Datamylly.fi Lprlehti Toukokuu2015 Asukaslehti 2 2015
LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin 3.5.2015 | www.lappeenranta.fi In English, p. 17–19 Raatihuone kutsuu kävijöitä s. 3 ”Lappeenrantalaiset ovat teatterikansaa” s. 4 Avojaloin Karjalan Kannakselle s. 12 Lappeenranta eturivissä Lappeenranta on yksi neljästä Sitran Kohti resurssiviisautta -hankkeen pilottikaupun gista. Tavoitteenamme on jätteetön ja hiilineutraali Lappeenranta vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme kaikkia asukkaitamme, yrityksiä ja yhteisöjä mukaan yhteistyöhön; tekemään ekologisia valintoja ja raivaamaan tietä kestävälle kehitykselle. Lappeenrannan valinta tämänvuotiseksi Suomen pyöräilykunnaksi kannustaa entistä useampia lappeenrantalaisia taittamaan työmatkansa pyöräillen tai suunnittelemaan kesälomalleen pyöräretkiä. Seudullamme on upeat maisemat; miksi ohittaisimme ne autolla. Toisaalta, mitä useampi pyöräilee, sitä enemmän saamme rakentavia vinkkejä, kuinka kehitämme pyöräilyreiteistämme vielä nykyistäkin parempia. Tutkitusti pyöräilyn turvallisuus paranee pyöräilijöiden määrän lisääntyessä. Pyöräilykaupungin statuksestamme huolimatta yksityisautoilun päästöt eivät ole seudullamme vähentyneet toivotulla tavalla. Kehitämmekin Lappeenrannassa johdonmukaisesti bussiliikennettä ja kohtuullistamme lippujen hintoja, jotta julkisesta liikenteestä tulisi hyvä vaihtoehto yksityisautoilulle. Kesä on myös otollista aikaa suosia lähiruokaa, koska kauppatorilla vilkastuu. Lisäksi voisimme ottaa mallia isovanhemmistamme ja harjoittaa kiertotaloutta, josta ei synny jätettä. Jos nurkkiin on kertynyt turhia tavaroita, niitä voi kaupitella tarvitseville vaikka kauppatorin sunnuntaikirppiksillä. Kohti resurssiviisautta -hankkeen pilottikaupungit saavat seuraajia, kun muualla havaitaan, että resurssiviisailla valinnoilla elinvoimamme kasvaa ja kaupungistamme tulee entistä viihtyisämpi asukkaillemme ja matkailijoille. Kun täällä kehitettyjä innovaatioita testataan ensin Kuva: Mikko Nikkinen PÄÄKIRJOITUS paikallisesti, niille avautuu kansainvälisiä markkinoita ja yrityksemme menestyvät, mikä puolestaan parantaa työllisyyttämme. Lappeenranta on mukana edistämässä hiilineutraalisuutta ja luonnonvarojen viisasta käyttöä myös Suomen ympäristökeskuksen organisoimassa Hinku-verkostossa sekä Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelmassa. Hankkeissa asetetut tavoitteet edistävät sitoutumistamme kestävään kehitykseen ja lisäksi saamme aina ajantasaista tietoa muiden paikkakuntien oivalluksista. Pidän tärkeänä, että ekologisten valintojen hyötyjä tuodaan esille mediassa, jotta mahdollisimman moni oivaltaisi niiden edistävän sekä omaa että maapallomme terveyttä. Lappeenrantalaiset voivat hyvästä syystä olla ylpeitä ilmastonmuutoksen vastaisen työmme saavutuksista ja saamistamme tunnustuksista. Matkalla kestävään kehitykseen olemme eturivissä. teä suuremmallakin porukalla. Ahkerimmat hiovat reissun aikana itselleen korun omasta maakuntakivestämme. Saimaan maisemissa ja varaisi pyörän jo ennakkoon netissä. – Retkipyöriä pitäisi olla saatavilla erikokoisia ja isollekin porukalle. Vaikka keskustasta löytyy muutama vuokrattava pyörä ja Hiekkalinnaltakin kaksi, olemme aiempina kesinä joutuneet ohjaamaan pitkiä reittejä pyöräilevät turistiryhmät Rauhan pyörävuokraamolle asti. Kimmo Jarva Lappeenrannan kaupunginjohtaja Matkailuinfo palvelee Kansalaistorin laidalla Lappeenrannan kaupungin markkinointija asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman arvioi, että uusi toimipiste palvelee sekä matkailijoita että paikkakuntalaisia sopivasti matkan varrella, ovatpa he menossa kaupoille, matkakeskukseen, torille tai satamaan. Myös aukioloaikojen laajennus parantaa tavoitettavuutta. Valtakadun infopisteessä on kesäisin käynyt noin 100 asiakasta päivässä. Muina vuodenaikoina kävijämäärät ovat vaihdelleet 10–40 kävijään. Infoasiakkaiden neuvonnan lisäksi asiakaspalvelijoiden työpäiviä täyttää varsinkin kevätkaudella Lappeenrantaan aikovien ryhmien ennakko-opastus. Uudessa toimipisteessään he ovat valmiita neuvomaan myös kauppakeskuksen asiakkaita. – Uskon, että asiakkaita käy entistä paremman tavoitettavuuden ansiosta roimasti edelliskesiä enemmän. Koska kaupunginteatterin lippupiste yhdistyy Kansalaistorin matkailuinfoon, teatteri- ja orkesterilippujen ostajat laajentavat asiakaskuntaa erityisesti esityskaudella, Rahman ennakoi. Lisäksi kaupungintalon Winkki myy teatteri- ja orkesterilippuja ympäri vuoden. Liput voi ostaa myös netistä ja paikan päältä ennen esitystä. Uuden teatterin avatessa ovensa, teatterin oma esitysiltojen lipunmyynti alkaa samaan aikaan kuin matkailuinfo sulkee ovensa. Lappeenrannan kesäteatterin lippuja myydään linnoituksen Kehruuhuoneella ja tiketti.fi-palvelussa. Aiempien kesien tavoin matkailuinfo palvelee myös Hiekkalinnalla, ja kesäistä katukuvaa värittävät sähköpolkupyörillä liikkuvat matkailulähetit. Paikkakuntalaisillekin kotiseututietoa Matkailuneuvonnan koordinaattori Tuula Paakkonen on huomannut, että Lappeenrannan matkailupalvelujen monipuolisuus yllättää useat paikkakuntalaisetkin. – Mukavaa, kun lappeenrantalaiset tulevat kysymään tekemistä itselleen ja vierailleen seuraavaksi viikonlopuksi. Lupaan, että meillä on ehdotuksia. Jos ette ole vielä käyneet esimerkiksi Ylämaan spektroliittilouhoksilla, kannattaa läh- Voit lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme Lehdet ja esitteet. ISSN-L 1798-4084, ISSN 1798-4084 3.5.2015, 7. vuosikerta PAINOS 45 000 kpl Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Ilmestyy myös internetissä: www.lappeenranta.fi PÄÄTOIMITTAJA Viestintäjohtaja Alina Kujansivu alina.kujansivu@lappeenranta.fi puh. 040 724 8776 2 Katri Jokipelto Lappeenrannan matkailuinfo on muuttanut Valtakadulta Kansalaistorin laidalle, kauppakeskus IsoKristiinaan. Infon lasiseinäinen palvelupiste löytyy kauppakeskus Gallerian viereisestä Lappeen kulmasta. Avajaisia vietetään 7. toukokuuta. Mukavaa, kun lappeenranta laiset tulevat kysymään tekemistä itselleen ja vierailleen seuraavaksi viikonlopuksi. Tuula Paakkonen vinkkaa lapsiperheille, että liikennepuistoon, Hiekkalinnalle ja Myllysaareen on vapaa pääsy. Lisäksi kaupunkiliikenteen busseissa matkustaminen on edullista: Aikuisen mukana kulkevat alle 7-vuotiaat lapset matkustavat veloituksetta. Jos aikuisen mukana on lastenvaunuissa tai rattaissa kulkevan pikkulapsi, aikuiseltakaan ei peritä maksua. Paakkonen toivoo, että vuoden 2015 pyöräilykunnaksi valitussa Lappeenrannassa joku paikallisista yrittäjistä innostuisi pyörittämään polkupyörien vuokrauspalvelua. Moni matkailija pyöräilisi mielellään TUOTTAJA Mervi Palonen mervi.palonen@lappeenranta.fi puh. 040 184 9610 IN ENGLISH Mirka Rahman mirka.rahman@lappeenranta.fi LIIKUNTAKALENTERI Aija Rautio aija.rautio@lappeenranta.fi TAPAHTUMAKALENTERI Heini Hyvärinen heini.hyvarinen@lappeenranta.fi ULKOASU JA TAITTO Nitro ID JAKELUHÄIRIÖT puh. 040 669 4253 tai 029 001 0046 Mervi Palonen Kansalaistorin matkailuinfo avoinna arkisin klo 10–17 lauantaisin 10–16 Selfie-kone kiertää! Selfie-kone kiertää, tule veloi tuksetta kuvattavaksi ja jaa kesämuistosi sosiaalisessa mediassa. 7.–9.5. ja 1.9. Kansalaistorin matkailuinfossa 6.–7.6. ja 25.–28.6. Hiekkalinnan turisti-infossa 21.–25.7., 28.7.–1.8. Raatihuoneella ETUSIVUN KUVA Hugo Simberg, Lammastyttö, 1913, öljy kankaalle. Tampereen Taideyhdistys ry:n kokoelma. Kuva Museokuva. Seuraava lehti ilmestyy elokuussa 2015. RAATIHUONE Kimallusta kaartuvan salin katon alla. Mervi Palonen Mervi Palonen Elina Vuori Koruhäkissä. Keisarillista kimallusta vanhalla Raatihuoneella Hyvänä kertojana tunnettu Elina Vuori on esitellyt Raatihuonetta niin kaupunkilaisille kuin kaupungin vieraillekin. Ensimmäinen Avoimien ovien päivä syksyllä 2011 keräsi kävijöitä niin paljon, että esittelijän oli ahtauduttava salin nurkkaan. – Välillä korotin ääntäni ja kysyin, että jaksatteko vielä kuunnella. Vastaukseksi sain eri puolilta salia kantavan syvän henkäyksen: kyllä me jaksetaan. Salin peräseinällä vieraita katselee Lappeenrannan kaupungin perustaja Ruotsin kuningatar Kristiina. Maalaus on Lappeenrannan liike- ja virkanaisten lahjoittama jäljennös vuonna 1651 maalatusta muotokuvasta. Raatihuone osoittaa, että historia voi tehdä vaatimatto mastakin kauniin. Raatihuone kertoo kaupungin historiaa Elina Vuori pohtii, että Raatihuoneen seinille voisi ripustaa kauniisti kehystettynä tarinoita vanhasta talosta, joka kertoo samalla myös Lappeenrannan historiaa. – Mielenkiintoisia olisivat myös vuosien varrella esitetyt suunnitelmat uudesta kaupungintalosta. Varsinkin ehdotukset sen sijainnista herättäisivät keskustelua: Nykyisin ensisijaisesti kaupungin juhla- ja edustustilana palvelevaan Raatihuoneeseen on mahdollista tutustua tänä kesänä seuraavasti: millaiseltahan kaupunkimme näyttäisi, jos tuo tai tuo suunnitelma olisi toteutunut, Vuori arvelee. Hänestä ei olisi pahitteeksi, vaikka joitakin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajienkin muotokuvia palautettaisiin seinille, onhan sali palvellut kaupunginvaltuuston kokoushuoneena vuodesta 1874 alkaen aina siihen asti, kun nykyinen kaupungintalo valmistui vuonna 1983. Raatihuoneella myö häitä tanssittiin Kirjailija Anni Swan sanoo vuonna 1924 julkaistussa kirjassaan Ulla ja Mark, että jokainen hiukankin arvostaan huolehtiva kansalainen järjesti tyttärensä häät Raatihuoneen isossa salissa. Siellä nähtiin myös teatteriesityksiä, vietettiin iltamia ja otettiin uusi vuosi vastaan tanssien. Lappeenrantalaiset ovat kokoontuneet saliin myös perustamaan yhdistyksiään. Aloittivatpa kaupungin ensimmäiset pankitkin toimintansa juuri Raatihuoneella. Juhlavimmillaan rakennuksen sisätilat olivat 1800-luvun lopulla, koska ne oli kunnostettu Aleksanteri III:n vierailuja varten. Noiden aikojen hengen mukaan, mutta ehkä vieläkin komeampaan loistoon, sisätilat kunnostettiin 1990-luvun alussa. Tosin Lappeenrannan Raatihuoneella häitä tanssittiin lankkulattialla; ootrattu pinta on saanut mallinsa muualta, vaikka noudattaakin aikansa tyyliä. Klo 11–15 • lauantaina Hiekkalinnan avajaispäivänä 6.6. • tiistaista 21.7.–lauantaihin 25.7. • tiistaista 28.7.–lauantaihin 1.8. • lauantaina 8.8. Pääsylipun hinta on aikuisilta 5 euroa ja lapsilta 2 euroa (alle 3-vuotiaat ilmaiseksi). – Kaupungin hallinto oli siirtynyt kymmenisen vuotta aiemmin kaupungintalolle, ja silloinen rakennustoimikunta katsoi, että Lappeenrantaan tarvitaan keisarillisista vierailuista kertova edustusrakennus, Elina Vuori kertoo. Säilyi kuin ihmeen kaupalla Historiansa aikana Lappeenrannan Raatihuonetta on laajennettu, mutta pidetty taas liian ahtaana. Taloa on yritetty myydä ja purkamistakin on harkittu samalla, kun suunniteltiin kaupungintaloa eri puolille kaupungin keskustaa. Vanhan rakennuksen onneksi aikomukset kaatuivat kerta toisensa jälkeen rahan puutteeseen. Ja itse asiassa alun perinkin kaupunki sai erikoisluvan puisen raatihuoneen rakentamiseen, koska kivirakennukseen ei olisi ollut varaa. – Oikeastaan on suuri ihme, että Raatihuone on säilynyt näihin päiviin asti. Rahan puute voi koitua joskus onneksi. Lappeenrannan Raatihuone osoittaa, kuinka historia voi tehdä vaatimattomastakin kauniin, Elina Vuori hymyilee. Mervi Palonen Venäjän keisari Aleksanteri III:n vierailu elokuussa1891. Vincent Gerritse Kolmen kuninkaan sali Sen sijaan Venäjän keisareiden Aleksanteri kolmannen ja Nikolai toisen muotokuvat olivat Suomen itsenäistymisen aikana saaneet isänmaallisten vihat ja luodinreikiä pintaansa. Maalaukset kaivettiin huonokuntoisina ullakolta ja ripustettiin kunnostettuina Raatihuoneen keisarilliseen saliin. Vanhan käräjäsalin tauluissa katsovat C. Fr. Savander ja hänen puolisonsa vieraita, jotka astelevat heidän myymälleen tontille vuonna 1829 rakennetussa talossa. Samaan aikaan rakennettiin Suomen toista, nykypäiviin asti säilynyttä yksikerroksista puista Raatihuonetta Kajaanissa. Koska Lappeenrannan Raatihuone ehti valmistua aiemmin, se kantaa nyt Suomen vanhimman puisen raatihuoneen titteliä. Raatihuone kutsuu kävijöitä Etelä-Karjalan museo Aiemmin, museoamanuenssin tehtävänsä ohella, Elina Vuori on opettanut Lappeenrannan peruskoululaisille kaupungin arkki tehtuurin historiaa. Oppitunnit hän piti vanhalla Raatihuoneella. Astellessaan keväällä 2015 Raatihuoneen puistokäytävää pihaportille, amanuenssi muistaa oppilaan, joka oli luullut, että historiallisesti hienoja rakennuksia Suomessa on vain Helsingissä. – Raatihuoneen salissa tuo samainen poika haukkoi henkeään ja huudahti, että onpas ihanaa, kun Lappeenrannassakin on jotain näin upeaa, ja kertoi monesti miettineensä, millainen tuo keltainen rakennus on sisäpuolelta, Vuori muistelee. Usein lapset pysähtyivät pylväshallin ilmoitustaulun eteen ihmettelemään kopioita vanhoista asiakirjoista, ja kurkistaessaan kellotornin rappukäytävään moni kysäisi, onko tuolla kummituksia. Jännittävää oli kuulla myös talon vankityrmästä ja oikeuden istunnoista. Salin koruhäkkiin kiipeäminen on myös elämys. Viidesluokkalainen pystyy seisomaan parvella suorassa, aikuisen on pakko istahtaa. Kesällä 2015 eläkkeelle siirtyvä museoamanuenssi Elina Vuori on tyytyväinen, että Raatihuone aukeaa vähintäänkin aika ajoin yleisölle ja toivoo, että lappeenrantalaislapset saisivat tutustua kotikaupunkinsa historiaan Raatihuoneen kauniisti koristemaalatun, kaartuvan salin katon alla. Elina Vuori. Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaan ja kuningatar Silvian vierailu maaliskuussa 2015. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 2/2015 | 3 uusi teatteri Tekstit: Mervi Palonen Mervi Palonen Kiipeätkö portaita vai menetkö hissillä Lappeenrannan uuteen kaupunginteatteriin? Uusi kaupunginteatteri näkyy, kuuluu ja vaikuttaa Lähes koko ikänsä teatterista ja tanssista leipänsä ansainnut Lappeenrannan uusi teatterinjohtaja Timo Sokura pitää itsestään selvänä, että teatteri näkyy, kuuluu ja vaikuttaa lappeenrantalaisten elämässä. Yhteistyön luominen eri tahoille, muun muassa musiikki- ja tanssiopiston sekä harrastajateatterin kanssa, on jo alkanut. Sokuralla ei ole mitään sitä vastaan, että myös teatterinjohtaja tunnetaan kaupungilla. Hänet voi bongata ehkäpä myös SaiPan pelikatsomosta. Kotikenttäetu on Sokuran puolella: ensikosketuksensa teatteriin hän sai vuonna 1969 Lappeenrannan työväentalolla, kauppatorin laidalla sijainneen kaupunginteatterin oppilaskoulussa. Evakkokarjalaisten lapsena Lappeenrannassa varttunut Timo Sokura kuvailee itseään niin karjalaiseksi kuin vain joku olla voi. Yllätyksekseen hän on huomannut, että paluumuuttajalla on tuttuja melkein joka kulman takana. – Kun yhdestä kulmasta käännyn, joku jo huikkaa, että terve Timppa. Suokaa hyvät ihmiset minulle anteeksi, jos en muista teitä ensisilmäyksellä, ja tulkaa vaan reilusti juttelemaan. Ehkä on parasta, että hymyilen ensimmäiset puoli vuotta varmuuden vuoksi kaikille vastaantulijoille, Sokura nauraa. Lapset kulttuurille tärkeää yleisöä Teatterin ammattilaisena ja myös ahkerana katsojana Timo Sokura tietää, että lapset ovat kulttuurin ensisijaista yleisöä, koska heidän joukostaan voi kasvaa uusi ammattilais- ja katsojasukupolvi. – Ja kun lapset ja nuoret ovat esiintyjinä, he tuovat omaa yleisöään katsomoon: sukulaisten lisäksi ikätovereitaankin. Teatteri voi sanoa onnistuneensa jopa yli odotusten, jos murrosikäiset nuoret täyttävät penkkirivejä. 4 Elokuun alussa kaupunginteatterin johtajana aloittavan Sokuran mielessä itää ajatus kaupunginteatterin oman oppilaskoulun perustamisesta. – Vanhempani veivät minut teatterin oppilaskouluun 11-vuotiaana. Sain sieltä innoitukseni, ja saman tilaisuuden haluaisin nyt antaa tämän päivän lappeenrantalaislapsille ja -nuorille. Monipuolisen taiteen perusopetuksen rinnalla teatterin oma koulu tarjoaisi vaihtoehtoisen polun. Jos Sokuran perheen kuopusta ei olisi aikoinaan kelpuutettu teatterioppilaaksi, hän olisi vanhempien kakkosvaihtoehdon mukaisesti todennäköisesti aloittanut trumpetinsoiton opiskelun työväenyhdistyksen puhallinorkesterissa. Vastausta vaille on jäänyt, miksi vanhemmat valitsivat pikkupojan harrastukseksi juuri teatterin. Sitä ennen Timppa oli ollut innostunut etupäässä juoksusta ja hiihdosta. Ennakkoluulottomuutta ja elämän voimaa teatterista Timo Sokuran mielestä uusi kaupunginteatteri on kannattanut rakentaa, jos yksikin ihminen saa sieltä uutta näkökulmaa elämäänsä. – Kun tämä yksi jakaa oivallustaan muille, maailma on taas hitusen verran parempi paikka. Teatterin yhtenä tehtävänä on levittää yhteisössään ennakkoluulottomuutta ja elämän voimaa sekä tarjota ihmisille uudenlaisia selviytymisstrategioita pohdittavakseen. Teatteri on oleelli- en alon rvi P e M "Lappeenrantalaiset ovat teatterikansaa" nen osa yhteisöllistä vuorovaikutusta. Hyvä näytelmä antaa jokaiselle jotakin. Teatterinjohtaja ei kuitenkaan usko, että elämänfilosofioiden ja taiteellisten näkemysten tyrkyttämisestä olisi hyötyä sen enempää katsojille kuin tekijöillekään. – En tykkää, olipa asia mikä hyvänsä, että se tulee kuin nyrkki nenään. Ihminen omaksuu asioita, jos hänen mielensä on vastaanottavainen. Pakolla ei saa mitään aikaiseksi. Vaikka interaktiivinen, katsojia osallistava teatteri, onkin nyt muotia, Sokura haluaa antaa valinnanvaraa. – Katsojalle jää ikävä tunne, jos on pakko osallistua eikä huvittaisi. Itsekään en mielelläni astu katsomosta estradille, jos en tiedä mitä tuleman pitää. Teatterin yhtenä tehtävänä on levittää ennakkoluulottomuutta ja elämän voimaa sekä tarjota uudenlaisia selviytymisstrate gioita pohdittavaksi. Hyvä kauas kuuluu Lähtiessään nuorena ylioppilaana opiskelemaan tanssia ja teatteria ensin Helsinkiin ja sitten Brysseliin, Timo Sokura jätti taakseen Lappeenrannan, joka oli mieleltään teatterikaupunki. Timo Sokura. – Välissä olevat vuosikymmenet ovat totta kai muuttaneet kaupungin luonnetta paljonkin. Kansakouluni paikalla Myllymäessä on nyt Plantagen ja kauppakeskus Galleria kohoaa synnyinmökkini kohdalla Rietin montussa. Ympäröivillä muutoksilla on epäilemättä vaikutusta myös mielenmaisemaan. Siitä huolimatta uskon, että lappeenrantalaiset ovat edelleen teatterikansaa. Teatterinjohtaja ennakoi, että uusi talo vetää yleisöä läheltä ja kaukaa. – Tärkeintä teatterin tulevaisuuden kannalta on, että katsojat palaavat toisen ja kolmannenkymmenennenkin kerran. Kovin montaa kertaa ei ole varaa päästää ovista ulos yleisöä, joka ei ymmärtänyt näkemästään juuri mitään. Sen sijaan hyvä kauas kuuluu. Tätä hyvää Timo Sokura aikoo siivittää verkostoitumalla eri tahoille, muun muassa kulttuurin kouluttajien ja harrastajien kanssa. Jo keväällä 2015 yhteistyöstä on neuvoteltu muun muassa Lappeenrannan musiikkiopiston kanssa. Muidenkin paikallisten toimijoiden toivotaan nousevan uuden teatterin lavalle. Timo Sokura myöntää, ettei ole koskaan käynyt jääkiekko-ottelussa, mutta SaiPan peleissä hänet saatetaan nähdä. – Haluan kokea paljon puhutun pelihurmoksen ja samalla etsin uusia vaikutteita teatterille. Saisinkohan koottua teatterilta mukaani omia cheerleadereitä. SaiPa-faniksi en vielä lupaudu, koska olen useimmiten heikomman puolella. uusi teatteri ”Haasteita toivoin ja haasteita sain” Levollisesti viihtyisä teatterilämpiö. – Kirimistä riittää, haasteita toivoin ja haasteita sain, teatterinjohtaja Timo Sokura toteaa ja tutkii huolestuneena Lappeenrannan kaupunginteatterin viime vuosien katsojatilastoja ja edellisvuoden tilinpäätöstä. Kiristynyt kilpailu ihmisten vapaaajasta varjostaa IsoKristiinassa avautuvaa uutta teatteria kuten muitakin estradeja Suomessa ja maailmalla. – Itse kukin tietää, kuinka vietävän helppoa on jäädä kotisohvalle telkkaria tuijottamaan. Ja kulttuuritarjontakin on rutkasti lisääntynyt omiin nuoruusaikoihin verrattuna. Lisäksi katsomoihin mahtuu enemmän ihmisiä kuin ennen. Tosin kauppakeskuksessa sijaitseva teatteri ojentaa johtajalleen valmiita kilpailuvaltteja: esitykset ovat kansan keskellä ja katsomoon voi poiketa sellaisena kuin on; kauppareissullaan shortseissa ja t-paidassa. – Teatterimme sijaitsee paitsi yläkaupungissa myös sisäkaupungissa. Mistä muualta Suomesta löytyy vastaavaa: voi saapua autolla vaikka jo aamulla, parkkeerata pohjakerrokseen, jättää ulkovaatteet autoon, pyöriä kaupoilla, nauttia ravintoloiden antimista, tulla ylimpään kerrokseen katsomaan teatteriesitystä ja lähteä ravintolan kautta tyytyväisenä kotimatkalle. Hyvä, että jatkossa katsomossa istuu shoppailijoita ja juhlapukuisia rinta rinnan, Sokura myhäilee. Ohjelmistoa luodaan röyhelöviihteen ja taiteellisuuden välimaastoon Vuonna 2016 avautuvan Lappeenrannan kaupunginteatterin ohjelmisto tähtää röy- Ala arkkitehdit Tulevana syksynä Lappeenrannan kaupunginteatteri viettää kiertolaisen elämää, koska vanhan teatterin ovet sulkeutuvat lopullisesti kesäkuussa ja uuden teatterin ovet avautuvat varsinaisesti vasta alkuvuodesta 2016, vaikka pienellä näyttämöllä päästään esittämään jo syyskaudellakin. Teatterilla on pulaa rahasta ja syksyllä myös henkilöstöstä: säästää pitää ja lipputuloja hankkia. helöviihteen ja tiukan taiteellisuuden välimaastoon. – Edeltäjäni Jari Juutinen kokosi kaupunginteatteriin kunnianhimoisen ja taiteellisesti tinkimättömän ohjelmiston. Missään vaiheessa Jari ei lähtenyt massan mukaan tai suostunut jäljittelemään muita. Loistojuttu, että Juutinen on sitoutuneesti edistänyt uuden teatterin rakentamishanketta, Timo Sokura arvioi. Ohjelmistosuunnittelussa Sokura kuitenkin kaihtaa äärimmäisyyksiä eikä siksi aio seurata Juutisen jalanjäljissä, mutta ei suostu tuottamaan pelkästään musikaaleja ja viihdyttävää röyhelöohjelmistoakaan. Täysipainoisesti toimiva, tilaratkaisuiltaan poikkeuksellisen hyvä teatteri edullisesti – Jo taustastanikin johtuen pidän tanssista ja musiikista. Lappeenrannassa on pitkät tanssiperinteet ja musikaaleihin mieltynyttä yleisöäkin riittää. Miksei siis tarjottaisi, mitä kaivataan. Musikaaleissa pystymme luomaan myös yhteisprojekteja tanssi- ja musiikkiopiston kanssa, Sokura pohtii, mutta huomauttaa, että katsojat ovat erilaisia ja ohjelmistossakin pitää olla vaihtelevuutta. – Sopiva kooste saadaan, kun tähdätään Juutisen linjan ja röyhelölinjan välimaastoon. Teatterin näyttämöt täydentävät vieressä sijaitsevan kaupungintalon kongressi- ja kokoustilojen tarjontaa. Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n rakennuttajapäällikkö, aiemmin Lappeenrannan kaupungin tilakeskuksen rakennuttaja päällikkö Erkki Suuronen muistaa keskustelleensa Lappeenrannan vanhan t eatteritalon kunnostustarpeista jo teatterinjohtaja Antti Majanlahden kanssa. Majanlahti toimi teatterinjohtajana ajalla 2002–2007 ennen Jari Juutista. saatava kahden miljoonan euron myyntihinta. Poikkeuksellinen rakennushanke Lappeenrannan uudessa kaupunginteatterissa on suuri näyttämösali sivu- ja takanäyttämöineen, pieni näyttämösali sekä harjoitusnäyttämö. Teatteriesitysten lisäksi saleissa voi järjestää myös tapahtumia, seminaareja ja konferensseja, koska teatterin omat harjoitukset voidaan pitää harjoitusnäyttämöllä. Suuressa salissa on kaikkiaan 442 istumapaikkaa. Jos esitykseen tarvitaan orkesteria, katsomopaikkoja jää 394. Itse esityslavalla on 12-metrinen pyörönäyttämö. Pieni näyttämösali toimii niin sanottuna mustalaatikkoteatterina, jossa kaikki tilat ovat vapaasti muokattavissa. Sen katsomo koostuu moduuleista, joiden paikkoja voi vaihdella. Pieneen saliin tulee katsojapaikkoja 150, mutta se venyy tarvittaessa 200 paikkaan. – Tiukasta budjetista huolimatta mitään oleellista ei ole karsittu. Säästöjä saamme muun muassa niin, että hyödynnämme vanhasta teatterista kaiken käyttökelpoisen tekniikan. On valtava etu, että pystyimme sijoittamaan tuotantotilat ja Mervi Palonen – Alun perin aikomus oli peruskorjata vanha teatteri, mutta kun asiaa perin pohjin tutkittiin, ilmeni, ettei vanhasta kiinteistöstä saa kunnollista, terveellistä eikä nykyaikaista teatteria, vaikka kuinka investoitaisiin. Jos talon muoto olisi venytetty nykyaikaisiin mittoihin, olisimme joutuneet rakentamaan Anni Swanin kadun päälle, Suuronen kertaa hankkeen ensivaiheita. – Nyt saamme täysipainoisesti toimivan ja tilaratkaisuiltaan poikkeuksellisen hyvän teatterin edullisesti, Suuronen summaa ja vertaa Lappeenrannan teatterin vajaan 22 miljoonan euron kustannuksia esimerkiksi Kuopion, Turun ja Helsingin teattereiden huomattavasti kalliimpiin peruskorjaushankkeisiin. Edullisuutta selittää yhteistyö Cityconin ja Ilmarisen kanssa. Uusi teatteri avautuu vuoden 2016 alussa niiden omistaman kauppakeskus IsoKristiinan laajennusosan kolmannessa kerroksessa, joten erillistä sisääntulokerrosta ja paikoitustiloja ei tarvita. Synergiahyötyjä kertyy rakennus aikana sekä myöhemmin ylläpitokustannuksissa. Teatterin rakentamiskustannuksia keventää neljän miljoonan euron valtion apu ja vanhan teatterin tontin kaupasta yleisötilat samaan kerrokseen. Ainoastaan osa suuren näyttämön teknistä laitteistoa ja orkesterimonttu laskeutuvat kolmoskerroksen alapuolelle, Suuronen kertoo. Tiukasta budjetista huolimatta mitään oleellista ei ole karsittu. Hän kuvailee teatterin rakentamista poikkeukselliseksi rakennushankkeeksi ja omalla urallaan ”kerran elämässä” -kokemukseksi. – Onnistuimme saamaan teatterin suunnittelijoiksi maan parhaat teatteriarkkitehdit ja muut erikoissuunnittelijat sekä hyvät rakentajat. Suuronen on tyytyväinen teatterinjohtaja Jari Juutiselta saamaansa sitoutuneeseen asiantuntijatukeen. – Nykyaikaista teatteria voi verrata tuotantolaitokseen, jonka syvimmän olemuksen vain ammattilaiset tuntevat. Katsellessaan esitystä yleisö ei voi kuin aavistella, kuinka paljon tekniikkaa ja sivutiloja sen tuottamiseen tarvitaan. Sivu- ja takanäyttämöiden sekä teatteritornin ansiosta pystymme sijoittamaan usean esityksen lavasteet lähietäisyydelle näyttämöstä. Lavasteet rakennetaan kaupungin varikon yhteyteen sijoitettavalla lavastamolla, kuljetetaan kauppakeskuksen alimpaan kerrokseen, josta ne nostetaan teatteriin, näyttämön takatiloihin koottaviksi. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 2/2015 | 5 Nuoret Henna Hiitomaa (vas.), Julia Tikkanen, Mira Sihvonen, Jesse Lallo, Aleksi Herranen, Tommi Martikainen ja biljardia pelaava Petri Väkevä viettävät aikaa Monarilla, aina kun paikka on avoinna. – Tultaisiin tänne vaikka joka päivä, he sanovat. Etelä-Karjalan o hjaamo tuo nuorten palvelut s aman katon alle Ohjaamokoordinaattori Jenna Ahlbergin mukaan Monarille ei ole kuitenkaan tulossa mitään täysin uutta – uutta on vain se, että nuoria tukevat toiminnot keskitetään saman katon alle, jotta luukulta luukulle juokseminen vähenisi tai kokonaan loppuisi. Ohjaamon ideana on, että ei rakenneta päällekkäisiä toimintoja eikä kilpailla jo olemassa olevien kanssa. − Ohjaamo on matalan kynnyksen paikka alle 29-vuotiaille nuorille, Jenna Ahlberg sanoo. − Kaikille tarjotaan apua tai ohjataan palveluun, eikä ketään käännytetä pois. Aukioloajat pitenevät Päivisin ohjaamo toimii nuorten ja nuorten aikuisten tukikeskuksena, mutta illalla se jatkaa entiseen tapaan toimintaansa nuorisotilana, joten paikka on tähänastista laajemmin avoinna ja pyrkii tavoittamaan entistä enemmän nuoria. Nuorten tiedotuspiste Verkko muuttaa Monarille loppu- kesästä, ja sen aukioloajat pitenevät. − Tämä paikka on siis koko päivän auki, Jenna Ahlberg sanoo. − Ajatuksena on, että ovet ovat avoinna. Tänne pääsee ilman ajanvarausta – ja jos jonnekin tarvitaan ajanvaraus, sen voi hoitaa täällä. Nuorten ajatukset ja toiveet tärkeitä Ohjaamossa halutaan ehkäistä syrjäytymistä, mutta Jenna Ahlbergin mukaan nuorella ei tarvitse olla mitään suuria ongelmia, vaan hän voi tulla kyselemään neuvoa esimerkiksi työllistymisestä tai opiskelupaikasta. Toiminnan lähtökohtana on nuorisotakuu. Nuoria voidaan myös tarvittaessa avustaa Kelan tai työvoimatoimiston lomakkeiden täyttämisessä. − Ohjaamotiimillä on valtavasti ideoita, ja into aivan pulppuaa, Jenna Ahlberg sanoo ja jatkaa, että yhteiskunnallisen ja sosiaalisen tukemisen lisäksi olennaisia ovat nuorten ajatukset ja toiveet. Kaisu Lahikainen Monarin eli nuoriso- ja monitoimikeskuksen tarjoamat palvelut nuorille laajenevat. Monarille on tänä keväänä avautunut Etelä-Karjalan ohjaamo, jonne nuoret voivat tulla kysymään apua, tukea ja vinkkejä eri elämäntilanteisiin. Ohjaamon tavoitteena on edistää nuorisotakuun toteutumista ja nuorten sijoittumista koulutuksen, työelämän tai erilaisten muiden tukitoimien piiriin. − Täällä voidaan vaikka järjestää pajatoimintaa nuorten omien toiveiden mukaan, esimerkiksi arjen hallintaan liittyviä toimintoja. Ideoita ja toiveita saa esittää. Haluamme, että nuoret osallistuvat ohjaamon toimintaan ja sen toteuttamiseen. Monarista halutaan nuorten näköinen paikka, hän korostaa. Aidosti nuorten asialla Jenna Ahlberg ja Eksoten kehittäjäkoordinaattori Hannu Hakalisto ovat aloittaneet ohjaamossa maaliskuun alussa, mutta varsinaiset avajaiset pidetään elokuussa. Kesän aikana Monaria remontoidaan ja nykyiseen kahvilatilaan tehdään keittiö, jota myös järjestöt voivat hyödyntää. − Ohjaamossa on tärkeintä, että tehdään yhteistyötä yli hallintorajojen ja autetaan ja tuetaan nuoria, Jenna Ahlberg korostaa. − Ei jäädä kiinni pieniin byrokraattisiin koukeroihin, vaan ollaan aidosti nuor- ten asialla. Pohditaan ratkaisuja nuorten näkökulmasta. Jenna Ahlberg muistuttaa, että nuorten ongelmat ovat kasvussa ja nuorisotyöttömyys on suorastaan hälyttävän korkea. − Tärkeää olisi nähdä nuoret yhteiskunnan voimavarana ja auttaa jokaista löytämään oma paikkansa tässä maailmassa. Jenna Ahlberg iloitsee ohjaamon keskeisestä paikasta maakuntakirjaston vieressä. Aukiolle tuleva puisto lisää alueen vetovoimaisuutta. − Tämä on loistava paikka, jonne on helppo tulla. Toivotamme kaikki nuoret tervetulleiksi Monarille ja osallistumaan ohjaamotoimintaan, hän sanoo. Kaisu Lahikainen Laajaa yhteistyötä nuorten hyväksi Lappeenrannan kaupunki käynnisti 1.3.2015 yhdessä Imatran kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) kanssa kolmivuotisen ESR-hankkeen, jonka tavoitteena on uuden nuoria palvelevan toimintamallin kehittäminen ja juurruttaminen osaksi kuntien normaalia toimintaa koko Etelä-Karjalan alueella. Valtakunnallisessa ESR-haussa rahoitusta sai 14 ohjaamo-hanketta ympäri Suomea. Lappeenrannan ja Imatran kaupungit, Eksote sekä Etelä-Karjalan muut kunnat ovat mukana valtiovarainministeriön kuntakokeilun nuorisotakuuosiossa. Maakunnan kunnat, Eksote ja TE-toimisto ovat sitoutuneet kokeilussa edistämään nuorisotakuun toteutumista muun muassa ohjaamotoimintamallin avulla. 6 Etelä-Karjalan ohjaamossa nuorille tarjottavia palveluja kootaan seudullisiin toimipisteisiin, joissa keskeistä ovat ennaltaehkäisevät ja asiakaslähtöiset palvelut sekä ratkaisukeskeinen työote. Etelä-Karjalan ohjaamossa työskentelee maakunnallinen ohjaamotiimi, johon kuuluu osa-aikainen projektipäällikkö ja kolme osa-aikaista koordinaattoria. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Lappeenrannan kaupungin nuorisotoimenjohtaja Sirpa Räikkönen. Ohjaamokoordinaattoreina aloittavat Jenna Ahlberg (Lappeenranta) ja Marika Vento (Imatra) sekä Eksoten kehittäjäkoordinaattorina Hannu Hakalisto. Etelä-Karjalan ohjaamon tavoitteena on edistää nuorisotakuun toteutumista ja nuorten sijoittumista koulutuksen, työelämän tai erilaisten muiden tukitoimien piiriin. Ohjaamo tarjoaa nuorille matalankynnyksen palveluohjausta moniammatillisesti. Ohjaamon ydintoimintaa ovat henkilökohtainen tiedotus, neuvonta ja ohjaus sekä arjen- ja elämänhallinnan tuki. Ohjaamo tukee nuoria sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämisessä sekä urasuunnittelussa, kouluttautumisessa ja työllistymisessä. Hankkeen avulla kehitetään myös nuorille suunnattua työpaja- ja harrastetoimintaa nuorten lähtökohdista käsin. Ohjaamo-palvelupisteet sijaitsevat Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien keskustoissa: Lappeenrannassa nuorisoja monitoimitalo Monarilla ja Imatralla nuorisotalo Koskiksessa. Lappeenrannan ohjaamo palvelee Lappeenrannan seutukuntaa (Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari) ja Imatran ohjaamo Imatran seutukuntaa (Rautjärvi, Ruokolahti, Parikkala). Ohjaamo-palvelupisteiden toimintaa täydennetään Eksoten liikkuvilla matalankynnyksen palveluilla ja toimintamalleilla. nuoret Teemu Huuskonen ja Pauliina Saira viettävät usein aikaa Verkossa, mutta tilat käyvät helposti ahtaiksi. Ohjaamon yhteydessä Monarilla on tilaa ja mahdollisuuksia enemmän. On tärkeää, että on ihmisiä, jotka voivat auttaa ja tukea. Kaisu Lahikainen Teemu Huuskonen Nuoret tarvitsevat apua, tukea ja kuuntelemista Teemu Huuskonen on vakituinen kävijä Verkossa, nuorten tiedotuspisteessä. Hän kertoo olevansa sosiaalinen ja juttelevansa helposti kenen kanssa vain, mutta on mukavaa, kun Verkossa voi vapaasti rupatella aikuisten kanssa ja kysyä vinkkejä ja neuvoja, jos on tarpeen. − Hyvä, että Verkko siirtyy ohjaamon yhtey teen Monarille, hän miettii. − Sinne tulee isommat tilat, joten on mukavampi viettää siellä aikaa ja istumaankin mahtuu paremmin. Tukea uuden ammatin valintaan Teemu Huuskonen on koulutukseltaan autonasentaja, mutta haluaa siirtyä hotelli- ja ravintola-alalle. Hän aikoo kouluttautua työvoimatoimiston järjestämillä kursseilla ja mennä sitten työkokeiluun. − Hygieniapassikurssi alkaa kohta, ja sitten tulee anniskelupassin suorittaminen. Kurssien jälkeen voi hankkiutua töihin ja oppia lisää ammatista. Minulla on kavereita ravintola-alalla, ja olen kuullut heiltä sekä hyviä että huonoja puolia. Huuskosen päämääränä on työ baarissa, mutta tarjoilijan työtä hän tekisi myös mielellään. Idea alanvaihdosta syntyi työelämävalmentajan kanssa jutellessa. − Kerroin näistä ajatuksista myös Verkossa, ja kaikki sanoivat, että ravintola-ala sopii siulle hyvin, kun juttelet niin mielelläsi ihmisten kanssa ja tulet toimeen kenen kanssa vain. Vaikka Teemu Huuskonen ei itse ole kokenut palveluja hakiessaan joutuneensa juoksemaan luukulta luukulle, hän pitää oikein hyvänä sitä, että nuorten palvelut ovat saman katon alla. − Kenenkään ei tarvitse sinkoilla sinne ja tänne. Olennaisena hän pitää sitä, että paikkaan on helppo tulla. Nuoren on haluttava, että häntä autetaan. − Itsestähän on kiinni, ottaako apua vastaan. ongelmia ei ole helppo edes huomata, sillä jotkut voivat peittää avun tarpeen hyvinkin taitavasti. − Olen itse vertaistukihenkilönä yhdelle kaverille ja kokenut olevani hyödyksi. Olen tajunnut, että tärkeintä on, että kuuntelee eikä tuomitse. Nuoren on haluttava, että häntä autetaan. − Itsestähän on kiinni, ottaako apua vastaan. millaan itsemurhaan. Jos tuntee, ettei kukaan kuuntele eikä välitä, haluaa vain paeta. Teemu sanoo, että vaikka on itsekin kokenut monenlaista, hän haluaa uskoa hyviin asioihin. − Vaikka elämä potkisi pahastikin mutaan, sieltä on aina jokin tie ylöspäin. Pitää vain uskoa, että asiat voivat lähteä menemään parempaan suuntaan. On tärkeää, että on ihmisiä, jotka voivat auttaa ja tukea. Kaisu Lahikainen Kuunteleminen on tärkeää Avulle ja tuelle on kova tarve. Teemun mukaan hyvin monella nuorella on itsetuhoisia ajatuksia. Koulussa kiusatuille ja syrjityille on tärkeää, että he voivat jutella tavallisesti toisen ihmisen kanssa. Aina Teemu Huuskonen kannustaa niin nuoria kuin aikuisiakin kuuntelemaan toinen toistaan. − Tuntuu pahalta, kun ihmiset pakenevat pahaa oloaan päihteisiin tai pahim- Piristäjäksi tai piristettäväksi Haluaisitko lähteä teatteriin, konserttiin, kirjastoon, kirkkoon tai vaikkapa mieliurheiluseurasi ottelua seuraamaan, mutta yksin liikkuminen on hankalaa? Apua voit saada piristäjiltä. Suomen Punaisen Ristin (SPR) kouluttamat vapaaehtoiset piristäjät ovat avustaneet Lappeenrannassa vanhuksia tai muita kulkemiseen apua tarvitsevia erilaisiin tapahtumiin keväästä 2014 lähtien. Mukana toiminnassa ovat myös Lappeenrannan kaupungin kulttuuritoimi, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä Lappeenrannan palvelukeskussäätiö. Vuoden aikana apua on saanut reilut 500 henkilöä. Heistä noin 50 on osallistunut piristäjän seurassa kulttuuritapahtumiin ja noin 90 henkilöä on saanut apua muihin asiointeihin kodin ulkopuolella. Lisäksi noin 350 palvelutaloissa ja hoitolaitoksissa asuvaa henkilöä on osallistunut tapahtumiin piristäjien vetämissä ryhmissä. Lappeenrannan SPR:n osaston piristäjätoiminnan koordinaattori Jari Hendunen kertoo, että uusillekin vapaaehtoisille riittäisi töitä. – Tavoitteena on, että löytäisimme ainakin 20 uutta piristäjää kuluvan vuoden aikana. Työ on vapaaehtoistyötä, josta ei makseta kor- vauksia, mutta autettavan henkilön mukana kulkeva piristäjä osallistuu ilmaiseksi yhteistyökumppaneiden järjestämiin tilaisuuksiin. Piristettävä kustantaa tapahtumasta aiheutuvat omat kulunsa. Jos haluat piristettäväksi tai piristäjäksi, ota yhteyttä SPR:n Lappeenrannan osaston piristäjäpalveluun. Mukaan voit ilmoittautua täyttämällä ilmoittautumislomakkeen nettisivuilla. Piristäjäksi tai piristettäväksi? Lisätietoja ja ohjeita saat sähköpostitse osoitteesta: lappeenrannanpiristajat@ gmail.com. Voit myös soittaa: puh. 044 366 4145. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 2/2015 | 7 Lappeenrannan kaupunginorkesteri Kaupunginorkesteri Matti Koposta kiinnostaa kaiken ajan musiikki Lappeenrannan kaupunginorkesterissa viime syksynä aloittanut konserttimestari Matti Koponen sanoo olevansa musiikin suhteen kaikkiruokainen. − Kotona töiden jälkeen en yleensä edes kuuntele klassista musiikkia, vaan vaikkapa J. Karjalaista tai elokuvien ääniraitoja. Konserttimestari toimii orkesterissa kapellimestarin sijaisena, jos tämä ei ole paikalla. Hän on myös ensiviulun soittaja eli soittaa esityksen viulusoolot. − Konserttimestarin ammattinimike on oikeastaan vanhempi kuin kapellimestarin, Matti Koponen kertoo. Jo viitisensataa vuotta sitten oli hoveissa konserttimestareita, kun kapellimestarin ammatti syntyi vasta 1700-luvun lopulla. − Aikoinaan kuningas tai ruhtinas antoi merkin, milloin hoviorkesterin sopi aloittaa soittaminen, ja orkesteri soitti konserttimestarin johdolla. Nyt taas hän toimii ikään kuin kapellimestarin ja orkesterin välittäjänä. Yleisö näkee konserttimestarin toiminnasta lähinnä sen, että hän virityttää soittimet ennen konserttia ja kättelee kapellimestaria. − Kätteleminen on vanha ja näkyvä traditio, mutta suurin osa työstä tapahtuu yleisöltä piilossa, Matti Koponen naurahtaa ja toteaa konserttimestarin tarvitsevan psykologista silmää. − Ei tässä työssä voi olla, jos ei tule ihmisten kanssa toimeen. Veljeni nakitti minut nuorisoorkesteriin, kun olin neljätoista, ja silloin tajusin, että tämähän on hauskaa. Kiva rauhallinen fiilis Matti Koponen on asunut viime syksystä alkaen vakituisesti Lappeenrannassa, vaikka on tehnyt täällä työkeikkaa aiemminkin. Hän on mieltynyt kaupunkiin, vaikka Helsinki toki säilyy rakkaana kotikaupunkina. − Olen viimeisen viiden vuoden aikana kiertänyt Suomea ja pidän Lap- peenrannasta tosi paljon. Täällä on kiva rauhallinen fiilis, mutta on myös elämää. Keskusta ei hiljene tyhjäksi arki-iltaisinkaan. Satama ja Linnoitus ovat upeat, hän kuvailee. − On tärkeää, että myös töiden jälkeen voi nauttia olostaan. Vaikka olisi kuinka kiva työpaikka, ei siellä viihdy, jos kaupunki ei tunnu omalta. Helsinkiin verrattuna rauhallisempi työtahti viehättää Koposta yhtä lailla. − Lappeenrannassa voi tehdä töitä rauhassa ja huolellisesti. Helsingin isoissa orkestereissa saattaa tuntua kuin olisi liukuhihnalla. Kun on aikaa, on myös mahdollisuus kehittää sekä orkesteria että itseä. Entä lappeenrantalaiset? − Minusta ihmiset ovat täällä reiluja ja avoimia. He sanovat suoraan, mitä ajattelevat, ja ovat hyvällä tavalla erilaisia kuin helsinkiläiset, Matti Koponen sanoo ja kieltää kuulleensakaan mitään kateellisista ja kieroista karjalaisista. Säveltäjän silmänisku Historiasta kiinnostunut Koponen on viime aikoina innostunut erityisesti Joseph Haydnista ja samalla tämän aikakaudesta: millaisessa maailmassa säveltäjä 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa eli ja millaisia olivat ihmiset hänen ympärillään. − Minua viehättävät säveltäjiin ja sävellyksiin liittyvät pikkutiedot, kuten vaikkapa kollegaltani orkesterissa kuulemani fakta, että Haydn puki säveltämään ryhtyessään aina parhaat vaatteet ylleen. Hän ajatteli säveltävänsä Jumalalle, eikä silloin voinut olla arkisesti pukeutunutkaan. Tai jos mietin jonkin sävellyksen erikoista kohtaa, käy ehkä Google-haulla ilmi, että kohta on voinut olla säveltäjän silmänisku jollekin hovin naiselle. Katso kaupung inorkesterin kesän ko ns sivulta 2 ertit 1! Matti Koponen. Tulossa on kiinnostavia solisteja ja kapellimestarivieraita. Erityisen iloinen Koponen on siitä, että orkesteri on saanut valtiolta lisärahoitusta Mikkelin kanssa yhteiseen Saimaa Sinfonietta -projektiin. Uusi konserttimestari haluaa kannustaa kaikkia lappeenrantalaisia tulemaan kaupunginorkesterin konsertteihin, unohtamaan mahdolliset ennakkoluulot ja jopa ajatukset, että musiikkia pitäisi jotenkin ymmärtää. − Kun näkee elävän orkesterin soittavan ja huomaa, miten äänet ja soitinten ja soittajien liikkeet liittyvät toisiinsa, syntyy ihan vaistomainen innostus. Musiikkihan vaikuttaa suoraan tunteisiin – ei sitä tarvitse välttämättä analysoida eikä ymmärtää. Eikä konserteissa tarvitse pönöttää. Jokainen voi tulla omana itsenään, hän vakuuttaa. Soittaminen alkoi pahviviulusta Matti Koponen aloitti viulunsoiton kolmivuotiaana Käpylän musiikkiopistossa Helsingissä. Isä soitti kitaraa ja äiti lauloi, joten musiikki on ollut aina hänen kotonaan läsnä. Kolme vuotta vanhempi isoveli alkoi soittaa viulua, ja siitä syntyi omakin innostus. − Opiskelussa käytettiin Suzuki-menetelmää, jossa ensin opetellaan seisomaan oikeassa asennossa ja pitelemään viulua oikeaoppisesti. Ensimmäinen viulu oli pahvia, Matti Koponen kertoo. Teini-iässä soittaminen ei aina kiinnostanut, vaan tuntui aika yksinäiseltä. − Veljeni nakitti minut nuoriso-orkesteriin, kun olin neljätoista, ja silloin tajusin, että tämähän on hauskaa! Tehdään yhdessä keikkaa, vietetään aikaa ja pidetään hauskaa yhdessä. Siitä lähti kipinä, joka sai jatkamaan soittamista ja haluamaan kehittyä siinä. Kaisu Lahikainen Syksyllä konserttiin Matti Koponen vihjaa, että kaupunginorkesterille on tulossa upea syyskausi 2015. Konserteissa kuullaan hänen mukaansa sellaista musiikkia, jota Lappeenrannassa ei ole vielä koskaan soitettu. Toisaalta jatketaan myös viihteellisiä konsertteja, jotka ovat saaneet kaupungissa suuren suosion. Lappeenrannan kaupunginorkesteri ja konserttimestari Matti Koponen (oikealla) tarjoavat kuulijoilleen mieleenpainuvia konsertti-iltoja. Jani Kautto Paikallisliikenne Aikuisen mukana kulkevat alle 7-vuotiaat matkustavat nyt maksutta Lappeenrannan kaupunkiliikenteessä Aikuisen mukana kulkevat alle 7-vuotiaat lapset matkustavat Lappeenrannan kaupunkiliikenteen busseissa maksutta. Muutos astui voimaan pääsiäisen jälkeen 7. huhtikuuta 2015. Etu on voimassa numerolinjoilla 1, 2, 3, 3K, 4, 5, 9 ja 10 ajavissa busseissa. Jos aikuisen mukana on lastenvaunuissa tai rattaissa kulkeva pikkulapsi, aikuiseltakaan ei peritä maksua. Kaupungin liikenneinsinööri Birgitta Nakarin mukaan muutos hyödyttää paitsi lapsiperheitä myös päivähoitolasten kanssa liikkuvia. 8 – Alle 7-vuotiaiden maksuton kyyti aikuisen seurassa tarkoittaa, että myös päiväkoti- ja perhepäivähoitolapset liikkuvat bussikyydillä maksutta. Hoitajakin pääsee veloituksetta, jos joku lapsista on rattaissa. Nyt perheiden ja ryhmien kannattaa lähteä esimerkiksi Hiekkalinnalle useita kertoja kesässä, onhan Hiekkalinnallekin vapaa pääsy, Nakari kannustaa. Lappeenrannassa valmistellaan parhaillaan Waltti-maksujärjestelmän käyttöönottoa kaupunkiliikenteeseen, mutta ainakin kesäaikana käytetään vielä entistä maksujärjestelmää. taidelainaamo Kirjastolta voi lainata taidetta Aktiivinen taidelainaaja Anne Juutilainen valitsee teoksista sen, joka puhuttelee ja näyttää hyvältä. Lappeenrannan taidelainaamo on toiminut helmikuun alkupuolelta alkaen keskeisellä paikalla Lappeenrannan maakuntakirjaston Anni Swanin kadun puoleisessa kupeessa. Ovi on käynyt vilkkaasti, koska taidelainaajien lisäksi kirjaston asiakkaatkin ovat piipahtaneet taidelainaamon puolella. Taidelainaamosta voi lainata taidetta kuukausimaksulla, joka määräytyy teoksen hinnan mukaan. Edullisimmillaan lainan saa kymmenellä eurolla kuussa ja laina-aika on vähintään yksi kuukausi. Teoksen lainaamalla voi kätevästi kokeilla, sopiiko se kotiin tai työpaikalle. Toisaalta taidetta lainataan yksinomaan joitakin tilaisuuksia varten. Anne Juutilainen on juhlakoristelun sijaan piristänyt uusilla taidelainoilla vain itseään ja läheisiään, toistaiseksi. Jokainen laina on lopulta jäänyt kotiin. Ja yleensä näin käy muillekin: yli 80 prosenttia lainatuista teoksista on jäänyt lainaajalleen. Etelä-Karjalan Taiteilijaseura ry:n ylläpitämä Lappeenrannan taidelainaamo on osa Kaakon taidelainaamo -ketjua, jonka muodostavat Lappeenrannan lisäksi Kotkan ja Kouvolan taidelainaamot. Lappeenrannan taidelainaamo Valtakatu 47 (sisäänkäynti Anni Swanin kadun puoleisessa päädyssä) Avoinna ti−pe klo 12−17.30 ja la 12−15 Heini Hyvärinen Teosten kuvat ja tiedot sekä lainausohjeet www.e-ktaidelainaamo.fi Jokaisella on oma makunsa Taiteesta ja tyylisuunnista Juutilainen ei tunnusta ymmärtävänsä juuri mitään. Eikä taiteilijan nimellä tai maineella ole merkitystä. Ennemmin lainauspäätökseen ajaa teoksen väritys, puhutteleva nimi tai jokin muu omaan arkeen sopiva yhteensattuma. − Se on mielestäni ihan riittävää, kun teos jollakin tavalla koskettaa, miellyttää ja näyttää hyvältä. Ei se ole sen kummempaa. Eräs tauluhankinta kirvoitti kotinuorisolta lukuisia ihania kannanottoja ihan eri asioista kuin mihin itse olin kiinnittänyt huomiota. Taide on tarkoitettu kaikille ja kaikenikäisille. Sen soisi kuuluvan jokaisen arkeen. Haastattelun lopuksi Juutilainen suorittaa 20 euron kuukausimaksun uudesta löydöstä, johon vastaansanomattomasti ehti ihastua. Kuin puolivahingossa taulu lähtee iloisen lainaajan matkaan, ainakin kuukaudeksi. Heini Hyvärinen Haluatko kokeilla uutta liikuntavälinettä? Pääkirjaston aikuistenosaston lainauspisteestä on voinut lainata jo lähes viiden vuoden ajan erilaisia liikuntavälineitä kirjastokortilla. Liikuntatoimen liikunnanohjaajat ja kirjaston henkilökunta ovat yhdessä miettineet erilaisia välineitä, joita otetaan lainattavaksi. Kaikille välineille on löytynyt lainaajia, mutta suosituimpia ovat olleet tasapainolauta, gymstick-jumppakepit ja kävelysauvat. Lappeenrannan taidelainaamo Jokaisen välineen mukana on ohjeistus sekä vinkkejä harjoitteluun. Tavoitteena on, että ennen ostopäätöstä kaupunkilaiset pääsevät testaamaan kyseistä liikuntavälinettä. Välineiden laina-aika on yksi viikko ja niitä koskevat samat käyttösäännöt kuin kirjaston muutakin aineistoa. Soli Pertun ”Nimetön” kipsiveistos lepäilee sisäänkäynnin luona. kirjasto Lainattavat liikuntavälineet: • Sykemittari • Askelmittari • Gymstick • Tasapainolauta • Kävelysauvat • Sisäcurling Lappeenrannan maakuntakirjasto ”Tämä on niin helppoa ja antoisaa, että suosittelen kaikille” − Minulla on nyt neljä omaksi maksettua teosta ja yksi uusi lainassa oleva. Yhtään taulua en ole raaskinut palauttaa, nauraa Juutilainen ja toteaa, että tauluihin kiintyy. Pääkirjastolle muuton jälkeen lainausmäärät ovat kasvaneet ja joka viikko tehdään muutama lainaus. Mitä enemmän lainauksia tehdään, sitä nopeammin tarjonta vaihtuu. − Lainaamossa on valinnanvaraa ja kokeilumahdollisuuksia. Jos ei tykkääkään, lainaus on helppo kiikuttaa takaisin. Sievoisien summien sijaan teos on maksanut vain yhden kuukausierän. Siksi tämä on hieno mahdollisuus heillekin, jotka eivät pysty hahmottamaan taulun sopivuutta siihen tilaan, johon sitä on hankkimassa. − Periaate on kuin kirpputorilla: Se osuu kohdalle, jos osuu. Ostopakkoa ei ole. Mikäli lainaamansa teoksen haluaa pitää itsellään, maksetut kuukausimaksut toimivat teoksen korottomina ennakkomaksuina. Teoksen voi ostaa suoraan omakseen ilman lainaustakin. Anne Juutilainen kokee systeemin erittäin toimivana ja suositeltavana. − Myös naapurit ovat innostuneet lainaamaan, ja tästä on ollut töissäkin usein puhetta. Toivoisin, että ihmiset tarttuvat nykyistäkin enemmän tähän helppoon mahdollisuuteen hankkia taidetta kotiin. Itse olen hyvin visuaalinen ja pidän kaikesta kauniista. Kiinnitän helposti huomiota siihen, miltä esimerkiksi rakennettu ympäristö näyttää. Heini Hyvärinen Taide tulvii vastaan jo rappukäytävässä ja houkuttelee astumaan peremmälle. Teoksia on lukuisia erilaisia, pieniä ja isoja sekä erihintaisia. Maalausten, grafiikanvedosten ja piirustusten lisäksi Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran ylläpitämän taidelainaamon valikoimaan kuuluu valokuvia, veistoksia ja muita kolmiulotteisia teoksia. Taidetta on nähtävillä ja lainattavissa runsaalta 70 kaakkoissuomalaiselta taiteilijalta. Yhdeltä taiteilijalta voi olla useampikin teos lainaamossa. Ennen muuttoaan pääkirjaston entiseen talonmiehen asuntoon taidelainaamo toimi Galleria Pihaton Pehtoorin tuvassa. Taidetta taajaan lainaava Anne Juutilainen on uuteen sijaintiin tyytyväinen, sillä paikka on ottavampi ja lähellä ihmisvirtoja. − Kuka tästä ohi kävelee, niin tämä on ihan huippupaikalla. Seinätkin ovat nyt aivan ihanat, koska kaikki taulut on saatu näkyville. Valikoimaa voi käydä silmäilemässä myös netissä ja Juutilainen kertoo vierailevansa säännöllisesti taidelainaamon kotisivuilla. − Käväisen silloin tällöin iltaisin katsomassa, onko tullut uusia teoksia valikoimiin. Joidenkin kuvat jäävät mieleen ja käyn katsomassa teoksen lainaamossa. Joskus jokin teos alkaa miellyttää vasta muutamien katselukertojen jälkeen, jostain syystä. Taidelainaamo antaa useammalle mahdollisuuden kokea taidetta omassa arjessaan. Yhteiskunnallisesti samaa tavoitellaan myös taiteen prosenttiperiaatteella; taidetta ei asetella vain museoihin tai gallerioihin, vaan sitä hankitaan julkisiin tiloihin, jolloin ympäristöstä saadaan persoonallinen, innostava ja viihtyisä. Taiteen käyttäminen voi nousta imagotekijäksi. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissäkin taide ja lääketiede lähentyvät, kun keskussairaalan uudisrakennusinvestoinnissa prosentti rakennuskustannuksista käytetään taiteeseen. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 2/2015 | 9 Iia L iim ata i ne n Tapahtumakaupunki Tehdään Lappeenrannasta vahva ja iloinen tapahtumakaupunki ”Hullutellaan, hauskutellaan, haistellaan ajassa liikkuvia ideoita ja nostetaan niiden joukosta uusia juttuja, jotka kartuttavat henkistä pääomaamme. Tehdään Lappeenrannasta vahva ja iloinen tapahtumakaupunki.” Jos matkailija saapuu Lappeen rantaan sinisen Saimaan innoit tamana, hän viihtyy täällä paikallisten tapahtumien ja palvelujen ansiosta. Vahvuutta lajien runsaudesta Jorma Kallio kuvailee hyvinvoivaa tapahtumatuotantoa joka suuntaan rönsyileväksi amebaksi. – Muuntautumiskyky ja lajien runsaus vahvistavat kokonaisuutta. Monipuolisesta osaamisesta nousee ilmiöitä, joista syntyy ajan hermoon iskeviä buumeja, Kallio tiivistää ja nostaa esimerkiksi Linnoituksen Yön. – Olin kuulemassa vuonna 1991, kun silloisen Lappeenrannan kamarikuoron puheenjohtaja Pertti Pitkola heitti idean Linnoituksen Yöstä ilmoille. Tarkoituksena oli muun muassa elävöittää vanhaa kaupunkia, joka oli vielä tuolloin melko tuntematonta takapihaa. Lopulta tapahtuma veti niin paljon ihmisiä, että kaupunki ei enää pystynyt pitämään sitä hallinnassaan, vaan siirsi vetovastuun yrittäjille. 10 SaiPa Nyt aika on ajanut monta vaihetta kokeneen Yön ohi, mutta jäljellä ovat edelleen Linnoituksen isännän valitsemisseremonia ja kaupungin syntymäpäiväjuhlat. Aika näyttää, ovatko ne uuden nousun siemen. Jorma Kallio muistuttaa, että aaltoliike nousuineen ja laskuineen on normaali ilmiö. – Tarvitaan koko ajan vaihtuvia näkökulmia, on kehitettävä, innovoitava ja elettävä ajan muutosten mukana, muuten tapahtuma kuolee omaan mahdottomuuteensa. Lopulta polkupyörälläkin kaatuu, jos lakkaa polkemasta, hän vertaa. Jorma Kallio haluaa valmentaa lappeenrantalaisia luovaan ajatteluun eikä tarkoita tällä pelkästään ideoiden nikkarointia. – Itse asiassa ideoita on paljon, mutta niiden eteenpäin tuuppaajia vähän. Tapahtuman tuottaminen on aina melkoinen henkinen ponnistus, joka edellyttää vaihe vaiheelta etenemistä. On mietittävä kohderyhmä ja mitä se meiltä odottaa, on valittava kumppanit ja oivallettava heidän odotuksensa. Sen jälkeen on resursoitava, budjetoitava, tehtävä sopimukset ja haettava luvat. Lopulta on koottava palaute, jonka perusteella päätetään jatkosta. Vaikka kaupunki ei rahoittajaksi ryhdykään, tapahtumapalvelujen prosessiosaaminen on niin aloittelevien kuin kokeneidenkin tapahtumatuottajien käytettävissä. Latvian kansallisbaletti. Photo Andris Tone. Jorma Kallio tunnetaan Lappeenrannassa pitkän työuran tehneenä kulttuurin lähettiläänä. Kulttuurisihteerin tehtävästä tapahtumatoiminnan koordinaattoriksi siirtyneelle Kalliolle itse tapahtumatuotanto on tuttua, mutta nyt tehtävänä on tapahtumapalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen. Tuore koordinaattori vakuuttaa, että vasta monenkirjavilla ja muuntautumisherkillä eri alojen tapahtumilla on todellista merkitystä kaupungin henkiselle hyvinvoinnille ja innovatiivisuudelle. – Oheispalvelujensa ansiosta ne synnyttävät myös työtä ja vaurautta. Siksi tapahtumat ovat oleellinen osa elinkeinoelämää. Ennen uuteen pestiin tarttumistaan Kallio ammensi oppeja Metropolia ammattikorkeakoulun Master’s tutkinnosta ja ulkomaan tutkimusretkiltään. Nyt hän soveltaa kokemusten värittämää teoriaa tuttuun maaperään ja tunnistaa, millaisia käytännön toimenpiteitä Lappeenrannassa tarvitaan, jotta tapahtumakaupungin edellytykset täyttyisivät. Yksi ensimmäisistä haasteista on luoda palvelukokonaisuus, joka alkaa joustavista lupakäytännöistä ja yltää kattavaan palautejärjestelmään asti. Ja kaikki tarjoiltaisiin yhdeltä luukulta. ”Onneksi Lappeenrannassa on aukioita” Kansan miehenä tunnettu Jorma Kallio korostaa aukioiden merkitystä julkisina kokoontumispaikkoina. Ne ovat demokraattisia ja siksi yhteisöllisyyden ja tapahtumien kannalta välttämättömiä. Tapahtumatoiminnan koordinaattori toteaakin, että onneksi Lappeenrannassa on aukioita, mutta huomauttaa niiden tarvitsevan jatkojalostusta. – Ja kun jalostetaan, tuottajilla ja yleisöllä on sanansa sanottavana. Jopa häntäkin, joka vain kävelee torin poikki sattumalta tai säännöllisesti, on tärkeää kuulla. Euroopan toreja kierrellessäni olen oivaltanut, että aukion pitää olla viehättävä silloinkin, kun siellä ei ole mitään meneillään. Eteenpäin kolmen korin strategialla Jorma Kallio haluaa kehittää Lappeenrannasta tapahtumakaupunkia kolmen korin strategialla. Näkyvimpiä ovat brändikorin tuotteet, jotka kuljettavat Lappeenrannan mainetta muualle Suomeen ja maailmalle. Esimerkiksi Balettigaala, laulukilpailut, Jukolan viesti 2016 sekä myös jääkiekon SM-liigassa pelaavan SaiPan ottelut. Brändikori tarvitsee rinnalleen koheesiokorin, jossa paikalliset pienet ideat voivat ja kehittyvät hyvin. – Paikallisilla tapahtumilla lujitamme yhteishenkeä ja luottamusta. Ne ovat samalla luovuuden ideatynnyri, josta voi nousta ilmoille jotain suurta ja arvokasta, kuten Linnoituksen Yö aikoinaan. Kolmantena korina on palvelukori, joka tuottaa tapahtumarientoihin kannustavia palveluja ja vahvistaa paikallista identiteettiä. Esimerkiksi linnoituksen draamakierrokset ja iltasoitto, torien kesäkonsertit tai Punaisen Ristin piristäjätoiminta. – Jos matkailija saapuu Lappeenrantaan sinisen Saimaan innoittamana, hän viihtyy täällä paikallisten tapahtumien ja palvelujen ansiosta, Jorma Kallio havainnollistaa. Puetaan kaupunki juhlavaatteisiin Jorma Kallion mielestä meneillään olevan tapahtuman pitää näkyä ja kuulua kaupungilla. – Vaikka paikalliset eivät siihen sankoin joukoin osallistuisikaan, fiilistä nostattaisi, jos banderollit, viirit ja kulkueet kertoisivat, mitä on meneillään. Minusta koiranäyttelyn haukku saa kuulua kaupungille, Kallio naurahtaa ja kertoo suunnittelevansa tuottajille tarjottavaa näkyvyyspakettia. Tapahtumakaupunki ei synny hetkessä ja kun se syntyy, työ jatkuu ajan muutoksia haistellen ja asiakkaiden näkökulmia punniten. Tulevaisuuden suunnittelun työkaluksi kehitetään kattava palautejärjestelmä, josta sekä tuottajat että kaupunki hyötyvät. – Tarvitaan määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä. Ensimmäinen virstanpylväs on kaupungin tarjoama palvelukokonaisuus, joka nostaa Lappeenrannan tapahtumatuottajien tietoisuuteen ylivertaisena areenana. Mervi Palonen Nitro ID Tapahtumakaupunki Sari Kaasinen. Sari Kaasinen luo linnoituksen Kehruuhuoneesta lystipaikkaa Istun lounaspöydässä Sari Kaasisen kanssa. On lämmin kevätaurinkoinen päivä, valo heijastuu ikkunasta ja edessämme ovat höyryävän tuoksuvat kahvimukit. ”Sari, sinä olet maailmalla tuttu ja tunnettu kansanmusiikin tekijä, tutkija ja monessa mukana, mutta kuka oikeasti olet?” ”Kukahan mie nyt sitten olen? Juuret ovat Rääkkylässä ja siellä on miun koti, suku ja vanhemmat. Eikä ne sieltä mihinkään häviäkään”, Sari lausahtaa. ”Kaikessa miun tekemisessä on hyvän näkeminen, sen jakaminen, eteenpäin vieminen sekä ilon tuominen. Tämä on tullut vanhemmiltani, isältäni ja äidiltäni. Lapsuudestani tuttuja sanontoja ovat olleet: ei vötkyillä, kun ruvetaan tekemään niin siinä ei nokka tuhise”, Sari muistelee. Nyt olet päätynyt tänne Lappeenrantaan. Kuinka tässä näin kävi? ”Kuusi ja puoli vuotta sitten elämä vaan heitti miut tänne ja ehkä olin silloin niin sanotusti tienhaarassa. Olin valmistunut juuri musiikin tohtoriksi ja mietin, mikä on seuraava vaihe elämässä. Huomasin käyväni joka viikonloppu ympäri Suomea ja totesin, että tässä ei ole mitään järkeä. Ajattelin, että ehkä jossain löytyy arvostusta ja hommia.” ”Lappeenrannasta löytyi sitten se Karjala, jossa työtä oli ja hyvät yhteydet. Mie aattelen, että elämässä kaikella on tarkoituksensa ja kaikki vie lopulta hyvään. Rääkkylään täältä ei oo matka eikä mikään. Sama Karjala, ainoastaan vaan toisella etuliitteellä”, Sari toteaa hymyillen. Sarin ensimmäinen humppa soi Kehruuhuoneella kesäkuussa Humppa palaa Lappeenrantaan Humppa ja Skumppa -festivaalilla. Löytyykö humpasta vielä huvia? ”Nyt rakennetaan jotain yhteistä kivaa meille kaikille, eikä meitä pidä ampua heti ensimmäisenä aamuna”, Sari toteaa epäilijöille. ”Humpassa on mahdol- lisuuksia vaikka mihin. Humppa on mahtavaa musaa. Humppa ei ole vain tanssi. Se on elämänasenne”, Sari julistaa. ”Nyt mie oon säveltäny humpan, josta tulee meidän tapahtuman tunnussävel. Se on minun elämäni ensimmäinen humppa. Kaikki musa on lopulta suurin piirtein humppaa, paitsi valssi – ja ehkä tango”, Sari toteaa hymy huulillaan. Sitten hän taas tomeroituu ja lausahtaa: ”Tulevan tapahtuman taiteellisena johtajana minulla on musiikillista kunnianhimoa ja näkemys siitä, miten humppaa käsitellään.” Kaikessa miun tekemisessä on hyvän näkeminen, sen jakami nen, eteenpäin vieminen sekä ilon tuominen. Äitinä Värttinälle, Kihaukselle, Metku-kuorolle ja Kehruuhuoneelle ”Koen olevani ensisijaisesti äiti ja se on ollut minulle annetuista elämän lahjoista kaikkein suurin ja tärkein. Äitiys on avannut miulle lastenmusiikin sekä Kantelettaren maailman. Kantelettaren naisten lauluissa voi kuulla, miten naisen elämänkaari on aina mennyt samalla tavalla. Mie olen ihan älyttömän onnellinen siitä, kun tiedän edessäni olevan ihan uuden vaiheen nyt, kun lapset ovat jo isompia”, Sari huokaisee ylpeyttä tuntien. ”Mie olen aina kokenut olevani myös uuden luoja. Ideoita on aina niin että puolet on roskiksessa ja toinen puolikas jossain muualla. Innostun helposti ja toivottavasti osaan myös innostaa. Mie oon vähän täm- Humppaajia virvoitellaan humppamaratonilla vuonna 1984. (Kuva: Risto Raittila, Etelä-Karjalan museo) ”Humppa ei ole vain tanssi. Se on elämänasenne.” Humppaportti 1984 (Kuva: Risto Raittila, Etelä-Karjalan museo) mönen, että miun syli on auki, ja niin sen pitää ollakin. Se on varmaan yksi syy, miksi meillä siellä Metku-kuorossakin on niin mukavaa”, Sari pohdiskelee. Linnoitus saa Sarista kehittäjän ja suojelijan ”Hyvä että elämä toi miut Lappeenrantaan. Nämä vuodet täällä ovat olleet tosi hienoja, mukavia ja ihania”, Sari lausahtaa kiitollinen ilme kasvoillaan. ”Lappeenrannan linnoituksen vahvuus on sen ainutlaatuisuus Suomenlinnan ja Haminan linnoituksen rinnalla”, toteaa Sari ponnekkaasti. Hän hörppää kahvikupistaan ja puuskahtaa: ”Kun olen sitten täällä kuunnellu kaikki nämä vuodet ihmisten puheita, että voiku ois, voiku ois, voiku ois.” Sari alkaa muistella isältään kuulemaansa tarinaa, missä metsuri tukkikämpällä oli pitkät illat valittanu, että voiku ois viulu, voiku ois viulu. Kun metsurit sitten kimpassa ostivat sille viulun, niin siitä seurasikin vain uusi valitus, että voiku ossois soittoo, voiku ossois soittoo. Sari naurahtaa lempeästi ja toteaa: ”Tässä on ollu, vähän vitsaillen sanottuna, sama ilmiö. Voivotellaan, mutta kuka on se, joka rupee tekemään? Mie oon nyt sitten se hupsu. Sari antaa tunnustusta Lappeenrannan kaupungille ja toteaa: ”Kehruuhuone on kaupungilta kulttuuriteko. Rakennus kunnostetaan pieteetillä, siitä tulee kaunis ja samalla myös nykyaikainen.” Kehruuhuone tuo uuden ilmeen linnoitukseen ja Lappeenrantaan ”Kehruuhuone on kulttuuri- ja tapahtumakeskus. Meidän vahvuuksiamme ovat moderni karjalaisuus. Me kunnioitamme perinnettä, mutta yritämme nähdä, mitä on huomisen perinne.” ”Toinen vahvuus on lähikulttuuri. Toivomme, että kaikki meihin yhteyttä ottaneet kymmenet ja kymmenet esiintyjäryhmät, orkesterit, bändit, soittajat, laulajat, runoilijat, kirjailijat ja teatteriseurueet saisivat mahdollisuuden esiintyä. Tälle on selvä tilaus ja tarve”, Sari tokaisee vakuuttuneena. ”Kolmas on sitten se lähiruoka – eli meiltä suapi piirakkaa, ruoka ei lopu kesken ja pöydät notkuu. Tarkoitus on ottaa Kehruuhuoneen pihalle myös lampaita ja kanoja. Taustalla on varmaan myös kuva omasta lapsuuden maisemastani”, Sari naurahtaa säihke silmissään. ”Kehitämme uutta innovatiivista tapaa toimia. Kehruuhuoneelta lähdetään aina masu ja mieli kylläisenä, mutta nyt miun pittää mennä”, Sari huudahtaa ja pyyhältää jo takkia hartioilleen sovittaen eteenpäin. Jorma Kallio Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 2/2015 | 11 Näyttely Tekstit: Mervi Palonen Avojaloin Karjalan Kannakselle ”Seikkailijoitahan me olemme, eikö totta” Myös sinun edesmennyt omaisesi voisi olla Karjalan Kannaksesta kertovan näyttelyn päähenkilönä. Et ehkä malttanut kysellä hänen vaiheistaan silloin, kun vielä istuitte saman pöydän äärellä, mutta vieläkään ei ole liian myöhäistä. Vain pari johtolankaa ja pääset omaisesi jäljille. Huhtikuun lopulla avautunut ja tammikuulle 2016 avoinna oleva näyttely Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kannaksella on Etelä-Karjalan museossa ja taidemuseossa pitkään haudutettu unelma. Taisi olla viime vuosikymmenellä, kun joku haasteli siitä ensimmäisen kerran. Tiedettiin, että aineistoa olisi kukkurapäin ja käsittelytapojakin valittavaksi: Kannaksen maisemissa voisi tarpoa sotilassaappaissa, taiteilla koroilla, tallustella tuohikkailla tai taivaltaa evakon hiertävillä kengillä. Lopulta matkaan lähdettiin avo jaloin. Oppaakseen näyttelyvieras saa kymmenen edesmennyttä kertojaa. Kirjailija Anna Kortelaisen käsialalla he avaavat elämänsä kirjon valoineen ja varjoineen, näyttävät, kuinka päivät kuluivat Karjalan Kannaksella – juuri oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Kymmenen kertojaa elivät hetkiään kuten sinä ja minä nyt omiamme; tekivät työtään, elättivät perheitään ja osallistuivat yhteiskunnan rattaiden pyörittämiseen. Myötätuntoa ja yhdestoista tarina Näyttely kertoo, kuinka merituuli pyyhki ulkoilmakonttoristi Hilda Käen kasvoja Uuraan kallioilla, kuinka lammastyttö, Hugo Simbergin esikoispojan lapsenkaitsijana palvellut Hilma Ylä-Outinen kiirehti kaksivuotiaan kintereillä ja Hullu-Jussin kuljettaja Heikki Pietiläinen saapui aamuvarhaisella ratatyömaalle kamera kaulassaan. Näyttelyvieras kohtaa muiden joukossa myös rikollisen, salakuljettaja Matti Ilosen. Kirjoittaessaan kymmentä tositarinaa Anna Kortelaisen tavoitteena oli, että ihmisten mielenmaisemassa liikahtaisi ja ennakkokäsitykset muuttuisivat. – Toivon, että kävijä näkee jotakin erilailla kuin ennen; ehkä oman taustansa, ihmisenä olemisen ja elämänkaaren, itsensä sukupolvien ketjussa tai ylipäätään Kannaksen ja Suomen menneisyyden. Toivon myös, että hän loisi mielessään yhdennentoista tarinan omasta edesmenneestä rakkaastaan. Myötätuntomme herää, kun mietimme, miten itse olisimme toimineet samoissa olosuhteissa kuin esimerkiksi salakuljettaja Ilonen. – Myötätunto tekee hyvää sydämelle, Anna Kortelainen vakuuttaa. Historia ratkaisi valot ja varjot Pari vuotta ennen Avojaloin-näyttelyn avajaisia museotoimenjohtaja Päivi Partanen 12 Lappeenrannan linnoituksen museoilta soitti Anna Kortelaiselle. Hän kertoi pitkään hautuneesta Kannasta esittelevästä näyttelyhankkeesta. – Samaan hengenvetoon Päivi kysyi, että olisitko hyvä ja loisit näyttelylle käsikirjoituksen. Sain vapaat kädet ja valtavasti luottamusta, Kortelainen iloitsee. Käsikirjoittajan ei ole kuitenkaan tarvinnut puurtaa yksinään. Lähes kaikki museolaiset ovat ahertaneet rinnalla; etsineet tietoja, esineitä, taideteoksia ja valokuvia. Ja löytäneet sellaistakin, mitä ei kuviteltu olevan olemassakaan. – Olen kokenut taianomaisia hetkiä. Sen jälkeen kun työryhmässä päätimme, ketkä ovat näyttelyn kymmenen kertojaa, löysimme yllättäen heitä yhdistäviä tekijöitä, paikkoja ja henkilöitä. Oli kiehtovaa huomata, että historia itse oli tehnyt nämä ratkaisut – minun itseni ei tarvinnut niitä kuvitella. Värejä kuin Zveeberin kankaissa Näyttelysaleissa katsoja siirtyy kertojien matkassa menneeseen aikaan ja paikkaan iloitsemaan, suremaan, ihmettelemään ja myötäelämään. Käsikirjoittajaa hykerryttää, kun hän ajattelee, että mitähän Lappeenrannassa sivutoimipistettä pitänyt viipurilainen kangaskauppias Emilia von Zweygberg sanoisi, jos tietäisi olevansa yksi näyttelyn tähdistä. Kymmenen kertojan elämässä värit vaihtelivat kuin Zveeberin kankaissa ja tiet sivusivat toinen toisiaan. Esimerkiksi rautatie yhdisti päähenkilöitä: valokuvauksesta innostunut, oman aikansa selfieitä ottanut Pietiläisen Heikki rakensi Hullu-Jussillaan Uuraan rataa, jonka kiskojen kolkkeessa maailmalta tilatut kankaat siirtyivät myyntitiskeille, sen aikaisiin naisten paratiiseihin. Puolestaan, radan alkupäässä, Uuraan satamassa, työskenteli keskittyneesti tarkkasilmäinen ja työstään innostunut Käen Hilda. Kesän lämpöä jalkojen alla Näyttely piirtää suurin vedoin kuvaa Kannaksen maisemista ja huvilaelämästä Terijoella ja Uudellakirkolla. Pietarilainen runoilija Jelena ja lammastyttö Hilma tunsivat molemmat paljaiden jalkojensa alla kesän lämmön. Jelena muutti sen säkeiksi, Hilman lapsuus puolestaan hehkuu taiteilija Hugo Simbergin siveltimenvedoissa. – Hilma oli varmasti luotettava ja rakastava tyttö, koska kaksivuotias ‒ vanhempien silmäterä ‒ uskottiin alle rippi- Ylösottajia työssään. Hilda Käki vasemmalla. Kuva yksityiskokoelma. Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kannaksella -näyttely Etelä-Karjalan museossa ja taidemuseossa 10.1.2016 saakka. ! kouluikäisen kaitsettavaksi meren rannalla. Minua surettaa, että hän ei koskaan itse saanut nauttia äitiydestä, vaan kuoli neidoksi vartuttuaan keuhkotautiin, Anna Kortelainen suree. – On kuitenkin lohdullista, että emme ole unohtaneet lammastyttöämme. Hänen elämänsä valaisee edelleen ihanan öljyvärimaalauksen ja monien valokuvien voimalla. Käsikirjoittaja luottaa yleisöönsä Etsivän keskuspoliisin kuva Matti Ilosesta 1920-luvun lopulta. Kuva Kansallisarkisto. Anna Kortelainen tietää, että varsin moni harmittelee jälkikäteen, ettei tullut kysyneeksi lapsena ja nuorena sukunsa juurista ja vaiheista. Ja nyt kun haluaisi kysyä, kertojaa ei enää ole. – Vaikka et enää voi istahtaa edesmenneen kanssa saman pöydän äärelle, tiedän kokemuksesta, että nytkään ei ole liian myöhäistä. Jos sinulla on parikin johtolankaa – valokuva tai tarinanpätkä, palttoo tai kalossit ‒ ja ripaus sinnikkyyttä, löydät kyllä oikeat jalanjäljet, Kortelainen lohduttaa. Tarinan kertomiseen ei aina tarvita sanoja: Avojaloin-näyttelyssä esineet, valokuvat, maalaukset, työvälineet tai vaikkapa lankunkantajan olkatyyny, taapeli tai paatti kuljettavat katsojaa kauan sitten elettyihin hetkiin. Anna Kortelainen sai käsikirjoitukseensa vapaat kädet ja tunsi, että häneen luotetaan. Nyt käsikirjoittaja vuorostaan luottaa yleisöönsä. – Ihminen ymmärtää ihmistä. Jos jollekin näyttelyn päähenkilölle olisi sanottu, että olet varsinainen seikkailija, hän olisi todennäköisesti vain huitaissut kädellään huvittuneesti. Mutta seikkailijoitahan me olemme, eikö totta. Hugo Simberg, Lammastyttö, 1913, öljy kankaalle. Tampereen Taideyhdistys ry:n kokoelma. Kuva Museoku uva. Mervi Palonen Ilmajuuret Viipurissa näyttely – Jopa tupakan tuoksu on tallella. Laatikosta löysin valokuvia, nuotteja ja käsikirjoituksia. Käsikirjoituksia lukiessani olin aivan ihmeissäni. Teksteistä löysin lempi sanojani ja huomasin esimerkiksi, että isoisä kierteli matkoilla ollessaan hautausmailla, kuten minäkin. Nyt olen koonnut hänen kirjoituksistaan kirjan, joka julkaistiin huhtikuussa nimellä Huonon matkailijan päiväkirja. Ajatteles, on syntynyt viipurilainen kirjailija 47 vuotta kuolemansa jälkeen, Kortelainen juttelee. Tarinoita voi kertoa myös mystisillä esineillä. Anna Kortelainen Mielikuvitus muokkaa lopullisen tulkinnan Anna Kortelainen. Kirjailija, taidehistorioitsija Anna Kortelainen on stadilainen, kuten isänsäkin, mutta ilmajuuret leijuvat Viipurissa, äidin lapsuuskaupungissa. Tajusin, ettei olekaan pakko kysellä lupaa, mistä saan olla kiinnostunut. Olin opintojeni yhteydessä tutkinut taiteilija Albert Edelfeltin elämää ja tuotantoa, kuten muut odottivat. Sitten tartuin minua oikeasti kiinnostaviin asioihin ja kirjoitin kirjan Edelfeltin rakastajattaresta Virginiestä, ja samalla luotasin naisen asemaa ja omaa äitiyttäni. Parhaillaan Anna Kortelainen kirjoittaa romaania, jonka tapahtumat sijoittuvat Viipuriin. Siellä kirjailija myös aika ajoin työskentelee: onnekseen sanataiteilijallekin löytyi tilaa taidekeskus Salmelan residenssistä, joka sijaitsee Viipurin keskustassa, Lallukan vanhassa toimitalossa. Isoisän perintö omenalaatikossa Höyrykaivuri eli Hullu-Jussi ratatyömaalla Uuraassa 1920-luvun alussa. Heikki Pietiläinen kaivurin ovensuussa, vasemmalla. Kuva Työväenmuseo Werstas. Anna Kortelaisen aikoinaan Tukholmaan muuttanut viipurilainen isoisä kuoli juuri ennen Annan syntymää. Vaikka jäljet katoavat vieraalle maalle, mielenkiintoisen miehen perintö säilyi omenalaatikossa. – Isoäitini ja isoisäni tiet erosivat, kun äitini oli vauva, ja isoisästäni tuli yksinhuoltaja. Lapsenhoitoapua hän sai omalta äidiltään. Siellä he sitten asuivat Viipurin Kärenmäellä. Sotien jälkeen äitini kotiutui Helsinkiin, mutta hän säilytti muille maille lähteneen isänsä jäämistöä vuosikymmenten yli omenalaatikossa. Meiän Hilma Lappeenrannan kaupungin kulttuurilautakunnan kokous on juuri alkamassa marraskuussa 2014. Museotoimenjohtaja Päivi Partanen jakaa osanottajille uunituoretta brosyyriä tulevan kesän näyttelystä Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kannaksella. Kulttuurilautakunnan jäsen Arja Ylä-Outinen tunnistaa heti esitteen kannesta mielitaiteilijansa Hugo Simbergin maalauksen Lammastytöstä. Käännettyään kansilehden, Arja huomaa teosta varten otetun valokuvan. ”Mutta mitä ihmettä, tuossahan lukee kuvan alla: Hilma Ylä-Outinen pitelee sylissään lammasta”, Arja huudahtaa. Vieressä istuva kaupunginorkesterin intendentti Milko Vesalainen kysyy: ”Onko sukulainen.” ”Kyllä varmasti on sukua, pitää kotiin mennessä heti katsoa, kuinka läheistä.” Kokouksen jälkeen Arja ei unohdu haastelemaan, vaan suuntaa oikopäätä kotikadulleen Pontukselle. Hän ei kuitenkaan mene suoraa päätä omalle ovelleen, vaan poikkeaa naapuritalossa asuvan isänsä luokse. ”Hei isä, olen ihan pöllämystynyt. Katsopas tätä. Nyt kaivetaan sukuselvitykset esille ja etsitään sieltä Hilma.” Ja kyllä vain, Hilma osoittautuu Arjan isoisän serkuksi. Vielä myöhemminkin kertoessaan löydöstään, Arja pyyhkäisee kyyneleen silmänurkastaan. – Kun yhtenä iltana kävelin tyttäreni kanssa Valtakadulla ja huomasin suurikokoisen näyttelyjulisteen, tartuin tytärtäni hihasta ja sanoin, että katsohan, tuossa kuvassa on meiän Hilma. Kannaksen perinne elää Etelä-Karjalassa Anna Kortelainen kunnioittaa ihmisluonnossa ahkeruutta ja tunnollisuutta. – Työssä kuin työssä tarvitaan selkärankaa, puurtamista on siedettävä, jotta voisi nauttia työn tuloksen haltioittavista hetkistä. Mutta puurtaminenkin on ihanaa. Minulle on tärkeää, että voin tuntea olleeni hyödyksi, vaikka kukaan ei työstäni kiittäisikään. Seuraavan kerran voin sitten hyvällä omallatunnolla sanoa, että uskokaa tämä työ minulle, hoidan sen komeasti kotiin. Etelä-Karjalassa ja linnoituksen museoilla työskennellessään Kortelainen tuntee omalaatuista tuttuutta. – Koen, että eteläkarjalainen mentaliteetti ja murre pitävät yllä Kannaksen perinnettä. Täkäläisten tapa puhua ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa on jotenkin epäsuomalaista, sanoisinko etelämaalaista. Koen, että täällä minut pidetään lähellä. Viehättävää on myös eteläkarjalaisten into leikkiä ja veistellä kielikuvilla, Anna Kortelainen hymyilee. Sukuselvitys kertoo, että lammastyttö Hilma oli Arja Ylä-Outisen isoisän serkku. Jännittävä löytö Mervi Palonen Nyt 46-vuotiaana, parikymmentä tietokirjaaja ja romaanin kirjoittanut sekä monenlaisia näyttelyitä toteuttanut Anna Kortelainen tuntee, että seikkailu on vasta alkumetreillään. – Kuin olisin resiinan alleni saanut ja sen pyörät kiihdyttäisivät minua nautinnolliseen vauhtiin. Kolmekymppiseksi asti olin kauhean sovinnainen ja ajattelin, että asiat pitää tehdä jossain tietyssä järjestyksessä. Olin kuin statisti, joka katseli ja ihmetteli, mikä minun paikkani on tässä näytelmässä. Kunnes tyttären syntymä herätti kirjailijan. – Oivalsin, että elämä on seikkailu ja minua tarvitaan. Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kannaksella -näyttelyä käsikirjoittaessaan Anna Kortelainen osoitti, että tarinoita voi kertoa monella tavalla; sanojen lisäksi esimerkiksi maa lauksilla tai mystisillä esineillä. Hän muistuttaa, että historiallisen totuuden ja mielikuvituksen raja ei ole mustavalkoinen; jo ihmisen muistikin sekoittaa kuviteltuja asioita kerran tapahtuneisiin ja luo uusia totuuksia. Puhuessaan kymmenen kannaslaisen kertojan suulla Kortelainen pitäytyy tiukasti historiallisissa lähteissä, mutta hän tietää, että näyttelyvieraan mielikuvitus muokkaa lopullisen tulkinnan. Arjan isän suku on kotoisin luovutetusta Karjalasta, Koiviston Kiiskilän kylältä, mutta lähtöisin Säkkijärveltä. Myös äidin sukujuuret ulottuvat Kannakselle, Uuraan edustalla sijaitsevaan Esisaareen. Vanhempien, isovanhempien sekä isotätien ja -setien kanssa on selvitelty molempien sukujen vaiheita, ja Arja on tehnyt heidän kertomuksistaan muistiinpanojakin. – Kuinka tuntisin itseni, jos en tietäisi, mistä sukuni on kotoisin. Minusta menneeseen ei kuitenkaan kannata takertua. Kun tietää, mistä on tulossa, voi hyvillä mielin jatkaa eteenpäin ja rakentaa tulevaisuuttaan, Arja haastelee. Tehtyään jännittävän löytönsä Lammastytön mallista, Arja tunsi kuin jotain olisi loksahtanut paikoilleen syvällä alitajunnassa. – Hilmalla on niin kauniit silmät. Valokuva tuntuu jotenkin maalaustakin läheisemmältä. Minusta on kiehtovaa kuvitella, mitä hän ajatteli juuri tuolloin, kun kuvaa otettiin. Mietin, millainen Hilma oli luonteeltaan. Varmasti vakaa ja harkitseva, koska oli päässyt taiteilijan lasta kaitsemaan. Tytön olemuksessa oli kait jotain erityistä, koska juuri hän valikoitui malliksi, Arja Ylä-Outinen pohtii. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 2/2015 | 13 TAIDEKESÄ Tekstit: Mervi Palonen 43-vuotias Joutsenon taidekesä Päivi Pakarinen kutsuu eteläkarjalaisia ”Tulkaa maksuttomiin konsertteihin ja luennoille, nauttikaa Pöyhiän hovin miljööstä ja luovasta ilmapiiristä” Vaikka Joutsenon opiston koulutustarjonta on kokenut olemassaolonsa aikana suuria mullistuksia, tänä vuonna 43 vuotta täyttävä Joutsenon taidekesä on säilynyt ja kestänyt ajan puhureissa. Elokuussa 2013 Joutsenon opiston rehtorina aloittanut Ulla Huhtilainen paljastaa, että taidekesän pitkän iän salaisuus piilee vuosikymmenten yli jatkuneessa antaumuksellisessa työssä sekä upeassa ympäristössä. – Taidekesämme on valtakunnallisesti hyvin tunnettu ja kulttuuriharrastajien suosiossa. Sitoutuneet opettajat ja uskolliset opiskelijat tekevät siitä totta kesä toisensa jälkeen, Huhtilainen kuvailee. Hän toivoo kuitenkin, että eteläkarjalaiset innostuisivat taidekesän ilmaiskonserteista ja yleisötilaisuuksista sekä osallistuisivat kursseille entistä enemmän. Jo yksistään Pöyhiän hovin miljöössä sijaitseva opistokin on tutustumisen arvoinen kotiseudun kulttuurikohde. Taidekesässä on opetusta alansa asiantuntijoiden johdolla kulttuurin laidasta laitaan: musiikkia, kuorolaulua, monenmoista kädentaitoa kuten lasi- ja tilkkutöitä sekä proosan ja runon kirjoittamista. Noin viikon kestävien opintojaksojen ohella järjestetään maksuttomia yleisötilaisuuksia; konsertteja, luentoja ja näytöksiä, joihin kaikki ovat tervetulleita. Tänä kesänä ovet ovat avoinna 18 eri yleisötilaisuuteen. Tarkemmat tiedot löytyvät opiston nettisivuilta www.joutsenonopisto.fi. Perinteitä kunnioittaen, ajan tuulia kuunnellen Ulla Huhtilainen pyörittää edeltäjältään Leena-Marja Virtaselta saamiaan Joutsenon taidekesän puikkoja perinteitä kunnioittaen ja ajan tuulia kuunnellen. Rinnallaan hänellä on kaksi kokenutta ja uutteraa naista: kurssisihteeri Kirsi Lipponen ja kirjastonhoitaja Päivi Pakarinen. Taidekesää uudistetaan vuosittain johdonmukaisesti ripaus kerrallaan. Varsinkin uutuuskurssien ansiosta taidekesän kävijöiden joukkoon liittyy kesä kesältä uusia kasvoja. Esimerkiksi maalauskurssit ovat saaneet rinnalleen kiinalaisen sivellinmaa lauksen sekä kaikille taiteesta innostuneille sopivan Vedic artin. – Harrastakaa työnne ohessa. Silloin ette putoa tyhjän päälle, kun eläkevuodet alkavat. Harrastaminen on elämäntapa, joka olisi hyvä oppia jo lapsena, Huhtilainen sanoo. Joutsenon taidekesä vastaa tähän toiveeseen: kesäohjelma aloitetaan lasten ja nuorten musiikki- ja taideviikolla heti koulujen loputtua. Sytykkeitä luovuuden paloon kuvataidekursseilta 14 sen kunnolla sydänalasta alkaen samalla arvostaen vuosikymmeniä kestänyttä työuraani lasten parissa, Pukarinen kuvailee. Hän tietää, että eläkeläisen päivät vierisivät omaa rataansa pelkästään kotitöitäkin tehden ja lenkkeillen. Mutta kuvataiteesta pulppuaa voimaa ja innostusta, jota ilman ympäristöään ja sisintään luovuuden vimmalla tutkiskeleva nainen ei voisi elää. Erikoiskursseille Joutsenoon Leena Pukarinen on ylpeä Joutsenon kalligrafiakursseilla tekemistään vihkosista. Niihin vedetyistä viivoista huokuu päättäväisyyttä ja huolellisuutta. – Pitää ihan hetki miettiä, miten löysin Joutsenon taidekesän. Ehkä kuulin siitä joltakulta, joka oli siellä käynyt. Niin sen täytyy olla. Ja kun kuulin, menin katsomaan tarkemmin netistä. Olen asunut Lappeenrannassa yli 30 vuotta, mutta taidekesän mahdollisuudet löysin vasta kuusi kurssia ja kuusi kesää sitten. Pukarinen selailee Joutsenon taidekesän esitettä. – Haluaisin mennä näille kaikille opintojaksoille mieskuoroliiton kuorokurssia ja musiikin mestarikursseja lukuun ottamatta, hän nauraa. Viime kesänä oli vaikeaa valita kalligrafian ja kiinalaisen sivellinmaalauksen välillä. – Uppoudun taidekesän antiin niin täysillä, että majoitunkin sinne, vaikka Lap- peenrannan keskustan länsipuolella sijaitsevaan kotiini ei ole pitkä matka. En halua hassata oppiajasta yhtään edestakaisin kulkemiseen, Pukarinen kertoo ja kehuu opiston miljöötä ja ruokaa. Kesän oppeja Pukarinen harjoittaa myös kotioloissa ja sovittaa tekniikoihin, joita opiskelee taas syyskauden alkaessa Saimaan kansalaisopistossa. Yllätyksekseen hän huomasi, että esimerkiksi kiinalaisen sivellinmaalauksen ja kalligrafian aiheita voi soveltaa myös emalitöissä. Geishojen matkassa sielunmaisemiin Pukaristen kodissa huokuu emännän käden jälki: seinille on ripustettu batiikkitöitä, luovia maalauksia, metalligrafiikkaa, puupiirroksia, akvarellejä, emalitöitä ja monotypiaa. Lipastonurkkauksessa, lasten ja sukulaisten kuvien likellä on useita ikoneja. Piirongin laatikkoon on aseteltu itse tehtyjä koruja ja sohvalla odottaa keskeneräinen neule. Kuvantekijälle rakkaimpia näyttäisivät olevan emaliin ikuistetut geishat. – Tuntuu kuin siirtyisin heidän mukanaan kaukaiseen Japaniin, jopa vuosisatojen taakse, mutta silti niin tuttuun sielunmaisemaan ja tunnelmaan. Mervi Palonen Jo pikkutyttönä Leena Pukarinen tunsi paloa kuvien tekemiseen, ja rakkaasta harrastuksesta tuli melkein elinehto. Pienessä Utin asemakylässä varttuessaan tyttönen ei osannut edes kaivata harrastajaryhmiä ympärilleen. Mutta sittemmin tiedon ja taidon jano on vienyt kurssilta toiselle ja tutustuttanut erilaisiin kuvataiteen tekniikoihin. Joutsenon opiston kesäkurssit Leena Pukarinen löysi kuusi vuotta sitten. Lapsuudessaan Leena Pukarinen tottui harrastamaan kuvien tekemistä, askartelua, käsitöitä, lukemista, musiikkia ja liikuntaa omaehtoisesti. Taidot karttuivat kodin kannustavassa ilmapiirissä – kuvataidetta ja musiikkia harrastavien vanhempien ohjauksessa – sekä kylän tyttökerhossa. – Kyniä ja paperia oli aina saatavilla. Kuvan tekemisen keinoin käsittelin omia tunteitani ja tulkitsin ympäristöäni, Leena Pukarinen kertoo. Vuosikymmenten saatossa taiteen työkalut ovat seuranneet matkassa elämänvaiheesta toiseen. Kun hän jäi viime syksynä eläkkeelle Lappeenrannan kaupungilta, englannin ja saksan aineenopettajan ja erityisopettajan tehtävästä, kuvataideharrastukselle tuli monin verroin aikaa. – Totta kai eläkkeelle jääminen mullistaa päivien sisältöä ja aikatauluja. Minut valtasi ensin vinha tunne ja ihmettelin, mitä ihmettä tämä oikein on. Halusin kuitenkin elää muutoksen läpi, tuntea Leena Pukarinen olisi valmis luopumaan osasta teoksiaan ja oman näyttelyn järjestäminenkin on käväissyt mielessä. Ammattia taiteen tekemisestä ei kuitenkaan koskaan tullut eikä tulekaan. – Kavahdan varsinkin itse aiheutettua stressiä, kuuntelen itseäni ja tartun toimeen silloin, kun mieli ja ympäristö ovat luovuudelle otollisia. Leena Pukarisen teoksiin voi tutustua Joutsenon taidekesän aikana 22.6.–2.8.2015 klo 8–18 opiston ruokasalissa ja ruokasalin eteisaulassa. ! TAIDEKESÄ Taidekesä Lappeenrannan bränditapahtumien joukkoon Joutsenon koulun pitkäaikainen matematiikan opettaja ja rehtori, opetusneuvos Pentti Belinskij on vaikuttanut jo parikymmentä vuotta Raittiuden ystävien Joutsenon opiston kannatusyhdistyksen hallinnossa. Tällä hetkellä hän on hallituksen ja johtokunnan puheenjohtaja. – Satuin istumaan vuonna 2000 opiston 50-vuotisjuhlissa Sibelius-Akatemian silloisen lehtorin, pianisti Gustav Djupsjöbackan vieressä. Kysyin häneltä, että mikä voima tuo hänet Joutsenon taidekesään vuosi toisensa jälkeen. Vähän aikaa mietittyään Djupsjöbacka vastasi hymyillen, että se voima on opiston henki. Belinskij pitää vuonna 1950 perustettua Joutsenon opistoa tärkeänä kulttuurin, taiteen ja humanismin kouluttajana Etelä-Karjalassa, jossa koulutus muutoin on painottunut tekniikkaan ja kauppaan. Opiston syys- ja kevätlukukauden koulutustarjontaan kuuluvat tällä hetkellä muun muassa kuvataide, suomen kieli, viestintä ja kirjallisuus sekä englannin, japanin, kiinan ja venäjän kielet ja kulttuurit. Taidekesä on opiston kesälukukausi. Aiemmin taidekesä liitettiin kiinteästi Joutsenon kunnan ja sittemmin Joutsenon kaupungin imagoon. Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliitoksen jälkeen se on jäänyt Belinskijin mielestä liiaksi irralleen. – Minusta taidekesä pitäisi nyt liittää Lappeenrannan bränditapahtumien joukkoon, osaksi Lappeenrannan kesän markkinointia. Kuva: Leena Pukarinen VERKKOPALVELUT Verkkoasioinnilla eroon työläistä paperilomakkeista "Nopeuttaa käsittelyä, vähentää virheitä, säästää aikaa ja työtä, tasa-arvoistaa eteläkarjalaisia." Näin kuvailee kunnallisten verkkoasiointipalvelujen hyötyjä Lappeenrannan kaupungin tietohallintopäällikkö Juuso Mikkonen. Astu palveluun kaupungin verkkosivuilta Juuso Mikkonen kannustaa lappeenrantalaisia tutustumaan verkkoasiointipalveluihin kaupungin omilla verkkosivuilla www.lappeenranta.fi/verkkoasiointi. Linkin takaa avautuvat polut sekä maakunnalliseen palveluun että kaupungin ”Hyvä, kun näitä on käytössä” Mervi Palonen Kun Etelä-Karjalan verkkoasiointiportaali otettiin käyttöön alkuvuodesta 2015, lähes kaikille eteläkarjalaisille tarjoutui tilaisuus hoitaa osa kunnallisista asioistaan sähköisesti kotikunnasta riippumatta. Yhteistyössä ovat mukana Lappeenranta, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari, Imatra, Rautjärvi ja Ruokolahti. Kimppaan odotellaan mukaan vielä Lemiä ja Parikkalaa. Maakunnallisen verkkoasiointiportaalin ansiosta lappeenrantalaiset voivat aiempien sähköisten palvelujen lisäksi hakea verkossa kaupungin avustuksia ja ilmoittautua kirjaston asiakkaaksi. Nyt onnistuu myös asiakirjojen sähköinen tilaus: palvelun välityksellä voi tilata itselleen vaikkapa tonttikarttoja. Myös tonttinsa vuokraoikeuden voi siirtää verkossa uudelle vuokralaiselle, jos myy kaupungin vuokramaalla olevia rakennuksiaan. Portaaliin kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Asiointilomakkeen lähetä-painikkeen klikkaamisen jälkeen palvelu pitää lähettäjän ajan tasalla asian etenemisestä. Juuso Mikkonen kertoo, että maakunnallinen verkkoasiointipalvelu luotiin vuoden 2014 aikana yhteisessä projektissa ja nyt palvelun teknisestä tuotannosta vastaa Saimaan talous ja tieto Oy, joka tuottaa taloushallinnon ja tietotekniikan palveluja muun muassa Lappeenrannan kaupungille ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille. Juuso Mikkonen kannustaa kuntalaisia antamaan palautetta verkkoasiointipalvelusta. omiin, jo aiemmin luotuihin sähköisiin erillispalveluihin. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen lomakkeet, koulujen Wilma, Heili-kirjasto, teknisen toimen palvelut sekä aloite- ja palautepalvelut ovat toistaiseksi vielä eri klikkauksen takana kuin maakunnallinen portaali. Osa kaupungin sähköisistä lomakkeista on avoimia eli ne eivät vaadi pankkitunnuksilla tunnistautumista. Maakunnan palvelusta vaivattomasti Suomi.fi-palveluun Vuonna 2013 Lappeenrannan kaupungin palveluksessa aloittanut Juuso Mikkonen arvioi verkkoasiointia kehittäessään, kuinka eri-ikäiset ja eri elämäntilanteissa olevat ihmiset hoitavat asiansa kätevimmin. – Kehittäminen edellyttää jatkuvaa yhteistyötä toimialojen ja kaupungin asiakaspalvelun kanssa sekä kuntalaispalautteen kuuntelemista. Nivomme verkkopalveluja, kasvokkaista asiakaspalvelua, nettisivujen kehittämistä ja palau- tepalvelua yhteen, Mikkonen kertoo. Hän muistuttaa, että myös kaupungin palvelupisteissä, esimerkiksi kaupungintalon Winkissä, asiansa voi hoitaa sähköisesti, ja apua voi kysyä asiakaspalveluhenkilökunnalta. – Hienosti sanottuna kaupunki palvelee monikanavaisesti, Mikkonen naurahtaa. – Uudistukset eivät synny kertaheitolla. Maakunnalliseen portaaliin kehitetään uusia palveluita vähitellen: seuraavan vuoden kuluessa ehkä kolmesta viiteen. Tavoitteena on, että jatkossa kuntalainen pääsisi siirtymään palvelusta toiseen yhdellä kirjautumisella. Jo nyt Etelä-Karjalan verkkoasiointipalvelusta pääsee vaivatta kansalaisen asiointitilille Suomi.fi-palveluun. Tavoitteena on, että vuoden 2015 lopulla voi vastaavalla tavalla yhdellä kirjautumisella siirtyä Hyvis.fi-palveluun. Etelä-Karjalan rinnalla Pohjois-Karjala kehittää verkkoasiointiaan samalla tekniikalla. Niin siellä kuin täälläkin tehty kehitystyö hyödyttää molempia maakuntia. Kuntalaiset ovat ottaneet sähköiset palvelut vastaan tunnustellen. – Riippuu asiasta, hoidetaanko se sähköisesti vai paperilla. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulujen lomakkeet liikkuvat pääosin sähköisesti. Myös oikaisuvaatimukset pysäköintivirhemaksuista kilahtavat käsittelijöille useimmiten sähköisesti, Juuso Mikkonen arvioi. Kaupungille palautetta antaessaan moni tarttuu edelleen puhelimeen, mutta vähitellen myös e-palautteen perillemenoon on opittu luottamaan. Vuonna 2014 kaupunki vastaanotti kaikkiaan noin 700 palautetta palautepalvelun kautta. Suunnitteilla on nyt palautteiden julkinen seuranta: Palautepalvelusta voisi katsoa, mistä on jo annettu palautetta ja mitä kysymyksiin on vastattu. Julkiseksi palaute tulee kuitenkin vain lähettäjänsä luvalla. – Itse verkkoasioinnistakin on tullut muutama kommentti tyylillä, että hyvä, kun näitä on käytössä, Mikkonen hymyilee. – Kannustankin kuntalaisia antamaan palautetta verkkoasiointipalveluista ja ehdottamaan, mitä kunnan palveluita verkon kautta tulisi löytyä. Joko bussi meni? Juuso Mikkosen tietokoneelta löytyy jo suunnitelmia avoimen datan – eli kaupungin omien järjestelmien tuottamien julkisten tietovarantojen – julkaisemisesta kaupungin verkkosivuilla. – Eikö olisikin kätevää, jos voisi esimerkiksi ennen uimahalliin menoa tarkistaa matkapuhelimestaan, kuinka paljon siellä on parhaillaan uimareita. Tai kun juoksee bussipysäkille viime tipassa, voisi mobiilisovelluksesta vilkaista, joko bussi ehti mennä. Mervi Palonen Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 2/2015 | 15 Katri jokipelto Mikko Nikkinen pyöräily Lappeenranta, vuoden 2015 pyöräilykunta Kesällä kartoitetaan pyöräparkkien ja sähköpyörien latauspisteiden tarvetta Vuoden 2015 pyöräilykunta -tunnustuksen siivittämänä Lappeenrannassa jatketaan pyöräilyolosuhteiden kehittämistä ja parantamista. Suunnittelija Mauri Backman kertoo, että kesän 2015 aikana kartoitetaan muun muassa pyöräpysäköinnin tarvetta ja pyöräparkkien sijoittelua. Lappeenrannan kaupunki julkaisee Pyöräilijän opaskartan kesän kynnyksellä. Kartta kattaa kaupungin keskustan ja sen lähialueet. Luvassa on myös useita pyöräilytapahtumia, joita kaupungin liikuntatoimi ja pyöräilyn aktiiviharrastajat järjestävät kesän aikana. Tapahtumat ja ajankohdat kootaan kaupungin verkkosivuille. Mervi Palonen Väriteippaukset opasteviittojen tolpissa osoittavat, että reitti jatkuu. Minna Kivistö Katri jokipelto Jo viime syksynä pyöräilyn pääreiteille asennettujen opasteviittojen tolppiin teipattiin värinauha osoittamaan, että reitti jatkuu. Sinisellä tarranauhalla on merkitty kaupungin sisäinen pyöräilyn pääreitti ja punamusta värinauha kertoo, että kyseinen reitti on Pyöräilijöille opaskartta Mauri Backman Värinauha kertoo, oletko reitillä osa Rautjärveltä Luumäelle ulottuvaa Etelä-Karjalan laaturaittia, joka kulkee yhtenäisenä Lappeenrannan läpi. – Teippauksia täydennetään kesän aikana kaikilla pääreiteillä. Tarroja lisätään esimerkiksi katuvalopylväisiin tai tolppiin sopivin välein. Teipin tarkoituksena on merkitä kaikki pääreitit yhtenäisellä tavalla, jolloin pyöräilijä tietää, että on pääreitillä, Mauri Backman opastaa. Myös pyöräilyreittien peruskunnostustyöt jatkuvat kesän aikana: reunakiviä madalletaan ja rikkinäisiä päällysteitä kunnostetaan. Mauri Backman – Pyöräpysäköinnin tarve on pyöräilyn lisääntyessä kasvanut eri puolilla kaupunkia. Muun muassa pyöräparkkien sovittamista joukkoliikenteen linjojen ulottuville kartoitetaan kesän kuluessa. Samalla selvitetään, olisiko sähköpyörien latauspaikkojen perustaminen pyöräilyn ja joukkoliikenteen liityntäpysäköinnin yhteyteen mahdollista. Backmanin mukaan alustavasti on myös pohdittu, voisiko joukkoliikenteen lippupalveluun yhdistää sähköpyörien vuokrausjärjestelmän. – Varsinkin järjestelmän teknistä soveltuvuutta eri paikkoihin on selvitettävä. Myös käyttäjämäärä ja kustannukset vaikuttavat järjestelmän kannattavuuteen. Kanavasillan kevyen liikenteen väylä levenee metrillä Muukontien kanavasillan korjauksen yhteydessä levennetään sillan kevyen liikenteen väylää metrillä. Kokonaisleveydeksi tulee kolme ja puoli metriä. Sillan korjaustyön arvioidaan valmistuvan syyskuussa, mutta tavoitteena on, että kevyen liikenteen väylä olisi käytössä jo koulujen alkaessa elokuussa. Sääolosuhteet vaikuttavat työn edistymiseen. Silta korjataan kahdessa osassa, puolisko kerrallaan. Korjaustyön aikana liikennettä ohjataan liikennevaloilla. Nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa. Myös kevyelle liikenteelle varataan tilaa korjaustyön aikana. 16 Mervi Palonen Imperial lustre at The Old in english City Hall Completed in 1829, The Old City Hall in Lappeenranta is the oldest existing wooden town hall in Finland. After its completion, it was the first public building in Lappeenranta in addition to the church, recounting the history of the city to its visitors. The building’s interior was at its most glorious in the late 19th century, when it was refurbished in preparation for visits by Emperor Alexander III of Russia. The interior was renovated in the early 1990s in the spirit of those times, but with perhaps an even more glorious lustre. At that time, the historical Raatihuone could be converted into use for social receptions reflecting the imperial visits, as the city administration had moved into a new City Hall in 1983. The founder of the City of Lappeenranta, Queen Christina of Sweden, looks upon the visitors from the painting on the rear wall of The Old City Hall’s ballroom. The painting is a reproduction of a portrait painted in 1651. Opposite to each other on the side walls hang portraits of two emperors of Russia, Alexander III and Nicholas II. The Old City Hall will be open to the public 11 am–3 pm • on Saturday, 6 June, the opening day of the Sandcastle • from Tuesday 21 July to Saturday 25 July Weddings have also been celebrated at The Old City Hall • from Tuesday 28 July to Saturday 1 August In 1924, Finnish author Anni Swan mentioned that all Lappeenranta residents who had even the slightest care of their status arranged the weddings of their daughters in the great ballroom of Raatihuone. It was also a place to see theatrical plays, participate in a soiree, and welcome the New Year while dancing. Lappeenranta residents have also convened at the ballroom to establish their various associations. Indeed, the first banks of the city were established at the Old City Hall. • on Saturday 8 August During the opening hours, tourist information will be available at the Old City Hall in English and Russian. Music program every open Saturday at 2–2.30 pm. The Old City Hall Raatihuone invites visitors The admission fee for adults is EUR 5, and EUR 2 for children (children under three free-of-charge). Although these days the Old City Hall primarily serves the city’s gala and reception needs, you can tour the Old City Hall during this coming summer season. Mervi Palonen Tourist Information Services Katri Jokipelto on the premises of the IsoKristiina shopping centre, at the corner of Hotel Lappee Lappeenranta Tourist Information will serve visitors at the edge of Kansalaistori Square on the premises of the IsoKristiina shopping centre from 7 May onwards. The glass-walled Tourist Information can be found at the corner of Hotel Lappee next to the Galleria shopping centre. The Tourist Info will also act as an information desk for the shopping centre customers. Tourist Information services will be conveniently available along the way for both tourists and locals, whether they are going shopping or on their way to the travel centre, market square or harbour. Tourist Information services will also be available at the Sandcastle and The Old City Hall Raatihuone during its opening hours. Advice and guidance will also be available from the tourist envoys moving round the city on electric bicycles. Tourism Information coordinator Tuula Paakkonen gives a tip to tourists with access to a car: the Ylämaa Spectrolite Mine, for instance, is a worthwhile place to visit, even as a larger group. During the trip, the most industrious of the visitors will grind a piece of jewellery radiant with the colours of the rainbow from spectrolite, the national gemstone of Finland and the regional gemstone of South Karelia. Families with children will be happy to hear that the entry is free to the children’s traffic playground, Finland’s largest Sandcastle, and the Myllysaari Family Park. Travelling on the Lappeenranta City Transport buses is also quite affordable: an adult with a small child in a pram or stroller can ride for free, as can children under seven accompanied with an adult. Mervi Palonen Tourist Information open weekdays 10 am–5 pm Saturdays 10 am–4 pm The Selfie machine is making the rounds! Come and have your photo taken free-of-charge and share your summer memories in social media! At Tourist Information: 7–9 May and 1 September At the Sandcastle Tourist Information: 6–7 June and 25–28 June At The Old City Hall: 21–25 July and 28 July–1 August Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 2/2015 | 17 Lappeenranta Summer Adventure 2015 in english Lappeenranta Summer has adventures and heroes on sand, museum and music filled Summer Theater. Take your pick of the Lappeenranta summer and try something new on offer; dance your night away at Kehruuhuone, join a walking tour or marvel at the gorgeous Old City Hall open for visits. Cruise is a must at least once every summer. Outdoor clerk Hilda Käki on the left. Photo: Private collection. Barefoot to the Karelian Isthmus “We are adventurers, are we not?” Your departed relative could be a main character in the exhibition showcasing the Karelian Isthmus. You might not have had the opportunity to ask about his or her life round the same table, but it is not too late. Just a couple of leads and you can retrace the steps of your relative. In the joint exhibition of the South Karelia Museum and the South Karelia Art Museum, Barefoot – 10 Lives in the Karelian Isthmus, the visitor is guided by ten departed narrators. Brought to life by author Anna Kortelainen, they will unfurl the fabric of their lives woven from both light and dark threads, and show to you how days were spent in the Karelian Isthmus – in just the right time and the right place. The ten narrators lived through the moments like you and I do ours; they worked to earn livelihood for their families and participated in turning the wheels of society. Compassion and an eleventh story Summer Events 26.4.–10.1.2016 Exhibition Barefoot: 10 Lives in the Karelian Isthmus, South Karelia Museum and South Karelia Art Museum backgrounds, existence and life as a human being, their place in the chain of generations, or generally the past of the Isthmus and Finland. I also hope that the visitors would build an eleventh story of their own late loved ones in their minds.” 9.5. Fashion by Day Spring Shopping Carneval 16.5. Night at the Museum, free entry to South Karelia Museum and South Karelia Art Museum from 11 am to 11 pm; a concert, poem reading, opening of an exhibition of Monrepos Park. Summer heat beneath your feet The exhibition paints a picture of the scenery of the Isthmus and villa life in Terijoki and Uusikirkko in bold strokes. St. Petersburg poet Yelena and the shepherd maid Hilma both felt the summer heat beneath their feet. Yelena transformed it into verse, while Hilma’s childhood glows vibrantly in Hugo Simberg’s brush strokes. Storytelling does not always require words: In the Barefoot exhibition objects, photographs, paintings, tools or, say, a plank carrier’s shoulder pad, stack of boards or boat, will transport the viewer into moments lived in days long past. Anna Kortelainen was given free reins with her script, and she could feel the trust given her. Now it is the author’s turn to trust her audience. “People understand people.” Were any of the exhibition’s main characters told that they are quite the adventurer, the likely response would have been just an amused wave of a hand. But actually we are adventurers, are we not? 22.5.–6.9. Saimaa, Canal and Vyborg Cruises, Lappeenranta Harbor 23.–24.5. Saimaa Wilderness Fair, Kisapuisto 23.–24.5. Summer Market, Harbor Square Mervi Palonen Mervi Palonen The exhibition tells the stories of seawinds caressing the face of outdoor clerk Hilda Käki on the rocks of Uuras; the shepherd maid Hilma Ylä-Outinen serving as the nanny for artist Hugo Simberg’s firstborn and hurrying after the two-year-old; and Heikki Pietiläinen, the operator of a Hullu-Jussi excavator, arriving at a railway construction site at the break of dawn with a camera hanging around his neck. Among the rest, visitors will also get to meet a criminal: Matti Ilonen, the smuggler. While writing these ten true stories, author Anna Kortelainen set her mind on moving people and changing their preconceptions. “I hope that the visitors will see something in a different way than before; perhaps their own In July you must take a selfie with the traditional cavalry men. Both Finnish horses and men can be safely petted in Lappeenranta. 31.5. Summer Concerts Opening at 12 and Children paint the street, Harbor Square 6.6.–30.8. Sandcastle Heroes, Finland’s largest sandcastle to explore for free, Harbor 6.6.–30.8. Street Train Tours daily 4.–7.6. Kalenat Folk Dance Festival 6.6. Summer begins in City Sandcastle Opens 12.–13.6. Lappeenranta Ballet Gala, Lappeenranta City Theatre 15.–20.6. Team Fantastique, French & Italian market, Market Square Author Anna Kortelainen. 18 Photos: Lappeenrannan kaupunki Lasten kesä 2015 in english liikuntaa Aija Rautio Eveliina Nykänen HUOM! Muutokset mahdollisia. Walking tours In English 11 and 25 July, 12 am–1 pm Prices: adults and children € 6 (free for under-3s) Departure in front of Scandic Patria Hotel (Kauppakatu 21) Lappeenranta then and now The downtown walking tour visits interesting statues, monuments, buildings and places of historical significance, and describes what future plans there are for the city centre area. In English 18 July, 1 August 12 am–1 pm Prices: adults and children € 6 (free for under-3s) Departures in front of Tourist Info (Brahenkatu 1, Shopping Centre IsoKristiina). Return to Old City Hall (Raatihuone). Midsummer Bonfire and music program at 9pm, Myllysaari Midsummer Fest, Kehruuhuone, Fortress 25.–28.6. Toast and Dance Humppa Festival, Kehruuhuone and Summer Theater, Fortress 26.–28.6. Ylämaa International Gem and Mineral Show 24.6.–2.8. Musical Play Albatrossi and Heiskanen, Lappeenranta Summer Theater, Fortress Traditional Cavalrymen Tue–Sat at the Harbour and Fortress area 15.8. King Street Cruises, old American cars gathering, Market Square Lasten liikuntaleirit Lasten liikuntaleireille ovat tervetulleita kaikki 7–12-vuotiaat lapset. Leireillä tutustutaan uinnin lisäksi monipuolisesti eri lajeihin ja pidetään hauskaa yhdessä liikkuen. Leiripäivä on klo 9–15 ja sisältää yhden lämpimän ruuan. 1.–4.6. 8.–11.6. 15.–18.6. 23.–26.6. 29.7.–2.8. Västinki! Traditional Kalevala themed weekend, Kehruuhuone, Fortress Old Town Days at the Fortress City Orchestra performs at Kehruuhuone at 19 Family day on Saturday, free entrance to museums Sporttiherätys (2 €/lapsi): - monipuolista ja iloista liikuntaa Kimpisessä ja urheilutalolla - oman aikuisen tai kaverin kanssa (1–6 v. lapset aikuisen kanssa, 7–13 v. lapset kaverin kanssa)! - toiminta on valvottua, EI ohjattua! Perheleiri Perheleiri on suunnattu 4–6-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Pääosin vanhempia ja lapsia liikutetaan yhdessä, mutta molemmat saavat myös omat ohjatut liikuntatuokionsa. Leiripäivä klo 9–15 ja sisältää yhden lämpimän ruuan lapselle ja yhdelle vanhemmalle. 27.–28.6. Lake Saimaa Cruising – more than 25 years old automobiles 7.–9.8. Vesipeuhupäivässä tapahtuu (uimahallimaksu): - erilaisia tehtäväratoja ja vesileluja vedessä - uimahyppykilpailu ja vesipelastusta - lapset alle 9 v. vesipeuhuun vain aikuisen kanssa! Kesän leirit 25.–28.6. International Market, Harbor Square 1.–31.7. ma 15.6. Kimpisen Sporttiherätys klo 10–12 ti 16.6. Vesipeuhupäivä, LPR uimahalli klo 14–16 ke 17.6. Sporttiherätys, LPR urheilutalo klo 9–11.30 ma–to ma–to ma–to ti–pe Lasten liikuntaleiri Lasten liikuntaleiri Lasten liikuntaleiri Lasten liikuntaleiri ja Perheleiri Rantauimakoulut Hinnasto: Lasten liikuntaleiri 130 € (sis. lounaan jokaisena leiripäivänä) Perheleiri 180 € (sis. lounaan jokaisena leiripäivänä lapselle ja yhdelle aikuiselle, toiselle aikuiselle lisämaksusta 8,5 €/ruokailu) Ilmoittautumiset: www.lru.fi/leirit-2015 Lisätietoja: Tiina Ala-Nikkola, tiina.ala-nikkola@lappeenrannanuimarit.fi, puh. 050 452 1005 (pe klo 13–15) Aija Rautio 19.6. Pellekaksikko Jeespoks ja Ounou vierailevat 15.6. Kimpisessä ja 16.6. uimahallissa. Sporttiherätys ja vesipeuhupäivä Anni Karhu Fortress Walking Tour for the entire family On the fortress walking tour, there are interesting facts and fables told about the history and present day of the fortification. The tour is suitable for the entire family. 6.–16.7. (ma–to) Ahvenlampi klo 10–11 ja 11–12 Myllysaari klo 13–14 ja 14–15 Simola klo 10–11 ja 11–12 Ylämaa klo 13–14 ja 14–15 Hinta 40 €, sis. 8 x opetusta. Kaikki uimakoulut ovat alkeistunteja. Opetuksesta vastaa Lappeenrannan uimarit. Ilmoittautumiset rantauimakouluihin: www.lappeenrannanuimarit.fi/ uimakoulut Lisätietoja: Tiina Ala-Nikkola, tiina.ala-nikkola@lappeenrannanuimarit.fi, puh. 050 452 1005 (pe klo 13–15) Lappeenrannan ja Lauritsalan uimahallien aukioloajat kesällä 2015 Did you know? Old City Hall Open hours: 6 June, 21–25 July and 28 July – 1 August, 8 August 11 am–3 pm Prices: adults € 5, children € 2 (free for under-3s) English speaking tourist information available at the premises. Music program every Saturday at 2–2.30 pm Address: Raastuvankatu 7 You can also book your own guide for your group and make the most of your visit. Guides are available in English, Russian and Swedish and the prices starting at € 100 euros per hour. More information at: lappeenranta@gosaimaa.com, tel. (+358) 5 667 788 Uimahallien aukioloaikatiedote puh. 05 616 3030 Lappeenrannan uimahalli Lauritsalan uimahalli puh. 05 616 3020 puh. 05 616 4777 Kesäaukioloajat 18.5– 5.7. ma, ke ja to klo 11–19 ti ja pe klo 6–14 la ja su suljettu Kesäaukioloaika 20.7.–23.8. ma, ke ja to klo 11–19 ti ja pe klo 6–14 la ja su suljettu Lipunmyynti päättyy tunti ennen sulkemisaikaa. Uimahalli suljettu 6.7.–23.8. Talviaukioloajat ma 24.8. alkaen. Lipunmyynti päättyy tunti ennen sulkemisaikaa. Uimahalli suljettu 18.5.–19.7. Talviaukioloajat ma 24.8. alkaen. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 2/2015 | 19 Ohjatut liikuntaryhmät kesällä 2015 Ohjatut ryhmät – Seniorit / työikäiset / erityisryhmät Ohjatut tunnit ajalla 11.5.–12.6. ma 10–10.45 10–10.45 11.30–12 12–13 13–14 17.15–18 Lihashuolto, urheilutalo judosali * Kahvakuula, Lauritsalan kenttä, oma kuula * Syväallasvesijumppa, LPR uimahalli (R) XL-kuntosaliryhmä, Lauritsalan uimahalli * Veteraanien kuntosali, LPR uimahallin kuntosali (4.–25.5.) Syväallascirkuit, LPR uimahalli (R) Syväallasvesijumppa, 19.5. alkaen LPR uimahalli (R) Kevytjumppa, LPR urheilutalo voimistelusali Lihashuolto, LPR urheilutalo judosali * Vesijumppa, LPR uimahalli * Tuolijumppa, Sammontori Kompassi 2 krs. Vesijumppa, LPR uimahalli * Kuntosaliopastus, Sammonlahti ke Kuntosaliryhmä, Joutsenohalli (29.4.–3.6.) Tuolijumppa, Kauppakatu palvelutalo HEVI-vesijumppa, LPR uimahalli * Kuntosalicirkuit, LPR uimahallin kuntosali (R) Syväallasvesijumppa, LPR uimahalli (R) 9–10 10–10.45 10.15–10.45 13–14 17.15–17.45 Erityisliikunnan kuntosali, Lauritsala ** (21.5. alk.) Vesijumppa , LPR uimahalli * (21.5. alk.) XL-kuntosaliryhmä, LPR uimahallin ks * (21.5. alk.) pe 6.30–7 Aamuvesijumppa, LPR uimahalli (R) (22.5. alk.) ma 10.30–11.30 Chi Kung-ryhmä * 12.45–13.45 Mielenterveyskuntoutujien liikunta ** 14.15–15.15 Sovellettu liikuntaryhmä ** 9.30–10.30 Kiertoharjoittelu * Vapaaharjoittelu Kiertoharjoittelu * HINNAT Kaikkien ryhmien kausimaksu 10 € / kausi / ryhmä (myös Kahilanniemen ryhmät) Kahilanniemen vapaavuoron maksu 10 € / kesäkausi Vesijumppien ohjausmaksu 2 € / kerta / hlö Ulkojumpat 2 € / kerta MITEN ILMOITTAUDUT RYHMIIN? Ainoastaan tähdellä merkittyihin ryhmiin ilmoittaudutaan etukäteen! ! * Eveliina Nykänen, eveliina.nykanen@lappeenranta.fi, puh. 040 776 9560 ** Mirva Lappalainen, mirva.lappalainen@lappeenranta.fi, puh. 0400 157 514 Vesijumpat, joihin ei ilmoittauduta etukäteen! Rannekevesijumpparyhmiin (R) lunastetaan paikka maksamalla ohjausmaksu 2 € kertamaksun aikaisintaan 40 min ennen vesijumpan tai kuntosaliryhmän alkua. Asiakas saa kassalta rannekkeen, joka annetaan ohjaajalle ennen tunnin alkua altaalla. Työttömien liikuntaryhmät 12.5.–11.6. LIIKKEELLE! -hanke järjestää terveyttä edistävää liikuntaa vähän liikkuville ja liikuntaa harrastamattomille työttömille kuntalaisille. Lihaskuntoa ja liikkuvuutta, Kahilanniemi Kuntosaliryhmä, Sammonlahden liikuntahalli Kuntosaliryhmä, Sammonlahden liikuntahalli Lihaskunto ja liikkuvuutta, Kahilanniemi Toiminta on maksutonta, matalan kynnyksen liikuntaa sekä miehille että naisille. Ohjaukset eivät sisällä hyppyjä tai monimutkaisia askelkuvioita. Ryhmään pääsee näyttämällä ohjaajalle työnhakijan asiakaskortin. Mukaan voi tulla milloin vain. ! 20 ma klo 11–12 (1.6.–27.7.) Puistojumppa, Myllysaaren nurmialue (2 €) Ohjaaja Niina Kaipainen ke klo 18–19 (3.6.–29.7.) Puistojumppa, Myllysaaren nurmialue (2 €) Ohjaaja Niina Kaipainen ke klo 18–19 (20.5.–24.6.) Kahvakuulatreeni, Joutsenon urheilukeskus (5 €) Ohjaaja Joonas Selenius, OMA KUULA MUKAAN! to klo 18–19 (4.–25.6.) PuistoZUMBA, Myllysaaren nurmialue (2 €) Ohjaaja Minna Laitinen Kirkkovenesoutu Keskiviikkoisin klo 17–18.30 Lähtö Myllysaaren kärjessä olevalta Lappeenrannan soutajien vajalta Kesäkuussa: 3.6., 10.6., 17.6., 24.6., Heinäkuussa: 1.7., 8.7., Elokuussa: 5.8., 12.8., 19.8., 26.8. Ohjattujen ja Kahilanniemen ryhmien ilmoittautuminen ja hinnat ti 11.30–12.30 ti 13–14 ke 14.30–15.30 to 13.30–14.30 Liikuntatoimi järjestää ohjattuja pyöräretkiä alkukesän aikana eri luontokohteisiin. Luontokohteissa pidetään lepotauot ja syödään retki eväät. Pyöräilijöiltä edellytetään kypärän käyttöä. Turvaliivin käyttö on suositeltavaa. Kirkkovenesoutua aloittelijoille tai jo vähän soutaneille. Tule nauttimaan kauniista järvimaisemista Saimaalla. ke9–12 Vapaaharjoittelu 14.30–15.30 Kehitysvammaisten liikunta ** to8.30–11 15–16 ma klo 10–11 (18.5.–8.6.) LAVISjumppa, Kimpinen (2 €) Ohjaaja Laura Paukkunen Liikuntakokeiluja! Valto Käkelän katu 3 D Kahilanniemen ryhmät 11.5.–12.6. ti Pyöräretket ti klo 18.30–19.30 (9.6.–21.7.) Rantajumppa, Hinkanrannan sauna, Joutseno (2 €) Ohjaajana Sirpa Vesterinen to 10–12 11.30–12 13–14 (R) = rannekevesijumppa tai -kuntosali Ranta- ja puistojumpat ti klo 18–19 (2.6.–28.7.) Puistojumppa, Lauritsalan urheilukenttä (2 €) Ohjaaja Niina Kaipainen ti6.30–7 9–9.45 9–9.45 10.15–10.45 10.45–11.30 11–11.30 12–13 Voit varata paikan kaikkiin soutukertoihin tai yhdelle soutukerralle. Vene täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä ja soutukerta toteutuu, kun osallistujia on väh. 8 hlöä. Ilmoitathan, jos ilmoittautumisen jälkeen olet estynyt saapumaan paikalle. Mukaan säänmukainen liikuntavarustus, lenkkikengät, hanskat ja juomapullo. palvelut kulttuuri ja liikunta Yhteislähdöt ke klo 10! Pyöräretkien reitit ja lähtöpaikat: ke 13.5. Lentokentän voitelukoppi – Hämmäauteensuon laavu (parkkipaikalta matka jatkuu polkua ja suon yli pitkospuita pitkin noin kilometrin). Edestakainen matka 18 km. Grillausmahdollisuus. ke 20.5. Lentokentän voitelukoppi – Kaislanen – Kauskilan Kappelinmäki Edestakainen matka 24 km. Kiikarit mukaan. ke 27.5. Lentokentän voitelukoppi – Parkinmäen uimaranta Edestakainen matka 16 km. Perillä mahdollisuus tutustua luontopolkuun. ke 3.6. Vesitorni – Mustola – Kanavamuseo Edestakainen matka 20 km. Perillä opastettu museokierros ja mahdollisuus ostaa kahvia. ke 10.6. Satamatori – Linnavuori – Kuivaketveleen uimaranta IltapyöräilyEdestakainen matka 22 km. jen aikataulut Lisätietoja retkistä: liikuntatoimen Mirva Lappalainen, nettisivulla! puh. 0400 157 514 tai mirva.lappalainen@lappeenranta.fi Eveliina Nykänen, puh. 040 776 9560 tai eveliina.nykanen@lappeenranta.fi Ohjaus: Lappeenrannan soutajat Hinta: 5 €/krt, maksetaan käteisellä paikan päällä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: lappeenrannan.soutajat@gmail.com Toni Kuparinen, puh. 050 518 6811 Golf Liikkeelle! Huolehdi hyvinvoinnistasi -hanke tarjoaa kaikille golfista kiinnostuneille henkilöille erinomaisen mahdollisuuden tutustua golfiin. Tutustuminen sisältää lajin ja välineiden esittelyä, kokeilua, kuinka pallo lentää rangella ammattilaisten ohjauksessa sekä puttauksen harjoittelua lähiharjoittelualueella. Kaikilla kolmella ohjauskerralla on ohjauksessa sama sisältö. to 28.5. klo 18–20 ti 2.6. klo 18–20 to 11.6. klo 18–20 Paikka: Etelä-Saimaan Golf, Vehkataipaleentie 589 Ohjaus: Golfin ammattiohjaajat Hinta: 10 €/ kerta Pelipaikalta löytyy välineet, jalkaan lenkkarit ja päälle säähän sopiva varustus. Ilmoitathan, jos ilmoittautumisen jälkeen oletkin estynyt saapumasta paikalle. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Sirpa Pöllänen, puh. 040 674 2869 sirpa.pollanen@lappeenranta.fi Kaikista liikuntatoimen järjestämistä ryhmistä löytyy lisätietoja internetistä. www.lappeenranta.fi HUOM! Muutokset mahdollisia. Eveliina Nykänen liikuntaa ohjattu liikunta SuomiMiesten kesäohjelma 4.5.–25.6. Maanantain jalkapallo Aloitus: ma 4.5. klo 19.45–21 Paikka: Lauritsalan tekonurmi Keskiviikon sähly Aloitus: ke 6.5. klo 19.45–21 Paikka: Kesämäenrinteen koulu Torstain lihaskunto Aloitus: to 7.5. klo 19.45–21 Paikka: Kahilanniemen kunto- ja terveysliikuntasali Hinta: 1 ryhmä 30 €/kausi/ryhmä 2 ryhmää 60 €/kausi 3 ryhmää 90 €/kausi Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Markku Timonen, puh. 050 411 7680, manka@markkutimonen.net lähikulttuuria Lappeenrannan tapahtumakalenteri, kesä 2015 Tapahtumat ajalla 3.5.−16.8.2015. Seuraa tapahtumatarjontaa www.lappeenranta.fi ja tapahtumat.ekarjala.fi HUOM! Muutokset mahdollisia. Kuvat: Lappeenrannan kaupunginteatteri Kaupunginteatterin toukokuun ohjelmisto Ikäsuositus + 5 v. Oikeusjuttu Tragikomediassa Samuli Punkka ja Markus Järvenpää. Iso Kiltti Jättiläinen Tarjoilee huumoria ja jännitystä koko perheelle. klo 19 klo 19 klo 10 klo 18 klo 19 klo 13 klo 19 klo 19 klo 19 klo 19 klo 19 Oikeusjuttu Oikeusjuttu Iso Kiltti Jättiläinen Iso Kiltti Jättiläinen dostojevski.fi Viimeinen esitys! Iso Kiltti Jättiläinen Mannerheim ja kettujen sota W – kuoliaaksi kiusattu Oikeusjuttu Oikeusjuttu Sotilaspoika Viimeinen esitys! Lappeenrannan kaupunginorkesteri Musiikillinen revyy Suomen tiestä rauhaan. Short-term NYKYISEN TALON VIIMEISET NÄYTÖKSET! ke 6.5. to 7.5. pe 8.5. pe 8.5. la 9.5. ti 12.5. ke 13.5. pe 15.5. Mannerheim ja kettujen sota Muistihäiriö koskettaa jokaista la 16.5. klo 19 Oikeusjuttu to 21.5. klo 19 Short-term, ENSI-ILTA klo 20.30 Short-term pe 22.5. klo 19 Short-term klo 20.30 Short-term la 23.5. klo 13 Short-term klo 14.30 Short-term klo 19 Short-term klo 20.30 Short-term Kesto n. 60 min + keskustelu tilaisuus Jukola-salin viimeisen teatteriesityksen tarjoaa pietarilaislähtöinen Semjon Aleksandrovski. Suomenkielinen näytelmä short-term on aikuisen lapsen ja hänen muistihäiriöistä kärsivän isänsä lyhyt keskustelu. Aihe on kaikille tuttu, mutta toteutus on ennennäkemätön. Ketään ei pakoteta mihinkään. Sen sijaan kaikille tarjoutuu tilaisuus hienolle teatterimatkalle. Heti esityksen perään aiheeseen liittyvä keskustelutuokio teatterin yläaulassa. Tuotanto on osa Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) vetämää ja opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa suomalais-venäläistä Savotta-Zavod-teatteriyhteistyöhanketta. Lisätietoja: www.lappeenrannanteatteri.fi Muutokset mahdollisia. Lappeenrannan Balettigaala Ari Nakari Balettigaalassa klassista kauneutta ja makeita yllätyksiä Nuorten solistien konsertti ke 13.5. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Eero Lehtimäki Solistit Jonna Autio, harmonikka, Elsa Kärpänen, piano, Anna-Lotta Pesonen, huilu, Anu Sopanen, viulu, Senja Syrjälä, sopraano, Jere Valkeajoki, viulu, Lotta Örså, huilu Gluck – Mendelssohn – Mozart – Sarasate – Valpola – Vivaldi Liput 30 € / 20 € Ilta Kehruuhuoneella pe 7.8. klo 19 Johtaa Tibor Bogányi Solisti Sari Kaasinen Liput 20 € Lappeenrannan Balettigaalan 2015 esitykset nähdään 12. ja 13. kesäkuuta Lappeenrannan kaupunginteatterissa. Balettigaala päättää juhlavasti vanhan teatteritalon sekä maineikkaan Jukola-salin historian. Pääesiintyjäksi saapuu hollantilainen 12 tanssijan huippuryhmä Introdans. Muu ohjelma koostuu pääosin klassisen baletin kauneimmista kohtauksista. Taiteellinen johtaja Juhani Teräsvuori kuvailee, että niistä vaikuttavimpia on balettiteos Kuoleva joutsen, jonka tulkitsee Alena Shkatula Viron Kansallisbaletista. Teoksen koskettavan, Camille Saint-Saënsin säveltämän musiikin esittävät lappeenrantalaiset soolosellisti Eeva-Maria Pykäläinen ja pianisti Ninni Niemi. – On hyvin tärkeää, että tämä teos voidaan esittää elävän musiikin siivittämänä ja että soittajat ovat lappeenrantalaisia, Juhani Teräsvuori iloitsee. Hän lupaa, että Balettigaalan ohjelma on täynnä makeita yllätyksiä, muun muassa Maraschino Cherries ja ennakoi, että kesäkuun gaalasta tulee tähänastisista kaikkein mielenkiintoisin. Kohtauksia baleteista Prinsessa Ruusunen, Joutsenlampi, Bajadeeri ja Talisman esittävät eturivin tanssijat Saksan parhaimmistoon kuuluvan dresdeniläisen Semper-oopperan baletista, Viron Kansallisbaletista sekä Brnon kansallisteatterin baletista Tsekistä. Brnon ryhmässä esiintyy myös nuori suomalainen ballerina Emilia Vuorio. Sokerina pohjalla nähdään jo viime kesänä gaalayleisön valloittanut Davit Galstyan, nyt Jacques Brelin herkullisen Le Bourgeois’n tulkkina. Balettigaalan liput ovat myynnissä sekä Lappeenrannan kaupunginteatterin lipunmyynnissä että kaupungintalon Asiakaspalvelukeskus Winkissä. Lippuja on saatavilla Istvan Simon, Semper Opera. Kuva: Ian Whalen myös Lippupisteen toimipaikoista kautta maan ja myös netistä lippu.fi. Lappeenrannan Balettigaalan järjestää NordicDance Makers yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa. Ari Nakari Teatteri-, baletti- ja konserttilippujen ennakkomyynti Asiakaspalvelukeskus Winkki, Villimiehenkatu 1, ma–pe klo 8–16, puh. 05 616 2220 winkki@lappeenranta.fi Kaupunginteatterin lipunmyynti (13.6. asti), Valtakatu 56, ti–la klo 11–15, puh. 05 616 2290, teatteri@lappeenranta.fi La 9.5. Fashion by Day – keväistä karnevaalia keskellä kaupunkia Jokakeväinen "muodin päivä" -tapahtuma levittäytyy kaupunkikeskustan liikkeisiin ja kaduille, joissa on muotia, musiikkia, elämyksellistä ohjelmaa ja hyviä tarjouksia. Osa liikkeistä on avoinna lauantaina klo 18 asti. Tapahtuman järjestää LAKES – Lappeenrannan Kaupunkikeskusta. Lisätietoja: www.lakesry.fi Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 2/2015 | 21 lähikulttuuria Lappeenrannan museoiden kesä 2015 Muutokset mahdollisia. Näyttelyt Riina Nurmio Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kannaksella Kävelykierrokset Etelä-Karjalan museon ja taidemuseon suurnäyttely esittelee Karjalankannaksen historiaa eri näkökulmista. Näyttely sijoittuu EteläKarjalan museoon ja taidemuseoon. Linnoituksen kävelykierros koko perheelle Lähde mukaan kävelykierrokselle Linnoitukseen! Paikkaan, johon kreivi Pietari Brahe perusti kaupungin vuonna 1649. Kierroksella kuulet Linnoituksen historiasta; totta ja tarinoita niin menneestä ajasta kuin Linnoituksen nykypäivästä. Tällä kierroksella katsotaan myös tulevaisuuteen. Etelä-Karjalan museo (Kristiinankatu 15) Etelä-Karjalan taidemuseo (Kristiinankatu 8–10 Avoinna: ti–su 11–17, kesäaikana 8.6.–23.8. ma−pe 10–18, la–su 11–17 la 6.6., 11.7. ja 25.7. klo 11–12 (suomeksi) la 11.7. ja 25.7. klo 12–13 (englanniksi) Ratsuväkimuseo la 11.7. ja 25.7. klo 13–14 (venäjäksi) Kristiinankatu 2 Lähtö hotelli Scandic Patrian edestä (Kauppakatu 21). Avoinna: kesäaikana 8.6.–23.8. ma–pe 10−18, la–su 11–17. Muina aikoina tilauksesta. Lappeenranta ennen ja nyt Keskustan opastetulla kävelykierroksella tutustut kaupungin historiaan: tutustut merkittäviin rakennuksiin ja paikkoihin sekä mielenkiintoisiin patsaisiin ja muistomerkkeihin. Samalla kuulet keskusta-alueen tulevaisuuden suunnitelmista. la 6.6., 18.7. ja 1.8. klo 11–12 (suomeksi) la 18.7. ja 1.8. klo 12–13 (englanniksi) la18.7. ja 1.8. klo 13–14 (venäjäksi) Lähtö Matkailuinfon edestä (Brahenkatu 1), päättyy Raatihuoneelle (Raastuvankatu 7). Lappeenrannan kaupunki Opastettujen kävelykierrosten hinta: aikuiset 6 €, yli 3-v. lapset 3 € to 7.5. klo 9.30–11 Vauvojen musiikki- ja maalaustyöpaja Etelä-Karjalan museo Työpaja n. 1-vuotiaille lapsille ja heidän huoltajilleen yhteistyössä Eekoon ja Lappeenrannan musiikkiopiston kanssa. Hinta: 5 €/ osallistuva aikuinen, vauvat ilmaiseksi Avoinna: la–su 11–17, kesäaikana 8.6.–23.8. ma–pe 10–18, la–su 11–17 Vihreä makasiini Kristiinankatu 6 Avoinna: 16.5.–7.6. ti–su 11–17, kesäaikana 8.6.–9.8. ma–pe 10–18, la–su 11–17 Monrepos-puisto – Karjalankannaksen helmi Viipurin Park Monrepos -museon tuottama kiertonäyttely. Ennakkoilmoittautuminen pakollinen: mona.taipale@lappeenranta.fi pe 8.5. klo 11–17 Museoperjantai Ilmainen sisäänpääsy Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kannaksella -näyttelyyn. Näyttely on esillä Etelä-Karjalan museossa ja taidemuseossa. Vertaisihmettelijät paikalla klo 13–15. la 16.5. klo 19 Kannasklubi Tulevaisuuden kulkue -yhtye esittää Edith Södergranin runoja Hanna Hyvärisen sävellyksinä. Kehruuhuone, Kristiinankatu 20. Lappeenrannan historiallinen Raatihuone Raastuvankatu 7 ti 26.5. klo 16.30 Miniopastus Etelä-Karjalan museossa Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kannaksella -näyttelyyn. Sisältyy pääsylipun hintaan. la 25.7. klo 11.30 ja 13 Savonradan perinnekerhon näytökset Sisältyy pääsylipun hintaan. Etelä-Karjalan taidemuseo. Yleisölle avoinna la 6.6. klo 11−15 ti−la 21.7.–25.7. klo 11−15 ti−la 28.7.–1.8. klo 11−15 la 8.8. klo 11–15 Pääsylippu: aikuiset 5 €, yli 3-v. lapset 2 € Lappeenrannan tapahtumapalvelut tuottaa musiikkiopiston oppilaiden konsertit la 6.6., 25.7., 1.8. ja 8.8. klo 14–14.30 Galleria Pihatto Kaakkois-Suomen Valokuvakeskus 6.–30.5. Kaisu Häkkänen 3.6.–4.7. Etelä-Karjalan Taiteilijaseura: vaihtonäyttely Walesista 8.7.–1.8. Valokuvanäyttely Vapaa pääsy ! Galleria Pihatto Valtakatu 80 (käynti Kaukaankadun puolelta) www.kaakkois-suomen.valokuvakeskus.fi Avoinna: ti–pe klo 11–18 ja la 11–13 22 Tapahtumat Hugo Simberg, Lammastyttö, 1913. Tampereen taideyhdistys ry:n kokoelma. Kuva: Museokuva la 16.5. klo 17–23 Museoiden yö Ilmainen sisäänpääsy Linnoituksen museoihin, ohjelmaa, museot auki klo 11–23. Historiallinen Raatihuone 7.–29.8. Kalevatron-festivaali Wolkoffin talomuseo Kauppakatu 26 ke 5.8. klo 19 Kannasklubi Toivo Kuula -luentokonsertti. Kaisa Kuula-Bullat, luento ja viulu sekä Pia Rask, piano. Sisältää otteita Toivo ja Alma Kuulan päiväkirjoista. Kehruuhuone, Kristiinankatu 20. Liput 10 €. la 8.8. Linnoituksen perhepäivä Ilmainen sisäänpääsy museoihin. Ohjelmaa museoissa ja laajemmin Linnoituksessa. Perhepäivä on osa Linnoituksen vanhan kaupungin päiviä (7.–9.8.). Monrepos’n silta, Kuvaaja Michael Seifert. EKM. Kesän aikana Linnoituksen alueella liikkuu hakeutuvia museo-oppaita, jotka kertovat Linnoituksen historiasta, toimijoista ja esillä olevista näyttelyistä. Lisätietoja: www.lappeenranta.fi/museot Kehruuhuoneella tapahtuu su 10.5. klo 12 Äideistä parhain – äitienpäivälounas ja konsertti torstaisin 4.6.–27.8. klo 17–20 Kehruuhuoneen kesätori to 14.5. klo 14 Heleästi helkytellen! -konsertti pe 19.6. Kehruuhuoneen juhannus! 20.5.–5.6. Pikku prinssi -näytelmä 1.–4.6. Kehruuhuone soi! Kansanmusiikkileiri 5–11 v. lapsille. Muistathan, että kaupungin perinteinen juhannuskokko syttyy klo 21 Myllysaaren edustalla. 25.–28.6. Humppaa&Skumppaa! -festivaali www.humppaaskumppaa.fi 6.–31.7. päivittäin klo 12 Puolen päivän soitto to 23.7. klo 14 Kehruuhuoneen heinätalkoot! (säävaraus) 29.7.–2.8. Västinki – kalevalaisen soiton ja laulun päivät la 8.8. klo 12 alkaen Kansallispukujen tuuletus -tapahtuma Lisätietoja tapahtumista: www.kehruuhuone.fi Muutokset mahdollisia. Lappeenrannan tapahtumapalvelut toivottaa kaikki tervetulleiksi Kesäkonserttikauden avajaisiin ja lasten kadunmaalaustalkoisiin Satamatorille! la 23.5. Kevätkumous-tapahtuma Sammontorilla 1.–5.6. Nuorten kesätyöleiri Asinsaaressa 13–16-vuotiaille, hakuaika päättyy 13.5. 1.–5.6. Alakoululaisten kesäpäiväleiri Monarilla 8.–12.6. Nuorten kaupunkityöpajat 13–16-vuotiaille, hakuaika päättyy 13.5. Tasihinin tapahtumakesä Lappeenrannan kaupunki Nuorten asialla Tasihinin talon pihalla, Kauppakatu 25 Kesäteatterissa: 9.–29.5. Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö Liput 15/10 € Tiedustelut ja varaukset: puh. 040 547 8046, studioteatteri.lpr@gmail.com Lisätietoja, ilmoittautumiset ja nuorisotilojen aukioloajat netistä: www.lappeenranta.fi Nuorten palvelut 10.6.−2.7. Mies joka ei osannut sanoa ei Liput 17/15/10 € Kesätyöleirin ja kaupunkityöpajojen haku on avoinna www.kuntarekry.fi-palvelussa (työavain 76683). 24.7.−2.8. Herra Kivisen puutarhatontut: Roskis, roskia! Liput 10 €, ryhmät 8 € Tiedustelut, varaukset ja ennakkomyynti Taito-kauppa (Kauppakatu 25): puh. 040 684 9554, kauppa@taitoetelakarjala.fi Nuorisotoimen tapahtumat ja toiminta on päihteetöntä ja savutonta. Toreilla tapahtuu Muut tapahtumat: Kesäkonserttikauden avajaiset ja lasten kadunmaalaustalkoot to 11.6. klo 19 Kipinä kansanmusiikkikonsertti to 25.6. klo 17 Kukkopillin maalauksen SM Lappeenrannan kaupunki Satamatorilla sunnuntaina 31.5. klo 12–18 Kesäkonserttikausi avataan Satamatorilla sunnuntaina 31.5. klo 12. Avajaisissa esiintyvät Rakuunasoittokunta, Karjalan Laulu-Veikot, Trio Tumma Yö, Niilin Helmet, Viihdekuoro Carpe Diem ja Harry Kiianen Band. ke 29.7. klo 19 Ratsuväen perinnesoittokunta Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan Taiteilijaseura toteuttavat perinteiset kadunmaalaustalkoot klo 12−14 Linnoituksen radioPienet taiteilijat saavat päästää koko luotalon nurmikolla ke vuutensa valloilleen heti sen jälkeen kun 3.6., 10.6. ja 17.6. Tanssistudio TwoStepin äitien ja muksujen klo 18–19 ryhmä on ensin virittänyt meidät tunnelmaan klo 11.30 alkavalla esityksellään. Mukaan tarvitset iloisen mielen, sotkuvaatteet ja pari pientä purkkia maalia varten. Lap p Taj-Ji i Sunnuntaina kirppikselle Kirpputorilöytöjä voi tehdä Lappeenrannan kauppatorilla pääsääntöisesti joka sunnuntai klo 7–14. Juhannussunnuntaina ja maalaismarkkinaviikon loppuna kirppiksiä ei järjestetä. nk la 8.8. King Street Cruises, amerikkalaisten autojen kokoontumistapahtuma pu ma−la 15.–20.6. Team Fantastique, ranskalais-italialainen ruokatori na n u ka Kauppatori ee n ran Kesäkonsertit Satamatorilla ti, to ja la klo 18−19 2.6. Kuoromiehet 4.6. Happy Days 6.6. Lappeenrannan Big Band 9.6. LTY:n Puhallinorkesteri Pyörre 11.6. The Valmets 13.6. Duo Sininen Sävel 16.6. Jazz Menorial Band 18.6. Lazzarella 23.6. Lappeenrannan Karjalakuoro 25.6. K. Hyry 30.6. Lappeenrannan Harmonikkakerho 2.7. Rakuunasoittokunnan varusmiehet 4.7. Trio Tumma Yö 7.7. CupCakes 9.7. Suur-Lappeenrannan Eläkkeensaajat 11.7. Metsien Elvikset 14.7. Tanssiorkesteri Monrepon 16.7. Jonni Takala & Jamifox 21.7. Trio H-hetki 23.7. Montolan Puhallinorkesteri Kaupungin torivalvoja myy sunnuntaiaamuna myynti paikkoja klo 7 alkaen. Myyjät lunastavat ruudun tulojärjestyksessä ja pystyttävät osastonsa torille vasta sen jälkeen. Myyntiruutu valitaan torivalvojan paikka kartasta. Kokonainen myyntipaikka maksaa 10 € ja puolikas 5 €. Sunnuntaikirppikset on tarkoitettu koti talouksille ja yksityisille ihmisille, jotka myyvät itselleen tarpeettomaksi jääneitä tavaroita. Kirppikset jatkuvat yli kesäkauden aina 22.–23.10. järjestettäviin syysmarkkinoihin asti. Myös talvikau della kauppatorilla voi pitää kirppistä sunnuntaisin, mutta silloin myyntipaikka lunastetaan avoinna olevasta kahvikioskista. Satamatori ma 11.5. Katukoris (liikuntatoimi) la−su 23.−24.5. Kesämarkkinat (LUM) to−su 25.–28.6. Kansainväliset suurmarkkinat (Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus) Joutsenon tori to 28.5. Kevätmarkkinat 25.7. Tanssiorkesteri Sarastus 28.7. Duo Sininen Sävel 30.7. Tanssiorkesteri Monrepon 1.8. Harry Kiianen Band 4.8. K. Hyry 6.8. Ratsuväen perinnesoittokunta 8.8. The Old Style Band 11.8. Lazzarella 13.8. PoteroOrkesteri 15.8. Saimaan Harpistit Kauppatorilla la klo 10–11 6.6. Ajattomat 13.6. Suur-Lappeenrannan Eläkkeensaajat 4.7. Lauritsalan eläkkeensaajat 18.7. HuGe ja nakkisormet 25.7. Saimaan Harpistit 1.8. Lappeenrannan Karjalakuoro 8.8. HuGe ja nappisormet 15.8. Rakuunasoittokunnan varusmiehet Joutsenon torilla to klo 11–12 11.6. Joutsenon Eläkkeensaajat ry 25.6. Metsien Elvikset 9.7. Lappeenrannan Harmonikkakerho 23.7. Tanssiorkesteri Sarastus 6.8. Trio Tumma Yö 13.8. Lauritsalan Eläkkeensaajat Yhteislaulutilaisuudet kesäteatterilla su klo 18−19 14.6. Lappeenrannan Naislaulajat 12.7. Lappeenrannan Naislaulajat 9.8. Kuoromiehet Muista myös: Satamatorilla torikaraokea ke 10.6., 8.7. ja 5.8. klo 19−21! Katalaanirunon ilta ti 5.5. klo 18–19, pääkirjaston musiikkisali Barcelonalainen Joan Duran lukee runojaan (runot tulkitaan myös suomeksi). Ilta järjestetään yhteistyössä Lappeenrannan Suomi-Espanja -seuran kanssa. Kevään viimeinen kielikahvila ti 12.5. klo 15–16, pääkirjaston ala-aulan kokoustila Kielikahvilassa jutellaan yhdessä suomen kielellä eri aiheista, tarkoitettu kaikille suomen kielen harjoitusta kaipaaville. Ariana Nalda Kirjastossa tapahtuu Lintuilta ti 12.5. klo 18–19.30, pääkirjaston musiikkisali Luento lintuharrastuksesta ja lintukävely kirjaston lähiympäristössä. Käkitutkija, lintuaktiivi Jarkko Rutila vetää. Kevään viimeinen yhteislaulutilaisuus to 21.5. klo 17–18, pääkirjaston musiikkisali Laulattajana Antti Taipale Lastenkonsertti Soudan pitkin maailmaa ma 18.5. klo 10–10.30, pääkirjaston lainaushalli Esiintyjinä Jani Pola ja Sanna Kemppainen, sävellykset Kaj Chydeniuksen kynästä suomalaisten runoilijoiden teksteihin. Lasten- ja nuortenosasto museoilla la 8.8. klo 11–15 (Linnoituksen vanhan kaupungin päivät) Kevään viimeiset pääkirjaston lukupiirit to 21.5. klo 14–15 (ala-aulan kokoustilassa) keskutellaan Siri Hustvedtin Säihkyvästä maailmasta ja klo 17.30–18.30 (satuhuoneessa) Nir Baramin kirjasta Hyviä ihmisiä. Poikkeuksellisia aukioloja toukokuussa ja kesällä: Joutsenon kirjasto on kiinni remontin vuoksi 11.–30.5., pääkirjasto on kiinni 22.5. ja 29.5. ja eri kirjastoissa on kesäaukiolojen lisäksi myös muita poikkeusaukioloja. Tarkista aukioloajat ja erityistilanteet www.lappeenranta.fi/kirjasto tai kirjastosta! Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 2/2015 | 23 Kulttuuria kansalle ry lähikulttuuria Lappeenrannan kesäteatterissa 24.6.–2.8. Albatrossi ja Heiskanen Lappeenrannan kesäteatterissa nähdään Junnu Vainion lauluihin perustuva hauska ja koskettava näytelmä Albatrossi ja Heiskanen. Yksi Suomen suosituimmista musiikkinäytelmistä saa ensi-iltansa keskiviikkona 24.6.2015. Junnu Vainio osasi kiteyttää suomalaisen mielentilan ehkä paremmin kuin kukaan muu; Sellaista elämä on, Albatrossi, Vanhoja poikia viiksekkäitä, Käyn ahonlaitaa ja parikymmentä muuta tuotteliaan legendan suosikkilaulua kajahtaa tänä kesänä yleisön sydämiin Lappeenrannan linnoituksessa. Albatrossia ja Heiskasta on esitetty vuodesta 1992 suurella menestyksellä eri puolilla Suomea. Nyt esitys nähdään Lappeenrannassa. Lavalla Eppu Salminen, Anneli Ranta, Jarkko Tiainen, Tatu Siivonen, Saara Lehtonen ja Birgitta Putkonen sekä nelihenkinen livebändi Käsikirjoitus: Jukka Virtanen Ohjaus: Matti Kuikkaniemi Esitykset Linnoituksessa, Kristiinankatu 2 B klo 19, ensi-ilta klo 19 klo 19 klo 19 HEINÄKUU ke 1.7. klo 19 to 2.7. klo 19 ma 6.7. klo 19 Sankareita Hiekkalinnalla Tänäkin kesänä Karuselli ja Pikkujuna pyörittävät pikkuväkeä Hiekkalinnalla, joka täyttyy toinen toistaan upeammista veistoksista ja sankaritarinoista. Myös Katujuna puksuttaa vierailijoita linnalle entiseen tahtiin. to ti ke to 23.7. klo 14 ja 19 28.7. klo 14 ja 19 29.7. klo 19 30.7. klo 14 ja 19 ELOKUU la 1.8. klo 14 ja 19 su 2.8. klo 14 en ra nna n ka upunki 24 ap pe nt a Wi Lipunmyynti: Kehruuhuone (Kristiinankatu 20), puh. 040 833 7788 Väliaikatarjoilujen varaukset: myynti@kehruuhuone.fi, puh. 050 5739 322 Ryhmämyynti: myynti@lappeenrannankesateatteri.com, puh. 041 477 2949 Avoinna 6.6.–30.8 . HEROES ra en Osta liput Tiketistä! www.tiketti.fi/puh. 0600 11616 Tiketin lippuihin lisätään palvelumaksu 2,50 € Esityskaudella lippuja myydään kesäteatterilla 1 h ennen esitysten alkua. Tänä kesänä Hiekkalinna kohoaa Lappeenrannan Linnoitusniemen kärjessä jo 12. kerran. Paikallisia asukkaita ja matkailijoita viehättävä vetonaula avautuu kesäkuun kuudes päivä ja linnaan voi tutustua aina elokuun lopulle asti. Alueelle on vapaa pääsy. Ehdotuksia Hiekkalinnan teemaksi kysyttiin tällä kertaa Hiekkalinnan Facebook-sivujen välityksellä. Hyviä ehdotuksia saatiin kaikkiaan yli 80. Monissa vastauksissa ehdotettiin satuhahmoja, kuten Muumeja, Disney-hahmoja, Astrid Lindgrenin sankareita ja Mauri Kunnaksen Koiramäen väkeä. Muita teemaehdotuksia olivat muun muassa maailman seitsemän ihmettä, Lappeenrannan historia, liikennevälineet, Joutsenlampi ja rakkaus. Hiekkalinnan yrittäjän Jukka Lakelan korvissa myös ”Koneeseen kadonnut” kuulosti hauskalta. Kesän 2015 teemaksi Lakela tiivisti Sankarit eli Hiekkalinna Heroes, jotka edustavat fantasiaa, urheilua sekä tosielämää. – Teeman pitää vedota mahdollisimman monentyyppisiin kävijöihin. Visuaalisuudella on myös suuri rooli teemaa valittaessa, Lakela taustoittaa. – Mitä tahansa supersankareita Hiekkalinnalle ei voida kuitenkaan tuoda. Aina ensin täytyy varmistaa hahmojen käyttöoikeudet, hän lisää. Hiekkalinnalla on myös runsaasti tapahtumia ja ohjelmaa. Seudullinen elinkeinoyhtiö Wirma Lappeenranta tuo alueelle Karusellin ja Pikkujunan lasten iloksi. Hiekkalinnan alueella toimii myös kaupungin matkailuinfo. Yritykset ja yhdistykset voivat tulla kumppaneiksi Hiekkalinnalle. Alueelle tarvitaan erilaisia tapahtumia, tuotteita ja palveluja täydentämään Etelä-Karjalan suosituinta matkailukohdetta. Hiekkalinnan mahdollisuuksista ja katujunan mainostilasta voi ottaa yhteyttä Jukka Lakelaan sähköpostitse jukka.lakela@kreature.fi. e app rma L Väliaikatarjoilut: Kesäteatterin väliaikatarjoilusta huolehtii Kehruuhuoneen keittiö. Kesto: noin 2 h (sis. väliajan) Liput: 26/23/18 € Lappeenrannan kaupunki ti 7.7 klo 19 ke 8.7. klo 19 to 9.7. klo 14 ja 19 ma 13.7. klo 19 ti 14.7. klo 14 ja 19 ke 15.7. klo 19 to 16.7. klo 19 ma 20.7. klo 19 ti 21.7. klo 14 ja 19 ke 22.7. klo 19 KESÄKUU ke 24.6. to 25.6. ma 29.6. ti 30.6. Lue lisää: www.lappeenrannankesateatteri.com L Perjantai 7.8. Linnoituksen isännän juhlapäivä Lauantai 8.8. Linnoituksen perhepäivä Sunnuntai 9.8. Linnoituksen historiallinen päivä Linnoituksen vanhan kaupungin päivät 7.−9.8. Tulet palaavat linnoitukseen Lappeenrannan kaupunki järjestää yhteistyössä linnoituksen alueen toimijoiden ja paikallisten kulttuurituottajien kanssa koko kaupungin yhteisen Linnoituksen vanhan kaupungin päivät 7.–9.8.2015. Päivillä juhlistetaan Lappeenrannan kaupungin vuosipäivää, nimetään Linnoituksen uusi isäntä ja tuodaan esille linnoituksen historiaa. Juhlaviikko aloitetaan Keisarillisilla jalanjäljillä -draamakierroksella ja Toivo Kuulan konsertilla jo keskiviikkona 5.8. Linnoituksen vanhan kaupungin päivät käynnistyvät perjantaina 7.8. Linnoituksen isännän julkistamisella klo 18. Lauantai-iltapäivä on erityisesti suunnattu lapsiperheille. Sunnuntai aloitetaan ekumeenisella tapahtumalla ja linnoituksen historiallinen päivä jatkuu työnäytöksin ja musiikkiesityksin. Linnoituksen vanhan kaupungin päivät päätetään yhteislaulutilaisuuteen. Tapahtumat ovat pääosin maksuttomia lukuun ottamatta konsertteja ja erikseen ilmoitettuja tapahtumia. Linnoituksen perinne elää nykyajassa. Lappeenrannan kaupungin tapahtumapalvelut – Lappeenranta Event koordinoi Linnoituksen vanhan kaupungin päivien järjestelyjä. Lisätietoja: tapahtumatoiminnan koordinaattori Jorma Kallio, puh. 0400 155 597 tai osasto sihteeri Eira Kylmälä, puh. 040 747 8966.
© Copyright 2024