JätePlus 2/2014
JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄSENLEHTI 2 2014 Jäteplus Valtakunnallinen jätesuunnitelma toteutunut vaihtelevasti Muovijäte voidaan hyödyntää materiaalina Ilmoittaudu Jätehuoltopäiville! ohjelma keskiaukeamalla JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY Jäteplus SISÄLTÖ JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI OSOITE Jätehuoltoyhdistys ry PL 943, 00101 HELSINKI 6¦KN¸SRVWLLQIR#MDWHKXROWR\KGLVW\VƓ (mm. osoitteenmuutokset) ZZZMDWHKXROWR\KGLVW\VƓ LASKUTUSOSOITE: Jätehuoltoyhdistys ry c/o Gerente Oy Liisankatu 12 D 28 00170 Helsinki Pankkiyhteys: BIC: NDEAFIHH Tilinumero: IBAN FI53 1064 3000 2090 10 ISSN 1455-3570 PÄÄTOIMITTAJA Auli Westerholm Ekokem Oy Ab PL 181 11101 RIIHIMÄKI puh. 010 755 1254 DXOLZHVWHUKROP#HNRNHPƓ TOIMITTAJA Katariina Krabbe Tekstitaika Posliinikatu 2 A 5 00560 Helsinki puh. 050 490 3004 WLHGRWXV#MDWHKXROWR\KGLVW\VƓ 2 2014 Tässä numerossa: 03 04 05 06 10 12 14 15 16 Pääkirjoitus JHY tiedottaa Majakka-hanke Pääartikkeli: Muovijätteen kierrätys Valtakunnallinen jätesuunnitelma tilastojen valossa Hyötypalat JäteMiinus Yhteisöjäsenet Tapahtumakalenteri Jätehuoltopäivien ohjelma keskiaukeamalla TAITTO JA ULKOASU Heidi Söyrinki Festareilla kuvasi Heidi Söyrinki JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15. JULKAISIJA: JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY 2 Jäteplus 2/2014 ARABIAN KATUFESTARIT HELSINGISSÄ YHDISTÄVÄT KIERRÄTYKSEN JA KATUTAITEEN. PÄÄKIRJOITUS www.tuottajavastuu.fi T UOTTAJAVASTUU tarkoittaa sitä, että yrityksellä on velvollisuus huolehtia tiettyjen markkinoille saattamiensa tuotteiden jätehierarkian mukaisesta jätehuollosta, oli kyseessä maahantuonti, valmistus tai pakkaaminen. Suomessa tuottajavastuuta on toteutettu EU-trendejä ennakoiden jo 1990-luvulta alkaen, materiaalikierrätystä toki huomattavasti pidempään. Aaltopahviakin on kerätty ja kierrätetty jo 1940-luvulta alkaen. Termejäkin on monia, esimerkiksi osittainen, laajennettu ja täysi tuottajavastuu. Perimätiedon mukaan laajennetun tuottajavastuun (Extended Producer Responsibility, EPR) esitteli ensimmäisenä politiikantutkija Thomas Lindhqvist vuonna 1990: ”Laajennettu tuottajavastuu on ympäristönsuojelustrategia, jonka tavoitteena on vähentää tuotteen kokonaisympäristövaikutuksia tekemällä tuotteen valmistaja vastuulliseksi tuotteen koko elinkaaresta ja erityisesti takaisinotosta, kierrätyksestä ja loppukäsittelystä. Tuottajavastuu toimeenpannaan hallinnollisen, taloudellisen ja informaatio-ohjauksen keinoja käyttäen. Näiden ohjauskeinojen kokoonpano määrittelee tuottajavastuun täsmällisen muodon.” Toisaalta, hämärtyykö jätteen tuottajan vastuu? On kovin mukavaa, jos Joku Muu -niminen henkilö tai yhteisö kantaa vastuun puolestamme. Tuottajavastuu koskee esimerkiksi painopaperia ja painettuja paperituotteita, pakkauksia, moottoriajoneuvojen renkaita, henkilö-, matkailu- ja pakettiautoja, sähköja elektroniikkalaitteita, akkuja ja paristoja. Mitä tuosta listasta enää puuttuu? Ainakin tekstiilit, huonekalut ja rakennusjäte. Yritykselle helpoin tapa tuottajavastuun hoitamiseen on siirtää se tuottajayhteisölle, joita on Suomessa parisenkymmentä. Hyvin toimiva tuottajavastuu sekä luo työtä että vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia ottaen huomioon kestävän kehityksen kolme tukijalkaa: ekologisuuden, sosiaalisen vastuun sekä sen, mikä usein unohtuu, eli taloudellisuuden. Kierrätykseen ja muuhun hyödyntämiseen kerättävän tuottajavastuun alaisen materiaalin määrä on yli miljoona tonnia vuodessa. Suomen tuottajayhteisöt ovat jokunen vuosi sitten perustaneet yhteisen, vielä epävirallisen neuvottelukunnan. Tämä neuvottelukunta terävöittää toimintaansa, koska sillä on paljon tekemistä ja vahdittavaa: viestintä, vapaamatkustajien patistaminen, kasvava verkkokauppa, harmaa talous ja jätteen vienti. Tuottajan oikeuksien ja velvollisuuksien pitää olla tasapainossa. Haluamme myös tarjota osaamisemme lainsäätäjien ja päättäjien tueksi. Vielä meistä kuullaan. J-P Salmi Jätehuoltoyhdistys ry:n varapuheenjohtaja ja Suomen Kierrätyskuitu Oy:n toimitusjohtaja 2/2014 Jäteplus 3 JHY TIEDOTTAA JÄTEHUOLTOPÄIVIEN ILMOITTAUTUMINEN ON ALKANUT 28. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät pidetään Helsingissä, Hilton Helsinki Kalastajatorpalla 7.–8.10.2014. Kiinnostava ohjelma löytyy kokonaisuudessaan keskiaukeamalta. Hyödynnä aikaisen ilmoittautujan edullinen jäsenhinta, ja ilmoittaudu 29.8.2014 mennessä nettisivuiltamme löytyvällä sähköisellä lomakkeella. Ilmoittautumalla mahdollisimman pian varmistat myös paikkasi ekskursiolla! SYYSKOKOUS 7.10. KALASTAJATORPALLA Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous pidetään Jätehuoltopäivien yhteydessä, tiistaina 7.10. kello 16 Kalastajatorpalla Helsingissä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita. JÄTEHUOLTOPÄIVIEN POSTERINÄYTTELY Tänä vuonna Jätehuoltopäivillä järjestetään kaupallisen näyttelyn sijaan posterinäyttely, jossa voi esitellä jäte- ja ympäristöhuollon tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksia. Mahdollisuus osallistua posterinäyttelyyn ja esitellä oma posteri sisältyy osallistumismaksuun. Osallistuaksesi näyttelyyn lähetä Jätehuoltoyhdistykselle posterisi otsikko, josta ilmenee tärkeimmät tulokset. Ilmoittaudu mahdollisimman pian, mutta viimeistään 23.9.2014. Siten ehdit tilata näyttelyssä tarvittavan roll up -telineellä varustetun posterin. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Saat vastausviestissä tiedon mahtuuko vielä mukaan ja sopiiko aihe näyttelyyn. Posterin telineineen voi tuoda paikalle mukanaan, pystytysohjeet saa ilmoittautumistiskiltä ja posteri otetaan mukaan Jätehuoltopäivien päätteeksi. Otsikot ja näyttelyä koskevat kysymykset voi lähettää osoitteeseen tuuli.myllymaa@ymparisto.fi STIPENDIT UUSI SIHTEERI ESITTÄYTYY Olen Hanna Tukiainen ja aloitin keväällä JHY:n sihteerinä. Se on mielenkiintoinen paikka seurata alan tapahtumia. Koulutukseltani olen ympäristötekniikan DI. Olen toiminut ympäristöalalla reilun kymmenen vuotta, muun muassa Paperinkeräyksellä tuotepäällikkönä, Ympäristöyritysten liitossa sekä Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:ssä asiantuntijana. Kesän aikana siirryn HSY:lle ja olen mukana Resurssiviisas pääkaupunkiseutu -hankkeessa. Asun Helsingissä neljän reippaan miehen kanssa, nuorimmat kolme heistä ovat 4-, 6- ja 8-vuotiaita. Vapaa-aika kuluu siis paljon perheen kanssa, futiskentän laidalla sekä itsekin liikuntaa harrastaen. Mukavaa kesää kaikille ja nähdään alan tapahtumissa! Hanna 4 Jäteplus 2/2014 Jätehuoltoyhdistys on myöntänyt filosofian maisteri, tohtorikoulutettava Sari Kilpimaalle (Oulun yliopisto) 3 000 euroa kaasutuksessa muodostuvan hiilijäännöksen hyödyntämistä koskevan väitöskirjan yhteenvedon toteuttamiseen sekä ympäristöekonomian opiskelija Joonas Viinikalle (Helsingin yliopisto) 2 000 euroa pro gradu -työhön, jonka aiheena on jätteen polttoveron vaikutukset kierrätyksen ohjauksessa. OPINTOMATKA Opintomatkalle Hollantiin 12.–14.6.2014 on ilmoittautunut 21 Jätehuoltoyhdistyksen jäsentä, joten matka on täynnä. Opintomatka järjestetään vuosittain, ja otamme mielellämme vastaan ehdotuksia kiinnostavista tutustumiskohteista. Lähetä ehdotuksesi osoitteella tiedotus@ jatehuoltoyhdistys.fi YHDYSKUNTAJÄTE Teksti: Kimmo Koivunen, Miia Riihimäki ja Saara Valtonen, HSY sekä Ari Serkkola, Aalto-yliopisto Kuva: HSY/Kai Widell Majakalla materiaalitehokkaampaan jätehuoltoon H elsingin seudun ympäristöpalveluiden yhdessä Aalto yliopiston, Turun Seudun Jätehuolto Oy:n sekä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa toteuttama kolmevuotinen Materiaalitehokas jätehuolto -hanke, Majakka, päättyi helmikuun lopussa. Hankkeen neljä osaprojektia lähestyi yhdyskuntajätteen määrän vähentämisen tavoitetta eri näkökulmista. Majakka-hankkeessa toteutettiin syksyllä 2012 pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä- ja laatututkimus. Tulosten mukaan kotitalouksissa syntyi jätettä 176 kiloa asukasta kohden. Määrä oli kasvanut hieman vuoden 2007 tutkimuksesta, jolloin se oli 165 kiloa/asukas. Jätteen koostumuksessa ei ollut tapahtunut isoja muutoksia, mutta pakkausten määrä oli kasvanut noin 13 prosentilla. Sekajätteen määrä oli odotetusti alhaisin niillä kiinteistöillä, jotka kuuluivat erilliskeräysvelvoitteiden piiriin. Tulokset nostivat esiin kehittämisideoita. HSY onkin käynnistänyt yhdessä Jätelaitosyhdistyksen ja Aalto-yliopiston kanssa projektin sekajätteen määrä- ja laatututkimusten kehittämiseksi. Tavoitteena on, että sekajätteen määrää ja laatua pystyttäisiin seuraamaan jatkossa entistä ajantasaisemmin. Neuvontaa HSY:n projektissa ”Jätteen synnyn ehkäisy ja hyödyntämisen edistäminen” pääpaino oli neuvonnassa. Julkishallinnon toimijoille tuotettiin konkreettisten tapausesimerkkien avulla tietoa jätteen vähentämisen vaikutuksista, ammattikeittiöitä varten luotiin monistettava toimintamalli ruokahävikin seuraamiseksi ja vähentämiseksi ja oppilaitoksille tuotettiin interaktiivisia oppimateriaaleja. Isännöitsijöiden työtä jätehuollon parissa helpotettiin uusien materiaalien ja jätetilojen kuvallisten opasteiden avulla. Kotitalouksille kampanjoitiin ruokajätteen vähentämisestä ja biojätteen lajittelusta sekä järjestettiin kompostointikursseja. Apua internetistä Petra-jätevertailu on internetissä toimiva maksuton palvelu, jossa voidaan verrata organisaation tuottamia jätemääriä ja kasvihuonekaasupäästöjä muihin saman alan toimijoihin ja kiinteistöihin. HSY:n kehittämän palvelun avulla on helppo seurata jätekustannuksia sekä jätteiden hyötykäyttöastetta ja kokonaismäärää suhteutettuna esimerkiksi henkilöstömäärään tai liikevaihtoon. Petra-jätevertailu laajennettiin jo hankkeen aikana suuren kiinnostuksen vuoksi Turun ja Lahden seuduille. Aalto-yliopiston hankkeen tavoitteena oli tuottaa asukkaille, jätehuoltoyhtiöille ja organisaatioille nykyistä tarkempaa jätemäärätietoa hyödyntämällä vastaavanlaista mittausmenetelmää kuin taloyhtiöillä on jo käytössä sähkön- ja vedenmittauksissa. Internetissä toimiva Kierrätyspalvelin kertoo kiinteistölle ja jätehuoltoyhtiölle kertyneet ja punnitut jätteet viikoittain. Palvelun piirissä ovat HSY:n punnitut syväkeräysastiat. Käyttäjä YRLVHXUDWDMlWHNHUW\PLlMDQLLGHQNXVWDQQXNVLDJUDDÀVLVWDWDXlukoista. Ammattikeittiöitä varten luotiin monistettava toimintamalli ruokahävikin seuraamiseksi ja vähentämiseksi. Parhaillaan muutamat isännöitsijätoimistot testaavat palvelua ja arvioivat sen hyödyntämistä osana isännöitsijöiden raportointipalvelua. Tavoitteena on testata Kierrätyspalvelimen käyttöä myös muissa kaupungeissa alueellisten jätepisteiden seurannassa ja kiinteistöjen palauteraportoinnissa. MAJAKKA, MATERIAALITEHOKAS JÄTEHUOLTO -HANKE » Hankkeen tavoitteena on ollut vähentää yhdyskuntajätteen määrää valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti ja ohjata jätteitä materiaalikierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. Hanke on saanut Päijät-Hämeen liiton myöntämää rahoitusta Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. www.hsy.fi/majakka www.hsy.fi/petra 2/2014 Jäteplus 5 RATKAISUJA MUOVIEN KIERRÄTYKSEEN 6 Jäteplus 2/2014 Teksti: Camilla Wiik, Ekokem Kuvat: Ekokem JÄTELAIN UUDISTUS RAJOITTAA MERKITTÄVÄSTI MUOVIJÄTTEIDEN SIJOITTAMISTA KAATOPAIKOILLE. UUSIMPIEN LAJITTELU- JA KÄSITTELYTEKNOLOGIOIDEN AVULLA MYÖS SEKALAISET JA LIKAISET MUOVIJÄTTEET VOIDAAN ENSISIJAISESTI HYÖDYNTÄÄ MATERIAALINA. KÄSITTELYPROSESSIEN SUUNNITTELUSSA KOROSTUU TEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖMYÖTÄISYYS. T ulevaisuudessa meidän on huolehdittava ympäristöstä ja maapallon resurssien riittävyydestä nykyistä paremmin. Kulutuksesta peräisin olevaa muovijätettä kerätään Euroopassa noin 25 miljoonaa tonnia vuodessa, mutta vain neljäsosa kerätystä muovijätteestä kierrätetään. Edelleenkin noin 40 prosenttia Euroopan muovijätteistä sijoitetaan kaatopaikoille. Loput, eli noin kolmasosa hyödynnetään energiana. EU:n ympäristökomissaari Janez Potočnik painottaa, että meidän on lisättävä muovien kierrätystä ja huolehdittava siitä, että kierrätyskelpoinen muovi hyödynnetään ensisijaisesti materiaalina. Uusi jätelaki vaikuttaa muovien kierrätykseen EU:n jätteitä koskevat määräykset ja kierrätystavoitteet siirtyvät Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Jätelain uudistus toteuttaa periaatetta etusijajärjestyksestä, jonka mukaisesti jätteen synnyn ehkäisy ja uudelleenkäyttö ovat ensisijaisia toimenpiteitä. Kun jäte on syntynyt, on kierrätys paras käsittelyvaihtoehto, parempi kuin hyödyntäminen energiana tai sijoittaminen kaatopaikalle. Ekokem teetti selvityksen 21 tutkimuksen tuloksista. Tutkimusten tarkoitus oli verrata sekajätteen muovijakeen käsittelyvaihtoehtoja niiden ympäristövaikutusten perusteella. Vertailuissa tarkasteltiin vaihtoehtoisia jätehuoltoprosesseja, eli kierrätystä, energiahyödyntämistä ja kaatopaikkasijoitusta elinkaariarvioinnin menetelmin (life cycle assessment, LCA). Selvityksen tulokset osoittavat, että sekalaisen muovijätteen kierrättäminen on ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Ympäristöedut saavutetaan säästöillä, jotka syntyvät neitseellisen muovin tuotannossa, kun neitseellinen muovi korvataan kierrätysmuovilla. Kierrättämällä säästyy sekä energiaa että fossiilisia luonnonvaroja. Suomessa on arvioitu syntyvän noin 200 000 tonnia muovijätettä vuodessa. Pakkausten osuus tästä on merkittävä, sillä noin 60 prosenttia kaikesta muovijätteestä on erilaisia pakkauksia. Muovia esiintyy runsaasti eri jätevirroissa ja -jakeissa. Muovisten pakkausten osalta keräyskäytäntöön on luvassa merkittävä muutos vuoden 2016 alussa. Siitä lähtien kaikki muoviset kuluttajapakkaukset kuuluvat tuottajavastuun piiriin. Tähän asti keräys on koskenut vain pantillisia, eli niin sanottuja Palpan muovipulloja. Jatkossa tuottaja tai tähän rinnastettava taho vastaa käytettyjen muovipakkausten keräyksen järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Ympäristöministeriössä viimeistellään asetusta, joka määrittelee muun muassa muovipakkausten vastaanottopaikkojen määrän. Muovipakkausten kierrätys lisääntyy Tällä hetkellä pääosa materiaalina kierrätettävästä muovijätteestä tulee teollisuudesta ja kaupan alalta sekä pantillisten PET-muovipullojen keräyksestä (PET = polyeteenitereftalaatti). Euroopassa monet mekaaniseen käsittelyyn perustuvat kierrätysmuovien käsittelylaitokset prosessoivat PET-muovista valmistettuja pulloja ja tuottavat puhdistettua, kierrätysmuovista valmistettua rouhetta raaka-aineeksi uusien PET-pullojen valmistukseen. Kierrätetystä PET-muovista voidaan myös valmistaa kuituja tekstiiliteollisuuteen. Tulevaisuudessa kerättävä kuluttajapakkausjae sisältää erilaisia muovilaatuja ja eri tarkoituksiin käytettyjä pakkauksia. On selvää, että esimerkiksi shampoopullolta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia kuin elintarvikepakkauksilta. Lisäksi monet yksittäiset pakkaukset on valmistettu useasta eri muovilaadusta. Käsittely- ja kierrätysprosessissa tulee huomioida kierrätettävän jakeen ominaisuudet ja pystyä erottamaan sekalaisesta syötteestä mahdollisimman tehokkaasti kierrätykseen soveltuvat muovit. Maatalousmuovit soveltuvat uusioraaka-aineeksi Ekokemillä selvitettiin myös maatalousmuovien mekaanista kierrätystä. Suurimmat yksittäiset maatalousmuovijätevirrat muodostuvat pyöröpaalien kiristekalvoista ja turpeen säilytyksessä käytettävistä aumakalvoista. Näitä materiaalivirtoja tarkasteltiin Ekokemin tutkimuksessa. Ensimmäisessä vaiheessa kerätyt maatalousmuovit pestiin kokeellisessa pesuprosessissa. Kuivauksen jälkeen maatalousmuovijakeista valmistettiin nauhamaista profiilia suulakepuristamalla eli plastisoimalla kierrätysmuovin ja neitseellisen muovigranulaatin sekoitusta. Kierrätysmateriaaleista valmistettiin koesauvoja, joista tutkittiin muovien uusiokäytön kannalta tärkeitä ominaisuuksia veto- ja iskukokein. Mekaanisten kokeiden tulokset osoittavat, että kierrätetyt maatalousmuovit käyttäy- 2/2014 Jäteplus 7 tyvät samalla tavalla kuin tutkimuksessa vertailumateriaalina käytetyt neitseelliset muovit. Ominaisuuksissa on pieniä eroja eri materiaalien välillä. Tulosten perusteella muovit soveltuvat uusiomuoviteollisuuden raaka-aineeksi. Haitta-aineet haastavat kierrättäjät Tilaa alan erikoislehti Uusiouutiset! Uusiouutiset on Suomen kierrätysteollisuuden, materiaalitehokkuuden, jätehuollon ja ympäristötoimialan oma ammattilehti ja alan tärkein tietolähde. Arvostettu lehti seuraa alan koko kenttää ja uudistuvaa lainsäädäntöä. Vuosikerta sisältää 8 numeroa. Tarjoamme nyt uusille tilaajille Uusiouutisten ensimmäisen vuosikerran erikoishintaan 69 eurolla (vuosikerran normaalihinta 99 euroa). Tilaushinta sisältää alv:n. Tarjous koskee elokuun 2014 loppuun mennessä tehtäviä tilauksia. Ensimmäisen vuoden jälkeen tarjous jatkuu kestotilaushintaisena tilauksena, kunnes tilaaja lopettaa tilauksen. Vuonna 2014 kestotilauksen hinta on 89 euroa. Uutta! Yrityspaketti tuo päiväntuoreen lehden työntekijöillenne! Yrityspaketti sisältää vähintään yhden painetun Uusiouutisetlehden ja haluamanne määrän digi-Uusiouutisia. DigiUusiouutiset jaetaan lehden ilmestymispäivänä suoraan tilaajien sähköpostiosoitteisiin. Digi-Uusiouutisia voi lukea tietokoneelta, tabletilta tai älypuhelimesta. Yrityspaketin hinta riippuu digitilausten määrästä. Pakettihintoihin lisätään alv 24 %. Esimerkiksi: 6–20 digitilaajaa: 149 euroa + painetut lehdet á 69 euroa 21–50 digitilaajaa: 249 euroa + painetut lehdet á 69 euroa 51–100 digitilaajaa: 349 euroa + painetut lehdet á 69 euroa Lisätiedot, digilehden näytenumerot ja tilaukset: Tytti Savolainen, Uusiouutiset/tilausmyynti puh. 040 834 6824, X]XXMWEZSPEMRIR$YYWMSYYXMWIX½, [[[YYWMSYYXMWIX½ Kierrätysteollisuuden ammattilehti ! Materiaalitehokkuuden ja jätehuollon tärkein tietolähde Sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta ja romuajoneuvoista erotellun muovijakeen käsittelyn haaste on muovien sisältämät bromatut palonestoaineet, joista osa luokitellaan POP-yhdisteiksi (POP – persistent organic pollutant). POP-yhdisteet ovat erittäin pysyviä, kaukokulkeutuvat kauas päästölähteestä, kertyvät eliöihin ja voivat aiheuttaa jo pieninä pitoisuuksina vakavia haittoja ihmisen terveydelle tai ympäristölle. POPyhdisteitä sisältävät komponentit on lain mukaan poistettava kerätystä sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta, ja niiden käsittelyssä on noudatettava vaaralliselle jätteelle asetettuja määräyksiä. Monissa tele- ja tietoteknisissä laitteissa, kuten kuvaputkimonitoreiden ja -televisioiden koteloissa on käytetty bromattuja palonestoaineita. Vaikka haitta-aineita sisältävien laitteiden olisi odotetun eliniän perusteella pitänyt päätyä kierrätykseen jo vuosia sitten, aiheuttavat ne edelleen päänvaivaa jätehuollossa. Bromipitoisia yhdisteitä sisältävä muovi voidaan tunnistaa ja erottaa jätevirrasta eri menetelmin. Euroopassa näitä menetelmiä on otettu käyttöön sähkö- ja elektroniikkaromun muovijaetta käsittelevillä laitoksilla. Vastuullisen jätehuollon merkitys korostuu, sillä ihmisten ja ympäristön turvallisuus on asetettava etusijalle. Meidän tulee huolehtia siitä, että haittaaineet poistetaan materiaalikierrosta ja ainoastaan turvallinen muovi saa uuden elämän. Mekaaniset kierrätysmenetelmät tehokkaita Muovijätteen kemiallisella kierrätyksellä tarkoitetaan muovin polymeeriketjun pilkkomista muiksi kemikaaleiksi, yleensä nesteiksi tai kaasuiksi. Polyolefiinien pilkkominen synteesikaasuksi on esimerkki kemiallisesta kierrätyksestä. Muovijätteestä kemiallisesti pilkottuja kemikaaleja voidaan käyttää syöttöaineina erilaisissa petrokemian prosesseissa. Vastaavat petrokemiallisesti tuotetut lähtöaineet ovat hinnaltaan halpoja ja toisaalta kemiallisten kierrätyslaitosten kustannukset ovat niin korkeita, että kemiallinen menetelmä ei yleensä ole kannattava ilman taloudellista tukea. Muovijäte voidaan käsitellä uudelleenkäytettävään muotoon myös mekaanisten prosessien avulla. Tätä kutsutaan mekaaniseksi kierrätykseksi. Primaarikierrätyksen (eng. closed loop recycling) tavoitteena on valmistaa kierrätysmuovista alkuperäistä vastaava tuote tai tuote, jolla on alkuperäistä vastaavat ominaisuudet. Primaarikierrätykseksi luetaan esimerkiksi muoviteollisuuden prosessihylyn käyttäminen samassa prosessissa uudelleen rouhimisen jälkeen. Teollisten prosessien puhtaiden sivuvirtojen käsittely on verrattain yksinkertaista. Jätteestä raaka-aineeksi Tulevaisuudessa kierrätysmenetelmien kehittäminen painottuu entistä haastavampiin muovijätejakeisiin. Tästä esimerk2 8 Jäteplus 2/2014 kinä on niin sanottu post-consumer -muovijäte, joka on peräisin kuluttajilta. Myös ajattelutapa muuttuu: jäte ei tulevaisuudessa ole jätettä, vaan siitä tulee raaka-aine. Kierrätyksen avulla parannetaan materiaalitehokkuutta ja säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja, muovien tapauksessa öljyä. Ekokemin tutkimukset osoittavat, että erilliskerättyjä muovipakkauksia ja sekajätteestä eroteltuja muovijakeita voidaan käsitellä uusimman teknologian avulla ja tuottaa jätteestä uusioraaka-ainetta. Esimerkiksi optisten menetelmien, kuten lähi-infrapunaspektroskopian kehittyminen mahdollistaa eri muovilaatujen erottelun sekajätteestä. Muovijakeiden puhdistukseen ja eri muovilaatujen erotteluun on tarjolla useita vaihtoehtoja. Pesuprosessia suunniteltaessa on hyvän puhdistumisen lisäksi huomioitava ympäristönäkökulmat, kuten vedenkulutus ja jäteveden käsittelyn kuormitus. Tulevaisuuden visiossa muovituotteiden ja muovipakkausten kierrätettävyyden suunnittelu alkaakin jo tuotteen elinkaaren alkupäässä, muovituotteen tai -pakkauksen suunnittelijan työpöydällä. Tuotteet ja pakkaukset, jotka sisältävät useista eri muovilaaduista valmistettuja komponentteja, ovat kierrätyksen näkökulmasta kaikkein haastavimpia. Muovinkierrätyslinja Ekokemillä. Muoveja esiintyy runsaasti eri jätevirroissa ja -jakeissa: Yhdyskuntajäte (muovi pääosin pakkauksia) Energiajätteen muovit Pantilliset muovipullot, tulevaisuudessa myös muut erilliskerättävät muovipakkaukset Maatalouden ja turvetuotannon muovijätteet Rakennus- ja purkujäte Sähkö- ja elektroniikkaromu Romuajoneuvot Teolliset sivuvirrat, hylky Muovikierrätyksen haasteet ja ratkaisut Sekamuovit, esimerkiksi pakkaukset » Epäpuhtauksia, esimerkiksi tuotejäämiä sisältävät muovit » Muovilaadut lajitellaan erilleen hyödyntämällä modernia lajitteluteknologiaa Tehokas pesuprosessi, vettä säästävät teknologiat Muovien sisältämät haitta-aineet, esimerkiksi POP-yhdisteet » Haitta-aineita sisältävä muovi erotetaan modernien erotteluteknologioiden avulla. 2/2014 Jäteplus 9 JÄTESUUNITELMAN SEURANTA Valtakunnallinen jätesuunnitelma toteutunut vaihtelevasti Teksti: Hanna Salmenperä ja Kirsi Merilehto, Suomen ympäristökeskus SYKE Kuvat: ScanStockPhoto Ympäristöministeriön asettama työryhmä seurasi jätesuunnitelman tavoitteiden toteutumista väliarviointien avulla. Uusin raportti kertoo tilastotietojen avulla, kuinka jätesuunnitelman tavoitteissa on edistytty ja missä asioissa on parantamisen varaa. V altakunnallinen jätesuunnitelma antaa Suomen jätehuollolle suuntaviivat. Yksinään suunnitelman ohjausvaikutus ei ole erityisen vahva, mutta yhdessä muiden ohjauskeinojen kanssa suunnitelma viitoittaa tietä kestävälle jätehuollolle. Suomen jätelainsäädännön kokonaisuudistus käynnistyi jätesuunnitelman toisen seurantakauden aikana. Toimijoiden varautuminen säädösmuutoksiin on vaikuttanut myös jätealan kehitykseen. 10 naisjätemäärää selkeästi. Yli 90 prosenttia jätekertymästä on peräisin kaivannaistuotannosta ja louhinnasta sekä tehdasteollisuudesta. Vaarallisten jätteiden määrä on vähentynyt vuodesta 2004 vuoteen 2011 lähes 60 prosenttia. Eniten vaarallisten jätteiden määrä vähentynyt tehdasteollisuudessa. Kaivannaistoiminnan osalta vähenemä selittyy osin tilastointikäytäntöjen muuttumisella. Jätemäärät ovat kasvaneet Materiaalitehokkuuden kehittyminen Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on vakiinnuttaa yhdyskuntajätemäärä 2000-luvun alun tasolle, 2,4 miljoonaan tonniin vuodessa. Sen jälkeen jätemäärän tulisi kääntyä laskuun vuoteen 2016 mennessä. Tavoite näyttää jäävän saavuttamatta, sillä yhdyskuntajätemäärä oli vuonna 2012 yli 2,7 miljoonaa tonnia. Jätemäärien kasvua on hillinnyt vain talouden taantuma vuosina 2009 ja 2010. Yhdyskuntajätteiden määrä kokonaisjätemäärästä on vajaa kolme prosenttia. Myös Suomen kokonaisjätemäärä on jatkanut kasvuaan. Jätemäärä on kasvanut vuoden 2004 tasosta vuoteen 2011 lähes 47 prosenttia. Valtaosa kasvusta selittyy kaivosjätteen määrän lisääntymisellä. Yksikin uusi kaivos nostattaa koko- Jätesuunnitelman seurantaan valittujen materiaalitehokkuusindikaattoreiden mukaan kehitys on ollut myönteistä. Suomen talouden materiaali-intensiteetti on ollut 2000-luvulla lievästi laskeva. Bruttokansantuote on kasvanut enemmän kuin luonnonvarojen käyttö. Suunnitelman tavoitteena on yksityisen kulutuksen kohdistaminen ekotehokkaisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä asumisen jätteen määrän väheneminen. Tätä on mitattu yhdyskuntien jäteintensiteetin avulla. Vaikka kotitalouksien reaaliset kulutusmenot ovat kasvaneet 2000-luvulla, ei kulutus ole kohdistunut sellaisiin hyödykkeisiin, jotka olisivat kasvattaneet yhdyskuntajätemäärää. Jäteplus 2/2014 Johtopäätösten tekeminen on kuitenkin vaikeaa, koska seurannan käytössä on ollut vain muutaman vuoden tilastotiedot. Valitut seurantaindikaattorit eivät myöskään kuvaa hyvin materiaalitehokkuutta. Indikaattoreita kehitetäänkin parhaillaan sekä EU-laajuisesti että kansallisesti Tilastokeskuksessa. Jätteiden hyödyntämisen edistyminen Jätesuunnitelman tavoitteena on kierrättää vuonna 2016 syntyvästä yhdyskuntajätteestä puolet, josta 20 prosenttia tulisi saavuttaa kompostoinnilla tai mädätyksellä. Vuonna 2012 yhdyskuntajätteiden kierrätysaste oli 34 prosenttia, josta kompostonnin ja mädätyksen osuus oli 12 prosenttia. Tasossa ei viime vuosina ole tapahtunut suuria muutoksia. 30 prosenttia yhdyskuntajätteestä tulisi tavoitteen mukaan hyödyntää energiana. Tämä tavoite onkin jo saavutettu: vuonna 2012 poltettiin 34 prosenttia yhdyskuntajätteestä. Jätehuollon haasteena onkin, miten kierrätyskelpoinen osa jätteestä saadaan ohjattua polton sijaan kierrätykseen. Tehdasteollisuuden kaikista jätteistä hyödynnetään joko materiana tai energiana nykyään merkittävä osa. Kaivannaistoiminnan ja rakentamisen mineraalijätettä on viime vuosina ohjautunut materiana hyödyntämiseen edellisvuosia enemmän, joskin parantamisen varaa on vielä merkittävästi. Jätesuunnitelman tavoitteena on, että rakentamisen jätteistä hyödynnetään vähintään 70 prosenttia materiaalina ja energiana. Tilastoinnin ja laskentamenetelmien puutteiden vuoksi talonrakentamisen hyödyntämisprosenttia ei ole kyetty seuraamaan. Jätesuunnitelman tavoitteena on, että teollisuuden ja kaivannaistuotannon jätteillä korvattaisiin viisi prosenttia luonnonsoraa ja kalliomursketta. Tavoite jää saavuttamatta. Suhteutettuna tierakentamisessa käytettyjen materiaalien kokonaismäärään, jäi sivutuotteiden osuus vuonna 2012 0,4 prosenttiin. Lisätoimia tarvitaan siten tavoitteen saavuttamiseksi. Aloitteita ja tarpeellisia jatkotoimia Alueellisesti ja valtakunnallisesti on käynnistetty useita aloitteita ja toimia kierrätyksen lisäämiseksi. Kierrätystavoitteita on sisällytetty Valtioneuvoston asetukseen jätteistä. Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista toivotaan tehostavan myös kierrätystä orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä. Ympäristöministeriö rahoittaa kierrätystä edistäviä kokeilu- ja kehittämishankkeita vuosina 2012–2016. Kierrätyksen lisäämiseksi tarvitaan erotteluteknologiaa, tuoteideoita ja jätettä raaka-aineena käyttäviä yrityksiä. Uusien Yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut, mutta kokonaisjätemäärästä sen osuus on vain 3 prosenttia. kierrätysinnovaatioiden synnyttäminen voisi olla seuraavan valtakunnallisen jätesuunnitelman painopiste. Jätteiden tilastointi ei kaikilta osin tuota riittäviä tietoja valtakunnallisen jätesuunnitelman seurantaan. Esimerkiksi rakennus- ja pakkausjätteiden kokonaismäärien ja hyödyntämisen arvioinnissa on puutteita. Myös materiaalitehokkuuden tilastointia pitää kehittää. Jätesuunnitelmaa laadittaessa on suunniteltava myös sen seuranta. Näin varmistetaan, että seuranta kuvaa mahdollisimman hyvin suunnitelman toteutumista. Lisätietoa: Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Jatteet_ ja_jatehuolto/Jatesuunnittelu/Valtakunnallisen_jatesuunnitelman_seuranta 2/2014 Jäteplus 11 HYÖTYPALAT Purkubitumit uusiokäyttöön R akennusjätteen kierrätys tehostuu Suomessa, kun Kujalan jätekeskukseen Lahteen rakennetaan maan ensimmäinen kattohuovan ja purkubitumin kierrätyslaitos. Sen jalostama uusioraaka-aine korvaa asfaltin tekemisessä tarvittavaa bitumia. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy on kartoittanut jo useamman vuoden ajan uusia materiaalikierrätykseen liittyviä liiketoimintamahdollisuksia. Tämän työn pohjalta Lahteen perustettiin viime vuoden marraskuussa tanskalaisessa omistuksessa oleva Tarpaper Recycling Finland Oy, joka rakentaa Kujalan jätekeskukseen kierrätyslaitoksen vuoden 2014 aikana. Yhtiö on jo aloittanut materiaalin vastaanoton Lahdessa ja rakentaa parhaillaan koko Suomen kattavaa keräys- ja noutopalveluverkostoa. Yhtiö palvelee purku-, saneeraus- ja rakennusurakoitsijoita sekä bitumikatteiden valmistajia tarjoamalla heille noutopalvelut erilliskerätylle bitumikatejätteelle suoraan työmailta ja tehtailta. – Tarjoamme niin kunnallisille kuin yksityisillekin jätehuoltoyrityksille hyötykäyttökanavan heidän jäteasemiinsa ja vastaanottokeskuksiinsa ohjautuville bitumikatteille ja sitä kautta vaihtoehdon perinteisen kaatopaikkasijoittamisen tai polton sijaan, tiivistää Tarpaper Recycling Finland Oy:n maajohtaja Kati Tuominen. Rakennusjätteet hyödynnetään Suomessa pääosin energiana. Kattohuovillekaan ei ole aiemmin löytynyt materiaalihyötykäyttöä. Jätelainsäädäntö liiketoiminnan ajurina Uudistuva jätelainsäädäntö vaikuttaa rakennusjätteiden kierrätykseen ja lisää jätejakeiden uusiokäyttöpaineita. Tavoitteena on, että vähintään 70 painoprosenttia rakennus- ja purkujätteestä (pois lukien maa- tai kallioperästä irrotetut maa- ja kiviainekset) hyödynnetään materiaalina viimeistään 1.1.2020 lähtien. Kattohuovan kaatopaikkasijoittamisesta luovutaan kokonaan vuoteen 2016 mennessä. Myös jätehierarkian noudattamista tullaan tehostamaan tulevaisuudessa, jolloin jätteiden uusiokäyttö menee energiahyödyntämisen ja kierrätyksen edelle. Tarpapaper Recycling tuo markkinoille materiaalihyötykäyttökanavan kattohuovalle. 12 Jäteplus 2/2014 Kuva: ScanStockPhoto – Suomi kiinnosti meitä markkina-alueena, koska täällä ei vielä organisoidusti kierrätetä eikä uusiokäytetä kattohuopaa, Tuominen kertoo. – Yksi syy voi olla se, että materiaalin murskaus on osoittautunut teknisesti haasteelliseksi. Yrityksemme taustalla on noin kuuden vuoden pitkäjänteinen tuotekehitystyö murskan kehittämisestä, ja nyt siihen on patentoitu oma teknologia. Tanskassa ja Ruotsissa meillä on jo muutamien vuoden ajalta kokemusta liiketoiminnan harjoittamisesta, hän jatkaa. Ladecin asiakkuuspäällikkö Esa Ekholm näkee, että rakennussektorin sivuvirroissa on edelleen potentiaalia uusille liiketoimintamahdollisuuksille. – Haemme jatkuvasti asiakkaillemme uusia liiketoimintoja. Ympäristöteknologian alalla kaikkea ei ole vielä tehty. Lainsäädäntö EU:ssa muuttuu ja sitä kautta tulee uusia haasteita. Jätettä syntyy maailmalla joka kolkalla, joten uusille teknologioille on runsaasti markkinoita. Järkevää olisi kuitenkin saada testatuksi ne ensin kotimaassa, hän toteaa. Rakennusjätteiden kierrätystavoite on 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Suomessa kattohuopajäte menee tällä hetkellä kaatopaikoille tai osin jalostetaan kierrätyspolttoaineen sekaan. Kattohuopajäte on lähes sataprosenttisesti kierrätettävissä raaka-aineena. Kattohuovan kierrätys vähentää tuontiraaka-aineen (raakaöljyn) tarvetta ja vähentää tuotteen ja jätteen elinkaaren aikaisia hiilidioksidipäästöjä. Kattohuopajätteellä voidaan korvata osa bitumista, joka on asfalttimassan suurin kustannustekijä. Uusiokäytölle on olemassa oleva sopiva teknologia ja kokeiluista saadut tulokset ovat positiivisia. Kattohuoparouhe soveltuu asfaltin raaka-aineeksi ja sillä on mahdollista saavuttaa kustannushyötyjä, säästää uusiutumattomia luonnonvaroja sekä vähentää polttoon ja kaatopaikalle päätyvää jätettä. HYÖTYPALAT Kuvat: Marko Laakkonen/JLY Saariston jätehuollon uranuurtaja palkittiin Jätelaitosyhdistys (JLY) palkitsi Turun Seudun Jätehuollon asukaspalvelupäällikkö Britt-Marie Juupin Vastuullisen jätehuollon veturi -kunniamaininnalla 15.5.2014. Lisäksi JLY palkitsi Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikaisen Vuoden vääntäjä -tittelillä. Britt-Marie Juup palkittiin pitkäjaksoisesta ja uraauurtavasta työstä saariston jätehuollon kehittäjänä. Pidä Saaristo Siistinä ry perusti osakeyhtiön hoitamaan saariston jätehuoltoa Britt-Marie Juup ja Juup palkattiin sen ensimmäiseksi työntekijäksi ja vetäjäksi 1989. KLARA – Saariston Puhtaanapito Oy:stä kasvoi Juupin johdolla saariston jätehuollon erityisosaaja 14:ssä saaristokunnassa. Juupin iloinen ja valoisa persoona on tullut tunnetuksi saaristossa ja häntä on tituleerattu saariston jätehuollon ”äidiksi”. Viimeisten reilun neljän vuoden aikana Britt-Marie Juup on toiminut jätehuollon ja asiakaspalvelun kehittäjänä saariston lisäksi myös mantereella Turun Seudun Jätehuolto Oy:n asukaspalvelupäällikkönä. Kuntalaisia palvelevaa arkkitehtuuria ja hiihtomäki Markku Illikainen palkittiin periksi antamattomasta työstä useiden vuosien ajalta Oulun seudulla. Viimeaikaisimpia Oulun Jätehuollon saavutuksia on asukkaille suunnattu Larelajitteluareena ja sen palkittu viherkatto sekä Ruskon jätekeskuksen jätetäytön maisemointityön lopputuloksena syntynyt laskettelu- ja urheilukeskus. Oulun Jätehuollon hankkeet ovat Illikaisen johdolla tuoneet uutta ajattelua jätelaitosten käytäntöihin ja myönteistä näkyvyyttä Markku Illikainen alalle. JLY on palkinnut yhdyskuntajätehuoltoa kehittäneitä jätelaitosten henkilöitä vuosittain Vastuullisen jätehuollon veturi -kunniamaininnalla vuodesta 2001 alkaen. JLY jakoi tämän vuoden palkinnot valtakunnallisilla Jätelaitospäivillä Helsingissä. Paperinkeräys ostaa Rauhala Oy:n asiakassopimuskantaa Paperinkeräys on sopinut espoolaisen keräysliike Rauhala Oy:n kanssa sen asiakassopimuskannan ostamisesta. Sopimus sisältää asiakkuudet kotikeräyspaperin, keräyskartongin ja luottamuksellisten asiakirjojen eli tietoturvapalvelun osalta. Espoon Juvanmalmilla sijaitseva Rauhala Oy on Paperinkeräyksen pitkäaikainen kumppani, joka on kerännyt pääkaupunkiseudun kiinteistöasiakkailtaan kotikeräyspaperia ja kartonkia sekä luottamuksellisia asiakirjoja. Rauhalan 650 000 euron liikevaihdosta merkittävä osa siirtyy kaupan myötä Paperinkeräykselle. – Rauhala on pitkäaikainen kumppanimme, jolta ostamme kotikeräyspaperin ja kartongin kuljetuspalveluita jatkossakin, Paperinkeräyksen toimitusjohtaja Kyösti Pöyry kertoo. – Muuttuneessa markkinatilanteessa ja tuottajavastuuasiat huomioiden nyt toteutettu ratkaisu tuntui kaikkein järkevimmältä”, Rauhala Oy:n toimitusjohtaja Seppo Rauhala toteaa. Korvenmäen jätekeskuksessa kierrätetään kipsilevyjätettä Rouskis Oy on aloittanut kipsilevyjätteen pienerien vastaanoton Korvenmäen jätekeskuksessa Salossa. Jatkossa rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä kipsilevyjäte kierrätetään kipsilevyteollisuuden raaka-aineeksi. Suomessa suuri osa kipsilevyjätteestä menee kaatopaikoille, vaikka kipsilevyjäte on kierrätettävissä raaka-aineena lähes sataprosenttisesti. Käsittelyprosessissa kipsilevyjäte murskataan, seulotaan ja siitä erotellaan kartonkikuidut sekä muut epäpuhtaudet. Lopputuotteena syntyy puhdasta kipsijauhetta. Kierrätys säästää neitseellisiä luonnonvaroja sekä vähentää kuljetuksen tarvetta ja sitä kautta syntyviä päästöjä. Kipsilevyjen materiaalikierrätys vähentää myös kaatopaikalla syntyviä hajuhaittoja. Kipsilevyjätteen sisältämä rikki on yksi pahimmista kaatopaikkojen hajuhaittojen aiheuttajista. Rikkiyhdisteet ovat erittäin pahanhajuisia jo hyvinkin pieninä pitoisuuksina. Lisäksi kohonneet rikkivetypitoisuudet saattavat haitata kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmiä. Rouskiksen järjestämä kipsilevyjätteen vastaanotto on tarkoitettu pääsääntöisesti kotiremontoijien pienkuormille. Kipsilevyjäte tulee lajitella erikseen. Se voi sisältää pinnoitteita, kuten maalia ja tapettia. Suuret jäte-erät vastaanottaa Korvenmäessä Ekopartnerit, joka myös käsittelee ja toimittaa materiaalin kipsilevyteollisuudelle. Ympäristöperusoikeusseminaari Tampereella Ympäristöministeriö ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun julkisoikeuden tutkimusryhmä järjestävät kansainvälisen seminaarin torstaina 28.8.2014. Searching for Environmental Rights – Ympäristöperusoikeutta etsimässä -seminaarissa pohditaan ympäristöperusoikeutta niin kansainvälisestä kuin kansallisesta näkökulmasta. Seminaari on osa ympäristöministeriön ja Tampereen yliopiston yhteisrahoitteista hanketta ”Ympäristöperusoikeuden toteutuminen”. Lisätietoja: https://blogs.uta.fi/environmentalrights/ Juhani Puolanne on kuollut Yli-insinööri Juhani Puolanne kuoli 18.4.2014 pitkään sairastettuaan. Jussina tunnetun Juhanin pitkä ura ympäristöhallinnossa alkoi jo 1970-luvulla. Sekä kansallisesti että kansainvälisesti Jussi tunnettiin erityisesti jätevesilietteisiin liittyvien kysymysten ja EU:n ja Suomen jätelainsäädännön asiantuntijana. Koko uransa ajan hän teki tärkeää yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. 2/2014 Jäteplus 13 JÄTEMIINUS PARISUHDEHIERARKIAN K esän lähestyessä ovat parisuhdeasiat taas monella mielessä. Varsinkin kun alan oman parisuhdedraaman kehittymistä on seurattu jännityksellä. Auvoisesta yhteiselosta siirryttiin astioiden ja pakkareiden sekä muun omaisuuden jakamiseen Ympäristörypistystenliitossa. Alan juorulehdessä Uusioseiskassa osapuolet kertoivat muodollisesti ”kasvaneensa erilleen”. No, ei mennyt kauankaan, kun exä alkoi taas kiinnostaa Jäteteollisuuden ja -palveluiden (JTP) Patu Kauhamäkeä. Parisuhdekuvioissa on noudatettava roskaministeriön tuttua parisuhdehierarkian etusijajärjestystä. Poikkeaminen parisuhdehierarkiasta on mahdollista vain, jos se johtaa anopin ja roskaministerin etujen kannalta parempaan lopputulokseen. Kaiken edelle menee expuolison synnyn ehkäisy. Turha ex-puoliso on suurinta tuhlausta ja rahojen heittämistä polttobunkkeriin. Laskekaapa vain kuinka kalliiksi tulee, kun lähdetään riitelemään astioista ja pakkareista. Mitä riitaisampi exä, sen vaarallisempaa ja kalliimpaa jätettä hän on. Hierarkian toinen taso, uudelleenkäyttöön ohjaaminen, on huonolla mallilla kuten kaikissa muissakin jätelaaduissa. Exän valmistelu uudelleenkäyttöön – kuka hullu kuvittelee tähän pystyvänsä?!! Jos ei ole parisuhteessa saanut puolisoansa paremmaksi, niin ei se onnistu sen jälkeenkään. Onneksi Cleantech on löytänyt uusia innovaatioita exän ärsytyksistä. Kuorsauksesta on tuotteistettu sähköautolle moottorisoundeja ja jäkätyksestä hyttyskarkottimia. Seuraavaksi puolisot on pistettävä kierrätykseen, vaikka vaikeaa se on. Kaverit ovat kiusaksi asti joutuneet kestämään kammottavia karaoke-esityksiä ja aamuyön ”mut tää teidän on pakho kuulllaaa..” juttuja. Harva puoliso kelpaa enää muuksi kuin koiranmakkaraksi. Puolison jalostusastetta voi yrittää nostaa isolla rahatukolla tyylikonsulteille, tapakouluttajille ja Finnish Consulting Garbage Oy:lle. Hyötykäyttöön puolison voi ohjata kylmänä kautena. Hyvä paikka exälle on lämpöpatterina vetoisassa työhuoneessa tai vaaka-asema ovensuun lämmikkeenä. Mitä isompikokoinen puoliso, sitä parempi on lämpöarvo. Mikäli haluat edistää suhteen loppua ja hyötykäyttö kiinnostaa, niin lämpöarvon kasvattaminen onnistuu syöttämällä lautastähteet tulevalle exälle. Turvalliseksi loppusijoituspaikaksi on vain yksi ratkaisu. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen rakennustyömaa on loputon loppuratkaisu, se ei lopu koskaan. Parisuhteet ovat osoittautuneet h****tin vaikeiksi, joten puolisojätteet pistetään tuottajavastuun piiriin. Parisuhteissa ei ole tähän mennessä hierarkian etusijajärjestys toteutunut ja ex-puolisoita on syntynyt ennätysmäärä. Ensi vuoden alusta Pirkonmaan ELY:n anoppi- ja appijaos vastaa puolisojätteiden tuottajavastuusta ja panttimaksuista. Hyvässä miinushengessä Jätemiinus-reportteri Katkarapu 14 Jäteplus 2/2014 Kuva: ScanStockPhoto etusijajärjestys LIITY JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN JÄSENEKSI – SE KANNATTAA! JÄSENEDUT: JätePlus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta! Henkilöjäsenmaksu 20 euroa, opiskelijajäsenmaksu 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 200 euroa vuodessa. KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen Tietojani ei saa julkaista Jätehuoltoyhdistyksen vain jäsenille tarkoitetuilla extranet-sivuilla nimi sähköposti Voit liittyä jäseneksi ja tehdä organisaatio osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse kotiosoite osoitteella info@jatehuoltoyhdistys.fi työosoite puhelinnumero (työ) (matkapuhelin) Haluan jäsenpostin kotiosoitteeseen työosoitteeseen PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, 00170 HELSINKI, info@jatehuoltoyhdistys.fi JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N YHTEISÖJÄSENET Aalto-yliopisto Allu Finland Oy $TXDŴRZ2\ Arwina Oy BIMU Oy BioBag Finland Oy BMH Technology Oy Botniarosk Oy Ab Citec Oy Ab Cross Wrap Oy Ecomond Oy Ecomp Oy Ekokem Oy Ab Ekorosk Oy Ab Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy (XURƓQV6FLHQWLƓF)LQODQG2\ Europress Oy FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Flaaming Oy Golder Associates Oy Gypsum Recycling International A/S Haba Group Oy Holger Hartmann Oy Hyötypaperi Oy Jyväskylän Kaupunki Jätekukko Oy Jätelaitosyhdistys ry Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kapasity Oy Kierrätysverkko Oy Kiertokapula Oy Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä Ky Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Kuusakoski Oy Kymenlaakson Jäte Oy Labkotec Oy Lakeuden Etappi Oy Lappeenrannan kaupunki Lassila & Tikanoja Oyj Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy L&T Kierrätys Oy Luowia Collection Oy Metsäsairila Oy Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Molok Oy MPT-Kuljetus Oy Mustankorkea Oy NCC Roads Oy Nordkalk Oyj Abp NTM Oy OdorOff Oy Onni Forsell Oy Oulun Yliopistollinen Sairaala Oy Machine Tool Co Pafe Oy Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Penope Oy / Enerec Pirkanmaan Jätehuolto Oy Plastiroll Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 3URFRƓQ2\ Puhas Oy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Rannikon Paja Oy Rosk´n Roll Oy Ab Rouskis Oy Rudus Oy Sammakkokangas Oy Sarlin Oy Ab Satakierto Oy Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelu Oy SER-Tuottajayhteisö ry SOK Stena Recycling Oy Stena Technoworld Oy Stormossen Oy Ab Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tamtron Systems Oy Tramel Oy U-Landshjälp Från Folk till Folk i Finland Uusioaines Oy Uusiouutiset-lehti / Suoma Oy Vectos Oy Veljekset Paupek Oy Vestia Oy Vimelco Oy VTT WEG – Oy Wise Engineering Group Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry 2/2014 Jäteplus 15 TAPAHTUMAKALENTERI 2014 ISWA SOLID WASTE WORLD CONGRESS 8.–9.9.2014 SAO PAULOSSA, BRASILIASSA 28. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 7.–8.10.2014 HELSINGISSÄ KALASTAJATORPALLA JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN SYYSKOKOUS 7.10.2014 KLO 16.00 KALASTAJATORPALLA
© Copyright 2024