Rukajärven suunnan historiayhdistys ry, puheenjohtaja Tenho Tikkanen Marskin Maja 18.10.2012 Rukajärven luutnantti kirjan julkistaminen sekä veteraanien Ilmari Koppisen, Ermei Kannisen ja Olavi Tiittasen muistaminen. M arskin M aja, Sven Grönvallin v. 1942 maalaus. Taideteos on esillä M annerheim M useossa Helsingissä. 1 Arvoisat sotaveteraanit, Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja, herrat kenraalit, kutsuvieraat, hyvät läsnäolijat. Olemme kovin iloisia s iitä, että olette saapuneet tähän tilaisuuteen, jossa voimme Rukajärven suunnan veteraanihengessä ja läheisten ihmisten seurassa - "perhepiirissä" julkistaa teoksen Rukajärven luutnantti, Kenttäpostia sotasensuurin takaa. Samalla meillä on tilaisuus juhlistaa yhdistyksemme veteraanijäsenten kenraaliluutnantti Ermei Kannisen, professori Ilmari Koppisen ja Juuan kunnanjohtajana elämäntyönsä tehneen Olavi Tiittasen pian lähestyvää merkkipäivää. Rukajärven suunta on noussut järjestelmällisen perinnetyönsä ansiosta maamme tunnetuimpien taistelupaikkojen rinnalle. Ermei Kanninen lausui Rukajärven tien vihkiäispuheessaan Lieksan Jukolan motissa 2.7.2011 mm.: "Rukajärven suunta ei ollut mikä tahansa rintama. Se oli ainut yhtymä, joka oli suoraan ylipäällikön Marsalkka Mannerheimin alainen. Lisäksi se oli ainut rintama, joka säilytti hyökkäysvaiheessa saavuttamansa asemat Jäämeren ja Mustan meren välillä. " Rukajärven suunnan joukot ylittivät rajan ensimmäisenä heinäkuun 2. ja 3:n päivän välisen yönä vuonna 1941 Miinoan kiven kohdalta, se tuli viimeisenä voittamattomana joukkona rintamalta aivan kuten komentajanne E.J. Raappana lausui Repolassa järjestetyssä paraatissa teille veteraaneille pitämässään jäähyväispuheessa. Te olitte ylipäällikön luottomiehiä ja te arvoisat Rukajärven suunnan veteraanit lahjoititte tämän Marskin Majan ylipäälliköllenne, osin myös siksi olemme kokoontuneet tänne tähän paikkaan, joka on toistaiseksi ainut Rukajärven suunnan joukkojen alkuperäinen kokoontumispaikka. Yhteinen tavoitteemme on, että teidän tulevia merkkipäiviänne voisimme juhlistaa Rukajärvi keskuksessa, joko Iisalmessa tai Lieksassa, jonne Rukajärvi keskusta suunnittelemme. Te arvoisat veteraanit käynnistitte suunnan perinnetyön Lieksassa vuonna 1965, josta meitä muistuttaa teidän arvoisten veteraanien toimesta Lieksan kaupungin keskustaan 6.6.1966 pystyttämänne ”Jotos” muistomerkki. Lieksan tapahtuman jälkeen kokoonnuitte parin vuoden välein Lieksan lisäksi, Kajaanissa, Iisalmessa, Kuhmossa ja Sotkamossa sekä Nurmeksessa, jossa 15.6.1986 pitämässänne juhlassa käynnistitte Rukajärven suunnan historiankirjoitustyön. Se tuotti huikeat 10.000 sivua veteraanien kerrontaa. Haastattelitte kaikkiaan 640 veteraania, josta Antti Tuuri, Onni Palaste, Urpo Korhonen, Hannu Saraluoto sekä Esa Siren ovat kirjoittaneet tunnetut teoksensa. Olli Saarelan ohjaama Rukajärven tie-elokuva oli julkitultuaan vuoden 1999 katsotuin elokuva, myös tuo elokuva sai alkunsa teidän suorittamanne keräystyön tuloksena. Te arvoisat veteraanit teitte kauaskantoiset päätökset Rukajärven veteraanimuistelmien tekemisestä ja suunnan historiatyön käynnistämisestä Nurmeksessa 1986 (valittu toimikunta; Pentti Perttuli, Toivo Rissanen, Toimi Lukkarinen ja Erkki Koivisto). Te täällä paikalla olevat veteraanit itse olette toimineet hyvänä esimerkkinä ja olette huolehtineet, että tieto säilyy ja jalostuu tulevien sukupolvien käyttöön myös henkilökohtaisten muistelmien osalta. Olemme etuoikeutettu sukupolvi, joka voi henkilökohtaisesti tavata teitä, keskustella kanssanne ja erityisesti, että voimme täyttää toiveenne veteraanityön jatkamisesta toivomustenne mukaisesti. 2 Esimerkin voima kantaa kauas. Rintamakokemuksenne on ollut teidän tulevan uranne kannalta varmaankin se voimavara, joka on tehnyt teistä esimerkillisiä ihmisiä, perheenisiä ja esimiehiä. Vanhan mietelauseen mukaan: "kansakunnalla, joka ei tunne historiaansa, ei ole tulevaisuutta". Meidän veteraanien lasten erityinen velvollisuus on huolehtia siitä, että veteraanien muistelmat tallentuvat jälkipolville. Perinnetiedon kokoamisella haluamme osoittaa kunnioituksemme kaikkia sotiemme veteraaneja ja sitä sukupolvea kohtaan, joka velvollisuudentuntoisesti hoiti tehtävänsä, sen mikä oli välttämätöntä niissä vaikeissa oloissa satojen kilometrien päässä kodista, perheestä ja arkisista askareista. Arvoisa kenraali Ermei Kanninen. Tänään julkistettava kirja ”Rukajärven luutnantti, Kenttäpostia sotasensuurin takaa” on tammikuussa 1944 kihloihin menneen kahden nuoren päiväkirja. Rivien välistä voi lukea paljon Jatkosodan viimeisen vuoden tapahtumista. Kirjeissä ei voinut kertoa kaikkea ja lomat peruuntuivat kokonaista seitsemän kuukauden ajaks i. Rintamasotilaan määrätietoiset ohjeet ja huoli tulevan puolison kohtalosta Helsingin pommitusten aikana satuttaa ja puhuttelee lukijaa. Moni veteraani samaistuu Ermei Kannisen kirjeistä välittyviin tunteisiin ja tunnelmiin. Tämä muistelmateos - paitsi, että se on elämäkerta - on se myös oppikirja, jota moni tuleva esimies voi lukea ja saada tietoa esimiestaidoista ja ohjeistanne siihen miten esimiestehtävään valmentaudutaan. Lehdistä voimme lukea monia surkeita tarinoita nykypäivän työyhteisöjen pahoinvoinnista. Teos on oivallinen oppikirja monille tämän päivän työyhteisön esimiehille, jotta suomalainen yhteiskunta kehittyisi ja tuottavuus kohenisi. Se on oppikirja esimiehille, jossa kerrotaan mikä on esimiehen tehtävä sodanoloissa ja mitä se on rauhanaikana. Tämän teoksen tekstit olette kirjoittanut taidolla, jonka olette hankkinut pitkän tien kulkemalla. Tässä teoksessa ovat sisällä kokemuksenne sodasta ja rauhanajan maanpuolustustehtävistä. Siinä ovat s isällä kokemuksenne kansainvälisistä tehtävistä sotilasasiamiehenä. Tässä teoksessa on sisällä lyhyessä tiivistetyssä muodossa myös varsinainen virkatyönne pääesikunnan päällikkönä ja maanpuolustusjärjestelmän kehittäjänä ja tässä teoksessa tulee esille eläkevuos ienne aktiivinen toiminta eri maanpuolustusjärjestöissä. Teitä pidetään syvällisesti harkitsevana periaatteen miehenä. Te ette ole valinnut helpointa tietä, vaan olette vaatinut myös alais iltanne aktiivisuutta ja vaihtoehtoja. Harkinnan jälkeen olette kulkenut oikeaksi tuntemallanne tiellä. Niin tapahtui yhdistyksemme perustamisasiassakin, jossa toimitte määrätietoisesti omaksumanne as ian puolesta myös vaikean nimiasian suhteen. Te olette yhdistyksemme perustajajäsen, mutta ette halunnut tulla valituksi hallitukseen. Olette osannut ohjata työtämme tavalla, mikä ei tunnu määräävältä. Se toimii yhteisesti sovittujen tavoitteiden hyväksi. Esitämme mitä parhaimmat kiitokset antamistanne arvokkaista neuvoista ja tuestanne. Luovutamme tämän kirjan ensimmäisen kappaleen Teille herra kenraali ja pyydämme saada kiittää Teitä s iitä, että olemme saaneet tutustua mittavaan arkistoonne ja olla yhdessä Teidän kanssanne julkaisemassa tätä arvokasta muistelmateosta, jollaiseksi olemme sen nimenneet. Kiitämme myös yhdistyksemme jäseniä, erityisesti sotahistorioitsija rajakapteeni Tauno Oksasta, rajavartiomestari Ari Komulaista ja 3 teknikkoyliluutnantti Isto Turpeista, jotka ovat hallituksemme jäsenten ja toimituskunnan lisäksi osallistuneet kirjan tekemiseen talkootyönä. Ensin kuitenkin lausumme parhaat onnittelumme Teille herra kenraali tulevan 90vuotispäivännne johdosta. Samoin parhaat onnittelumme professori Ilmari Koppiselle tulevan 95-vuotispäivänne johdosta ja kunnanjohtaja Olavi Tiittaselle tulevan 90vuotispäivänne johdosta. Oheisena muutama valokuva (Antero Huttunen) Marskin Majan tilaisuudesta: Heikki A. Reenpää, Ermei Kanninen, Tenho Tikkanen ja Olavi Tiittanen. Heikki A. Reenpää ja Ermei Kanninen. 4 Sirkka-Liisa Hollmeèn, Jaakko Valtanen ja Ilmari Koppinen. Leena Kanninen, Sirkka-Liisa Hollmeèn, Jaakko Valtanen, Ilmari Koppinen, Sami Sihvo Heikki A. Reenpää, Ermei Kanninen, Tenho Tikkanen, Olavi Tiittanen ja Heikki Tilander 5 Jaakko Valtanen, Ilmari Koppinen, Sami Sihvo ja pöydän vastakkaisella puolen Heikki A. Reenpää ja Ermei Kanninen. Tenho Tikkanen luovuttaa kirjan Rukajärven luutnantti ensimmäisen kappaleen Ermei Kanniselle Olavi Tiittanen seuraa luovutusta. 6 Kirjan julkistamisen ja onnittelujen jälkeen kohotettiin malja veteraanien Ermei Kannisen, Olavi Tiittasen ja Ilmari Koppisen syntymäpäivien sekä kirjan päähenkilön Ermei Kannisen kunniaksi. Juomana oli alkoholiton Louhisaaren kuohuviini. Helena ja Juha Vainio ojensivat ruusut kaikille veteraaneille, Heikki A. Reenpäälle, Ermei Kanniselle, Olavi Tiittaselle, Ilmari Koppiselle ja Jaakko Valtaselle. 7 Helena Vainio ojentaa ruusun veteraani Heikki A. Reenpäälle. Yhdistyksen jäseniä ja juhlayleisöä, Hannu Saraluoto, Esa Aro, Eila Aro (selin), M aanpuolustuskiltojen liiton hallituksen puheenjohtaja Pauli M ikkola, Helena Tikkanen (selin), Leena Kanninen, Varpu Tikkanen (selin) ja Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja Sirkka-Liisa Hollmeèn. Rukajärven suunnan historiayhdistys ry c/o Tenho Tikkanen, Purokuja 3 C,02300 Espoo , puh.040-5408045 www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi Liitteenä kirjan Rukajärven luutnantti, Kenttäpostia sotasensuurin takaa esite: 8 UUSI KIRJA ERMEI KANNISESTA Julkistettu Marskin Majalla 18.10.2012 Rukajärven luutnantti, Kenttäpostia sotasensuurin takaa Tekijä: Kanninen Ermei Tuoteryhmä: Sot ahist oria ja sot at ait o Sarja: Kustantaja: Rukajärven suunnan hist oriayhdist ys Kieli: suomi Painovuosi: 2012 Painos : 1 Sivumäärä: 135 Sidonta: Sidot t u, kuvakannet Kunto: K5 (K5 =uusi, K4 =erinomainen, K3 =hyvä, K2 =tyydyttävä, K1 =kehno) Muuta: 96 valokuvaa ja kart t apiirrost a. Kirjassa on julkaist u kenraalil uut nant t i Ermei Ka nnise n Rukajä rven ri nt amalt a lähett ämien kirjeiden ot t eit a ja hänen jälkikät een kirjoitt amansa selvit ys siit ä, mit ä t uona aikana ri nt amalla t odella t apaht ui. Lisäksi kirjassa on julkai st u kaikki häne n Rukajä rven suunnan sodanaikai set valokuvat . Em. kirjeet on julkaist u aikai semmin ki rjassa "Ki rjeit ä sodast ani", mut t a ilman kaikkia valok uvia. Kirja n lopussa on rajakapt eeni Ta uno Oksasen kirjoit us R ukajärven suunna n t aist eluist a kartt apiirroksi neen ja valokuvineen. Hinta: 30 EUR Myyjä: Vaisaaren Kirja Ky , Raisio Puh: 0400-781237 , sähköposti: vaisaari@antikka.net 9