1. No category

www.lappeenranta.fi
Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 17.8.2012
English
Highlights
pages 10 – 11
Liikuntaharrastuksia
ja tapahtumia syyskaudelle
s. 16­20
dote, jaetaan kaikkiin talouksiin
Julkinen tie
Kotiseudun teatteri
koskettaa syvemmin
ja lähempää
Tarja Jaatiselle jokainen näytelmä
on matka uuteen maailmaan
s. 8
Opiskelijoiden
Lappeenranta
Opiskelijajärjestöjen tavoitteena
aktiivinen ja säännöllinen
yhteydenpito paikalliseen
elinkeinoelämään
s. 3
2
PääKiRJOiTUS 17.8.2012
Työelämä tarvitsee
kova kysyntä muun muassa
niin sanotun kaksoistutkinnon
suorittaneista, joilla on pätevyys työskennellä sekä Suomen että Venäjän työmarkkinoilla.
Hyvin koulutetut sekä kielitaitoiset osaajat lisäävät maakuntamme vetovoimaisuutta.
Ammattitaitoisen työvoiman
saatavuus painaa vaakakupissa, kun yritykset etsivät sopivia sijoittautumispaikkakuntia.
Lappeenrannan etuna on lisäksi logistisesti loistava sijainti.
Nykyisin palvelusektorillamme on jo yli kaksi kolmasosaa
kaikista kaupunkimme työpaikoista. Strategiamme mukaisesti uusien elinkeinojen
kehittämisen rinnalla on tärkeää panostaa innovaatioiden
ja tuotteiden kehittämiseen
myös metsäteollisuudessa. Tulevaisuuden haasteenamme
on lisäksi kiven jatkojalostuksen edistäminen.
On tärkeää, että opiskelijat
viihtyvät ja löytävät paikkansa
yhteisössämme. Luonnonläheinen seutumme houkuttelee
asettumaan aloilleen. Uskon,
että moni haluaisikin jäädä
Lappeenrantaan myös valmistumisensa jälkeen, mikäli mieleinen työpaikka löytyy.
Varmasti eteläkarjalaiset yrittäjät arvostavat opiskelijoita ja
rekrytoivat heitä mielellään.
Tosiasiassa monissa yrityksissä olisi kyllä nykyistä enemmänkin tarvetta uusimman
koulutuksen saaneille osaajille. Opiskelijoiden mukanaan
tuoma uusin tieto ja tuoreet
näkemykset voisivat piristää
melkoisesti liiketoimintaa varsinkin pienissä ja keskisuurissa
yrityksissä.
Opiskelijat kaipaavat työtilaisuuksien ohella harjoitustöiden ja opinnäytteiden aiheita.
Jos opiskelupaikkakunnan yrittäjät eivät niitä tarjoa, osaajat
lähtevät ratkaisemaan esimerkiksi synnyinseutujensa yritysten pulmakohtia.
Niin elinkeinoelämän kuin
yhteiskunnankin kannalta on
merkityksellistä, että työyhteisöihin kuuluu eri-ikäisiä työntekijöitä. Nuorten on tärkeää
omaksua vanhemmilta ikäryhmiltä hiljaista tietoa, joka on
vaarassa hävitä työpaikoilta
suurten ikäluokkien siirtyessä
Lappeenrannan kaupunki toteuttaa yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa Mennään Bussilla – aja
ilmaiseksi paikallisliikenteessä -tapahtuman 21.–
22.9.2012.
Tapahtumapäivien aikana kaikilla
Lappeenrannan paikallisliikenteen linja-autoreiteillä voi ajaa ilmaiseksi. Paikallisliikennettä
ajetaan
kaupungin
keskustaajaman kaupunginosissa.
Tapahtumaa laajennetaan myös keskustaajaman ulkopuolelle ajettaville lähiliikenteen reiteille.
Joutsenoon, Vainikkalaan
ja Ylämaalle järjestetään
kaksi edestakaista ilmaista
ajovuoroa perjantain 21.9.
aikana. Tarkemmat aikataulut näille ilmaisille vuoroille löytyvät tapahtuman
nettisivuilta.
Kaupungin asukasyhteyshenkilö Pia Mantereen
mukaan tarkoituksena on
tehdä julkinen liikenne tutummaksi kaupunkilaisille ja innostaa asukkaita nykyistä enemmän käyttämään julkista liikennettä.
– Samalla kiinnitetään
huomiota kasvavan liiken-
Vuokko hämäläinen,
Vuoden 2012 työ­
matkapyöräilijä
– aja ilmaiseksi paikallis­
liikenteessä 21.–22.9.2012
teen aiheuttamiin ongelmiin ja joukkoliikenteen
kehittämiseen. Kannattaa
käyttää tapahtuma hyödykseen eli jätetään auto
kotiin ja mennään bussilla,
Mantere kannustaa.
Kansainvälinen
autoton päivä
Kansainvälistä autotonta
päivää vietetään 22. syyskuuta. Koko Euroopan
kattavaa teemapäivää vietettiin ensimmäisen kerran 22. syyskuuta 2001, ja
tapahtuma on levinnyt sen
jälkeen myös Euroopan ulkopuolelle.
Mennään Bussilla -tapahtuman pääyhteistyökumppanit ovat Lappeen-
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
LPR kaupunki/kuva-arkisto
Mennään Bussilla
eläkkeelle. Mielestäni hyvinvoiva ja innovatiivinen työyhteisö arvostaa sekä kokemusta
että nuorta intoa.
Kunnallispolitiikassa alkava
syksy on mielenkiintoinen:
kansalaiset valitsevat lokakuun
kunnallisvaaleissa edustajansa valtuustoihin seuraavaksi
neljäksi vuodeksi. Opiskelijan
antamalla äänellä on suurin
rannan kaupungin lisäksi Autolinjat Oy sekä
Etelä-Karjalan Osuuskauppa. Mukana ovat myös
Kesko sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Green Campus -ohjelman
välityksellä, Lappeenrannan Yrittäjä- ja Liikemiesyhdistys ry ja Tilausliikenne Hänninen Oy.
Lisätietoja
www.lappeenranta.fi >
Palvelut > Asukas- ja aluetoiminta > Mennään
Bussilla – aja ilmaiseksi
paikallisliikenteessä
21.–22.9.2012
Lappeenrannan Vuoden 2012 työmatkapyöräilijä on Vuokko Hämäläinen. Hän työskentelee
Saimaan Talous ja Tieto Oy:ssa.
Työtoverit ja läheiset kertoivat
Vuokon kulkeneen jo useamman
kymmenen vuoden ajan työmatkat pyörällä vuodenajasta riippumatta.
Vuokko Hämäläinen kertoi, että
hänelle pyöräilystä on tullut arkinen rutiini ja elämäntapa.
– Teen istumatyötä sisätiloissa.
Koen tärkeäksi, että työmatkat
taittuvat ulkona raittiissa ilmassa,
säässä kuin säässä.
Kolme kunniamainintaa
Saimaan Ladun ja Lappeenrannan kaupungin edustajista kootulle valintaraadille tuli lähes
kuusikymmentä ehdotusta Vuoden työmatkapyöräilijäksi. Kaikki
ehdokkaat osoittautuivat sitoutuneiksi pyöräilyn harrastajiksi.
Ehdokkaiden joukosta valittiin
kolme kunniamaininnan saajaa:
Matti Pesu on parisen vuotta
sitten Lappeenrantaan muuttanut
Liikenneviraston työntekijä. Työkaverit kertovat, että Matti tuntuu aina olevan menossa paikasta
merkitys, mikäli se annetaan
täällä opiskelupaikkakunnalla,
joten viimeistään elokuun aikana kannattaa muuttaa kotipaikakseen Lappeenranta.
Kimmo Jarva
Lappeenrannan kaupunginjohtaja
A paikkaan B pyörällä. Eräs ehdottaja kertoo, kuinka Matti omalla
toiminnallaan luo positiivista kuvaa
pyöräilystä ja esimerkillään osoittaa pyörän olevan mitä mainioin ja
toimivin työmatkaväline.
Leena Heinonen työskentelee
Handelsbankenissa. Työkaverit toteavat Leenan innostavan esimerkillään työmatkapyöräilyyn. Leena kertoo saaneensa pyöräilystä
terveen olon ja vastapainoa välillä
stressaavaankin työhön.
Juha Torvi työskentelee bussinkuljettajana Autolinjoilla. Bussikuskin työpäiviin ei mahdu paljoa
liikuntaa, joten Juha on päättänyt
pitää huolta kunnostaan pyöräilemällä työmatkat säällä kuin säällä.
Sami Soljansaari
Yliopiston ja ammattikorkeakoulun syyslukukauden alku
piristää mukavasti Lappeenrannan katukuvaa. Nuoria, innokkaita asiantuntijanalkuja
toivottavasti nähdään usein
Skinnarilan lisäksi myös keskikaupungilla.
Tilastot kertovat, että EteläKarjalassa ikärakenne kallistuu
senioreiden suuntaan, kuten
muuallakin Suomessa, syntyvyys alenee ja maakuntamme
väestömäärä vähenee. Kuitenkin terve ikärakenne, aktiiviväestön riittävä määrä ja syntyvyyden pysyminen plussalla
ovat edellytyksenä sille, että
yhteisö säilyy elinvoimaisena
ja pystyy asianmukaisesti huolehtimaan kaikista ikäryhmistään.
Onneksemme, korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen ansiosta, Lappeenrannassa on oman maakuntamme
nuorille sekä myös muualta
muuttaville monipuolisia opiskeluvaihtoehtoja tarjolla. Rajamaakuntaamme hyödyttää,
mikäli opiskelijoita saapuu
myös Venäjältä ja eri puolilta maailmaa. Työelämässä on
Mikko Nikkinen
eri-ikäisiä osaajia
Lappeenrannan Vuoden 2012 työpaikkapyöräilijäksi valittiin Vuokko Hämäläinen.
Kunniamaininnan sai vierellä seisova Juha
Torvi. Kuvasta puuttuvat kunniamaininnan
saaneet Matti Pesu ja Leena Heinonen.
3
Yhteistyössä opiskelijoiden
Mervi Palonen
Lappeenrannan puolesta
Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan
pääsihteeri Susanna Kauppinen ja Lappeenrannan
teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri
Juhana Repo ovat tyytyväisiä Skinnarilan yhteiseen
kampukseen. Läheisyyden ansiosta opiskelijajärjestöjen yhteistyö on tiivistynyt. Nyt lappeenrantalaisten korkeakouluopiskelijoiden etuja pystytään
entistä paremmin ajamaan yhteisvoimin.
Yliopiston ylioppilaskunnan ja
ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan yhteinen ponnistus
on muun muassa Opiskelijan
Lappeenranta -yhdistys. Lappeenrannan Kaupunkikeskusta – LAKES ry on yhdistyksen
kolmas perustajäsen ja taustatukea antavat sekä kaupunki
että korkeakoulut.
Yhdistys on julkaissut Opiskelijan Lappeenranta -sivuston
www.opiskelijanlappeenranta.fi,
jossa korkeakouluopiskelijoiden palveluista kerrotaan keskitetysti. Lukuvuoden alkaessa asunnonvälitys palvelee jo
tehokkaasti: yksityishenkilöt
voivat jättää sinne ilmoituksia
vuokrattavista asunnoistaan.
Kunnianhimoisena tavoitteena on kehittää sivustolle työnvälityspalvelu, jossa yrittäjät tarjoavat harjoitustöiden ja
opinnäytteiden aiheita sekä työtilaisuuksia eri alojen osaajille.
Vähitellen tietoa kerätään
myös kaupallisista alennuksista. Elokuussa työnsä aloittanut
yhdistyksen toiminnanjohtaja
Ville Vesterinen lähestyy syksyn aikana yrityksiä, jotta opiskelija-alennuksia
tarjoavaan
rinkiin saataisiin lisää kauppoja.
Opiskelijajärjestöt ovat koonneet yhdessä myös kunnallis-
poliittisen tavoiteohjelman, jossa esitetään opiskelijoiden elämää hyödyttäviä parannuksia.
Samalla halutaan edistää kaupungin elinvoimaisuutta. Ohjelmaa on tarkoitus tuoda näyttävästi esille lokakuun kunnallisvaalien yhteydessä.
– Skinnarilan kampuksella
on valtavasti osaamista, jota ei
vielä tarpeeksi osata käyttää hyväksi. Muutkin lappeenrantalaiset ja elinkeinoelämä hyötyvät, mikäli opiskelijat viihtyvät
ja jäävät valmistuttuaan Lappeenrantaan, Juhana Repo ja
Susanna Kauppinen tiivistävät.
Skinnarilan
kampuksella
opiskelee noin 7500 nuorta ja
aikuista, joista reilut 5000 yliopistossa ja noin 2400 ammattikorkeakoulussa.
Rekrytointikynnys
matalammaksi
Vaikka yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä yksittäiset koulutusohjelmat ovatkin
aika ajoin pyörittäneet erilaisia
työnvälityshankkeita, keskitetty palvelu on puuttunut.
– Haluamme kehittää Opiskelijan Lappeenranta -sivustolle yhden luukun palvelun,
jonka eri osapuolet löytävät
helposti ja johon sekä opiskeli-
jajärjestöt että korkeakoulut sitoutuvat pitkäjänteisesti. Tavoitteenamme on aktiivinen ja
säännöllinen yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelämään, Juhana Repo sanoo.
Hän korostaa, että rekrytointikynnys madaltuu, kun yrittäjät
esimerkiksi harjoitustöiden välityksellä ensin tutustuvat opiskelijoihin.
– Tuttu kaveri on helpompi
palkata kesätöihin tai osa-aikatöihin ja lopulta myös vakituiseen työsuhteeseen, Repo arvioi ja huomauttaa, että Lappeenrannassa yrittäjät tarvitsevat
tavallista enemmän osa-aikaista työvoimaa, koska venäläisten
ostosmatkailu lisää jatkuvasti
palvelujen kysyntää.
Paikallisliikenteessä
opiskelijaetuja
Vaikka pääosan välttämättömistä ruokaostoksista voikin
tehdä Skinnarilan kampuksen
lähialueella, opiskelijoita toivotaan myös kaupungin keskustan palvelujen käyttäjiksi.
– Moni muualta tullut opiskelija käy edelleen omalla kotipaikkakunnallaan ostoksilla,
vaikka Lappeenrannasta löytyy todella laadukasta ja monipuolista shoppailtavaa, Susanna Kauppinen arvioi.
Paikallisliikenteen busseilla
kulkiessaan Lappeenrannassa
kirjoilla olevat opiskelijat saavat
etuja. Tarjolla on 30 vuorokautta voimassa oleva opiskelijan
kaupunkikortti, joka maksaa 43
euroa kuten nuorison ja lasten
kaupunkikortitkin. Muille kaupunkikortti maksaa 54 euroa.
Myös kolme kuukautta voimassa
olevan 44 matkan sarjakortin
saa opiskelijahintaan eli 51 eu-
rolla, mikäli opiskelijan kotipaikka on Lappeenranta.
Paikallisliikenteen
eduista
hyötyvät varsinkin keskustassa ja eri puolilla kaupunkia, esimerkiksi Lauritsalassa tai Kivisalmessa, asuvat opiskelijat.
– Syyslukukauden alkaessa
bussit kyllä täyttyvät viimeistä penkkiä myöten, Kauppinen
ennustaa.
Bussilla keskustasta työpaikalleen ammattikorkeakoululle
kulkeva Kauppinen pitää joukkoliikennettä pientä viilausta
vaille sujuvana varsinkin ruuhka-aikoina. Tosin hän pelkää,
että moni Skinnarilassa asuva
opiskelija jättää keskikaupungin palvelut väliin, koska kertabussilipuista ja muutaman matkan alennuskorteista ei ainakaan vielä anneta alennuksia.
– Korostamme opiskelijajärjestöjen
kunnallispoliittisessa tavoiteohjelmassa, että myös
pienempien sarjakorttien sekä
kertalippujen hintoihin pitäisi saada alennusta, koska täysi
hinta on opiskelijoiden kukkarolle liikaa.
Kauppinen muistuttaa, että
Suomen pitkän matkan bussiliput ja junaliput voi ostaa
opiskelijahinnalla kätevimmin
opiskelijakorttia vilauttamalla.
Opiskelijakortti myönnetään
opiskelijajärjestöjen jäsenille.
Opiskelijaterveydenhuollosta hyvää palautetta
Saimaan ammattikorkeakoulun Lappeenrannan yksiköiden
opiskelijat ovat mukana kokeilussa, jossa he voivat käyttää
samoja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) terveydenhoitopalveluja kuin yliopiston opiskelijatkin.
Etu on poikkeuksellinen:
vuoden 2011 alussa alkaneeseen pilottiin pääsivät mukaan
vain Lappeenrannan ja Seinäjoen ammattikorkeakouluopiskelijat.
− Yhteinen kampuksemme
yliopiston kanssa oli varmaankin yksi valintaperusteista, koska pystymme käyttämään sujuvasti samaa vastaanottoa, Susanna Kauppinen arvioi.
Edellytyksenä
palvelujen
käytölle on, että ammattikorkeakoulun opiskelija maksaa
vapaaehtoista terveydenhoitomaksua 22 euroa lukukaudelta.
Saman maksun yliopisto-opiskelijat maksavat automaattisesti ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä.
Kevätlukukaudella vapaaehtoisen maksun maksoi 56 prosenttia ammattikorkeakoulun
Skinnarilan kampuksen opiskelijoista.
Palaute on ollut pelkästään
myönteistä: YTHS:n toimipiste
sijaitsee korkeakoulujen tuntumassa ja palvelu on ollut joustavaa. Kiireellistä hoitoa on
saanut lähes viipymättä ja jonotusajat esimerkiksi hammaslääkärille ovat vain parista viikosta kuukauteen vuodenajasta
riippuen.
– Palvelun käyttö on jatkuvasti lisääntynyt ja uskon, että
varsinkin opintojaan aloittavat
nuoret haluavat olla opiskelijaterveydenhuollon asiakkaita.
Moni kansainvälinen opiskelija ei ehkä ole edes oivaltanut,
että omat terveydenhoitopalvelut ovat käden ulottuvilla. Toivottavasti kokeilu muuttuu pysyväksi ja laajentuu muuallekin, Kauppinen toivoo.
Mervi Palonen
■
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
4
Valtiolta ja kaupungilta avustusta
hissien jälkiasennukseen
Lappeenrannan
kaupungin
asuntotoimenjohtaja
Risto
Kantola kannustaa hissittömien kerrostalojen asukkaita tekemään taloyhtiöilleen rohkeasti aloitteita hissien jälkiasennuksesta. Sekä valtio että
Lappeenrannan
kaupunki
myöntävät
jälkiasennuksiin
avustusta, jota voi hakea ympärivuotisesti. Ehtona on, että
talossa ei ole aiemmin ollut
lainkaan hissiä. Hissien korjaamiseen avustuksia ei enää
myönnetä.
Valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA
myöntää avustusta enintään 50
prosenttia hyväksytyistä hissien rakentamiseen liittyvistä
kokonaiskustannuksista. Lappeenrannan kaupunki myöntää
sen lisäksi 5000 euron avustuksen hissiä kohti, mutta kuitenkin enintään 10 prosenttia kustannuksista, mikäli kaupungin
kyseisen vuoden talousarvioon
sisältyy hissiavustusmääräraha.
Kyselyjä paljon,
anomuksia vähän
Risto Kantolan mukaan kyselyjä hissiavustuksista tulee paljon,
mutta anomuksia lopulta vähän.
– Vuosittain hissejä on jälkiasennettu noin neljään, viiteen
taloon Lappeenrannassa, mutta kohteet ovat pääasiassa olleet
kaupungin omia vuokrakerrostaloja, Risto Kantola laskee.
Viimeisimmän, ennen Joutsenon kuntaliitosta (2009) tehdyn selvityksen mukaan vanhassa Lappeenrannassa on
suunnilleen 770 kolmikerroksista asuintaloa, joista hissittömiä 330. Joutsenossa vähintään
kolmikerroksisia asuintaloja on
viitisenkymmentä ja niistä hissittömiä noin 35.
Hissi puuttuu likimäärin
44 000 suomalaisen kerrostalon
porraskäytävästä. Näissä kolmekerroksisissa hissittömissä
taloissa asuu noin 600 000 henkilöä, joista lähes 100 000 yli
64-vuotiaita.
Koko maassa hissittömiin
kerrostaloihin asennettiin hissejä vuonna 2011 yhteensä 200.
Keskimääräinen hinta jälkiasennushissille oli noin 162 000
euroa.
Valtionkin avustusta
haetaan kunnan välityksellä
Hissin jälkiasennusavustusta
haetaan kiinteistön sijaintikunnan välityksellä. Lappeenrannassa anomus jätetään kaupungin asuntotoimistoon, kaupungintalolle.
Asuntorahoitustarkastaja Paula Harju neuvoo, että ensivaiheessa hakemuksen liitteeksi
tarvitaan alustava pohjapiirros
hissin sijoituksesta. Myöhemmin varsinaista avustuspäätöstä varten toimitetaan muun muassa yhtiökokouksen päätös,
kilpailutukseen perustuva kustannusarvio, selvitykset hankeen rahoitussuunnitelmasta,
rakennuslupa ja hissirakenteiden
suunnitelma.
Paula
Harjun
mukaan
ARA:lta ei ole tullut yhtään
hylkäävää päätöstä Lappeenrannasta lähteneisiin hakemuksiin.
Lisätietoja avustuksista:
• www.lappeenranta.fi > Palvelut >
Asuminen > Lainat ja avustukset
• www.ara.fi
hissistä hyötyvät asukkaat,
osakkeenomistajat sekä yhteiskunta
seen, Snell kuvailee ja muistuttaa, että sosiaali- ja terveystoimen tavoitteena on ikäihmisten
pärjääminen omassa kodissaan
mahdollisimman pitkään.
to-osakeyhtiö kuuluu tai aikoo
liittyä Kiinteistöliittoon. Lappeenrannassa 355 asunto-osakeyhtiötä on Etelä-Karjalan
Kiinteistöyhdistyksen jäsenenä.
Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Jouko Snell tietää, että hisseistä on
hyötyä niin asukkaille, osakkeenomistajille kuin yhteiskunnallekin.
– Esimerkiksi urheiluvamma voi viedä yllättäen jalat alta.
Kiipeäpäs sitten kyynärsauvojen varassa kolmanteen kerrokseen. Lisäksi lastenvaunuja
ja rollaattoreita ei saa paloturvallisuusmääräysten mukaan
säilyttää alakerran portaiden
alla vaan ne olisi kuljetettava
omaan asuntoon tai taloyhtiössä erikseen osoitettuun paikkaan, Snell huomauttaa.
– Asuntojen arvo nousee his-
Taloyhtiön hissi-ilta
avaa silmiä
Jouko Snell suosittelee, että hissin rakentamisen valmistelu
aloitettaisiin asukkaiden yhteisessä hissi-illassa ennen kuin
hallitus esittää hanketta yhtiökokoukselle.
– Hissi-illat avaavat osakkaiden silmiä. Alustajaksi kannattaa pyytää puolueeton asiantuntija, joka tietää kustannuksista,
avustuksista ja rakentamisvaihtoehdoista sekä pystyy valottamaan hanketta kokonaisvaltaisesti niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.
Jouko Snell tulee pyydettäessä alustajaksi, mikäli asun-
Kustannukset ja rakentamisajan hankaluudet
arveluttavat asukkaita
Monesti pelko kustannuksista
ja rakentamisajan hankaluuksista viivästyttää hankepäätöstä.
– Jos omaa osuuttaan ei pysty
maksamaan kerralla, kannattaa vertailla, onko edullisempaa maksaa vähitellen pääomavastiketta vai ottaa pankista
lainaa kertakorvauksen suorittamiseen, jolloin voi vähentää
hissilainan korot omassa verotuksessaan. Useimmiten asunnoissa pystyy asumaan koko
hissiremontin ajan.
Muihin taloyhtiön remontteihin nähden poikkeuksellista
on, että hissin jälkiasennuksen
kustannukset jaetaan jyvitysperiaatteella eli ylimpien kerrosten osakkeenomistajat maksavat alempien kerrosten osakkeenomistajia enemmän.
sin myötä, joten osakkeenomistajille hyöty on pidemmän päälle myös taloudellinen.
Jos talo on rakennettu vaikkapa 1980-luvulla, hissiremontti kannattaa hoitaa alta pois ennen kuin putkistoremontit tulevat ajankohtaisiksi.
Myös yhteiskunnalle hissin
rakentamisesta koituu merkittävää hyötyä.
– Valtiollehan hissiavustukset
ovat pieni sijoitus verrattuna
vanhusten laitoshoidon järjestämiseen. Hissittömässä talossa vanhus jää valitettavan usein
asuntonsa vangiksi. Jos ulos
pääsee vain paareilla, tie vie
useimmiten pysyvästi laitok-
”Viisas hankkii hissin jo ennen kuin jää eläkkeelle”
Lappeenrannan vanhusneuvoston puheenjohtaja Jaakko Tuomi muistuttaa, että aina elämä
ei ole niin tasaista kuin vielä nelikymppisenä kuvittelee.
– Viisas hankkii hissin jo
ennen kuin jää eläkkeelle ja
silloin, kun rakennusavustuksia on saatavilla.
Jaakko Tuomi asuu vaimonsa kanssa vuonna 1982 rakennetussa yhden porraskäytävän kerrostalossa, joka sijaitsee
Raatimiehenkadun ja Raastuvankadun välissä. Sisäpihan
puolella kerroksia on kolme,
mutta kadun puolella neljä.
Alun perin talossa ei ollut
hissiä. Vaikka Tuomet asuvatkin ensimmäisessä kerroksessa, heidän oli kiivettävä joko
ulkokautta
kadunpuoleiselta autopihalta sisäpihalle tai
vaihtoehtoisesti sisäkautta kellarikerroksesta asuinkerrokseensa. Taloon rakennettiin
jälkikäteen hissi. Remontti
valmistui talvella 2009.
– Onneksi meillä oli hissi jo
silloin, kun vaimoni loukkasi
jalkansa eikä pystynyt vähään
aikaan liikkumaan portaissa,
Tuomi sanoo.
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
Keskustelu hissistä virisi
ohimennen
Tuomien taloyhtiössä ajatus
hissin rakentamisesta hautui
pikku hiljaa muiden asioiden
lomassa.
– Pienessä taloyhtiössä tunnemme toisemme. Ajatus nousi esille kuin ohimennen käytäväkeskusteluissa. Yksi talon
osakkaista katsoi, että portaat
riittävät, mutta kun asia vietiin
yhtiökokoukseen, rakentamispäätös oli yksimielinen.
– Kaitahissikin olisi mahtunut porraskäytäväämme, mutta
katsoimme kuitenkin viisaam-
Kuvat Heikki Hietala
Lappeenrannan Raatimiehenkadun ja Raastuvankadun välissä sijaitseva talo
ennen ja jälkeen hissin.
maksi toteuttaa rakennuksen
ulkopuolisen hissikuilun, vaikka se edellytti aukon kaivamista ensimmäisen asuinkerroksen
ja kellarikerroksen välille, Tuomi kertoo.
Yhtiökokouksen päätöksen
jälkeen arkkitehtitoimisto laati kokonaisvaltaisen suunnitelman, joka käsitti myös pihalaatoituksen. Suunnitteluun ja
hissiyhtiöiden kilpailuttamiseen kului vuoden verran aikaa
ja rakentamiseen puoli vuotta.
– Luonnollisesti ylimmän
kerroksen väelle uudistuksesta
koitui suurin hyöty, mutta jopa
muutama porras on liikuntaesteiselle ja usein myös lapsiperheille liikaa. Pidimme han-
Asiantuntija veturiksi
Jouko Snellin mielestä hissin
rakentamista ei kannata lykätä
siksi, että projektin vetäminen
kuulostaa hankalalta. Valtion
avustus kattaa nimittäin myös
hissikonsultin palkkion.
– Mielestäni hisseihin erikoitunut konsultti kannattaa aina
palkata veturiksi, jotta saataisiin vertailukelpoisia tarjouksia ja asiantuntijan näkemys toteutusvaihtoehtojen valintaan.
Hissikonsultti pystyy myös valvomaan hissiurakan asianmukaisesti.
ketta niin tarpeellisena, että
päätimme jakaa kustannukset
tasan osakkaiden kesken riippumatta siitä, missä kerroksessa kukin asui.
Puolet kustannuksista saatiin avustuksena ARA:lta ja
puolet maksettiin taloyhtiön
lainalla. Osakkaat kuittasivat
oman osuutensa lainasta joko
kertamaksuilla tai vähitellen.
– Viisas hankkii hissin jo
työssäoloaikanaan, jotta investointia ei tarvitse maksaa enää
eläketuloista. Hyötyynsä nähden kustannukset jäävät joka
tapauksessa
kohtuullisiksi,
Jaakko Tuomi summaa.
MP
■
5
Maakuntakirjaston digipajassa saa unohtuneetkin
tallenteet näkyviin ja kuuluville
– Siirsin tämän kevään aikana pari tuhatta diaa digitaaliseen muotoon, Tikkinen kertoo.
– Digitointi oli sekä säilyvyyden että käytön kannalta erittäin järkevää. Diakuvien katsominen on muuten aika vaivalloista. Pidän diatkin toki
tallessa.
Jyrki Tikkinen jäi pari vuotta sitten eläkkeelle, joten aikaa harrastukseen on helpompi
löytää. Diojen skannaus ei tosin
ollutkaan mahdottoman pitkäaikainen urakka.
– Olin täällä koneella neljänä viitenä päivänä yleensä neljä tuntia kerrallaan. Se on aivan
riittävä aika, sillä skannaus on
vähän puuduttavaa työtä. Melko
nopeasti se silti tuntui sujuvan.
Kuvat muistitikulle ja
katsottavaksi vaikka tv:stä
Tikkisellä on kuvat muistitikulla, jonka hän osti kirjastosta. Hän kiittelee tikun kokoa:
kaksituhatta diaa vie tikun tilasta vain noin neljäsosan. Lisäksi muistitikulta voi kat-
soa kuvia televisiosta, jossa on
USB-portti.
– Seuraavaksi siirryn varmaan digitoimaan vanhoja perheen ja suvun valokuvia, kunhan saan tämän diaprojektin
valmiiksi ja kuvat aikajärjestykseen. Sukukuvista voi vaikka koota kirjan nettifirmojen
välityksellä. Myös tärkeitä papereita ja asiakirjoja on mahdollista skannata talteen, hän
miettii.
Diojen digitointi on tuonut
Tikkiselle jo paljon iloa. Hän
Jyrki Tikkinen kannustaa kuvien ja
muunkin materiaalin digitointiin. Se
ei ole hankalaa, vaikka joitakin asioita
onkin pidettävä mielessä. – Naiset
tekevät paljon hankalampia töitä esimerkiksi virkatessaan, ommellessaan
ja nyplätessään, hän sanoo.
Kaisu Lahikainen
Kuvat Jyrki Tikkinen
Jyrki Tikkinen avaa Lappeenrannan maakuntakirjaston digipajan oven kirjaston tietopalvelusta saamallaan avaimella.
– Avaimenperästä näkyy, että
tänne tullaan leikkimään, hän
naurahtaa heilauttaen avaimen
päässä riippuvaa lasten leikkilapiota.
Leikki leikkinä, mutta digipaja antaa aivan todelliset mahdollisuudet muuntaa vanhentuneet
tallenteet nykyajan käyttöön ja
sopivaan muotoon katsottavaksi tai kuunneltavaksi.
sai yhteyden ruotsalaiseen opiskelutoveriinsa, jonka kanssa
aloitteli lääketieteen opintoja
Länsi-Saksassa 1969.
– Lähetin tuon ajan diasta skannatun kuvan miehelle,
joka on nykyisin professorina
Uumajassa ja jota en ollut vuosikymmeniin nähnyt. Kuva toi
hänenkin mieleensä mukavia
muistoja, ja nyt on luontevaa
pitää yhteyttä.
Jyrki Tikkinen kannustaa
kaikkia käyttämään digipajan mahdollisuuksia. Jokainen
pajaan tulija saa alkuopastuksen, ja neuvontaa on saatavissa.
Eikä digitointi maksa mitään.
– Tämä on hienon suomalaisen kirjaston uusi kädenojennus asiakkaille, hän kiittelee.
– Digipajassa on viisi työpistettä, joita voi käyttää VHS-videoiden siirtämiseksi dvd:lle,
c-kasettien ja LP-levyjen digitointiin sekä valokuvien, diojen ja negatiivien skannaukseen digikuviksi. Lisäksi yhdessä pisteessä on mahdollista
editoida dvd:lle siirrettyä videota, kertoo kirjaston projektityöntekijä Leo Mäenpää.
Videokuvaa voi tuoda editoitavaksi myös muista lähteistä: suoraan videokamerasta, valmiista videotiedostosta
ja VHS-videolta.
Leo Mäenpää korostaa, että
jokainen laitteiden käyttäjä saa
ennen digitointiin ryhtymistä opastuksen, jonka aika sovitaan kirjaston tietopalvelun
kanssa. Opastus toteutetaan
neljän hengen ryhmässä.
– Opastuksia on kolme erilaista: ääni, video ja kuva. Jos
haluaa esimerkiksi digitoida sekä kasetteja, videoita että
diakuvia, on käytävä kolmessa
opastuksessa.
Opastuksen jälkeen voi työskennellä omatoimisesti digipajassa, mutta neuvontaa on
mahdollista saada lähes aina
kirjaston aukioloaikoina. Leo
Mäenpää on itse projektitehtävässään lokakuuhun saakka.
Leo Mäenpää seuraa,
kun Mirja
Uski digitoi
dioja, joita ei
ole kolmeenkymmeneen
vuoteen katsonut. Raija
Kosonen siirtää LP-levyä
digitaaliseen
muotoon.
– Pajassa on kirjalliset ohjeet työskentelyä helpottamassa, hän kertoo.
Digipaja avattiin maakuntakirjastossa huhtikuun puolivälissä, ja se herätti heti kiinnostusta. Kesäkuun lopulla asiakastapahtumia oli ollut jo noin
450. Suosituinta on ollut VHSvideoiden siirtäminen, seuraavaksi eniten on digitoitu dioja
ja valokuvia.
– Videoiden editointi vaatii
aika lailla innostusta ja aikaa,
muut toiminnot ovat yksinkertaisempia. Meillä on myös varsin käyttäjäystävälliset laitteet,
Mäenpää vakuuttaa.
Digipaja on tarkoitus pitää
toiminnassa niin kauan kuin
asiakkaita riittää, ja Leo Mäenpää kertoo, että suunnitelmissa on siirtää joitakin Carelica-kokoelmankin aineistoja digitaaliseen muotoon
kiinnostuneiden käytettäväksi.
■ Kaisu Lahikainen
LPR kaupunki/Balettigaala
Ääntä, videota ja kuvaa digitaaliseen muotoon
Yllätyksellinen
Balettigaala
Tänäkin vuonna, 24. ja 25.
elokuuta, Lappeenrannan Balettigaalan tulee yllättämään
monimuotoisuudellaan. Henkeäsalpaavan taidokkaista
esityksistä vastaavat Prahan
Kansallisteatterin baletin ja
Bratislavan Baletin ryhmien
lisäksi huippupari Boston
Balletista ja myös solistipari
Pietarista. Tarjolla on Suomessa ennennäkemättömiä
upeita koreografioita, koskettavaa draamaa, hersyvää
huumoria ja klassisen baletin
loistokkuutta ja ”Rollareiden”
tahtiin irrottelua.
Lippuja kannattaa kysyä
esityspäivänäkin
Ensimmäisen yllätyksen Balettigaala tarjosi jo huhtikuussa, kun kaikkien kolmen
esityksen liput varattiin loppuun. Mutta jos jäit ilman,
ei kannata luopua toivosta.
Kokemuksesta
tiedetään,
että lipputilanne elää tapahtumaviikolla, jopa esityspäivinäkin.
Kaupunginteatterin lippukassa on avoinna ti 21.8. alkaen klo 11–17 ja esityspäivinä
klo 11–19. Näytökset ovat pe
24.8. klo 19 sekä la 25.8. klo
14 ja klo 19.
Balettigaalan
taiteilijat
lähtevät joukolla lauantain
iltanäytöksen jälkeen päättäjäisristeilylle klo 22. Risteilyllä esiintyy oopperalaulaja
Heikki Siukola. Myös yleisö
on tervetullut. Liput Karelia
Linesilta.
Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa on elokuun
ajan esillä Lappeenrannan
Balettigaalan virallisen valokuvaajan Stanislav Beljajevskin balettikuvia. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
6
Kouluissa vähennetään
ruokajätteen määrää
Lappeenrannan kouluissa kiinnitetään syksystä
lähtien entistä tarkempaa huomiota ruokajätteen
määrään. Ruokajätettä voi syntyä kahdesta syystä:
ruokaa valmistetaan menekkiä enemmän ja toisaalta
jotkut oppilaat ottavat enemmän ruokaa lautaselleen kuin lopulta syövät.
nuksissa eikä meidän tarvitsisi supistaa ruokalistaa, vaan
voisimme säilyttää kouluruuan laadukkaana, maittavana ja
monipuolisena.
Lappeenrannan
koulujen
ruuista huolehtiva Saimaan Tukipalvelut Oy pyrkii suunnittelemaan ruuanvalmistusta entistä tarkemmin, mutta vain
oppilaat itse pystyvät vaikutta-
kun se on syöty. Oleellista on
miettiä, kuinka paljon jaksaa
syödä ja ottaa vain sen verran
lautaselle.
Pienin askelin alkuun
Lappeenrannan opetustoimi antoi kouluille tehtäväksi viime kevään aikana suunnitella, miten
ne omalta osaltaan ryhtyvät vähentämään lautasjätteen määrää
syyslukukaudesta alkaen.
– Emme lähettäneet tarkkoja, yhteisiä ohjeita, sillä koulut ovat yleensä itse hyviä ideoimaan. Jokainen koulu voi
edetä haluamaansa tahtiin.
Pääasia on, että asiaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota, Routti sanoo.
Ainakin Myllymäen ja Sammonlahden kouluissa on jo pitempään puututtu tavallista tarkemmin tähän asiaan.
Jetro Staven
Ruokien ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet ja taloustilanne on tiukka. Lappeenrannan
perusopetusjohtaja Mari Routti kertookin, että muun muassa ruokajätteen vähentämisellä koulujen ruokalistat pyritään
säilyttämään nykyisellä tasollaan.
– Toivomme, että tämä näkyisi ruuanvalmistuskustan-
maan lautasjätteen eli lautaselta biojätteeseen päätyvän ruuan
määrään.
– Näin koululaiset oppivat
myös myöhempää elämäänsä
varten mitoittamaan ruokailuaan. Samalla he voisivat toimia
ympäristöagentteina
kodeissaan ja valistaa vanhempiaan.
Ruuan mitoitus on vastuullisen
kansalaisen taito: ei ruokaa voi
tuhlata niin kuin ei voi muitakaan luonnonvaroja, Routti
muistuttaa.
Saimaan Tukipalvelut Oy:n
ruokapalvelujohtaja Elina Särmälän mukaan ruokajätteen
vähentämisessä ei ole kyse siitä, että koululaisten pitäisi syödä vähemmän.
– Päinvastoin. Meille tärkein
asia on, että ruoka maistuu ja
sitä syödään. Silloinhan kouluruoka vasta täyttää tehtävänsä,
Sammonlahden koulun lehtori Raimo Alaraatikan mukaan ruokahävikin vähentäminen on tullut heillä ajankohtaiseksi kestävän kehityksen eli
KEKE-luokan myötä.
– Koulullamme on Vihreä
lippu -sertifikaatti, joka velvoittaa muun muassa vähentämään
ruokajätettä. Päätimme tehdä
asiasta jokapäiväisen rituaalin,
jotta oppilaat joutuvat kiinnittämään asiaan huomiota kouluarjessa.
– Parhaimmillaan Sammonlahden oppilaiden lautasilta on
päivän aikana kertynyt bioastiaan lautashävikkiä vain 600
gramman verran, joka on 400
oppilaan koululta hieno suoritus, Alaraatikka toteaa tyytyväisenä.
Vaikka Lappeenrannan kouluissa aletaan vasta syksystä lähtien tarkemmin vähentää lautashävikin määrää, niin
moni koulu on tehnyt sitä työtä tähänkin asti. Ja yksittäisiä
edelläkävijöitä löytyy joka koulusta. Yksi sellainen on Alakylän kuudesluokkalainen Anni
Vesterinen.
– Syön lautasen tyhjäksi aina,
paitsi jos on hernekeittopäivä,
Vesterinen naurahtaa.
Kouluruoka on terveellistä ja se valmistetaan
Lappeenrannan koulujen ruokaloissa tarjottava ruoka on
valtakunnallisesti hyvällä tasolla. Kouluruuan laadun takana
ovat erilaiset laatu- ja ravitsemussuositukset, joiden mukaisesti ruokaa valmistetaan. Hyvällä suunnittelulla, toimivilla
resepteillä ja ammattitaitoisella
ruuan valmistamisella päästään toivottuun lopputulokseen.
Saimaan Tukipalvelut Oy:n
ruokapalvelujohtaja Elina Särmälän mukaan talouden yleinen kiristyminen on kuitenkin
näkynyt myös kouluruokailussa ja esimerkiksi leipä- ja
salaattivalikoimia on jouduttu
yksinkertaistamaan.
– Meillä tarjotaan kuitenkin
edelleen vaihtoehtoruoka kolmena päivänä viikossa. Vaihtoehtoruoka on laadukasta
kasvisruokaa. Pidämme kiinni
Sami Soljansaari
ensiluokkaisista raaka-aineista
Anni Vesterisen suosikkiruoka
koulussa on makaronilaatikko
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
myös siitä, että kouluruoka valmistetaan ensiluokkaisista raaka-aineista; käytämme muun
muassa aina täysjyvätuotteita
ja vähärasvaista jauhelihaa.
Valmistamme lähes kaiken
ruuan alusta alkaen itse. Jokainen ruokailija on meille tärkeä
ja näemme paljon vaivaa, että
ruoka on hyvää ja ravitsevaa.
Särmälä kertoo, että tiukasta taloustilanteesta huolimatta Lappeenrannan koulujen
ruokalista on erittäin hyvä ja
monipuolinen. Ruokapalvelun
henkilöstö kehittää reseptiikkaa ja hienosäätää makuja jatkuvasti. Tärkeää on myös, että
ruokailuun on varattu aikaa ja
ruokailuhetki on miellyttävän
rauhallinen.
– Pyrimme tekemään ruuasta
aina hyvännäköistä ja -makuista. Ne ovat tekijöitä, joiden parantamiseen ei tarvita hirveästi
rahallisia resursseja. Seison täysin sen takana, että Lappeenrannan koulujen ruoka on aina
laadukasta, terveellistä ja maukasta.
Ikisuosikkien rinnalle on
noussut uusia kouluruoka­
suosikkeja
– Yleensä ajatellaan, että hyvän kouluruuan pitää olla lämmin. Siihen kuuluu esimerkiksi
jauhelihakastike tai lihapullat
energialisäkkeen eli perunan,
riisin tai pastan kera sekä salaatti. Keittoruuan kanssa voi olla
esimerkiksi juurespala. Ateriaan
kuuluu aina ruokajuoma, mieluiten maito tai piimä ja leipää,
mieluiten ruisleipää, levitteen
kera, Elina Särmälä luettelee.
Vanhat kouluruokasuosikit
pitävät vieläkin pintansa Lappeenrannan kouluissa. Lihapullien, hernekeiton, haudutetun
puuron, makaronilaatikon ja
pinaattilettujen rinnalle on kuitenkin noussut uusia suosikkeja, kuten kalakeitto, kebabkiu-
saus ja uuniperuna eri täytteillä.
– Kasvisruokailu on tuonut
mukanaan erilaisia linssi- ja papuruokia. Loppukeväästä tuli
hyvää palautetta esimerkiksi
linssikeitosta, jota kummeksuttiin aluksi, mutta maistamisen
jälkeen se todettiin yhtä hyväksi kuin hernekeitto, Särmälä
naurahtaa.
Alakylän koulun kuudesluokkalainen Anni Vesterinen mainitsee lempikouluruuakseen
makaronilaatikon, jota hänen
mielestään voisi tarjoilla useamminkin.
– Makaronilaatikon lisäksi toivoisin ruokalistalle myös uunimakkaraa, jota ei ole pitkiin aikoihin ollut tarjolla, Vesterinen
sanoo.
– Uunimakkaraa perunasoseen kera on toivottu kovasti
listoille takaisin ja nyt vaikuttaa
siltä, että toive toteutuu, Särmälä vastaa.
■ Sami Soljansaari
Nousevat tähdet tuikkivat Lappeenrannan suosituissa laulukilpailuissa
Laulu lämmittää
talvista Lappeenrantaa
Lappeenrannan valtakunnallisissa laulukilpailuissa voi ihastella tulevien laulajatähtien alkutaivalta.
Perinteikäs, yli 40 vuoden ikäinen tapahtuma kokoaa
laulajia ympäri Suomen esittämään parastaan Lappeenrannan kaupungintalon Lappeenranta-saliin
1.–6. tammikuuta 2013.
Laulukilpailut ovat nauttineet huimaa suosiota. Kilpailujen kohokohdan eli finaalin liput myydään yleensä hetkessä
loppuun. Laulukilpailujen toiminnanjohtaja Milko Vesalaisen mukaan yleisö on löytänyt
myös alku- ja välieriin, joissa
tapahtuvat kilpailun kannalta
ratkaisevimmat käänteet.
– Kannattaa ehdottomasti ostaa lippu ennakkoon ajoissa,
sillä ne menevät nopeasti. Kun
laulukilpailujen aikaan eletään pimeää ja kylmää talvea,
niin laulu lämmittää kummasti mieltä. Ei muuta kuin kaikki
mukaan ja salit täyteen.
”Yleisön, kilpailijoiden ja
orkesterin välinen vuorovaikutus sähköistää
tunnelmaa, ja voi tapahtua
ihmeitä, joita ei tallenteilta kuule.”
Lappeenrannan
kaupunginorkesterin
intendentti Milko Vesalainen toimii Lappeenrannan laulukilpailujen
toiminnanjohtajana.
Milko Vesalainen
Muistomerkki kertoo
sotaorpojen kohtalosta jälkipolville
Lappeenrannan sankarihautausmaan Kauppakadun puoleisella sivustalla julkistettiin
12. elokuuta valtakunnallinen
Sotaorpo-muistomerkki. Taiteilija Juhani Honkasen luoma muistomerkki kuvaa sotaorpohahmoa, joka on itkuisessa asennossa. Kaatuneitten
Omaisten Liiton puheenjohtaja Mauri Niskakosken mukaan sijoituskaupungista käytiin kovaa vääntöä.
– Lappeenranta valikoitui siksi, että täällä on toiseksi
suurin sankarihautausmaa ja
ennen kaikkea siksi, että meidän isistämme, sankarivainajista, suurin osa kulki Lappeenrannan läpi rintamalle.
Kaupunki on siis tällainen solmukohta, jonka kautta melkoinen joukko sotilaita kulki
sotaan.
Kaatuneitten Omaisten Liitto
r.y. lahjoitti muistomerkin Lappeenrannan kaupungille. Niskakosken mielestä kaupunki on
suhtautunut muistomerkkiin
erinomaisen hienosti.
– Kun toimikunta päätyi Lappeenrantaan, menimme silloisen kaupunginjohtaja Seppo Miettisen luokse ja
ehdotus meni heti läpi. Kaupunki suostui ensinnäkin kustantamaan perustamisen ja
juhlallisuudet. Kun kaupunki lupautui vielä hoitamaan
muistomerkkiä, asia oli sillä
Ponnahduslauta uralle
Kolmen vuoden välein järjestettävä, kansainväliset mitat
täyttävä suurkilpailu on toiminut ponnahduslautana monille merkittävän uran luoneille
laulajille. Vesalainen pitääkin
Lappeenrannan laulukilpailuja Suomen monipuolisimpana
musiikkikilpailuna, joka vaatii
kilpailijoilta äänen ja laulutekniikan lisäksi kypsyyttä.
– Kilpailijan pitää huomioida
koko ohjelmakokonaisuus esityksissään. Voittajista useat
ovat luoneet kansainvälisen
uran. Heistä yksi on esimerkiksi juryssa tällä kertaa istuva
sopraano Karita Mattila, Vesalainen kertoo.
Mattilan ohella laulukilpailuSotaorpo-muistomerkin
on luonut taiteilija Juhani
Honkanen.
jen juryyn kuuluvat muun muassa oopperalaulaja Raimo Sirkiä, Saksassa loisteliaan uran
tehnyt baritoni Hannu Niemelä ja BBC:n ylikapellimestarina
aloittava Sakari Oramo. Päähuomion laulukilpailussa vievät kuitenkin luonnollisesti itse
kilpailijat, joiden kehityskaaria
yleisö voi seurata jo lokakuun
ennakkokilpailusta lähtien.
– On jännittävää seurata, kun
nuoret laulajat tulevat tänne kilpasille. Lappeenrannan kilpailussa ei verisesti taistella palkinnoista, vaan jokainen kilvoittelee itsensä kanssa ja pääsee
esittelemään osaamistaan.
– Yleisön ja kilpailijan välinen suhde saattaa viedä laulajaa
hurjasti eteenpäin. Yleisön, kilpailijoiden ja orkesterin välinen
vuorovaikutus sähköistää tunnelmaa, ja voi tapahtua ihmeitä, joita ei tallenteilta kuule, Vesalainen sanoo.
Lokakuun ennakkokilpailusta varsinaiseen kilpailuun valitaan 30 kilpailijaa. Varsinainen kilpailu jakaantuu kolmeen
eri vaiheeseen. Alkukilpailuun
kuuluu
pianosäestyksellinen
ooppera ja vapaavalintainen
osuus. Välierässä syvennytään
hyvin vaativaan leadiin. Finaaliin selviytyneet kilpailijat pääsevät esittämään oopperaa kaupunginorkesterin säestämänä.
Sami Soljansaari
■
Sami Soljansaari
Ari Nakari
7
selvä, Niskakoski kertoo.
Kaatuneitten Omaisten Liiton puheenjohtaja Mauri Niskakoski kuvailee muistomerkkiä puoliabstraktiksi, sillä sen
lohkareet kuvaavat elämän
rikkoutumista. Muistomerkki
ei ole niinkään sotaorpoja varten, vaan muistutuksena sodan mielettömyydestä.
– Se on ennemminkin tarkoitettu tulevaisuuden nuorisolle ja ihmisille, jotka eivät tiedä sodasta paljoa. Muistomerkki muistuttaa noin
55 000 sotaorvosta, jotka menettivät hyvin epäoikeudenmukaisesti isänsä, äitinsä tai
molemmat, Niskakoski sanoo.
Sami Soljansaari
■
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
8
Mervi Palonen
esittää vaikka Tsehovia ja melkein jokaisella on varaa mennä
teatteriin.
– Harrastajateattereiden ansiosta Suomessa on muuhun
maailmaan verrattuna paljon esityksiä tarjolla sekä myös
teatterin rakastajia. Jos kaikki kulttuuri ajettaisiin alas sillä verukkeella, että rahaa ei ole,
elämä muuttuisi todella ankeaksi. Kuinka sitten jaksaisimme, Jaatinen pohdiskelee.
Kotiseudun teatteri koskettaa syvemmin ja lähempää
Tarja Jaatiselle jokainen näytelmä
on matka uuteen maailmaan
Tarja Jaatisen ikuisuusprojekti on oma puutarha: sen ei koskaan tarvitsekaan tulla valmiiksi.
– Puutarhamyymälässä teen
heräteostoksia ja kotiin palatessani minulla on syli täynnä uusia taimia. Sitten ihmettelen,
että minnekäs nämä nyt istuttaisikaan. Siirtelen kasveja paikasta paikkaan ja puutarha
muuntuu kaiken aikaa.
Taimille on asetettu kuitenkin
yksi yhteinen vaatimus: niiden
pitää kukkia valkoista.
Tarja Jaatinen puhuu välillä
varovasti, mutta kohta tarina ja
nauru ryöppyävät villisti.
– Ostin joku vuosi siten kaksi valkoista pionia. Toinen kukki
jo viime vuonna, mutta toinen
avasi nuppunsa ensimmäistä
kertaa vasta tänä kesänä. Kyllä
säikähdin, kun kukat olivatkin
pinkkejä. Ihan hirveää, pinkkejä kukkia valkoisessa puutarhassa, hän nauraa.
Tarja Jaatinen on työskennellyt Lappeenrannan kaupunginteatterin skenografina vuodesta
1995 alkaen. Skenografi on vähän enemmän kuin lavastaja.
Se tarkoittaa, että myös pukusuunnittelu ja osallistuminen
valaistuksen ideointiin kuuluvat tarvittaessa tehtäviin.
Jaatinen kuvailee työtään
mielenkiintoiseksi matkaksi,
joka ei onnistu yksin.
– Jokainen näytelmä vie maailmaan, jossa emme ole koskaan aiemmin käyneet. Kaikkien matkalaisten oivallukset
ja toiveet sovitetaan reitin var-
rella yhteen. Jos vuodenajat tai
vuosikymmenet vaihtuvat esityksessä tiuhaan, lavasteet ja
ohjaus nivotaan tavallista tiiviimmin yhteen. Katsojalle ei
saa jäädä tunnetta, että kas taas
vaihdetaan kulisseja.
Varovaisesta, mutta toisaalta intomielisestä luonteesta on
hyötyä kaupunginteatterin työyhteisössä.
– Jos olen varma, että ideani on kerta kaikkiaan hyvä, puhun rohkeasti toiset puolelleni.
Olen myös valmis luovimaan ja
sovittelemaan, mikäli se on kokonaisuuden kannalta parasta.
Teatterityössä tarvitaan ihmistuntemusta ja toisten työn ymmärtämistä. Kun näyttelijä tekee vaikeaa roolia, kenkä ei saa
hiertää eikä helma estää liikettä.
Lavastajan työ on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut uuden tekniikan
myötä.
– Visuaalisuus on lisääntynyt
ja osa kulisseista voi toimia kuvapintana. Katsojat odottavat
usein musiikkivideoiden visuaalisesti rikasta ilmaisua teatteriesityksiltäkin. Yhä useammin
kuljeskelen kamera kaulassa tai
mietin visualisointeja mediaammattilaisten kanssa.
Näyttämön pienoismalli
oikeana kätenä
Tarja Jaatisen työhuoneen sohvalla – huopien alla, auringolta
suojassa – odottavat vastavärjätyt purjeet, jotka tuuli pullistaa tulevana syksynä kaupunginteatterin näyttämölle Myrs-
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
kyluodon Maijan kotiluodon
kupeeseen. Lokakuuksi ensi-iltaansa valmistuvassa näytelmässä käytetään vaihtuvia valokuvia sekä videoita ilmaisemaan vuoden kiertoa ja merta.
Skenografin oikea käsi on
näyttämön pienoismalli, jonka avulla puidaan kohtauksia
ohjaajan, koreografin ja videosuunnittelijan kanssa. Pikkuriikkiset lavasteiden mallikappaleet Jaatinen valmistaa itse.
Sitä ennen hän tutkii näytelmän ajankuvaa – tapoja, puku-,
esine- ja rakennushistoriaa –
sekä aiemmin tehtyjä tulkintoja.
"Maijan tarinassa
ihmisten omillaan
pärjääminen ja
toisaalta yhteisön
tuki ovat tehneet
minuun syvän
vaikutuksen."
Myrskyluodon Maijassa keskeinen lavastuselementti on
pyörillä liikkuva luoto. Vaikka pihlaja pyhittää maiseman,
keskiaikaisesta Köyhien kuvaraamatusta lainatut kauhukuvat koristavat kirkon seiniksi
muuntuvia lavaste-elementtejä.
– Maijan tarinassa ihmisten
omillaan pärjääminen ja toisaalta yhteisön tuki ovat teh-
neet minuun syvän vaikutuksen. Kun Maija sai kerran Janneltaan lahjaksi kahviastiaston,
hän oli valtavan riemuissaan.
Mitähän nykyihmisen pitäisi
saada ollakseen yhtä tyytyväinen, Tarja Jaatinen pohtii.
Elävä teatteri on
enemmän
Teatterin ammattilaisena mutta myös katsojana Tarja Jaatinen tietää, että oman kaupungin teatteriesitykset koskettavat
syvemmin ja lähempää kuin
maailmalta tulviva viihde- ja
kulttuuritarjonta, vaikka tietysti ohjelmistovalinnoillakin
on merkitystä.
– Kotisohvalle on turhan
helppoa jäädä viettämään elokuvailtaa, koska esityksen voi
napin painalluksella keskeyttää ja kipaista välillä jääkaapilla. Tosin elokuvakin on elämys,
mutta se jää silti tv-ruudulle.
Onhan elävä teatteri meidän
omien näyttelijöiden esittämänä niin paljon enemmän ja kokemus yhteisöllinen, Jaatinen
perustelee.
Vietettyään viime talvena
vuorotteluvapaataan Sydneyssä Jaatinen näki omin silmin,
kuinka käy, jos teatteri joutuu
kalastelemaan katsojia kaupallisella ohjelmistolla.
– Esitykset olivat varmoja nakkeja, esimerkiksi kopioita New Yorkin metropoleilta, ja lippujen hinnat pyörryttäviä. Viimeistään silloin tajusin,
kuinka hienoa on, että Suomessa voimme vielä ottaa riskejä ja
Lauritsalan tyttö unelmoi
Pariisista ja baskerista
Lauritsalasta kotoisin oleva
Tarja Jaatinen unelmoi jo lukioaikanaan taiteilijan urasta.
Lahjakkuus pisti esiin erityisesti piirustustunneilla.
– Mielikuvissani häilyi Pariisi ja baskeri. Harrastin piirustusta nuorten taidekoulussa,
tanssia balettikoulussa ja teatteria koulun kerhossa. En oikein
itsekään tiedä, kuinka tulin lopulta valinneeksi juuri lavastajan uran.
Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuttuaan Jaatisen
tie vei länsirannikolle. Kajaanin kautta hän sitten palasi tekemään teatteria synnyinkaupunkiinsa.
Työskentelyolosuhteet
nykyisessä Lappeenrannan kaupunginteatterissa vaativat melkoista keplottelua – varastotiloista on puutetta ja homepöly
uhkaa terveyttä – mutta Jaatinen uskoo teatterinsa visioihin
ja odottaa työtoveriensa tavoin,
että uudesta teatterista tulisi lopultakin totta.
”Kun tulee katsomaan esitystä ennakkoluulottomasti,
saamisena on vähintäänkin omaan
elämänpiiriin liittyvää ajattelemisen
aihetta, usein myös
hyvää mieltä.”
Perhesyistä Tarja Jaatisen
valkoista kukkiva puutarha sijaitsee Jyväskylässä, mutta työpaikastaan
Lappeenrannan
kaupunginteatterissa hän ei
ole raaskinut luopua. Tilapäisasunto on löytynyt äidin luota.
– Haluamme olla lappeenrantalaisten oma teatteri. Kun
tulee katsomaan esitystä ennakkoluulottomasti, saamisena on vähintäänkin omaan elämänpiiriin liittyvää ajattelemisen aihetta, usein myös hyvää
mieltä, joskus ahdistusta näytelmästä riippuen, mutta sekin
pistää ajatukset liikkeelle ja lopulta valaisee mieltä, Tarja Jaatinen lupaa.
Mervi Palonen
■
Neuvokkuutta
ja luovuutta
käsityökoulusta
Lauri Pohjalainen, 14, ilmoittautui alkavaksikin lukuvuodeksi
Taito-käsityökouluun,
joka sijaitsee nykyisin Tasihinin talossa, Lappeenrannan
Kauppakadulla.
– Ensimmäiset muistikuvani käsityökoulusta ovat Viljelytalolta: juostiin peräkanaa käytävillä ja odotin kovasti viisivuotissynttäreitäni,
Lauri naurahtaa. Välivuosia
hän ei ole pitänyt, ja nykyisessä työpajaryhmässä on edelleen
kavereita, jotka aloittivat samanikäisenä.
Käsityön tekeminen on Laurista kivaa, samalla luovuus ja
ongelmanratkaisutaidot kehittyvät. Hän uskoo, että opituista taidosta on hyötyä myös normaaleissa arkiaskareissa.
– Minusta on mielenkiintoista ratkoa kaikenlaisia pulmia ja
pohdiskella, kuinka omat ideat
saa toteutettua käsityömenetelmillä. Tartun kotonakin mielelläni korjaushommiin. Tuskin
minusta uusavutonta tulee.
Lauri Pohjalainen on säästänyt tekemiään käsitöitä harrastuksensa alkuvuosilta lähtien ja
antanut joitakin myös lahjaksi
äidilleen, joka aikoinaan huoKuvat Taiteen perusopetuksen koulut
Mervi Palonen
9
masi käsityökoulun ilmoituksen lehdestä.
Monet teoksista ovat löytäneet paikkansa Laurin oman
huoneen hyllyltä.
– Viime lukuvuonna tein esimerkiksi pöytälampun rautalangasta. Siitä tuli muodoltaan
A. Kun suunnittelin lamppua,
mielessäni välkkyivät liikkeiden mainoskilvet. Ja voihan
aakkosten ensimmäisen kirjaimen mieltää monenkin asian
symboliksi. Isoveljeni tulkitsi,
että siinähän on Aalto-yliopiston uusi logo, Lauri hymyilee
esitellessään pikkutarkasti tehtyä teostaan.
Hän toteuttaa ideoitaan mieluiten kovista materiaaleista,
kuten puusta, rautalangasta tai
kivestä, mutta tekstiilityötkin
ovat mieleisiä.
Teoria käytäntöön
Lauri käy koulua Kesämäenrinteen kieliluokilla. Hän pärjää
hyvin teoriaopinnoissa – niin
kielissä kuin matematiikassakin – mutta on raivannut silti tilaa valinnaiselle käsityölle.
Viime lukuvuonna koulun käsityöt ja käsityökoulu osuivat
sopivasti samalle päivälle.
– Minulle ei riitä, että hankin
tietoa kirjoista tai netistä, vaan
haluan itse kokeilla erilaisia valmistusmenetelmiä, Lauri perustelee valintaansa. Peruskoulun
jälkeen hän aikoo jatkaa lukioon, mutta ei vielä tiedä, mille
ammattialalle suuntaa.
Vaikka käsityökoulussa kes-
kitytäänkin useimmiten omien tuotteiden valmistamiseen,
ajoittain tehdään ryhmätöitä
ja toteutetaan yhteishankkeita muiden taiteen perusopetuksen koulujen kanssa. Lauri oli
esimeriksi mukana tekemässä
julistetta toukokuussa nähdylle Taidekoulu Estradin ja Taito
käsityökoulun yhteiselle ”Pikku
Pietarin piha” -esitykselle.
Käsityökoulun lisäksi Lauri harrastaa partiota ja sulkapalloa. Kesäloma kului SuurSaimaalla sukulaisten kanssa
mökkeillessä.
Mervi Palonen
■
Raimo Suomela
Taiteen perusopetuksesta onnistumisen
kokemuksia ja eväitä hyvään elämään
Lappeenrannassa järjestetään ensisijaisesti lapsille ja nuorille kouluopetuksen
ulkopuolista taiteen perusopetusta. Opetusta tarjoavat eri taiteenalojen oppilaitokset, joita valtio ja kaupunki tukevat
taloudellisesti. Opintovaihtoehtoina ovat
musiikki, kuvataide, tanssi, sirkustaide,
teatteritaide ja käsityöt. Opinnoissa edetään tavoitteellisesti tasolta toiselle.
Kulttuuritoimenjohtaja Päivi-Linnea
Parviaisen mukaan taiteen perusopetus
tarjoaa mahdollisuuden perehtyä syvällisesti eri taiteen lajeihin oman kiinnostuksen mukaan ja antaa samalla oppilaalle valmiudet hakeutua asianomaisen
taiteenalan ammatilliseen koulutukseen
ja korkeakouluihin.
– Taideopetuksella on ratkaiseva merkitys luovuuden kehittymisessä. Se antaa
myös mahdollisuuden löytää väylän luovaan ammattiin tulevaisuudessa, Parviainen sanoo.
Taiteen perusopetus tarjoaa taidepolun ohella eväitä myös elämänpolulle.
Parviaisen mielestä taide tukee lasten ja
nuorten vahvuuksia, opettaa itseilmaisun keinoja ja taitoja sekä antaa myös
valmiuksia toimia vuorovaikutuksessa
toisten kanssa.
– Luovista harrastuksista saa runsaasti onnistumisen kokemuksia ja eväitä hyvään elämään. Juuri taiteen perusopetuksella on suuri merkitys siihen, miten
lapset ja nuoret kokevat omat mahdollisuutensa ja löytävät vahvuutensa. Kun tekee itse, tietää voivansa vaikuttaa ympäristöönsä, eikä tyydy vain passiivisen vastaanottajan rooliin, Parviainen kuvailee.
Taiteen perusopetusta antaviin kouluihin pääsee mukaan koulusta riippuen joko ilman virallista valintakoetta ilmoittautumisjärjestyksessä tai
valintakokeen kautta. Oppilaat maksavat opinnoistaan lukukausimaksun.
Taiteen perusopetus pohjautuu valtakunnalliseen
opetussuunnitelmaan.
Sami Soljansaari
■
Lappeenrannan
musiikkiopisto
www.lprmo.fi
Soitinopetusta kaikissa orkesterisoittimissa ja sähkösoittimissa,
laulunopetusta, musiikkileikkikoulu.
Opisto toimii yhteistyössä Alakylän
musiikkiluokkien kanssa. Valintakoe
huhti–toukokuussa. Avoin osasto
aikuisille.
Lappeenrannan lasten ja
nuorten kuvataidekoulu
http://koulut.etela-karjala.fi/
lprkuvataidekoulu
Kuvataidekoulu antaa kuvataiteen
perusopetusta 3–20-vuotiaille
lapsille ja nuorille. Perusopinnoissa
perehdytään kuvataiteen perustekniikoihin ja harjoitellaan ilmaisua.
Yli 13-vuotiaille työpajoja, mm.
maalausta, grafiikkaa, valokuvausta tai laaja-alaisia työpajoja, joissa
työskennellään eri tekniikoilla.
Aikaisempaa kokemusta kuvan tekemisestä ei tarvita, innostus riittää.
Taidekoulu Estradi
www.taidekouluestradi.fi
Esittävän taiteen koulu.
Taidekoulu Estradi antaa taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille rytmimusiikissa, sirkustaiteessa ja teatteritaiteessa. Kaikilla linjoilla on opetusta
aikuisille sekä sirkus- ja musiikkilinjoilla
myös alle kouluikäisille.
Lappeenrannan Tanssiopisto
www.lprto.fi
Lappeenrannan Tanssiopisto antaa
tanssin perusopetusta lapsille, nuorille
ja aikuisille.
Taito-käsityökoulu
www.taitoetelakarjala.fi
Taito-käsityökoulu antaa taiteen
perusopetusta 4–16-vuotiaille lapsille
ja nuorille. Aikuisille Taito-käsityöklubi
ja Taito-seniorit. Taito-käsityökoulussa
sukkuloidaan eri teemojen siivittämänä käsityön inspiroivassa maailmassa,
tutustutaan eri käsityötekniikoihin ja
materiaaleihin.
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
10
Raimo Suomela
english Section
Lappeenranta
for Students
The new joint campus at Skinnarila has been much
to the satisfaction of Susanna Kauppinen and Juhana Repo, Secretaries General of the Student Unions
of Saimaa University of Applied Sciences and Lappeenranta University of Technology (LUT), respectively. The close proximity has made their cooperation much easier and more intensive, to the benefit
of Lappeenranta students.
One of the student unions’ joint
efforts is the association Opiskelijan Lappeenranta (Lappeenranta for Students).
The association’s website,
www.opiskelijanlappeenranta.fi,
offers quick access to a wide
network of student services. In
time for the start of the semester, its housing agency is already in operation and accepting rental offers from private
flat owners.
The next ambitious project is
a job service, designed to encourage companies to offer internships, diploma opportunities and other types of student
employment.
”We want to make Opiskelijan Lappeenranta a onestop service for employers and
job seekers to find each other,
backed by long-term commitment from student unions and
the universities themselves",
says Juhana Repo. "Our goal is
active, regular communication
with local trade."
Another service currently
under construction is a list of
student discounts. The association’s newly appointed executive manager Ville Vesterinen will approach more entrepreneurs in autumn to establish
a ring of businesses that serve
students at special prices.
The current total of students
at Skinnarila campus is approximately 7500, with LUT accounting for 5000 and Saimaa
UAS for 2400.
Students who are registered as residents of
Lappeenranta are entitled
to use public transport at
special discount rates
While students are able to do
their daily grocery shopping in
Skinnarila, the goal is to also
introduce them to the services
offered in the centre.
Students who are registered
as residents of Lappeenranta
are entitled to use public transport at special discount rates.
The student price for the 30day city ticket ("Kaupunkikortti") is 43 euros, whereas the
regular price for adults is 54 euros. Students who are registered
as residents of Lappeenranta are also entitled to purchase
a 44-trip serial ticket, which is
valid for three months. Its price
is 51 euros.
Local public transport offers great advantages to students commuting to the campus from the centre or suburbs
like Lauritsala or Kivisalmi.
Susanna Kauppinen recommends membership in a student organisation, as members
receive a student card which
entitles them to buy long-distance bus and train tickets at
reduced rates.
Creativity and Confidence through
early education in the arts
City Open Day and
new Inhabitants' Day
Tuesday, 25 September 2012
You are welcome to take
part in Lappeenranta's Open
Day! Visit City hall for an
introduction to municipal
services and learn about our
city's history at the old town
hall (raatihuone).
new inhabitants in particular
are invited to our info session
on the services offered by
various business sectors in
Lappeenranta.
Welcome!
The program is in Finnish but
English speaking participants
will be accommodated.
Lappenranta offers a wide
choice of extracurricular creative activities for children and
teenagers. A large number of
city- and state-founded institutions teach music, fine arts,
dance, acrobatics, drama and
handicraft. Course levels advance systematically from beginner to expert.
According to Päivi-Linnea
Parviainen, Director of Culture Services, basic education
in arts gives young people an
opportunity to find their own
ways of creative expression
and, given a lasting interest,
provides a solid foundation for
further professional studies in
the respective field.
”Education in the arts is a
decisive factor for the development of creativity. it may
also pave the way for a future
career in a creative profession“,
she says.
in addition, art education
also teaches life skills. Parviainen points out that art can
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
help children and teenagers to
discover their own strengths
and learn to express themselves, also offering channels
for interaction with others.
Some art schools require the
completion of an entrance tests, whilst
others accept students on a first-come,
first-serve basis. The
tuition fee is paid per
term. Basic art education follows a nationwide curriculum.
Good feedback for student
health care
The services of the Finnish Student Health Service (FSHS),
usually restricted to traditional and technical universities,
are now also open to Lappeenranta-based students of Saimaa
UAS.
The only other university of
applied sciences included in
this pilot project, which started
in early 2011, is Seinäjoki UAS
in western Finland.
"We were presumably chosen
because of sharing a campus
with LUT, making it practical
to offer all student health care
services from one place", says
Susanna Kauppinen.
The only difference is that
payment for the service (22 euros per semester) is automatically included in TUL students'
student union membership fee,
whereas UAS students must pay
it separately if they wish to be
covered by FSHS.
Lappeenrannan
musiikkiopisto
www.lprmo.fi
instrumental studies are
offered with regard to all
orchestral and electrical
instruments as well as voice
studies. Playgroups for preschoolers are also offered.
The institute cooperates with
the music classes offered by
Alakylä School. The entrance
examination is arranged in
April-May. Open studies for
adults are available.
Lappeenrannan lasten ja
nuorten kuvataidekoulu
http://koulut.etela-karjala.fi/
lprkuvataidekoulu
School of the visual arts for
children and youth aged
3–20. Open to anyone with
an interest in painting and
drawing; no previous training required.
In the spring semester, 56 per
cent of all Saimaa UAS students
in Skinnarila paid the fee and
benefited from the on-campus
health services as required.
The feedback so far has been
entirely positive: the service
is flexible and located in the
immediate vicinity of both
schools. In urgent cases, treatment is usually available on
the spot, and waiting times for
scheduled appointments, e.g.,
with a dentist, are rarely longer
than a month.
"The service is becoming
more popular all the time. I believe that new students in particular are eager to be covered
by the student health service",
Kauppinen observes. "Students
from abroad may not even be
aware that there is a convenient health care scheme for students. We hope that the pilot project becomes permanent and other UAS will join as
well."
Taidekoulu Estradi
www.taidekouluestradi.fi
School of the performing
arts.
Basic education in popular
music, circus and drama for
children and young people.
Studies for adults, too. Studies in circus and music also
for little children (aged under
seven years).
Lappeenrannan
Tanssiopisto
www.lprto.fi
School for dance instruction; basic classes in dancing
for children, teenagers and
adults.
Taito
www.taitoetelakarjala.fi
The Finnish Crafts Organization (Taito ry) offers handicraft courses for children aged
4–16 as well as a crafts club
for adults. introduction to
handicrafts, materials, design
and manufacturing.
11
The Temperance Association promotes
if you spot a group of people dressed in outdoor
clothing at the charter bus stop outside Peltola
School at the corner of Vapaudenaukio Square some
morning, they are most likely embarking on one of
the Lappeenranta Temperance Association's nature
hikes.
a healthy and
active Lifestyle
Participation in these field trips is open to everyone.
For immigrants, they offer a great way of exploring
Finnish nature while casually acquainting themselves with the language and making new friends.
Last year, the association celebrated its 90th anniversary. Its
name – Raittiustoimi in Finnish – dates back to the early
days. In modern times, its focus has widened to encompass
many aspects of life management, says Director Leena Miettinen.
"Our goal is to encourage
people to practice a healthy and
active lifestyle in the company
of others. It's the best protection
against isolation and loneliness,
besides helping to maintain
physical health", she summarises and adds that everybody is
welcome to participate.
According to Leena Miettinen, luring people away from
their sofas and TV sets these
days is a challenge indeed. Nevertheless, Raittiustoimi's hikes
continue to attract busloads of
participants, and interest in the
association's cultural offerings
has remained steady.
Seasonal fluctuation has been
considerable. During certain
times of the year, for example, the events are popular with
Russian immigrants.
Mennään Bussilla
– Free public transport
21–22 September 2012
new equipment for
Sammonlahti Gym
Travel at no cost on Lappeenranta's local bus lines
on September 21 and 22,
2012! The two-day event,
called Mennään Bussilla –
Free Public Transport, has
been organised by the City
of Lappeenranta in cooperation with its local partners.
Transport will be free-ofcharge in all central districts
of Lappeenranta.
The gym at Sammonlahti Sports
Hall will be refurbished by the
end of August. With brand new
training devices for every main
muscle group, the gym will be
transformed into one of the best
municipal sports facilities in Lappeenranta. A new gym coach
will start at Sammonlahti in autumn and visitors will be able to
obtain advice on how to use the
equipment.
LPR kaupunki/liikuntatoimi
Seppo Pelkonen
Know your community
services
Some of the nature hikes take
place farther afield, but most
activities are centered in and
round Lappeenranta.
"We visit local art exhibitions, theatres, cinemas, con-
certs and all kinds of events
around the year", Miettinen
lists. "Visiting places as a group
makes it easy for us to order additional services such as guided tours. Last spring the local
summer theatre invited us to a
free preview, and we receive advance information about upcoming film premieres."
Low prices are an added benefit. Participation fees for oneday nature hikes, for example,
range from 20 to no more than
40 euros, depending on the distance of the destination.
Raittiustoimi also offers support in everyday life. Practical
skills are taught in the ongoing
course "Hyvä arki", which offers slots for new participants
this autumn.
"The Hyvä arki course is
about managing one's daily
life and includes, for example,
cooking classes, washing instructions and advice on how
to keep your apartment clean."
Info on Raittiustoimisto's
field trips, cultural activities
and other events is published
on the homepage of the South
Karelia Social and Health Care
District (www.eksote.fi > Palvelut > Mielenterveys- ja päihdepalvelut; only in Finnish) and
in local newspapers. The services are open to all residents of
the District's municipalities.
Change to Swimming
hall Opening hours
The Lauritsala swimming
hall will be renovated from
autumn 2012 to autumn 2013.
During its closure, the opening
hours of the swimming hall in
the city centre will change. The
new timetables for swimming
and gymnastics are valid from
27 August onwards.
During weekdays, the central swimming hall will close
earlier than before, but Satur-
day opening hours will be extended. On weekdays from 8
am to 4 pm, part of the pool
will be reserved for schools
during the term. For this
reason, the best swimming
times for the public will be
from 4 to 7.30 pm.
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
12
Mervi Palonen
Museokaupasta voit ostaa viipaleen
näyttelykokemusta tai
palan Lappeenrantaa
Etelä-Karjalan museossa museokaupan pyykkinarulla riippuu kaksi puuvillaista
pyyheliinaa: toiseen on painettu tsaari Aleksanterille Lappeenrannassa tarjoillun
päivällisen ruokalista, toiseen lastenloru Kis, kis kippurahäntä, huomenna mennään Lappeenrantaan…
Ennen kuin hyväksyy tuotteen
museokauppojen valikoimiin,
museoassistentti Noora Niemi
miettii tarkoin, löytyykö siitä
kytkentää paikallishistoriaan,
omiin kokoelmiin, näyttelyihin
tai kansanperinteeseen.
Osa myyntiartikkeleista ideoidaan ensin museoilla, ja vasta sen jälkeen etsitään sopivaa
tekijää. Sarjat ovat pieniä eikä
vastaavia tuotteita yleensä löydy muualta.
– Täältä saat viipaleen näyttelykokemusta matkaasi tai lahjapakettiisi palan Lappeenrantaa, Niemi havainnollistaa museokauppojen tarkoitusta.
Kaupat ovat auki museoiden aukioloaikoina, mutta palvelevat myös verkossa Sulottaren nimellä yhdessä muiden
Linnoituksen puotien kanssa:
www.linnoituksenpuodit.fi.
Viipurin muistoja
Etelä-Karjalan museon
kaupassa huokuvat Viipurinkin muistot. Esimerkiksi sodassa säästyneen vanhan tuomiokirkon kellotorni
komeilee julisteessa,
postikortissa sekä jääkaappimagneetissa.
– Viipurinrinkelistäkin on tehty jääkaappimagneetti, Noora Niemi naurahtaa. Hän kertoo, että parhaiten käy kaupaksi pieni ja
edullinen tuote, josta kytkös
Lappeenrantaan tai Karjalaan
löytyy helposti.
Museokaupan myyjä Anne
Penttilä vahvistaa, että turistit
ostavat mieluiten kevyesti mukana kulkevaa. Joku haluaa,
että tuote liittyy vastanähtyyn
näyttelyyn, mutta jotkut etsivät
matkamuistoja Lappeenrannasta.
Varsinkin
paikkakuntalaisia käy lahjaostoksilla. – Koruja myymme
harvakseltaan,
mutta ovathan
niiden tuotesarjatkin aika pieniä, Penttilä kertoo.
Kolme kauppaa ja
valikoimaa
Etelä-Karjalan museon, taidemuseon ja Wolkoffin museokaupoilla on kaikilla oma
valikoimansa, vaikka jotkut
tuotteista löytyvät kaikista kolmesta. Myös Ratsuväkimuseolla on pikkuinen oma myyntipiste.
a N iem
No o r
n tal
i Wolkoffi
on museokaupassa.
– Kun Etelä-Karjalan museokaupan tuotteissa näkyy
kulttuurihistoria, taidemuseon kaupassa nousee esille visuaalisuus. Wolkoff puolestaan on sekatavarakauppa, kuten oli aikoinaankin, Noora
Niemi kuvailee.
Esimerkiksi Etelä-Karjalan
taidemuseon kokoelmiin kuu-
luvasta Unto Pusan teoksesta
Kolme Sulotarta on mukailtu
rintaneula.
Wolkoffilta voit ostaa vaikkapa puuleluja, paperinukkeja
vaatteineen sekä joulu- ja pääsiäiskoristeita. Löytyypä valikoimista puutarhaharrastajillekin
tuliaisia.
MP
■
Vaienneet on kellot Kauskilan
Etelä-Karjalan museon kaupassa käsiini osuu kirjanen
”Matka menneisyyteen”. Siinä neuvotaan reitit maakuntamme muinaisjäännöskohteille. Huomaan kuvan Kauskilan rististä, joka on löytynyt Kauskilan Kappelinmäen
kalmiston arkeologisissa kaivauksissa. Kantajansa kaulaan risti oli aseteltu likimain 800 tai 700 vuotta sitten.
Museokaupassa on myynnissä muinaisen mallin mukaan valmistettuja ristejä ja korvakoruja.
Mieleeni välähtää, että voisin ostaa Kauskilan ristin
siskolleni syntymäpäivälahjaksi ja koota lahjan oheen
vihkosen kuvailemaan alkuperäisen ristin löytöpaikkaa.
Mutta vaikka olenkin kuullut puhuttavan Kappelinmäestä, en muista, missä se tarkalleen sijaitsee. Selailen kirjaa
ja löydän ajo-ohjeen.
Työtoverillanikin on korulaatikossaan Kauskilan risti,
jonka yhteistyökumppanit antoivat lahjaksi onnistuneen projektin päätyttyä. Hän on lukenut vuonna 2011
ilmestyneestä Lappeen historiasta, että viimeisimmissä
kaivauksissa todistettiin perimätieto muinaisesta kappelista oikeaksi. Olisipa mukava lähteä katsomaan, missä
Kauskilan kellot ovat joskus soineet.
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
Lappeenrantalainen Ilpo Heltimoinen
käväisi Etelä-Karjalan museon museokaupassa koruostoksilla heinäkuun lopulla.
Hän oli pari päivää aikaisemmin käynyt tutustumassa museon näyttelyihin ja huomannut, että
kaupan valikoimista löytyy sopiva syntymäpäivälahja vaimolle.
– Annan vaimolleni lahjaksi Kosketus ajan taakse -riipuksen, jonka idea on saatu alkuperäisestä
Kauskilan rististä. Se on suomalainen koru ja sillä
on myös historiallista ja paikallista taustaa, Heltimoinen perustelee ostostaan.
Heltimoinen kertoo suosivansa lahjaostoksissaan muutenkin paikallisia ja
kotimaisia tuotteita, joita ei ole valmistettu
massatuotannon liukuhihnoilla. Samalla tulee
tuetuksi paikallisia taiteilijoita ja yrittäjiä.
Kosketus ajan taakse -riipus on perinteitä
kunnioittaen, nykyajan hengessä toteutettu moderni Kauskilan risti, jonka kruunaa granaatti-jalokivi. Riipuksen valmistaja on Saimaan ammattikorkeakoulun kiviesine- ja korumuotoilun opinnoista
vuonna 2010 valmistunut artenomi Ivary Vimm.
Sami Soljansaari
■
Kun tuuli pyyhkii pilvet, lähdemme matkaan.
Joku varoittaa, että siellä on varmasti kauheasti hyttysiä. Opaskirjan neuvon mukaan ajamme
Lappeenrannan keskustasta kohti Vaalimaata noin
kuusi kilometriä ja Kauskilantietä kilometrin.
hiljainen hetki ikikuusten katveessa
Muinaisen kappelin paikalle ikikuusten katveeseen
on pystytetty kivinen risti ja alttari. istahdamme
penkeille, juuri siihen kohtaan, missä kirkkoväki
kauan sitten kokoontui.
Valo siivilöityy kuusenoksien välistä ja kirkastaa
ympäröivän kasvuston. Kesätuuli soi kalmiston yllä.
Opaskirja kertoo, että Kappelinmäelle on haudattu
vainajia viidensadan vuoden ajan (1100–1500-luvuilla). Perimätiedon mukaan kappelin kellot on
upotettu läheiseen Löytösenlampeen.
Korkeat puut peittävät maisemat, jotka arvatenkin ovat muinaisina aikoina siintäneet avoimina
Kappelinmäen ympärillä. Havahdun hyttysen pistoon. Muutaman kivenheiton päässä kulkevalta
Vaalimaantieltä kantautuva autojen jyrinä rikkoo
hiljaisuuden. Mervi Palonen, Päivi Ahonen
■
Mervi Palonen
Sami Soljansaari
Vaimon syntymäpäivälahja
löytyi museokaupasta
13
Raittiustoimi kannustaa osallistumaan ja
Viime vuonna Lappeenrannan
raittiustoimi täytti 90 vuotta.
Nimikin on perua perustamisajoilta. Raittiustoimenjohtaja
Leena Miettisen mielestä nykyään olisi osuvampaa puhua
elämänhallintatoimesta.
– Tavoitteenamme on saada
ihmisiä osallistumaan ja hankkimaan terveitä elämyksiä muiden seurassa. Syrjäytymiseltä ja
yksinäisyydeltä suojaavaa sekä
terveyttä edistävää toimintaa parhaimmillaan, Miettinen summaa ja muistuttaa, että
kuka tahansa voi ilmoittautua
mukaan.
Leena Miettinen pitää varsin
haasteellisena saada nykyihmisiä irtautumaan kotinurkistaan, television ääreltä. Kerta
toisensa jälkeen raittiustoimen
linja-auto on kuitenkin täyttynyt ja kulttuuririentoihinkin
on riittänyt osallistujia.
– Tässä pätee varmaan vanha viisaus ”hyvä kello kauas
kuuluu” eli kerran mukana ol-
leet kannustavat myös kavereitaan matkaan. Tosin osallistujien keski-ikä on noussut eli
nuoruudessaan ilman televisiota eläneet ja osallistumaan tottuneet ikäluokat ovat valmiimpia lähtemään liikkeelle. Tällä
hetkellä suurin haasteemme on
saada nykyistä enemmän miehiä mukaan toimintaamme,
Miettinen kertoo.
Pitkällä aikavälillä osallistujajoukko vaihtelee melkoisesti,
esimerkiksi kausittain mukana
on useita venäjänkielisiä maahanmuuttajia.
Oman paikkakunnan
palvelut tutuksi
Vaikka esimerkiksi raittiustoimen luontoretket suuntautuvatkin joskus naapurimaakunnan puolelle, valtaosa menoista
järjestetään oman kotiseudun
kohteisiin.
– Käymme paikallisissa taidenäyttelyissä, teatterissa, elokuvissa, konserteissa ja osal-
Venäläinen viikko tutustuttaa
jälleen venäläiseen kulttuuriin
Lappeenrannan
Linnoituksessa pääsee jälleen tutustumaan venäläisen kulttuurin
eri piirteisiin Venäläisen viikon aikana. Kesätapahtumien
joukossa paikkansa vakiinnuttanutta tapahtumaa vietetään 15.–19. elokuuta.
– Lappeenrannassa on paljon venäläisiä juuria ja perinteitä. Tapahtumasta on
kehittynyt kahden kulttuurin
kohtauspaikka, matkailun johtaja Kirsti Rautio Wirma Lappeenranta Oy:stä arvioi.
Venäläisen viikon sydän ja
ehkä tunnetuin tapahtuma on
17.–19. elokuuta järjestettävät
Pietarilaiset markkinat. Markkinoilla on paljon venäläisiä
kauppiaita, tuotteita ja herkkuja sekä esiintyjiä. Tapahtuman aikana Linnoituksessa
toimii myös kansankuppila
Rupla, jossa voi maksaa ostoksiaan eurojen ohella ruplilla
ja oravannahoilla. Venäläistä
keittoa voi käydä maistamassa
venäläisessä kenttäkeittiössä.
Ohjelmassa
perjantaina 17.8.
– Pietarilaiset markkinat,
Vihreä Makasiini klo 12–18
– Elokuvamaraton: Vihreän
makasiinin kahvio pe klo
12.30–la klo 12.40, Venäläisiä
elokuvia ympäri vuorokauden.
– Viipuri eilen ja tänään esittely Etelä-Karjalan museossa
klo 15 ja klo 17. Hinta 6,50 €
– Opastettu kävelykierros
Linnoituksessa klo 13–14.30.
Lähtö Lappeenrannan taistelun muistomerkiltä. Ajurin
leski Prudentia Sormunen
esittelee Lappeenrannan
Linnoituksen elämää venäläi-
listumme tapahtumiin ympäri
vuoden. Kun olemme ryhmänä liikkeellä, saamme usein lisäpalveluja kuten näyttelyopastuksen. Keväällä meidät kutsuttiin kesäteatterin ilmaiseen
ennakkonäytökseen. Saamme
myös normaalia aiemmin tietää tulevasta elokuvatarjonnasta, Miettinen havainnollistaa.
Lisäksi etuna on kohtuuhintaisuus. Retkeläinen maksaa
esimerkiksi päivän kestävän
luontoretken matkakustannuksista parista kympistä neljään
kymppiin matkan pituudesta
riippuen.
Raittiustoimessa on myös
meneillään Hyvä arki -kurssi, jonka osallistujajoukkoa täydennetään alkavalla syyskaudella.
– Kurssin ohjelma koostuu
arkeen ja elämänhallintaan liittyvistä asioista. Ohjelmassa on
muun muassa kokkausta ja valmennusta pyykinpesuun sekä
neuvontaa, kuinka koti pidetään puhtaana.
Raittiustoimiston
retkistä,
kulttuuririennoista ja tapahtumista kerrotaan Etelä-Karjalan
sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) nettisivuilla www.eksote.fi
> Palvelut > Mielenterveys- ja
päihdepalvelut. Kannattaa seurata myös paikallislehdissä julkaistavia ilmoituksia. Palvelut on tarkoitettu kaikkien Eksoten jäsenkuntien asukkaille.
■ MP
Ulla Palonen-Tikkanen
Jos joku aamu Peltolan koulun tilausajopysäkille,
Lappeenrannan Vapaudenaukion kulmalle, on
kokoontunut ulkoiluvaatteisiin pukeutunutta väkeä,
he ovat todennäköisesti raittiustoimiston luontoretkeläisiä. Esimerkiksi maahanmuuttajille raittiustoimiston retket ovat oivallinen tapa tutustua suomalaiseen luontoon. Samalla kielitaito karttuu iloisessa
seurassa kuin huomaamatta ja voi löytää uusia
ystäviä.
Mervi Palonen
hankkimaan terveitä
elämyksiä
Leena Miettinen kannustaa lähtemään kotinurkista muiden ihmisten seuraan.
Kaupungin avointen ovien päivä
ja Uusien asukkaiden tilaisuus
tiistaina 25.9.2012
Tervetuloa tutustumaan
kaupungin palveluihin ja
toimintaan kaupungintalolla ja
historiaamme Raatihuoneella
avointen ovien päivän aikana!
Uusien asukkaiden tilaisuudessa
kerromme tarkemmin toimialojemme
palveluista sinun Lappeenrannassasi.
Tervetuloa!
Tarkemmat tiedot lähempänä tilaisuutta.
sellä kaudella.
– Gaalakonsertti meidän romanssi, Holiday Club Saimaa.
lauantaina 18.8.
– Elokuvamaraton jatkuu,
Vihreän makasiinin kahvio
klo 00.00–12.40.
– Pietarilaiset markkinat
Vihreä Makasiini klo 10–16
– Opastettu kävelykierros
Linnoituksessa klo 13–14.30.
sunnuntaina 19.8.
– Pietarilaiset markkinat,
Vihreä Makasiini klo 10–16
– Draamakierros Linnoituksessa klo 14.30–16. Lähtö
Pusupuiston kioskilta. Hinta
5 € / aik.
Kasvatus- ja opetustoimen hallinto sekä
Kaivokadun varhaiskasvatuksen työntekijät
muuttivat Pohjolankadun toimitiloihin
Kasvatus- ja opetustoimen
hallinto (Brahenkatu 5 A 2.
krs.) ja Kaivokadun varhaiskasvatuksen työntekijät
(Kaivokatu 7 B 2. krs.) ovat
muuttaneet Pohjolankadun
toimitiloihin.
Uusi osoite on Pohjolankatu
23, 53100 Lappeenranta.
Puhelinnumerot pysyivät
ennallaan.
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
14
ahti Mannisesta
MP
Lappeenrannan
Linnoituksen isäntä
Kesäkuussa
Etelä-Karjalan
Osuuskaupan toimitusjohtajan
tehtävästä eläkkeelle siirtynyt
kauppaneuvos Ahti Manninen
nimettiin Lappeenrannan Linnoituksen uudeksi isännäksi
Linnoituksen Yö -tapahtumassa 11. elokuuta 2012.
Ahti Manninen on ollut vahvasti mukana luomassa edellytyksiä ostosmatkailun kehittymiselle Lappeenrannassa, edistänyt kaupallisten palvelujen
monipuolistamista ja siten vaikuttanut koko Etelä-Karjalan
maakunnan matkailuelinkeinon kehittymiseen ja palvelualan työpaikkojen lisääntymiseen. Mannisen sydämenasiana
on, että asiat tehdään kunnolla ja laadukkaasti. Osoituksena tästä on muun muassa, että
tasavallan presidentti myönsi
Etelä-Karjalan Osuuskaupalle
Suomen Laatupalkinnon vuonna 2008.
Juvalla syntynyt, Etelä-Karjalaan vuonna 1989 ja Lappeenrantaan vuonna 2001 muuttanut Manninen tunnetaan myös
hyvän
työskentelyilmapiirin
rakentajana.
”Onnistumisia ja kaupungin
hyviä puolia entistä
enemmän esille”
Ahti Manninen pitää tärkeänä, että Lappeenrannassa nostetaan esille onnistumisia ja
kaupungin hyviä puolia entistä
enemmän ja että kehittäjät visi-
oisivat tulevaisuutta vähintään
20 vuoden päähän.
– Uudistukset onnistuvat
parhaiten positiivisessa ilmapiirissä ja pienilläkin positiivisilla asioilla on taipumus synnyttää lisää hyvää ympärilleen.
On myös tärkeää kertoa asukkaille, mitä etuja tehdyistä toimenpiteistä seuraa, Manninen
sanoo ja muistuttaa, että kehittämisen olisi perustuttava hyvään taloudenpitoon.
Noin 20 vuotta sitten EteläKarjalassa otettiin ensimmäiset
askeleet venäläisen ostosmatkailun kehittämiseksi.
– Olin tuolloin mukana järjestämässä ensimmäisiä viipurilaisten ostosmatkoja Etelä-Karjalaan ja virittelemässä ensimmäisiä suomalaisia
tv-mainoksia Pietarin televisioon. Nyt jälkikäteen ajatellen
tuntuu ihan uskomattomalta,
että jotkut kauppiaat liimasivat
tuohon aikaan oviinsa kylttejä,
joissa sanottiin, että vain yksi
venäläinen kerrallaan sisälle,
Manninen naurahtaa.
– Niin suomalaisten kuin
venäläistenkin asenteet ovat
muuttuneet valtavasti viimeisten 20 vuoden aikana. Valtaosa
eteläkarjalaisista on vähitellen oivaltanut, että matkailijoiden ansiosta työpaikat lisääntyvät ja maakunta vaurastuu.
Toisaalta myös venäläiset ovat
mukautuneet länsimaisiin tapoihin.
Ahti Manninen arvioi, että
Lappeenrannasta on kehittymässä todella ensiluokkainen
ostosmatkailukohde, joka pystyy tarjoamaan riittävästi myös
laadukasta hotellimajoitusta.
Manninen uskoo, että kauppakeskusten ja kansainvälisten
liikeketjujen rinnalla erikoisliikkeet ja käsityöläispajatkin
menestyisivät Lappeenrannassa, jos niitä keskittyisi suuri rypäs esimerkiksi saman kadun
varrelle.
Upea satama ja Hiekkalinna
nostattamaan Linnoituksen
eksotiikkaa
Ahti Manninen pitää Linnoitusta, satamaa ja Hiekkalinnaa
upeana kokonaisuutena, jonka
kehittämistä ei saisi jättää kesken.
– Satamarannassa tuntee istuvansa kuin Venetsiassa. Uusia tapahtumia ja toimintaa kokonaisuus kuitenkin kaipaa.
Hiekkalinnalla olisi edellytyksiä kehittyä jopa Euroopan hiekanveistokeskukseksi, jos sen
ympärille luotaisiin rohkeasti esimerkiksi veistokilpailuja tai muuta aktiivista toimintaa. Linnoitukseen suunniteltu
Sotahistoriakeskus Kannas on
myös kannatettava hanke, mikäli rahoitus järjestyy. Mielestäni se kuitenkin pitäisi toteuttaa niin hyvin, että kävijävirrat
ovat taattuja, Manninen sanoo.
MP
■
Kuntalisän korotus vähentää
yksityisen perhepäivähoidon maksuja
Yksityisen päivähoidon tuen päälle maksettavaa
kuntalisää korotettiin Lappeenrannassa 30 prosentilla 1.8.2012 alkaen. Lappeenrannan kaupungin
varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki kertoo, että korotuksen jälkeen perheelle jäävät yksityisen päivähoidon kustannukset ovat yleisesti samaa luokkaa
kunnallisen päivähoitomaksun kanssa.
hoitajien yhdistyksen puheenjohtaja Eija Stenmark-Inkisen
mukaan korotukselle oli tarvetta, sillä kuntalisä oli pitkään
pysynyt samansuuruisena.
Sami Soljansaari
Korotus ilahduttaa erityisesti yksityisiä perhepäivähoitajia,
joiden perimään hoitomaksuun
tukea maksetaan. Lappeenrannan yksityisten perhepäivä-
Yksityinen perhepäivähoitaja Eija Stenmark-Inkinen ja tytär Sofia.
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
– Korotus on erittäin positiivinen asia. Se tekee omasta
työstämme taloudellisesti kannattavampaa ja yksityisen perhepäivähoidon maksut ovat sen
myötä samaa tasoa kunnallisen
kanssa.
– Onhan kuntalisä suuri, kun
miettii, etteivät kaikki kunnat
sitä edes maksa. Siltikin toiveissa on, että lisää korotettaisiin
vielä esimerkiksi tarkistamalla
kuntalisän suuruus vuosittain.
Pitää kuitenkin muistaa, että
päivähoitomme on kunnallekin edullista, koska kunnalle ei kerry kustannuksia tiloista, remonteista, materiaaleista
tai esimerkiksi sairauspäivistä,
Stenmark-Inkinen sanoo.
Lisäksi yksityiset perhepäivähoitajat järjestävät lapsille retkiä ja muuta toimintaa, jotka
hoitajat osittain lasten vanhempien tuella maksavat itse.
Valinnanvapautta ja
vaihtoehtoja vanhemmille
Yksityinen
perhepäivähoito
tarjoaa vanhemmille vaihtoehtoja ja valinnanvapautta. Pontuksen alueella lapsia hoitava yksityinen perhepäivähoitaja Arja Horttanainen sanoo,
että vanhemmat voivat valita
omaan tilanteeseensa sopivan
hoitopaikan.
– Vanhemmilla on mahdollisuus etsiä hoitopaikka oman
kodin läheisyydestä tai työmatkan varrelta. Toinen yksityisen hoidon etu on tietysti pieni ryhmäkoko. Lapsi saa
enemmän huomiota ja monet
vanhemmatkin ovat sanoneet,
että tauteja ja pöpöjä on vähemmän kuin isoissa päiväkodeissa.
Vanhempien ja yksityisten
perhepäivähoitajien välinen yhteistyö toimii joustavasti ja hoitajan ja perheen läheisyys on
erilaista verrattaessa päiväkoteihin. Hoitajat eivät kuulu työaikalain piiriin, joten hoitotyötä tehdään vanhempien töiden
mukaan.
Yksityisiä perhepäivähoitopaikkoja lähes joka
kaupunginosassa
Lappeenrannassa toimii nelisenkymmentä yksityistä perhepäivähoitajaa. Hoitajaksi voi
ryhtyä kuka vain, kunhan häneltä löytyy sopiva koulutus
(esimerkiksi lähihoitajan tai
perhepäivähoitajan koulutus)
ja toimintaan sopiva koti. Tällä
hetkellä yksityisiä perhepäivä-
hoitopaikkoja löytyy lähes kaikista Lappeenrannan kaupunginosista ja hoitopaikkoja on
hyvin saatavilla.
Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkin mukaan yksityisenä
perhepäivähoitajana työllistyy
hyvin Lappeenrannassa. Kaupunki valvoo hoitajien työskentelyä aika ajoin ja perhepäivähoidon ohjaaja tekee uusien
hoitajien kotona asianmukaiset
tarkistuskäynnit, selvittää esimerkiksi ovatko lumiesteet ja
portit paikoillaan.
– Perhepäivähoidon ohjaaja
Eija Stenmark-Inkisen ja Arja
Horttanaisen mielestä työn
haasteena on työskentely yksin.
Etuja työssä riittää. Vanhempien tapaan myös hoitajilla on vapaus valita lapsia oman työtilanteensa mukaisesti, Horttanainen sanoo.
– Ja luonnollisesti parasta
työssä ovat lapset ja mukavat
perheet, joiden kanssa saa olla
tekemissä, Stenmark-Inkinen
tiivistää.
Lisätietoa yksityisestä päivähoidosta: www.lappeenranta.fi
-> Palvelut -> Päivähoito -> Yksityinen päivähoito.
■ Sami Soljansaari
15
Lauritsalan uimahallissa aloitetaan syyskuussa peruskorjausremontti, joka kestää toukokuuhun 2013 asti. Lauritsalan
hallin sisääntuloaulaa muutetaan, allastiloihin tulee uudet laatoitukset ja myös saunojen puuosat uusitaan. Remontin
ajaksi Lappeenrannan uimahallitoiminta keskitetään kokonaan keskustan uimahalliin, jonka aukioloaikoihin, ratavuoroihin ja jumppiin tulee
muutoksia 27.8. alkaen.
Lappeenrannan liikuntatoimen liikuntasihteeri Aija Rautio ennakoi, että syksyllä alkava uimahallikausi tulee olemaan haasteita täynnä.
– Kokonaisuudessaan edessä
on hyvin erityinen vuosi, jonka aikana toivon jokaiselta uimahallin palveluja käyttävältä
joustoa, sopuisuutta ja etenkin
ymmärrystä. Vuoden päästä palataan kuitenkin taas entisenlaiseen päiväjärjestykseen
ja silloin meillä on remontoitu,
kuin uutuuttaan hohtava Lauritsalan uimahallikin jälleen
käytössä.
Radoilla ruuhkaa koulujen
uintijaksojen aikana
Keskustan uimahalli aukeaa
tuttuun tapaan perjantaita ja
viikonloppua lukuun ottamatta aamukuudelta. Lipunmyynti suljetaan arkipäivisin yleisöltä kello 19.
Hallissa tehdään perjantaiaamuisin perusteellinen viikkosiivous, jonka vuoksi ovet avataan kello 12. Liikuntatoimen
liikuntasihteeri Petri Ruotsalaisen mukaan perjantain aukioloaikaa ei voida aikaistaa.
Arkisin halli menee kiinni
aiempaa aikaisemmin, mutta
lauantain aukioloaikaa on pidennetty. Silloin avaamme kello 11 ja lipunmyynti suljetaan
klo 18. Sunnuntaisin lipunmyyntiaika on klo 11–16 ja lauantaisin ja sunnuntaisin kaikki radat ja altaat on varattu pelkästään yleisöuinnille.
Muutoksia on luvassa myös
ratavuoroihin. Varsinkin koulujen uintiopetuksen alkaminen syyskuussa ruuhkauttaa
hallin radat päiväsaikaan.
– Koululaisten ohella liikuntatoimen jumpat ja uimaseurat vievät tilaa. Seurojen kanssa
on tosin sovittu, että he tulevat
pääasiassa treenaamaan kello
19.30 jälkeen. Pahin ruuhka-aika on kello 8–16, mutta silloinkin vähintään kaksi rataa on
muiden asiakkaiden käytössä.
Koulujen uimakausien aikana asiakkaiden kannattaa tulla polskimaan kello 16–19.30,
silloin pitäisi tilaa riittää ruhtinaallisesti, Ruotsalainen sanoo. Myös koulujen uimakausien ulkopuolella allastilaa on
runsaasti.
Liikuntasihteerit
neuvovat
kouluja varaamaan ratoja ja
asiakkaita tutkimaan ratojen
varaustilannetta
liikuntatoimen kotisivujen WebTimmivarauskalenterista. Uimahallin kassalle tai liikuntatoimeen
voi myös soittaa ja kysyä, onko
hallissa täyttä.
Aamuvesijumpat alkavat
Muutoksia on luvassa myös liikuntatoimen vesijumppa-aikatauluihin.
– Ohjattu syyskausi alkaa 3.9.
ja silloin jumppa-aikataulut
muuttuvat. Iltavesijumpat vähenevät ja myöhäisin vesijumppa on kello 16. Keskustan halliin on toivottu jo pitkään aikaista aamujumppaa ja nyt sitä
onkin luvassa. Aamuvirkut voivat hypätä altaaseen jumppailemaan maanantaisin ja torstaisin kello 6.30, Rautio selvittää.
Aija Rautio
Vain keskustan uimahalli palvelee,
Lauritsalan uimahalli remontissa toukokuuhun 2013 asti
Vesijumpat alkavat tasatunnein ja niiden pituus on puoli tuntia. Jumpan jälkeen asiakkaat ovat aiemmin jääneet
vesijumppaan varatulle radalle uimaan pitemmäksi aikaa.
Raution mukaan tilanne kuitenkin muuttuu nyt niin, että
asiakkailla on puoli tuntia aikaa polskia vapaasti jumpparadalla ennen seuraavan jumpan alkua. Sen jälkeen he voivat siirtyä vapaille radoille.
– Pyrimme rauhoittamaan
hyppyaltaan, sinne tulee vain
muutamia
liikuntatoimen
jumppia. Alkeisuimakoulujen
järjestäminen siirtyy liikuntatoimelta seuroille. Keskustan
lastenaltaasta puolet on iltaisin
opetuksen ja puolet vapaassa
käytössä, Rautio kertoo.
Sarjakortteja suositellaan
Liikuntasihteerit suosittelevat
sarjakorttien käyttöä, jotka tulevat ennen pitkää kertalippuja edullisemmiksi. Sarjakortilla pääsee suoraan portista allasosastolle sekä myös uimahallin
kuntosalille treenaamaan.
Liikuntasihteerit muistuttavat, että järjestyssääntöjen noudattaminen sujuvoittaa kaikkien uimahallikäyntejä. Hygienian kannalta on tärkeää käydä
ennen uimaan menoa pesulla
ja kastella hiukset. Uimashortsien sijaan on käytettävä oikeita
uimahousuja, koska shortseista irtoaa puuvillaa ja taskujen
mahdollinen sisältö kuormittaa
vedenkäsittelyjärjestelmää.
– Uimahallin asiakkaat ovat
kiitettävästi jo ostaneetkin sarjakortteja. Myös järjestyssääntöjä on noudatettu erittäin hyvin, Rautio kehuu.
Uimista valvovat alkavalla uintikaudella aamupäivisin
kaksi valvojaa yhden sijaan. Tehostettu valvonta lisää turvallisuutta altaissa ja helpottaa myös
vesijumppien ohjausta.
Lappeenrannan uimahallin aukioloajat 27.8. alkaen
Lipunmyyntiajat:
Maanantai-torstai
Perjantai
Lauantai
Sunnuntai
klo 6-19
klo 12-19
klo 11-18
klo 11-16
Halli suljetaan yleisöuinnilta
klo 19.30
klo 19.30
klo 19
klo 17
Koulujen uintikaudet: 22.10. – 21.12.2012 ja 11.3. – 26.4.2013
WebTimmi-varauskalenteri: www.lappeenranta.fi ->
Palvelut -> Liikunta ja ulkoilu -> Liikuntapaikkojen varaus ->
Varauskalenteri
Lappeenrannan uimahalli
Pohjolankatu 29,
puh. 05 6163020
Liikuntatoimi:
puh. 05 6161
Kahilanniemeen terveysliikuntasali, Sammonlahteen uudet kuntosalilaitteet
Entisiin terveys- ja sosiaalialan
opetustiloihin
Kahilanniemeen rakennetaan terveysliikuntasali, joka on tarkoitettu
pääasiassa senioreille ja työikäisille. 100 neliön kokoisen
salin on tarkoitus avautua
liikkujille lokakuun alussa.
Avaamisen yhteydessä salilla
järjestetään avoimien ovien
päivä. Lappeenrannan liikuntatoimen liikuntasihteeri Aija
Raution mukaan kaupungin
kuntosalitoimintaa monipuolistavalle terveysliikuntasalille
on selvästi tarvetta.
– Meiltä on puuttunut kaupungista senioreiden sali.
He tarvitsevat muihin nähden erilaista liikuntaa. Tä-
män tyyppiselle salille on siis
käyttöä, kunhan ihmiset vain
löytävät sen. Esimerkiksi Lahdessa on jo tällainen terveysliikuntasali, jonka käyttöaste
on 100 prosenttia eli sali on
aamusta iltaan käytössä.
Senioreiden ohella Kahilanniemen terveysliikuntasali soveltuu Raution mukaan
työikäisille ja sitä voidaan
vuokrata iltakäyttöön urheiluseuroille, eläkeläis- ja
vammaisjärjestöille sekä yrityksille tyky-päiviä varten.
Päiväsaikaan sali on kuitenkin
liikuntatoimen ohjauspalveluiden käytössä.
– Ajatuksena on, että senioreiden ryhmät ovat salilla
aamupäivisin ja työikäisten
ryhmien vuoro on kello 15
jälkeen. Salilla tulee olemaan
joka päivä ohjaaja paikalla ja
häneltä voi kysyä henkilökohtaista opastusta. Ohjatun toiminnan ohella salilla saa toki
harjoitella omatoimisestikin,
Rautio selvittää.
Terveysliikuntasalilla
voi
tehdä circuit-, ja kiertoharjoittelua, rentoutumisharjoituksia, kehonhallintaa ja esimerkiksi venyttelyä. Salille tulee
circuit-laitteiden ohella muun
muassa kuntopyöriä, kahvakuulia ja terapiapalloja.
– Kahilanniemen terveysliikuntasali ei sovellu niinkään
voimaharjoitteluun ja pe-
rinteiseen kuntosaliharjoitteluun vaan enemmänkin
kuntoliikkujille ja esimerkiksi
elämänmuutosta hakeville,
Rautio arvioi.
Sammonlahden kuntosali
päivitetään kaupungin
parhaaksi
Uutta on luvassa myös Sammonlahteen.
Palloiluhallin
kuntosalin laitteisto uudistetaan ja syksystä lähtien
Sammonlahdessa treenaavat
pääsevät
harjoittelemaan
täysin uusien laitteiden avulla. Lappeenrannan liikuntatoimen liikuntasihteeri Petri
Ruotsalaisen mukaan tavoit-
teena on, että uudet laitteet
saadaan asennettua elokuun
lopulla.
– Sammonlahden kuntosalista tulee syksyisen päivityksen jälkeen paitsi paljon
entistä monipuolisempi laitteistoltaan, myös samalla kaupungin ylläpitämistä saleista
yksi parhaimmista. Tilat eivät
muutu, mutta uusia laitteita
on tarjolla jokaisen päälihasryhmän treenamiseen.
Kuntosalille tulee uutuutena myös kuntosaliopastusta.
Sali on päiväsaikaan koulujen käytössä ja kello 15–17
on yleisövuoro. illalla sali on
varattu urheiluseurojen käyttöön. Sami Soljansaari
■
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
16
Lappeenrannan kaupungin ohjatut liikuntaryhmät
3.9.–7.12.2012 (viikolla 43 ei ole ohjattua toimintaa)
Seniorit
Ohjeet senioreiden vesijumppa­ ja
kuntosaliryhmien ilmoittautumiseen
Liikuntaryhmiä järjestetään koko syksyn ajan eri
liikuntapaikoissa. Vesijumppiin ja kuntosaliryhmiin
tulee ilmoittautua puhelimitse ke 22.8. ja to 23.8.
klo 9–24, ks. ilmoittautumisohje.
Vesiliikuntaryhmät
Maanantai
6.30 – 7.00
9.00 – 9.30
10.00 – 10.30
11.00 – 11.30
Allasjumppa
Allasjumppa
Allasjumppa
Syväallasjumppa
Kurssinro
101
102
-
Tiistai
9.00 – 9.30
10.00 – 10.30
11.00 – 11.30
Allasjumppa
Allasjumppa
Allasjumppa
103
104
105
Keskiviikko
9.00 – 9.30
10.00 – 10.30
11.00 – 11.30
Allasjumppa
Allasjumppa
Syväallasjumppa*
106
107
-
Torstai
6.30 – 7.00
9.00 – 9.30
11.00 – 11.30
12.00 – 12.30
Syväallasjumppa
Allasjumppa
Allasjumppa
Allasjumppa
108
109
110
Perjantai
11.00 – 11.30
12.00 – 12.30
Vesijumppa Joutseno 111
Vesijumppa Joutseno 112
(Joutsenon vesijumpparyhmien
hinta on 50 €/hlö/10 krt)
Ohjattu kiertoharjoittelu
kuntosalilla
Maanantai
9.30 – 10.30
Ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona
22.8 klo 9 ja päättyy torstaina 23.8 klo 24
1. Varaa itsellesi ennen ilmoittautumista paperia ja kynää sekä varmista että muistat
oma puhelinnumerosi
2. Soita numeroon 0600 123 123 (puhelun
hinta 1,95 €/min + pvm)
3. Näppäile kysyttäessä Lappeenrannan
kaupungin eli kurssin tarjoajan numero 15
4. Näppäile kurssin numero johon haluat
ilmoittautua (esim. 101)
5. Kerro äänimerkin jälkeen osallistujan nimi,
puhelinnumero ja osoite
6. Saat reaaliaikaisen tiedon siitä oletko
päässyt valitsemaasi ryhmään.
7. Halutessasi voit ilmoittautua myös toiseen tai kolmanteen liikuntaryhmään.
Jatka ilmoittautumista tässä tapauksessa
antamalla kurssin numero. Muistathan,
että sama henkilö voi ilmoittautua vain
yhteen allasjumpparyhmään viikossa.
Ohje soittajalle:
Erillistä tietoa ryhmän aloituksesta ei ilmoiteta. Vain jos ryhmä peruuntuu, otetaan yhteyttä. Mikäli et pääse haluamaasi ryhmään, voit
kysyä vapaita paikkoja liikuntatoimen ohjaajilta 27.8. alkaen.
10.00 – 11.00
Kurssinro
Kevennetty kiertoharjoittelu,
LPR uimahalli*
60+, Sammonlahti
201
Tiistai
10.00 – 11.00
10.00 – 11.00
11.00 – 12.00
60+, Sammonlahti
60+, Joutsenohalli
60+, Joutsenohalli
202
203
204
Keskiviikko
9.00 – 10.00
9.00 – 10.00
10.00 – 11.00
10.00 – 11.00
13.30 – 14.30
70+, Joutsenohalli
60+, Korvenkylä
60+, Joutsenohalli
60+, Korvenkylä
60+, LPR uimahalli
205
206
207
208
209
Kuntosalikurssit, Lpr urheilutalo
Torstai
9.30 – 10.30
60+, LPR uimahalli
210
4.9. – 5.10.
ti ja pe klo 10.30 – 12
30.10. – 30.11. ti ja pe klo 10.30 – 12
* Merkittyihin ryhmiin ilmoittaudutaan laittamalla
nimi uimahallin kassalla olevaan varauskansioon
tai soittamalla uimahallin kassalle 22.8. klo 11.00
alkaen. Aamuvesijumppaan ei tarvita ilmoittautumista ollenkaan.
Senioreiden ja erityisryhmien
hinnat
Kausimaksut:
1 ryhmä viikossa 23 €
2 ryhmää viikossa 35 €
* Vesiliikunta- ja kuntosaliryhmissä maksetaan lisäksi
uimahalli- tai kuntosalimaksu.
** 29.10. alkaen yhden viikottaisen ryhmän kausimaksu
on 10 €.
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
Tiistaina 28.8. on Lappeenrannan uimahallissa
vesiliikuntatapahtuma, silloin ohjaajat ovat
henkilökohtaisesti tavattavissa. ilmoittautuessasi sitoudut maksamaan Lappeenrannan
kaupungin määrittelemän liikuntaryhmän
ohjausmaksun.
tuolijumpat
Ti
Ke
Ke
Ke
Pe
11.30 – 12.15
9.30 – 10.15
10.45 – 11.30
13.00 – 13.45
9.00 – 9.45
Monari
Kauppakadun palvelukeskus
Juurakkokadun palvelutalo
Lauritsalatalo
Monari
Kevytjumpat
Ma 14.00 – 14.45 Pontuksen nuorisotalo
Ma 15.15 – 16.00 Lauritsalan alakoulu
Ti 9.00 – 9.45
Lpr urheilutalo, voimistelusali
Ti 14.15 – 15.00 Mäntylän koulu
Ti 15.00 – 15.45 Kourulan palloiluhalli
Ke 12.00 – 12.45 Sammonlahti, liikuntahalli
Ke 15.00 – 15.45 Voisalmen koulu
To 10.15 – 11.00
Lpr urheilutalo, voimistelusali
To 10.30 – 11.15
Lauritsalatalo
Pe 11.15 – 12.00
Nuijamaan koulu
Tuolijumppa- ja kevytjumppatunnit on suunnattu
henkilöille, jotka kokevat tarvitsevansa kevyempää
ja hypytöntä liikuntaa. Jumpat tehdään musiikin
tahdissa, välineitä apuna käyttäen. Tule suoraan
jumppaamaan ja ilmoittaudu paikan päällä mukaan.
Muut ryhmät
Ma 9.00 – 10.00
Lihashuolto, LPR judosali*
Ma 9.00 – 10.00
Tasapaino, Joutsenohalli
Ma 9.00 – 11.00
Sisäcurling, Rientola
Ma 10.00 – 11.00 Senioritanssi, Korvenkylä
Ma 17.00 – 17.45
Selkäryhmä, Aktiva
Ti 10.30 – 11.30 Tasapaino, LPR voimistelusali*
Ke 15.15 – 16.00 Selkäryhmä, LPR voimistelusali
To 9.00 – 11.00
Sisäcurling, Rientola
To 9.00 – 10.00
Lihashuolto, LPR judosali*
To 15.00 – 16.00 XL- ryhmä, LPR voimistelusali*
* merkittyihin ryhmiin ilmoittautuminen
Eveliina Pusa, puh. 040 776 9560
Uutta toimintaa
kuntosalilla!
Vapaa kuntosaliharjoittelu/
kuntosaliopastus
Senioreiden
liikuntakurssit
40 €
40 €
Hinta 40 € / henkilö, sisältää:
■ 10 ohjattua harjoituskertaa
■ asiantuntevaa opastusta ja ohjausta
■ antaa valmiudet itsenäiseen harjoitteluun
■ 3 kirjallista harjoitusohjelmaa +
lihashuolto-ohjelma
Ilmoittautumiset ja lisätiedot ohjaaja
Eveliina Pusa puh. 040 776 9560
Voimaa ja tasapainoa,
Lpr urheilutalo
Vuorot ovat tarkoitettu senioreille, erityisryhmäläisille sekä vähän liikkuville työikäisille. Kuntosalivuorolla on mahdollisuus harjoitella itsenäisesti, mutta
ohjaaja on paikalla antamassa tarvittaessa kuntosali- ja laiteopastusta. Ryhmään ei tarvita etukäteisilmoittautumista. Hinta: kuntosalimaksu
Ma
Ti
Ke
To
Pe
Pe
17.00 – 18.00
15.00 – 16.00
8.00 – 9.30
8.00 – 9.30
8.30 – 10.00
10.00 – 11.00
Joutsenohalli
Sammonlahti
LPR uimahalli (sis. uinti)
LPR uimahalli (sis. uinti)
Joutsenohalli
Sammonlahti
työikäisten kuntosalikurssi
9.10. – 19.10.
ti ja pe klo 10.30 – 12
20 €
Kurssilla saa helppoja tasapainoon ja lihasvoimaan
liittyviä vinkkejä kotona harjoitteluun. Välineenä
mm. kuminauhat, keppi ja pieni pallo. Kurssi soveltuu kaikille aiheesta kiinnostuneille sekä vertaisohjaajille. Ohjaaja Eveliina Pusa. Hinta 20 €/hlö.
KUntOSaLI­kurssi
Ilmoittautumiset ja lisätiedot ohjaaja
Eveliina Pusa puh. 040 776 9560
Lisätietoja ja ilmoittautuminen ohjaaja Eveliina Pusa
puh. 040 776 9560 tai eveliina.pusa@lappeenranta.fi
Sammonlahden kuntosali
10.9.–8.10. ma klo 16.30–17.30
Hinta 40 € sis. opastuksen, ohjelman ja
kehonkoostumusmittauksen.
17
Kahvakuulatreeni
tee Se SuomiMiehenä – liiku!
ryhmät kokoontuvat kerran viikossa
3.9 – 7.12.2012
Lappeenrannassa:
Ma 20.00 – 21.30
Ti 15.00 – 16.15
Ti 20.30 – 21.30
Ke 06.30 – 07.30
Ke 18.00 – 19.15
Ke 19.45 – 21.00
Pe 6.30 – 7.30
Joutsenossa:
Ti 20.00 – 21.00
To 18.30 – 20.00
Lauritsalan yläkoulu (futsal)
Urheilutalo (sähly)
Myllymäen koulu (lentopallo)
Urheilutalo (aamukoris)
Skinnarilan koulu (kuntopiiri)
Kesämäenrinteenkoulu (sähly)
Urheilutalo (lihashuoltoryhmä)
Joutsenohalli (palloiluryhmä)
Joutsenohalli (vaihtuva ohj.)
Ilmoittautumiset 30.8.2012 mennessä
Lappeenrannan ryhmiin:
Markku Timonen puh. 050 411 7680
manka@markkutimonen.net
heVI ­vesijumppa, pe klo 11.00 – 11.30
Ryhmä on suunnattu ylipainoisille miehille ja naisille
ja pidetään Lappeenrannan uimahallissa hallin ollessa
suljettuna.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen:
Sirpa Ahokainen puh. 040 674 2869
Etsitään yhdessä liikunnan iloa ja hyvää oloa!
Kevennetty cirkuit / kiertoharjoittelu
ma klo 9.30 – 10.30 Lpr uimahallin kuntosalilla
Kiertoharjoittelun jälkeen mahdollisuus osallistua
klo 11.00 alkavaan ohjattuun vesijumppaan. Hinta:
uimahallimaksu
Ilmoittautuminen: uimahallin kassalla olevaan kansioon, 2 varausta / hlö kerrallaan, 22.8. klo 11.00 alkaen
työikäisille suunnatut ryhmät:
Vesijumpat
Ma
Ti
Ti
Ke
To
6.30 – 7.00
15.15 – 15.45
16.00 – 16.30
17.30 – 18.00
6.30 – 7.00
Muut ryhmät
Ma 9.00 – 9.45
Ma 9.30 – 10.30
Ma
Ke
Ke
To
To
17.00 – 17.45
15.15 – 16.00
16.30 – 17.30
9.00 – 10.00
15.00 – 16.00
Allasjumppa
Syväallasjumppa*
Syväallasjumppa*
Syväallasjumppa*
Syväallasjumppa*
Ti
Ke
16.30 – 17.30
18.00 – 19.00
Kimpinen (3.9. – 22.10.)
Joutsenon kenttä (3.9. – 3.12.)
Hinta 5 €/kerta (oma kuula mukaan)
Ohjaajina Lauri Kekäläinen ja Joonas Selenius
erityisryhmien liikunta
Liikuntaryhmät ovat vapaa-ajalla tapahtuvia
harrastusryhmiä henkilöille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai
sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti
tarjolla oleviin liikuntaryhmiin. Liikuntaryhmiin tulo
edellyttää itsenäistä liikkumista sisätiloissa ja avustusta tarvitsevilla henkilöillä tulee olla oma avustaja.
Jokainen osallistuja osallistuu ryhmiin omalla vastuulla.
Ma 8.30 – 9.15
työikäiset
- näihin ryhmiin voi osallistua myös
60+ ikäiset oman kunnon mukaan.
naisille ja miehille
Lappeenrannan urheilutalo­uimahalli / Keilahalli
Joutsenon ryhmiin:
Kari Kinnunen puh. 040 508 2547
kari.kinnunen@ppj.inet.fi
Katso
keskiviikon liikunta­
iltojen ohjelma
www.lappeenranta.fi
­> ohjattu liikunta ­>
työikäisten
liikunta
Lihashuolto, LPR urheilutalo**
Kevennetty kiertoharjoittelu,
LPR uimahalli*
Selkäryhmä, Aktiva
Selkärymä, LPR urheilutalo
Cirkuit / kuntopiiri, Sammonlahti**
Lihashuolto, LPR urheilutalo**
XL-ryhmä**
* merkittyihin ryhmiin ilmoittaudutaan laittamalla nimi
LPR uimahallin kassalla olevaan varauskansioon tai
soittamalla uimahallin kassalle puh. 05 616 3020,
22.8. klo 11.00 alkaen
** ilmoittautuminen Eveliina Pusa puh. 040 776 9560 tai
eveliina.pusa@lappeenranta.fi
Muihin ryhmiin voi tulla suoraan mukaan ja ilmoittautua
ohjaajalle
Ma
Ma
Ma
Ma
Ti
Ti
Ke
To
To
To
10.30 – 12.00
10.30 – 12.00
13.00 – 14.00
14.30 – 15.30
12.30 – 13.15
14.30 – 15.30
15.15 – 16.00
10.00 – 10.30
14.30 – 15.00
15.00 – 16.00
Kehitysvammaisten liikunta,
voimistelusali
Sotaveteraanien kuntosali
ERLi kuntosali*
Mielenterveysryhmä, judosali
Soveltavan liikunnan ryhmä*
Kuntonyrkkeily, nyrkkeilysali*
Keilailu*
Selkäryhmä, voimistelusali
Erityisryhmien vesijumppa
Kehitysvammaisten vesijumppa
Vammaissulkapallo
Lehmuskodin juhlasali
Ma 18.00 – 19.00
Sovellettu tanssi*
Joutsenohalli
Ma 8.00 – 9.00
Ma 9.00 – 10.00
Kehitysvammaisten kuntosali
Kehitysvammaisten kuntosali
aktiva
Ma 17.00 – 17.45
Selkäryhmä
Veljeskodin uima­allas
To
To
18.00 – 19.00
19.00 – 20.00
Lasten sovellettu uinti*
Lasten sovellettu uinti*
Lappeenrannan seurakuntakeskus
To
16.30 – 17.30
Sovellettu pelikerho, koululaisille
ja nuorille*
Lpr harjoitusjäähalli
Su 10.30 – 11.30
Sovellettu jääkiekko, isät ja pojat*
(7.10. alkaen)
* Merkittyihin ryhmiin ilmoittautuminen
Mirva Lappalainen puh. 0400 157 514
erityisryhmien liikuntakurssit
tanssin taikaa soveltaen
la 6.10. klo 10 – 11.30
rientola, Joutseno
la 17.11. klo 10 – 11.30
rientola, Joutseno
Tanssituokiot sisältävät tanssiliikuntaa rennosti soveltaen mm. itämaisten ja latinalaisten rytmien tahdissa.
Ohjaajana Sirpa Vesterinen
Hinta 5 €/päivä
Tiedustelut ja ilmoittautuminen kurssia edeltävänä
tiistaina Mirva Lappalainen puh. 0400 157 514 tai
mirva.lappalainen@lappeenranta.fi
Soveltavan liikunnan ryhmä
Ma klo 14.30 –15.30 LPR urheilutalon
voimistelusalissa
Ryhmä on tarkoitettu työikäisille liikuntarajoitteisille
henkilöille, jotka liikkuvat omatoimisesti. Kukin osallistuja osallistuu toimintaan oman toimintakykynsä
mukaan.
Kaikista liikuntatoimen järjestämistä ryhmistä
sekä kursseista löytyy lisätietoja:
www.lappeenranta.fi Palvelut Liikunta ja ulkoilu
Ohjattu liikunta
sekä eri kohderyhmien esitteistä, joita on saatavana
kaupungin uimahalleista, urheilutalolta sekä
liikuntatoimistosta.
Liikuntaneuvonta
Hinta 30 € / kausi
Ohjelmassa mm. jumppaa, tasapainoharjoittelua ja
muuta liikuntaa soveltaen osallistujien toiveiden ja
mahdollisuuksien mukaan.
Ilmoittautuminen ja tiedustelut Mirva Lappalainen
puh. 0400 157 514 tai mirva.lappalainen@lappeenranta.fi
• Onko kuntosi päässyt repsahtamaan?
• Pitäisikö sinun terveytesi kannalta lisätä
liikuntaa, mutta et tiedä miten?
• Onko ylipainoa kertynyt jo liikaa?
• Onko liikuntasi vähäistä tai yksipuolista?
• Mistä löytyisi sopiva liikuntaryhmä?
Kenelle?
Liikuntaneuvonta on tarkoitettu 18 – 64 -vuotiaille kuntalaisille, joilla on selvästi kohonnut terveysriski, esim. kohonnut verenpaine, verensokeri, kolesteroli tai ylipaino
tai joiden liikunta on muuten vähäistä tai yksipuolista.
Liikuntaneuvontaa ei ole tarkoitettu aktiiviliikkujille.
Missä?
Lappeenrannan urheilutalolla (toimistokäytävä keilahallia vastapäätä) osoitteessa Pohjolankatu 29.
Miten?
Liikuntaneuvojina toimivat liikuntatoimen liikunnanohjaajat. Henkilökohtaiseen maksuttomaan liikuntaneuvontaan pääsee varaamalla ajan puh. 040 674 2869 /
Sirpa Ahokainen
Varaa aika maksuttomaan liikuntaneuvon­
taan, etsitään yhdessä juuri sinulle mielekäs
tapa liikkua!
Breakdance­kerhot
Armilan koululla perjantaisin 7.9.2012 alkaen
klo 17.00–18.00 (alkeis) ja klo 18.00–19.00 (jatko)
Kerhot on suunnattu kaikille breikkitanssista kiinnostuneille alakouluikäisille lapsille. Jatkokerhoon voi osallistua
jo breakdancea harrastaneet tai aikaisempina kausina
käyneet lapset.
Kerhon hinta 10€/kausi
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Kati Koivukangas
puh. 040 481 9399 tai kati.koivukangas@lappeenranta.fi
Lasten liikuntamaa
Järjestetään vuorosunnuntaisin klo 10.00 – 13.00
Kourulan palloiluhallissa ja Joutsenohallissa.
Liikuntamaat tarjoavat perheille yhteistä, turvallista ja
monipuolista liikuntaa. Toiminta soveltuu erittäin hyvin
myös erityislapsille. Toiminnassa tulee aina olla oma
aikuinen lapsella mukana. Hinta 1 €/lapsi
KOURULASSA toimii ohjattu erityistä tukea tarvitsevien esikoululaisten ja koululaisten liikuntaryhmä
aina ennen liikuntamaata klo 9–10.00. Ryhmän ohjaajana
toimii Eija ihalainen. Hinta 3€/lapsi.
Lisätietoja ohjatusta ryhmästä Eija Ihalaiselta
puh. 040 744 1239
Aikataulut löytyvät www.lappeenranta.fi / liikunta ja
ulkoilu -> ohjattu liikunta -> perheiden liikunta
Kourulan palloiluhalli
Su 23.9. 10.00 – 13.00
Su 7.10. 10.00 – 13.00
Su 21.10. 10.00 – 13.00
Su 4.11. 10.00 – 13.00
Su 18.11. 10.00 – 13.00
Su 2.12. 10.00 – 13.00
Joutsenohalli
Su 30.9. 10.00 – 13.00
Su 14.10. 10.00 – 13.00
Su 28.10. 10.00 – 13.00
Su 11.11. 10.00 – 13.00
Su 25.11. 10.00 – 13.00
Su 9.12. 10.00 – 13.00
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
18
Lappeenrannan kaupungin
tapahtumakalenteri syyskaudelle 2012
Kulttuuri­
toimiston
tapahtumia
Seuraa tapahtumatarjontaa: www.lappeenranta.fi
Huom! Muutokset mahdollisia.
Lappeenrannan
kaupunginorkesteri
XI Ja Kitara Soi ­festi­
vaali 25. – 28.10.2012
Lappeenrannan kaupunginorkesterin syksy 2012
SYYSKUU
Chamber II
ke 5.9. etelä­Karjalan taidemuseo
klo 19
Kaupunginorkesterin yhtyeitä
Farrenc - Villa-Lobos – Schubert
Saimaa Sinfonietta – arto noras 70 v.
Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa
to 20.9. Lappeenranta­sali klo 19
Johtaa Tibor Bogányi
Solisti Arto Noras, sello
Vuori – Sallinen – Haydn – Martin
LOKAKUU
Muusikot / Musicians
i viulu – i violin
Tero Latvala, i konserttimestari
Esa Ahokainen, ii konserttimestari
Anne Kareinen, äj
Riitta Lind, väj
Huilu – Flute
Aino Vesala, äj
Tiina Heinonen, väj
Oboe – Oboi
Mika Suihko, äj
Hannu Perttilä, väj
ii viulu – ii violin
Jaana Kauppinen, äj
Terhi Paldanius, vuor.äj
Boguslaw Kobierski, väj
Klarinetti – Clarinet
Jorma Lautanen, äj
Alttoviulu – Viola
Markus Sarantola, äj
Taija Pelkonen, väj
Fagotti – Bassoon
Matti Syrjälä, äj
Käyrätorvi – Horn
Annu Salminen, äj
Matti Leppälä, väj
Sello – Violoncello
Eeva-Maria Pykäläinen,
soolosellisti
Esa Lehtola, väj
Lyömäsoittimet – Percussion
Jukka Piiparinen, äj
Kontrabasso – Contrabass
Pentti Vesala, äj
Galleria pihatto
syksy 2012
07.08. – 26.08.
Hanna Järvenpää, teepussiteoksia
28.08. – 16.09.
Tiina Torkkeli ja Jarmo Kukkonen, lehmäaiheita ja maalauksia
18.09. – 07.10.
Saara Pakarinen
09.10. – 28.10.
Heli Mäkelä-Arvela: ”Nau! Haa!/
Mo Views”, maalauksia
30.10. – 25.11.
”Tuhkaa ja timantteja”,
nykykorunäyttely
27.11. – 30.12.
Hanne Juga: ”Maalauksia
meren ääreltä”
GaLLerIa pIhattO
VALTAKATU 80
53130 LAPPEENRANTA
www.e-ktaide.net
info@e-ktaide.net
puh. 040 680 4071
avoinna: Ti-PE 11-16,
LA-SU 11-15
vapaa pääsy
äj äänenjohtaja,
väj varaäänenjohtaja
nuorisotoimen
tapahtumat
3.9.
7. lk tutustumisilta,
Lauritsalatalo
7.9.
7-party, Monari
15.9.
Disco Pontuksen
nuorisotalolla
21.­23.9. Nuorisotoimen syystyöleirit Asinsaaressa, Päiviössä
ja Muukonsaaressa
5.10.
Monari LiVE
12.10.
Kehy-disco, Monari
5.­10.11. Ehkäisevän päihdetyön
viikko, teematapahtumia
nuorisotiloilla
9.11.
Kaamospuhallus, Lappeenrannan urheilutalo
30.11.
Kehy-disco, Monari
14.12.
Monari LiVE
Muutokset mahdollisia! Lisätietoja:
www.lappeenranta.fi > palvelut >
nuorisopalvelut > nuorisotoimen
tapahtumakalenteri
Nuorisotilat aukeavat syyskuun alussa. Katso aukioloajat netistä:
www.lappeenranta.fi > palvelut >
nuorisopalvelut > nuorisotilat
Nuorisotoimen Klubikortilla ilmaiseksi matsiin! Katso Klubikorttiottelut netistä: www.lappeenranta.fi
> palvelut > nuorisopalvelut >
nuorisotilat > klubikortti
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
Bachin konsertot
to 4.10. Lappeenranta­sali klo 19
Johtaja-solisti Jaakko Kuusisto, viulu
Bach – Adams – Sallinen
Vuodenajat
to 11.10. Lappeen Marian kirkko
klo 19
Leader Jukka Untamala, viulu
Mukana Jarmo Julkunen, luuttu
Haydn – Vasks – Piazzolla
Saimaa Sinfonietta
to 25.10. Lappeenranta­sali klo 19
Johtaa Anna-Maria Helsing
Solisti Henri Sigfridsson, piano
Purcell – Pulkkis – Poulenc
MARRASKUU
Chamber III – toivotut klassikot
to 8.11. Lappeenranta­sali klo 19
Kaupunginorkesterin yhtyeitä,
mukana Vjatsheslav Novikov, piano
Mozart - Schumann
avoimet
vanhempainillat
syksyllä 2012
tUeMMe VanheMMUUtta
– VaUVaSta KOhtI aIKUISUUtta
Lappeenrannan kaupungintalon Lappeenranta-salissa
kello 18.00 – 20.00
Ti 25.9. Teemana
suvaitsevaisuus
puhujana Pekka Haavisto, kansanedustaja
Ti 6.11. Teemana hyveet ja
hyvekasvatus
puhujana Laura Moilanen, erityisluokanopettaja, ratkaisukeskeinen
neuropsykiatrian valmentaja
Tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia kaikille lasten ja nuorten
kasvusta ja kehityksestä tietoa
haluaville. Ne tarjoavat avaimia
erilaisten arkipäivän pulmien ratkaisuun uusilla menetelmillä.
Järjestäjät Lappeenrannan lasten
ja nuorten hyvinvointityöryhmä ja
Etelä-Karjalan kesäyliopisto
Variaatiot klarinetille
ke 14.11. Lappeenranta­sali
klo 19
Johtaa András Vass
Solisti Olli Leppäniemi, klarinetti
Csiky – Gardonyi – Rossini –
Haydn
Kaamos katkolle
ke 21.11. Lappeenranta­sali
klo 19
Yhteistyössä Rakuunasoittokunnan kanssa
Johtaa musiikkimajuri Jyrki
Koskinen
Solistit Emilia Vesalainen ja
Jyrki Anttila
On hetki ystävien ja laulu rakkauden, kun kaikki unelmaa on vaan!
JOULUKUU
ti 4.12. JOULUiNEN iLTASOiTTO
klo 18, Pääkirjasto
ke 5.12. JOULUiNEN PäiVäMATiNEA klo 16, Prisma
Ennakkomyynti:
KAUPUNGiNTEATTERiN
LiPUNMYYNTi, Valtakatu 56,
puh. 05 6162290, ti-la klo 11-17
Lippupisteen myyntipisteet kautta
maan.
Lippuja ovelta tunti ennen
konserttia.
Lisätietoja konserteista: intendentti
Milko Vesalainen 040 5478 706
orkesterin toimisto 0400 154 592,
040 5733 890
Vanhusten
liikunnallinen
kesäpäivä
Lappeenrannan vanhusneuvosto
järjestää
Ikääntyvien
liikunnallisen kesä­
päivän Kimpisellä
6.9.2012 klo 12­14
Ohjelma:
tervetuloa toivotus:
Jaakko Tuomi
tanhu ­ esitys
Senioritanssi ­ esitys
Istumatanssia
65+ liikuntapiirakan esittely
hajaantuminen kentälle:
Kentällä erilaisia pelejä mm.
kyykkää ja mölkkyä
Sauvakävelyn tekniikan
opastusta
Tasapainon harjoitteita
Yhdistysten toiminnan esittelyä
Lappeenrannan urheilumiehet
myyvät kahvia ja makkaraa.
To 25.10. Festivaalin avajaiskonsertti Laulun siivin
Musiikkiopiston Helkiö-sali klo 19
Pia Freund, sopraano
Jyrki Myllärinen, kitara
Festivaalin avajaiskonsertin
ohjelmistossa käydään lävitse
tunteiden kirjoa ilosta ja rakkaudesta aina syvään suruun.
Luvassa on kansanlauluja Espanjasta, Kataloniasta, Englannista ja
Suomesta. Solistina vuoden 1992
Lappeenrannan laulukilpailun
voittaja, sopraano Pia Freund.
Pe 26.10. Bachia barokkiluutulla
Vanha Raatihuone klo 19
Xavier Díaz –Latorre,
barokkiluuttu
Ohjelmassa Johann Sebastian
Bachin luuttusarjoja. J.S. Bachin
upeat luuttuteokset originaaliinstrumentillä soitettuina ovat
nykykuulijalle harvinaista
herkkua. Katalonialainen Xavier
Díaz-Latorre kuuluu luutistien
eliittiin. Hän on esiintynyt ympäri maailmaa sekä solistina että
gambisti/kapellimestari Jordi
Savallin yhtyeessä.
La 27.10. Mestari esittäytyy
Musiikkiopiston Helkiö-sali klo 17
Jukka Tiensuu, sävellys,
cembalo (omaa tuotantoa)
Menestyneimpiin suomalaisiin
säveltäjiin ja koko suomalaisen
musiikkielämän merkittävimpiin
vaikuttajiin kuuluva säveltäjä
Jukka Tiensuu isännöi tätä
konserttia, jonka ohjelmisto
ja esiintyjät tulevat olemaan
yllätyksiä…
Su 28.10. Päätöskonsertti
”Le avventure d´amore”,
Rakkautta ja draamaa
1800-luvun tyyliin
Musiikkiopiston Helkiö-sali klo 16
Pasi Eerikäinen, viulu
Markus Hohti, sello
Niku Martikainen, kitara
Jyrki Myllärinen, kitara
Päätöskonsertissa kuullaan
italialaista kamarimusiikkia
1800-luvulta. Luvassa on sekä
säihkyvää virtuositeettia että
wieniläisklassista saippuaoopperaa! Miltä mahtavat kuulostaa
rakkauden horjuvat ensiaskeleet
musiikin kielellä?
Katso lisätietoja: www.lappeenranta.fi > Palvelut > Kulttuuri >
Tapahtumahelmet > Ja_Kitara_Soi
19
Löydä itsesi museossa
Ilmaisen sisäänpääsyn museoperjantait 7.9., 5.10., 2.11. ja 7.12.
Museot avoinna ti-su 11-17
etelä­Karjalan taidemuseo
etelä­Karjalan museo
Kristiinankatu 8-10
53900 Linnoitus, Lappeenranta
Kristiinankatu 15,
53900 Linnoitus, Lappeenranta
näyttelyt:
näyttelyt:
Maisema rajan takana
19.6. – 30.9.2012
ViELä EHTii! I.K. Inha – Unelma maisemasta
Näyttely vie matkalle Laatokan, Aunuksen ja
Vienan maisemiin maalausten, valokuvien ja
nykydokumentoinnin keinoin.
ja enteet ja ennustukset Koiramäen
tapaan 26.8. saakka.
Kuva Reija Eeva, EKM
Äänekäs hiljaisuus
– Kaisu Koivisto
16.10.2012 – 3.2.2013
Retrospektiivinen näyttely
taiteilija Kaisu Koiviston
tuotannosta.
Vankila tien päässä – Konnunsuon
vankila 1918­2011 18.9.2012 – 24.2.2013
Kuva: Kaisu Koivisto,
Bambience, 2010.
Näyttely esittelee Konnunsuon vankilan tarinaa vuoden
1918 vankisiirtolasta vankilan lakkauttamiseen vuoden
2011 lopussa.
Muisku! –Koettava näyttely
30.10.2012 – 3.2.2013
Lisäksi perusnäyttely rajalla
– Kolme karjalaista kaupunkia.
Värikäs näyttely, jonka taideteokset
kutsuvat kaikenikäisiä osallistumaan.
Näyttely kertoo Lappeenrannasta, Viipurista ja
Käkisalmesta.
Galleria Laura
Wolkoffin talomuseo
Kauppakatu 25, 53100 Lappeenranta
Avoinna ma-pe 10-17, la 10-14
Kauppakatu 26, 53100 Lappeenranta
Avoinna la-su 11-17
tila ja tekstiili – taidekutomon
tuotantoa julkisissa tiloissa.
21.9. – 14.11.2012
Wolkoffin joulu
8.12. – 23.12. ja
26.12.2012
MetKat – lastenkulttuuri­
viikot 12. – 25.11.2012
Metkat-viikot laajenevat tänä
vuonna kahden viikon tapahtumaksi.
Lastenkulttuuritoimijoiden yhteistyö tuottaa vuosittain mittavan
Metkat – lastenkulttuurin teemaviikon. Lastenkulttuuriviikot järjestetään vuosittain YK:n Lapsen
oikeuksien päivän aikaan.
Metkat-viikot huipentuvat
Lapsen oikeuksien päivän
20.11.2012 juhlatilaisuuteen.
Juhlaa vietetään Lappeenrannan
Kirkkopuistossa tiistaina 20.11.
klo 12. Lauletaan yhdessä ja
luetaan lasten oikeuksista. Taito
Etelä-Karjala pukee Kirkkopuiston
Toivomuspuut neulegraffiteihin.
Tilaisuus on kaikille avoin.
Willikinon
leffat löytyvät viikon
40 jälkeen
www.lastenmetku.fi
-sivustoilta.
Muista myös! Kaupungin kulttuurilaitosten, koulujen, taidejärjestöjen ja Metkun yhteistyössä
tuottama kulttuurikasvatusohjelma Kulttuuripolku tarjoaa
jokaiselle lappeenrantalaiselle
peruskoululaiselle maksuttoman
tutustumisen kaupungin kulttuurilaitoksiin ja taiteen harrastamisen mahdollisuuksiin.
Lisätietoja www.lastenmetku.fi /
puh. 040 187 4331
Willikino- lasten ja nuorten elokuvafestarit tarjoavat koululaisryhmille ja kaupunkilaisille maksuttomia elokuvia. Tänä vuonna
Willikino on 20.–22.11.2012 ja
vuoden teema on Tulevaisuus
ja unelmat! Elokuviin liittyy Koulukinon tehtäviä, joita koululaiset
voivat tehdä ennen ja jälkeen
elokuvan katsomisen.
Juhlaviikko tarjoaa lapsille ja
nuorille myös paljon muita kulttuuri- ja taidehetkiä ja -elämyksiä
eri puolilla Lappeenrantaa ja
maakuntaa. Metkat lastenkulttuuriviikon tarkempi ohjelma ja
Syksyn tapahtumia museoissa mm.
Kaupunginorkesterin
konsertti
Chamber II
ke 5.9. klo 19
Etelä-Karjalan taidemuseo
Kaupunginorkesterin yhtyeitä
Farrenc - Villa-Lobos – Schubert
Vankila tien päässä
-seminaari
la 27.10. klo 10 – 15.45
Etelä-Karjalan museon pienoisteatteri, Linnoitus, Kristiinankatu 15. ilmoittautumiset ja
lisätiedot www.kesyli.net
Muisku! –näyttelyn toiminnallinen
avajaispäivä ti 30.10 klo 13 – 15
Tenavien (3-4 v.) maalaus- ja musiikkityöpaja ke 21.11. klo 9.30 – 11
Etelä-Karjalan taidemuseo
Yhteistyössä Lappeenrannan
musiikkiopiston kanssa.
Lisätietoja museot@lappeenranta.fi
Seuraa museoiden tapahtumatarjontaa osoitteessa www.lappeenranta.fi/museot
ja www.facebook.com/lappeenrannanmuseot
Lappeenrannan
maakuntakirjastossa
askartelua ja tuunausta
21.-22.8. klo 15 – 18 opastetaan kirjojen muovittamista (pääkirjasto, Joutseno, Lauritsala, Sammonlahti). Syksyn mittaan tuunataan myös koruja,
paperia, joulukortteja…
Musiikkia pääkirjastossa
Lapsille:
to 20.9.
klo 17
Ujo lohikäärme­pöytäteatteriesitykset
ti 16.10.
klo 18
ti 13.11.
klo 18
Yhteislaulutilaisuudet alkavat,
Antti Taipale laulattaa
Hetken tie on kevyt - runo ja
musiikkiesitys / Minna Mänttäri ja
Seppo äikäs
Levyraati, juontajana Antti Taipale
avoimet ovet pääkirjastossa
ti 25.9. Tutustumiskierroksia suomeksi, englanniksi,
viroksi, ja venäjäksi
Martat antavat sienineuvontaa
Kirjailijavieraita pääkirjastossa:
pe 24.8.
ke 26.9.
klo 18
ma 5.11.
klo 18
klo 12 – 14
pääkirjasto
Kävelyllä Viipurissa viidellä vuosi­
sadalla, professori Kimmo Katajala
ma 3.9.
klo 18.30
pääkirjasto
Vanhoja valokuvia Lauritsalasta
1940­1950 ­luvuilta,
Markku Laurikaisen kokoelmat
ke 12.9.
klo 17
Lauritsalan kirjasto
Zinaida Lindén (tilaisuus venäjänkielinen, tulkkaus suomeksi)
Virpi Hämeen-Anttila
Kansallispukunäytös
ma 29.10. klo 18
Kalevalaiset naiset
Lukupiirit
nuorille, aikuisille ja venäjänkielisille aloittavat syyskuun alussa.
(pääkirjasto, Joutseno, Lauritsala, Sammonlahti, Voisalmi)
alkaen ti 25.9. klo 9.30
elokuvaesityksiä
kerran kuussa, alkaen ma 3.9. Vainikkalan kirjastossa (myös pääkirjasto, Joutseno, Lauritsala, Sammonlahti, Voisalmi, Ylämaa)
nukketeatteriesitys
peukaloliisa
nukketeatteri Sytkyt
ti 20.11.
ke 21.11.
klo 18
pääkirjasto
klo 9.30 pääkirjasto
taikurimestari Jorma
Vertasen taikashow
ke 21.11.
lahti
klo 18
Sammon-
Tarkista tapahtumien tarkat ajat kirjastosta!
www.lappeenranta.fi/kirjasto
www.facebook.com/lappeenrannanmaakuntakirjasto
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
20
hersyvää iloa ja suuria tunteita
www.lappeenrannanteatteri.fi
KAUPUNGINTEATTERIN SYKSYN OHJELMISTO
Pääesiintyjänä Prahan Kansallisteatterin baletti
Pe 24.8. klo 19 sekä La 25.8. klo 14 ja klo 19 Jukola-sali
Tiedustele mahdollisesti vapautuvia lippuja esitysviikolla!
Lipunmyynti ja varaukset:
Valtakadun lippupiste on avoinna ti-la klo 11-17 sekä aina 2 h ennen
esitystä.
Lippupisteen myyntipisteet kautta maan.
Poikkeukselliset aukioloajat nähtävissä nettisivuiltamme.
R-kioskit tai Citymarket LPR
(palvelumaksu 2,50-3,50 €/lippu)
Nettivaraukset: www.lappeenrannanteatteri.fi tai www.lippu.fi
Hampton - Klemola - Perä
E N S I-I
Ohjaus ja käsikirjoitus: Työryhmä
Sovitukset: pauliina Kiuru, Juk­
ka nykänen ja antti Vauramo
Koreografi: peter pihlström
6Pack on hillittömän hauska ja uudenlainen musiikkiteatteriryhmä,
jossa yhdistyy laulu, tanssi, stand
up-komikkaa ja katuteatteri.
Tarina valloittamisen halusta ja antautumisen pelosta on sovitettu suomalaiseen mielenmaisemaan.
To 18.10. klo 19 Jukola-sali
Liput 25 €, kesto 2 h (sis. väliajan)
15.9.
-sali
SYYSKUU
LOKAKUU
JOULUKUU
Ensi-ilta
Jukola-salissa
la 15.9. klo 19
pe 21.9. klo 19
la 22.9. klo 19
pe 28.9. klo 19
la 29.9. klo 19
pe
la
la
ke
la 1.12. klo 19
la 8.12. klo 19
la 15.12. klo 19
Jukola
5.10.
6.10.
20.10.
31.10.
klo 19
klo 19
klo 19
klo 13
Liput: 18/16/15/12 €
MARRASKUU
la 10.11. klo 19
la 17.11. klo 19
la 24.11. klo 19
Musiikki: Matti Puurtinen
Seksi on valtakuntia
kaatava voima
Varoitus
esitys sisältää
voimasanoja!
LOKAKUU
MARRASKUU
JOULUKUU
Ensi-ilta
la 13.10. klo 19
pe 19.10. klo 19
la 20.10. klo 13
to 25.10. klo 13
ja 19
pe 26.10. klo 19
la 27.10. klo 13
pe
pe
la
ke
to
pe
la
to
pe
la
ke
to
pe
la
ke
pe
la
to
pe
la
pe
la
Liput:
32/30/29/20 €
Musiikkilisä firmalipuille 5 €
2.11.
9.11.
10.11.
14.11.
15.11.
16.11.
17.11.
22.11.
23.11.
24.11.
28.11.
29.11.
30.11.
klo19
klo 19
klo 13
klo 19
klo 19
klo 19
klo 13
klo 19
klo 19
klo 13
klo 19
klo 19
klo 19
1.12.
5.12.
7.12.
8.12.
13.12.
14.12.
15.12.
28.12.
29.12.
iSSN-L 1798-4084
iSSN 1798-4084
Painos 43 000
Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI
Pe 26.10. klo 20 Veeran
kammari
Liput 20 €, kesto 1 h 45 min
(ei väliaikaa)
klo 13
klo 19
klo 19
klo 13
klo 19
klo 19
klo 13
klo 13
klo 19
Rooleissa: Jaana raski,
hannele Laaksonen ja
Sirkka Seittu
Piano: päivi Federley
Vaikka omaa ikääntymistä ei
voi estää, siihen voi suhtautua huumorilla!
Liput 20 €, kesto n. 2 h 15
min väliaikoineen
ikärajasuositus K-15
La 27.10 klo 19 Jukola-sali
Liput 16 €, kesto 1 h 30 min + väliaika
Takuuvarmaa hullunhauskaa Nikoa
Esitykset Veeran
kammarissa
Ke 17.10. klo 19
To 18.10. klo 10
To 18.10. klo 13
Pe 19.10. klo 10
La 30.10. klo 10
Veeran kammari
pe 9.11. klo 13 ja 19
la 10.11. klo 13
ke 14.11. klo 19
la 17.11. klo 19
Hulvatonta ironiaa ikääntymisestä
riksteattern Dödsdansen & Vi har det bra
Ohjaus: Dritëro Kasapi
Teatterikiertue saapuu Lappeenrantaan. Kaksi pienoisnäytelmää ruotsin kielellä,
jotka molemmat tekstitetty
suomeksi.
Ma 12.11. klo 19 Jukola-sali
Liput 15 €, kesto n. 2 h 30 min (sis.
väliajan)
Tule ja päivitä samalla ruotsinkielen
taitosi
tontut Suutareina
Ohjaus: Pekka Laasonen
Veeran kammari
to 22.11. klo 10
pe 23.11. klo 10
ti 27.11. klo 10 Liput:
ke 28.11. klo 10 aikuiset 12 €, Esitys sopii kaikille yli 3-vuotiaille.
to 29.11. klo 18 lapset ja ryh- Grimmin kansansatu nyt näytelmänä
pe 30.11. klo 18 mät 10 €
kaikille lapsille ja lapsenmielisille
Uudenvuoden show
Liput: 15/12/10 €
Ma 31.12.2012 klo 19 Jukola-sali
Liput: kaikki liput 15 € paitsi alle
16-vuotiaat lapset 10 €
HäH on pakko
kattoo!
Hauskanpitoa teatterissa
Uudenvuoden kunniaksi
Päätoimittaja
Viestintäjohtaja
Alina Kujansivu
Tuottaja
Niko Kivelä jatkaa huippuhauskaa ja
suosittua Stand up-klubiaan kutsumalla vieraikseen Suomen ehdottomasti hauskimmat lavakoomikot
kaupunginteatterin lavalle! Esiintyjät
ilmoitetaan myöhemmin.
menoa ikääntymisen ympärillä
Ohjaus: ilmo Ranne
Tutustu tarkemmin: www.lappeenrannanteatteri.fi
4. vuosikerta
Näyttelijät: Markus riuttu,
tiina Weckström
paraSta ennen
naisten Juttu 3 – villiä
Myrskyluodon tekijäjoukkoa on täydennetty luomalla
kunnianhimoinen yhteistyö Lappeenrannan musiikkiopiston kanssa. Mukana on iso joukko nuoria laulajia, soittajia
ja näyttelijöitä. Lappeenrannan teatterin tulevaisuuden
tekijät saavat ensikosketuksensa teatterimaailmaan ammattilaisten rinnalla ja tukemana.
ilmestyy myös internetissä
www.lappeenranta.fi
Vincent river
all Stars
Väkevää draamaa –
täydellistä näyttelijätyötä
Ohjaus: ilari Nummi ja Jari Juutinen
on the stage
Käsikirjoitus: ilona
ATTENTION 2011 Pukkila
keväällä toteutettu Toteutus: Sanna Kempsupersuosittu nuor- painen, Seppo Kaisanten näytelmä palaa lahti, ilona Pukkila ja
lavalle.
Samuli Punkka
niko Kivelä
Loistava Mikko Roihan ohjaus
Tule avaamaan mielesi, aistisi ja tunteesi. Tunne meren
lempeys ja ankaruus. Koe luonnon voimaannuttava
vaikutus. Tule jakamaan nuoruuden uhma, rakastumisen
riemu ja menetyksen suru, synnytyksen kivut ja syntymän onni. Kotituvan lämpö. Hetki rakkaan sylissä.
Lappeenrannan kaupungin asukaslehti
ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan
kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa.
6pack On Broadway
Näytelmäkirjailija, ohjaaja ja näyttelijä Leea Klemola on palkittu
taiteellisista ansioistaan mm. Pro Finlandia-mitalilla. Nyt Klemola
ohjaa Lappeenrannan kaupunginteatteriin näytelmää ruumiillisen rakkauden voimasta ja vallasta.
LTA
17.8.2012
VIERAILUESITYKSET:
Lappeenrannan Balettigaala 2012
Mervi Palonen (MP)
mervi.palonen@lappeenranta.fi
puh. 040 184 9610
Liikuntakalenteri
Aija Rautio
Kansikuva
Raimo Suomela
Tapahtumakalenteri
Sirpa Tallqvist
Ulkoasu ja taitto
Mediakolmio Oy
Seuraava lehti ilmestyy
tammikuussa 2013.