www.lappeenranta.fi RS Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 23.8.2010 Syksyn Liikuntakalenteri s. 16 Tapahtumakalenteri s.18 etaan ka edote, ja i t n e n i Julk ”Saatte elämässänne paljon numeroita, mutta tärkeintä on, että ihmisyys on täysi kymppi.” Liisa Kantonen s. 8 ”Haapajärven kuivatushanke on vuosisadan tapahtuma, jota todennäköisesti tullaan ihmettelemään ympäri Suomea.” Jorma Vilkko s. 6 ikkiin talouksiin 2 PÄÄKIRJOITUS 23.8.2010 Vaurautta ja monipuolisia palveluja kansainvälistymisen ansiosta Tilastojen mukaan Lappeenrannassa käy vuosittain noin 660 000 venäläistä matkailijaa eli keskimäärin hieman yli 1800 matkailijaa päivässä. Tänä vuonna kävijämäärät ovat näitäkin lukuja suurempia ja kuka tahansa voi kaupungilla liikkuessaan todeta, että venäläiset kuuluvat oleellisesti katukuvaamme. Ei ole sattumaa, että venäläisten ostosmatkailijoiden määrä on Lappeenrannassa suurempi kuin muissa Suomen kaupungeissa. Tähän tulokseen pääseminen on edellyttänyt pitkäjänteistä kaupallisten palvelujen kehittämistyötä. Palvelutasoamme parantaa huomattavasti myös se, että lappeenrantalaiset yrittäjät ovat onnistuneet löytämään palvelukseensa venäjän kielen taitoista henkilökuntaa. Venäläismatkailijoista ja sijainnistamme EU:n ja Venäjän rajalla on Lappeenrannan seudulle erittäin paljon taloudellista hyötyä. Kun yritystoiminnan ja elinkeinoelämän vilkastumisen ansiosta kaupunkimme verotulot kasvavat, pystymme monipuolistamaan myös palvelutarjontaamme. Venäjän työllistävä vaikutus kaupungissamme on merkittävä: arviolta noin 1400 henkilöä työllistyy rajan läheisyyden ansiosta. Tähän lukuun sisältyvät kaupalliset ja muun palvelusektorin työpaikat sekä logistiikan, koulutuksen, rajavartioston ja tullin työpaikat. Venäläismatkailijat käyttävät ostoksiinsa Lappeenrannassa noin 160 miljoonaa euroa vuodessa. Luku on 15 prosenttia kaikista vuoden aikana täällä tehdyistä ostoksista. Ostosmatkailun ansiosta kaupan alalle on syntynyt uusia työpaikkoja ja liiketilojen pinta-ala on huomattavan suuri verrattuna muihin tämänkokoisiin kaupunkeihin. Lappeenrantalaisilla onkin kotikaupungissaan poikkeuksellisen hyvät ostosmahdollisuudet. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun kansainväliset opiskelijat ovat merkittävä voimavara Lappeenrannalle. Kansainvälisen koulutuksen ansiosta maakunnassamme on myös suomalaisnuorille entistä enemmän valinnanmahdollisuuksia. Toivottavasti ja mitä todennäköisimmin suomalaisvenäläisten perheiden kaksikielisistä lapsista kasvaa tulevaisuuden rajakaupan airuita. Lisäksi he tuntevat kahden kulttuurin erot ja voivat tasoittaa ennakkoluuloja naapurikansojen välillä. Lappeenranta on tänään kansainvälinen kaupunki, johon venäläiset kuuluvat oleellisesti. Venäläismatkailijat ovat raja- seutututkimuksen mukaan saaneet täällä mieleistään palvelua. Lappeenrannassa onkin tärkeää huolehtia, että kaupalliset palvelut pysyvät laadukkaina ja niitä on riittävästi tarjolla. Lisäksi palvelun kehittäminen on oleellista. Tämä tarkoittaa myös venäjänkielisen matkailuopastuksen lisäämistä, jotta liikkuminen paikasta toiseen olisi sujuvaa. Kuitenkaan kyrillisin kirjaimin kirjoitetut kadunnimet tai muut viralliset opasteet eivät kuulu kaupungin suunnitelmiin. Voimme suunnata myös kulttuurimarkkinointiamme entistä enemmän rajan yli. Kielimuuri ei vaivaa esimerkiksi Balettigaalassa, laulukilpailuissa tai taidenäyttelyissä. Suotavaa olisi, että suomalaisvenäläinen yhteistyö kehittyisi entistä enemmän asukkaiden väliseksi yhteistyöksi. Mitä enemmän vuorovaikutusta suomalaisten ja venäläisten välillä on, sitä paremmin ymmärrämme toisiamme ja hyväksymme välillämme olevan erilaisuuden. Seppo Miettinen Kaupunginjohtaja RS Vuorovaikutus hälventää ennakkoluuloja henkilökohtainen kanssakäyminen tuloksellista Suomen ja Venäjän välisessä liiketoiminnassa CHS Logistics Oy:n johtaja Eero Saikkonen pitää Venäjälle suuntautuvassa kaupankäynnissä henkilökohtaisia kontakteja erittäin merkityksellisinä. – Toistuva ja avoin kanssakäyminen venäläisten yrittäjien tai liikkeenjohtajien kanssa tuo tuloksia. Henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa pystyy parhaiten osoittamaan oman luotettavuutensa liikekumppanina. Kun luottamus syntyy, yhteistyön luonnekin muuttuu joustavammaksi. Eero Saikkonen uskoo, että ennakkoluulot venäläisten ja suomalaisten välillä hälvenevät, kun ihmisten välinen normaali arkipäivän vuorovaikutus lisääntyy. – Juuri tiedon ja kontaktien puute ylläpitää ennakkoluuloja. Itse aloitin paneutumisen naapurikansan sielunelämään venäläisen kirjallisuuden klassikoista. Kirjojen kuvaukset venäläisestä luonteesta pitävät edelleenkin paikkansa. Eero Saikkonen huomauttaa, että valtakunnan rajojen yli on aina käyty kauppaa; Suomesta myös Ruotsin rajapuomien yli. – Olisi tietysti suotavaa, että pääsisimme eroon keinotekoisista rajoituksista Suomen ja Venäjän välillä mahdollisimman pian. Kaupallisten toimintaedellytysten pitäisi olla viranomaistoimintojen edellä, kun muodol- lisuuksia ja lainsäädäntöä kehitetään. Tässä mielessä erilaiset kehittämisfoorumit Suomen, EU:n ja Venäjän välillä ovat hyödyllisiä, vaikka tulokset syntyvätkin tuskallisen hitaasti. Saikkonen ennakoi, että Lappeenranta pääsee tulevaisuudessa nauttimaan entistä enemmän asemastaan kahden metropolin – Pietarin ja Helsingin – puolimatkassa. – Pidetään mielessä, että Pietarin alueella on enemmän asukkaita kuin Suomessa yhteensä. On sanomattakin selvää, että Venäjä on Lappeenrannalle ensiarvoisen tärkeä kaupankäynnin alue. Liikenneyhteyksien merkitystä Saikkonen kuvailee logistiikkayrityksen verisuoniksi. – Tukkoisuus käy kohtalokkaaksi. Viisumivapaus helpottaisi kanssakäymistä merkittävästi ja lisäisi myös molemminpuolista Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI aktiivisuutta niin kaupankäynnissä kuin matkailussakin. Markkinointi Venäjälle pitkäjänteistä työtä CHS Logistics Oy on toiminut Venäjän markkinoilla liki 14 vuotta. Johtaja Eero Saikkonen pitää markkinointia Venäjälle pitkäjänteisenä työnä, jossa henkilökohtaisilla suhteilla on merkitystä. – Venäläiset asiakkaat ovat hyvin laatutietoisia ja hallitsevat kilpailuttamisen. Turhat kuvitelmat kannattaa karsia, jos aikoo Venäjän markkinoille. Riskit on arvioitava tarkoin ja nopeisiin muutoksiin on oltava valmiina, Saikkonen opastaa. Hänen mielestään suomalaisten ja venäläisten liikemiesten välillä on selvä ero: Suomalaisten kanssa on helppo sopia asioita, he ovat avoimia ja pitäytyvät totuudessa. Venäläiset panttaavat tietoa ainakin alkuvaiheessa ja pyytävät tarjouksia monilta eri toimijoilta. Lisäksi venäläisten lopulliset vaatimukset voivat olla yllätyksellisiä ja muuttuvat nopeasti. – Olisikohan oleellinen ero siinä, että suomalaiset luottavat toisiinsa, mutta venäläiset eivät luota juuri keneenkään. Venäläisten kanssa tehdyt kirjalliset sopimuksetkaan eivät välttämättä merkitse mitään. Sen sijaan suorilla henkilösuhteilla on merkitystä. MP ■ ChS Logistics Oy Perustettu 1996 CHS Logistics Oy:n päämarkkinaalueena ovat Venäjän kauttakulkuliikenne ja varastointipalvelut. Toimitilat sijaitsevat Lappeenrannan Mustolan teollisuusalueella. Keskeiset asiakkaat ovat aasialaisia yrityksiä, jotka ovat valinneet Suomen kauttakulkupaikakseen Venäjälle. Yrityksellä on Lappeenrannan Mustolan teollisuusalueella katettua varastotilaa 49 000 neliötä ja kenttävarastointialueita noin 60 000 neliötä. Liikevaihdosta 90 prosenttia tulee viennistä. Yritys työllistää noin 70 henkilöä, joista 40 on vakinaisessa työsuhteessa: huolitsijoita, hallintoja varastohenkilökuntaa sekä työnjohtajia. Huippusesongin aikana työntekijöitä on jopa 100. Varsinkin huolitsijoilta edellytetään hyvää englannin ja venäjän taitoa. 3 taxfree-kuningatar uskoo yhteismarkkinoinnin voimaan – Matkailukaupungin näkökulmasta toisen etu on omakin etu, koska yleensä turistit käyttävät palveluja monipuolisesti ja käyvät useissa eri liikkeissä matkansa aikana. Yhteismarkkinointia tekemällä säästäisimme kustannuksia ja saavuttaisimme enemmän näkyvyyttä Venäjällä, Sari Mustapää arvioi. Hän ottaisi markkinointirinkiin kauppakeskusten lisäksi Kaupunkikeskusta-Lakes ry:n jäsenet, ruokakaupat, ravintolat, kahvilat, museot, taide- ja kulttuuritapahtumat sekä kylpylät ja muut matkailupalvelut. Kauppojen ensimmäisenä yhteisenä viestinä Pietarin alueelle voisi olla esimerkiksi, että kaupat ovat auki nyt myös sunnuntaisin. – Jos itse lähden kulttuurimatkalle Riikaan, aivan varmasti olen kiinnostunut muistakin palveluista kuin teatterista ja taide- ”Ilman venäläismatkailijoita kaupunkimme palvelutarjonta ei olisi näin monipuolista ja mikä parasta, matkailu tuo meille ja myös lapsillemme työpaikkoja.” näyttelyistä. Kipaisen vähintäänkin vaatekaupoissa ja nautin pitkiä illallisia. Näin toimivat myös Lappeenrantaan saapuvat turistit. Eteenpäin ei kuitenkaan kannata syöksyä sokkona. – Tulevaisuuteen on viisasta varautua tutkimalla kehityssuuntia; asiakkaiden kulutustottumuksia, matkailija- RS Gallerian kauppakeskuspäällikkö Sari Mustapään mielestä Lappeenrannan olisi korkea aika vahvistaa asemiaan matkailukohteena koordinoidulla yhteismarkkinoinnilla. Tarpeen olisi myös tutkia, ovatko lentomatkustajat samoja kuin shoppailijat, vai mistä he tulevat. Sari Mustapää painottaa, että Etelä-Karjalassa on opittava verkostoitumaan ja pelaamaan yhteen: yhdessä tekemällä menestymme kaikki. virta-analyysejä, hotelliyöpymisten lukumääriä ynnä muuta sellaista, jotta osaisimme varautua mahdollisiin muutoksiin ajoissa. Meidän pitäisi esimerkiksi jatkossa varmistaa, että lentomatkustajat käyttävät muitakin Lappeenrannan palveluja kuin lentoaseman parkkipaikkaa. Galleria päihitti isompansa taxfree-myynnissä Sari Mustapäätä voi hyvästä syystä nimittää taxfree-kuningattareksi. Suomen kauppakeskusten Top 10 -listalla Lappeenrannan Galleria piti euromääräisellä taxfree-myynnillään ykköspaikkaa vuonna 2009. – Tulos on sitäkin komeampi, kun vertaa esimerkiksi Gallerian ja Helsingin kauppakeskusten kokoa toisiinsa. Isoimmissa helsinkiläisissä kauppakeskuksissa liikkeitä on toistasataa, Galleriassa 19. Kaiken lisäksi osa meidän yrityksistämme, esimerkiksi pankki, pesula ja kuntosali, ovat taxfreemyynnin ulkopuolella, kauppakeskuspäällikkö laskee. Hän muistuttaa, että Lappeenranta komeilee kokonaisuudessaankin taxfree-myyntitilastojen kärkisijoilla, vuoroin Helsingin kanssa ykkösenä tai kakkosena. Viime vuonna koko Lappeenrannan alueella verovapaan myynnin summa kipusi 38 miljoonaan euroon ja tämänvuotinen myynti ennakoi roimaa nousua. – Kaikki myynti ei edes näy tilastoissa, koska siitä puuttuvat palvelut ja alle neljänkympin ostokset. Hyvät kaupalliset palvelut venäläismatkailijoiden ansiota Sari Mustapää pitää lappeenrantalaisten ulottuvilla olevia kaupallisia palveluja poikkeuksellisen hyvänä kaupungin kokoon verrattuna. Kauppakeskuksia on kuusi: Armada, Family Center, Galleria, Iso-Kristiina, Opri ja Weera sekä lisäksi laajat valikoimat erikoista- varaliikkeitä. – Näin laajasta palvelutarjonnasta saamme kiittää venäläisiä ostosmatkailijoita. – Valitettavasti osa kaupunkimme ydinkeskustan liiketiloista on tyhjillään. Jos keskustan ulkopuolelle rakennetaan uusia kauppakeskuksia, niiden palvelutarjonnan sisältö ratkaisee, miten keskustassa sijaitseville liikkeille käy, Sari Mustapää arvioi. Hänen mielestään erikoistavarakauppa pitäisi kuitenkin pääosin säilyttää kaupungin ydinkeskustassa. Katseet historiasta tähän päivään Sari Mustapään äidinpuoleiset juuret ovat luovutetun Karjalan Suojärvellä. Sari itse on kotoisin Helsingistä. – Isomummollani oli yksitoista lasta. Evakkotaival ei ollut helppo ja nyt suku on hajaantunut ympäri Suomea. Jokaisella suvulla ja kansalla on historiansa, joka on hyvä tuntea. Historiaan ei kuitenkaan ole viisasta juuttua. – Tällä hetkellä meidän ei kannata hautoa Venäjältä tulevia uhkakuvia, vaan nähdä Venäjä mahdollisuutena. Rajan läheisyydessä asuu miljoonia ihmisiä. Ilman venäläismatkailijoita kaupunkimme palvelutarjonta ei olisi näin monipuolista ja mikä parasta, matkailu tuo meille ja myös lapsillemme työpaikkoja, se olisi hyvä meidän kaikkien ymmärtää. Kauppakeskuspäällikkö vastaanottaa venäläisiltä pääsääntöisesti hyvää palautetta palvelusta ja kohtelusta. Venäläiset lähestyvät myös sähköpostitse ja kyselevät esimerkiksi liikkeiden aukioloaikoja ja sesonkialennusmyyntien alkamispäiviä. Sen sijaan osa paikkakuntalaisista mollaa naapurimaasta tulevia matkailijoita jatkuvasti. – Gallerialle kuitenkin kaikki asiakkaat ovat yhtä tärkeitä. Eihän meidän toki kaikkea tarvitse hyväksyä, mutta voisimme oppia sietämään erilaisuutta ja ymmärtämään matkailijoiden aikatauluja. Jos venäläinen esimerkiksi etuilee jonossa, se voi johtua yksinkertaisesti siitä, että bussi starttaa pysäkiltä muutaman minuutin kuluttua. Jos yhteinen kieli puuttuu, sitä on hankala selittää edessäoleville. MP ■ Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 4 Arkisto/MP top Catsin pitkätukat Musiikkia läpi elämän hurmasivat ja kauhistuttivat 1960-luvulla Kun Top Catsin pojat astuivat 1960-luvun puolivälissä Lyseon konsissa estradille, tytöt hullaantuivat ja opettajat ärsyyntyivät. Bändi oli ensimmäisiä esiintyviä popyhtyeitä Lappeenrannassa. Bändin rytmikitaristi Olli Kylliäinen muistelee 45 vuotta myöhemmin, kuinka Lyseon voimistelunopettaja pysäytti hänet koulun käytävällä, otti hiuksista kiinni ja sähisi: mene parturiin. Äärimmilleen tilanne huipentui, kun rehtori kiskaisi kesken esiintymisen sähkötöpselit irti pistokkeista ja päätti, että nyt loppuu rautalangan rämpytys. vuoden aatonaattona 1963. Beatlesia ja Rolling Stonesia soittava bändi sai nimensä piirretystä tvohjelmasta. Popyhtyeitä syntyi tuohon aikaan ympäri Suomea. Tyypillistä oli, että koulukaverukset perustivat bändin ja esiintyivät koulujen konsissa. Ennen nuorisomusiikin läpimurtoa rokkibändit saivat tyytyä esiintymään koulubileiden lisäksi vanhaa tanssimusiik- RS Rämpytys jatkui ja tukat kasvoivat, vastustus mureni ja esiintymispyyntöjä sateli. Beatlestukasta kimpaantunut voimistelunopettaja ja Olli Kylliäinen nauroivat koko jutulle myöhemmin, ja rehtori istui hymyssä suin eturivissä, kun samat Top Catsin pojat esiintyivät muutama vuosikymmen myöhemmin koulun 100-vuotisjuhlassa. Top Cats perustettiin uuden- kia soittavien yhtyeiden väliaikaorkestereina. ”Fysiikantunnilla päätettiin perustaa Ours” Lappeenrannan pop- ja rokkibändeistä Top Cats uskaltautui ensimmäisenä estradille. Kari Ahonen oli soolokitaristi, Pekka Pave Maijanen rumpali, Olli Kylliäinen rytmikitaristi ja Kari Rissanen basisti. – Kun ryhdyimme soittamaan, oltiin kait 15-vuotiaita, Pave vuotta nuorempi muita. Kerran fysiikantunnilla päätettiin perustaa uusi kokoonpano Ours, Olli Kylliäinen muistelee. Menitkö käskystä parturiin? – En tietenkään mennyt. Sellaistahan se oli tienraivaamista. Piti vaan uskaltaa ja harjoitella. Kannoimme treeneihin levysoittimen ja laitoimme Beatlesia, Rollareita ja Kinksiä soimaan, Maijasen Pekka etsi soinnut ja parhaiten englantia taitava sanat. Valmiita nuotteja ei ollut eikä sanoituksiakaan. Tosin ensimmäisillä nuorisobändeillä oli myös suosijansa. – Nuorisotalolla meitä ymmärrettiin. Nurski oli 60-luvulla Kirkkokatu kuutosessa, nätissä puutalossa, jossa on nykyään raittiustoimisto. Bändejä ei ollut jonoksi asti treenikämppää etsi- Musiikki on soinut läpi Olli Kylliäisen elämän. Lastentarhanopettajan ja sittemmin päiväkodin johtajan ammatissa kitara on taipunut lastenlauluihin. – Halusin ammatin, missä saisi olla luova ja soittaa. Taisin olla Lappeenrannan ensimmäinen miespuolinen lastentarhanopettaja. Jokaiselta elämäni vuosikymmeneltä löytyy kokoonpanoja, joissa olen ollut tavalla tai toisella mukana, Olli Kylliäinen kertoo. Lastenorkesteri Harrin ja hevosten basistina hän nautti lasten välittömyydestä ja suorasta palautteesta. Sen sijaan vanha tanssimusiikki, tangot, letkajenkat ja tanhut eivät sytytä. – Pikkupoikana seurattiin tanssitouhuja Lappeenrannan VPK:n talon lavan takana eikä yhtään sytyttänyt. Mutta Beatlesit ja Rollarit kolahtivat tosi syvälle. Mummo osti minulle ensimmäisen levyn vuonna 1956. Se oli Elviksen Hound Dog -single. Hard rock, heavy ja metallit eivät kuuluneet vielä 1960-luvun tyyleihin. – Beatlesien musiikkihan on hyvin melodista. Myöhemmin Etelä-Karjalssa on tyypillisesti soitettu raskaampaa musiikkia. Jotkut sanovat, että maaperässä on niin paljon rautaa, että se imetään jo suoniin äidinmaidosta, Olli Kylliäinen naurahtaa. Itse asiassa hän laskee rautaisen soinnin olevan seurausta vahvoista vaikuttajista. Olli Kylliäisen huoneen nurkasta löytyy seitsemän kitaraa. – Ainakin vähäksi aikaa musiikki saa jäädä, mutta voi olla, että kohta löydän itseni taas jostain kokoonpanosta. Toivottavasti lapsenlapset ryhtyvät musisoimaan, etteivät kitarani jäisi nurkkaan pölyttymään. Kaksi vanhinta Olli Kylliäisen kitaraa nähdään Etelä-Karjalan museon populaarimusiikin näyttelyssä ”Rautaa rajalta”. MP ■ rautaa rajalta etelä-Karjalan museoon K un Etelä-Karjalan museon perusnäyttelyyn koottiin nelisen vuotta sitten osio nimeltä Pizza, leffa ja poppi, museoassistentti Noora Niemi huomasi että popista olisi aihetta suurempaankin kokonaisuuteen. 18. syyskuuta avautuva populaarimusiikin näyttely Rautaa rajalta vie eri vuosikymmenten teinit takaisin omaan nuoruuteen; aina 1950-luvulta nykypäivän Stam1noihin ja Mokomiin asti. – Itse olen 1980-luvun ja vielä 1990-luvunkin teini, Noora laskee ja arvelee, ettei nuoruus ole enää nykypäivänä iästä kiinni, vaan paremminkin mieltymyksistä. Hän suosittelee näyttelyä lämpimästi Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI mässä, joten tilaa järjestyi. Saimme myös kaikki uusimmat laitteet kokeiltaviksi musiikkiliikkeestä. kaikenikäisille lapsista isovanhempiin. Museolla toivotaan, että varsinkin koululaisryhmät löytäisivät populaarimusiikin historian. – Jukeboksikin on yleisön käytettävissä. Sieltä saattaa löytyä yllättäviäkin biisejä, joiden tekijöillä on yhteyksiä maakuntaan. Nostalgian kokoaminen näyttelykokonaisuudeksi alkoi toden teolla vuosi sitten. – Ensin laitoimme lehteen ilmoituksen, että lainaamme ja vastaanotamme populaarimusiikin aineistoa. Käännyimme niin maakunnallisten musiikkivaikuttajien kuin musiikin harrastajien ja kuluttajienkin puoleen, kiersimme myös kirpputoreja ja teimme haastatte- luja, Noora kuvailee näyttelyn kokoamista. Yleinen osio tehdään yhdessä Pohjois-Karjalan museon kanssa. Etelä-Karjalassa näyttely sai rautaisen nimen, koska maakunnan nuorisomusiikilla on ollut taipumusta raskaaseen soundiin. – Täälläpäin on tyypillisesti panostettu enemmän särmään kuin melodisuuteen, Noora Niemi selittää. Rautaa rajalta Etelä-Karjalan museossa 18.9. –31.12.2010. RS 5 Asukkaan viesti: ”Tontin rajalla, kaupungin puolella 2 isoa koivua, jotka varjostavat ja vievät kaiken voiman pihalta.” Asukkaiden mielipiteet muovaavat suunnittelua sekä toteutusta Metsä Lappeenrannan kaupungin hortonomi Anu Laari kirjasi tietokoneohjelmaansa 213 taajamametsiä koskevaa pyyntöä ja palautetta vuonna 2009. Kaupunkilainen tarttuu hanakimmin puhelimeen, jos laho puu etsii kaatumissuuntaansa tontin kulmilla tai jos aidan takana ylipitkäksi virunut koivu ryyppää kasvimaan kuivaksi. Lappeenrannan kaupunki omistaa 3300 hehtaaria metsää, joka lajitellaan kolmeen tyyppiin: talousmetsiin, kaava-alueiden lähellä sijaitseviin metsiin ja taajamametsiin. Metsien hoitosuunnitelmat kiireellisyysjärjestyksineen tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. lisestikaan enää kysytä kannanottoja suunnitelmiin vaan informoidaan nimenomaan työn alkamisesta, Laukas muistuttaa. ei ole yhdessä kesässä valmis Yksityiskohtaiset työkohteet määritellään vuosittain: kesän kohteet kevättalvella ja syksyn kohteet loppukesästä. Vuonna 2005 hyväksytyt vanhan Lappeenrannan metsien hoitosuunnitelmat ovat tällä hetkellä elinkaarensa puolivälissä. Kesällä 2010 hyväksyttiin Joutsenon metsäsuunnitelmat seuraavalle kymmenvuotisjaksolle ja Ylämaalle niitä laaditaan parhaillaan. Suunnittelutyön tekee Kaakkois-Suomen metsäkeskus. Lappeenrannan kaupungin metsätalouspäällikkö Risto Laukas korostaa, että metsäalueiden hoito on pitkäjänteistä työtä. – Luonto ei yksinään pysty muovaamaan viihtyisiä metsiköitä, joissa on tilaa liikkua, mutta myös sopivasti siimestä. Pusikoita pitää raivata, huonokuntoisia puita kaataa sekä istuttaa uusia taimia. Metsä ei ole yhdessä kesässä valmis, vaan joskus työn tulos näkyy vasta muutaman vuoden kuluttua, Laukas muistuttaa. Asukkailla on aina mahdollisuus vaikuttaa metsäsuunnitelmien sisältöön ennen niiden hyväksymistä. Vielä toteutusvaiheessakin voi esittää järkisyitä, miksi joku puu pitäisi jättää pystyyn. Avohakkuut harvinaisia, hakkuujäljet korjataan aina Kaupungin taajamametsissä avohakkuut ovat aina viimeinen vaihtoehto, johon tartutaan esimerkiksi, jos lahot puut ovat vaaraksi alueella liikkuville tai voivat levittää tauteja ympäröivään metsään. Avohakkuumerkintöjä löytyy taajamametsäsuunnitelmista vain yhden prosentin verran kokonaispinta-alasta. Hakkuujäljet korjataan aina, joten niistä kaupunkilaisten ei tarvitse kantaa huolta. Metsäsuunnitelma näyttää hehtaari hehtaarilta maaperän ja puuston tyypit, koska kaikki alueet on kuvioitu tyyppinsä mukaisesti kartalle. Maaperältään ja puustotyypiltään samanlainen alue muodostaa yhden kuvion, jonka vieressä olevassa kuviossa ominaisuudet ovat jo toisenlaiset. Myös hoitosuunnitelma on tehty kuvio kerrallaan. Asukasyhdistykset välittäjinä Metsäsuunnitelmaluonnokset esi- Lähekkäin olevia töitä niputetaan vuosittain yhteen tellään muun muassa asukastilaisuuksissa. Kaikki palautteet ja mielipiteet kirjataan ja käsitellään ennen lopullista hyväksymistä. – Toivon, että suunnitelmaluonnoksiin paneuduttaisiin asuinalueilla perusteellisesti, jotta jälkikäteen ei tulisi sanomista. Tosin uusille asukkaille käytäntö voi olla vieras, ja heille saattaa syntyä mielikuva, että kaupunkilaisia ei ole lainkaan kuultu, Laukas selventää. Hän kannustaakin kääntymään oman alueensa asukasyhdistyksen puoleen, jos joku asia lähiympäristössä vaivaa mieltä. – Asukasyhdistyksissä tiedetään, millaisia muutoksia ympäristöön on tulossa ja millaisia kannanottoja asukkailta on lähtenyt päättäjille. Asukastoiminta on Lappeenrannassa poikkeuksellisen hyvin organisoitua. Kaupunkilaisten kannattaakin esittää mielipiteitään asuinalueidensa kehittämisestä koordinoidusti alueraatien välityksellä. Metsänhoitotyön alkamisajankohdasta lähialueen asukkaat saavat tiedon vähintään viikkoa ennen kuin työ käynnistyy. – Tässä vaiheessa ei luonnol- Lappeenrannassa on noin 800 hehtaaria taajamametsää, josta ehditään hoitaa noin 80 hehtaaria vuodessa. Hoitotöiden kohdealueet vaihtuvat vuosittain kustannustehokkuuden takia. – Ei ole järkevää, että tällä viikolla raivataan puoli hehtaaria metsikköä länsipuolella kaupunkia ja ensi viikolla itäsuunnalla. Siksi lähekkäin olevia töitä niputetaan yhteen ja seuraavana kesänä ilmansuuntaa vaihdetaan. Vuosittainen hoitoala on suuri, varsinkin kun työt tehdään aivan asutuksen läheisyydessä ja kaupunkilaisilla on monenlaisia mielipiteitä samankin kohteen hoidosta, Risto Laukas kuvailee. Useiden alojen asiantuntijoista koostuva taajamametsätyöryhmä määrittelee vuosittain hoito- ja hakkuutöiden suunnan ja kohteet. Työryhmässä jokainen kaupunkilaisilta tullut työpyyntö arvioidaan. Jokainen saa myös vastauksen pyyntöönsä. MP ■ Työpyynnöt ja palaute: Anu Laari anu.laari@lappeenranta.fi puh. 040 7312 759 Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 6 Haapajärvi näyttää kahdet kasvot haukkavuoren syvänteestä osmankäämipusikoihin Haapajärvi sijaitsee Vainikkalantien varrella, 17 kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta. Se on Viipurin lahteen purkautuvassa Rakkolanjoessa oleva järvi, jota ovat sodanjälkeisinä vuosikymmeninä ylikuormittaneet Lappeenrannan taajamien ja Nordkalkin tuotantolaitoksen jätevedet, maatalous sekä valumaalueen savikot. Kuivatushanke on vuosisadan tapahtuma Yhdeksänvuotias Miia Vilkko asuu vanhempiensa kanssa idyllisessä Haapajärven kylässä, isoäitinsä synnyinseudulla. Kylän lapset eivät pääse saastuneelle järvelle uimaan, vaan polskuttelevat rannan ja tien väliin kaivetussa tekoaltaassa. Miian isä Jorma Vilkko kertoo uineensa Haapajärvessä viimeksi pikkupoikana 48 vuotta sitten. Hän on pahoillaan, että järven virkistyskäytöstä on menetetty yli neljä vuosikymmentä. – Omilta lapsiltani puuttuu luonnollinen suhde seudun järviluontoon. Sellaista menetys- tä ei voi mitata rahassa, hän huokaisee, mutta toteaa samaan hengenvetoon, että pian alkava kuivatushanke on vuosisadan tapahtuma, jota todennäköisesti tullaan ihmettelemään ympäri Suomea. – Uskon, että jonakin päivänä kotirantaan voi taas mennä uimaan ja tutuista poukamista ongitut kalat kelpaavat ruokapöytään. Me kyläläiset olemme todella innoissamme, että vihdoinkin kelkka kääntyy parempaan suuntaan. Emme odota ihmettä, joka tapahtuisi silmänräpäyksessä, mutta toivomme, että vesi alkaisi vähitellen puhdistua ja järvi palautuisi seuraavien vuosikymmenten aikana alkuperäiseen olomuotoonsa, Jorma Vilkko tiivistää. Vesialueiden osakaskunnan puheenjohtajana hän tietää, kuinka kyläläiset ovat yksissä tuumin kirjelmöineet ja laatineet vastineita järvensä puolesta. Hän pitää kuivatusta parhaana mahdollisena kunnostusvaihtoehtona. – Kuivattaminen on realistisinta. Olemme oppineet, ettei Haapajärvi pelastu silmänlume- tempuilla. Jotkut tosin toivoivat, että liete ruopattaisiin pohjasta kokonaan, mutta sillä tiellä joutuisimme ojasta allikkoon: kustannukset kaataisivat koko hankeen, ja minne niin valtavat maamassat pystyttäisiin siirtämään. Kun erilaisia kunnostusvaihtoehtoja arvioitiin, otin yhteyttä Utajärven vesialueiden osakaskuntaan Pohjanmaalle. Ainakin siellä järven kuivatuksesta on saatu hyviä tuloksia. 1970- ja 1980-luvut Haapajärven mustinta aikaa Haapajärvi on noin kolme kilometriä pitkä ja leveys vaihtelee sadasta metristä kilometriin. Vainikkalantien ja rannan välissä loistaa maatalojen kattoja ja rantametsiköiden lomasta pilkistää muutama hylätyn oloinen kesämökki. Jorma Vilkko ihailee Haukkavuoren jyrkkiä kallionseinämiä. Hän kertoo Miialle, kuinka laskeutui pikkupoikana kielekkeitä myöten pieneen luolaan jyrkänteen keskelle. Kallio putoaa syvänteeseen, jossa on lähes neljä metriä vettä. Kuivatuksen aikana kalat voivat paeta Haukkavuoren salmeen, koska se jää pengerrysten ulkopuolelle. Järven toiset kasvot paljastuvat, kun vene lähestyy Vainikkalan päätä. Osmankäämipusikot tukkivat rannat ja matalasta vedestä nousee pinnalle levää jokaisella aironvedolla. Jorma Vilkko arvioi, että 1970- ja 1980-luvut olivat Haapajärven mustinta aikaa. – Vesi löyhkäsi kuin viemärissä. Nykyään entistä paremmin puhdistetuista jätevesistä on vähemmän haittaa, mutta tuuli hämmentää vanhoja lietekerroksia veteen. Mielestäni suurin riski järven tulevaisuuden kannalta ovat puhdistuslaitoksen toimintahäiriöt, jos oikeuskäsittelyissä annetaan laitokselle jatkolupa. Häiriötilanteet saattaisivat tuhota kerralla kaikki, mitä on suurella vaivalla saatu aikaan. Näin pieni vesistö haavoittuu helposti. Vilkko painottaa, että myös alueen asukkaiden, kiinteistönomistajien ja maatalousyrittäjien on tehtävä voitavansa vesistön pelastamisen eteen joen laajalla valuma-alueella sekä järven rannoilla. – Toivottavasti pelloille rakennetaan vähintäänkin paljonpuhuu tut suojavyöhykkeet. MP Haapajärven kylällä toivotaan, että jonakin päivänä kotirantaan voi taas mennä uimaan ja tutuista poukamista ongitut kalat kelpaavat ruokapöytään. Kesällä 2012 suurin osa Haapajärven pohjaa paistaa kuivillaan. Kuivatuksella pyritään tiivistämään järven pohjassa makaavat lietteet kovaksi, paikallaan pysyväksi kerrokseksi. Samalla vesimassojen tilavuus kasvaa. Valmistautuminen Suomen suurimpaan kuivatusoperaatioon aloitetaan joulukuussa tänä vuonna. Jorma Vilkko: ”Emme odota ihmettä, joka tapahtuisi silmänräpäyksessä, mutta toivomme, että vesi alkaisi vähitellen puhdistua ja järvi palautuisi seuraavien vuosikymmenten aikana alkuperäiseen olomuotoonsa.” Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 7 Linnut palaavat, kun järven tila kohenee u Yleisötilaisuus haapajärven kunnostuksesta torstaina 26.8. klo 17 MP Kylällä on liikkunut huhuja, että joesta purettaisiin patorakennelmia Venäjän puolella ja taimen saattaisi nousta Haapajärvelle asti. Opiskeluaikoinaan Jorma Vilkko tienasi sorsastuksella. – Tänne tultiin jahtiin ympäri Etelä-Suomea. Nykyisin sorsakannat ovat vähentyneet rajusti, koska rannat ovat soistuneet ja pesintä ei enää onnistu. Natura-2000 verkostoon kuuluva Haapajärvi on tunnettu linnustostaan, vaikka viime vuosina lajit ovat yksipuolistuneet ja parvet harventuneet. – Uskon, että linnut palaavat, kun järven tila kohenee, ja lintubongarit löytävät lintutornimme uudelleen. Toivottavasti myös kesäasukkaat viihtyvät mökeillään ja tulevaisuus toisi Haapajärvelle satunnaisten kulkijoiden lisäksi uusiakin pysyviä asukkaita. Vesialueiden osakaskunta aikoo tarttua toimeen, kun kunnostushanke etenee kuivatusvaiheeseen ja rannat paistavat paljaana. – Juuri silloin on helpointa ruopata lietteet vanhoilta uimapaikoilta, jotka olivat aikoinaan hienoja hiekkarantoja. Tarkoituksenamme on hakea yhteistuumin rahoitusta suunnitelmiemme toteuttamiseen. MP tykkää Lappeenrannasta Facebookissa Lappeenrannan kaupunki on ottanut käyttöönsä omat Lappeenranta LIKE -sivut Facebookissa. Lappeenrannan kaupunkiyhtiöiden markkinointipäällikkö Mirka Rahman katsoo Facebook- sivujen kuuluvan oleellisesti kaupungin markkinointiin ja viestintään. – Haluamme myös sosiaalisen median välityksellä aktivoida paikkakuntalaisia osallistumaan tapahtumiin sekä samalla kerromme kaupunkimme palveluista ja matkailumahdollisuuksista ulkopaikkakuntalaisille. Tulkaahan tykkäämään Lappeenrannasta Facebookissakin, Rahman kannustaa. Lappeenrannan Facebook LIKE -sivuilla halutaan välittää mielikuvaa vireästä kansainvälisestä yliopistokaupungista, joka tarjoaa hyvän elämän edellytykset kaupunkilaisille sekä matkailijoille laadukkaita palveluja ja matkailuelämyksiä. Kaupunkia markkinoivalta laskeutumissivulta voi suoraan siirtyä Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTin, Hiekkalinnan, goSaimaan ja Linnoituksen Yön nettisivuille. Suurin koskaan Suomessa kuivatettava järvi Lappeenrannan kaupungintalossa järjestetään torstaina 26.8. klo 17 yleisötilaisuus Haapajärven joulukuussa alkavasta kuivatushankkeesta, jonka päätoteuttaja on Lappeenrannan Vesi Oy. Lappeenrannan Veden toimitusjohtaja Kirsi Niinimäki huokaisee: – Pitkään vaivannut asia saadaan nyt vihdoin ratkottua ja toivon, että tulokset ovat niin hyviä, että kuivatus jää ainutkertaiseksi ponnistukseksi. Suunnitelmat ja lopullinen aikataulu valmistuvat elokuun aikana. Kirsi Niinimäki siirtyy syyskauden alussa Imatran kaupungin maankäyttöjohtajaksi. – Kuivatus Haapajärvi on suurin koskaan Suomessa kuivatettava järvi. Hyviä tuloksia kuivatuksesta on saatu Pohjois-Pohjanmaalla Utajärvellä. Myös Miehikkälässä Hulkkianjärveä kunnostetaan kuivattamalla. Lappeenrannan kaupungin puhdistettujen jätevesien kuormitus Rakkolanjoessa ja Haapajärvessä on nykyisin noin 10 prosenttia vesistön kokonaiskuormituksesta. Lappeenrannan ympäristöjohtaja Ilkka Räsäsen mukaan kuivattaminen sopii hyvin juuri Haapajärven kaltaiselle matalalle ja rehevöityneelle vesistölle. – Järven pohjaan kerrostuneet ravinteet sekoittuvat veteen ja aiheuttavat rehevöitymisen. Kuivattamisen jälkeen pohjasta vapautu- Savikkoalueen matala vesistö Ilkka Räsäsen mukaan Haapajärvi ei ole koskaan ollutkaan kirkasvetinen ja karu järvi, koska se sijaitsee savikkoalueella ja on matala. Hänen mielestään 2,2 miljoonaa euroa maksava kuivatushanke kannattaa, jos järven virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat. – Normaalisti vesistö puhdistaa itseään luontaisesti biologisilla prosesseilla, mutta jos kuormitus ylittää puhdistuskyvyn rajat, leväkukinnot riehaantuvat. Haapajärvestä saadaan parhaimmillaan uintikelpoinen järvi, Räsänen arvioi. Hän ei pidä rantojen mahdollista kesäasutuksen lisääntymistä riskinä, koska jätevesiasetukset ovat tiukentuneet. Tämän vuoden joulukuussa aloitetaan työmaateiden rakentaminen. Kuivatusrakenteiden pystytykseen edetään kesällä 2011 ja veden laskeminen suoritetaan seuraavan talven aikana. Kuivillaan järvi on kesällä 2012. Pengerryksiä varten on tarkoitus louhia kiveä lähikallioilta. Myös hiekanottopaikkoja löytyy lähistöltä. Kunnostushankkeen kuluessa raskas liikenne Nuijamaantiellä lisääntyy, mutta muuten liikenne sujuu pääosin normaalisti. päiviö pyysalo, Linnoituksen uusi isäntä TV-tuottaja Päiviö Pyysalo nimettiin Lappeenrannan Linnoituksen uudeksi isännäksi 7. elokuuta. Nykyään Tuusulassa asuva Päiviö Pyysalo syntyi Lappeenrannan Linnoituksessa sijainneessa synnytyslaitoksessa vuonna 1946 ja asui armeijaikään asti Meijerin talossa kaupunginlahden rannalla. MP ■ on harvinainen nähtävyys, jota itsekin aion tulla sivusta seuraamaan. vien ravinteiden määrä vähenee ja vedenlaatu paranee, Räsänen selventää. Uusi isäntä kannustaa lappeenrantalaisia perheitä viettämään nykyistä enemmän yhteistä vapaa-aikaansa omassa vanhassa kaupungissaan, jota vielä 1960-luvulla kutsuttiin Västingiksi. – Lapsuuteni Västinki pulkkamäkineen ja hyppyreineen kuuluvat parhaimpiin muistoihini. Soisin, että alue sykkisi elämää ympäri vuoden kuten ennen vanhaan. Länsivalleilla voisi hyvin olla nykyäänkin mäkiä ja latuja. Kehittäkää kaiken kansan tapahtumia, markkinoita sekä mukavaa yhdessäoloa. Kyllä ihmiset Linnoituksessa viihtyvät, Pyysalo kannustaa. Hän korostaa erityisesti, että vesistö on niin Lappeenrannan kuin Linnoituksenkin voima. – Jos päästämme Saimaan pilaantumaan, kymmeniltä tuhansilta ihmisiltä viedään vapaa-ajan harrastukset sekä sukupolvien työn tuloksena syntyneet investoinnit. Meidän on kaikkien yhdessä huolehdittava siitä, että Saimaa säilyy puhtaana jälkipolville. Markkinointivalttina työn ja vapaa ajan sopusointu Upean luonnon lisäksi Päiviö Pyysalo pitää työn ja vapaa ajan sopusointua Lappeenrannan markkinointivalttina. – Ihmiset tarvitsevat mielenkiintoista työtä ja luonnonläheisiä harrastuksia. Saimaa tarjoaa meille valmiiksi upeat puitteet. Kaupungin päättäjien ensimmäinen tehtävä on huolehtia, että elinkeinoelämä monipuolistuu ja uusia työpaikkoja syntyy. Lentoliikenne täydentää mainiosti kulkuyhteyksiä ja varmistaa, ettemme jää pussin perälle. Pyysalojen perhe asui Kasinopuiston viereisessä Meijerin talossa, silloisella Saimaankadulla, nykyisellä Kipparinkadulla. – Satamaranta oli täynnä elämää kaiken vuotta, koska kauppatori sijaitsi tuolloin satamassa. Minusta Linnoitus ja kaupunginlahti kuuluvat oleellisesti yhteen ja paras torin paikka olisi ehdottomasti satama, Päiviö Pyysalo vakuuttaa. Linnoituksen isännän titteliä Pyysalo pitää merkittävänä kunnianosoituksena. – Minusta tämä on suuri kunniatehtävä. Uskon, että isäntä voi omalla persoonallaan edistää positiivisia mielikuvia kaupungista monella areenalla. Uusi isäntä on edellisen Linnoituksen isännän kauppaneuvos Risto Kiljusen kanssa samaa mieltä siitä, että ainakin matkailijoille Linnoitus voisi olla nimeltään vanha kaupunki. – Vanha kaupunki kertoo ihmisille, että siellä on jotain vanhaa, jotain historiallista ja jotain mielenkiintoista. MP ■ Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI KL 8 Eläkkeelle jäänyt Liisa Kantonen nauttii vapaasta olemisesta. Ikään kuin testamentikseen hän haluaa jättää ajatuksen, jonka kuuli aikanaan Lauritsalan yhteiskoulussa luokanvalvojaltaan Auli Savolaiselta: ”Saatte elämässänne paljon numeroita, mutta tärkeintä on, että ihmisyys on täysi kymppi.” Erilai set oppijat tarvitsevat jo ustav t t u a u s i a v e uutta ja suvaits – Erityisoppilaiden määrä Suomessa on kasvanut huolestuttavasti, sanoo Liisa Kantonen, opettajan- ja rehtorintyönsä erityisopetuksessa tehnyt Lönnrotin koulun ja Lönnrotinkadun koulun rehtori. Hän toteaa, että tällainen negatiivinen suunta ei voi jatkua loputtomiin, vaan on mietittävä uusia ratkaisuja. Näitä ratkaisuja onkin tulossa uuden perusopetuslain tullessa voimaan vuonna 2011. Lakiin liittyviä erityisopetuksen uusia toimintamalleja on vuodesta 2008 jalkautettu Kelpo-hankkeella, jossa on mukana yli 230 kuntaa eri puolilta Suomea. – Kelpo-hankkeen ja uuden kansallisen erityisopetusstrategian päämääränä on saada koko maahan samanlaiset toimintamallit. Kyse on erilaisten oppijoiden tasavertaisuudesta ja lopulta oikeusturvasta, hankkeen koordinaattorina Lappeenrannassa toiminut Kantonen tiivistää. Tärkeänä Liisa Kantonen pitää uuteen järjestelmään sisältyvää periaatetta, jossa erilaisia oppijoita ei lähdetä karsinoimaan. – En usko kenenkään edun olevan, että eri tavoin oppivat leimataan ja kootaan yhteen. Samalla kootaan yhteen myös ongelmat. Tukea oppimiseen omassa luokassa ja koulussa Liisa Kantosen mukaan päämääränä on oppilaiden mahdollisimman joustava liikkuminen erilaisista oppijaryhmistä toisiin. He voisivat esimerkiksi vaihdella tason mukaan yleisopetuksen opetusryhmästä pienryhmään sen mukaan, missä aineissa on vaikeuksia tai mitkä sujuvat hyvin. – Näin olemme tehneet Lönnrotissa esimerkiksi englannissa ja matematiikassa, ja se on toiminut mainiosti. Ei ole syytä pitäytyä jäykissä rakenteissa vaan ajatella oppilaan etua. Erityisluokkia ei kuitenkaan olla lakkauttamassa, vaikka oppilaille pyritään ensisijaisesti antamaan tukea omissa luokissa ja lähikouluissa. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Uusi tehostettu tuki antaa mahdollisuuden tukea oppilasta entistä aktiivisemmin ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen kuin harkitaan hänen siirtämistään erityisopetukseen. - Tämä uusi toimintamalli on minusta hyvä, sillä se lisää opetuksen ja oppilaan tukemisen joustavia mahdollisuuksia, Liisa Kantonen arvioi. Tehtävänä saada hyvä nousemaan esiin Jos lapsilla ja nuorilla on ongelmia, heidät nähdään helposti vain näiden ongelmien kautta, niiden henkilöitymänä. Liisa Kantonen edustaa toisenlaista näkemystä. – Toivoisin vähän hyväksyvämpää ja erilaisuutta sietävämpää suhtautumista erilaisiin oppijoihin. Vaikka uusi erityisopetuksen strategia tuo muutoksia kaikille opetusalalla oleville, suurimman muutoksen pitäisi kuitenkin tapahtua kunkin pään sisällä. Opettajana ja rehtorina Kantonen on aina halunnut tehdä työtä erityislasten kanssa. Ongelmien sijaan hän haluaa nähdä kaikki mahdollisuudet. – Jokaisessa lapsessa ja nuoressa on hyvää. Meidän aikuisten tehtävänä on saada tämä hyvä nousemaan lapsesta ja kukoistamaan. Uskon itse, että ei pidä koskaan luovuttaa, vaikka tilan- ne olisi kuinka vaikea. Henkilökohtainen kokemus tästä on oman opettajauran alusta, 23 vuoden takaa. – Eräs erittäin haasteellinen oppilas löi minua turpaan, näin voin suoraan sanoa, mutta myöhemmin meille syntyi loistava vuorovaikutus. Kun tuolloin raskausaikanani jouduin välillä sairaalaan, tämä poika kävi minua katsomassa. Mahdottoman vaikeasta tilanteesta tuli lopulta elämän voimanlähde, Liisa Kantonen kertoo. KL ■ Mitä erityisopetuksen uudistaminen tuo mukanaan? L ähikouluperiaate tarkoittaa, että erilaisia oppijoita pyritään ensisijaisesti tukemaan omassa koulussa erilaisin tukimuodoin. Erityisluokat säilyvät myös, mutta erityisoppilaaksi siirtäminen ei ole ensimmäinen toimi. Uutena toimintatapana tulee käyttöön tehostettu tuki, joka tarkoittaa esimerkiksi lisättyä tukiopetusta, opetuksen eriyttämistä, samanaikaisopetuksen eri muotoja ja osa-aikaista erityisopetusta sekä opetuksen järjestämistä riittävän pienissä opetusryhmissä. Mikäli oppilaan katsotaan tarvitsevan erityistä tukea koulunkäynnissä, sen järjestäminen tulee joustavammaksi, koska enää ei tarvita psykologin tai lääkärin lausuntoa tuen saamiseksi. Korostetaan moniammatillista yhteistyötä, jonka tärkeänä osana ovat oppilashuoltotyö ja -työryhmät. Näissä työryhmissä pedagoginen asiantuntemus korostuu ja opettajan vastuu kasvaa. Opettajien täydennyskoulutukseen panostetaan, mitä Lappeenrannassa on jo nyt tehty ja saatu hyviä kokemuksia. Kodin ja koulun yhteistyöhön pyritään löytämään uusia työmuotoja ja luomaan vanhemmille entistä aktiivisempi rooli. Kelpo-hanke jatkuu Lappeenrannassa. Liisa Kantosen työtä koordinaattorina jatkaa Skinnarilan koulun uusi rehtori Jukka Mielikäinen. 9 15 vuotta ennen ja 15 vuotta jälkeen tietokoneen Tarkkana kuin kartanpiirtäjä Kartanpiirtäjä Kristiina Vaitiniemen tähänastinen työura jakautuu kahteen jaksoon: 15 vuotta ennen ja 15 vuotta jälkeen tietokoneen. Kartanpiirtäjän työn tulosta kuvaavat parhaiten sanat: tarkka ja ajantasainen. Lappeenrannan kaupungin karttavalikoimista riittää tarjontaa melkein joka teemaan. Jos asiakkaan mieleistä paperiversiota ei löydy, kartta toteutetaan oudonkin toiveen mukaisesti tilaustyönä. Moni valittaa, että hartiavaivat ovat tietotekniikan varjopuoli. Kartanpiirtäjä Kristiina Vaitiniemi puolestaan sanoo, että tietokone lopetti hartiavaivat. – Aikoinaan piirustuspöydän korkeus ylitti metrin ja leveys kaksi metriä, joten päivän mittaan kurkoteltiin ja venyttiin. Nykyään minua ei haittaa kuin sähkövalo. Hiiri ja hevosia RS Henkinen valmistautuminen tietokoneaikaan alkoi jo kartanpiirtäjäkoulussa yli kolmekymmentä vuotta sitten. Kun visioita alettiin vaiheittain toteuttaa 1990-luvun alussa, Lappeenrannan kaupungin kaikki kartanpiirtäjät ottivat hiiren innokkaasti tussien oheen eikä käsin ole vedetty viivaakaan vuoden 1995 jälkeen. Käsityövälineisiin Kristiina Vaitiniemi kuitenkin tarttuu edelleen kesämökin hiljaisuudessa maalatessaan koristekuvi- tani ja arvosanat kiitettäviä. Pienen nyhertäminen sopii luonteelleni ja kartanpiirtäjän työ on koulinut minusta pikkutarkkuuden mestarin. Uranvalintaan vaikutti myös allergia, joka pakotti etsimään siistiä sisätyötä. – Tosin allergiasta huolimatta hoidin ja koulutin hevosia vapaaaikanani niin kauan kuin terveys suinkin salli. Ehkä halusin tehdä jotain ronskimpaa vastapainona nyhertämiselle. Partakoneen terällä ” Aikoinaan piirustuspöydän korkeus ylitti metrin ja leveys kaksi metriä, joten päivän mittaan kurkoteltiin ja venyttiin. Nykyään minua ei haittaa kuin sähkövalo.” oita puisiin kalusteisiin. Ehkä jonakin päivänä kuvista hahmottuu hevosia, joita Vaitiniemen perheessä ehti olla useita ennen muuttoa haja-asutusalueelta keskustaan. – Jo koulussa piirtäminen ja maalaaminen olivat lempiaihei- Kristiina Vaitiniemi vetää muovisen, 1980-luvulla käsin piirretyn karttalehden laatikostosta ja selittää, kuinka virhe rapsutettiin pinnasta partakoneen terällä. Eri mittakaavaan ihmisen kädenvälin kokoiset lehdykäiset muunnettiin karttakuvaamossa ja lähetettiin painettavaksi kirjapainoon. Nykyisessä työpisteessä Lappeenrannan kaupungintalon kolmannessa kerroksessa tietokone on osutettu kulmaikkunan nurkkaukseen. Katse lepää hetken kerrostalojen takana pilkottavan Saimaan sinisillä selillä. – Loisteputket saavat olla pimeänä, koska ikkunasta ristiin tulevassa luonnonvalossa syntyy parasta jälkeä. Silmälaseja en ainakaan vielä tarvitse. Takaisin kartalle Kartanpiirtäjien työhuoneen rauhallisuus on näennäistä. Varsin- kin matkailukauden lähestyessä kiire vilistää tietokoneen ruuduilla. Kristiina Vaitiniemen koneella syntyvät Lappeenrannan opaskartat ja erilaiset teemakartat. Viereisellä pöydällä on myytäväksi lähtevä pino keväällä painettuja karttakirjoja. – Tässä kirjassa on valtavan hyvä hakemisto ja kadunnimiluettelo. Näitä voi ostaa kiinteistö- ja mittaustoimen asiakaspalvelusta ja kirjakaupoista. Lappeenrannan kaupungin kotisivujen ylälaidan sinisestä palkista aukeaa polku Lappeenrannan karttojen syövereihin. Pilviin voi nousta ilmakuvien välityksellä ja harpata vuosia taaksepäin maisemien muutosta ihmettelemään. – Klikkaahan kohtaa Tarkennettu haku ja sieltä Palvelut. Kartta piirtää eteesi museoiden, päiväkotien, uimarantojen, liikuntareittien, neuvoloiden, jätepisteiden ja monen muun palvelun sijainnit. Kristiina Vaitiniemi muistaa lähes kaikkien kaupungin kadunpätkien paikat ulkoa. – Kysytpä mitä katua tahansa, luultavasti muistan. Tosin Joutsenon ja Ylämaan kaikkia nimiä en vielä osaa ulkomuistista paikantaa. Jos joku valittaa Lappeenrannassa, että navigaattori neuvoi ajamaan harhaan, niin navigaattorin kartta-aineisto ei ole päivitetty ajan tasalle. – Kaupungilta saa varmasti ajantasaisen version, Vaitiniemi lupaa. MP ■ Mieleinen kartta kiinteistö- ja mittaustoimen asiakaspalvelusta Lappeenrannan kaupungintalo, Villimiehenkatu 1, kolmas kerros Lappeenrannan opaskartta 2010 ■ Kierrelehtinen karttakirja, joka sisältää 78 karttasivua (mukana Joutseno, Ylämaa ja haja-asutus alueet), karttamerkkien selitykset, palveluhakemiston ja kadunnimihakemiston ■ Hinta 15 € Taitettu opaskartta 2009 keskusta-alueet ■ Lappeenranta ■ Joutseno ■ Hinta 10 € Numeeriset kartat ■ Suunnitteluohjelmien kanssa yhteensopiva numeerinen kartta toimitetaan tilaajalle sähköpostilla. ■ Esimerkiksi rakennussuunnitteluun ja pihasuunnitteluun ■ Hinta 50 € sekä aineistomaksu 6 €/hehtaari Aineistomaksu Karttatyypin ja pinta-alan mukaan. Tulosteisiin ei sisälly aineistomaksua. Ilmakuvien värilliset tulosteet A4 10 € A3 15 € A2 20 € A1 25 € A0 30 € Tutustu opaskarttaan ja ajantasa-asemakaavaan http://kartta.lappeenranta.fi Postitse asiakkaalle toimitettavien karttojen hintoihin lisätään toimitusmaksu 5 € sekä laskutuslisä 5 €. Lisätietoja teknisen toimen asiakaspalvelusta sari.piironen@lappeenranta.fi Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI KL 10 Hyvinvointia lisäävän liikunnan ei tarvitse olla monimutkaista. Vanhemmat voivat hiekkalaatikon reunalla istumisen sijaan vaikka treenata keskivartalon lihaksia, näyttävät Sanna ja Harri Spets. – Ei haittaa, jos jotkut pitävät vähän tärähtäneenä, he nauravat. Neela puolestaan harjoittelee usein kiikkuessaan, miten voi hipaista varpailla isän korkealle ojennettuja käsiä. Perheen elämässä auttavat terve järki ja hyvinvoinnin oppiminen – Terveen järjen noudattaminen on paras tie lasten ja koko perheen hyvinvointiin, sanovat kahden tyttären, 9-vuotiaan Neten ja pian 5-vuotiaan Neelan vanhemmat, Sanna ja Harri Spets. – Riittävä uni, kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja paljon luonnollista liikkumista, siinä se on, tietysti unohtamatta perheen keskeistä vuorovaikutusta ja lämpöä, he kiteyttävät. Hyvinvointia voi lasten ja nuorten hyvinvointiselonteon mukaan myös oppia. Termin hyvinvointioppiminen on lappeenrantalaiseen käyttöön tuonut dosentti, lääketieteen tohtori Matti Rimpelä. Lasten ja nuorten hy- vinvointityöryhmässä mukana oleva kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg pitääkin hyvinvoinnin oppimisen käsitettä erityisen tärkeänä. – Rimpelää lainaten omaan ja muiden hyvinvointiin vaikuttavien asioiden tietoinen huomaaminen ja tiedon hyödyntäminen tulisi oppia samalla tavalla kuin opitaan lukemista ja laskemista, Willberg korostaa. – Hyvinvointioppimisen tärkeimmät alueet ovat vuorokausirytmi kuten uni ja ruokailu, vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot, liikunta, mielen ja elimistön viestien tunnistaminen ja tulkinta sekä itsehoito. Hyvinvointioppi- Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI minen on osa yksilön ja yhteisöjen kehitystä, hän tiivistää. Hidastamalla ja vähentämällä voi paremmin Aina ei omaan hyvinvointiin tunnu voivan itse vaikuttaa. Sanna ja Harri Spets toteavat, että monen aikuisen tilanne on vaativa. Jatkuva kiire ja työpaineet vievät voimia. Aikuisten ongelmat heijastuvat kuitenkin myös lapsiin. Tuija Willberg kertoo, että tällä hetkellä lasten ja nuorten mielenterveyden pulmat tuntuvat aiempaa enemmän nousevan esille. – Kun on keskusteltu, mikä tä- Perheen hauskaa yhdessäoloa voi toteuttaa vaikka pihatöissä. Lapsista on hienoa päästä kottikärryyn istumaan, ja vanhempi voi pienellä keikutuksella tai kiertelyllä auttaa lasta kehittämään tasapainokykyään. hän saattaisi olla syynä, on muiden riskitekijöiden ohella tullut asiantuntijoiden mukaan näkyviin lapsen kokemus, ettei aikuinen ole kiinnostunut lapsen elämästä, hän sanoo. Spetsit pohtivat, että jatkuva kiire estää huomaamasta muita perheenjäseniä ja saa tavallisen elämän tuntumaan joskus sietämättömän vaikealta. – Ihmisen hyvinvoinnille on kuitenkin tärkeää, että normaali arki sujuu. Yksi keino koettaa taltuttaa kiirettä on hidastaa ja vähentää, he sanovat. Itse he rajoittavat sekä omia että lasten harrastuksia, jotta illat eivät olisi pelkkää kulkemista ja kuljettamista. Lasten fyysiseen ja usein henkiseenkin kasvuun haitallisesti vaikuttavaa ruudun ääressä istumista pitäisi heidän mielestään myös vähentää. – Meillä ruutuaika on rajoitettu kahteen tuntiin päivässä, ja se kattaa sekä television ja tietokoneen näyttöruudut että lelujen monitorit. Terveystieto osaksi tavallista elämää Harri Spets korostaa, että myös hyvinvointioppimisen lähtökohtana on tiedon lisäksi tahto ja motivaatio oppia. – Kun tahto hyvin voimiseksi syntyy, on pohdittava, miten olemassa oleva tieto siirretään meidän perheessä eteenpäin, miten se siirtyy osaksi arkista elämää. Hyvä esimerkki tästä on hänen mukaansa liikunta, joka vaikuttaa perheenjäsenten hyvinvointiin sekä suoraan että ongelmia ennaltaehkäisevästi. Liikuntasuorituksia ei aina tarvitse hankkia kaukana kotoa, vaan ne voivat olla osa perheen yhteistä arkea. – Tavallisten kotitöiden tai hiekkalaatikkoleikkien yhteydessä voi olla liikkeessä ja jopa jumpata, sanovat Sanna ja Harri Spets, joiden työhön Saimaan ammattikorkeakoulun Kahilanniemen kampuksella liikunta ja terveys kuuluvat olennaisesti. KL ■ 11 Lasten ja nuorten hyvinvointi on jokaisen aikuisen asia Terveyskeskusten asiakaspalvelu entistä asiakaslähtöisemmäksi Hyvinvointityöryhmän toiminta-aikana on tuotettu neljä lasten ja nuorten hyvinvointiselontekoa. Neljän vuoden välein tehtäviin selontekoihin kirjataan niin hyvinvoinnin uhkia kuin niitä torjuvia ja hyvinvointia edistäviä toimintamalleja ja -suunnitelmia. Neljäs hyvinvointiselonteko (2011–2014) on juuri ilmestynyt, ja sen keskeisiä teemoja on edellisessä selonteossa esitettyjen hyvien toimintamallien vakiinnuttaminen pysyviksi käytänteiksi. Hyvinvointiselonteko III:n mukaisia, käyttöön otettuja toimintatapoja ovat muun muassa moniammatilliset neuvolakeskukset, jotka voivat opastaa tukea tarvitsevia vanhempia aiempaa paremmin. On perustettu myös vertaisryhmiä, jotta vanhemmat voivat jakaa kokemuksiaan ja oppia toisiltaan. Erilaisten projektien ja koulutuksen avulla on muokattu toimintatapoja päivähoidossa ja kouluissa. Kouluissa on kehitetty mediakasvatusta, oppilashuoltotyötä ja opinto-ohjausta. Toisen asteen koulutuksessa on pyritty estämään opintojen keskeytyminen kokonaan. Sihti (nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspiste) ja JOPO (joustava perusopetus) -kokeilut on vakinaistettu. Hyvinvointiselonteko III:n kauden päättyessä tämän vuoden lopussa tehdään loppuraportti selonteossa esitetyistä ja toteutuneista toimista. KL Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän toimintaan ja kaikkiin hyvinvointiselontekoihin voi tutustua Lappeenrannan kaupungin verkkosivulla http://www.lappeenranta.fi/?deptid=14221 tai sairaanhoitajan vastaanotolle vaivan laadusta riippuen. – Näin pystymme kehittämään lääkäripäivystystä järkevämpään suuntaan, Simpanen toteaa. hostamaan toimintaa. Asiakkaille tämä näkyy lyhentyneinä odotusaikoina puhelimessa. Palvelut tulevat lähemmäksi ja asiakas saa yksilöllistä palvelua tutulta hoitajalta. Kuntarajat eivät esteenä Kuntarajat eivät ole enää esteenä terveysasemilla asioimiseen. Taipalsaaren terveysasema on myös lappeenrantalaisten käytössä. Voisalmessa sairaanhoitajavastaanottoa pitävä sairaanhoitaja toimii Taipalsaarelta käsin, jonka lääkäreitä hän konsultoi tarvittaessa. Usein pienemmällä terveysasemalla on lyhyemmät potilasjonot pääterveysasemaan verrattuna ja lääkärin vastaanotolle pääsy käy nopeammin. Puhelinuudistus tehosti toimintaa Alkukesästä Lappeenrannan terveysasemilla tapahtui merkittävä muutos, kun Armilan pääterveysaseman keskitetty puhelinkeskus purettiin ja puhelinliikenne hajautettiin suoraan jokaiselle terveysasemalle. Nyt asiakkaat voivat asioida omalla terveysasemalla ja yhteyden saaminen sinne on onnistunut paremmin. Puhelinuudistuksella pystyttiin parantamaan palvelua ja te- Takaisinsoittopyyntö uusi palvelu Puhelinjärjestelmä mahdollistaa takaisinsoittopyynnön, jolla vältytään pitkiltä odotusajoilta ja asiakkaalle aiheutuvilta turhilta kustannuksilta. Takaisinsoittopyynnön vastaajaan jättänyt asiakas säilyttää paikkansa puhelinjonossa, eikä odotusaika muodostu kohtuuttoman pitkäksi. Omaa puhelinnumeroa järjestelmään jättäessä tulee olla huolellinen, jotta puhelut ohjautuvat oikealle asiakkaalle ja vältytään turhalta odottamiselta. – Palvelusta on saatu paljon kiitosta asiakkailta. Uuden puhelinjärjestelmän kautta saamme myös reaaliaikaista tietoa mahdollisista jonoista, jonotusajoista ja ruuhka-ajoista. Tätä kautta pystymme kehittämään toimintaamme asiakasystävällisempään suuntaan, Lappeen vastuuyksikön osastonhoitaja Satu Simolin toteaa. HP ■ HP L appeenrantaan perustettiin vuonna 1997 Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä, joka koostuu kaupungin lapsi- ja nuorisotyötä tekevien toimialojen edustajista. Työryhmässä on myös edustus kaikista valtuustoryhmistä. Etelä-Karjalan terveyskeskuksen toimintaa kehitetään asiakaslähtöisempään ja joustavampaan suuntaan. Esimerkiksi sairaanhoitajien vastaanottotoimintaa lisätään terveysasemilla. Sairaanhoitajilla on jatkossa entistä merkittävämpi rooli asiakkaiden pitkäaikaissairauksien hoidon seurannassa. – Asiakkaiden hoitosuunnitelmassa sovitaan, milloin käydään lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolla. Lisäksi sairaanhoitajalta voi kysellä muulloinkin hoitoon liittyvistä asioista. Sosiaali- ja terveyspiirissä kehitetään myös sähköisiä asiointijärjestelmiä. Tulevaisuudessa asiakkaat voivat olla yhteydessä terveysasemaan sähköisesti ja terveystietoja voi katsoa omasta terveyskansiosta, Etelä-Karjalan terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Ritva Simpanen kertoo. Pitkäaikaissairauksien hoidon lisäksi sairaanhoitajat pitävät sairasvastaanottoa, jossa hoidetaan äkillisesti sairastuneita. Moni asia hoituu tällä vastaanotolla, mutta jos vaiva vaatii lääkärissä käyntiä, sairaanhoitaja järjestää sen. Sairaanhoitajat tekevät puhelimessa hoidon tarpeen arviota ja antavat aikoja lääkärin Sairaanhoitaja Sari Seppänen ja terveyskeskuslääkäri Päivi Malanin uskovat alkavan lääkäri-hoitaja-työparimallin helpottavan ja tehostavan asiointia terveysasemilla. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 12 Vanhusten viikolla huomio ikäihmisten erilaisiin tarpeisiin Kuntoutuksen järjestäminen tulevaisuuden haasteena Tulevaisuuden haasteista keskeisimpinä Jaakko Tuomi pitää kuntoutuksen järjestämistä. – Toistuvien kuntoutuspalvelujen tarve kotikunnissa korostuu, koska ikäihmisten mahdollisuudet lähteä kuntoutusjaksolle toiselle paikkakunnalle ovat heikot. Omalla paikkakunnalla järjestettävistä kuntoutuspalveluista hyötyisivät myös omaishoitajat. Vanhustenhuollon kehittämisen oleelliset kysymykset liittyvät asumiseen, toimeentuloon, palvelujen riittävyyteen ja toimivuuteen sekä osallistumiseen. – Maakunnassamme vanhuksia on edelleen liian paljon laitoshoidossa, joten kotona selviytymistä ja palveluasumista on tarpeen kehittää. Vanhusten toimeentulo on kyllä parantunut, mutta edelleen Lappeenrannassa on liki 350 ikäihmistä, joiden eläketaso jää alle 500 euron kuukaudessa, Tuomi laskee. Arkisto Talkoopäivänä apua arjen askareisiin Tämänvuotisella valtakunnallisen Vanhusten viikon teemalla ”Meitä on moneksi” kiinnitetään huomiota ikäihmisten hyvinkin paljon toisistaan poikkeaviin tarpeisiin. Valtakunnallista vanhusten viikkoa vietetään 3.–10. lokakuuta. Lappeenrannan vanhusneuvoston puheenjohtaja Jaakko Tuomi muistuttaa, että erilaisuus vanhusväestön keskuudessa lisääntyy lähivuosina entisestään. – Vanhusväestöstä puhutaan usein kuin suuresta harmaasta massasta. Kuitenkin joukkoon mahtuu erikuntoisia ihmisiä, joilla on toisistaan poikkeavia toiveita ja tarpeita. Myös tulotaso ja varallisuus vaihtelevat laidasta laitaan. Kun ikäihmis- Maakuntakirjastossa Daisy-soittimia lukemisesteisille Lappeenrannan maakuntakirjastoon on hankittu lukemisesteisiä asiakkaita varten kaksi Daisy-soitinta, joita voi lainata kotiin ja joilla voi kuunnella Daisy-muodossa olevia äänikirjoja. Daisy-äänikirjat ovat Celiakirjaston tuottamaa aineistoa lukemisesteisille tai henkilöille, jotka eivät pysty lukemaan painettua tekstiä. Maakuntakirjastoon on hankittu myös mp3-muodossa olevia Daisy-äänikirjoja, joita lukemisesteiset asiakkaat voivat lainata pääkir- ten joukko lähitulevaisuudessa lisääntyy, erilaisuuskin korostuu. Varsinkin 75–84-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa, ja noin kymmenen vuoden kuluttua Lappeenrannassa joka neljäs kuuluu ikääntyvien eli yli 65-vuotiaiden ikäluokkaan. – Monet heistä jäävät työeläkkeelle varsin hyväkuntoisina eivätkä edes koe itseään vanhoiksi saati kaipaa vanhusten palveluja. Sen sijaan osa vanhuksista sinnittelee hyvin pienellä eläkkeellä ja vaarana on eristäytyminen ja syrjäytyminen. Yhteiskuntamme polarisoituminen hyvin toimeen tuleviin ja vähävaraisiin tulee esille jatkossa nykyistä selvemmin myös ikäihmisten ryhmässä, Tuomi arvioi. jaston tietopalvelusta. Celia-kirjaston tuottaman aineiston käyttö edellyttää, että asiakkaalla on lukemiseste. Sen vuoksi lainattava aineisto ei ole vapaasti hyllyssä. Aineisto löytyy myös Web-Origosta, mutta sitä on mahdollista varata vain virkailijan välityksellä. Palvelujohtaja Leena Priha kertoi, että maakuntakirjaston asiakkaina on iäkkäitä henkilöitä, jotka kuuntelevat paljon kirjaston kokoelmissa olevia cd- tai kasettiäänikirjoja. – Paljon kuuntelevalle kirjaston valikoima on kuitenkin suppea. Celian aineistoa on hankittu näitä asiakkaita varten täydentämään tarjontaa. Myös kirjaston kotipalveluasiakkaat voivat hyödyntää kuuntelulaitetta ja Daisy- Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Lappeenrannassa koululaiset tarjoavat ikäihmisille talkooapua arjen askareissa vanhusten viikon talkoopäivänä keskiviikkona 6. lokakuuta. Viikon ohjelmaan sisältyy muun muassa kulttuuririentoja, ulkoilua, liikuntaa ja hiljentymistä. Lappeenrannan palvelukeskussäätiö täyttää tänä vuonna 40 vuotta ja järjestää juhlan kunniaksi tiloissaan avoimet ovet tiistaina 5.10. Vanhusten viikon ohjelmasta ilmoitetaan myöhemmin erikseen. MP ■ Lisätietoja vanhusten viikon ohjelmasta Lappeenrannassa: Lappeenrannan vanhusneuvoston sihteeri Päivi Meuronen, puh. 0400 625 681 paivi.meuronen@ lappeenranta.fi äänikirjoja, samoin vanhusten palvelulaitokset. Daisy-kuuntelulaitteen ja Daisy-äänikirjojen laina-aika on kuukausi. Asiakkaat voivat laina-aikana tutustua laitteeseen ja äänikirjoihin ja sen pohjalta harkita oman laitteen hankkimista. Daisy-äänikirjoja voi kuunnella myös tietokoneen avulla sekä uusilla cd- ja dvdsoittimilla, jotka toistavat mp3muodossa olevaa aineistoa. Lisätietoja aineistoista saa maakuntakirjaston tietopalvelusta, puh. (05) 616 2341. Vanhustenviikko 3.–10.10.2010, alustava ohjelma Kaupunginteatteri hurmaa humpalla vanhustenviikolla! Tarkemmat askelkuviot ilmoitetaan myöhemmin. Taidemuseo järjestää muutaman taidetyöpajan palvelukodeissa, tarkat päivät ja ajankohdat ovat vielä avoinna. Kaupunginkirjasto Kirjavinkkausta laitoksiin ja palvelutaloihin. Tilaukset kirjaston tietopalvelusta, puh. (05) 6162 341. Verkko-opastusta senioreille 5.10. ja 7.10. klo 10 Ennakkoilmoittautumiset kirjastoon puh. 040 5192 090. 6.10. ke Talkoopäivä Koululaiset auttavat arjen askareissa. 7.10. to klo 17.00 Yhteislaulutilaisuus pääkirjaston musiikkisalissa. Laulattajana Antti Taipale. 8.10. pe Klo 19 Kekkonen!, LPR:n kaupunginteatteri. 9.10. la klo 13 Kekkonen!, LPR:n kaupunginteatteri ■ klo 19 Kimpassa, LPR:n kaupunginteatteri. Kuvia kiveltä, Etelä-Karjalan taidemuseossa 10.10.2010–6.2.2011. Rautaa rajalta, Etelä-Karjalan museossa 18.9.–31.12.2010. Tilaa yhteisöösi elämänmakuinen yhden naisen esitys Vanhustenviikolla Lappeenrannan kaupunginteatteri kiertää tilauksesta! Hilda Husso ja Kun on tunteet -monologin ytimenä on naisen elämä ja arvomaailma: kaikki toiveet ja kauniit odotukset, jotka eivät todellisuudessa pääse toteutumaan. Kirjailija Maria Jotuni on tiiviiden tunnelmien ja monikerroksisen kerronnan mestari. Lähes sata vuotta sitten kirjoitetut novellit puhuttelevat meitä tänäkin päivänä. Nyt näyttelijä Marjatta Linnan upealla tulkinnalla. Kesto noin 30 min. Kaupunginteatterin Grand Old Lady Marjatta Linnan monologiesitys on saanut paljon kiitosta. Mikäli esitys on jäänyt näkemättä, saat sen yhteisöösi todella edulliseen hintaan 150 € + matkakulut. Tilaa esitys teatteritoimistolta: puh. (05) 6162 300 tai teatteri@ lappeenranta.fi. Tervetuloa syksyn asukasfoorumeihin Vuosittain Lappeenrannan eri kaupunginosien asukkaat kutsutaan oman alueensa asukasfoorumiin keskustelemaan ja ottamaan kantaa ajankohtaisiin asioihin. Kaupungin eri alojen virkamiehiä on mukana alustamassa ja vastaamassa kysymyksiin. Lisäksi järjestetään kaikkien kaupunkilaisten yhteinen kaupunkifoorumi kerran vuodessa. Seuraa asukastapahtumia netistä www.lappeenranta.fi/asukas- ja aluetoiminta Syksyn 2010 kaupunkifoorumi Kaikkien kaupunginosien asukkaiden yhteinen kaupunkifoorumi ke 17.11. klo 18 Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosalissa, Villimiehenkatu 1. Syksyn 2010 asukasfoorumit eri kaupunginosissa Eteläinen alue to 14.10 klo 18 Myllymäen koulussa. Keskusta-alue ke 6. 10 klo 18 Lappeenrannan kaupungintalossa. Aiheena muun muassa Lappeenrannan uusi rakennusjärjestys ja -valvonta. Läntinen alue to 7.10. klo 18. (Skinnarila, Sammonlahti, Ruoholampi, Uus-Lavola, Lavola, Kourula, Kuusimäki) Skinnarilan kampusalueen Ylioppilastalolla. Opastus perillä. Joutsenon alue ti 5.10. klo 18 Joutsenon koulukeskuksen auditoriossa. Lauritsalan alue ti 12.10. klo 18 Lauritsalan koulukeskuksen musiikkisalissa. Maaseutufoorumi to 21.10. klo 18 Joutsenotalossa, Kesolantie 3. Pohjoinen alue ti 26.10. klo 18 (Voisalmen saari ja Tyysterniemi) Voisalmen koulun lasiluokassa. Foorumit alkavat kahvitarjoilulla. Tervetuloa kuulemaan kaupunginosien ajankohtaisista asioista sekä keskustelemaan ja ottamaan kantaa! Muita asukastapahtumia Sammonlahden syysmarkkinat lauantaina 18.9. klo 9–15 markettien parkkipaikalla. Myös Länsialueen asukasyhdistys on paikalla myymässä grillimakkaraa ja arpoja. Korkea-ahon kylämarkkinat 29.8. klo 11–15 Korkea-ahon urheilukentällä. Tapavainolan syysmarkkinat 12.9. klo 11–14 Tapavainolan seurojentalolla. RS 13 Kier u u s s i l l a v toliittym r u t e n n e issä liik tuplaantuu Kiertoliittymissä eli liikenneympyröissä sattuu kolareita puolet vähemmän ja henkilövahinkoja yli puolet vähemmän kuin normaaleissa tasoliittymissä. Syy on yksinkertainen: ympyrässä ei käännytä lainkaan vasemmalle ja risteävät liikennevirratkin vähenevät kuudestatoista neljään. Lisäksi kehää ajaessaan kuljettajan on pakko hidastaa vauhtia. Lappeenrannan Pallon kiertoliittymä on niin sanottu turbo-malli, jossa pääsuunnassa – eli Taipalsaaren suunnasta sekä Taipalsaaren suuntaan – on kaksi kaistaa. Sen sijaan sivusuuntiin eli Tukkikadulle ja Satamatielle ajetaan yhtä kaistaa pitkin. Myös tiehallinnon toteuttama Mattilan kiertoliittymä on periaatteeltaan Pallon liittymän kaltainen. Suunnittelupäällikkö Pentti Multaharju pitää turboliittymää kätevänä ja turvallisena. – Kun muistaa vilkaista kadun yläpuolisia ohjaavia kaistamerkintöjä, ongelmia ei pitäisi olla. Pallossa on hyvin opittu valitsemaan sopiva väylä jo ennen liittymään saapumista. Lisäksi molemmilta Taipalsaarelta kiertyviltä kaistoilta pääsee keskustaan. Multaharju selventää, että kokonaan kaksikaistaisia kiertoliittymiä ei suositella Suomen liikenteeseen, koska niissä ajetaan usein liikennesääntöjen vastaisesti ja siksi turvallisuus jää kyseenalaiseksi. Myllymäenkadun kiertoliittymät yleissuunnitelmassa Pentti Multaharju arvioi, että Suomen liikenneympyrät lisääntyvät noin 50 vuosivauhdilla. Lappeenrannan yleissuunnitelmiin on piirretty kaksi uutta kiertoliittymää Myllymäenkadulle: Alaniitynkadun ja Hiessillankadun risteyksiin. Ne eivät kuitenkaan vielä ole mahtuneet investointiohjelmiin. Myllymäen suunnassa liikennemäärät ovat kasvussa uusien liiketilojen takia ja ympyrät sujuvoittaisivat vilkkaita katuliittymiä. Liikenneympyröitä on harkittu myös Snellmaninkadulle Koulukadun sekä Mutkakadun risteyksiin, vaikka niitä ei vielä näykään suunnitelmissa. – Snellmaninkadun ja Koulukadun risteyksessä on sattunut lukuisia peltikolareita, kun Snellmaninkatua ajavat eivät ole huomanneet punaiseksi vaihtunutta liikennevaloa ja ovat törmänneet Taipalsaarentieltä Koulukadulle kääntyneeseen autoon. Todennäköisesti Taipalsaaren suuntaan menevät autot ohjattaisiin liikenneympyrän ohi niin sanotun vapaan oikean periaatteella pahim- pien ruuhkien välttämiseksi. Keisarin aseman kohdalla olevassa Snellmaninkadun ja Mutkakadun risteyksessä puolestaan syntyy vaaratilanteita huonon näkyvyyden ja suurten ajonopeuksien takia. Pentti Multaharju arvioi, että myös Lavolankadun ja Lentokentäntien risteys korvataan kiertoliittymällä, mikäli liikennemäärät kasvavat huomattavasti nykyisestä. Liikennevalot poistuivat Lappeen- ja Armilankadun risteyksestä Armilankadun ja Lappeenkadun risteyksessä ei enää odotella liikennevalojen vaihtumista. Uudessa kiertoliittymässä on kaksi kaistaa Lappeenkadun molemmista tulosuunnista ja molempiin menosuuntiin. Sivusuunnalle eli Kaivokadulle ja Armilankadulle käännyttäessä on vain yksi kaista. Uudessa liittymässä on riittävästi tilaa 25-metriselle rekalle. – Asfaltoidun ajokaistan leveys on kolme metriä. Myös kiveyksen päällä on lupa ajaa, mutta eiköhän henkilöauto hyvin mahdu asfaltillekin. Lievä ahtauden tunne pudottaa ajonopeutta ja lisää turvallisuutta, mutta ei huononna silti sujuvuutta, Pentti Multaharju selvittää. Ison Kristiinan seinänvierustalla oleva Kaivokatu on muutettu kaksisuuntaisiksi. Villimiehenkatu on ja pysyy kaksisuuntaisena, mutta sinne voi kääntyä Lappeenkadulta vain Valtakadun helsingintielle lisävetoa H suunnasta ja poistua vain Armilankadun kiertoliittymän suuntaan. Kaivokadun kaksisuuntaisuus korvaa Villimiehenkadun poistuvia kääntymismahdollisuuksia. Kun Lappeenkadun vesitornin puoleinen pää valmistuu syksyllä, Lappeenkadulta ajetaan vesitornin vanhaan kiertoliittymään kahta kaistaa pitkin. Kaistoista oikeanpuoleista ajetaan Lauritsalan suuntaan ja vasemmanpuoleista Kimpiseen, Oikokadulle ja Valtakadulle. Kiertoliittymään saapuva aina väistämisvelvollinen Ajaapa kiertoliittymään mistä suunnasta tahansa, tulijan on aina väistettävä ympyrässä ajavia. Pentti Multaharju huomauttaa, että Lauritsalan pyöreä risteys ei ole kiertoliittymä. – Karjalantieltä saapuvilla ei ole väistämisvelvollisuutta, joten se on tasoristeys ja sellaisena myös hyvin toimiva. Olemme esimerkiksi simulointiohjelmilla todenneet, että risteyksen muuttaminen kiertoliittymäksi huonontaisi tilannetta, koska Karjalantien suunnasta liikennettä on runsaasti. Kiertoliittymän tunnistaa kolmion alla olevasta liikennemerkistä, jossa kiertosuuntaa symboloidaan kolmella nuolella. Liikenneympyrästä poistuttaessa on muistettava käyttää vilkkua kuten liikennesäännöt edellyttävät. Samalla liikenne sujuvoituu. MP elsingintien vetävyyttä Skinnarilan suuntaan parantaisi huomattavasti, jos Lavolankadun ja Kuusimäenkadun välinen osuus muutettaisiin nelikaistaiseksi. Suunnitelmat ovat jo valmiina, mutta odottavat vielä hyväksymismenettelyä nähtävillä oloineen sekä sen jälkeen pääsyä työohjelmiin. Tavoitteena on nelikaistainen väylä Merenlahdentien liittymään asti. Suunnittelupäällikkö Pentti Multaharju tietää, että Helsingintien nykyinen kaksikaistainen ajorata on varsinkin työmatkaliikenteen aikoihin yhtä autojonoa. Tilanne parani, kun pari vuotta sitten otettiin käyttöön risteysten yhteenkytkentä vihreälle aallolle aamu- ja iltahuippujen aikana. Aamun huipputuntina aalto vie keskustan suuntaan ja illan huipputuntina Skinnarilan suuntaan. Muina aikoina risteykset toimivat itsenäisesti erillisohjauksella. Nelikaistaisuus parantaisi tilannetta jopa vesitornin kiertoliittymästä alkaen. Ongelmana on, että Skinnarilan suuntaan ajavat autoilijat pakkautuvat jo Lappeenkadulla vasemmanpuoleiselle kaistalle, koska oikeanpuoleinen kaista päättyy Lavolankadun liittymässä. Yhdellä kaistalla oleva pitkä jono pidentää liikennevalojen vaihtumisväliä enemmän kuin kahden kaistan lyhyemmät jonot tekisivät. Skinnarilan suunnan liikennemäärien ennakoidaan lisääntyvän entisestään, koska uudisrakentaminen on lisääntynyt kaupungin länsialueella, muun muassa Ruoholammella. ■ Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 14 Koululaisten ja nuorten sovelletut peli- ja sporttikerhot starttaavat syyskuussa Liikunta Toive sovelletun liikunnan lisäämisestä on tullut suoraan vanhemmilta. Erityistukea tarvitsevien lasten koulunkäyntiavustaja, judovalmentaja sekä myös puhevammaisten tulkiksi opiskeleva Eija Ihalainen toimii uusien kerhojen vetäjänä. – Erityistuen lapsilla ja nuorilla pitää olla samanlaiset mahdollisuudet liikuntaan, harrastuksiin ja tavoitteisiin kuten muillakin. Kerhoista löytää kavereita ja saa sisältöä elämäänsä. Sillä aikaa kun lapsi on kerhossa, vanhemmat voivat vaikka kipaista toisten vanhempien kanssa lenkille, Eija kuvailee. Sovelletulla liikunnalla tarkoitetaan eri liikuntalajien muokkaamista harrastajalleen sopivaksi ja mielekkääksi. Joskus liikunta onnistuu vain avustettuna. Kärsivällisyyttä peliin Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimi organisoi kerhot yh- teistyössä Eija Ihalaisen kanssa. Eija on varma, että jatkossa urheiluseuroista löytyy sopivia erityistukea tarvitsevien lasten lajiohjaajia ja valmentajia. Tosin vammaisten lasten ja nuorten luotsaaminen vaatii tavallista enemmän kärsivällisyyttä ja erikoisosaamista. Eija on valmis auttamaan seuroja sovellettujen ryhmien perustamisessa. – Joskus voi mennä vuosi tai enemmänkin ennen kuin lapsi mieltää harrastuksen omakseen ja alkaa edistyä, siksi muutaman kerran jälkeen ei pidä luovuttaa. Erityistukea tarvitsevat lapset ovat joskus kömpelöitä ja käsitys omasta kehosta voi olla kielteinen. Liikunnan avulla oppii hallitsemaan kehoaan ja arvostamaan itseään. Parhaimmillaan itsetunto vahvistuu ja sosiaaliset taidot kehittyvät, Eija kuvailee. Onnistuneessa vuorovaikutuksessa lapsi tai nuori kokee, että häntä kuullaan ja ymmärretään. Oivallisia apulaisia kerhoissa ovat henkilökohtaiset avustajat, puhevammaisten tulkit sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat. Myös vanhempia ja sisaruksia on ollut avustamassa Liikuntamaan sovelletussa ryhmässä. MP Syyskuussa Lappeenrannassa alkaa kaksi uutta sovellettua liikuntakerhoa erityistä tukea tarvitseville koululaisille ja nuorille. Kerhot kokoontuvat kerran viikossa. Pelikerhossa on hikiliikuntaa esimerkiksi sählyä ja lentopalloa. Sporttikerhossa treenataan hitaammin. Ohjelmaan sisältyy muun muassa kehonhallintaa, venyttelyä ja jumppaa musiikin tahdissa. Lapset ja nuoret tulevat kerhoihin yksin tai avustajansa kanssa. vahvistaa itsetuntoa ja kerhoista löytyy kavereita Kerhoista väylä urheiluseuroihin Eija Ihalainen tietää, että vammainen lapsi voi kehittyä menestyväksi kilpaurheilijaksi, jos hänelle annetaan mahdollisuus treenaamiseen. Palasivathan lappeenrantalaiset sovelletun judon harrastajat mitalit kaulassa Kiinan Special Olympic -maailmankisoista vuonna 2007. Judoseura Kamizassa sovellettu ryhmä on pyörinyt jo 16 vuotta. Eija heittääkin nyt pallon Lappeenrannan muille urheiluseuroille. – Vaikka kaupunki järjestää liikuntamahdollisuuksia erityistä tukea tarvitseville lapsille, vasta urheiluseuroissa harrastus voi muuttua tavoitteelliseksi harrastukseksi tai kilpaurheiluksi. Toivonkin, että kerhoista muodostuisi väylä urheiluseuroihin. Jos sovellettuja ryhmiä ei ole tarjolla, erityistuen lapsi voi mainiosti olla mukana normaaleissa ryhmissäkin, mikäli asenteet ovat kohdallaan ja tarvittava henkilökohtainen avustaja sekä mahdollisesti myös puhevammaisten tulkki saadaan avuksi ja tueksi. MP ■ Sovellettu pelikerho koululaisille ja nuorille Lappeenrannan seurakuntakeskuksen salissa torstaisin klo 16.30–17.30 (alkaa 9.9.) lissa tiistaisin klo 15.30–16.30 (alkaa 7.9.) Sovellettu sporttikerho koululaisille ja nuorille Lappeenrannan urheilutalon judosa- Sovellettua liikuntaa myös Lasten Liikuntamaan yhteydessä. Ks. liikuntakalenteri s. 17 ”Chateissa nuori pääsee halutessaan juttelemaan netariohjaajan kanssa myös anonyymisti. Yleensä nuoret haluavat jutella arkipäiväisistä asioista kuten harrastuksista, koulusta, ammatinvalinnasta sekä päivänpolttavista puheenaiheista.” Internet on yhä voimakkaammin mukana lasten ja nuorten arjessa. Useat nuoret viettävät suuren osan vapaa-ajastaan verkossa. Netari.fi on vuonna 2004 käynnistynyt valtakunnallinen ja moniammatillinen hanke, joka tekee nuorisotyötä netissä, nuorten suosimissa verkkoyhteisöissä. Toimintaa koordinoi Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja toiminnassa on mukana 26 kuntaa eri puolilta Suomea. Hanketta tukee opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Tavoitteina on muun muassa tehdä laadukasta nuorisotyötä verkossa, kehittää sitä ja vakiinnuttaa verkkotyöskentely osaksi nuorisotyön arkea. Netari.fi-hankkeessa mukana olevat nuorisotyöntekijät ovat säännöllisesti ja reaaliaikaisesti tavattavissa verkossa. Tällä hetkellä Netari.fi -hankkeen chat-toimin- Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI taa järjestetään kahdessa nuorten suosimassa verkkoyhteisössä, Habbo Hotelissa ja IRC-Galleriassa, joissa nuoret voivat jutella toistensa sekä nuorisotyöntekijöiden kanssa. Tavattavissa on myös terveydenhoitajia, poliiseja ja sosiaalialan ammattilaisia. Chateissa järjestetään säännöllisesti myös teemakeskusteluja, joihin kaikki nuoret voivat osallistua. Teemailtojen aiheita ovat olleet muun muassa rasismi, kiusaaminen ja kesäsuunnitelmat. Syksyllä 2010 alkavat Netari-toiminnan kokeilujaksot myös Facebookissa ja Demi.fi-palstalla. Netari-tv on Netarin ja Ylen yhteistyönä syntynyt nuorten oma netti-tv-ohjelma. Netari-tv.ssä yhdistyvät suora lähetys ja chat. Suorissa nettilähetyksissä käsitellään ajankohtaisia ja muita kiinnostavia teemoja. Ruudussa nähdään teemoihin liittyviä videoita, vieraita RS Lappeenrannassa oma nettinuorisotyöntekijä Ilmoittautumiset 3.9. mennessä puh. 0400 157 514 sekä ohjelman tekijöitä. Nuoret voivat itse osallistua chatin kautta lähetykseen ja vaikuttaa sen sisältöön. Vilja Kianto, Lappeenrannan netari Kokopäiväisesti elokuussa aloittaneen Lappeenrannan nettinuorisotyöntekijä Vilja Kiannon työhön kuuluu Netari-toiminnan lisäksi myös nuorisotiedotuksellinen yhteistyö ja verkkopalvelujen ylläpitotehtävät Nuorten Tiedotuspiste Verkossa. Nuorten Tiedotuspiste Verkko on yksi Lappeenrannan nuoriso- toimen palvelumuodoista, ja se sijaitsee kauppakeskus Oprissa Koulukadulla. – Työnkuvaani kuuluu yhteistyö myös muiden nuorten parissa työskentelevien tahojen kanssa. Tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta nuorten verkon käyttötavoista sekä verkkonuorisotyöstä, Vilja Kianto sanoo. Vilja Kiannon mukaan netissä tehtävän nuorisotyön yksi vahvuus on matala kynnys ottaa yhteyttä. – Chateissa nuori pääsee halutessaan juttelemaan netariohjaajan kanssa myös anonyymisti. Yleensä nuoret haluavat jutella arkipäiväisistä asioista kuten harrastuksista, koulusta, ammatinvalinnasta sekä päivänpolttavista puheenaiheista. – Netari-toiminta tuo luotettavia aikuisia, ohjausta ja tukea nettiin, nuorille helposti lähestyttävien väylien kautta, Kianto sanoo. JN ■ LISÄTIETOJA: www.netari.fi http://verkko.lappeenranta.fi MP Joukkuepelit 15 kiehtovat Samulia Samuli Pukero, 16, harrastaa salibändyä, jääkiekkoa, uintia, hiihtoa ja pyöräilyä. Mieleisimpiä ovat kuitenkin joukkuepelit. – Salibändyä pelaamme tutulla porukalla kerran viikossa. Ensi syksynä saamme myös oman pelivuoron jääkiekkoon, Samuli iloitsee. Peliporukkaan kuuluu kuusi tuttua erityistä tukea tarvitsevaa nuorta, joiden taustajoukkona ovat poikien isät. Ryhmä on hitsautunut niin hyvin yhteen, että vetäjiä ei tarvita. Pojat ovat ystävystyneet keskenään, käyvät toistensa syntymäpäivillä, järjestävät pallonpainajaiset kauden päätteeksi ja hengailevat muutenkin vapaa-aikanaan. – Yhden kaverini kanssa pidetään säännöllisesti yhteyttä ja menemme joskus keilaamaan, Samuli kertoo. SaiPan peleissä hän käy kahdestaan veljensä kanssa. Elämänikäinen harrastus kantaa Samulin äiti Päivi Pukero toivoo, että erityistukea tarvitseville nuorille olisi tarjolla monipuolisesti harrastusmahdollisuuksia. – Minusta jo kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu, että jo- maakuntakirjastossa Lappeenrannan maakuntakirjastossa aloitetaan syyskuun alusta alkaen kokeiluna liikuntavälineiden lainaus. Asiakkaat voivat lainata kirjastokortillaan viikon ajaksi sykemittarin, askelmittarin, voimaharjoittelua varten gymstickin, tasapainolaudan tai kävelysauvat. Liikuntavälineiden mukana asiakas saa myös liikuntaohjeet. Liikuntasihteeri Aija Rautio toivoo, että välinelainaus motivoisi ihmisiä liikunnan pariin. – Esimerkiksi askelmittarilla voi seurata oman liikuntansa määrää ja uskon, että sen käyttö myös motivoi lisäämään lenkkeilyä. Aluksi välineitä on tarjolla rajoite- tusti, mutta niitä voi jonottaa kuten kirjojakin. Jos empii esimerkiksi sykemittarin ostamista, Aija Rautio kannustaa kokeilemaan ensin lainamittarilla. – Näin säästyy turhilta investoinneilta. Esimerkiksi työttömillä on runsaasti aikaa liikuntaan, mutta ei välttämättä rahaa mittareiden ja välineiden hankkimiseen. Suksia, luistimia tai edes lumikenkiä ei lainalistalle ole mahtunut, koska niitä pitäisi varata erikokoisia ja säilytystä sekä huoltoa varten tarvittaisiin erillistä tilaa. – Sisäcurling-peli voisi olla seuraava hankinta, jos kokeilu koetaan mielekkääksi ja pystymme lisäämään valikoimaa. Sitä voisi lainata vaikka Päivi Pukero: ”Vertaistuki on kuin harrastusten punainen lanka, josta pitävät kiinni niin lapset kuin vanhemmatkin.” Erityistuen nuori kaipaa tavallista enemmän mallioppimista. – Varsinkin, jos lukutaito puuttuu, lapsi edistyy mallia ottamalla. Siksi minusta olisi tärkeää, että vertaisryhmään kuuluvia nuoria tulisi mukaan erityistuen nuorten ryhmiin ja päinvastoin, jos vain omaa innostusta löytyy. Uskon, että esimerkiksi urheiluseuroissa asenteet ovat muuttumassa ja peliporukoissa hyväksytään entistä enemmän erilaisuutta, Päivi Pukero arvioi. Hänen mielestään on tärkeää, että jokainen pääsee pelaamaan. – Ryhmät eivät saisi paisua liian suuriksi. Into hiipuu keneltä tahansa, jos valmentaja istuttaa penkillä ja antaa vain parhaimpien pelata. Tukihenkilöitä tarvitaan Samulin äiti on ollut mukana ohjaamassa erityistukea tarvitsevien lasten leikkivuoroa Lasten Liikuntamaassa Kourulan palloiluhallissa. – Samuli ehti olla mukana vuoden, mutta nyt hän kaipaa toisenlaisia harrastuksia. Joskus ajattelen, että olisipa liikuntamaa ollut olemassa jo silloin, kun omat poikani olivat pieniä. Kaikki uudet liikuntakerhot ovat tervetulleita. Erityistukea tarvitsevien lasten ja nuorten tukihenkilöistä on jatkuvasti pulaa. Päivi Pukero toivoo varsinkin nuoria mukaan. – Oma tyttäreni on toiminut kahden erityistukea tarvitsevan lapsen tukihenkilönä ja kokemukset ovat olleet pelkästään myönteisiä. Uskon, että nuoret hyväksyvät erilaisuutta, jos vain me vanhemmat emme rakenna heidän ympärilleen raja-aitoja. Mitä enemmän erityistuen lapsilla on tilaisuuksia olla mukana normaalissa yhteiskunnassa, sitä paremmat edellytykset heillä on sopeutua onnelliseen ja mahdollisimman itsenäiseen elämään. MP ■ päivähoitomaksut muuttuvat RS Liikuntavälineiden lainaus alkaa kokeiluna kaiselle löytyy tekemistä omien kykyjensä ja taitojensa mukaisesti. Esimerkiksi säännöllisessä liikunnassa motorisia taitoja tulee harjoiteltua kuin huomaamattaan. Päivi Pukero uskoo, että elämänikäinen ja itsetuntoa vahvistava harrastus kantaa tulevissa haasteissa ja myös vaikeuksien yli. Vertaistuen merkitystä hän pitää tärkeänä niin lasten kuin vanhempienkin kannalta. – Erityistuen nuori tarvitsee tavallista enemmän kannustusta, mutta sitten kun oma into syttyy, joutuu jo vähän toppuuttelemaan liiallista innostusta. Vertaistuki on kuin harrastusten punainen lanka, josta pitävät kiinni niin lapset kuin vanhemmatkin. vanhusten palvelukoteihin, Rautio pohtii. Muualla Suomessa välinelainauksesta on saatu hyviä kokemuksia. Aija Rautio uskoo, että palvelulle on tarvetta myös Lappeenrannassa. – Minusta kokeilu on onnistunut, jos joku motivoituu sen ansiosta liikkumaan enemmän ja tarkkailemaan päivittäin otettujen askeltensa määrää. Kokeilu on myös hyvä esimerkki kuinka kaksi eri toimialaa, liikuntatoimi ja kirjasto, voivat yhdistää voimiaan kuntalaisten palvelemiseksi. Lasten päivähoidon asiakasmaksuihin tulee muutoksia 1.8.2010 alkaen. Korkeimpaan ja alimpaan perittävään päivähoitomaksuun sekä tulorajoihin tulee indeksitarkastus. Korkein päivähoitomaksu nousee nykyisestä 233 eurosta 254 euroon. Toisesta lapsesta perittävä korkein maksu nousee 210 eurosta 229 euroon. Alimman perittävän päivähoitomaksun raja nousee 21 eurosta 23 euroon. Käytännössä korkeinta päivähoitomaksua maksavilla perheillä maksu nousee. Muilla perheillä maksu laskee tulorajojen nousun vuoksi mikäli perheen tuloissa tai päivähoitopalvelun tarpeessa ei ole tapahtunut muutoksia. Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimi postittaa uudet maksupäätökset päivähoidon asiakasperheille elokuun lopulla. Maksupäätökset postitetaan ensimmäistä kertaa e-kirjeenä. Maksupäätöksen ulkoasu on tämän vuoksi hieman aiemmasta poikkeava, eikä päätöksessä ole enää päätöksentekijän omakätistä allekirjoitusta. Jos uudelle päivähoidon asiakasperheelle on määrätty korkein päivähoitomaksu puuttuvien tulotietojen vuoksi, tulee puuttuvat tulotiedot toimittaa päivähoitolaskutukseen 10.9.2010 mennessä. Mikäli tulotietoja ei ole saatavissa työnantajalta tuohon päivään mennessä, asiakkaan tulee ottaa yhteyttä maksupäätöksen tehneeseen laskutussihteeriin. Myöhemmin syksyllä tarkistetaan tulotiedot vanhoilta asiakasperheiltä, joiden tulotietoja ei ole tarkistettu vielä vuoden 2010 aikana. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 16 Lappeenrannan kaupungin ohjatut liikuntaryhmät 6.9. – 10.12.2010 Liikuntaneuvonta Mietitkö kuinka aloittaisin liikkumisen? Mikä sopisi minulle? Mitä lajeja voisin harrastaa? Mahtuuko mukaan? KAHVAKUULATREENI naisille ja miehille 15.9.–17.11. Joutsenohallin juoksusuoralla keskiviikkoisin klo 18–19 Hinta 5 €/kerta Ohjaajana Joonas Selenius KAHVAKUULAKOULU työikäisille Liikuntatoimen liikunnanohjaajat antavat puhelimitse henkilökohtaista opastusta liikunta-asioissa. Soita rohkeasti liikuntaneuvontaan p. 040 147 9976 Lappeenrannan urheilutalon juoksusuoralla I 13.9.–27.9. Tiistaina klo 13–14 Torstaina klo 13–14 Liikuntaneuvonta – kaiken ikäisille, varsinkin uusille liikkujille! II 25.10.–8.11. maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 20–21 (5 kertaa) maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 20–21 (5 kertaa) Hinta 35 € / hlö (sis. opetuksen 5x ja materiaalin) Ohjaajana Atte Kaasinen, Liikunta Origo Oy Ilmoittautuminen ja tiedustelut 6.9. mennessä sähköpostilla kati.koivukangas@lappeenranta.fi KAIKILLE AVOIMET VESIJUMPAT, KUNTOSALI-cIRKUIT Vesijumppiin mahtuu 20–30 liikkujaa, cirkuittiin 15. Molempien ryhmien hinta on uimahallimaksu + 2 € ohjausmaksu. Varaa paikkasi ryhmiin: Laita nimesi uimahallien kassoilla olevaan varauskansioon kahdelle ensimmäiselle jumppakerralle (alkaen to 2.9. klo 9) Seuraaville kerroille ilmoittaudutaan puhelimitse uimahallin kassoille tai laittamalla nimi varauskansioon. Voit varata maksimissaan 2 vuoroa kerrallaan. Jumppa-ajan peruminen on myös ehdottomasti ilmoitettava. Näin taataan kaikille halukkaille mahdollisuus tulla liikkumaan. työikäiset SuomiMiehet seikkailevat Lappeenrannassa Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa 6.9.–16.12. SuomiMies-ryhmät ma 19.30–21.00 ti 15.00–16.15 ti 20.30–21.30 ke 18.00–19.15 ke 19.45–21.00 to 18.30–20.00 lisäryhmät ti 20.00–21.00 ke 06.30–07.30 Lauritsalan alakoulu Urheilutalo Myllymäen koulu Skinnarilan koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenohalli Palloiluryhmä, Joutsenohalli Aamukoris, LPR urheilutalo Ilmoittaudu ryhmiin 27.8. mennessä: Lappeenrannan SuomiMies-ryhmiin Markku Timonen p. 050 411 7680 Joutsenon SuomiMies-ryhmiin Kari Kinnunen p. 040 508 2547 SuomiNaiset seikkailevat Lappeenrannassa 9.9.–16.12. torstaisin klo 16.45–17.45 Lauritsalan alakoululla. Ilmoittaudu ryhmiin 31.8. mennessä: SuomiNaisiin Kati Koivukangas p. 040 481 9399, kati.koivukangas@lappeenranta.fi ZUMBAA Joutsenossa 16.9.–14.10. Honkalahden työväentalo (5 kertaa) torstaisin klo 17.30–18.30 Viiden kerran sarjalipun hinta 30 € /hlö Sarjaliput myydään ensimmäisellä jumppakerralla ennen jumppaa. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Lappeenrannan uimahalli ti 15.45–16.25 Syväallas vesijumppa ti 16.30–17.10 Syväallas vesijumppa ke 13.30–14.10 Syväallas vesijumppa ke 14.30–15.10 Syväallas vesijumppa ke 18.45–19.25 Syväallas vesijumppa ke 19.30–20.10 Syväallas vesijumppa to 18.00–18.40 Syväallas vesijumppa to 18.45–19.25 Syväallas vesijumppa Lauritsalan uimahalli su 16.00–16.40 ma 18.00–18.40 ma 18.45–19.25 ti 06.30–07.10 to 18.00–18.40 to 19.00–19.40 Allasjumppa (joka toinen su) Syväallas vesijumppa Syväallas vesijumppa Allasjumppa Allasjumppa Allasjumppa Ohjattu cirkuit ma 16.15–17.15 ke 16.15–17.15 Ohjattu Cirkuit LPR Ohjattu Cirkuit LPR Muut liikuntaryhmät ma 18.00–19.00 ma 15.00–15.45 ti 08.45–09.30 to 15.00–16.00 Ohjattu cirkuit, Joutsenohalli Kuntojumppa, * Lihashuotoryhmä, * XL-liikuntaryhmä, * * Ryhmät järjestetään Lappeenrannan urheilutalolla. Hinta: kausimaksu 20 € (Joutsenon ryhmässä lisäksi kuntosalimaksu). Ilmoittautumiset Sirpa Ahokainen p. 040 776 9560 tai Kati Koivukangas p. 040 481 9399 Vesijuoksuopastus Lappeenrannan uimahallissa ti 16.30–17.00 (7.9.–12.10.) Tule opettelemaan vesijuoksun alkeet ja oikea tekniikka. Vesijuoksu on helppoa ja hauskaa ja se sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille. Seniorit Liikuntaryhmiä järjestetään koko syksyn ajan eri liikuntapaikoissa. Vesijumppiin ja kuntosaliryhmiin on ilmoittautuminen puhelimitse ma 30.8. ja ti 31.8. klo 9–24. Vesiliikuntaryhmät Lappeenrannan uimahalli ma 10.00–10.30 Allasjumppa ma 11.00–11.30 Allasjumppa ti 09.00–09.30 Allasjumppa ti 10.00–10.30 Allasjumppa ti 11.00–11.30 Allasjumppa ti 12.00–12.30 Syväallasjumppa ke 08.30–09.00 Allasjumppa ke 10.30–11.00 Allasjumppa ke 11.15–11.45 Syväallasjumppa to 12.30–13.00 Allasjumppa Kurssinro 101 102 103 104 105 106 107 108 Syväallasjumppiin ilmoittaudutaan laittamalla nimi uimahallin kassalla olevaan varauskansioon (alkaen to 2.9. klo 9). Seuraavilla kerroilla ilmoittaudutaan puhelimitse uimahallin kassalle p. (05) 616 3020 tai laittamalla nimi varauskansioon. Lauritsalan uimahalli Kurssinro ma 13.00–14.00 Äijävesijumppa Lauritsala 109 ti 13.00–13.40 Allasjumppa 110 to 08.00–08.30 Allasjumppa 111 to 08.45–09.15 Allasjumppa 112 to 09.45–10.15 Allasjumppa 113 to 10.45–11.15 Allasjumppa 114 Kuntosalit ti ti ke ke ke ke ke 10.00–11.00 11.00–12.00 09.00–10.00 09.00–10.00 10.00–11.00 10.00–11.00 13.00–14.00 60+, Joutsenohalli (N) 60+, Joutsenohalli (M) 70+, Joutsenohalli 60+, Korvenkylä 60+, Joutsenohalli (N) 60+, Korvenkylä 60+, LPR kuntosali Kurssinro 202 203 204 205 206 207 208 Ohjeet senioreiden vesijumppa- ja kuntosaliryhmien ilmoittautumiseen Ilmoittautuminen alkaa maanantaina 30.8. klo 9 ja päättyy tiistaina 31.8. klo 24. Ohje soittajalle: 1. Varaa itsellesi ennen ilmoittautumista paperia ja kynä sekä varmista, että muistat oman puhelinnumerosi. 2. Soita numeroon 0600 123 123 (puhelun hinta on 1,95 €/min + pvm) 3. Näppäile kysyttäessä Lappeenrannan kaupungin eli kurssin tarjoajan numero 15. 4. Näppäile kurssin numero, johon haluat ilmoittautua (esim. 101). 5. Kerro äänimerkin jälkeen osallistujan nimi, puhelinnumero ja osoite. 17 6. Saat reaaliaikaisen tiedon siitä, oletko päässyt valitsemaasi ryhmään. 7. Halutessasi voit ilmoittautua myös toiseen tai kolmanteen liikuntaryhmään. Jatka ilmoittautumista tässä tapauksessa antamalla kurssin numero. Muistathan, että sama henkilö voi ilmoittautua vain yhteen vesijumppaan viikossa. Erillistä tietoa ryhmän aloituksesta ei ilmoiteta. Vain jos ryhmä peruuntuu, otetaan yhteyttä. Ilmoittautuessasi sitoudut maksamaan Lappeenrannan kaupungin määrittelemän kausimaksun. Mikäli et pääse haluamaasi ryhmään, voit kysyä vapaita paikkoja liikuntatoimen ohjaajilta 2.9. alkaen. Tuolijumpat ma ti ke ke 09.30–10.15 11.30–12.15 09.30–10.15 10.45–11.30 Voimistelu ma ma ma ti ti ti ti ke pe 12.15–13.00 14.00–14.45 15.15–16.00 09.00–09.45 10.00–10.45 14.15–15.00 15.00–15.45 12.00–12.45 14.15–15.00 Sammontori, Kompassi 2 krs. Monari Kauppakadun palvelukeskus Juurakkokadun palvelutalo Nuijamaan koulu Pontus nuorisotalo Lauritsalan alakoulu LPR urheilutalo LPR urheilutalo Mäntylän koulu Kourulan palloiluhalli Sammonlahden liikuntahalli Voisalmen koulu Tuolijumpat ja -voimistelut on suunnattu henkilöille, joiden kunto ja toimintakyky on heikentynyt. Liikkeet tehdään musiikin tahdissa, välineitä apuna käyttäen. Tule suoraan ensimmäiselle tunnille ja ilmoittaudu mukaan. Muu sisäliikunta ma ma ma ti ti to to 09.00–10.00 10.00–11.00 10.00–12.00 08.45–09.30 10.00–11.00 10.00–12.00 15.00–16.00 Pito tasapaino, Joutsenohalli Senioritanssi, Korvenkylä, 13.9. alk. Sisäcurling/-petankki, Joutsenohalli Lihashuoltoryhmä, LPR urh.talo* Tasapainoryhmä, LPR urh.talo* Sisäcurling/-petankki, Joutsenohalli XL-liikuntaryhmä, LPR urh.talo* *Merkittyihin ryhmiin ilmoittautumiset ja tiedustelut Sirpa Ahokainen p. 040 776 9560 erityisliikunta Liikuntaryhmät ovat vapaa-ajalla tapahtuvia harrastusryhmiä henkilöille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla oleviin liikuntaryhmiin. Liikuntaryhmiin tulo edellyttää itsenäistä liikkuumista sisätiloissa ja avustusta tarvitsevilla henkilöillä tulee olla oma avustaja. Jokainen osallistuja osallistuu ryhmiin omalla vastuulla. Lisätietoja saa erityisliikunnanohjaaja Mirva Lappalaiselta p. 0400 157 514 ma 08.00–09.00 ma 09.00–10.00 ma 12.30–13.30 ma 17.00–17.45 ti 10.00–11.30 ti 13.15–14.00 ti 14.30–15.30 tI 15.30–16.30 ke 15.15–16.00 to 10.30–12.00 to 14.30–15.15 to 14.30–15.00 to 16.30–17.30 to 18.00–19.00 to 19.00–20.00 la 10.45–11.15 su 10.30–12.00 Kehitysvammaisten kuntosali Joutsenohalli Kehitysvammaisten kuntosali Joutsenohalli Veteraanien kuntosali LPR urheilutalo Selkäryhmä E-K aikuiskoul.kesk Kuntosali* LPR urheilutalo Mielenterveyskuntoutujien liikunta LPR urht. judosali Keilailu* LPR keilahalli Sovellettu Sporttikerho koululaisille* LPR urht. judosali Selkäryhmä LPR urheilutalo Kuntosali* Lauritsalan kuntosali Kehitysvammaisten liikunta LPR urht. judosali Kehitysvammaisten vesijump. LPR uimahalli Sovellettu pelikerho koululaisille* LPR SRK Sali Lasten sovellettu uinti* Veljeskodin allas Lasten sovellettu uinti* Veljeskodin allas Erityisliikunnan vesijumppa Lauritsalan uimahalli Sovellettu jääkiekko isät ja pojat* harjoitushalli * merkittyihin ryhmiin ilmoittautuminen ja tiedustelut suoraan Mirva Lappalaiselle p. 0400 157 514 Kuntosaliopastusta Kun tarvitset tukea ja neuvoja kuntosaliharjoitteluun tule kuntosaliopastukseen. Ohjaaja on paikalla opastamassa Sinua oikeisiin liikesuorituksiin sekä antamassa vinkkejä tehokkaaseen ja mielekkääseen harjoitteluun. Kuntosaliopastus maksaa uimahallimaksun + 2 € ohjausmaksu. • Lappeenrannan uimahallin kuntosalilla tiistaisin klo 14–15 (7.9.–26.10.) • Lauritsalan uimahallin kuntosalilla torstaisin klo 13–14 (9.9–4.11.) Senioreiden kuntosalikurssit 60+ kuntosalikurssit sisältävät 10 ohjattua harjoittelukertaa 2 kertaa viikossa. Kurssi antaa valmiudet itsenäiseen kuntosaliharjoitteluun. Kurssin hinta 40 €/hlö. Ryhmät kokoontuvat seuraavasti: • Lappeenranta ryhmä I 30.8.–1.10. maanantai ja perjantai klo 9-10.30 ryhmä II 13.10.–12.11. keskiviikko ja perjantai klo 9-10.30 • Lauritsalan ryhmä III 17.11.–17.12. keskiviikko ja perjantai klo 9-10.30 Ilmoittautumiset ja tiedustelut Sirpa Ahokaiselle p. 040 776 9560 KAHVAKUULAKOULU senioreille Lappeenrannan urheilutalon juoksusuoralla 14.9.–28.9. tiistaisin ja torstaisin klo 9–10 (5 kertaa) Hinta 20 € / hlö (sis. opetuksen 5x ja materiaalin) Ohjaajana Atte Kaasinen, Liikunta Origo Oy Ilmoittautuminen ja tiedustelut 6.9. mennessä Sirpa Ahokainen p. 040 776 9560 Lasten Liikuntamaa Sunnuntaisin Kourulan palloiluhallissa ja Joutsenohallissa on mahdollisuus leikkiä ja liikkua yhdessä. Vapaassa käytössä on erilaisia liikuntavälineitä. Liikuntamaa on suunnattu 1–12-vuotiaille ja toiminta on valvottua. Osallistuminen edellyttää oman aikuisen läsnäoloa. Hinta 1 €/ lapsi Kourula 26.9. 10.10. 24.10. 7.11. 21.11. 5.12. klo 10–13 klo 10–13 klo 10–13 klo 10–13 klo 10–13 klo 10–13 Erityislasten ohjattu liikuntatunti Kourulassa klo 9-10, hinta 3 €/ lapsi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Eija Ihalainen p. 040 744 1239 Joutseno 19.9. klo 10–13 3.10. klo 10–13 17.10. klo 10–13 31.10. klo 10–13 14.11. klo 10–13 28.11. klo 10–13 12.12. klo 10–13 Erityislasten omatoiminen tutustumisaika Joutsenossa klo 9.30 alkaen. Ilmainen. Koululaisten junnusporttikerhot tulossa syyskuussa. Lisätietoja www.lappeenranta.fi/ lastenliikunta Lappeenrannan uimahallien aukioloajat Lipunmyyntiajat 30.8.2010 alkaen Lappeenrannan uimahalli ma, ti, ke, to klo 06.00–20.00 pe klo 12.00–19.00 la klo 11.00–17.00 su klo 10.00–16.00 Lauritsalan uimahalli ma, ti, to, pe klo 06.00–20.00 ke klo 12.00–19.00 la klo 12.00–17.00 su klo 10.00–17.00 Kaikista liikuntatoimen järjestämistä ryhmistä sekä kursseistä löytyy lisätietoja internetistä (www.lappeenranta.fi > palvelut > Liikunta ja ulkoilu > Ohjattu liikunta) sekä eri kohderyhmien esitteistä, joita on saatavana kaupungin liikuntapaikoista ja liikuntatoimistosta. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 18 Lappeenrannan kaupungin tapahtumakalenteri syyskaudella 2010 Seuraa tapahtumatarjontaa: www.lappeenranta.fi Pro Litografia -näyttely: Anna Alapuro. Vaeltaja. 2009. Muutokset mahdollisia. Löydä itsesi museossa www.lappeenranta.fi/museot etelä-Karjalan taidemuseo etelä-Karjalan museo Linnoitus, Kristiinankatu 8-10 puh. (05) 616 2256, (05) 616 2261 Avoinna ti–su klo 11–17, liput 3,50/4,50 € Linnoitus, Kristiinankatu 15 puh. (05) 616 2255, (05) 616 2261 Avoinna ti–su klo 11–17, liput 3,50/4,50 € Tyttö kukkivalla niityllä – Aarteita Viipurin Taiteenystävien kokoelmasta, 19.9.2010 asti Yhteistyössä Hämeenlinnan taidemuseon kanssa. Näyttelyssä nähdään useita suomalaisen taiteen kultakauden teoksia, taiteilijoina mm. Edelfelt, Järnefelt ja Halonen. Etelä-Karjalan museo 100 vuotta – Vuosikymmenten esineet Maakuntakirjaston 2. krs, Valtakatu 47 Kuukausittain vaihtuvat pienoisnäyttelyt marraskuulle asti. Kuvia kiveltä – Pro Litografia -yhdistyksen taidenäyttely, 10.10.2010–6.2.2011 Vanha kirjapainomenetelmä on muuntunut taiteilijoiden käsissä monimuotoiseksi ilmaisuvälineeksi. Kivi elää mm. Kuutti Lavosen, Anna Alapuron ja Kalle Bergin teoksissa. Kohtalokkaita hetkiä – Sodan kuvia taiteessa, 17.4.2011 asti Teemallinen näyttely Ateneumin, Kiasman ja Etelä-Karjalan taidemuseon kokoelmista. Prinsessa Dagmar – Keisarinna Maria Fjodorovna, 29.8.2010 asti Näyttely Tanskan prinsessa Dagmarista, Venäjän keisarinna Maria Fjodorovnasta, esittelee hänen vaiherikasta elämäänsä sekä vierailujaan Lappeenrannassa. 23.8. Lappeenrannan taistelun vuosipäivän seminaari, c.G.E. Mannerheim. Lappeenrannan upseerikerho. Lisätietoja www.kesyli.net 30.8.–3.9. Arkeologian päivät, ks. ohjelma www.kesyli.net 10.–12.9. Euroopan rakennusperintöpäivät, lisätietoja amanuenssilta miikka.kurri@ lappeenranta.fi tai www.lappeenranta.fi/museot 19.10. Design-luentosarja, 1. luento Etelä-Karjalan taidemuseossa. Suomalaisen muotoilun kukoistuskausi 1950–60 luvulla. Lisätietoja www.kesyli.net 9.11. Design-luentosarja, 2. luento Etelä-Karjalan taidemuseossa. Muotoilua teollisuudelle 1970–90 luvulla. Lisätietoja www.kesyli.net 20.11. klo 14 Museonukkehahmojen ensi-ilta Etelä-Karjalan museossa 23.11. Design-luentosarja, 3. luento Etelä-Karjalan taidemuseossa. Muotoilun uudet tuulet 2000-luvulla. Lisätietoja www.kesyli.net 27.11.Museonukkehahmojen esitys Etelä-Karjalan museossa Muutokset mahdollisia. Seuraa ajankohtaista tietoa www.lappeenranta.fi/museot ratsuväkimuseo Linnoitus, Kristiinankatu 2 Avoinna tilauksesta ryhmille, puh. (05) 616 2261 Wolkoﬃn talomuseo Kauppakatu 26 puh. (05) 616 2258, (05) 616 2261 Avoinna la–su 11–17 Wolkoﬃn joulu 7.–23.12. ja 26.12. Rautaa rajalta – EteläKarjalan populaarimusiikin historiaa, 18.9.–31.12.2010 Maakunnan populaarimusiikin historiaa valottava näyttely etenee 1960-luvulta tähän päivään. Näyttelyssä luodaan myös yleiskatsaus populaarimusiikin suomalaisiin ja kansainvälisiin ilmiöihin. ILMAISEN SISÄÄNPÄÄSYN MUSEOPERJANTAIT 3.9., 1.10., 5.11., 3.12. Etelä-Karjalan museossa (ei 3.9.) ja Etelä-Karjalan taidemuseossa (ei 1.10.) Galleria pihatto Museoiden muut tapahtumat Rantajamien yl eisöä Lappeenr annan Myllysaaressa elokuussa 1991 . kuva: Lappeenr annan kaupun gin nuorisotoimi. Johanna Lemettinen, maalauksia 7.9.–26.9. Kaisu Koivisto, installaatioita, valokuvia ja piirustuksia 28.9.–24.10. Saija Koponen, My Favourite Thought, maalauksia Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Saimaa Sinfonietta – Flyygelin juhlaa Culture Bridge – Kulttuurisilta 2.9. klo 19 Lappeenranta-sali ■ Johtaa Dmitri Slobodeniouk ■ Solisti Vjatscheslav Novikov, piano ■ Stravinsky, Lotta Wennäkoski, Beethoven ■ Liput 18/12 € 4.11. klo 19 Lappeenranta-sali Yhteistyössä Pietarin kansallisorkesterin kanssa ■ Johtaa Tibor Bogányi ■ Liput 18/12 € Schwäbisch halliin lähdössä – solistina Sari Kaasinen 15.9. klo 19 Lappeenranta-sali ■ Johtaa Tibor Bogányi ■ Tunnelmia Suomesta ■ Liput 15 € Soitetaan heinistä 30.9. klo 19 Lappeenranta-sali ■ Johtaa Tibor Bogányi ■ Solisti Mikael Helasvuo, huilu ■ Ravel, Madetoja, Paavo Heininen, Mendelssohn ■ Liput 18/12 € Kuoron juhlaa 14.10. klo 19 Lappeen Marian kirkko ■ Johtaa Toomas Kapten ■ Solistit Outi Wasama, sopraano, Tero Latvala, viulu, Etelä-Karjalan klassinen kuoro, valmennus Toomas Kapten ■ Rutter, Pärt • Liput 18/12 € Chamber III 28.10. klo 19 Helkiö-sali ■ Kaupunginorkesterin yhtyeitä ■ mukana Sergey Slovachevsky, sello ■ Tshaikovski, Schubert ■ Liput 18/12 € Saimaa Sinfonietta 10.11. klo 19 Lappeenranta-sali 11.11. klo 19 Martti Talvela -sali Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa ■ Johtaa Juha Kangas ■ Solisti Tomas Nuñez-Garcés, sello ■ Nordgrén, Dohnányi, Haydn ■ Liput 18/12 € Kaamos katkolle – Olavi Virran iskelmiä 17.11. klo 19 Lappeenranta-sali Yhteistyössä Rakuunasoittokunnan kanssa ■ Johtaa Markku Johansson ■ Solisti Hannu Lehtonen, tenori ■ Liput 25 € raatihuoneen joulu 2.12. klo 15, klo 19.30 ja klo 22 Raatihuone ■ Johtaa Tibor Bogányi ■ Solisti Tiina Heinonen, huilu ■ Vivaldi, Haydn ■ Päivämatinean liput 15 €, iltaliput 20 € Varaukset ja liput ennakkoon ks. kaupunginteatterin lipunmyynti. Lipunmyynti konserttipaikan ovella tuntia ennen konserttia. Lisätietoa konserteista: intendentti Milko Vesalainen, puh. 040 547 8706, pirkko.jokimies-kunttu@lappeenranta.fi Valtakatu 80, puh. (05) 616 2329 Avoinna ti–pe 11–16, la–su 11–15 info@e-ktaide.net www.e-ktaide.net/pihatto/ 17.8.–5.9. Lappeenrannan kaupunginorkesteri 26.10.–21.11. Pauli Parkkinen, Leda ja Joutsen, maalauksia ja tilateoksia 23.11.–12.12. Liisa Nikitin, Liki, veistoksia 14.12.–31.12. Pekka Kettunen ja Kari Smolander, Narvan mailla – valokuvia itäisestä Virosta Kirjojen kuvitusnäyttely 1.–30.9. pääkirjastossa Lasten- ja nuortenosastolla on Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kokoama näyttely Hannu Tainan ja Markku Majaluoman kuvitustöistä Heinähattu ja Vilttitossu- ja Uppo-nalle -kirjoihin. Maksuton. Raija Siekkisen kirjasta Utelias fauni 19 musipohjautuvassa Tositapahtumiin Tulipunamm. ikivihreät kaalissa soivat ale kauhumppa, Kapp ruusut, Jätkän uisen jäl- ja tietenkin ik neinta Suomea ppa! um ppeenranta-h jen jättänyt La parasta aikaa. Lappeenrannan kaupunginteatterissa Nouda uusi esite – Teatterin syyskattaus on monella tapaa puhutteleva, viihdyttävä ja nostalginen. Lähde teatteriin nyt, sillä ennakkovaraajan etuna tarjoamme normaalihintaiset liput edullisempaan ryhmähintaan. Tarjous on voimassa 30.8.–16.9. kaupunginteatterin lipunmyynnissä. www.lappeenrannanteatteri.fi Lisätietoja ja liput teatterilta, Valtakatu 56, avoinna 13.9. alkaen ti–la klo 11–17 sekä 2 tuntia ennen esitystä, puh. (05) 616 2290. Huom. Suljettu 29.8. asti. Avoinna 12.9. asti ma–pe klo 11–17. Ryhmävaraukset ja tilausnäytännöt arkisin klo 9–15 puh. (05) 616 2300 Lippuvaraukset ja tiedustelut myös teatteri@lappeenranta.fi Franz Xaver Kroetz ei lintu eikä kala Ensi-ilta Veeran kammarissa 17.9. Ajankohtainen ja puhutteleva draama ihmisarvosta ja sen menettämisestä Edgar ja Hermann ovat konelatojia 1980-luvun alussa. He ovat ylpeitä ammateistaan ja vaimoistaan. Edgarilla on Emminsä ja Hermannilla Helgansa. Sitten tapahtuu jotain odottamatonta; konelatojan ammatti lakkautetaan ja siirrytään uuteen tietokoneaikaan. Irtokirjasimet korvataan näppäimistöllä, eikä Tarina sitkeydestä ja rakkaudesta Suuri humppamusikaali Syksyn vierailuesitykset Kantaesitys Jukola-salissa 13.11. Tunnettujen humppasävelien siivittämä musikaali suomalaisesta tanssihulluudesta! Vuonna 1980 Lappeenrannan Humppafestivaalit järjestetään neljännen kerran ja koko maassa podetaan humppakuumetta. Humppamaratonikilpailussa saavutetaan huikea maailmanennätys: 65 tuntia 15 minuuttia. Maratoonin konkarit valmistautuvat koetukseen kuin huippu-urheilijat treenaten koko vuoden; heillä on sponsorit, tiukat ruokavaliot ja valmentajat. Ihmisiä tulee bussilasteittain seuraamaan tätä pähkähullua voimainkoetusta – ja samalla nauttimaan humpan jytkeestä. Osa lappeenrantalaisista kantaa ma- sitä naputtamaan kelpaa lyijyn muovaamat työmiehen sormet. Miehet laitetaan uudelleenkoulutukseen. Se pärjää, joka on valmis myöntämään tähänastisen elämänsä ja ammattitaitonsa olevan nykyajan yhteiskunnalle pelkkä painolasti. Alkaa traagisten tapahtumien vyöry, joka tuhoaa altaan lopulta niin miehet kuin naisetkin. Sovitus ja ohjaus Lauri Maijala (vier. TeaK), rooleissa Reijo Kanerva, Sanna Kemppainen, MarjaLiisa Ketola ja Jarno Kolehmainen. Liput 15/13/10 € Maakuntakirjasto Pääkirjasto Valtakatu 47, puh. (05) 616 2341 Syksyn aukioloajat 30.8. alkaen ma–pe klo 10–20, la 10–15, aattoina 10–17, lehtilukusali su 12–15. Lisätietoa ja lähikirjastojen aukioloajat saat kirjastostasi. Lasten satutuokiot pääkirjaston satuhuoneessa 7.9. alkaen tiistaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 9.30. Satutuokiot ovat maksuttomia ja ne on tarkoitettu yli 3-vuotiaille lapsille. Lisätietoa ja lähikirjastojen satutuokioajat saat kirjastostasi. Lasten elokuvaesitykset pääkirjaston satuhuoneessa. Syksyn ensimmäinen elokuva, Kupliva arvoitus ja muita Touhulan seikkailuja, esitetään ke 15.9. klo 9.30. Elokuva pohjautuu Richard Scarryn lastenkirjoihin, kesto 30 min. Lasten elokuvia esitetään kerran kuukaudessa pääkirjaston lisäksi Joutsenon, Lauritsalan, Sammonlahden, Voisalmen ja Ylämaan kirjastoissa. Kirjan esittely 6.9. klo 18 Sinikka Paavilainen: Työtytöt: tytöt isänmaan palveluksessa 1941–1945, pääkirjaston musiikkisalissa. Taideviikolla 27.9.–3.10. Ohjelmaa maanantaista perjantaihin pääkirjastossa, Sammonlahden kirjastossa ja Joutsenon kirjastossa, ks. takasivu kuva: Aki Loponen ratoonareille ruusuja ja keitettyjä kananmunia, osa upottaisi koko festivaalin Saimaaseen. Se on liian äänekäs, liian kaupallinen, liian pinnallinen ja liian suosittu. Festivaalin puuhamies Heikki Hietamies vetää herneen nenään viimeisen kerran, kun sateen uhatessa paikallisradio kuuluttaa: ”Iloitkaa lappeenrantalaiset, humppakansa kastuu!” Käsikirjoitus ja ohjaus Janne Saarakkala. Humppalavalla nähdään lähes koko näyttelijäkunta ja avustajia sekä 5 hengen humppayhtye Liput 28/25/20/10 € nIKO KIVeLÄ aLL StarS Jukola-salissa to 23.9. klo 19 Andre Wickström la 23.10. klo 19 JP Kangas ja Harri Lagström Liput 16 € Ympäristöjärjestö Dodo ry:n sekä Suomen Kansallisteatterin yhteistyöproduktio GLOBen UUpUneet Esitys ilmastoahdistuksesta: kuinka elää, kun tulevaisuus näyttää pelottavalta? Olemmeko todella valmiit luopumaan elintasostamme niin radikaalissa mitassa kuin ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää? Veeran kammarissa to 18.11. klo 18. Liput 10 € Jari Juutinen – Ahti Taponen – Kaj Chydenius KeKKOnen! Ensi-ilta Jukola-salissa 18.9. Musiikillinen satiiri vallasta ja sen käyttäjistä Juutisen uudessa laulunäytelmässä ollaan rähmällään. Jotkut länteen, toiset itään. Ja päinvastoin. Näytelmässä seikkailevat entiset ja tulevat päämiehet ja sellaisiksi haluavat. Salaisuudet alkavat paljastua synkkänä syksyisenä yönä, kun eräs entisistä pääministereistä, ”Pirskatin pirskatti”, murtautuu Tamminiemen Kekkosmuseoon. Eikä hän ole yksin, eipä tietenkään. Luvassa on outo, salainen, öinen kokous… Lukas Moodysson – Jari Juutinen Kimpassa Jukola-salissa Hyvän mielen menestyskomedia jatkaa! vain 5 esitystä lokakuussa: 1.10., 2.10., 9.10., 29.10., 30.10. Liput 22/20/15/10 € Vanhusten viikolla, 3.–10.10. Kirjavinkkausta laitoksiin ja palvelutaloihin, tilaukset kirjaston tietopalvelusta, puh. (05) 616 2341. Verkko-opastusta senioreille 5.10. ja 7.10. klo 10 Internetin alkeet pääkirjastossa. Ennakkoilmoittautumiset kirjastoon p. 040 5192 090 Yhteislaulutilaisuus 7.10. klo 17 Pääkirjaston musiikkisalissa, laulattajana Antti Taipale Ylen mediabussi 25.10. klo 15–19 Pääkirjaston edessä, ennakkoilmoittautuminen p. (05) 616 2338 Pohjoismainen kirjastoviikko, 8.–13.11. 8.11. ja 9.11. Poistokirjojen myyntitapahtuma pääkirjaston ala-aulassa 13.11. Äijäpäivä: ohjelmaa isille ja pojille isänpäivän aattona Hyvän mielen joulusoitto 14.12. klo 18 Kaupunginorkesterin lastenkonsertti pääkirjaston lainaushallissa. PÄÄKIRJASTON LUKUPIIRI kokoontuu joka kuukauden 1. torstai klo 17.30. Ensimmäinen 9.9./Anne Ragde: Neshov-trilogia JOUTSENON LUKUPIIRI kokoontuu kerran kuussa keskiviikkoisin klo 18. Ensimmäinen 22.9./Franzen: Tumman veden päällä Liput 25/20/15/10 € nuorisotapahtumia Nuorisotoimisto Monarilla Pormestarinkatu 10 B, II krs. Avoinna ma–pe klo 8–12 ja 13–15 www.lappeenranta.fi/nuorisopalvelut MONARIN nuorisotila, aukeaa 27.8. 7-Party 3.9. klo 18–21 Kehy-disco 24.9., 22.10. ja 26.11. klo 18.30–20.30 Kehy-ystäväntupa 7.10., 4.11. ja 9.12. klo 18–20 Monari LIVE 15.10. ja 17.12. viikoittain tapahtuu: ti klo 16–20 nuorten avoimien ovien ilta ke klo 10–12 äiti-lapsi -kerho (alkaa 8.9.) klo 17–20 tyttöjen ilta to klo 17–20 poikien ilta pe klo 16–20 iltakahvila la klo 17–23 yökahvila SAMMONLAHDEN nuorisotila, aukeaa 1.9. 7-lk disco 2.9. Anna mulle aikaa -päivä 15.9. viikoittain tapahtuu: ti klo 14–18 5–6-luokkalaisten klubi ke klo 15–20 nuorten ilta pe ja la klo 16–23 nuorten ilta Muutokset mahdollisia. Tarkista netistä www.lappeenranta.fi/nuorisotoimen tapahtumakalenteri kuva: Aki Loponen LAURITSALAN nuorisotila, aukeaa 2.9. ma klo 15–20 nuorten ilta ti klo 15–16.30 5–6-luokkalaisten klubi klo 17–20 7-luokkalaisten ilta to klo 15–20 nuorten ilta pe klo 16–22 nuorten ilta VOISALMEN nuorisotila, aukeaa 7.9. ti ja to klo 14–16 4-6-luokkalaisten klubi klo 17–20 nuorten ilta PONTUKSEN nuorisotalo ti ja to klo 18–20 Tarkista Joutsenon nuorisotilan aukioloajat ja -paikat netistä www.lappeenranta. fi/nuorisotalo rientola Nuorisotoimen muita tapahtumia 16.8.–3.9. Elämä Lapselle -konserttimatkalle ilmoittautuminen 15.9. Elämä Lapselle -konserttimatka Hartwall Areenalle 24.–26.9. Nuorten syystyöleirit Asinsaaressa, Päiviössä ja Muukonsaaressa 19.11. Kaamospuhallus Lappeenrannan urheilutalolla 1.12.–8.1. LATAUS 2011 bändikilpailun osallistumisaika, www.verkko. lappeenranta.fi/lataus Nuorten Tiedotuspiste Verkko, Kauppakeskus Oprissa ma–to klo 13–16, pe klo 10–14 Lisätietoja: http://verkko.lappeenranta.fi, verkko@lappeenranta.fi Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 20 27.9. – 3.10. Lappeenrannan kulttuuripalveluiden perinteinen 17–21 Avoimet harjoitukset kaupunginorkesterissa: Soitetaan Heinistä Lappeenranta-sali 19 torstai 30.9. klo 9–15 taide tulee lähelle – joka päivä! Lappeenrannan kaupungin kulttuuripalveluiden – kirjaston, kulttuuritoimiston, museon, orkesterin ja teatterin – jo perinteeksi muodostunut Taideviikko avaa houkuttelevan kulttuurisyksyn 2010. Ovet ovat avoimet ja kaupunki täyttyy näyttelyistä, konserteista, teatterista, opastetuista kierroksista ja avoimista harjoituksista. Tervetuloa! Maanantai 27.9. klo 18 Taidekoulu Estradi esittää otteita Kalevala-näytelmästään Pääkirjaston lainaushalli tiistai 28.9. klo 13–16 16–20 18 18 Aikamatka-seminaari Tilaisuuden järjestää Lastenkulttuurikeskus Metku (ks. Metkun tapahtumat) Etelä-Karjalan museon auditorio Pääkirjaston kirjavarasto auki. Tule tutustumaan aarteisiin! Maakuntakirjasto Nukketeatteriesitys Pitkä, leveä ja pistäväkatseinen Teatteri Karelus, kesto 35 min, yli 3-vuotiaille. Pääkirjaston satuhuone Kirjailija, FT Anna Kortelainen: ”Olen kokonaan uusi,toinen ja tyrmistynyt omasta muutok- etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku Muutokset mahdollisia. Tarkista tapahtumat www.lastenmetku.fi-sivuilta aikamatka-seminaari 28.9.2010 klo 13–16 Etelä-Karjalan museon auditoriossa Ideoita ja inspiraatioita kulttuuriperintökasvatuksen mahdollisuuksista! Mitä kulttuuriperintökasvatus on? Miten sen voi tehdä kiinnostavaksi lapsille ja nuorille? Ohjelmassa teoriaa ja ideoita aikamatkojen maailmasta, aikamatka ja työpaja. Kohderyhmä: Kotiseutuyhdistykset, museot, kuntien kulttuuri- ja nuorisovastaavat, opettajat, matkaoppaat, harrastajateatteriryhmät, taiteen perusopetusyksiköt ja kaikki asiasta kiinnostuneet. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: sini.immonen@lappeenranta.fi pekka ja Susi -lastenkonsertti 8.10. klo 10 musiikkiopiston Helkiö-salissa Sergei Prokofjevin laatima sinfoninen satu Pekka ja susi on musiikkisatujen sestani” – lehtinainen ja taiteenrakastaja L. Onerva Pääkirjaston lainaussali Keskiviikko 29.9. klo 9.30 Nukketeatteriesitys: Pitkä, leveä ja pistäväkatseinen Teatteri Karelus, kesto 35 min, yli 3-vuotiaille. Pääkirjaston satuhuone 11–14 ja Avoimet harjoitukset teatte18–20 rissa: hyvän mielen komedia Kimpassa (ei paikkavarauksia) Kaupunginteatterin Jukola-sali 15–19 Manga-työpaja Kuvittaja Päivi Niinikangas opettaa mangasarjakuvan piirtämisen perusteita ja tekniikkaa, yli 12-vuotiaille. Ota mukaan omat eväät ja tutut välineet. Tarjolla on paperia ja kyniä. Sammonlahden kirjasto. Maksuton. klassikko. Sovitus laaditaan kolmen muusikon yhteispelillä, joissa jokaisella on osuus niin kerronnallisen kuin musiikillisen puolen toteutuksessa. Lotta Saksa: kerronta ja lyömäsoittimet. Erik Seesjärvi: kitara, musiikin sovitus, Pekan, isoisän ja ankan roolit. Jenni Kinnunen: kitara, linnun, kissan ja suden roolit. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: sini.immonen@lappeenranta.fi Metkat-lastenkulttuuriviikko 15.11.–21.11. Etelä-Karjalan lastenkulttuuritoimijoiden yhteistyönä tuottama Metkat -viikko tarjoaa monipuolista ohjelmaa kaikille lastenkulttuurista kiinnostuneille. Metkat -lastenkulttuuriviikolla on lukuisia lastenkonsertteja, teatteria, näyttelyitä ja satutunteja ympäri maakuntaa. Lisäksi kouluissa, päiväkodeissa ja useissa harrasteryhmissä järjestetään avoimia ovia, työpajoja, elämyspolkuja ja puuhahetkiä. Tarkemmat tapahtuma- ja ohjelmatiedot www.lastenmetku.fi ja Metkatesitteessä, joka julkaistaan viikolla 39. Metkat-viikolla muun muassa: ■ 15.11. Tanssiteatteri Raatikon Olenko Olento -esitys yläkoululaisille ja lukiolaisille. Ilmestyy myös internetissä www.lappeenranta.fi 23.8.2010 Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. 2. vuosikerta ISSN-L 1798-4084 ISSN 1798-4084 Painos 42 000 Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Avoimet ovet kulttuuritoimistossa Snellmaninkatu 2 9.30 Nukketeatteriesitys: Pitkä, leveä ja pistäväkatseinen Teatteri Karelus, kesto 35 min, yli 3-vuotiaille. Joutsenon kirjasto 15.30– Manga-työpaja 19.30 Kuvittaja Päivi Niinikangas opettaa mangasarjakuvan piirtämisen perusteita ja tekniikkaa, yli 12-vuotiaille. Ota mukaan omat eväät ja tutut välineet. Tarjolla on paperia ja kyniä. Pääkirjaston musiikkisali. Maksuton. 10 ja 14 Avoimet ovet teatterilla. Tervetuloa tutustumaan teatterin kuntoon ja kulisseihin! Lähtö ala-aulasta, opastetun kierroksen kesto noin 60 min. Kaupunginteatteri 18.15 Bravissimo, lähikuvassa säveltäjä Paavo Heininen Lappeenranta-salin lämpiö 19 Kaupunginorkesterin konsertti Soitetaan Heinistä liput 18/ 12 €. Lappeenranta-sali perjantai 1.10. klo 9.30 11–17 17 Nukketeatteriesitys: Pitkä, leveä ja pistäväkatseinen Teatteri Karelus, kesto 35 min, yli 3-vuotiaille. Sammonlahden kirjasto Museoperjantai – ilmainen sisäänpääsy. Etelä-Karjalan museo. Huom! Taidemuseo on suljettu Kulttuurin tila ja tilat Paneelikeskustelussa pureudutaan paljon puhuttaneisiin kulttuurirakennuksiin sekä kulttuurin tilaan Lappeenrannassa. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Kaupungintalon valtuustosalissa Komedia Kimpassa, taideviikolla liput vain 15,- (norm. 22,-) Kaupunginteatterin Jukola-sali Lauantai 2.10. klo 13 19 19 Hyvän mielen komedia Kimpassa, taideviikolla liput vain 15,- (norm. 22,-) Kaupunginteatterin Jukola-sali Musiikillinen satiiri vallasta ja sen käyttäjistä Kekkonen! taideviikolla liput vain 15,- (norm. 25,-) Kaupunginteatterin Jukola-sali Ajankohtainen ja puhutteleva draama ihmisarvosta ja sen menettämisestä Ei lintu eikä kala taideviikolla liput vain 10,- (norm. 15,-) Kaupunginteatterin Veeran kammari näyttelyt Kirjojen kuvitusnäyttely 1.–30.9. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti Esillä Hannu Tainan ja Markku Majaluoman kuvitustöitä mm. Heinähattu ja Vilttitossu- ja Uppo-nalle -kirjoihin. Tilaisuus on maksuton. Pääkirjaston lasten- ja nuorten osasto Rautaa rajalta – Etelä-Karjalan populaarimusiikin historiaa Avoinna taideviikolla ti–su klo 11–17 Liput: aikuiset 4,50 € / eläkeläiset, opiskelijat, ryhmät 3,50 € / alle 16-vuotiaat ilmaiseksi Huom! pe 1.10. kaikille ilmainen sisäänpääsy Etelä-Karjalan museo Lisätietoa kaupungin kulttuurilaitoksista ja www.lappeenranta.fi ■ 16.11. klo 13–16 Jäljet28 -nuorisosemi■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ naari: Olavi Sydänmaanlakka ja Aseman nuoret Saimaan AMK:n soten auditoriossa. 16.11. lastenkonsertti musiikkiopistolla. 17.11. klo 9.30 ja 10.15 Marjaana Tykkyläisen paperinukketeatteria pääkirjastossa. 18.11 klo 10/18 ja 19.11. klo 10 Globen uupuneet -teatterivierailu Veeran kammarissa. 20.11. klo 14 Etelä-Karjalan museossa Emma Jussila-Schermanin museonuket. Maakuntakirjaston Kumuki -kiertue (kuvamusiikkikirja) kouluille ja elävät saturastit. Avoimet ovet Sonja Tammelan Tanssiopistolla, Taidekoulu Estradilla, Kuvataidekoululla. Seurakunnan lapsityön Urkukonsertti. Ja paljon muuta mukavaa! Willikino – lasten ja nuorten elokuvafestivaali 16.11.–19.11. elokuvateatteri Nuijamiehessä Lapsen oikeuksien päivä 20.11. klo 12 Lappeen kirkon edustalla Keskuspuistossa Tilaisuudessa kuulemme otteita Lapsen oikeuksien sopimuksesta ja lappeenrantalaisten lasten toiveita kaupungin päättäjille. Taito Etelä-Karjala pukee Keskuspuistoon Toivomuspuut. Taikalamppukeskusten Sytyke-tanssi esittäytyy. Paikalla ovat Lappeenrannan Unicefin paikallisjärjestö ja Metku. Tilaisuus on kaikille avoin. Metku tarjoaa lapsille ja nuorille maksuttomia elokuvanäytöksiä Willikino-elokuvafestivaaleilla marraskuussa. Willikinon teemana on vuonna 2010 Luonto ja sen monimuotoisuus. Elokuvat julkaistaan Metkat-lastenkulttuuriviikon esitteessä viikolla 39. Varaukset elokuviin posti@nuijamies.com Päätoimittaja II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu alina.kujansivu@lappeenranta.fi Toimittaja ja toimitussihteeri Mervi Palonen Palaute ja juttuvinkit: mervi.palonen@lappeenranta.fi p. 040 184 9610 Tekstit: Mervi Palonen (MP), Kaisu Lahikainen (KL), Heli Pajuvirta, Eksote (HP), Jenni Nordman (JN) Kuvat: Raimo Suomela (RS), Mervi Palonen (MP), Kaisu Lahikainen (KL), LPR kaupungin kuva-arkisto Liikuntakalenteri: Aija Rautio aija.rautio@lappeenranta.fi Tapahtumakalenteri: Heini Hyvärinen heini.hyvarinen@lappeenranta.fi Ulkoasu ja taitto: Mediakolmio Oy Painatus: Saimaan Lehtipaino Oy Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa 2011