1. No category

R
a
u
t
a
t
i
e
v
i
r
k
a
m
i
e
s
2 7 .
8
.
2
0
0
9
n
:
o
5
VR:n muutosohjelma vie
1200 työpaikkaa
Kesäpäivä
Airistolla
Kuva: Seppo Juselius
s. 16
s. 8
tässä numerossa
4
Puheenjohtaja
Tarja Turtiainen
Puh. (09) 5422 1522
Ammattijärjestöt eivät ole olleet mukana työstämässä VR:n julkistamaa
uutta organisaatiota ja pari vuotta kestävää muutosohjelmaa: - RVL
on painottanut aikaa muutosten läpiviemisessä. Aikajänne olisi saanut
olla pitempikin, koska henkilöstön
vähentämistavoitteet tuntuvat aika
rankoilta. RVL ei tietenkään hyväksy irtisanomisia. On järkyttävää, jos
irtisanomiset osuvat niihin, jotka eivät ikänsä puolesta yllä mihinkään
eläkeratkaisuihin. Tällaista ei saa tapahtua, kirjoittaa puheenjohtaja Tarja Turtiainen.
Varapuheenjohtajat
1. Juha Lahtinen
2. Ulla Riekkinen
Liittosihteeri
Seppo Juselius
Puh. (09) 5422 1533
Taloussihteeri
Eeva Pohjolainen
Puh. (09) 5422 1544
Järjestösihteeri
Soile Olmari
Puh. (09) 5422 1555
Toimistosihteeri
Sini Mero
Puh. (09) 5422 1500
Toimisto avoinna
arkisin klo 8.15–15.25
Valtakunnallinen
pääluottamusmies
Henry Kulin
GSM 040 862 0951
6
RAUTATIEVIRKAMIES
Julkaisija
Rautatievirkamiesliitto r.y.
n:o 6 ilmestyy 2.10.09
Toimitusneuvosto
Tarja Turtiainen
Juha Lahtinen
Ulla Riekkinen
Marjatta Hakala
Mervi Ylitalo
Päätoimittaja
ja toimitussihteeri
Soile Olmari
Puh. (09) 5422 1555
Fax (09) 5422 1510
soile.olmari@rvlry.fi
Lehden osoiteasiat
Sini Mero
Puh. (09) 5422 1500
Taitto ja kuvankäsittely
Painotalo Auranen Oy
www.auranen.fi
ISSN
0781-5301
Painosmäärä
2300 kpl
M
RISTÖMER
K
PÄ
MI
KI
Y
Painopaikka
Painotalo Auranen Oy
LJÖMÄRKT
441
097
Painotuote
Uusi johtamismalli käyttöön
heti
VR-konsernissa käynnistetään
1.1.2010 voimaan tulevaan uuteen
organisaatioon liittyvä muutosohjelma. Jatkossa VR-konserni koostuu viidestä divisioonasta: Henkilöliikenne, Logistiikka, Palvelut ja tuotanto, Oy VR-Rata Ab sekä Venäjänja kansainväliset toiminnot. Logistiikkapuolella suunnitellaan noin 1 000
työntekijän vähennystä ja tukitoiminnoissa noin 200 vuoden 2011 loppuun
mennessä. Konsernin kannattavuuteen tavoitellaan noin 100 miljoonan
euron parannusta.
Valtakunnallinen
työsuojelun
erityisvaltuutettu
Alpo Pietarila
Puh. 0307 20015
GSM 040 596 4776
Lehden toimitus
Kaisaniemenkatu 10
00100 Helsinki
Muutosohjelma vietävä läpi
pehmein keinoin
8
”Siihen pyritään, että irtisanomisia tulisi mahdollisimman
vähän”
VR-konsernissa viime keväästä asti
valmisteltuun organisaation muutosohjelmaan liittyy 1 200 työntekijän vähentämistarve. Konsernin heinäkuussa aloittaneen toimitusjohtajan Mikael Aron mukaan siihen pyritään, että irtisanomisia tulisi mahdollisimman vähän ja että ne hoidettaisiin mahdollisimman hyvin:
- Irtisanomisten välttäminen on kuitenkin mahdotonta. Neuvottelut jär-
jestöjen kanssa on aloitettu 24.8. alkaneella viikolla ja varsinaiset yt-neuvottelut aloitetaan myöhemmin.
11 Miten kriisistä eteenpäin?
Työnantaja on lomauttanut VR Cargon asiakaspalvelupisteistä noin 30
RVL:läistä toimihenkilöä. Säästösyistä tehdyt lomautukset kestävät
pääsääntöisesti viitisen kuukautta.
Lisäksi 20.8. julkistettiin tieto konserniorganisaation uudelleenjärjestelyistä. Miten lomautuksiin ja suuriin muutoksiin liittyvästä kriisistä
pääsee eteenpäin? Työterveyslaitos
on julkaissut Tiina Saarelma-Thielin
kirjoittaman oppaan työkriisien inhimilliseen hallintaan. Oppaassa käsitellään asiaa kriisistä selviytymisen
näkökulmasta.
16 RVL:n kesäpäivillä Turussa
Lähes 150 osallistujaa vietti helteisen viikonlopun Turun kesäpäivillä
8. – 9.8. risteilemällä s/s Ukkopekan
kyydissä Loistokarille. Illalla viihdyttiin Liedon Vanhalinnassa.
5•2009
Työ tekijäänsä kiittää?
20 RVL menestyy yhteistyöllä ja
avoimella keskustelulla
Keväällä RVL:n toiseksi varapuheenjohtajaksi valittu Ulla Riekkinen toteaa, että RVL menestyy meidän kaikkien yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla. Liiton osastojakoa Ulla pitää aikansa
eläneenä: - Parasta olisi, jos jäsenet
olisivat suoraan liiton jäseniä. Myös
nuoret pitäisi saada aktiivisesti toimintaan mukaan.
26 Eeva lukee lehtiä työkseen
Kirjastosihteeri Eeva Halosen työhön kuuluu VR:n lehtikatsauksen
kokoaminen. Se lähetetään ympäri
Suomea sataan eri paikkaan. Katsausta varten selataan päivittäin lähes
60 kotimaista sanomalehteä:
- Tehtäviini kuuluu lehtikatsauksen koonnin lisäksi mm. tiedonhakua, postitusta, lehtien saapumisjärjestyksen valvontaa, kirjojen luettelointia ja hyllyjen järjestämistä.
Kun VR-konserni julkisti 20.8. organisaatiouudistuksensa ja siihen liittyvän muutosohjelman, se ”päivittyi” kertarytinällä työntekijöitään vähentävien valtioyhtiöiden joukkoon.
Konsernin tulevaisuuden ”turvatakuuna” on 1 200 työpaikan
vähentäminen (noin 10 % nykyisistä) 2011 loppuun mennessä.
Toimintatapoja on syytä tarkistaa missä organisaatiossa tahansa aika ajoin, mutta kuljetuspalvelu tarvitsee tekijänsä. Se on
ongelmanratkaisua ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat jatkossakin.
Asiakkaat ovat ”aina” halunneet joustavaa, asiantuntevaa, kohtuuhintaista, nopeaa, yksilöllistä palvelua. Kukin tarpeidensa
mukaan. Tämä yhtälö on ratkaistava joka kerta.
VR:ltä siirtyy vanhuuseläkkeelle muutosohjelman toteuttamisen aikana lähes 1 000 henkilöä. Tiedossa on, että työpaikkojen
vähentämistarve ja eläkkeellesiirtymiset eivät täysin kohtaa toisiaan.
Työnantaja on luvannut henkilöstöjärjestöille käyttää ns. pehmeitä keinoja henkilöstön vähentämisessä niin pitkälle kuin
mahdollista. Tämän on myös toteuduttava käytännössä niin, ettei irtisanomisia tule. Yksilöllisiäkin ratkaisuja voi tehdä esimerkiksi siirtymäajan suhteen.
RVL tekee tulevissa yt-neuvotteluissa kaikkensa irtisanomisten välttämiseksi. Työnantaja asian kuitenkin ratkaisee ja ottaa
siitä vastuun.
Vanhan sanonnan mukaan työ tekijäänsä kiittää. Erityisesti näinä päivinä se tuntuu miltei rienaamiselta; työkyvyn ylläpitäminen vaatii ponnisteluja.
Erilaiset huhut ja tarinat elävät omaa elämäänsä, joten on hyvin tärkeätä, että työnantaja tiedottaa riittävästi muutosohjelman etenemisestä.
Asioihin suhtautuminen on jokaisen omalla vastuulla. Työnantajan on tuettava työntekijöitä itse suunnittelemiensa järeiden muutosten kohtaamisessa. Ja sitten kun aika on kypsä, voi kukin miettiä kohdallaan, miten tilanteen kanssa voi elää.
Koko kesän mediassa uutisoitiin puolueiden ja yksittäisten ehdokkaiden
saamista vaalirahoituksista ja tuista.
Osansa julkisuudesta saivat myös ammattiliitot.
RVL ei ole antanut eikä tule antamaan senttiäkään millekään puolueelle tai yksittäiselle vaaliehdokkaalle.
soile.olmari@rvlry.fi
Päätoimittaja
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
3
tarja.turtiainen@rvlry.fi
Puheenjohtaja
Puheenjohtajan päiväkirjasta
Työntekijälle räätälöity kehitysohjelma
Muutosohjelma
vietävä läpi
pehmein keinoin
henkilöstön vähentämistavoitteet
tuntuvat aika rankoilta.
Uusi organisaatio on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alusta.
Samalla VR aloittaa pari vuotta
kestävän muutosohjelman.
Kaikki on kiinni tahtotilasta. Jos
sitä ei oikeasti ole, ei homma onnistu. Tämän tahtotilan täytyy näkyä koko VR:n organisaatiossa.
Lomautukset vaikeuttavat
asiakkaiden palvelua
VR Cargon toteuttamat lomautukset käynnistyivät heinäkuussa. Mielenilmauspäivänä haluttiin
kiinnittää huomiota valtion omistajapolitiikkaan, jonka yksi näkyvä seuraus olivat juuri lomautukset.
RVL on painottanut aikaa muutosten läpiviemisessä. Aikajänne
olisi saanut olla pitempikin, koska
RVL ei tietenkään hyväksy irtisanomisia. On järkyttävää, jos irtisanomiset osuvat niihin, jotka ei-
Työnantaja painotti moneen kertaan, että lomautukset tapahtuvat
siellä missä työt ovat vähentyneet.
T
4
vät ikänsä puolesta yllä mihinkään
eläkeratkaisuihin. Tällaista ei saa
tapahtua, ja aikajännettä on jopa
pidennettävä näissä tapauksissa.
ätä kirjoitettaessa VR on
julkistanut uuden organisaationsa. Se on esitelty mm. hallintoneuvostolle ja ammattijärjestöillekin, mutta sen
työstämisessä järjestöt eivät ole
olleet mukana. Kannattaa siis lukea VR:n tarjoamaa infoa uudesta organisaatiosta.
On puhuttu kaikkien pehmeiden
keinojen käyttämisestä, mutta samalla tuotu jo nyt ilmi, että ne eivät riitä. Jos tahtotila on viedä
muutos läpi pehmein keinoin, niin
se onnistuu.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
Heti alkuvaiheessa alkoi kuitenkin kuulua vaikeuksista asiakaspalvelusta.
Laskutukset seisovat ja rahat jäävät saamatta, on ollut jäsenten
viesti. Puutavaraa on kuljetettu
jopa autoilla. On aivan kummallista, että lomautusten takia kuljetuksia ei oteta vastaan.
Mikä on lopulta säästösumma,
kun töitä joudutaan tekemään
jälkeenpäin ylitöinä eikä kaikkea
rahaa mitä olisi voitu saada, oteta vastaan? Voi kysyä toteutuuko
säästösumma näillä lomautuksilla.
Ymmärrettävästi asiakkaat ovat
ärtyneitä, mutta se ei ole asiakaspalvelupisteessä työskentelevien
vika. Lomautukset näkyvät väistämättä palvelutasossa ja siitä vastuun kantaa työnantaja.
Lomautettujen reaktiot ovat ymmärrettäviä ja oikeutettujakin.
Cargolaisten kirje VR:n johdolle
oli täyttä asiaa, mutta VR:n vastaus herätti kummastusta: ”Uudelleen organisoinnin suunnitelmat perustuvat pitkään valmisteluun ja keskusteluun mm. henkilöstöjärjestöjen kanssa.”
Nyt vedottiin valmisteluun järjestön kanssa, mutta tosiasiassa esim.
järjestön edustajan saaminen johtoryhmään oli kiven takana.
Kun viime vuoden lopussa peräsimme VR:n suunnitelmia, vakuutettiin, että yhteistyö lähtisi
puhtaalta pöydältä. Tänä keväänä saatiin asiaan liittyvä projektisuunnitelma, joka oli päivätty viime marraskuulle.
Järjestöjen nimeämät edustajat
ovat olleet mukana vasta kevääs-
tä lähtien, jolloin suunnitelmat siis
ovat todella olleet pitkällä, mutta
yhdessä niitä ei ole tehty. Kun järjestöjä halutaan mukaan vaikeisiin asioihin, yhteistyön tulee olla
vilpitöntä.
RVL on omalta osaltaan neuvonut lomautetuksi joutuvia ja lähettänyt heille laajan ohjepaketin
korvausten hakemiseen.
On tärkeää, että Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa pystyy maksamaan ansioon suhteutettuja korvauksia heti kun se
aikarajojen puitteissa on mahdollista.
Toisin kuin joillakin muilla aloilla, irtisanottuja ja lomautettuja on
huomattavasti vähemmän, joten
kassa pystyy maksamaan korvaukset ajallaan.
Työntekijän osaamisesta
huolehdittava
”Kukaan ei voi enää ajatella, että
kun kerran hankkii ammatin, sillä osaamisella pärjäisi 40 vuotta.
Pitää olla mahdollisuus päivittää
osaamistaan tai kouluttautua vaikka uuteen ammattiin.”
Näin totesi opetusministeri Henna Virkkunen Jyty-lehdessä. Luen
kommenttia siten, että pääpaino
on sanalla MAHDOLLISUUS.
Kuka sen mahdollisuuden antaa?
Tietysti kulloinenkin työnantaja.
Joissakin firmoissa uudelta tulokkaalta kysytään, miksi hän aikoo
isona. Vastauksen perusteella firma kouluttaa ja edesauttaa tähän
tavoitteeseen pääsemiseen, vaikka
se ei tapahdu ko. firmassa.
VR:läisten työurat ovat yleensä
erittäin pitkiä ja siksi VR:llä työnantajana on erittäin suuri vastuu
huolehtia työntekijöiden osaamisen päivittämisestä.
Erityisesti tämä vastuu tulee esiin
silloin, kun työpaikka katoaa alta
esim. organisaatiouudistuksen tai
tietotekniikan kehittymisen myötä.
Viisikymppisenä on hyvin vaikea
sijoittua muualle työelämään, jos
osaamista ei ole päivitetty jatkuvasti.
Kun suuret muutokset ovat näkyvissä, olisi työnantajan syytä
voimakkaasti kiinnittää huomiota muutosten kohteeksi joutuvien
kouluttamiseen.
Jokaiselle muutoksen kohteeksi
joutuvalle pitää rakentaa henkilökohtainen suunnitelma, joka pitää sisällään myös koulutusmahdollisuudet.
Pitäisin ihanteellisena sellaista,
että jo talossa oleva henkilö pitkänkin uudelleenkoulutuksen jälkeen voisi olla valmis ottamaan
vastaan huomattavasti entistä vaativamman tehtävän. Tällöin hänellä olisi jo valmiina melkoinen tietämys VR:n kokonaisuudesta ja
viimeisen päälle uusin koulutus.
Ehkä ainakin joissakin tapauksissa tällainen valinta olisi parempi
kuin ulkopuolelta palkkaaminen.
Ja sellainen tilanne, jossa toisesta päästä saneerataan ja toisesta
päästä palkataan sisään väkeä, lyö
oikeustajua korville.
Mielestäni erilaisia koulutusmahdollisuuksia on VR:llä käytetty liian vähän. Ns. omalla alalla eteenpäin pääsy saattaisi olla innostavampaa kuin aivan toisentyyppiseen työhön hakeutuminen.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
5
VR käynnistää muutosohjelman
Uusi johtamismalli
käyttöön heti
VR-konsernin uusi juridinen rakenne tulee voimaan viimeistään 1.1.2010, mutta siirtyminen uuden organisaation mukaiseen johtamismalliin käynnistyy välittömästi.
Henkilöstövähennystarve on noin 1 200 työntekijää
vuoden 2011 loppuun mennessä.
Teksti ja kuva: Soile Olmari • Lähde:VR-konsernin tiedotteet
M
uutosohjelmassa keskitytään aluksi logistiikkatoimintojen tehostamiseen ja uudelleenorganisointiin.
Myös henkilöliikenteessä käynnistyy useita hankkeita. Muutosohjelman läpivienti kestää 2 – 3 vuotta.
Konsernin kannattavuuteen tavoitellaan noin 100 miljoonan euron parannusta sekä säästämällä kustannuksissa että hakemalla uusia liikevaihdon kasvumahdollisuuksia.
Logistiikkapuolelta suunnitellaan
noin 1 000 työntekijän vähennystä
ja tukitoiminnoista noin 200. Henkilöstöjärjestöille on luvattu, että
vähentäminen tehdään ns. pehmein järjestelyin.
Tämä tarkoittaa, että suuri osa
on muutenkin siirtymässä eläkkeelle ja mahdollisimman monelle tarjotaan uusia tehtäviä. Ne
saattavat edellyttää työskentelyä
toisella paikkakunnalla kuin nyt
ja vaatia uudelleenkouluttamista.
Muutosohjelman tavoitteena on
vastata äkillisesti ja osittain pysyvästi muuttuneeseen markkinatilanteeseen; tavaraliikenteen kuljetusmäärät ovat pienentyneet voimakkaasti.
- Tavoitteena on vastata paremmin asiakkaiden muuttuneisiin
tarpeisiin, VR-konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro sanoo.
6
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
VR-konsernin johtoryhmä
käsittelee VR:n toimintaa koskevia strategisia tai muuten merkittäviä asioita sekä tärkeimpiä
päivittäisiä toimintoja ja operatiivisia päätöksiä. Se kokoontuu
yleensä kerran viikossa. Puheenjohtajana toimii konsernin toimitusjohtaja.
Mikael Aro, eMBA
toimitusjohtaja, VR-Yhtymä Oy
Rolf Jansson, DI ja KTM
Kehitysjohtaja, VR-Yhtymä Oy
Timo Koskinen, varatuomari
Henkilöstöjohtaja,
VR-Yhtymä Oy
Päivi Minkkinen, DKK
Venäjän- ja kansainvälisten
toimintojen divisioonajohtaja,
VR-Yhtymä Oy
Antti Jaatinen, ekonomi
Henkilöliikennedivisioonan
johtaja, VR-Yhtymä Oy
Heli Ollila, KTM
Talousjohtaja, VR-Yhtymä Oy
Aron mukaan tavoitteena on kehittää konsernia pitkäjänteisesti ja
vastuullisesti yhdessä työntekijöiden ja järjestöjen kanssa: - Toimien tavoitteena on turvata konsernin tulevaisuus ja varmistaa kasvumahdollisuudet.
jatkuu omissa yhtiöissään. Kaikki
talous-, IT- ja henkilöstöpalvelut
keskitetään konsernitasolle.
Viisi divisioonaa
Muutosohjelmaan liittyen VRkonsernin organisaatiota uudistetaan. Jatkossa konserni koostuu viidestä divisioonasta: Henkilöliikenne, Logistiikka, Palvelut ja tuotanto, Oy VR-Rata Ab
sekä Venäjän- ja kansainväliset
toiminnot.
Kaikki logistiikkatoiminnot: VR
Cargo, Transpoint Oy Ab, Transpoint Cargo Oy ja Transpoint International -yhtiöt yhdessä muodostavat konsernin logistiikkadivisioonan. Kaikki Transpoint-yhtiöt jatkavat toimintaansa omina
yhtiöinään.
Pohjolan Liikenteen linja-autoliikenne siirtyy osaksi henkilöliikennedivisioonaa, mutta toiminta
- VR on edelleen valtionyritys,
jonka päätehtävänä on tarjota
Pertti Saarela, oikeust.kand.
Palvelu- ja tuotantodivisioonan
johtaja, VR-Yhtymä Oy
Teuvo Sivunen, DI
Toimitusjohtaja,
Oy VR-Rata Ab
Erik Söderholm, KTM
Logistiikkadivisioonan johtaja,
VR-Yhtymä Oy
Hanna von Wendt, VTM
Viestintäjohtaja,
VR-Yhtymä Oy
henkilö- ja tavaraliikennepalveluja sekä rakentaa ja ylläpitää rataverkkoa. Uudistuneet toimintatavat ja asiakaskeskeisyys ovat edellytyksiä tulevaisuuden kasvulle,
Mikael Aro painottaa. 쎲
VR:n hallintoneuvostoon
on kutsuttu mukaan henkilöstöjärjestöjen edustajat, joilla on
kokouksissa puhe- ja läsnäolooikeus. He eivät ole hallintoneuvoston täysivaltaisia jäseniä.
Rautatievirkamiesliittoa edustaa puheenjohtaja Tarja Turtiainen, Rautatieläisten Liittoa
puheenjohtaja Vesa Mauriala,
Veturimiesten liittoa puheenjohtaja Risto Elonen, Rautatiealan Teknisten Liittoa puheenjohtaja Esko Salomaa ja VR
Akavaa puheenjohtaja Jarmo
Saarijärvi.
Hallintoneuvostoon kuuluvat
Kristillisdemokraattien Sari
Essayahin tilalle nimitetty Peter Östman, Matti Ahde (Sdp),
Eero Akaan-Penttilä (Kok.),
Katja Alvoittu (Vihr), Thomas
Blomqvist (Rkp), Timo Korhonen (Kesk), Raili Myllylä
(Kesk), Lauri Oinonen (Kesk),
Aino-Kaisa Pekonen (Vas),
Satu Taiveaho (Sdp), Raija Vahasalo (Kok.) ja Raimo Vistbacka (PS).
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
7
VR-konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro
”Siihen pyritään, että
irtisanomisia tulisi
mahdollisimman vähän”
VR-konsernissa viime keväästä asti valmisteltu organisaation
muutosohjelma julkistettiin 20.8. Kun ohjelmaan liittyy 1 200
työntekijän vähentämistarve, on kysymyksessä inhimillisestikin ottaen todella iso muutos.
Teksti ja kuva: Soile Olmari
V
R-konsernin heinäkuussa aloittanut toimitusjohtaja Mikael Aro ymmärtää, että asia painaa monia ihmisiä:
- Kaikkein pahinta olisi tuoda asiat tietoon pätkittäin.
- Lisäksi VR on median kiinnostuksen keskipisteessä, joten päätimme tiedottaa kaikista suunnitelmista kerralla.
Muutoksen toteuttamiseen on varattu kahden ja puolen vuoden
aika ja henkilöstöjärjestöille on
luvattu, että henkilöstövähentämisissä käytetään ns. pehmeitä keinoja niin pitkälle kuin mahdollista.
8
kapuolen henkilöstöä, kuten rahtijunien huollon ja kunnossapidon henkilöstöä, veturinkuljettajia sekä myynti- ja markkinointihenkilökuntaa ja asiakaspalvelua.
Tukitoiminnoista, kuten IT-tehtävistä sekä henkilöstöhallinnosta ja
talousosastolta vähennetään noin
200 henkilöä.
Logistiikkapuolelta on siirtymässä eläkkeelle noin 950 henkilöä:
- He kaikki eivät kuitenkaan siirry eläkkeelle lakkautettavista toimista, Aro korostaa.
- Siihen pyritään, että irtisanomisia tulisi mahdollisimman vähän ja
että ne hoidettaisiin mahdollisimman hyvin. Irtisanomisten välttäminen on kuitenkin mahdotonta.
- Ihmisiä eläköityy myös toimista,
jotka jatkuvat. Vapautuvia töitä
tarjotaan niille, joilta ne loppuvat.
On varauduttava kuitenkin siihen,
että joko toimenkuva muuttuu tai
työpaikkakunta muuttuu tai molemmat.
Uudelleenkoulutusta tarvitaan
Noin 1 000 työntekijän vähentämistarve koskee koko logistiik-
- Uusiin tehtäviin siirtyville henkilöille tullaan tarjoamaan uudelleenkoulutusta. Karkeasti voi to-
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
deta, että 1 000 työntekijästä noin
700 siirtyy eläkkeelle. 200 – 300
henkilölle tarjotaan joko uudelleenkoulutusta tai siirtymistä uudelle paikkakunnalle tai molempia.
Tukitoimintojen puolella tilanne
on haastavampi, koska eläköitymistä ei ole läheskään niin paljon
kuin vähentämisen tarvetta.
Tämä muutosohjelma valmistuu
vuoden 2011 loppuun mennessä:
- Toki nyt jo on tiedossa asioita,
joita ei tuossa aikataulussa pystytä
toteuttamaan, mutta tukitoimintojen muutokset pyritään tekemään
Mikael Aro on tehnyt pitkään myynti- ja markkinointitöitä: - Sitä haluttiin
VR:llä myös korostaa, kun minut palkattiin toimitusjohtajaksi. Nyt suunniteltu uusi organisaatio painottuukin
asiakkuuksien ympärille. Olen luvannut tehdä parhaani.
씮
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
9
씮 2011 loppuun mennessä. Nyt mainitut henkilömäärätkin varmistuvat muutosohjelmaa työstettäessä, Aro sanoo.
Toimitusjohtaja ei sanele
Henkilöstöjärjestöt eivät ole olleet suunnittelemassa tulossa olevia muutoksia: - Järjestöjen edustajia on informoitu asiasta; halusin
välttää tilannetta, että jotenkin oltaisiin tukkanuottasilla. Mistään ei
ole kuitenkaan sovittu.
- Neuvottelut järjestöjen kanssa
on aloitettu 24.8. alkaneella viikolla. Ensin keskitytään siihen, miten
neuvotellaan, ketkä neuvottelevat ja millä aikataululla, Aro kertoo.
Hän korostaa, että yt-neuvotteluja tulee, mutta vielä ei ole niiden
aika: - Neuvottelut aloitetaan ns.
puhtaalta pöydältä.
- On hyvin tärkeätä, että kummallakin puolella pöytää pyritään oikeasti yhteistyöhön; se on sekä
henkilöstön että yrityksen kannalta paras ratkaisu. Olen itse tähän sitoutunut, enkä tule sanelemaan asioita.
Aro pitää erityisen tärkeänä myös
sitä, että vaikeat asiat pystyttäisiin
käsittelemään hyvin talon sisällä:
- VR:ään liittyy monella taholla
paljon intohimoja, mutta mitä useampi kokki sitä huonompi soppa
saadaan.
- Henkilöstölle on järjestetty tämän kuun viimeisellä viikolla
muutosohjelmaan liittyviä infotilaisuuksia Helsingissä, Kouvolassa, Oulussa ja Tampereella.
- Kun muutosohjelmaan liittyviä asioita valmistuu ja päätöksiä
tehdään, niistä tiedotetaan. Viestintään panostetaan muutenkin,
Aro kertoo.
10
Henkistä muutoksenhallintaa
Aro puhuu henkisen muutoksenhallinnan tärkeydestä ja huomioimisesta: - Psykologi on ollut puhumassa johtoryhmälle. Meillä oli
elokuun alussa kolmen päivän seminaari, josta muutoshallintaan
käytettiin puolitoista päivää.
- Käsiteltäviä aiheita olivat mm.,
miten ihmiset suhtautuvat muutoksiin, miten ne vaikuttavat, miten niistä pääsee yli ja miten voi
auttaa muita.
- Aiheesta järjestetään myös esimiehille puolen päivän koulutus.
Tällainen esimiesvalmennus on
tärkeätä. Suomessa näihin asioihin on kiinnitetty aivan liian vähän huomiota.
Aron mielestä organisaatio ”pitää kävelyttää” koko muutoksiin
liittyvän tunneskaalan läpi: - Yritysjohto tietää muutoksista muita
työntekijöitä aiemmin ja ovat näin
monta askelta edellä.
VR:lle tullessaan Aro sitoutui pysymään toimitusjohtajana pitkään:
- Tässä tilanteessa ei toimi se, että
mies vaihtuu kovin usein.
Esimerkkinä sitoutumisestaan hän
mainitsee 11,5 vuoden työskentelynsä edellisen työnantajan palveluksessa: - Sama työnantaja halusi
vain käyttää minua eri tehtävissä.
Hän on toiminut Carlsberg-konserniin kuuluvan Sinebrychoffin
ja Carlsberg-konsernin PohjoisEuroopan toimitusjohtajana ennen VR:lle tuloaan.
Aro on myös sitoutunut tekemään
hyvää yhteistyötä henkilöstöjärjestöjen kanssa ja luvannut tuoda
VR:lle uusia näkökulmia.
Hallituksen tuki on toimitusjohtajalle kaikki kaikessa: - Ilman
aktiivista hallitusta tästä ei tulisi mitään.
- Kun surutyö on jo itsellä tehty,
muut eivät vielä pysty katsomaan
eteenpäin. Tämän seikan yritysjohto usein unohtaa.
Aron mielestä VR on operatiivisesti vahva yhtiö: - Numeroilla
pystymme vastaamaan mahdolliseen kilpailuun ihan hyvin, vaikka se aiheuttaa lisää kustannuspaineita.
Sitoutunut pitkäjänteiseen työhön
Kun Mikael Aro lupautui viime
syksynä hänelle tarjottuun VRkonsernin toimitusjohtajan työhön, hän ei arvannut, minkälaisessa tilanteessa tänä kesänä ollaan.
- Raideliikenteen kilpailuttamisessa on muistettava, että EU ei
meitä siihen velvoita, vaan se on
kansallinen päätös. Kilpailu ei ole
mikään peikko, mutta siihen pitää
valmistautua.
- VR on oikeasti ihan hyvä yritys
ja tiesin, että muutoksia suunnitellaan. Suuruusluokka ei ollut tiedossa; talousluvut romahtivat vasta myöhemmin.
- Henkistä valmennusta vaatii se,
että maltetaan pelata omaa peliä,
eikä keskitytä katsomaan liikaa
kilpailijoita. Minulla on valmentajan rooli joukkueessa. 쎲
- Uskon VR:ään ja raideliikenteeseen todella paljon. Jos VR ei olisi minua kiinnostanut, muitakin
vaihtoehtoja olisi ollut. Suomeen
muutto oli muutenkin mielessä;
perhe asuu Tuusulassa.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
Lomautettuna lähes 30 RVL:läistä
Miten kriisistä pääsee
eteenpäin?
Työnantaja on lomauttanut VR Cargon asiakaspalvelupisteistä noin 30
RVL:läistä toimihenkilöä. Säästösyistä tehdyt lomautukset kestävät
pääsääntöisesti viitisen kuukautta. Lisäksi 20.8. julkistettiin tieto VRorganisaation uudelleenjärjestelyistä ja 1200 työpaikan vähentämisestä.
Teksti ja kuvat: Soile Olmari
L
Saarelma-Thielin mukaan työpaikoilla tulee yhteisvoimin varautua
kriisien psykososiaaliseen suunnitelmalliseen hallintaan.
Lomautetun mielessä on kysymys,
miksi juuri minä. Kaiken muun
myllerryksen lisäksi on epätietoisuus työn jatkumisesta lomautuksen jälkeen.
- Tilanteet voidaan ennakoida ja
suunnitella toimenpiteet jälkihoitoa myöten. Yhteistyö ja vastuut
voidaan määritellä toimijoiden –
johdon, esimiesten, henkilöstön
edustajien ja työterveyshuollon
kesken.
omautus on usein sen kohteeksi joutuneelle ja hänen
läheisilleen sekä henkinen
että taloudellinen kriisi. Helpolla
eivät pääse myöskään työhön jääneet työtoverit.
Joka tapauksessa kriisistä olisi
päästävä eteenpäin. Mutta miten?
Suunniteltua kriisinhallintaa
Työterveyslaitos julkaisi 11.8. koulutuspäällikkö Tiina SaarelmaThielin kirjoittaman oppaan työkriisien inhimilliseen hallintaan.
Eteenpäin kriisistä -oppaan painopiste on inhimillisessä toiminnassa.
Opas antaa ohjeita kriisien käsittelyyn ja niistä yhteisvoimin selviytymiseen. Ennen kaikkea siitä
hyötyy muutoksia työpaikoilla organisoivat, mutta siitä saa selviytymisapua myös lomautettu tai irtisanottu työntekijä.
Tuen avulla ylläpidetään henkilöstön hyvinvointia: - Suunnitelmallisella kriisinhallinnalla voidaan
välttää inhimillisiä kärsimyksiä ja
turvata työpaikan toimintakyky
vaikeassakin tilanteessa, Saarelma-Thiel sanoo.
Mikä on kriisi?
Oppaan mukaan kriisi on uhka tai
mahdollisuus, ratkaiseva käänne,
äkillinen muutos tai kohtalokas
häiriö. Se on väliaikainen hämmennyksen ja epäjärjestyksen tila.
Siihen liittyy kyvyttömyys selviytyä tutuin ongelmanratkaisun keinoin. Kriisitilanteessa vanhat toimintamallit eivät päde, eikä uutta
tapaa reagoida vielä ole.
Työterveyslaitoksen oppaassa käsitellään mm.
• suuria organisaatiomuutostyyppejä, niiden syitä ja seurauksia
• kriisin vaiheita ja yksilöllisiä
kriisin kokemistapoja
• työpaikan muutosten myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia
• kriisistä selviytymistä, riskiryhmiä ja menestyjiä sekä selviytymisen ulkoisia ja sisäisiä seikkoja
• kriisitilanteessa toimimista, jälkihoitoa ja palautumista sekä
toiminnan arviointia ja oppimista.
Yksilön selviytymiskeinojen kolme päästrategiaa ovat ulkoisen
tilanteen muuttaminen, uudelleenasennoituminen ja oman henkisen tilan lievittäminen.
Välitön tuki ehkäisee ja
lieventää ongelmia
Oppaassa käsitellään aihetta myös
työpaikalle jäävien näkökulmasta:
- Supistetun henkilöstön on sopeuduttava ja motivoiduttava uuteen
sosiaaliseen tilanteeseen, mahdollisesti uuteen johtoon, uusiin työpareihin tai työryhmiin.
씮
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
11
씮 Työpaikkojen kriisitilanteissa päätöksenteossa keskitytään usein liiketaloudellisiin asioihin. Henkilöstön resurssien turvaaminen ja
hyvinvointi jäävät helposti muun
päätöksenteon varjoon.
Saarelma-Thielin mukaan kriisiprosessin inhimillinen ja onnistunut
hoitaminen on osa työpaikan hyvää henkilöstöpolitiikkaa, jossa
henkilöstö nähdään inhimillisenä
pääomana.
- Henkilöstön inhimillistä tilaa on
seurattava ja prosessin läpiviemisestä vastaavat henkilöt voidaan
valmentaa suunniteltuihin tehtäviinsä.
Oppaassa kuvataan ns. kriisiryhmän toimijoiden tehtävät ja vastuut organisaation kriisissä ylimmästä johdosta henkilöstöön ja
yksittäisiin työntekijöihin.
Saarelma-Thiel kirjoittaa, että rajuissa muutoksissa koko henkilöstölle on järjestettävä mahdollisuus
saada tukea: - Välitön tuki ehkäisee ja lieventää tulevia ongelmia
sekä yksilö- että yhteisötasoilla.
Oppaaseen on koottu tietoa myös
erilaisista yhteiskunnan ja järjestöjen tuista. Oppaassa kannustetaan
arvioimaan ja huomaamaan kriisi
oppimiskokemuksena.
- On hyvä ajatella, että ”huomenna” löytyy jokin ulospääsy mahdottomaltakin tuntuvasta tilanteesta. 쎲
Eteenpäin kriisistä -opasta (à 24,30 e) voi
tilata TTL-Kirjakaupasta, puh. 030 4742
543, http://verkkokauppa.ttl.fi tai sähköpostitse: kirjakauppa@ttl.fi
Tiina Saarelma-Thiel
12
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
Työssä olevat tekevät sen,
minkä ehtivät
V
R Cargon asiakaspalvelupisteiden lomautetuista/lomautettavista noin
30:sta parisenkymmentä työskentelee Kouvolan, Imatran ja
Joensuun asiakaspalvelukeskusten alueilla.
RVL:n Itä-Suomen alueen pääluottamusmies Kari Vähäuski
kertoo, että työssä olevat toimihenkilöt tekevät sen, minkä ehtivät: - Tiedän, että esimerkiksi
iso kasa rahtikirjoja on odottanut käsittelyvuoroaan ja rahat
makaavat.
- Joidenkin työssä olevien kohdalla on tilanne, että riittävä
osaaminen puuttuu, kun ko.
työn osaajat on lomautettu.
Miten lomautetut
valikoituivat?
Asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa ja -ohjausta sekä hallinnol-
lisia ja muita toimistotehtäviä
koskevan työehtosopimuksen
(1.10.2007 – 30.4.2010) mukaan:
henkilöstömme on kuitenkin selviytynyt kesän työmäärästä erittäin hyvin.
… Muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen
irtisanomisen ja lomauttamisen
yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä toimihenkilöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan
ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään. …
- Tilannetta seurataan kaiken
aikaa ja tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin.
Muutamassa erityistapauksessa on suunniteltuja lomautuksia siirretty tai keskeytetty riittävän toiminnan tason varmistamiseksi.
VR Cargon johtajan Ilkka Seppäsen mukaan lomautukset kohdistettiin esimiesten toimesta:
- Valinnassa painotettiin tehtävien monipuolista osaamista ja arvioitiin mahdollisuutta selviytyä
mahdollisesti ajoittain kasvavasta työmäärästä.
- Keskittämisen sijasta koko toimipisteverkostoon kohdistetulla
toimenpiteellä pyrittiin varmistamaan asiakaspalvelun perustaso maanlaajuisesti.
Miten työt hoituvat?
Seppänen toteaa, että jo lomautuksia suunniteltaessa tiedettiin
joidenkin asiakaspalvelupisteiden työssä suoriutumisen muodostuvan ajoittain haasteelliseksi.
Ilkka Seppänen
- Vastuuntuntoinen, ammattitaitoinen ja hyvin motivoitunut
Miten henkilöstöä tuetaan?
Ilkka Seppänen korostaa, että
paikallisten esimiesten rooli on
keskeinen henkilöstön hyvinvoinnista huolehdittaessa ja tässä tilanteessa esimiesten rooli
vain korostuu.
- On tärkeää seurata työkuorman kehittymistä, tunnistaa tärkeimmät tehtävät, löytää uusia
toimintatapoja ja pitää huolta
työssä olevan henkilöstön jaksamisesta.
VR:n ylilääkäri Otso Ervasti kertoo, että lomautetut ovat
oikeutettuja käyttämään työterveyshuollon palveluja normaalisti: - Lisäksi lomautuksista ja säästötoimista on informoitu työterveyshuollon palvelutuottajia.
- Työterveyshuoltoja on kehotettu käyttämään aktiivisesti
VR:n terveydenhuollon mahdollisuuksia parantaa työssä olevien jaksamista ja toisaalta hoitamaan aktiivisesti niitä, jotka kriisiytyvät lomautuksesta tai sen
uhasta. 쎲
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
13
Luottamuksella
Luottamuksella
Ei näe, ei kuule, ei
puhu, ei ymmärrä?
Kuva:Tekijä Inka Nieminen
eljättä apinaa
ei edes kuvassa näy, ei kuulu eikä sen puhettakaan
ymmärrä.
Lisäksi asiakkaat ovat jo oppineet,
että näitä peruutuksia tulee ja kyselevät jo etukäteen lähteekö vai
ei, mikä taas lisää työmäärää ja lisäyhteydenottoja junatoimistoon
ja asiakkaaseen.
N
Kesä cargon lomautuksineen on takana. Monille
työpaikoilla olleille tämä
on ollut todella raskasta aikaa.
Sekä lomautuksen kohteeksi joutuneet että heidän työtoverinsa
ovat menettäneet ansaitsemansa
oikeuden nauttia kesästä ja sen
tuomista iloista.
Lomautuksen kokeneet kysyvät
täysin ymmärrettävästi, miksi juuri me ja minä. Työpaikoille jääneet
kokevat huonoa omaatuntoa toisten asemasta ja tunnollisina työntekijöinä ovat huolissaan koko tilanteesta.
Käsittämätön meno on jatkunut
kesän jälkeen liki samana, joillakin paikoilla tilanne on vain pahentunut viime viikkoina.
Väistämättä on tullut mieleen vanha hokema ” Ei kannata kapteenin kantaa majurin huolia”. Toisin sanoen, kenen asia ensisijassa
on vastata liiketoiminnan kannattavuudesta?
okonaisuudessaan lomautusten järkevyyttä on ollut helppo arvioida seuraamalla syntynyttä tilannetta. Asiak-
K
14
Tässäkin tilanteessa ne työntekijät, jotka ovat välttyneet lomautuksilta, ovat kantaneet aiheestakin huolta siitä, miten tässä ”loppupeleissä” käykään.
kaille annetut lupaukset ja jopa tavoite ylittää asiakkaiden odotukset on jo saatu haudata. Päinvastoin, on jouduttu selittelemään tapahtumia ja epäämään asiakkaiden toivomuksia.
Rahtikirjoja on maannut sadoittain käsittelemättöminä pitkiäkin aikoja, seisontamaksuja jäänyt kantamatta ja oheispalveluiden laskutusten suhteen asiat ovat
sekaisin. Edelleen töitä jää koko
ajan rästiin.
Töitä on siirretty paikkakunnalta toiselle välittämättä henkilöstön jo olemassa olevista työmääristä tai perehdyttämisestä ao.
tehtäviin. Junaliikennöinnissäkin
on aikatauluja jouduttu jatkuvasti muuttamaan ja elämään käytettävissä olevan henkilöstön määrän ehdoilla.
Tämäkin aiheuttaa jatkuvaa lisätyötä, kun joudutaan asiakkaille selittelemään, miksi heidän kiireiset vaununsa eivät lähteneetkään tänään.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
Luottamusmiehet jäsenten kanssa käymissään keskusteluissa ovat
varmasti ymmärtäneet tämänkin
huolenpidon, mutta kuitenkin
ehkä ” Ei kannata…..”.
uottamusmiehet ovat myös
pyrkineet vaikuttamaan lähiesimiesten kautta lomautusten uudelleen arviointiin. Huolellisesti harkitut ja perustellut esitykset eivät kuitenkaan ole johtaneet toimenpiteisiin. Päällikkötason vastaukset ovat vailla mitään
perusteluita kuuluneet suunnilleen: ”Näillä on pärjättävä ja piste”.
L
Mitä tämä säästäminen tulee lopulta maksamaan? Kuka tai ketkä osaavat tai uskaltavat lopulta
arvioida, mikä vaikutus päätetyillä toimenpiteillä on ollut asiakkaisiimme ja cargon tulokseen.
Työnantajakuvaa on kirkastettu eri kampanjoilla ja rekry-messuilla. Henkilöstöjärjestöt ovat viisaasti päättäneet olla toistaiseksi
Luottamuksella
kertomatta laajemmalti mielipiteitään näistä lomautuksista.
Toimintapäivähän on ainoa tapahtuma, millä onnistuneesti ilmaistiin yleisölle järjestöjen kanta omistajaohjauksen toimintaan.
Mikäli, kuten myös on arveltu, lomautusten takana on tarve muuttaa konsernissa noudatettua henkilöstöpolitiikkaa, hinta on kova
ja tavoitekin sellainen, johon henkilöjärjestöillä jatkossakin on sanottavansa.
Tulee kuitenkin huomioida, että
kohteena silloin oli ministeriö eikä
nämä lomautukset toteuttanut VR
työnantaja.
Lomautusten realisoituessa huomasin aluepääluottamusmiehenä
olevani melko yksin näitä asioita
selvittämässä ja selittämässä. ”Kä-
pykaartilaisten” joukko yleisesti
ottaen oli mittava johtuen tietysti
ajankohdastakin, mutta silti?
Niin, ja se neljäs apina? Keitä se
edustaa ja missä, sitä minäkin tässä aprikoin? 쎲
erkki hokkanen,
aluepääluottamusmies Länsi-Suomi
Kosteusvauriohomeen
myrkky lisää tulehdusta
Lähde:Työterveyslaitos • Kuva: Kari Viljakainen
E
dellisessä lehdessämme
kerrottiin homeen sairastuttavan henkilökuntaa
Joensuun asemalla.
Lipputoimiston henkilöstö työskentelee aseman pihalla olevissa
konteissa entisten tilojen remontin ajan. Uudet liikenteenohjauksen tilat ovat valmistuneet heinäkuun alussa Tiaisenkadulle.
Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa on löytynyt uusi, merkittävä kosteusvauriomikrobeihin
liittyvä tulehduksellinen vaikutusmekanismi.
Löydös voi johtaa kosteusvaurioihin liittyvien terveysongelmien
osatekijöiden parempaan ymmärtämiseen ja sitä kautta näiden tautien toteamisen helpottamiseen.
Kosteusvauriot johtavat mikrobien liikakasvuun vahingoittuneissa kiinteistöissä. Tämä puolestaan
aiheuttaa terveysongelmia työpaikoilla ja kodeissa, kun mikrobikasvustosta vapautuu sisäilmaan mik-
robisolujen soluseinärakenteita ja
mikrobimyrkkyjä.
Näiden terveysvaikutukset ovat
edelleen huonosti tunnettuja, mutta aiemmin on jo todistettu, että
kosteusvauriomikrobeille altistuneilla ihmisillä esiintyy hengitystieoireiden lisäksi tulehdusreaktioita.
Tutkimuksista uutta tietoa
Kosteusvaurioissa esiintyvät homeet tuottavat runsaasti erilaisia
myrkkyjä, jotka estävät muiden
mikrobien kasvua.
Pitkälle edenneissä kosteusvauriokohteissa esiintyvä Stachybotrys
Chartarum -home tuottaa trikotekeenimyrkkyjä. Tutkimuksessa
osoitettiin, että trikotekeenimyrkyt yhdessä bakteerien soluseinärakenteiden kanssa aikaansaavat
erittäin voimakkaan IL-1β tuotannon immuunijärjestelmän soluissa.
tion käynnistymiseen ja sillä on
tärkeä merkitys useiden tulehdussairauksien synnyssä.
Saadut tutkimustulokset antavat
uuttaa tietoa mikrobimyrkkyjen
vaikutusmekanismeista ja luovat
hyvän perustan jatkotutkimuksille, joiden avulla kosteusvauriomikrobien terveysvaikutuksia voidaan ymmärtää paremmin.
Tutkimusta ovat rahoittaneet
Finska läkaresällskapet, Nummelan parantolan säätiö, Suomen Akatemia ja Sigrid Juseliuksen säätiö. Tutkimus on julkaistu arvostetussa yhdysvaltalaisessa The Journal of Immunology
-lehdessä. 쎲
IL-1β -niminen välittäjäaine osallistuu keskeisellä tavalla
tulehdusreak-
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
15
RVL:n kesäpäivillä
Kappale kauneinta Suomea
Lähde: Wikipedia • Kuvat: Seppo Juselius ja Soile Olmari
T
urun osasto sai lähes 150
vierasta RVL:n kesäpäiville Turkuun 8.-9.8. Leppoisa yhdessäolo toteutui auringon ja
helteen helliessä.
Risteily Suomen merialueiden
viimeisellä reittiliikenteessä olevalla höyrylaiva s/s Ukkopekalla
sujui seurustellessa ja upeita Au-
16
rajoen ja Airiston maisemia katsellessa.
lintaan ja iltaristeilyjen tukikohdaksi.
Matkan varsinainen kohde oli
Turun saaristossa Airiston selällä sijaitseva pieni kallioinen luoto Loistokari.
Luodolle valmistui noin 1880 pieni
majakanvartijan tupa, jota on korjattu 1917. Museoviraston suojelemaan tupaan on koottu pienimuotoinen museo kertomaan luodon ja
sen ajan historiasta. 쎲
Luoto päätyi 1990-luvun alussa höyrylaiva Ukkopekan hal-
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
17
18
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
L
oistokarilla vieraille tarjottiin lohikeittoa, saaristolaisleipää ja nokipannukahvit. Ehtipä moni vilvoittelemaan mereenkin. Tero Vall duo
viihdytti niin laivamatkalla kuin laituritansseissa.
Illansuussa lähdimme linja-autoilla Liedon Vanhalinnaan, joka on historiallinen,
mutta nykyaikainen museo-, seminaari-,
juhla- ja kulttuurikeskus.
Mauno ja Ester Wanhalinna lahjoittivat
muinaisen Linnavuoren juurella sijaitsevan kartanon Turun yliopistolle 1950-luvulla.
Vuodesta 1974 se on kuulunut Turun Yliopistosäätiölle.
Illastimme viljapellon laidassa vuonna
1919 valmistuneen kivinavetan Kartanoravintolassa ja iltaa jatkettiin tanssien
navetan vintillä.
Kaunis kiitos kesäpäivien järjestäjille. 쎲
Mirja Tirranen ja Sinikka Pastinen Kouvolan osastosta toivottivat
väen tervetulleeksi seuraaville kesäpäiville Lappeenrantaan. Myös
Villimies houkutteli meitä ”elävän kuvan” välityksellä kesäpäiville
7. – 8.8.2010.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
19
RVL menestyy yhteistyöllä ja avoimella
keskustelulla
Keväällä RVL:n toiseksi varapuheenjohtajaksi valitun Ulla Riekkisen mielestä
ay-liike on ennen kaikkea yhteistyötä.
Teksti ja kuva: Soile Olmari
VL menestyy meidän
kaikkien yhteistyöllä
ja avoimella keskustelulla. Jäsenmäärien vähetessä yhteistyön tarve vain voimistuu, hän
toteaa.
-R
Liiton osastojakoa hän pitää aikansa eläneenä: - Parasta olisi,
että jäsenet olisivat suoraan liiton jäseniä.
- Tällöin vastakkain asettelut kuten jako suuriin ja pieniin osastoihin jäisivät pois. Kaikki voimavarat voitaisiin keskittää olennaisimpaan eli jäsenten etujen valvontaan.
Ay-toiminnan haasteena on Ullan
mielestä nopeatahtiset muutokset
työelämässä: - Tärkeätä olisi päästä vaikuttamaan työhön liittyviin
kehityshankkeisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
- Myös nuoret jäsenet pitäisi saada aktiivisesti toimintaan mukaan.
Monessa mukana
Ulla tuli VR:lle töihin 1974 Malmin tavaratoimistoon. Nykyisin
hän työskentelee Avecran palkanlaskijana.
20
Vuodesta 1997 hän on toiminut
työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna ja Helsingin osaston johtokunnan jäsenenä.
Hän on ollut myös RVL:n liittovaltuuston jäsen ja Helsingin osaston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Nyt hän toimii kolmatta vuotta osaston puheenjohtajana.
Tärkeintä aika läheisten
kanssa
- Ay-toiminta on tärkeää; ilman
sitä meillä ei olisi esimerkiksi nykyisiä työaikoja tai muita ”saavutettuja etuja”.
- Toiminta on mielenkiintoista.
Koko ajan oppii uutta ja saa uusinta tietoa kaikesta VR:llä tapahtuvasta.
Vastapainoa työhön ja ay-toimintaan Ulla saa mm. lukemalla paljon kaikenlaisia kirjoja: - Pidän
myös matkustelusta. Olen kiinnostunut historiasta ja kulttuureista.
- Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ajan viettäminen läheisten,
mieheni ja kahden aikuisen pojan
kanssa. 쎲
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
Ulla Riekkisen työpaikan läheltä Kaisaniemen puistosta löytyy Sanna KarlssonSutisnan 2003 tekemä veistos Puun syleilyssä.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
21
Henkilöstörahasto
osana VR:n
palkitsemisjärjestelmää
Teksti ja kuvat: Rahastopalvelu RP Oy
Henkilöstörahastojen hallinnointipalveluihin keskittyvä Rahastopalvelu RP Oy ja VR-konsernin Henkilöstörahasto HR allekirjoittivat 5.11.2007 sopimuksen henkilöstörahaston hallinnoimisesta.
H
enkilöstörahasto on henkilöstön palkitsemistapa,
joka perustuu yrityksen
menestymiseen.
Rahaston tehtävänä on hallinnoida yrityksen sille suorittamia voittopalkkioeriä sekä niiden sijoittamisesta kertyneitä varoja. Yrityksen palveluksessa olevat henkilöt
tulevat rahaston jäseniksi työsuhteensa perusteella.
Henkilöstörahastotoiminnan tavoitteena on lisätä henkilöstön
työtyytyväisyyttä sekä kiinnostusta työhön ja yrityksen talouteen.
Henkilöstörahasto pyrkii lisäämään yrityksen kannattavuutta,
jolloin henkilöstöä voidaan palkita
hyvästä tuloksesta. Rahastojen varallisuudesta toivotaan muodostuvan pääomalähde sijoituspääomia
muodostavana järjestelmänä.
Sekä yritys että henkilöstö
hyötyvät
Henkilöstörahasto on yritykselle kustannustehokas palkitsemistapa, koska rahastolle maksettu voittopalkkioerä on vähennys-
22
kelpoinen tulonhankkimiskustannusten menoerä. Rahastolle siirretystä voittopalkkiosta ei makseta henkilösivukuluja ja rahasto on
täysin verovapaa.
Henkilöstölle eli rahaston jäsenille
20 % nostetusta rahasto-osuudesta on verovapaata ja 80 % osuudesta verotetaan ansiotulona.
Jäsenet voivat aloittaa rahastoon
kertyneiden varojen vuosittaisen
15 % osuuden noston viiden jäsenyysvuoden jälkeen.
He voivat myös jättää osuutensa rahastoon edelleen sijoitettavaksi ja nostaa sen myöhempinä
vuosina sijoitustuottoineen. Työsuhteen päättyessä koko rahastoosuus maksetaan aina jäsenelle.
Jäsenyys rahastossa perustuu työsuhteeseen ja vuosittain henkilökohtaista osuutta kasvatetaan
sekä yrityksen tuloksen että rahaston sijoitustoiminnan tuottamilla rahaerillä.
Järjestelmä tarjoaa koko henkilöstölle samanarvoisen, pitkäjän-
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
teisen sitouttamis- ja palkitsemistavan.
Henkilöstörahastotoiminta
käytännössä
Yritys maksaa henkilöstörahastolle yrityksen vahvistaman voittopalkkiojärjestelmän mukaisesti
vuosittain voittopalkkioerän.
Jäsenyys henkilöstörahastossa perustuu työsuhteeseen, joten rahaston jäseniä ovat kaikki yritykseen työ- tai virkasuhteessa olevat henkilöt. Rahaston jäsenyydestä ei synny henkilökohtaisia
velvoitteita.
Henkilöstörahasto jakaa saamansa voittopalkkioerät jäsenten rahasto-osuuksiin rahaston säännöissä sovittujen jakoperiaatteiden mukaisesti.
Jäsenten henkilökohtaisiin osuuksiin voittopalkkio jaetaan yleisimmin vuosiansion tai työajan suhteessa tai näiden yhdistelmänä.
Henkilöstörahaston tulee sijoittaa varansa varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Sijoitustoiminnan
tuotot arvostetaan vuosittain rahaston tilinpäätöshetkellä ja jaetaan jäsenten henkilökohtaisiin
osuuksiin jäsenellä tilikaudella
keskimäärin olleen henkilökohtaisen rahasto-osuuden arvon suhteessa.
Rahaston vuosilaskenta tehdään
rahaston tilikauden päätyttyä ja
tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen jäsenille annetaan selvitys rahasto-osuuden määrästä.
Tiedotteesta jäsen näkee yrityksen tuloksesta sekä sijoitusten tuo-
toista henkilökohtaiseen rahasto-osuuteen kertyneet erät. Tiedotteessa annetaan myös selvitys,
kuinka paljon jäsenellä on oikeus
nostaa osuuttaan.
Työsuhteen jatkuessa jäsenellä on
viiden jäsenyysvuoden jälkeen oikeus nostaa rahasto-osuudestaan
15 % vuosittain.
Jäsen voi halutessaan jättää nostamatta osuutensa ja nostaa sen tai
osan siitä myöhempinä vuosina sijoitustuottoineen.
Työsuhteen päätyttyä jäsenelle
maksetaan koko rahasto-osuus,
riippumatta siitä, onko viiden vuoden jäsenyysaika täyttynyt.
Rahasto-osuuden maksuajankohta määräytyy henkilöstörahastolain mukaisesti ja perustuu työsuhteen päättymispäivään ja -syyhyn.
Nostettu rahasto-osuus on saajien
veronalaista ansiotuloa, josta 20 %
on verovapaata. 쎲
씮
Henkilöstörahasto
palkitsemisjärjestelmänä
Yritys
• Ei maksa rahastolle voittopalkkioerästä
henkilösivukuluja.
• Erä on yritykselle vähennyskelpoinen tulonhankkimiskustannus.
• Voittopalkkio maksetaan tulostavoitteen
ylittyessä.
Henkilöstörahasto
• Vastaanottaa ja sijoittaa varat verovapaasti.
• Jakaa voittopalkkioerän ja sijoitustoiminnan tuotot henkilöstölle.
• Henkilöstö omistaa ja hallinnoi rahaston
toimintaa.
Henkilöstö
• Nostettavasta osuudesta 20 % on verovapaata.
• Koko henkilöstön huomioiva pitkäjänteinen palkitsemistapa, joko yksin tai muiden
palkitsemisjärjestelmien rinnalla.
• Yrityksen tulostavoitteet selkiintyvät.
• Sijoitustoiminta on oleellinen osa palkitsemisjärjestelmää.
Henkilöstörahastojen hallinnoinnista ja usein
myös sen sijoitustoiminnasta vastaavat alan
asiantuntijayritykset.
Silta-konserniin kuuluva Rahastopalvelu RP
Oy on vanhin ja ainut kokonaisvaltaista henkilöstörahastojen hallinnointipalvelua tarjoava yritys Suomessa.
Se aloitti toimintansa vuonna 1990, jolloin
myös ensimmäiset henkilöstörahastot perustettiin Suomeen.
Lisätietoja:
Rahastopalvelu RP Oy
Riikka Krause, puh. 020 7595 651
Minna Autere, puh. 020 7595 641
Jäsenpalvelu, puh. 09 6836 3320
www.rahastopalvelu.fi
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
23
씮
RAHASTO-OSUUDEN MAKSAMINEN
TYÖSUHTEEN JATKUESSA
Yrityksen tuloksesta kertyvät voittopalkkioerät
Rahaston sijoitustoiminnan tulos
Henkilökohtainen rahasto-osuus
Sidottu osa
Nostettavissa oleva osa
(ei voi nostaa 5 ensimmäisen
jäsenyysvuoden aikana)
(nostettavissa jäsenen valinnan mukaan
vuosittain 30.9)
vuosi 6
v. 7
v. 8
5 vuotta
v. 9
Vuosittain 15 %
kertyneestä osuudesta
v. 10 jne.
Jäsen
RAHASTO-OSUUDEN NOSTAMINEN
TYÖSUHDE/JÄSENYYS PÄÄTTYY
Osuuksia maksetaan kerran vuodessa, maksupäivä 30.9.
tuotannolliset tai taloudelliset syyt
määräaikainen työsopimus
perikunnalle maksu
yrityskauppa, yritysjärjestelyt, lepäävä jäsen
Jos työsuhde päättyy /työsuhdetapahtuma ajoittuu viimeistään 31.5.
rahasto-osuus maksetaan 30.9.
Esimerkki 1: Työsuhde päättyy 20.2.2009, rahaston tilikausi päättyy 31.5.2009, rahasto-osuus maksetaan 30.9.2009.
Esimerkki 2: Työsuhde päättyy 10.7.2009, rahaston tilikausi päättyy 31.5.2010, rahasto-osuus maksetaan 30.9.2010.
eläkkeelle
Jos työsuhde päättyy 31.5. mennessä, rahasto- osuus maksetaan 30.9.
tai neljän vuoden aikana jäsenen valitsemien erien suuruisena.
Esimerkki: Työsuhde päättyy 20.2.2008, rahaston tilikausi päättyy 31.5.2008, rahasto-osuus maksetaan 30.9.2008 tai
neljän vuoden aikana, 30.9. vuosina 2008-2011.
oma pyyntö tai työsuhteen purku
kaikki maksuun yhtiön 1 täyden tilikauden kuluttua (ero v. 2008, maksu 30.9.10)
Esimerkki: Työsuhde päättynyt v 2008, v 2009 on yrityksen seuraava täysi tilikausi ja rahasto-osuus maksetaan 30.9.2010.
24
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
Henkilöstörahaston
jäsenkirjeet
V
R-konsernin henkilöstörahaston jäsenkirjeet rahaston tilikaudelta 1.6.2008
– 31.5.2009 julkaistaan 27.8.2009 sähköisessä jäsenpalvelussa osoitteessa www.rahastopalvelu.fi.
Tilikauden aikana työsuhteensa päättäneille
postitetaan paperinen jäsenkirje samana päivänä.
Sähköisen jäsenkirjeen pääsee lukemaan omilla pankkitunnuksilla seuraavaa reittiä:
• lue lisää palveluistamme
• jäsenpalvelu
• kirjaudu jäsenpalveluun
• valitse oma pankki ja syötä henkilökohtaiset pankkitunnukset.
Mikäli jäsenellä ei ole mahdollisuutta lukea
jäsenkirjettään sähköisesti, hänen on mahdollista saada paperinen jäsenkirje postitse palkkahallinnon Rahastopalveluun ilmoittamaan
osoitteeseen.
Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse Rahastopalvelun asiakaspalveluun, puh. (09) 6836 3320 ja
sähköpostilla osoitteeseen rahasto@rahastopalvelu.fi. Muutoksen voi käydä tekemässä
myös internet-sivujen kautta. 쎲
HKI-TUKHOLMA – RYHMÄTARJOUS
HINNAT VOIMASSA 17.8-22.12.2009
LA-TO LÄHDÖT,VÄH 10 MATKUSTAJAA
ALKAEN 50 E
KYSY LISÄÄ RMY:STÄ! PAIKKOJA
RAJOITETUSTI! TUOTETUNNUS FKGSP
RAUTATEIDEN URHEILUN TUKI SÄÄTIÖN ITALIAN
KOHTEESSA
VIIKKO 40 VIELÄ VAPAANA.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
25
Eeva lukee lehtiä työkseen
Kirjastosihteeri Eeva Halosen työhön kuuluu VR:n lehtikatsauksen
kokoaminen. Se lähetetään ympäri Suomea sataan eri paikkaan. Katsausta varten selataan päivittäin lähes 60 kotimaista sanomalehteä.
Teksti ja kuvat: Soile Olmari
ehtikatsauksen tekeminen
on yksi osa Helsingin pääkonttorissa olevan VR:n
kirjaston asiakaspalvelua. Kirjastossa työskentelee kolme henkilöä ja se kuuluu VR:n viestintäyksikköön.
L
- Tehtäviini kuuluu lehtikatsauksen koonnin lisäksi mm. tiedonhakua, postitusta, lehtien saapumisjärjestyksen valvontaa, kirjojen luettelointia ja hyllyjen järjestämistä.
Lehtikatsauksiin liikennejutut
Lehtien lukemisessa Eeva saa
apua työtovereiltaan, mutta varsinaisen katsauksen hän tekee itse.
- Lehdistä poimitaan rautatiejuttujen lisäksi maantie-, satama- ja lentoliikennettä koskevat jutut. Luen,
valikoin, saksin, liimaan paperille ja vien kopioitavaksi, Eeva kiteyttää katsauksen koontivaiheet.
Kaikki lehdet eivät ilmesty joka
päivä ja maanantaisin on selattavina osa perjantain lehdistä sekä
viikonlopun ja maanantain lehdet.
- Katsaukset jaetaan VR:n toimipaikkoihin ja joillekin sidosryhmille. Maakuntiin ja sidosryhmille ne lähetetään kaksi kertaa viikossa.
Lehtikatsauksen kokoaminen vie
Eeva Halosen päivittäisestä työajasta kahdesta kolmeen tuntia: - Keskimäärin katsauksessa on sivuja 8 –
12, mutta esimerkiksi 16.6. oli 40 sivua. Tähän mennessä ennätys on ollut 56 sivua Jyväskylän onnettomuudesta kertovia juttuja ja lisäksi 38 sivua muuta asiaa.
26
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
- Voin olla vähän omituinen, kun
tykkään tästä työstä. Se on ihan
mielenkiintoista, Eeva naurahtaa.
Tiedonhankintaa asemista
ruumisjunaan
Tietoja kirjastossa haetaan niin
VR:n omalle väelle kuin ulkopuolisille asiakkaille: - Kyselyjä tulee
puhelimitse ja sähköpostitse.
- Torstaisin ulkopuoliset asiakkaat
voivat tulla tutkimaan kirjaston aineistoja, Eeva kertoo.
Esimerkiksi rautatieharrastajat
kyselevät kaikkea mahdollista ja
mahdotonta: - Yksikin mies kysyi
Malmin ruumisjunan aikatauluja.
- Hän oli tekemässä Stadin Slangi ry:n perinne- ja kulttuurilehteä.
Tiedot löytyivät aikataulukirjasta
ja hän oli hyvin tyytyväinen.
”Ruumisjunat”
Malmin hautausmaalle
Lähde: Wikipedia
Tyypillisesti kirjastosta kysytään
rautatieasemiin liittyviä tietoja kuten, milloin jokin asema on rakennettu ja avattu liikenteelle, milloin aseman toiminta on lopetettu: - Harrastajat käyvät läpi mm.
vanhoja aikataulukirjoja.
Malmin hautausmaa Helsingissä otettiin käyttöön 1895. Hautausmaalle rakennettiin Malmin
asemalta noin kahden kilometrin pituinen pistoraide, jota käytettiin sekä vainajien että saattoväen kuljetuksiin.
Hyvänä apuna tietojen hankinnassa on Hyvinkäällä toimiva Suomen
Rautatiemuseo: - Ellei meiltä löydy jotakin tietoa, rautatiemuseosta se yleensä löytyy.
”Ruumisjunat” lähtivät Malmille Kalliossa Aleksis Kiven kadulla sijainneelta Harjun ruumishuoneelta.
- Olen yhteydessä Hyvinkäälle vähintään kerran kuukaudessa. Me
myös annamme museolle vanhaa
materiaalia, Eeva mainitsee.
Standardit löytyvät
kirjastosta
VR:n kirjastossa on tuhansia rautatiehistoriaa käsitteleviä niteitä
- myös esimerkiksi alan pohjoismaisia historiakirjoja, rautatietekniikan kirjoja, jonkin verran taloutta ja markkinointia käsittelevää
sekä liikennettä yleensäkin käsittelevää kirjallisuutta.
- Sanomalehtiä, rautatiealan ulkomaisia aikakauslehtiä ja kotimaisia talouslehtiä on yhteensä
noin 160.
Jokainen VR:n työntekijä voi pyytää kirjastoa hankkimaan jonkin
kirjan: - Teoksen on oltava kuitenkin ns. yleishyödyllinen, muitakin ihmisiä hyödyttävää tietoa
sisältävä, Eeva kertoo.
Malmin hautausmaalla ei ollut
omaa junasuorittajaa vaan junat
liikkuivat Malmin asemapäälli-
kön vastuulla. Malmin asemalla oli omat opastimet tätä rataa
varten ja aseman opastintaulussa erilliset merkinnät.
Veturien oli mentävä hautausmaan raiteille mahdollisimman
vähillä höyryillä, ettei varoventtiili olisi alkanut puhaltaa hautajaisia häiritsevästi.
Rata poistettiin käytöstä vuonna 1954 ja on purettu. Ratapenkereellä kulkee nykyään pyörätie ja entinen Harjun ruumishuone toimii nuorisotalona. 쎲
VR:n henkilökuntaa palvellaan
myös auttamalla opiskelukirjoihin
liittyvissä kaukopalvelutilauksissa
muista kirjastoista.
punmyyntiin Helsinkiin. Vuoden
verran laskin rahteja kiitotavaratoimistossa ja marraskuussa 1974
aloitin työt kirjastossa.
Kirjaston kautta tilataan kaikki
teokset, joista löytyy VR:n töissä
tarvittavia viranomaismääräyksiä
ja -ohjeita sekä SFS-standardeja:
- Hankin esimerkiksi juuri VR Engineeringin käyttöön hitsausta käsittelevän sanaston.
Eeva on aktiivinen RVL:n jäsen.
Hän on mm. Pääkonttorin osaston
varapuheenjohtaja ja johtokunnan jäsen. Kunto hoituu käymällä
kerran viikossa sekä vesijumpassa että latinotanssiharjoituksissa.
- Työssäni on hyvin palkitsevaa,
kun kysytyt tiedot löytyvät ja vanhat tilastotkin ovat hirveän mielenkiintoisia.
Hän asuu Keravalla, jossa asuvat
myös hänen kaksi lastaan ja kaksi
lastenlasta: - Tapaan heitä usein ja
nytkin aion pyytää neljävuotiaan
mummille yökylään. 쎲
Mummi tanssii lattareita
Eeva Halonen tuli VR:lle töihin
”tsuppariksi”16.1.1970: - Muutaman vuoden jälkeen siirryin li-
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
27
Jokainen on oman työnsä
paras asiantuntija
Teksti: aloitetoimikunnan pj Vesa Stenvall,VR Osakeyhtiö • Kuva: Soile Olmari
M
eille jokaiselle on työskentelyn ohessa tullut
mieleen ajatuksia, millä
tavoin työt voisi tehdä järkevämmin. Tekemällä asian toisin saisivat asiakkaat parempaa palvelua.
Vastaus noin kolmessa
kuukaudessa
Aikaisemmin ja vielä nykyäänkin
on joillakin uskomus, että tekemällä aloitteen vastaus tulee vuosien päästä tai ei milloinkaan.
Vaunu- tai veturikaluston osaa kehittämällä voidaan parantaa kaluston luotettavuutta. Ottamalla talteen ja kierrättämällä säästetään
materiaalikuluja ja vähennetään
ympäristökuormitusta.
Tämä uskomus on väärä; aloitteeseen saa vastauksen keskimäärin
kolmen kuukauden sisällä. Toki
on vaikeita ratkaistavia asioita,
joissa lausunnonantajilla kuluu
enemmän aikaa pohtiessaan oikeaa ratkaisua.
Näitä ja monia muita ajatuksia
meille syntyy arkisen aherruksemme yhteydessä.
Lisää aloitteita toivotaan
Aloitetoiminta on yksi kanava, jolla hyviä ajatuksia voi viedä eteenpäin. Aloitetoiminnan tarkoituksena on kannustaa osallistumaan
ja vaikuttamaan henkilökohtaisella panoksella palvelujen ja toiminnan kehittämiseen.
Viime vuosina aloiteaktiivisuus on
ilahduttavasti kasvanut ja aloitteita on tehty 700 - 800 vuosittain, mikä on viisi kertaa enemmän kuin vielä viisi vuotta sitten.
Aktiivisuudessa on kuitenkin vielä toivomisen varaa.
Nykyisin vain joka kymmenes VR
Osakeyhtiön työntekijästä tekee
aloitteen vuodessa. Aktiivisimmissa suomalaisissa yhtiöissä aloitteita tekee keskimäärin jokainen yrityksen työntekijä ja vieläpä useita.
28
Kuljetusmarkkinat etenkin tavaraliikenteen puolella ovat muuttuneet ja niin on myös VR:n uudistuttava.
VR:n kilpailukyvyn kehittämisessä myös pienet parannukset ovat
tärkeitä.
Joitakin vuosia sitten aloitesääntöjä ja aloitteiden palkitsemista
uudistettiin. Toteutettavat aloitteet palkitaan säästö- tai hyötypalkkiolla, ja hyvät ideat kannustepalkkiolla.
Tilastojen mukaan noin joka viides aloite todetaan toteuttamiskelpoiseksi ja palkitaan säästö- tai
hyötypalkkiolla.
Pienikin parannus voi olla
tärkeä
Vaikka aloite ei jostain syystä päätyisikään toteutukseen, ei kannata masentua ja ajatella, että aloite
oli huono. Usein aloitteet ovat hyviä ideoita, mutta niiden toteuttaminen ei sillä hetkellä ole jostakin
syystä mahdollista.
Monesti nämä jäävät itämään lausunnonantajan ajatuksiin ja saattavat tulla toteutetuksi sopivana hetkenä. Jos näin käy, aloitesäännöt
mahdollistavat myös palkitsemisen tarkastelun uudelleen.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
Ole siis aktiivinen ja osallistu
VR:n toiminnan ja kilpailukyvyn
kehittämiseen, sillä jokainen meistä on oman työnsä paras asiantuntija. 쎲
Vuoden työturvallisuusteko
-palkinto
Teksti: sihteeri Matti Kuusela, Pääjohtaja H. Roosin säätiö
ääjohtaja H. Roosin säätiö
lähtee mukaan rautateiden
työpaikkojen ennaltaehkäisevään työturvallisuustyöhön
palkitsemalla vuoden työturvallisuustekoja.
P
Palkinto voidaan antaa VR-Yhtymässä, VR Osakeyhtiössä, VRRata Oy:ssä tai Corenet Oy:ssä
työskentelevälle henkilölle, työporukalle tai työyhteisölle, joka on
toiminnallaan edistänyt työturvallisuuden toteutumista omassa työyhteisössään/yhtiössään ja ehkä
laajemminkin VR:llä.
Palkitsemisen kriteerinä on toiminta tai
teko, joka kannustaa
kaikkia entistä turvallisempaan toimintaan.
Palkitsemisen aiheena
voi olla uusi työturvallisuutta edistävä teko
tai toimenpide, oma
esimerkillinen toiminta tai pitkäjänteinen
työ työturvallisuuden
edistämiseksi.
Aloitus 2010
Hakuprosessi on tammi – helmikuussa. Yhtiöt esittävät palkittavaa henkilöä, työporukkaa tai työyhteisöä työturvallisuusverkostolle, joka valitsee muutamia vaihtoehtoja.
Toukokuun kokouksessaan säätiön hallitus päätti jakaa vuosittain arvoltaan enintään 1 000 euron palkintoja.
Valitut vaihtoehdot
esitetään Pääjohtaja H. Roosin säätiön hallitukselle
lopullista valintaa varten. Säätiön
hallitus valitsee ehdokkaista yhdestä kolmeen palkittavaa.
Kunniakirja ja enintään 1 000 euron arvoinen palkinto jaetaan erillisessä palkintojenjakotilaisuudessa VR:n vuosipäivänä maaliskuussa. Ensimmäisen kerran palkinto
jaetaan vuonna 2010.
Avustuksia jo 53 vuotta
Pääjohtaja H. Roosin säätiön perusti VR:n entinen pääjohtaja,
kenraali Harald Roos. Tarkoituksena on tukea työtapaturman takia perheen pääasiallisen huoltajan menettäneitä tai poikkeuksellisesti muusta syystä taloudelliseen ahdinkoon joutuneita rautatieläisperheitä.
Kolme vuotta sitten lisättiin tukimuotoihin myös vakavasta työtapaturmasta toipuvan henkilön kuntouttamisen edistämiseen
myönnettävä taloudellinen tuki.
Säätiötä hoitaa hallitus, jonka VRYhtymän toimitusjohtaja nimeää
aina kolmivuotiskaudeksi. Hallitukseen on nimetty työantajan
edustajien lisäksi edustaja kustakin henkilöstöjärjestöstä.
Säätiö on 53 toimintavuotensa aikana myöntänyt avustuksia kaikkiaan 299 yhteensä lähes 70 000
euroa.
Säätiöstä löytyy lisätietoja, mm.
avustuksen hakulomake, Verstaalta osoitteesta: Työn tuki/Liikunta
ja vapaa-aika/Virkistysmäärärahat ja tuet/ 쎲
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
29
Influenssa A
(H1N1) -epidemiaan
varautuminen VR:llä
V
R:lle on nimetty ns. sikainfluenssapandemian (A H1N1) varalta seurantaryhmä ja johtoryhmä, jotka toimivat
aktiivisesti.
- VR:llä on valmiussuunnitelma, ja toimimme
viranomaisten antamien ohjeiden ja suositusten
mukaan, kertoo VR:n ylilääkäri Otso Ervasti.
- Kevään ja alkukesän aikana sellaista henkilökuntaa, jolla on erityinen vaara saada tai levittää pandemiaa, on ohjeistettu kohderyhmään
sopivilla ohjeilla.
- Tiettyjä työpisteitä on varustettu esim. desinfioiduin käsihuuhtein. Tiettyjen junien konduktöörivaunuissa on hengityssuojaimia niille matkustajille, jotka sairastuvat esim. yöjunamatkan
aikana kovaan kuumetautiin.
Koko VR:n henkilökuntaa varten on Verstaalle perustettu ns. tarttuvien tautien sivusto, jossa on ajankohtaisia toimintaohjeita mm. käsi-
ja yskimishygieniasta: - Lisäksi Verstaan ajankohtaisessa osiossa on asiasta tietoa, Ervasti kertoo.
- Toimintayksiköt ovat tehneet suunnitelmat,
miten toiminta hoidetaan, jos/kun pandemia
aiheuttaa runsaasti yhtäaikaisia sairauspoissaoloja.
- VR avustaa viranomaisia kaikille kansalaisille
tarkoitetun tietomateriaalin levittämisessä asemilla ja mahdollisesti junissa.
Ervasti toteaa, että kyseessä on tavallinen sairaus, joka ei vaadi eristämistoimia: - Jos/kun epidemia leviää niin, että se alkaa vaikuttaa laajasti, VR:llä siirrytään tilapäisesti ns. kevennettyyn sairauslomakäytäntöön influenssaan sairastuneiden osalta.
- Kun kevennetty malli otetaan käyttöön, siitä
ilmoitetaan erikseen. Suunnitelma on, että jos
influenssaan sairastunut ei tarvitse välitöntä
lääkärin hoitoa, oma
työterveyshoitaja voisi puhelimitse arvioida sairausloman tarpeen.
- Mikäli sairastunut
saa ohjeen työterveysasemalta tai hän tuntee kuuluvansa ns. riskiryhmään, on otettava yhteyttä oman kunnan tai terveyskeskuksen influenssapoliklinikkaan, Ervasti sanoo.
30
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
Hallitusti
Hallitusti -palstalla kerrotaan lyhyesti RVL:n hallituksessa käsitellyistä asioista. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa.
Kokoukset 11.6. ja 18.8.
• Kuultiin Tarja Turtiaisen selvitys mahdollisen mielenilmaisupäivän 15.6. taustoihin liittyvistä asioista. Käytiin perusteellinen keskustelu. Päätettiin yksimielisesti
osallistua mielenilmaisuun 15.6.
omistajapolitiikkaa kohtaan. Sovittiin, että osastot hoitavat informaation jäsenilleen myös työpisteittäin.
toon läsnäolo- ja puheoikeuksin.
RVL:n edustajaksi nimettiin liiton
puheenjohtaja Tarja Turtiainen.
Varaedustajaksi johtoryhmään nimettiin Seppo Juselius. Hallintoneuvostossa ei ole varaedustajaa.
• RVL:n jäsenkortin voimassaoloaika umpeutuu 2009. Nordea
on maksanut tähän asti jäsenkortin painatuksen, mutta on sanonut
sopimuksen irti 2010 alkaen. Vaihtoehtoja tutkitaan.
• Käsiteltiin RVL:n toimintasuunnitelmaa 2009 – 2012: 1)
Edunvalvonta ja sopimustoiminta, 2) Yhteiskuntavaikuttaminen,
omistajaohjaus ja yhteistyö muiden liittojen kanssa, 3) VR:n sisäinen toiminta ja 4) RVL:n sisäinen toiminta. Suunnitelma hyväksyttiin hallituksessa lisätyillä tarkennuksilla.
• Työnantaja on informoinut liittoja tulevasta VR:n organisaatiomuutoksesta. Järjestöjen edustajat kutsutaan mukaan kerran kuukaudessa VR:n laajennettuun johtoryhmään. Järjestöjen edustajat
kutsutaan VR:n hallintoneuvos-
• Turtiainen esitteli RVL:n jäsentutkimuksesta tehdyt lisäanalyysit. Sovittiin tutkimuksen hyödyntämissuunnitelma: Osastojen johtokunnat käsittelevät tutkimusta yhdessä liittovaltuutettujen kanssa. Tulokset toimintaeh-
dotuksineen lähetetään liitolle ja
ne käsitellään vielä hallituksessa
lokakuussa.
• Käytiin läpi mielenilmaisupäivän 15.6. palautteita, kokemuksia
ja oppia.
• Liikenne- ja Erityisalojen
Työnantajat ry (LTY) on haastanut Rautatievirkamiesliiton ja
Rautatieläisten Liiton sekä niiden
osastot työtuomioistuimeen mielenilmaisusta 15.6. Kanteen syynä on työrauhavelvoitteen rikkominen. Kuultiin asiantuntijana asianajaja Soile Salovaaraa haasteeseen ja lomauttamiseen liittyvissä
kysymyksissä.
• Sovittiin osastojen johtokuntien koulutuksen toteuttamisesta loppuvuoden ja alkuvuoden
2010 aikana. Kouluttajana toimii
TSL. 쎲
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
31
Wanted!!!!
VR-virkamieskurssilaiset
1958 - 1959
Alhola, Anttila, Björkman, Böckerman, Hankivaara…
Hyvä VR:läinen, tervetuloa
nauttimaan syksyisen Vuokatin
upeista maisemista ja palveluista!
Syystarjous VR:läisille
37 Eur/hlö/vrk 1.9.-30.9.2009
41 Eur/hlö/vrk 1.10.-31.10.2009
Hinta sisältää majoituksen uusitussa,
saunallisessa loma-asunnossa Säätiön tuella
(väh. 2 hlöä/asunto), aamiaisen ja
päivällisen noutopöydästä, kuntosalin
käytön, 2 tunnin lipun Katinkullan kylpylään
ja kävelysauvojen tai polkupyörän vuokran.
Lisämaksu 1 hh syyskuussa 10,50 Eur/vrk ja
lokakuussa 12,60 Eur/vrk.
Tarjous on voimassa 1.9. - 31.10.2009 ja
koskee vain uusia varauksia.
Varatessa käytettävä viitettä VRsyys09.
Hinta ilman Säätiön tukea 53 Eur/hlö/vrk.
Hinnat voimassa vain VR:läisille ja
muille etuun oikeutetuille.
TERVETULOA
VUOKATTIIN!
Puh. 08 669 8111, fax 08 669 8100
E-mail: myynti@vuokatinhovi.fi
Vuokatinhovintie 15, 88610 VUOKATTI
RVL:n jäsenkyselyn
hyödyntäminen
Keväällä toteutetun jäsenkyselyn tuloksia on
käsitelty ja analysoitu liiton hallituksessa. Tuloksia käsitellään seuraavaksi RVL:n osastojen johtokunnissa. Käsittelyihin kutsutaan mukaan kunkin osaston liittovaltuutetut.
Johtokunnissa pohditaan vastausten perusteella erityisesti sekä toiminnan onnistumisia että
erityistä kehittämistä kaipaavia asioita ja tehdään toimenpide-ehdotuksia.
Hallitus käsittelee osastojen vastauksia ja tekee omat toimenpide-ehdotuksensa lokakuussa.
32
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
Viisikymmentä vuotta sitten toukokuun lopulla 1959 päättyi Rautatieopiston ns. pitkä
virkamieskurssi, josta pätevöityi junanlähettäjiä eri puolille Suomea silloisiin VR:n liikennejaksoihin.
Virkamieskurssimme ei ollut erinäisistä syistä
silloisen Rautatieopiston johtajan Matti Voltin mieleen.
Niinpä juhlallinen todistusten jako kurssin
päättyessä jäi toteuttamatta ja todistukset toimitettiin arkisesti postissa ”linjalle” sijoitusasemillemme.
Puoli vuosikymmentä on kulunut ja olisi
oikea aika tapaamiseen ja muisteloihin.
Ajatus on, että tapaaminen toteutuisi joskus
tulevan marraskuun tai joulukuun alun aikoihin. Kokoontumispaikkakunta voisi olla
Helsinki.
Me alla mainitut henkilöt olemme valmiita järjestämään tilaisuuden, kunhan saamme yhteyden (vielä elossa oleviin) kurssilaisiin.
Kaikki eivät tätä viestiä saa, koska eivät saa
tätä lehteä. Jos tiedät tällaisen henkilön, ota
yhteyttä häneen ja välitä nämä tiedot ja pyydä häntä mukaan tapaamiseen.
Yhteydenotto käy joko puhelimitse tai sähköpostilla seuraaviin osoitteisiin:
Osmo Björkman, puh.050 440 2632,
osmo.bjorkman@kolumbus.fi tai
Heikki Kangasmäki, puh. 044 544 2662,
heikkikangasmaki@hotmail.com
Sairastuminen
lomautusten aikana
Teksti: Henry Kulin, valtakunnallinen pääluottamusmies
L
palkkaa sairausajan palkanmaksujakson loppuun (Työtuomioistuimen päätös 57 vuodelta 1994).
Jos työntekijän poissaolon taustalla on sairauden lisäksi joku toinen peruste, arvioidaan työnantajan velvollisuudet yleensä ensin ilmenneen syyn mukaan (aikaprioriteettisääntö).
Työnantaja maksaa palkkaa lomautuksen alkamiseen asti, kun
sairaus alkaa lomautusilmoituksen jälkeen mutta ennen lomautuksen alkamista. Lomautuksen
ajalta palkkaa ei palkkaa makseta.
(TT 01, 1997).
Jos työntekijä on edelleen sairaana lomautuksen päättyessä, sairausajan palkan maksaminen jatkuu,
kunnes työkyvyttömyys päättyy.
omautusten alettua syntyi monta kysymystä. Niiden ratkaisua voi lähestyä
ns. aikaprioriteettisäännön näkökulmasta.
Mahdollisia ”päällekkäisiä” poissaolosyitä ovat lomautus, lakko,
perhevapaa, vuorotteluvapaa.
Sairaus ja lomautus
Kun sairaus alkaa ennen lomautusilmoitusta, työnantaja maksaa
Sairastuminen lomautuksen
aikana
Palkanmaksu alkaa lomautuksen
päättymisajankohdasta.
Lomautetulla on oikeus saada hakemuksesta myös Kelan sairauspäivärahaa, jos hän on lomautettuna sairaana. Oikeus sairauspäivärahaan alkaa, kun sairaus on
kestänyt sairastumispäivän lisäksi
9 arkipäivää.
Sairauslomatodistukset on toimitettava työvoimatoimistoon ja
Kelaan. Sairauspäivärahaa saa 6
arkipäivältä ja ansiosidonnaista
ma - pe.
Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän sisällä viimeisestä päivärahasta, päivärahajakso alkaa ilman
uutta omavastuuaikaa.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
33
Jutunjuuri
Mistä virkistystä
työntekoon?
N
Tämän ovat todenneet myös virkistystä järjestävät tahot miettiessään toiminnan ohjelmaa sopivaksi kaikille.
Paineen alla voi kärsiä myös työpaikan ilmapiiri, jolla on suuri merkitys työpaikalla viihtymiseen.
M
ykyisin puhutaan paljon työssä jaksamisesta. Eikä suotta; työtahti on monilla työpaikoilla kova, joten stressi ja paine verottavat
työntekijöitä.
onissa, esimerkiksi RVL:n järjestämissä tapahtumissa on ikähaitari suuri. Odotuksia
ja toivomuksia on laidasta laitaan. Tämä
asettaa järjestäjille aina melkoisen haasteen.
Reipas ja levännyt työntekijä on kannattava myös
työnantajan näkökulmasta. Virkistyspäivät ovatkin
kasvattaneet suosiotaan
viime aikoina.
Eri ikäryhmille olisi hyvä
olla mieluista heitä kiinnostavaa tekemistä, että jokainen saisi nauttia toiminnasta. 30- ja 50-vuotiaan ajatukset illanvietosta voivat olla
hyvinkin toisistaan poikkeavia.
Yhteiset reissut ja tapahtumapäivät tuovat henkilökuntaa lähemmäs toisiaan.
Ne tarjoavat työntekijöille
ja johdolle hyvän tilaisuuden kohdata toisensa epävirallisesti. Yhdessä tekeminen ja kokeminen lujittavat myös me-henkeä.
T
ässä asiassa ovat liitot ja yhdistykset ottaneet jäsenet siipiensä suojiin ja järjestäneet
erilaista virkistystoimintaa.
Osa porukasta toivoo, että
he viettäisivät aikaa yhdessä.
Tämä on jalo ajatus, mutta
ihmisillä on erilaisia tapoja
pitää hauskaa. Toiset haluavat tanssia valssia ja tangoa,
toiset taas teknoa, rockia tai
poppia.
jari.ruotsalainen@vr.fi
Liikenneohjaaja
Se onkin loistava asia; yhteiset tapahtumat tuovat
piristystä arjen rutiineihin ja antavat meille uusia
näkökantoja niin työ- kuin vapaa-ajalla askarruttaviin asioihin.
Tällä hetkellä VR elää melkoisia muutoksen aikoja
kuten moni muukin yritys. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja rekrytoinnit ovat tuoneet uutta
verta talon ulkopuolelta sisään.
34
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
Järjestäjän päänvaivaksi jää
tarjota kaikille mieluista ohjelmaa. Ja hyvinhän tässä on
onnistuttu.
Näistä onnistuneista virkistystapahtumista kuuluu
suuri kiitos järjestäjille. Hyvää syksyn odotusta kaikille ja seuraavien virkistystapahtumien odottelua. 쎲
JÄSENASIAT
ILMOITUS ELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ TAI
JÄSENMAKSUN KESKEYTYKSESTÄ
PALAUTA LOMAKE TÄYTETTYNÄ JA ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen
Rautatievirkamiesliitto ry
Jäsenasiat: Sini Mero
Jäsenasiat
sini.mero@rvlry.fi
Kaisaniemenkatu 10
puh.(09) 5422 1500
00100 HELSINKI
fax (09) 5422 1510
Eläkkeelle siirtyminen
Henkilötiedot
Nimi: ___________________________________________________________________
Hetu: ________________________
Siirryn _____________________________ eläkkeelle __/__ _____ alkaen
(mille)
Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi 씲
Jäsenmaksun keskeytys
RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella,
asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa.
Jäsenmaksun keskeytysaika
Keskeytyksen syy:
__/__ _____ – __/__ _____
씲 Työttömyys
씲 Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa.
씲 Hoitovapaa
씲 Kuntoutustuki
씲 Opiskelu
씲 Palkaton sairausloma
씲 Muu palkaton vapaa, mikä?______________________________________________
__________________________________________________________________________________________
Päiväys ja allekirjoitus
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2009
앻
35
Turku kiittää
lämpimästi RVL:n kesäpäiville 8. – 9.8. osallistuneita.
Kouvola kutsuu
RVL:n kesäpäiville Saimaan ja lehmusten kaupunkiin Lappeenrantaan 7. – 8.8.2010.