110110 Lpr asukaslehti tabloid 20s.indd
www.lappeenranta.fi Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 10.1.2011 Citykorttelille luonnostellaan uudet ääriviivat s. 9 Lukioiden esittelytilaisuudet s. 8 Kaupungin opintostipendit ja avustukset s.16 louksiin etaan kaikkiin ta a j , e t o d e n ti Julkine Avoimeen päiväkotiin Luontoriippuvainen Raija Aura äidin, isän, mummin tai kummin kanssa s. 4 Täydellisesti Saimaan lumoissa s. 14 2 PÄÄKIRJOITUS 10.1.2011 Kaupunkikeskustan kehittäminen on saanut lisävauhtia Lappeenrannan kaupungin tavoite on lisätä keskustan asuntotarjontaa, palveluja ja viihtyisyyttä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi jo vuonna 2007 osayleiskaavan, joka kannustaa kiinteistönomistajia lisärakentamiseen keskustassa. Haluamme Lappeenrannan kaupunkiin elävämmän ja viihtyisämmän ydinkeskustan. Tarvitsemme ydinkeskustaan ja sen läheisyyteen lisää asuntoja. Asukkaat tuovat keskustaan elävyyttä ja viihtyisyyttä sekä varmistavat peruskysynnän kaupallisille palveluille. Lappeenrannan ydinkeskustasta puuttuu nykyaikainen riittävän iso päivittäistavarakauppa. Toivottavasti johonkin vireillä olevista suurista hankkeista tulee sisältymään myös nykyaikaiset päivittäistavarapalvelut. Kaupunki on neuvotellut useiden kiinteistönomistajien ja kiinteistösijoittajien kanssa, jotta pääsisimme eteenpäin keskustan kehittämisessä. Kauppakeskus Iso-Kristiinan laajennusta varten on myyty tontti kauppakeskuksen omistajalle Cityconille, ja odotamme päätöstä sen rakentamisen aikataulusta. Kauppakeskus Gallerian menestys on osoittanut, että Lappeenrannan ydinkeskustassa on erinomaiset mahdollisuudet erityistavarakaupan palvelujen lisäämiselle. Tänä syksynä otettiin pitkä harppaus eteenpäin, kun useiden vuosien selvittelyvaiheiden jälkeen päästiin sopimukseen niin sanotun Citykorttelin kaavoituksesta ja rakentamisesta. Suunnittelukilpailu käynnistyy vuoden 2011 alussa. Kilpailu käsittää koko korttelin kaupunkikuvallisen ilmeen, vaikka korttelin Oleksin puoleisen pään kaksi kiinteistöä eivät vielä olekaan mukana sopimuksessa. Kilpailun toteuttamisesta vastaa Lappeenrannan kaupunki. Ydinkeskustan kävelyalueita ja kävelypainotteisia alueita tulee lisätä. Citykorttelin rakentuminen mahdollistaa Valtakadun rakentamisen valmiiksi myös tältä osin. Kauppakadun uudistaminen on saanut paljon kiitosta. Meille onkin kehittymässä viihtyisä kävely-yhteys kauppatorilta aina satamatorille saakka. Ydinkeskustan kehittämisen yksi osa on Pormestarinkadun pysäköintilaitoksen toteuttaminen. Kun samanaikaisesti kauppatorin vieressä on tapahtumassa myönteistä kehitystä, voimme odottaa, että Lappeenrantaan lopultakin muodostuu palveluiltaan ja viihtyisyydeltään sellainen ydinkeskusta, mikä maakunnan pääkaupungilla kuuluukin olla. Seppo Miettinen Kaupunginjohtaja JH Sähköistä palvelua kaupungin verkkosivuilla Linkki Lappeenrannan kaupungin sähköisiin palveluihin löytyy kaupungin verkkosivujen etusivulta www.lappeenranta.fi kohdasta sähköinen asiointi. Sähköisen asioinnin sivulle on koottu kaikki kaupungin tulostettavat lomakkeet, suoraan selaimessa täytettävät lomakkeet sekä esimerkiksi koulujen käyttämät itsenäiset järjestelmät. Kotikoneelta onkin mahdollista peruuttaa tai siirtää sovittu hammaslääkäriaika, tehdä päivähoitohakemus tai vaikka tilata liput illan teatterinäytökseen. Toimialoittain jaotellut asiointisähköpostiosoitteet on myös listattu sähköisen asioinnin yhteyteen. Päivähoitoon hakeminen ja kouluun ilmoittautuminen kätevästi netissä Sähköiset hakemukset päivähoitoon ja koululaisten iltapäivätoimintaan, ilmoittautuminen esiopetukseen sekä Wilma-järjestelmän välityksellä perusopetukseen ja yläkouluun ovat tällä hetkellä kasvatus- ja opetustoimen tärkeimpiä palveluja internetissä. Perusopetukseen ilmoittautuneista jopa 86 prosenttia käyttää sähköistä vaihtoehtoa. Wilmassa huoltajien on myös mahdollista selvittää lastensa poissaoloja koulusta, keskustella opettajien kanssa ja lukea koulun tiedotteita. Wilma on käytössä tällä hetkellä jo yläkouluissa ja lukioissa, ja palvelua otetaan parhaillaan käyttöön myös 1.–6. -vuosiluokille. Kirjasto palvelee myös verkossa Kirjasto tarjoaa sähköisinä palveluinaan aineistohakuja, lainojen uusimisia, ajanvarauksia internetin käyttöön sekä aineiston varaamisia. Esimerkiksi Etelä-Karjalan Nelli on yleisten kirjastojen monihakupalvelu, jonka avulla voi tehdä tiedonhakuja useasta tietokannasta samaan aikaan. Palve- Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI lun avulla voi vaikka lukea elektronisia tieteislehtiä eri puolilta maailmaa tai etsiä lähikirjastojen tietokannoista haluamiaan teoksia. Nelli onkin erinomainen apu muun muassa opiskelijoille. Kuntarekry.fi apuna työhaussa Tämän vuoden alusta alkaen Lappeenrannan kaupungin avoimia työpaikkoja on voinut hakea sähköisesti Kuntarekry.fipalvelussa. Aiemmin vain kasvatus- ja opetustoimella käytössä ollut palvelu on laajennettu koskemaan nyt kaikkia kaupungin toimialoja. Palvelun tarkoituksena onkin tehdä työnhaku helpoksi, nopeaksi ja edulliseksi. Hakijan paperiurakka kutistuu olemattomaksi ja näin ollen myös materiaalikustannukset poistuvat. Lisäksi hakijan on mahdollista jättää avoin hakemus esimerkiksi tiettyihin ammattinimikkeisiin. Nykyisiä tulostettavia lomakepalveluja sekä kaikkia muitakin asiointipalveluja on tulevaisuudessa tarkoitus kehittää sähköiseen muotoon vaiheittain. Kau- punki valmisteleekin parasta aikaa sähköisen asioinnin kehittämissuunnitelmaa, jonka pohjalta palvelua on tarkoitus parantaa systemaattisesti. JH ■ Lähes kaikki kaupungin lomakkeet löytyvät netistä sähköisessä muodossa joko tulostettavina tai lähetettävinä. Lisäksi käytettävissä on tietojärjestelmiin integroituja sähköisiä asiointipalveluja. ■ Iltapäivätoimintaan Voit hoitaa netissä esimerkiksi ■ Eksoten hammaslääkärin ajan ■ Päivähoitopaikan hakeminen ■ Esiopetukseen, perus- opetukseen ja yläkouluun ilmoittautuminen ■ Asuntopalvelu Oy:n asuntohakemus, tulotarkastus, vikailmoitus ja työtilaus hakeminen ■ Kirjaston lainojen uusiminen ja varaus ■ Teatterin tai orkesterin lipun osto netissä ■ Kuntarekry.fi, sähköinen rekrytointikanava tarkistus/muutospalvelu Näiden lisäksi verkon kautta on käytettävissä erilaisia hakuja tietokantapalveluja kuten esimerkiksi Wilima-matkainfo, karttapalvelu, kaupungin vapaat tontit tai kirjaston tietokannat. Kaupungintalon asiakaspalvelukeskus avautuu kesän kynnyksellä Lappeenrannan kaupunki avaa touko-kesäkuussa kaikkien toimialojensa yhteisen asiakaspalvelukeskuksen kaupungintalon ensimmäisessä kerroksessa. Sisäänkäynti on pääoven kautta kansalaistorilta. Asiakaspalvelukeskuksesta löytyy kaikkien toimialojen lomakkeita ja ohjeita keskitetysti. Yhden luukun periaate säästää aikaa, kun hoidettavia asioitaan voi niputtaa samaan käyntikertaan. Myös sähköistä, internetin välityksellä toimivaa palvelua kehitetään jatkuvasti, joten ennen nimikilpailu Keksitkö sinä kuvaavan nimen Lappeenrannan kaupungin uudelle asiakaspalvelukeskukselle? Hyvä nimi on naseva, tarttuva ja asiakkaille mieleinen. Kilpailun mahdollinen voittaja saa valita palkinnokseen 50 kerran uintisarjakortin Lappeenrannan uimahalleihin tai kaksi rinnakkaista kausikorttia joko Lappeenrannan kaupunginteatteriin tai kaupungin- pitkää nykyistä useampi asia hoituu kätevästi kotitietokoneeltakin. Lappeenrannan kaupungin asiakaspalvelupisteet ovat tähän asti sijainneet hajallaan eri toimipaikoissa, joissa henkilöstö palvelee kaupunkilaisia vain oman toimialansa asioissa. orkesterin konsertteihin. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan kaksi paria teatterilippuja Lappeenrannan kaupunginteatteriin. Voit jättää oman nimiehdotuksesi 15.2.2011 mennessä netissä www.lappeenranta.fi tai osoitteeseen: Lappeenrannan kaupunki Kaupunginkanslia Manu Toivanen Villimiehenkatu 1 PL 11, 53101 Lappeenranta Palvelu siirtyy yhteiseen keskukseen vaiheittain Asiakaspalvelukeskusta valmistelevan työryhmän puheenjohtaja, kaupunginsihteeri Juha Willberg pitää tärkeänä, että asiakaspalvelua voidaan mahdollisimman nopeasti siirtää lähemmäs kuntalaisia. Aluksi toimialojen yhteinen palvelukeskus on kontaktipiste, jossa neuvotaan, miten missäkin asiassa edetään. – Yhteiseen keskukseen siirretään aluksi selkeitä palvelukokonaisuuksia. Tavoitteenamme on, että ennen pitkää henkilöstö pystyisi hallitsemaan pääsääntöisesti kaikkia kaupungin asiakaspalveluun liittyviä asioita tai vähintään neuvomaan menettelytavoissa sekä sähköisten lomakkeiden täytössä. Asiakaspalvelijat ovat kaupungin nykyistä henkilöstöä, Juha Willberg kertoo. Hän uskoo toiminnan vakiintuvan vuoteen 2015 mennessä. Willberg muistuttaa, että asiat hoituvat nopeimmin ja helpoimmin sähköisen palvelun välityksellä internetissä. – Myös sähköistä asiointipal- 3 Voit hoitaa asiakaspalvelukeskuksessa (Alustava suunnitelma, jota tarkennetaan kevään kuluessa) Kiinteistö- ja mittaustoimen asiakaspalvelu Asiakirja- ja karttatilaukset (rakennuslupa/teemakartat), rakennuspaikan maastoon merkinnät, sijaintikatselmukset, vapaana olevat tontit (tonttiesitteet), puutarha- ja viljelypalstat, tonttikartat ja kaavaotteet, tonttipäätökset, yksityistieavustushakemukset, toimitushakemukset (kunnat), yleiset selvitystyöt. sekä neuvonta, kulttuuritapahtumiin liittyvien tilojen varaaminen ja opastus. Kasvatus- ja opetustoimi Yleispalvelut, koulupaikka-asiat, koulupiirit, päivähoitopaikkaasiat, koulujen sali- ym. tilavuokrakyselyt, koulukuljetuskyselyt, valitukset, kyselyt päivähoidon maksupäätöksistä ja päivähoitolaskusta. Williparkki Satamalaitos Sopimusten teko, uusien korttien jako sekä viallisten korttien vaihtaminen, irtisanomisilmoitusten vastaanotto, kertaluonteisten asioiden hoito (mm. ulkopaikkakuntalaiset asiakkaat). Yleisopastus, venepaikkojen varaushakemus. tekninen toimi Lisäksi Veteraanilippujen jako, veteraanien paikoitusluvat ja pysäköinninvalvonnan reklamaatiot, rakennushanketietojen välittäminen, ajanvaraus lupakäsittelijöille, lupahakemukset. Kulttuuritoimi nuoriso- ja liikuntatoimi Tiedot varattavissa olevista tiloista, tilavaraukset. Asiakirjojen vastaanotto, nähtävilläpitoasiat (kaavat, pöytäkirjat, suunnitelmat), avustuslomakkeet, sähköpostija puhelinkyselyt, vastaaminen info@lappeenranta.fi -kysymyksiin. Teatteri- ja orkesterilippujen myynti, avustusten hakeminen velua kehitetään ja laajennetaan vaiheittain, joten ennen pitkää useimmat hakemukset ja ilmoittautumiset hoituvat kotitietoko- neelta. Jos asiakkaalla ei ole käytössään omaa tietokonetta, hän voi täyttää lomakkeet asiakaspalvelukeskuksen päätteellä. MP ■ RS Manu Toivanen: ”palvelua tehostetaan ja nopeutetaan palautteen ja asiakkaiden tiedontarpeen perusteella” Asiakaspalvelukeskusta valmistelevassa projektissa työskentelevä Manu Toivanen tuskin malttaa pysytellä omassa työhuoneessaan, kun palvelukeskuksen ovet avataan kesän alussa. – Pyörin ainakin ensimmäisinä päivinä kärpäsenä katossa. Valmistelutyö on ollut niin haastavaa ja mielenkiintoista, että haluan omin silmin nähdä, kun ensimmäiset asiak kaat saapuvat. Tuotantotalouden insinööriksi viime vuoden syyskuussa valmistunut Toivanen kyseli juuri sopivasti opinnäytetyön aihetta Lappeenrannan kaupungilta, kun asiakaspalvelukeskusta ryhdyttiin kesällä 2010 valmistelemaan. Työhaastattelussa Toivasella oli esittää jo aiemmin suoritettu tietotekniikan tradenomin tutkintotodistus sekä nippu asiakaspalveluun liittyviä työtodistuksia. – Osuin sopivasti paikalle, koska työhön tarvittiin asiakaspalveluun perehtynyttä it-alan osaajaa. Sähköisten palvelujen ke- hittäminen kulkee projektissa kaiken aikaa rinnalla. Uskoisin, että kunnallisten asiakaspalvelujen kehittämistä käsittelevästä opinnäytetyöstäni on hyötyä muissakin kunnissa. Palvelut lähemmäs kaupunkilaisia Manu Toivanen pitää tärkeänä, että uudessa toimipisteessä kiinnitetään jatkuvasti huomiota laadunhallintaan. – Eteneminen on vaiheittaista. Ensivaiheessa asiakaspalvelukeskus on kontaktipiste, jossa olemassa olevat palvelut tuodaan keskitetysti lähemmäs kaupunkilaisia. Palvelua tehostetaan ja nopeutetaan kaiken aikaa palautteen ja asiakkaiden tiedontarpeen perusteella. Kun kirjaamme käyntien aiheet ylös, pitkässä juoksussa näemme, mitä palvelua tarvitaan enemmän, ja osaamme suunnata resursseja oikein. Toivanen ei pelkää kielteistäkään palautetta. – Juuri asia- kas tietää, onnistuuko palvelu. Palautteen perusteella pystymme sitten korjaamaan virheitä ja muuttamaan painopisteitä. Yhteisessä toimipisteessä työskentely on myös asiakaspalvelijoille mielekkäämpää, koska muilta voi oppia uusia toimintatapoja ja käytännöt kehittyvät parhaiten juuri vuorovaikutuksessa työtovereiden kanssa, Toivanen arvioi. Hän pitää oleellisena lähtökohtana uuden keskuksen toiminnassa, että ongelman ratkaiseminen lähtee samalla kertaa etenemään, kun asiakas esittää kysymyksensä virkailijalle. Jos lisätietoja tarvitaan toimialojen asiantuntijoilta, palvelupyynnön vastaanottaneen asiakaspalvelijan pitäisi pystyä myös seuraamaan, että kysyjä saa vastauksen kysymykseensä kohtuullisen nopeasti. – Kaupunkilaisten yhteiseltä lapselta puuttuu vielä nimi. Nyt niminikkarit esittämään nimiä! Punnitsen hassuimpiakin ehdotuksia, Manu Toivanen lupaa. MP ■ Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 4 MP Avoimeen päiväkotiin äidin, isän, mummin tai kummin kanssa Vertaistukea, mallia ja perinteitä ovat kuitenkin niin kaukana, että normaalia sukupolvien välistä vuorovaikutusta ei pääse syntymään. Sari Keiriö vinkkaa, että avoin päiväkoti on myös oiva paikka vastikään Lappeenrantaan muuttaneille perheille tutustua paikkakuntalaisiin. lapsiperheiden kohtauspaikassa Avointa varhaiskasvatusta vaalitaan Kolmivuotias Adora Topra ja mummi Sirpa Hakka rainen eivät säikähdä, vaikka Leirin avoin päiväkoti olisi joskus tupasen täynnä lapsia, äitejä, isiä, mummeja ja kummeja. Joukkoon kyllä mahtuu ja jokainen on tervetullut. Puheensorinassa vilisee joskus myös venäläisiä ja englantilaisia lausahduksia. MP Entisen sekatavarakaupan isojen huoneiden ja niihin liittyvien pikkusopukoiden sokkelosta löytyy myös rauhallisia nurkkauksia, joissa voi syventyä kuvakirjaan tai syvälliseen keskusteluun. Kun vauvapäivänä kurkkaa toimiston oven raosta, voi nähdä viisikin vauvelia vieretysten sittereissään päiväunia nukkumassa. Mummi on hoitanut Adoraa sen jälkeen, kun äiti palasi vauva lomalta työelämään. – Tulemme tänne avoimeen päiväkotiin muita lapsiperheitä tapaamaan ihan kuin ennen vanhaan isolle pihalle. Adora kaipaa jo ikäisiään kavereita ja oma aikanikin kuluu rattoisammin muiden seurassa, Sirpa Hakkarainen naurahtaa. Tukea äidin ja lapsen vuoro vaikutukseen Leirin avoimessa päiväkodissa Irene Dietrichin mielestä avoin päiväkoti riittää pienimpien lasten harrastukseksi. työskentelevä lastentarhanopettaja Sari Keiriö kannustaa kotona yksin tuskailevia vanhempia hakemaan vertaistukea avoimesta päiväkodista, joka on myös maahanmuuttajataustaisille perheille oivallinen paikka tutustua suomalaiseen lastenkasvatuskulttuuriin. Hän pitää tärkeänä, että nuoret äidit näkevät, kuinka kokeneemmat kanssasisaret ovat vuo- rovaikutuksessa oman lapsensa kanssa, ja on tyytyväinen, jos joukossa on myös isovanhempia perinteitä välittämässä. – Perinteisesti isovanhemmat ovat näyttäneet mallia, kuinka vauvan kanssa touhutaan ja myös auttaneet lastenhoidossa. Vanhat lorut ja kehtolaulut ovat samalla välittyneet nuoremmille sukupolville. Nykyään monen perheen mummit ja ukit Saga leikkii linnanrouvaa avoimesta päiväkodista vaihtelua ja juttuseuraa Kaksivuotias Saga pakkaa äitinsä Irene Dietrichin ja pikkusiskonsa Sofin kanssa eväät reppuun ja suuntaa Lauritsalan avoimeen päiväkotiin parina aamupäivänä viikossa. Nukkevauvat saavat odotella kotona sillä aikaa, kun Saga ajelee vaihteeksi traktoreilla ja leikkii linnanrouvaa. Eniten hän nauttii lasten ja aikuisten yhteisistä lauluhetkistä. Sagalle ja pikkusiskolle päiväunet maistuvat tavallistakin paremmin touhukkaan aamupäivän jälkeen. Tyttö on myös huomannut, että äiti on loistotuulella vaihdettuaan kuulumisia muiden aikuisten kanssa. On hienoa, että avoimeen päiväkotiin voi mennä milloin huvittaa ja että äiti tulee mukaan. Körö körö kirkkoon Aikuisten ja lasten yhteinen laulutuokio alkaa. Pikku Sofi körötLappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Adora Topra ja Sirpa Hakkarainen Leirin avoimen päiväkodin rauhallisessa sopukassa. telee äidin polvella vanhan lorun tahdissa kirkkoon, pappilanmuorin penkille. – Samoja lauluja laulellaan, kun odotellaan illansuussa vanhempia sisaruksia koulusta ja isää töistä kotiin, Irene-äiti juttelee. Hän poikkesi Sagan kanssa avoimeen päiväkotiin ensimmäisen kerran, kun tyttö oli puolivuotias. – Vastaanotto oli niin hyvä, että päätettiin tulla toistekin. Mökkihöperöksihän sitä tulisi, jos ei moneen päivään saisi aikuista juttuseuraa. Nyt matkassa on mukana myös vuoden ikäinen Sofi, joka tepastelee täyttä päätä muiden lasten porukassa. Irene Dietrichin mielestä avoin päiväkoti riittää pienimpien lasten harrastukseksi. – Käymme lisäksi kerran viikossa uimahallissa ja joskus Sagan kanssa ihan kahdestaan hoitamassa tuttavan ponia. Näin pienille on tärkeää, että touhutaan ja vietetään aikaa yhdessä. Jos olen vielä kotiäitinä, kun Saga täyttää Lappeenrannan ensimmäinen avoin päiväkoti perustettiin Kourulan päiväkodin yhteyteen vuonna 1984. Ostopalvelu- ja leikkitoiminnan ohjaaja Marketta Pitko on ollut lähes alusta asti mukana kehittämässä toimintaa. – Olen todella tyytyväinen, että avointa varhaiskasvatusta on vaalittu Lappeenrannassa taloudellisista lamakausista huolimatta, vaikka laki ei siihen velvoitakaan. – Muistan kuinka jo alkuaikoina silloinen sosiaali- ja terveysjohtaja sanoi kaukoviisaasti, että avoimien päiväkotien ansiosta kaupunki säästää lastensuojelun ja mielenterveyspalvelujen kustannuksissa. Avoin päiväkoti on lapsiperheiden kohtauspaikka, jossa perheillä on mahdollisuus tutustua toisiin samanlaisessa elämäntilanteessa oleviin perheisiin. Marketta Pitkon mielestä parasta palautetta on, kun äidit kertovat ystävystyneensä avoimessa päiväkodissa ja ryhtyneet vastavuoroisesti tukemaan ja auttamaan toisiaan. MP ■ kolme vuotta, haemme hänelle leikkikerhopaikkaa. Varsinaisen päiväkodin vuoro tulee vasta sitten, mikäli palaan työelämään. Joskus tytöt menevät suoraan avoimesta päiväkodista mummolaan iltapäiväunille ja äiti pääsee vaikkapa ratsastamaan. Irene Dietrich kannustaa varsinkin ensimmäisen vauvan saaneita äitejä lähtemään rohkeasti muita vanhempia tapaamaan. – Kotiin ei pidä hautautua. Kannattaa tulla esimerkiksi avoimeen päiväkotiin ottamaan mallia muilta ja hakemaan vertaistukea. Joskus ihan ihmettelen, kuinka hyvin täällä otetaan uudet perheet vastaan ja miten luontevasti keskusteluun pääsee mukaan. Täältä löytää myös ystäviä, Irene Dietrich tiivistää. MP Sa g a j a Sofi ■ Kun Lappeenrannan uudet päiväkodit avaavat ovensa koulujen pihapiireissä, esikoululaiset pääsevät tutustumaan tulevaan kouluunsa kuin huomaamatta ja voivat myös jonkin verran osallistua opetukseen. Erilaisten teemojen ympärille on tarkoitus koota ryhmiä, joissa on mukana sekä esikoululaisia että alaluokkalaisia. Kesämäen päiväkotia rakennetaan parhaillaan Kesämäen koulurakennusten pihapiiriin. Päiväkotilapset ja eskarilaiset siirtyvät uudisrakennukseen alkusyksystä 2011. Myös Lauritsalan ja Myllymäen uudet päiväkodit sijoittuvat koulurakennusten kupeeseen. Lauritsalan päiväkoti valmistuu syksyllä 2012. Myllymäen päiväkodin rakentaminen ajoittuu vuosille 2012–2013. Joutsenon Martikanpellon koulussa esiopetus on jo nyt koulun yhteydessä. Lähitulevaisuudessa koulun viereen nousee myös päiväkoti. Korvenkylässä esiopetus saa omat tilansa koulurakennukseen vuonna 2012. Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki on saanut vanhemmilta myönteistä palautetta esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyöstä. – Koulun aloittamien käy sujuvasti, kun ympäristö on jo valmiiksi tuttu. Jatkossa pystymme nykyistä enemmän järjestämään vaikkapa työpajoja, joihin sekä esikoululaiset että ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat voivat osallistua. Esimerkiksi Martikanpellon koulussa teemojen ympärille kootuista sekaryhmistä on saatu hyviä kokemuksia. Sekaryhmissä ja teemaopetuksessa opettajat ja lastentar- Kesämäen päiväkodin havainnekuva Uudet päiväkodit koulujen naapuriksi hanopettajat voivat työskennellä osittain yhdessä ja vaihtaa välillä ryhmiä keskenään. Samalla eskarilaiset tutustuvat opettajiin ja koko aikuisjoukko on kaikkien lasten tukena ja apuna. Kaupunki investoi lapsiin ja nuoriin Lappeenrannassa panostetaan kuluvana vuonna erityisesti koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja kunnossapitoon. Talousarviossa talonrakennukseen varatusta noin 15 miljoonan euron Leikkikerhoihin haku siirtyy päivähoitohaun yhteyteen Haku kaupungin leikkikerhoihin järjestetään helmikuussa ensimmäistä kertaa samassa yhteydessä kuin päivähoitoon hakeminenkin. Toiveena on, että kotona olevat vanhemmat hakisivat 3–5-vuotiaille lapsilleen leikkikerhopaikkaa päivähoitopaikan sijasta. Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki arvioi, että kerhoja voitaisiin lisätä tuntuvasti, mikäli kotona olevat vanhemmat olisivat valmiita luopumaan varaamistaan päivähoitopaikoista. Lapset kokoontuvat leikkikerhoihin ilman vanhempiaan kaksi kertaa viikossa: 3–4-vuotiaat aamupäivisin kahdeksi ja puoleksi tunniksi ja 4–5-vuotiaat iltapäivisin kolmeksi tunniksi. Tällä hetkellä kerhoja järjestetään avoimien päiväkotien yhteydessä Lauritsalassa, Leirissä ja Kourulassa. Leikkikerhot ovat perheille maksuttomia, mutta lapset tuovat omat eväät mukanaan. Päivi Virkki arvioi, että uusia kerhoja voitaisiin perustaa eri puolille kaupunkia kysynnän mukaan. Myös mahdollisuuksia yhteistyön lisäämiseen seurakuntien kanssa selvitetään. Ostopalvelu- ja leikkitoiminnan ohjaaja Marketta Pitkon mielestä leikkikerho voisi olla riittävä vaihto- määrärahasta reilut 11 miljoonaa kohdennetaan koulu- ja päiväkotihankkeisiin. Uusien päiväkotihankkeiden ansiosta pystytään vähitellen luopumaan nykyisistä tilapäisistä päiväkotitiloista. Suurin meneillään oleva kasvatus- ja opetustoimen investointi on Lappeen koulun ja siihen liittyvän kaupungin läntisen alueen aluekeittiön rakentaminen. Kaksikerroksisessa Lappeen koulurakennuksessa on 400 oppilaspaikkaa ja se rakennetaan vuonna 2009 valmistuneen Lappeen ehto perheille, joissa toinen vanhemmista tai ehkä molemmatkin vanhemmat ovat kotona. – Kerhoissa käyminen tukee lapsen itsenäistymistä ja hän oppii irtautumaan vanhemmistaan ja tottuu leikkimään ikäistensä lasten kanssa. Vanhemmat puolestaan saavat hengähdystauon, ehtivät hoitaa asioitaan kaupungilla tai voivat keskittyä vauvan hoitoon kotona sillä aikaa kun isompi lapsi on kerhossa. Marketta Pitko muistuttaa, että oma koti on lapselle hyvä kasvuympäristö. – Joskus vanhemmat unohtavat, että rauhallinen yhdessäolo vanhempien seurassa on lapselle mieluista ja tärkeää. Siksi harrastuksia, menoa ja paikasta toiseen kulkemista ei kannata kasata viikkoohjelmaan liikaa. päiväkodin viereen. Lappeenrannan länsialueella lapsien määrä on uusien asuntoalueiden takia huomattavasti lisääntynyt. Kimpisen koulukeskuksen ruokala rakennetaan tänä vuonna Pohjolankatu 23 -kiinteistön, nykyisen ammattikorkeakoulun tekniikan ja liiketalouden yksikön sisäpihalle. Lönnrotinkadulla sijaitsevan Lyseon lukion täydellinen peruskorjaus aloitetaan tänä vuonna ja se valmistuu vuonna 2012. MP Arkkitehtitoimisto Timo Vuori Oy 5 "Hyvä asia oli myös eskarin siirtäminen koulun yhteyteen! Koulun aloittaminen on näin luontevaa, eikä arempikaan lapsi mieti etukäteen koulun alkamista." Martikanpellon oppilaan äidin palaute ■ avoimet päiväkodit Leikkikerhot Lappeenrantalaisille perheille, joissa on kotihoidossa olevia alle esikouluikäisiä lapsia. Lapset tulevat avoimeen päiväkotiin yhdessä oman aikuisen kanssa. Toiminta on maksutonta eikä osallistuminen edellytä ennakkoilmoittautumista. Ensimmäisellä käyntikerralla täytetään ilmoittautumiskortti. Avoimien päiväkotien tiloissa, 3–5-vuotiaille kotihoidossa oleville lapsille. Lapsi osallistuu leikkikerhoon ilman omaa aikuista. Leikkikerhoihin haetaan päivähoitohaun yhteydessä. Lapset valitaan kerhoihin ikäjärjestyksessä. ■ Kourulan avoin päiväkoti, Katajakatu 2 ■ Lauritsalan avoin päiväkoti, Hallituskatu 20 ■ Leirin avoin päiväkoti, Suonionkatu 19 Aukioloajat Lappeenrannan kotisivuilla www.lappeenran ta.fi > palvelut > päivähoito > leikkitoiminta > avoimet päiväkodit ja leikkikerhot Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 6 Kaupunkiyhtiöiden tehtävänä elinkeinoelämän kehittäminen Lappeenranta-henki syntyy hyvästä neuvotteluilmapiiristä ja tiimityöstä lemme heti neuvottelujen alkuvaiheessa, vakuutuimme siitä, että kaupungin johto on sitoutunut kehittämistyöhön, Jaakko Alamäki kertoo. Jaakko Alamäki: "Lappeen rannan hyvät yhteistyöverkostot edistävät yritystoiminnan aloittamista." Jaakko Alamäen mielestä Lappeenranta-henki koostuu nimenomaan hyvästä neuvotteluilmapiiristä ja tiimityöstä, joka ulottuu kaupungin ja kaupunkiyhtiöiden johdosta aina yritys- Paluumuuttaja ja oman kaupungin tyttö palvelujen toimistohenkilökuntaan asti. Lisäksi kaupungin hyvät yhteistyöverkostot edistävät yritystoiminnan aloittamista. – Saimme kaupunkiyhtiöiden osaavalta asiantuntijayhteisöltä apua, kun haimme sopivia toimitiloja ja yhteistyökumppaneita Etelä-Karjalasta. Lisäksi Lappeenrannan verkostoista on ollut hyötyä, kun olemme vahvistaneet yritystoimintaamme Venäjällä. Hyvä tiimityö on välttämätöntä, kun asioita on saatava etenemään nopealla aikataululla, Alamäki kiittelee. Baronan palvelukeskus aloitti vuoden 2009 lopulla teknologiakeskuksen tiloissa Skinnarilassa ja asumispalveluja tuottava Barona-konsernin tytäryhtiö Forenom laajensi toimintaansa Lappeenrantaan syksyllä 2010. Jaakko Alamäki ennakoi, että uusien toimeksiantojen ansiosta työpaikkoja lisätään lähitulevaisuudessa Lappeenrannan toimipaikoissa. Nykyisistä noin 70 työntekijästä valtaosa on rekrytoitu Lappeenrannasta ja kymmenkunta muista Etelä-Karjalan kunnista. – Tuomme työpaikat sinne, missä on työntekijöitä. Olemme vuosien varrella huomanneet, että itäisestä Suomesta työntekijät siirtyvät varsin vastentahtoisesti toisille paikkakunnille töihin. Eikö siis kannata tuoda työpaikat sinne, missä työvoima on pysyvää, Alamäki perustelee. Lappeenrannan korkeatasoinen koulutustarjonta takaa, että osaavaa työvoimaa löytyy monipuolisesti. Alamäki ennakoi, että Barona laajentaa Etelä-Karjalassa yritystoimintaansa kaikilla liiketoiminta-alueillaan, lähitulevaisuudessa erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. MP ■ Barona-konsernin liiketoiminta-alueet ovat henkilöstöpalvelut, palveluratkaisut ja majoituspalvelut. Yritys toimii Suomessa, Venäjällä, Virossa, Ruotsissa, Puolassa ja Intiassa. Työntekijöitä on vuositasolla noin 8000. MP Toimialajohtaja Jaakko Alamäki monipalveluyhtiö Baronasta arvioi, että hyvä neuvotteluilmapiiri Lappeenrannan kaupunkiyhtiöiden kanssa painoi merkittävästi vaakakupissa, kun Baronan uudelle palvelukeskukselle etsittiin sijaintipaikkakuntaa vuonna 2009. Sijoittautumismahdollisuuksia kartoitettiin 18 eri kaupungissa. – Kokemustemme mukaan Lappeenrannassa tehdään saumatonta yhteistyötä elinkeinoelämän kehittämiseksi. Kun kaupunginjohtaja Seppo Miettinen esittäytyi Helsingin toimistol- Työpaikat sinne, missä on työntekijöitä saivat töitä Baronalta Carita Hannelin: ”Uskon, että puhelimeen hymyileminenkin välittyy asiakkaalle” Baronan Lappeenrannan palvelukeskuksessa toimeksiannot vaihtelevat sähköisistä laskutus- ja tilauspalveluista puhelinpalveluun. Skinnarilan toimipisteessä työskentelee jonkin verran enemmän naisia kuin miehiä. Monet heistä ovat laskentatoimen tradenomeja, mutta joukossa on myös datanomeja, yliopistotutkinnon suorittaneita sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Palvelukeskuspäällikkö Carita Hannelin tietää, että työntekijöiden monipuolinen koulutustausta on työn onnistumisen edellytyksiä. – Jos esimerkiksi vastaanottaa puheluita lääkäriaseman ajanvarauspalvelussa, sosiaali- ja terveysalan koulutus on eduksi, koska lähihoitaja tai fysioterapeutti osaa jo puhelinkeskustelun aikana arvioida asiakkaan tilannetta. Laskentatoimen tradenomi puolestaan sukkuloi taitavasti toisistaan poikkeavien tilausten välillä. Karjalainen joustavuus ja ystävällisyys kulkevat luureja pitkin, kun roolit vaihtuvat työtehtävien tahdissa. – Uskon, että puhelimeen hymyileminenkin välittyy asiakkaalle. Itsekin olin vuosia sitten luureissa ja parhaimpina päivinä vastasin jopa seitsemän eri toimeksiantajan puheluihin. Siinä työssä jos missä tarvitaan maalaisjärkeä, tilannetajua ja yleissivistystä sekä lisäksi ymmärrystä kyseiseltä alalta. Caritan mielestä Baronan palvelukeskuksen toiminnalle sekä myös laajentumiselle on Lappeenrannassa otolliset edellytykset. – Hyvät toimitilat teknologiakeskuksessa ja osaava työvoima ovat perusedellytyksiä. Koulutettua työvoimaa on saatavilla monelta alalta. Carita palasi perheineen Lappeenrantaan neljä vuotta sitten viidentoista muualla vietetyn vuoden jälkeen ja sai työkokemustaan vastaavaa työtä Baronalta melkein heti, kun toimipaikka perustettiin. Anna Kokkonen: ”Opinnot kannattaa suorittaa ajallaan ja etsiä töitä avoimin mielin” Anna Kokkonen teki parhaillaan opinnäytetyötään, kun uutiset Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Ann a Ko Skinnarilassa. kkon alvelukeskuksessa en (va enrannan p e semmall p p a L n a n a) ja Carita Hannelin työskentelevät Baro Baronan palvelukeskuksen avaamisesta Lappeenrantaan julkistettiin lokakuussa 2009. – Tietysti innostuin heti, koska toivoin, että voisin jäädä opiskelujen jälkeen Lappeenrantaan töihin. Hainkin Baronan rekrytointikoulutukseen, mutta ovet eivät auenneet, koska opinnot olivat vielä kesken, Anna kertoo. Kun hän pian sen jälkeen vastaanotti tradenomin tutkintotodistuksen Saimaan ammattikorkeakoulun valmistumisjuhlassa, työpaikasta ei ollut tietoakaan. – Vähän tyhjältä tuntui, Anna myöntää ja sanoo ymmärtävänsä opiskelukavereitaan, jotka viivyttävät valmistumista työttömyyden pelossa. Nyt jälkikäteen tuore yritysjuri- diikan tradenomi on tyytyväinen, ettei jättänyt opintoja roikkumaan. – Valmistuin joulukuussa ja jo tammikuun lopulla Baronalta otettiin yhteyttä ja kyseltiin, joko tutkinto on suoritettu ja vieläkö työpaikka kiinnostaisi. Minulle kävi niin, että sain töitä juuri siksi ja vasta sitten, kun valmistuin, Anna naurahtaa. Työskentely alkoi perehdytyksellä ja koulutuksella. Määräaikaisena alkanut työsuhde vakinaistettiin, kun palvelukeskuksen toimeksiannot lisääntyivät. – Minusta opinnot kannattaa suorittaa ajallaan ja etsiä töitä avoimin mielin. Vaikka työtehtävät eivät ihan omaa suuntautumisalaa vastaisikaan, monipuolisesta työkokemuksesta on työuralla hyötyä. Vaikka Annan työpaikka onkin Skinnarilassa, hän aikoo asettua asumaan kaupungin itälaidalle. – Poikaystäväni valmistui ammattikorkeakoulusta konetekniikan insinööriksi ja työllistyi valtiolle, kun liikenneviraston työpaikkoja alueellistettiin Lappeenrantaan. Olemme molemmat Lauritsalan kasvatteja ja haluamme asua kotikulmillemme. Tontti on jo katsottuna Mälkiältä ja aloitamme kodinrakentamisen tänä keväänä, Anna kertoo. – Jos olisin jäänyt työttömäksi, olisin joutunut harkitsemaan työnhakua muualta päin Suomea. Nyt kun meillä molemmilla on vakinainen työpaikka, voimme asettua aloillemme ja suunnitella rauhassa tulevaisuutta. MP ■ 7 RS Vaneritehtaalla äkisti päättynyt elinkautinen pesti vaihtui yrittäjyyteen Ammattikoulusta valmistuttuaan levyprosessinhoitaja Juha Aholan ei tarvinnut miettiä, mistä saisi leipäpuun: työmatka kulki Kaukaan vaneritehtaan portin kautta 25 vuotta, kunnes se lopullisesti sulkeutui. Onneksi puuhakkaan miehen osaaminen ei ollut yhden automatisoidun linjan varassa. Hän oli kiertänyt tehdasosastoilla eri työtehtävissä ja opetellut vapaa-aikanaan maalaus-, tapetointi- ja remonttitöitä. Hakalista ostamastaan pikkumökistä mies loihti perheelleen tilavan kodin. Ahola opittiin tuntemaan jokapaikan höylänä. Monitaitoinen mies ei ripustanut rukkasia naulaan, kun vaneritehtaalla hiljeni vuonna 2009. Jo lomautuksen aikana hän sai koulutalonmiehen pestin, mutta laittoi viime keväänä taitonsa ja ideansa myös Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelujen puntaroitavaksi. Yrityspalveluista näytettiin vihreää valoa Aholan liikeidealle, tarjottiin apua paperisotaan ja avitettiin starttirahahakemusten teossa. Äkisti päättynyt elinkautinen pesti tehtaan palveluksessa vaihtui yrittäjyyteen. Toisen palveluksessa työskennelleen Aholan mielikuvat yrityksen perustamisesta ja pyörittämisestä olivat sirpaleisia. – Yrityspalveluilta saamani apu oli ratkaisevan tärkeää. Yhdessä luotiin kokonaisnäkemystä "Yrityspalveluilta saamani apu oli ratkaisevan tärkeää. Yhdessä luotiin kokonaisnäkemystä ja rakennettiin kantavaa pohjaa." Yhden luukun palvelumalli Lappeenrannan kaupunkiyhtiöiden Business & Innovations palvelee yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa yhdeltä luukulta. Palvelut hoidetaan vaivattomasti ja keskitetysti Lappeenrannan Seudun Yrityspalveluissa. Yrityspalvelujen tavoitteena on luoda Lappeenrannan seudulle uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Perusneuvontapalvelut ovat maksuttomia. Palvelujen toteuttajina ovat Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelu Oy, Lappeenranta Innovation Oy ja Lappeenrannan Yritystila Oy. ja rakennettiin kantavaa pohjaa. Hakemusten ja papereiden pyörittäminen hirvitti, mutta siihenkin sain apua ja ohjeita. Nyt ensimmäinen tavoitteeni on työllistää itseni. Onneksi minulla oli jo valmiina talli, työkaluja ja -koneita, joten ihan tyhjästä ei tarvinnut aloittaa, Ahola kertoo. Rooli ja asenne uusiksi Kun metallituotteiden korjausta ja huoltoa, sisustusremontteja, kiinteistöhuollon aliurakointia ja traktoritöitä tarjoava toiminimi JP. Ahola oli valmiina aloittamaan viime elokuussa, Aholan 11-vuotias poika kysyi: – Iskä, ootko sie yksin töissä tuossa firmassa? Tehtaalla rytmi oli säännöllistä ja työkaverit tuttuja. Roolin muuttuminen palkkatyöläisestä yrittäjäksi vaati kokonaan uutta asennoitumista. Lappeenranta Business & Innovations palveluksessasi: ■ Yleisneuvonta, perustamisja hautomopalvelut ■ Kasvu- ja kaupallistamispalvelut ■ Venäjä-palvelut ■ Kansainvälistymispalvelut ■ Matkailutuotteet ja -palvelut ■ Sijoittautumispalvelut ■ Rahoitus- ja projektinjohtopalvelut ■ Toimitilapalvelut – Mikäli en ollut vuorotyöntekijöitä tuuraamassa, menin tehtaalle aamukuudeksi, hoidin sen päivän hommat ja lähdin klo 14 kotiin. Jossain vaiheessa kyllä katselin töitä tehtaanportin ulkopuoleltakin, mutta säännöllinen päivätyö ja tuttu yhteisö veivät voiton muusta. Huonona puolena oli, ettei työajoista voinut toisen palveluksessa joustaa. "Otan mielelläni vastaan myös pieniä urakoita." Nyt Ahola suunnittelee ja rytmittää urakkansa itse. – Onneksi minulla on ollut aikaa asennemuutokseen ja yritystoimintani suunnitteluun. Riskirahoitustakaan en ole tarvinnut. Haluan edetä jalat tiukasti maassa ja otan mielelläni vastaan myös pieniä urakoita. Vahvuuteni on luotettavuus eli teen työn sovitusti kerralla valmiiksi asti. Voit ottaa yrityspalveluihin yhteyttä ja kysyä lisää palveluista tai ilmoittautua tapahtumiin sähköpostitse yritysinfo@lappeenranta.fi, soittamalla numeroon (05) 616 3400 tai tulla tapaamisille: Maakuntagalleria, 1. ja 3. krs Kauppakatu 40D 53100 Lappeenranta Uskon, että kotitalousvähennyksen ansiosta tilaukset yksityisiltä ihmisiltä lisääntyvät. Ideat peilattavaksi Tieto Lappeenrannan Seudun Yrityspalveluista kantautui Juha Aholalle Mutterissa järjestettyjen infotilaisuuksien välityksellä. Liikeideaa kirkastettiin yritysneuvoja Pirjo Kuuluvaisen kanssa useissa keskusteluissa ja samalla luotiin yhteyksiä muihinkin yrittäjälle tärkeisiin tahoihin, esimerkiksi TEtoimistoon ja yrittäjäjärjestöön. – Vaikka omat ideat tuntuisivat kuinka loistavilta, mielestäni niitä kannattaa silti peilata ammattilaisen näkemyksiin. Vuorovaikutuksessa ajatukset kypsyvät, hakemukset ja muut paperit tulee hoidettua kunnolla ja riskit mietittyä perinpohjaisesti, Juha Ahola neuvoo muita yrittäjiksi aikovia. MP ■ Varaathan ajan kalenteristasi seuraaville tapahtumille: ■ Kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen tie topäivä kaupungintalolla keskiviikkona 26.1.2011 klo 9–14 ■ Toinen EUVenäjäinno vaatiofoorumi Lappeen rannassa 18.–19.5.2011 Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Lappeenrannan kaupunki valitsi vuoden 2010 Asukastoimijaksi Lauritsalan alueraadin. Tunnustus myönnettiin ensimmäistä kertaa. Lauritsalan alueraati on valintaperustelujen mukaan toiminut aktiivisena asukasvaikuttajana ja oman alueensa vahvana puolestapuhujana. Raati on myös pitänyt aktiivisesti yhteyttä kaupunkiin, ja sen tekemät esitykset kehittämistoimenpiteistä ovat olleet toteuttamiskelpoisia. Lappeenrannan kaupunki valitsee vuoden Asukastoimijan jatkossa vuosittain. Tunnustus voidaan myöntää asukasyhdistykselle tai muulle vastaavalle yhdistykselle, alueraadille tai yksittäiselle asukkaalle. Lappeenrannan kaupungin ke- hitysjohtaja Markku Heinonen korostaa, että asukastoiminta on merkittävä voimavara kaupungin kehittämistyössä. – Vuosittaisella tunnustuksella kaupunki haluaa kiinnittää huomiota asukastoiminnan merkitykseen sekä edistää kaupunkilaisten osallistumista asukastoimintaan. Asukastoiminnalla voidaan merkittävästi lisätä kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja vähentää yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Asioiden eteenpäin vieminen onnistuu parhaiten rakentavalla yhteistyöllä, Heinonen sanoo. Vuoden asukastoimijan tunnustuksesta päättää lähiötoimikunta. Ehdotukset asukastoimijasta toimitetaan kaupungin asukasyhteyshenkilölle, joka esittelee asukasfoorumit siirtyvät kevätkauteen Aiemmin syksyllä järjestetyt Lappeenrannan asukasfoorumit siirretään kevätkaudelle. Kaupungin asukasyhteyshenkilö Pia Mantere laskee, että uuden ajankohdan ansiosta asukasfoorumeissa esille nousevia kehitys- ja parannusehdotuksia ehdittäisiin esittää jo seuraavaan talousarvioon. Lappeenranta on jaettu kuuteen alueraatialueeseen. Jokaisella alueella järjestetään asukasfoorumi, jossa käsitellään asuinalueen ajankohtaisia asioita. Asukasfoorumissa asukkailla on hyvä mahdollisuus tehdä omia esityksiään asuinalueensa kehittämisestä ja esittää mielipiteitään meneillään olevista hankkeista. Kevään 2011 asukasfoorumit Eteläinen alue Joutsenon alue Keskustan alue Lauritsalan alue Läntinen alue Pohjoinen alue vko 10 – ti 8.3. vko 11 – ti 15.3. vko 12 – ti 22.3. vko 13 – ti 29.3. vko 14 – ti 5.4. vko 15 – ti 12.4. Seuraa kaupungin nettisivuja www.lappeenranta.fi sekä kaupunkilehti Vartin ilmoituksia asukasfoorumeista lähempänä ajankohtia. ajankohtaista tietoa asukastoiminnasta löydät Internetistä: www.lappeenranta.fi/asukas- ja aluetoiminta www.asukkaidenlappeenranta.fi Lyseon lukiolaisia Tarmo Häkkinen (vasemmalla), Sanni Rissanen, Topi Penttilä, Salla Pätilä ja Juho Rantonen. Tunnustuksen vastaanottivat 22.12.2010 Raija Suuronen (vasemmalla), Jouko Kuivalainen, Hanna Holopainen, Timo Haimila, Raimo Alaraatikka ja Anne-Maija Laukas. ne lähiötoimikunnalle. Voittajaesityksen vuoden 2010 Asukastoimijasta teki Kaupunkiraati, jossa on edustajia kaupungin eri asuinalueiden asukasyhdistyksistä ja alueraadeista. Kaupungin asukasyhteyshenkilö Pia Mantere arvioi, että Lauritsalan alueraadin merkittävimpiä aikaan- saannoksia vuoden 2010 aikana ovat olleet vaikuttaminen kulttuurisia arvoja kunnioittavan kaavan syntymiseen Kartanonpellon asuinalueelle, toimiminen Saimaan kanavan matkailupuistohankkeen työryhmässä sekä Lauritsalan koirapuiston rakentaminen. Lauritsalan alueraati on tänä Asukasyhteyshenkilö Pia Mantere pitää tärkeänä, että viestit asuinalueilta kantautuvat kaupungin hallintoon. – Laajentuneessa kaupungissa hallintohenkilökunnan on miltei mahdotonta tietää, mitä asukkaiden lähiympäristössä toivotaan. Viestinvälittäjiksi tarvitaankin asukasaktiiveja, jotka rakentavasti kertovat kunkin asuinalueen kehittämistarpeista. Mantereen mielestä asukastoiminnassa tarvitaan myös vanhanajan talkoohenkeä. Kaupungin kanssa yhteistyössä toimineet aktiiviset asukkaat ovatkin saaneet aikaan loistavia tuloksia. Viime vuoden aikaansaannoksia ovat esimerkiksi: ■ Karhuvuoren Lakkapuistoon rakennettiin viime kesänä leikkipaikka ■ Lauritsalan koirapuiston avajaisia vietettiin syksyllä ■ Tirilän leikkipaikka siirrettiin yh- teisvoimin parempaan paikkaan ■ Tirilän urheilukentän ympäristöä siistittiin. Pia Mantere muistuttaa, että yhteiskunnallisesti laajojakin ehdotuksia voi nostaa esiin asukastoiminnan välityksellä, mutta pääsääntöisesti kannattaa keskittyä ihmisen mittaisiin asioihin, joiden toteuttaminen on realistista. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee Voisalmen sillan korjauksen, joka lähti etenemään asukkaan ehdotuksesta ja toteutettiin viime syksynä. tervetuloa osallistumaan ja vaikuttamaan! Pia Mantere rohkaisee asukkaita osallistumaan ja keskustelemaan asioista rakentavasti ja positiivisella asenteella. ■ – Tehdään yhdessä -lähiöhankkeen iskulause kuvaa hyvin asukastoimintaa. Tavoitteena on saada ihmiset kiinnostumaan lähiympäristöstään. Asukastoiminta ei ole politikointia tai oman edun tavoittelua vaan kansalaisvaikuttamista parhaimmillaan, Mantere kuvailee. Lämpimästi tervetuloa kevään 2011 asukasfoorumeihin ja oman asuinalueesi asukastoimintaan! Lisätietoja: Asukasyhteyshenkilö Pia Mantere Puh. 040 549 4740 pia.mantere@lappeenranta.fi Tule tutustumaan Lappeenrannan lukioihin esittelyillat lukioiden omissa tiloissa: ■ Lappeenrannan Lyseon lukio keskiviikkona 19.1.2011 klo 18 ■ etelä-Karjalan IB- lukio ja Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio (ISK) keskiviikkona 19.1.2011 klo 18 (Lyseon lukion tiloissa) ■ Lauritsalan lukio torstaina 20.1.2011 klo 18 Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI vuonna aloittanut uudelleen 2000-luvun alussa toteutetun ”Kylä pitää huolta lapsistaan” -projektin, jonka tarkoituksena on, että ympäröivä yhteisö puuttuu riittävän varhain lasten ja nuorten ongelmiin. Vuoden 2010 suunnitteluvaiheen jälkeen seuraa varsinainen toteutus. MP asukastoiminnassa vaikutetaan ihmisen mittaisiin asioihin RS Lauritsalan alueraati valittiin Lappeenrannan vuoden 2010 asukastoimijaksi RS 8 ■ Kimpisen lukio keskiviikkona 26.1.2011 klo 18 ■ Lappeenrannan steinerkoulun lukio torstaina 27.1.2011 klo 18 ■ Joutsenon lukio tiistaina 8.2.2011 klo 18 tervetuloa! Lisätietoja osoitteesta: www.lappeenranta.fi/ opintoohjaus 9 Kaavoituskatsaus Citykorttelille luonnostellaan uudet ääriviivat Lappeenrannan keskustan tärkeimpiin liikekortteleihin kuuluvalle Citykorttelille luonnostellaan uudet ääriviivat. Koko korttelia koskevassa arkkitehtuurikilpailussa ratkaistaan rakennusten korkeus ja rakennusmassan määrä suhteessa ympäröiviin kortteleihin. Uuden asemakaavan valmistuttua korttelin rakentaminen alkaa vaiheittain. Valtakatuun nähden eri pääsuuntaan (koordinaatistoon) rakennetulle Lappeen Marian kirkolle halutaan näkyvyyttä ja kirkon sisäänkäynnille edustavuutta. Lappeenrannan vanhimman linja-autoaseman aukiosta eli nykyisestä Cityparkista toivotaan keskipistet- tä, jossa ihmiset viihtyvät ja tapaavat toisiaan. Aukioita kutsutaan kirkon nimen mukaisesti Marian aukioksi. Arkkitehtuurikilpailussa ratkaistaan Oleksin, Valtakadun, Kirkkokadun ja Koulukadun välissä sijaitsevan Citykorttelin kau- punkikuvallinen ilme ja mittasuhteet. Sen jälkeen kaupunki laatii uutta asemakaavaa, jossa määritellään tonttien rakennusoikeudet. Tontinomistajat päättävät, aloitetaanko muutostyöt ja milloin ne ovat ajankohtaisia. Keskustalon ja Liiketalon tilalle on mahdollista jo alkuvaiheessa toteuttaa uudisrakennukset. Koulukadun varrella olevalle parkki- ja piha-alueelle halutaan kaksi uutta asuinliiketaloa. Kaupunki omistaa Koulukadun varrella olevan parkkialueen. Lappeenrannan kaupungin tekninen johtaja Jussi Salo pitää tärkeänä, että arkkitehtuurikilpailu koskee Citykorttelia kokonaisuudessaan. Kaikki korttelin maanomistajat ovat ilmoittaneet olevansa tyytyväisiä kilpailun järjestämiseen. Rakentaminen alkaa maanalai sesta pysäköintihallista Jos asiat etenevät suunnitellusti, kaupungin omistaman Marian aukion alle sijoittuvaa pysäköintihallia päästään rakentamaan sen jälkeen, kun asemakaavasta tulee vuoden 2011 aikana lainvoimainen. – On selvää, että vanha linjaautoasemarakennus eli Matkatalo halutaan säilyttää. Nähtäväksi jää, voiko myöhemmin rakennettuja, talon julkisivuja peittäviä terasseja poistaa, jotta kaunis funkkisrakennus saisi arvoisensa ilmeen, Salo pohtii. Pysäköintihalliin ajettaisiin Tapanaisen tontin kohdalta. Mikäli Keskustalon ja Liiketalon paikalle rakennetaan uudisrakennukset, parkkihallia laajennetaan niidenkin alapuolelle. Sen sijaan laajennus ei ulotu Matkatalon alle, koska vanhan rakennuksen perustuksiin rakentaminen on Salon mukaan taloudellisesti kannattamatonta. Tapanaisen talon tilalle ja vierei- selle tulipalossa tyhjäksi jääneelle tontinpuoliskolle tulisi Kirkkokadun suunnassa uudisrakennus. Itäpään tontinomistajien kanssa kaupunki on päässyt yhteisymmärrykseen korttelin kehittämisestä. Koko Citykorttelin uudelleen rakentumiseen saattaa hyvinkin kulua kymmeniä vuosia. Itäpäähän lasketaan: Tapanaisen tontti, Keskustalo, Liiketalo sekä Marian aukio. Kaupunki keskustelee tontinomistajien kanssa useiden keskustan kortteleiden tulevaisuudesta. Muun muassa Osuuspankin, Mattsonin, Cityconin ja kauppakeskus Veeran tonttien kehittämistä kartoitetaan. Kauppakeskus Galleriaa vastapäätä sijaitsevalle Autotalon tontilla on asemakaavamuutos meneillään. Torin laidalla sijaitsevan Rakuuna-tontin asemakaavaa ryhdytään valmistelemaan. Torin ympärillä olevien kiinteistöjen uudistaminen merkitsee Toriparkin suunnittelun ajantasaistusta ja rakentamisen aikataulutusta. MP ■ Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 10 Kaavoitusohjelma 20 Lappeenrannan kaupunki, kaavoituksen yhteystiedot tekninen toimi Kaavoitus Kaupungintalo Villimiehenkatu 1 53100 Lappeenranta Kaavoitus sijaitsee kaupungintalon 2. ja 3. kerroksissa Puhelinvaihde (05) 6161 Telefax (05) 616 2901 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaavoituspäällikkö Heikki Puranen puh. 040 515 9825 Osastosihteeri Marjo Luukkonen puh. 0400 182 997 Asemakaava-arkkitehti Erkki Jouhki puh. 040 709 0743 Toimistoarkkitehti Lea ValleRyynänen puh. 040 705 5743 Kaavasuunnittelija Anni Hiltunen puh. 040 517 0804 Kaavasuunnittelija Paula Kemppinen puh. 0400 238 349 Miljöösuunnittelija Tarja Luukkonen puh. 040 484 9745 Kaavoitusavustaja Jouni Lahikainen puh. (05) 616 2430 Kaavoitusavustaja HannaMaija Marttinen puh. (05) 616 2431 Kaavoitusavustaja Raija Kivistö puh. (05) 616 2426 Joutsenon palvelupiste Joutseno-talo Kesolantie 1 Avoinna: ma–pe 9–12 ja 13–15 Puh. (05) 616 0220 Faksi (05) 616 0315 Joutsenotalo@lappeenranta.fi Kaavoitusavustaja Seija Ukkonen puh. 0400 182 994 Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Joutsenon keskustaajama Kaavoitusohjelma 2011–2012 Asemakaavat ja asemakaavamuutokset 011–2012 11 Eriasteinen kaavoitus on keskeinen väline kaupunkirakenteen ja yhdyskuntien kehittämisessä. Kaavoitusohjelmassa sovitaan, mille alueelle kohdistetaan toimenpiteitä lähitulevaisuudessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 7 §:n mukaan kunnan on vähintään kerran vuodessa laadittava katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Teknisen toimen kaavoitusosasto laati ehdotuksen Lappeenrannan kaupungin kaavoitusohjelmaksi vuosille 2011–2012. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavoitusohjelman 7.12.2010. Osayleiskaavat ja kaavarungot ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Lappeenranta Kaavoitusohjelma 2011–2012 Asemakaavat ja asemakaavamuutokset Korvenkylä Kaavoitusohjelma 2011–2012 Asemakaavat ja asemakaavamuutokset Eteläisten kaupunginosien osayleiskaavan tarkistus ja laajennus Nuijamaan osayleiskaavan laajennus Selkäharjun osayleiskaava Lavolan kaavarunko Rakuunamäen osayleiskaavan tarkistus Rauha-Tiuruniemi osayleiskaavan tarkistus Korvenkylän taajaman osayleiskaavan tarkistus Lpr:n pienvesistöjen rantaosayleiskaavoituksen käynnistys Laihia-Pasala osayleiskaava Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus asemakaavat ja asemakaavan muutokset 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Citykorttelin asemakaava Lauritsalan kartanon alue Rakuunamäen muutokset Tyysterniemen kärki Tyysterniemen koulun alue Iso-Kristiina/Citycon Kauppatorin ja ympäristökortteleiden kehittäminen 8. Opintien varikkokorttelin kehittäminen 9. Myllymäen teollisuusalueen laajennus 10. Hyrymäki, Airikanpuisto 11. Hyrymäki, Eteläkadun varsi 12. Simolantien varren muutos 13. Teatterin vaatimat muutokset 14. Huhtiniemen matkailualue 15. Huhtiniemen urheilupuiston alue 16. Isännöitsijäntalo, Tyttölä ja Saimaantie Joutsenossa 17. Keidasalueen kehittäminen, Vaasan Oy ja Annukka Joutsenossa 18. Papusenrannan alue Rauhassa 19. Repokankaan asuntoalue Rauhassa 20. Munteronkatu Ruoholammella 21. Kioskien laajennukset Sammonlahdessa, Mäntylässä, Karhuvuoressa 22. Puustellintien alue ym. Kaukaalla 23. Mikkelintie–Torppakylän alue 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31. 32. 33. 34. 35. 36. 37. 38. Hyrymäki, Viistokatu K19 Kimpinen K 23 Mäntylä K 89 Seurakunnan hankkeet Ylämaalla ja Nuijamaalla Rauha, Repokivi K 202 Tiuruniemen asemakaavat Lauritsala, Ryösöntien länsipää Huvilantien alue Joutsenossa Fasaanitien–Pekurintien välinen alue Joutsenossa Pulp–Katajisto alueen läntiset osat Joutsenossa Kaksoisraiteen asemakaavamuutokset Tykin alueen jatkosuunnitelma Armilan koulun kortteli Kimpisen kampuksen muutokset Pormesteriparkin muutokset Lappeenrannan kaupunki 1.12.2010/Hsp Tekninen toimi Kaavoitus Muut 2012 jälkeen 39. Hongiston asuntoalueen laajennus Joutsenossa 40. Putkinotkontien jk + pp-tien järjestelyt ja Myllytien alue Joutsenossa 41. Ahosenmäki Joutsenossa 42. Pulp-Ahvenlampi alueen länsiosat Joutsenossa 43. Pappilanpelto Joutsenossa 44. Kesolan alue välillä Rantatie– rautatie Joutsenossa 45. Voimalinjan aiheuttamat muutokset Vt6–Haukilahdentie Joutsenossa Kursiivilla merkittyjen hankkeiden kaavoitusta ei ole vielä aloitettu. Useissa em. hankkeissa laaditaan kiinteistön omistajan ja kaupungin välinen kaavojen toteuttamiseen liittyvä maankäyttö- ja rakennuslain 91b §:n mukainen maankäyttösopimus, josta kerrotaan kaavaprosessissa osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI RS 12 etelä-Karjalan maakuntakaava vahvistettavana ympäristöministeriössä Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön perusratkaisut sekä maakunnan tavoiteltu kehitys noin vuoteen 2025. Maakuntakaavan tehtävänä on myös välittää valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja toimia ohjeena muussa kaavoituksessa. Maakuntakaava tulee vahvistuessaan korvaamaan seutukaavan. Maakuntakaavan valmistelu aloitettiin vuonna 2004 erilaisilla perusselvityksillä. Kaavaluonnosta käsiteltiin vuonna 2008 ja ehdotusta 2009–2010. Kaava valmistui lopulliseen muotoonsa keväällä 2010. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 9.6.2010 yksimielisesti. Kaavaasiakirjat toimitettiin kesän lopulla ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Tavoitteena on, että ympäristöministeriö vahvistaa kaavan vuoden 2011 aikana. Maakuntakaavan asiakirjat löytyvät Etelä-Karjalan liiton kotisivuilta osoitteesta www. ekliitto.fi linkistä Suunnittelu ja kehittäminen/Maankäytön suunnittelu/Maakuntakaava. Kesämäen koulukokonaisuus osa maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä Lappeenrannan Kesämäen koulukokonaisuus on osa maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Rakennukset edustavat omaperäistä 1950-luvun kouluarkkitehtuuria. Kesämäen päiväkotia rakennetaan parhaillaan koulun pihapiiriin. Kesämäen koulukokonaisuus muodostaa yhdessä viereisen Kesämäenrinteen koulun, Ristikankaan hautausmaan sekä hautausmaan laidalla sijaitsevan Erik Brygmannin suunnitteleman siunauskappelin kanssa kulttuuriympäristön, joka luokitellaan maakunnallisesti merkittäväksi. Aluekokonaisuuden kulttuurihistoriallinen arvo on otettu esille eri kulttuurihistoriallisten Mahdollisesti Suomen vanhin säilynyt linja-autoasemarakennus Etelä-Karjalan museon rakennustutkija Miikka Kurri arvioi, että Citykorttelissa sijaitseva Lappeenrannan vanha linja-autoasemarakennus on ensimmäisiä linja-autoasemia Suomessa, mahdollisesti vanhin nykypäiviin asti säilynyt. Vuodelta 1985 peräisin olevat parvekkeet peittävät nykyisin rakennuksen pelkistetyn hahmon. Funktionalistista tyyliä edustava talo on rakennettu kahdessa vaiheessa: vuosina 1932 ja 1949. Matkatalon nimen rakennus sai alakerrassa sijainneiden Lappeenrannan matkatoimiston ja Matkahuollon mukaan. Nykyisen Cityparkin paikalla oli hammastettu laituririvistö 13 linja-autolle. Lappeenrannan vanha linjaautoasema (1932–1969), kuva 1950-luvulta (EteläKarjalan museon arkisto). Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI kohteiden inventoinneissa ja nyt vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa. Rakennukset luonnon maisemassa Kesämäen koulun toiminnot sijoittuvat erillisiin rakennuksiin, jotka on sijoitettu väljästi luonnonmaisemaan, männikkörinteeseen. Neljä paviljonkimaista w-muotoista taloa eli niin sanotut Lepakot ovat alueen omaperäisimpiä rakennuksia. Keskellä koulumiljöötä on hiekkapintainen kenttä. Kesämäen koulurakennukset muodostavat omaperäisen ja edelleen eheän, maisemaansa hyvin sulautuvan koulumiljöön. Kesämäen koulun on suunnitellut silloinen Lappeenrannan kaupunginarkkitehti Reino Ahjopalo. Rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1956-1959. Aluetta on myöhemmin täydennetty ja uudistettu. Itä-Suomen koulu valmistui vuonna 2005. Rakennusten materiaalit tiili, valkoiseksi maalattu betoni ja harmaaksi maalattu puu ovat tyypillisiä sekä aikakaudelle että Reijo Ahjopalon 1950-luvulla suunnittelemille rakennuksille. ■ Yhteinen asiakaspalvelu, verkkosivut ja puhelinnumerot Lappeenrannan energia ja Vesi yhdistyvät 1.3.2011 Lappeenrannan Energia ja Vesi yhdistyvät 1.3.2011. Yhteinen asiakaspalvelu aloittaa Lappeenrannan Energian toimitiloissa vuoden 2011 alkupuolella, osoitteessa Simolantie 18. Tässä yhteydessä myös Lappeenrannan Energian Valtakadun asiakaspalvelu siirtyy Simolantielle, josta löytyy jatkossa kaikki Lappeenrannan Energian asiakaspalvelutoiminnot. Yhdistymisen ansiosta esimerkiksi rakentajat voivat hoitaa sähkö-, lämpö-, maakaasu- ja vesiliittymät sekä toimitussopimukset yhdestä ja samasta paikasta. Yhtiöiden www-sivut yhdistetään osoitteeseen www.lappeenrannanenergia.fi. Sivuilta löytyvät maaliskuun alusta alkaen kaikki energiaan ja veteen liittyvät palvelut ja tiedotteet. Asiakkaille yhdistyminen näkyy myös laskuissa. Vesilaskut tulevat maaliskuusta alkaen Lappeenrannan Energiaverkkojen nimissä. Laskut laaditaan toistaiseksi Veden omalla ohjelmalla, joten niiden sisällössä ei ole muutoksia. Veden ja energian yhteinen asiakaspalvelun puhelin numero 020 690 0505 Vikapalveluiden yhteystiedot säilyvät ennallaan: ■ Sähkö puh. 020 177 6300 ■ Kaasu ja lämpö puh. 050 576 6352 ■ Vesi klo 6–22 puh. (05) 616 2491 ja klo 22–6 puh. 0400 659 206 Asiakkailta pyydetään tarkkaavaisuutta mittarilukemakorttien täytössä: myös vesimittarin lukemakortti on jatkossa Lappeenrannan Energiaverkkojen lukemakortti. JH 13 Mervi Savolainen uskoo erityisesti fantasia- ja jännityskirjallisuuden olevan nuorten suosiossa. Näiden lisäksi hän pyrkii tuomaan luettavaksi kirjoja, joista on tehty elokuvia ja klassikoita. Lukup tä iiris uusia näkökulmia nuorille Lappeenrannan maakuntakirjastossa starttaa alkuvuodesta nuorten lukupiiri. Palvelu on tarkoitettu 10–15-vuotiaille lukemisesta kiinnostuneille tytöille ja pojille, ja sen vetäjänä toimii viime vuoden toukokuussa Lappeenrannan maakuntakirjaston lasten- ja nuorten osastolla työnsä aloittanut kirjastovirkailija Mervi Savolainen. – Lukupiirin keskusteluissa kirjasta nousee uusia näkökulmia, joita ei välttämättä itse ole lukiessa huomannut, Savolainen kertoo lukupiirin keskeisestä ideasta. Tämän lisäksi esiin voi nousta samantyylisiä kirjoja muilta kirjailijoilta, ja samanhenkisten ihmisten kohdatessa voi syntyä vaikka ystävyyssuhteita. Ensimmäisen kerran lukupiiri kokoontuu Lappeenrannan maakuntakirjaston musiikkihuoneessa Lainan päivänä 8. helmikuuta klo 17.30. Kirjastossa jo pidempään pyörinyt aikuisten lukupiiri on ollut erittäin suosittu ja nyt onkin tarkoituksena tuoda samanlainen palvelu nuorille. Piirissä on tarkoitus lukea eri tyylilajien kirjoja sekä kotimaisilta että ulkomaisilta kirjailijoilta. Ideoita kirjavalinnoiksi Savolainen hakee katselemalla ja selailemalla hyllyissä olevia teoksia sekä lukemalla arvosteluja internetistä. Suosituimmiksi tyylilajeiksi nuorten keskuudessa hän nimeää jännitys- ja fantasiakirjallisuuden. Näiden lisäksi hän pyrkii tuomaan luettavaksi myös kirjoja, joista on tehty elokuvia sekä klassikoita. Järkälemäiset tiilis- kivet on kuitenkin tarkoitus jättää suosiolla pois listalta. – Luotaantyöntäviä kirjoja ei ole tarkoitus lukea, vaan lisätä mielenkiintoa ja innostusta lukemista kohtaan. Loppujen lopuksi kirjavalinnan tekevät kuitenkin itse lukupiiriläiset. Lukupiiri soveltuukin hyvin paljon kirjoja lukeville ja myös elokuvia katseleville nuorille. Myös yhden tyylilajin kirjoihin jumiutuneille tämä on hyvä tilaisuus laajentaa lukurepertuaariansa. Mervi Savolainen on valmistunut vuoden 2009 keväällä Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomiksi. – Nuorten lukupiirin vetäjää etsittiin omasta talosta. Koska olen vielä melko lähellä kohderyhmän ikää, uskon keskustelujen nuorten kanssa sujuvan luontevasti, vaikka minulla ei olekaan omakohtaisia kokemuksia lukupiireistä. Olen kotoisin niin pieneltä paikkakunnalta, ettei siellä järjestetty ollenkaan lukupiirejä, joten tämä on minullekin uusi ja mielenkiintoinen haaste, Savolainen kertoo. Kirjavalinnat piiriläisten ehdoilla – Etsin kirjoja, jotka sopivat sekä nuorimmille että vanhimmille piiriläisille. Toinen mahdollinen vaihtoehto on, että lukupiirin nuoremmat lukevat yhden kirjan ja vanhemmat jonkin toisen kirjan. Fantasiakirjojen osalta näin luultavasti tehdäänkin. Maakuntakirjasto järjestää nuorten lukupiirin yhteistyössä kasvatus- ja opetustoimen sekä Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskuksen Metkun kanssa. Rahoitus hoidetaan aluksi Opetusministeriön tuella, mutta toiminta on tarkoitus vakiinnuttaa maakuntakirjaston palveluihin. JH ■ Lisätietoja nuorten luku piiristä saa lasten ja nuortenosastolta ja kirjas ton internetsivuilta. Ilmoittaudu mukaan maakuntakirjaston lasten ja nuortenosastolla tai puh. (05) 616 2338 tai paikan päällä. Lukupiiriläinen nauttii enemmän Marita Räsänen päätti lähteä mukaan maakuntakirjaston lukupiiriin, kun ei enää omatoimisesti löytänyt uutta ja mielenkiintoista luettavaa. – Lukupiirin ansiosta olen tutustunut muun muassa amerikkalaisen Joyce Carol Oatesin sekä Bengalista kirjoittavan Jhumpa Lahirin teoksiin. Nautin myös lukupiirin keskusteluista, joista kumpuaa eri lukijoiden näkemyksiä ja mielipiteitä. Kaikkien mielipiteet ovat oikeita ja sallittuja. Vaikka eriävien mielipiteiden kuuleminen onkin erittäin antoisaa, Räsänen myöntää, että on mukava kuulla jonkun olevan myös samaa mieltä kirjasta. Monesti keskustelut kääntyvät teoksiin liittyviin elokuviin tai radio-ohjelmiin. Marita Räsänen korostaa, että lukupiirissä voi käydä lähes anonyyminä. Osallistujat eivät ole klikkiytyneet, vaan toimivat ryhmänä hyvin, joten mukaan uskaltaa tulla yksinäänkin. – Kokeneempien lukijoiden mielipiteet ovat erittäin antoisia, koska heillä on paljon elämänkokemusta ja taitoa kommentoida asioita moniulotteisesti. – Lukupiirissä ei tarvitse olla kirjallisuuden asiantuntija. Kannattaa tulla mukaan, jos on kiinnostunut kirjoista ja innostunut vaihtamaan mielipiteitä toisten lukutoukkien kanssa, Räsänen kannustaa. JH ■ Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI MP 14 Luon toriip puvainen Raija Aura Täyd s a s i o m u ellisesti Saimaan l Raija Auran sydän lyö Saimaan tahdissa: sulan veden aikana hän kääntää miehensä kanssa veneen kokan tuttuihin saariin ja jäiden kantaessa sukset kohti valkoista lakeutta. Vaikka kuinka etsisi, Saimaata parempaa lomanviettopaikkaa ei löydy. Raija Aura tapasi miehensä – ammatiltaan venepuusepän – purjehdusretkellä. Kodin he perustivat autiotaloon, jonka löysivät sattumalta kulkiessaan koiran kanssa Kariniemen metsäpolkuja. Vuosi oli tuolloin 1984. Autiotalo kunnostettiin nelihenkiseksi kasvaneen perheen kodiksi. Hydrobiologiaa ja limnologiaa Jyväskylän yliopistossa opiskellut äiti tottui vetämään saappaat jalkaansa niin vapaaaikana kuin töissäänkin. Perheen yhteinen harrastus on vienyt viikonlopusta toiseen järvelle veneilemään, kalastamaan ja marjastamaan. Myös vaihtuvat työtehtävät ovat liittyneet tavalla tai toisella luontoon ja vesistöön. – Lukion biologiantunnilla oivalsin, että haluan oppia lisää luonnosta ja tehdä työtä sen eteen. Toisaalta viihdyn myös kulttuuriharrastuksissa ja vaihdanpa saappaat välillä balettitossuihinkin, aikuis- balettia harrastava Raija Aura naurahtaa. Perhe ja Saimaa ovat pitäneet luontoriippuvaisen naisen Lappeenrannassa, vaikka eläkevirkaa ei ole löytynytkään. Vesibiologiaan erikoistunut Raija Aura luotsaa tällä hetkellä Pien-Saimaan kuormituksen vähentämishanketta (PISA 2013). Hän tietää, että projektissa tehdään tutkitusti oikeita asioita PienSaimaan pelastamiseksi ja uskoo, että rantojen ihmiset ottavat asian omakseen. Tutut maisemat kiehtovat Raija Aura muistelee, kuinka iloitsi pikkutyttönä Tyysterniemen koulun pihalle pystytetystä, keväiselle laitumelle kirmaavasta, ratkiriemukkaasta Aapisvasikka-veistoksesta. Samanlaista, sydämen pohjasta pulppuavaa riemua välittyy PISA 2013-henkekoordinaattorin luontokokemuksista. Yksi mielipaikoista on lähellä kotirantaa: kaupunginlahdella sijaitseva Karhusaari. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI – Olen kohta 30 vuotta pyörinyt Saimaan vesillä ja monta kertaa miettinyt, miksi palaan aina uudelleen samoihin maisemiin. Eikö niihin koskaan kyllästy? Kait sitten olen niin hurmaantunut Saimaaseen ja sen vaihtelevuuteen, etten kaipaa muualle. Minusta tuntuu, että järvi on joka retkellä erilainen, se näyttää minulle aina uudet kasvot, Raija Aura pohtii. – Ylioppilaana ennen yliopisto-opintojen aloittamista vietin välivuosia Itävallan Alpeilla ja Englannissa. Ennen viime lomaa pohdimme mieheni kanssa tosissaan, voisimmeko lähteä lomailemaan ulkomaille. Valitsimme kuitenkin Saimaan saaret. Luonnontilainen piha kuormittaa vähemmän Saimaata seilatessa silmään ovat pistäneet uudet rantahuvilat. – Aiemmin vaatimattomat kesämökit sulautuivat maisemaansa ja mökeillä oleskeltiin vain kesäisin. Nyt uudisrakennukset ovat suuria, räikeästi valaistuja, ympärivuotisia kakkosasuntoja. Luonnontilainen piha ei kuormittaisi vesistöä yhtä paljon kuin hoidettu tontti, Raija Aura muistuttaa. Merkkejä oikeansuuntaisestakin asennemuutoksesta löytyy. – Roskaaminen Saimaan saarissa on selvästi vähentynyt enkä usko, että kukaan enää upottaa jätesäkkejään järveen. Useimmat oivaltavat, että sivuille vilkuileminen ei hyödytä, vaan juuri minun tekemisilläni on väliä, jotta vielä lapsenlapsenikin voisivat nauttia puhtaista vesistä. Harkiten eteenpäin Raija Aura on omin silmin nähnyt, että selkeä vedenlaadun paraneminen on mahdollista. – Kaukaan edustalla vesi oli ruskeaa ja haisevaa, mutta prosessien muutoksen ja biologisen puhdistamisen ansiosta se on muuttunut selvästi paremmaksi. Tosin Kaukaan pistemäinen ongelma oli tavallaan helpompi hoitaa kuin Pien-Saimaan hajakuormitus. – Yhden hanan sulkeminen ei Pien-Saimaalla riitä, vaan tarvitaan kansalaisaktiivisuutta, kaikkien sitoutumista. Järven tilan selvittämiseen on käytetty aikaa, jotta oikeat menetelmät löytyisivät. Jos olisimme hötkyilleet, saisimme ehkä todeta, että oho, eihän tämä toimikaan, Raija Aura selventää. Hän pitää projektinsa onnistumisen mahdollisuuksia hyvinä. – Jos ihmiset muuttavat toimintatapojaan pysyvästi kaikkialla Pien-Saimaan ympärillä, saamme varmasti tuloksia aikaan. Ilmastonmuutokseen voi vaikut taa vain kulutusta vähentämällä PISA-hankekoordinaattori kääntää katseensa järven selältä taivaalle ja toivoo pakkastalvea. – Konkreettisesti havaittavaan vedenlaatuun on helpompi vaikuttaa kuin näkymättömään ilmaan. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sateita. Jos talvet lämpenevät, valumat alkavat kuormittaa vesistöä ympärivuotisesti. Raija Aura muistuttaa, että ilmastonmuutokseen voi vaikuttaa vain kaikkea kulutusta vähentämällä. – Kulutustottumusten muutos alkaa harkinnasta ja kestävistä valinnoista. Omalla elämäntyylillämme näytämme kaiken aikaa mallia nuoremmille. MP ■ Yhteistyötä maanomistajien ja asukkaiden kanssa ■ Lokakuun alussa 2010 alkaneessa Pien-Saimaan kuormituksen vähentämishankkeessa (PISA 2013) keskitytään vähentämään maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen vesistökuormitusta. Kuormitusta vähennetään tiiviissä yhteistyössä Pien-Saimaan valuma-alueen viljelijöiden, metsänomistajien, kiinteistönomistajien ja asukkaiden kanssa. ■ Alkanutta hanketta edeltä- neen Pien-Saimaan kunnostuksen esiselvityshankkeen (PISA) tulosten mukaan vesistön tila paranee ensisijaisesti ulkoista kuormitusta vähentämällä. Parhaillaan on meneillään ympäristövaikutusten arviointi mahdollisista PienSaimaan pumppaamo ratkaisuista. Kerro oma mielipiteesi 16.1.2011 mennessä nettikyselyssä www.lappeenranta.fi Yleisötilaisuus PISA 2013 hankkeesta Lappeenrannan kaupungintalon valtuusto salissa torstaina 27.1.2011 klo 17.30–20. KL 15 "Aikuisuuden pitäisi olla nuorille tavoiteltavaa. Ei kannattaisi omalla elämällään luoda sellaista kuvaa, että aikuisena ei ole ikinä kivaa; on vain koko ajan kauhea kiire ja juostaan ympäri oravanpyörässä", Minna ja Jenni pohtivat. Sosiaalisessa nuorisotyössä ollaan tulkkina ja tukena Sosiaalisen nuorisotyön asiakkailla on monenlaisia ja -tasoisia pulmia: päihde- ja mielenterveysongelmia, asunnottomuutta, velkaantumista, rikoksia, työttömyyttä ja kouluttamattomuutta. Yksinäisyys on useille yhteistä. Asiakkaat ovat eri viranomaisten toiminnan kohteena ja monienkin palvelujen piirissä, mutta palvelut ovat yleensä pirstaloituneita eikä kokonaiskuvaa ole. – Kun asiakas juoksee luukulta toiselle, hänen minäkuvansa saattaa vääristyä. Hän voi kokea itsensä vain kimpuksi ongelmia, sanoo sosiaalisessa nuorisotyössä vuodesta 2002 mukana ollut Minna Hackspik. Jokaisessa ihmisessä on jotain hyvää – Meidän työtämme on koettaa saada asiakas näkemään, mitä muuta hänessä on, sillä jokaisessa on jotain hyvää, Minna Hackspik vakuuttaa. Hän kertoo, että eritysnuorisotyöntekijä on kuin tulkki asiakkaiden ja viranomaisten välillä. – Pyrimme kääntämään asiakkaan monesti hyvin negatiivis- - Sosiaalisessa nuorisotyössä on tärkeää luova hulluus ja vapaus. Koskaan ei tiedä, mitä uusi päivä ja uusi asiakas tuovat tullessaan, hymyilevät erityisnuorisotyöntekijä Minna Hackspik ja harjoittelussa ollut sosionomiopiskelija Jenni Lohvansuu. ta kuvaa viranomaisista ja avaamaan uusia näkökulmia. Tukihenkilön tehtävänä on toisaalta pitää asiakkaan puolta ja huolehtia siitä, että asiakas saa hänelle kuuluvat tuet, ja toisaalta hahmottaa ne verkostot, joissa hän liikkuu: pitää ikään kuin kaikkia lankoja käsissään. Jenni Lohvansuu kertoo, että harjoittelun aikana suurin yllätys hänelle oli sosiaalisen nuorisotyön monitahoisuus. Työntekijän roolit vaihtuvat koko ajan päivän kuluessa. – Välillä tehdään yksilötyötä ja käydään asiakkaan kanssa kaupassa tai siivotaan yhdessä. Sitten ollaankin jo yläkoululaisten pienryhmätoiminnassa vaik- ka kokeilemassa seinäkiipeilyä tai tekemässä havukransseja tai keskustelemassa ehkäisystä tai päihteistä. Kohta taas siirrytään ohjaajapalaveriin tai huumetyöryhmän kokoukseen, Minna Hackspik ja Jenni Lohvansuu kuvailevat. Sosiaalisen nuorisotyön tekijät ovat myös mukana valmistelemassa ja toteuttamassa nuorisotoimen tapahtumia, kuten Kaamospuhallusta tai Amorfestiä. Perustana kunnioitus, ei valtaasema Lappeenrannan kaupungin sosiaalisen eli erityisnuorisotyön tausta-ajatuksena on sosiaalipedagogiikka, jossa uskotaan asi- "Tarkoituksenamme on vähän kerrallaan muuttaa erityisnuorisotyön nimi paremmin kuvaavaksi sosiaaliseksi nuorisotyöksi", Minna Hackspik ja Jenni Lohvansuu sanovat. akkaan omiin voimavaroihin, tämän itse määrittelemiin tavoitteisiin, muutoksen mahdollisuuteen sekä aktiiviseen rooliin. Tärkeää on se, että toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen eikä työntekijöiden valta-asemaan. Nuorta kunnioitetaan samalla, kun häntä tuetaan. – Työntekijä asettaa oman asiantuntemuksensa asiakkaan itsenäisen elämän ja hänen tavoitteidensa toteutumisen palvelukseen, ja päämääränä on, että hän pystyy vähitellen itse olemaan oman elämänsä keskeinen toimija, ei viranomaisten toiminnan kohde, Minna Hackspik määrittelee. Tavoitteet ovat kuitenkin joskus hyvinkin kaukana arkityöstä. – On oltava pitkäjänteinen ja kestettävä se, että kaikki käy hyvin hitaasti. Joskus ongelmat ohittavat päämäärät. Sovittuna aikana kukaan ei saavu paikalle, eikä asiakasta tavoita mistään. Silloin on vain hyväksyttävä tilanne ja koetettava seuraavalla viikolla uudelleen, Minna Hackspik naurahtaa. Enemmän iloa ja lepoa mutta myös vastuun kantamista Yksilöohjauksessa on vuosittain noin kaksikymmentä 18–29-vuotiasta asiakasta työntekijää kohti. He eivät yleensä hakeudu itse sosiaalisen nuorisotyön piiriin, mutta entiset asiakkaat – ystävät tai sisarukset – saattavat heitä tuoda. Huoltajan kanssa tulevat yleensä vain alaikäiset. Minna Hackspik ja Jenni Lohvansuu pohtivat, että lähipiirin huolenpito saattaisi joskus auttaa ratkaisemaan ongelmia. Vaikka joskus mikään tuki ei tunnu riittävän, ei kaikkeen pahoinvointiin tarvitse määrätä lääkkeitä tai hakea apua viranomaisilta tai ammattiauttajilta. – Kunpa Suomeen saataisiin enemmän toisista välittämistä rahan ja tavaran perässä juoksemisen sijaan, he huokaisevat. – Meidän pitäisi suoda itsellemme enemmän iloa, lepoa ja itsestä huolehtimista. Toisaalta aikuisten pitäisi ottaa itselleen enemmän vastuuta ja opettaa lapsiaankin vastuutaan kantamaan. KL ■ Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 16 hymynaama tervehtii ikkunanpielessä tai ovessa Hymynaama ruokakaupan ja ravintolan ikkunanpielessä tai ovessa kertoo, että Lappeenrannan seudun ympäristötoimen terveystarkastaja on käynyt paikan päällä tutkimassa hygieniatasoa. Mitä vähemmän tarkastajalla on ollut huomautettavaa, sitä leveämmin naama hymyilee. Naamoja ilmestyy tarkastuskäyntien tahtiin Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren elintarvikemyymälöiden ja ravintoloiden ikkunoiden ja ovien pieliin. Asiakas voikin ennen sisään asumistaan tarkistaa hymyn levey- destä, miten liike vastaa elintarvikelainsäädännön vaatimuksiin. Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA käynnisti tämän vuoden alussa elintarvikelain uudistukseen liittyvän pilottiprojektin, jossa hymynaamojen toimivuutta kokeillaan Suomessa Tanskan mallin mukaan. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi osallistuu pilottiin neljän muun valvontaorganisaation kanssa. Pilottiprojekti koskee laitoskeittiöitä, kuten esimerkiksi työpaikkaruokalat, koulujen ja päiväkotien keittiöt, sekä ravintoloita ja elintarvikemyymälöitä. Valvontatietojen julkaisemisel- la pyritään lisäämään tarkastusten läpinäkyvyyttä sekä tarjoamaan kuluttajille valvontatietoja valintojensa tueksi. Valvontakäynnit tehdään kohderyhmä kerrallaan eli esimerkiksi kaikki palvelutiskimyymälät pyritään käymään yhtenä jaksona. Näin saman ryhmän vertailu on asiakkaille helpompaa ja valvonta tasapuolista. Pilotin onnistumisen kannalta on tärkeää, että kuluttajat seuraavat ja kommentoivat hymynaamoja sekä antavat palautetta Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle kokemuksistaan. Jos pilottikunnissa kokemukset ovat hyviä, järjestelmää laajennetaan myöhemmin koko Suomen alueelle. Pilotin etenemistä voi seurata Lappeenrannan kaupungin verkkosivujen välityksellä. ■ tavallisia perheitä, erityisiä tehtäviä Kiinnostaako sijaisvanhemmuus tai tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta? Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella on lapsia ja nuoria, jotka eivät voi asua omien vanhempiensa luona tai tarvitsevat tukihenkilön tai tukiperheen. Voisiko sinun perheessäsi asua lyhyemmän tai pidemmän aikaa kotia tarvitseva lapsi tai nuori? Tai olisiko sinulla tai perheelläsi aikaa toimia lapsen tai nuoren tukena? Perheeltäsi ei vaadita mitään erityistä ammatillista osaamista. Lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisia ja välittäviä aikuisia. Haluatko kuulla lisää? Ota rohkeasti yhteyttä. etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin sosiaalityöntekijät: Leena Vanhanen puh. 0400 252 610 leena.vanhanen@eksote.fi Anne Martikainen puh. 0400 738 108 anne.martikainen@eksote.fi Lisätietoa: www.sijaisvanhemmaksi.fi Ohjeet ja lomakkeet päivitetään Lappeenrannan kaupungin kotisivuille helmikuun aikana. www.lappeenranta.fi/lomakepankki/liikunta ja ulkoilu Lisätietoja: liikuntatoimi@lappeenranta.fi tai taloussihteeri Maija Seppä, puh. 040 581 4543. Kulttuuriavustukset ja kulttuurin tukeminen KaUpUnGIn aVUStUKSet 2011 Opintostipendit Lappeenrannan kaupunki sekä Lempi Tammilehdon stipendirahasto julistavat vuoden 2011 opintostipendit lappeenrantalaisten nuorten haettavaksi. Opintostipendejä myönnetään alle 30-vuotiaille lappeenrantalaisille nuorille peruskoulun ja lukion jälkeen suoritettaviin opintoihin, kuten yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin, taideopintoihin, yhteiskunnallisiin opintoihin sekä ammatillisiin opintoihin. Stipendin myöntämisen edellytyksenä on, että hakijan kotikunta on 1.1.2011 alkaen Lappeenrannan kaupunki. Stipendiä ei myönnetä peruskouluopintoihin eikä lukioopintoihin. Stipendejä myönnettäessä kiinnitetään huomiota opintomenestykseen ja hakijoiden taloudelliseen tilanteeseen. Lisäksi myönnetään noin kymmenen erityisesti opintomenestykseen perustuvaa muita suurempaa stipendiä. Lempi Tammilehdon stipendirahaston stipendejä myönnetään ensi sijassa entisen Lappeen pitäjän alueella asuvien vähävaraisten ja lahjakkaiden nuorten jatko-opintojen tukemiseen. Stipendiä ei myönnetä, jos hakija on saanut Lappeenrannan sotaorpojen ja sotaleskien säätiön stipendin syksyllä 2010. hakemukset liitteineen on toimitettava viimeistään 31.1.2011 osoitteeseen: Kaupunginkanslian kirjaamo, pL 11 (Villimiehenkatu 1), 53101 Lappeenranta. Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä www.lappeenranta.fi/lomakepankki/yleiset lomakkeet (opintostipendihakemus) Lisätietoja antaa toimistosihteeri Maiju Talka, puh. (05) 616 2013. Kaupunginhallituksen ja hallinto- ja henkilöstöjaoston avustukset Kaupunginhallitus ja hallinto- ja henkilöstöjaosto jakavat vuosi- ja erityisavustuksia harkinnanvaraisesti. Toiminnan tukemista koskevia vuosiavustuksia myönnetään hakijoille, joiden toimintaa ei selkeästi voida sijoittaa jonkun kaupungin toimialan alaisuuteen, kuten oppilaskunnille, pelastus-, kalastus- ja asukasyhdistyksille, ystävyysseura- ja sivistystoimintaa harjoittaville yhdistyksille tms. Erityisavustuksia myönnetään tapauskohtaisesti erityiskohteisiin, joita ovat esimerkiksi oppilaitosten myöntämät stipendit, toimitilavuokrat, hankinnat, vierailut, tilaisuudet ja tapahtumat tms. Vuosiavustushakemus on toimitettava 31.1.2011 mennessä. erityisavustuksia voi hakea ympäri vuoden (kolme kuukautta ennen tapahtumaa). hakemukset toimitetaan osoitteeseen: Kaupunginkanslian kirjaamo, pL 11 (Villimiehenkatu 1), 53101 Lappeenranta. Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä www.lappeenranta.fi/lomakepankki/yleiset lomakkeet Lisätietoja antaa kansliasihteeri Marja Anttila, puh. 040 740 4226. avustukset Lappeenrannan kaupungin alueella sosiaali- ja terveydenhuoltotyötä tekevien järjestöjen toiminnan tukemiseen Avustuksissa painotetaan Lappeenrannan kaupungin alueella Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin palveluja tukevaa toimintaa. Hakemuslomake ja täsmennetty hakuohje, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä www.lappeenranta.fi/lomakepankki/yleiset lomakkeet. hakemus tulee palauttaa 4.2.2011 mennessä osoitteeseen: Kaupunginkanslian kirjaamo, pL 11, (Villimiehenkatu 1), 53101 Lappeenranta. Lisätietoja antaa palvelujohtaja Päivi Ahonen, puh. 040 522 9373 sekä toimistosihteeri Päivi Meuronen, puh. 0400 625 681. nuorisotoimen avustukset Nuoriso- ja liikuntalautakunta päättää nuorisojärjestöjen toiminnan tukemiseen myönnettävistä avustuksista tammikuun 2011 kokouksessaan. Avustusten jakosäännöt ja lomakkeet löytyvät osoitteesta www.lappeenranta.fi/lomakepankki/nuoriso Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä www.lappeenranta.fi/lomakepankki/nuoriso Lisätietoja nuoriso- ja liikuntatoimesta, Pormestarinkatu 10 B, 2. krs, nuorisotoimenjohtaja Sirpa Räikkönen, puh. 040 512 6567. Liikuntatoimen avustukset Nuoriso- ja liikuntalautakunta päättää liikuntajärjestöjen toiminnan tukemiseen myönnettävien avustusten jakosäännöistä tammikuun 2011 kokouksessaan. Avustusten hakuohjeet lähetetään liikuntajärjestöille. www.lappeenranta.fi Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Lappeenrannan kaupungin kulttuurilautakunta myöntää avustusta ja tukea kulttuuritoiminnan edistämiseksi ja taiteellisen työn tukemiseksi. Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja niitä voivat hakea ennakkoon lappeenrantalaiset yhteisöt ja ryhmät sekä yksityiset henkilöt. Avustettavilta hankkeilta edellytetään omarahoitusosuutta. hakemukset on tehtävä kirjallisesti kulttuuritoimiston lomakkeille ja ne on toimitettava ohjeissa mainittuun päivämäärään mennessä osoitteeseen: Kulttuuritoimisto, Snellmaninkatu 2, 53100 Lappeenranta. Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä www.lappeenranta.fi/palvelut/kulttuuri/kulttuurin tukeminen/avustukset Lisätietoja antaa vs. kulttuurisihteeri Helena Hokkanen, puh. 040 736 2022 ja kulttuuritoimiston kanslia, puh. (05) 616 2321. 1. Kulttuuriavustukset – hakuajat ovat helmikuun 15. ja syyskuun 15. päivään mennessä 2. Taideapuraha – hakuaika on tammikuun 31. päivään mennessä 3. Ateljeetilojen vuokraus – hakuaika on helmikuun 28. päivään mennessä 4. Soitinpankin soittimien haku – hakuaika on toukokuun 31. päivään mennessä Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä www.lappeenranta.fi/palvelut/kulttuuri/kulttuurin tukeminen/avustukset avustusohjeita ja -lomakkeita ■ ■ ■ ■ Nuorisotoimen avustuksiin nuorisotoimesta, Pormestarinkatu 10 B, 2. krs Liikuntatoimen avustuksiin liikuntatoimesta, Pormestarinkatu 10 B, 2. krs Kulttuuriavustuksiin kulttuuritoimistosta, Snellmaninkatu 2 Muihin avustuksiin Lappeenrannan kaupungintalon asiakaspalvelusta (1. krs) tai kaupunginkanslian kirjaamosta (4. krs), Villimiehenkatu 1 Kaikkia lomakkeita ja ohjeita saatavilla myös: ■ ■ Joutseno-talon asiakaspalvelusta, Kesolantie 1 Ylämaa-talon asiakaspalvelusta, Koskentie 4 28.12.2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 17 tule nauttimaan liikunnasta ja hyvästä seurasta Kevätkausi 10.1.–29.4.2011 Liikuntaryhmät keväällä 2011 Liikuntatoimen syksyllä alkaneet liikuntaryhmät jatkavat toimintaansa normaalisti 10.1. ja kausi jatkuu 29.4. asti. Hiihtolomaviikolla (vko 9) ei ole ohjattuja ryhmiä. KUntOSaLIOpaStUSta Ja UIntIa Kun tarvitset tukea ja neuvoja kuntosaliharjoitteluun, tule kuntosaliopastukseen. Ohjaaja on paikalla opastamassa Sinua oikeisiin liikesuorituksiin sekä antamassa vinkkejä tehokkaaseen ja mielekkääseen harjoitteluun. Kuntosaliopastus maksaa kuntosalimaksun. Hinta sisältää saunan ja uinnin kuntosalin jälkeen. Liikuntaryhmissä on vapaita paikkoja mm. vesijumpissa, kuntosaliryhmissä, syväallasjumpissa, voimisteluryhmissä sekä SuomiMies-ryhmissä. Lappeenrannan uimahallin kuntosalilla tiistaisin 11.1.–22.2. klo 14–15 Lisätietoja vapaista paikoista saa ohjaajilta: Lauritsalan uimahallin kuntosalilla torstaisin 13.1.–24.2. klo 13–14 Mirva Lappalainen (erityisliikunta ja seniorit) puh. 0400 157 514 Sirpa Ahokainen (seniorit ja SuomiMiehet) puh. 040 776 9560 Kati Koivukangas (SuomiNaiset, työikäiset ja lapset) puh. 040 481 9399 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Lisätietoja liikuntaryhmistä: www.lappeenranta.fi/ohjattu liikunta Liikuntaneuvonta Mietitkö kuinka aloittaisin liikkumisen? Mikä sopisi minulle? Mitä lajeja voisin harrastaa? Mahtuuko ryhmiin mukaan? Liikuntatoimen ohjaajat antavat puhelimitse henkilökohtaista opastusta liikunta-asioissa. Soita rohkeasti liikuntaneuvontaan puh. 040 147 9976 Tiistaina Torstaina klo 13–14 klo 13–14 Liikuntaneuvonta – kaiken ikäisille, varsinkin uusille liikkujille! tervetuloa liikkumaan! UUdet OhJatUt LIIKUntarYhMät! Mitä Milloin Missä Kuntojumpparyhmä Ma 15–15.45 LPR urheilutalo Lihashuoltoryhmä Ti 8.45–9.30 LPR urheilutalo XL-liikuntaryhmä To 15–16 LPR urheilutalo Kahvakuulatreeni 12.1.–15.3. Oma kuula mukaan! Ke 18–19 + 60 Kuntosaliryhmä* Ke 13–14 Allasjumppa Allasjumppa Senioreiden syväallasjumppa** Senioreiden syväallasjumppa** Joutsenohalli (5 €/kerta) LPR uimahalli Ma 10.15–10.45 Lauritsalan uimahalli Ma 10.50–11.20 Lauritsalan uimahalli Ti 12–12.30 LPR uimahalli Ke 11.15–11.45 LPR uimahalli SuomiMiehet Lappeenrannassa 10.1.–28.4. SuomiMiehet Lappeenrannassa Seikkailut jatkuvat ja ryhmiin mahtuu mukaan. Tiedustelut toiminnasta ja vapaista paikoista: Markku Timonen puh. 050 411 7680 (Lappeenrannan ryhmät) Kari Kinnunen puh. 040 508 2547 (Joutsenon ryhmät) Lappeenrannan uimahallissa tiistaisin 11.1.–15.2. klo 16.30–17 Tule opettelemaan vesijuoksun alkeet ja oikea tekniikka. Vesijuoksu on helppoa ja hauskaa ja se sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille. Vesijuoksuopastukseen pääsee uimahallimaksulla. Sunnuntaisin Joutsenohallissa ja Kourulan palloiluhallissa on mahdollisuus leikkiä ja liikkua koko perheen yhdessä. Vapaassa käytössä on erilaisia liikuntavälineitä. Liikuntamaa on suunnattu 0–12-vuotiaille ja toiminta on valvottua. Osallistuminen edellyttää oman aikuisen läsnäoloa. Hinta 1 €/lapsi. Kourula 9.1. klo 10–13 23.1. klo 10–13 6.2. klo 10–13 20.2. klo 10–13 6.3. klo 10–13 20.3. klo 10–13 3.4. klo 10–13 Joutseno 16.1. klo 10–13 30.1. klo 10–13 13.2. klo 10–13 27.2. klo 10–13 13.3. klo 10–13 27.3. klo 10–13 10.4. klo 10–13 Erityislasten ohjattu HUOM! Ovet aukeavat klo 10 liikuntatunti Kourulassa klo 9–10 Hinta 3 €/lapsi Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Eija Ihalainen puh. 040 7741 239 tulossa! Suominaiset Lappeenrannassa 13.1.–28.4. Heitä hyvästit tekosyille ja aloita liikunnallinen elämäntapa. Tule nauttimaan liikunnasta ja hyvästä seurasta. Ohjelmassa mm: ■ Kerran viikossa yhteinen liikuntakerta ■ Lajikokeilu 1 x kk ■ Alku- ja lopputestinä kehonkoostumustesti ■ Yksi ilmainen uintikerta Lauritsalan uimahallissa joka viikko Ryhmä kokoontuu: to 16.45–17.45 Lauritsalan alakoulun salissa ■ 54. Saimaan hiihto 5.–6.3.2011 ■ Katso lasten hiihtolomaviikon ohjelma tapahtumakalenterista ■ Tujulan laturetki Joutsenossa 5.3. ■ Joutsenohiihto 27.2. JUnnUSpOrtIn LIIKUntarYhMät 13.1.–20.5. Jatka koulupäivääsi liikunnallisella JunnuSportti-kerholla, jossa liikutaan pelejä pelaillen ja liikuntaleikeillä hassutellen. Hinta 75 €/hlö To klo 15–16 Skinnarilankoulu (alaluokat) Ohjaaja LUM:ista, puh. 044 5354 113 Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Kati Koivukangas puh. 040 481 9399 Pe klo 14–15 EteläSaimaan tilat (alaluokat) Ohjaaja Viipurin Golfista, puh. 044 3100 267 Seniorien kuntosalikurssit Tule mukaan kuntosalikurssille kohottamaan lihaskuntoa ja parantamaan tasapainoa. Kurssilla opitaan lihasvoimaharjoittelun perusteet sekä oikeat liikesuoritukset. Kurssi antaa valmiudet itsenäiseen kuntosaliharjoitteluun. Lappeenrannan uimahallin kuntosalilla 19.1.–18.2. keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9–10.30 16.3.–15.4. keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9–10.30 Kurssin hinta 40 € Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Sirpa Ahokainen puh. 040 776 9560 lmoittaudu ryhmiin suoraan ohjaajalle paikanpäällä ryhmän alkaessa. *Ilmoittaudu puh. 040 776 9560 **Varaa paikkasi jumppaan uimahallin varauskansiosta tai soita kassalle puh. (05) 616 3020 VeSIJUOKSUOpaStUSta Lasten Liikuntamaa Lasten kerhoihin kuuluu: ■ Monipuolista liikunnanohjausta ■ Lajikokeiluja 1 x kk ■ Sporttipassi Kauden jälkeen Sporttipassin palauttaneiden kesken arvotaan VIP tilaisuuksia paikallisten urheiluseurojen otteluihin. Kauden osallistumismaksu 30 €/kausi/hlö Lisätietoja ja ilmoittautumiset liikuntajärjestöjen puhelinnumeroista, ks. yläpuolella Sovelletut Sporttikerhot erityistä tukea tarvitseville koululaisille 12.1.–28.4. Ke klo 17–18 Monarin alasali (sporttikerho) Ryhmässä kehonhallintaa, musiikkiliikuntaa, venyttelyjä ja eri liikuntamuotoihin tutustumista. Kaikista liikuntatomen järjestämistä ryhmistä löytyy lisätietoja internetistä (www.lappeenranta.fi/palvelut > Liikunta ja ulkoilu > Ohjattu liikunta) sekä eri kohderyhmien esitteistä, joita on saatavana kaupungin liikuntapaikoista ja liikuntatoimistosta. To klo 16.30–17.30 LPR seurakuntasali (pelikerho) Ryhmässä pelataan eri pelejä soveltaen sekä tutustutaan eri liikuntamuotoihin. Lisäksi tasapainoilua ja kuntopiiriä venyttelyineen. Kauden osallistumismaksu 30 €/kausi/hlö Erityislasten kerhojen tiedustelut ja ilmoittautumiset: Mirva Lappalainen puh. 0400 157 514 Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 18 Lappeenrannan kaupungin tapahtumakalenteri kevätkaudella 2011 Seuraa tapahtumatarjontaa: www.lappeenranta.fi Huom! Muutokset mahdollisia. Suomettunut Suomi, 15.1.–10.4.2011 Työväenmuseo Werstaan tuottama Suomettunut Suomi vie yleisön matkalle aikaan, jolloin presidenttinä oli Kekkonen, itärajan takana Neuvostoliitto ja kaupassa maksettiin markoilla – eikä Suomi ikinä menestynyt jääkiekossa. Suomettumista tarkastellaan niin politiikan, talouden kuin kulttuurinkin näkökulmista, iloisiin idänsuhteisiin liittyvää huumoria unohtamatta. Sijansa saavat tietysti rähmällään olleet poliitikot ja idänkaupan vaikuttajat, mutta ilmiötä tarkastellaan myös osana tavallisen kansalaisen arkea ja juhlaa. Suomettunut Suomi, Kekkonen ja Brezhnev ETYK Kalevala. Soberbia Juvenil Laulava Lappeenranta, Maan laulu www.lappeenranta.fi/museot ILMAISEN SISÄÄNPÄÄSYN MUSEOPERJANTAIT Etelä-Karjalan museossa ja Etelä-Karjalan taidemuseossa 7.1. (Ei Etelä-Karjalan museossa), 4.2., 4.3., 1.4. Museot ovat avoinna klo 11–17 etelä-Karjalan taidemuseo Linnoitus, Kristiinankatu 8–10 puh. (05) 616 2256, (05) 616 2261 Avoinna ti–su klo 11–17 Liput 3,50/4,50 € kohtaavat suomalaiskansallisen perinteen ja mielenmaiseman. Näyttely on Kalevalaseuran sekä Jyväskylän, Joensuun ja Granadan yliopistojen yhteistyöprojekti. Kohtalokkaita hetkiä – Sodan kuvia taiteessa kokoelma näyttely, 17.4.2011 asti Näyttely tarkastelee sotaa ja siihen liittyviä ilmiöitä, tunteita, tapahtumia ja uudelleenrakentamista. Näyttely on osa Ateneumin, Kiasman ja Etelä-Karjalan taidemuseon yhteistä pilottihanketta Kokoelmat liikkeelle. etelä-Karjalan museo Kuvia kiveltä – Pro Litografia yhdistyksen taidenäyttely, 6.2.2011 asti Kalevala Granaína, 12.2.–3.4.2011 Näyttely pohtii myyttejä ja niiden rakentumista. 13 espanjalaisen nykytaiteilijan kalevalatulkinnat Galleria pihatto Valtakatu 80, puh. (05) 616 2329 Avoinna ti–pe 11–16, la–su 11–15 www.e-ktaide.net/pihatto/ 1.2.–20.2. 22.2.–20.3. Ennakkomyynti: kaupunginteatterin lipunmyynti, valtakatu 56, ti–la klo 11–17. Puh. (05) 616 2290 Saimaa Sinfonietta I Lappeenranta-sali to 10.3. klo 19 Kapellimestari Esa Heikkilä Solisteina Tero Latvala, viulu Marko Ylönen, sello Risto Lauriala, piano McMillan – Beethoven – Schubert Liput 18/12 € Chamber III Löydä itsesi museossa 11.1.–30.1. Lappeenrannan kaupunginorkesteri AnneMari Huttu nen maalauksia ja veistoksia Arto Nurro, piirustuksia Mitro Kontturi, valokuvia Linnoitus, Kristiinankatu 15 puh. (05) 616 2255, (05) 616 2261 Avoinna ti–su klo 11–17 Liput 3,50/4,50 € 22.3.–10.4. 12.4.–8.5. 10.5.–29.5. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Jarkko Liutu, veistoksia Anna Hyrkkänen & Sanna Pajunen, veistos- ja tilainstallaatioita Katri Heinänen & Minna Kähkönen, maalauksia Haikuja rakkaudesta – Kiyoharu Yamadan puu piirroksia, 14.2.–10.4.2011 Japanilainen taidegraafikko Kiyoharu Yamada tutkii rakkauden kirjoa nokkelissa ja humoristisissa puupiirroksissaan ja runoissaan. ratsuväkimuseo Linnoitus, Kristiinankatu 2 Avoinna ryhmille tilauksesta, puh. (05) 616 2261 Wolkoffin talomuseo Kauppakatu 26, puh. (05) 616 2258, (05) 616 2261 Avoinna la-su klo 11–17 (suljettu tammi-helmikuu) Wolkoffin pääsiäinen 16.–17.4., 19.–22.4. ja 23.–24.4. Galleria Laura Kauppakatu 25, puh. (05) 678 9507 À la Laura – Kurkistus Laura KorpikaivoTammisen puvustoon, 21.1.–19.3.2011 ma–pe klo 10–17, la klo 10–14 Lappeenranta-sali ke 5.1. klo 19 Kapellimestari Tibor Bogányi Solistit Ildiko Komlósi, mezzosopraano Hannu Jurmu, tenori Mahler: Das Lied von der Erde Kaikki liput 25 € Laulava Lappeenranta, Lied-ilta Lappeenranta-sali su 9.1. klo 16 Raimo Sirkiä, tenori Ilmo Ranta, piano Dvorak – R. Strauss – Tosti – Mahler – Verdi Kaikki liput 25 € Kaakon filharmonikot Yhteistyössä Kymi Sinfoniettan kanssa Lappeenranta-sali pe 21.1. klo 19 Kapellimestari Yasuo Shinozaki Solisti Olli Mustonen, piano Smetana – Bartók – Dvorák Kaikki liput 20 € Chamber I Lappeenranta-sali to 3.2. klo 19 Kaupunginorkesterin yhtyeitä Mukana Henri Sigfriddson, piano Penderecki – Schubert – Mozart Liput 18/12 € Lumiukko Lappeenranta-sali pe 11.2. klo 18 sekä la 12.2. klo 13 ja klo 18 Yhteistyössä Lappeenrannan musiikkiopiston ja Tanssiopisto Sonja Tammelan kanssa Kapellimestari Satu Simola Blake: Snowman-musiikkisatu Lipunmyynnistä vastaavat musiikkiopisto ja tanssiopisto Chamber II Helkiö-sali to 17.2. klo 19 Kapellimestari Tibor Bogányi Solisti EevaMaria Pykäläinen, sello Bergman – Meriläinen – Hautaaho – Sonninen Liput 18/12 € Helkiö-sali to 24.3. klo 19 Kaupunginorkesterin yhtyeitä Mukana Bence Bogányi, fagotti Francaix – Aho – Dvorák Liput 18/12 € Saimaa Sinfonietta II Lappeenranta-sali to 31.3. klo 19 Kapellimestari Tibor Bogányi Súk – Britten – Stravinsky – Martin Lappeenrannassa liput 18/12 € pääsiäiskonsertti Lappeen Marian kirkko ma 18.4. klo 19 Kapellimestari Kalmán Záborsky Solistit Veronika Geszti, sopraano Katalin Gémesi, altto David Szigetvári, tenori Lászlo Kéringer, tenori Krisztián Cser, basso Kuorot Zuglo Filharmonia – Szent István Oratoriokuoro Etelä-Karjalan klassinen kuoro, valmennus Toomas Kapten J.S. Bach: Johannes-passio Kaikki liput 20 € Suomalainen vappu Lappeenranta-sali su 1.5. klo 14 Kapellimestarina Tibor Bogányi Vappupäivä kotimaisen viihteen parissa Lehtinen – Kärki – Somerjoki Kaikki liput 15 € Chamber IV Raatihuone to 5.5. klo 15 ja klo 19 Kaupunginorkesterin yhtyeitä Mukana LilyMarlene Puusep, harppu Ravel – Roussel – Jolivet Liput klo 15/15 €, klo 19/20 € nuorten solistien konsertti to 12.5. Lappeenranta-sali klo 19 Kapellimestari Erkki Lasonpalo Solistit Lappeenrannan musiikkiopiston ja Imatran musiikkiinstituutin oppilaita Kaikki liput 10 € Lisätietoa konserteista: intendentti Milko Vesalainen, puh. 040 547 8706 sekä nuotistonhoitaja Pirkko JokimiesKunttu, pirkko.jokimies-kunttu@ lappeenranta.fi, puh. 040 573 3890 19 KEVÄÄN ENSI-ILLAT 2011 Samuel Beckett askeleet ja viimeinen ääninauha Ensi-ilta Veeran kammarissa 10.2. Esitys yhdistää kaksi Beckettin näytelmää ja on vahvasti sukua Hitchcockin psykologisille kauhuelokuville. Videoinstallaatiot tuovat esitykseen elokuvamaisuutta ja auttavat pääsemään osaksi fantasiamaailmaa, pitäen yleisön jatkuvassa jännityksessä ja kauhussa koko esityksen ajan. Esityksen tuottaa Lappeenrannan kaupunginteatteri yhteistyössä Imatran Mustan ja Valkoisen teatterin kanssa. Ohjaus Kamran Shahmardan (vierailija) Skenografia Valeriy Plunovskiy (vierailija) Videosuunnittelu Pekka Kettunen (vierailija) HUOM! Kielletty alle 10-vuotiailta, ei suositella alle 16-vuotiaille. Liput 20/18/15/10 €, kysy ryhmähintaa! Paavo Rintala – Juha Luukkonen Leningradin kohtalosinfonia jän raivon. Nyt puhuu vihan, nälän ja kuoleman kokenut kaupunki. Sinulle. Liput 25/22/15/10 €, kysy ryhmähintaa! Ilona Pukkila häh?! roflmao *8d * rolling on the floor laughing my ass off Ensi-ilta Veeran kammarissa 21.4. ”Onhan jo kevät ja päässä pyörii, niinko meilläkii Mut mitä…kaikkee ja just sitä, tota ja tuota. Ajatuksiis luota ja anna mennä, lennä! Niin mekin. Kemppainen ja Kaisanlahti, Punkka ja Pukkila. Pistetään visiot yhteen ja luotetaan toisiimme. Kerrotaan keväällä teille tarina. Katsotaan mitä käy ja kelle ja kuka joutuu pakastearkkuun.” Perusliput 15 €, kysy ryhmähintaa! OHJELMISTOSSA JATKAVAT Aki Loponen Liput teatterin lippupisteestä (Valtakatu 56) ti–la klo 11–17 sekä kaksi tuntia ennen esityksiä, puh. (05) 616 2290. Ryhmävaraukset ja tilausnäytännöt ma–pe klo 9–15 puh. (05) 616 2300. Lippuvaraukset ja tiedustelut myös sähköpostitse teatteri@lappeenranta.fi www.lappeenrannanteatteri.fi Janne Saarakkala Suuri humppamusikaali pelleseurueen pUnahILKKa Kapteeni von Villmanstrandin hiukea pelleseurue pysähtyy kiertueellaan Lappeenrannan kaupunginteatterin suurelle näyttämölle keväällä 2011. Seurueen missiona on esittää KEVÄÄN 2011 VIERAILUESITYKSET Nikolai Gogol Mielipuolen päiväkirja Martti Suosalon huikea monologiesitys Tarmo Mannin jalanjäljillä! Jukola-salissa la 15.1. klo 15 sekä klo 19. Liput 25 € Sikahauskat Standupfestivaalit valtaavat taas teatterin! Jari Juutinen – Ahti Taponen – Kaj Chydenius Suomen kärkikoomikot keikalla: Jukola-salissa pe 21.1. klo 19 Veeran kammarissa la 22.1. klo 19. Liput 16 € KeKKOnen! Ensi-ilta Jukola-salissa 19.2. Leningradin piiritys kesti 900 päivää. Kaupunki kesti hyökkää- Maakuntakirjasto Lainan päivä ti 8.2. Mikko Heikinheimo: Unelmieni kansat, ke 12.1. klo 18 Kirjailija, entinen suurlähettiläs Mikko Heikinheimo esittelee uuden, polynesialaisia ja intiaaneja käsittelevän teoksensa. Pääkirjasto, musiikkisali. Taina Mäki-Iso – Janne Saarakkala – Grimm Koe uudelleen Humppafestivaalien kuuma huuma tässä villissä musikaalissa! Liput 28/25/20/10 €, kysy ryhmähintaa! Musiikillinen ja piikikkään hauska satiiri vallasta ja sen käyttäjistä. Liput 25/20/15/10 €, kysy ryhmähintaa! Pääkirjasto Valtakatu 47, puh. (05) 616 2341 Avoinna ma–pe klo 10–20, la 10–15, aattoina 10–17, lehtilukusali su 12–15 Lähikirjastojen aukioloajat ja lisätietoa saat kirjastostasi. ensi-ilta Jukola-salissa 16.4. Ari Nakari parasta aikaa. Lappeenrannan kaupunginteatterissa Mitä siellä oikein tapahtuu? ti 8.2. Kirjastoissa avoimet ovet ja opastetut kierrokset klo 8–10 pääkirjasto ja Joutseno, klo 8–11 Lauritsala, Sammonlahti ja Voisalmi. Toiverunojen ilta, ti 8.2. klo 18 Kansalaisopiston lausujat esittävät asiakkaiden toiverunoja. Runotoiveita kerätään kirjastoissa 15.1. saakka. Pääkirjasto, lainaushalli Nuorten lukupiiri, ti 8.2. klo 17.30 10–15 -vuotiaille tarkoitettu ennennäkemättömän visuaalinen ja tärähtänyt versio Grimmin klassikkosadusta Punahilkka. Esitys lähtee iloisesti käsistä, sillä tohtori von Villmastrandin kymmenpäiselle pellejoukolle tapahtuu aina yllätyksiä. Siksi esitys on iloinen kuin reikäjuusto, täynnä sivupolkuja, riemukkaita umpikujia ja hauskoja kommelluksia! Perusliput 12 €, kysy ryhmähintaa! Susanna Haavisto kuljettavat Sundqvistin laulut ja lopusta vastaa näyttelijäryhmän ilmeikäs ele- ja liikekieli. Jukola-salissa to 3.2. klo 19. Liput 25 € piaf – pakko saada laulaa Yhden naisen musiikkidraama, jossa Susanna Haavisto käy vuoropuhelua Edith Piafin kanssa laulamisen pakosta ja rakkauden ja hyväksynnän sammumattomasta janosta. Jukola-salissa la 29.1. klo 19. Liput 25 € PROJEKTORIRYHMÄ ESITTÄÄ Gösta Sundqvist – Juha Luukkonen FInnhItS – sanaton näytelmä suomalaisuudesta Yksi kansa. Yksi suku. Yksi Leevi. Näytelmä suomalaisesta todellisuudesta, sotavuosista nykypäivään. Finnhits on näytelmä, jossa ei ole repliikkejä. Tarinaa lukupiiri kokoontuu ensimmäisen kerran. Tervetuloa juttelemaan mielenkiintoisista kirjoista! Tarjoilua. Pääkirjasto, musiikkisali. ■ Sammonlahden kirjasto ti 8.2. klo 9.30 ja klo 10.15 ■ Pääkirjaston satuhuone ti 8.2. klo 18 ■ Voisalmen kirjasto pe 11.2. klo 9.30 Kalevalanpäivän kirja vinkkejä nojatuoli matkailijoille, ma 28.2. klo 18 Pääkirjasto, musiikkisali. Teatteri Karelus: Keisarin uudet vaatteet nukketeatteriesitykset Esitys sopii parhaiten yli 3-vuotiaille lapsille ja kestää noin puoli tuntia. niko Kivelä all Stars Jukola-salissa la 5.2. klo 19. Liput 16 € Markku Pölönen Kahdeksan kärjessä – elämäni levyt Tarinoiden ja ihmiskohtaloiden kavalkaadi musiikin siivittämänä. Kuten hyvässä komediassa eli elämässä aina, tunteiden kirjo on moninainen. Mies soittaa ja puhuu mitä haluaa. Rooleissa Mika Nuojua. Jukola-salissa la 12.2. klo 19. Liput 25 € Liikuntatoimi opastaa kirjas tosta lainattavien liikunta välineiden käytössä, pe 29.4. Kirjan ja ruusun päivä. SuomiEspanja -seuran kirjallisuusilta, to 5.5. Suuri poistokirjamyynti kaikissa kirjastoissa, lukuviikko ma 21.3.–ti 22.3. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 20 nuorisotapahtumia Nuorisotoimisto, Monari Pormestarinkatu 10 B, II krs Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–15 www.lappeenranta.fi/nuorisopalvelut 21.1. 27.1. 7Party!, Monari Nettilehti Pistorasia 1/2011 ilmestyy, http://verkko.lappeenranta.fi 31.1. 7ilta, Monari 3.2. Kehyystäväntupa, Monari 4.2. Monari LIVE: HCSpecial 14.2. 7ilta, Monari 18.2. Kehydisco, Monari 25.2. 7Party!, Monari 3.3. Kehyystäväntupa, Monari 7.3. 7ilta, Monari 11.3. LATAUS 2011 semifinaali, Rientola 18.3. Kehydisco, Monari 21.3. 7ilta, Monari 1.4. LATAUS 2011 finaali, Monari 4.4. 7ilta, Monari 7.4. Lasten ja nuorten vaikutta mispäivä, Kimpisen koulu 7.4. Kehyystäväntupa, Monari 18.4. 7ilta, Monari 29.4. 7Party!, Monari 2.–4.5. ja Amorfest, Nuorten 12.–13.5. Tiedotuspiste Verkko 6.5. Monari LIVE: Kauden päättäjäiset! www.lappeenranta.fi/nuorisotoimen kortti tapahtumakalenteri orisotoimen Lappeenrannan Nu klubi kortti pääsee Lappeenrannan Kortti Tämän kortin haltija toimen nuorisotiloille. kaupungin nuorisoen ja se on voimassa on henkilökohtain 11. 1.10.2010 - 31.8.20 Klubikortilla ilmaiseksi matsiin! Ohjeet ja ottelulista: www.lappeenranta.fi/klubikortti Ohjelmaa hiihtolomaviikolle Pe 25.2. 7party, Seiskaluokkalaisten omat bileet! Monari La 26.2. Nuorten yökahvila, Monari, klo 17–23 Su 27.2. Lasten liikuntamaa, Joutsenohalli, klo 10–13, hinta 1€/lapsi. Ma 28.2. Keilakarkelot lapsille, nuorille ja lapsiperheille, Lappeenrannan keilahalli, klo 12–16, hinta 2 €/ hlö/h. Enintään 1 h/hlö. Ilmoittautumisohjeet: www.lappeenranta. fi/ nuorisotoimen tapahtumakalenteri Ti 1.3. Nuorten vesipuisto ja shop pailureissu Vantaan Flamin goon ja kauppakeskus Jum boon. Matkan hinta 15 €, ei sisällä vesipuiston sisäänpääsymaksua. Alle 13-vuotiaat vain aikuisen seurassa. Lähtö Monarilta klo 8, paluu klo 20. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä arkisin klo 8–16 puh. 040 173 2783. avartti Avartti – nuoret sen tekevät! on kansainvälinen 14–25-vuotiaiden nuorten toimintaohjelma, joka tarjoaa nuorelle uuden ja mielenkiintoisen tavan harrastaa eri asioita. Avartissa toteutetaan omaa yksilöllistä ohjelmaa yksin tai ryhmässä kilpailematta muiden osallistujien kanssa. Avartissa on kolme tasoa: pronssi (6 kk), hopea (6 kk) ja kulta (12 kk). Jokaisella tasolla nuori valitsee yhden harrastuksen kaikissa seuraavissa toiminnoissa: palvelu, taito, liikunta ja seikkailu. Ohjelmassa otetaan huomioon nuoren jo Ke 2.3. To 3.3. Pe 4.3. Pe 4.3. La 5.3. Su 6.3. Jäärieha koko perheelle, Lappeenrannan jäähalli, klo 12–14 ja 18–20. Klo 12–14 toiminnassa mukana Lappeen luistelijat. Vapaa pääsy. Leffauinnit ja lasten vesipeu hupäivä, Lauritsalan uimahalli. Katso elokuva uidessasi! Lasten Vesipeuhut klo 10–14. Normaali uimahallimaksu. Lasten Sporttiherätys, Lappeenrannan urheilutalo, klo 9–12, hinta 1€/lapsi Nuorten iltakahvila, Monari, klo 17–21 Nuorten yökahvila, Monari, klo 17–23 Lasten liikuntamaa, Kourulan palloiluhalli, klo 10–13, hinta 1 €/lapsi Lisäksi nuorisotoimi järjestää hiihtolomalla lasketteluretken. Lisätietoa tapahtumista www.lappeenranta.fi/nuorisotoimen tapahtumakalenteri tai www.lappeenranta.fi/ ohjattu liikunta/lasten ja perheiden liikunta olemassa olevat henkilökohtaiset tiedot ja taidot. Saavutettuaan itselleen asettamansa tavoitteet, nuorelle luovutetaan kansainvälisesti arvostettu ja tunnustettu todistus sekä tasosta riippuen pronssinen, hopeinen tai kultainen tunnusmerkki. Lisätietoja puh. 040 0154 597 tai nuoriso@lappeenranta.fi tai www.avartti.fi. LataUS-bändiskaba tulee taas! Nuorisobändeille tarkoitettu LATAUS 2011 -bändikilpailu käynnistyy tammikuussa 2011. Kilpailun järjestävät yhteistyössä Lappeenrannan nuorisotoimi ja Imatran nuorisopalvelut. Semifinaalit järjestetään Joutsenon Rientolassa 11.3.2011 ja Imatralla 25.3.2011. LATAUS 2011 -voittaja ratkeaa Lappeenrannassa Monarilla 1.4.2011 järjestettävässä finaalissa. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä demo-cd:n ja ilmoittautumislomakkeen 31.1.2011 joko Lappeenrannan nuorisotoimeen osoitteeseen Lappeenrannan kaupunki Nuoriso- ja liikuntatoimi, Kimmo Hölkki/LATAUS, PL 18, 53101 LAPPEENRANTA tai Imatran nuorisopalveluihin osoitteeseen Imatran nuorisopalvelut, Kerhotalo Koskis/LATAUS, Einonkatu 9, 55100 IMATRA. Säännöt ja ilmoittautumislomakkeet http:// verkko.lappeenranta.fi/lataus Nimi Nimi Syntymäaika etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku Syntymäaika seuraaa on vapaa pääsy- KalPa, Tämän kortin haltijall 19.10.2010 SaiPa2010 viin sarjaotteluihin: - Kouvot, 20.11. - SB Vantaa, 17.11.2010 LrNMKY 21.11.2010 NST , 25.1.20 11 Veiterä - WP-35, (naiset) - KooVee Erä III. 27.11.2010 NST 11 NST (naiset) - Catzin ja eräisiin SaiPa - Ässät, 25.2.20 pääsy vapaa ottelut ja Lisäksi kortilla on ti. llo) otteluihin. Tarkista PEPO:n (jalkapawww.la ppeenranta.fi/klubikort ohjeet netistä: lisia. Muutokset mahdol Muutokset mahdollisia. Tarkista tapahtumat www.lastenmetku.fi -sivuilta päiväkodin esikoululaisten ja Lappeenrannan musiikkiopiston kuorot. Kuorojen johtajina toimivat Sari Kaasinen ja Satu Simola. Säestyksestä vastaa Otawa-bändi. Jäljet 28˚ -tapahtumaviikko 31.1.–6.2. Lappeenrannassa Viikolla 5 järjestetään Myrskyn Jäljet 28˚ -tapahtumaviikko, jonka aikana syksyn 2010 Jäljet 28˚ -nuorisohankkeen taidetyöpajojen tuotokset ovat esillä Monarille, Lappeenrannan pääkirjastoon ja kaupungintalolle kootuissa näyttelyissä. Esillä on muun muassa kuva-, lasi-, media-, valokuva- ja korutaidetyöpajojen tuotoksia, lyhytelokuvia sekä tanssia ja teatteria. Laulaen lomalle -kuorokonsertti ke 23.2. klo 18 Lappeenranta-salissa Liput ennakkoon Levy-Musiikista (Kauppakatu 35), aikuiset 5 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Metkun koordinoima, kuorotoimintaa edistävä Kuorojuttu-projekti huipentuu Laulaen lomalle -konserttiin. Konsertissa esiintyvät Armilan, Alakylän, Kanavansuun, Kuusimäen, Lauritsalan, Lavolan, Lönnrotin, Martikanpellon, Myllymäen, Peltolan ja Pulpin koulujen sekä Steinerkoulun, Peltolan Jäljet 28˚ -häppening pe 4.2. klo 10–13 Monarilla ■ Klo 10–11.30 Työpajoja sekä Jäljet 28˚ -tanssi- ja teatteriesityksiä ■ Klo 11.30–12 X Factor -voittaja Elias Hämäläinen kertoo suhteestaan musiikkiin ja musiikin tekemiseen ■ Klo 12 Elias Hämäläisen konsertti Ryhmien ennakkoilmoittautuminen tapahtumaan perjantaihin 28.1.2011 mennessä: olli.virta@lappeenranta.fi Ilmestyy myös internetissä www.lappeenranta.fi 10.1.2011 Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. 3. vuosikerta ISSN-L 1798-4084 ISSN 1798-4084 Painos 45 000 Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Kulttuuritoimen tapahtumat Studia Generalia lasten ja nuorten kasvusta ja kasvatuksesta Tuemme vanhemmuutta – vauvasta kohti aikuisuutta pikkulapsi ja oma tahto – aikuinen apuna Itsesäätelyn oppiminen leikki-iässä avaimena elämässä menestymiseen. 3–6-vuotiaiden vanhemmille, läheisille, kasvattajille ja kaikille pikkulapsen kasvusta ja kehityksestä kiinnostuneille. Puhujana psykologi Keijo Tahkokallio. Lappeenranta-sali, ti 15.2. klo 18–20 asuuko teillä pikkutyranni? 7–12-vuotiaiden vanhemmille, läheisille, kasvattajille ja kaikille alakoululaisen kasvusta ja kehityksestä kiinnostuneille. Puhujana sosiaalipsykologi, kirjailija Janne Viljamaa. Lappeenranta-sali, ke 6.4. klo 18–20 Luennot järjestää Etelä-Karjalan kesäyliopisto ja Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Tervetuloa! Kalevalan päivän juhla 28. helmikuuta Helkiö-sali ma 28.2. klo 18 Juhlan järjestää Lappeenrannan kulttuuritoimisto yhdessä Kalevalaisten naisten kanssa. Juhla on kaikille avoin ja maksuton tapahtuma. Tervetuloa! Päätoimittaja Viestintäjohtaja Alina Kujansivu Toimittaja ja toimitussihteeri Mervi Palonen palaute ja juttuvinkit: mervi.palonen@lappeenranta.fi puh. 040 184 9610 Tekstit: Mervi Palonen (MP), Jari Haiko (JH), Kaisu Lahikainen (KL) Liikuntakalenteri Aija Rautio Kuvat: Raimo Suomela (RS), Mervi Palonen (MP), Jari Haiko (JH), Kaisu Lahikainen (KL) Tapahtumakalenteri Mona Taipale Kaavoitusohjelma Anni Hiltunen Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2011 Ulkoasu ja taitto: Mediakolmio Oy
© Copyright 2024