JätePlus 2/2015
JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄSENLEHTI 2 2015 Jäteplus Hermann Koller & ISWA Jätehuoltopäivien ohjelma Sekajätteen käsittely kannattavuussyynissä: Voiko mekaanis-biologinen käsittely olla polttoa kannattavampaa? JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY SISÄLTÖ Jäteplus JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI www.jateplus.fi OSOITE Jätehuoltoyhdistys ry PL 943, 00101 HELSINKI Sähköposti: info@jatehuoltoyhdistys.fi (mm. osoitteenmuutokset) www.jatehuoltoyhdistys.fi LASKUTUSOSOITE: Jätehuoltoyhdistys ry c/o Gerente Oy Liisankatu 12 D 28 00170 Helsinki Pankkiyhteys: BIC: NDEAFIHH Tilinumero: IBAN FI53 1064 3000 2090 10 ISSN 1455-3570 PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Myllymaa puh. 02 952 51437 tuuli.myllymaa@ymparisto.fi TOIMITTAJA Katariina Krabbe Tekstitaika Posliinikatu 2 A 5 00560 Helsinki puh. 050 490 3004 tiedotus@jatehuoltoyhdistys.fi Tässä numerossa: 03 04 05 06 Pääkirjoitus JHY tiedottaa Hermann Koller ja ISWA Pääartikkeli: Sekajätteen käsittelytavat kannattavuusvertailussa 09 Maito- ja mehutölkkejä kierrätetty 20 vuotta 10 TEXJÄTE-hankkeen tuloksia ja suosituksia 12 Hyötypalat 14JäteMiinus 15 Yhteisöjäsenet 16 Tapahtumakalenteri JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15. 2 Jäteplus 2/2015 PÄÄKIRJOITUS 2 2015 TAITTO JA ULKOASU Heidi Söyrinki JULKAISIJA: JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY Kasvienvaihtopäivät ja suurkirppis Påminnessa. Kannen kuvassa Marita Castrén. Kuvat: Katriina Roiha LAITETAAN KIERTOTALOUDEN RATTAAT PYÖRIMÄÄN I hminen muokkaa elinympäristöään voimakkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Teollisesta vallankumouksesta alkanut väestöräjähdys uhkaa rajallisia raaka-ainevaroja ja ravinnontuotannon riittävyyttä. Ilmastonmuutos aiheuttaa kasvavaa huolta ihmisen toiminnan vaikutuksista ilmakehään. Ongelmien sijaan meidän on etsittävä ratkaisuja. Vaiheittainen siirtyminen kiertotalouteen tarjoaa positiivisen näkökulman ja arvokkaita ratkaisuja ajankohtaisiin ongelmiin. Tällä hetkellä globaalisti peräti 90 prosenttia tuotannossa käytetyistä raakaaineista päätyy jätteeksi. Suomessa jää hyödyntämättä vuosittain sekajätteen mukana arviolta 400 000 tonnia biojätettä, 140 000 tonnia muovia ja 42 000 tonnia metalleja. Riihimäelle vuoden 2016 lopulla valmistuva Ekokemin Kiertotalouskylä vie suomalaisen yhdyskuntajätteen käsittelyn näiden materiaalivirtojen osalta uudelle tasolle. Kolmen jätteitä hyödyntävän jalostamon muodostama kokonaisuus on askel kohti yhteiskuntaa, jossa teollisuuskylät muuttuvat kiertotalouskyliksi ja jossa toisen jäte on toisen raaka-aine. Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteestä saadaan materiaalina kiertoon puolet. Loput jätemassasta hyödynnetään energiana, jolloin hyötykäyttöaste nousee kokonaisuudessaan 96–98 prosenttiin. Kiertotalouskylään vastaanotetusta yhdyskuntajätteestä erotellaan aluksi Ekojalostamossa noin 37 prosenttia biojätettä, 7 prosenttia muovia ja 3 prosenttia metallia. Kylään rakennettava biojalostamo on valmistuessaan Suomen ensimmäinen sekajätteestä peräisin olevaa biojätettä käsittelevä biotehdas. Biokaasuprosessissa erotellusta biojätteestä tuotetaan biokaasua, josta jalostetaan edelleen paitsi sähköä ja kaukolämpöä, hyvin todennäköisesti myös liikenteen polttoainetta. Ekojalostamossa erotellut muovit puolestaan ohjataan Suomen ensimmäiseen muovijalostamoon, joka on suunniteltu ja mitoitettu suomalaisissa kotitalouksissa ja yrityksissä syntyville muovijätteille. Jalostamoon ohjataan myös kotitalouksien muovipakkaukset, joiden erilliskeräys alkaa vuoden 2016 vaihteessa valtakunnallisesti. Muovijalostamossa muovit lajitellaan, pestään ja jatkojalostetaan. Muovijalostamo tuottaa uusiomuovia erilaisia muovituotteita valmistavan teollisuuden raaka-aineeksi. Uusiomuovin hyödyt syntyvät ensisijaisesti muovin tuotannon välttämisestä, sillä neitseellisen muovin valmistus vaatii paljon energiaa ja fossiilisia raaka-aineita. Taloutemme kannalta on parempi kehittää omia, kotimaisia keräys-, lajittelu- ja kierrätysmenetelmiä sen sijaan, että kuljettaisimme esimerkiksi kerätyn muovin bulkkitavarana ulkomaille jalostettavaksi. Kotimainen kierrätysvaihtoehto takaa, että arvokas materiaali on suomalaisten yritysten käytettävissä. Riihimäelle kohoava Kiertotalouskylä on paitsi investointi Kiertotalouteen ja ympäristöön, myös työllistäjä. Rakennusvaiheessa kylä työllistää 160 henkilöä, ja valmiissa kylässä on arviolta 40 työpaikkaa. Camilla Wiik Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen jäsen 2/2015 Jäteplus 3 JHY TIEDOTTAA TAPASIMME Teksti: Katariina Krabbe Kuvat: Scandinavian Stockphoto ISWA oli esillä kevätkokouksessa Hermann Koller esitteli ISWA:n toimintaa Jätehuoltoyhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä. J JÄTEHUOLLON KESÄPÄIVÄ OULUSSA 11.6.2015 Veden ja jätteenkäsittelyn show room, OWA, Kaitoväylä 1 F 2 Jätehuollon kesäpäivä järjestetään tänä vuonna Oulussa Jätehuoltoyhdistyksen ja Oulun Innovaatioallianssiin kuuluvan Centre for Environment and Energyn – CEE:n yhteistyönä. Tapahtuman tarkoituksena on tuoda yhteen teollisuuden ja kunnallisten palveluiden tarpeet sekä palveluita ja teknologioita tarjoavia yrityksiä. Tapahtumassa SYYSKOKOUS TAMPEREELLA 6.10.2015 Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous järjestetään Jätehuoltopäivien yhteydessä Scandic Hotel Rosendahlissa tiistaina 6.10. kello 17.30. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita kokoukseen. UUDET JÄSENET Jätehuoltoyhdistykseen ovat liittyneet Henkilöjäseniksi: Anna Järvinen, Ekokem Oyj Renja Rautiainen, HSY Tomi Silvennoinen, Ekokem Oyj Yhteisöjäseniksi: Dafo Oy Nummek Oy Tavicon Oy 4 Jäteplus 2/2015 esitellään eri yritysten edustamia uusia vedenkäsittelymenetelmiä ja testauslaitteistoja. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, mutta lounas on omakustanteinen. Ohjelma ja lisätietoja löytyy nettisivuiltamme. Ilmoittaudu heti osoitteella mikko.ahokas@oulu.fi OPINTOMATKALLE PUOLAAN Jätehuoltoyhdistys järjestää opintomatkan Puolaan Varsovan seudulle 20.–22.8.2015. Luvassa on tuttuun tapaan mielenkiintoisia jätehuoltoon liittyviä tutustumiskohteita. Torstaina 20.8. vierailukohteina ovat Mazovian alueen ympäristöosasto sekä Varsovan kaupungin jätehuoltoorganisaatio, joissa tutustutaan alueen jätehuollon järjestämiseen. Perjantaina 21.8. kohteina ovat BYS-yhtiön lajittelukeskus sekä PolBlume-yhtiön WEEE-jätteen käsittelylaitos. Matkan hinta on 800 euroa sisältäen lennot, majoituksen Mercure Grand Hotellissa Varsovassa sekä ekskursiot. Lisäksi Jätehuoltoyhdistys tarjoaa yhteisen illallisen. Mahdollisia peruutuspaikkoja voit tiedustella osoitteella: sakari.salonen@ramboll.fi. ätehuoltoyhdistyksen kevätkokous pidettiin HSY:n tiloissa Helsingissä 7. toukokuuta. ISWA:n itävaltalainen toimitusjohtaja Hermann Koller saapui Helsinkiin varta vasten kertoakseen ISWA:n toiminnasta Jätehuoltoyhdistyksen jäsenille. ISWA eli International Solid Waste Association on vuonna 1970 perustettu voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii edistämään kestävän kehityksen mukaista jätehuoltoa. Sillä on jäseniä 97 maassa. – ISWA on ainut kansainvälinen jätehuoltoon liittyvä organisaatio, joka yhdistää kunnallisen ja yksityisen sektorin sekä alan tutkimuksen, Koller sanoo. ISWA:n jäsenprofiili on saman tyyppinen kuin Jätehuoltoyhdistyksen Suomen mittakaavassa. On siis hyvin luontevaa, että juuri JHY on ISWA:n kansallinen jäsen Suomesta, vaikka näin onkin ollut vasta reilun vuoden ajan. Kansallinen jäsen toimii omassa maassaan ISWA:n edustajana ja voi käyttää äänioikeuttaan ISWA:n yleiskokouksissa. Kansallisia jäseniä on yhteensä 41. – Kansallisilla jäsenillä on myös mahdollisuus päästä vaikuttamaan, kun esimerkiksi EU pyytää meiltä lausuntoja. ISWA järjestää vuosittain valtavan määrän erilaisia tapahtumia, workshopeja ja projekteja eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi kolmipäiväiseen maailmankonferenssiin osallistuu vuosittain noin 1 500 osallistujaa. ISWA:n pääkonttori muutti noin kuusi vuotta sitten Kööpenhaminasta Wieniin, ja siitä lähtien Koller on toiminut toimitusjohtajana. Toimintaa pyöritetään yhdeksän hengen voimin. – Ostamme toki paljon palveluja ulkopuolelta. ISWA:lla on kymmenen eri työryhmää, joissa kussakin toimii alansa parhaita asiantuntijoita maailmassa. Vaikka työryhmät kokoontuvatkin vapaaehtoispohjalta, erityisprojekteihin tarvittavaa osaamista ostamme mielellämme työryhmien jäseniltä, ja siitä työstä maksamme myös palkkioita. Kansalliset jäsenet saavat nimittää kuhunkin työryhmään maksimissaan kaksi edustajaa, joten Jätehuoltoyhdistyksenkin jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan työryhmiin. – Lisäksi järjestämme mielellämme tapahtumia yhteistyössä kansallisten jäsenien kanssa. Esimerkiksi Suomessa on paljon asiantuntemusta siitä, miten jätteestä saadaan energiaa, joten voisimme hyvin järjestää vaikkapa tähän aiheeseen liittyvän opintomatkan. Ehkä maailmankonferenssikin voitaisiin järjestää joskus Suomessa, Koller uskoo. ISWA julkaisee kahta korkeatasoista lehteä. Kaupallisempi Waste Management World sisältää kansantajuisia asiantuntijaartikkeleita ja Waste Management & Research on tieteellinen, korkean julkaisukynnyksen julkaisu. Molemmat ovat alallaan hyvin tunnettuja. Hermann Koller johtaa ISWA:n pääkonttoria Wienissä. Nettisivujen kautta pääsee käsiksi tietokantaan, jossa on yli 2 000 julkaisua. Vaikka tietokannan julkaisut näyttävät lukituilta, niihin pääsee käsiksi rekisteröitymällä. – Tietokanta on ilmainen kaikille, mutta haluamme saada käyttäjien yhteystiedot promotaksemme heille ISWA:a ja sen jäsenyyttä. Meillä on vankka jäsenpohja Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta tarkoituksemme olisi saada lisää jäseniä myös muualta maailmasta. Maksukynnys karsisi tietokantamme käyttöä nimenomaan kehittyvissä maissa, Koller uskoo. Vaikka kehitys jätehuoltoalalla on ollut valtavaa eurooppalaisesta näkökulmasta viimeisen 25 vuoden aikana, maailmanlaajuisesti painitaan yhä samojen ongelmien kanssa kuin ISWA:n perustamisaikoina 45 vuotta sitten. – Kehitysmaissa jätehuoltoa saatetaan yhä pitää luksusongelmana, joka ratkaistaan, kun tärkeämmät asiat on hoidettu. Jätteiden käsittelyn vaikutus ihmisten terveyteen oli yksi ensimmäisiä huolenaiheita ISWA:a perustettaessa, ja monin paikoin se on oleellinen kysymys edelleenkin, samoin kuin ympäristön saastuminen. Kollerilla itsellään on vankka tausta jätehuollon alalta yli 25 vuoden ajalta. Ympäristöalan tutkinnon Wienin yliopistossa suoritettuaan hän on toiminut muun muassa jätealan konsulttina sekä ollut mukana käynnistämässä tuottajavastuuseen perustuvaa pakkausten kierrätysjärjestelmää Itävallassa. Itävallan lainsäädäntö on tältä osin EU-lainsäädäntöä tiukempaa, ja Itävalta on ollut pakkauskierrätyksen edelläkävijä. Ennen ISWA-pestiä Koller on toiminut myös muovinkierrätysyrityksen toimitusjohtajana. – Olen ollut jätehuoltoalalla niin kauan, että voi sanoa, että olen ennemminkin osa ongelmaa kuin ratkaisu siihen, hän nauraa. n 2/2015 Jäteplus 5 TUTKIMUS Sekajätteen käsittelytavat TUTKIMUS Yhdyskuntajätteen energiahyödyntämistavoite vuodelle 2016 on jo saavutettu. Vantaan Energian jätevoimala otettiin käyttöön syksyllä 2014. kannattavuusvertailussa Jätteenpolttovaihtoehtojen tulot ovat kymmenkertaiset verrattuna mekaanisbiologisiin vaihtoehtoihin. Verottamalla polttoa voidaan edistää kierrätyksen kilpailukykyä suhteessa energiahyödyntämiseen. Jätteenpoltossa syntyy myös kasvihuonekaasupäästöjä riippuen siitä, miten paljon jäte sisältää fossiilista hiiltä esimerkiksi muovien muodossa. Näitä päästöjä olisi perusteltua verottaa, sillä ne eivät kuulu päästökaupan piiriin lukuun ottamatta kierrätyspolttoaineen (SRF) polttoa. Neljä vaihtoehtoista käsittelytapaa Kuvat: Vantaan Energian aineistopankki Joonas Viinikka tutki Pro gradu -työssään sekajätteen vaihtoehtoisia käsittelytapoja kannattavuuden näkökulmasta. Vain jäteveron tasoa vastaava jätteenpolttovero saisi mekaanis-biologisesta käsittelystä polttoa kannattavampaa. 6 Jäteplus 2/2015 S uomen yhdyskuntajätteen käsittely on murroksessa. Ennen pääosin kaatopaikalle päätynyt jäte halutaan saada paremmin hyödynnetyksi niin materiaalina kuin energianakin. Tämä näkyy niin EU:n kuin Suomen itsensäkin asettamissa yhdyskuntajätteen hyödyntämistavoitteissa ja lainsäädännössä. Valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan vuoden 2016 tavoitteiksi on asetettu 50 prosentin kierrätysaste ja 30 prosentin energiahyödyntämisaste yhdyskuntajätteelle. Näistä energiahyödyntämisen tavoite on jo saavutettu. Sen sijaan kierrätysastetavoitteesta ollaan lähes 20 prosenttiyksikköä jäljessä. Jätteiden paremman etusijajärjestyksen toteutumisen edistämiseksi on ehdotettu jätteenpolttoveron käyttöönottamista. Pro gradu -työssäni tutkin sekajätteen vaihtoehtoisia käsittelytapoja ja kustannuksia. Käyttämäni aineiston ja tekemieni laskelmien perusteella laskin neljälle erilaiselle käsittelyvaihtoehdolle nettoyksikkökustannukset, jotka kuvaavat käsiteltävää sekajätetonnia kohden laskettua kustannusta. Kustannusaineisto koostui suomalaisista laitostiedoista. Nettoyksikkökustannuksia laskettaessa huomioitiin investointi- ja käyttökustannukset sekä käsittelystä saatavat tulot. Nettoyksikkökustannusten lisäksi tutkin, miten mahdollisesti tulevaisuudessa asetettava jätteenpolttovero voisi vaikuttaa käsittelyvaihtoehtojen kannattavuuteen. Tarkasteltavat käsittelytavat olivat arinapoltto, leijupetipoltto, mekaaninen käsittely ja kompostointi sekä mekaaninen käsittely ja mädätys. Käsittelyvaihtoehdot voidaan jakaa kahteen pääluokkaan, jätteenpolttovaihtoehtoihin ja mekaanisbiologisiin käsittelyvaihtoehtoihin. Suomen kaikki seitsemän käynnissä olevaa jätteenpolttolaitosta ovat arinapolttotekniikkaan perustuvia. Ensimmäinen leijupetitekniikkaan perustuva laitos on rakenteilla Leppävirralle. Mekaanis-biologisia sekajätteen käsittelylaitoksia ei Suomessa vielä ole, mutta tutkin myös niitä tulevaisuuden potentiaalisina yhdyskuntajätteen kierrätystä lisäävinä vaihtoehtoina. Arinapoltto on käsittelyvaihtoehdoista yksinkertaisin. Siinä sekajäte poltetaan arinatekniikalla ilman esikäsittelyä. Leijupetipoltto on puolestaan polttotekniikka, joka vaatii jätteen esikäsittelyä ennen polttoa leijupetikattilassa. Esikäsittelyssä jäte murskataan ja metallit sekä rejektit erotellaan pois poltettavasta massasta. Kummassakin vaihtoehdossa laskelmiin vaikuttavat suurimmat tulovirrat saadaan myytävästä sähköstä ja lämmöstä. Mekaanis-biologisilla käsittelyvaihtoehdoilla tarkoitetaan laitoksia, joissa päälopputuotteena valmistetaan kierrätyspolttoaine SRF:ää. Prosessissa jäte erotellaan SRF:ksi soveltuvaan ja biohajoavaan jakeeseen. SRF:ksi soveltuvasta aineksesta erotellaan metallit ja rejektit. Tämän jälkeen se murskataan sopivaan palakokoon ja myydään poltettavaksi jo olemassa oleviin laitoksiin. Tarkasteltavia mekaanis-biologisia käsittelyvaih- 2/2015 Jäteplus 7 PAKKAUSKIERRÄTYS Teksti: J-P Salmi, Suomen NP-kierrätys Oy toehtoja on kaksi. Vaihtoehdot eroavat toisistaan biohajoavan jakeen käsittelyn osalta. Mekaaninen käsittely ja kompostointi -vaihtoehdossa biohajoava jae kompostoidaan kokonaisuudessaan. Mekaaninen käsittely ja mädätys -vaihtoehdossa hienojakoinen jae mädätetään ja karkeajakoinen johdetaan kompostointiin. Mädätys tuottaa biokaasua, mutta suurin osa massasta jää johdettavaksi kompostointiin karkeajakoisen jakeen kanssa. Kummassakin vaihtoehdossa biohajoavan jakeen käsittelyn lopputuotteena saadaan kompostia, jonka oletetaan sopivan esimerkiksi maanrakennukseen tai viherrakentamiseen. Poltto kannattavampaa Tulokset osoittivat, että jätteenpolttovaihtoehdot ovat nettokustannuksiltaan selvästi mekaanis-biologisia käsittelyvaihtoehtoja edullisempia. Käsiteltävää sekajätetonnia kohden laskettu nettoyksikkökustannus on mekaanis-biologisilla käsittelytavoilla jopa kaksinkertainen verrattuna jätteenpolttovaihtoehtoihin. Jätteenpolttovaihtoehtojen kustannukset ovat keskenään hyvin samansuuruiset, kuten myös mekaanisbiologisten vaihtoehtojen. Mekaanis-biologisten- ja jätteenpolttovaihtoehtojen välinen ero nettoyksikkökustannuksissa selittyy ensisijaisesti edellisten Arinapoltto on käsittelyvaihtoehdoista yksinkertaisin. Vantaan jätevoimalan kahmari sekoittaa jätteen tasalaatuiseksi. Ilmastonäkökulmasta jäteveron suuruinen polttovero ei ole perusteltavissa. alhaisilla tuloilla verrattuna jälkimmäisiin. Jätteenpolttovaihtoehtojen tulot ovat kymmenkertaiset verrattuna mekaanisbiologisiin vaihtoehtoihin. Merkille pantavaa on, että suurin osa mekaanis-biologisten käsittelylaitosten investointikustannuksista johtuu kompostointi- ja mädätyslaitoksista. Tutkin myös jätteenpolttoveron vaikutuksia eri vaihtoehtojen kannattavuuteen. Tämä tehtiin lisäämällä vero poltettavalle jätetonnille. Näin ollen jätteenpolttovaihtoehtojen (arina- ja leijupetipoltto) käsittelykustannus nousee perustapauksesta, jolloin mekaanis-biologisten vaihtoehtojen suhteellinen kannattavuus paranee. Poltosta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaan haittaan perustuvilla veron tasoilla (6,6 ja 11,6 €/t) jätteenpolttovaihtoehdot ovat kustannuksiltaan edelleen mekaanis-biologisia vaihtoehtoja pienempiä. Sen sijaan korkeammalla, nykyistä jäteveroa vastaavalla veron tasolla (55 €/t), mekaanisbiologisista käsittelyvaihtoehdoista tulee nettoyksikkökustannuksiltaan jätteenpolttovaihtoehtoja edullisempia. Toisin sanoen, mikäli jätettä halutaan ohjata mekaanis-biologiseen käsittelyyn jätteenpolton sijaan, tämän suuruisella verolla olisi ohjaava vaikutus. Ilmastonäkökulmasta näin korkea veron taso ei kuitenkaan ole perusteltavissa. Tekniikan nopea kehittyminen, ehtyvät luonnonvarat ja kuluttajien asennemuutokset vaikuttavat jatkuvasti siihen, millaisia ratkaisuja jätehuollossa tehdään. Ratkaisujen tulee perustua aina alueelliseen tapauskohtaiseen arvioon. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta jätehuollon ratkaisuja harkittaessa tulisi esitettyjen nettoyksikkökustannusten lisäksi huomioida laajemmin koko ketjussa syntyvät taloudelliset vaikutukset kuten työllistämisvaikutukset. Tavoiteltaessa yhteiskunnallisesti optimaalista kustannustehokasta jätteenkäsittelyä tulisi huomioida myös koko jätehuoltoketjusta aiheutuvat ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset. n Joonas Viinikka ympäristöekonomian yo joonas.viinikka@gmail.com Pro gragu -tutkielma tehtiin Helsingin yliopistolle ympäristöekonomian pääaineesta ja sitä tukivat Jätehuoltoyhdistys (JHY), Kauhajoen Kulttuurisäätiö ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Kiitokset tukijoille! 8 Jäteplus 2/2015 Suomen NP-kierrätys Oy täytti 20 vuotta M itä hauskaa voi olla maito- ja mehupurkkien kierrätyksessä? Esimerkiksi kisa siitä, kuinka monta tyhjää litistettyä maitopurkkia saa yhden purkin sisään. Lapset saavat käytetyistä maitopurkeista oivallista askartelumateriaalia. Miksipä ei maitopurkki soveltuisi hyvin myös yrttitaimien istutusruukuksi kotipuutarhureille? Tärkein syy on kuitenkin se, että kierrätyksessä paperikuidut saavat uuden elämän uusissa kuitutuotteissa. Kesällä 1991 Saksassa annettiin pakkausasetus ja EU:n direktiiviä pakkauksista ja pakkausjätteistä valmisteltiin. Samanaikaisesti Suomen Pakkausyhdistys selvitti mahdollisuuksia pakkausmateriaalien kierrätykseen ja hyötykäyttöön. Myös ympäristöministeriö asetti työryhmän seuraamaan EU:n tilannetta sekä ehdottamaan toimia, joiden avulla Suomi voi täyttää tulossa olevat velvoitteet. Pakkausalan ja ympäristöministeriön sopimus pakkausten ja pakkausmateriaalien talteenoton ja hyödyntämisen edistämisestä Suomessa allekirjoitettiin 14.3.1995. Pakkausala sitoutui direktiivissä asetettuihin tavoitteisiin ja perustamaan materiaaliyhteisöjä, jotka kukin omalta osaltaan vastaavat tavoitteiden saavuttamisesta. Elopak Oy, Stora Enso Oyj, Tetra Pak Oy ja Valio Oy perustivat Suomen NP-kierrätys Oy:n vastaamaan nestepakkausten – maito- ja mehutölkkien – kierrätyksestä. Yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 22.3.1995. Joulukuussa 1997 astui voimaan valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä. Nestepakkausten keräys alkoi huhtikuussa 1995. Ensimmäisenä vuonna niitä kerättiin ja kierrätettiin 540 tonnia. Vuosien varrella keräys on laajentunut kattamaan yli viisi miljoonaa suomalaista ja kaikki kotitalouksien kuitupakkaukset. Niinpä vuonna 2013 kotitalouksien kartonkia kierrätettiin Suomessa jo 44 000 tonnia, josta nestepakkausten osuus oli 12 000 tonnia. Suomen NP-kierrätys Oy toimi jätelain mukaisena tuottajayhteisönä vuoteen 2010 asti. Yhtiö kuitenkin osallistui keskusteluihin yhteisen kuitupakkausten tuottajayhteisön perustamisesta jo 2000-luvun alkupuolella. Työpajat ja yhteiset keskustelut tuottivat tulosta ja yhteiseksi tuottajayhtiöksi perustettiin Suomen Kuitukierrätys Oy (SUK), joka sai tuottajayhteisöstatuksen kesäkuussa 2010. Teollisuuskuidut liittyivät mukaan vuonna 2014. Aluksi SUK:n omistajia olivat vanhat tuottajayhteisöt eli Suomen Kuluttajakuitu ry, Suomen NP-kierrätys Oy ja Suomen Aaltopahviyhdistys ry. Uuden jätelain vaatimusten mukaisesti SUK:n omistusta ja hallintoa muutettiin vuonna 2014. Yhtiön omistajina on tällä hetkellä elintarviketeollisuutta, päivittäistavarakauppaa sekä teollisuutta edustavia yrityksiä ja yhteisöjä. Suomen Kuitukierrätys Oy on yhteinen koti ja tuottajayhteisö kaikille kuitupakkauksille – Suomen NP-kierrätys Oy on tehtävänsä tehnyt. Juhlimme 20 vuoden taivalta ylpeinä – voimme lopettaa yhtiön hyvillä mielin.n 2/2015 Jäteplus 9 TEKSTIILIJÄTE Myös rikkinäiset tekstiilit pitäisi kerätä erikseen Suomen ympäristökeskus (SYKE) esittää tekstiilien erilliskeräyksen kaksinkertaistamista siten, että keräys ulotettaisiin myös rikkinäisiin tekstiileihin. Polttamisen sijaan tekstiilit tulisi käyttää uudelleen ja tekstiilijäte tulisi hyödyntää uusiomateriaaleiksi erityisesti kemiallista kierrätystä lisäämällä. Tehostetun kierrätyksen etuna on neitseellisiin raaka-aineisiin perustuvan tuotantotarpeen väheneminen, mikä vähentää myös ympäristökuormitusta. TA 2012 SUOM EN TEKS TIIL IV IR Tuonti ja valmistus 7 1, 2 Käyt täjät Kauppa KÄYT ET TYJÄ M IL JO ON AA KI LOA TI IL IJ ÄT ET TÄ TE KS TI IL EJ Ä JA TE KS AS = 13 ,2 KI LOA / ASUK 3,40 16,40 A 54,70 MIL JOONAA KILO HYVÄNTEKEVÄISYYSJÄRJESTÖT 3,80 8, 28 0,97 Vienti Kierrätys (käytetyt) JÄTEHUOLTO 4,47 Varasto 34,30 24,20 Kaatopaikka Hyödyntäminen energiana © Kuluttajatutkimuskeskus 2014 10 Jäteplus 2/2015 S uomen tekstiilivirtoja, tekstiilijätteen käsittelyn ympäristövaikutuksia sekä keinoja kierrätyksen edistämiseksi selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen kaksivuotisessa TEXJÄTE-tutkimushankkeessa. Hankkeen loppuraportti sisältää joukon toimenpidesuosituksia, jotka koskevat sekä tekstiilijätteen keräystä että käyttöä. Tutkimuksen mukaan Suomessa poistuu vuosittain käytöstä 71,2 miljoonaa kiloa tekstiilejä. Erilliskeräykseen saadaan viidennes käytetyistä tekstiileistä. Kaikkien uudelleenkäyttöön menevien tekstiilien määrää ei tiedetä, sillä erilliskeräyksen ohella tekstiilejä siirtyy suoraan sukulaisille ja tuttaville sekä kirpputorien kautta uusille käyttäjille. Valtaosa eli 80 prosenttia käytetyistä tekstiileistä päätyy nykyisin energiahyödyntämiseen ja osa kaatopaikalle. Hankkeessa vertailtiin tehostetun uudelleenkäytön ja tehostetun kierrätyksen ympäristövaikutuksia ja päädyttiin siihen, että suurimmat ympäristöhyödyt saataisiin tehostamalla uudelleenkäyttöä. Lähes yhtä paljon ympäristöhyötyä saataisiin lisäämällä kierrätyksen osuutta nykyisestä 1,5 prosentista 22 prosenttiin. – Sekä uudelleenkäyttö että kierrätys ovat ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja kuin tekstiilin hyödyntäminen energiana, mikäli niillä voidaan vähentää tekstiilien tuotantoa neitseellisistä raaka-aineista. Kierrätyksen tehostaminen luo mahdollisuuksia uusille toimijoille ja liiketoiminnalle, hankkeen vetäjä, erikoistutkija Helena Dahlbo SYKEstä sanoo. Kuluttajat valmiita lajittelemaan Tekstiilijätteen kierrätyksen edistämisen ensisijaisena edellytyksenä on liike ta loudellisesti kannattavien, kemialliseen kierrätykseen perustuvien laitosten perustaminen sekä kysynnän lisääminen kierrätysmateriaalille ja -tuotteille. Erilliskeräyksen tehostamisen lisäksi tutkijat ehdottavat kysynnän kasvun tukemista esimerkiksi siten, että julkisiin hankintoihin sisällytetään kriteerit kierrätysmateriaalin käytöstä. Tekstiilien ja tekstiilijätteen toimittaminen keräykseen tulisi tehdä kuluttajille mahdollisimman helpoksi ja selkeäksi niin, että uudelleenkäyttöön soveltuvat tekstiilit ja tekstiilijäte pidetään erillään. Kuluttajilla tulisi olla mahdollisuus tietää, mitä keräykseen luovutetuille tekstiileille tai tekstiilijätteelle tehdään ja mihin niistä saatavat rahat käytetään. Hankkeessa toteutetun kuluttajakyselyn mukaan kuluttajat ovat valmiita lajittelemaan myös käyttökelvottomat tekstiilit erikseen ja toivovat tietoa paikoista, johon rikkinäisiä tekstiilejä voi viedä, jotta nekin päätyisivät hyötykäyttöön. Rikkinäisten tekstiilien keräyksen tulisi pohjautua olemassa olevaan, pääasiassa hyväntekeväisyysjärjestöjen ylläpitämään keräysjärjestelmään sitä laajentaen. Keräystä voitaisiin tehostaa ottamalla tekstiilit vapaaehtoisen tuottajavastuujärjestelmän piiriin. Tämä edellyttää selkeitä pelisääntöjä ja mahdollisimman monen tuottajan ja maahantuojan sitoutumista käytöstä poistettavien tekstiilien vastaanottoon. Jotta tuottajavastuusta ei tulisi Suomelle kohtuutonta rasitetta, tutkimuksessa esitetään Pohjoismaiden yhteistyön lisäämistä tuottajavastuun ulottamiseksi myös muualle Eurooppaan. Tekstiilien tehostettu erilliskeräys, uudelleenkäyttö ja kierrätys edellyttävät kaikkien alalla toimivien tahojen yhteistyön lisäämistä. Kotitalouksien tekstiilijäte on lähtökohtaisesti yhdyskuntajätettä ja kunnan vastuulla, jolloin kuntien tulisi toimia yhteistyössä tekstiilejä keräävien järjestöjen kanssa. n TEKSTIILIN UUDELLEENKÄYTÖN JA TEKSTIILIJÄTTEEN HYÖDYNTÄMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA – KOLME ERI VAIHTOEHTOA V1 VAI HTO EHT O NYKYTILANNE 57,2 % POLYESTERIÄ 37,4 % PUUVILLAA 5,4 % VISKOOSIA 7 1, 2 MILJOONAA KILOA Käytöstä poisto 20 % SEKA JÄTTEENÄ KERÄ=YS valtaosa tekstiilistä hyödynnetään energiana 16,5 % Uudelleenkäyttö Suomi (1/3) Vienti (2/3) Vältetty puuvilla-, polyesterija viskoosivaatteen tuotanto 1,5 % Kierrätys (mekaaninen) VAI HTO EHT O 2% Hyödyntäminen energiana 57,2 % POLYESTERIÄ 37,4 % PUUVILLAA TEHOSTET TU UUDELLEENK ÄYTTÖ 5,4 % VISKOOSIA 7 1, 2 MILJOONAA KILOA Käytöstä poisto 60 % 40 % 80 % Erilliskeräys ja lajittelu V2 ERILLISKERÄYS JA LAJIT TELU TUPL AANTUU 34 % UUDELLEENKÄYT TÖ Keräys sekajätteenä = valtaosa tekstiilistä hyödynnetään energiana 4% 2% Kierrätys Hyödyntäminen (mekaaninen) energiana Vältetty energiantuotanto • Lahjoituksina kerätään talteen 20 % tekstiileistä, jotka pääasiassa uudelleenkäytetään. • Tekstiilijätettä kierrätetään mekaanisilla prosesseilla mm. öljynimeytysmatoiksi. • Valtaosa käytöstä poistetuista tekstiileistä ohjautuu jätteenä energiahyödyntämiseen. TA YMPÄRISTÖN KANNAL HUONOIN VAIHTOEHTO Vältetty puuvilla-, polyesterija viskoosivaatteen tuotanto VAI HTO EHT O 57,2 % POLYESTERIÄ 37,4 % PUUVILLAA 5,4 % VISKOOSIA TEHOSTET TU KIERRÄTYS 7 1, 2 MILJOONAA KILOA Käytöstä poisto 60 % 40 % ERILLISKERÄYS JA LAJIT TELU TUPL AANTUU Keräys sekajätteenä = valtaosa tekstiilistä hyödynnetään energiana 22 % 14 % 4% Uudelleenkäyttö KIERRÄTYS Hyödyntäminen Suomi (1/3) EN- energiana Vienti (2/3) YLI KYMM U KERTAISTU Suomi (1/3) Vienti (2/3) Vältetty polypropyleenimaton tuotanto V3 (mekaaninen ja kemiallinen) Vältetty polypropyleenimaton tuotanto Vältetty energiantuotanto • Erilliskeräys kaksinkertaistuu nykyisestä. • Pääosa erilliskerätystä tekstiilistä ja tekstiilijätteestä uudelleenkäytetään. • Käytetyt tekstiilit korvaavat neitseellistä tekstiilituotantoa. • Edellyttää käytettyjen tekstiilien kysynnän kasvua. TA YMPÄRISTÖN KANNAL PAR AS VAIHTOEHTO Vältetty puuvilla-, polyesterija viskoosivaatteen tuotanto Vältetty polypropyleenimaton tuotanto Vältetty energiantuotanto • Mekaanisen kierrätyksen rinnalle kemiallista kierrätystä. • Ratkaisu rikkinäiselle tekstiilijätteelle. • Kemiallisella kierrättämisellä voidaan valmistaa uutta tekstiiliä, joka korvaa neitseellistä tekstiilituotantoa. • Edellyttää lajittelun tehostamista ja automatisointia sekä kemiallisen kierrätyksen laitoksia. TOSELVÄSTI PAREMPI VAIH E V1 ANN EHTO KUIN NYK YTIL Tutkimushankeen rahoitti ympäristöministeriö ja se toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen SYKEn, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun sekä UFF:n (U-landshjälp från folk till folk i Finland rf) yhteistyönä. Hankkeen raportit • Dahlbo, H., Aalto, K., Salmenperä, H., Eskelinen, H., Pennanen, J., Sippola, K. & Huopalainen, M. Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen tehostaminen Suomessa. Julkaistaan toukokuussa 2015. • Aalto, K. 2014. Kuluttajien halukkuus ja toimintatavat tekstiilien kierrätyksessä. Kuluttajatutkimuskeskus. Tutkimuksia ja selvityksiä 12/2014. Viestit kuluttajille: vähennä ostamista, suosi kestävää ja uusiomateriaaleja, kierrätä tehokkaasti Hankkeessa listattiin joukko toimenpiteitä, joilla kuluttajat voivat vaikuttaa tekstiilijätteen määrään ja niiden aiheuttamaan ympäristökuormitukseen: nn Hanki vaatteita harkiten ja vain tarpeeseen nn Valitse kestäviä vaatteita nn Suosi käytettyjä tai kierrätysmateriaaleista valmistettuja vaatteita neitseellisistä materiaaleista valmistettujen vaatteiden sijaan nn Huolla ja tuunaa vaatteita niin että ne kestävät pitkään nn Kun luovut vaatteesta, arvioi onko se edelleen käyttökelpoinen vai jätettä nn Toimita vaate keräyspisteeseen tai kirpputorille 2/2015 Kuva: © Suomen ympäristökeskus SYKE, TEXJÄTE-hanke 2015 Teksti: Helena Dahlbo, Kristiina Aalto ja Hanna Salmenperä, SYKE TEKSTIILIJÄTE Jäteplus 11 HYÖTYPALAT Mitä on cleantech? Teksti: Katariina Krabbe TERMIT TUTUIKSI . Cleantech Finlandin Ilkka Homanen vastaa: Tilastokeskus määrittelee: Cleantech-termi viittaa teknologiaan, palveluihin, ratkaisuihin, prosessi-innovaatioihin ja tuotteisiin, jotka auttavat pienentämään ihmisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta, säästämään energiaa ja luonnonvaroja sekä parantamaan elinympäristöä. Cleantech-liiketoiminnalla voidaan ratkoa taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia haasteita. Termi cleantech alkaa jo olla kansainvälisesti hyvin tunnettu ja ymmärretty. Ympäristöhaasteiden ratkaiseminen on globaalisti yhteinen haasteemme ja tämä on auttanut paljon termin yhteistä ymmärtämistä ja omaksumista. Suomalaisyrityksillä on huipputason osaamista muun muassa energia-, materiaali- ja vesitehokkuudessa, bioenergiassa, biopolttoaineissa sekä yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi onkin maailman johtava tutkija energia- ja ympäristöaloilla. Yli 40 prosenttia Suomen julkisista tuotekehityspanostuksista menee energia- ja ympäristösektorille ja yli kolmasosa julkisista T&K-investoinneista kohdistuu cleantechiin. Suomalaista cleantech-osaamista tarvitaan maailmalla, sillä meillä on maailmanluokan osaamista ratkomaan sekä syntyneitä ympäristöongelmia että pienentämään ympäristövaikutuksia tulevaisuudessa. Cleantech Finland vauhdittaa suomalaisen ympäristöliiketoiminnan kasvua. Autamme alalla toimivia suomalaisyrityksiä löytämään kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia, markkinoimaan osaamistaan sekä kehittämään yhdessä kansainvälisesti kiinnostavaa tarjontaa. Tavoitteenamme on nostaa Suomi maailman johtavaksi cleantech-asiantuntijamaaksi. Puhtaan tekniikan tuotannolla (englanniksi cleantech, lyhennys sanoista clean technology) tarkoitetaan kaikkia tuotteita, tekniikoita ja palveluita, jotka tuotantoprosessissaan tai käytössään aiheuttavat vaihtoehtojaan vähemmän haittaa ympäristölle tai kuluttavat vähemmän luonnonvaroja. Puhtaan tekniikan tuote on siis ympäristönäkökohdiltaan parempi kuin vastaava, saman käyttötarkoituksen omaava tuote. Vertailukohtana voidaan pitää keskimääräistä kansallista tasoa tämän tuotteen tuotannossa tai käytössä. Lähde: Tilastokeskus Tilasto: Ympäristöliiketoiminta [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-4047. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.5.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ylt/kas.html Totuus lasten suusta: Rasmus, 6 v. ennen termin suomentamista: Liinantekijä, joka rakentaa liinoja. Niillä pyyhitään lattioita ja seiniä. Kuultuaan suomennoksen: Puhdas lattia. Ei vaan että se juttu minkä ne tekee tekniikasta on puhdas eikä likanen. Matias, 10 v.: Puhdasta tekniikkaa, sellaista vähän niinku hienoa, eli että se toimii. Doranovalle jättikauppa Vietnamiin Suomalainen ympäristöteknologian yritys Doranova toimittaa modernin biokaasuvoimalan ja jätteenpolttolaitoksen Binh Duongin jätteenkäsittelykeskukseen Etelä-Vietnamiin. Pirkanmaalainen yritys on kuuden miljoonan euron kauppasopimuksella mukana rakentamassa Binh Duongin provinssin mallikaupunkia Ho Chi Minh Cityn läheisyyteen. Yrityksen kehittämä Kaatopaikan tuottojärjestelmä -konsepti tuo modernin ratkaisun koko provinssin kuuden miljoonan asukkaan jätehuoltoon. Tehokkaan lajittelun ohella 35 000 tonnin jätteenpolttolaitos vähentää kaatopaikalle kärrättävän jätteen määrää. Biokaasuvoimalan avulla kasvihuonekaasujen päästöt saadaan kuriin. Ympäristöhyötyjen lisäksi projektista koituu myös suoraa taloudellista hyötyä: tehokas biokaasulaitos tuottaa oman tarpeensa lisäksi sähkö- ja lämpöenergiaa myyntiin. Toimitettava biokaasulaitos tuottaa noin 1,5 megawattia energiaa tunnissa, mikä vastaa vajaan tuhannen suomalais omakotitalon vuotuista sähköntarvetta. Biokaasuvoimalan ja jätteenpolttolaitoksen toimitus alkaa kuluvan kevään aikana ja 12 Jäteplus 2/2015 Doranovan toimitusjohtaja Pasi Mäkelä kestää noin vuoden verran. Projekti rahoitetaan Suomen valtion myöntämän korkotuen avulla. Doranovalle kauppa on koko kaksikymmenvuotisen historian suurin. HYÖTYPALAT Kipsilevyjäte lähes 100-prosenttisesti takaisin kipsilevyteollisuuden käyttöön Uudella mobiililla käsittelylaitteistolla ja -menetelmällä kipsilevyjäte voidaan kierrättää materiaalina lähes sataprosenttisesti takaisin kipsilevyteollisuuden uusioraaka-aineeksi. Kipsilevyjätteen erilliskeräys ja erilliskäsittely on erityisen tärkeää, sillä se on ainoa tapa saada kipsilevyjäte hyötykäyttöön. Suomessa syntyy kipsilevyjätteitä arviolta 100 000 tonnia vuodessa. Erilliskerätty kipsilevy on varsin yksinkertaista hyödyntää. Se voidaan esikäsitellä normaaleja mekaanisia prosessilaitteita käyttäen, ja tuotettu kipsijauho on riittävän puhdasta hyödynnettäväksi uusien levyjen valmistuksessa. Kipsilevystä eroteltu pahvikin voidaan hyödyntää ainakin energiana ja mahdollisesti myös materiaalina. Haasteena on erilliskeräyksen toteuttaminen varsinkin purkutyömailla, joissa levyt ovat kiinni muissa rakennusmateriaaleissa. – Olemme tutkineet ja demonstroineet kipsilevyn erilliskeräystä Päijät-Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla vuoden verran KIHU Kipsi- ja kattohuopajätteen erilliskeräyksen pilottihankeessa, Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:stä kertoo. – Hankkeen aikana tehdyssä opinnäytetyössä todennettiin, että kipsilevyjätteiden erilliskeräyksellä on mahdollista saavuttaa rakennustyömailla taloudellisia hyötyjä. Erilliskeräyksen lisäämiseksi tulisi harkita lainsäädännön tiukentamista tai vaihtoehtoisesti pyrkiä löytämään sellaisia ratkaisuja, joilla kipsilevyjätteiden vastaanottohintaa voitaisiin alentaa. KIHU-hankkeessa erilliskerättiin vuoden 2014 aikana painoltaan 959 tonnia kipsilevyjätteitä PHJ:n ja HSY:n toimesta. KIHU-hankkeen päätoteuttaja on Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ). Osatoteuttajina hankkeessa ovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja Satakierto Oy selvittelevät yhdistymistä Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja Satakierto Oy ovat käynnistäneet selvitystyön yhdistymisestä. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on vuonna 1995 perustettu, 13 kunnan omistama ja noin 110 000 asukkaan alueen jätehuoltoa hoitava yhtiö (Forssan, Loimaan, Akaan, Sastamalan ja Someron seudut). Yhtiön liikevaihto on noin 8,5 miljoonaa euroa. Satakierto Oy on neljän kunnan ja noin 30 000 asukkaan alueen jätehuoltoa hoitava yhtiö (Eura, Huittinen, Säkylä ja Köyliö), jonka liikevaihto on noin 2,5 miljoonaa euroa. Henkilöstöä LHJ:ssa on 41 henkilöä ja Satakierrossa 8 henkilöä. Yhtiöiden päätoimipaikat sijaitsevat LHJ:n osalta Forssan Kiimassuolla ja Satakierto Oy:n osalta Köyliön Hallavaarassa. Kummankin yhtiön alueella palvelut kuntalaisille tulevat jatkumaan ennallaan, eikä fuusio ei vaikuta henkilöstön asemaan. Yhdistymisessä Satakierto Oy sulautuu suunnatun osakeannin kautta Loimi-Hämeen Jätehuoltoon. Aikataulullisesti yhdistymisprosessin arvellaan kestävän vuoden loppuun. Tavoitteena on, että uusi yhtiö voisi aloittaa toimintansa vuoden 2016 alusta. Yhdistymisen myötä Satakierron omistajakunnat tulevat mukaan Loimi-Hämeen Jätehuollon uusiksi omistajiksi ja myös yhtiön hallitukseen. Yhdistymisen myötä tulee perustettavaksi myös uusi yhteinen Jätelautakunta, joka tulee aloittamaan toimintansa samaan aikaan kun uusi yhtiö aloittaa toimintansa. Risteilymatkustajat tyrmäävät jätevesien pumppaamisen Itämereen 95 prosenttia WWF:n kyselyyn vastanneista matkustajista vastustaa kansainvälisten risteilyalusten jätevesien pumppaamista Itämereen. Tällä hetkellä valtaosalla aluksista toimitaan matkustajien tahdon vastaisesti. – Itämerellä risteilee vuosittain liki neljä miljoonaa turistia, jotka tuottavat päivittäin noin 170 litraa jätevettä henkilöä kohden. Tuoreen tutkimuksen mukaan vain 30 prosenttia kansainvälisistä risteilyaluksista jättää jätevetensä satamien vastaanottopisteisiin, WWF:n meriasiantuntija Sanna Kuningas sanoo. WWF päätti selvittää matkustajien suhtautumista asiaan ja teki kyselyn toukokuussa Celebrity Silhouette -laivan mukana Helsinkiin saapuneille turisteille. Kyselyyn vastasi lähes 200 matkustajaa. Ainoastaan 25 prosenttia kyselyyn vastanneista tiesi risteily-yritysten pumppaavan jätevesiä mereen. – Sen sijaan matkustajien mukaan heille oli kerrottu risteilyalusten käytännöistä ennen Helsinkiin saapumista, mikä on tietenkin hyvä. Aihe on ollut perinteisesti monelle risteily-yritykselle arka, Kuningas sanoo. Saatuaan tietää ongelmasta enemmistö matkustajista, 95 prosenttia, ei hyväksynyt jätevesien pumppaamista Itämereen. Peräti 93 prosenttia sanoi valitsevansa jatkossa mieluummin risteilijän, joka jättää jätevedet satamaan. Suomi ja lukuisat muut Itämeren rantavaltiot ovat jo vuosikausia yrittäneet saada jätevesien laskemisen pysäyttävää kieltoa voimaan Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n kautta. Kiellon täytäntöönpano on kuitenkin lykkääntynyt poliittisen umpikujan ja risteilyalan kattojärjestön vastustuksen takia. – Toivottavasti kyselymme tulokset toimivat herätyksenä risteily-yrityksille. On selvää, etteivät matkustajat halua osallistua herkän meren saastuttamiseen. Yritysten tulisi nyt vapaaehtoisesti lopettaa jätevesien pumppaaminen mereen. Samalla vastuullisempien toimijoiden olisi mahdollista tehdä pesäero kilpailijoihinsa, WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen sanoo. Kansainväliset yritykset voisivat ottaa esimerkkiä paikallisilta. Vuonna 2007 viimeisetkin Suomessa liikennöivät matkustajalauttayhtiöt lopettivat jätevesien pumppaamisen mereen. 2/2015 Jäteplus 13 JÄTEMIINUS Roskapussinvientikorvaus miehelle tai Makelle E Alexanteri Stubukan mukaan: “luottamus on sitä, kun kaksi ihmistä menee samaan jätehuoneeseen, katsoo toisiaan silmiin ja miettii, miten suomalainen jäteastian kansi saadaan nousuun”. hkä jätemiinuksenkin lukijat ovat huomanneet, että jonkinlainen työnhaku eduskuntataloyhtiön hallitukseen on ollut käynnissä tänä keväänä. Vaaleissa kun vaaleissa - aina valitaan ja valitetaan. Valittaminen ei yleensä kohdistu valittaviin, vaan roskakatoksella ruikuttajiin. Jätesuomi jakautui vaaleissa kahtia. Bunkkeriporukkaan ja kierrättäjiin. Eduskuntataloyhtiön hallituksen Alexanteri Stubukan mukaan: “luottamus on sitä, kun kaksi ihmistä menee samaan jätehuoneeseen, katsoo toisiaan silmiin ja miettii, miten suomalainen jäteastian kansi saadaan nousuun”. Hallitusneuvotteluissa käytiin vääntöä perusjätteen, keskusjätteen ja kansallisen jätteen hyödyntämisasteesta. Takalistot haluavat kaiken jätteen perusteellista polttamista bunkkerissa. Ihan siltä varalta, että sekaan on eksynyt joku ulkomailta tuotu EU-pakkaus. Landet puolestaan pistäisivät tunkion kautta kaiken kieroon, eikun kiertoon tukipelloille, oli kysymyksessä sitten porot tai proteiinirahkat. Kokkareet sitten lykkäisivät kaiken huimaan vauhtiin markkinoiden villisti pyörivässä karusellissa. Luottamuksellinen ja tuntemattomana pysyttelevä jätemiinuksen tietolähde roskaministeriöstä kertoi, kutsukaamme häntä Stenkaksi, että roskaministerit vuoron perään kysyvät, onko säädettyjä roskalakeja oikeasti noudatettava. Kaikkien roskaministereiden perusteella ymmärtää hyvin keille ongelmajäte-termi on varattu. Naisihmisellehän roskapussin vienti tietää välittömiä lisäkuluja - apua mitä mä laitan päälleni??!!! Ritva-Taimi-Kyllikki (nimeä ei muutettu) voi varata ajan roskapussinvienti-pukeutumiseen ja -stailaukseen erikoistuneelle pukeutumisneuvojalle. Roskapussin vieminen verkkareissa tai muissa normivaatteissa on so last season. Matka jäteastioille vaatii etiketin mukaista pukeutumista. Varsinkin kun Make yleensä päätyy roskapussin kanssa lähibaariin eikä roskakatokselle, toisin kuin on kotona kertonut. Roskapussinvientikorvaus riittäisi siivoamaan tilastot ja suurimman osan Maken piilottamista jätteistä pois. Positiivisessa miinushengessä hyötytäytteistä kesää toivottaen Jätemiinus-reportteri Katkarapu Jäteplus 2/2015 JÄSENEDUT: JätePlus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta! Henkilöjäsenmaksu 25 euroa, opiskelijajäsenmaksu 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 225 euroa vuodessa. KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen nimi Seuraavan roskaministerin uutuus on roskapussinvientikorvauksen saaminen kaikkiin avioehtosopimuksiin. Kyseessä olisi ns. pakottavan aviovelvoitteen korvaus, mutta sellainen josta mieskin tai Make (nimi muutettu) suoriutuu. 14 LIITY JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN JÄSENEKSI – SE KANNATTAA! sähköposti Voit liittyä jäseneksi ja tehdä organisaatio osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse kotiosoite osoitteella info@jatehuoltoyhdistys.fi työosoite puhelinnumero (työ) (matkapuhelin) Haluan jäsenpostin kotiosoitteeseen työosoitteeseen PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, 00170 HELSINKI, info@jatehuoltoyhdistys.fi JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N YHTEISÖJÄSENET Aalto-yliopisto Allu Finland Oy Aquaflow Oy Arwina Oy BIMU Oy Bintec Oy BioBag Finland Oy BMH Technology Oy Botniarosk Oy Ab Citec Oy Ab Cross Wrap Oy Dafo Oy Ecomond Oy Ecomp Oy Ekokem Oyj Ekorosk Oy Ab Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Eurofins Scientific Finland Oy Europress Oy FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Flaaming Oy Golder Associates Oy Gypsum Recycling International A/S Haba Group Oy Holger Hartmann Oy Hyötypaperi Oy Jyväskylän Kaupunki Jätehuolto P. Pääkkönen Oy Jätekukko Oy Jätelaitosyhdistys ry Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kapasity Oy Kierrätysverkko Oy Kiertokapula Oy Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä Ky Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Kuusakoski Oy Kymenlaakson Jäte Oy Labkotec Oy Lakeuden Etappi Oy Lappeenrannan kaupunki Lassila & Tikanoja Oyj Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy L&T Kierrätys Oy Luowia Collection Oy Metsäsairila Oy Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Molok Oy MPT-Kuljetus Oy Mustankorkea Oy NCC Roads Oy Nordkalk Oyj Abp Nummek Oy NTM Oy OdorOff Oy Onni Forsell Oy Oulun Yliopistollinen Sairaala Oy Machine Tool Co Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Penope Oy / Enerec Pirkanmaan Jätehuolto Oy Plastiroll Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Procofin Oy Puhas Oy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Rannikon Paja Oy Romukeskus Oy Rosk´n Roll Oy Ab Rouskis Oy Rudus Oy Sammakkokangas Oy Sarlin Oy Ab Satakierto Oy Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelu Oy SER-Tuottajayhteisö ry Several Oy SOK Stena Recycling Oy Stena Technoworld Oy Stormossen Oy Ab Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus Tamtron Systems Oy Tavicon Oy Tramel Oy U-Landshjälp Från Folk till Folk i Finland Uusioaines Oy Uusiouutiset-lehti / Suoma Oy Vectos Oy Veljekset Paupek Oy Vestia Oy Vimelco Oy VTT WEG – Oy Wise Engineering Group Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry 2/2015 Jäteplus 15 TAPAHTUMAKALENTERI 2015 JÄTEHUOLLON KESÄPÄIVÄ OULUSSA 11.6.2015 Oulussa, OWA:n Show Roomissa OPINTOMATKA PUOLAAN 20.–22.8.2015 Lisätietoja: sakari.salonen@ramboll.fi ISWA BEACON CONFERENCE: 3RD INTERNATIONAL CONFERENCE ON FINAL SINKS 23. –26.8.2015 Taipeissa, Taiwanissa ISWA WORLD CONGRESS 7–9 .9.2015 Antwerpenissa, Belgiassa 29. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 6.–7.10.2015 Tampereella, hotelli Scandic Rosendahlissa ISWA BEACON CONFERENCE: SECONDARY RESOURCES FROM WASTE: SORTING AND TREATMENT TECHNIQUES 14.–15.10.2015 Hampurissa Saksassa ISWA BEACON CONFERENCE ON WASTE-TO-ENERGY 18.–20.11.2015 Malmössä, Ruotsissa
© Copyright 2024