1. No category

R a u t a t i e v i r k a m i e s
s. 6
5 . 9 . 2 0 1 1
n : o 4
Stadia rundattiin
sporalla
Operasta Teemaan
s. 14
TÄSSÄ NUMEROSSA
Puheenjohtaja
Tarja Turtiainen
Puh. (09) 5422 1522
4
Varapuheenjohtajat
1. Juha Lahtinen
2. Ulla Riekkinen
Liittosihteeri
Seppo Juselius
Puh. (09) 5422 1533
Liittojen päättävät elimet hyväksyivät 19.8.
neuvottelutuloksena tarjotun 1,6 %:n yleiskorotuksen. Korotus tulee maksuun marraskuun alussa ja tulos on tehty viidelle kuukaudelle. Voimassaoleva tes-sopimus päättyy 31.3.2012. Tulevia tes-neuvotteluja ajatellen ns. vakaussopimuksella on tilaus,
mutta sen syntyminen on kiven takana.
Talousvastaava
Anne Lappeteläinen
Puh. (09) 5422 1500
Järjestösihteeri
Soile Olmari
Puh. (09) 5422 1555
Toimisto avoinna
arkisin klo 9.00 - 15.00
Puh. (09) 5422 1500
Valtakunnallinen
pääluottamusmies
Henry Kulin
GSM 040 862 0951
Valtakunnallinen
työturvallisuuden
yhdyshenkilö
Alpo Pietarila
Puh. 0307 20015
GSM 040 596 4776
RAUTATIEVIRKAMIES
Julkaisija
Rautatievirkamiesliitto r.y.
n:o 5 ilmestyy 24.10.11
Toimitusneuvosto
Tarja Turtiainen
Juha Lahtinen
Ulla Riekkinen
Marjatta Hakala
Mervi Ylitalo
Lehden toimitus
Kaisaniemenkatu 10
00100 Helsinki
Päätoimittaja
ja toimitussihteeri
Soile Olmari
Puh. (09) 5422 1555
Fax (09) 5422 1510
VRLOHROPDUL#UYOU\¿
Taitto ja kuvankäsittely
Esa Print Oy
ZZZHVDSULQW¿
ISSN
0781-5301
Painosmäärä
2200 kpl
Painopaikka
Esa Print Oy
Vakaussopimus kiven takana
Keväällä 2010 tehtyyn RVL:n ns. isoon
työehtosopimukseen kuului neljä palkankorotusvaihetta. Neljännen vaiheen neuvottelut yleiskorotuksesta käytiin kolmen rautatiejärjestön ja työnantajajärjestön yhteisessä pöydässä.
6
Rundattiin stadii sporalla
2OLMRWHQNLLKDQPDNHH¿LOLVNXQWRLVWDVDtaa RVL:n kesäpäivävierasta vietti Helsingissä Pääkonttorin osaston järjestämiä kesäpäiviä 5.–7.8. Stadia rundattiin Luddella ja illalla juhlittiin Kaisaniemen ravintolassa. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat
sanaa.
9
Epäselvyyttä ja sähläämistä
Itä-Suomen alueen pääluottamusmies Kari
Vähäuski arvioi VR:n loppusuoralla olevan
muutosohjelman vaikutuksia jäsenistöön:
- Ikävimmin tapahtumat ovat koskettaneet
niitä työntekijöitä, jotka ovat tulleet irtisanotuiksi poolin kautta. Toki osa on löytänyt uuden työn niin ikään poolin kautta. Vähäuski
on kuitenkin havainnut - enemmän sääntönä
kuin poikkeuksena olevan, että vapaana oleviin tehtäviin vaaditaan sellaista, jota "vanhoilta" työntekijöiltä ei löydy.
10 Jäseneksi liittyminen ja
jäsenyydestä eroaminen
Rautatievirkamiesliitto koostuu yhdeksästä osastosta, joiden jäseniksi voidaan hyväksyä ko. osaston toimialueella työskentelevät
"rautatievirkamiesalalla" tai siihen verrattavalla toimialueella työskentelevät henkilöt.
Tässä jutussa neuvotaan niin jäseneksi liittyviä kuin jäsenyydestä eroavia.
14 Matkustajaliikenteen
uudistukset muuttavat
myyntijärjestelmän
VR Matkustajaliikenne tarjoaa syyskuusta
lähtien uusia etuja junamatkustajille.
Niihin liittyvät perinpohjaiset muutokset
‹
edellyttävät henkilöstöltä uudenlaista
osaamista. Erityisesti lipunmyynnissä
toimivat palveluneuvojat ovat
avainasemassa, kun koko myyntijärjestelmä
uudistuu ja tulee uusia tapoja toimia. Muun
muassa Opera-lipunmyyntijärjestelmä
vaihtuu Teemaan. Harjoittelua, opastusta ja
tukea tarvitaan.
18 Räätälöity työ kuntouttaa
Työhönpaluun tuen keinoja on useita osasairauspäivärahasta työkokeiluihin ja kevennettyyn työhön. Oleellista on, että työpaikalla periaatteista sovitaan yhdessä.
VR-konsernin uudistetussa työkykyohjelmassa kuvataan toimintamalleja, joilla tuetaan henkilöstön työssä jatkamista, työhön
palaamista sekä uudelleen sijoittumista.
Työkykyohjelma jaetaan tämän kuun alussa kaikille konsernissa työssäoleville kotiin.
22 Ministeri lupaa työllisyyden
hoitoon sata miljoonaa
vuodessa
Työministeri Lauri Ihalainen lupaa työllisyyden parantamiseen sata miljoonaa euroa
vuodessa seuraavien neljän vuoden aikana.
Rahat on tarkoitus käyttää etenkin nuoriin
ja pitkäaikaistyöttömiin. Ihalainen korostaa
aktiivista työvoimapolitiikkaa, jossa ammatillisen osaamisen parantaminen ja työelämän kehittäminen tukevat toisiaan.
PÄÄKIRJOITUS
Parasta matkaa junalla - kohti
kannattavampaa tulevaisuutta
VR:n loppusuoralla olevalla kolmevuotisella muutosohjelmalla pyritään
vahvistamaan VR:n kilpailukykyä sekä vastaamaan muuttuneeseen markkinatilanteeseen ja supistuneeseen kysyntään.
Vaikka muutosten todelliset vaikutukset näkyvät vasta tulevaisuudessa ja
niitä arvioidaan pitkäjänteisen kasvun perusteella, on välietappejakin syytä arvioida. Aina "paperilla" hyvältä vaikuttava muutos/uudistus ei ole
sitä käytännössä ja lopputulemana kannattavuus saattaa laskea.
On muistettava, että yhtiö toteuttaa omistajansa eli valtion ilmaisemaa
tahtoa. Valtio omistajana tavoittelee omaisuutensa hoidossa mahdollisimman hyvää taloudellista ja yhteiskunnallista kokonaistulosta.
Toisaalta valtion yhtiöomistuksia on myös hoidettava tavalla, joka on
kontrolloitavissa ja joka nauttii julkista luottamusta.
Ydinkysymys on, onnistuuko VR muutosohjelmansa ansiosta jatkuvasti parantamaan tuottavuutta ja kannattavuutta. Onko se edes mahdollista?
Tiedämme ratojen kunnon, ratakapasiteetin riittävyyden jne. Entä miten
kehittyy yhteiskunnallinen kokonaistulos ja mitä se tarkoittaa?
Kaiken keskiössä on henkilöstö, heidän osaamisensa ja jaksamisensa.
VR:llä äskettäin tehty henkilöstötutkimus osoittaa motivaation murenneen melko tavalla.
Entä VR:n julkinen kuva? Kun muutosohjelman vaikutuksiin lisätään talviongelmat ja tämän kesän konduktööripula, olisi toivottavaa panostaa
myös tekijöihin, joita ei ehkä osattu riittävästi ennakoida.
Tätä kirjoittaessani VR on juuri julkistanut matkustajaliikenteen uudistukset, joita markkinoidaan lisäetuina junamatkustajille. Lipunmyyntihenkilökunta on tovin harjoitellut uuden lipunmyyntijärjestelmän Teeman
käyttöä. Toivomme todella, että järjestelmä toimii, uudistukset onnistuvat
ja henkilökunta saa kaiken tarvitsemansa tuen.
VR:n menestyminen on myös henkilöstön etu. Onneksi näköpiirissä ei
ole UPM:n kaltaista ratkaisua, jossa lopetetaan Suomesta kokonainen
paperitehdas. Kannattaa muista, että VR:n muutosohjelmaan sisältyi 1 200 henkilön vähentäminen.
Heistä suuri osa kuitenkin eläköitymisen
kautta. Muutosohjelman jälkeenkin VR
muuttuu ja kehittyy.
soile.olmari@rvlry.fi
päätoimittaja
2!54!4)%6)2+!-)%3s
3
tarja.turtiainen@rvlry.fi
puheenjohtaja
Puheenjohtajan päiväkirjasta
Vakaussopimus on kiven
takana
K
eväällä 2010 tehtyyn työehtosopimukseen kuului neljä palkankorotusvaihetta.
ta jatkossa kaikki työehtosopimusneuvottelut käydään tämän työnantajaliiton kanssa.
Viimeisestä vaiheesta sopimukseen
kirjattiin, että ”palkkoja korotetaan
1.11.2011 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus sovitaan 1.9.2011 mennessä.
Ellei sopimusta palkankorotuksen tasosta ole saavutettu em. ajankohtaan mennessä, voidaan sopimus tällöin irtisanoa
päättymään 30.11.2011.”
Palta aloitti tämän vuoden alussa, kun
neljä työnantajaliittoa liittyi yhdeksi.
Palta on itse asiassa EK:n toiseksi suurin jäsenliitto.
Rautatiejärjestöt keskustelivat jo keväällä mahdollisuudesta käydä neuvottelut
yhdessä samassa pöydässä. Kellään ei
ollut sellaista asiaa, jonka takia sopimus olisi ehdottomasti pitänyt irtisanoa.
Ensimmäinen neuvottelu keväällä käytiin järjestöittäin ja silloin tästä neuvottelukäytännöstä ilmoitettiin sekä VR:n
että Paltan edustajille.
En tiedä, koska aiemmin Veturimiesten
liitto, Raideammattilaisten Yhteisjärjestö JHL (entinen Rautatieläisten Liitto) ja RVL olisivat olleet yhdessä tesneuvotteluissa. Erilaista koordinaatiota
toki on ollut.
Uutta näissä neuvotteluissa oli myös
uusi neuvottelukumppani. Nimi Palta
saattaa olla vielä monelle vieras, mut-
4
Yhteisesti neuvoteltu tulos edellytti myös, että kaikkien pitäisi hyväksyä
neuvottelutulos tai se kaatuisi kaikkien osalta. Saavutettu neuvottelutulos
on tehty 5 kuukaudelle ja tulosta luonnehdittiin jo neuvottelupöydässä maltilliseksi.
Ensimmäinen yhteinen neuvottelu Paltan kanssa käytiin juhannuksen alla.
Tällöin Palta kertoi oman laskukaavansa korotusprosentille. Järjestöille esitys
ei maistunut, joten päätettiin palata asiaan kesän jälkeen.
RVL:n hallitus käsitteli neuvottelutulosta ja esitti sen hyväksymistä liittovaltuustolle, joka hyväksyi sen yksimielisesti. Samana päivänä myös Veturimiesten liitto ja Raideammattilaisten Yhteisjärjestö JHL hyväksyivät neuvottelutuloksen ja muu VR:n toimihenkilöpuoli
sai neuvottelutuloksena saman 1,6 %:n
yleiskorotuksen. Yleiskorotus tulee siis
maksuun marraskuun alussa.
Heti elokuussa oli järjestöjen yhteinen
palaveri ja heti sen jälkeen neuvottelu
Paltan kanssa. Monien esitysten ja ripeiden neuvottelutaukojen kautta päädyttiin lopulta tilanteeseen, jossa järjestöjen neuvottelijat totesivat, ettei neuvotteluteitse ole mahdollista päästä parempaan prosenttiin.
Katseet ovat jo kääntyneet tulevaan ja
tupon kaltaisen raamisopimuksen aikaansaamista puuhataan pääministeri
Jyrki Kataisen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen avulla. Katainen oli
SAK:n hallituksessa kertomassa, että taloudellisen tilanteen takia nyt tarvitaan
tupon tyyppistä palkkaratkaisua.
Neuvottelijat hyväksyivät 1,6 %:n suuruisen neuvottelutuloksen. Samalla sovittiin, että kaikkien järjestöjen päättävät elimet ovat koolla samana päivä
19.8. Tästä syystä siis ajankohdan päättäminen aiemmin ei ollut mahdollista.
Tupon tilalle on SAK:ssa otettu käyttöön termi vakaussopimus, jossa pitää
tietysti palkankorotusten lisäksi olla
merkittäviä laatuasioita ja valtiovallan panos.
Aistittavissa oli siis parillakin tavalla
pientä historian siipien havinaa.
2!54!4)%6)2+!-)%3s
Työnantajapuolella on ilmeisesti ajateltu, että tilanne ratkeaa Metallin tekemään sopimukseen, jonka tasoa kaikki
sitten noudattavat omissa neuvotteluissaan. Tämä ajatus on työntekijäpuolelta jo tyrmätty.
Mikäli mitään vakaussopimuksen tyylistä ei synny, jokainen liitto käy oman
tessinsä päättyessä omat neuvottelut.
Ongelmana on, että tällöin tessin pituudet eivät pysy synkronoituna ja niiden
sisältöäkin on vaikea verrata keskenään.
Vakaussopimukselle on tilaus, mutta silti sen syntyminen on kiven takana.
Oikea suunta, mutta vasta tien
alussa
Sain olla parinsadan esimiehen joukossa kuuntelemassa VR:n strategian lanseerausta, asiaa riitti koko pitkäksi perjantaipäiväksi.
Ehkä kaikkein mielenkiintoisinta oli
nähdä ja kuulla valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston päällikön
Pekka Timosen ja VR:n hallituksen
puheenjohtajan Hannu Syrjäsen puheenvuorot.
Tauoilla esiintymisiä kommentoitiin tosi
mielenkiintoisiksi ja selventäviksi. Hallituksen puheenjohtajaa ei tapaa ihan
joka päivä ja omistajaohjauskin sai kasvot, vaikka ne Timosen mukaan ovatkin
varsinaisesti ministerin kasvot. Em. lisäksi tilaisuudessa esiintyivät toimitusjohtaja ja divisioonien päälliköt.
Yksi päivän viesteistä kuului, että organisaatiot on tehty muuttumaan sitä mukaa kun maailma ympärillä muuttuu.
Silloin syntyy luonnollisestikin tarve
organisoitua eritavalla.
Uutta muutosohjelmaa ei tuoda edellisen päätteeksi, mutta jatkuvaa muutosta ja kehitystä tarvitaan, koska kilpailijat juoksevat koko ajan. VR ei ole vielä
valmis kohtaamaan kilpailua.
Omistajaohjauksen rooli selkeni kuulijoille: omistaja omistaa, sillä on siis
strateginen rooli ja johto johtaa, mutta
‡ RPLVWDMDS\UNLLWXNHPDDQ\ULW\NVHQ
kasvua ja kehitystä.
‡ RPLVWDPLVWDRKMDDYDWOLLNHWDORXGHO
liset perusteet.
‡ DOXHMDW\|OOLV\\VSROLWLLNNDHLNXXOX
valtio-omistajalle.
‡ RPLVWDMDHGHOO\WWllKHQNLO|VW|l
arvostavaa ja pitkäjänteistä henkilöstöpolitiikkaa sekä rakentavaa yhteistyötä henkilöstöjärjestöjen kanssa.
- Omistaja edellyttää yritykseltä itsenäistä ja kannattavaa toimintaa ja muutosohjelman menestyksekästä toteuttamista. Voi olla että muutosohjelma
on vähän liian nopea ja jyrkkä, mutta
omistajan odotukset ovat kovat, Timonen myönsi.
Hän myös muistutti, ettei valtiolla tule
olemaan taloudellisia resursseja kompensoida toimintaa, vaan VR:n on pärjättävä oman toimintansa varassa.
Vaikka Timonen on tyylissään lupsakkaan karjalainen, oli teksti varsin tiukkaa: - VR on oikealla tiellä, mutta vas-
ta alussa. Tehostaminen ei lopu tähän,
vaan nyt on otettu askel normaaliin kehittämiseen.
Kerran kesässä kivaa
RVL:n kesäpäivät pidettiin perinteisen
tavan mukaan elokuun alussa, nyt stadin keskustassa. Mukana oli noin 120
henkilöä.
Tapahtuma on tarkoitettu koko jäsenistöä yhdistäväksi tilaisuudeksi, jossa
nuoret kohtaavat konkarit ja eri sektoreilla työskentelevät toisensa. Ns. virallista ohjelmaa ei ollut, viikonloppu otettiin rennosti.
Kun kukin osasto saa kesäpäivät vuorollaan järjestettäväksi, ohjelma on hyvin erilaista. Stadissa spora oli ihan ehdoton juttu.
Paikkakuntalainenkin pystyi heittäytymään turistiksi ja katseli puolituttuja
kaupunginosia uusin silmin. Ja tuskin
koskaan muulloin pääsee ratikalla sellaisia osuuksia, joita kesäpäivävieraille
oli järjestetty.
Kaikki se lämpö mikä päivällä ulkoa
puuttui, oli saatu iltajuhlaan ravintola
Kaisaniemeen, jossa tanssijat hikoilivat
yhtä paljon kuin orkesteri KiskoKids. Se
koostui tutuista henkilöistä: Yrjö Poutiainen, Vesa Virkkunen, Kai Kultalahti, Timo Saarinen ja toisessa polvessa Pekka Saarinen.
Ensi kesänä ollaan taas aivan erilaisissa
tunnelmissa, Pekka Lipposen mailla. Ja
jos nyt oli stadin slangin kanssa tulkki
tarpeen, niin tulkille lienee käyttöä savolaistenkin joukossa.
2!54!4)%6)2+!-)%3s
5
me", entinen
öttää "päämajam likäyttöön
äm
hä
a
ka
ta
Ludden
1921. Hotel
.
ori. Se valmistui
tt
on
äk
pä
:n
K
se otettiin 1999
SO
RVL:n kesäpäivillä
Rundattiin
4EKSTI3OILE/LMARIs+UVAT3OILE/LMARIJA*ORMA2AUHALA
O
li jotenki ihan makee fiilis, kun toista sataa RVL:n
kesäpäivävierasta vietti Helsingissä Pääkonttorin
osaston järjestämiä kesäpäiviä 5.–7.8.
Perjantaina saapuneet tutustuivat Helsingin rautatieaseman
presidentin aulaan ja kellotorniin. Lauantaina väki jakaantui
kahteen ryhmään Ludden kyydittäviksi. Mainiona oppaana
toimi Mikko Alameri.
Ludde eli HKL:n vaunu nro 150 valmistui Ludwigshafenin
liikennelaitokselle 1967. Kuusiakseliseen, yksiniveliseen ja
kaksiosaiseen vaunuun lisättiin 1970 keskelle kolmas vaunuosa. Se palveli Ludwigshafenin ja Mannheimin raitioteillä vuoteen 2003 saakka.
Tapaamiset kesä
päiv
yhtä riemastuttav illä ovat aina
ia.
HKL osti Ludden muodollisella summalla Helsinkiin ja sitä
testattiin 2004–05 eri puolilla Helsinkiä. Linjaliikenteessä
se oli Käpylän linjalla. Testien jälkeen se siirrettiin tilausliikennekäyttöön. Siinä on 64 istumapaikkaa.
Mielenkiintoisen Helsinki-kierroksen, lounaan ja iltajuhlan
välille jäi sopivasti aikaa levähtää tai kierrellä kaupungilla
omaehtoisesti kuka dallaten kuka tsöraten. Liffaa tai kliffaa
oli joka tapauksessa. Kiitos pääkonttorilaisille.
onkanen
alentina H
diin
tulivat sta
nen ja V
Soile Koivu asta.
nn
Lappeenra
n
ri (seisoo) on raideliikentee
Oppaamme Mikko Alame
RVL:läinen. Hän on muun
aktiiviharrastaja ja entinen
liikennettä ja kirjoittanut
muassa valokuvannut raide
kirjoja.
2!
6 eesta2!54!4)%6)2+!-)%3s
artikkeleita, pamfletteja ja
aih
ui Länsi-Helsingin
Ensimmäinen ryhmä tutust
Itä-Helsinkiin.
maisemiin ja toinen ryhmä
stadii sporalla
Kun ensimmäise
n vu
ohi, toisen vuoron oron spora-ajelu oli
osallistujat tulivat
naalta omalle aj
loujelulleen.
Lounastimme Tokoinranna
ssa kahvila Pi
Piritittassa, joka avattiin
1977. Tokoinranta on nim
etty Oskari Tokoin mukaan
. Hän toimi muun muassa Suomen
pääministerinä sekä edusk
unnan puhemiehenä, osallistui kansa
laissotaan punaisten riveis
sä ja sai
kuolemantuomion. Hän asu
i maanpaossa ja armahde
ttiin 1944
lailla, joka tunnetaan nimellä
Lex Tokoi.
enjohtaja, syntyperäinen
Pääkonttorin osaston puhe
in (edessä oik.) sai uutta
stadilainen Leila Manninenk
Helsinki-tietoa.
i meille stadin eläPääkonttorin osasto tarjos
vastasivat osaltaan
myksiä, joiden järjestelyistä
Törnqvist.
Marjut Pykälä-aho ja Anja
nkretisoitui,
Helsingin moni-ilmeisyys ko
pysäkille.
kun toinen ryhmä tuli pääte
itti lutkamarssin osallistujat.
Samanaikaisesti heidät oh
2!54!4)%6)2+!-)%3s
2!54
2!
54!4
54
!4)%
!4
)%6)
)%
6)2+
6)
2+!2+
!-)%
!)%3
)%
3s
7
Iltajuhlaa vietettiin Helsingin ratapihan läheisyydessä Ravintola Kaisaniemessä, joka on perustettu 1827. Kaisaniemi on Suomen vanhimpia ravintoloita, mikä näkyy esimerkiksi kauniissa kattomaalauksissa.
Railaakka
kasta lavata
tannssssiiaa esitttii "ssiiv
viiililiissssää"
ä" VR:ll
leevä
vä ku
k usihenki
:llllä
llää työs
ö ke
k ntekinen ryhmä. Su
ur
in
osa heistä on pi
kaisia lavatanssi
tkäaitaitajia. Letkikse
n kiemuroihin jo
li Merja Kimari.
hdatte-
ivät. Heijärjestää kesäpä
o
or
vu
n
to
as
os
Pirkko HaapPieksämäen
Ensi kesänä on
, Pasi Puranen ja
om
n
bl
nd
Li
ri
ar
H
sä,
istossa sijaitsevaa
pu
lis
al
ns
ka
n
dän iskuryhmän
re
VL:läiset Linnasaa
–5.8.2012.
saari kutsuivat R
Rantasalmelle 3.
n
ee
äm
yd
is
rv
Jä
Lomakeskus
KiskoKids -yhtyeen musiikin tahdissa
siirryttiin letkeästi sunnuntain puolelle.
Tanssittajina vasemmalta Timo Saarinen, Vesa Virkkunen, Pekka Saarinen,
Kai Kultalahti ja Yrjö Poutiainen.
8
2!54!4)%6)2+!-)%3s
Luottamuksella
@vr.fi
kii@
ussk
au
ha
ah
va
kari.v
i s
amusmie
aluepääluott
Itä-Suomen
Epäselvyyttä ja
sähläämistä
V
R:n muutosohjelma jatkuu tämän vuoden loppuun asti. Kuluneen kolmen vuoden aikana
on tapahtunut paljon.
Kaikkein ikävimmin tapahtumat ovat
koskettaneet niitä työntekijöitä, jotka
ovat tulleet irtisanotuiksi poolin kautta.
Toki osa on löytänyt uuden työn niin
ikään poolin kautta.
Suurimmalla osalla irtisanotuista on takanaan kymmenien vuosien kokemus ja
taito suoriutua tehtävistään. Kuitenkaan
mikään ei tunnu riittävän omistajalle.
Nykyään tuntuu olevan enemmin sääntö
kuin poikkeus, että vapaana oleviin tehtäviin vaaditaan sellaista, jota niin sanotuilta "vanhoilta" työntekijöiltä ei löydy.
Tällöin on helppo todeta, että hakija ei
täytä vaatimuksia. Ei palkata.
Ne työntekijät, jotka keskittämisten ja
muiden tehostamistoimenpiteiden seurauksena ovat työpaikkansa säilyttäneet
- usein ei kuitenkaan enää kotipaikkakunnalla - ovat saaneet huomata, ettei-
vät työt ole kuitenkaan mihinkään kadonneet. Edelleen tarvitaan ihmistä hoitamaan työtä.
VR-konsernin uusi suunta 2010–2014
kertoo visioista, perustehtävistä, arvoista ja taloudellisista tavoitteista. Tähän
suuntaan on hyvä pyrkiä.
Kesän 2011 tapahtumat esimerkiksi
matkustajaliikenteessä kertovat korutonta kieltään asiakaspalvelusta. Junia
on jouduttu perumaan henkilökuntapulasta johtuen.
Tällä hetkellä kuitenkin vallitsee tilanne, jossa epäselvyydet ja sählääminen
on jäsenistön mielestä johtanut hallitsemattomaan muutokseen.
Lipputoimistojen henkilökunta on venynyt äärirajoilleen. Yritetään talkoilla
paikata sitä, missä suunnittelu on epäonnistunut.
Koetaan, että osaaminen ei pysy mukana. Osalla puutteelliset työolosuhteet
ja vähäinen tuki antaa kuvan hahmottomasta johtamisesta.
Operaatiopisteistä kantautuu tietoa:
eletään kädestä suuhun ja aina sekään
ei riitä.
Tästä kaikesta seuraa kyllästyminen ja
arvottomuutta, joka johtaa aivan päinvastaiseen suuntaan kuin rautatieläisyys.
Talouspuolella kärsitään henkilökuntapulasta. Palkkauksesta todetaan, ettei voi jäädä sairauslomalle, kun ei ole
tekijöitä.
Luottamusmiehet ja ainakin osa esimiehistä on vienyt viestiä eteenpäin: väki ei
tule riittämään. Tuntuu kaikuvan kuuroille korville.
2!54!4)%6)2+!-)%3s
9
Jäseneksi liittyminen
ja jäsenyydestä
eroaminen
Teksti: Anne Lappeteläinen ja Soile Olmari
R
autatievirkamiesliitto (RVL)
koostuu Helsingin, Joensuun,
Kouvolan, Oulun, Pieksämäen,
Pääkonttorin, Seinäjoen, Tampereen ja
Turun osastoista. Henkilöjäsenet ovat
osastojen jäseniä.
Osastojen jäseniksi voidaan hyväksyä
osastojen sääntöjen mukaan "rautatievirkamiesalalla tai siihen verrattavalla toimialalla olevat henkilöt, joiden toimi- tai
virkapaikka on osaston toimialueella".
Osastoon liittyvät uudet jäsenet
Osaston jäseneksi pyrkivä täyttää jäsenhakemuslomakkeen, joka on myös jäsenilmoituslomake (ks. kuva). Samalla hän valtuuttaa työnantajan perimään
ay-jäsenmaksun. Hän palauttaa lomakkeen ko. osaston johtokunnan jäsenelle. Hakija saa lomakkeen osastojen
johtokuntien jäseniltä ja luottamusmiehiltä.
Osasto käsittelee hakemuksen johtokunnan kokouksessa ja toimittaa sen jälkeen
yhden kappaleen lomakkeesta palkanlaskentaan jäsenmaksun perintää varten ja yhden kappaleen RVL:n jäsen-
10
rekisterin hoitajalle. Hakemuksen ensimmäinen sivu jää osastolle ja kolmas
sivu hakijalle.
Samalla hakemuksella liitytään Ilmailuja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan (IRKA) jäseneksi.
RVL:n jäsenrekisterin hoitaja Anne
Lappeteläinen on myös IRKA:n asiamies. Osastoon ja työttömyyskassaan
liittymispäiväksi katsotaan se päivä, jolloin henkilö on hyväksytty osaston jäseneksi. Se voi olla aikaisintaan jäsenhakemuksen allekirjoituspäivä.
RVL:n jäsenrekisterin hoitaja pyytää
työttömyysturvan varmistamiseksi jäsentiedot pyrkijän edellisestä liitosta.
Hän lähettää uusille jäsenille Tervetuloa jäseneksi -paketin saatuaan osastolta jäsenhakemuslomakkeen.
Osastosta toiseen siirtyvät
jäsenet
Jäsen siirtyy RVL:n toiseen osastoon hakemalla uuden osaston jäsenyyttä samalla tavalla kuin edellä on kerrottu. Palkanlaskennassa tehdään muutos tieto-
2!54!4)%6)2+!-)%3s
järjestelmään, jotta jäsenmaksu saadaan
ohjattua oikealle osastolle.
Toiseen osastoon siirtyvän jäsenen tulee
ilmoittaa entisen osastonsa johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle erostaan joko
jäsenilmoituslomakkeella, sähköpostitse tai kirjeitse. Osasto käsittelee asian
johtokunnan kokouksessa ja toimittaa
tiedon RVL:n jäsenrekisterin hoitajalle.
Osastosta eroava jäsen (ei eroa
VR:ltä)
Osaston jäsen voi vaihtaa ay-liittoa tai
työttömyyskassaa. Eroava jäsen voi valtuuttaa uuden ay-liiton tai työttömyyskassan irtisanomaan osaston/työttömyyskassan jäsenyyden.
Jäsenen on ilmoitettava erostaan jäsenilmoituslomakkeella, sähköpostitse tai
kirjeitse osastonsa johtokunnalle tai sen
puheenjohtajalle. Osasto käsittelee asian johtokunnan kokouksessa ja toimittaa
tiedon RVL:n jäsenrekisterin hoitajalle.
VR:ltä eroava jäsen
Jäsenen erotessa VR:n palveluksesta, jäsenyys osastossa päättyy. Työttömyy-
RVL:n jäsenhakemus/jäsenilmoitus koostuu neljästä sivusta: ensimmäinen sivu jää osastolle, toinen liitolle, kolmas jäsenelle ja neljäs työnantajalle.
den aikana jäsenyys säilyy, kunnes jäsen työllistyy toiselle toimialalle.
ton johtokuntien jäseniltä ja luottamusmiehiltä.
tyvällä Jäsenilmoituksella. Lomake löytyy myös RVL:n lehdestä.
Jäsenen on ilmoitettava erostaan jäsenilmoituslomakkeella, sähköpostitse tai kirjeitse osastonsa johtokunnalle
tai sen puheenjohtajalle. Osaston johtokunta käsittelee asian ja toimittaa tiedon
RVL:n jäsenrekisterin hoitajalle.
RVL:n osaston jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä,
kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan
suorittamassa tai opiskelun tai muun
syyn takia työvapaalla menettäen koko
palkkauksensa.
Lisätietoja ja jäsenilmoituslomake:
www.rvlry.fi kohdassa Jäsenille/Jäseneksi liittyminen/Muut jäsenilmoitukset sekä liiton sisäisestä netistä osoitteella http://extranet.rvlry.fi kohdassa Liiton yhteiset/ Jäsenille/Jäseneksi
liittyminen ja eroaminen.
Eläkkeelle siirtyvä/jäsenmaksun
keskeytys
Kun jäsen siirtyy eläkkeelle, hänen jäsenyytensä osastossa päättyy. Hän ilmoittaa asiasta osastolle jäsenilmoituslomakkeella, jonka saa oman osas-
Eläkeläinen voi siirtyä RVL:n eläkeläisjäseneksi, kun ilmoittaa siitä henkilökohtaisesti RVL:n toimistoon.
Eläkeläisjäsenyyden sekä jäsenmaksun
keskeytyksen voi ilmoittaa netistä löy-
2!54!4)%6)2+!-)%3s
11
Rautatievirkamiesliiton
toimistossa
Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki
etunimi.sukunimi@rvlry.fi
www.rvlry.fi
Puheenjohtaja Tarja Turtiainen, 040 765 4792
‡ MRKWDDNHKLWWllMDVXXQQLWWHOHHOLLWRQWRLPLQWDD
‡ MRKWDDOLLWRQQHXYRWWHOXWRLPLQWDDNl\HULPLHOLV\\VQHXYRWWHOXMDYDOPLVWHOHHMD
käy työehtosopimusneuvotteluja, käy muita liittotason neuvotteluja ja valvoo
muiden käymiä neuvotteluja.
‡ WRLPLLOLLWRQKDOOLWXNVHQMDW\|YDOLRNXQQDQSXKHHQMRKWDMDQDYDOPLVWHOHHDVLDW
ja huolehtii päätösten toimeenpanosta sekä suunnittelee muita kokouksia ja
tilaisuuksia, kuten valtuuston kokouksia.
‡ RQWRLPLVWRQHVLPLHV
‡ WLHGRWWDD
‡ YDVWDDOLLWRQMlUMHVW|SROLWLLNDQKRLGRVWDMDUDXWDWLHMlUMHVW|\KWHLVW\|VWl
on edustajana SAK:n hallituksessa, kuljetusalan neuvottelukunnassa ja
KAF:n hallituksessa.
‡ YDVWDDOLLWRQNDQVDLQYlOLVHVWlWRLPLQQDVWD
‡ RWWDDNDQWDDXXVLLQDVLRLKLQMDUDWNDLVHHPLWHQQLLWlW\|VWHWllQ
‡ YDVWDDOLLWRQ\KWHLVNXQWDVXKWHLVWDVHXUDD\OHLVWlOLLNHQQHSROLWLLNNDDMD
VR:n toimintaa.
‡ RVDOOLVWXXOLLWRQHGXVWDMDQD95QKDOOLQWRQHXYRVWRQMD95(OlNHVllWL|Q
toimintaan sekä hoitaa yhteistoimintaa VR:n yhteistoimintakokouksessa.
‡ YDVWDDRVDOWDDQEXGMHWRLQQLVWD
Talousvastaava Anne Lappeteläinen, 040 547 9049
‡ YDOPLVWHOHHWLOLWRLPLVWROOHNLUMDQSLWRRQSDONDQODVNHQWDDQKHQNLO|VW|KDOOLQWRRQ
ja tilintarkastukseen liittyvät asiat.
‡ ODDWLLWDORXVDUYLRQWRLPLQWDVXXQQLWHOPDQMDVHXUDDVHQWRWHXWXPLVWD
‡ RQVLMRLWXVWRLPLQQDQ\KWH\VKHQNLO|MDWDORXVWRLPLNXQQDQMlVHQ
‡ \OOlSLWllMDNHKLWWllMlVHQUHNLVWHULlVHNlRSDVWDDPXLWDNl\WWlMLl
‡ YDVWDDMlVHQPDNVXVXRULWXVWHQWLOLW\NVLVWlUDSRUWRLQQLVWDMDYLUDQRPDLV
ilmoituksista.
‡ ODVNXWWDDMlVHQPDNVXWNHVlWDOYLSlLYlW\PV
‡ KXROHKWLL\OHLVLVWlWRLPLVWRWHKWlYLVWlNXWHQODLWWHLGHQMDWRLPLVWRWDUYLNNHLGHQ
hankinnasta.
‡ WRLPLLW\|WW|P\\VNDVVDQDVLDPLHKHQlMDVHQKDOOLWXNVHQMlVHQHQlRVDOOLVWXX
sidosryhmätyöskentelyyn, on kesä- ja talvipäivien yhdyshenkilö, vapaa-ajan
toimikunnan jäsen sekä Vanhainkotisäätiön sihteeri/taloudenhoitaja.
12
2!54!4)%6)2+!-)%3s
Liittosihteeri Seppo Juselius, 040 0737832
‡ YDOPLVWHOHHMDVHOYLWWHOHHOLLWWRWDVRQQHXYRWWHOXLKLQOLLWW\YLlDVLRLWDMD
osallistuu neuvotteluihin.
‡ RVDOOLVWXX95Q\KWHLVWRLPLQWDDVLRLGHQNlVLWWHO\\QMDYDVWDDWHKWlYlMDRQ
mukaan yhteistoiminnasta matkustajaliikenteessä, talousyksikössä, henkilöstöyksikössä ja VR Trackissa.
‡ YDOPLVWHOHHMDVHOYLWWHOHHW\|HKWRVRSLPXVDVLRLWDRVDOOLVWXXW\|HKWRVRSLPXV
neuvotteluihin ja tes-työryhmätyöskentelyyn.
‡ RVDOOLVWXXMlUMHVW|MHQ\KWHLVWRLPLQWDDQVHNlNXOMHWXVDODQQHXYRWWHOXNXQQDQ
SAK:n, KAF:n ja rautatieliittojen toimintaan.
‡ YDVWDD59/QSDONNDXVMlUMHVWHOPlQDUYLRLQWLPHQHWWHO\VWlMDNHKLWWlPLVHVWl
‡ WRLPLLNDQVDLQYlOLVWHQDVLRLGHQ\KG\VKHQNLO|Ql7-16VVlRVDOOLVWXXNDQVDLQ
väliseen toimintaan: hoitaa muun muassa kokous- ja kurssijärjestelyjä.
‡ RVDOOLVWXX59/OHKGHQVLVlOO|QWXRWWDPLVHHQMDQHWWLVLYXMHQSlLYLW\NVHHQVHNl
tarvittaessa opetustoimintaan, tekee tiedotuskierroksia esimerkiksi osastoissa.
‡ WRLPLLWDUYLWWDHVVD\KWH\VKHQNLO|QlMDDSXQDRVDVWRMHQQHXYRWWHOXWRLPLQWDD
koskevissa asioissa.
‡ KRLWDDSXKHHQMRKWDMDQVLMDLVXXGHQWRLPLLOLLWWRYDOWXXVWRQVLKWHHULQlVHNl
hoitaa omaan sektoriinsa liittyvät toimistotehtävät ja osallistuu toimiston
käytännön tehtäviin.
‡ KRLWDDRPDQWHKWlYlNXYDQVDEXGMHWRLQQLQ
Järjestösihteeri Soile Olmari, 040 771 7017
‡ YDVWDD59/OHKGHVWlSllWRLPLWWDMDQDVXXQQLWWHOHHVLVlOO|QNLUMRLWWDDMXWWXMD
kuvaa, hankkii avustajat, hoitaa painatuksen sekä ylläpitää lehtirekisteriä.
‡ KRLWDD59/QLQWHUQHWMDH[WUWDQHWVLYXMDSllNl\WWlMlQlWXRWWDDMDSlLYLWWll
sisältöä sekä suunnittelee ja tekee sisällön muutoksia.
‡ ODDWLLMlVHQ\PVWLHGRWWHLWDSlLYLWWllOLLWRQWLHGRWXVDLQHLVWRDKRLWDDNDOHQWHUL
asiat, kokoaa vuosikertomuksen ja pitää yhteyksiä osastoihin.
‡ VXXQQLWWHOHHMDDLNDWDXOXWWDDYXRVLWWDLVHQNRXOXWXVWDUMRQQDQKRLWDDNRXOXWXV
järjestelyt ja toimii yhteyshenkilönä koulutusasioissa, päivittää jäsenrekisterin
koulutusosiota ja hoitaa kurssilaskutuksen.
‡ WRLPLLOXRWWDPXVPLHVWLODQWHHQ\KG\VKHQNLO|Ql95OOH
‡ KRLWDDOXRWWDPXVPLHVYDDOHLKLQOLLWW\YLlWHKWlYLlNXWHQDLNDWDXOXWXVWDMDRVDVWR
ohjeistusta.
‡ WLODDSDLQRWXRWWHHW
‡ WRLPLLKDOOLWXNVHQW\|YDOLRNXQQDQMDWHVMDRVWRQVLKWHHULQl
‡ RVDOOLVWXXWDUYLWWDHVVD59/QHGXVWDMDQD95QW\|U\KPLLQ
‡ RVDOOLVWXX6$.QYDOLRNXQWLHQ\PVW\|VNHQWHO\\Q
‡ KRLWDDWRLPLVWRQNl\WlQQ|QWHKWlYLl
‡ EXGMHWRLWLHGRWXVMDNRXOXWXVWRLPLQWDD
2!54!4)%6)2+!-)%3s
13
KUVA
Parasta
matkaa junalla
Matkustajaliikenteen uudistusten
myötä käyttöön uusi myyntijärjestelmä
VR Matkustajaliikenne tarjoaa syyskuusta lähtien uusia etuja junamatkustajille.
Eduilla halutaan lisätä junamatkustuksen suosiota. Se onkin tarpeen junaliikenteen
ongelmien hyydyttämien asiakkaiden lepyttämiseksi ja uusien asiakkaiden saamiseksi.
Teksti ja kuva: Soile Olmari
U
udistuksiin sisältyy monipuolisempia tapoja hankkia lippu sekä mahdollisuus aiempaa
edullisempiin lippuihin - myös verkkopalvelut monipuolistuvat. Samalla
lippujen muutosehdot yksinkertaistu-
14
vat ja tiukentuvat. Myös henkilöstölle on laadittu uudet henkilöstön matkustusohjeet.
Näin perinpohjaiset muutokset edellyttävät henkilöstöltä valmiuksia uudistus-
2!54!4)%6)2+!-)%3s
ten tuomiin muutoksiin omassa työssään. Erityisesti lipunmyynnissä toimivat palveluneuvojat ovat avainasemassa, kun koko myyntijärjestelmä uudistuu ja tulee uusia tapoja toimia.
- Mitään nykyisistä myyntikanavista
ei olla lakkauttamassa, lipun saamisen
helppous on yksi tärkeä peruste muutoksille, toteaa matkustajaliikenteessä
liiketoimintaratkaisujen kehittämisestä
vastaava Jani Jääskeläinen.
Käytössä ollut Opera-lipunmyyntijärjestelmä on tullut tiensä päähän: - Opera
ajetaan alas tämän vuoden loppuun mennessä. Uusia tilauksia ei enää tehdä Operan kautta käyttöönoton jälkeen. Uutta
myyntijärjestelmää Teemaa on testattu
keväästä 2010 asti, Jääskeläinen kertoo.
- Teema-sovellus on rakennettu ns. palvelukeskeisellä arkkitehtuurilla, joka on
laajennettavissa ja muun muassa uusien myyntikanavien käyttöönotto tulevaisuudessa helpottuu.
Muutosten myötä koko maassa on käytössä uudet asemien lipunmyynnin työvälineet ja junamyyntilaitteet, lippuautomaatit sekä asemien ja konduktöörien käytössä olevat rahankäsittelylaitteet.
Teeman toimivuutta on
mahdollisuus kehittää
Suurella osalla lipunmyyntihenkilöstöä
on muistissa aikoinaan Operan käyttöönottoon liittyneet hankaluudet. On
ymmärrettävää, että ainakin takaraivossa on "pelkoja", miten tämä uudistus onnistuu.
kanaan tarvittavat muutokset, Jääskeläinen lupaa.
matkustajaliikenteessä palveluneuvojan
rooli on edelleen hyvin tärkeä.
Henkilökunnan perehdytys on ollut iso
ponnistus: - Meillä on ollut käytössämme todella hyvät kouluttajat. Myös kertauskoulutuksia on pyritty pitämään.
Järjestelmän käyttöönotolle on perustettu oma tukiorganisaatio, joka koostuu
matkustajaliikenteen, IT organisaation
ja järjestelmätoimittajien asiantuntijoista. Se kokoontuu päivittäin ja päivystää
myös työajan ulkopuolella.
- Vaikka myyntijärjestelmä tuotiin melko aikaisessa vaiheessa harjoitteluun, ei
kaikilla ole kuitenkaan ollut riittävästi harjoitteluaikaa muun muassa kesän
kiireistä ja lomista johtuen. Hankalista
asiakastilanteista on tulossa vielä verkkokurssi henkilökunnan avuksi.
Käyttöönottoa tuetaan
Verrattuna Opera-järjestelmään on Teemaa Jääskeläisen mukaan helpompi
käyttää: - Se opastaa myyjää, tukee tarjouksien esilletuontia ja lipputuotteiden
kuvauksia sekä argumentointia asiakastilanteisiin.
- Joka toimialalla on vallitsevana trendi, että asiointi menee enemmän verkkoon. Asiakaspalvelua kuitenkin tarvitaan ja tarjotaan edelleen ja esimerkiksi
- Asemille, asiakaspalvelukeskukseen
ja konduktöörien miehityspisteisiin on
perustettu lähitukiverkosto käyttöönottoa varten ja kaikki käyttöönottoon liittyvä sisäinen viestintä keskitetään matkustajaliikenteen ns. salkkulähettiläiden
ja lähitukihenkilöiden kautta eteenpäin,
Jääskeläinen tiedottaa.
Henkilöstölle kerrotaan uudistuksista
ennen niiden käyttöönottoa VR:n Nytlehdessä, Verstaalla Parasta matkaa junalla -sivustolla ja esimiesten toimesta.
Julkisuuteen uudistuksista kerrottiin tämän kuun alussa. Henkilöstön matkustusoikeuden muutoksista lähetetään vielä kirje kotiin, jossa uudet toimintatavat
ja ohjeet kerrotaan.
- Varmasti uuden Teema-myyntijärjestelmän käyttämisessä tulee vastaan pulmia, vaikka järjestelmää on paljon testattukin. Toisaalta käyttöönottoajan siirtäminen ei tuo ratkaisuja; järjestelmä
vanhenee, samoin koulutuksissa opitut asiat, jos niitä ei pääse käyttämään.
- Teema-sovellus on laajennettavissa ja
joustavasti kehitettävissä. Käytön aikana nähdään, mitä parannuksia tarvitaan.
Käyttäjiltä on jo nyt tullut runsaasti parannus- ja kehittämisehdotuksia, joiden
käyttökelpoisuus tutkitaan ja tehdään ai-
2!54!4)%6)2+!-)%3s
15
Tuki välttämätöntä Teemajärjestelmän käyttöönotossa
Teksti: Soile Olmari
Lippuja myyvät palveluneuvojat odottavat uuden lipunmyyntijärjestelmän Teeman käyttöönottoa innostuneina,
hämmentyneinä, huolestuneina ja jännittyneinä.
ipunmyyjät ovat innostuneita ja
ovat sitä mieltä, että jo on aikakin uusia järjestelmä: - Pääsääntöisesti uudistuksesta pidetään; kaikilla
on sitten sama toimintamalli, toteaa
RVL:n Etelä-Suomen alueen matkustajaliikenteen luottamusmies Lea
Rautavuori.
tii aina aikansa. Kyllä se siitä onnistuu "hiljaa hyvää tulee" -mallilla.
- Lipunmyyjät ovat aika lailla hämmentyneinä; koulutuksesta on pitkä
aika ja sen jälkeen ohjeet ovat muuttuneet, toteaa puolestaan Itä-Suomen alueen matkustajaliikenteen
luottamusmies Minna Raimoaho.
Tärkeä harmituksen paikka on ollut se, että kaikki eivät ole päässeet
harjoittelemaan riittävästi ajoissa:
- Harjoittelua olisi pitänyt olla paljon
enemmän ja ohjattuna, hän jatkaa.
L
Länsi-Suomen alueen matkustajaliikenteen luottamusmiestä Ari Jokelaa huolestuttaa, että näin lähellä hhetkeä järjestelmä ei toimi kunnolla
harjoittelukoneella.
- Harjoittelumahdollisuudet ovat
hyvin erilaiset eri asemilla. Esimerkiksi kaikilla asemilla ei ole mahdollisuutta harjoitella kortilla maksamista, kun ei ole maksukorttipäätettä.
Matkustajaliikenteen Pohjois-Suomen alueella luottamusmiehenä toimiva Hannu Alaluusua kertoo,
että alku jännittää kaikkia hieman:
- Toivottavasti systeemi pelaa. Siinä on paljon opittavaa, mutta onhan
alun takkuamisista ennenkin selvitty.
Jonot varmaan aluksi pitenevät.
Harjoittelua olisi kaivattu enemmän
Eräs Länsi-Suomessa työskentelevä
palveluneuvoja toivoo alkuun pääsemistä "pikkuhiljaa": - Kaikki uusi vaa-
16
- Miksi siis uudistusta ei otettaisi
käyttöön asteittain? Ruotsinkielen
kurssikin olisi voitu siirtää tulevaisuuteen; asioilla on tärkeysjärjestys
ja Teema on tällä hetkellä asia yksi.
Rautavuori kokee, että Etelä-Suomen alueella ainoa asia, mikä vielä
mietityttää on, ehtivätkö kaikki harjoittelemaan tarpeeksi.
Raimoahon mielestä tilanne on sellainen, että järjestelmään liittyviä
ohjeita pitää vain yrittää opiskella
työn ohessa; monilla paikoilla on ollut pitkiä sairauslomia.
- Harjoitusohjelma ei ole ollut aina
käytössä. Katkoja on ollut turhan
paljon ja ohjelma on ollut puutteellinen; siitä ei ole saanut kaikkia lippuja.
Eräs palveluneuvoja arvelee, että
asiakkailta perittävät toimitusmaksut tulevat aiheuttamaan hankalia tilanteita.
Tuen opastusta päivittäin
Luottamusmiehet ovat yhtä mieltä
siitä, että tukea tarvitaan myös järjestelmän käyttöönoton jälkeen.
2!54!4)%6)2+!-)%3s
Mieluimmin paikalla tai ainakin puhelimen tavoitettavissa pitäisi olla
tukihenkilö, joka osaa neuvoa ongelmissa.
Tuen halutaan olevan paikalla opastusta varten jopa päivittäin niin kauan, että koneet varmasti toimivat.
Myös oman lipputoimiston sisäistä
tiedottamista odotetaan.
Raimoaho esittää lipunmyyntien aukiolojen supistamista käyttöottoa
edeltävänä ja seuraavana päivänä:
- Näin siksi, että tarvittavat muutokset voisi tehdä rauhassa.
Toiveena on esitetty myös, että asiakkaiden nähtäville olisi hyvä laittaa
uudistuksista tiedote, koska asiakastilanteet vienevät aluksi enemmän
aikaa.
Rautavuoren mielestä tuen lisäksi
olisi tärkeää järjestää vuoden vaihteen jälkeen vielä kertauskoulutus
- varsinkin sitä vailla oleville.
- Varmasti kaikki toivovat, että Parasta matkaa junalla -sivuston kautta
kerrotaan muutoksista ja lisäuudistuksista sekä pidetään edelleen auki
kysymys-/kehittämispalstaa.
- Omasta puolestani toivon, että
kaikki palveluneuvojat lukevat Parasta matkaa junalla -sivustoa, palvelu- ja myyntiopasta ja seuraavat
myös sähköpostin kautta tulevaa
tietoa. Se auttaa meitä kaikkia uudistuksen tullessa. Parasta matkaa siis
kaikille, Lea Rautavuori toivottaa.
Työturvallisuusuutisia
alpo.pietarila@vr.fi
valtakunnallinen
työturvallisuuden
yhdyshenkilö
Työsuojeluvaalit ja
organisaation toiminnan
käynnistyminen
T
yösuojeluvaalit on pidetty ja uudet työsuojeluvaltuutetut on nimetty työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaisille työpaikoille.
Vaalien käytännön järjestelyissä joutuivat osastojen vaalitoimikunnat erittäin
haasteelliseen tilanteeseen. Asiaan vaikuttivat muun muassa tiukka aikataulutus ja vaaleissa tarvittavien henkilöstöluetteloiden puutteellisuudet.
Erityiskiitoksen ansaitsevat vaalitoimikunnissa työskennelleet henkilöt, joiden ansiosta prosessi saatiin kuitenkin toteutettua valtaosaltaan aikataulun puitteissa.
VR:n uuden työsuojeluorganisaation
toimikausi alkoi 1.7.2011. Organisaation toiminnan käynnistyminen on "yskähdellyt", johtuen kesälomakaudesta
ja siitä, että työsuojelupäälliköiden nimeäminen viivästyi.
Työnantaja on ilmoittanut, että tehtävään valitut ovat selvillä elokuun loppuun mennessä. Työsuojelutoimikun-
tien kokoukset on nyt käynnistettävä
mahdollisimman pikaisesti.
Työsuojelukoulutus
Työsuojelun peruskoulutus toteutetaan
HR -yksikön toimesta loka-marraskuussa. Kursseja järjestetään niin monta kuin
koulutustarve edellyttää. Koulutuksesta
tulee lisätietoa Verstaalle lähiaikoina.
Työsuojeluvaltuutetun palkkiot
Työsuojeluvaltuutetun palkkiot tulevat
takautuvasti maksuun, kun kaikki vaalitulokset ovat virallisesti selvillä.
Muita ajankohtaisia asioita
- VR-konsernin työturvallisuustavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2012 on hyväksytty konsernin johtoryhmässä. Niistä tiedotetaan tarkemmin lähiaikoina.
- Työterveyden ja työturvallisuuden ulkoisen auditoinnin tulokset selviävät
syyskuussa. Tulokset analysoidaan ja
jatkotoimenpiteistä sovitaan.
nointikierrokset ja työturvallisuustuokiot on otettava kattavasti käyttöön näissä työpisteissä.
- Menettelyohjetta henkisen väkivallan
estämiseksi ollaan päivittämässä.
- Työturvallisuusviestintää tehostetaan. Divisioonauutiset -lehteä, joka sisältää työturvallisuuspalstan ollaan kehittämässä.
- Sisäilmaongelmien ratkaisun toimintamalli VR Groupissa julkaistaan lähiaikoina.
- Konsernin päihdepolitiikkaa ollaan
päivittämässä päihdetyöryhmän toimesta.
- Hyvinvointitorit -tapahtumista on tulossa tarkempaa tietoa henkilöstölle.
- Toimistotyön työturvallisuuteen tulee
panostaa jatkossa enemmän. Havain-
2!54!4)%6)2+!-)%3s
17
a
yohjelm
k
y
k
ö
y
T
Räätälöity työ
kuntouttaa
Työhönpaluun tuen keinoja on useita osasairauspäivärahasta työkokeiluihin ja kevennettyyn työhön. Oleellista on, että työpaikalla periaatteista sovitaan yhdessä.
Teksti: Päivi Haavisto
evan kuntoutuspäällikkö Ulla
Palmroos kertoo, että ammatillisessa kuntoutuksessa työkokeilujen osuus on ainakin julkisella
puolella entisestään lisääntynyt.
K
normaaliin. Työtä voidaan helpottaa esimerkiksi vastuuta, asiakaskontakteja tai
fyysisesti rasittavia osuuksia vähentämällä. Yleensä työkokeilu kestää kolmesta kuuteen kuukauteen.
Työkokeilua voidaan käyttää silloin,
kun henkilö palaa pitkän sairausloman
jälkeen työhönsä tai kun hän siirtyy uusiin tehtäviin.
Kuntoutujilla hyvät kokemukset
Palmroos sanoo, että varttuneemmilla
työjärjestelyt ovat käytetyin kuntoutuksen vaihtoehto: - Kokemukset työtehtävien räätälöinnistä ovat olleet hyviä.
Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa mahdollisuuteen.
Työkokeilussa työhön tullaan ensin osaaikaisesti ja työaikaa lisätään vähitellen
18
2!54!4)%6)2+!-)%3s
81 prosenttia Kevan kautta ammatillisen
kuntoutuksen viime vuonna päättäneistä
palasi takaisin työelämään. Useimmiten
kuntoutukseen tulon syynä olivat tukija liikuntaelinten sairaudet tai mielenterveyden häiriöt.
Hän korostaa yhteistyön merkitystä työpaikoilla: - Kun käytössä on varhaisen
tuen malli ja kun työjärjestelyistä keskustellaan yhteisesti, edesautetaan työelämässä jaksamista. Siten myös työntekijän vanhuuseläke karttuu.
Myönteisistä kokemuksista huolimatta
ammatillisen kuntoutuksen ja työkokeilujen mahdollisuuksia ei vielä kaikkialla tunneta. Palmroos toteaa, että luottamusmiehillä onkin tietoisuuden lisäämisessä olennainen rooli: - On ilahduttavaa, että heiltäkin tulee nykyään aiempaa enemmän yhteydenottoja.
Osa-aikainen sairausloma
Yksi joustavan työhönpaluun keinoista on osasairauspäiväraha, jota voidaan
myöntää 12–72 päiväksi ja jota voidaan
käyttää silloin, kun henkilö palaa omaan
työhönsä. Myös osasairauspäivärahan
suosio on lisääntynyt vuoden 2010 alusta tulleen uudistuksen jälkeen.
Työhönpaluuta tuetaan myös
VR-konsernissa
R-konsernin työkykyohjelmassa kuvataan toimintamalleja,
joilla tuetaan henkilöstön työssä
jatkamista, työhön palaamista sekä
uudelleen sijoittumista.
V
Tietysti työpaikalla on mahdollisuus
tarvittaviin järjestelyihin.
VR:n ylilääkäri Otso Ervasti kertoo, että lääkinnällisten hoitojen ja
kuntoutusten lisäksi tai niiden tueksi tarvitaan usein ammatillista kuntoutusta.
Kannattaa olla itse aktiivinen
VR:llä työssä jaksamista voidaan tukea myös ilman, että työntekijällä
on sairauspoissoloja, tilapäisten tai
pysyvien työ- tai työaikajärjestelyjen avulla, hankkimalla työssä tarvittavia apuvälineita tai muilla ergonomiaratkaisuilla.
Osasairauspäivärahakautta tai työkokeilua edeltävässä työhönpaluukeskustelussa ovat mukana työterveyshuolto,
esimies ja työhön palaaja. Usein siihen
osallistuu myös luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu.
- Sen tavoitteena on työntekijän
palaaminen työhön tai työelämässä pysyminen sairauden tai vamman
aiheuttamasta haitasta huolimatta.
Tähän on panostettu VR:n uudistetussa työkykyohjelmassa.
Työympäristöasiantuntija Raili Perimäki SAK:sta sanoo, että henkilöstön
edustajalla on näissä neuvotteluissa tärkeä rooli etujen valvojana: - Hän tuntee
tilanteet työpaikalla, esimerkiksi valtuutettu tietää työn riskit ja kuormitustekijät. Jos sairastumisen syyt ovat olleet
työssä, siihen ei voi palata ennen olojen korjaamista.
Jos henkilön sairauspoissaolo pitkittyy tai on vaarassa pitkittyä, työhönpaluuta voidaan VR:llä tukea
tilapäisesti erilaisin työ- ja työaikajärjestelyin:
Perustaksi yhteinen tahto
Työterveyslääkäreiden kouluttaja Leena Ala-Mursula Oulun yliopistosta puhuu hyvin mielellään työnteon tukemisen eri vaihtoehdoista, koska ne auttavat
kuntoutumisessa. Pitkittyessään sairauslomat voivat tutkitusti heikentää toipumista ja johtaa syrjäytymiseen.
Hän muistuttaa, että yleensäkin työkyvyn varhaisen tuen malleista on työpaikalla keskusteltava yhdessä ja päätettävä, mitä niistä ajatellaan ja miten toimitaan: - Helpottaa käytännössä, kun
taustalla on eri henkilöstöryhmien yhteinen tahto.
Työn keventäminen saattaa olla käyttökelpoista esimerkiksi silloin, kun työntekijä jonottaa leikkaukseen polvi- tai
olkapäävaivan takia. Joskus työkyvyn
• Työnantajan omana toimintana
kokoaikatyönä, työtä tai työvuoroja järjestelemällä.
• Kelan osasairauspäivärahalla
osa-aikatyönä, jos Kelan vaatimat edellytykset täyttyvät.
• Työeläkeyhtiön tai tapaturmayhtiön tukemana työkokeiluna,
jossa työaikaa lisätään vähitellen.
Ervasti toteaa työhön paluun edellytyksenä olevan, että henkilö itse
kokee työkykynsä palautuneen siinä
määrin, että hän voi selviytyä työstä työ- tai työaikajärjestelyjen avulla: - Tai ainakin kokeilla työhön paluuta järjestelyjen avulla.
- Lisäksi työterveyslääkärin on arvioitava, ettei työhön paluu vaaranna henkilön terveyttä, toipumista tai työ- ja liikenneturvallisuutta.
- Myös uudelleensijoittumiseen on
mahdollista saada tukea, jos terveydellisistä syistä johtuen entisessä työssä jatkaminen käy mahdottomaksi, Ervasti kertoo.
- Keinona ovat esimerkiksi työkokeilu tai työhönvalmennus uuteen
työhön tai ammatillinen uudelleenkoulutus. Näissä työeläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöt ovat mukana
suunnittelussa ja kustannusten korvaamisessa.
VR:llä edellä mainittujen tukikeinojen käyttäjiä on useita kymmeniä
vuosittain ja lukumäärät ovat nousussa.
- Tärkeintä on, että työkykyongelmiin ja -uhkiin puututaan mahdollisimman varhain. Jokaisen kannattaa
olla itse aktiivinen ja reagoida ottamalla yhteyttä esimieheensä tai työterveyshuoltoon ja lähteä selvittelemään asioita ennen kuin ongelmat
kasvavat, Ervasti korostaa.
- VR:n uudistettu työkykyohjelma
jaetaan syyskuun alussa kaikille VRkonsernissa työssäolevilla kotiin,
joten siihen kannattaa tutustua.
2!54!4)%6)2+!-)%3s
19
tukemista kaivataan, vaikka pitkiä sairauslomia ei ole vielä tarvittu. Silloin tilannetta voisi auttaa esimerkiksi siirtyminen kolmivuorotyöstä joksikin aikaa
päivätyöhön.
Työkyvyn
- ja lääkin
1.tason
työkykyp nällisen kunt
ou
utu
ut
alaveri
tu k
kssen v
va
ah
hv
vis
istta
am
minen
Ensimm
äisen ta
son
- Yksinkertaiset tilapäiskevennykset
voivat hyvin onnistua esimiehen hyväksymisellä työpaikan sisäisin järjestelyin. Käytännön haaste on, miten esimies toimii silloin, kun yhden tukeminen vaikuttaa muiden työhön. Tasapuolisuuden ja tietosuojan tarpeet ovat edelleen olemassa.
ty
ökyk
yky
alaveri
yp
pal
ala
järjeste
av
ve
eri
tään, ku
• työntekijä
n
• työterveyshsituoältopyytää
• esimiehen ja työntetai esimies esittää
todettu
kijän vä
työ
• työntekijän kytyökysupalaverin tarlisveessä keskustelussa on
Työkykyp
a
yo•hjelm
Työkyk •
oritukse
selviyty
ssa on pu
misessä
on
utteita tai
(poissao
loja ei vä ongelmia
työssä E
lttämätt
työntekij
ä tarvitse
väh simieh
ällä on
e
in
olla)
useita lyh
(esim. 5
nim tään k n tehtä
yitä saira
kertaa ½
e
e
v
uspoiss
vuoden
teis ää paik rran v änä on
työntekij
ao
aik
loj
an
a
uod
työs
a)
än saira
kak
järje
usloma
es
to
johtuva)
tä
u
im
(myös työ
pitkittyy
inta työte nnittain sa. Alu stää y
tapaturm
enintää
rv
h
suu
e
n 30 pä
asta
nnit eyshu ja työ en laa teistyö
ivään
Yh
elm
oll
te
ju
pa
te
aan on ka rveys udesta laveri
nus istyöpa
Tavoittee
.
nssa huoll
työte
ja o
lu
na
la
o
. Yh
taan kuja. P vereis
entisessä on etsiä ratkaisu
teys ittain e rganisa rveysh
sa
a
työssään
ja, joide
ta
hen
a
u
s
n avulla jolloin rvitta ljon sa käydä
.
kilö imiehe tiomall ollon
ir
v
työntek
k
ä
t kir
is
a
n
tieijä
uslo
läpi
Työkykyp
tospy
jata t, jotka ista riip anssa
stytaisitojat
m
im
u
ty
an ty
alaveriin
il
o
ka
vasta puen
enma
ja-o
m
Yhte
sekä työ
pitean la olle öyhteis
osallistuv
ö
n
te
is
g
id
ntekijän
istä
at työnt
ty
elm
rvey avat y hän
. Te en työ ön hyv
pyytämä
ekijä, hämahd öpala
ia
d
e
e
nhu hnen oesllis
t henkilö
veri
n
in
i ole rvey
imim
ollo
t.
stie tekijöid nvointi
ieh
Toimen
oja
.
n lu
men
n
toja
piteet
in
an sä
onter
varh työ
ey äkäri
ei k en tila liittyv
te ve
nne
Työkykyp
äsit
iä a
ain eltaaslä
e
n
alaveris
s
k
y
ll
ioita
ksilö
enn
ä ilm arto
ta tehdä
palaveriss
it
a
n
ja
lt
e
a
än
t
ta
tai ty aeh
n ty
a sovitull
muistio
tunkäis
esitäyte
önte an ja
a tavalla.
ö
y
tarkistet
tylle lom
so
hteis
ev
kijä
aan, ett
akkeelle,
n lu viön ty ä ja se
ä työnte
riittävän
joka jae
paa
n
kijän sa
öky
aktiivisi
taaan
,
ama ho
a
vyn tavoitte
ito ja lää
varmist
heik
e
kinnällin
etaan, ett
ken na on
en kunto
HR-y
ä työ ja
varmist
e
utu
h
työ
k
m
s
si
u
olo
ovat
etaan, ett
oma
suhteet
inen
asia kön m
ovat työ
ä kaikki
(mm. ap
ta
.
n
u
tu
ut
ter
ma
uv
n
- Tavallisiin tilanteisiin sopivia vaihtoehtoja voidaan etukäteen hahmotella
esimerkiksi yhteistoimintamenettelyssä. Ja kun esimerkiksi korvaavaa työtä
yksittäistapauksissa käytetään, on tärkeää, että työterveyslääkäri on arvioinnissa
mukana, Ala-Mursula sanoo.
•
•
•
ve
• sovitaan työälihönen et,tehtyöergonomhdia)oll,inetainsuonuntehty työn kuyshormuollon tiedossa
ituksen
mahdoll
nitelmat
tävistä
vähentä
ist
tai koke
siihen ov
mise
dä
iltavista
eksi
• jos kyseessäa teh
muutoks
hen at olemassa
kilö
ista, jos
on pä
mukaise
sti
ihdeong
elma, toi
mi
taan VR
pää niitä
stöhen llikkö/on
Groupisskoord kilöstöinaa
a päihd
eo
ttohje
ri lman
Työ
te
ja V rveysh
u t
R
asia Group olltto
o
ntu
inn
lääk ntijaäri
ESIM
IES
ty
koo ökyky
rdin
aatt
ori
Työolot tunnettava hyvin
Raili Perimäki SAK:sta sanoo kannattavansa mahdollisimman nopeaa työhön paluuta, jos vain edellytykset sille
ovat olemassa: - Pitkä sairausloma saattaa masennuksen yhteydessä eristää ihmisen kotiinsa, ja myös tuki- ja liikuntaelinsairauksista tiedetään, että pitkä poissaolo heikentää työhönpaluuta.
Hän korostaa, että näissä asioissa pitää
toimia aina tapauskohtaisesti: - Vapaaehtoisuus on tärkeää ja samoin se, että
pelisäännöt on yhdessä neuvoteltu. Näissä kysymyksissä on kehitettävä myös
työterveyshuollon koordinoivaa roolia.
Yhteistyötä tulisi lisätä myös silloin,
jos hoitava lääkäri on työterveyshuollon ulkopuolelta.
Perimäki sanoo, että työolojen keventäminen edellyttää työolojen tuntemusta.
Erityisesti työterveyshuollossa tätä pitäisi löytyä. Lisäksi lähiesimiehiltä tarvitaan ymmärtämystä ja tukea, jotta paluu onnistuu hyvin.
Ohjeistus työehtosopimuksessa
Niin sanottu korvaava työ on määritelty
ja ohjeistettu muutamissa työehtosopimuksissa. Niissä korostetaan, että päätös korvaavan työn osoittamisesta pitää
perustua lääketieteellisesti perusteltuun
kannanottoon.
20
tijat
11
tapa eläke
turm yhtiö
ava ,
kuu
ttaja
Kuv
a
yhte ssa ku
v
isty
öos ataan e
apu
olet simieh
6
työk en tä
rk
yky
toim eimm
ät
inna
ssa.
Esimerkiksi Teknologiateollisuuden ja
Metalliliiton työehtosopimuksessa todetaan, että korvaavan työn teettämisen on pohjauduttava työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Työntekijälle on varattava mahdollisuus keskustella työterveyslääkärin kanssa ennen työn aloittamista.
Yleiset periaatteet ja menettelytavat voidaan ohjeistuksen mukaan kirjata esimerkiksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Tärkeää on, että korvaavassa työssä sairauden hoito ei vaarannu
eikä sairaus pahene tai leviä.
Metalliliiton sopimukseen on kirjattu,
että korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien
mukaan vastata työntekijän normaaleja työtehtäviä. Aika voidaan hyödyntää
myös koulutukseen.
2!54!4)%6)2+!-)%3s
www.mastdo.fi
Sivustolle www.MastDo.fi on kerätty tietoa niistä konkreettisista
keinoista, joiden avulla työpaikoilla voidaan tukea työssä jatkamista ja työhön paluuta sairausloman
jälkeen.
Sivustolta löytyy tietoa työntekijöille, esimiehille ja työnantajille.
Sivusto on tuotettu osana sosiaali- ja terveysministeriön, työmarkkinajärjestöjen sekä terveys- ja
sosiaalialan toimijoiden yhteiskampanjaa.
Työttömien kuntolomat 2011
T
yöttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry järjestää työttömille kahdenlaisia kuntolomia: kuntoremonttilomia ja perhekuntolomia. Perhekuntolomat on tarkoitettu ainoastaan lapsiperheille.
Kuntolomalle hyväksytty saa lomatuen, joka kattaa ison osan loman hinnasta. Lomatuen myöntää
Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL-lomat Raha-automaattiyhdistyksen avustuksista.
Lomalle lähtijän maksettavaksi jää pieni omavastuu ja matkustamisen kustannukset. Sosiaalitoimisto
voi myöntää tukea omavastuuosuuden maksamiseen.
Voit hakea lomalle, jos
• olet työttömänä työnhakijana tai lomautettuna.
• olet työikäinen (vanhuuseläkkeellä olevat eivät ole oikeutettuja lomatukeen).
• asut vakituisesti Suomessa ja sinulla on suomalainen sosiaaliturvatunnus.
• et ole saanut RAY:n lomatukea tai ollut tuetulla lomalla 24 kuukauteen.
Työttömien Kuntoremonttilomat
• Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna
9. 14.10.2011(haku päättyy 9.9.)
• Holiday Club Katinkulta, Vuokatti
13. 18.11.2011(haku päättyy 14.10)
• Ikaalisten kylpylä
20. 25.11.2011(haku päättyy 21.10)
Noin puolen vuoden kuluttua kuntoremontista osanottajilla on mahdollisuus lähteä
kuntoremontin seurantaan "terveystreffeille" kahdeksi vuorokaudeksi.
Työttömien Perhekuntoloma
• Yyterin kylpylä, Pori
17. 22.10.2011(haku päättyy 16.9.)
• Holiday Club Oulun Eden
21. 26.12.2011(haku päättyy 21.11)
• Kisakallion urheiluopisto, Lohja
23. 28.12.2011(haku päättyy 21.11)
Hinta
Kuntoremontti- ja perhekuntolomissa 5 vuorokauden loman omavastuu on lomalaiselle:
aikuinen 50 /hlö, lapset 6 16-vuotiaat 25 /hlö, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi. Kuntoremonttilomalle osallistuvan ei-työttömän puolison omavastuu on isompi.
Hinta (omavastuu + lomatuki) kattaa täysihoidon, majoituksen ja ohjelman.
Matkakustannukset jäävät osallistujan maksettavaksi.
Hakemuskaavake löytyy osoitteesta www.salry.net/hakemukset/avustushakemus
Tarvittaessa voit tilata sen Tatsin toimistolta sanna.vallinen@sak.fi tai 050 460 1611.
Hakemus tulee täyttää huolellisesti, allekirjoittaa ja palauttaa osoitteella:
Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry
Hakaniemenranta 1 A 3.krs
00530 Helsinki
Tarkemmat tiedot: www.tatsi.org/tuetut_lomat
2!54!4)%6)2+!-)%3s
21
Ministeri lupaa
työllisyyden hoitoon
sata miljoonaa
vuodessa
Uusi työministeri Lauri Ihalainen lupaa työllisyyden parantamiseen sata miljoonaa
euroa vuodessa seuraavien neljän vuoden aikana. Rahat on tarkoitus käyttää etenkin nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin.
Teksti ja kuva: UP/Mika Peltonen
Kesäkuussa toimintansa aloittanut uusi
hallitus rustasi ensi töikseen 28 miljooQDQOLVlEXGMHWLQW\|OOLV\\WHHQ
aukottomaksi. Tarjous tehdään jokaiselle nuorelle ennen kuin työttömyys
on jatkunut kolme kuukautta.
,OPDQOLVlEXGMHWWLDPllUlUDKDWQXRUWHQ
ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen
olisivat loppuneet. Kiitos eduskunnalle,
joka käsitteli asian ripeästi.
Pitkäaikaistyöttömille lisää
koulutusta
Pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien tilannetta aiotaan parantaa 40
miljoonalla eurolla vuodessa.
Jatkossa Ihalainen korostaa aktiivista
työvoimapolitiikkaa, jossa ammatillisen
osaamisen parantaminen ja työelämän
kehittäminen tukevat toisiaan: - Työstä
tai ammatista toiseen siirtyminen vaatii
aktiivitoimia.
60 miljoonan toppari
Nuorille Ihalainen tarjoaa 60 miljoonaa
euroa vuodessa maksavia "toppareita",
jotka pysäyttävät työttömyysjakson korkeintaan kolmeen kuukauteen.
- Rakennamme yhteiskuntatakuun, jossa jokaiselle nuorelle tarjotaan mahdollisuus työpaikkaan, koulutuspaikkaan,
harjoittelupaikkaan, työpajapaikkaan
tai kuntouttavaan työhön.
Nykyinen yhteiskuntatakuu vuotaa, kun
nuorten työttömyys jatkuu yli kolme
kuukautta: - Uusi järjestelmä tehdään
22
- Pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia päästä ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja työvoimakoulutukseen helpotetaan.
Uudessa kuntakokeilussa vastuu työttömistä viedään "etulinjoille", arkeen,
jossa yritetään tavoittaa vaikeasti työllistettäviä työllisyyspolun etsimiseen.
- Tässä kunta on keskeinen toimija yhteistyössä muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Tarkoitus on
kokeilla, onnistuuko tällainen konsepti
poimimaan näitä pitkäaikaistyöttömiä.
Myös osatyökykyisten mahdollisuuksia
palata työelämään selvitellään.
- Malli voisi olla sellainen, jossa yhdistetään osa-aikatyö ja osatyökyvyt-
2!54!4)%6)2+!-)%3s
tömyyseläke. Näillä ihmisillä on antaa
hyvä työpanos.
Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyttä aiotaan edistää edelleen myös
palkkatukimallilla.
Työllisyyteen roima korotus
Jos lisärahalla saadaan pudotettua työttömyyslukuja, Ihalaisen tavoitteena on
hallituskaudella 72 prosentin työllisyysaste. Hänen mukaansa tähän tarvitaan
kuitenkin myös hyvää talouskasvua.
- Tänä vuonna kasvu on ollut jo ihan
kohtuullista. Jos runsaan 2,5 prosentin kasvu jatkuu, se luo hyvät edellytykset tavoitteen saavuttamiseen, Ihalainen sanoo.
Riskinä hän pitää sitä, että Euroopassa
tai muualla maailmassa tapahtuu jotakin
sellaista, joka vaikuttaa Suomen kaltaiseen vientivetoiseen valtioon.
Kasvun ja kilpailukyvyn lisäksi tarvitaan Ihalaisen mielestä myös yritysten
kasvuhakuisuutta, kansainvälistä verkostoitumista ja kiinnittymistä niitä tukevaan elinkeinopolitiikkaan.
Talouskasvu ei yksin ratkaise kaikkea:
- Tarvitsemme myös työmarkkinoiden
toimivuutta vahvistavaa työpolitiikkaa,
koska 72 prosentin työllisyystavoite on
kunnianhimoinen.
Tällaiseen lukuun ei ole ylletty 1990-luvun taantuman jälkeen. Ennen lamaa
työllisyysaste oli 74 ja nyt se on 68 prosenttia.
Työllisyysasteen nostamista haasteellisempana Ihalainen pitää työttömyyden
pudottamista 7,7 prosentista viiteen. Sekin on hänen tavoitteensa: - Se edellyttäisi 80 000 uutta työpaikkaa.
Valoa näkyvissä
Työllisyydessä on tapahtunut myönteistäkin. Vaikka nuoria on edelleen työttömänä 26 000, heidän työttömyytensä
on alentunut viimeisen vuoden aikana.
- Myös nuorten työttömyyden kesto on
keskimääräistä alempi, 14 viikkoa, kun
se yleisesti on 42 viikkoa. Jos talouden suhdanteet paranevat, myös nuorten työllisyys paranee.
Positiivista on myös se, että ikääntyneiden 55–64-vuotiaiden työllisyysaste
on noussut 14 prosentilla kymmenessä
vuodessa: - Kun taloustaantuma vuonna 2008 tuli, suurten ikäluokkien työllisyys ei laskenutkaan.
Tällä hetkellä Suomessa lähtee vuosittain eläkkeelle 20 000 ihmistä, kun työelämään tulee samaan aikaan 10 000
uutta: - Uskon tämänkin auttavan työllisyystavoitteen saavuttamisessa.
Lauri Ihalainen tavoittelee 72 prosentin
työllisyysastetta. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen hän lupaa
sata miljoonaa euroa vuodessa.
2!54!4)%6)2+!-)%3s
2
2!
!54
54!4
!4)%6
)%6
)%
6))2+
)2+
2+!!-)%
)%3
3
ss
23
2
3
EU rahoittaa
radanparannustöitä
Suomessa
Lähde: Euroopan komission Suomen edustusto
E
U on valinnut vuoden 2010 Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon (TEN-T) ehdotusten perusteella yhteisrahoituksen piiriin kaksi suomalaista ratahanketta,
joilla tähdätään maan kahden päärataosuuden kokonaisvaltaiseen uudistamiseen. Tuen kokonaismäärä on 5,7 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä täydellä kapasiteetilla toimiva yksiraiteinen Seinäjoki–Oulu-rataosuus muodostaa pullonkaulan Suomen
koko rataverkon pohjois-etelä-akselille.
EU on päättänyt Suomen vuonna 2010
julkistettujen TEN-T-ehdotuspyyntöjen
perusteella osallistua em. rataosuuden
laajamittaisiin korjaus- ja uudistustöihin
kapasiteetin kasvattamiseksi sekä turvallisuuden ja nopeuden parantamiseksi.
Parannushankkeet on jaettu kahteen
eri toimintavaiheeseen. Ensimmäiseen
TEN-T-liikenneverkko
H
einäkuussa 1996 Euroopan
parlamentti ja neuvosto päättivät yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuiselle liikenneverkostolle. Suuntaviivat koskevat tie-,
rautatie-, sisävesi-, lento-, merisatama- ja sisävesisatamaliikennettä sekä
koko maanosaa palvelevia liikennehallintajärjestelmiä.
Yhteisö on julkaissut suuntaviivat,
jotka kattavat projektin yleiset intressit ja pääteemat sekä suunnitellut
toimenpiteet. TEN-T-suuntaviivoja tarkistettiin komissiossa 2003, jolloin otettiin huomioon EU:n laajentumisen myötä tulevat muutokset ja
liikennemäärien lisääntyminen.
24
vaiheeseen kuuluvat Seinäjoki–Ruhaja Pännäinen–Liminka-osuudet sekä
Liminka–Oulu-osuuden suunnittelu.
Nämä saavat EU-tukea yhteensä 4,54
miljoonaan euroa.
Toiseen vaiheeseen kuuluu soveltuvuustutkimuksen tekeminen Kokkola–Ylivieska-osuudella. Tähän myön-
Liikennevirasto ja VR Track
aloittavat yhteistyön Lielahti–Kokemäki-hankkeessa
Lähde: Liikennevirasto
L
iikennevirasto toteuttaa Lielahti–Kokemäki-radan peruskorjauksen allianssimallilla. Mallissa urakan tilaaja Liikennevirasto sekä suunnittelijat
ja urakoitsijat muodostavat yhteistyöryhmän, allianssin, joka yhdessä vastaa
hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta.
Allianssimalli on yhteistoiminnallinen
toteutustapa, jossa yhteisten tavoitteiden saavuttaminen pyritään varmistamaan käytettävillä sopimusrakenteilla.
Liikenneviraston tavoittelee: • rakentamisen tuottavuuden parantamista • rakentamisen toimintakulttuurin
muuttamista kohti avoimempaa ja luottamukseen perustuvaa toimintatapaa •
lopputuotteen valmistamista nopeammin, laadukkaammin ja edullisemmin
sekä • innovatiivisuuden ja osaamisen
kehittämistä.
Allianssimallissa osapuolet jakavat riskit ja hyödyt sekä vaihtavat nykyisiä
toteutusmalleja aktiivisemmin ja avoimemmin urakkaan ja sen kustannuksiin
liittyvää tietoa. Urakoitsijoille ja suunnittelijoille maksetaan todelliset synty-
2!54!4)%6)2+!-)%3s
nettävä tuki on enintään 1,21 miljoonaa euroa.
EU:n myöntämällä 5,7 miljoonan euron
tuella parannetaan rataliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta yhdellä Suomen
tärkeimmistä rataosuuksista, mikä puolestaan edistää matkustajien ja rahdin
liikkuvuutta.
neet kustannukset ja sopimuksen mukainen kate.
Mallia käytetään nyt ensimmäistä kertaa julkisessa urakassa Euroopassa. Sen
käyttämisestä on saatu hyviä kokemuksia sadoissa hankkeissa Australiassa ja
Uudessa-Seelannissa.
VR Track yhteistyökumppanina
Ensimmäisen eurooppalaisen allianssiurakan toteuttaa Liikenneviraston
kanssa VR Track Oy. Urakka sisältää
hankkeen kehitysvaiheen ja ehdollisena
hankkeen toteutusvaiheen.
Kehitysvaihe sisältää muun muassa
suunnittelun, työsisällön määräyksen,
hankkeen aikataulutuksen sekä tavoitekustannusarvion laadinnan. Kehitysvaiheen lopussa Liikennevirasto tekee
päätöksen, siirrytäänkö hankkeessa toteutusvaiheeseen.
Lielahti–Kokemäki-perusparannuksen
ratasuunnittelu aloitetaan syksyllä ja rakentaminen ensi vuonna. Arvioitu valmistumisajankohta on 2015. Lisäksi rataosalla on kehittämistarpeita, joiden
toteutuksen laajuus selviää hankkeen
kehitysvaiheessa.
Hankkeen peruskorjaustöiden kustannusarvio on noin 90–95 miljoonaa euroa sisältäen Liikenneviraston raidemateriaalihankintoja 20–30 miljoonaa.
Tiedote
henkilöstörahaston
jäsenille
4EKSTI3OILE/LMARIs,ËHTEET62'ROUPJA)NNOVA
V
R-konsernin henkilöstörahaston jäsenkirje tilikaudelta
1.6.2010–31.5.2011 julkaistiin
sähköisessä jäsenpalvelussa 30.8.2011
(www.rahastopalvelu.fi/jasenpalvelu).
Rahaston perustamisesta alkaen jäsenenä olleella on ensimmäisen kerran
mahdollisuus nostaa osuuttaan vuonna 2012. Työsuhteen päätyttyä jäsenelle maksetaan koko rahasto-osuus riippumatta siitä onko viiden vuoden jäsenyysaika täyttynyt.
Työsuhteensa päättäneille postitetaan
aina paperinen jäsenkirje rahaston jäsenrekisteriin merkittyyn osoitteeseen.
Työsuhteen jatkuessa
Jäsen voi nostaa rahastoon kertyneistä
varoista rahaston vuosittain päättämän
määrän, 0–15 %, kun jäsenyys on ollut
voimassa viisi vuotta. Halutessaan jäsen voi jättää nostettavissa olevan osuuden rahastoon edelleen sijoitettavaksi.
Kyseiset nostamatta jätetyt osuudet ovat
nostettavissa myöhempinä vuosina niille kertyneiden sijoitusten tuottojen kanssa. Päätös nostosta tehdään vuosittain.
Henkilöstörahasto-osuuden
maksu työsuhteen päättyessä
Jos työsuhde päättyy viimeistään 31.5.,
rahasto-osuus maksetaan 30.9.
Nostettu rahasto-osuus on saajan veronalaista ansiotuloa, josta 20 % on verovapaata.
Esimerkki 1:Työsuhde päättynyt
20.2.2011, rahaston tilikausi päättyy
31.5.2011, rahasto-osuus maksetaan
30.9.2011.
Rahasto-osuus verotetaan lisäveroprosentin mukaan. Ennakonpidätysprosentti kannattaa tarkastaa verovirastosta syksyllä 2011 jäsenkirjeen saavuttua.
Esimerkki 2: Työsuhde päättynyt
10.7.2011, rahaston seuraava tilikausi
päättyy 31.5.2012, rahasto-osuus maksetaan 30.9.2012.
Rahasto-osuus maksetaan jäsenkirjeellä
ilmoitetulle pankkitilille rahasto-osuuksien maksupäivänä. Henkilöstörahastoosuuksia maksetaan kerran vuodessa.
Maksupäivä VR-konsernin henkilöstörahastolla on 30.9.
Eläkkeelle siirtyneillä ja tuotannollisista ja taloudellisista syystä irtisanotulla
on mahdollisuus nostaa osuutensa neljän vuoden aikana jäsenen valitsemien
erien suuruisena.
Aikaa tarvittavien muutosten tekemiseen on 19.9.2011 saakka.
Henkilöstörahastopalvelut Innovaan
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö allekirjoitti 19.4. sopimuksen Silta Oy:n eläke- ja
henkilöstörahastopalvelujen ostamisesta.
Ostetut liiketoiminnot siirtyivät
Mandatum Lifen uuteen tytäryhtiöön Innova Henkilöstörahastoja Eläkepalvelut Oy:hyn 1.7.2011.
Henkilöstörahaston jäsenen palvelut säilyvät ennalleen, entisin
ehdoin.
Henkilöstörahaston asiakaspalvelu palvelee numerossa 020 7595
645 ja sähköpostitse rahastopalvelu@innova.fi. Jäsenpalveluun pääsee kirjautumaan osoitteessa www.innova.fi.
Esimerkki: Työsuhde päättynyt
20.2.2011, rahaston tilikausi päättyy
31.5.2011, rahasto-osuus maksetaan
30.9.2011 tai neljän vuoden aikana,
30.9. vuosina 2011–2014.
2!54!4)%6)2+!-)%3s
25
Työeläkelain säätämisestä 50 vuotta
Suomessa
työeläkettä kertyy
kaikille ansiotyöstä
Käytännössä kaikki palkkatyö Suomessa kerryttää työeläkettä.Vakuutuksen piiriin
kuuluvat 18–68-vuotiaat. Kertyvä eläke lasketaan työansioiden perusteella.
Lähde: Eläketurvakeskus
nsiotyön lisäksi opiskelusta tai oman pienen lapsen kotona hoitamisesta kertyy työeläkettä. Edellä aloitettua listaa voi jatkaa sairauspäivärahan, työkyvyttömyyden, työttömyyden, vuorotteluvapaan
ja määräaikaisen ulkomaan työkomennuksen ajalla.
A
Työeläkkeen ehdot eivät vaihtele esimerkiksi sukupuolen, työehtosopimusten tai kansalaisuuden perusteella. Ansaittu työeläketurva on perustuslain suojaama. Työpaikkaa vaihtava säilyttää
kertyneen turvansa ja eläkkeen tarvitsijalle maksetaan eläke, kun edellytykset
siihen täyttyvät.
Nämäkin elämänvaiheet kerryttävät tietyin edellytyksin työeläkettä. Jopa eläkeaikana, ennen 68 ikävuotta, työansiot tuottavat lisää työeläkettä.
Monia toimijoita - yksi turva
Työeläketurva on ollut voimassa ja
sitä on kehitetty 50 vuotta. Ensimmäinen yleinen työeläkelaki TEL säädettiin 8.7.1961 ja pian sen jälkeen lyhytaikaisten työsuhteiden LEL.
Työeläketurva on kehittynyt yhteiskunnan mukana. Aluksi työeläke oli vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle,
mutta jo vuodesta 1967 mukaan tulivat
lesket ja orvot. Kun 70-luku alkoi, vakuutettiin yrittäjät (YEL) ja maatalousyrittäjät (MYEL).
Senkin jälkeen turvaa on tehty monin
tavoin kattavammaksi. Viimeksi vuonna 2009 mukaan tulivat Suomesta apurahaa saavat.
26
Lait tulivat voimaan 1.7.1962. Tätä ennen vain osalla viranhaltijoista ja merimiehillä oli ollut lakisääteinen työeläke.
Työeläke on useiden ja keskenään kilpailuasemassa olevien yhtiöiden, kassojen ja säätiöiden hoidossa. Mukana on
myös alakohtaisia laitoksia. Hajautuksesta ja kilpailusta huolimatta suoma-
2!54!4)%6)2+!-)%3s
laisesta työeläketurvasta rakentuu lakisääteinen järjestelmä.
Kun elämä etenee ja työkykyä riittää, ihmisen tarvitsee ottaa yhden ainoan kerran yhteyttä eläkejärjestelmään: hakiessaan vanhuuseläkettä. Silloinkin eläkehakemus tarvitsee tehdä yhden kerran
ja yhteen paikkaan, olipa hakijan työura miten kirjava tahansa.
Eläketurvan toimijat, eli kaikki eläkelaitokset, Eläketurvakeskus ja Kela hoitavat hakemuksen eteenpäin ja järjestävät keskenään edunsaajan työeläkkeen
maksatuksen.
Yleisen työeläkelain säätäminen vaati pitkää taustatyötä. TEL- ja LEL-lait 1961 pohjautuivat pitkälti vuosia toimineen eläkekomitean mietintöön. Eläkekomitean puheenjohtaja Teivo Pentikäinen (oik.) luovuttaa mietintöä sosiaaliministeri Eeli
Erkkilälle 20.9.1960.
Työeläketurvan merkkipaaluja
• Vanhin edelleen voimassaoleva työeläkelaki Merimieseläkelaki MEL säädettiin 1955.
• TEL työeläkelaki ja sen sisarlaki lyhytaikaisten työsuhteiden LEL säädettiin 1961.
• Perhe-eläketurva työeläkelakiin 1967 ja julkisten työnantajien eläketurva yhdenmukaistui 1960-luvulla.
• YEL ja MYEL voimaan 1970 ja Taiteilijoiden ja erityisalojen TaEL 1986.
• Työeläkkeestä tuli 1975 ensisijainen turva, jota Kela voi täydentää.
• Työeläkeuudistus 2005 muutti eläkkeen laskutapaa ja toi joustavan eläkeiän 63–68 vuotta.
• Työntekijän eläkelaki TyEL voimaan 2007, mikä korvaa aiemmat TEL:n, LEL:n ja TaEL:n.
• Vuonna 2009 apurahansaajat tulivat työeläketurvan piiriin.
2!54!4)%6)2+!-)%3s
27
T Ä T Ä M I E LT Ä !
Mikä on meidän
tulevaisuutemme?
Anne Teräs
O
n tässä tullut ajateltua aikojen saatossa niin menneisyyttä kuin tulevaisuutta, ei vain omalta vaan koko
yhteiskunnan osalta.
Mikä on tällä hetkellä vanhustemme kohtalo? Vanhusten, jotka ovat taistelleet, puolustaneet kotejamme, niitä omin käsin rakentaneet ja tehneet kaikki kotityöt alkeellisin välinein.
Miehet, nuoret pojat ja lotat olivat sodassa vaikeissa olosuhteissa ja menettivät henkensä siksi, että saisimme vapautemme, tämän hyvinvointivaltion vai pitäisikö nyt jo todeta pahoinvointivaltion.
Mikä on tänä päivänä vanhustemme kohtalo? Yksinäisyys.
He joutuvat kesähelteillä istumaan lukittujen ovien takana
pienissä kuumissa kerrostaloyksiöissään, ikkunat, hellat, jääkaappien ja pakastimien ovet lukittuina. Oman ulko-ovenkin saa avattua vain ulkopäin.
Kotiavustajat käyvät pari kertaa päivässä häthätää tuomassa ruuan ja lääkkeet, lähtevät pois ja laittavat ovet taas lukkoon. Ovatko nämä maamme itsenäisyyden taistelleet ihmiset, vanhukset, ansainneet tällaisen kohtalon? Eivät ole.
Millainen tulevaisuus mahtaa olla meillä, jotka elämme vanhoiksi? Elämmekö mitään tuottamattomina täysin yhteiskunnan heitteille jättäminä? Ei ole ihme, jos nykypäivänä vanhusten itsemurhat lisääntyvät huimaa vauhtia. Kukaan ei välitä inhimillisyydestä; raha ratkaisee.
O
len miettinyt myös lastemme ja lastenlapsiemme tulevaisuutta työelämässä. Millaista heidän kohtelunsa
tulee olemaan, millaisia työehtosopimuksia he joutuvat noudattamaan?
Jääkö ainoaksi vaihtoehdoksi pätkätyöt tai alipalkatut kokoaikatyöt niin, ettei arkipäivässä tule toimeen enää yhdellä työllä vaan on tehtävä kahta jopa kolmea työtä?
28
2!54!4)%6)2+!-)%3s
Olemmeko menossa kohti todella kovaa yhteiskuntaa vai
elämmekö jo sellaisessa? Otammeko esimerkkiä "Amerikan
mallista"? Yhteiskunta jakautuu kahtia, on vain erittäin hyvin toimeentulevia ja köyhiä. Ns. keskiluokkaa ei enää ole.
Mitä perheille tapahtuu, pienille lapsille? Isät ja äidit tekevät
töitä aamusta iltaan, ei jää aikaa perheelle, ei yhdessä ololle,
ei tavalliselle elämälle.
Toivottavasti yhteiskuntamme päättäjät ymmärtäisivät inhimillisyyden tarkoituksen eivätkä katsoisi vaan omaan napaansa: Kun minulla on hyvä niin se riittää. Itselle kaikki
etuudet. Muille jää ns. luu vetävän käteen, jos jää sitäkään.
Veikko Lavin sanoin: "Toiset soutaa ja toiset vähän melalla avittaa, kalasaaliitkin jaetaan ja jos ei ihan tasan, saa soutajat perkuujätteitä vähän".
Yritetään yhdessä toimia niin, että kaikilla olisi hyvä olla,
elää tätä yhtä ja ainutkertaista elämää. Toista mahdollisuuttahan emme saa.
Pidetään toisistamme huolta, jaetaan ilot ja surut, tuetaan toinen toisiamme vaikeuksissa, kunnioitetaan inhimillisyyttä.
Olemmehan kaikki saman arvoisia ihmisinä; titteleillä mitattuna ei ole korkea- tai ala-arvoisia ihmisiä vaan ainoastaan ihmisiä.
Muistetaan tuo niin kaunis sanonta: " Tee toisille sitä, mitä
toivoisit itsellesi tehtävän". Tuohon voisi vielä lisätä: "KOHTELE muita siten kuin haluaisit omia lapsiasi, itseäsi ja perhettäsi kohdeltavan".
i
t
t
e
k
a
p
a
k
s
Syksyn r u
nauttimaan
tsuu sinut
ä luonto ku
m
ä
tt
keskelle.
ri
ä
v
n
Ruska
tin vaarojen
a
k
o
u
V
ä
st
ksy
r kkäästä sy
väri
iihtymään!
Tervetuloa v
alk.
39,10 €
/vrk/hlö
Paketin sisällö
sisällöstä
löstä lisät
lö
sätiet
sät
ätiet
ät
ietoa
ie
iet
o saat osoitteesta
oa
ZZZYXRNDWLQKRY
RYLÀ
LÀYU
LÀ
YUUXVNDSDNHWWL.
Tar
a jou
us voim
mass
assa
a 1.9.
1.9.
9 –10
–1 .1
.10
1 .2011 ja kosskee
kee
vain uusi
vai
usia
us
a vvara
ara
rauks
uks
k ia.
a Mu
M ist
is a myös
y Yl
Ylläs
ässrau
a dun
u
tarjou
tar
jousv
s iko
svi
sv
kott 4
40-4
0-45
5.
HOTELLI VUOKATINHOVI
Vuokatinhovintie 15, 88610 VUOKATTI
Puh. P\\QWL#YXRNDWLQKRYLÀ_www.vuokatinhovi.fi
Asiallista palautetta
R
autatievirkamiesliiton nettisivujen kautta
voi antaa palautetta. Otamme mielellämme vastaan kriittisiäkin kommentteja. Toivomme kuitenkin, että ne ovat asiallisia ja palautteen antajan nimellä ja yhteystiedolla (esimerkiksi sähköpostiosoite) varustettuja.
Nettisivujen kautta tulleeseen palautteeseen ei
voi vastata ilman palautteen antajan nimeä ja
osoitetta tai puuttua ongelmaan, jota ei ole selkeästi ilmaistu.
Ulkoiset nettisivut: www.rvlry.fi ja sisäiset nettisivut: http://extranet.rvlry.fi
Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min,
matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min, hinnat sis. alv 23 %.
Leikkeet
Uutispäivä Demari 5.8.2011
Olosuhteiden muutos hiertää lentokentillä
Anna-Liisa Blomberg
U
utispäivä Demari haastatteli
työnantajaliiton ja palkansaajaliittojen edustajia syistä, jotka aiheuttavat lentoliikenteen kanssa tekemisissä olevilla aloilla yhä useammin
työtaisteluita.
Ilmailualan unioni IAU:n jäsenistä enää
vain osa työskentelee suoraan Finnair
Oy:lle, osa on siirtynyt tytäryhtiöihin.
Kaikki haastateltavat olivat yhtä mieltä suurimmasta syystä. Palvelualojen
työnantajaliitto Paltan varatoimitusjohtaja Harri Hietalan mielestä suurin tekijä on olosuhteiden muutos.
IAU:n puheenjohtaja Juhani Haapasaari toteaa: - Itsenäisten yksikköjen ja
yritysten keskellä palveluketjun kokonaisuus toisinaan unohtuu. Päämäärät
saattavat olla ristiriitaisia ja se heijastuu käytännön työhön, työntekijöiden
asemaan, työehtoihin sekä tietysti palvelun laatuun.
Lentokentillä ei ennen ollut juuri edes
mahdollisuutta kilpailulle. Nyt viime
vuosina joukkoon on hypännyt myös
tukku kansainvälisiä toimijoita.
Hietalan mukaan hankaluuksia on aina,
kun rinnakkaisissa tai keskenään samanlaisissa toiminnoissa on useita sopimuksia.
Haapasaari antaa kiitosta vasta vuoden
alusta asti toimineelle työnantajaliitto Paltalle. Yhteistyö on sujunut hyvin,
mutta Haapasaari toivoo työnantajien
antavan liitolleen enemmän valtuuksia.
- On ollut sellaista, että on hypätty itse
sinne neuvottelupöytään ja syrjäytetty työnantajaliitto. Liitossa on kuitenkin enemmän näkemystä työehtoasioista kuin liiketaloudelliselta pohjalta ponnistavilla yritysjohtajilla.
Hietala toteaa, että jos ennen Paltan syntymistä ongelmia onkin ollut, aikoo Palta ottaa kaikissa pöydissä sille kuuluvan roolin.
2!54!4)%6)2+!-)%3s
29
Jutunjuuri
matti.nuolikos
ki@vr.fi
fi
liikenneohjaa
ja
Talouspohdintaa
N
yt kun olemme päässeet työnantajan kanssa neuvottelutulokseen syksyn palkankorotuksesta (1,6 %) ja
työehtosopimus on voimassa 31.3.2012 asti, on paikallaan pikku pohdinta.
Asiaa tulee tietenkin tarkasteltua tavallisen palkansaajan silmin. Ensimmäisenä tulee mieleen verrata korotusta inflaatioon; sehän kertoo suoraan kuluttajahintojen muutoksesta.
Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli heinäkuussa 4 %. Valtiovarainministeriö on ennustanut inflaation olevan koko vuonna 2,4 %, joten ei tullut edes inflaatiotarkistusta.
Muistan lukeneeni SAK:n ilmoittaneen, että palkansaajien tulisi saada vähintään 3 %:n korotus, jotta palkan ostovoima ei
vaarantuisi. No eipä tullut.
S
itten voikin siirtyä pohtimaan, kuinka tavallinen palkansaaja saa osallistua Suomen valtion talouden vakauttamiseen. Saamme ensi vuonna maksaa taas hieman enemmän polttoaineista, tupakasta, alkoholista, virvoitusjuomista, makeista jne.
Ajoneuvoveroa nostetaan ja kun kerran kuntien valtionosuuksia leikataan, niin odotettavissa on kunnallis- ja kiinteistöverojen nousu. Lisäksi asuntovelallisia rangaistaan leikkaamalla korkojen vähennysoikeutta.
30
2!54!4)%6)2+!-)%3s
Olen tietenkin "vain tavallinen" liikenneohjaaja, joten joku toinen voi tietää asiat paremmin. Mutta maalaisjärjellä ajateltuna saamme ensi vuonna tehdä töitä palkalla, josta jää verojen
jälkeen entistä vähemmän euroja. Ja niillä jäljelle jäävillä euroilla on entistä huonompi ostovoima.
N
äitä asioita miettiessä tulee väkisinkin mieleen, kuinka vaikeat neuvottelut ovat edessä ensi vuonna, kun
yritetään sopia seuraavaa työehtosopimusta.
Palkankorotukset pitäisi saada tasolle, joka turvaisi ostovoiman. Ja toisaalta heikennyksiä työehtoihin ei voi hyväksyä missään muodossa; niitä on heikennetty vuosien saatossa ihan tarpeeksi.
Kirjoituksen alun ei ole tarkoitus missään muodossa olla kriittinen neuvottelijoitamme kohtaan, sen on vain tarkoitus valaista missä mennään.
Nyt meidän kaikkien RVL:n jäsenien pitää pysyä yhtenä rintamana, jotta saadaan mahdollisimman hyvä neuvottelutulos
ensi keväänä aikaiseksi.
Leutoa ja vähälumista talvea toivoen.
JÄSENILMOITUS
PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen
Rautatievirkamiesliitto ry
Jäsenasiat
Kaisaniemenkatu 10
00100 HELSINKI
Jäsenasiat:
rautatievirkamiesliitto@rvlry.fi
puh.(09) 5422 1500
fax (09) 5422 1510
Henkilötiedot
Nimi: ___________________________________________________________________
Hetu: ________________________
Eläkkeelle siirtyminen
Siirryn ___________________________________________ eläkkeelle __/__ _____ alkaen
(mille)
Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi)
Jäsenmaksun keskeytys
RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa.
Jäsenmaksun keskeytysaika
__/__ _____ – __/__ _____
Keskeytyksen syy:
Työttömyys
Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa.
Hoitovapaa
Kuntoutustuki
Opiskelu
Palkaton sairausloma
Muu palkaton vapaa, mikä? ___________________________________________
___________________________________________________________________________________
Päiväys ja allekirjoitus
2!54!4)%6)2+!-)%3s
31
Pääkonttorin osasto kiittää
kaikkia Stadin kesäpäiville 5.–7.8.2011 osallistuneita
y
mukavasta yhdessäolosta!
rran vaihteen
lullllaa tarvittiin muutaman ke
ajeelu
R tikka-aj
Ra
iti Jorma Rauhala.
vaihtajaa, jonka tehtäviä ho
Pieksämäen osasto kutsuu
RVL:n kesäpäiville 3.–5.8.2012
syvälle Savoon Rantasalmen Järvisydämeen.
Upean paikan ja tasokkaat majoitukset voi googlata osoitteesta www.jarvisydan.com.
Suunnitelmassa on muun muassa laivaristeily Linnasaareen, näyttely ja lettukekkerit Hakoapajalla,
lentopallon peluuta sekä iltajuhla tunnelmallisessa keskiaikaisessa ympäristössä.
Kannattaa tulla jo perjantaina saunamaailman rantabileisiin ja sen päälle karaoketansseihin.
Tietoa tallennetaan RVL:n nettisivuille ja liiton lehteen.
Järvisydän on tunnelmallinen lomakeskus
Linnansaaren kansallispuistossa.
Majoitumme laadukkaisiin hirsihuviloihin.
Kesäpäivillä pelataan myös lentopalloa.
Kuvassa Pasi Puranen Porosalmi Beachin
edustalla.