29.4 - Rautatievirkamiesliitto ry
R a u t a t i e v i r k a m i e s s. 8 2 9 . 4 . 2 0 1 1 n : o 2 Operaatiokeskuksessa johdetaan junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista Matkustajaliikenteen muutokset puhuttavat palveluneuvojia s. 20 Kuva: Seppo Juselius TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) 5422 1522 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) 5422 1533 Talousvastaava Anne Lappeteläinen Puh. (09) 5422 1500 Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Toimisto avoinna arkisin klo 9.00 - 15.00 Puh. (09) 5422 1500 Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM 040 862 0951 Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila Puh. 0307 20015 GSM 040 596 4776 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 3 ilmestyy 13.6.11 4 Normaalia keskustelua työpaikoille Tarja Turtiainen vieraili jokaisessa RVL:n osaston vuosikokouksessa liittosihteerin ja valtakunnallisen pääluottamusmiehen kanssa. Heidän mielestään tämä oli erinomainen tapa käydä keskustelua jäsenistön kanssa. Yksi hämmästyttävä piirre nousi esiin: hieman yleistäen voi sanoa, että työpaikoilla ei esimiesten ja työntekijöiden kesken osata keskustella asiallisesti aivan normaaleista työhön liittyvistä asioista. Olipa syy mikä tahansa, keskusteluyhteyden puute aiheuttaa aivan turhaa kuohuntaa ja läiskyviä laineita. 6 Liittovaltuusto päättää tulevista työehtosopimuksista RVL:n liittovaltuusto kokoontui 15.4. sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Valtuusto hyväksyi ponsiesityksen, jonka mukaan Rautatievirkamiesliiton valtuusto päättää tulevaisuudessa työehtosopimusten hyväksymisestä. Jäsenmaksu on edelleen 1,40 % ja eläkeläismaksu vuodelle 2012 on 12 euroa. Siht. Seppo Juselius Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.fi ISSN 0781-5301 Painosmäärä 2300 kpl Painopaikka Esa Print Oy 10 Poukkoilevat ratarahapäätökset uhkana junaliikenteen tulevaisuudelle Rautatiejärjestöt ovat pitkään varoittaneet toimijoita ratarahoituksen ongelmista sekä riittävyydestä. Nyt ratarahoitus on vedetty alimmilleen vuosiin ja työt ovat keskeytyneet uusinvestoinneissa. Routavaurioiden korjaamiset uhkaavat siirtyä pitkälle syksyyn. Uudet liikenneinvestoinnit tulee rautatiejärjestöjen mielestä irrottaa vaalikauden budjettikehyksestä. Elinkaarihankkeiden tulee jatkossakin olla maltillisia. 16 Viulisti soittaa kansanmusiikkia Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Fax (09) 5422 1510 soile.olmari@rvlry.fi keamiin mahdollisuuksien mukaan jo ennakoiden. Pj Karri Peltola 8 Operaatiokeskuksessa johdetaan junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista VR:n operaatiokeskus aloitti toimintansa pääkonttorissa helmikuun alussa. Lisäksi organisaatioon kuuluvat operaatiopisteet Kouvolassa, Tampereella ja Oulussa. Keskuksessa työskentelee noin 110 henkilöä. Keskuksen tehtävänä on johtaa junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista operaattorin näkökulmasta, seurata normaalitilanteessa liikenteen sujumista ja puuttua poik- Anna-Kaisa Lavikainen sai alkuvuodesta SAK:n kulttuuriapurahan. Apuraha tuli viulun jousen jouhien vaihtoon. Aiemmin hän on saanut apurahan Orivedellä pidetyn viulukurssin kustannuksiin. Anna-Kaisa on kiitollinen apurahoista: - Oriveden kurssilla oli ansioituneita opettajia ja myöhemminkin olen osallistunut kursseille. Keravalla asuva Anna-Kaisa soittaa viulua kansan- 2•2011 musiikkia soittavissa Äkseröisissä: - Tänä keväänä olemme esiintyneet keravalaisessa vanhainkodissa ja Keravan kaupungin tilaisuuksissa. 20 Palveluneuvojia puhuttivat matkustajaliikenteen muutokset VR:n matkustajaliikenteen muutokset ovat herättäneet tänä keväänä paljon tunteita ja mielipiteitä palveluneuvojien joukossa. Helsingin osasto kutsui Etelä-Suomen alueella työskentelevät jäsenensä keskustelemaan aiheesta. 22 palveluneuvojan lisäksi paikalla olivat RVL:n valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin ja liittosihteeri Seppo Juselius. Vilkkainta keskustelua käytiin asiakaskuormapohjaisista työvuoroista. Ongelmana koetaan työhönsidonnaisuuden kasvaminen ja ajoittain jopa kymmenen tunnin työpäivät. PÄÄKIRJOITUS Kansan edustajilla näytön paikka myös raideliikenteen kehittämisessä Kevät eteni ison harppauksen aurinkoisen lämpimänä pääsiäisenä, joka tänä vuonna osui lähelle työn juhlaa vappua. Odotan jo mielenkiinnolla, minkälaisissa tunnelmissa vietämme vappua vuoden päästä. Silloin uudet kansan edustajat ovat antaneet ensimmäisen työvuotensa näytöt. Toivottavasti tuleva hallitus ja kansanedustajat vaikuttavat konkreettisesti suomalaisen työn puolesta myös ratarahoituksen kautta. Nyt on todellakin aika päästä eroon epämääräisestä ja poukkoilevasta ratarahoituspolitiikasta. Palkansaajien Tutkimuslaitoksen tutkimuksesta "Suomen rautateiden kehitys" selviää, että nykyrahoituksella ratojen kunto heikkenee entisestään ja rataverkkoa joudutaan supistamaan. Niin ratojen kunto ja riittävyys kuin liikenteenohjausjärjestelmät vaikuttavat olennaisesti muun muassa tuhansien raideliikenteessä työskentelevien työn onnistumiseen sekä tavara- ja matkustajaliikenteen toimivuuteen. Tämä toimivuus puolestaan vaikuttaa olennaisesti elinkeinoelämämme menestymiseen. Ja niin edelleen. Ympäristöystävällisen raideliikenteen kehittämisessä on siirryttävä sanoista todellisiin tekoihin. VR lunasti ympäristölupauksiaan siirtymällä sataprosenttisesti vesivoimalla tuotetun sähkön käyttöön vuoden alusta. VR:n vuotuisella sähkönkulutuksella voisi lämmittää 42 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa. VR:n massiivinen muutosohjelma etenee ja vaikuttaa suuresti myös RVL:läisten elämään. Muutosohjelman yhtenä arkkitehtina toiminut Lauri Ratia kutsuttiin syksyllä 2008 yllättäen eronneen Antti Lagerroosin jälkeen VR-Yhtymän hallituksen puheenjohtajaksi. Nyt Ratian pesti päättyi kevään yhtiökokouksessa. Ratia mainitsi RVL-lehden haastattelussa (2/2009), että muutososaaminen on se lisäarvo, jonka hän VR-Yhtymän kehittämiseen tuo: - Tulossa on paljon mielenkiintoisia muutoksia. Uutta puheenjohtajaa Sanoma-konsernin entistä toimitusjohtajaa Hannu Syrjästä odottaa melkoinen työsarka. Nähtäväksi jää, minkälaisen ”muutospuumerkin” hän saa aikaiseksi. VR:lle haluttiin nyt nimenomaan hallituksen puheenjohtaja, jolla on kokemusta vaativasta kuluttajaliiketoiminnasta. 24 Osastojen toimihenkilöitä 2011 RVL:n osastojen vuosikokouksissa ja johtokuntien kokouksissa on jälleen valittu toimihenkilöt vuodeksi eteenpäin. Kokouksissa vierailivat RVL:n puheenjohtaja, liittosihteeri ja valtakunnallinen pääluottamusmies. Muutamassa paikassa he ehtivät vierailla myös jäsenten työpaikoilla, kuten Joensuun lipputoimistossa (kuva) ja liikenteenohjauksessa. RVL:n osastoissa on jälleen valittu uudet johtokunnat ja toimihenkilöt. Onnittelut ja voimia vaikuttamiseen. Vuosikokouksissa jäsenistöllä oli mahdollisuus kuulla liiton puheenjohtajaa, liittosihteeriä ja valtakunnallista pääluottamusmiestä. Tarja Turtiainen kirjoittaa vuosikokouskäyntien annista sivuilla 4─5. RVL:n extranet-sivut avautuivat 18.4. hieman takkuillen. Mikäli kirjautumisessa on ongelmia, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Sivut täydentävät ja syventävät julkisia nettisivujamme. Liiton sivuja päivitetään liiton toimistossa ja osastot vastaavat omien sivujensa päivittämisestä. soile.olmari@rvlry.fi päätoimittaja RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 3 tarja.turtiainen@rvlry.fi puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Normaalia keskustelua työpaikoille R VL:n osastojen vuosikokouskierros on nyt tehty. Mukanani kierroksella olivat myös Seppo Juselius ja Henry Kulin. Kovin paljon ei normaali osallistujamäärä näyttänyt lisääntyneen. Totesimme kierroksen jälkeen, että tämä oli erinomainen tapa käydä keskustelua jäsenistön kanssa. Yksin edustaessaan ei välttämättä tiedä sellaisten asioiden yksityiskohtia ja taustoja, joissa ei ole mukana. Nyt toivottavasti pystyimme antamaan yksityiskohtaisempaa tietoa. Olen yrittänyt käydä läpi vielä jälkeenpäin näitä vuosikokouskeskusteluja. Yksi ilmiselvä ja hämmästyttävä piirre nousi esiin: työpaikoilla ei esimiesten ja työntekijöiden kesken osata keskustella asiallisesti aivan normaaleista työhön liittyvistä asioista. Okei, tämä on yleistys, eikä tietenkään koske kaikkia työpaikkoja. Mutta keskustelun puute näkyi selvästi. Miksi näin on? Onko esimiehillä liian kiire? Puhutaanko toisten ohi? Olipa syy mikä tahansa, keskusteluyhteyden puute aiheuttaa aivan turhaa kuohuntaa ja läiskyviä laineita. 4 Olen hymyillyt vinosti ruotsalaisten iankaikkisuuden kestävälle diskuteeraamiselle, joka tulee esiin järjestöelämässäkin. (Että ne jaksavat!) Nyt toivon, että voisimme saada edes pienen palan tästä ruotsalaisten tavasta puhua asioista asiallisesti. Y mmärrän, että paine kasvaa, kun työntekijä yrittää epätoivoisesti kertoa esimiehelleen työhön liittyvistä vaikeuksista eikä mitään tapahdu. Jossakin kokouksessa kattila melkein räjähti. Töiden organisointi on työnantajalle kuuluva asia ja puutteet siinä heijastuvat laajalle. Keskustelun puute ja huono johtaminen purkautuu palautteena tällöin liiton edustajille. Erityisesti Pieksämäen, Tampereen ja Helsingin vuosikokouksissa talousyksikön töiden organisointipuutteet tulivat esille. Kuultuihin ongelmiin tartuttiin välittömästi käymällä työnantajan kanssa neuvottelut. Viestimme oli poikkeuksellisen suorasukaista, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että ongelmiin saatiin korjausta. RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 Mikäli töiden organisoinnissa ilmenee edelleen ongelmia, ilmoittakaa asioista itse tai luottamusmiesten kautta työnantajan edustajalle. Koska työnjohto-oikeus on työnantajalla, yksittäisen työntekijän ei tarvitse huolehtia työnantajan murheista. Riittää että tekee töitä normaaliin tahtiin päivittäisen työajan ja sitten lähtee kotiin. urun vuosikokouksessa myöhään lauantai-iltana keskusteltiin ja kyseltiin matkustajaliikenteen vuorotauluongelmista, erityisesti ns. heittovuorolaisten osalta. T Muillekin saman ongelman kanssa painiville tiedoksi pääpointit: Heittovuorolaisen tunnit jaksossa ovat 115 ja loput ovat ylitöitä. Tessin mukaan h-hetki työvuoron ilmoittamiselle on edellisiltana klo 19.00 mennessä. Työvuoro voi olla muukin kuin mitä vuorotaulussa on. Kun ilmoitettu vuoro muuttuu, siitä maksetaan poikkeamakorvaukset ja vapaa-ajalle esitetystä vuorosta samansuuruinen vapaa-ajan poikkeamakorvaus. On hyvä, että kysyvä saa vastaukset vaikka vuosikokouksessa. RVL:n toimistossa on vain kaksi edunvalvontatehtävissä olevaa, mutta tessien valvonnan selkäranka on valtakunnallinen päätoiminen pääluottamusmies, 4 päätoimista aluepääluottamusmiestä ja 17 luottamusmiestä (oikeus valita 21). He ovat lähellä jäseniä ja koulutettuja neuvomaan, jos on tietämättömyyttä tessin määräyksistä. Epäselvyyksien selvittelyä astetta pari vakavampi tilanne on, jos ollaan selvästi eri mieltä työnantajan kanssa tietystä tessin kohdasta esimerkiksi sen poikkeamakorvauksen maksamisesta. yöehtosopimukseen on kirjattu riitakysymysten neuvottelujärjestys, joka on pysynyt muuttumattomana vuosikymmenien ajan. T Jos epäselvyydet tai erimielisyys eivät ratkea työpaikalla esimiehen ja työntekijän ja luottamusmiehen välisissä keskusteluissa, seuraava taso on aluepääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välinen neuvottelu. Jos asia ei ratkea, tehdään erimielisyyspöytäkirja, johon kumpikin osapuoli kirjaa oman näkemyksensä. Sen jälkeen käydään ns. liittotason neuvottelut RVL:n ja PALTAn (työnantajajärjestö) välillä. RVL voi harkinnan jälkeen viedä erimielisyyden tessin tulkinnasta työtuomioistuimeen ratkaistavaksi. RVL on satsannut luottamusmiesten kouluttamiseen melkoisesti. Kuluneena vuonna luottamusmiehet saivat muun muassa mittatilaustyönä Kiljavan opiston nelipäiväisen työoikeuskoulutuksen. Menestymisen mahdollisuus käsitellään aina perusteellisesti liiton käyttämän asianajajan kanssa. Hävityssä tapauksessa joudumme maksamaan myös toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Valtakunnallinen pääluottamusmies ja hänen varansa ovat saaneet useasta modulista koostuvan laajemman työoikeuskoulutuksen. Muillakin aluepääluottamusmiehillä on mahdollisuus tähän koulutukseen. Tämän vuoden koulutussopimuksen mukaisesta koulutuksesta on vielä paljon hyödyntämättä! Sen sijaan työtuomioistuimeen ei voi viedä sellaisia asioita, joissa erimielisyys koskee esimerkiksi tietyn toiminnan järjestämisestä tai organisaatioon tai muuhun vastaavaan liittyvää asiaa. Yhtä vakavasta tilanteesta on kyse, jos ao. henkilö on sitä mieltä, että hänet on sanottu irti laittomasti. Senkin asian liitto voi viedä tuomioistuimeen. On huomattava, että ammattiliitoilla ei ole mahdollisuutta nostaa kannetta yleisessä oikeudessa yksittäisen jäsenen ongelmassa, vaan yksittäisen jäsenen täytyy lähteä peräämään asiaansa. Siksi SAK on ajanut kanneoikeuden saamista myös ammattijärjestöille. Ps. Kysyin muutamassa vuosikokouksessa, kuinka moni on lukenut RVL:n nettisivuilta puheenjohtajan ”plokkia”. Kun lehti ilmestyy 6 numeroa vuodessa, nettisivuilla Ajankohtaista -osiossa ja extranet-sivuilla Puheenjohtajan plokki -osiossa on ilmestymisten välillä ajankohtaista tietoa. Käykää sivuilla! RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 5 Liittovaltuusto päättää tulevista työehtosopimuksista Rautatievirkamiesliiton liittovaltuusto kokoontui Helsingissä 15.4. sääntömääräiseen vuosikokoukseensa. Normaalien vuosikokousasioiden lisäksi päätettiin tulevien työehtosopimusten hyväksymiseen liittyneestä ponsiesityksestä. Teksti ja kuvat: Soile Olmari 6 RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 H annu Laukkanen teki ponsiesityksensä viime syksyn ylimääräisessä valtuustossa. Ponsiesityksessä ehdotettiin, että Rautatievirkamiesliiton valtuusto päättää tulevaisuudessa työehtosopimusten hyväksymisestä. RVL:n hallituksen laajasti perustellussa vastauksessa todettiin, että työehtosopimusten hyväksyminen on sääntöjen mukaan mahdollista myös hallituksen päätöksellä. Nykykäytäntö on tällainen. Perusteluissa todettiin muun muassa, että työehtosopimuksen syntyminen voi muodostua vaikeaksi prosessiksi, jolloin työehtosopimuksesta päättävä elin tarvitaan paikalle useasti. Pahimmillaan voi käydä niin, ettei neuvottelutulosta olekaan esittää päättävälle elimelle. Näissä tapauksissa kokous voidaan keskeyttää teknisesti ja osallistujat palaavat välillä takaisin kotiin ja jälleen kokouspaikalle. Toinen tapa on jäädä odottamaan neuvottelujen edistymistä. Mikäli neuvottelut venyvät huomattavasti joudutaan pitämään uusi kokous. RVL:n hallituksen kokouksen koollekutsumiseen ei ole minimiaikoja. Jos tarve vaatii, kokous voidaan järjestää jopa puhelinkokouksena. Hallituksen jäsenillä on aina mahdollisuus olla yhteydessä oman osastonsa liittovaltuutettuihin ja käydä koko neuvotteluprosessin ajan heidän kanssaan keskustelua. Laukkanen totesi, että valtuusto voidaan kutsua koolle tekemään lopullinen työehtosopimuksen hyväksymispäätös. Hallitus esitti yksimielisesti, että nykykäytäntöä jatketaan ja RVL:n liittovaltuusto kutsutaan aina koolle periaatteellisissa asioissa ja linjaratkaisuissa. Äänestyksessä ponsiesitys hyväksyttiin äänin 20─12. Ponsiesityksestä äänestämässä Helsingin osaston valtuutettu Milja Wallen. Äänestystä tarkkailee Harri Lahti Seinäjoen osastosta. Entinen jäsenmaksu Liittovaltuusto vahvisti RVL:n vuosikertomuksen ajalta 1.1.─31.12.2010, tilinpäätöksen 31.12.2010 ja hyväksyi tilintarkastajien lausunnon. Hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus. Valtuusto hyväksyi myös liiton talousarvion 2011 ja vahvisti entisen suuruisen jäsenmaksun, 1,40 %. Eläkeläisjäsenmaksu vuodelle 2012 on 12 euroa. Kokouksen alussa kiitettiin 25 vuotta RVL:n taloussihteerinä työskennellyttä Eeva Pohjolaista. Liittovaltuusto vahvisti hallituksen esityksen mukaisesti, että Helsingin operaatiokeskus kuuluu RVL:n Helsingin osaston alueeseen. Hallitus sai myös valtuudet lyhyiden työtaisteluiden käyttämiseen. RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 7 RVL:n ja Veturimiesten junaturvallisuustoimikunnat tutustuivat VR:n operaatiokeskuksen toimintaan. Operaatiokeskuksessa johdetaan junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista VR:n operaatiokeskus aloitti toimintansa pääkonttorissa entisen kirjaston tiloissa helmikuun alussa. Helsingin operaatiokeskuksen lisäksi organisaatioon kuuluvat operaatiopisteet Kouvolassa,Tampereella ja Oulussa. Teksti: Christian Dahlström ja Soile Olmari • Kuvat: Soile Olmari O peraatiokeskuksessa työskentelee yhteensä noin 110 henkilöä, joista 70 Helsingissä: - Kerrallaan on töissä noin 15 henkilöä päivisin ja öisin noin kuudesta kahdeksaan, kertoo kuljetuspäällikkö Christian Dahlström. Operaatiokeskuksen tehtävänä on johtaa junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista operaattorin näkökulmasta, seurata normaalitilanteessa liikenteen suju- 8 mista ja puuttua poikkeamiin mahdollisuuksien mukaan jo ennakoiden. - Lisäksi meiltä hoidetaan VR:lle kuuluva asiakasinformaatio eli teksti-tv:n ja VR:n internet-sivujen liikennetiedotteet. Konduktööreille annetaan infoa liikennetilanteesta tekstiviesteillä, jotta he voivat junakuulutuksin informoida matkustajia. Dahlströmin mukaan tavoitteena on parempi sisäisen informaation kulku, kun RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 kaikkien tärkeiden toimijoiden edustajat ovat samassa tilassa ja saavat tiedon eri häiriötilanteista samaan aikaan: - Näin he voivat nopeasti jakaa informaatiota omalle "kentälleen". Kuljetuspäällikkö yhteyshenkilö liikenteenohjauksiin Operaatiokeskuksen vuoropäällikkönä toimii kuljetuspäällikkö: - Hän toimii myös yhteyshenkilönä liikenteenohjauksiin, Liikenneviraston rataliikenne- Käytännön hyöty liikenteenohjaukselle? Operaatiokeskukseen siirtyy liikenteenohjauksilta tulevaisuudessa korvaavien kuljetusten järjestäminen. - Sen tulevat hoitamaan liikennetiedottajat, kunhan sopimukset ja toimintamallit on saatu valmiiksi, kuljetuspäällikkö Christian Dahlström toteaa. Pääkonttorin entisen kirjaston tiloihin on saatu valoisat toimitilat operaatiokeskukselle. keskuksiin ja tarvittaessa muihin viranomaisiin. kun ei tarvitse enää joka asiasta kysyä erikseen puhelimitse. - Kuljetuspäällikkö myös ylläpitää liikenteen tilannekuvaa, jotta operaatiokeskuksen henkilökunnalla on tieto tehdyistä muutoksista. Myöhemmin tätä informaatiota on tarkoitus saada jaettua uusien järjestelmien kautta myös operaatiokeskuksen ulkopuolelle, esimerkiksi palveluneuvojien käyttöön, Dahlström kertoo. Kuljetuspäällikön läheisyydessä istuvat liikennetiedottajat, jotka vastaavat junahenkilökunnan, asemahenkilökunnan sekä asiakaspalvelukeskuksen kyselyihin liikennetilanteesta. - Tällöin pyritään antamaan aktiivisesti tietoa häiriöistä, mikä osaltaan nopeuttaa asiakaspalvelua asemilla, - He päivittävät myös asiakastiedotteita, vastaavat osaan asiakaspalautteista sekä muun muassa hoitavat muutokset myyntijärjestelmään Duetto-valvojan ollessa poissa. - Liikenteenohjauksen toimintamallit selkeytyvät myös siltä osin, että kaikki yhteysjunien odotuksiin liittyvät asiat liikenteenohjaus sopii jatkossa Liikenneviraston rataliikennekeskuksen kanssa. Toistaiseksi lähiliikennettä koskeva päätöksenteko on liikenteenohjauksella, operaatiokeskus sopii kuitenkin yhdessä liikenteenohjauksen ja rataliikennekeskuksen kanssa suuremmista muutoksista, esimerkiksi siirtymisestä B-supistustasoon. - Tulevaisuudessa lähiliikennekaluston käytönohjaajat tekevät lähiliikennekaluston käyttöön ja tarjontaan liittyvät päätökset. He toimivat liikenteenohjauksen tiloissa Pasilassa, mutta ovat osa operaatiokeskuksen organisaatiota, Dahlström kertoo. - Operaatiokeskuksessa sekä veturinkuljettajien että konduktöörien käytönohjauksen henkilöt istuvat lähekkäin, ja näin voidaan häiriötilanteessa henkilökunnan koordinointi hoitaa paremmin. Vieraita Veturista Operaatiokeskuksen organisaatio ja toimintojen hallinnolliset kotipesät O peraatiokes kuks en J ohtaja (O pk) O peraatiopis teen ryhmäes imies (T pe, O l, K v)(O pk) K uljetus päälikkö (O pk) V eturien valtakunnallinen käytönohjaaja (O pk) L iikennetiedottaja (MMa) Matkus taja‐ liikenteen käytönohjaaja (O pk) K onduktöörien käytön ohjaaja (MHs ) K uljettajien käytön ohjaaja (J v) K uljettajien tukipalvelu (J v) K unnos s apidon tuotannonohjaaja (S Hki varikko) V eturien käytön ohjaja (O pk) T avaraliikenteen valtakunnallinen ohjaaja (O pk) T avaravaunuton käytön ohjaaja (O pk) T avaraliikenne päällikkö (L ) K uljettajien käytön ohjaaja (J v) 25.3.2010, Yrjö Poutiainen, sivu 3 T avaraliikenne ohjaaja (O pk) Rautatievirkamiesliiton junaturvallisuustoimikunnalla oli vieraana Veturimiesten liiton jt-toimikunta. Vieraiden kanssa syntyi vilkas keskustelu muun muassa liikenneviestinnästä ja yleensäkin junaturvallisuudesta. Vierailun päätteeksi toimikunnat tutustuivat VR:n operaatiokeskukseen ja kävivät liikenteenohjauksen uusissa tiloissa Pasilassa. Tarpeelliseksi todettu tapaaminen oli toinen vuoden sisällä ja junaturvallisuutta edistävät keskustelut veturinkuljettajien ja liikenteenohjaajien näkökulmasta antoisia: - Liikenneviestintää voidaan aina parantaa, totesi RVL:n jt-toimikunnan puheenjohtaja Juha Vierimaa. Pitkien ja seikkaperäisten keskustelujen yhtey dessä päätettiin tehdä yhteinen junaturvallisuuteen ja liikenneviestintään liittyvä kannanotto. RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 9 Poukkoilevat ratarahapäätökset uhkaavat Suomen junaliikenteen tulevaisuutta Rautatiejärjestöt ovat tyrmistyneitä valtion epämääräisestä ja poukkoilevasta ratarahoituspolitiikasta. Rahoitus on ollut vuosikausia riittämätön sekä perusväylänpidossa että uusinvestoinneissa. Lähteet: Rautatieläisten Liiton, Rautatievirkamiesliiton ja Veturimiesten liiton yhteinen tiedote, Suomen rautateiden kehitys -tutkimus sekä Liikenneviraston keskeytyspäätös 24.3.11 Kuva: Seppo Juselius T rioiden korjaamiset uhkaavat siirtyä Uudet liikenneinvestoinnit tulee rautaästä surullisin esimerkki on pitkälle syksyyn. tiejärjestöjen mielestä irrottaa vaalikauKokkola-Ylivieska kaksoisden budjettikehyksestä. Elinkaarihankraiteen elinkaariprojektin keskeiden tulee jatkossakeyttäminen 24.3. Liikin olla maltillisia. kennevirastosta ilmoiVALTIONTUKI RAUTATIESEKTORILLE 2002–2009, (pääosin tettiin, että projektin tukea radanpitoon) Vaihtoehtoina nykyihankintamenettely Lähde: Euroopan komissio sille rahoitusmalleille keskeytetään, koska on suunnitteilla olevat eduskunnan myöntä% BKT:sta 0,7 valtion hallinnoimat mä määräraha ei riiSaksa Espanja Infra Oy tai Liikentä hankkeen toteuttaRanska Itävalta 0,6 Suomi Ruotsi neinfrarahasto, joismiseen. 0,5 ta rahoitettaisiin pit0,4 käjänteisesti uusia liiRautatiejärjestöt ovat kennehankkeita. pitkään varoittaneet 0,3 toimijoita ratarahoi0,2 Uutena ajatuksena ratuksen ongelmista 0,1 hoitukselle voisi olla sekä riittävyydestä. 0 1.4. julkaistun PalNyt ratarahoitus on ve2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 kansaajien Tutkimusdetty alimmilleen vuolaitoksen tutkimusrasiin ja työt ovat kesportista, Suomen raukeytyneet uusinvesTUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN toinneissa. Routavautateiden kehitys, esil- 10 RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 le tuleva pääomabudjetointi sekä liikennehankkeiden pitkäkestoinen noin 15 vuoden mittainen liikenneohjelma. Rautatiejärjestöt ihmettelevät myös Liikenneviraston toimintasuunnitelmaa vuosille 2012–2015, josta käy ilmi ratarahojen vähentäminen jatkossakin. Toimivan raideliikenteen turvaamiseksi tarvitaan vähentämisen sijaan huomattavaa tasokorotusta raideliikenteen perusväylien ylläpidon määrärahoihin (100 miljoonaa). RVL:n puheenjohtaja Tarja Turtiainen ja Veturimiesten liiton liittosihteeri Maria Mälkki osallistuivat Suomen rautateiden kehitys -tutkimuksen tiedotustilaisuuteen. Suomen rautateiden kehitys -tutkimus Palkansaajien Tutkimuslaitos Suomen ratarahoitus läntisen Euroopan alhaisimpia Nykyrahoituksella ollaan väistämättä tilanteessa, että ratojen kunto heikkenee entisestään ja rataverkkoa joudutaan supistamaan. Tutkimusraportissa käydään läpi laajasti muun muassa yleisesti Suomen rautateiden rahoitusta, poliittisten puolueiden ja hallituksien liikennepoliittisia linjauksia 1980-luvulta sekä ratainvestointien hankearviointia. Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan muun muassa, että väyläpäätösten pitkäjänteistämiseksi liikenneväyliä koskevien linjausten aikajännettä tulisi kasvattaa 10–15 vuoteen. Myös eduskunnan roolia liikenneinvestointeja tehtäessä tulisi vahvistaa. Valtion talousarviokäytäntöä tulisi uudistaa. Julkiset infrastruktuuri-inves- toinnit pitäisi erottaa valtion menokehyksistä. Pitäisi myös vakavasti harkita siirtymistä niin sanottuun pääomabudjetointiin eli pääomatalouden ja käyttötalouden eriyttämiseen toisistaan. Hankearviointia tulee uudistaa niin, että myös hankkeiden epäsuorien taloudellisten vaikutusten arviointi tulee mukaan kannattavuuslaskelmiin. Nykyisiä menettelytapoja ja laskelmissa käytettyjä yksikköarvoja tulee uudistaa radikaalisti vastaamaan yleisesti hyväksyttäviä taloudellisia kriteereitä ja periaatteita. raiteisia. Rinnakkaisia raiteita pitäisi rakentaa lisää. Kiireellisyysjärjestyksessä uusien junayhteyksien rakentaminen tulee vasta toisella sijalla. Raideliikenteen osuuden nostaminen maantieliikenteen ja lentoliikenteen kustannuksella edellyttää merkittäviä investointeja myös uusiin raideyhteyksiin. Kaiken kaikkiaan 40–50 prosentin lisäykset kehittämishankerahoitukseen riittäisivät pitämään rataverkko toimintakykyisenä ja nostamaan radan peruskunnon vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan myös, että rautatieliikenteessä merkittävin puute on se, että suuri osa tärkeistä rataosuuksista on yksi- RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 11 - TSL on oppimisen ja kehittymisen asialla: ei oppimestarina, vaan sellaisen oppimisympäristön mahdollistajana, jossa voidaan toteuttaa monenlaisia asioita. Tähän liittyy myös vapaaehtoisten toteuttama TSL:n kulttuuritoiminta, Kari Anttila kertoo. Pääsihteeri Kari Anttila Vapaan sivistystyön järjestelmä on kummallisen hieno - Työväen Sivistysliitto TSL:n on tarjottava ammattiliitoille sellaista koulutusta, joka vahvistaa liittojen identiteettiä, toteaa järjestön uusi pääsihteeri Kari Anttila. Teksti ja kuva: Soile Olmari S AK:laiset ammattiliitot ovat TSL:n jäsenjärjestöjä, joita kaikkiaan on 34. Rautatievirkamiesliittokin tarjoaa jäsenilleen TSL:n järjestämiä koulutuksia. Kari Anttila aloitti pääsihteerin tehtävissä helmikuun alussa ja "sisäänajovaihe" on vielä menossa: - Järjestö ei ollut minulle aivan outo; muistan jo 15-vuotiaana täytelleeni TSL:n lomakkeita. Olin myös viime vuonna konsulttina TSL:ssä pohtimassa organisaatiouudistuksen toteutumista. 12 Siirtyminen oman yrityksen konsulttitoiminnan johtamisesta TSL:ään ei ollut Anttilalle pakoa silloisesta työstä: - Sekin oli mielenkiintoista. Kun minua pyydettiin hakeutumaan pääsihteeriehdokkaaksi, ajattelin, että olisi mukava tehdä pitkätavoitteista työtä. Anttila korostaa, että TSL on jäsenjärjestöjensä palveluksessa oleva itsenäinen järjestö: - Meillä on sivistyksellinen ja yhteiskunnallinen tehtävä, joka oli järjestöä 1919 perustettaessa viisaasti ajateltu. RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 Anttila vertaa TSL:n tehtäviä paremman maailman rakentamiseen: - On tosi vapauttavaa ajatella, että oman organisaation perustehtävänä on lisätä yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa ja edistää demokratiaa. - TSL ei ole mukana valtapolitiikassa. Me tutkimme yhteiskunnallisia ja sivistyksellisiä asioita ja yritämme vaikuttaa koulutuksen keinoin. - Tehtävä antaa vastuullisen, mutta vapaan tontin. Suomalainen vapaan sivis- tystyön järjestelmä on todella kummallisen hieno. Valtio antaa rahaa järjestöille, jotka kyseenalaistavat politiikkaa. Meillä on velvollisuus herättää yhteiskunnallisia kysymyksiä esimerkiksi eriarvoisuuden mekanismeista, Anttila korostaa. - TSL nostaa sivistysjärjestönä esiin eriarvoisuutta ja taloudelliseen rakenteeseen liittyviä asioita. Tämä on selvästi työväenliikkeen järjestö, mutta ei puoluepoliittinen. Me emme tee poliittisia julkilausumia. Luottamusmiesten vertaistukea rakentamassa TSL:ssä kehitetään ja innovoidaan elementtejä sellaisiin asioihin, joihin liitoissa syntyy tarpeita. Anttila arvelee ammattiliitojen toiminnassa olevan keskeistä, miten luottamushenkilöt pärjäävät tehtävissään: - Niin sanotun työhyvinvoinnin saralla on paljon tehtävää ja sitä on tärkeä pohtia myös koulutustarjontaa suunniteltaessa. - Meillä on kaksi kouluttajaa valmistunut työnohjaajaksi ja mielestäni luottamusmiesten vertaistuen rakentamisessa voisi tulla kyseeseen työnohjauksellinen toimintatapa. Pitäisi kehittää esimerkiksi ammattiosastosovellutuksia, joissa vertaisuus mahdollistuu, Anttila toteaa. TSL:llä on hyvät suhteet palkansaajapuolen tutkimukseen ja tutkimustiedon muuttamiseen koulutukselliseksi ja sivistykselliseksi toiminnaksi: - Tarvitaan Työväen Sivistysliitto TSL www.tsl.fi on 1919 perustettu vapaan sivistystyön järjestö, jolla on 34 jäsenjärjestöä. Jäsenkuntaan kuuluu palkansaajia, opiskelevia nuoria aikuisia, sosiaali- ja kulttuurialan toimijoita sekä aktiivisia ikäihmisiä. Jäsenjärjestöt ovat liiton pääasiakkaita. TSL tarjoaa jäsenjärjestöjen jäsenistölle koulutustapahtumia, toteuttaa jäsenjärjestöjensä kanssa oppimishankkeita sekä neuvoo koulutuskysymyksissä. Jäsenjärjestöjen ohella TSL:n palvelut ovat avoinna kaikille aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä kiinnostuneille. myös koulutusta ihmisen itsensä vuoksi. Siis sellaista, joka lisää ihmisten kokemaa mielekkyyden tunnetta. - Oikeus elinikäiseen oppimiseen oppijan omista lähtökohdista on erittäin tärkeä periaate. Se tuottaa ihmisille hyvinvointia. Tällaisia muun muassa vapaan sivistystyön tarjoamia opintoja käytetään SAK:laisessa kentässä vähemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Mielekäs opiskelu lisää hyvinvointia Anttila tuo esiin nykypäivän erilaiset opiskelumahdollisuudet opintokerhoista ja toisten tapaamisista verkko-opiskeluun: - Mielekäs opiskelu voi olla paitsi hyvin tavoitetietoista myös omaa hyvinvointia lisäävää. - Opintokerhotoiminta on edelleen moderni mekanismi ihmisten tarpeisiin; ihmiset alkavat taas löytää toisiaan. Verkko puolestaan mahdollistaa paitsi eristymisen myös uudenlaista yhdistymistä, sosiaalista mediaa. Muuttumattomana seikkana Anttila mainitsee sen, että ihminen on merkityksellinen suhteessa toisiin: - On tärkeätä, millaisia foorumeja TSL tarjoaa. Voimme toimia joustavasti alueellisesti ja sisällöllisesti ja pystymme myös rekrytoimaan asiantuntevia kouluttajia. Lopuksi Kari Anttila luettelee TSL:n toiminnan kulmakiviä: - TSL:n rooli on rakentaa oppimisympäristöä, johon ihmiset voivat liittyä. - Yksi toimintamme kulmakivistä on monenlainen koulutus, toinen on yhteiskunnallinen sivistyksellinen työ, kolmas kulttuuritoiminta ja neljäs kokeileminen. - Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamat hankkeet mahdollistavat kokeilemisen. Tulevaisuudessa TSL:ssä keskitytään ESR-rakenteen osaamiseen ja TSL:lle tärkeiden projektien hankkimiseen. Olemme jo mukana SAK:n kanssa Työelämän Koulutusneuvoja OpinVerkko -hankkeessa. Kari Anttila aloitti pääsihteerin tehtävät TSL:ssä 1.2.2011. Hän on kasvatustieteiden maisteri, joka on työskennellyt vuodesta 1997 yrittäjänä ja toimitusjohtajana Kehityspiikki Consulting Oy:ssä. Hän vastasi konsulttitoiminnan, työyhteisöjen kehittämisen ja työnohjauksen johtamisesta. Hän on tehnyt koulutustehtävien ohella lukuisille järjestöille, julkisyhteisöille ja projekteille arviointitutkimuksia, kartoituksia ja ilmapiiritutkimuksia. Hän on myös tuottanut mentorointiin ja ohjaamiseen liittyviä materiaaleja sekä verkko-opiskelun aineistoja. Kansalaisjärjestökokemusta hänellä on muun muassa työskentelystä Kansalaiskasvatuksen keskuksessa, Allianssissa, Keuhkovammaliitossa, Taksvärkissä ja SPR:ssä. Työnsä ohessa Anttila on suorittanut muun muassa työnohjaajatutkinnon, sertifioidun organisaatiokonsultin tutkinnon (International Forum for Social Innovations), liikuntahallinnon tutkinnon, työnohjauksen jatkokoulutuksen sekä ulkomaisia opintoja. Hän on jatko-opiskelijana Tampereen yliopiston johtamistieteen laitoksella. RVL:n koulutusohjelma 2011 Seuraavat koulutustilaisuudet ovat avoimia RVL:n osastojen jäsenille (työsuhteessa olevat ja työttömät). RVL maksaa koulutuspaketin, joka sisältää koulutuksen, majoituksen, täysihoidon ja matkakulut julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Koulutuksiin ilmoittaudutaan RVL:n toimiston kautta joko puhelimitse (09) 5422 1555, sähköpostitse osoitteella soile.olmari@rvlry.fi tai liiton internetsivuilla (www.rvlry.fi) olevalla lomakkeella viimeistään neljä viikkoa ennen koulutuksen alkua. Koulutuksiin hyväksytään ilmoittautumisjärjestyksessä. Jos perut osallistumisesi, ilmoita siitä viimeistään 14 päivää ennen kurssin alkua. Myöhemmin perutuista kursseista joudut itse maksamaan mahdollisesti tulevat kulut, ellei sinulla ole lääkärintodistusta tai todistusta muusta voittamattomasta esteestä. TSL www.tsl.fi Työhyvinvointi ja hyvä elämä -kurssin tavoitteena on lisätä ymmärrystä hyvinvoinnista omassa elämässä ja työssä sekä keinoja edistää hyvinvointia. 17.-18.9. Ikaalinen tai 19.-20.11. Oulu Totta vai tarua? - Medialukutaito -kurssin tavoitteena on tutustua mediavälineisiin ja oppia ymmärtämään, mikä on median merkitys tänä päivänä, miten media toimii. 24.9. Mikkeli Kohtaa ja kuuntele – iloa yhteisöön -kurssin tavoitteena on pohtia ja parantaa omia vuorovaikutustaitoja, saada valmiuksia kohtaamisiin erilaisissa ryhmissä ja ryhmätilanteissa. Erilaisten harjoitusten avulla opitaan paremmiksi kuuntelijoiksi. Lisäksi harjoitellaan arvostavan palautteen antamista. 22.-23.10. Riihimäki, 8.-9.10. Jyväskylä tai 29.-30.10. Oulu Eläkkeelle siirtymisen valmennus -kurssilla annetaan valmiuksia eläkkeelle siirtymiseen ja selviytymiseen uudessa elämäntilanteessa. 29.-30.10. Lahti Aikaa itselle - Ajankäytön valinnat elämässä -kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka potevat ajan puutetta ja tahtovat tehdä asialle jotakin. Kiireettömyyttä lähestytään yksilön näkökulmasta. Liikkeelle lähdetään jokaisen omasta elämästä, omista valinnoista ja ennen kaikkea omista arvoista. 14.-15.5. Mikkeli Nyt, kun aikaa on - Kurssi liittojen työttömille ja lomautetuille jäsenille. Tavoitteena on oman työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen sekä löytää keinoja, miten toimien itse kukin voi vaikuttaa omaan aktiivisuuteensa. 24.-25.5. Karjaa tai 9.-10.11. Nokia 14 RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 Pipo kiristää - vai kiristääkö? Työssä jaksamisen kurssin tavoitteena on löytää työyhteisön vuorovaikutukseen keinoja välittävän ja toiset huomioivan tunnelman luomiseksi. 1.-2.10. Oulu Ennakkoluuloista kohtaamisiin! Tavoitteena on keskustella kokemuksista kulttuurien välisissä kohtaamisissa ja oppia toimimaan viisaasti niin työtilanteissa, asiakaspalvelussa kuin työhön perehdyttämisessä. 22.-23.10. Tampere Ay-koulu verkossa on tarkoitettu kaikille ja kaiken ikäisille SAK:laisten liittojen jäsenille, jotka ovat kiinnostuneita ammattiyhdistysliikkeen perusasioista ja osallistumaan ay-liikkeen toimintaan. Muut opiskeluryhmäsi jäsenet voivat olla eri liitoista ja heidät tapaat verkon oppimisympäristössä. Ryhmän opintoja ohjaa sekä verkko-opiskeluun että opiskeltaviin kysymyksiin perehtynyt tutor. Opiskelun kautta opit tuntemaan paikallisia ja alueellasi toimivia ay-vaikuttajia ja päätät ehkä lähteä itse mukaan ay-toimintaan. Opit myös monenlaisia tiedonhaun, vaikuttamisen ja kanssakäymisen tapoja verkon ja kurssille laaditun oppimisympäristön välityksellä. Avoin haku: Opiskeluryhmä käynnistetään aina kun siihen on ilmoittautunut vähintään kahdeksan osanottajaa. Kiljavan opisto www.kiljavanranta.fi Nuorisokurssi – toiminta tutuksi ja aktiiviseksi toimijaksi: Tavoitteena on saada uutta voimaa nuorisotoimintaan. Kurssilla hankitaan osaamista nuorisotoiminnan järjestämisestä ammattiosastossa. 6.-8.6. Nurmijärvi Luottamuksella Länsi-rintamalta 2011 erkki.hokkanen@vr.fi Länsi-Suomen aluepääluottamusmies "Me emme pyydä, me vaadimme". (Kuva ja lause on vuodelta 1956.) Ammattiyhdistysliike tai ay-liike tarkoittaa toimintaa työntekijöiden aseman vahvistamiseksi työntekijöihin liittyvien asioiden yhteydessä. Ammattiyhdistysliikkeen tärkeimmät toimijat ovat ammattiliitot. Ammattiyhdistysliikkeen tarkoituksena on koota palkanansaitsijat järjestölliseen yhteistoimintaan työntekijäin etujen valvomiseksi. Ammattiliittojen tärkein tehtävä on neuvotella työehtosopimuksia työnantajaliittojen kanssa. Lisäksi ammattiliitot muun muassa valvovat työehtosopimuksien noudattamista ja toimivat ristiriitatilanteissa työntekijän apuna. Työnantajan ja työntekijän suhdetta voidaan pitää markkinatilanteena: työnantaja ja työntekijä ovat vastaavasti ostaja ja myyjä, ja kaupan kohteena on työntekijän työpanos. Ostajan edun mukaista on saada hinta mahdollisimman alhaiseksi ja myyjän edun mukaista saada hinta mahdollisimman korkeaksi. Määritelmät on noukittu Wikipedian sivustoilta. Erinomaisesti kiteytettynä se perustehtävä, mikä RVL:llä on. Tähänkin sopii myös määritelmä: "Kaikki muu on turhaa, paitsi…". Runsas vuosi, taitaa olla jo puolitoista vuotta sitten, yritin herätellä itseäni ja muitakin näkemään ja kuulemaan missä me menemme. Tänään, samoja asioita pohtiessani, en näe minkään muuttuneen. Luottamusmiesorganisaatio nykymuodossaan on toiminut tätä kirjoitettaessa tasan kaksi vuotta. Epäilyt resurssien riittävyydestä ovat osittain toteutuneet. Edunvalvontaa on vaikeuttanut sekä luottamusmiesten vähäinen lukumäärä että työnantajan päätäntävallan keskittäminen Helsinkiin. Länsi-Suomen alueella meitä luottamusmiehiä on juuri nyt kolme varsinaista ja kaksi varaa. Vaalien asettelussa meillä olisi ollut mahdollisuus useampaankin valintaan, mutta eri syistä määrä jäi alle sovitun. Operaatiokeskuksen perustamisen yhteydessä olemme esittäneet sinne valittavaksi luottamusmiehiä/miestä. Tämä ei ole toteutunut. Edellä mainittua "ongelmaa" korostaa myös se, että täällä alueella ollaan epätietoisia siitä, kuka jäsenistömme asioista neuvottelee kulloinkin. Aiemmin edunvalvonta oli selkeästi koko RVL:n toimintaa. Siihen osallistuivat täydellä panostuksella koko organisaatio liiton puheenjohtajasta johtokuntien yksittäisiä jäseniä myöten. Näin en koe tällä hetkellä tapahtuvan. Liiton valtuuston, hallinnon (tässä yhteydessä liiton hallituksen) ja luottamusmiestoiminnan tehtävät kirjoituksen alussa todettujen perusasioiden suhteen ovat hämärtyneet ja näkemykseni mukaan myös heikentyneet yksittäisen jäsenen näkökulmasta katsottuna. Tämän olen voinut todeta lukuisilla työpaikkakäynneilläni. Meidän on tarkemmin määriteltävä ja myös yhteisesti hyväksyttävä neuvottelutoiminnan pelisäännöt. Sama pätee neuvottelujen tavoitteiden asetteluun. Kaikkien on tiedettävä, kuka vastaa neuvotteluista missäkin vaiheessa. Varsinaisen työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksestä ei kenelläkään liene epäselvyyttä. Sen sijaan, kun sopimuksessa jo kertaalleen sovittuja asioita ryhdytään soveltamaan käytäntöön, tulee meillä olla selvät sävelet, kuka niissä ristiriitatilanteissa edustaa RVL:ää. Useissa liitoissa kirveen terävällä puolella huitelevat liiton palkkalistoilla olevat edunvalvojat. Tämä johtunee siitä, että heidän asemansa poikkeaa merkittävissä määrin työnantajaan työsopimussuhteessa olevasta henkilöstä. Hamarapuoli kuuluu sitten enemmänkin vaaleilla valituille luottamusmiehille, jotka sopimusten mukaisesti vievät jäsenistön tavoitteita kohti haluttua tulosta. Se vaatimus tai käsitys, että edunvalvonnan pitää olla "kivaa", tulee nykytilanteessa unohtaa. Sen sijaan se saa olla ja onkin erittäin palkitsevaa. Yksikin kiitos jäseniltä on enemmän kuin se kuuluisa "sata jänistä". Painopiste edunvalvonnassa ei voi olla niin, että "hallinnossa" toimijoita on enemmän kuin puolet siitä määrästä mitä meillä on varsinaisia luottamusmiehiä. Nykyinen rakenne ei voi olla näkymättä käytännön edunvalvonnassa. Joko tehtäviä on uudelleen arvioitava tai sitten omin toimin ja työnantajan kanssa neuvotellen saatava lisää resursseja "kenttätyöhön". Myös taloudellisen panostuksen tulee kohdistua entistä tukevammin luottamusmiestoiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Keskitytään olennaiseen. €ki RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 15 Kulttuuriapurahalla jouhet vaihtoon Viulisti soittaa kansanmusiikkia Anna-Kaisa Lavikainen sai alkuvuodesta SAK:n vuosittain myöntämän kulttuuriapurahan. Apuraha tuli viulun jousen jouhien vaihtoon. Aiemmin hän on saanut apurahan Orivedellä pidetyn viulukurssin kustannuksiin. Teksti ja kuvat: Soile Olmari A nna-Kaisa on kiitollinen apurahoista: - Oriveden kurssilla oli ansioituneita opettajia ja myöhemminkin olen osallistunut kursseille mahdollisuuksien mukaan. Hän opiskeli viulunsoittoa musiikkioppilaitoksessa monia vuosia, mutta oli murrosiässä panemassa viulua laatikkoon monta kertaa: - Viulunsoitto loppui 30 vuodeksi, kun menin opiskelemaan. Hänen viulunsoittonsa juuret ovat isän puolen muusikkosuvussa: - Lopetettuaan päätyönsä muualla, isä soitti Joensuun kaupungin orkesterissa viulua ja oli aikoinaan luomassa Joensuun musiikkielämää. Hän myös opetti viulunsoittoa. Harjoituksia, yksityistunteja, kursseja ... Isän kuoltua hänen viulunsa alkoi askarrella Anna-Kaisan mielessä: - Mitähän jos ottaisin sen esiin ja kokeilisin, hän tuumi. - Minulla on veli ja oli itsestään selvää, että meidät pantiin lapsina soittamaan, veli klarinettia ja minut viulua. Olin seitsemänvuotias, kun minulle ostettiin sikarilaatikon kokoinen viulu, Anna-Kaisa kuvailee. - Ajattelin kuitenkin, että evääni eivät riitä niin pitkän soittotauon jälkeen. Niinpä ilmoittauduin kesäyliopiston viulukurssille. Se oli tarkoitettu aikuisille, jotka eivät olleet aiemmin soittaneet lainkaan. Anna-Kaisa oli kokemattomien kurssilaisten joukossa kuitenkin vähän outo lintu: - Mielikuvani, että en osaa enää soittaa mitään, oli ihan väärä; soittaminen on kuin pyörällä ajo. Taito on otettavissa käyttöön pitkänkin tauon jälkeen. Ilokseni totesin, että ehkä tämä tästä. Nyt Anna-Kaisa ei viulunsoittoa enää lopeta: - Hakeuduin kurssin jälkeen Helsingissä soittokykyisten ryhmään ja sen jälkeen onkin ollut tuhat rautaa tulessa: juoksua harjoituksista toiseen, yksityistunteja, kursseja ja esiintymisiä. Keravalla asuva Anna-Kaisa soittaa viulua tällä hetkellä Äkseröisissä. Kansanmusiikkia soittavan yhtyeen vaihtelevassa kokoonpanossa soittaa kolme RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 17 SAK:n kulttuuriapurahaa voivat hakea vuosittain kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Apuraha on haussa loppuvuosittain. SAK:n kulttuurirahasto toimii Kansan Sivistysrahaston (KSR) yhteydessä erikoisrahastona. Anna-Kaisa Lavikaisen viulun on tehnyt suomalainen viulunrakentaja Marc Ahlgren: - Perintönä tullut isän viulu oli minulle liian iso. Tämä on hieman pienempi kuin normaali viulu ja sopii käteeni hyvin. viulistia, klarinetisti, haitaristi, urkuharmonin soittaja ja basisti: - Tänä keväänä olemme esiintyneet keravalaisessa vanhainkodissa ja Keravan kaupungin tilaisuuksissa. - Yritän olla mahdollisuuksien mukaan mukana myös Vantaan Kansanpelimanneissa. Joka toinen maanantai kokoontuu Töölön viuluklubi ja lauantaisin kerran kuussa saa oppia vierailevalta pedagogilta. Työpesti Pietariin Anna-Kaisa Lavikainen aloitti työt VR:llä loppusyksystä 1999 silloisen kansainvälisen osaston puhelinmyynnissä. 2008 hän siirtyi toimipisteeseen, jossa hoidetaan yritys- ja ryhmämyynnin sekä matkatoimistopalvelun tehtäviä. AnnaKaisan työtehtäviin kuuluu lisäksi VR:n työntekijöiden vuosiviisumien hoito. Hän on opiskellut venäjän kieltä silloisessa Joensuun korkeakoulussa: - Orientoiduin matkailupuoleen; ihmisten kanssa toimiminen oli mielenkiintoista. Olin esimerkiksi muutaman kerran matkanjohtajana Sotsin ja Jaltan matkoilla. Anna-Kaisa palasi viime vuoden loppupuolella vuoden ja kahdeksan kuukau- 18 den työpestistä Pietarista: - Otin työvapaata ja lähdin ulkoministeriön palvelukseen tekemään venäläisille viisumeita. Näin Anna-Kaisa pääsi toteuttamaan yhden haaveensa: - Tartuin tilaisuuteen, kun Pietarissa samoja tehtäviä tehnyt ystäväni kannusti hakemaan paikkaa. Pietarissakin soitto-oppia - Arjen eläminen Pietarissa oli hieno kokemus. Työyhteisö oli mielenkiintoinen. Työsopimukset tehdään pääasiassa kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja työyhteisössä oli 20-60-vuotiaita suomalaisia. Viihdyin todella hyvin. Kevät ja syksy ovat Pietarissa parhaita vuodenaikoja. Pietarista löytyi myös suomalainen musiikki-instituutti, josta Anna-Kaisa sai opettajan: - Opettelin soittamaan suomalaista perusklassista viulumusiikkia. Oli tosi kivaa ja esiintymistilaisuuksiakin oli paljon. Soitin opettajan kanssa esimerkiksi Sibeliusta ja kansanmusiikkia. - Kun eläkeikä koittaa, harrastukselle jää enemmän aikaa. Olisi kiva, jos voisi vielä kehittyä ja aina se mahdollisuus on olemassa ikääntymisestä huolimatta. RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät loppuvuodesta KSR:n osoitteesta www.sivistysrahasto. com. Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan tiettyyn päivämäärään mennessä hakijan omaan ammattiliittoon. Hakemisesta ilmoitetaan myös RVL:n lehdessä ja nettisivuilla. Ammattiliitot toimittavat hakemukset SAK:hon. Rahaston hoitokunta päättää apurahojen jaosta. Saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla sekä Palkkatyöläinen ja Löntagaren -lehdissä. Päätös apurahasta ilmoitetaan myös saajalle henkilökohtaisesti. Kulttuuriapuraha on tarkoitettu esimerkiksi kirjoittamisen, kuvataiteen, musiikin, valokuvataiteen, lasitaiteen ja näyttämötaiteen kustannuksiin. Apurahaa ei ole myönnetty muun muassa urheilun ja ammattitutkinto-opiskelun (kaupallinen ala) kustannuksiin. Tänä vuonna hakuaika päättyi 4.2. Tukea myönnettiin yhteensä 17 000 euroa 24 saajalle. Hakijoita oli yhteensä 137. RVL:stä on ollut hakijoita vuosittain 0-3 ja 2000-luvulla apurahoja on myönnetty RVL:läisille kirjoittamisen, poikkitaiteen, kuvataiteen, musiikin ja näyttämötaiteen harrastajille niin, että pienin apuraha oli suuruudeltaan 150 euroa ja suurin 3 000 euroa. Suhdeverkostoja käytetään eniten työntekijöitä ja toimihenkilöitä palkattaessa Työpaikka löytyy kiven alta Tuore selvitys paljastaa sen, minkä moni työnhakija tietää. Firmat hakevat uutta työntekijää ensin oman talon sisältä. Jos omasta talosta ei sopivaa löydy, otetaan apuun henkilökohtaiset verkostot eli palkataan kaveri, kaverin lapsi tai kaverin kaveri. K Teksti: Aleksi Vienonen, UP-uutispalvelu olmanneksi käytetyin rekrytointikanava ovat työnantajan tai työntekijän suorat yhteydenotot. Työnhakijan kannattaa hakea yrityksistä töitä, vaikka avoimia työpaikkoja ei olisi ilmoitettu. Työpaikka voi olla hiljaisessa haussa. Työntekijäportaan rekrytoinneissa henkilökohtaisia verkostoja kertoo käyttävänsä 86 prosenttia yrityksistä. Toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden osalta vastaava luku on 85 prosenttia. Johdon rekrytoinneissa 73 prosenttia firmoista kertoi nojautuvansa verkostoihin. Tiedot selviävät tuoreesta Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) henkilöstöja koulutustiedustelusta. Sosiaalinen media nousee Nouseva trendi uuden työntekijän etsimisessä on verkon sosiaalisen median hyödyntäminen. Sitä ilmoitti käyttävänsä noin 12 prosenttia työnantajista: - Tämän osuus varmasti jatkaa nousuaan, selvityksen laatinut asiantuntija Satu Ågren sanoo. Te-toimistoja väheksytään Neljänneksi käytetyin palkkaamisen tapa on firman omat nettisivut. Vasta viidentenä tulee työ- ja elinkeinotoimistojen työnvälitys. Sitä ilmoittaa käyttävänsä rekrytoinnissaan 73 prosenttia yrityksistä. Perinteistä lehti-ilmoittelua käyttää 51 prosenttia työnantajista. Rekrytointikanavien käytössä ei ole merkittävää eroa eri työnantajasektoreiden välillä. Rekrytointi organisaation sisältä, henkilökohtaisten verkostojen hyödyntäminen sekä työnhakijan ja työnantajan suorat yhteydenotot ovat yleisimpiä rekrytointikanavia niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palvelualoilla. Henkilöstöryhmittäin eroja löytyy. Selvityksen mukaan henkilökohtaisia verkostoja käytetään kaikkein eniten työntekijä- ja toimihenkilöportaan rekrytoinneissa. Eniten sosiaalista mediaa käytettiin palvelualoilla. Noin 18 prosenttia palvelualojen yrityksistä kertoi, että oli vuonna 2010 hyödyntänyt sosiaalista mediaa uuden työntekijän etsimisessä. Sosiaalisen median käytöllä on varjopuolensa. Se tarkoittaa, että entistä enemmän työntekijöitä haetaan tuttavaverkostojen kautta. Esimiesasemassa oleva henkilö saattaa ilmoittaa henkilökohtaisella Facebooksivullaan ystävilleen, että hänellä olisi töitä tarjolla. Hän voi myös pyytää omia alaisiaan vinkkaamaan hiljaisessa haussa olevasta työpaikasta omissa Facebook-profiileissaan. Nuoret palkataan oppilaitoksista Nuoren työnhakijan kannattaa hakea työpaikkaa jo opiskeluaikanaan. Suoraan kouluista ja oppilaitoksista kertoi palkkaavansa 67 prosenttia työnantajista. Opiskelujaan vielä viimeistelevä työnhakija on työnantajan silmissä kiinnostavampi kuin suoraan työttömyyskortistoon valmistunut. Yritysten mielestä opiskelijoille suunnatut rekrytointimessut, yritysesittelyt, harjoittelujaksot sekä opinnäytetyöt tarjoavat hyviä mahdollisuuksia palkata yrityksiin nuoria työntekijöitä. Monissa oppilaitoksissa on myös rekrytointi- ja urapalveluita, jotka tarjoavat työnvälityspalveluita opiskelijoille ja työnantajille. Työnantajasektoreittain suoraan koulunpenkiltä rekrytoi eniten rakennusala, jolla noin 75 prosenttia työnantajista kertoi käyttävänsä tätä keinoa. Teollisuudessakin osuus oli noin 70 prosenttia, mutta palveluissa vain 64 prosenttia. Työntekijäryhmittäin eniten suoraan oppilaitoksista palkattiin työntekijätason osaajia. Toiseksi eniten kouluista etsittiin toimihenkilöitä ja asiantuntijoita. Vain seitsemän prosenttia EK:n jäsenyrityksistä kertoi hakeneen johtajia suoraan oppilaitoksista vuoden 2010 aikana. RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 19 Palveluneuvojia puhuttivat matkustajaliikenteen muutokset Teksti ja kuvat: Soile Olmari P aikalla Järvenpää-talolla olivat 22 palveluneuvojan lisäksi RVL:n valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin ja liittosihteeri Seppo Juselius. VR:n matkustajaliikenteen muutokset ovat herättäneet tänä keväänä paljon tunteita ja mielipiteitä palveluneuvojien joukossa. Helsingin osasto kutsui Etelä-Suomen alueella työskentelevät jäsenensä keskustelemaan aiheesta. Vilkkainta keskustelua käytiin asiakaskuormapohjaisista työvuoroista. Jakson enimmäistuntimäärä on 115 työtuntia ja 30 minuutin päivittäinen ruokatauko, joka on omaa aikaa. Nämä ovat työnantajan reunaehdot. Ongelmana koetaan työhönsidonnaisuuden kasvaminen ja ajoittain jopa kymmenen tunnin työpäivät: - Työnantajalle olisi saatava myös työsuojeluorganisaation kautta viestiä liiallisesta työhönsidonnaisuudesta. - Liittona emme ole hyväksyneet ruokataukomuutosta. Nyt on huomattu, että näillä työnantajan järjestelyillä ei pystytä palvelemaan kaikkia asiakkaita ja lipunmyyjät väsyvät. Kaupallinen johtaja Lassi Rönkkönen ja myyntijohtaja Monna Huvilinna kiertävät kaikki Suo- 20 men asemat ja kuulevat palveluneuvojia, kertoi Henry Kulin. - Palveluneuvojilla on mahdollisuus vaikuttaa työvuorojen rytmitykseen. Epäinhimilliset vuorot täytyy saada muu- RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 tettua. Tärkeätä on pohtia asiaa yhdessä ja löytää siihen kohtuullinen ratkaisu. Hyvä kysymys on palveluneuvojien riittävyys. Työnantajan on huolehdittava, että työ sujuu. Keskustelussa tuli esiin, että lipunmyyntityö muuttuu entistä opastavammaksi ja konsultoivammaksi. - Kannattaa olla aktiivinen. Nykyisillä aukioloajoilla porukka ei jaksa, kun sijaisia puuttuu, Kulin totesi. - Henkilöstön kannattaa tehdä esitys yhdessä esimiehen kanssa, miten asia hoidetaan. Ihmisten on päästävä töihin jouhevasti niin, ettei pitkiä odotusaikoja synny. Tämä asia koskee lähiliikenteen asemien tilannetta. Ruokatauko on omaa aikaa Keskustelussa todettiin, että tilanne on haastava sekä työntekijöille että esimiehille: - Tilanne on ongelmallinen esimerkiksi, kun joku lähtee lomille; väkimäärä on supistettu vähiin. Palveluneuvojia kuulemassa oli myös RVL:n valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin. Oikealla Etelä-Suomen alueen matkustajaliikenteen luottamusmies Lea Rautavuori. - Kun meillä on asiakkaita, emme aina huomaa pitää ruokataukoja. Juoksemme "kuin päättömät kanat" lipunmyynnin ja puhelinpuolen välillä, totesi eräs palveluneuvoja. Seppo Juselius kertoi, että palveluneuvojille tehdään uusi toimenkuva ja uusien tehtävien pitäisi näkyä myös palkassa. Hän myös korosti, että ruokatauko on työntekijän omaa aikaa ja se kannattaa pitää: - Työnantajakin haluaa saada keskustelemalla sopivat työvuorot aikaan. Kaikkia pitää kohdella tasapuo- lisesti. On sovittava - mieluimmin paperilla - esimerkiksi ylitöistä ja pidettävistä vapaista. - Itse on oltava tarkka ja työntekijän on hyvä seurata, kuinka paljon ja millaisia työtunteja on tehnyt, Kulin painotti. Lipunmyynnissä on myös ns. heittovuoroja, mikä tarkoittaa poissaolojen tekemistä ja tarvittaessa ylimääräisenä toimimista. Työntekijän on annettava työnantajalle yhteystietonsa. päivänsä seitsemän päivää ennen jakson alkua. Työnantajan pitää ilmoittaa työvuorosta viimeistään edellisenä iltana klo 19 mennessä. Ellei ilmoita, heittovuorolaisella on vapaapäivä, Kulin totesi. - Jos työnantaja ilmoittaa seuraavan päivän työvuorosta em. ajankohdan jälkeen, heittovuorolainen saa poikkeamakorvauksen. Sen saa myös, jos on vapaapäivänä töissä. Heittolaisilla ei ole vakiovuoroja: - Heittovuorolaisilla on oikeus tietää vapaa- Karjaalta keskustelutilaisuuteen osallistui kolme palveluneuvojaa. Paikalla oli osallistujia myös Hyvinkään, Hämeenlinnan, Helsingin, Espoon, Järvenpään ja Keravan lipputoimistoista. RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 21 Työelämän epävarmuus suurin huolenaihe Työntekijöiden suurin huolenaihe on työelämän epävarmuus, kertoo SAK:n maaliskuun lopulla julkaistu jäsentutkimus, johon vastasi viime vuonna yli 2 000 työntekijää. T Teksti: Soile Olmari • Lähde ja kuva: SAK, www.sak.fi utkimuksen tekijä, SAK:n tutkija Linnea Alho toteaa, että työelämä jakautuu entistä selvemmin voittajiin ja häviäjiin: - Toisille suodaan vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia kehittyä työntekijänä ja toisille ei. Alho arvioi, että verrattain hyvässä asemassa ovat työntekijät, joiden työ vaatii vastuunottoa, omaa harkintaa ja vuorovaikutustaitoja. Tutkimuksen mukaan tärkeimpänä työssä pidetään työpaikan pysyvyyttä. Toiselle sijalle pääsevät hyvät työkaverit ja kolmanneksi nimettiin mielenkiintoinen työ. Työaika ja palkka mainittiin vasta neljänsinä. - Koulutus on jakaantunut epätasaisesti ja sen tulisi olla laaja-alaisempaa, kommentoi SAK:n vt. kehittämispäällikkö Juha Antila. Nuoret kiinnostuneita ay-toiminnasta Nuoret arvostavat työtä elämänalueena vähemmän kuin ikääntyneet, jotka korostavat auktoriteettien kunnioittamista. Tasavertainen ilmapiiri ja mielekäs työ on nuorille tärkeitä. - Nuoret antavat työlle erilaisia merkityksiä kuin ikääntyneet. Työltä vaaditaan enemmän kuin ennen, Antila toteaa. Pidemmät työurat vaativat osaamisen päivittämistä Koulutuksen puute rajoittaa työntekijöiden mahdollisuuksia työn vaihtamiseen. Noin kaksi kolmasosaa SAK:laisista ei ollut saanut päivääkään työnantajan kustantamaa ammatillista koulutusta vuoden 2009 aikana. Joka kolmas lisäkoulutusta vaille jääneistä työntekijöistä kokee tarvitsevansa sitä nykyisessä työssään. Moni heistä pelkää, ettei heidän osaamisensa riitä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Ikääntyneitä koulutetaan selvästi nuorempia vähemmän. 22 RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 Nuoret ovat kiinnostuneita ottamaan vastaan luottamustehtäviä työpaikallaan ja muutenkin ikääntyneitä kiinnostuneempia osallistumaan ay-toimintaan: - Ay-liikkeen rakennetta ja kulttuuria on muutettava niin, että nuoret kokevat liikkeen oikeaksi paikaksi aktiiviselle toiminnalle. SAK:n kehittämisjohtaja Eija Hietanen listaa tämän tutkimuksen ulkopuolisena tietona nuoria kiinnostaviksi toimintatavoiksi sosiaalisen median lisäksi muun muassa projektimaisuuden ja enemmän yksittäisiin asioihin panostamisen: - Ihmiset eivät halua enää sitoutua toimintaan elämänikäisesti. Tärkeitä asioita työssä, % vastaajista Työpaikan varmuus 69 27 Hyvät työkaverit 54 41 Mielenkiintoinen työ 45 49 Hyvät työajat 42 47 Hyvä palkka 36 55 34 50 Mahd. kehittää ammatitaitoa 32 55 Mahd. käyttää aloitekykyä 27 43 Pitkät lomat 22 44 Muiden arvostama työ 21 56 Vastuullinen työ 42 Yhteiskuntaa hyödyttävä työ 14 25 Hyvät ylenemismahdollisuudet 9 Lähde: SAK 18 Helppo työ 6 0 20 40 60 80 100 Erittäin tärkeää Melko tärkeää Tutkimuksesta käy ilmi, että vastaajat suosivat palkankorotusmallia, jonka neuvottelee liitto tai SAK. Valtaosa vastanneista haluaa säilyttää ainakin jonkinlaisen kollektiivisen rakenteen palkankorotusneuvotteluissa. - Mitä nuoremmista vastaajista on kyse, sitä yleisempää on halu sopia kokonaan itse. Se ei ole silti suosituin vaihtoehto nuorillakaan, kertoo Alho. Nuiva johto voi lisätä työtaisteluintoa SAK:laisten valmius toimia on korkealla, jos valtiovalta tekisi muutoksia esimerkiksi sosiaaliturvaan työntekijöiden etujen vastaisesti; yli puolet olisi valmis lakkoon. Neljännes vastaajista olisi valmis lakkoon, jos työnantaja heikentää työehtoja omalla työpaikalla. Työtaisteluintoa voivat lisätä työpaikan johdon kielteiset tai torjuvat asenteet. Riikka - Seinäjoen johtokunnan uusi nuori Teksti: Soile Olmari • Kuva: Marjatta Hakala Riikka on aloittanut liikenteenohjaajan työnsä VR:llä huhtikuussa 2008: - Työssä tärkeintä on sen mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus sekä - totta kai - mukavat työkaverit. Riikka on naimisissa ja kahden lapsen äiti. Suhteessa työnantajiin valmiimpia toimintaan ovat ne, joiden arvomaailmassa korostu tasavertaisuus ja erilaisten ihmisten kuunteleminen. SAK on toteuttanut jäsentutkimusta jo vuodesta 1984 viiden vuoden välein ennen keskusjärjestön tulevaisuutta linjaavaan edustajakokousta. - Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää SAK:n strategiassa esimerkiksi ottamalla edunvalvontaan laaja-alaisempi näkökulma. Vastaajat haluavat vaikuttaa työhönsä, he haluavat mielekästä työtä ja inhimillisyyttä työelämään. Myös luottamushenkilöiden tukeen tarvitaan entistä enemmän panostusta, Hietanen kertoo. Juha Antila korostaa työelämän vetovoimatekijöitä: - Töiden on oltava ihmisten mittaisia: ei liikaa kuormittavuutta. Samanaikaisesti on lisättävä ihmisten osaamista ja työelämän vetovoimaa. Alho kiteyttää tutkimuksesta työnantajille välittyvän viestin: - Henkilöstöön kannattaa panostaa. R VL:n toimintaan on tullut viime vuosina mukaan myös nuorempia ayaktiiveja. Tänä keväänä Seinäjoen osaston johtokunnassa aloitti Riikka Kulju. Aiemmin Riikka on ollut mukana muun muassa suunnittelemassa ja toteuttamassa osastonsa vapaa-ajan toimintaa. Riikka tuli mukaan ay-toimintaan, koska häntä kiinnosti päästä vaikuttamaan työntekijöiden asemaan: - Tänä muutoksen aikana on tärkeä päästä mukaan päätöksentekoon ja vaikuttamaan asioihin. Toimintaa Riikka haluaisi kehitettävän siihen suuntaan, että liitto yhdistäisi työntekijät tiiviimmin yhteen. - Saataisiin yhteen hiileen puhaltava työyhteisö ja muistettaisiin, että samassa veneessä ollaan. RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 23 Osastojen toimihenkilöt 2011 Kuvat: Seppo Juselius Pieksämäen kokouspaikan 24 haa. huuhkaja vartioi kokousrau Helsingin osasto: Puheenjohtajana jatkaa Ulla Riekkinen, I varapj on Jarmo Haukkasalo ja II varapj Reijo Karppinen. Joensuun osasto: Puheenjohtajana jatkaa Minna Raimoaho, I varapj on Jarmo Pankko ja II varapj Ahti Karppanen. Kouvolan osasto: Puheenjohtajana jatkaa Juha Lahtinen, I varapj on Mirja Tirranen ja II varapj Mikko Roitto. Johtokunta (varahlöt suluissa): Jarmo Haukkasalo (Marja Vihinen), Virve Ojala (Laura Spjut), Pekka Romu (Reijo Karppinen), Paula Sairo (Pirjo Kärnä), Milja Wallen (Mervi Loisti), Jorma Vauhkonen (Jaana Reunila), Irma Wiita (Kia Viskari) sekä Karita Vyyryläinen (Soile Viuhkola). Johtokunta (varahlöt suluissa): Ahti Karppanen (Arto Piironen), Hannu Liimatta (Markku Nenonen), Sinikka Rantonen (Eero Moilanen), Anne Teräs (Seppo Kärkäs), Mirja Papunen (Sirkka Tuononen), Reino Turunen (Paavo Turunen), Jarmo Pankko (Ahti Mäkelä) sekä Tuija Hyvönen (Arto Papunen). Osaston taloudenhoitajana toimii Maini Myyry, osasto- ja kokoussihteerinä sekä jäsenrekisterin hoitajana Paula Sairo, tiedottajana Jorma Vauhkonen. Osaston taloudenhoitajana toimii VesaPekka Reponen sekä sihteerinä ja tiedotussihteerinä Anne Teräs. Johtokunta (varahlöt suluissa): Soile Hakkarainen (Mervi Kääriä), Kimmo Mark (Juhani Jokela), Merja Mikkola (Anne Kaunissalo), Anne Mömmö (Ritva Rantanen), Anneli Palenius (Anne Lehtonen), Sinikka Pastinen (Valentina Honkanen), Mikko Roitto (Juha Torkkeli), Mirja Tirranen (Arja Mäkilä) sekä Eija Vainio (Sirkku Vänttinen). RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 Osaston taloudenhoitajana toimii Arja Mäkilä, sihteerinä Sinikka Pastinen sekä tiedotussihteerinä ja jäsenasioiden hoitajana Mirja Tirranen. Osastojen toimihenkilöt 2011 Oulun osasto: Puheenjohtajana jatkaa Mervi Ylitalo, I varapj on Esa Matila ja II varapj Juha Kuukkanen. Johtokunta (varahlöt suluissa): Hannu Alaluusua (Jouni Heiskanen), Marjatta Hildén (Seppo Seppälä), Arto Taimio (Esa Matila), Juha Kuukkanen (Jaana Ojakoski-Hautamäki), Esa Oikarinen (Reijo Lapinniemi), Kaisa Tienhaara (Kaija Kajosmäki), Raija Kuha (Satu Heikkinen) sekä Pekka Tikkala (Pia Korpivaara). Osaston taloudenhoitajana toimii Matti Karvo ja sihteerinä Raija Kuha. Pieksämäen osasto: Puheenjohtajana jatkaa Harri Lindblom, I varapj on Erkki Siloaho ja II varapj Aimo Nykänen. Oulun osasto Johtokunta (varahlöt suluissa): Pirkko Haapsaari (Tuula Ahtiainen), Markku Hoffrén (Inkeri Soininen), Matti Komulainen (Päivi Karjalainen), Aimo Nykänen (Pauli Eronen), Maija Raatikainen (Markku Markkanen), Hanna Remes (Pekka Heiskanen) sekä Erkki Siloaho (Pasi Puranen). Osaston taloudenhoitajana toimii MaijaRiikka Jämsä, sihteerinä Hanna Remes ja tiedotussihteerinä Päivi Karjalainen. Pieksämäen osasto Pääkonttorin osasto: Puheenjohtajana jatkaa Leila Manninen, I varapj on Markku Raunimaa, II varapj Marjut Pykälä-aho. Johtokunta (varahlöt suluissa): Ulla Nyström (Mirja Hynninen), Markku Raunimaa (Tero Luoma), Eija Kautto (-), Marjut Pykälä-aho (Tiina Simoinen), Anja Törnqvist (Marja-Leena Askolin) sekä Aira Rönkkö (-). Osaston taloudenhoitajana toimii Hannu Laukkanen, sihteerinä Eija Kautto, tiedottajana Marjut Pykälä-aho, järjestelytoimikunnan vetäjänä Ulla Nyström ja jäsenrekisterin hoitajana Anja Törnqvist. Pääkonttorin osasto RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 25 Osastojen toimihenkilöt 2011 Seinäjoen osasto: Puheenjohtajana jatkaa Marjatta Hakala, I varapj on Harri Lahti, II varapj Jaakko Kalinko. Johtokunta (varahlöt suluissa): Ari Jokela (Tiina Nisula), Jaakko Kalinko (Jukka Salo), Helena Korpela (Pekka Heimovirta), Anssi Kortesoja (Ismo Hakanen), Riikka Kulju (Teijo Koivulahti), Harri Lahti (Tapio Anttila), Risto Lehtinen (Juhani Kortesmaa), Margit Suominen (Tuula Harju), Reijo Tuohisaari (Teijo Rantanen) sekä Leena Väisänen (Matti Nuolikoski). Osaston taloudenhoitajana toimii Jari Kruuti, sihteerinä, tiedottajana ja jäsenrekisterin hoitajana Helena Korpela sekä koulutussihteerinä Tiina Nisula. Tampereen osasto: Puheenjohtajana jatkaa Esa Renfors, I varapj on Veijo Keskinen, II varapj Kalle Kannisto. Johtokunta (varahlöt suluissa): Jyrki Virtanen (Jyri-Petri Juomoja), Virve Wallenius (Katri Kurikka), Orvo Salmela (Matti Mäkinen), Pirjo Saastamoinen (Pirkko Pelvola-Saurio), Jorma Koiranen (Hannu Mäkinen), Veijo Keskinen (Pertti Tykki), Kalle Kannis- Seinäjoen osasto to (Erkki Hokkanen) sekä Taina Hokkanen (Ulla Korpi). Osaston taloudenhoitajana toimii Arja Heinonen, sihteerinä ja tiedotussihteerinä Taina Hokkanen sekä koulutussihteerinä ja jäsenasioiden hoitajana Virve Wallenius. Turun osasto: Puheenjohtajana Kuva: Marjatta Hakala ne-Maj Lindström), Pirjo-Leena Virta (Veikko Laine), Pirkko Ollila (Päivikki Wahlberg), Maileena Kosonen (Arto Parkkonen) sekä Heli Tyrväinen (Terttu-Leena Pyyhtiä). Osaston taloudenhoitajana toimii Eija Nieminen sekä sihteerinä Tapio Lehto. jatkaa Ismo Reunamo, I varapj on Antero Uusitupa, II varapj Marjo Sauvula. Johtokunta (varahlöt suluissa): Tapio Lehto (Pirjo Tamminen), Frej Reinholm (Niina Vilen), Antero Uusitupa (Hannu Karros), Marjo Sauvula (An- Työsuojeluvaalit viikolla 24 T yösuojelun yhteistoimintasopimusneuvottelut ovat loppusuoralla. Sopimustekstiä ja varsinaisia vaaliohjeita vielä viimeistellään. Työpaikkakäsitteistä on päästy sopimukseen. Työsuojeluvaalit on sovittu työnantajan kanssa pidettäväksi viikolla n:o 24. Tarkemmat vaalipäivämäärät vahvistetaan RVL:n osastoille lähiaikoina. Työpaikkatiedot ja valittavien työsuojeluvaltuutettujen määrät löytyvät osoitteesta www.extranet.rvlry.fi. Vaaleissa haetaan työympäristön kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä. 26 RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 Leikkeet Talouselämä 8/2011 Oikeutta konttorirotille S ami Rainisto kirjoittaa Talouselämän kolumnissaan Oikeutta konttorirotille -järjestön julkistavan järkyttävää kuva- ja videomateriaalia konttorityöläisten elämästä. Rainisto kertoo, että kuvamateriaalista paljastuu hälyttäviä asioita. Päällisin puolin olosuhteet ovat kunnossa. Kun kamerat pääsevät lähemmäs, paljastuu toinen todellisuus. Kuvissa näkyy työntekijöitä, jotka istuvat tuntikausia kyyristyneenä näppäimistönsä ääreen epämukavassa asennossa. Työpisteillä ei kierrä hierojia, jotka hieroisivat konttorirottien hartioita. Kuvamateriaali paljastaa, että uudet sähköpostit keskeyttävät työläisten työtä jatkuvasti. Eräällä nauhalla näkyy kärsivä konttorityöläinen, jota on puolenpäivään mennessä kiusattu jo kolmella kokouspyynnöllä. Rainisto kirjoittaa salaisesta kuvamateriaalista ilmenevän, että konttorirotilla ei ole juuri mahdollisuuksia vaikuttaa oloihinsa. Yhdellä videopätkistä näkyy konttorityöläisen kauhusta jähmettynyt ilme, kun hän yrittää käyttää yrityksen matkalaskuohjelmaa. Yhdellä pätkällä konttorirotta erehtyy lukemaan toimitusjohtajan blogia intranetistä, ja äkkiä hänen silmänsä alkavat vuotaa verta. Kuvamateriaalista paljastuu myös, että monet konttorirotat kotonaan vapaaajallaan napsauttavat tietokoneensa auki tai kaivavat kännykkänsä esiin ja alkavat tehdä töitä. Monilla työpaikoilla vilahtelee kuvissa myös uusi epäinhimillinen kidutuskeino, palkka-ankkuri. Räikeimmistä rikkomuksista liikkuu vain kuiskailuja. Vahvistamattomien huhujen mukaan joissakin yrityksissä on edelleen käytössä Internet Explorer 6. Heitä ei tarvitse edes käskeä. He tekevät sen itse. Oikeutta konttorirotille vetoaa osakkeenomistajiin ja vaatii asianmukaista sekä inhimillistä kohtelua konttorirotille. Edes perusasiat pitäisi saada kuntoon. VRUV:n sääntömääräinen vuosikokous ja tutustumismatka VR Urheilun Veteraanit tekevät kokous- ja tutustumismatkan Lappeenrantaan 7.–9.6. Majoitumme historialliseen Hotelli Patriaan. Keskiviikkona aamupäivällä kokoustamme ja iltapäivällä teemme linja-autoretken Imatralle. Pääsemme ihailemaan itäsuomalaisia maisemia ja nähtävyyksiä. Kokouspäivien hinta kahden hengen hotellihuoneessa on 185,00 euroa/hlö. Hintaan sisältyvät majoitus (2 vrk) ja ruokailut saapumispäivän päivällisestä lähtöpäivän aamiaiseen eli kaksi aamiaista ja kaksi päivällistä sekä retket, kuljetukset ja sisäänpääsymaksut. Matkaliput Lappeenrantaan ja takaisin jokainen hoitaa itse. Tarkempi ohjelma lähetetään ilmoittautuneille. Sääntömääräiset asiat käsitellään vuosikokouksessa, joka on keskiviikkona 8.6.11 klo 9.00 Hotelli Patrian kokoustiloissa. Tulopäivänä tiistaina 7.6. lähdemme klo 12.45 Lappeenrannan rautatieasemalta junan saavuttua tilauslinja-autolla kierrokselle tutustumaan kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Illalla tehdään saaristo-kanavaristeily. Sitova ilmoittautuminen 29.4. mennessä Soilelle, puh. 040 551 9495 tai Ritvalle, puh. 040 514 3993. Maksu 13.5. mennessä pankkisiirtona VRUV:n tilille NORDEA 102930-308402 käyttäen samaa viitenumeroa, joka on jäsenmaksulomakkeessa. Tervetuloa! Hallitus RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 27 Esimiehille tietoa ja ohjeita työkyvyn tukemiseksi Opas: Ahola K.Tue työkykyä. Käsikirja esimiestyöhön. Helsinki:Työterveyslaitos, 2011. www.ttl.fi/tuetyokykya Työterveyslaitoksen uusi opaskirja Tue työkykyä tarjoaa esimiehelle kaivattua lisätietoa ja käytännön opastusta siihen, miten työntekijöiden työkykyä voidaan tukea työpaikalla. Materiaalia on tarjolla myös verkossa. E simiehet kohtaavat työpaikoilla monenlaisia haastavia tilanteita. Työntekijä voi sairastua pitkään jatkuneen liiallisen työkuormituksen seurauksena tai muut elämänkriisit häiritsevät työssä selviytymistä. Tällaisissa tilanteissa esimiesten tulisi osasta tarttua varomerkkeihin mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja selvitellä tilannetta osana normaaleja työnjohdollisia rutiineja. Hankaliin asioihin tarttuminen ajoissa säästää kustannuksia Masennus on yleisen työkyvyttömyyden aiheuttava sairaus Suomessa. Yhden sairauspoissaolopäivän kustannukset ovat työnantajalle keskimäärin 240─380 euroa. Hoitamaton masennus aiheuttaa työnantajille myös tuotannon menetystä. Masentuneen työntekijän alentunut työteho johtaa työtehon laskuun arviolta 2 työpäivän edestä kuukaudessa. Kun hankalat asiat saadaan otettua puheeksi, työsuunnitelmia ja työolosuhteita voidaan tarpeen mukaan hioa ja sää- 28 tää. Ongelmien paheneminen ja pitkittyminen voidaan usein estää melko yksinkertaisin käytännön ratkaisuin. Puheeksi ottaminen ei ole helppoa puolin eikä toisin. Etenkin mielenterveyden ongelmiin liittyy runsaasti pelkoja ja ennakkoluuloja. Työpaikkoja kannustetaan yhteistoiminnassa sopimaan malli, jonka mukaan hankalissa tilanteissa edetään. Kansaneläkelaitos tukee rahallisesti niitä yrityksiä, jotka ovat ottaneet tämän haasteen vastaan ja korvaa niille muita enemmän pakollisen työterveyshuollon kustannuksia. Opas avuksi esimiehille Työterveyslaitoksen tuore opas koostuu viidestä kokonaisuudesta, jotka käsittelevät masennusta työkyvyn haasteena, varhaista tukea ja työhön paluun tukea sekä työhyvinvoinnin edistämistä esimiestyön ja johtamisen näkökulmasta. Opas sisältää runsaasti tehtäviä, jotka auttavat asioiden esille nostamista työ- RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 yhteisössä ja ohjeiden soveltamista käytäntöön. Työterveyslaitoksen verkkosivuilta löytyy oppaan tueksi koulutus- ja itseopiskelumateriaalia. Oppaan ja koulutusmateriaalin kokoamisesta on vastannut dosentti Kirsi Ahola. Hän on työterveyspsykologian asiantuntija, jolla on pitkä kokemus esimiesten, työyhteisöjen ja työterveyshuoltojen kouluttamisesta. - Parhaimmillaan hyvä teoria on kuin kompassi: loistava työkalu antamaan ideoita siitä, mitä seuraavaksi kannattaa kokeilla, Ahola sanoo. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti materiaalin sisällöntuotantoa. Materiaalin kokoaminen kuului Masto-hankkeeseen (www.masto-hanke.fi), jolla on pyritty vähentämään masennusperusteista työkyvyttömyyttä Suomessa. Materiaalia koottiin tiiviissä yhteistyössä alan asiantuntijoiden, kokeneiden kouluttajien ja koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden kanssa. Jäsentiedotukseen lisää ajankohtaisuutta R autatievirkamiesliitto ja sen osastot tarjoavat VR:n työsuhteessa oleville jäsenilleen uutena palveluna extranet-sivut osoitteessa www.extranet.rvlry. fi. Kirjautumisohjeet on tiedotettu osastojen kautta. Kirjautumisen jälkeen kannattaa vaihtaa salasana kohdassa omat tiedot. Pääsy sivuille on myös lomautetuilla, irtisanotuilla tai esimerkiksi vuorotteluvapaalla olevilla jäsenillä. Mikäli et pääse kirjautumaan tai et ole saanut kirjautumisohjeita, ota yhteyttä soile.olmari@rvlry.fi. Sivut täydentävät ja syventävät julkisia nettisivujamme www.rvlry.fi ja niiltä löytyy myös uusia ajankohtaisia tietoja. Puheenjohtaja Tarja Turtiainen kirjoittaa muun muassa Puheenjohtajan "plokkia". Liiton sivuja päivitetään liiton toimistossa ja osastot ovat vastuussa omien sivujensa päivittämisestä. Kevätkesänpaketti 39,10 €/henkilö/vrk Kevätkesän huippuedullinen majoituspaketti Vuokatinhovista. Lue lisää: www.vuokatinhovi.fi/VRKevat Tarjous voimassa 26.4.-13.6.2011 ja koskee vain uusia varauksia. Varaukset viitteellä ”VRKevät2011” Varaukset: myynti@vuokatinhovi.fi tai +358 20 1555 850 (puhelun hinta lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min, hinnat sis. alv 23 %.) Kesäyön marssi Vantaan Hakunilassa Kaikki joukolla mukaan marssimaan 27.5. VRU:n joukkueeseen Vantaalle! Kävellä voi joko sauvojen kanssa tai ilman. Matkoina ovat 10, 20, 30 tai 40 km. Lähtö reitille on klo 18 tai klo 19 matkasta riippuen. Osallistumismaksu on VR:n konserniin kuuluvilta 10 e/hlö ja muilta 25 e/hlö ja se maksetaan 12.5. mennessä VRU:n tilille Nordea 208918-13268. Osallistumismaksuun sisältyvät mitali, diplomi, neste- ja ravintotäydennys marssireitillä, yöpala, ensiapu, peseytymismahdollisuus, telttamajoitus sekä vakuutus. Osallistumismaksua ei palauteta. Ilmoittautumiset: Pertti Jelekäinen, 040 862 2370 tai pertti.jelekainen@vr.fi tai J-P Mäkelä, 040 866 6310 tai juha-pekka.makela@vr.fi. Ilmoita nimesi, syntymävuotesi, kotikuntasi, mille matkoille osallistut, käveletkö sauvojen kanssa vai ilman sekä tarvitsetko telttamajoituksen. Lisätietoja tapahtumasta: http://www.kesayonmarssi.fi/. Tarkemmat tiedot osallistujille lähetetään toukokuussa. RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 29 Jutunjuuri "Vihapuhe" ällistyttää K irjoitan tätä viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä: eilen julkaistun tiedon mukaan 23,8 % äänioikeutetuista oli käyttänyt äänioikeuttaan, ja mitä tämä viimeinen päivä tuottaakaan? Entä sitten itse varsinainen äänestyspäivä ensi sunnuntaina? Tulos on joka tapauksessa selvillä kun tätä luette. Mutta nyt lähinnä kiinnostaa aprikoida, tapahtuuko se "veret seisauttava" vaalivoitto ja kenelle se tapahtuu. Onneksi ei sentään vielä ole ruumiita tullut, mutta kuka tietää mihin ollaan menossa - jos ollaan. Jotenkin jo tämä "vihapuhe" terminä ällistyttää. Mitä se tarkoittaa? Sitähän hyvänen aika jokainen julistaa vihaavansa milloin mitäkin. Karvinenkin julistaa edelleen vihaavansa maanantaita, mutta sehän vain naurattaa. Käymmekö siis kohti suvaitsemattomuuden yhteiskuntaa, jossa kukaan ei saa olla erilainen? Ja kaikki on kontrollissa - sivuhyppyjä ei suvaita. Ylipäätänsä, tapahtuu mitä tapahtuu, niin muuttuuko mitään? Kuinka pian milloin petetty, milloin hurmaantunut, marja.ahokas@vr.fi milloin "vaan se taaltaeliitti jyEtelä-Suomen alueen pääluottamusmies vallinen pulliainen" rää ja määrää huomaa, että tässä taas ollaan eikä mikään muutu? kuka marssii, miten ja missä, jos ollenkaan. Hallitaan terrorilla ja pelolla. Vaikka paljonhan vaalikamppailun aikana on jo tapahtunut Enää ei yritetäkään hienovaraisesti johdattaa tyhmä kansa tajuamaan, mikä on sille parasta. Kuulostaako jotenkin tutulta? ja tapahtuu varmaan jatkossakin. Mikä on tämä kummallinen Kirjoistako lienee, romaaneista vai historiastako? viha-ilmiö? Mistä se on saanut tuulta purjeisiin suomalaisessa yhteiskunnassa? Vai onko lopputulos anarkistinen yhteiskunta, jossa ei ole inahan täällä on tapeltu - puukkojunkkareitten ja viienää mitään väliä kunhan saa vihata ja toimia niin kuin itse nan synkeässä maassa, mutta ei tällä tavalla. Lyödä kukin haluaa? mätkäistään oikein nyrkillä tai kielellisesti ihmistä, joka on "väärästä puolueesta, väärää suuntautumista edustava Mielenkiinnolla sunnuntain suurta vaali-iltaa ja tuloksia odotai kannattava, väärän värinen tai muuten vaan ei miellytä". tellen. V A 30 RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 JÄSENILMOITUS PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen Rautatievirkamiesliitto ry Jäsenasiat Kaisaniemenkatu 10 00100 HELSINKI Jäsenasiat: rautatievirkamiesliitto@rvlry.fi puh.(09) 5422 1500 fax (09) 5422 1510 Henkilötiedot Nimi:___________________________________________________________________ Hetu: ________________________ Eläkkeelle siirtyminen Siirryn ___________________________________________ eläkkeelle __/__ _____ alkaen (mille) Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi) Jäsenmaksun keskeytys RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa. Jäsenmaksun keskeytysaika __/__ _____ – __/__ _____ Keskeytyksen syy: Työttömyys Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa. Hoitovapaa Kuntoutustuki Opiskelu Palkaton sairausloma Muu palkaton vapaa, mikä? ___________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Päiväys ja allekirjoitus RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011 31 alla. tatientorin kulm itsee Rau Hotellimme sija Kesäpäivät 5.–7.8.2011 Helsingissä Ludde nro 150, vm. 1967 Stadi tutuksi! Vuoden 2011 kesäpäivät järjestää Pääkonttorin osasto. Ajankohta on tuttu elokuun ensimmäinen viikonloppu. T apahtuma sijoittuu aivan Helsingin ydinkeskustaan ja päärautatieaseman välittömään läheisyyteen, joten tilaisuuteen on helppo tulla. Liikumme jalan radan varressa viereisessä Kaisaniemen puistossa ja läheisessä Tokoinrannassa. päättyy lähelle lounaspaikkaamme Cafè Pirittaa Tokoinrannassa tai päinvastoin. Syömään pääsee siis ennen ratikka-ajelua tai sen jälkeen. Valittavana on kaksi erilaista ruokailuaikaa ja kaksi erilaista ajoreittiä. Kesäpäivät alkavat lauantaina, mutta paikalle voi saapua jo perjantaina. Perjantain tulijoille on järjestetty extraohjelma illaksi. Jos asut lähellä etkä tarvitse hotellimajoitusta, tule lauantaina ratikka-ajelulle ja lounaalle sekä iltajuhlaan tapaamaan tuttuja ja nauttimaan kesäillasta Stadissa. Iltapäivällä jää vielä omaa aikaa tutustua pääkaupunkiimme tai voit levätä hotellilla ja valmistautua iltaa varten. Saunakin on tarjolla. Majoitus on Hotelli Radisson Blue Plazassa Mikonkadulla. Tämä vuonna 1999 avattu viiden tähden hotelli sijaitsee upeasta arkkitehtuuristaan kuuluisassa entisessä SOK:n pääkonttorissa Rautatientorin kulmalla. Iltajuhlaa vietämme Kaisaniemen puistossa vuonna 1827 perustetussa Ravintola Kaisaniemessä klo 19 alkaen. Illallispuhvettimme menu 50´s on tutun kotoinen ja runsas, syötävää löytyy varmasti jokaiseen makuun. Loppuillan meitä tanssittaa oma, VR:n väestä koostuva yhtye Kiskokids. Lauantaipäivää vietämme raitiovaunu Ludden kyydissä Stadin syvempiin syövereihin tutustuen. Mukaansatempaava Helsinkioppaamme herättää eloon reitin nähtävyydet ja kertoo paikoista kaiken kertomisen arvoisen. Tarkemmat tiedot, hinnat ja ilmoittautumislomake julkaistaan 16.5.2011 alkaen RVL:n nettisivuilla www.rvlry.fi. Ilmoittautumisaikaa on 1.6. asti. Ratikkaohjelma keittolounaineen ajoittuu klo 12–15 välille. Ratikkaan noustaan aivan hotellin vierestä Mikonkadulta ja matka Stadin kesäpäivillä tavataan, Pääkonttorin osaston kesäpäivätoimikunta
© Copyright 2024