jäteplus1_2015_web
JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄSENLEHTI 1 2015 Jäteplus Muovijätteen keräys ja kierrätys: Pohjoismainen vertailu Vaikuta Jätehuoltopäivien ohjelmaan Mitä on kiertotalous? JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY SISÄLTÖ Jäteplus JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI www.jateplus.fi OSOITE Jätehuoltoyhdistys ry PL 943, 00101 HELSINKI Sähköposti: info@jatehuoltoyhdistys.fi (mm. osoitteenmuutokset) www.jatehuoltoyhdistys.fi LASKUTUSOSOITE: Jätehuoltoyhdistys ry c/o Gerente Oy Liisankatu 12 D 28 00170 Helsinki Pankkiyhteys: BIC: NDEAFIHH Tilinumero: IBAN FI53 1064 3000 2090 10 ISSN 1455-3570 PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Myllymaa puh. 02 952 51437 tuuli.myllymaa@ymparisto.fi TOIMITTAJA Katariina Krabbe Tekstitaika Posliinikatu 2 A 5 00560 Helsinki puh. 050 490 3004 tiedotus@jatehuoltoyhdistys.fi 1 2015 Tässä numerossa: 03 04 06 Pääkirjoitus JHY tiedottaa Pääartikkeli: Muovijätteen keräys ja kierrätys Pohjoismaissa 09 Tulevaisuuden kierrätyshuone 10 Rengaskierrätys 11 Mineraalitalouden innovaatio-ohjelma 11 Ravinnekierrätys 12 Hyötypalat 14JäteMiinus 15 Yhteisöjäsenet 16 Näytteilleasettajaksi Jätehuoltopäiville TAITTO JA ULKOASU Heidi Söyrinki JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15. JULKAISIJA: JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY Mimma ja Riikka opiskelijoiden järjestämässä vaatteiden vaihtotapahtumassa Aalto-yliopistolla. Paikan päällä kuvasi Heidi Söyrinki. 2 Jäteplus 1/2015 PÄÄKIRJOITUS Jätehuollon menestystarinoita K AKSI VUOTTA sitten, tuoreena Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen varajäsenenä, julistin pääkirjoituksessani vuoden 2013 myönteisyyden vuodeksi. Toivoin, että etsittäisiin enemmän ratkaisuja kuin ongelmia ja nähtäisiin ennemmin mahdollisuuksia kuin esteitä. Nyt, yhdistyksen tuoreena puheenjohtajana, voin jätealan puolesta ylpeyttä tuntien todeta, että kahden vuoden aikana on tapahtunut valtavasti myönteisiä asioita. EU:n komission kuuluisa Kiertotalouspaketti laajensi jätehuollosta kiinnostuneiden kenttää uusiin ulottuvuuksiin. Alalla riittää tekemistä, jätteistä riittää vielä monille ja vaihtelu on virkistävää, joten kaikki uusiin ratkaisuihin pyrkivät aloitteet ovat tervetulleita. Yritysten huomion kiinnittäminen uudenlaisten palvelukonseptien tukemina tuotantonsa raaka-ainetalouden ja jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämismahdollisuuksiin on yksi kiertotalousilmiön suurimmista välierävoitoista. Tällä saralla sekä Sitra että Motiva ovat tehneet uraauurtavaa työtä. Lisäksi lukemattomat yritykset kehittävät toimintaansa ja prosessejaan, vaikkeivät tulokset uutisotsikoissa ja seminaareissa näykään. Yksi jätealan julkisen tutkimuksen menestystarinoista alkoi viime vuonna, kun pitkä suunnitteluprosessi sai onnellisen lopun ja materiaalien arvovirtoja ja liiketoimintamahdollisuuksia tutkiva ARVI sai Tekesrahoituksen. Laaja yhteistyö on sujunut loistavasti. Toinen kansallisesti merkittävä julkisen tutkimuksen tarina on vasta johdantoluvussa, mutta toiveet noin 15 miljoonan EU-tukieuron saamiseksi Suomeen LIFE IP -hankkeeksi toteuttamaan valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita ovat vahvat. Kunnat ovat vieneet jätteiden loppukäsittelyn parhaalle mahdolliselle tasolle investoimalla moderneihin polttolaitoksiin. Jätehuollon luottamustehtävänä on huolehtia materiaaleista, jotka on haitallisuutensa vuoksi poistettava materiaalikierrosta tai jotka eivät muista syistä kelpaa kulutuksen kiertoihin. Lisäksi se palauttaa vielä hyödynnettävissä olevia raaka-aineita takaisin kulutukseen. Suomi voi olla ylpeä viime vuosien kehityksestä, jonka lainsäädäntö ja alan toimijat ovat yhdessä mahdollistaneet. Pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää luonnonvarojen polttamista, jotta materiaalit saadaan aineena kiertoon. Niin kauan kuin tuotesuunnittelua ja tuotteiden tuotantoketjuja ei ole optimoitu takaamaan tuotteiden sisältämille raakaaineille markkinoita ja korkeaa laatua niiden elinkaaren päätyttyä, tarvitaan myös loppukäsittelyä. Kotimaisen polttokapasiteetin riittävyydestä tai ylikapasiteetista spekuloidaan, mutta jälkiviisauden sijaan kannattaa keskittyä katsomaan eteenpäin. ICT-teknologia kehittyy huimaa vauhtia, joten mitä kaikkea tulemmekaan vielä näkemään työuramme aikana? Jos ei suomalaisten maksukykyä ja -halukkuutta lasketa, vain mielikuvitus on rajana: Marimekko-kuosiin puettuja älyroska-astioita ja Angry Birds -kuvioituja älyroskapusseja? Ne keräisi joka ovelta moduuliajoneuvo, joka hoitaisi samalla kirje- ja pakettijakelun, ostoskassitoimitukset ja valmisruokapalvelun. Ajoneuvo tulisi paikalle älyroskaastian ilmoitettua täyttymisestään ja kysyttyään ensin koneiden netin kautta toista mielipidettä jääkaapilta. Pussit vietäisiin materiaalitehtaaseen, joka tuottaisi raaka-aineista uusia puhtaita kemikaaleja, ravinteita ja raaka-aineita tuotannon kulloisiinkin tarpeisiin. Haitalliset aineet ja ne materiaalit, joille ei olisi kysyntää, muunnettaisiin energiaksi prosessissa, joka ottaisi talteen hiilidioksidin ja saostaisi sen betoniteollisuuden raaka-aineeksi. Teollisuuden prosessit seurustelisivat netissä ja hoitaisivat itsenäisesti tarjouskilpailut sivutuotteista ja ylijäämämateriaaleista. Huisia, eikö totta? Ja kaikki tuo olisi jo teknisesti toteutettavissa. On kunniatehtävä päästä puheenjohtajaksi yhdistykseen, jolla on monikymmenvuotinen historia, mutta joka on samalla uudistunut toimintaympäristön mukana. Yhdistys on toteuttanut vuosi vuodelta suositummat Jätehuoltopäivät jo 28 kertaa. Tämä vuonna menestys jatkuu kiertotalousteeman imussa. Jätteet ovat tuskin koskaan ennen olleet näin merkittävä osa ympäristöpoliittista keskustelua ja uusien liiketoimintapotentiaalien metsästyskenttää. Hyvää alkanutta vuotta! Tuuli Myllymaa Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtaja 1/2015 Jäteplus 3 Kuva: Scandinavian Stockphoto JHY TIEDOTTAA TERVETULOA KEVÄTKOKOUKSEEN 7.5.2014 KLO 14.00 NYT VOIT VAIKUTTAA JÄTEHUOLTO PÄIVIEN SISÄLTÖÖN Jätehuoltoyhdistys ry:n kevätkokous pidetään HSY:n tiloissa Pasilassa, osoitteessa Opastinsilta 6 A, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. 29. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät järjestetään Tampereella, Scandic Hotel Rosendahlissa 6.–7.10.2015. Ohjelmatoimikunta koostaa ohjelmaa kevään aikana, ja ehdotuksia otetaan vastaan. Mitä teemoja haluaisit Jätehuoltopäivillä käsiteltävän? Keitä haluaisit kuunnella puhujina? Minne haluaisit ekskursiolle? Lähetä ehdotuksesi ja toiveesi osoitteella sihteeri@jatehuoltoyhdistys.fi Kokouksen yhteydessä HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo kertoo ISWA:n (International Solid Waste Association) toiminnasta. Tervetuloa kuulemaan maailmanlaajuisen jätealan järjestön panoksesta kestävään kehitykseen ja mahdollisuuksista osallistua sen toimintaan. Jätehuoltoyhdistys on ISWA:n kansallinen jäsen. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki yhdistyksen jäsenet. Yhdistyksen tilinpäätösaineiston voi pyytää etukäteen sähköpostitse taloudenhoitaja Kari Wellmanilta (kari.wellman@gerente.fi). ESITYSLISTA 1. 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Kokouksen esityslistan hyväksyminen 5. Vuoden 2014 toimintakertomuksen esittely 6. Vuoden 2014 tilinpäätöksen, taseen ja tilin- ja toiminnantarkastajien lausuntojen esittely 7. Päätökset tilinpäätöksen vahvistamisesta ja tili- ja vastuuvapauden myöntäminen Jätehuoltoyhdistys ry:n hallitukselle vuodelta 2014 8. Muut asiat Jäteplus VARAA NÄYTTELYPAIKKASI TOUKOKUUN LOPPUUN MENNESSÄ Jätehuoltopäivillä järjestetään tänä vuonna myös kaupallinen näyttely. Katso lisätietoja näyttelypaikan varaamisesta takakannesta ja osoitteesta www.jatehuoltopaivat.fi Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen: puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjan tarkastajan, tarvittaessa kahden ääntenlaskijan valinta 4 Ohjelma valmistuu huhtikuun loppuun mennessä ja julkaistaan toukokuussa. 1/2015 OPINTOMATKALLE PUOLAAN Jätehuoltoyhdistys järjestää opintomatkan Puolaan touko-kesäkuun vaihteessa. Matkalle mahtuu 20 yhdistyksen jäsentä. Luvassa on tuttuun tapaan mielenkiintoisia jätehuoltoon liittyviä tutustumiskohteita. Matkan hinta on 800 euroa sisältäen lennot, majoituksen ja ekskursiot. Lisäksi Jätehuoltoyhdistys tarjoaa yhteisen illallisen. Päivitämme lisätietoja nettisivuille sitä mukaa kun ohjelma täsmentyy. Voit kuitenkin varata paikkasi matkalta jo nyt osoitteella sakari.salonen@ramboll.fi. Sakelta saat myös lisätietoja. Huom! Matkan alustava ajankohta on 4.–6.6.2015, mutta siihen saattaa tulla muutoksia paikallisen juhlapyhän takia. JHY TIEDOTTAA UUDET JÄSENET Jätehuoltoyhdistykseen ovat liittyneet Henkilöjäseniksi: Opiskelijajäseniksi: Mirva Danska-Karlsson, Stena Recycling Oy Ayla Dincay, VVO Eeva Impiö, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Jani Jakola, Puijon kiinteistöhuolto Oy Pirjo Kaivos, CLEEN Oy Tuija Kastari Paula Pokkinen Saija Pöntinen Hilla Raivio Heli Rapakko, Molok Oy Tarja Salojärvi, Rosk’n Roll Oy Mika Stenberg, Lassila & Tikanoja Oyj Heikki Toivonen Mirva Väisänen, Ramboll Sanna Auvinen, Jyväskylän yliopisto Sanna-Mari Nevala, Aalto-yliopisto Henna Niemelä, Aalto-yliopisto Heli Virtanen, Aalto-yliopisto Yhteisöjäseniksi: Bintec Oy Jätehuolto P. Pääkkönen Oy Several Oy KÄY TUTUSTUMASSA UUSIN NETTISIVUIHIMME! Jätehuoltoyhdistyksen uudet nettisivut on julkaistu. Yhdistyksen perussivut löydät tutusta osoitteesta www.jatehuoltoyhdistys.fi. Jätehuoltopäivien omille sivuille www.jatehuoltopaivat.fi päivitetään ensi vuoden Jätehuoltopäivien ohjelma toukokuussa. Jo nyt voit käydä lataamassa sieltä näyttelyvarauslomakkeen. Löydät nyt myös JätePlussan verkosta. Jos siis painettu lehti katoaa pöydältäsi mystisesti, löydät sen sähköisenä osoitteesta www.jateplus.fi. Verkosta löytyy sekä ladattavissa ja tulostettavissa oleva näköislehti pdf-muodossa, että verkkoversio, josta löydät lehden pääjutut. Myös kaikki viime vuoden JätePlussat on julkaistu verkkoversioina ja näköislehtinä. 1/2015 Jäteplus 5 TUTKIMUS MUOVIJÄTTEEN KERÄYKSEN JA KIERRÄTYKSEN TEHOSTAMISMAHDOLLISUUDET – Pohjoismaisten keräys- ja kierrätysjärjestelmien vertailu Valtaosa kulutuksen tuottamasta muovijätteestä jää kierrättämättä kaikkialla Pohjoismaissa. Kierrätystä voitaisiin kuitenkin lisätä tehostamalla keräämistä, parantamalla lajittelu- ja kierrätysprosesseja sekä tehostamalla kierrätystuotteiden markkinapotentiaalia. Yhteispohjoismaisessa tutkimushankkeessa selvitettiin Pohjoismaissa syntyvän muovijätteen keräyksen ja kierrätyksen tehostamismahdollisuuksia. 6 Jäteplus 1/2015 S yntyvän muovijätteen määrä kasvaa alati lisääntyvän muovien tuotannon ja kulutuksen myötä. Suurin osa tuotetusta muovista menee pakkausteollisuuden käyttöön päätyen pian jätteeksi pakkausmuovien lyhyen käyttöiän vuoksi. Muovintuotantoa leimaa myös fossiilisen raaka-aineen tarve. Muovijätteen keräyksellä ja kierrätyksellä on merkitystä pyrittäessä kohti parempaa kestävyyttä ja resurssitehokkuutta muovien käytössä, sillä esimerkiksi polttoon verrattuna muovien kierrätys on tavallisesti ympäristön kannalta suotuisampaa. Parhaan ympäristöhyödyn saavuttamiseksi tarvitaan sekä laadukas jäteraaka-aine että kierrätysmuovituote, joka mahdollisimman pitkälle korvaa neitseellisiä raaka-aineita. Muovijätteen keräyksen ja kierrätyksen lisäämistä pidetään TUTKIMUS Tällä hetkellä kunnat vastaavat kuluttajien muovipakkausjätteiden keräyksestä miltei kaikissa Pohjoismaissa lukuun ottamatta Ruotsia, jossa vastuu keräyksestä ja kierrätyksestä kuuluu pakkausten tuottajille. Tuottajavastuun alaisissa maissa tuottajat ovat vastuussa muovipakkausjätteiden kierrättämisestä. Suomessa tuottajat ovat tähän asti keränneet ja hyödyntäneet pääasiassa kaupan ja teollisuuden aloilla syntyneitä muovipakkausjätteitä. Suomi siirtyy kuitenkin täydelliseen tuottajavastuuseen 1.5.2015 alkaen, jolloin tuottajavastuu laajenee koskemaan myös kuluttajien muovipakkausjätteitä. Muovipakkausjätteiden keräyksen toteutustavat vaihtelevat Pohjoismaissa. Keräys voi perustua esimerkiksi syntypaikkalajitteluun, jossa muovipakkaukset erilliskerätään omana jakeenaan tai yhdessä muiden pakkausjätteiden kanssa. Lajittelulaitoksella syntypaikkalajiteltu jäte lajitellaan edelleen muovityypeittäin. Toinen tapa, jossa muovit lajitellaan eri muovityyppeihin sekajätteen joukosta keskitetysti lajittelulaitoksella, on yleistymässä Norjassa. Prosessi edellyttää ruokajätteen, vaarallisen jätteen, tekstiilijätteen, metallien, paperin ja lasipakkausjätteen syntypaikkalajittelua. Myös keräyspisteiden sijoittelu vaihtelee. Tanskassa, Islannissa, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla yleisimmin käytössä olevassa mallissa kuluttajat toimittavat syntypaikkalajitellun muovipakkausjätteensä aluekeräyspisteisiin tai muihin yleisiin keräyspaikkoihin. Myös Suomessa pakkausjäteasetuksen muutoksen myötä muovipakkausjätteiden aluekeräysvelvoite tulee voimaan asteittain 1.5.2015 alkaen. Norjassa suosituin jätepisteiden sijoittelutapa on kadunvarsikeräys, jonka toteuttamiseen voidaan käyttää monia erilaisia käytännön ratkaisuja kuten monilokeroisia keräysastioita, lajittelua erillisiin keräysastioihin tai läpinäkyviin muovipusseihin, sekä syntypaikkalajittelua erivärisiin muovipusseihin ennen optista lajittelua. PET-pullot kierrätetään erillisen panttiperusteisen palautusjärjestelmän kautta kaikkialla Pohjoismaissa. Keräyksen lisääminen on keskeistä kierrätyksen lisäämiseksi tärkeänä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Erityisen kiinnostavina nähdään kotitalouksien muovipakkausjätteet ja muut vastaavanlaiset yhdyskuntien muovijätteet, esimerkiksi urheiluvälineet ja kalusteet. Muovipakkausjätteiden keräys- ja kierrätysjärjestelmissä on eroja Lakisääteinen tuottajavastuujärjestelmä on käytössä Suomessa, Islannissa ja Ruotsissa. Norjassa tuottajavastuu perustuu vapaaehtoisuuteen. Tanska puolestaan soveltaa EU:n pakkausdirektiiviä ilman tuottajavastuuta. Pakkausmaksut, joilla osittain katetaan muovipakkausten keräyksestä ja kierrättämisestä aiheutuvia kuluja, vaihtelevat maittain maksun kattavuudesta riippuen. Kierrättämällä voidaan välttää muovijätteen poltto tai kaatopaikkasijoitus. Kierrätyksen lisäämisen ehtona toimii muovijätteen keräyksen tehostaminen. Karkeasti arvioituna Pohjoismaissa vuosittain syntyvän teoriassa kierrätyskelpoisen muovijätteen määrä on noin 700 000 tonnin luokkaa, vaikka todellisuudessa kierrätykseen sopivan muovijätteen määrä jääneekin huomattavaksi tätä pienemmäksi. Pohjoismaisten tutkimusten mukaan kadunvarsikeräyksellä kyetään keräämään enemmän muovipakkausjätettä asukasta kohti vuosittain kuin aluekeräykseen perustuvilla järjestelmillä. Tämä kertoo keräyspisteiden saatavilla olon merkityksellisyydestä keräystuloksen kannalta. Keräyspisteiden saatavuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi lisäämällä kadunvarsikeräystä tai tihentämällä yleisten keräyspisteiden verkostoa. Kotitalouksien lisäksi myös muiden yhdyskuntien muovijätettä tuottavien tahojen, esimerkiksi pienempien yritysten, jätteenkeräyksen helpottaminen tehostaisi keräystä. Ratkaisuja valittaessa tulee huomioida myös paikalliset olosuhteet. Saatavuuden parantamisesta aiheutuvat lisäkustannukset voitaisiin mahdollisesti kattaa pakkausmaksuja muuttamalla. Fokus pakkauksista muoveihin Syntyvän muovipakkausjätteen määrään verrattuna muuta pienikokoista muovijätettä syntyy vähän. Vaikka muut pienikokoiset muovijätteet pääosin joko hyödynnetään energiana 1/2015 Jäteplus 7 tai viedään kaatopaikoille, osa niistä päätyy kuitenkin tahattomasti muovipakkausjätteen joukkoon ja edelleen kierrätykseen, mikäli niiden muovityyppi on siihen soveltuva. Muovipakkausjätteen ja muun pienikokoisen muovijätteen yhteiskeräyksellä voitaisiin aikaansaada monentyyppisiä hyötyjä. Koska erilliskerätyn muovipakkausjätteen joukosta löytyy sinne kuulumatonta muovia, on selvää, etteivät kuluttajat ole aina täysin selvillä muovien oikeaoppisesta lajittelusta. Keräyksen yhdistäminen voisi myös aiheuttaa positiivisia lieveilmiöitä ja vaikutuksia kuluttajien kierrätyskäyttäytymiseen. Esitetyn lähestymistavan tekee kuitenkin haastavaksi muun muovijätteen heterogeenisempi koostumus, sekä suhteessa käytettyjen muovityyppien että ei-toivottujen, mahdollisesti vaarallisten ainesosien määriin. Edellä mainittujen tekijöiden vaikutusta tuleekin analysoida tarkemmin, mikäli malli aiotaan panna käytäntöön. Myös yhteiskeräyksen mahdolliset vaikutukset sekundäärisen muoviraaka-aineen laatuun tulisi selvittää hallinnollisten ja lainsäädännöllisten kysymysten lisäksi. Lajittelu ja prosessointi Muovien sisältöön ja materiaaliominaisuuksiin kohdistuva jatkuva kehitystyö muuttaa kierrätettävän muovisyötteen koostumusta, mikä edelleen hankaloittaa muovijätteiden lajittelua ja kierrätystä. Muovijätteiden lajittelun ja prosessoinnin tulee olla sopusoinnussa syötemateriaalin koostumuksen kanssa ja tuottaa sellaista sekundääristä muoviraaka-ainetta, jonka avulla voidaan mahdollisimman pitkälle korvata neitseellistä muovia. Usko muovijätteiden keräämiseen ja kierrätykseen voi horjua, mikäli kerättyä jätettä ei lopulta kyetäkään kierrättämään. Muovin kierrätys pitää sisällään monia eri vaiheita, joiden tulee sopia yhteen ja kommunikoida keskenään tehokkaan arvoketjun saavuttamiseksi. Esimerkkinä yhteistoiminnasta voi toimia vaikkapa lajittelu- tai kierrätysyrittäjän mukaanotto kierrätystuotteen suunnitteluprosessiin. Kierrätysmuovin markkinamahdollisuudet Kierrätysmuovien alhainen ja vaihteleva saatavuus yhdistettynä heikompaan laatuun neitseelliseen muoviin verrattuna estää niiden käytön lisääntymistä. Markkinoinnin helpottamiseksi kierrätysmuoveista pitäisi olla saatavilla samanlaiset ominaisuustiedot kuin neitseellisestä muovista, jotta ostajat tietäisivät, mitä ovat ostamassa. Muovikierrätyksen lisääminen edellyttää toimivaa markkinaympäristöä. Kierrätysmuovien kysyntä toimii vahvana ajurina, joka vaikuttaa positiivisesti myös arvoketjun alkupään toimintoihin. Kierrätysmuovituotteiden valmistajien onnistumis tarinoita jakamalla voitaisiin innostaa ja vahvistaa paikallisia markkinoita. Avoimuus lisää luotettavuutta Arvoketjun läpinäkyvyys on tärkeä seikka sekä keräys- ja kierrätysjärjestelmien yleisen luotettavuuden saavuttamisessa että motivoitaessa kuluttajia kierrättämään. Tietoa muovijätteiden kohtalosta ja kierrätysmuovituotteiden valikoimasta voitaisiin lisätä viestinnän avulla. EU on suurin kierrätyskelpoisen muovijätteen maastaviejä maailmassa, ja suurin osa muovijätteistä kuljetetaan Aasiaan. Yksityiskohtaisempi tieto muovijätteen kohtalosta sekä Aasiassa että EU:n sisällä voisi poistaa harhaluuloja ja vastata moniin kuluttajien kysymyksiin. Nykyisten pohjoismaisten ja eurooppalaisten kierrätysmuovituotteiden valmistajien onnistumistarinoita jakamalla voitaisiin mahdollisesti innostaa ja vahvistaa paikallisia markkinoita. Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaisen, koko arvoketjun sidosryhmiä sisältävän verkostoitumisyhteisön avulla voitaisiin luoda edellytyksiä tiedonvälitykselle ja tulevalle yhteistyölle. Tiedonvaihto voisi pohjustaa tietä myös Pohjoismaiden välisen käytännön yhteistyön lisäämiseen, joka edelleen voisi johtaa skaalaetuihin mahdollistaen lajittelun ja kierrätyksen lisääntymisen paikallisilla markkinoilla. n Artikkeli perustuu yhteispohjoismaisen hankkeen “Improvements in existing collection and recycling systems of plastic waste from households and other municipal waste sources” tuloksiin. Hanketta valvoi Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Pohjoismainen jäteryhmä (NAG) ja sen toteutuksesta vastasivat Ruotsin ympäristöinstituutti IVL, Ostfold Research (Norja), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Aalborgin yliopisto (Tanska) ja Environice (Islanti). Lisätietoja sekä hankkeessa julkaistut raportit löytyvät internet-osoitteesta: http://www.norden.org/nag Kirjoittajat: Anna Fråne, Ruotsin ympäristöinstituutti IVL Åsa Stenmarck, Ruotsin ympäristöinstituutti IVL Stefán Gislasson, Environice Hanne L Raadal, Ostfold Research Søren Løkke, Aalborgin yliopisto Malin zu Castell-Rüdenhausen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Margareta Wahlström, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Henna Punkkinen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Kuvat: Scandinavian Stockphoto Suurin osa pienikokoisesta muovijätteestä on pakkausjätettä. 8 Jäteplus 1/2015 KIINTEISTÖN JÄTEHUOLTO Olisiko jätetilan paremmalla suunnittelulla mahdollista vaikuttaa jätteiden lajittelun vaivattomuuteen ja sitä kautta lisätä jätteiden kierrätystä? Tätä selvitetään Lassila & Tikanojan, VVO-yhtymän ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteisessä pilottihankkeessa, jossa testataan uuden ajan jätetilaa Helsingin Arabianrannassa. Tulevaisuuden kierrätyshuone O kannustaa lajittelemaan Lisää valoa, siisteyttä ja paremmat lajitteluohjeet Keväällä 2014 L&T antoi Metropolian teollisen muotoilun ja sisustusarkkitehtuurin opiskelijoille tehtäväksi visualisoida tulevaisuuden kierrätyshuone ja siihen liittyvät palvelut, jotka kannustaisivat asukkaita lajittelemaan jätteensä entistä paremmin. Opiskelijat tekivät innovatiivisen suunnitelman, jossa tulevaisuuden kierrätyshuone rakennettaisiin alusta lähtien tukemaan mahdollisimman tehokasta ja miellyttävää jätteiden lajittelua. Ideoiden pohjalta käynnistettiin pilotti, jossa testataan uusia ajatuksia jo olemassa olevassa jätehuoneessa. Testikohteeksi valittiin yhdessä VVO:n kanssa Helsingissä sijaitseva kohde, jonka jätehuone uudistettiin täysin. – Asiakastyytyväisyyskyselyissämme on ilmennyt, että jätehuoneen siisteydellä on merkitystä, kertoo ympäristö- ja energiaasiantuntija Ayla Dincay VVO:lta. Testikohteeksi valittu tila maalattiin ja sinne lisättiin valoa. Pilottia varten tehtiin myös uudet värilliset lajitteluohjeet ja astioiden sijoittelua mietittiin tarkkaan. Lisäksi jätetilassa testataan aivan uudenlaista sähköistä infotaulua, jossa kerrotaan kierrätyksen hyödyistä, jätteiden lajittelun onnistumisesta ja kierrätysasteen kehittymisestä. Jätetilan hygieniaa parannettiin hankkimalla sinne desinfioivia käsipyyhkeitä, ja biojätteen eril- Kuva: L&T piskelijoiden tekemän alkuselvityksen mukaan suurimmat esteet lajittelulle liittyvät itse jätehuoneeseen, puutteelliseen ohjeistukseen sekä ihmisten välinpitämättömyyteen ja laiskuuteen. – Jätetila on usein likainen ja pimeä, eri astiat on huonosti merkitty, eikä ihmisillä ole tietoa siitä, miksi jätteiden lajittelu on tärkeää, tiivistää Mira Hölttä opiskelijoiden ajatuksia. Nämä havainnot ovat hyvin linjassa L&T:n käsitysten kanssa. – Suurin jätteiden kierrätystä edistävä tekijä on syntypaikkalajittelun vaivattomuus. Jos lajittelu kotona tai kotipihalla on liian hankalaa, se jää helposti tekemättä”, sanoo kehityspäällikkö Sebastian Aniszewski L&T:ltä. liskeräykseen kannustetaan tarjoamalla asukkaille näppärästi ilmaisia biojätepusseja. Tavoitteena sekajätteen määrän vähentyminen Pilotin aikana on tarkoitus selvittää, miten pilottikohteen kierrätysaste kehittyy ja väheneekö polttoon päätyvän sekajätteen määrä. Tuloksista viestitään asukkaille uudistetussa jätetilassa olevan infotaulun avulla. – Olisi hienoa, jos asukkaat innostuisivat lajittelemaan jätteitään niin, että yksi sekajäteastia voitaisiin kokonaan poistaa. Jos materiaali päätyy kierrätykseen, siitä ei veloiteta jätteenkäsittelymaksua, jolloin kiinteistössä on mahdollista säästää useita satoja euroja vuodessa, Ayla Dincay toteaa. Pilotti jatkuu maaliskuulle asti, minkä jälkeen tehdään päätökset jatkosta. Opiskelijoilla on jo selvä näkemys siitä, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. – Keittiössä olevien lajitteluastioiden tai jätevaunujen suunnitteluun on panostettava. Samat värikoodit toimivat sielläkin ja helppouden pitää olla lähtökohtana visuaalisuutta unohtamatta, pohtii opiskelija Kia Koponen.n 1/2015 Jäteplus 9 Kuva: Pertti Huotari/ YLE KIERRÄTYS Rengasrouheen soveltuvuutta erilaisiin käyttökohteisiin tutkitaan parhaillaan. Lupaavia tuloksia jäte- ja valumavesien puhdistuksessa Renkaita kierrätetään synkkinäkin aikoina A utonrenkaita kierrätetään vilkkaasti markkinoiden synkkyydestä huolimatta. Suomen Rengaskierrätys Oy:n tilastojen mukaan vanhoja renkaita kerättiin vuonna 2014 noin 49 800 tonnia, kun vuotta aiemmin päästiin niukasti yli 50 000 tonnin. Rengasmassasta hyödynnettiin lähes 48 300 tonnia lähinnä maanrakennus- ja energiatarpeisiin. Renkaiden keräysmäärät ovat vuosien varrella kehittyneet autokannan ja taloustilanteen mukaan. Viime syksyn rengasratsioissa henkilö- ja pakettiautojen renkaat olivat odotettua paremmassa kunnossa. – Useimmat autoilijat näyttäisivät pitävän huolta renkaistaan taloudellisesti vaikeinakin aikoina. Lisäksi aika on ollut otollinen nurkkien siivoamiseen, Rengaskierrätyksen toimitusjohtaja Risto Tuominen arvelee. Tuottajayhteisö hoitaa kierrätys velvoitteen Renkaiden kierrätys kuuluu tuottajavastuun piiriin. Uudet määräykset velvoittavat renkaiden tuottajat huolehtimaan siitä, että käytöstä poistetuista renkaista hyödynnetään vuosittain vähintään 95 prosenttia. Lisähaastetta kierrätykseen tuo kaatopaikka-asetus, jonka mukaan rengasmateriaalia voi käyttää jatkossa vain kaatopaikkojen pintarakenteissa. Suomen Rengaskierrätys Oy on hyväksytty uuden jätelain mukaiseksi tuottajayhteisöksi. Tuottajayhteisö hoitaa tuottajavastuun mukaisen kierrätysvelvoitteen tuottajayhteisöön liittyneiden yritysten puolesta. 10 Jäteplus 1/2015 – Tällä hetkellä meillä on noin 280 tuottajajäsentä. Valitettavasti markkinoilla on yhä vapaamatkustajia, jotka eivät ole hakeutuneet tuottajarekisteriin tai tehneet yhteistyösopimusta kanssamme, Tuominen paheksuu. Käytöstä poistettujen renkaiden järjestelmällinen kierrätys käynnistettiin vuonna 1995, jolloin rengasalan keskeiset toimijat perustivat Suomen Rengaskierrätys Oy:n tuottajavastuuseen perustuvan kierrätysvelvoitteen hoitamiseksi. Yritys vastaa tuottajayhteisönä renkaiden keräyksestä ja hyötykäytöstä yhteistyösopimuksen tehneiden renkaiden tuottajien puolesta. Rengasrouheella potentiaalia Alustavien tulosten mukaan rengasrouhe toimii mainiosti biosuodatusmateriaalina jäteveden puhdistuksessa. Pelkästään vedenpuhdistuksen ei kuitenkaan uskota korvaavan kokonaan vähenevää kaatopaikkakäyttöä. – Tuoreessa selvityksessä arvioimme rengasrouheella olevan monia mahdollisuuksia maaaineksen korvaajana, Apila Group Oy:n ympäristöasiantuntija Sanni Pisto toteaa ja kannustaa rohkeasti kokeilemaan uusia käyttötapoja. Rengasrouheen soveltuvuutta tutkitaan parhaillaan kosteikkorakenteissa, jotka puhdistavat maatalouden valumavesiä. – Tästä kokeilusta odotamme hyviä tuloksia, jolloin rengasrouheen käyttökohteiden kirjo laajenee huomattavasti. Testaamme myös teollisuuden erilaisten jätevesien puhdistuskäyttöä. Rengasrouheen soveltuvuus kuhunkin kohteeseen pitää ainakin alkuun testata erikseen, Pisto avaa kehitysnäkymiä. n KOMPOSTOINTI Kiertotaloudessa mineraaliniukkuus ja ympäristöhaasteet Ravinnekierrätys synnyttää uutta liiketoimintaa ja parantaa Itämeren tilaa Mineraalien huvetessa on entistä tärkeämpää tietää, miten jätteen pienetkin mineraalimäärät saadaan talteen tai miten mineraalit voidaan korvata teollisuudessa muilla materiaaleilla. VTT:n Mineeraalitalouden innovaatioohjelmassa kehitetään uusia teknologioita strategisesti merkittäviin mineraaliarvoketjun osiin. Biovakka Suomi Oy on kehittänyt teknologiakonseptin, joka mahdollistaa fosforin ja typen talteenoton maatalouden lietteistä. Samalla prosessissa syntyy biokaasua ja kierrätysravinteita maataloudelle ja teollisuudelle. ovat mahdollisuuksia Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on käynnistänyt innovaatio-ohjelman, jossa kehitetään uusia teknologioita metallien ja muiden mineraalien talteenottoon sekä parannetaan raakaaineiden kiertoa ekologisen tuotesuunnittelun avulla. Tavoitteena on muuttaa uhat eli raaka-aineiden niukkuus ja ympäristöhaasteet uudeksi liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi Suomessa ja Euroopassa. Teollisessa tuotannossa tärkeiden mineraalien on arvioitu hupenevan seuraavan parinkymmenen vuoden kuluessa, jollei uusia mineraalilähteitä löydetä ja vaihtoehtoisia raaka-aineita kehitetä nopeasti. Uusia lähteitä voivat olla esimerkiksi kaivosten rikastehiekat ja kulutusjätteet. Näistä voidaan saada erilaisilla menetelmillä arvoaineet talteen nykyistä paremmin. Kriittisten raaka-aineiden käytön korvaaminen jollain muilla esimerkiksi elektroniikassa ja työkoneissa tarjoaa myös hyviä mahdollisuuksia raaka-aineongelman ratkaisemiseksi. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota tuotesuunnitteluun, jotta arvokkaat raaka-aineet saadaan kierrätysvaiheessa helpommin talteen. – Nykyiset talteenottomenetelmät ovat liian karkeita ja ne on korvattava tulevaisuudessa hienostuneemmilla ja ympäristöä säästävillä menetelmillä, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Olli Salmi. Esimerkkinä hän mainitsee VTT:llä kehitetyn kullan talteenoton sienifiltterin avulla. Työn alla on muun muassa hydrobiometallurgisen mineraalien talteenottolaitteiston kehittäminen pilot-vaiheeseen. Parhaassa tapauksessa kierrätysraaka-aineilla voidaan tulevaisuudessa korvata haitallisten tai kriittisten raaka-aineiden käyttö tuotannossa. EIT Raw Materials -aluekeskus Otaniemeen VTT:n mineraalitalouden innovaatio-ohjelma tekee tiiviisti yhteistyötä tänä vuonna käynnistyvän Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) rahoittaman raaka-ainealan innovaatiokeskittymän kanssa. Yksi EIT Raw Materials -keskittymän kuudesta aluekeskuksesta sijoitetaan Espoon Otaniemeen. Keskuksen päätavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa ja kouluttaa yrittäjähenkisiä opiskelijoita ja ammattilaisia mineraaliraaka-aineiden kestävän tuotannon ja käytön pariin. Hankkeessa ovat mukana VTT:n lisäksi Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, GTK, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Outotec, Metso, Spinverse ja FIMECC..n Vuonna 2004 varsinaissuomalaiset viljelijät päättivät ratkaista maatilojensa jäteongelman perustamalla Vehmaalle sikaloiden lietteen käsittelylaitoksen. Vuosien kehitystyön ansiosta Vehmaalle on synnytetty teknologiakonsepti, joka mahdollistaa biokaasuntuotannon ja täydellisen ravinteiden kierrätyksen. Tällä hetkellä Vehmaan neljän megawatin biokaasulaitos käsittelee elintarviketeollisuuden biohajoavia sivuvirtoja ja maatilojen lantaa noin 100 000 tonnia vuodessa. Prosessissa jalostetaan biokaasua ja ympäristöystävällisiä lannoitteita. Biovakan kehittämän konseptin avulla muu muassa typpeä ja fosforia voidaan ottaa jätejakeista talteen ja väkevöidä kierrätysravinnetuotteiksi, joita voidaan kuljettaa hyödynnettäväksi sinne, missä ravinteita aidosti tarvitaan. Jalostettuja tuotteita voidaan hyödyntää erilaisissa teollisuusprosesseissa, kuten metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamoilla. Esimerkiksi UPM Rauman jätevedenpuhdistamo on vuodesta 2013 lähtien hyödyntänyt Vehmaan biokaasulaitoksen tuottamaa konsentraattia urean ja fosforihapon korvaajana. Biovakka Suomi Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Heilän mukaan Vehmaan tuotantolaitos on esimerkki siitä, miten ravinnekierrätys synnyttää Suomeen uutta liiketoimintaa, joka hyödyttää Itämerta ja luo maailmanluokan cleantech-osaamista. – Biovakan Vehmaan tuotantolaitos on ensimmäinen maailmassa, joka pystyy jalostamaan eloperäisistä raaka-aineista konsentroituja kierrätysravinnetuotteita, puhdistettua vettä ja biokaasua teollisessa mittakaavassa taloudellisesti kannattavasti. Tälle osaamiselle on maailmalla huutava pula, hän toteaa. Matti Vanhasen hallitus linjasi vuonna 2011 Suomen pyrkivän ravinnekierrätyksen mallimaaksi vuoteen 2020 mennessä. Heilä katsoo Suomella olevan hyvät edellytykset saavuttaa tavoite, sillä osaaminen ja teknologia ovat jo olemassa, ja ne on käytännössä testattu. – Toivoisinkin päättäjiltä aktiivisempaa otetta kierrätysravinnemarkkinoiden synnyttämiseksi ja alan kotimaisten referenssien hankkimiseksi. n 1/2015 Jäteplus 11 HYÖTYPALAT Mitä on kiertotalous? Teksti: Katariina Krabbe TERMIT TUTUKSI Elintarviketeollisuusliitto ry:n Anna Vainikainen vastaa: Kiertotalous on paljon enemmän kuin syntyneen jätteen kierrätystä. Se on uusi talousmalli, jossa tuotanto ja käyttö suunnitellaan siten, että jätettä ei synny, vaan materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa. Termin alkuperää en tarkkaan ottaen tiedä. Aiemmin puhuttiin kierrätysyhteiskunnasta tai kierrätystaloudesta, mutta tämä ei kuvaa yhtä hyvin sitä, että materiaalit säilyvät kierrossa, kuin kiertotalous. Ellen McArthur Foundation nosti pari vuotta sitten kiertotalous-termin vahvasti esiin ja sen jälkeen sen käyttö on yleistynyt. Kiertotalous ymmärretään usein väärin. Yleensä se ymmärretään syntyneen jätteen kierrätyksenä ja jätetään huomioimatta, että kiertotaloudessa tuotteet jo lähtökohtaisesti suunnitellaan kiertäviksi. Kiertotalous on vaikea termi, ja Sitra tekee paljon töitä ymmärryksen lisäämiseksi. Kiertotalous-termin ydin on kierto-etuliitteessä – pyritään kehittämään toimintamalleja, joilla minimoidaan kierrosta poistuva jäte. Kaikkien tuotantojärjestelmissä hyödynnettävien luonnonvarojen pitäisi kiertää. EU-komission kiertotalouspaketissa ainut, mihin lainsäädännön osalta esitettiin uutta, liittyi jätteisiin, vaikka olisin odottanut uusia avauksia arvoketjun alkupäähän. Kiertotalousajattelun pitäisi kattaa tuotteen suunnittelu ja koko arvoketju. Se vaatii uutta ajattelutapaa sekä tuotannossa että kulutuksessa. Käsitteen sisältö ja merkitys painottuu sen mukaan, kuka termiä kulloinkin käyttää. Vaikka puhuttaisiin koko elinkaaren kattavasta kiertotaloudesta, käytännön tasolla keskitytään kuitenkin jätepäähän. Käsitteenä kiertotalous on teollisten symbioosien ja suljetun kierron perillinen. Kuva: Jaanis Kerkis Kuva: Marjo Koivumäki Sitran Mari Pantsar-Kallio vastaa: Specta osti Pietarin suurimman Venäjän suurimpiin kierrätetyn PET-pullon jalostajiin kuuluva Specta on hankkinut PET-pullojen kierrätyslaitoksen Pietarin alueelta. Suunnitelmana on nostaa sen kapasiteetti 1 000 tonniin kuukaudessa. PET-pullot jalostetaan hakkeeksi ja Specta käyttää sen raaka-aineena omassa PET-pakkausvannetuotannossa Kostroman vannetehtaalla. – Tarvitsemme vuosittain noin 200 miljoonaa PET-pulloa, jotta pystymme valmistamaan 10.000 tonnia PET-pakkausvannetta. Yritysosto parantaa laadunvalvontaa jo raakaaineen valmistusprosessissa, tehostaa toimintaamme ja nostaa hieman kapasiteettia. Asiakkaalle se tarkoittaa lisää varmuutta ja lisääntyvää hintakilpailukykyä, perustelee Specta Groupin toimitusjohtaja Erik Helin hankintaa. Specta on yksi Euroopan suurimmista PET-pakkausvanteen valmistajista. Sen päämarkkinat ovat Suomi, muut Pohjoismaat, Baltia, Venäjä, Keski-Eurooppa ja Lähi-Itä. 12 Jäteplus 1/2015 Kuva: Specta PET-pullojen kierrätyslaitoksen Kuva: Envor Protech Envor Protech toimitti biokaasulaitoksen Kiinaan Envor Protech Oy:n biokaasulaitostoimitus yhdyskuntalietteiden käsittelyyn Kunmingin kaupungille on luovutettu tilaajalle. 6,4 miljoonan asukkaan kaupunki sijaitsee Yunnanin maakunnassa eteläisessä Kiinassa. Toteutetussa biokaasulaitoksessa käsitellään alueen kahdeksan uusimman ja suurimman jätevedenpuhdistamon lietteet keskitetysti. Aiemmin kaupungin jätevedet ja lietteet johdettiin paikalliseen Dianchi-järveen, jonka tila on heikentynyt merkittävästi. Biokaasulaitos luovutettiin tilaajalle alkusyksystä ja se otettiin käyttöön loppuvuoden aikana. Yhdyskuntalietteet käsitellään biokaasulaitoksessa Envor Protech:in kehittämällä HLAD-teknologialla. Laitoksen kapasiteetti on 182 500 tonnia mekaanisesti kuivattua lietettä vuodessa. Määrä on suuruusluokaltaan noin kaksinkertainen verrattuna pääkaupunkiseudulla syntyvään yhdyskuntalietemäärään. Tuotetulla biokaasulla kor- Kierrätysmetalliterminaali Tornion Röyttään Kuusakoski Oy suunnittelee kierrätysteräksen toimituksiin keskittyvän romupihan rakentamista Tornioon Röytän satamaan. Laitos vastaanottaisi, käsittelisi ja toimittaisi romurautaa edelleen Outokummun teräksen raaka-aineeksi jopa 85 000 tonnia vuosittain. Tämä vastaisi Outokummun kasvavia raaka-ainetarpeita. Pihaa koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma on käynnistynyt ja se valmistunee vuonna 2016. Viiden hehtaarin terminaalialue rakennettaisiin tehdasalueen sisälle terästehtaan länsipuolelle. Laitos vastaanottaisi romurautaa pääasiassa Kuusakosken omista toimipisteistä ja asiakkailta PohjoisRuotsista ja -Suomesta. Kuluttajilta tulevaa kierrätysmateriaalia siellä ei oteta vastaan. HYÖTYPALAT vataan energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita. Prosessoitu liete kuivataan, hygienisoidaan ja siitä valmistetaan säkitettyä lannoitetta hyödynnettäväksi maanviljelyksessä. Envor Protech Oy:n toimitus sisälsi laitoksen kokonaissuunnittelun, SIA- ja prosessilaitteiden toimituksen ja asennuksen sekä laitoksen käyttöönoton ja henkilökunnan koulutuksen. Tilaajan vastuulla oli aluetekniikka ja rakennustyöt. Envor Protech Oy valmisteli toimitushanketta jo vuodesta 2005 alkaen. Projektilla on ollut vuosien varrella Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö JYKES Oy:n täydellinen tuki, jonka ansiosta hanke on saanut tarvittavaa näkyvyyttä ja nostetta jo kehitysvaiheessa. Lisäksi Kunming on Jyväskylän ystävyyskaupunki, mikä loi perustan laitosprojektin toteutumiselle. – Toimitettu projekti on Envor Protech Oy:lle merkittävä päänavaus Kiinan markkinoille. Neuvottelemme parhaillaan vastaavien laitosten toimituksista muualle Kiinaan, kertoo toimitusjohtaja Tero Mäki. – Kiinan markkinoille pääseminen edellytti todella pitkäjänteistä työtä, mutta toisaalta ympäristöteknologian alalla markkina-alueen potentiaali on huomattava. Onnistunut Kunmingin projekti on loistava referenssi, hän jatkaa. Neuvottelut Envorin biokaasulaitososaamisen viennistä ovat käynnissä useisiin muihinkin maihin. Kiristyvät jätteidenkäsittelyvaatimukset näkyvät kysynnän kasvussa globaalisti. Ympäristöteknologian viennin suurimpana haasteena kulttuurierojen lisäksi on rahoituksen saaminen isojen laitosten vientiprojekteihin. Tässä projektissa rahoitusta ovat olleet järjestämässä Suomen Ulkoministeriö ja Finnvera Oyj. – Toimiva vientirahoitus on tällaisille suurille laitostoimituksille välttämätön, jotta kansainvälisessä kilpailussa pärjätään jatkossakin, sanoo myyntijohtaja Heikki Kutinlahti. Ruokaa rippeistä Gastronaatti eli kuinka rakastua rippeisiin on kotikeittiön ruokahävikin pienentämiseen inspiroiva keittokirja. Maku-lehden päätoimittaja Satu Koivisto esittelee kirjassaan parikymmentä raaka-ainetta, joita monipuolisesti käyttämällä olisi tarkoitus selvitä arkiruoan laitosta nopeasti ja edullisesti. Isomman määrän esikäsittely kerralla ja edellisen päivän tähteiden jatkojalostaminen paitsi vähentää hävikkiä, säästää aikaa. Ideana on myös käyttää raaka-aineet mahdollisimman tarkkaan hyödyksi: punajuurista ja porkkanoista naatit, parsakaalista varret ja kesäkurpitsoista kukat. Kuoret, kannat ja kalanruodotkin hyödynnetään keittämällä niistä liemiä. Kirjavinkki Satu Koivisto: Gastronaatti eli kuinka rakastua rippeisiin. Otava 2014 1/2015 Jäteplus 13 Kuva: Scandinavian Stockphoto JÄTEMIINUS Palvelunestohyökkäys lamautti kierrätyspisteen P alvelunestohyökkäykset ovat siirtyneet roskapankeista roskapönttöihin. Kierrätyspisteen palvelunestohyökkääjäksi epäillään oluttölkkien avaajarenkuloita yksitellen pienmetalliastiaan palauttanutta eläkeläistä. Kierrätyspisteelle asioimaan tullut Mepacin eläkeläinen Heikki Tisle syötti avaajarenkulat rauhallisin väliajoin astiaan, varmistaen ettei astian syöttöaukko mene tukkoon. Jätelaitokset ovat jo varautuneet uusiin palvelunestohyökkäyksiin minimoimalla aukioloajat olemattomiksi. Jäteastioiden kyljessä olevasta tarrasta voi tarkistaa, milloin jäteastia on auki. Kyllä pysyvät käyttäjät poissa muulloin kuin jäteastian aukioloaikoina. Henkilökunta tosin pysyy poissa aukioloaikoinakin. Uusi jäteastiadirektiivi EU:n jäteastiadirektiivi iski jätealan tajuntaan samaan aikaan kuin palvelunestohyökkäys. Uuden jäteastiadirektiivin mukaan astiat on sijoitettava yhdeksän senttimetrin päähän toisistaan. Astioiden väliin jätetään käden mentävä turvaaukko eli ns. käsikopelo. Roskaministeriön jäteneuvos Jarno Muurimies muistuttaa, että kyseessä on tärkeä jäteastioiden hyvinvointia edistävä turvaväli. Käsikopelolla estetään astiahiertymien aiheuttamat jäteastioiden sairauslomat. Astioiden tyhjennyksen yhteydessä astiavälit on mitattava ja raportoitava Kyttä-järjestelmään (ent. Vahti). Kun astiat ovat käyttäjiä älykkäämpiä Älykäs jätehuolto on ohittanut älykkyydellään roskantuottajat. Nyt ovat uudet Jäkky- ja Söpö-jäteastiat sekä Muluk-pohja-astiat älystandardien mukaisia. Jätettä hylkivät jäteastiat ovat uusinta hottia. Mulukin Peikko Tallin mukaan pohja-astioita on ärrätty ja ährätty viimeiseen asti ja tulokset näkyvät poissaolollaan. Hidastakin astioiden käyttö on, kun roskapussi kädessä on esitettävä kiinnostusta keskiajan filosofiaa tai kansanrunouden nykytilaa kohtaan. Onpa joku joutunut lukemaan Päätalon koko tuotannon ennen kuin on saanut roskapussinsa jäteastiaan. Älykkäät jäteastiat ovat perustaneet oman Jätemensan. Älyastioiden käyttäminen on osoittautunut pulmalliseksi, mikäli roskapussin tuojan älykkyysosamäärä on roskista vähäisempi. Älyastioiden tyhjennysreitityksessä on huomioitava, ettei jätepisteen astioiden shakkiturnaus tai kirjallisuuspiiri keskeydy. Hidastakin astioiden käyttö on, kun roskapussi kädessä on esitettävä kiinnostusta keskiajan filosofiaa tai kansanrunouden nykytilaa kohtaan. Onpa joku joutunut lukemaan Päätalon koko tuotannon ennen kuin on saanut roskapussinsa jäteastiaan. Waste Watchers Alkuvuoden painontarkkailijat voivat aloittaa huippusuositun biojätedieetin. Vaakamaksuun perustuvan dieetin on kehittänyt Waste Watchers. Henkilövaakamaksut siirtyvät suoraan ja sukkelasti biojätelaskulle. Kun vaaka rekisteröi punnittavan painonnousun, biojätelaskun loppusummasta vähennetään biojäteastiaan päätymättömän ruokajätteen osuus. Jos taas punnittavan paino on laskenut, biojätelaskulle lisätään painokilojen sijaan jäteastiaan päätyneet ruokajätekilot. Viimeisintä kliintekkiä ja biojäteastia pääsee kevyesti kesäkuntoon. Positiivisessa miinushengessä reipasta alkukevättä toivottaen Jätemiinus-reportteri Katkarapu 14 Jäteplus 1/2015 LIITY JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN JÄSENEKSI – SE KANNATTAA! JÄSENEDUT: JätePlus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta! Henkilöjäsenmaksu 20 euroa, opiskelijajäsenmaksu 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 200 euroa vuodessa. KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen Tietojani ei saa julkaista Jätehuoltoyhdistyksen vain jäsenille tarkoitetuilla extranet-sivuilla nimi sähköposti Voit liittyä jäseneksi ja tehdä organisaatio osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse kotiosoite osoitteella info@jatehuoltoyhdistys.fi työosoite puhelinnumero (työ) (matkapuhelin) Haluan jäsenpostin kotiosoitteeseen työosoitteeseen PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, 00170 HELSINKI, info@jatehuoltoyhdistys.fi JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N YHTEISÖJÄSENET Aalto-yliopisto Allu Finland Oy Aquaflow Oy Arwina Oy BIMU Oy Bintec Oy BioBag Finland Oy BMH Technology Oy Botniarosk Oy Ab Citec Oy Ab Cross Wrap Oy Ecomond Oy Ecomp Oy Ekokem Oyj Ekorosk Oy Ab Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Eurofins Scientific Finland Oy Europress Oy FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Flaaming Oy Golder Associates Oy Gypsum Recycling International A/S Haba Group Oy Holger Hartmann Oy Hyötypaperi Oy Jyväskylän Kaupunki Jätehuolto P. Pääkkönen Oy Jätekukko Oy Jätelaitosyhdistys ry Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kapasity Oy Kierrätysverkko Oy Kiertokapula Oy Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä Ky Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Kuusakoski Oy Kymenlaakson Jäte Oy Labkotec Oy Lakeuden Etappi Oy Lappeenrannan kaupunki Lassila & Tikanoja Oyj Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy L&T Kierrätys Oy Luowia Collection Oy Metsäsairila Oy Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Molok Oy MPT-Kuljetus Oy Mustankorkea Oy NCC Roads Oy Nordkalk Oyj Abp NTM Oy OdorOff Oy Onni Forsell Oy Oulun Yliopistollinen Sairaala Oy Machine Tool Co Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Penope Oy / Enerec Pirkanmaan Jätehuolto Oy Plastiroll Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Procofin Oy Puhas Oy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Rannikon Paja Oy Romukeskus Oy Rosk´n Roll Oy Ab Rouskis Oy Rudus Oy Sammakkokangas Oy Sarlin Oy Ab Satakierto Oy Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelu Oy SER-Tuottajayhteisö ry Several Oy SOK Stena Recycling Oy Stena Technoworld Oy Stormossen Oy Ab Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus Tamtron Systems Oy Tramel Oy U-Landshjälp Från Folk till Folk i Finland Uusioaines Oy Uusiouutiset-lehti / Suoma Oy Vectos Oy Veljekset Paupek Oy Vestia Oy Vimelco Oy VTT WEG – Oy Wise Engineering Group Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry 1/2015 Jäteplus 15 Tervetuloa näytteilleasettajaksi jätehuoltoalan ammattilaistapahtumaan 29. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät 6.–7.10.2015 Scandic Hotel Rosendahl, Tampere Jätehuoltoyhdistys ry:n vuosittain järjestämät valtakunnalliset Jätehuoltopäivät on Suomen suurin jätealan koulutus- ja verkostoitumistapahtuma. Se on viime vuosina koonnut yhteen jopa yli 300 alan ammattilaista. Jätehuoltopäivien yhteydessä järjestettävä kaupallinen näyttely on olennainen ja toivottu osa Jätehuoltopäivien antia. Se antaa yrityksille ja yhteisöille erinomaisen tilaisuuden esitellä toimintaansa, tuotteitaan ja palveluitaan alan avainhenkilöille ja toimijoille. Näytteilleasettajan on mahdollista varata pelkkä näyttelytila ja tuoda omat rakenteensa, varata pöytä- tai ulkopaikka tai varata valmisosasto. Tarkemmat tiedot saat näyttelyvarauslomakkeesta, jonka voit ladata osoitteesta www.jatehuoltopaivat.fi Jätehuoltoyhdistyksen yhteisöjäsenet saavat merkittävän alennuksen näyttelyhinnoista. Myös uudet jäsenet saavat edun – kannattaa siis liittyä! Varaa näyttelytila viimeistään 29.5.2015. Lisätiedot: projektipäällikkö Pia Banerjee-Rikkonen Tavicon Oy PL 163 (Ilmailunkatu 20) 33901 Tampere puh. (03) 233 0470
© Copyright 2024