16.12 - Rautatievirkamiesliitto ry
RVL RAUTATIEVIRKAMIES r au tatie v ir k a miesliiton jä sen lehti Joulurauhaa ja valoisaa Uutta Vuotta! Palkitsevaa ay-toimintaa viidellä vuosikymmenellä sivu 6 Vuodet 1993 – 2013 RVL:n historiassa sivu 20 6 2013 ►Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius 040 073 7832 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Anne Aalto-Mäkelä 040 547 9049 Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. 040 771 7017 Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Henry Kulin 040 862 0951 Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä 040 866 3380 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 1 ilmestyy 17.3.14 Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. 040 771 7017 soile.olmari@rvlry.fi Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.fi ISSN 0781-5301 Painosmäärä 2100 kpl Painopaikka Esa Print Oy Kehitystä vähenevilläkin resursseilla T yöturvallisuuskeskuksen Telma-lehdessä 4/13 ”puhdistetaan” yhteistoimintaneuvottelujen mainetta pelkkinä irtisanomisneuvotteluina. Yt on kaikkien kaveri -otsikoidussa jutussa todetaan, että aito yhteistoiminta on jotain aivan muuta kuin potkuja edeltävät pakolliset neuvottelut. Myönteisenä esimerkkinä kerrotaan nastolalaisen Levypyörä Oy:n sujuvasta yhteistoiminnasta. Vaikka sielläkin on tilauskannan romahdettua jouduttu turvautumaan irtisanomisiin, käydään kuukausittain yt-palavereja lain hengen mukaisesti. Toimitusjohtaja Pertti Lemettinen listaa johdon, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kesken sopimia asioita: työaika-, palkkaus- ja henkilöstökysymykset, tilauskannat, talousnäkymät, vuokratyövoima, ulkoistukset sekä luottamusmiesten havaitsemat asiat. Tässä mallissa yhteistoiminnan ydin on avoimuus. Vielä 2000-luvun puolessa välissä ja muutama vuosi sen jälkeenkin, olisi VR sopinut edellä mainitun kaltaiseksi esimerkiksi yt-lain hengen noudattamisesta. RVL oli tiiviisti mukana VR:n kehitystyössä erilaisissa yt- tms. ryhmissä. Kaikkien tahto oli kehittää VR:n toimintaa ja sitä kautta toki turvata myös työpaikkoja. Valitettavasti viimeisimpinä vuosina yt-neuvottelut ovat VR:llä olleet lähinnä irtisanomisneuvotteluja. Nyt viime viikkoinakin työnantaja on ilmoittanut yt-neuvottelujen päätteeksi irtisanomisista muun maussa Matkustajaliikenteen Asiakaspalvelukeskuksessa Riihimäellä ja VR:n kiinteistöyksikössä. Työttömien osuus RVL:n työikäisestä jäsenmäärästä on yli 14 %. Heidän määränsä näkyi myös liiton hallituksen myöntämien RVL:n opintoapurahojen saajien joukossa ylivoimaisena enemmistönä. Ilahduttavaa tässä on se, että he ovat löytäneet elämässään uusia mahdollisuuksia ja opiskelevat joko uuteen ammattiin tai päivittääkseen muutoin työnhakumahdollisuuksiaan. Onneksi tässä voimme heitä tukea edes tuon apurahan verran. Ensi vuosi tuo mukanaan joitakin muutoksia myös RVL:n toiminnassa. Liiton toimistossa työskentelevät puheenjohtaja Seppo Juseliuksen lisäksi talousvastaava Anne Aalto-Mäkelä ja järjestösihteeri Soile Olmari. Tehtäviini kuuluvat liiton lehden tekemisen ja nettisivujen päivittämisen lisäksi muun muassa luottamusmieskoulutuksen organisointi. Jotta jäsenpalveluja voidaan kehittää lähemmäksi nykypäivän tarpeita, on muutoksia tehtävä vähenevilläkin resursseilla. Itse työskentelen jo kolmatta vuotta kolmena päivänä viikossa tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Ensi vuonna RVL:n lehti ilmestyy neljä kertaa, maaliskuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Tarkoitus on syventää/laajentaa lehdessä käsiteltäviä asioita ja keskittyä nopeampaan tiedonvälitykseen nettisivuillamme. Suunnittelun alla on muun muassa uutiskirjeen käyttöönotto. Otan edelleen mielelläni vastaan rakentavia kehittämis- ja juttuideoita sekä kirjoituksia. Ensi vuonna panostusta tarvitaan myös muuttuvan luottamusmiesorganisaation koulutustarpeiden ja –rakenteiden kehittämisessä. Toivottavasti joulukausi ja loppuvuosi sujuu meillä jokaisella levollisin mielin kohti valoisampaa uutta vuotta. ■ Soile Olmari päätoimittaja soile.olmari@rvlry.fi ►Tässä numerossa 6 / 2013 Irtisanomisen jälkeen määräaikaisia töitä ja lukio-opintoja 12 Syksyllä 2010 Aila Rosenlöf tuli työskennelleeksi VR:n talousosastolla 30 vuotta ja häntä muistettiin lahjalla. Seuraavana päivänä esimies totesi, että Ailan työpanosta ei enää tarvita. Hän joutui toimistosihteerin tehtävistä VR:n muutospooliin. Elämyksiä Suomen Rautatiemuseossa 16 Viime elokuussa aloittanut museonjohtaja Tiina Lehtinen panostaa museon kehitystyössä eri kävijäryhmille suunnattuun elämyksellisyyteen. Esimerkiksi perinnejuna Valtteri on saanut ympärilleen uuden näyttelyhallin. Talvipäivät 7. – 9.2.2014 32 Odotettu viikonloppu Vuokatissa on vain reilun kuukauden päässä. Olethan sinäkin mukana! Ilmoittaudu siis 3.1.2014 mennessä lomakkeella (s. 28 – 29) tai www.rvlry.fi. ►Muut jutut 14 Pitkän aikavälin hommia Eläketulot ja -maksut ovat nyt kutakuinkin tasapainossa, mutta entäpä 50 vuoden päästä? 18Tiedote työttömyyskassan asiakkaille Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassa sulautuu 1.1.2014 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassaan. 19Joka kuudes työttömyyskassan jäsen sai vuonna 2012 ansiopäivärahaa Syyskuussa 2013 RVL:läisiä ansiopäivärahan saajia oli 145. 26Terveiset joulupukille Toisitko tänä vuonna vain pienen suklaarasian aikaisemman jättilaatikon asemasta. ►Hyvä ajatus ►Palstat ”Voin todeta omasta Puheenjohtajan palsta kokemuksestani sen, että Luottamuksella mitä nopeammin tilanteen Jutunjuuri 30 hyväksyy, sitä nopeammin Leikkeet 31 04 10-11 pääsee eteenpäin.” Aila Rosenlöf sivulla 13 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 3 ►Puheenjohtajan palsta Seppo Juselius puheenjohtaja seppo.juselius@rvlry.fi Suurin syy muutokseen on jäsenistömme raju vähentyminen. Työnantajan sopimusshoppailu estettiin T yömarkkinakierros saatiin SAK:n kuljetusliittojen osalta valmiiksi, kun Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU pääsi sopimukseen. Suurimman huomion sai kuitenkin Finnairin matkustamohenkilökunnan ja LSG Sky Chefs:n catering-henkilökunnan neuvottelukuviot tukilakkouhkineen. RVL oli yhdessä rintamassa muiden SAK:laisten kuljetusliittojen kanssa valmiina tukilakkoihin ”Kaveria ei jätetä”-sopimuksen mukaisesti. Medioissa on ollut paljon puhetta tukilakoista ja niiden järkevyydestä. Puheenvuoroissa usein unohdettiin kertoa, miksi tällaiseen tilanteeseen päädyttiin. Työllisyys- ja kasvusopimuksen syntymisen yhtenä ehtona oli, myös työnantajan (EK) edellytys, että kaikki kuljetusliitot ovat siinä mukana. Ilmeisesti jotkut työnantajatahot katsoivat tilaisuutensa tulleen ja alkoivat ajaa työntekijöittensä rajuja palkan ja muitten etujen alentamisia. Saksalaisen yhtiön LSG Sky Chefs:n törkeä sopimusshoppailu saatiin estettyä ja työntekijöiden palkka- ja muut edut säilyvät entisellään. Vaikka puhutaan noin 400 työntekijästä ja joidenkin mielestä pienestä asiasta, olisi sopimusoikeuden murtaminen tässä tapauksessa saattanut johtaa muihinkin vastaavanlaisiin tapauksiin. Kuljetusliitot osoittivat solidaarisuutta neuvotteluissa vaikeuksissa olleille liitoille siinä myös onnistuen. Välitänkin tässä kaikille jäsenillemme Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY:n ja Ilmailualan Unioni IAU:n kiitokset tuesta. RVL:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA:n/VR:n väliset neuvottelut menivät jouhevasti ja asiallisesti, niin kuin tapana on ollut. 4 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 Luottamusmiesjärjestelmästä neuvotellaan Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisista työryhmistä on työnsä aloittanut uuden luottamismiesjärjestelmän kehittämistyöryhmä. RVL:n edustajat työryhmässä ovat puheenjohtaja ja VRYhtymän ja liikenteenohjausyhtiö Finrailin valtakunnalliset pääluottamusmiehet. Lähtökohtana neuvotteluissa pidetään sitä, että päätoimisten aluepääluottamusmiesten työ loppuu ja 1.5.2014 lähtien VR-Yhtymässä ja Finrailissa toimii yksi päätoiminen valtakunnallinen pääluottamusmies kummassakin. Työpaikkakohtaisten luottamusmiesten määrä pysynee samana kuin ennen. Suurin syy muutokseen on jäsenistömme raju vähentyminen. Työaika- ja suunnittelujärjestelmätyöryhmä on perustettu, mutta kokousaikoja ei vielä ole sovittu. VR Matkustajaliikenteessä on kuitenkin vuorotauluasioissa edistytty, vaikka joitain periaatteellisia asioita on vielä epäselviä. Esimerkiksi ihmettelen nk. heittomiesten suurta määrää. Kunhan työryhmätyö alkaa, niin palataan asiaan. Vapaalippukompensaatiosta neuvotellaan Finrailissa organisoituminen jatkuu. Varsinaisen irtautumisen VR:stä ennustetaan tapahtuvan vuoden 2015 alusta. Työntekijän kannalta yksi tärkeimmistä kysymyksistä on vapaalippuasia. Olemme keskustelleet yhtiön johdon kanssa asiasta useasti, mutta mitään päätöksiä asian hoitamisesta ei vielä ole. Faktaa on, että VR:n vapaalippuoikeus loppuu, kun side VR:ään katkeaa. VR myöntää alennuslipun (50 %) kahdeksi vuodeksi. Kaikki muu mahdollinen kompensaatio on neuvotteluissa. Väki vähenee, edunvalvontaan etsitään uusia tapoja VR Matkustajaliikenteen Riihimäen asiakaspalvelukeskuksen yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet ja tuloksena on 11 henkilön irtisanominen. Perusteluina on töiden uudelleen järjestely. Irtisanomiset ovat tulleet jo liiankin tutuiksi nykyisen VR:n toiminnassa ja tässä taloudellisessa tilanteessa koko Suomessa. Toivoisi kuitenkin, että työnantajat ottaisivat huomioon tulevat paremmat ajat ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden. RVL:n kannalta viime vuosien jäsenmäärä on ollut laskeva kiihty- vään tahtiin. Seuraavan vuoden budjetin rakentaminen tulee perustumaan hieman yli 900 jäsenen jäsenmaksuun. Tämä tarkoittaa, että toimintamme pitää sopeuttaa tuloihimme. Vaikka rahaa tulee vähemmän, ei varsinainen edunvalvonta heikkene. Sen eteen tehdään töitä ja etsitään uusia tapoja toimia tehokkaammin. Uskoa tulevaisuuteen Olin kutsuttuna VR:n Oulun uuden huoltohallin avajaisissa. Vieraita oli paljon, varsinkin lapsiperheitä. Tilaisuudessa henki yhdessä tekemisen ilo ja rautatieläisyys. VR on tehnyt ison satsauksen toimintansa kehittämiseksi ja toivottavasti se tuo uskoa kaikille myös tulevaisuuteen. ■ Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta! Rautatievirkamiesliitto kiittää yhteistyöstä 2013. Toivotamme Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 5 Palkitsevaa aytoimintaa viidellä vuosikymmenellä Teksti Tarja Turtiainen ja Soile Olmari Kuvat Työväen arkisto ja Tarja Turtiaisen kotiarkisto Tarja Turtiainen laskee järjestöuransa alkaneen RVL:ssä jo 1970-luvun puolivälissä luottamusmiehenä. H än muistaa -70- ja -80-lukujen olleen järjestötoiminnan kulta-aikaa: - Jäsenistö oli valtavan aktiivista. Järjestettiin kaikkea sellaista, jota kukaan muu ei tarjonnut. Kurssitarjontaankin osallistuttiin niin, että joskus RVL:n edustajat veivät paikat muilta. Ajan henkeen kuului, että oltiin valveutuneita ja otettiin kantaa: - Erityisesti yhteistoimintalain ja -sopimuksen myötä osallistuttiin voimakkaasti VR:n toimintaan. Oli helpompi määritellä, mikä ei kuulu yhteistoimintaan. Käsityksemme mukaan lähes kaikki kuului siihen. - Sopimuspolitiikassa Virkamiesliiton aikana meillä oli oikeus tehdä vain tarkentavia sopimuksia tietyistä rajatuista asioista. VR:n yhtiöittämisestä lähtien on neuvoteltu itsenäisesti. - Muistutan tässäkin yhteydessä, ettei palkankorotuksille ole olemassa mitään automatiikkaa, RVL:n edustajat käyvät neuvotteluja ihan kasvokkain työnantajapuolen kanssa. Yhdessä tekeminen muuttunut merkittävästi Tarja toteaa vuosikymmenten aikana tulleista muutoksista, että nyt kaikkea kilpailevaa toimintaa on yllin kyllin: - Toivon, että nuoret löytäisivät myös järjestötoiminnan ja tekisivät siitä oman näköisensä. - Osa VR:n kursseilla tutuksi tulleista on mukana RVL:n toiminnassa, mutta pääkaupunkilaiset puuttuvat. Ottakaa homma haltuun, hän kehottaa. Aivan viime vuosina yhdessä tekeminen on VR:llä muuttunut merkittävästi: - Osa vaikuttamiselimistäkin lakkasi. Nyt asioita viedään eteenpäin pilkun tarkkaan yt-menettelyn kautta, jolloin työnantaja neuvottelujen jälkeen voi tehdä yksipuolisen päätöksen. Työnantajapuoli vaatii kaikki heti. Tarja arvelee, että asioita ei nyt jakseta järjestää siirtymäaikojen kautta, vaikka myöntää, että niissäkin on omat pullonkaulansa: - Yt-menettelyn vika on siinä, ettei siihen sisälly pakkosopi- 6 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 mista. Ei sopimiseen aikaisempinakaan vuosina ollut mitään pakkoa, mutta silloisen henkilöstöpolitiikan mukaan asioita jauhettiin niin kauan, että päästiin yhteiseen näkemykseen. Yksipuolisesta sanelusta mielenilmaisuja - Monesti tehtiin jopa sopimus, jossa oli kummankin osapuolen nimet alla. Olen mielelläni naiivi, mutta minusta tämä on parempi tapa. Esimerkiksi veturimiesten ja jokunen vuosi sitten RVL:n ja Rautatieläisten liiton mielenilmaisut syntyivät juuri yksipuolisesta sanelusta, kun vuosikymmeniä oli totuttu toiseen tyyliin. VR:n tilanne menneinä vuosina oli aivan toisenlainen, ei puhuttu kilpailusta eikä ollut EU:n direktiivejä uhkana. Tarja muistaa sellaisenkin ajan, jolloin tulos vuosi vuodelta oli todella huono ja henkilöstö ei yritystä juurikaan maininnut. - Mutta vastaavasti oli myös ajanjakso, jolloin tulos oli vuosi vuodelta erittäin hyvä ja sitä pohjoismaiset ystävämme ihmettelivät. Toivottavasti tämän vuoden tulosennuste toteutuu ja seuraa hyvien vuosien jakso. Olisi aika outoa, jos VR:n muutosohjelma ei näkyisi tuloksen parantumisena. Keskitytään asioihin, joihin voi vaikuttaa Haastavaa Tarjan työssä RVL:n puheenjohtajana ovat olleet monet yksittäisten jäsenten tilanteet, joiden selvittäminen vie paljon aikaa. Ajankäyttönä tämä ei tietenkään näy muille. - Viime vuosina on ollut myös haastavaa ymmärtää VR:n erilaisia muutoksia ja toteutustavoista olen edelleen eri mieltä. Näin ollen on ollut vaikea selittää muutoksia jäsenille. RVL:n aktiiveilla on halu saada tahtonsa läpi asiassa kuin asiassa, mikä ei tietenkään ole mahdollista. Tarjan mielestä erittäin hyvä oppi on se, että jotenkin jaksaa erottaa asiat, joihin voi vaikuttaa ja keskittyä niihin. Ja sitten on pakko hyväksyä se, ettei kaikkeen voi vaikuttaa. Tarja Turtiainen Ja totta kai ne tilanteet palkitsevat, jolloin on saanut sovittua jäsenen ongelman. - Varsinkin pääluottamusmiehet ovat usein kovilla jäsenistön odotuksissa ja vaateissa. Ehkä on omaksuttu väärä luulo, että jäsenyys ja luottamusmiehen toiminta voi poistaa kaikki työelämän ongelmat. Katse kauas tulevaisuuteen - Olen yrittänyt päästä pohdinnan ja keskustelun kautta liiton yhteiseen näkemykseen, mikä ei ole aina onnistunut. Kun kaikkeen haetaan syyllistä, on RVL:n hallitus aivan turhan usein joutunut tähän rooliin. Silloin on aika haastavaa motivoida järjestötyöhön. Tarjan mielestä toiminnan kehittämisessä pitäisi nähdä kauas tulevaisuuteen ja osata ajatella tulevien sukupolvien tilannetta: - Järjestössä kehitysideoita ei saa noin vain läpi, ne vaativat kierroksen päättävissä elimissä. - Nyt on saatu pää auki osastojen toiminnan kehittämiseen ja sitä toivoisin jatkettavan. Palkkausjärjestelmä nykyisellään on antinsa antanut, sen uudistamiseen pitäisi löytää paukkuja. • on työskennellyt päätoimisesti RVL:ssä vuodesta 1989 ensin järjestösihteerinä, vuosina 2001 2006 liittosihteerinä ja vuosina 2006 - 2013 puheenjohtajana. • työskenteli ennen RVL -uraa VR:llä 1974 alkaen muun muassa henkilöliikenteen tehtävissä ja liikenneohjaajana. • siirtyy eläkkeelle 1.2.2014. Hädässä pienet turvaavat isompaan Tarja korostaa, että vaikka tuntuisi siltä, että asiat ovat äärettömän hyvin, tilanne voi muuttua aika yllättävästi: - Ruotsin sisarjärjestön puheenjohtaja esimerkiksi hämmästeli, kuinka hyvinvointi-Ruotsissa työolosuhteet ovat yhtäkkiä muuttuneet 1930-luvun tasolle. - Meillä kuljetusala ja koko ay-liike on isojen periaatteellisten ongelmien edessä. Valvontaa siis tarvitaan koko ajan, varsinkin tällaisena aikana, jolloin ay-liikettä kohtaan hyökätään rajusti. SAK:n ja sen jäsenjärjestöjen roolista on kyllä käyty keskustelua, mutta sitä pitäisi vielä syventää. Nyt keskusjärjestön toiminta ja henkilöstö supistuu. Tarja on huomannut, että hädän hetkellä pienet liitot kääntyvät kuitenkin jonkun isomman puoleen: - Jos se on keskusjärjestön jäsenliitto, ovatko nekään kaikki samalla viivalla? Viime vuosina Suomen työelämä on mennyt niin hurjaksi, että keskusjärjestöjä todella tarvitaan. Mutta montako, se on jo eri asia. Tarjalle myönnettiin RVL:n kultainen ansiomerkki liittokokouksessa 1997. ➞ RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 7 ➞ Kuljetusliittojen yhteistyöstä konkretiaa Tarja olisi halunnut saada RVL:n turvaan johonkin suurempaan kokonaisuuteen: - RVL on jäsenmäärältään niin pieni, että sen on todella vaikea vastata jäsenistön odotuksiin. Samalla jäsenmaksulla ei saa samoja palveluja kuin isoissa. Kun RVL vielä oli mukana kuljetusliittohankkeessa, Tarja koki tilanteen sellaiseksi, ettei siitä niillä eväillä tule mitään ja kääntyi siksi myös toisen mahdollisuuden puoleen: - Nyt tilanne on juuri sellainen mitä ennustin. - Toinen hanke kaatui ja toisen mahdollisuuden hylkäsimme itse. Kun nyt henkilöitä on vaihtunut, toivon kuljetusliittojen yhteistyöstä syntyvän käytännössä jotain konkreettista ilman yhdistymisajatusta. Ehkä sen aika on joskus myöhemmin. Työ ollut todella palkitsevaa Tarja on saanut tehdä RVL:ssä työuran, jossa hän on ollut kolmessa eri tehtävässä: - Näin pienessä yhteisössä se on poikkeuksellista. Jokainen pesti on ollut äärettömän mielenkiintoinen. - Ay-liikkeessä toimiminen avaa sellaisen näköala- ja vaikuttamispaikan, että työ sinänsä on ollut todella palkitsevaa. Erityisesti iloitsen palkkausjärjestelmästä ja arviointisysteemistä, joilla saatiin nuorten ja heittomiesten asemaa parannettua. - Neuvotteluissa se hetki tuntuu mukavalta, kun huomaa, että kyllä tästä sopimus syntyy. Ja totta kai ne tilanteet palkitsevat, jolloin on saanut sovittua jäsenen ongelman. Aikomusten lista naurattaa Eläkkeellä Tarja aikoo etsiä esille ystävät ja antaa aikaansa myös heille, joita on laiminlyönyt työn takia vuosien ajan: - Aikomusten listallani olen naurattanut kanssaeläjiä: kolme koiraa ja agilityä, kokkikoulu, liikuntaa, castellañoa/euskeraa/mallorquinaa ranskan ja venäjän syventävien kieliopintojen lisäksi ja vapaaehtoistyötä WWF:ssä. - Matkailua olen pikkuisen harjoitellut ja kytken siihen jatkuvan kodinetsinnän. Ja kriittisyydestäni johtuen vanhoilla päivillä pitänee perustaa leipomo ja pyörittää ravintolaa. Tekijöitä tarvitaan - Kiitos RVL:n porukoille ja yhteistyökumppaneille yhteisistä vuosista. Kiitos kaikesta saamastani huomiosta ja liikuttavan itkettävistä hyvästeistä. Toivotan kaikille hyvää jatkoa ja parempaa tulevaisuutta. Osallistukaa ja tuokaa oma panoksenne liiton toimintaan. Tekijöitä tarvitaan. ■ Järjestötoiminnan myötä Tarja pääsi osallistumaan myös maailmanlaajuisen kuljetusjärjestö ITF:n toimintaan. Vuonna 2006 Etelä-Afrikassa pidetyn kongressin yhteydessä tehtiin retki Lesothoon. 8 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 Seinäjoella juhlittiin Paula Koivuniemen musiikin tahtiin Teksti Soile Olmari Kuva Jukka Kontkanen S einäjoen 35 osastolaista aloitti liiton 140-vuotisjuhlinnan riemukkaasti osallistumalla Seinäjoen kaupunginteatterin revyyesitykseen 100 kesää, tuhat yötä. Juhlintaa jatkettiin illanvietolla Amarillossa. Revyy perustuu Paula Koivuniemen musiikkiin ja eteläpohjalaisten lähettämiin tositarinoihin. Tangokuningas Marko Mau- nuksela eläytyi Paulan rooliin: - Laulujen tekstit näkyivät näyttämän yllä, joten meillä oli mahdollisuus osallistua karaokelaulantaan koko esityksen ajan, kertoo Seinäjoen osaston puheenjohtaja Marjatta Hakala. - Viimeinen esiintyjä arvottiin yleisön keskuudesta. Esitys on niin hyvä, että saatan mennä katsomaan sitä vielä kolmannen kerran. ■ Tiedotustilaisuuksia osastoissa Teksti Soile Olmari Kuvat Kouvolan osasto R VL:n puheenjohtaja Seppo Juselius ja Finrailin valtakunnallinen pääluottamusmies Hannu-Pekka Mäkelä vierailivat Tampereella, Kouvolassa ja Lappeenrannassa kertomassa muun muassa tes-tuloksesta, tulevasta pääluottamusmiestoiminnasta ja liikenteenohjauksen organisoitumisesta Finrailissa. He vastasivat myös jäsenistön kysymyksiin. Tampereen tilaisuuteen osallistui lisäksi VR-Yhtymän valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin, joka kertoi muun mu- Kouvolan tiedotustilaisuuteen osallistui 27 osastolaista. assa yhteistoiminamenettelyistä VR:llä. Kouvolan ja Lappeenrannan tilaisuuksiin Kulinin ”terveiset” toi Yhtymän valtakunnallisen pääluottamusmiehen vara Kari Vähäuski. Tampereella oli paikalla noin 30 osastolaista, Kouvolassa ja Lappeenrannassa yhteensä 39. Keskusteluissa nousi esiin muun muassa vuorotauluasiat ja vapaalippuoikeudet. Kouvolan osaston puheenjohtaja Juha Lahtinen esitteli osaston toimintaa. ■ Lappeenrannassa kuulolla oli 12 osastolaista. RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 9 ►Luottamuksella Henry Kulin valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy henry.kulin@vr.fi Erityisesti anteeksiannon ja armon soisi näkyvän kotona ja työelämässä. Uusi laki kannustaa kouluttamaan työntekijöitä A ikaisemmalla sopimuskaudella erimielisyyteen jäänyt kolmen päivän koulutusmahdollisuus on nyt saatu sovittua ja tarpeelliset lakimuutokset tehtyä. Asia on annettu 5.9.2013 eduskunnalle käsiteltäväksi. Sovintoon perustuvat säädökset astuvat voimaan 1.1.2014, jos eduskunta asian hyväksyy. Asia heijastui uutena lakina, jolla on tarkoitus ”edistää työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä” (1§)( HE 99/2013). Tämä aiheutti muutoksia verolakeihin ja yhteistoimintalakiin. Kun näin paikataan työntekijöiden koulutusvajetta, siitä hyötyvät niin työntekijä kuin työnantaja (ns. WIN WIN -tilanne). Jos koulutussuunnitelma on tehty, työnantaja saa veroedun. Ensimmäisen kerran tämä koskee verovuotta 2014. Tämä on siis mahdollisuus. Asiaa seurataan kahden vuoden aikana ja haetaan kokemuksia. Toivottavasti asia etenee esityksen mukaisesti ja voisimme olla esimerkillinen yritys. On olemassa paljon tutkimuksia, joissa on todettu koulutusinvestointien tuovan pitkällä tähtäimellä parhaan tuloksen. Vuosilomalain muutos Vuosilomalain muutokset astuivat voimaan tänä vuonna. Laissa on siirtymäaika ja työllisyys- ja kasvusopimuksessamme asiasta on sovittu seuraavaa. 10 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 ”Siirtymäajan 30.4.2014 loppuun saakka noudatetaan vanhoja vuosilomalain säännöksiä ja nykyistä VR- konsernissa noudatettavaa käytäntöä sairaslomien karenssin ja vuosiloman siirto-oikeuteen liittyen. Liitot sopivat 30.4.2014 mennessä työehtosopimuksen selkeyttämistyöryhmän esityksen perusteella siitä, minkä sisältöisenä vuosilomalain 25 §:n muutos on voimassa ns. TES -perusteisten lomien osalta 1.5.2014 alkaen.” Muistuttaisin vielä seuraavasta asiasta. Työtuntijärjestelmää voidaan sen käyttöönoton jälkeen tilapäisesti muuttaa vain toimihenkilön suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Joulu lähestyy Jouluna on syytä hiljentyä kuuntelemaan joulun sanomaa. Erityisesti anteeksiannon ja armon soisi näkyvän kotona ja työelämässä niin, että löytyisi pitkämielisyyttä. Hyvää rauhaisaa Joulua ja toivorikkaampaa Uutta vuotta 2014. ■ ►Luottamuksella Hannu-Pekka Mäkelä valtakunnallinen pääluottamusmies Finrail Oy hannu-pekka.makela@vr.fi Henkilöstön mielipidettä on kysytty ja kuunneltu jo hankkeiden alkuvaiheissa kuten pitääkin. Finrail, syksy 2013 T yöehtosopimusneuvottelut on käyty ja rahallinen tulos on kaikkien tiedossa. Liikkumavara oli pieni keskusjärjestösopimuksen puitteissa. Oleellista oli mielestäni, ettei mitään kohtuutonta tai yllättävää tuotu neuvottelupöytään. Tämäkään kun ei nykyään ole itsestäänselvyys. Sekä Finrail että VR ovat Palvelualojen työnantajajärjestö Paltan jäseniä, joten sopimuskumppani on jatkossakin sama. Työryhmiä sovittiin kolme kappaletta ja liikenneohjaajien työhön vaikuttaa suoraan työaikasuunnittelua ja työajan järjestämistä jaksotyössä kehittävä työryhmä. Tämä koskee kaikkia VR:llä toimivia liittoja. Kuitenkin on selvää, että mahdolliset ongelmat tai parantamista vaativat asiat ovat hyvin erilaisia eri ammattiryhmillä. Katsotaan mitä sieltä on tulossa. Määräaika työlle on maaliskuun lopussa, ja yhteisymmärrykseen pitää päästä, jotta jokin muuttuisi. Aloitetaan ihan uutta Tänä syksynä on realisoitunut se, mistä on puhuttu pitkään, eli oma erillinen liikenteenohjausyhtiö toimii nyt oikeasti. On uudet johtajat ja tilat ja myös ajatukset siitä, miten asioita järjestellään. On kysymys siitä, että aloitetaan jotakin ihan uutta ja samalla vanha jää pois. Jos suunnitelmat toteutuvat, on vuosi aikaa siihen, kun kaiken pitää olla valmista. Mainitsen esimerkkinä edunvalvonnan ja yhteistoiminnan, joiden muodoista on pitkälti jo päästy sopimukseen. Tarkoitus on lisätä alueitten edustajien osallistumista yhtiötason kokouksiin. Ihan varmasti monenlaista opeteltavaa tulee olemaan puolin ja toisin, kun meidän hyvät tapamme ja käytäntömme kohtaavat uusia ajatuksia käytännön tasolla. Tähän asti näyttää kuitenkin hyvältä. Eli henkilöstön mielipidettä on kysytty ja kuunneltu jo hankkeiden alkuvaiheissa kuten pitääkin. Tutustuttu on ja aikaa tapaamisiin on järjestynyt. Maailman vaikein asia, eli viestintä, on ajankohtainen parannuskohde. Toimintasuunnitelma ensi vuodelle on työn alla, mukana esimerkiksi työterveyshuollon painoalueet, uudet HR -järjestelmät jne. Henkilöstön käyttö säilyy alueilla, kuten olemme tärkeänä pitäneet. Samansuuntaisia ajatuksia on henkilöstöllä myös turvallisuusorganisaation suhteen, mutta siihen palataan myöhemmin. Poistuvan vapaalipun kompensaatio Oma lukunsa on aikanaan poistuva vapaalippu. Siitä on neuvottelut, tai paremminkin keskustelut, kesken. Se kun ei ole varsinainen tes-asia. Tilanne on hankala ja vertailu muihin tapauksiin vielä vaikeampaa. Monenlaista esimerkkiä menneisyydestä löytyy. Työssä kulkemisen kustannukset olisi saatava pidettyä kohtuullisina, se lie tärkeintä. Keskittämisien seurauksena työmatkat ovat pitkiä. Yhtenä siirtymisen mahdollistajana on ollut vapaalippu. Tässä on säästynyt myös työnantajalle iso summa koulutustarpeissa - ihan vain yhtenä perusteluna kompensaatiolle. Ilman kompensaatiota ainoa lisälaskun saaja koko touhussa olisi yksittäinen työntekijä, kuten se tuppaa olemaan yleensäkin. Joka tapauksessa asian tärkeys on kerrottu selvästi joka taholle ja toimeksianto jatkuu. Hyvää Joulua kaikille, vapaalla tai töissä! ■ RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 11 - Haluaisin toki VR:ltä vakituisen työpaikan; pidän nykyisistä tehtävistäni. Meillä on tosi mukava työyhteisö. 12 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 Ailalla on mapissa järjestyksessä kaikki irtisanomiseensa ja määräaikaisiin työsuhteisiinsa liittyvät paperit: Irtisanomisen jälkeen määräaikaisia töitä ja lukio-opintoja Teksti ja kuvat Soile Olmari Syksyllä 2010 Aila Rosenlöf tuli työskennelleeksi VR:n talousosastolla 30 vuotta ja häntä muistettiin lahjalla. Seuraavana päivänä esimies totesi, että Ailan työpanosta ei enää tarvita. Hän joutui toimistosihteerin tehtävistä VR:n muutospooliin. N yt kolme vuotta myöhemmin Aila pystyy kertomaan asiasta kiihkottomasti, vaikka hän edelleen tuntee katkeruutta: - Voin todeta omasta kokemuksestani sen, että mitä nopeammin tilanteen hyväksyy, sitä nopeammin pääsee eteenpäin. Ailan ja seitsemän muun VR:n talousosastolla työskennelleen työsuhde päättyi tuotannollisista ja taloudellisista syistä: - Jälkeenpäin kuulin työtoverin ihmetelleen sitä, kukas näitä asioita nyt hoitaa. Silloinen esimies ei edes tiennyt, mitä kaikkea tein. - Olin todella katkera ja vihainen pitkän aikaa; en voinut käsittää irtisanomistani, kun töitä kuitenkin oli. Sain myös kuulla, että vuorotteluvapaan sijaiseksi tullut henkilökin oli vakinaistettu. Sitä en tiedä, kuinka paljon käyttöön otettu SAP-pohjainen kirjanpitojärjestelmä on vienyt silloisia tehtäviä, mutta pitkään niitä irtisanomisen jälkeen vielä oli. Määräaikaisia työsuhteita Aila ei jäänyt ”tuleen makaamaan”, vaan käytti pooliajan hyödykseen eli osallistui koulutuksiin, joiden avulla opetettiin esimerkiksi työnhakua: - Pidin niistä. - Olin 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon töissä teknisenä avustajana Hyvinkään konepajalla kunnossapitopalveluihin kuuluneessa VR Engineeringissä. Sen jälkeen olin taas poolissa kaksi kuukautta. Tuolloin poolin esimieheksi oli tullut Kaija Koistinen: - Hän piti meistä hyvää huolta ja katsoi yksilöllisesti, mitä työllistymisen mahdollisuuksia kullekin löytyisi. Syyskuun alusta 2011 työskentelin vajaa kolme kuukautta VR Engineeringissä Pasilassa, jonka jälkeen alkoi pitkä mää- räaikaisten työsuhteiden ketju toimistosihteerinä VR:n asiantuntijalääkärin toimistossa Helsingissä. Ketju katkesi pari kertaa muutamasta viikosta puoleentoista kuukauteen ja nyt Aila työskentelee kolmannessa peräkkäisessä määräaikaisessa työsuhteessa asiantuntijalääkärin toimistossa ensi vuoden syyskuun loppuun. Kaikkiaan näissä samoissa tehtävissä hänen kanssaan on solmittu seitsemän määräaikaista sopimusta. Lukio-opinnot ensimmäisellä sijalla Siitä Aila on tietysti tyytyväinen, että töitä on ollut: - Pakkohan on ryhtyä töihin, muuten loppuu leipä. Onko se sitten positiivista luonnetta vai mitä, mutta uskon että kaikki järjestyy aikanaan. Katkeruus kyllä tasoittuu ajan kanssa, vaikka ei koskaan häviä kokonaan. Se ei vaan auta elämässä eteenpäin. Aila jatkaa työn ohessa lukio-opintoja Helsingin aikuislukiossa parantaakseen työnhakuvalmiuksiaan. - Olen aloittanut lukion kolme kertaa ja aiempia suorituksiani hyväksytään nyt näissä opinnoissa. - Suoritan lukion oppimäärän, mutta en pärjäisi tällä lukemisella ylioppilaskokeissa. Jätän ne eläkkeelle, jolloin on aikaa lukea enemmän. Olen luvannut itselleni, että nyt ei ole pakko. Lukion oppimäärän saan tehtyä loppuun ensi vuoden syksyllä. Aila on huomannut, että ei enää opi niin kuin nuorempana: - Joudun pänttäämään paljon enemmän. Minulla on työelämässä aikaa vielä kymmenkunta vuotta ja nyt koulu on työn ohella ensimmäisellä sijalla. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 13 Teksti Riitta Gullman Eläkkeet ovat pitkän aikavälin hommaa. Eläketulot ja -maksut ovat nyt kutakuinkin tasapainossa, mutta entäpä 50 vuoden päästä? Aluillaan olevissa eläkeneuvotteluissa ajatellaan Suomea 2070-luvulle saakka. K un aikahorisontti on vuosikymmenien päässä, on vaikea hahmottaa, miksi olisi kiire tehdä muutoksia. Kuinka paljon nyt siis pitäisi ajatella tulevia eläkkeitä, tai olla niistä huolissaan? Työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt SAK, STTK, Akava ja EK ovat taas aloittaneet eläkkeiden ajattelun. Ensi syksynä niiden on määrä esittää yhteinen näkemyksensä siitä, miten eläkejärjestelmää pitäisi rukata. Sitten joukkoon liittyvät poliitikot: vuonna 2015 valittava eduskunta lopulta päättää, millaisilla säännöillä eläkeasioissa eletään vuodesta 2017 eteenpäin. Nyt eläkejärjestelmä on kutakuinkin tasapainossa. Rahaa siis tulee työntekijöiden ja työnantajien maksamista eläkemaksuista likimain sen verran kuin työeläkkeiden maksamiseen joka kuukausi tarvitaan. Mutta ei aivan: vuoden 2013 alkukuukausista lähtien yksityisten alojen eläkemenot ovat ensimmäistä kertaa työeläkejärjestelmän 50-vuotisessa historiassa ylittäneet eläkemaksuista kertyvät tulot. Erotus maksetaan eläkesijoitusten tuotosta. Julkisilla aloilla eläkemaksuja tulee kassaan vielä enemmän kuin eläkkeitä maksetaan. Kuitenkin myös siellä suunta on sama kuin yksityisillä aloilla. - Eläkkeet ovat pitkän aikavälin hommaa, joten eläkejärjestelmän tasapainoakin kannattaa katsoa pitkälle tulevaisuuteen, muistuttaa analyysitoimintojen johtaja Reijo Vanne Työeläkevakuuttajat Telasta. Tela on kaikkien lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien työeläkevakuuttajien etujärjestö. Monta hyvää syytä uudistukseen Työeläkejärjestelmän uudistamiseen on monta syytä. Yksi on sukupolvien välinen reilu peli: on kohtuullista odottaa, että eläkemaksut ja odotettavissa oleva eläke ovat oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa. 14 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 Toinen syy ovat eläkemaksut: ne eivät saisi nousta kohtuuttoman korkeiksi. Työeläkemaksut vaikuttavat työllistämisen kustannuksiin ja sitä kautta työpaikkoihin. Ja mitä korkeampi palkasta perittävä työeläkemaksu on, sitä vähemmän palkansaajalle jää työuran aikana käteen. Nykysäännöksillä tyel-maksu nousisi noin 25 prosenttiin palkkasummasta, työntekijöille maksetuista palkoista yhteensä, vuoden 2020 tienoilla. Vuoden 2050 jälkeen tähänkin tarvittaisiin vielä vajaan prosenttiyksikön korotus. Nyt vuonna 2013 ollaan vajaassa 23 prosentissa. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet maksutasosta vuoteen 2016 saakka ja tulevista maksuista neuvotellaan osana eläkeuudistuksen neuvotteluja. - Tärkein syy on kuitenkin se, että yhä pienempi osa ihmisistä on työelämässä ja yhä suurempi sen ulkopuolella. Se, kuinka paljon ihmiset tekevät työtä, maksavat veroja ja eläkemaksuja, on tärkeää, Vanne painottaa. Työn tekemisen määrä ja eläkkeet ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa. Jos palkkasumma pienenee, palkkaan sidottujen eläkemaksujen määrä vähenee. Mitä enemmän on työssä käyviä, sitä enemmän he ja heidän työnantajansa maksavat veroja ja eläkemaksuja. Niillä maksetaan sillä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeitä, ja veroilla muuta sosiaaliturvaa ja julkisia palveluja ylipäätään. Jos työelämän ulkopuolella olevia on paljon ja työssä olevia vähän, ollaan ennen pitkää ongelmissa. Luvut ovat karuja. Pari vuotta sitten, 2011, sataa työikäistä kohti oli 62 alle 18-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta, kertoo Tilastokeskus. Seitsemän vuoden kuluttua näitä ns. huollettavia on ennusteen mukaan 75 ja vuonna 2060 jo reilusti yli 80. Eivätkä kaikki työikäiset 18 – 64-vuotiaat tietenkään ole työssä, vaan esimerkiksi opiskelemassa, vanhempainvapailla, armeijassa, työttömänä. Ja eläkkeellä. Tällä hetkellä koko väestössä on kuutta työssä käyvää kohti noin kahdeksan työelämän ulkopuolella. Reijo Vanne pistää pöytään lisää lukuja: - Meillä siirrytään vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,5-vuotiaana, mutta joka kolmannen työura päättyy työkyvyttömyyseläkkeeseen. Tämä painaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää olennaisesti alaspäin. Nyt tuo lukema on 60,9 vuotta. Kolmikantaisesti sovittu yhteinen tavoite on 62,4 vuotta vuoteen 2025 mennessä. Ja vielä pari lukua: Nykyisin eläkkeellä - työkyvyttömyyseläkkeet mukaan lukien - ollaan noin 22 vuotta. Kun eläkejärjestelmä 1960-luvulla luotiin, eläkkeelle siirtynyt ehti nauttia eläkettä keskimäärin alle viisitoista vuotta. Elinaika pitenee kovaa vauhtia Eläkejärjestelmä toimii ennustettavasti. Tietoja ja laskelmia on vuosikymmenien päähän. Nykyinen kaksikymppinen voi halutessaan kohtuullisella tarkkuudella päätellä, miltä hänen eläketulevaisuutensa näyttää. Nykysäännöillä se näyttää tältä: eliniän piteneminen nostaa täyden eläkkeen nostamiseen tarvittavan iän 65 – 66 vuoden tienoille. - Nykyoletuksilla eliniän pitenemisestä 20-vuotiaan eläke olisi ehkä vähän päälle 40 prosenttia hänen eläkkeelle jäämishetkensä keskipalkasta, Vanne arvioi. Viittaus eliniän pitenemiseen liittyy ns. elinaikakertoimeen, joka otettiin käyttöön 2010. Se alkaa pienentää eläkkeen määrää sitä mukaa kuin ihmisten odotettu elinikä pitenee. Ja se pitenee kovaa tahtia. Kun edellistä eläkeuudistusta sorvattiin 2005, arvioitiin, että vuonna 2050 eläkeikää lähestyvä, 62-vuotias, eläisi kolme vuotta kauemmin kuin ikätoverinsa 2000-luvun alussa. Tilastokeskus ennustaa kuitenkin nyt 7,5 vuotta pidempää elämää. Tästä seuraa yksi uudistuksen yhteydessä pohdittava asia. Elinaikakerrointa tehtäessä arvioitiin, että se pienentäisi vuonna 2050 myönnettäviä eläkkeitä noin 12 prosenttia. Uusimmat ennusteet näyttävätkin jo lähelle 20 prosenttia. Se on jo paljon. Työura määrittää eläkkeen Moni ajattelee, että eläkkeen taso olisi noin 60 prosenttia palkasta. Asia ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. Eläkkeen taso riippuu siitä, paljonko työvuosia on takana eläkkeelle siirryttäessä. Eläkejärjestelmää käynnistettäessä ajateltiin täyden työeläkkeen kertyvän 40 työvuodella. Työurat ovat kuitenkin olleet yleensä lyhyempiä. Keskimäärin ihmisillä on takanaan noin 35 vuoden työura, kun he siirtyvät eläkkeelle. ”Normaalilla” tavalla eläkkeelle siirtyneiden eläkkeet ovat olleet lähellä 60 prosenttia työaikojen ansiotasosta. Yksittäisen ihmisen kohdalla se on usein tilastoharhaa, sillä työurat ovat hyvin erilaisia. Opinnot, toisilla työkyvyttömyysajat ja monilla työttömyysjaksot lyhentävät työssäoloaikaa. Pitkä työttömyys tuntuu valitettavasti myös eläkkeessä, sillä eläkettä kertyy työttömyysajalta vähemmän kuin työssäoloajalta. Ja jos hoitovapaa kesti yli vuoden ennen vuotta 2005, sekin tuntuu eläkepussissa. Eläkeikä on nykyään joustava. Eläkkeelle voi siirtyä 63 ja 68 ikävuoden välillä, eikä eläkkeelle ole yleistä tavoitetasoa. ■ Lukuja työeläkkeistä Lähteet Eläketurvakeskus ETK, Työeläkevakuuttajat TELA • Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisen ikä 60,9 vuotta (sisältää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät). Vanhuuseläkkeelle siirrytään keskimäärin 63,5-vuotiaana. • Eläkkeellä ollaan keskimäärin 22 vuotta (työkyvyttömyyseläkkeet mukaan lukien). • Keskimääräinen työura ennen eläkettä on 35 vuotta. • Työeläkemaksut yksityisillä aloilla 2013: 22,8 %, 2014: 23,6 %, 2016: 24,4 %. • Vuonna 2013 alle 53-vuotias työntekijä maksaa 5,15 % ja 53 vuotta täyttänyt 6,5 %, työnantaja keskimäärin 17,35 %. Prosentit vahvistetaan erikseen vuosittain. • Maksetut lakisääteiset eläkkeet 2012: 25,7 mrd € (sis. yksityisen sektorin työeläkkeet 13,8 mrd). • Sijoitettuja työeläkevaroja yhteensä 158 mrd, sijoitettuna Suomeen 49 mrd. Työeläkeala omistaa Suomen pörssiyhtiöistä noin 9 %. RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 15 Elämyksiä Suomen Rautatiemuseossa Teksti ja kuvat Soile Olmari Suomen Rautatiemuseon, viime elokuussa aloittanut johtaja Tiina Lehtinen panostaa museon kehitystyössä eri kävijäryhmille suunnattuun elämyksellisyyteen. E lämyksiä Hyvinkäällä sijaitsevassa museossa kokee toki nytkin. Viimeisimpiä on perinnejuna Valtteri, joka on saanut ympärilleen uuden näyttelyhallin. Valtteriin on voinut tutustua yleisöopastuksilla. - Teemme myös perusnäyttelyuudistusta ja vilkkaampana kesäaikana järjestämme tapahtumia. Museossa käy myös paljon koululais- ja opastusryhmiä, Lehtinen kertoo museon toiminnasta. Aivan uutena palveluna museolla on käytettävissään venäjänkielinen opas: - Tästä opastuksesta on ollut kysyntää ja toiminta on lähtenyt hienosti liikkeelle. Venäläisiä meille vetää muun muassa ainutlaatuinen keisarin juna, joka on museokokoelmiemme helmi. Tänne on myös helppo tulla pääkaupunkiseudulta. Keisarin juna oli Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan kulkuneuvona Suomen rautateillä. Nämä kolme vaunua ovat Venäjän keisarillisista vaunuista ainoat säilyneet maailmalla. Museon näyttelyuudistus on aloitettu, ja tulevaisuudessa uudistetaan myös veturitalli ja kasarmitilat. - Vaikka elämyksellistä toimintaa meillä toki on ennestäänkin, haluan panostaa edelleen eri kävijäryhmille tarjottavaan opastukseen ja toimintaan. Museo kiinnostaa laajasti Lehtinen kokee päässeensä rautatiemuseotoiminnan kanssa aika hyvin sinuiksi, vaikka hän tehtäviensä puolesta on enemmän kiinni byrokratiassa kuin itse näyttelytoiminnassa. - En todellakaan voi sanoa tuntevani esimerkiksi meidän kalustoa. Sen sijaan museon taustat ovat tulleet tutuiksi melko hyvin. - Tässä työssä on tosi paljon mielenkiintoista ja täällä on ympärillä laaja joukko ihmisiä, joita rautatiemuseotoiminta kiinnostaa. On mielekkäämpää työskennellä museossa, joka kiinnostaa ihmisiä laajasti. On kauhean kiva juttu, että on oikeasti yhteistyötahoja, Lehtinen toteaa. 16 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 Junaliikenne kiinnostaa Lehtinen työskenteli aiemmin seitsemisen vuotta Suomen Kellomuseossa Espoossa. Ollessaan hoitovapaalla hän kiinnostui Rautatiemuseon johtajan tehtävistä. - Minua kiinnostivat uudet ympyrät, isompi valtakunnallinen erikoismuseo ja junaliikenneala. Tässä on myös paljon yhtymäkohtia entiseen työpaikkaani. Rautatiemuseokin on tekninen museo ja toimii säätiöpohjalla. Tiina Lehtinen on aina ollut kiinnostunut monista asioista. Hän on koulutukseltaan filosofian lisensiaatti, opiskellut taidehistoriaa ja museologiaa: - Olen lukenut myös oikeustieteitä ja tietojenkäsittelytiedettä. Lehtisen johdolla Suomen Rautatiemuseossa työskentelee vakituisesti kymmenen henkilöä, joista yksi on hoitovapaalla ja yksi opintovapaalla: - Lisäksi meillä on kaksi määräaikaista ja määräaikainen harjoittelija sekä viikonloppuoppaita. ■ - Näyttelyhalleissa on uusittu näyttelyvalaistukset ja pimennetty ikkunat, jotta uv-valo suodattuu pois, Tiina Lehtinen kertoo. Valopilkkuna tummien vaunujen joukossa on vanha postivaunu. Rautatiemuseon tiloissa kokoontuu vuodesta 1960 toiminut Rautatiemuseon Ystävät ry. Marraskuun syyskokouksessa kiitettiin 20 vuotta puheenjohtajana toiminutta Raimo Helomaata (alla oikealla). Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Timo Lintinen (alla vasemmalla). Yhdistys toimii Suomen Rautatiemuseon tukiyhdistyksenä. Maksavia jäseniä on noin 250 ja seitsemän yhteisöjäsentä. RVL on yhteisöjäsen ja liiton edustajana johtokunnassa on Soile Olmari. Suomen Rautatiemuseo • www.rautatiemuseo.fi, Hyvinkäänkatu 9, Hyvinkää • Museota ylläpitää yksityinen Rautatiemuseon Säätiö, jonka suurimmat rahoittajat ovat valtio, VR ja Hyvinkään kaupunki. • Avoinna talvikaudella 1.9. – 31.5. ti – la klo 12 – 15, su klo 12 – 17, kesäkaudella 1.6. – 31.8. joka päivä klo 10 – 17. Ensi vuoden alusta joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 10 – 15 ja lauantaisin klo 12 – 17. • Tulevaa toimintaa: Vanhojen kirjojen myyntiä museokaupassa kahden viikon ajan 20.1.2014 alkaen. Valtterin nimipäivä 29.1. ja hiihtoloman aikaan viikolla kahdeksan lapsille suunnattuja tapahtumia. Pienoisjunatreffit 17 – 18.5. RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 17 Tiedote työttömyyskassan asiakkaille Teksti Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassa Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassa (IRKA) sulautuu 1.1.2014 alkaen Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassaan. I RKA:n työttömyyskassan toimisto ja e-asiointi on suljettu 18.12.2013 alkaen IRKA:n maksatusjärjestelmän konversion vuoksi. Maksatusjärjestelmä (JHL) on käytössä 2.1.2014 alkaen. JHL:n työttömyyskassa maksaa nykyisten IRKA:n jäsenten kaikki hakemukset, jotka ovat saapuneet 18.12.2013 jälkeen, mikäli hakujakso koskee vuotta 2013. IRKAan lähetetty kirjeposti ohjautuu 18.12.2013 jälkeen JHL:n työttömyyskassaan. IRKA työttömyyskassan nykyisistä asiamiespiireistä siirtyvät 1.1.2014 lukien JATTK – työttömyyskassan jäseniksi alla olevat asiamiespiirit: • Tulliliitto ry:n, • Vankilavirkailijain liitto ry:n ja • Veturimiesten liitto ry:n jäsenet. Kun hakujakso koskee vuotta 2014, maksaa etuuden JATTKtyöttömyyskassa yllä olevien asiamiespiirien jäsenille. JATTK-työttömyyskassan e-asiointiin kirjaudutaan pankkitunnuksilla. RVL:läiset JHL:n työttömyyskassaan JHL:n työttömyyskassaan jäävät sulautumisen jälkeen jäsenet seuraavista liitoista ja asiamiespiireistä: • Raideammattilaisten Yhteisjärjestö JHL ry • Ilmailualan Unioni IAU ry • Rautatievirkamiesliitto ry (RVL) • Kassan yksilöjäsenet. JHL:n työttömyyskassa lähettää 2.1.2014 tuleville JHL:n työttömyyskassan jäsenille kirjautumistunnukset eli jäsennumeron työttömyyskassan sähköiseen asiointiin, eWertti Nettikassaan. Noudata nykyistä hakujaksoasi kassan vaihtumisesta huolimatta. Meneillään olevien vuorotteluvapaiden maksu siirtyy uudelle kassalle ilman hakijan toimenpiteitä. Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa (IRKA) JHL Työttömyyskassan yhteystiedot Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa PL 100 00531 HELSINKI Fax 010 770 3235 https://tyottomyyskassa.jhl.fi/portal/fi/ 18 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 Rautatievirkamiesliitto on ollut IRKAn asiamiespiiri. Kassassa oli vuoden 2012 lopussa 16 078 jäsentä. IRKA sulautuu 1.1.2014 alkaen Julkisten ja hyvinvointialojen (JHL) työttömyyskassaan. Etuuksien maksaminen kassan jäsenille jatkuu sulautumisen jälkeen normaalisti. Työttömyyskassalain mukaan työttömyyskassojen vähimmäismäärä täysien valtionosuuksien saamiseksi on 8 000 jäsentä. IRKAn jäsenmäärä pienentyy noin 4 200 jäseneen eräiden liittojen siirryttyä toisen työttömyyskassan asiamiespiireiksi. Joka kuudes työttömyyskassan jäsen sai vuonna 2012 ansiopäivärahaa Lähde TYJ:n tiedote 29.10.2013 T yöttömyyskassoissa oli vuoden 2012 lopussa noin kaksi miljoonaa jäsentä, mikä vastaa noin 75 %:a työmarkkinoilla olevista henkilöistä. Työttömyyskassat maksoivat jäsenilleen vuonna 2012 yhteensä 2,1 miljardia euroa eri etuuksina. Ansioturvan osuus etuusmenoista oli 2 miljardia. Vuorottelukorvauksina maksettiin noin 120 miljoonaa euroa. Etuusmenot kasvoivat viime vuonna 5 % edellisvuoteen nähden. Noin 15 % työttömyyskassojen jäsenistä sai viime vuoden aikana ansiopäivärahaa vähintään yhdeltä päivältä. Ansiopäivärahan saajista noin 15 % prosenttia suoritti viime vuoden aikana omaehtoisia opintoja, osallistui työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai muuhun työllistymistä edistävään palveluun. Etuuden saajien määrä laski edellisvuoteen nähden kaikissa muissa ryhmissä, paitsi omaehtoisia opintoja suorittavien ja vuorotteluvapaalla olevien kohdalla. Tammikuussa 2013 ansiopäivärahaa sai 89 RVL:läistä eli hiukan yli 7 % työikäisistä jäsenistä. Syyskuussa ansiopäivärahan saajia oli 145 (noin 12 %), joista osa osa-aikaistettuja. Vain kolme jäsentä oli noina ajankohtina vuorotteluvapaalla. Valtion rahoitusosuus nousi ja työttömyysvakuutusrahaston rahoitusosuus laski 6 prosenttiyksikköä vuonna 2012 edellisvuoteen nähden. Muutos johtuu vuoden 2012 alussa toteutetusta työttömyysturvan tasokorotuksesta, joka vaikutti valtion rahoittamaan ansiopäivärahan perusosaan. Työttömyysetuuksien rahoitus turvataan tasoitusrahastoilla Työttömyyskassalla tulee olla tasoitusrahasto rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi. Vuoden 2012 lopussa työttömyyskassojen tasoitusrahastojen keskiarvo oli 167 %, mikä vastaa työttömyyskassojen omalla vastuulla olevien etuus- ja hallintokulujen runsaan puolentoista vuoden määrää. Lähde Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö on julkaissut työttömyyskassojen taloutta ja jäsenistöä kuvaavan tilastojulkaisun. Julkaisu löytyy osoitteesta www.tyj.fi/jasenyysjatalous. Julkaisun tiedot perustuvat Finanssivalvonnan keräämiin tietoihin sekä Yhteisjärjestön tekemään kassakyselyyn. Työttömyysturvan tasokorotus vaikutti valtion rahoitusosuuteen Valtio maksaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ansiopäivärahasta ja vuorottelukorvauksesta. Vuonna 2012 valtio rahoitti noin 42 % etuusmenoista. Työttömyyskassa rahoitti 5,5 % ja työttömyysvakuutusrahasto noin 53 % etuusmenoista. RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 19 Rautatievirkamiesliiton syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 140 vuotta. Se on kunnioitettava saavutus ja on ollut ilo olla pienen hetken historiassa mukana. Juhlan kunniaksi tämän vuoden lehdissämme julkaistaan paloja historian tapahtumista. Teksti Tarja Turtiainen Kuvat Työväen arkisto Vuodet 1993 - 2013 Nollaratkaisu, yhtiöittämiset, tervehdyttämis- ja muutosohjelmat 1990-vuosikymmenen vaihdetta leimasi lama. Jouduttiin siirtämään voimavarat ”hyökkäyksestä puolustukseen”. Monet, aiemmin itsestään selvänä pidetyt etuudet kyseenalaistettiin. Laman syistä, seurauksista ja lääkkeistä keskusteltiin vilkkaasti pääsemättä yksimielisyyteen. Y htä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että vientiteollisuuden toimintaedellytykset ja kilpailukyvyn turvaaminen ovat avainasemassa Suomen talouden tervehdyttämisessä. Tähän tähtäävää laajaa tuloratkaisua, johon sisältyisi myös valtiovallan toimenpiteitä, rakennettiin tuloksetta ensin Kalevi Sorsan johdolla. Esitys kaatui, kun Suomi valuuttapaon vuoksi ajautui pakkodevalvaatioon. Tämän jälkeen syntyi nollaratkaisu kesken voimassa olevan sopimuksen. Nollaratkaisun mukaan virka- ja työehtosopimuksia jatkettiin entisin ehdoin 31.10.93 asti. 0-linjan mukaan sopimuskorotuksia ei tullut vuonna 1993. Maan hallitus tuli vastaan lukuisilla toimenpiteillä. Esimerkiksi yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajaa ei nostettu, hallitus pyrki alentamaan elintarvikkeiden hintoja sekä lisäämään asuntotuotantoa ja virkamiesten pakkolomat peruutettiin. Ennen tätä sopi- 20 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 musta tilanne oli jo kärjistynyt kaikkien palkansaajien yhteiseen mielenilmaukseen Senaatintorilla lokakuussa -91. VR ryhtyi lisätoimiin henkilöstökustannusten alentamiseksi vuoden 1994 osalta ja varautui syksyllä -93 noin 500 henkilön lomauttamiseen. Lisäkustannuksia syntyi liikelaitoksille määrätystä työttömyysvakuutusmaksusta, radanpidon määrärahojen niukkuudesta, uhkaavasta henkilöliikennekorvausten vähenemisestä ja arvonlisäverosta. VR:n järjestöt kiistivät lomautustarpeet kokonaistulokseen viitaten. Syksyllä 1993 käynnistettiin selvitys vapaaehtoisesta siirtymisestä työttömyysseläkkeelle. Selvityksen tuloksena irtisanottiin jo vuonna 1993 yli 300 henkilöä. Työttömyyseläkkeen saama suosio lopetti lomautussuunnitelmat. TVK:sta STTK:n kautta SAK:n jäseneksi TVK:n kaatumisen jälkeen valtakunnansovittelija Jorma Reini selvitti mahdollisuutta järjestää keskusjärjestön toiminta aivan uudelta pohjalta. Reinin malli osoittautui liian vaikeaksi. Rautatievirkamiesliitto päätti hakea 30.3.1993 STTK:n jäsenyyttä. Liittyminen tapahtui STTK:n julkisen alan kartellin (STTK-J) kautta. RVL sai edustajansa liikelaitossektorin neuvottelukuntaan, mikä osoittautui palkkaneuvotteluissa tärkeäksi seikaksi. Vuoden -93 lopussa asetettiin työryhmä selvittämään tilannetta ja VR:n hallitus asetti päämääräksi vähentää vuonna 1995 Transpointin henkilöstökuluja 45 mmk:lla ja seuraavana vuonna 20 mmk:lla. Tämä olisi tarkoittanut 460 henkilön vähennystä. Etsittiin myös muita kulujen pienentämismahdollisuuksia. Muun muassa vuosilomat päätettiin pitää lomakautena, jolloin pidennyspäiviä ei syntynyt. Koko ajan oli pelkona Transpointin erillinen yhtiöittäminen. Yhtiöittämiselle poliittinen tahtotila Valtioneuvosto teki 31.4. 1994 periaatepäätöksen VR:n yhtiöittämisestä. Hallituspuolueiden etukäteislausunnoilla asian eteneminen oli poliittisesti turvattu. Järjestöille jäi henkilöstön aseman ja etujen selvittäminen. VR ja VR:n henkilöstöjärjestöt sopivat 11.5.1994 henkilöstöpolitiikkaan liittyvistä periaatteista 1.7.1995 konkretisoituneessa yhtiöittämisvaiheessa. Pääperiaate oli, että VR-konserniin siirryttiin ns. vanhoina työntekijöinä. Noin 50 henkilöä siirtyi entisin ehdoin virkamieSTTK-J:n edustajakokouksessa 1995 RVL:n edustajina Heikki Lakio, Tuula Rautio, Erkki Suominen hiksi ratahallintokeskukja Heikki Brusila. seen. Transpoint-liikenteessä palvelevat henkilöt siirVR kehittyi siten, että vain muutaman vuoden jälkeen RVL tyivät joko konserniin perustettavan erillisen yhtiön palveluktunsi olonsa vieraaksi STTK-J:n piirissä. RVL erosi keskusjärseen alalla yleisesti noudatettavin ehdoin tarkemmin sovittavaljestöstä ja jäi kellumaan. Liiton keskusjärjestökysymys ratkaisla tavalla tai jäivät muiden VR-konsernin yhtiöiden palvelukseen tiin 13.2.1999, kun valtuusto päätti yksimielisesti hakea SAK:n niissä noudatettavin ehdoin. Työnantajan kanssa päästiin sopijäsenyyttä. Jäsenyyden myötä liitolle avautui mahdollisuus osalmukseen noin sadan henkilön siirtämisestä muihin VR-yhtiöihin. listua keskusjärjestön ja sen kuljetusalan neuvottelukunnan asiMuu osa henkilöstöä siirtyi VR-konserniin kuuluvien yhtiöioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. den palvelukseen työsopimussuhteeseen. Järjestöt ja VR sopivat myös, miten henkilöstön palvelussuhTranspoint silmätikkuna teen ehdot ja henkilökohtaiset palkat järjestetään uudessa perusSuomen Kuorma-autoliitto pyysi kilpailuvirastoa selvittämään tettavassa Oy VR-Transport Ab:ssä ja Transpoint Oy:ssä. VR:n alihankkijana toimivan Transpoint Oy Ab:n kuljetustoiTransport Oy:ssä noudatettiin alan yleisiä työehtosopimuksia mintaa. Väitteen mukaan em. yritysten yhteistyö mahdollisti rismyös palkkauksen osalta, ja tähän siirryttäisiin 1.1.97. Jos hentisubvention, minkä kilpailuvirasto totesikin. Transpoint Oy:n kilökohtainen palkka oli korkeampi kuin alalla vallitseva palkka, ei todettu rajoittavan kilpailua lain kieltämällä tavalla eikä tähsitä ei korotettu yleis- eikä muilla korotuksilla, vaan palkka jäätäävän kilpailijoiden poissulkemiseen markkinoilta. Kilpailudytettiin 31.10.95 vallitsevaan tasoon. Ennen lopullista h-hetkeä viraston mukaan toiminta oli hyvin lähellä markkina-aseman neuvoteltiin kuitenkin uhkaamassa olevan palkan alennuksen väärinkäyttöä. kohtuullistamisesta. ➞ RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 21 ➞ VR-Data yhtiöitettiin Kehittämistoiminta VR-Datassa jatkui tiiviisti vuonna -95 asetettujen tavoitteiden ja käytyjen neuvottelujen pohjalta. Yhteistyökumppaniksi VR valitsi KT-Tietokeskuksen, jonka kanssa se perusti VR-enemmistöisen uuden VR-Data Oy:n. Yhtiöittäminen tapahtui 1.4.1996. VR-Datan henkilöstö siirtyi vanhoina työntekijöinä uuden yhtiön palvelukseen. KT-tietokeskuksen palvelukseen siirtyi 15 henkilöä samoin vanhoina työntekijöinä. VR-Datan nimi muuttui IT Solicomiksi ja vuonna 2003 se myytiin Novo Groupille. Tämä vaikutti myös siihen, että Solicomin osasto irtautui RVL:sta 2004. Palkkausjärjestelmän muutos Palkkausjärjestelmän uudistamisesta sovittiin jo vuoden -94 tarkentavissa ves-neuvotteluissa. Idea oli, että palkan suuruus määräytyisi tehtävän vaativuuden sekä henkilökohtaisen osan muodostamasta kokonaisuudesta. Vuoden 1999 liittovaltuusto käsitteli palkkausjärjestelmää ja kysymykseen, otetaanko se käyttöön, saatiin vastaus äänestyksen kautta. Palkkausjärjestelmää kehittämässä oli ollut kolme työryhmää: päätyöryhmässä olivat RVL:stä Heikki Lakio, Pentti Ahokas ja Tarja Turtiainen. Arviointijärjestelmän laadintaryhmässä olivat Tarja Turtiainen, Tuula Rautio ja Hannu Puustinen. Henkilökohtaisen osuuden pelisääntöjä laativat Pentti Ahokas, Richard Mattsson ja Henry Kulin. Uuden järjestelmän kehittämistä helpotettiin siirtämällä erilaisia lisiä suoraan henkilökohtaisiin palkkoihin. Palkkausjärjestelmän käyttöönoton aikaan maahan puuhattiin taas tupoa, josta RVL joidenkin muiden liittojen lisäksi jättäytyi ulkopuolelle. Lehdistö nimitti ulkopuolelle jääneitä parempaa saalista kyttääviksi kaislikkohauiksi. Osa tupossa mukana olleista kritisoi ratkaisua. RVL puolestaan esitti vastaväitteen: ei kai voi olla niin, että eri alojen työajat ja tessien tekstit ovat sellaisessa kunnossa, että ne pidetään solidaarisuuden nimissä entisellään täältä ikuisuuteen. Uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön 1.6.2000 ja siitä alkoi valtava määrä tehtävien arviointeja. Työryhmällä oli apuna ns. paalutehtävät ja tehtävänkuvauslomakkeet. Palkkausjärjestelmän pelisääntöjä kerrattiin usein, jotta alkuperäinen tarkoitus toteutuisi. Arviointiryhmän asema testattiin lakkouhkan avulla ja siitä tuli ”jumalasta seuraava”. Tessillä ja uusitulla opaskirjalla tarkennettiin esimerkiksi palkankorotuksen maksuhetkeä. Arviointiryhmän tiukoissa kokouksissa meni joskus viisi tuntia yhtä tehtävää jauhaessa ja kerran ryhmän edustajat joutuivat tekemään selvitysmatkan arviointitulokseen kohdistuneesta ankarasta kritiikistä johtuen. RVL:n palkkausjärjestelmää kehitettiin kolmessa työryhmässä. Arviointijärjestelmän laadintaryhmässä työnantajan edustajina olivat Martti Puikkonen (vasemmalla) ja Kalle Kääriäinen (takana keskellä). RVL:n edustajia olivat Tarja Turtiainen (edessä), Tuula Rautio ja Hannu Puustinen. 22 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 Ensimmäinen lomautus ja iso sopeutus Oy VR-Rata Ab:ssä oli tavoitteena alentaa henkilöstökuluja. Vuonna 2000 yhtiöstä siirtyi yli 60 henkilöä työttömyysputkeen, mutta se ei riittänyt. Tulostavoitteen saavuttaminen edellytti henkilöstöpoliittisia toimenpiteitä. RVL ei hyväksynyt irtisanomisia eikä lomauttamisia eikä myöskään allekirjoittanut neuvotteluihin liittyvää pöytäkirjaa. Tästä huolimatta yhtiö lomautti koko vakituisen henkilönsä seitsemän työpäivän ajaksi. Myös kunnossapitoa uudistettiin ja sen sopeuttamisessa henkilömäärät olivat huomattavat. Tavoite oli vähentää 600 henkilöä vuoteen 2003 mennessä. Muun muassa Pasilan ja Kuopion konepajojen toiminta lakkasi ja irtisanotuille tarjottiin uusia soveltuvia tehtäviä, osalle järjestyi mahdollisuus päästä työkyvyttömyyseläkkeelle tai ns. työttömyyseläkeputkeen. RVL kävi yhteisneuvotteluja Ratahallintokeskuksen ja käyttöosaston kanssa kulunvalvonnan laajentumisen vaikutuksista liikenteenhoitoon. Vuonna 2003 käydyt neuvottelut koskivat muutoksia vuoteen 2005 asti. Neuvotteluissa ongelmallisimmaksi muodostui Jyväskylän tilanne, mutta siitäkin päästiin sopuun. Kulunvalvonnan lisäksi keskittämistä tapahtui kauko-ohjauksen laajentumisen takia. Liikenteenohjauksen eriyttäminen tuli jatkuvasti esille. Ensimmäinen konkreettinen vaihe oli ns. pääkonttorin liikenteenohjauksen siirto Ratahallintokeskukseen 2006, jolloin kymmenkunta työsuhteista liikenneohjaajaa siirtyi taas virkasuhteisiksi. Huh-kesä 2001 VR:n henkilöliikenteen lippujen hinnoittelu-uudistus alkoi 2001 kesäkuun alussa. Matkustava yleisö kritisoi voimakkaasti. Kun hinnoittelu oli uutta asiakkaille, puhelujen määrät puhelinpalvelussa nousivat huikeisiin lukemiin ja vastaamaan pystyttiin vain minimaaliseen osaan. VR oli suunnitellut Riihimäelle sijoittuvasta yhteyskeskuksesta uutta jakelukanavaa, mutta yhteyskeskus aloitti uudistetun toimintansa vasta 2002 alusta. Kesän 2001 tilanteeseen vaikutti hinnoittelu-uudistuksen lisäksi myös vuosilomien alkaminen, kesälomasijaisten käyttö ja kesäsesongin huippuaika. Lipunmyyntihenkilökunta joutui kohtuuttoman työpaineen alaiseksi ja sairauslomat lisääntyivät. Henkilökunnan puuttumisen takia asemien aukioloaikoja rajoitettiin tai asemia oli kokonaan suljettuna. Työterveyshuollon tukitoimet käynnistyivät kesän jälkeen ja jatkuivat seuraavalle vuodelle. Pitkän aikaa neuvottelujen alaisena olleesta R-kioskin noutopalvelusta tehtiin sopimus. Vuodesta 2006 alkaen asiakkaat saattoivat noutaa yhteyskeskuksesta tilatut liput R-kioskeista. Seuraava suuri askel matkustajaliikenteessä tapahtui 2011 lipunmyyntijärjestelmän ja hinnoittelujärjestelmän uusimisen myötä. Jälleen kerran työntekijät joutuivat asiakkaiden purkausten kohteeksi, kun järjestelmä ei toiminutkaan niin kuin oli tarkoitus. Uteliaisuus uutuutta kohtaan oli osittain syynä järjestelmän kaatumiseen. Järjestelmävirheitä tuli esiin viikoittain ja niitä korjattiin kiireellä. Pikku hiljaa järjestelmä saatiin kuntoon ja sen kaikki osiot toimimaan. Verkkomyynti edullisine ennakkolippuineen on lisääntynyt merkittävästi ja vastaavasti asemamyynti laskenut. Kuljetusliitot hynttyyt yhteen SAK:n jäseneksi liittymisen myötä RVL liittyi myös maailmalaajuisen kuljetusliittojen, ITF:n, jäseneksi. RVL:n edustajat ovat osallistuneet joka neljäs vuosi pidettävään kaikkien kuljetusalojen kongressiin sekä välivuonna pidettävään rautatiesektorin kokoukseen. Kotimaassa kuljetusliitoilla oli yhdistymispyrkimyksiä jo vuodesta 1997. Tällöin RVL ei ollut mukana. Kuljetusliittojen puheenjohtajat ottivat 2007 asian jälleen kerran vakavasti pohdittavaksi ja yhdistymisselvityksen vetäjäksi palkattiin professori Harri Melin Turun yliopistosta. Hänen esityksensä lähti kuljetusliittojen yhdistymisestä ja tätä suunnitelmaa yritettiin viedä eteenpäin muun muassa Lauri Ihalaisen voimin. RVL epäili tavoitteen toteutumista, liittojen kokoeroista seurasi tietyt kynnyskysymykset (edustus, työttömyyskassa, itsenäisyys). Kun hanke polki paikallaan ja jäsentutkimuskin painotti rautatiejärjestöjen yhteistyötä, liiton hallitus päätti selvittää toisen vaihtoehdon eli uuden liiton muodostamisen Rautatieläisten Liiton kanssa. Tämä uusi liitto olisi toiminut SAK:n suurimman jäsenliiton, JHL:n, yhteydessä. Liittovaltuusto ei olut kypsä hyväksymään aiesopimusta ja asian eteneminen loppui tähän valtuuston äänestystulokseen. Muiden kuljetusliittojen yhteistyö takkusi edelleen ja RVL:n irtautumisen jälkeen myös Veturimiesten Liitto irtautui yhteistyöstä pari vuotta myöhemmin, kunnes koko hanke kaatui. RVL:n liittovaltuusto päätti vuonna 2010 äänestyksen jälkeen olla solmimatta aiesopimusta uuden liiton muodostamiseksi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton yhteydessä. ➞ RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 23 ➞ Muutoksesta toiseen Kaikesta huolimatta VR:n ammattijärjestöillä oli paljon yhteistoimintaa muun muassa VR:n asemaan liittyvissä vaiheissa. Liikenneministeriön virkamiesselvitys ”Tie auki taivasta myöten” aiheutti laajaa julkista keskustelua. Rautatieläisjärjestöt saivat näkemyksensä hyvin esille ”Junan puolesta”-kampanjallaan. Kampanjaan sisältyi kansanedustajaehdokkaille lähetetty esite, jota jaettiin myös matkustajille ITF:n rautatiepäivänä. Jopa valtakunnan päälehti oli liittojen kanssa samoilla linjoilla pääkirjoituksessaan ”Outoa peliä ministeriössä”. Liikenneministeri Leena Luhtanen pani VR:n taseen ryöväykselle jäitä hattuun ja totesi, että se oli valitettavan epäonnistunut yritys ratkaista ministeriön hallinnonalan haasteita: ”Selvityksen johdosta ei käynnistetä jatkovalmisteluja. Yllättämisten, vyöryttämisen ja salailun aika on yksinkertaisesti ohi.” VR:n kehittäminen sai kuitenkin potkua samana vuonna, kun uusi organisaatio hyväksyttiin tulevaksi voimaan 2004. RVL oli erittäin huolissaan jäsenistönsä asemasta tässä uudistuksessa. Yt-kokouksessa sovittiin, että muutoksessa noudatetaan VR:lle vahvistettua henkilöstöstrategiaa, arvoja ja näiden pohjalta lähteviä henkilöstöpelisääntöjä. Mahdollisesti tarvittavat henkilöstösopeutukset pyritään hoitamaan ensisijaisesti luontaisella poistumalla. Lisäksi sovittiin edistettäväksi uudelleensijoitusta, uudelleenkoulutusta ja vapaaehtoista siirtymistä. Palkkausjärjestelmän ja organisaation muutoksen takia tähän vaiheeseen sovittiin myös ns. palkan alentamattomuussopimus. Käytännössä tilanteita, joihin tätä tarvitsi soveltaa, oli hyvin vähän. Tämä organisaatiomuutos oli vain alkusoitto tuleville tapahtumille. Omistajaohjaus puuttui VR:n johtamiseen monessakin vaiheessa. Vuonna 2008 pääjohtaja Henri Kuitunen ja hallituksen puheenjohtaja Antti Lagerroos erosivat yllättäen. Syyksi sanottiin VR:n pakottaminen vaunutilauksiin, mutta se oli vain viimeinen pisara näkemyseroissa. Talouselämä oli jälleen laman kourissa ja kuljetukset kääntyivät 2008 lopussa rajuun laskuun. Tavaraliikenteen kuljetusjärjestelmää uusittiin ja asiakaspalvelu keskitettiin Kouvolaan. Alkuun hyvin karttuneeseen henkilöstörahastoon ei huonosta tuloksesta johtuen kertynyt muutamaan vuoteen mitään. Uusien johtajien palkkaamisen jälkeen VR aloitti muutosohjelman, jolla tavoiteltiin 1 200 henkilötyövuoden vähentymistä ja tuloksen vuosittaista parantumista. RVL ja Rautatieläisten Liitto järjestivät mielenilmauspäivän 2009, johon osallistui koko jäsenistö. Liitot ja sen osastot saivat työtuomioistuimesta sakot. Samalla loppui järjestöedustajien osallistuminen VR-Yhtymän, VR Osakeyhtiön ja Oy Rata-Ab:n hallituksiin. Kun organisaatiota muutettiin, loppuivat myös info-yhteistoimintakokoukset ja tilalle tuli laajennettu johtoryhmä ja luottamusmiehiä työllistänyt yt-menettely. 24 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 Muutosohjelma tarkoitti henkilöstölle lomautuksia, irtisanomisia ja osa-aikaistamisia. Muutosohjelmaan liittyi henkilöstöpooli, jota kautta ilman työpaikkaa jääneet pyrittiin sijoittamaan joko VR:lle uusiin tehtäviin tai muualle työelämään. Vapaaehtoisesti lähteville oli tarjolla myös irtisanoutumispaketti. Muutosohjelman lisäksi VR myi Transpointin kappaletavaraliiketoiminnan Itellalle, palkantilaustoiminnan Silta Oy:lle ja poliittisen paineen myötä liikenteenohjauksesta perustettiin tytäryhtiö, joka on tarkoitus irrottaa VR-kokonaisuudesta 2015 - 2016. Samaan aikaan kilpailun avaamisen paineet koko VR-Groupia kohtaan ovat kasvaneet. Tavaraliikenne (Venäjän liikennettä lukuun ottamatta) on jo avattu kilpailulle ja ministeriön asettaman selvitysmiehen esityksen mukaan myös henkilöliikenne paloittain tietyllä aikataululla avattaisiin kilpailulle. Vuonna 1995 ennakoidut VR:n yhtiöittämiseen ja työehtosopimusmaailmaan siirtymiseen liittyvät pelot ovat nyt konkretisoituneet. Hautajaiset, kaksi lasta ja avioliittoja RVL:n taloussihteeri Eeva Pohjolainen yllätti ilmoittamalla iloisesta perhetapahtumasta 1993 ja sijaiseksi palkattu Lahja Kiuru avioitui pääsihteeri Heikki Lakion kanssa. Toimistosihteeri Sini Mero meni naimisiin ja oli myös välillä äitiyslomalla. Heikki Lakio siirtyi eläkkeelle 1.9.2001, joten palvelua ehti kertyä melkein 40 vuotta. Toimistossa rotaatio lähti liikkeelle ja Tar- ja Turtiainen siirtyi järjestösihteerin tehtävästä liittosihteerin (entinen työehtosihteeri) tehtävään. Järjestösihteeri haettiin ulkoisen haun perusteella ja Soile Olmari-Kivistö aloitti vielä samana vuonna. Soilekin ilmoitti avioliitosta ja nimi lyhentyi Olmariksi. Puheenjohtaja Kari Kallio järkytti RVL:n toimiston väen kertomalla 2005 loppuvuonna, ettei aio enää asettua ehdolle seuraavan kevään vaalikokouksessa ja että siirtyy pois RVL:stä jo vuoden vaihteessa. Varapuheenjohtajana toiminut Juhani Hynninen otti tehtävän hoitaakseen vaalikokoukseen asti. Liittokokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi oli neljä ehdokasta, joista Tarja Turtiainen tuli valituksi. Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös liiton sääntömuutos. Rotaatio pyörähti taas ja liittosihteeriksi palkattiin Seppo Juselius. Toinen järkytys tuli seuraavana vuonna, kun Juhani Hynninen menehtyi sairauskohtaukseen. Samaan aikaan saimme viestin kunniapuheenjohtajamme Kalervo Matikaisen kuolemasta. Valtakunnallinen pääluottamusmies Pentti Ahokas siirtyi eläkkeelle 2008 ja hänen tilalleen valittiin Henry Kulin. Taloussihteeri Eeva Pohjolainen siirtyi eläkkeelle 2011 ja tässä vaiheessa osa tehtävistä siirrettiin tilitoimiston hoidettavaksi ja sijoitustoiminta puolestaan sijoitusyhtiöille. Osa tehtävistä oli sulanut pois automaation ja muiden muutosten kautta. Liiton toimistosihteeri Sini Mero jouduttiin irtiJunat pysyivät asemilla 15.6.2009 RVL:n ja Rautatieläisten liiton sanomaan ja täysin uuteen toimenkuvaan palkattiin ulkoiselmielenilmaisupäivänä, johon osallistui koko jäsenistö. la haulla Anne Lappeteläinen, joka mentyään naimisiin pääluottamusmies Hannu-Pekka Mäkelän kanssa muuttui Aalto-Mäkeläksi. Myös Henry Kulin avioitui seuraavana vuonna ja työsuojelun yhdyshenkilö Alpo Pietarila siirtyi tehtävän lakkaamisen myötä eläkkeelle. Käsiteltävänä olevaan ajanjaksoon kuului myös liiton 125-vuotisjuhlat, joita juhlittiin koko jäsenistön voimin risteilynä. Pääjuhla järjestettiin Katajanokalla laivaterminaalin vieressä, josta oli lyhyt matka astua laivaan. Kuluvana vuonna RVL täytti jo 140 vuotta ja tätä juhlittiin perinnejunamatkan päässä Hämeenlinnassa. Samana päivänä juhlavaltuustossa valittiin Seppo Juselius uudeksi puheenjohtajaksi. Tarja Turtiainen siirtyy eläkkeelle helmikuun alussa 2014. ■ Heikki Lakio, Alpo Pietarila, Pia Eklund, Kari Kallio, Tarja Turtiainen, Eeva Pohjolainen ja Pentti Ahokas jouluisissa tunnelmissa. RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 25 Terveiset joulupukille Teksti Mervi Ylitalo T yöllisyys- ja kasvusopimus saatiin solmittua viime metreillä. Sopimuksen päämääränä on talouden kääntäminen kasvuun ja työllisyyden lisääminen, eli lisää työpaikkoja Suomeen. Sopimuksen myötä palkansaajien ostovoiman ja ansiokehityksen pitäisi olla tasapuolista ja parantaa yritysten menestymistä globaalissa kilpailussa. Aika näyttää miten näissä onnistutaan. RVL:n nykyinen työehtosopimus päättyy 30.4.2014 ja uusi sopimus tulee voimaan 1.5.2014. Ensimmäinen 20 € palkankorotus tulee 1.9.2014, eli 4 kk kuluttua sopimuksen alkamisesta. Toinen korotus tulee 1.9.2015 ja on suuruudeltaan 0,4 %. Tes:n teksteihin ei tullut RVL:n jäsenille heikennyksiä, ainakaan tässä vaiheessa. Monia muutoksia on kuitenkin tulossa. Työurien pidentämisestä ja arkipyhien siirtämisestä neuvotellaan, työttömyysturvaan on myös tulossa muutoksia. Kulunut vuosi on ollut totuttelua osa-aikaisten palveluneuvojien työaikoihin ja asemien lipputoimistojen lyhennettyihin aukioloaikoihin ja viikonlopun kiinnioloon. Toivon mukaan uusi vuosi tuo asioihin ratkaisuja, ehkä tehtyjä päätöksiäkin voi miettiä vielä uudelleen. Toiveena vain pieni suklaarasia Viime kesä oli pitkä ja lämmin. Oli hyvät ilmat harrastaa ulkoliikuntaa. Toivottavasti mahdollisimman moni ehti nauttia Suomen kesän kauneudesta ja kerätä voimia pimeään syksyyn syys- ja räntäsateineen. Ennen kesää lehdissä oli monenlaisia ohjeita joilla pääsee kesäkuntoon. Ei hätää, jos kesällä et ehtinyt. Syksy toi taas uudet ohjeet, miten pääsee kesän jälkeen kuntoon ja karistettua grillimakkarat ja syödyt jäätelöt pois vyötäröltä. Karppaus on jo hiipumassa, nyt vannotaan 5-2 dieetin nimeen. Tutkimustuloksiakin tehokkuudesta on esi- 26 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 telty eri medioissa ja dieetti todettu tehokkaaksi. Uskokoon ken tahtoo! Pari työkaveria on syksyn aikana ollut viikon mittaisella painonhallintakurssilla. Kurssilla on tullut tietoa terveellisestä ravinnosta ja liikunnan merkityksestä, siellä on tutustuttu eri liikuntalajeihin. Kuntoa on myös testailtu. Toivottavasti kipinä liikuntaan on syttynyt kurssin aikana kun kaikilla osallistujilla on yhteinen päämäärä, painonhallinta. Kurssin jälkeen pitäisi löytää se oma juttu liikkumiseen, ettei alullaan oleva liikuntainnostus lopahtaisi heti ensimetreillä. Työn, kodin ja liikunnan yhteensovittaminen voi joskus olla haasteellista, jopa vaikeaa. Työkaveri voi olla kannustamassa ja houkutella mukaan yhteiseen treeniin. Terveelliseen syömiseen ja säännölliseen ruokarytmiin pitää opetella ja tuloksia saada, se kannustaa jatkamaan eteenpäin. Kurssiin kuuluu seurantapäivät ja jokainen haluaa parantaa omaa kuntoa ja testituloksia. Tässä on hyvä kilpailla vain itsensä kanssa. Jokin aika sitten kysyin, miten meinaatte joulusta selvitä ”uudessa elämässä”. No joo, ei haittaa, voihan sitä salaa syödä ja kun se suklaa on niin hyvää! VR:llä työnantaja tukee monenlaista liikkumista usealla eri paikkakunnalla. On Virkku-korttia, kuntosalia, heiaheia-projektia, joten mahdollisuuksia pitäisi kaikille löytyä. Itseltä täytyy löytyä halu liikuntaan ja ehkä kaveri voi vähän tuuppia liikkeelle. Niin ja joulun jälkeen on sitten uudet ohjeet ja ohjelmat, joiden avulla taas pääsee ensi kesäksi bikinikuntoon. Joten rakas joulupukki, toisitko tänä vuonna vain pienen suklaarasian, aikaisemman jättilaatikon asemasta. ■ Hyvää ja Rauhallista Joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2014. Vuosikokouskutsu Rautatievirkamiesliiton Helsingin osaston jäsenet kutsutaan osaston vuosikokoukseen, jossa käsitellään sääntömääräiset ja mahdolliset muut esille tulevat asiat. Osallistu ja päätä – siten voit vaikuttaa! Helsingin osasto ry pe 7.3.2014 klo 17.00 Scandic Hotelli, Järvenpää rautatieaseman läheisyydessä. Mukana liiton edustaja. Kahvit klo 16.30 alkaen ja ruokailu kokouksen jälkeen. Rautatievirkamies-lehden ilmestyminen 2014 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014 www.ravaka.com • 17.3., 16.6., 22.9. ja 15.12. • Materiaali osoitteella soile.olmari@rvlry.fi noin 2 viikkoa ennen ilmestymistä. RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 27 RVL:n talvipäivien 7. -‐ 9.2.2014 ilmoittautumislomake Nimi: Osasto: Kotiosoite: Muut mukana tulevat aikuiset / lapset (ikä) Nimet: Loma-asunto tai hotellimajoitus Pe – Su Pe (aamu) – Su (sis.2x majoitus / 3 x aamiainen / 2 x päivällinen) jäsen 55 € ei jäsen 75€ Pe (päivä) – Su (sis. 2 x majoitus / 2 x aamiainen / 2 x päivällinen) jäsen 48 € ei jäsen 68€ Pe (ilta) – Su (sis. 2 x majoitus / 2 x aamiainen / 1 x päivällinen) jäsen 35 € ei jäsen 65€ lapsi 4 - 12v. 55€ lapsi 4 - 12v. 48€ lapsi 4-‐12v. 35€ Loma-asunto tai hotellimajoitus La – Su La – Su (sis. 1 x majoitus / 1 x aamiainen / 1 x päivällinen) jäsen 20 € ei jäsen 35 € Majoitusmuototoive: lapsi 4-‐12v. 20€ Hotelli Erikoistoivomukset (kämppäkaverit ja muut…): 28 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 Mökki Lajeihin ilmoittautuminen: (merkitse henkilömäärä) Hohtokeilailu perjantaina lauantaina lauantaina lauantaina lauantaina Tehtävärastit, ulkoilua Lentopallo Pehmosähly Vesijumppa 7.2.2014 8.2.2014 8.2.2014 8.2.2014 8.2.2014 klo klo klo klo klo 16:45-‐19:00 11:00-‐13:00 14.00-‐16:00 14:00-‐16:00 16:30-‐17:30 Olen menossa kylpylään lauantaina Olen menossa laskettelemaan lauantaina Lajeihin ilmoittautuneet valikoituvat ilmoittautumisjärjestyksessä. Huomioi, että keilailussa on rajallinen määrä ratoja, vaikka koko halli onkin varattu RVL:n talvipäivien porukalle (jäsenet etusijalla). Merkitse henkilömäärä Bussikuljetus Kajaani - Vuokatinhovi Bussikuljetus Kajaani - Vuokatinhovi Bussikuljetus Vuokatinhovista - Kajaaniin perjantai perjantai sunnuntai 12:15 15:00 10:45 (Kajaanista) (Kajaanista) (Vuokatinhovista) HUOM! Bussit eivät kulje kaupan kautta Muut yhteydet Kajaanista vuorobussilla! Kuittia vastaan saa matkarahan takaisin! Sitovat ilmoittautumiset 3.1.2014 mennessä osoitteeseen: Irma Wiita Leveämäentie 24 (tulosta lomake ja postita) 05470 HYVINKÄÄ TAI Irma.wiita@pp.inet.fi (tallenna lomake koneellesi ja lähetä sähköpostiin liitteenä) HUOMIO! Paikkoja on rajallisesti niin lajeihin kuin majoituksiinkin, joten ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli tulet majoittumaan Vuokatinhoviin jo ennen perjantaita, ota yhteys Irma Wiitaan puh. numero 0400979389 Lisätietoja yleisasioista saa Jari Ruotsalaiselta (puh. 050 5317019). RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 29 ►Jutunjuuri Marja Ahokas Etelä-Suomen aluepääluottamusmies VR-Yhtymä Oy marja.ahokas@vr.fi Lapsenlapseni suorastaan kiljahtelevat jo saapuessaan, että koska alamme leipomaan Hannatätejä. Taikina kun on niin hyvää jo ihan tekovaiheessa. ”…ja hyvä, lämmin hellä on mieli jokaisen…” J oulu kolkuttelee pian ovella. Kaivelen laatikoista joulukoristeita ja pohdin, laitanko mitään esille kotiin; aion viettää joulun jälleen muualla kuin kotona. Lähden ystävien luokse pohjoisempaan suuntaan heti lomani alkajaisiksi edellisellä viikolla ennen joulua. Tyttäreni perhe seuraa viikonloppuna perässä. Oma jouluni ei kauheasti ”vaadi” mitään. Jos viettäisin sen yksin, uppoutuisin vanhojen jouluoratorioiden ja klassisen joulumusiikin maailmaan. Toki kynttilät ja aiemmin lukemattomat kirjat kuuluisivat jouluuni. Lomallahan voi lukea kirjan kerrallaan vaikka sen lukemiseen menisi koko päivä, usein yökin. Nukkua voisi sitten aina kirjojen ja ulkoilun välissä. Jouluruokaakaan en itseäni varten tekisi. Silliä, silakkaa, mätiä ja muuta kalaa kyllä hankkisin ja joululimpun. Niillähän sitä jo pitkälle pötkisi. Koska leivomme Hanna-tätejä? Ystävieni luona kontolleni on sälytetty kaikennäköistä: imelletyn perunalaatikon teko, katkarapumätihyytelö, kirsikkakakku ja Hannatädin pikkuleivät. Usein vielä kissankieletkin ovat minun ”heiniäni”. Tietysti on hauskaa, kun kolme sukupolvea tekee jouluvalmisteluita yhdessä. Lapsenlapseni suorastaan kiljahtelevat jo saapuessaan, että koska alamme leipomaan Hanna-tätejä. Taikina kun on niin hyvää jo ihan tekovaiheessa. Aatonaaton iltana keitän perunat ja kun saan ne kuorittua ja soseutettua, aloitan imellytyksen vain jauhoilla. Yö menee mukavasti 30 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 touhuillessa, kinkku paistuu ja tuoksuu koko talossa, laatikko imeltyy hiljalleen lieden reunalla. Valmistelen myös muita joululaatikkoruokia. Hyytelönkin ehdin jossakin välissä tehdä ja kiikuttaa kellarin rapuille kunnolla hyytelöitymään. Valvomme melkein aamuyöhön aikuisten voimin. Joku paketoi viimeisiä lahjoja, toinen tarjoilee ensimmäisiä maistiaisia juuri uunista tulleesta kinkusta. Yritämme huolehtia yhdessä, että kaikki on valmista aattoa varten. Joulu lasten vuoksi Aattoaamuna valmistelen pikkuhiljaa vielä viimeiset ruuat, riisipuuro hautuu ja odottaa heräilijöitä, kirsikkakakkukin on jo uunissa. Melkein kaikki on valmista. Sininen hämärä kestää lähes puolille päiville. Sitä seuraa tunnin, pari kirkkaampi päivä, joka taas muuttuu siniseksi hämäräksi. Silloin lähdemme käymään hautausmaalla. Muistelemme ystävättäreni äitiä hänen haudallaan ja muualla lepääviä rakkaitamme yhteisellä muistelukivellä. Kaikki on niin kaunista pimenevässä illassa kynttilöiden tuikkiessa ympärillä. Sitten lähdemme odottamaan joulupukkia ja jouluillallista. Joulua vietetään nykyään ilmeisesti lasten vuoksi, ei aikuisilla niinkään väliä. Kaipa vielä nuorin lapsenlapseni jopa uskoo joulupukkiin, vaikka hänen isosiskonsa ja -veljensä minulle luottamuksella supattavatkin, että eivät he ainakaan usko. Minä kummastelen, että miksi ette. Minä ainakin uskon… ■ ►Leikkeet Merimies No 5 / 2013 Pääluottamusmies ei ole populistipoliitikko S aana Lamminsivu on haastatellut Merimies-lehteen Viking Linen merihenkilöstön pääluottamusmiehenä vuodesta 2011 toiminutta Mika Ojalaa. - Ihmiset odottavat, että hänen (pääluottamusmiehen) pitäisi korjata nopeasti kymmeniä vuosia jatkuneet epäkohdat, mikä ei ole yksinkertaisesti mahdollista. Ojala ei ole luvannut jäsenistölle kuuta taivaalta, vaan hänet tunnetaan kylmähermoisena ja tarmokkaana toimijana: - Pääluottamusmies ei ole populistipoliitikko, vaan mies sanojensa takana. Pääluottamusmiehen työ on äärettömän sitkeää, pitkäjänteistä ja arkista puurtamista mitä erinäisimpien ongelmien sekä kysymysten parissa. Eteenpäin kuljetaan pienin, määrätietoisin askelin, ja silloin kun seinä nousee edessä vastaan, on yritettävä löytää kiertotie. Ojalan mielestä yt-neuvotteluihin joutuva pääluottamusmies on eräs yksinäisimpiä olentoja maan päällä, kuin Punahilkka pimeässä metsässä vasu kädessä ja ympärillä näkyy ainoastaan kiiluvia silmäpareja. Viking Linen pääluottamusmies ei usko rähinä- ja haistattelulinjalla saavutettavan hyviä tuloksia neuvotteluissa. Päinvastoin uhoamisella poltetaan vain siltoja. Nyrkkeilijä, joka kehässä menettää malttinsa, on yleensä jo hävinnyt matsin siinä vaiheessa. - Uskon vahvasti siihen, että vain neuvottelemalla ja ihmisten kanssa keskustelemalla voidaan aikaansaada todellisia parannuksia. Jos kaikki vain löisivät hanskat tiskiin, kun alkaa niin sanotusti ”ottaa pattiin” olisi se sitten siinä. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 31 ❄ ❄ ❄ TA LV I PÄ I VÄT ❄ 7. - 9.2.2014 ❄ Odotettu viikonloppu Vuokatissa on vain reilun kuukauden päässä. Olethan sinäkin mukana, jotta tiedät mistä puhutaan! (Ilmoittautuminen 3.1.2014 mennessä lehtilomakkeella tai www.rvlry.fi) ❄ ❄ ❄ Talvipäivätoimikunta on rehkinyt pitkin vuotta, jotta talvipäivät olisivat taas kaikille vieraille ikimuistoiset. Helmikuun talvipäivillä on jälleen odotettavissa mielenkiintoista tekemistä. Perjantaina on ohjelmassa hohtokeilausta, jota vauhdittavat upeat -80-luvun teemabileet. Luvassa on -80-luvun musiikkia ja meininkiä. Siispä kaikki halukkaat, huomioikaa tyyleissänne esimerkiksi farkkukankaat, neonvärit, takatukat, krepatut hiukset, hiusdonitsit, olkatoppaukset jne. Rohkeimmat voivat jatkaa -80-luvun tyyleissään keilauksesta aina karaokeen ja yön pikkutunneille. ❄ Tule siis sinäkin mukaan hauskanpitoon – Vuokatissa nähdään! ❄ ❄ Lauantaina löytyy varmasti jokaiselle ”urheiluhullulle” mieleinen laji. Perinteisen laskettelun lisäksi lajeina on lentopalloa, pehmosählyä, rastitehtävien parissa ulkoilua sekä vesijumppaa. Lauantai-illan Vuokatinhovissa kruunaa seinäjokelainen bilebändi Coverfield, joka ei varmasti jätä ketään kylmäksi. ❄ ❄ ❄ ❄
© Copyright 2024