JätePlus 2/2015

JÄTEALAN AMMATTILAISILLE
JÄSENLEHTI 2 2015
Jäteplus
Hermann Koller &
ISWA
Jätehuoltopäivien ohjelma
Sekajätteen käsittely kannattavuussyynissä:
Voiko mekaanis-biologinen käsittely
olla polttoa kannattavampaa?
JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY
SISÄLTÖ
Jäteplus
JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI
www.jateplus.fi
OSOITE
Jätehuoltoyhdistys ry
PL 943, 00101 HELSINKI
Sähköposti: info@jatehuoltoyhdistys.fi
(mm. osoitteenmuutokset)
www.jatehuoltoyhdistys.fi
LASKUTUSOSOITE:
Jätehuoltoyhdistys ry
c/o Gerente Oy
Liisankatu 12 D 28 00170 Helsinki
Pankkiyhteys: BIC: NDEAFIHH
Tilinumero: IBAN FI53 1064 3000 2090 10
ISSN 1455-3570
PÄÄTOIMITTAJA
Tuuli Myllymaa
puh. 02 952 51437
tuuli.myllymaa@ymparisto.fi
TOIMITTAJA
Katariina Krabbe
Tekstitaika
Posliinikatu 2 A 5
00560 Helsinki
puh. 050 490 3004
tiedotus@jatehuoltoyhdistys.fi
Tässä numerossa:
03 04 05 06 Pääkirjoitus
JHY tiedottaa
Hermann Koller ja ISWA
Pääartikkeli: Sekajätteen käsittelytavat
kannattavuusvertailussa
09 Maito- ja mehutölkkejä kierrätetty 20 vuotta
10 TEXJÄTE-hankkeen tuloksia ja suosituksia
12 Hyötypalat
14JäteMiinus
15 Yhteisöjäsenet
16 Tapahtumakalenteri
JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY on kaikille
jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä
toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin
ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen
tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja
jätteen hyötykäyttöä Suomessa.
Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15.
2
Jäteplus
2/2015
PÄÄKIRJOITUS
2 2015
TAITTO JA ULKOASU
Heidi Söyrinki
JULKAISIJA: JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY
Kasvienvaihtopäivät ja suurkirppis Påminnessa. Kannen kuvassa Marita Castrén.
Kuvat: Katriina Roiha
LAITETAAN KIERTOTALOUDEN
RATTAAT PYÖRIMÄÄN
I
hminen muokkaa elinympäristöään voimakkaammin kuin koskaan
aikaisemmin. Teollisesta vallankumouksesta alkanut väestöräjähdys uhkaa
rajallisia raaka-ainevaroja ja ravinnontuotannon riittävyyttä. Ilmastonmuutos
aiheuttaa kasvavaa huolta ihmisen toiminnan vaikutuksista ilmakehään.
Ongelmien sijaan meidän on etsittävä ratkaisuja. Vaiheittainen siirtyminen
kiertotalouteen tarjoaa positiivisen näkökulman ja arvokkaita ratkaisuja
ajankohtaisiin ongelmiin.
Tällä hetkellä globaalisti peräti 90 prosenttia tuotannossa käytetyistä raakaaineista päätyy jätteeksi. Suomessa jää hyödyntämättä vuosittain sekajätteen mukana
arviolta 400 000 tonnia biojätettä, 140 000 tonnia muovia ja 42 000 tonnia metalleja.
Riihimäelle vuoden 2016 lopulla valmistuva Ekokemin Kiertotalouskylä vie suomalaisen
yhdyskuntajätteen käsittelyn näiden materiaalivirtojen osalta uudelle tasolle.
Kolmen jätteitä hyödyntävän jalostamon muodostama kokonaisuus on askel kohti
yhteiskuntaa, jossa teollisuuskylät muuttuvat kiertotalouskyliksi ja jossa toisen jäte
on toisen raaka-aine. Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteestä saadaan materiaalina
kiertoon puolet. Loput jätemassasta hyödynnetään energiana, jolloin hyötykäyttöaste
nousee kokonaisuudessaan 96–98 prosenttiin.
Kiertotalouskylään vastaanotetusta yhdyskuntajätteestä erotellaan aluksi
Ekojalostamossa noin 37 prosenttia biojätettä, 7 prosenttia muovia ja 3 prosenttia
metallia. Kylään rakennettava biojalostamo on valmistuessaan Suomen ensimmäinen
sekajätteestä peräisin olevaa biojätettä käsittelevä biotehdas. Biokaasuprosessissa
erotellusta biojätteestä tuotetaan biokaasua, josta jalostetaan edelleen paitsi sähköä
ja kaukolämpöä, hyvin todennäköisesti myös liikenteen polttoainetta.
Ekojalostamossa erotellut muovit puolestaan ohjataan Suomen ensimmäiseen
muovijalostamoon, joka on suunniteltu ja mitoitettu suomalaisissa kotitalouksissa
ja yrityksissä syntyville muovijätteille. Jalostamoon ohjataan myös kotitalouksien
muovipakkaukset, joiden erilliskeräys alkaa vuoden 2016 vaihteessa valtakunnallisesti.
Muovijalostamossa muovit lajitellaan, pestään ja jatkojalostetaan. Muovijalostamo
tuottaa uusiomuovia erilaisia muovituotteita valmistavan teollisuuden raaka-aineeksi.
Uusiomuovin hyödyt syntyvät ensisijaisesti muovin tuotannon välttämisestä, sillä
neitseellisen muovin valmistus vaatii paljon energiaa ja fossiilisia raaka-aineita.
Taloutemme kannalta on parempi kehittää omia, kotimaisia keräys-, lajittelu- ja
kierrätysmenetelmiä sen sijaan, että kuljettaisimme esimerkiksi kerätyn muovin
bulkkitavarana ulkomaille jalostettavaksi. Kotimainen kierrätysvaihtoehto takaa, että
arvokas materiaali on suomalaisten yritysten käytettävissä.
Riihimäelle kohoava Kiertotalouskylä on paitsi investointi Kiertotalouteen ja
ympäristöön, myös työllistäjä. Rakennusvaiheessa kylä työllistää 160 henkilöä, ja
valmiissa kylässä on arviolta 40 työpaikkaa.
Camilla Wiik
Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen jäsen
2/2015
Jäteplus
3
JHY TIEDOTTAA
TAPASIMME
Teksti: Katariina Krabbe
Kuvat: Scandinavian Stockphoto
ISWA oli esillä kevätkokouksessa
Hermann Koller esitteli ISWA:n
toimintaa Jätehuoltoyhdistyksen
kevätkokouksen yhteydessä.
J
JÄTEHUOLLON KESÄPÄIVÄ OULUSSA 11.6.2015
Veden ja jätteenkäsittelyn show room, OWA, Kaitoväylä 1 F 2
Jätehuollon kesäpäivä järjestetään tänä vuonna Oulussa
Jätehuoltoyhdistyksen ja Oulun Innovaatioallianssiin
kuuluvan Centre for Environment and Energyn – CEE:n
yhteistyönä. Tapahtuman tarkoituksena on tuoda yhteen
teollisuuden ja kunnallisten palveluiden tarpeet sekä palveluita ja teknologioita tarjoavia yrityksiä. Tapahtumassa
SYYSKOKOUS TAMPEREELLA 6.10.2015
Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous järjestetään Jätehuoltopäivien yhteydessä Scandic Hotel Rosendahlissa tiistaina 6.10. kello 17.30. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet ovat lämpimästi
tervetulleita kokoukseen.
UUDET JÄSENET
Jätehuoltoyhdistykseen ovat liittyneet
Henkilöjäseniksi:
Anna Järvinen, Ekokem Oyj
Renja Rautiainen, HSY
Tomi Silvennoinen, Ekokem Oyj
Yhteisöjäseniksi:
Dafo Oy
Nummek Oy
Tavicon Oy
4
Jäteplus
2/2015
esitellään eri yritysten edustamia uusia vedenkäsittelymenetelmiä ja testauslaitteistoja. Tilaisuuteen on vapaa
pääsy, mutta lounas on omakustanteinen. Ohjelma ja
lisätietoja löytyy nettisivuiltamme.
Ilmoittaudu heti osoitteella mikko.ahokas@oulu.fi
OPINTOMATKALLE PUOLAAN
Jätehuoltoyhdistys järjestää opintomatkan Puolaan
Varsovan seudulle 20.–22.8.2015. Luvassa on tuttuun
tapaan mielenkiintoisia jätehuoltoon liittyviä tutustumiskohteita.
Torstaina 20.8. vierailukohteina ovat Mazovian alueen
ympäristöosasto sekä Varsovan kaupungin jätehuoltoorganisaatio, joissa tutustutaan alueen jätehuollon järjestämiseen. Perjantaina 21.8. kohteina ovat BYS-yhtiön
lajittelukeskus sekä PolBlume-yhtiön WEEE-jätteen
käsittelylaitos.
Matkan hinta on 800 euroa sisältäen lennot, majoituksen
Mercure Grand Hotellissa Varsovassa sekä ekskursiot.
Lisäksi Jätehuoltoyhdistys tarjoaa yhteisen illallisen.
Mahdollisia peruutuspaikkoja voit tiedustella osoitteella:
sakari.salonen@ramboll.fi.
ätehuoltoyhdistyksen kevätkokous pidettiin HSY:n tiloissa
Helsingissä 7. toukokuuta. ISWA:n itävaltalainen toimitusjohtaja Hermann Koller saapui Helsinkiin varta vasten
kertoakseen ISWA:n toiminnasta Jätehuoltoyhdistyksen
jäsenille.
ISWA eli International Solid Waste Association on vuonna
1970 perustettu voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii
edistämään kestävän kehityksen mukaista jätehuoltoa. Sillä on
jäseniä 97 maassa.
– ISWA on ainut kansainvälinen jätehuoltoon liittyvä organisaatio, joka yhdistää kunnallisen ja yksityisen sektorin sekä
alan tutkimuksen, Koller sanoo.
ISWA:n jäsenprofiili on saman tyyppinen kuin Jätehuoltoyhdistyksen Suomen mittakaavassa. On siis hyvin luontevaa,
että juuri JHY on ISWA:n kansallinen jäsen Suomesta, vaikka
näin onkin ollut vasta reilun vuoden ajan.
Kansallinen jäsen toimii omassa maassaan ISWA:n edustajana ja voi käyttää äänioikeuttaan ISWA:n yleiskokouksissa.
Kansallisia jäseniä on yhteensä 41.
– Kansallisilla jäsenillä on myös mahdollisuus päästä vaikuttamaan, kun esimerkiksi EU pyytää meiltä lausuntoja.
ISWA järjestää vuosittain valtavan määrän erilaisia tapahtumia, workshopeja ja projekteja eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi kolmipäiväiseen maailmankonferenssiin osallistuu vuosittain noin 1 500 osallistujaa.
ISWA:n pääkonttori muutti noin kuusi vuotta sitten Kööpenhaminasta Wieniin, ja siitä lähtien Koller on toiminut
toimitusjohtajana. Toimintaa pyöritetään yhdeksän hengen
voimin.
– Ostamme toki paljon palveluja ulkopuolelta. ISWA:lla
on kymmenen eri työryhmää, joissa kussakin toimii alansa
parhaita asiantuntijoita maailmassa. Vaikka työryhmät kokoontuvatkin vapaaehtoispohjalta, erityisprojekteihin tarvittavaa
osaamista ostamme mielellämme työryhmien jäseniltä, ja siitä
työstä maksamme myös palkkioita.
Kansalliset jäsenet saavat nimittää kuhunkin työryhmään
maksimissaan kaksi edustajaa, joten Jätehuoltoyhdistyksenkin
jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan työryhmiin.
– Lisäksi järjestämme mielellämme tapahtumia yhteistyössä
kansallisten jäsenien kanssa. Esimerkiksi Suomessa on paljon
asiantuntemusta siitä, miten jätteestä saadaan energiaa, joten
voisimme hyvin järjestää vaikkapa tähän aiheeseen liittyvän
opintomatkan. Ehkä maailmankonferenssikin voitaisiin järjestää joskus Suomessa, Koller uskoo.
ISWA julkaisee kahta korkeatasoista lehteä. Kaupallisempi
Waste Management World sisältää kansantajuisia asiantuntijaartikkeleita ja Waste Management & Research on tieteellinen,
korkean julkaisukynnyksen julkaisu. Molemmat ovat alallaan
hyvin tunnettuja.
Hermann Koller johtaa ISWA:n pääkonttoria Wienissä.
Nettisivujen kautta pääsee käsiksi tietokantaan, jossa on yli
2 000 julkaisua. Vaikka tietokannan julkaisut näyttävät lukituilta, niihin pääsee käsiksi rekisteröitymällä.
– Tietokanta on ilmainen kaikille, mutta haluamme saada
käyttäjien yhteystiedot promotaksemme heille ISWA:a ja sen
jäsenyyttä. Meillä on vankka jäsenpohja Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta tarkoituksemme olisi saada lisää jäseniä
myös muualta maailmasta. Maksukynnys karsisi tietokantamme käyttöä nimenomaan kehittyvissä maissa, Koller uskoo.
Vaikka kehitys jätehuoltoalalla on ollut valtavaa eurooppalaisesta näkökulmasta viimeisen 25 vuoden aikana, maailmanlaajuisesti painitaan yhä samojen ongelmien kanssa kuin
ISWA:n perustamisaikoina 45 vuotta sitten.
– Kehitysmaissa jätehuoltoa saatetaan yhä pitää luksusongelmana, joka ratkaistaan, kun tärkeämmät asiat on hoidettu.
Jätteiden käsittelyn vaikutus ihmisten terveyteen oli yksi
ensimmäisiä huolenaiheita ISWA:a perustettaessa, ja monin
paikoin se on oleellinen kysymys edelleenkin, samoin kuin
ympäristön saastuminen.
Kollerilla itsellään on vankka tausta jätehuollon alalta yli 25
vuoden ajalta. Ympäristöalan tutkinnon Wienin yliopistossa
suoritettuaan hän on toiminut muun muassa jätealan konsulttina sekä ollut mukana käynnistämässä tuottajavastuuseen
perustuvaa pakkausten kierrätysjärjestelmää Itävallassa. Itävallan lainsäädäntö on tältä osin EU-lainsäädäntöä tiukempaa,
ja Itävalta on ollut pakkauskierrätyksen edelläkävijä. Ennen
ISWA-pestiä Koller on toiminut myös muovinkierrätysyrityksen toimitusjohtajana.
– Olen ollut jätehuoltoalalla niin kauan, että voi sanoa, että
olen ennemminkin osa ongelmaa kuin ratkaisu siihen, hän
nauraa. n
2/2015
Jäteplus
5
TUTKIMUS
Sekajätteen käsittelytavat
TUTKIMUS
Yhdyskuntajätteen energiahyödyntämistavoite
vuodelle 2016 on jo saavutettu. Vantaan Energian
jätevoimala otettiin käyttöön syksyllä 2014.
kannattavuusvertailussa
Jätteenpolttovaihtoehtojen
tulot ovat kymmenkertaiset
verrattuna mekaanisbiologisiin vaihtoehtoihin.
Verottamalla polttoa voidaan edistää kierrätyksen kilpailukykyä
suhteessa energiahyödyntämiseen. Jätteenpoltossa syntyy myös
kasvihuonekaasupäästöjä riippuen siitä, miten paljon jäte sisältää fossiilista hiiltä esimerkiksi muovien muodossa. Näitä päästöjä olisi perusteltua verottaa, sillä ne eivät kuulu päästökaupan
piiriin lukuun ottamatta kierrätyspolttoaineen (SRF) polttoa.
Neljä vaihtoehtoista käsittelytapaa
Kuvat: Vantaan Energian aineistopankki
Joonas Viinikka tutki Pro gradu -työssään sekajätteen vaihtoehtoisia
käsittelytapoja kannattavuuden näkökulmasta. Vain jäteveron tasoa
vastaava jätteenpolttovero saisi mekaanis-biologisesta käsittelystä
polttoa kannattavampaa.
6
Jäteplus
2/2015
S
uomen yhdyskuntajätteen käsittely on murroksessa. Ennen pääosin kaatopaikalle päätynyt jäte
halutaan saada paremmin hyödynnetyksi niin
materiaalina kuin energianakin.
Tämä näkyy niin EU:n kuin Suomen itsensäkin asettamissa yhdyskuntajätteen hyödyntämistavoitteissa ja lainsäädännössä. Valtakunnalliseen
jätesuunnitelmaan vuoden 2016 tavoitteiksi on asetettu 50
prosentin kierrätysaste ja 30 prosentin energiahyödyntämisaste
yhdyskuntajätteelle. Näistä energiahyödyntämisen tavoite on jo
saavutettu. Sen sijaan kierrätysastetavoitteesta ollaan lähes 20
prosenttiyksikköä jäljessä.
Jätteiden paremman etusijajärjestyksen toteutumisen edistämiseksi on ehdotettu jätteenpolttoveron käyttöönottamista.
Pro gradu -työssäni tutkin sekajätteen vaihtoehtoisia käsittelytapoja ja kustannuksia. Käyttämäni aineiston ja tekemieni
laskelmien perusteella laskin neljälle erilaiselle käsittelyvaihtoehdolle nettoyksikkökustannukset, jotka kuvaavat
käsiteltävää sekajätetonnia kohden laskettua kustannusta.
Kustannusaineisto koostui suomalaisista laitostiedoista. Nettoyksikkökustannuksia laskettaessa huomioitiin investointi- ja
käyttökustannukset sekä käsittelystä saatavat tulot. Nettoyksikkökustannusten lisäksi tutkin, miten mahdollisesti tulevaisuudessa asetettava jätteenpolttovero voisi vaikuttaa käsittelyvaihtoehtojen kannattavuuteen.
Tarkasteltavat käsittelytavat olivat arinapoltto, leijupetipoltto, mekaaninen käsittely ja kompostointi sekä mekaaninen
käsittely ja mädätys. Käsittelyvaihtoehdot voidaan jakaa kahteen pääluokkaan, jätteenpolttovaihtoehtoihin ja mekaanisbiologisiin käsittelyvaihtoehtoihin.
Suomen kaikki seitsemän käynnissä olevaa jätteenpolttolaitosta ovat arinapolttotekniikkaan perustuvia. Ensimmäinen leijupetitekniikkaan perustuva laitos on rakenteilla Leppävirralle.
Mekaanis-biologisia sekajätteen käsittelylaitoksia ei Suomessa
vielä ole, mutta tutkin myös niitä tulevaisuuden potentiaalisina
yhdyskuntajätteen kierrätystä lisäävinä vaihtoehtoina.
Arinapoltto on käsittelyvaihtoehdoista yksinkertaisin. Siinä
sekajäte poltetaan arinatekniikalla ilman esikäsittelyä. Leijupetipoltto on puolestaan polttotekniikka, joka vaatii jätteen
esikäsittelyä ennen polttoa leijupetikattilassa. Esikäsittelyssä
jäte murskataan ja metallit sekä rejektit erotellaan pois poltettavasta massasta. Kummassakin vaihtoehdossa laskelmiin
vaikuttavat suurimmat tulovirrat saadaan myytävästä sähköstä
ja lämmöstä.
Mekaanis-biologisilla käsittelyvaihtoehdoilla tarkoitetaan
laitoksia, joissa päälopputuotteena valmistetaan kierrätyspolttoaine SRF:ää. Prosessissa jäte erotellaan SRF:ksi soveltuvaan
ja biohajoavaan jakeeseen. SRF:ksi soveltuvasta aineksesta
erotellaan metallit ja rejektit. Tämän jälkeen se murskataan
sopivaan palakokoon ja myydään poltettavaksi jo olemassa oleviin laitoksiin. Tarkasteltavia mekaanis-biologisia käsittelyvaih-
2/2015
Jäteplus
7
PAKKAUSKIERRÄTYS
Teksti: J-P Salmi, Suomen NP-kierrätys Oy
toehtoja on kaksi. Vaihtoehdot eroavat toisistaan biohajoavan
jakeen käsittelyn osalta.
Mekaaninen käsittely ja kompostointi -vaihtoehdossa biohajoava jae kompostoidaan kokonaisuudessaan. Mekaaninen
käsittely ja mädätys -vaihtoehdossa hienojakoinen jae mädätetään ja karkeajakoinen johdetaan kompostointiin. Mädätys
tuottaa biokaasua, mutta suurin osa massasta jää johdettavaksi
kompostointiin karkeajakoisen jakeen kanssa. Kummassakin
vaihtoehdossa biohajoavan jakeen käsittelyn lopputuotteena
saadaan kompostia, jonka oletetaan sopivan esimerkiksi maanrakennukseen tai viherrakentamiseen.
Poltto kannattavampaa
Tulokset osoittivat, että jätteenpolttovaihtoehdot ovat nettokustannuksiltaan selvästi mekaanis-biologisia käsittelyvaihtoehtoja edullisempia. Käsiteltävää sekajätetonnia kohden
laskettu nettoyksikkökustannus on mekaanis-biologisilla
käsittelytavoilla jopa kaksinkertainen verrattuna jätteenpolttovaihtoehtoihin. Jätteenpolttovaihtoehtojen kustannukset
ovat keskenään hyvin samansuuruiset, kuten myös mekaanisbiologisten vaihtoehtojen.
Mekaanis-biologisten- ja jätteenpolttovaihtoehtojen välinen
ero nettoyksikkökustannuksissa selittyy ensisijaisesti edellisten
Arinapoltto on käsittelyvaihtoehdoista yksinkertaisin.
Vantaan jätevoimalan kahmari sekoittaa jätteen
tasalaatuiseksi.
Ilmastonäkökulmasta jäteveron suuruinen polttovero
ei ole perusteltavissa.
alhaisilla tuloilla verrattuna jälkimmäisiin. Jätteenpolttovaihtoehtojen tulot ovat kymmenkertaiset verrattuna mekaanisbiologisiin vaihtoehtoihin. Merkille pantavaa on, että suurin
osa mekaanis-biologisten käsittelylaitosten investointikustannuksista johtuu kompostointi- ja mädätyslaitoksista.
Tutkin myös jätteenpolttoveron vaikutuksia eri vaihtoehtojen kannattavuuteen. Tämä tehtiin lisäämällä vero poltettavalle
jätetonnille. Näin ollen jätteenpolttovaihtoehtojen (arina- ja
leijupetipoltto) käsittelykustannus nousee perustapauksesta,
jolloin mekaanis-biologisten vaihtoehtojen suhteellinen kannattavuus paranee. Poltosta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen
aiheuttamaan haittaan perustuvilla veron tasoilla (6,6 ja 11,6 €/t)
jätteenpolttovaihtoehdot ovat kustannuksiltaan edelleen mekaanis-biologisia vaihtoehtoja pienempiä. Sen sijaan korkeammalla,
nykyistä jäteveroa vastaavalla veron tasolla (55 €/t), mekaanisbiologisista käsittelyvaihtoehdoista tulee nettoyksikkökustannuksiltaan jätteenpolttovaihtoehtoja edullisempia. Toisin
sanoen, mikäli jätettä halutaan ohjata mekaanis-biologiseen
käsittelyyn jätteenpolton sijaan, tämän suuruisella verolla olisi
ohjaava vaikutus. Ilmastonäkökulmasta näin korkea veron taso
ei kuitenkaan ole perusteltavissa.
Tekniikan nopea kehittyminen, ehtyvät luonnonvarat ja
kuluttajien asennemuutokset vaikuttavat jatkuvasti siihen,
millaisia ratkaisuja jätehuollossa tehdään. Ratkaisujen tulee
perustua aina alueelliseen tapauskohtaiseen arvioon. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta jätehuollon ratkaisuja harkittaessa
tulisi esitettyjen nettoyksikkökustannusten lisäksi huomioida
laajemmin koko ketjussa syntyvät taloudelliset vaikutukset
kuten työllistämisvaikutukset. Tavoiteltaessa yhteiskunnallisesti
optimaalista kustannustehokasta jätteenkäsittelyä tulisi huomioida myös koko jätehuoltoketjusta aiheutuvat ympäristölliset ja
sosiaaliset vaikutukset. n
Joonas Viinikka
ympäristöekonomian yo
joonas.viinikka@gmail.com
Pro gragu -tutkielma tehtiin Helsingin yliopistolle ympäristöekonomian
pääaineesta ja sitä tukivat Jätehuoltoyhdistys (JHY), Kauhajoen Kulttuurisäätiö ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Kiitokset tukijoille!
8
Jäteplus
2/2015
Suomen NP-kierrätys Oy
täytti 20 vuotta
M
itä hauskaa voi olla maito- ja
mehupurkkien kierrätyksessä? Esimerkiksi kisa siitä, kuinka monta
tyhjää litistettyä maitopurkkia saa
yhden purkin sisään. Lapset saavat
käytetyistä maitopurkeista oivallista
askartelumateriaalia. Miksipä ei
maitopurkki soveltuisi hyvin myös yrttitaimien istutusruukuksi
kotipuutarhureille? Tärkein syy on kuitenkin se, että kierrätyksessä paperikuidut saavat uuden elämän uusissa kuitutuotteissa.
Kesällä 1991 Saksassa annettiin pakkausasetus ja EU:n
direktiiviä pakkauksista ja pakkausjätteistä valmisteltiin.
Samanaikaisesti Suomen Pakkausyhdistys selvitti mahdollisuuksia pakkausmateriaalien kierrätykseen ja hyötykäyttöön.
Myös ympäristöministeriö asetti työryhmän seuraamaan EU:n
tilannetta sekä ehdottamaan toimia, joiden avulla Suomi voi
täyttää tulossa olevat velvoitteet.
Pakkausalan ja ympäristöministeriön sopimus pakkausten
ja pakkausmateriaalien talteenoton ja hyödyntämisen edistämisestä Suomessa allekirjoitettiin 14.3.1995. Pakkausala sitoutui
direktiivissä asetettuihin tavoitteisiin ja perustamaan materiaaliyhteisöjä, jotka kukin omalta osaltaan vastaavat tavoitteiden
saavuttamisesta. Elopak Oy, Stora Enso Oyj, Tetra Pak Oy ja
Valio Oy perustivat Suomen NP-kierrätys Oy:n vastaamaan
nestepakkausten – maito- ja mehutölkkien – kierrätyksestä.
Yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 22.3.1995. Joulukuussa
1997 astui voimaan valtioneuvoston päätös pakkauksista ja
pakkausjätteistä.
Nestepakkausten keräys alkoi huhtikuussa 1995. Ensimmäisenä vuonna niitä kerättiin ja kierrätettiin 540 tonnia. Vuosien
varrella keräys on laajentunut kattamaan yli viisi miljoonaa
suomalaista ja kaikki kotitalouksien kuitupakkaukset. Niinpä
vuonna 2013 kotitalouksien kartonkia kierrätettiin Suomessa
jo 44 000 tonnia, josta nestepakkausten osuus oli 12 000 tonnia.
Suomen NP-kierrätys Oy toimi jätelain mukaisena tuottajayhteisönä vuoteen 2010 asti. Yhtiö kuitenkin osallistui
keskusteluihin yhteisen kuitupakkausten tuottajayhteisön
perustamisesta jo 2000-luvun alkupuolella. Työpajat ja yhteiset keskustelut tuottivat tulosta ja yhteiseksi tuottajayhtiöksi
perustettiin Suomen Kuitukierrätys Oy (SUK), joka sai tuottajayhteisöstatuksen kesäkuussa 2010. Teollisuuskuidut liittyivät
mukaan vuonna 2014.
Aluksi SUK:n omistajia olivat vanhat tuottajayhteisöt eli
Suomen Kuluttajakuitu ry, Suomen NP-kierrätys Oy ja Suomen Aaltopahviyhdistys ry. Uuden jätelain vaatimusten mukaisesti SUK:n omistusta ja hallintoa muutettiin vuonna 2014.
Yhtiön omistajina on tällä hetkellä elintarviketeollisuutta,
päivittäistavarakauppaa sekä teollisuutta edustavia yrityksiä ja
yhteisöjä.
Suomen Kuitukierrätys Oy on yhteinen koti ja tuottajayhteisö kaikille kuitupakkauksille – Suomen NP-kierrätys Oy
on tehtävänsä tehnyt. Juhlimme 20 vuoden taivalta ylpeinä –
voimme lopettaa yhtiön hyvillä mielin.n
2/2015
Jäteplus
9
TEKSTIILIJÄTE
Myös rikkinäiset tekstiilit
pitäisi kerätä erikseen
Suomen ympäristökeskus (SYKE) esittää tekstiilien erilliskeräyksen
kaksinkertaistamista siten, että keräys ulotettaisiin myös rikkinäisiin
tekstiileihin. Polttamisen sijaan tekstiilit tulisi käyttää uudelleen ja
tekstiilijäte tulisi hyödyntää uusiomateriaaleiksi erityisesti kemiallista
kierrätystä lisäämällä. Tehostetun kierrätyksen etuna on neitseellisiin
raaka-aineisiin perustuvan tuotantotarpeen väheneminen, mikä
vähentää myös ympäristökuormitusta.
TA 2012
SUOM EN TEKS TIIL IV IR
Tuonti ja
valmistus
7 1, 2
Käyt täjät
Kauppa
KÄYT ET TYJÄ
M IL JO ON AA KI LOA
TI IL IJ ÄT ET TÄ
TE KS TI IL EJ Ä JA TE KS
AS
= 13 ,2 KI LOA / ASUK
3,40
16,40
A
54,70 MIL JOONAA KILO
HYVÄNTEKEVÄISYYSJÄRJESTÖT
3,80
8, 28
0,97
Vienti Kierrätys
(käytetyt)
JÄTEHUOLTO
4,47
Varasto
34,30
24,20
Kaatopaikka Hyödyntäminen
energiana
© Kuluttajatutkimuskeskus 2014
10 Jäteplus
2/2015
S
uomen tekstiilivirtoja, tekstiilijätteen käsittelyn ympäristövaikutuksia sekä keinoja kierrätyksen edistämiseksi selvitettiin
Suomen ympäristökeskuksen kaksivuotisessa TEXJÄTE-tutkimushankkeessa.
Hankkeen loppuraportti sisältää joukon
toimenpidesuosituksia, jotka koskevat
sekä tekstiilijätteen keräystä että käyttöä.
Tutkimuksen mukaan Suomessa
poistuu vuosittain käytöstä 71,2 miljoonaa kiloa tekstiilejä. Erilliskeräykseen
saadaan viidennes käytetyistä tekstiileistä. Kaikkien uudelleenkäyttöön menevien tekstiilien määrää ei tiedetä, sillä
erilliskeräyksen ohella tekstiilejä siirtyy
suoraan sukulaisille ja tuttaville sekä
kirpputorien kautta uusille käyttäjille.
Valtaosa eli 80 prosenttia käytetyistä tekstiileistä päätyy nykyisin energiahyödyntämiseen ja osa kaatopaikalle.
Hankkeessa vertailtiin tehostetun uudelleenkäytön ja tehostetun kierrätyksen ympäristövaikutuksia ja päädyttiin
siihen, että suurimmat ympäristöhyödyt
saataisiin tehostamalla uudelleenkäyttöä. Lähes yhtä paljon ympäristöhyötyä
saataisiin lisäämällä kierrätyksen osuutta nykyisestä 1,5 prosentista 22 prosenttiin.
– Sekä uudelleenkäyttö että kierrätys ovat ympäristön kannalta parempia
vaihtoehtoja kuin tekstiilin hyödyntäminen energiana, mikäli niillä voidaan
vähentää tekstiilien tuotantoa neitseellisistä raaka-aineista. Kierrätyksen tehostaminen luo mahdollisuuksia uusille
toimijoille ja liiketoiminnalle, hankkeen
vetäjä, erikoistutkija Helena Dahlbo
SYKEstä sanoo.
Kuluttajat valmiita lajittelemaan
Tekstiilijätteen kierrätyksen edistämisen
ensisijaisena edellytyksenä on liike­
ta­
loudellisesti kannattavien, kemialliseen
kierrätykseen perustuvien laitosten perustaminen sekä kysynnän lisääminen
kierrätysmateriaalille ja -tuotteille. Erilliskeräyksen tehostamisen lisäksi tutkijat ehdottavat kysynnän kasvun tukemista esimerkiksi siten, että julkisiin
hankintoihin sisällytetään kriteerit kierrätysmateriaalin käytöstä.
Tekstiilien ja tekstiilijätteen toimittaminen keräykseen tulisi tehdä kuluttajille mahdollisimman helpoksi ja selkeäksi
niin, että uudelleenkäyttöön soveltuvat
tekstiilit ja tekstiilijäte pidetään erillään.
Kuluttajilla tulisi olla mahdollisuus tietää, mitä keräykseen luovutetuille tekstiileille tai tekstiilijätteelle tehdään ja
mihin niistä saatavat rahat käytetään.
Hankkeessa toteutetun kuluttajakyselyn mukaan kuluttajat ovat valmiita lajittelemaan myös käyttökelvottomat tekstiilit erikseen ja toivovat tietoa paikoista,
johon rikkinäisiä tekstiilejä voi viedä, jotta nekin päätyisivät hyötykäyttöön.
Rikkinäisten tekstiilien keräyksen
tulisi pohjautua olemassa olevaan,
pääasiassa hyväntekeväisyysjärjestöjen ylläpitämään keräysjärjestelmään
sitä laajentaen. Keräystä voitaisiin tehostaa ottamalla tekstiilit vapaaehtoisen tuottajavastuujärjestelmän piiriin.
Tämä edellyttää selkeitä pelisääntöjä
ja mahdollisimman monen tuottajan ja
maahantuojan sitoutumista käytöstä
poistettavien tekstiilien vastaanottoon.
Jotta tuottajavastuusta ei tulisi Suomelle kohtuutonta rasitetta, tutkimuksessa
esitetään Pohjoismaiden yhteistyön lisäämistä tuottajavastuun ulottamiseksi
myös muualle Eurooppaan.
Tekstiilien tehostettu erilliskeräys,
uudelleenkäyttö ja kierrätys edellyttävät kaikkien alalla toimivien tahojen
yhteistyön lisäämistä. Kotitalouksien
tekstiilijäte on lähtökohtaisesti yhdyskuntajätettä ja kunnan vastuulla, jolloin
kuntien tulisi toimia yhteistyössä tekstiilejä keräävien järjestöjen kanssa. n
TEKSTIILIN UUDELLEENKÄYTÖN JA TEKSTIILIJÄTTEEN HYÖDYNTÄMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA – KOLME ERI VAIHTOEHTOA
V1
VAI HTO EHT O
NYKYTILANNE
57,2 % POLYESTERIÄ
37,4 % PUUVILLAA
5,4 % VISKOOSIA
7 1, 2 MILJOONAA KILOA
Käytöstä poisto
20 %
SEKA JÄTTEENÄ
KERÄ=YS
valtaosa tekstiilistä
hyödynnetään energiana
16,5 %
Uudelleenkäyttö
Suomi (1/3)
Vienti (2/3)
Vältetty
puuvilla-,
polyesterija viskoosivaatteen
tuotanto
1,5 %
Kierrätys
(mekaaninen)
VAI HTO EHT O
2%
Hyödyntäminen
energiana
57,2 % POLYESTERIÄ
37,4 % PUUVILLAA
TEHOSTET TU
UUDELLEENK ÄYTTÖ 5,4 % VISKOOSIA
7 1, 2 MILJOONAA KILOA
Käytöstä poisto
60 %
40 %
80 %
Erilliskeräys
ja lajittelu
V2
ERILLISKERÄYS
JA LAJIT TELU
TUPL AANTUU
34 %
UUDELLEENKÄYT TÖ
Keräys sekajätteenä
= valtaosa tekstiilistä
hyödynnetään energiana
4%
2%
Kierrätys Hyödyntäminen
(mekaaninen) energiana
Vältetty
energiantuotanto
• Lahjoituksina kerätään talteen 20 % tekstiileistä, jotka
pääasiassa uudelleenkäytetään.
• Tekstiilijätettä kierrätetään mekaanisilla prosesseilla
mm. öljynimeytysmatoiksi.
• Valtaosa käytöstä poistetuista tekstiileistä ohjautuu
jätteenä energiahyödyntämiseen.
TA
YMPÄRISTÖN KANNAL
HUONOIN VAIHTOEHTO
Vältetty
puuvilla-,
polyesterija viskoosivaatteen
tuotanto
VAI HTO EHT O
57,2 % POLYESTERIÄ
37,4 % PUUVILLAA
5,4 % VISKOOSIA
TEHOSTET TU
KIERRÄTYS
7 1, 2 MILJOONAA KILOA
Käytöstä poisto
60 %
40 %
ERILLISKERÄYS
JA LAJIT TELU
TUPL AANTUU
Keräys sekajätteenä
= valtaosa tekstiilistä
hyödynnetään energiana
22 %
14 %
4%
Uudelleenkäyttö KIERRÄTYS Hyödyntäminen
Suomi (1/3)
EN- energiana
Vienti (2/3) YLI KYMM U
KERTAISTU
Suomi (1/3)
Vienti (2/3)
Vältetty
polypropyleenimaton
tuotanto
V3
(mekaaninen ja kemiallinen)
Vältetty
polypropyleenimaton
tuotanto
Vältetty
energiantuotanto
• Erilliskeräys kaksinkertaistuu nykyisestä.
• Pääosa erilliskerätystä tekstiilistä ja
tekstiilijätteestä uudelleenkäytetään.
• Käytetyt tekstiilit korvaavat neitseellistä
tekstiilituotantoa.
• Edellyttää käytettyjen tekstiilien kysynnän kasvua.
TA
YMPÄRISTÖN KANNAL
PAR AS VAIHTOEHTO
Vältetty
puuvilla-,
polyesterija viskoosivaatteen
tuotanto
Vältetty
polypropyleenimaton
tuotanto
Vältetty
energiantuotanto
• Mekaanisen kierrätyksen rinnalle kemiallista kierrätystä.
• Ratkaisu rikkinäiselle tekstiilijätteelle.
• Kemiallisella kierrättämisellä voidaan valmistaa uutta
tekstiiliä, joka korvaa neitseellistä tekstiilituotantoa.
• Edellyttää lajittelun tehostamista ja automatisointia sekä
kemiallisen kierrätyksen laitoksia.
TOSELVÄSTI PAREMPI VAIH E V1
ANN
EHTO KUIN NYK YTIL
Tutkimushankeen rahoitti ympäristöministeriö ja se toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen SYKEn, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun sekä UFF:n (U-landshjälp från folk till folk i Finland rf) yhteistyönä.
Hankkeen raportit
• Dahlbo, H., Aalto, K., Salmenperä, H., Eskelinen, H., Pennanen, J., Sippola, K. & Huopalainen, M. Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen
kierrätyksen tehostaminen Suomessa. Julkaistaan toukokuussa 2015.
• Aalto, K. 2014. Kuluttajien halukkuus ja toimintatavat tekstiilien
kierrätyksessä. Kuluttajatutkimuskeskus. Tutkimuksia ja selvityksiä
12/2014.
Viestit kuluttajille:
vähennä ostamista, suosi kestävää ja uusiomateriaaleja, kierrätä tehokkaasti
Hankkeessa listattiin joukko toimenpiteitä, joilla
kuluttajat voivat vaikuttaa tekstiilijätteen määrään ja
niiden aiheuttamaan ympäristökuormitukseen:
nn Hanki vaatteita harkiten ja vain tarpeeseen
nn Valitse kestäviä vaatteita
nn Suosi käytettyjä tai kierrätysmateriaaleista
valmistettuja vaatteita neitseellisistä
materiaaleista valmistettujen vaatteiden sijaan
nn Huolla ja tuunaa vaatteita niin että ne kestävät
pitkään
nn Kun luovut vaatteesta, arvioi onko se edelleen
käyttökelpoinen vai jätettä
nn Toimita vaate keräyspisteeseen tai kirpputorille
2/2015
Kuva: © Suomen ympäristökeskus SYKE, TEXJÄTE-hanke 2015
Teksti: Helena Dahlbo, Kristiina Aalto ja Hanna Salmenperä, SYKE
TEKSTIILIJÄTE
Jäteplus
11
HYÖTYPALAT
Mitä on cleantech?
Teksti: Katariina Krabbe
TERMIT TUTUIKSI
.
Cleantech Finlandin Ilkka Homanen vastaa:
Tilastokeskus määrittelee:
Cleantech-termi viittaa teknologiaan,
palveluihin, ratkaisuihin, prosessi-innovaatioihin ja tuotteisiin, jotka auttavat
pienentämään ihmisen aiheuttamaa
ympäristökuormitusta,
säästämään
energiaa ja luonnonvaroja sekä parantamaan elinympäristöä. Cleantech-liiketoiminnalla voidaan ratkoa taloudellisia,
ekologisia ja sosiaalisia haasteita.
Termi cleantech alkaa jo olla kansainvälisesti hyvin tunnettu ja ymmärretty. Ympäristöhaasteiden
ratkaiseminen on globaalisti yhteinen haasteemme ja tämä on
auttanut paljon termin yhteistä ymmärtämistä ja omaksumista.
Suomalaisyrityksillä on huipputason osaamista muun muassa energia-, materiaali- ja vesitehokkuudessa, bioenergiassa,
biopolttoaineissa sekä yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi onkin maailman
johtava tutkija energia- ja ympäristöaloilla. Yli 40 prosenttia
Suomen julkisista tuotekehityspanostuksista menee energia- ja
ympäristösektorille ja yli kolmasosa julkisista T&K-investoinneista kohdistuu cleantechiin.
Suomalaista cleantech-osaamista tarvitaan maailmalla, sillä
meillä on maailmanluokan osaamista ratkomaan sekä syntyneitä ympäristöongelmia että pienentämään ympäristövaikutuksia
tulevaisuudessa.
Cleantech Finland vauhdittaa suomalaisen ympäristöliiketoiminnan kasvua. Autamme alalla toimivia suomalaisyrityksiä
löytämään kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia, markkinoimaan osaamistaan sekä kehittämään yhdessä kansainvälisesti kiinnostavaa tarjontaa. Tavoitteenamme on nostaa Suomi
maailman johtavaksi cleantech-asiantuntijamaaksi.
Puhtaan tekniikan tuotannolla (englanniksi cleantech, lyhennys
sanoista clean technology) tarkoitetaan kaikkia tuotteita, tekniikoita ja palveluita, jotka tuotantoprosessissaan tai käytössään
aiheuttavat vaihtoehtojaan vähemmän haittaa ympäristölle tai
kuluttavat vähemmän luonnonvaroja. Puhtaan tekniikan tuote
on siis ympäristönäkökohdiltaan parempi kuin vastaava, saman
käyttötarkoituksen omaava tuote. Vertailukohtana voidaan pitää keskimääräistä kansallista tasoa tämän tuotteen tuotannossa tai käytössä.
Lähde: Tilastokeskus
Tilasto: Ympäristöliiketoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4047. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.5.2015].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ylt/kas.html
Totuus lasten suusta:
Rasmus, 6 v. ennen termin suomentamista:
Liinantekijä, joka rakentaa liinoja. Niillä
pyyhitään lattioita ja seiniä.
Kuultuaan suomennoksen:
Puhdas lattia. Ei vaan että se juttu minkä ne
tekee tekniikasta on puhdas eikä likanen.
Matias, 10 v.:
Puhdasta tekniikkaa, sellaista vähän niinku
hienoa, eli että se toimii.
Doranovalle jättikauppa Vietnamiin
Suomalainen ympäristöteknologian yritys Doranova toimittaa
modernin biokaasuvoimalan ja jätteenpolttolaitoksen Binh
Duongin jätteenkäsittelykeskukseen Etelä-Vietnamiin. Pirkanmaalainen yritys on kuuden miljoonan euron kauppasopimuksella mukana rakentamassa Binh Duongin provinssin mallikaupunkia Ho Chi Minh Cityn läheisyyteen. Yrityksen kehittämä
Kaatopaikan tuottojärjestelmä -konsepti tuo modernin ratkaisun
koko provinssin kuuden miljoonan asukkaan jätehuoltoon.
Tehokkaan lajittelun ohella 35 000 tonnin jätteenpolttolaitos
vähentää kaatopaikalle kärrättävän jätteen määrää. Biokaasuvoimalan avulla kasvihuonekaasujen päästöt saadaan kuriin.
Ympäristöhyötyjen lisäksi projektista koituu myös suoraa taloudellista hyötyä: tehokas biokaasulaitos tuottaa oman tarpeensa
lisäksi sähkö- ja lämpöenergiaa myyntiin.
Toimitettava biokaasulaitos tuottaa noin 1,5 megawattia
energiaa tunnissa, mikä vastaa vajaan tuhannen suomalais­
omakotitalon vuotuista sähköntarvetta. Biokaasuvoimalan ja
jätteenpolttolaitoksen toimitus alkaa kuluvan kevään aikana ja
12 Jäteplus
2/2015
Doranovan toimitusjohtaja Pasi Mäkelä
kestää noin vuoden verran. Projekti rahoitetaan Suomen valtion
myöntämän korkotuen avulla. Doranovalle kauppa on koko
kaksikymmenvuotisen historian suurin.
HYÖTYPALAT
Kipsilevyjäte lähes 100-prosenttisesti
takaisin kipsilevyteollisuuden käyttöön
Uudella mobiililla käsittelylaitteistolla ja -menetelmällä kipsilevyjäte voidaan kierrättää materiaalina lähes sataprosenttisesti takaisin kipsilevyteollisuuden uusioraaka-aineeksi. Kipsilevyjätteen
erilliskeräys ja erilliskäsittely on erityisen tärkeää, sillä se on ainoa
tapa saada kipsilevyjäte hyötykäyttöön. Suomessa syntyy kipsilevyjätteitä arviolta 100 000 tonnia vuodessa.
Erilliskerätty kipsilevy on varsin yksinkertaista hyödyntää.
Se voidaan esikäsitellä normaaleja mekaanisia prosessilaitteita
käyttäen, ja tuotettu kipsijauho on riittävän puhdasta hyödynnettäväksi uusien levyjen valmistuksessa. Kipsilevystä eroteltu
pahvikin voidaan hyödyntää ainakin energiana ja mahdollisesti
myös materiaalina. Haasteena on erilliskeräyksen toteuttaminen
varsinkin purkutyömailla, joissa levyt ovat kiinni muissa rakennusmateriaaleissa.
– Olemme tutkineet ja demonstroineet kipsilevyn erilliskeräystä Päijät-Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla vuoden verran KIHU
Kipsi- ja kattohuopajätteen erilliskeräyksen pilottihankeessa, Esa
Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:stä kertoo.
– Hankkeen aikana tehdyssä opinnäytetyössä todennettiin,
että kipsilevyjätteiden erilliskeräyksellä on mahdollista saavuttaa
rakennustyömailla taloudellisia hyötyjä. Erilliskeräyk­sen lisäämiseksi tulisi harkita lainsäädännön tiukentamista tai vaihtoehtoisesti pyrkiä löytämään sellaisia ratkaisuja, joilla kipsilevyjätteiden
vastaanottohintaa voitaisiin alentaa.
KIHU-hankkeessa erilliskerättiin vuoden 2014 aikana painoltaan 959 tonnia kipsilevyjätteitä PHJ:n ja HSY:n toimesta.
KIHU-hankkeen päätoteuttaja on Päijät-Hämeen Jätehuolto
Oy (PHJ). Osatoteuttajina hankkeessa ovat Helsingin seudun
ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY ja Lahden Seudun Kehitys
LADEC Oy.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja Satakierto
Oy selvittelevät yhdistymistä
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja Satakierto Oy ovat käynnistäneet
selvitystyön yhdistymisestä. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on
vuonna 1995 perustettu, 13 kunnan omistama ja noin 110 000
asukkaan alueen jätehuoltoa hoitava yhtiö (Forssan, Loimaan,
Akaan, Sastamalan ja Someron seudut). Yhtiön liikevaihto on
noin 8,5 miljoonaa euroa. Satakierto Oy on neljän kunnan ja noin
30 000 asukkaan alueen jätehuoltoa hoitava yhtiö (Eura, Huittinen, Säkylä ja Köyliö), jonka liikevaihto on noin 2,5 miljoonaa
euroa. Henkilöstöä LHJ:ssa on 41 henkilöä ja Satakierrossa ­8
henkilöä. Yhtiöiden päätoimipaikat sijaitsevat LHJ:n osalta Forssan Kiimassuolla ja Satakierto Oy:n osalta Köyliön Hallavaarassa.
Kummankin yhtiön alueella palvelut kuntalaisille tulevat jatkumaan ennallaan, eikä fuusio ei vaikuta henkilöstön asemaan.
Yhdistymisessä Satakierto Oy sulautuu suunnatun osakeannin
kautta Loimi-Hämeen Jätehuoltoon. Aikataulullisesti yhdistymisprosessin arvellaan kestävän vuoden loppuun. Tavoitteena
on, että uusi yhtiö voisi aloittaa toimintansa vuoden 2016 alusta.
Yhdistymisen myötä Satakierron omistajakunnat tulevat mukaan
Loimi-Hämeen Jätehuollon uusiksi omistajiksi ja myös yhtiön
hallitukseen. Yhdistymisen myötä tulee perustettavaksi myös
uusi yhteinen Jätelautakunta, joka tulee aloittamaan toimintansa
samaan aikaan kun uusi yhtiö aloittaa toimintansa.
Risteilymatkustajat tyrmäävät
jätevesien pumppaamisen
Itämereen
95 prosenttia WWF:n kyselyyn vastanneista matkustajista vastustaa kansainvälisten risteilyalusten jätevesien pumppaamista
Itämereen. Tällä hetkellä valtaosalla aluksista toimitaan matkustajien tahdon vastaisesti.
– Itämerellä risteilee vuosittain liki neljä miljoonaa turistia, jotka tuottavat päivittäin noin 170 litraa jätevettä henkilöä kohden.
Tuoreen tutkimuksen mukaan vain 30 prosenttia kansainvälisistä
risteilyaluksista jättää jätevetensä satamien vastaanottopisteisiin, WWF:n meriasiantuntija Sanna Kuningas sanoo.
WWF päätti selvittää matkustajien suhtautumista asiaan ja
teki kyselyn toukokuussa Celebrity Silhouette -laivan mukana
Helsinkiin saapuneille turisteille. Kyselyyn vastasi lähes 200 matkustajaa. Ainoastaan 25 prosenttia kyselyyn vastanneista tiesi
risteily-yritysten pumppaavan jätevesiä mereen.
– Sen sijaan matkustajien mukaan heille oli kerrottu risteilyalusten käytännöistä ennen Helsinkiin saapumista, mikä on tietenkin hyvä. Aihe on ollut perinteisesti monelle risteily-yritykselle
arka, Kuningas sanoo.
Saatuaan tietää ongelmasta enemmistö matkustajista, 95
prosenttia, ei hyväksynyt jätevesien pumppaamista Itämereen.
Peräti 93 prosenttia sanoi valitsevansa jatkossa mieluummin
risteilijän, joka jättää jätevedet satamaan.
Suomi ja lukuisat muut Itämeren rantavaltiot ovat jo vuosikausia yrittäneet saada jätevesien laskemisen pysäyttävää kieltoa
voimaan Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n kautta.
Kiellon täytäntöönpano on kuitenkin lykkääntynyt poliittisen
umpikujan ja risteilyalan kattojärjestön vastustuksen takia.
– Toivottavasti kyselymme tulokset toimivat herätyksenä
risteily-yrityksille. On selvää, etteivät matkustajat halua osallistua
herkän meren saastuttamiseen. Yritysten tulisi nyt vapaaehtoisesti lopettaa jätevesien pumppaaminen mereen. Samalla
vastuullisempien toimijoiden olisi mahdollista tehdä pesäero kilpailijoihinsa, WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.
Kansainväliset yritykset voisivat ottaa esimerkkiä paikallisilta.
Vuonna 2007 viimeisetkin Suomessa liikennöivät matkustajalauttayhtiöt lopettivat jätevesien pumppaamisen mereen.
2/2015
Jäteplus
13
JÄTEMIINUS
Roskapussinvientikorvaus
miehelle tai Makelle
E
Alexanteri Stubukan mukaan:
“luottamus on sitä, kun kaksi
ihmistä menee samaan
jätehuoneeseen, katsoo
toisiaan silmiin ja miettii,
miten suomalainen jäteastian
kansi saadaan nousuun”.
hkä jätemiinuksenkin lukijat ovat huomanneet, että jonkinlainen
työnhaku eduskuntataloyhtiön hallitukseen on ollut käynnissä
tänä keväänä. Vaaleissa kun vaaleissa - aina valitaan ja valitetaan.
Valittaminen ei yleensä kohdistu valittaviin, vaan roskakatoksella
ruikuttajiin.
Jätesuomi jakautui vaaleissa kahtia. Bunkkeriporukkaan ja kierrättäjiin.
Eduskuntataloyhtiön hallituksen Alexanteri Stubukan mukaan: “luottamus
on sitä, kun kaksi ihmistä menee samaan jätehuoneeseen, katsoo toisiaan
silmiin ja miettii, miten suomalainen jäteastian kansi saadaan nousuun”.
Hallitusneuvotteluissa käytiin vääntöä perusjätteen, keskusjätteen ja
kansallisen jätteen hyödyntämisasteesta. Takalistot haluavat kaiken jätteen
perusteellista polttamista bunkkerissa. Ihan siltä varalta, että sekaan on
eksynyt joku ulkomailta tuotu EU-pakkaus. Landet puolestaan pistäisivät
tunkion kautta kaiken kieroon, eikun kiertoon tukipelloille, oli kysymyksessä
sitten porot tai proteiinirahkat. Kokkareet sitten lykkäisivät kaiken huimaan
vauhtiin markkinoiden villisti pyörivässä karusellissa.
Luottamuksellinen ja tuntemattomana pysyttelevä jätemiinuksen tietolähde
roskaministeriöstä kertoi, kutsukaamme häntä Stenkaksi, että roskaministerit vuoron perään kysyvät, onko säädettyjä roskalakeja oikeasti noudatettava. Kaikkien roskaministereiden perusteella ymmärtää hyvin keille
ongelmajäte-termi on varattu.
Naisihmisellehän roskapussin vienti tietää välittömiä lisäkuluja - apua mitä
mä laitan päälleni??!!! Ritva-Taimi-Kyllikki (nimeä ei muutettu) voi varata
ajan roskapussinvienti-pukeutumiseen ja -stailaukseen erikoistuneelle
pukeutumisneuvojalle.
Roskapussin vieminen verkkareissa tai muissa normivaatteissa on so last
season. Matka jäteastioille vaatii etiketin mukaista pukeutumista. Varsinkin
kun Make yleensä päätyy roskapussin kanssa lähibaariin eikä roskakatokselle, toisin kuin on kotona kertonut. Roskapussinvientikorvaus riittäisi
siivoamaan tilastot ja suurimman osan Maken piilottamista jätteistä pois.
Positiivisessa miinushengessä hyötytäytteistä kesää toivottaen
Jätemiinus-reportteri Katkarapu
Jäteplus
2/2015
JÄSENEDUT: JätePlus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta!
Henkilöjäsenmaksu 25 euroa, opiskelijajäsenmaksu 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 225 euroa vuodessa.
KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen
henkilö-
opiskelija-
yhteisöjäseneksi
Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen
nimi
Seuraavan roskaministerin uutuus on roskapussinvientikorvauksen saaminen kaikkiin avioehtosopimuksiin. Kyseessä olisi ns. pakottavan aviovelvoitteen korvaus, mutta sellainen josta mieskin tai Make (nimi muutettu)
suoriutuu.
14 LIITY JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN JÄSENEKSI – SE KANNATTAA!
sähköposti
Voit liittyä jäseneksi ja tehdä
organisaatio
osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse
kotiosoite
osoitteella info@jatehuoltoyhdistys.fi
työosoite
puhelinnumero
(työ)
(matkapuhelin)
Haluan jäsenpostin kotiosoitteeseen
työosoitteeseen
PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, 00170 HELSINKI, info@jatehuoltoyhdistys.fi
JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N YHTEISÖJÄSENET
Aalto-yliopisto
Allu Finland Oy
Aquaflow Oy
Arwina Oy
BIMU Oy
Bintec Oy
BioBag Finland Oy
BMH Technology Oy
Botniarosk Oy Ab
Citec Oy Ab
Cross Wrap Oy
Dafo Oy
Ecomond Oy
Ecomp Oy
Ekokem Oyj
Ekorosk Oy Ab
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy
Eurofins Scientific Finland Oy
Europress Oy
FCG suunnittelu ja tekniikka Oy
Flaaming Oy
Golder Associates Oy
Gypsum Recycling International A/S
Haba Group Oy
Holger Hartmann Oy
Hyötypaperi Oy
Jyväskylän Kaupunki
Jätehuolto P. Pääkkönen Oy
Jätekukko Oy
Jätelaitosyhdistys ry
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä
Kapasity Oy
Kierrätysverkko Oy
Kiertokapula Oy
Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki
Kuljetusliike Törmä Ky
Kuljetusrinki Oy Veikko Aro
Kuusakoski Oy
Kymenlaakson Jäte Oy
Labkotec Oy
Lakeuden Etappi Oy
Lappeenrannan kaupunki
Lassila & Tikanoja Oyj
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy
L&T Kierrätys Oy
Luowia Collection Oy
Metsäsairila Oy
Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut
Molok Oy
MPT-Kuljetus Oy
Mustankorkea Oy
NCC Roads Oy
Nordkalk Oyj Abp
Nummek Oy
NTM Oy
OdorOff Oy
Onni Forsell Oy
Oulun Yliopistollinen Sairaala
Oy Machine Tool Co
Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy
Penope Oy / Enerec
Pirkanmaan Jätehuolto Oy
Plastiroll Oy
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Procofin Oy
Puhas Oy
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Pöyry Finland Oy
Ramboll Finland Oy
Rannikon Paja Oy
Romukeskus Oy
Rosk´n Roll Oy Ab
Rouskis Oy
Rudus Oy
Sammakkokangas Oy
Sarlin Oy Ab
Satakierto Oy
Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelu Oy
SER-Tuottajayhteisö ry
Several Oy
SOK
Stena Recycling Oy
Stena Technoworld Oy
Stormossen Oy Ab
Suomen Ympäristöopisto SYKLI
Tampereen aikuiskoulutuskeskus
Tamtron Systems Oy
Tavicon Oy
Tramel Oy
U-Landshjälp Från Folk till Folk i Finland
Uusioaines Oy
Uusiouutiset-lehti / Suoma Oy
Vectos Oy
Veljekset Paupek Oy
Vestia Oy
Vimelco Oy
VTT
WEG – Oy Wise Engineering Group
Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry
2/2015
Jäteplus
15
TAPAHTUMAKALENTERI 2015
JÄTEHUOLLON KESÄPÄIVÄ OULUSSA
11.6.2015 Oulussa, OWA:n Show Roomissa
OPINTOMATKA PUOLAAN
20.–22.8.2015
Lisätietoja: sakari.salonen@ramboll.fi
ISWA BEACON CONFERENCE: 3RD INTERNATIONAL CONFERENCE ON FINAL SINKS
23. –26.8.2015 Taipeissa, Taiwanissa
ISWA WORLD CONGRESS
7–9 .9.2015 Antwerpenissa, Belgiassa
29. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT
6.–7.10.2015 Tampereella, hotelli Scandic Rosendahlissa
ISWA BEACON CONFERENCE: SECONDARY RESOURCES FROM WASTE: SORTING AND TREATMENT TECHNIQUES
14.–15.10.2015 Hampurissa Saksassa
ISWA BEACON CONFERENCE ON WASTE-TO-ENERGY
18.–20.11.2015 Malmössä, Ruotsissa