Lataa koko dokumentti

UUDEN ASUKKAAN OPAS
English Summary, page 40
Информация на русском языке, стр. 42
UUDEN ASUKK AAN OPAS
3
sisältö
TERVETULOA ASUKKAAKSI
HYVÄNTUULISEEN
LAPPEENRANTAAN
-3
KOULUTUS
5-7
MATKAILU
• Asiakaspalvelukeskus Winkki palvelee
kaupungintalossa
4-5
6-9
10 - 11
LAPPEENRANTA – KANSAINVÄLINEN
YLIOPISTOKAUPUNKI IDÄN JA
LÄNNEN PORTILLA
ASUMINEN
• Koti kävelymatkan päässä
• Asukkaiden ääni kuuluviin alueraatien
välityksellä
• Asuinympäristöjä moneen makuun
1-13
LIIKENNE
14-15
TYÖMAHDOLLISUUDET
16-17
•
•
•
•
LAPSIPERHEET
• Reggiolaisuus rantautui Ruoholammelle
• Vertaistukea, mallia ja perinteitä
avoimesta päiväkodista
18-19
NUORET
30-34
KULTTUURI
35
ELÄIMET
36-37
KIERRÄTYS JA JÄTEHUOLTO
38-39
ELINKEINOELÄMÄ
0-1
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
40
4
ENGLISH SUMMARY
ИнформацИя на русском языке
• Nuorisotoimi proudly presents
• Jännä ME-henki yhdistää
• Apu on lähellä
• Päivystyksessä hoidetaan äkillisesti
sairastuneita
TErvETUlOA lAPPEENrANTAlAISEKSI
|
LIIKUNTA
Kätevästi bussilla
Rantaraittia pitkin satamasta yliopistolle
Lentäen kotikentältä Keski-Eurooppaan
Allegrolla puolessatoista tunnissa Pietariin
• Kaukaan kautta Switchille
• Kaksi kolmesta toimii palvelualalla
• Pohjoismaiden suurin Hiekkalinna nousee
Linnoituksen niemeen kesäisin
• Upea Tuosa lumoaa ja haastaa
• Helmiä Lappeenrannasta
8-9
OPISKELU
• Noin 8000 opiskelijan korkeakoulukampus Skinnarilassa
• Tuulesta energiaa
• Esiopetus valmistaa kouluun
• Itä-Suomen suomalaisvenäläisessä koulussa
opitaan venäjää
• IB-lukion ja armeijan jälkeen Englantiin
opiskelemaan
• Kaupunkilaisten yhteinen virkistysalue
Myllysaaressa
• Leikkiä ja temmellystä Lasten liikuntamaassa
• Liikunta pitää kaupungin vireänä
•
•
•
•
•
•
Teatteria kaikenikäisille ympäri vuoden
Tapahtumahelmiä isoille ja pienille
Konserttimusiikkia klassisesta viihteeseen
Löytäisitkö itsesi museosta?
Enemmän irti lukukokemuksesta kirjastossa
Taiteen perusopetus tarjoaa mahdollisuuden
syventyä eri taiteenaloihin
• Kaupungin kulttuuriavustukset
• Apua ja tukea lemmikkien terveysongelmiin
pieneläinvastaanotolta
• Kierrätys – helppoa ja hyödyllistä
• Kilpailukykyinen kaupunki luo edellytykset
menestykseen
• Lappeenranta-henki syntyy tiimityöstä
• Apua koko perheen sijoittumiselle Lappeenrantaan
UUDEN ASUKKAAN OPAS
JULKAISIJA:
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, 011
ULKOASU JA TAITTO:
MAINOSTOIMISTO TERRAMARE OY
TOIMITUSKUNTA:
ALINA KUJANSIVU, MERVI PALONEN,
MIRKA RAHMAN JA SAMI SOLJANSAARI
YHTEISTYÖSSÄ KAUPUNGIN TOIMIALOJEN
KANSSA
PAINOPAIKKA:
PUNAMUSTA OY
VALOKUVAT:
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI
U U D E N A S U K K A A N O PA S
JULKAISIJA EI VASTAA LEHDEN JULKAISUN JÄLKEISISTÄ
MUUTOKSISTA.
TERVETULOA
asukkaaksi hyväntuuliseen Lappeenrantaan!
TÄHÄN TERVETULOA LAPPEENRANTALAISEKSI -LEHTEEN ON KOOTTU OLEELLISTA
TIETOA LAPPEENRANNASTA JA KAUPUNGIN PALVELUISTA. TARKOITUKSENA ON
HELPOTTAA KAIKKIEN PERHEENJÄSENTEN
SOPEUTUMISTA JA ALOILLEEN ASETTUMISTA UUDELLA KOTISEUDULLA. LEHDESTÄ
LÖYTYY ARJEN SUJUMISTA HELPOTTAVAA
LAPPEENRANTA
TIETOA JA VINKKEJÄ VAPAA-AJAN HARRASTUKSIIN.
Perustettu 1649
Asukasluku 72 000
Pinta-ala:
• Maapinta-alaa 1433 km2
• vesipinta-alaa 290 km2
Asukastiheys 50 as/maa-km2
Työpaikkoja 32 000
Tuloveroprosentti 19,50
Asiakaspalvelukeskus Winkki
palvelee kaupungintalossa
Lappeenrantalaiset voivat hoitaa valtaosan
kaupungin palveluihin liittyvistä asioistaan
kaupungintalon ensimmäisessä kerroksessa
sijaitsevassa asiakaspalvelukeskus Winkissä.
Asiakkaiden käytössä on asiakaspäätteet ja
saatavilla on kaikkien toimialojen lomakkeita.
Winkin palveluneuvojat Sari Hölsä,
Minna Luotela ja Sari Piironen palvelevat
asiakkaita pääsääntöisesti kaikissa kaupungin toimialaan liittyvissä asioissa. He
opastavat myös lomakkeiden täytössä ja
nettiasioinnissa sekä ohjaavat asiakkaan
tarvittaessa kaupungin muualla sijaitseviin
palvelupisteisiin.
Joutsenon ja Ylämaan asiakaspalvelupisteet toimivat samalla periaatteella Winkin
rinnalla.
Osan hakemuksista ja ilmoittautumisista
voi hoitaa kotitietokoneelta kaupungin sähköisissä palveluissa, jotka löytyvät helposti
kaupungin verkkosivujen etusivun linkistä.
Palautteesi kaupungille kulkee kätevästi
Winkin nettisivun palautteet ja tiedustelut
-linkin välityksellä.
vakituisen asuinrakennuksen
kiinteistöveroprosentti 0,32
Yleinen kiinteistöveroprosentti
1,00
Alueellinen sijainti:
• Etelä-Karjalan maakunta
Winkissä palvelevat:
Sari Hölsä (ylh.),
Minna Luotela ja
Sari Piironen.
Lisää tietoja löydät kaupungin verkkosivuilta
www.lappeenranta.fi.
Asiakaspalvelukeskus Winkki
Lappeenrannan kaupungintalon 1. kerros
Avoinna ma–pe klo 8–16
Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta
Puhelin 05 616 2220 , Faksi 05 616 3998
winkki@lappeenranta.fi
Sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa palvelee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
www.eksote.fi.
rajakaupunki:
• Suomen ja venäjän välistä rajaa
70 km kaupungin alueella
Kuntaliitokset:
• lappeen kunta 1967
• lauritsalan kauppala 1967
• Nuijamaan kunta 1989
• Joutsenon kaupunki 2009
• Ylämaan kunta 2010
Naapurikunnat:
• luumäki
• lemi
• Taipalsaari
• ruokolahti
• Imatra
• Miehikkälä
Etäisyyksiä:
• Helsinki 221 km
• Pietari 215 km
• lahti 148 km
• Imatra 35 km
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
3
Lappeenranta –
kansainvälinen yliopistokaupunki
idän ja lännen portilla
Ruotsin kuningatar Kristiina myönsi
Lappeenrannalle kaupunkioikeudet
vuonna 1649.
LAPPEENRANTA ON LUONNONLÄHEINEN JA IDYLLINEN KAUPUNKI
EUROOPAN NELJÄNNEKSI SUURIMMAN
JÄRVEN, SAIMAAN ETELÄRANNALLA,
VIREÄ KAAKKOIS-SUOMEN KAUPALLINEN KESKUS JA KANSAINVÄLINEN
YLIOPISTOKAUPUNKI.
Willimies on Lappeenrannan
vaakunakuvio.
4 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
Erityisesti parin viimeisen vuosikymmenen aikana
Lappeenranta on muuttunut paljon. Asukasluku
on noin 7 000. Kaupungissamme asuukin selvästi
yli puolet koko Etelä-Karjalan maakunnan asukkaista. Perinteisen teollisuuskaupungin elinkeinorakenne on monipuolistunut, ja Lappeenranta on
muuttunut palvelujen kaupungiksi.
Lappeenranta on myös maakunnassaan merkittävä kunta- ja palvelurakenteiden uudistaja.
Vuonna 009 toteutettiin Joutsenon kuntaliitos ja
vuonna 010 Ylämaan kuntaliitos. Etelä-Karjalan
maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin luomisessa Lappeenranta on toiminut veturina.
Niin menneinä vuosina kuin nykyäänkin Lappeenranta sijaitsee näköalapaikalla idän ja lännen
portilla. Hyviä liikenneyhteyksiä kaikkiin ilmansuuntiin on kautta aikojen pidetty täällä elinvoimaisuuden elinehtona.
Lappeenrannalla on värikäs historia kahden
kulttuurin välissä. Nykyisin kaupungin alueella on
kolme rajanylityspaikkaa: Nuijamaa, Vainikkala ja
Saimaan kanava.
Jo keskiajalla Lappeenrannan nykyinen satama-alue tunnettiin Lapveden markkinapaikkana.
Se oli muun muassa tervakaupan kannalta niin
huomattava paikka, että vuonna 1649 Ruotsin kuningatar Kristiina allekirjoitti kaupungin perustamisasiakirjan. Kaupungin ruotsinkieliseksi nimeksi
tuli Villmanstrand. Willimies on Lappeenrannan
vaakunakuvio.
Leiri- ja varuskuntakaupungista
kansainväliseksi yliopistokaupungiksi
Kaupunkimme rakentui alkujaan vanhaan kaupunkiin eli Linnoitukseen. Ratsuväkimuseoineen
Linnoituksen alue kertoo tarinaa idän ja lännen rajalla sijaitsevan rajakaupungin synnystä. Kansainvälisyys on näkynyt elinpiirissämme monin tavoin
kautta historian; elinkeinoelämässä, kulttuurissa ja
seuraelämässä. Varuskuntakaupungissa on totuttu
paraateihin ja juhlallisuuksiin.
Lappeenranta on ollut keskeinen paikkakunta
Suomen historian monessa käänteessä. Salpalinja
kulkee Lappeenrannan kautta.
Sodan jälkeen sulkeutuneiden rajapuomien
läpi virtaa nyt päivittäin venäläisturisteja ostoksille. Kaupunkimme on vakiinnuttamassa asemaansa
EU:n ja Venäjän välisen innovaatioyhteistyön areenana ja kansainvälisten lentoyhteyksien ansiosta
olemme nyt entistä lähempänä Euroopan metropoleja.
Lappeenranta on kasvanut ja kehittynyt
1800-luvun lopun Suomen suuriruhtinaskunnan
leirikaupungista ja itsenäisen Suomen varuskuntakaupungista kansainväliseksi yliopisto- ja matkailukaupungiksi, joka tunnetaan niin Keski-Euroopassa kuin Venäjälläkin.
LUONTOA
JA
LU
PALVE
AIN- Ä
S
N
A
K
YTT
Y
S
I
L
VÄ
LUA
E
OPISK
RIA
TUU
KULT
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
5
ASUMINEN
KOTI
LAPPEENRANTA YLLÄTTI MEKSIKOLAI-
SEN HAMMASLÄÄKÄRI Sonia Rubio
CaStRon TÄYSIN. KUN MUUTTOKUORMA SUUNTASI KESÄLLÄ 008 MEKSIKOSTA KOHTI UUTTA KOTISEUTUA, HÄN
PELKÄSI, ETTÄ EDESSÄ OLISI YKSINÄISIÄ
KUUKAUSIA TUNTEMATTOMIEN IHMISTEN JOUKOSSA, TOISIN KÄVI. LAPPEENRANTALAISET OTTIVAT TULOKKAAT
TUTTAVALLISESTI VASTAAN JA KOHTA
SONIA KUULUI JO KANSAINVÄLISEEN
NAISTEN KERHOON.
6 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
kävelymatkan päässä
Sonia, Veli-Matti ja Sofia
asuvat ihanassa vanhassa
kerrostalossa Rakuunamäellä
Sonia ei tiennyt Suomesta juuri mitään tavatessaan
tulevan aviomiehensä Veli-Matti Juntusen kotikaupungissaan Meksiko Cityssä.
– Kun sitten menimme naimisiin, ymmärsin,
että jonakin päivänä asuisimme kaukaisessa Pohjolassa. Ajattelin, että parempi muuttaa Suomeen
ennemmin kuin myöhemmin; nuorena on helpompi sopeutua, Sonia naurahtaa.
Silti muuttoja ehti kertyä Meksikossa, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa lukuisia ennen Suomeen ja
Lappeenrantaan kotiutumista.
Lappeenrannassa sopivia asuinalueita on tarjolla runsaasti keskustassa, keskustan tuntumassa ja myös lyhyiden välimatkojen päässä uusilla
asuinalueilla sekä maaseudulla. Mieleisin vaihtoehto löytyi Rakuunanmäeltä, ihanasta vanhasta
punatiilikerrostalosta, jossa myös Veli-Matin vanhemmat asuvat.
– Aiemmissa asuinkaupungeissamme oli miljoonia ihmisiä ja pitkät välimatkat joka paikkaan,
turvatontakin ja joskus yksinäistä. Täällä Lappeenrannassa kaikki on toisin. Suomea opiskelin Aktivan järjestämällä kielikurssilla ja olen suorittanut
myös yleisen kielitutkinnon. Ammattialani termejä
opin hammashoitajan harjoittelupaikassani, Sonia
kertoo.
Sonian ja Veli-Matin Sofia-tytär käy koulua Kesämäenrinteen englanninkielipainotteisella luokalla. Perheen yhteinen kieli on espanja. Sofia puhuu sekä espanjaa että suomea, mutta suomi on
vähitellen pääsemässä voitolle.
Veli-Matti muutti Lappeenrannasta maailmalle
päästyään ylioppilaaksi vuonna 1989.
– Parissakymmenessä vuodessa entisestä koulukaupungistani on tullut kansainvälinen yliopistokaupunki.
Myös palvelut ovat kehittyneet huimasti. Vaikka kaupunki on kasvanut, asumme silti luonnon
keskellä. Harrastuksissa on valinnanvaraa, yksi
löytyy vaikka joka päivälle. Kaikki on lähellä ja
edullista, siksi mahdollisuuksia on enemmän kuin
suuremmissa kaupungeissa. Soniastakaan ei enää
tunnu, että asuisi kaukaisessa Pohjolassa, Veli-Matti kuvailee.
Sonia tietää, että Lappeenrannasta pääsee
nopeasti maailmalle ja nykyisen tekniikan ansiosta kotiväkeen voi olla yhteydessä milloin haluaa:
– Meksikoon matkustamme vanhempiani ja sisaruksiani tapaamaan kerran vuodessa. Netin ja
puhelimen välityksellä pidämme heihin yhteyttä
viikoittain.
Asukkaiden ääni kuuluviin
alueraatien välityksellä
Lappeenrannassa on aktiivista asukastoimintaa. Lappeenrannan kaupunki tukee
asukkaiden osallisuutta ja arvostaa asukas- ja toimijayhteistyötä voimavarana.
Jo vuodesta 006 alkaen on Lappeenrannassa toiminut kaupungin eri alueilla
asukasyhdistysten ja muiden sidosryhmien edustajista koottuja alueraateja,
jotka keskittyvät omien asuinalueidensa
viihtyvyyden parantamiseen.
Aluetoiminnan tavoitteena on, että
asukkaiden omatoimisuus lisääntyy,
asukasviihtyvyys ja turvallisuus paranevat sekä alueen yhteisöllisyys paranee ja
kasvaa asukkaiden yhteisen toiminnan
seurauksena.
Alueraadit kutsuvat oman alueensa
asukkaita keväisin asukasfoorumeihin
keskustelemaan ja ottamaan kantaa
ajankohtaisiin asioihin.
Alueraatien puheenjohtajat muodostavat kaupunkiraadin ydinjoukon.
Kaupunkiraati kutsuu omalta osaltaan
kaupunkilaiset kaikkien kaupunginosaalueiden yhteiseen Asukkaiden Lappeenranta -tilaisuuteen aina vuoden
lopulla.
Lappeenrannan alueraadit
•
•
•
•
•
•
Eteläinen
Joutseno
Keskusta
lauritsala
läntinen
Pohjoinen
Lappeenrannan kaupungin asukasyhteyshenkilö Pia Mantere
puh. 040 549 4740
pia.mantere@lappeenranta.fi
www.lappeenranta.fi->Palvelut->
Asukas- ja aluetoiminta
Asukasfoorumeita järjestetään vuosittain jokaisella alueella.
www.lappeenranta.fi/
asukas- ja aluetoiminta
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
7
asuinympäristöjä
moneen makuun
Järvimaisemia, keskikaupungin sykettä tai maase ud
LAPPEENRANTALAISILLA ON POIKKEUKSELLISEN PALJON VAIHTOEHTOJA
VALITA MINNE PÄIN LAAJAA KAUPUNKIA PYSTYTTÄISIVÄT KOTINSA.
Upeita asuinpaikkoja – kuten Pikisaari ja Rapasaari – löytyy aivan kaupungin keskustan tuntumasta
Saimaan rannalta. Seuraavana rakennusvuorossa
on Viipurin vanerin alue. Myös kaupungin keskustaajamaan ja sen tuntumaan nousee lähivuosien
varrella uusia kerrostaloja.
Tontti takuuvarmasti
Kaupungin tonttitakuun piiriin kuuluvat ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetut asuinrakennukset
sekä yritysten toimitilat ja varastorakennukset.
Useimmiten tontinetsijät selaavat vaihtoehtoja ensin kaupungin kotisivuilta ja poikkeavat sen
jälkeen kaupungintalolle kysymään menettelytavoista ja keskustelemaan vaihtoehdoista.
Omakotitontteja on eniten tarjolla kaupungin
länsisuunnalla Ruoholammella. Laihian alue on
mahdollinen seuraava rakennusaluevaihtoehto.
Tavoitteena on, että vapaita tontteja löytyisi eri
8 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
puolilta kaupunkia. Joutsenon hyvien palvelujen
keskustaajamassa tontteja löytyy vielä Lampikankaalta, Pulpilta ja Martikanpellolta sekä Pöyhiänniemestä. Rauhan alueelle avataan uusi Repokankaan pientaloalue, joka palvelee muun muassa
kehittyvän matkailualueen henkilöstöä.
Jos haluaa väljyyttä ja tilaa ympärilleen, kannattaa tutustua kaupungin tontteihin esimerkiksi
Ylämaalla. Rakennuspaikka olisi hyvä valita mahdollisimman läheltä kyläyhteisöä ja sen palveluja,
jotta kauppareissut ja lasten koulukyydit sujuisivat
mutkattomasti.
Taajama pyöristyy
Lappeenrannan taajama-alueen nykyistä pitkulaista muotoa pyöristetään. Tavoitteena on, että Lappeenrannan ja Joutsenon välinen alue rakentuu
yhteen, mutta lännessä kasvun rajaksi on määrätty
Mikkelintien ja kuutostien risteys. Etelässä laajen-
KUVA: ARKKITEHTISUUNNITTELU JUKKA TIKKANEN OY
LISÄTIETOA ASUMISESTA
ENERGIA- JA VESIHUOLLON
LIITTYMISSOPIMUKSET
lappeenrannan Energia Oy
Simolantie 18, puh. 020 690 505
www.lappeenrannanenergia.fi
HAJA-ASUTUKSEN PUHDAS- JA
JÄTEVESIHUOLTO
Talousvesitutkimukset:
Saimaan vesi- ja Ympäristötutkimus Oy
Hietakallionkatu 2, puh. 020 779 0470
Jätevesiasiat:
lappeenrannan seudun ympäristötoimi
Pohjolankatu 14, puh. 05 616 4385
VUOKRA-ASUNNOT
lappeenrannan Asuntopalvelu Oy
valtakatu 44, puh. 0204 96 3200
www.aspakoti.fi
lisätietoja muista suuremmista arava-,
korkotuki- ja vapaarahoitteisia vuokraasuntoja välittävistä yhteisöistä
www.lappeenranta.fi->Palvelut->
Asuminen->Vuokra-asunnot
RAKENTAJAN PAKETTI
www.lappeenranta.fi->Palvelut->
Rakentaminen
Viipurin vanerin alueelle rakentuu lähivuosina uusi asuinalue.
Tietoja korkotukilainoista, asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista saa kaupungin
asuntotoimistosta
www.lappeenranta.fi->Palvelut->Asuminen
se udun rauhaa
TONTTITAKUU
tuminen kohdistuu Mustolan, Pajarilan ja Myllymäen alueille. Pohjoisessa siintää saaria, joille asutus levittäytynee tulevaisuudessa.
Asutusta, kauppapalveluja ja yritystoimintaa
keskitetään valtateiden varsille ja pääliikenneväylien risteyskohtiin, jotta joukkoliikenne sujuisi ja
turha ajaminen vähenisi.
Kaupunki tarjoaa kaikille rakentajille
tonttitakuun. Kaikki tonttia kaipaavat,
niin omakotitalon rakentajat kuin yrittäjätkin, sellaisen saavat.
HYVÄ TIETÄÄ
• vapaat tontit on esitelty
kaupungin kotisivuilla
www.lappeenranta.fi->Palvelu->
Kaavoitus->Vapaat tontit
Uusin tonttitieto löytyy myös
eKarjala-maakuntaportaalin
Tonttipaikka-palvelusta.
• Kerrostalorakentaminen lappeenrannassa on ollut aktiivista
viime vuosina ja uusia kerrostaloja on noussut muun muassa
keskustaan.
• vuokra-asuntoja voi hakea
lappeenrannan Asuntopalvelu
Oy:stä. Tarjolla on myös asumisoikeusasuntoja ja osaomistusasuntoja.
YHTEYSTIETOJA
vapaat tontit:
Winkki puh. 05 616 2220
winkki@lappeenranta.fi
lappeenrannan kaupungin
kaavoitusasiat
puh. 0400 182 997
lappeenrannan kaupungin
rakennusvalvonta:
itäpuolen lupa-asiat
puh. 040 130 9081
länsipuolen lupa-asiat
puh. 0400 752 990
Joutsenon alueen lupa-asiat
puh. 040 596 3883
haja-asutusalueen sekä
Ylämaan lupa-asiat
puh. 0400 925 210
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
9
OPISKELU
Noin 8000 opiskelijan
korkeakoulukampus Skinnarilassa
SKINNARILAN KAMPUKSELLA OPISKE-
LEE NOIN 8000 KORKEAKOULUOPISKELIJAA. LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN
YLIOPISTON JA SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN YHTEINEN KAMPUS ON
SUOMESSA AINUTLAATUINEN.
KAMPUKSELLA SIJAITSEE MYÖS
TECHNOPOLIS SKINNARILA. KORKEAKOULUISSA JA LÄHEISISSÄ TEKNOLOGIAYRITYKSISSÄ TYÖSKENTELEE NOIN
000 KAUPUNKILAISTA. SKINNARILAN
KAMPUKSESTA HALUTAANKIN KEHITTÄÄ VARSINAINEN GREEN CAMPUS
TUULIVOIMALOINEEN.
Tekniikan ja talouden yliopisto
Tuulesta energiaa
asunut Aapo Koivuniemi haki Lappeenrannan
yliopistoon heti kirjoitettuaan ylioppilaaksi.
– Monet kavereistanikin tulivat kanssani
samaan aikaan Lappeenrantaan opiskelemaan.
Nyt pari heistä on jo edennyt tohtoriopintoihin
asti, itsekin tohtoriopintoja suunnitteleva Koivuniemi kertoo.
Kansainvälinen perusvire
aapo Koivuniemi valmistui matematiikan maisteriksi Lappeenrannan
teknillisestä yliopistosta vuonna
011. Tuulienergiaan erikoistuneen
Koivuniemen mielestä Skinnarilan
kampuksen opiskelijoilla on loistava
mahdollisuus suunnitella itselleen
yksilöllisiä opintosuunnitelmia.
– Aloitin opinnot tietotekniikasta, vaihdoin pääaineeni sovellettuun
matematiikkaan ja tein diplomityön
tuulivoimasta. Opiskelijat hyötyvät
eri tieteenalojen sekä myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun sujuvasta yhteistyöstä. Jos jotain oppiainetta
ei voi opiskella yliopistossa, todennäköisesti ammattikorkeakoulussa voi.
Lappeenrannassa syntynyt, mutta Kymenlaaksossa kouluvuotensa
10 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
Hän pitää Lappeenrannan perusvirettä kansainvälisenä ja Skinnarilan kampusta melkeinpä vapaavaltiona.
– Minulla ehti olla opiskeluaikana pari venäläistä, puolalainen ja egyptiläinen kämppis.
Kampuksen jalkakäytävään ei ole syyttä kirjoitettu, että tästä alkaa Skinnarilan vapaavaltio,
kampuksellahan on kaikkea ravintoloista kuntosaliin asti, Koivuniemi naurahtaa.
Tuulivoimainsinöörinä TuuliSaimaa Oy:ssä
työkentelevä Aapo Koivuniemi on alusta asti
ollut mukana suunnittelemassa tuulipuistoja
Joutsenon Muukkoon ja Ruokolahdelle.
– Olen ollut mukana tekemässä mallinnusta
myös Yliopiston Green Campuksen tuulivoimalaan. Koen, että teen tärkeää työtä. Tuulivoima
on paikallinen energialähde, josta ei ole vaaraa
ympäristölle. Kulutuksen vähentämisen ohella
pystymme vähentämään kasvihuonepäästöjä
uusilla energiaratkaisuilla. Itse ostan tälläkin
hetkellä Lappeenrannan Energialta tuulisähköä. Jos joskus rakennan oman talon, saatan
hyvinkin pystyttää pikkuisen tuulivoimalan sen
läheisyyteen.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology) LUT on tekniikan ja
talouden opetukseen sekä tutkimukseen erikoistunut tiedeyliopisto. Sen kärkialoja ovat energiatehokkuus ja energiamarkkinat, strategisen tason
liiketoiminnan ja teknologian johtaminen, tieteellinen laskenta ja teollisten prosessien mallinnus
sekä vahva Venäjä-osaaminen, joka näkyy kaikissa
kärkialoissa.
Yliopistossa on noin 5500 tutkinto-opiskelijaa
ja 1000 työntekijää. Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita oli 386 vuonna 010 ja lähes sama määrä opiskelijoita oli mukana opiskelijavaihdossa.
Englanninkielisiä maisteriohjelmia on kymmenen.
LUT:n opiskelijat edustavat 47:ää eri kansallisuutta.
Monialainen ja kansainvälinen
ammattikorkeakoulu
Saimaan ammattikorkeakoulu on monialainen ja
kansainvälinen korkeakoulu, joka antaa koulutusta
yhteensä viidellä eri alalla: tekniikassa, sosiaali- ja
terveysalalla, liiketaloudessa, hotelli- ja ravintola-alalla sekä kuvataiteessa. Strategisia aloja ovat
käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen, johtaminen ja yrittäjyys sekä terveys- ja
hyvinvointipalvelut ja palveluprosessit.
Noin 3 000 opiskelijan ja 300 asiantuntijan
ammattikorkeakoulu toimii Lappeenrannassa
Skinnarilan kampuksella ja Imatralla Linnalan ja
Itä-Vuoksen kampuksilla. Nuorten koulutuksessa on valittavana kaikkiaan 16 suomenkielistä ja
neljä englanninkielistä koulutusohjelmaa. Lisäksi
Saimaan ammattikorkeakoulussa voi suorittaa aikuissovelluksessa (tarvittaessa myös työn ohessa)
ammattikorkeakoulun perustutkinnon, ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon sekä erikoistumisopintoja.
Avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa puolestaan
mahdollisuuden opiskella AMK-tutkintoon kuuluvia opintokokonaisuuksia tai niiden osia. Opiskelijaksi voi hakeutua kuka tahansa riippumatta iästä
tai pohjakoulutuksesta.
Ammattikorkeakoulun koulutuksella on vankat yhteydet työelämään ja se painottaa opetuksessaan muun muassa kansainvälisiä taitoja.
Maasotakoulu
Maasotakoulu järjestää maavoimien perus- ja
täydennyskoulutusta puolustusvoimien henkilöstölle – niin sotilaille kuin siviileillekin. Maavoimien
kadetit suorittavat osan sotatieteiden kandidaatin
ja maisterin tutkinnon opinnoistaan Maasotakoululla. Opintotarjontaan kuuluvat myös aliupseeriston sotilasammatilliset opinnot ja opistoupseerien
jatkokurssit. Lisäksi Maasotakoulu järjestää useita
jalkaväen täydennyskoulutustapahtumia.
ASUNTOTAKUU OPISKELIJALLE
lappeenrannan kaupunki, lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö
(lOAS) ja lappeenrannan teknillinen
yliopisto (lUT) sekä Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoavat opiskelijoille
asuntotakuun, jonka mukaan kaikki
lUTissa ja ammattikorkeakoulussa
opiskelunsa aloittavat saavat asunnon
lappeenrannasta. Asunto järjestyy
lOASin, lappeenrannan Asuntopalvelun
tai lappeenrannan teknillisen yliopiston
ylioppilaskunnan asunnonvälityspalvelun kautta.
Myös muiden oppilaitosten opiskelijat
voivat hakea asuntoa lOASin kautta.
lisätietoa: www.loas.fi
• Paikkakunnan oppilaitoksissa
voivat opiskella paitsi nuoret,
myös aikuiset monella eri tasolla.
• Opiskelija matkustaa edullisesti
joukkoliikenteessä. lappeenrannassa kirjoilla oleville opiskelijoille on tarjolla oma opiskelijan
kaupunkikortti ja 44 matkan
sarjakortti.
Joutsenon Opisto
Joutsenon opisto järjestää laaja-alaista avoimen
yliopiston, kielten, kirjoittamisen ja kuvataiteen
koulutusta.
• Kaupunki jakaa myös opintostipendejä lappeenrantalaisille
opiskelijoille opintomenestyksen
ja taloudellisen tilanteen mukaan.
Ammatilliset oppilaitokset
Etelä-Karjalan ammattiopisto on toisen asteen
ammatillinen oppilaitos, jossa koulutetaan nuoria
ammatillisiin perustutkintoihin. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi Etelä-Karjalan ammattiopistossa järjestetään ammatilliseen koulutukseen
ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta sekä valmentavaa ja kuntouttavaa
opetusta ja ohjausta.
Etelä-Karjalan aikuisopisto aKtiVa on ammatillinen oppilaitos, joka järjestää työelämä- ja
asiakaslähtöistä aikuiskoulutusta. AKTIVAssa toimii
myös Etelä-Karjalan oppisopimuskeskus.
HYVÄ TIETÄÄ
• Opiskelija-alennuksia saa teatterista (opiskelijat ovelta 10 euroa),
elokuvista, kaupunginorkesterin
konserteista ja urheilutapahtumista.
Opiskelijat hyötyvät eri tieteenalojen
sekä myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun sujuvasta yhteistyöstä. Jos jotain
oppiainetta ei voi opiskella yliopistossa,
todennäköisesti ammattikorkeakoulussa voi.
• Alennuksia tarjoavat myös monet kaupat ja liikkeet. Alennukset
ovat liikekohtaisia ja vaativat
yleensä virallisen opiskelijakortin
näyttämisen.
LISÄTIETOA KOULUTUKSESTA
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
www.lut.fi
Saimaan ammattikorkeakoulu
www.saimia.fi
Puolustusvoimien Maasotakoulu
www.puolustusvoimat.fi/
maasotakoulu
Joutsenon Opisto
www.joutsenonopisto.fi
Etelä-Karjalan ammattiopisto
www.ekamo.fi
Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA
www.ek-aktiva.fi
Etelä-Karjalan kesäyliopisto
www.kesyli.net
Etelä-Karjalan kansalaisopisto
www.ekko.fi
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
11
LIIKENNE
Kätevästi
bussilla
LAPPEENRANNAN TAAJAMA-ALUEELLA KULKEE
SEITSEMÄN PAIKALLISLIIKENTEEN BUSSILINJAA. LISÄKSI
LAPPEENRANNAN ALUEELLA KULKEE LÄHILIIKENTEEN
LINJA-AUTOJA ERI PUOLILLE KAUPUNKIA. MAASEUTUALUEEN LIIKENNETTÄ KAUPUNKI HOITAA OSTOLIIKENTEENÄ
TAKSEILLA JA PIKKUBUSSEILLA.
Vilkkain paikallislinjoista on Matkakeskuksen ja yliopiston välinen reitti. Keskikaupungilta yliopistolle pääseekin
bussilla arkisin viidentoista minuutin välein aamuvarhaisesta iltamyöhään. Aamuisin pääsee yliopistolle Imatralta
asti ilman vaihtoja ja takaisinpäin illansuussa.
Lappeenrannan kaupunki edistää bussilla kulkemista
esimerkiksi maksamalla liikennöitsijöille osan kaupunkikorttien ja sarjalippujen hinnoista. Opiskelijoille, nuorille
ja lapsille on omat kaupunkikorttinsa. Kaupunkikortilla
voi matkustaa rajoituksetta kaikissa linja-autoissa ja linjatakseissa Lappeenrannan kaupungin alueella 30 päivän
ajan. Korttia myydään Lappeenrannassa kirjoilla oleville,
ja sen voi ladata Matkahuollossa tai linja-autossa.
Jos kulkee Lappeenrannan ja naapurikuntien väliä
säännöllisesti, kannattaa ostaa 30 päivän seutukortti, jolla
voi kulkea rajoituksetta kaikissa Etelä-Karjalan kunnissa
Suomenniemeä lukuun ottamatta.
Lastenvaunujen ja rattaiden kanssa voi Lappeenrannan alueella liikkua busseissa ilmaiseksi.
Bussilla pääsee kätevästi myös Pietarin Allegro-junalle Vainikkalaan. Bussin odotusaika Vainikkalan asemalla
jää korkeintaan puoleen tuntiin olipa sitten menossa Pietariin tai tulossa Lappeenrantaan.
Aikataulut löydät kätevästi Wilimasta, jonne pääset
kaupungin verkkosivujen etusivulta, tai kaupungin verkkosivuilta Palvelut>Joukkoliikenne>Aikataulut
Rantaraittia pitkin
satamasta yliopistolle
Lappeenrannassa suositaan kevyttä liikennettä. Kevyen liikenteen raitteja
pääseekin ennen pitkää sujuvasti keskikaupungin halki kaupungin toiselta
laidalta toiselle laidalle.
Ranta-alueet rauhoitetaan kaiken kansan käyttöön. Saimaan rantoja
mukaileva kevyen liikenteen väylä Lappeenrannan satamasta teknilliselle
yliopistolle valmistuu pala palalta. Ympäri vuoden avoinna oleva Rantaraitti soveltuu parhaiten virkistyskäyttöön.
Asfaltoitu pyörätie Helsingintien tuntumassa on tulevaisuudessakin
nopeakulkuisin, jos esimerkiksi polkee työmatkaansa keskustasta yliopistolle pyörällä.
Kypärä päähän ja pyörän selkään
Pikisaaressa asuva Henna Pulkkis taittaa työmatkat pyörällä. Hennan mielestä Pikisaari on sopivan lähellä kaikkea. – Useimmiten poikkean keskustan ruokakaupoissa, mutta ei täältä automarketeillekaan ole kohtuuton
kävelymatka. En ole kaivannut omaa autoa, ja vaikka hankkisinkin auton,
kävelisin tai pyöräilisin silti keskustaan.
Hennan poika niclas Mäkeläinen on ottanut äidistä mallia. – Opin
kolmivuotiaana ajamaan pyörää, sopivassa kaarteessa sujuttelen jo äidin
ohikin, Niclas tokaisee.
1 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
Kansainväliset lentoyhteydet
avautuvat kotikentältä
LATVIALAINEN LENTOYHTIÖ AIR BALTIC TARJOAA
PÄIVITTÄISEN LENTOYHTEYDEN LAPPEENRANNASTA RIIKAAN. AAMULENNOLLA PÄÄSEE JOKA PÄIVÄ
SUORAAN RIIAN KAUTTA KAIKKIIN KESKEISIIN
EUROOPAN KOHTEISIIN JA ILTALENNOLLA TAKAISIN
LAPPEENRANTAAN. EUROOPAN PARHAAKSI LENTOYHTIÖKSI VUONNA 009 NIMETTY AIRBALTIC
ON KEHITTÄNYT REITTIVERKOSTOAAN JA PITÄNYT
KUSTANNUKSET KURISSA, JOTEN LENTOJA PYSTYTÄÄN TARJOAMAAN EDULLISILLA HINNOILLA.
Halpalentoyhtiö Ryanair lentää Lappeenrannan ja
Brysselin, Düsseldorfin ja Milanon väliä kahdesti
viikossa. Lappeenrantalaisille ja lähialueiden asukkaille avautuivat lentoyhteydet omalta kotikentältä välilaskupaikkojen kautta yli 00 kohteeseen
maailmalla, esimerkiksi Pariisiin, Lontooseen, Istanbuliin ja Frankfurtiin.
Lappeenrannassa vierailee vuosittain ulkomaalaisia turisteja enemmän kuin missään muussa
suomalaisessa kaupungissa Helsingin jälkeen. Uudet lentoyhteydet Eurooppaan tuovat tänne lisää
liikemiehiä sekä tutkijoita ja myös seikkailunhaluisia matkailijoita esimerkiksi viisumivapaille Viipurin risteilyille.
HYVÄ TIETÄÄ
• Paikallisliikenteen, lähiliikenteen
ja palvelulinjojen aikataulut sekä
reittikartat näet aikataulukirjoista
ja lappeenrannan kaupungin kotisivuilta, josta löytyy paikallisliikenteen aikatauluhaku Wilima.
• Matkakeskus sijaitsee rautatieasemalla. Sieltä lähtevät junien
lisäksi myös kauko- ja lähiliikenteen linja-autot.
• Junia lappeenrannasta lähtee
päivittäin 14 vuoroa, kaukoliikenteen busseja viitisenkymmentä
vuoroa.
• lentokenttä sijaitsee aivan
keskustan tuntumassa.
Allegrolla puolessatoista tunnissa Pietariin
KUVA: LEIF ROSNELL/VR GROUP
Nyt kannattaa lähteä vaikkapa päivän kulttuurimatkalle Pietariin. Nopeiden Allegro-junien ansiosta Pietari on lähempänä Lappeenrantaa kuin
koskaan aikaisemmin: vain noin puolentoista tunnin aikamatkan päässä. Rajamuodollisuuksiinkaan
ei tuhraudu ylimääräisiä minuutteja, koska ne hoidetaan junamatkan aikana.
Keskustasta Vainikkalan asemalle ja takaisin
pääset kätevästi bussilla, koska bussiaikataulut on
sovitettu juna-aikataulujen mukaisesti.
Kylkiäisenä Vainikkalantien varrella sijaitsevien kylien asukkailla on poikkeuksellisen hyvät joukkoliikenneyhteydet.
Bussiaikatauluja on saatavilla suomeksi, englanniksi ja venäjäksi Vainikkalan
asemalta, busseista, matkahuollosta ja
netistä.
LIIKENNEYHTEYDET LAPPEENRANNASSA
LINJA-AUTOLIIKENNE
Linja-autoasema: Matkakeskus ja matkahuollon bussirahtiasema, Ratakatu 1
puh. 000 4000
Linja-autoliikennettä varten on olemassa erilliset kaupunkikortit aikuisille,
opiskelijoille, veteraaneille, nuorisolle sekä lapsille.
Lisätietoja: www.lappeenranta.fi->Palvelut->Joukkoliikenne.
Seutulippu on käytössä kaikkialla muualla Etelä-Karjalan maakunnan alueella
paitsi Suomenniemellä.
JUNALIIKENNE
Rautatieasema: Matkakeskus, Ratakatu 3, puh. 0600 41900, www.vr.fi
LENTOLIIKENNE
Lentokentäntie 1 reittiliikenne: puh. 00 787 1800,
Oy Lappeenranta International Airport Ltd, www.lppairport.fi
AirBaltic Call Center Suomi, puh. 0600 18181 (1,70 €/min. + ppm)
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
13
TYÖMAHDOLLISUUDET
Antti VaHVaSELKä ON TYöSKENNEllYT TESTAUSINSINöörINä
THE SWITCHIllä vUODESTA 2007 AlKAEN.
SäHKöMOOTTOrEITA JA TUUlIvOIMAlOIDEN gENErAATTOrEITA vAlMISTAvA
YrITYS TYöllISTää lAPPEENrANNASSA
NOIN 50 TYöNTEKIJää. HEISTä MONET
OvAT lAPPEENrANNAN TEKNIllISESTä
YlIOPISTOSTA vAlMISTUNEITA ENErgIATAI SäHKöAlAN INSINöörEJä.
Kaukaan kautta
Switchille
14 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
Antin ensimmäinen työpaikka Lappeenrannassa
oli kesäpesti Kaukaan tehtailla kone- ja sähkökorjaajana.
– Viihdyin Kaukaallakin ihan hyvin, mutta kun
yliopistolla kuulin maininnan tästä nykyisestä
työnantajastani, päätin koettaa onneani. Ensi yrittämällä pääsinkin kesätöihin ja sen jälkeen sain
vakituisen työsuhteen. Löysin täältä myös diplomityön aiheen.
Antti valmistui sähkötekniikan diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta
vuonna 009. Opiskelujen loppusuoran hän veti
työn ohessa.
Antti sekä vaimonsa Tanja ovat kotoisin Savonlinnasta. Molemmat opiskelivat ensin Mikkelin ammattikorkeakoulussa, Antti tietotekniikkaa
ja Tanja ympäristötekniikkaa.
Lappeenrantaan he muuttivat, kun Antti
aloitti opinnot yliopistossa. Tanja kävi aluksi töissä Kouvolassa, mutta löysi pian koulutustaan vastaavan työpaikan Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta. Terveystarkastajan työn ohella hän
opiskelee nyt ympäristötekniikkaa yliopistossa.
Tulevaisuuden elinkeinoaloille
Antti ja Tanja ovat suunnanneet osaamistaan
tulevaisuuden elinkeinoaloille. Lappeenrannan
yliopisto on tarjonnut molemmille hyvän ponnahduslaudan.
– Erinomainen asia, että Lappeenrannassa
edistetään uusien työpaikkojen syntymistä juuri energia- ja ympäristöalalla. Olen tyytyväinen
omaan uravalintaani ja uskon, että töitä riittää
jatkossakin, Antti pohtii.
Hänen mielestään Lappeenrannalla on hyvät
mahdollisuudet kehittyä vetovoimaiseksi energia-alan kaupungiksi.
– Tosin mikään ei synny helpolla. Työtä ja yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan. Minusta täällä
on viime aikoina otettu pitkiä askeleita eteenpäin.
Matkailualalla on myös monia mahdollisuuksia
varsinkin nyt, kun lentoyhteys Eurooppaan on
avautunut. Esimerkiksi kehitteillä oleva Energiamaa on loistava tapa yhdistää energiantuotanto
matkailuun.
Pysyvä koti Lappeenrantaan
Antti ja Tanja viihtyvät Lappeenrannassa hyvin ja
suunnittelevat ensiasunnon ostamista.
– Ihmiset ovat mukavia ja tuttavallisia. Pidämme myös järviluonnosta. Joka ilta lenkkeilemme koiran kanssa ulkoilureiteillä ja talvella
myös Saimaan jäällä. Jos vain molemmille riittää
töitä, jäämme tänne.
Nuoripari asuu toistaiseksi kaupungin vuokra-asunnossa, mutta lähiaikoina toiveena on
hankkia oma asunto todennäköisesti kaupungin
länsiosasta.
– Nuoret perheet viihtyvät Lappeenrannassa
hyvin. Harrastusmahdollisuuksia on monipuolisesti niin aikuisille kuin lapsillekin. Kummilastemme
vanhemmilta olemme kuulleet, että päivähoito
on hyvin järjestetty, ja myös koulutusvaihtoehdot
ovat monipuolisia. Eiköhän tämä ole meidän tulevaisuutemme kaupunki, Antti tuumaa.
HYVÄ TIETÄÄ
Kaksi kolmesta
toimii palvelualalla
Lappeenranta on perinteisesti metsäteollisuuskaupunki, mutta nykyisin jo runsaat
/3 työpaikoista on palvelualalla. Uutta yritys- ja liiketoimintaa edistetään erityisesti
matkailu-, energia- ja hyvinvointialoilla
sekä luovilla aloilla. Uusien elinkeinojen
kehittämisen rinnalla panostetaan innovaatioiden ja tuotteiden kehittämiseen
perinteisessä teollisuudessa.
Lappeenrannassa huolehditaan erityisesti nuorten työllisyydestä. Esimerkiksi
ammattiin vastavalmistuneille nuorille järjestetään työtilaisuuksia kaupungin omilla
toimialoilla ja yrittäjiä kannustetaan palkkaamaan nuoria palvelukseensa.
Venäjän työllistävä vaikutus Lappeenrannassa on merkittävä: arviolta noin 1400
henkilöä työllistyy rajan läheisyyden ansiosta. Tähän lukuun sisältyvät kaupalliset
ja muun palvelusektorin työpaikat sekä logistiikan alan, koulutuksen, kiinteistönvälityksen, rajavartioston ja tullin työpaikat.
Venäläismatkailijat käyttävät ostoksiinsa Lappeenrannassa liki 00 miljoonaa
euroa vuodessa. Luku on 15 prosenttia
kaikista vuoden aikana täällä tehdyistä
ostoksista. Ostosmatkailun ansiosta kaupan alalle on syntynyt uusia työpaikkoja
ja liiketilojen pinta-ala on huomattavan
suuri verrattuna muihin samankokoisiin
kaupunkeihin.
• lappeenrannan elinkeinoelämä
juontaa juurensa puunjalostus-,
kaivos- ja elintarviketeollisuudesta. Suurteollisuuden rinnalle on
kehittynyt monipuolinen palvelujen ja kaupan verkosto. Uusien
työpaikkojen syntymistä edistetään muun muassa energia- ja ympäristöalalla, kaupan ja matkailun
alalla sekä elinkeinoelämää tukevissa palveluissa. Myös metsäteollisuuden uusien innovaatioiden ja
tuotteiden kehittämistä edistetään. Yhteiskunnalliset palvelut,
kuten sairaanhoito ja koulutus,
ovat merkittäviä työllistäjiä.
• lappeenrannan alueen suurin
työnantaja on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, joka työllistää
noin 3600 henkilöä. lappeenrannan kaupungin palveluksessa on
noin 2500 henkilöä.
• lappeenrannassa on yhteensä
noin 32 000 työpaikkaa, joista
reilut 34 % kaupan, matkailun ja
muun liiketoiminnan alalla, 40 %
julkisen hallinnon ja tieteellisen
tutkimuksen alalla, 18 % teollisuudessa, 8 % rakentamisessa sekä
reilut 2 % maatalouden alalla.
• lappeenrannan työpaikkaomavaraisuus on 107 %.
• lappeenrannassa sijaitsevissa
ammatillisissa oppilaitoksissa sekä
korkeakouluissa voi täydentää
koulutustaan tai tarvittaessa kouluttautua täysin uudelle alalle.
LISÄTIETOA
lAPPEENrANNAN KAUPUNgIN
AvOIMET TYöPAIKAT:
www.lappeenranta.fi -> avoimet
työpaikat
lAPPEENrANNAN
TYövOIMATOIMISTO:
www.mol.fi/toimistot/lappeenranta
lAPPEENrANNAN SEUDUN
YrITYSPAlv ElUT:
rekrytointipalvelut: www.lsyp.fi
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
15
LAPSIPERHEET
KUVA: KIMMO METSÄLÄ
REGGIOLAISUUS
rantautui Ruoholammelle
ITALIALAISESSA REGGIO EMILIAN
KYLÄSSÄ KEHITETTY REGGIOLAINEN
PEDAGOGIIKKA RANTAUTUI SYKSYLLÄ
009 TOIMINTANSA ALOITTANEESEEN
LAPPEEN PÄIVÄKOTIIN RUOHOLAMMELLE.
Lappeen päiväkodin johtaja Heli Puhakainen määrittelee, että oleellisinta on
osallisuus eli lapsi itse on oman elämänsä tärkein toimija.
– Lapset ovat luonnostaan innostuneita ja kiinnostuneita ympäristöstään.
He kehittävät ratkaisunsa itsekseen tai
16 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
porukalla, kun saavat rauhassa tutkia ja havainnoida. Aikuisten ei tarvitse tyrkyttää valmiita toimintamalleja. Näin kokemus karttuu ja ajattelu
kehittyy. Aikuisen tehtävänä on kuunnella, puhua
ja neuvotella, olla läsnä lapsien arjessa.
Lapsen omat mielipiteet ovat arvokkaita:
– Vaikka aikuiset määrittelevät turvalliset rajat,
esimerkiksi säännöistä voimme sopia yhdessä. Jos
jotain ei saa tehdä, asia olisi hyvä myös perustella,
Heli Puhakainen selventää.
Jokaisella lapsella oma aikuinen
Vaikka Lappeen päiväkodissa vipeltää liki sata
lasta, jokaisella heistä on oma aikuisensa. Yhdellä
hoitajalla on niin sanottuja omia lapsia neljästä
seitsemään. Pääsääntöisesti päivä kuluu omassa
pikkuryhmässä tutun aikuisen huomassa.
– Päivän mittaan voi kuitenkin vaihtaa ryhmää,
jos mieli tekee. Mikäli jossain muussa porukassa on
vinha leikki meneillään, mukaan voi mennä myös
toisesta ryhmästä. Taiteellisen inspiraation puuskassa lapsi voi toteuttaa itseään ateljeehuoneessa
milloin haluaa, Heli Puhakainen kuvailee.
Päivien kulku dokumentoidaan piirtämällä,
kertomalla, videoimalla, valokuvaamalla...
– Vain taivas on rajana. Elämme kuin tutkijat
mielenkiintoisessa maailmassamme. Dokumentoinnin avulla niin lasten kuin aikuistenkin ajatukset kypsyvät. Voimme palata konkreettisesti
eiliseen ja arvioida, olemmeko toimineet suunnitelmiemme mukaisesti.
Vertaistukea, mallia ja
perinteitä avoimesta
päiväkodista
Leirin avoimessa päiväkodissa työskentelevä lastentarhanopettaja Sari Keiriö kannustaa kotona yksin tuskailevia vanhempia hakemaan vertaistukea avoimesta päiväkodista. Hän pitää tärkeänä,
että nuoret äidit näkevät, kuinka kokeneemmat kanssasisaret ovat
vuorovaikutuksessa oman lapsensa kanssa, ja on tyytyväinen, jos
joukossa on myös isovanhempia perinteitä välittämässä.
– Perinteisesti isovanhemmat ovat näyttäneet mallia, kuinka vauvan kanssa touhutaan ja myös auttaneet lastenhoidossa.
Vanhat lorut ja kehtolaulut ovat samalla välittyneet nuoremmille
sukupolville. Nykyään monen perheen mummit ja ukit ovat kuitenkin niin kaukana, että normaalia sukupolvien välistä vuorovaikutusta ei pääse syntymään.
Sari Keiriö vinkkaa, että avoin päiväkoti on oivallinen paikka
tutustua paikkakuntalaisiin. Maahanmuuttajataustaiset perheet
tutustuvat samalla suomalaiseen lastenkasvatuskulttuuriin.
Ostopalvelu- ja leikkitoiminnan ohjaaja Marketta Pitko on
ollut lähes alusta asti mukana kehittämässä avoimien päiväkotien
toimintaa Lappeenrannassa.
– Olen todella tyytyväinen, että avointa varhaiskasvatusta on
vaalittu Lappeenrannassa taloudellisista lamakausista huolimatta, vaikka laki ei siihen velvoitakaan. Avoin päiväkoti on lapsiperheiden kohtauspaikka, jossa perheillä on mahdollisuus tutustua
toisiin samanlaisessa elämäntilanteessa oleviin perheisiin.
Marketta Pitkon mielestä parasta palautetta on, kun äidit kertovat ystävystyneensä avoimessa päiväkodissa ja ryhtyneet vastavuoroisesti tukemaan ja auttamaan toisiaan.
HYVÄ TIETÄÄ
AVOIMET PÄIVÄKODIT
• lappeenrantalaisille perheille,
joissa on kotihoidossa olevia alle
esikouluikäisiä lapsia. lapset
tulevat avoimeen päiväkotiin
yhdessä oman aikuisen kanssa.
Toiminta on maksutonta eikä
osallistuminen edellytä ennakkoilmoittautumista. Ensimmäisellä käyntikerralla täytetään
ilmoittautumiskortti.
Kourulan avoin päiväkoti,
Katajakatu 2
lauritsalan avoin päiväkoti,
Hallituskatu 20
leirin avoin päiväkoti,
Suonionkatu 19
LEIKKIKERHOT
• Avoimien päiväkotien tiloissa,
3–5 -vuotiaille kotihoidossa
oleville lapsille. lapsi osallistuu
leikkikerhoon ilman omaa aikuista. leikkikerhoihin haetaan
päivähoitohaun yhteydessä.
lapset valitaan kerhoihin ikäjärjestyksessä.
Aukioloajat lappeenrannan
kotisivuilla
www.lappeenranta.fi > palvelut
> päivähoito > leikkitoiminta >
avoimet päiväkodit ja leikkikerhot
PÄIVÄHOITO
Sirpa Hakkarainen poikkeaa
mielellään tyttärentyttärensä Adora Topran kanssa
avoimessa päiväkodissa.
• lappeenrannassa uudet päiväkodit rakennetaan koulujen
pihapiireihin. Näin esikoululaiset
pääsevät tutustumaan tulevaan
kouluunsa kuin huomaamatta
ja voivat myös jonkin verran
osallistua opetukseen. Erilaisten
teemojen ympärille kootaan
ryhmiä, joissa on mukana sekä
esikoululaisia että alaluokkalaisia. Koulun aloittamien käy
sujuvasti, kun ympäristö on jo
valmiiksi tuttu.
• lappeenrannassa on 24 kunnallista ja 4 yksityistä päiväkotia.
Kaupunki ostaa palveluja kaikista
yksityisistä päiväkodeista.
• Päiväkodit tarjoavat koko- ja
osapäivähoitoa alle kouluikäisille
lapsille. lapsiryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon lasten
ikä ja kehitys. lisäksi kolme
päiväkotia tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa ja kolmessa
päiväkodissa on laajennettu
aukioloaika (klo 5.30-21.30).
• vaihtoehtoina ovat myös
perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito.
lisätietoja lasten päivä- ja kotihoidosta: www.lappeenranta.fi ->
Palvelut ->Päivähoito
NEUVOLAT
• Neuvolapalveluihin kuuluvat
terveydenhoitajan ja lääkärin
vastaanotot, perhetyöntekijän
ja psykologin palvelut, kotikäynnit ja perhevalmennus sekä
puhelinneuvonta. Palvelut ovat
maksuttomia.
• lappeenrannassa toimii yhdeksän 11 lastenneuvolaa, kaksi
perhesuunnitteluneuvolaa ja
yhdeksän äitiysneuvolaa.
lisätietoa neuvolapalveluista:
www.eksote.fi -> Palvelut ->
Neuvolat
Osastonhoitaja Anu Koponen,
puh. 040 715 9476
Armilankatu 33 A
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
17
NUORET
Royal Max-bändi Kaamospuhalluksessa
2010.
Nuorisotoimi proudly presents
TULE TILOILLE!
www.lappeenranta.fi ->
Palvelut ->
Nuorisopalvelut
tuo säihkettä loppusyksyn pimeyteen. Marraskuussa järjestettävä Kaamospuhallus on
Etelä-Karjalan suurin päihteetön nuorisotapahtuma, jonka ohjelma huipentuu illan päätteeksi
järjestettävään konserttiin.
LÄHDE LEIRILLE!
KLUBIKORTILLA
HUIMIA ETUJA
Nuorisotoimella on kolme Saimaan rannalle rakennettua leirikeskusta: Asinsaari, Muukonsaari ja Päiviö.
Ne sijaitsevat vajaan 20 kilometrin päässä lappeenrannan keskustasta. leirikeskukset ovat ahkerassa
käytössä ympäri vuoden. Muun muassa liikunta-,
urheilu- ja nuorisoseurat järjestävät niissä lapsille ja
nuorille tarkoitettuja leirejä.
YSILUOKKALAISTEN
KULTTUURIKORTTI
K9-kortti on jokaiselle lappeenrantalaiselle ysiluokkalaiselle jaettava kortti, joka oikeuttaa ilmaiseen
sisäänpääsyyn kaupunginorkesterin konsertteihin,
museoihin ja kaupunginteatteriin. Kortti otettiin
käyttöön nuorten omasta aloitteesta ja kortin
tarkoituksena onkin houkutella nuoria yhä enemmän
kulttuurin pariin. lisätietoja kortista löytyy kaupungin kotisivuilta.
18 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
KAAMOSPUHALLUS
Nuorisotoimella on nuorisotiloja keskustassa,
Sammonlahdessa, lauritsalassa, Joutsenossa,
voisalmessa ja Pontuksella. Tiloilla voi puuhailla
ja pelailla kaikenlaista tai oleilla kavereiden
kanssa.
www.lappeenranta.fi -> Palvelut ->
Nuorisopalvelut -> Nuorisotilat
Nuorisotilojen kävijät saavat käyttöönsä klubikortin, johon sisältyy huimia etuja. Sillä pääset
ilmaiseksi tiettyihin tapahtumiin sekä vaikkapa
oman suosikkijoukkueesi kotiotteluun. lisätietoa
klubikortista löytyy sivulta
www.lappeenranta.fi -> Palvelut ->
Nuorisopalvelut -> Nuorisotilat -> Klubikortti.
Sammontorin nuorisotilan
jännä ME-HENKI yhdistää
SAMMONTORIN NUORISOTILA ON LOISTAVA
PAIKKA TUTUSTUA MUIHIN NUORIIN. SOSIAALISET
TAIDOT HIOUTUVATKIN SUJUVASTI, SILLÄ PÄÄSÄÄNTÖISESTI 13–17 -VUOTIAILLE TARKOITETUISSA
TILOISSA VIERAILEE ILTAA KOHDEN 40–70 NUORTA.
LISÄKSI TIISTAISIN JÄRJESTETÄÄN 5–6 -KLUBI,
JOKA ON TARKOITETTU ALAKOULUJEN VIIDES- JA
KUUDESLUOKKALAISILLE.
Sammontorin tiloissa työskentelevän nuorisoohjaaja Riitta autiomäen mukaan yhteishenki on
suuresta kävijämäärästä huolimatta hyvä.
– Jännä Me-henki on mielestäni tämän paikan erikoisuus. Se on varmasti ohjaajistakin jonkin
verran kiinni, mutta hyvä yhteishenki on säilynyt
ohjaajien vaihtuessakin. Se ikään kuin siirtyy vanhemmilta nuorilta aina uusille tulokkaille, Autiomäki kertoo.
Syyskuusta toukokuun puoleenväliin avoinna
olevien nuorisotilojen tarkoitus on tarjota nuorille
hengailupaikka, johon he voivat kokoontua. Usein
nuoret suuntaavatkin tiloihin vain oleskelemaan.
Ohjattua ja aikataulutettua toimintaa ei ole Sammontorin nuorisotiloissa koko aukioloajaksi, mutta
tavoitteeksi Autiomäki mainitsee nuorten itsetunnon kohottamisen.
– On tärkeää, että me ohjaajat pystyisimme
ottamaan jokaisen nuoren huomioon yksilöllisesti
illan aikana ja nuoret saisivat onnistumisen kokemuksia koulun ulkopuolella, Autiomäki sanoo.
Biljardi- ja pingispelit sekä pleikkarilla videotykin kautta pelatut NHL-turnaukset tarjoavat var-
masti omalta osaltaan onnistumisia. Myös Singstarpeli on ollut kovassa käytössä. Muitakin vapaa-ajan
kuluttamiseen sopivia harrasteita löytyy, sillä esimerkiksi pitsojen pyöräytys ja muu ruuanlaitto on
suosittua puuhaa. Nuoret ovat aktiviteettien järjestämisen suhteen hyvin oma-aloitteisia.
– Paljon myös ihan vaan keskustellaan ja jutellaan porukassa muualta nousevista aiheista. Esimerkiksi television Homoilta-keskusteluohjelman
jälkeen pidimme nuorten aloitteesta varmaan viisi
samaa aihetta käsittelevää keskusteluiltaa, Autiomäki kertoo.
Sammontorin nuorisotilojen arvomaailmaa
edustavat päihteettömyys ja avoimuus. Säännöt
ovat tiukat, mutta tilat ovat avoinna kaikille sääntöjä noudattaville nuorille. Sammonlahden koulu
tutustuttaa uudet 7-luokkalaiset nuorisotilojen
toimintaan, mutta porukkaan liittyminen lähtee
kuitenkin nuoresta itsestään. Helpoiten mukaan
pääsee, kun tulee rohkeasti vain paikalle. Ensimmäisen kynnyksen ylityksen jälkeen toinen käynti
on jo paljon helpompi. Myös nuorien vanhemmat
voivat halutessaan tulla katsomaan nuorisotilojen
meininkiä.
Tiloissa hengailee pääosin lähialueen nuorisoa, mutta kävijöitä on välillä muualtakin, kuten
keskustasta. Eri kansallisuudet ovat edustettuina,
sillä Sammontorin nuorisotiloissa käy myös maahanmuuttaja- ja monikulttuuristaustaisia nuoria.
– Sanoisin, että tiloissa kuulee noin viittätoista
eri äidinkieltä. Joten muutatpa Lappeenrantaan
sitten muualta Suomesta tai muualta maailmalta,
niin tule vain rohkeasti mukaan, nuoriso-ohjaaja
Riitta Autiomäki rohkaisee.
HYVÄ TIETÄÄ
Nuorisotoimen tapahtumatarjonta
löytyy kootusti netistä osoitteesta
www.lappeenranta.fi - > Palvelut ->
Nuorisopalvelut -> Nuorisotoimen
tapahtumakalenteri
• lasten ja nuorten mielipiteitä
kuullaan ja otetaan huomioon
lappeenrannassa monin eri tavoin.
lappeenrannassa on mm. nuorisovaltuusto, lasten parlamentti ja
kaupungissa järjestetään nuorten
ja päättäjien kohtaamistilaisuuksia.
lisätietoa nuorisovaltuustosta ja
muista lasten- ja nuorten kuulemiseen liittyvistä asioista:
www.lappeenranta.fi -> Palvelut ->
Nuorisopalvelut -> Nuorten kuuleminen
LAPPEENRANNAN NUORISOTILAT
MONArI, NUOrISO- JA lIIKUNTAKESKUS Pormestarinkatu 10
(pääkirjaston vieressä)
puh. 040 504 1945, 0400 154 597,
040 705 7919
vOISAlMEN KErHOKESKUS
voisalmentie 19 puh. 040 705 7919
SAMMONlAHDEN KErHOKESKUS
Sammontori 2 puh. 040 705 7919
lAUrITSAlAN KErHOKESKUS
lauritsala-talo, Hallituskatu 20
puh. 040 504 1946, 040 591 7784
PONTUKSEN NUOrISOTAlO
Muukontie 16 puh. 040 5675320
NUOrISOTAlO rIENTOlA
Kesolantie 9, Joutseno
puh. 0400 778 524
Nuorisotilojen aukioloajat:
www.lappeenranta.fi ->Palvelut ->
Nuorisopalvelut ->Nuorisotilat
MUU TOIMINTA
Nuorten tiedotuspiste vErKKO
Koulukatu 5-7, Kauppakeskus Oprin
katutaso puh. 0400 654 733
Avoinna ma-to 13-16 , pe 10-14
(muulloin sopimuksen mukaan)
sähköposti: verkko@lappeenranta.fi
http://verkko.lappeenranta.fi
NETTINUOrISOTYö
Nuoriso- ja liikuntakeskus, 2. krs
Pormestarinkatu 10 B
puh. 040 354 9786
SOSIAAlINEN NUOrISOTYö
Kauppakatu 5-7,Kauppakeskus Opri
puh. 040 481 8555, 040 544 2638
www.lappeenranta.fi ->Palvelut->
Nuorisopalvelut->Sosiaalinen
nuorisotyö
Sammontorin nuorisotiloissa hengailee pääosin lähialueen
nuorisoa, mutta kävijöitä on välillä muualtakin. Kuvassa Miika
Kronqvist (vas.), Ville Hatara ja Joona Vehmasvaara (2011).
NUOrISOTOIMISTO
Nuoriso- ja liikuntakeskus, 2. krs
Pormestarinkatu 10 B,
puh. 040 701 9741
avoinna ma-pe klo 9-12 ja klo 13-15
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
19
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
Apu on lähellä
LAPPEENRANNASSA JA SEN LÄHIKUNNISSA TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT
TUOTTAA ETELÄ-KARJALAN SOSIAALIJA TERVEYSPIIRI (EKSOTE). PALVELUIHIN
KUULUVAT MM. TERVEYSASEMAT, SAIRAALAT, HAMMASHUOLTO, KOULUJA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO,
NEUVOLAT, AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT, PERHEPALVELUT, KUNTOUTUS JA
APUVÄLINEET, RÖNTGEN, LABORATORIOT,
VANHUSTEN JA VAMMAISTEN PALVELUT
Sofia kävi neuvolassa terveydenhoitaja
Leena Lankisen luona.
SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT.
Sairauden iskiessä soita
terveysasemalle
Paras keino saada apua sairauden iskiessä on soittaa Lappeenrannan terveysasemien omiin ajanvaraus- ja neuvontanumeroihin Armilaan, Joutsenoon,
Lauritsalaan, Sammonlahteen ja Ylämaalle. Terveysasemien ajanvaraus- ja
neuvontanumerot löytyvät oheisesta
Hyvä tietää -laatikosta. Numerosta vastaa sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja,
jonka kanssa voit käydä luottamuksellisen keskustelun vaivoistasi. Hoitaja antaa neuvoja ja arvioi lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotolle pääsyn tarpeen.
Terveysasemilla toimii myös hammashuolto. Palveluihin kuuluvat tarkastukset ja tutkimukset, sairauksien
hoito sekä yksilöllinen ehkäisevä hoito
ja neuvonta. Hammashuollossa toimii
kaikkien hoitoloiden keskitetty ajanvaraus ma - pe klo 8.00–15.00, puh. 05 35
7059. Hammashuoltoon on oikeutettu
koko väestö. Hoito on maksutonta alle
18-vuotiaille. Hammashuollon viikonloppupäivystys särkypotilaille vuorottelee Lappeenrannassa ja Imatralla.
Mielenterveyspalvelujen
piiriin
hakeudutaan pääsääntöisesti lääkärin
lähetteellä. Ensisijainen yhteydenottopaikka on terveyskeskus. Ilman lähetettä voi mennä mielenterveyspäivystysja arviointipoliklinikalle (Valto Käkelän
katu 1). Päihdehuollon palveluista
0 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
saa lisätietoa päihdeklinikalta (Armilankatu 44,
puh. 05 35 6377).
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella
(Lappeenrannassa, Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella
ja Taipalsaarella) palvellaan millä terveysasemalla
tahansa kotikunnasta riippumatta. Jos läheisellä
terveysasemalla käynnin sijasta on joustavampaa
asioida toisella terveysasemalla, esimerkiksi työpaikan takia, voit listautua kyseisen terveysaseman
asiakkaaksi. Lääkärien ja hoitajien vastaanotot ovat
kaikilla terveysasemilla. Päiväaikaan kaikki terveysasemat hoitavat päivystyspotilaita. Virka-ajan ulkopuolella saa apua Etelä-Karjalan keskussairaalan
päivystyspoliklinikalta.
Palveluita lapsille, nuorille ja perheille
Kouluterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Vanhemmat kutsutaan mukaan
laajaan terveystarkastukseen, joka tehdään 1., 5.
ja 8. luokan oppilaille. Koululääkäriin saa yhteyden
kouluterveydenhoitajan kautta. Lisäksi koululaisia
palvelevat koulupsykologit, koulun mielenterveystyöntekijät eli merkkarit, puheterapeutti sekä koulukuraattorit. Näistä lisätietoja saa kouluilta sekä
www.eksote.fi -osoitteesta. Koululaisten sairauksien tutkimus ja hoito tapahtuu pääsääntöisesti
terveyskeskuksessa.
Eksoten tuottama opiskelijoiden terveyden- ja
sairaanhoito on tarkoitettu lukioiden ja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitosten opiskelijoille. Opiskelijoille tehdään sekä terveydenhoitajan että lääkärin suorittamat terveystarkastukset.
Päivystysluonteiset asiat hoidetaan terveyskes-
kuksessa. Lisätietoja www.eksote.fi -sivustolta.
Yliopisto-opiskelijoille sekä syksystä 011 alkaen
myös Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille
palvelut tarjoaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS (www.yths.fi).
Äitiys-, lasten- ja perheneuvolat palvelevat eri
puolilla kaupunkia. Lisätietoja löydät osoitteesta
www.eksote.fi.
Lapsi- ja nuorisovastaanotto Armilan keskusterveysasemalla palvelee lapsiperheitä, kun tarvitaan erityistason tutkimusta, hoitoa tai kuntoutusta. Vastaanotto on tarkoitettu lapsille tai nuorille,
jotka tarvitsevat lastenlääkärin tutkimusta tai hoitoa tai erityistoimenpiteitä kehityksensä tueksi.
Perheneuvolasta (Oksasenkatu 8 C) saa apua lasten ja perheiden pieniin ja isompiin pulmiin sekä
tukea kasvatukseen liittyvissä asioissa. Perheneuvolassa työskentelee psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja lääkäri. Perhe-Tirikka (Valto Käkelän katu
B . krs) tarjoaa varhaista tukea vauvaperheille,
kuten äiti-vauva-toimintaa, vertaisryhmiä, videoohjausta ja kotikäyntejä.
Nuorten vastaanotto Sihti (Raatimiehenkatu
1 C 4) on luottamuksellinen selvittelypaikka 13–
-vuotiaille nuorille mielenterveyden ongelmissa,
elämän kriiseissä, kasvun ja kehityksen ongelmissa
sekä erilaisissa psykososiaalisissa ongelmissa.
Neuvoja ja apua vammaisille ja vanhuksille
Vanhuksille on tarjolla muun muassa koti- ja tukipalveluita, sairaala- ja hoivapalveluita, neuvontaa,
asumis- ja laitospalveluita sekä sosiaalityöntekijän
apua. Apua, neuvoa ja tietoa kaikista vanhuksiin
liittyvistä palveluista saa IsoApu-neuvontapistees-
tä (Lönnrotinkatu 7, puh. 040 765 740). Samoissa
tiloissa toimii myös omaishoitajien tukikeskus. Veteraanineuvoja avustaa muun muassa veteraanikuntoutusta koskevissa asioissa.
Vammaispalveluilla ja tukitoimilla edistetään
vammaisen henkilön mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan
jäsenenä. Näitä ovat vaikeavammaisten kuljetuspalvelu, tulkkaus, palveluasuminen, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä työ- ja päivätoiminta.
Kehitysvammaisille henkilöille on lisäksi tarjolla
erityishuoltona asumispalveluja, työ- ja päivätoimintaa sekä avohuollon ohjausta. Lappeenrannan
vammaispalvelutoimisto sijaitsee Raastuvankatu
9:ssä.
Sosiaalityö auttaa asiakasta elämän
vaikeuksissa
Aikuissosiaalityö pitää sisällään talous- ja velkaneuvonnan, toimeentulotuen, maahanmuuttajien
palvelut ja työvoiman palvelukeskuksen palveluita. Asiakasneuvonta palvelee uusia asiakkaita
osoitteessa Raastuvankatu 9, 1. kerros. Neuvontapisteessä palvelee sosiaaliohjaaja ilman ajanvarausta ma - ke ja pe klo 9.00 - 11.00 sekä to klo
13.00 - 15.00. Toimeentulotuen puhelinneuvonta
(puh. 040 169 3484) palvelee asiakkaita ma - pe klo
9.00 - 11.00 ja Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus (Koulukatu 5-7) järjestää yksilöllisiä työllistämis-, koulutus- ja kuntoutuspalveluja.
Päivystyksessä
hoidetaan äkillisesti
sairastuneita
Yleislääkärin päivystysajat on tarkoitettu ainoastaan äkillisten sairauksien ja tapaturmien
hoidon järjestämiseen. Arkisin klo 8 – 16 terveysasemat vastaavat päivystyspotilaiden hoidosta. Arkisin klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin
yleislääkäripäivystys toimii Etelä-Karjalan
keskussairaalan päivystyspoliklinikalla. Keskussairaalan päivystykseen kannattaa soittaa
etukäteen ja vastaanottoa voi odottaa kotona.
Matkapuhelimeen tulee tekstiviesti, kun lääkäri ottaa vastaan.
MEILLÄKIN PÄIVYSTETÄÄN
Hammashuolto
Hammaslääkäripäivystystä järjestetään arkisin
terveysasemien hammashoitoloissa. Kiireellisiä hammaslääkäripalveluja saa lauantaisin
joko Lappeenrannassa tai Imatralla. Lappeenrannassa päivystyspaikkana on Keskushammashoitola, Pohjolankatu 14, ja Imatralla
Mansikkalan terveysaseman hammashoitola,
Kauppakatu 7. Päivystysaikana suoritettavat
hoitotoimenpiteet ovat pääsääntöisesti ensiapuluonteisia. Särky- ja tapaturmapotilaat
hoidetaan heti tai viimeistään vuorokauden
sisällä yhteydenotostaan.
Mielenterveyspalvelujen päivystys
Kiireellistä hoitoa vaativissa mielenterveys-
Soita ennen ilta- ja viikonloppupäivystykseen
tuloa: Etelä-Karjalan
keskussairaalan päivystys
Valto Käkelän katu 1,
Lappeenranta
ma - pe klo 16-8 ja
viikonloppuisin
puh. 05 352 5743
ongelmissa otetaan yhteys Etelä-Karjalan keskussairaalan (Valto Käkelän katu 1) yhteydessä
sijaitsevaan mielenterveyspäivystys ja arviointipoliklinikkaan, joka päivystää ympäri vuorokauden. Siellä arvioidaan tilanne ja ohjataan
oikean palvelun ääreen.
Sosiaalipäivystys ja turvakoti
Sosiaalipäivystys vastaa sosiaaliseen hätätilanteeseen, joka syntyy hyvinvoinnin perustekijöiden järkkyessä. Virka-aikana sosiaalipäivystys hoidetaan kunkin palvelualueen omalla
päivystysjärjestelmällä. Virka-ajan ulkopuolella
päivystyksestä vastaa Etelä-Karjalan sosiaalipäivystys, johon saa yhteyden hätäkeskuksen
11 kautta.
Turvakoti on tarkoitettu perheväkivallan
kohteeksi joutuneiden ja uhatuksi tulleiden
aikuisten ja lasten väliaikaiseksi turvapaikaksi.
Turvakotiin voi ottaa yhteyttä mihin vuorokauden aikaan tahansa: Turvakoti, Saratie 0 B 11,
puh. 040 351 6477.
Synnytykset
HYVÄ TIETÄÄ
TERVEYSASEMAT
LAPPEENRANNASSA
Armilan terveysasema
Armilankatu 44
Puh. 05 35 760
Sammonlahden terveysasema
Torpanpellonkatu Puh. 05 35 501
Lauritsalan terveysasema
Tietokatu Puh. 05 35 6701
Joutsenon terveysasema
Välskärintie Puh. 05 35 607 ja 05 35 6078
Ylämaan terveysasema
Pulsantie 85
Puh. 040 848 9166
Kaikilla terveysasemilla on
lääkärien vastaanoton ajanvaraus
arkityöpäivinä ma - to klo 8-16,
pe ja aattopäivinä klo 8-15
(Ylämaa klo 8-14).
Ei-kiireelliset yhteydenotot klo
11.00 jälkeen.
lisätietoja sosiaali- ja terveyspalveluista: www.eksote.fi
Eksoten vaihteen numero on
05 352 000.
Eksoten internetsivujen osoite
on www.eksote.fi.
Eksote on Etelä-Karjalan suurin
työnantaja ja työllistää noin 4000
henkeä. lisätietoa Eksotesta
työnantajana ja avoimista työpaikoista löytyy
www.eksote.fi/rekry.
Synnytysosasto sijaitsee sairaalan 1. kerroksessa uudessa G-siivessä. Synnyttäjät tulevat kaikkina vuorokaudenaikoina synnytysosastolle
sairaalan pääovesta. Synnytysosasto on avoinna ympäri vuorokauden. Synnytysosaston puhelinnumero on 05 35 56.
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
1
KOULUTUS
ESIOPETUS
valmistaa kouluun
Esiopetus valmistaa kouluun
Maksuton esiopetus on tarkoitettu 6vuotiaille, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville 5-vuotiaille sekä
koulunsa myöhemmin aloittaville lapsille. Esiopetusta annetaan päiväkodeissa
ja joidenkin koulujen yhteydessä.
Esiopetus on koulutusjärjestelmän
ensimmäinen porras ja osa perusopetusta. Esiopetuksen tavoitteena on
lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen ja oppimisedellytysten parantaminen ennen kouluikää.
Musiikkiluokka toimii Alakylän koulussa. Musiikkiluokka alkaa 3. luokalta ja sille haetaan .
luokan kevätlukukaudella. Myös musiikkiluokalle
voidaan myöhemmin rehtorin harkinnan mukaan
ottaa Lappeenrannan kaupunkiin muuttavia oppilaita.
7. luokalla peruskoulun oppilaat voivat valita
mm. luonnontieteisiin, liikuntaan, taide- ja taitoaineisiin, kieliin, hi-techiin tai jääkiekkoon painotettua opetusta. Painotetun opetuksen vaihtoehdot
vaihtelevat kouluittain.
Perusopetusta järjestäviä yksityisiä kouluja
ovat Steinerkoulu ja Itä-Suomen koulu, jonka opetussuunnitelmaan kuuluu sekä englannin että venäjän kielen laaja oppimäärä.
Perusopetus Lappeenrannassa
Lappeenrannassa toimii 3 kaupungin
ylläpitämää peruskoulua. Peruskoulun
1.– 6. luokkien verkosto on rakennettu
lähikouluperiaatteella. Yläkoulut, eli
peruskoulun 7. – 9. luokat, on puolestaan sijoitettu kaupungin keskustaan ja
aluekeskusten koulukeskuksiin, joihin
on hyvät liikenneyhteydet.
Lappeenrannassa on peruskoululaisia yhteensä noin 6 00.
Vaihtoehtoja lähikouluille
Kesämäen koulussa toimii englanninkielinen luokka, jolle haetaan perusopetukseen ilmoittautumisen yhteydessä. Tämän lisäksi englanninkieliselle
luokalle voidaan myöhemmin rehtorin
harkinnan mukaan ottaa Lappeenrannan kaupunkiin muuttavia oppilaita.
Kesämäen koulun englanninkielisellä
luokalla opiskelleet oppilaat jatkavat
opiskelua 7. luokalla Kesämäenrinteen
koulussa.
|
U U D E N A S U K K A A N O PA S
Lukiokoulutuksen vaihtoehdot
Lappeenrannassa on seitsemän lukiota: Kimpisen
lukio, Lappeenrannan Lyseon lukio, Lauritsalan
lukio, Joutsenon lukio, Itä-Suomen koulun lukio,
IB-lukio ja Steinerkoulun lukio. Lauritsalan lukion
yhteydessä toimii aikuislinja, jolla voi suorittaa lukion koko oppimäärän tai lukiokursseja eri oppiaineissa.
International Baccalaureate (IB) -tutkinnon voi
suorittaa Lappeenrannan Lyseon lukion yhteydessä toimivassa Etelä-Karjalan IB-lukiossa. IB-lukion opetuskieli on englanti ja jatko-opintoihin
haettaessa tutkinto rinnastetaan suomalaiseen
ylioppilastutkintoon. Kimpisen lukiossa opiskelija voi valita liikunta- tai ilmaisutaitopainotteisen
opetuksen.
Lappeenrannan Steinerkoulu on 1-vuotinen
perus- ja lukiokoulutusta antava yhtenäiskoulu,
johon kuuluu ylioppilaaksi valmistava abiturienttiluokka. Steinerkoulun lukioluokille voi hakea muistakin kouluista peruskoulun 9. luokan jälkeen.
Peltolan koulun vuonna
2009 valmistuneessa peruskorjauksessa
onnistuttiin
yhdistämään
nykyaikaisen
koulunkäynnin
vaatimukset ja
historialliset
arvot.
Itä-Suomen
suomalaisvenäläisessa
koulussa
opitaan
venäjää
Itä-Suomen koulu - ISK - on Suomen ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella
toimiva kielikoulu. Koulu toimii kolmella
paikkakunnalla: Imatralla, Joensuussa ja
Lappeenrannassa. Itä-Suomen koulun
erityistehtävänä on lisätä venäjän kielen
taitoa ja kulttuurin tuntemusta sekä edistää valmiuksia yrittäjyyteen.
Itä-Suomen kouluun haetaan opiskelemaan esiopetukseen tai ensimmäiselle
luokalle. Lappeenrannassa on mahdollisuus siirtyä Itä-Suomen kouluun myös
neljännelle luokalle.
HYVÄ TIETÄÄ
• Ensimmäisenä vieraana kielenä
lappeenrannan peruskouluissa
opiskellaan englantia 3. vuosiluokalta lähtien.
• Monikulttuurisille oppilaille
järjestetään oman äidinkielen
opetusta, mikäli ryhmään ilmoittautuu vähintään viisi oppilasta.
• lukion metsäklusterilinjalle
haetaan lukion 1. vuoden keväällä. Opetusta annetaan omassa
lukiossa, kesäkursseilla lappeenrannan teknillisessä yliopistossa
ja käytännön työharjoittelussa
metsäteollisuusyrityksissä.
• lähes kaikissa kouluissa toimii
vanhempainyhdistys.
LISÄTIETOJA OPETUKSESTA
JA KOULUTUKSESTA
ESIOPETUS:
www.lappeenranta.fi -> Palvelut->
Koulutus ja opiskelu ->Esiopetus
PErUSOPETUS:
www.lappeenranta.fi ->Palvelut->
Koulutus ja opiskelu ->Perusopetus
lUKIOKOUlUTUS:
www.lappeenranta.fi ->Palvelut->
Koulutus ja opiskelu ->
Lukiokoulutus
IlTAPäIväTOIMINTA:
www.lappeenranta.fi ->Palvelut->
Koulutus ja opiskelu ->
Iltapäivätoiminta
YKSITYISET KOUlUT:
www.lappeenranta.fi ->Palvelut->
Koulutus ja opiskelu ->
Yksityiset koulut
TAITEEN PERUSOPETUS:
www.lappeenranta.fi ->Palvelut->
Koulutus ja opiskelu ->
Taiteen perusopetus
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
3
ib-lukion ja armeijan jälkeen
Englantiin opiskelemaan
TOUKOKUUSSA 010 IB-LUKIOSTA
VALMISTUNUT ViLLE VäRE HALLITSEE
ENGLANTIA SIINÄ MISSÄ SUOMEAKIN.
LUKEMAAN JA KIRJOITTAMAAN HÄN
OPPI ENSIN ENGLANNIKSI SURABAYAN
KANSAINVÄLISESSÄ KOULUSSA INDONESIASSA. VILLE OSAA MYÖS BAHASA
INDONESIAA.
– Asuimme isän töiden takia vuoroin
Indonesiassa ja vuoroin Suomessa. Kun
olin 14-vuotias, muutimme isän synnyinseudulle Kouvolan Myllykoskelle,
Rautakorven kylään, joten minulla on
Suomen peruskoulun päättötodistus,
Ville kertoo.
– Peruskoulun jälkeen halusin opiskella englanniksi ja lähin IB-lukio sijaitsi
Lappeenrannassa.
– Tosin Lahti ei olisi ollut paljon kauempana,
mutta Lappeenrantaan oli mukavampi muuttaa,
koska isovanhempani ja isoisoäitini asuvat täällä.
Toukokuussa 010 IB-lukiosta valmistunut
nuori mies on valintaansa tyytyväinen.
– Sain keskittyä opinnoissani juuri siihen, mikä
minua kiinnostaa, ja opettajat pystyivät tukemaan
oppimistani ja tavoitteitani hyvin.
– Tavoitteeni ovat jo useita vuosia olleet selvillä: haluaisin opiskella psykiatriksi. Lukiossa keskityin matematiikkaan, fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan eli juuri niihin aineisiin, joista minulle on
eniten hyötyä jatko-opinnoissa. Armeijan jälkeen
aloitan opinnot Englannissa.
Ville ei usko, että IB-lukio olisi kansallista lukiota vaikeampi. – Itse asiassa IB-lukio on helpompi,
koska oppiaineita on vähemmän kuin kansallisessa
lukiossa. Esimerkiksi luonnontieteissä on järkevämpää opetella erikoissanasto suoraan englanniksi.
Suomeenhan termit on joka tapauksessa käännetty englannista tai latinasta, Ville perustelee.
Hänen mielestään ei haittaa, vaikka ei vielä IB-
lukiota aloittaessaan tietäisi, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä.
– IB-lukio antaa samalla tavalla lisää miettimisaikaa kuin kansallinen lukiokin, mutta IB-lukio
kannattaa valita, jos vähänkin on mielessä, että haluaisi opiskella ulkomailla tai englanninkielisessä
koulutuksessa.
Villen harrastuksia ovat kirjallisuus ja politiikka.
– IB-lukion suomen ja englannin opinnoissa
pääpaino onkin juuri kirjallisuudessa eikä niinkään
kieliopissa. Luen mielelläni vanhoja klassikoita
sekä englanniksi että suomeksi. Politiikka on minusta mielenkiintoista ja antaa mahdollisuuden
vaikuttaa monenlaisiin asioihin.
– Todennäköisesti työskentelen tulevaisuudessa ulkomailla. Lukioaikojeni Lappeenrannasta jään
kaipaamaan upeita järvimaisemia ja luonnonläheisyyttä sekä mukavia ihmisiä.
KASVATUS- JA OPETUSTOIMI
lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja
opetustoimi huolehtii esiopetuksen,
perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen
järjestämisestä.
LaPPEEnRannan KauPunGin
KaSVatuS- Ja oPEtuStoiMi
Hallintotoimiston aukioloaika:
ma - pe klo 9.00 - 12.00 ja 13.00 - 15.00
Brahenkatu 5 A, 53100 lAPPEENrANTA
(Hallintotoimisto muuttaa vuoden 2012
aikana osoitteeseen Pohjolankatu 23.
Tarkista osoite ennen asiointia.)
Puh. 05 616 2370
Asiointiosoite sähköpostilla:
kasvatusjaopetus.kirjaamo@
lappeenranta.fi
www.lappeenranta.fi->Palvelut->
Koulutus ja opiskelu
4 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
MATKAILU
Suomen suurin Hiekkalinna yllättää
joka kesä satumaisella hahmollaan.
Sisäänpääsy Hiekkalinnalle on maksuton.
HYVÄ TIETÄÄ
• lappeenrannan linnoitus eli
vanha lappeenranta on tutustumisen arvoinen kokonaisuus.
Museot ja useimmat linnoituksen
puodeista, ateljeista ja kahviloista
ovat auki ympäri vuoden.
LAPPEENRANNAN PÄIVÄKODEISSA JA PERUSKOULUISSA KÄY
KUHINA, KUN NIISSÄ SYKSYISIN
SUUNNITELLAAN SEURAAVAN
• lappeenrannan kesäelämän
keskus ja kaupunkilaisten olohuone on satama vilkkaine toreineen,
tapahtumineen, laivaravintoloineen ja risteilyineen.
KESÄN HIEKKALINNAA. VAIKKA
HIEKKALINNAN VARSINAISENA
ARKKITEHTINA TOIMII HIEKANVEISTÄJÄ KiMMo FRoSti, ON
LASTEN PANOS SUUNNITTELUSSA
Voit tehdä kesäisen kaupunkikierroksen maakaasukäyttöisellä katujunalla.
MERKITTÄVÄ.
Pohjoismaiden suurin hiekkalinna
nousee Linnoituksen niemeen kesäisin
Lastenkulttuurikeskus Metkun, Lappeenrannan
Seudun Yrityspalvelut Oy:n ja Frostiart Oy:n arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatusprojekti kokoaa
vuosittain lapsia ja nuoria mukaan suunnittelemaan Hiekkalinnaa.
Lasten toiveet ja ideat ohjaavat Hiekkalinnan
muodon ja sisällön valmistelua, ja heidän piirustuksistaan ja pienoismalleistaan kootaan erikoisnäyttely Hiekkalinnan yhteyteen.
Arvostetut hiekanveistäjät loihtivat tuoreista
ideoista ja kolmesta miljoonasta kilosta hiekkaa
satumaisen monumentin Saimaan rannalle, historiallisen Linnoituksen tuntumaan kesäkuukausien
ajaksi.
Hiekkalinna on jo vienyt meidät viidakkoon,
avaruuteen, merirosvojen ja prinsessojen pariin,
tieteen saavutusten ja nähtävyyksien äärelle, keskelle kivikautta dinosaurusten valtakuntaan sekä
sirkukseen.
Vierellä sijaitseva lasten leikkimökkikylä Williranta on suunniteltu ja rakennettu viimeistellysti
kuin aikuisten asuntomessut, upeita viheralueita
ja kukkaistutuksia myöten. Pääaukion ympärille rakentuvassa Willirannassa on kesän aikana luvassa
paljon erilaista, lapsille tarkoitettua ohjelmaa.
Lappeenrannan maakaasukäyttöinen katujuna lähtee tunneittain Hiekkalinnalta. Katujunan
kyydissä voit kuunnella selostusta suomen lisäksi
englanniksi, ruotsiksi, venäjäksi, saksaksi tai ranskaksi.
Joka vuosi jännittävästi uudistuvalla Hiekkalinnalla viihtyvät kaikki vauvasta vaariin. Lappeenrantalaisille itselleen Hiekkalinna on hassunhauska
kotikenttäetu ja ylpeyden aihe. Muistathan viedä
sukulaisesi ja kaikki kesävieraasi iästä ja kotimaasta
riippumatta Hiekkalinnalla käymään. Piipahda etukäteen sivustolla hiekkalinna.lappeenranta.fi
• Saimaa on tunnettu puhtaudestaan ja kalatarjonnastaan ja
se ulottuu aivan lappeenrannan
kaupungin keskustan tuntumaan.
• lappeenrannan vierassatama
on valittu Suomen sisävesien
parhaaksi.
• lappeenrannassa on kaksi golfkenttää: Suomen kauneimmaksi
kehuttu 18-reikäinen Etelä-Saimaa golf -kenttä sijaitsee Tuosassa, Saimaan ja historiallisesti merkittävien Salpalinja-rakennelmien
äärellä. Keskustassa sijaitsevalla
Kahilanniemen 9-reikäisellä kentällä on uusi vesirange.
• lappeenrannan Kauppatori
on tuoreiden sesonkituotteiden
ostospaikka ja kesälomalaisten
kohtauspaikka. Torireissu ja käynti
kauppahallissa ovat elämyksiä
ympäri vuoden.
• lappeenranta on Suomen
2. suosituin kaupunkikohde
ulkomaalaisten vierailijoiden
keskuudessa.
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
5
Nykyään Tuusulassa asuvalla Päiviö Pyysalolla
on säilynyt elävä kontakti synnyinkaupunkiinsa,
koska hän viettää kesiään 10 kilometrin päässä
Lappeenrannan keskustasta sijaitsevalla mökillään.
Helmiä L
Saimaa ja
Saimaan kanava
Eksoottista Saimaan kanavaa pitkin risteilet lappeenrannasta viipurin eli Saimaalta
Suomenlahdelle. viipurin suositut risteilyt
ovat viisumivapaita. Jos haluat viettää aivan
erityisen kesäpäivän Saimaalla, lähde parin
tunnin risteilylle vaikka lounasaikaan tai nauti
herkullinen illallinen upeita saaristomaisemia
ihaillen. Saimaan kanavan historiaan pääset tutustumaan kesäisin Saimaan kanavan
museossa.
Sekä satamatorin että kauppatorin kahvikojuissa myydään paikallisia herkkuja: vetyä ja
atomia. Kaupunginlahdelta on vain kävelymatka kaupunkilaisten yhteiselle Myllysaaren
virkistysalueelle. Kannattaa poiketa myös
lappeenrantalaisten omalla höyrylaivalla,
alkuperäiseen asuunsa entisöidyllä, satamaan
ankkuroidulla Suvi-Saimaalla.
Upea TUOSA
lumoaa ja haastaa
”VOIHAN RÄHMÄ, MITEN NUIN PIENI MIES VOI LYÖDÄ NUIN PITKÄLLE!”
TV-tuottaja Päiviö Pyysalo hurahti golfiin jo 1980-luvun puolivälissä. – Vanhat
ystäväni Spede Pasanen ja Ere Kokkonen puhuivat moneen kertaan posket
hehkuen golfin kiehtovuudesta. Kun
sitten lankesin houkutukseen, huomasin herrojen olleen täysin oikeassa. Kehityin varsin nopeasti, ja Spede jaksoi
hämmästellä, että kuinka nuin pieni
mies voi lyödä nuin pitkälle.
Päiviö Pyysalon mielestä Lappeenrannan Tuosan kenttä on yksi Suomen
ehdottomasti kauneimmista golfkentistä ja kesäisin listaykkönen, mutta
varsin haastava. Aloittelijoille hän suositteleekin helpompaa Kahilanniemen
kaupunkikenttää.
– Saimaa ja nimenomaan se, että
kaikilta väyliltä näkyy Saimaa, tekee
6 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
Tuosasta esteettisesti lumoavan. Saimaa tuo peliin
oman pikantin vaikeutensakin, koska useammalla
väylällä on vettä ylitettävänä. Suosikkini on väylä
10, jossa vesi pitää ylittää kahdesti, Pyysalo kuvailee.
Nykyään Tuusulassa asuva Päiviö Pyysalo syntyi Lappeenrannan Linnoituksessa sijainneessa
synnytyslaitoksessa vuonna 1946 ja asui armeijaikään asti Meijerin talossa kaupunginlahden
rannalla. Elävä kontakti synnyinkaupunkiin on säilynyt, koska Pyysalojen pariskunta viettää kesiään
noin kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta sijaitsevalla kesämökillään Taipalsaarella.
– Suosittelen golfia kaikille liikunnasta kiinnostuneille ja lupaan, että saatte uusia, hienoja
elämyksiä, mukavia ystäviä ja rutkasti liikuntaa.
Golfin ansiosta tapasin aikanaan Sean Conneryn
eli James Bondin. Mukava mies ja tasoitus on 7,
Pyysalo nauraa.
Myös talvinen Saimaa tarjoaa eksoottisia
elämyksiä. Kokeilehan vaikka lumikenkäilyä.
Hiihtoretki Saimaan lumisilla lakeuksilla voi
alkaa jo kaupunginlahdelta. Jos olosuhteet
ovat suosiolliset, kaupunginlahdella voi myös
luistella. Satamassa sijaitsee Suomen vanhin
kylpylä.
Lappeenrannasta
MATKAIlUNEUvONTA
lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy,
Matkailuneuvonta
Kauppakatu 40 D, Maakuntagalleria, 1 krs,
puh. 05 667 788
www.lsyp.fi
www.goSaimaa.com
hiekkalinna@lappeenranta.fi
lisää tietoa lappeenrannan seudun ja
koko Etelä-Karjalan matkailusta:
Linnoitus
lappeenrannan linnoitus on kiehtova
matkailukohde. Etelä-Karjalan taidemuseon
ja Etelä-Karjalan museon upeiden kesänäyttelyiden aiheet ovat vuodesta toiseen olleet
kansansuosiossa.
linnoitus on monien tapahtumien, kuten
linnoituksen Yön ja Joulumarkkinoiden,
areena. Taidekäsityöläisten puodeista voit
tehdä upeita löytöjä ja hankkia ainutlaatuisia
lahjoja. Ympäri vuoden auki olevassa Kahvila
Majurskassa tarjoillaan herkullisia torttuja.
Muista maistaa myös virkistäviä ”lotan lupaus” tai ”vänrikin viettelys” - limonadijuomia.
DONNA-KORUT NÄHTIIN ETELÄ-KARJALAN KIVENHENK I-NÄYTTELYSSÄ 011.
Ylämaan
spektroliitti
Ylämaan kaunis jalokivi spektroliitti on
Suomen kansallisjalokivi ja Etelä-Karjalan
maakuntakivi. Se on liki parituhatta miljoonaa vuotta sitten maankuoressa kiteytynyttä
maasälpää, labradoriittia. Ylämaan spektroliitissa värit ovat poikkeuksellisen voimakkaat,
ja ne vaihtelevat rajattomasti sateenkaaren
väreissä.
Ylämaan jalokivikierroksella sekä Jalokivikylässä ja -museossa on mahdollisuus kokea
spektroliitin lumous ja pääset louhimaan
oman onnenkivesi. Samalla näet kiviseppien
pajoissa kuinka kivi taipuu taitavissa käsissä
koruiksi ja esineiksi. Jokakesäisillä jalokivimessuilla kesä-heinäkuun vaihteessa voit
tutustua vielä syvällisemminkin jalokivien
maailmaan.
KIRSTI DOUKAS, DONNA, KALEVALA KORU.
KUVA: TEEMU TÖYRYLÄ.
Rauha-Tiurun
matkailualue
ja Myllymäki
Joutsenossa
rauha-Tiurun matkailualue on viihdekylpylöineen yksi Pohjoismaiden
upeimmista matkailukeskuksista.
Saimaan rannalla sijaitseva alue
tarjoaa luonnon läheisyyttä sekä monipuolisia palveluja. Alueella sijaitsee
vuoden 2012 loma-asuntomessualue.
Talviurheilijan ykköspaikka EteläKarjalassa on Myllymäki, Joutsenon
keskustasta kuuden kilometrin
päässä sijaitseva laskettelu- ja
maastohiihtokeskus. rinteitä on viisi
ja Myllymäen ympäristössä risteilee
useita kilometrejä hiihtolatua. Jos
et omista omia talviurheiluvälineitä,
voit vuokrata välineet paikan päältä.
Myllymäessä koko perhe viettää
ikimuistoisen talvipäivän.
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
7
LIIKUNTA
Kaupunkilaisten yhteinen
virkistysalue Myllysaaressa
KAUPUNGINLAHDEN LÄHEISYYDESSÄ, AINONKADUN VARRELLA SIJAITSEE
KAUPUNKILAISTEN YHTEINEN VIRKISTYSALUE MYLLYSAARI, JOSSA KOKO
PERHE VIIHTYY.
Kesäisin aamusta iltamyöhälle täyttyvät uimarannat kertovat yleisestä tyytyväisyydestä alueeseen
ja sen kehittämiseen. Kehittämistyötä on tehty Euroopan aluekehitysrahaston ja kaupungin rahoituksella vuosina 009 – 011.
Myllysaaressa on uimalaitoksen lisäksi kolme
uimarantaa, jotka soveltuvat hyvin pienimmillekin lapsille. Alueella sijaitsee muun muassa kioski,
kelkkaliukumäki, katukoripallokenttä, viisi Beach
Volley -kenttää, parkour-rata ja lasten leikkipuisto. Isolla nurmialueella voi pelata pallopelejä ja
alueelle asennetaan kesän ajaksi kuntoiluvälineet.
Soutamista ja melontaa on mahdollista harrastaa
itärannalla sijaitsevassa Lappeenrannan Soutajat
ry:n ja Saimaan Latu ry:n soutu- ja melontakeskuksessa.
Myllysaari on niin lähellä keskikaupunkia, että
sinne on helppo poiketa jalkaisin tai pyörällä. Kauempaa tulevia varten on 100 autolle mitoitettu
parkkipaikka lahdenpohjukassa. Pyöräilijöille ja
skootteristeille löytyy omaa parkkitilaa.
Niemeen johtavia kevyen liikenteen raitteja
pääsee hyvin kulkemaan myös pyörätuolilla ja liikuntaesteisiä uimareita varten on rakennettu esteetön kulkuyhteys rannalta veteen.
Alun perin Myllysaari on ollut nimensä mukaisesti saari, joka on liitetty Kimpisenniemeen vesialuetta täyttämällä.
Myllysaaressa saunotaan ja uidaan
ympäri vuoden
Myllysaaren kärjessä sijaitsee kuuluisa Myllysaaren
rantasauna, joka lämpiää arki-iltoina maanantaita
lukuun ottamatta. Joka toinen päivä on miesten ja
joka toinen päivä naisten saunavuoro. Saunomaan
pääsee joko kertalipulla tai sarjakortilla.
Rantasaunan yhteydessä on avanto. Myllysaaren toinen avanto on uimalan kohdalla. Lämpimiä
pukutiloja pääsee käyttämään, jos teettää itselleen
avaimen.
Myllysaaren saunavuorot ja hinnasto löytyvät
www.lappeenranta.fi->Palvelut->
Liikunta ja ulkoilu->Saunat ja uimarannat->
Myllysaaren rantasauna.
Leikkiä ja temmellystä
Lasten liikuntamaassa
K
UN LASTEN LIIKUNTAMAA
ALOITTI TOIMINTANSA JOUTSENOHALLISSA MAALISKUUSSA
009, SEN SUOSIO SUORASTAAN
MYKISTI JÄRJESTÄJÄT. ENSIMMÄISESSÄ LIIKUNTAMAASSA
OLI LÄHES 500 KÄVIJÄÄ, MUTTA
TOIMINNAN TASAANNUTTUA
OSALLISTUJIA ON OLLUT KESKIMÄÄRIN NOIN 60 YHTÄ SUNNUNTAITA KOHDEN.
8 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
Koska suosio oli odotettua suurempaa, avattiin
saman vuoden isäinpäivänä toinen liikuntamaa
Kourulan palloiluhalliin – ja iloisia leikkijöitä riittää.
Nyt Lappeenrannan kaksi liikuntamaata toimivat
vuorotellen joka toinen sunnuntai. Aukioloaika on
molemmissa klo 10–13.
Lasten liikuntamaan toiminnan ideana on
perheiden yhteinen liikunta, jossa ei tarvitse suorittaa tai kilpailla. Iältään 1–1-vuotiaiden lasten
liikunnalliseen leikkiin ja temmellykseen on monipuolisesti vaihtoehtoja. Tarjolla on erilaisia välineitä, joiden kanssa lapset pääsevät toteuttamaan
luonnollista liikkumisen tarvettaan, ilman ohjausta
ja suorituspaineita.
Toiminta on valvottua, mutta tästä huolimatta lapsi tarvitsee mukaansa oman aikuisen. Näin
hauskanpito on mahdollisimman turvallista. Lasten liikuntamaahan on rakennettu erilaisia liikuntapisteitä, joissa oma huoltaja – vanhemmat tai
vaikkapa kummi tai isovanhemmat – toimivat lapsensa avustajana sekä pelikaverina.
Lappeenrannan liikuntatoimi vastaa liikuntamaan välineistä ja liikuntatilasta, paikalliset urheiluseurat ja yhdistykset huolehtivat valvonnasta ja
käytännön järjestelyistä. Liikuntatoimi ja yhdistykset luovat näin yhteistyössä keskenään monipuoliset puitteet liikunnan harrastamiselle.
Tervetuloa mukaan vauhtiin ja iloiseen
toimintaan!
HYVÄ TIETÄÄ
• lappeenrannassa on yli 120 urheilu- ja liikuntaseuraa.
• liikuntatoimien ohjauspalveluyksikkö järjestää lappeenrantalaisille
ohjattua liikuntatoimintaa ympäri
vuoden. Kohderyhmänä ovat lapset,
erityisryhmät, seniorit sekä työssä
käyvät aikuiset. Ohjaajat ovat kokeneita fysioterapeutteja, liikunnanohjaajia ja uinninvalvojia.
• lapsiperheitä ilahduttavat hyvin
hoidetut leikkikentät, lasten liikennekaupunki sekä lasten liikuntamaatoiminta Joutsenohallissa ja
Kourulan palloiluhallissa.
KUVA: EMMI VINBERG
Liikunta
pitää kaupungin vireänä
HIIHTOA, JÄÄKIEKKOA, RETKEILYÄ, KORIPALLOA,
PESÄPALLOA, SALIBANDYÄ, GOLFIA, AVANTOUINTIA, JUMPPAA, KARATEA… LIIKUNTAMAHDOLLISUUKSISTA EI KAUPUNGISSA TULE PULA!
NIITÄ TARJOAVAT KAUPUNKI, YLI 100 LIIKUNTA-
voi viedä lautailemaan mäkeen ja itse lähteä hiihtelemään rauhaisaan maisemaan.
Penkkiurheilun ystäviä hemmotellaan erilaisilla urheilutapahtumilla ympäri vuoden. Lappeenrannassa on 10 SM-tason joukkuetta, ja kansallisen
tason kisoja järjestetään monissa eri lajeissa.
JA URHEILUSEURAA JA MONET LIIKUNTA-ALAN
YRITYKSET.
Lappeenrannassa on toiseksi eniten kunnan ylläpitämiä liikuntapaikkoja Suomen suurista kaupungeista. Kuntoaan pääsee kohottamaan koko kaupungin alueella maaseutualueet mukaan lukien.
Liikkua voi niin pallokentillä, koulujen liikuntasaleissa, palloiluhalleissa, uimahalleissa, urheilukeskuksissa, kuntopoluilla kuin uimarannoillakin.
Lappeenrannassa on erinomaiset hiihto- ja
luistelumahdollisuudet. Hiihtämään pääsee monilla hoidetuilla laduilla kaupunkialueella. Luistella voi kymmenillä kentillä ja kaukaloissa eri puolilla kaupunkia. Kisapuiston jäähalli ja tekojäärata
keräävät urheilijoita ja yleisöä talvikuukausina sankoin joukoin. Kesällä uimarannat kutsuvat pulahtamaan virkistävään veteen. Kesäaikaan kannattaa
lähteä myös metsään retkeilemään tai kaivaa vaikkapa pesäpallovälineet kaapista. Erityistä kehua
käyttäjiltä saavat hyvät luontopolut ja ulkoilureitit
laavuineen.
Laskettelukeskus Myllymäki kutsuu laskettelemaan ja lumilautailemaan. Laskettelukeskusta
kiertävät myös hyvät hiihtoladut, joten nuorison
LIIKUNTA- JA ULKOILUPAIKKOJA
lAPPEENrANNAN UIMAHAllI JA
UrHEIlUTAlO
Pohjolankatu 29 puh. 05 616 3020
lAUrITSAlAN UIMAHAllI
luukkaankatu 51 puh. 05 616 4777
lAPPEENrANNAN JääHAllI
Kisakatu Kisapuisto puh. 040 595 2078
KIMPISEN UrHEIlUKESKUS
Kimpinen puh. 0400 752 978
lAUrITSAlAN UrHEIlUKESKUS
Kuntokatu puh. 040 760 6142
MYllYMäEN lASKETTElUKESKUS (Joutseno)
Myllymäentie 83 puh. 05 413 3733
JOUTSENON UrHEIlUKESKUS
Penttiläntie 17 puh. 0400 756 058
JOUTSENOHAllI
Penttiläntie 17 puh. 040 182 7472
liikuntapaikoista ja -seuroista saa tietoa
kaupungin liikuntatoimesta, Pormestarinkatu 10 B, 53100 lappeenranta ja
www.lappeenranta.fi->Palvelut->
Liikunta ja ulkoilu
• lappeenrannassa on useita hyviä
retkeilyreittejä ja -polkuja, joiden
varrella on monia laavuja. Kokeile
vaikkapa helppokulkuista reittiä
Hinkanrannasta Joutsenoon (7km),
keskivaativaa Katralammen kierrosta (14km) tai kulje Joutsenosta
Saimaan kanavalle (15km).
• Karhusaaren laavulle pääsee
kesällä meloen ja talvella kaupunginlahdelta jäätä pitkin hiihtäen,
luistellen tai kävellen.
• Saimaan kanavan varteen voi
lähteä patikoimaan tai pyöräilemään. Kanavan varrella on myös
hauska kapulalossi. Pyöräilijöille on
suunniteltu myös Saimaan ympäripyöräilyreitti.
• lintuharrastaja suuntaa askeleensa Haapajärvelle tai Konnunsuolle.
• Mikonsaaressa voi käydä kivalla
kesäretkellä: ensin patikoida
puhtaassa ulkoilmassa, pulahtaa
Saimaaseen ja paistaa makkarat
laavulla.
• latu- ja vaellusreittikartat saat
tulostettua kaupungin kotisivuilta, liikuntapaikkakartan ja muut
liikuntapalveluesitteet saat liikuntatoimesta.
• vuodesta 2010 on lappeenrannan Maakuntakirjastosta voinut
lainata erilaisia liikuntavälineitä
kirjastokortilla.
LISÄTIETOJA:
Kaikki Etelä-Karjalan luonto- ja
retkeilykohteet löydät osoitteesta:
www.ekarjala.fi/retkeily
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö:
www.ekarjala.fi/virkistysaluesaatio
Kartat laavuista, uimarannoista,
kuntopoluista ja hiihtoladuista:
www.lappeenranta.fi->Palvelut->
Liikunta ja ulkoilu->Ulkoliikuntapaikat
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
9
KULTTUURI
LAPPEENRANTA ON KOKO ETELÄKARJALAN MAAKUNNAN KULTTUURIELÄMÄN KESKUS. LAPPEENRANNASSA
TOIMII KAUPUNGINTEATTERI, KAUPUNGINORKESTERI JA USEITA MUSEOITA.
SÄÄNNÖLLISTÄ NÄYTTELYTOIMINTAA
ON LISÄKSI GALLERIA PIHATOSSA JA
KAAKKOIS-SUOMEN VALOKUVAKESKUKSESSA. KYMMENET KULTTUURIALAN
YHDISTYKSET JA SEURAT TARJOAVAT
HARRASTUSMAHDOLLISUUKSIA JA
OHJELMAA KAIKENIKÄISILLE KAUPUNKILAISILLE.
Lappeenranta
Kulttuurikaupunki
Teatteria kaikenikäisille ympäri vuoden
Lappeenrannan kaupunginteatteri
tunnetaan monipuolisesta ohjelmistostaan, joka tavoittaa eri-ikäiset katsojat.
Näytäntökauden aikana kaupunginteatterin Jukola-salissa ja Veeran kammarissa esitetään draamaa, klassikoita
sekä musiikkinäytelmiä.
Omia ensi-iltoja on vuosittain runsaasti. Niiden lisäksi kaupunginteatterin näyttämöllä järjestetään laadukkaita
vierailuesityksiä moneen makuun. Lappeenrannan kaupunginteatteri vastaa
myös Linnoituksen kesäteatterin toiminnasta.
Linnoituksen kesäteatterissa
katettu 540-paikkainen katsomo
Lappeenrannan kaupungin ylläpitämän
Linnoituksen kesäteatteri sijaitsee nimensä mukaisesti kauniilla Linnoituksen mäellä, keskellä kesäistä Lappeenrantaa, sataman sykkeen välittömässä
läheisyydessä. Se rakennettiin vuonna
1949 kaupungin 300-vuotisjuhlan kunniaksi.
30 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
Kesäteatteri on muuttanut fyysistä olomuotoaan useastikin, muun muassa tulipalon seurauksena 1960-luvulla, jolloin näyttämö ja katsomo
jouduttiin rakentamaan kokonaan uudestaan. Viimeisimmät muutostyöt valmistuivat kesällä 009,
jolloin uusittiin näyttämö, rakennettiin katettu katsomo, yleisö-wc:t sekä henkilökunnan sosiaalitilat.
Monet eri teatteriryhmät ovat esiintyneet ja
useat yhdistykset organisoineet esityksiä Linnoituksen kesäteatterissa. Vallien välillä on nähty niin
kotimaisia klassikoita, komedioita kuin koko perheen näytelmiäkin.
Lappeenrannan kaupunginteatteri on vastannut pääasiallisesti esitystoiminnasta vuodesta
009. Katettu 540-paikkainen katsomo, historiallista ympäristöä kunnioittava maisemointi ja ammattitaidolla tehdyt esitykset takaavat , että yleisö
viihtyy.
Viime vuosien ehdoton yleisömenestys on
ollut lappeenrantalaisen kirjailijan Aimo Vuorisen
hulvaton komediaklassikko VOTKATURISTIT. Riemukkaan nostalginen turistimatka itärajan taakse
keräsi kesällä 009–010 yli 6 000 katsojaa Linnoituksen mäelle.
Kesällä 011 Linnoituksen valleilla on raikunut suomalaisen komiikan kivijalka, Aleksis Kiven
NUMMISUUTARIT. Nummisuutarit toi Lappeenrantaan kaksi uutta näyttelijäkasvoa: Nummisuutareiden Eskoksi Riku Niemisen, joka palkittiin Putoussarjassa vuoden 010 sketsihahmosta ”Munamies”
ja Eskon isäksi Raimo Grönbergin, joka on pitkän
teatteriuransa aikana tullut tutuksi mm. Taivaan tulet ja Pirunpelto -sarjoista. Ohjaaja sekä muu näyttelijäkaarti valloitti yleisönsä jo Votkaturisteissa.
Lisätietoa kesäteatterin ohjelmistosta
www.lappeenrannanteatteri.fi
TAPAHTUMAHElMIä ISOIllE JA PIENIllE
SÄÄNNÖLLISESTI TOISTUVAT TAI PERINTEISET
TAPAHTUMAT MUODOSTAVAT TAPAHTUMIEN
NAUHAN, JOSTA JOKAINEN KULTTUURIN YSTÄVÄ
VOI POIMIA OMAN HELMENSÄ.
Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut
ovat monen maailman oopperaeliittiin nousseen
suomalaisen laulajan ponnahduslauta. Muun muassa Karita Mattila, Jorma Hynninen, Petri Salomaa ja Soile isokoski ovat voittaneet arvostetun
kilpailun.
Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut
järjestetään joka kolmas vuosi (kilpailuvuosi on
esimerkiksi 013). www.lappeenranta.fi->Palvelut->Kulttuuri->Laulukilpailut
Valtakunnallisten laulukilpailujen välivuosina
järjestetään Laulava Lappeenranta -tapahtuma.
Se muodostuu erityylisistä laulukonserteista, joissa kuullaan myös viihteen huippunimiä. Kahden
toistaan tukevan laulutapahtuman voimalla Lappeenrannasta on tulossa Laulun pääkaupunki.
Linnoituksen Yö on jo käsite. Lappeenrantalaisin voimin toteutettavassa kulttuuritapahtumassa juhlitaan Lappeenrannan vuosipäivää historiallisessa Linnoituksessa. Yö järjestetään elokuun
alussa. www.linnoituksenyo.fi
Pitkin kaupunginlahden rantaa ja satamatorille levittäytyvä Sataman valot on muutamassa
vuodessa kohonnut kesäkauden päätöstapahtumaksi. Tunnelmaa luovat elävät tulet ja tummuva
ilta. Ulkoilmatapahtuman ohjelmisto on tarkoitettu koko perheelle.
Joutsenon taidekesä on Kaakkois-Suomen
laajin yhtenäinen kulttuurin ja taiteen eri alojen
koulutustapahtuma, joka järjestetään Joutsenon
Opistolla. www.joutsenonopisto.fi
Ja kitara soi on kassisen kitaramusiikin tapahtuma, jossa akustisen kitaran rinnalla ovat soineet
muun muassa huilut, harput ja harmonikka. Sähköistäkin kitaramusiikkia on kuultu, mutta heavya
siellä ei soiteta. Tapahtuma järjestetään lokakuussa.
Kesäkonsertit järjestetään Kauppatorilla,
Satamatorilla ja Joutsenon torilla kesä-, heinä- ja
elokuussa. Kesäkonsertit jatkavat Uudenmaan Rakuunarykmentin soittokunnan 1800-luvun lopulla
järjestämään puistokonserttiperinnettä. Konserteissa esiintyvät paikalliset kuorot ja yhtyeet.
Lasten katumaalaustapahtuma järjestetään
Satamatorilla kesäkonserttikauden avajaisten yhteydessä. 1970-luvulta lähtien lapset ovat saaneet
jättää puumerkkinsä Lappeenrannan katukuvaan
kerran kesässä. Tapahtuma järjestetään kesäkuun
alussa.
Kaupungin omat taidelaitokset järjestävät
syyskuun lopussa taideviikon. Viikon aikana on
muun muassa mahdollisuus tutustua kaupunginorkesterin ja teatterin kulissien takaiseen elämään
sekä olla mukana museon ja kirjaston menossa.
Myös kaupungin vanhuslaitokset saavat taideviikolla reilun annoksen kulttuuria.
Vuosittain järjestettävä Etelä-Karjalan maakunnallinen Metkat-lastenkulttuuriviikko kokoaa laajasti lastenkulttuuria yhteen marraskuussa,
Lasten oikeuksien päivän viikolla. Lastenkulttuuriviikon tapahtumatarjottimella on lukuisa määrä
erilaisia esityksiä, konsertteja ja työpajoja. Lappeenrannassa Metkat-viikolla järjestetään lasten ja
nuorten elokuvafestivaali Willikino.
Lastenkulttuurikeskus Metku ylläpitää lasten ja
nuorten kuorotoimintaa Lappeenrannassa. Metku
järjestää vuosittain helmikuussa lasten ja nuorten
kuorokonsertin. Laulaen lomalle -kuorokonserttiin kootaan kaikkien kuorojen esitykset ja useita
satoja laulavia lapsia.
Lisätietoja Lappeenrannan tapahtumista
löytyy osoitteesta
www.lappeenranta.fi/tapahtumakalenteri.
Kulttuurikesä
huipentuu
Balettigaalaan
Lappeenrannan
kulttuurikesä
huipentuu elokuun lopulla järjestettävään
kaksipäiväiseen
balettigaalaan, joka aloittaa
samalla kulttuurin syyskauden.
Balettigaala tuo Lappeenrantaan
suomalaisten
tähtiesiintyjien
rinnalle kansainvälisiä huippuja.
Ohjelmistoon sisältyy klassista balettia ja modernia tanssia,
uutta ja vanhaa, elämyksellistä ja
yllätyksellistä. Kun ensimmäinen
Balettigaala järjestettiin kesällä
010, vastaanotto oli haltioitunut
ja arvostelut ylistäviä.
Lappeenranta on perinteisesti balettikaupunki: tunnustusta
saanut Balettikoulu–Tanssiopisto
Sonja Tammela on tarjonnut lappeenrantalaisille lapsille ja nuorille tilaisuuden balettiharrastukseen vuodesta 1969 alkaen. Myös
aikuisbalettia voi harrastaa.
Lappeenrannan Balettigaalan
toteuttaa NordicDance Makers
yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa. Kesän ohjelmiston
löydät osoitteesta www.lappeenranta.fi/balettigaala
Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut järjestetään joka kolmas vuosi.
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
31
Konserttimusiikkia
Lappeenrannan kaupunginorkesteri on
yli 100-vuotias ammattisinfoniaorkesteri, joka konsertoi säännöllisesti kotikaupunkinsa lisäksi Saimaan alueella,
kotimaassa ja ulkomailla. Orkesteri konsertoi eri kokoonpanoin kamariorkesterista aina neljäkymmentä muusikkoa
käsittävään Saimaa Sinfoniettaan. Pääkonserttipaikkoina Lappeenrannassa
ovat kaupungintalon yhteydessä oleva
Lappeenranta-sali, Lappeen Marian
kirkko ja musiikkiopiston Helkiö-sali.
Orkesterin ohjelmisto on monipuolinen, klassisesta viihteeseen, ja eri
yhteistyökuvioin on voitu ottaa suuriakin haasteita vastaan. Lappeenrannan kaupunginorkesteri on erityisesti
tullut tunnetuksi kaikkialla Suomessa
Lappeenrannan valtakunnallisten laulukilpailujen televisioidun finaalin yhteydessä.
Kaupunginorkesterin ohjelma:
www.lappeenranta.fi->Palvelut->
Kulttuuri->kaupunginorkesteri
Toimisto: Valtakatu 58,
puh. 05 616 2361
klassisesta viihteeseen
LIPUNMYYNTI:
Kaupunginteatterin lippukassa, Valtakatu 56, avoinna ti–la klo 11–17, puh. 05 616 2290
Löytäisitkö itsesi MuSEoSta?
M USEON TUNNUSLAUSE ”LÖYDÄ
ITSESI MUSEOSTA” KEHOTTAA
TEKEMÄÄN ENNAKKOLUULOTTOMAN RETKEN HISTORIAN, TAITEEN
JA KULTTUURIN PARIIN JA HEITTÄYTYMÄÄN HETKEEN.
Lappeenrannan vanhimmassa kaupunginosassa, idyllisessä Linnoituksessa, sijaitsee kolme kaupungin
museota: Etelä-Karjalan museo,
Etelä-Karjalan taidemuseo ja Ratsuväkimuseo. Museoiden näyttelyt esittelevät alueen kulttuurihistoriaa ja taidetta sekä vaihtuvia
teemoja. Lisäksi museorakennukset
3 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
jo sinänsä kertovat vanhan varuskuntakaupungin
vaiheista.
Läheisellä Kauppakadulla sijaitseva Wolkoffin
talomuseo vie opastetulle matkalle menneisyyteen, venäläislähtöisen Wolkoffin suvun elämään.
Wolkoffin talomuseossa, Etelä-Karjalan museossa
ja Etelä-Karjalan taidemuseossa toimii myös museokauppa yksilöllisine valikoimineen.
Näyttelyitä, opastettuja kierroksia,
työpajoja, luentoja ja teematapahtumia
Lappeenrannan museot tarjoavat monipuolisia
näyttely- ja kulttuuripalveluja eri-ikäisille asiakkailleen. Museoihin voi tutustua itsenäisesti näyttelyvieraana, lisäksi asiakkaille tarjotaan monenlaisia
opastettuja kierroksia. Tarjolla on vuosittain työpajoja, luentoja ja muita teematapahtumia.
Museon asiantuntijat palvelevat ja neuvovat
valokuviin, esine- ja taidekokoelmiin, kulttuuriympäristöön ja museokasvatukseen liittyvissä asioissa
kaikkia kaupunkilaisia. Museot julkaisevat erilaisia
tutkimuksia ja tuottavat näyttelyitä Kaakkois-Suomen alueelle.
Museotoimintaa kehitetään jatkuvasti myös
asiakaspalautteen avulla. Tätä tukemaan on perustettu erityinen asiakasraati, joka kokoontuu neljä
kertaa vuodessa pohtimaan ajankohtaisia asioita
ja kehittämään toimintaa yhdessä museoammattilaisten kanssa.
Ilmaisen sisäänpääsyn museoperjantait
Linnoituksen museoihin on ilmainen sisäänpääsy
aina kuukauden ensimmäisenä perjantaina talvikaudella (syys-toukokuu). Kaikki alle 16-vuotiaat
Enemmän irti lukukokemuksesta kirjastossa
HALUAISITKO SAADA LUKUKOKEMUKSESTASI
ENEMMÄN IRTI? HALUAISITKO JAKAA SEN TOISTEN
KANSSA? MISTÄ LÖYTÄISI HYVÄÄ LUETTAVAA?
Jos vastasit edellä oleviin kysymyksiin myönteisesti, voisit liittyä kirjaston lukupiiriin. Paikalle voi tulla
kuulollekin, jos ei halua kauheasti keskustella. Lukupiireissä valitaan yhdessä kirjat, jotka luetaan ja
joista sitten keskustellaan. Lukupiirit kokoontuvat
kerran kuussa syys- ja kevätkaudella. Lukupiirien
vetäjinä toimivat kirjastonhoitajat.
Kirjastossa toimii kolme lukupiiriä: pääkirjaston lukupiiri, Joutsenon lukupiiri ja nuorten lukupiiri. Kokoontumisajoista ilmoitetaan kirjaston
ilmoitustaululla ja kotisivuilla tai ne voi tarkistaa
kirjastosta.
Kirjailijaniminä aikuisten piireissä ovat olleet
mm. Leena Parkkinen, anna-Mari Marttinen,
Paul auster, anne b. Ragde, ian McEwan, Katri Lipson, Joyce Carol oates, Lars Sund, Carlos
Ruiz Zafon, Peter Franzen, tuomas Kyrö, Juha
itkonen ja Elina Hirvonen.
Syksyllä 010 lukupiirit tekivät ensimmäisen
kerran retken Helsingin Kirjamessuille. Retki on
tarkoitus tehdä muinakin vuosina.
lapset ja nuoret pääsevät museoihin ilmaiseksi
ympäri vuoden.
LaStEn MuSEo:
• Etelä-Karjalan museossa lasten perusnäyttely
ja leikkilotja
• Taidemuseossa vauvojen maalaus- ja
musiikkityöpajat
• Museomummon ja -vaarin tuokiot
• Koululaisten kulttuuripolut ja opastukset
• Lastenhoitotila ja lastenrattaat
Kysy lisätietoja museon toimistosta,
puh. 05 616 61
Voit tutustua toimintaamme myös netissä
www.lappeenranta.fi/museot
tai tykkää meistä facebookissa!
Lukupiiriläisille ja muillekin lukijoille jaetaan
lukuvinkkejä kirjaston Kirjaveräjä-blogissa (http://
lappeenrannankirjasto.blogspot.com/). Nuorten
lukuvinkit löytyvät Riimusta (http://www.lappeenrannanriimu.blogspot.com/).
Satuilemaan kirjastoon!
Lappeenrannan kirjastoissa luetaan lapsille satuja
viikoittain. Satutuokiot kestävät noin puoli tuntia
ja ne on tarkoitettu yli 3-vuotiaille lapsille. Kirjastosta riippuen satutuokio saattaa olla joko aamupäivällä tai illalla. Satuja luetaan pääkirjastossa
myös venäjän kielellä. Satutuokioiden ajankohdat
selviävät kirjastosta tai kirjaston kotisivuilta.
Kerran kuussa lapsille esitetään elokuvia. Koska elokuvaesityksiin on paljon tulijoita, kirjastot
ottavat etukäteen paikkavarauksia. Esitysten ajankohdat tiedotetaan syys- ja kevätkausittain kirjastoissa ja kotisivuilla.
Sukua tutkimaan?
Haluaisitko tietää enemmän suvustasi ja esi-isistäsi? Sukututkimus on nykyään suosittu harrastus,
joka saattaa edetä jopa kirjaksi asti. Aktiiviset suku-
tutkimuksen harrastajat ovat perustaneet Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistyksen, joka opastaa ja jakaa
tietoa. Myös kansalaisopisto järjestää
vuosittain sukututkimuskursseja.
Sukututkimus on helpointa aloittaa kirkkoherranvirastosta, josta voi
pyytää 100 vuotta nuorempien henkilöiden tietoja. Seurakuntien palvelu
on maksullista. Kun on tiedossa, mihin
suuntaan sukututkimuksessa kannattaa edetä, maakunta-arkistot ja kirjastot
tarjoavat oman alueensa seurakuntien
kirkonkirjoja mikrofilmeillä asiakkaiden
tutkittaviksi.
Lappeenrannan maakuntakirjastoon on hankittu kaikki saatavilla olevat
Etelä-Karjalan alueeseen liittyvät kirkonkirjat mikrofilmeinä. Kokoelmassa
on myös sodan jälkeen Neuvostoliitolle
luovutettujen seurakuntien kirkonkirjoja. Jos oman suvun juuret ovat muualla
Suomessa, voi sen alueen kirkonkirjoja
tilata Lappeenrantaan tutkittavaksi.
Tilaukset hoidetaan kirjaston tietopalvelussa.
Mikrofilmien lukulaitteet sijaitsevat
maakuntakirjaston opintosalissa ja niille kannattaa varata aika etukäteen tietopalvelusta, puh. 05 616341.
Kirjastossa on lisäksi saatavilla kaikki ilmestyneet sukututkimusoppaat ja
useita valmiita sukututkimuksia. Kirjaston henkilökunta opastaa alkuun
laitteiden käytössä, mutta varsinainen
oppi ja opastus sukututkimuksen tekemiseen täytyy hankkia muualta.
LaPPEEnRannan
MaaKuntaKiRJaSto
Valtakatu 47, puh. 05 616 341
Avoinna ma–pe klo 10–0, la 10–15,
aattoina 10–17, lehtilukusali su 1–15.
Tarkista kesäaukioloajat, lähikirjastojen
aukioloajat ja kirjastoauton aikataulu
kirjastosta!
www.lappeenranta.fi/kirjasto
www.facebook.com/Lappeenrannanmaakuntakirjasto
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
33
Taiteen perusopetus tarjoaa mahdollisuuden
syventyä eri taiteenaloihin
LAPPEENRANNASSA JÄRJESTETÄÄN
ENSISIJAISESTI LAPSILLE JA NUORILLE
KOULUOPETUKSEN ULKOPUOLISTA
TAITEEN PERUSOPETUSTA. OPETUSTA
TARJOAVAT ERI TAITEENALOJEN OPPILAITOKSET, JOITA VALTIO JA KAUPUNKI
TUKEVAT TALOUDELLISESTI. OPINTOVAIHTOEHTOINA OVAT MUSIIKKI,
KUVATAIDE, TANSSI, SIRKUSTAIDE,
TEATTERITAIDE JA KÄSITYÖT. OPINNOISSA EDETÄÄN TAVOITTEELLISESTI
TASOLTA TOISELLE.
Kulttuuritoimenjohtaja Päivi Parviaisen mukaan taiteen perusopetus tarjoaa mahdollisuuden perehtyä syvällisesti
eri taiteenlajeihin oman kiinnostuksen
mukaan ja antaa samalla oppilaalle val-
miudet hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluihin.
– Taideopetuksella on ratkaiseva merkitys luovuuden kehittymisessä. Se antaa myös mahdollisuuden löytää väylän luovaan ammattiin tulevaisuudessa, Parviainen sanoo.
Taiteen perusopetus tarjoaa taidepolun ohella eväitä myös elämänpolulle. Parviaisen mielestä
taide tukee lasten ja nuorten vahvuuksia, opettaa
itseilmaisun keinoja ja taitoja sekä antaa myös valmiuksia toimia vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
– Luovista harrastuksista saa runsaasti onnistumisen kokemuksia ja eväitä hyvään elämään. Juuri
taiteen perusopetuksella on suuri merkitys siihen,
miten lapset ja nuoret kokevat omat mahdollisuutensa ja löytävät vahvuutensa. Kun tekee itse, tietää voivansa vaikuttaa ympäristöönsä, eikä tyydy
vain passiivisen vastaanottajan rooliin, Parviainen
kuvailee.
Taiteen perusopetusta antaviin kouluihin pääsee mukaan koulusta riippuen joko ilman virallista
valintakoetta ilmoittautumisjärjestyksessä tai va-
lintakokeen kautta. Oppilaat maksavat opinnoistaan lukukausimaksun. Taiteen perusopetus pohjautuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan.
Lappeenrannassa opetusta on annettu jo vuodesta 1993 alkaen.
lappeenrannassa taiteen perusopetusta
antavat:
Lappeenrannan musiikkiopisto
www.lappeenrannanmusiikkiopisto.fi
Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu
http://koulut.etela-karjala.fi/lprkuvataidekoulu
Taidekoulu Estradi
www.estradi.org
Tanssiopisto Sonja Tammela
www.tost.fi
Taito-käsityökoulu
www.taitoetelakarjala.fi
Taidekoulu Polku
www.taidekoulupolku.fi
Kaupungin kulttuuriavustukset
L APPEENRANNAN KAUPUNGIN
KULTTUURILAUTAKUNTA MYÖNTÄÄ
AVUSTUKSIA LYHYTAIKAISIIN JA KOKO
VUODEN KESTÄVIIN HANKKEISIIN
KULTTUURITOIMINNAN EDISTÄMISEKSI
JA TAITEELLISEN TYÖN TUKEMISEKSI.
KAIKKI AVUSTUKSET OVAT HARKINNANVARAISIA.
Avustettavilta kohteilta edellytetään
tarkkaa hankekohtaista selvitystä ja
omarahoitusosuutta. Kulttuuriavustuksilla tuetaan sekä ammattitaiteilijoita
että harrastajia. Avustuksilla voidaan
tukea myös erilaisten tapahtumien- ja
tilaisuuksien järjestämistä.
Hakuajat, säännöt ja lisätietoja
avustuksista ja hakulomakkeet löytyvät
kaupungin kotisivuilta:
www.lappeenranta.fi->Palvelut->Kulttuuri->Kulttuurin tukeminen->Avustukset
34 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
Soittimia lainaksi soitinpankista
Soitinpankin soittimia lainataan lappeenrantalaisille musiikin opiskelijoille ja harrastajille. Soitin
luovutetaan käyttöön korvauksetta kulttuurilautakunnan vahvistamien sääntöjen ja ehtojen mukaisesti. Laina-aika on kerrallaan yksi vuosi, kuitenkin
vain niin kauan kuin lainaajan kotipaikka on Lappeenranta.
Seuraavat soittimet ovat lainattavissa: alttosaksofoni, fagotti ( kpl), käyrätorvi ( kpl), vetopasuuna, trumpetti ( kpl), tuuba, piano (3 kpl), 3kielinen kannel ja täydellinen rumpusarja.
Hakuaika päättyy toukokuussa. Hakulomake
on ladattavissa kotisivulta:
www.lappeenranta.fi->Palvelut->Kulttuuri->
Kulttuurin tukeminen->Avustukset
Galleria Pihatto
Lappeen vanhan Pappilan entisöidyssä kivinavetassa toimii Galleriatila. Näyttelyistä ei peritä sisäänpääsymaksua.
Tarkempaa tietoa, näyttelyohjelma ja hakuohjeet
löytyy sivulta:
www.lappeenranta.fi->Palvelut->Kulttuuri->
Galleria Pihatto
Ulkolavat
Soittolavat sijaitsevat keskustan kauppatorilla, satamatorilla ja Joutsenon torilla sekä Pusupuistossa.
Tiloja haetaan ulkolavojen varauslomakkeella:
www.lappeenranta.fi->Palvelut->Kulttuuri->
Kulttuurin tukeminen->Tilat
Lappeenrannan kulttuuritoimisto
Snellmaninkatu , 53100 Lappeenranta
puh. 05 616 31
kulttuuri.toimisto@lappeenranta.fi
Lisätietoja avustuksista antavat vs. kulttuurisihteeri Helena Hokkanen, helena.hokkanen@
lappeenranta.fi, puh. 040 736 0 ja toimistonhoitaja Hannu A Heikkinen, hannu.a.heikkinen@
lappeenranta.fi, puh. 040 747 083
LEMMIKKIELÄIMET
HYVÄ TIETÄÄ
• lappeenrannan kaupungin
pieneläinklinikka:
Pohjolankatu 14
Ajanvaraukset eläinlääkäreille
(myös Taipalsaari) arkisin klo 8–9
puh. 0400 256 162, 0400 340 785
0400 258 758 (myös Ylämaa),
vastaanottoavustaja 040 754 5659
• Joutsenon sivutoimipiste:
Puusementintie 2
Ajanvaraus eläinlääkärille arkisin
klo 8–9, puh. 040 742 9972.
• Ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys kiireellisille hätätapauksille
virka-ajan ulkopuolella klo 16–08
ja viikonloppuisin sekä pyhinä.
Tiedote päivystäjästä
puh. 05 616 4376
Kunnaneläinlääkäri Sari Maijanen tutkii Taavi-kissaa pieneläinvastaanotolla.
Vieressä avustaa Taavin omistaja Johanna Saarinen.
Apua ja tukea lemmikkien
terveysongelmiin
PiEnELäinVaStaanotoLta
KUN LEMMIKKISI SAIRASTUU TAI TARVITSEE
VAIKKAPA ROKOTTEEN, VOIT OTTAA YHTEYTTÄ
LAPPEENRANNAN POHJOLANKADULLA SIJAITSEVAAN KAUPUNGIN PIENELÄINVASTAANOTTOON.
Pieneläinvastaanotolla avustajana työskentelevän
Mari tamsin mukaan vastaanotto on pieneläinten, kuten kissojen ja koirien, yleistä terveydenhoitoa varten.
– Täällä suoritetaan jonkin verran leikkauksia ja
rokotetaan. Muita yleisiä toimenpiteitä ovat muun
muassa korva- ja silmätulehdusten, ihottumien ja
sisätautien hoito. Aika laidasta laitaan siis, Tams
kertoo.
Kunnaneläinlääkärit vastaanottavat lemmikkejä pieneläinvastaanotolla. Hoitoajat varataan
soittamalla suoraan eläinlääkärille ajanvarausaikaan. Vastaanoton puhelinnumerossa puolestaan
lemmikkien omistajia neuvotaan esimerkiksi rokotuksissa.
– Jos kuitenkin virka-aikana ajanvarausajan ulkopuolella, vaikkapa keskellä päivää, eläin tarvitsee
välitöntä hoitoa, omistaja voi ottaa yhteyttä eläinlääkäreihin. He eivät voi toimenpiteiden vuoksi
tietenkään päivystää puhelimen ääressä, joten jos
eläinlääkäriä ei saa kiinni, kannattaa jättää viesti.
Viestissä on hyvä kertoa, mikä lemmikkiä vaivaa, ja
jättää samalla soittopyyntö, Tams selvittää.
Arki-iltapäiväisin klo 15–16 on mahdollista tulla ilman ajanvarausta avovastaanotolle, jossa suoritetaan vain pieniä toimenpiteitä, kuten rokotuksia.
Avovastaanotolle kuulumattomat tapaukset ohjataan hoidontarpeen mukaan joko ajanvarauksen
kautta seuraavalle päivälle tai päivystykseen.
Lappeenrannan, Taipalsaaren, Lemin, Luumäen ja Savitaipaleen seudulla toimii ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys. Se koskee pieneläinten lisäksi
muitakin eläimiä. Päivystys on tarkoitettu ehdottomasti vain hätätapauksia varten, sillä kuntien
alueella päivystää kerrallaan yksi eläinlääkäri. Hän
vastaanottaa päivystystä tarvitsevat potilaat päävastuualueensa klinikalla. Päivystävä eläinlääkäri
• Eläinsuojeluasiat ja eläintautivalvonta
valvontaeläinlääkäri
puh. 040 592 9637 (virka-aikana)
• löytöeläimet: Tassutarha
Korvenhoikantie 27
54230 Nuijamaa
puh. 050 320 3324
www.tassutarha.net
• lappeenrannan seudun eläinsuojeluyhdistys ry (Taipalsaari)
puh. 050 430 9104
• lisätietoja:
www.lappeenranta.fi Palvelut->
Ymparistö ja eläimet->Eläimet ja
eläinlääkintähuolto
tekee kotikäyntejä vain kuljetukseen
sopimattomien, kuten tuotantoeläinten kohdalla.
Välitöntä hoitoa vaativan eläimen
omistajan pitää ensin soittaa päivystysnumeroon. Numerossa pyörii nauhoite,
jossa kerrotaan päivystävän eläinlääkärin tiedot yhteydenottoa varten.
– Nauhoite on hyvin tärkeä kuunnella loppuun saakka, sillä etenkin viikonloppuisin ja pitkinä pyhinä päivystys on
jaettu useammalle eläinlääkärille. Jos
esimerkiksi soittaa sunnuntaina päivystykseen ja kuuntelee vain nauhoitteen
alkupuolen, kuulee ainoastaan lauantaina päivystävän eläinlääkärin tiedot,
Tams neuvoo.
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
35
KIERRÄTYS JA JÄTEHUOLTO
Kukkuroinmäen jätekeskuksessa
käsitellään maakunnan jätteet turvallisesti
L APPEENRANNASSA ON OSATTU
LAJITELLA JA HYÖDYNTÄÄ BIOJÄTTEET
JO VUODESTA 00. KUNTIEN OMIS-
Konnunsuolla sijaitsevassa Kukkuroinmäen
jätekeskuksessa vastaanotetaan ja käsitellään
kotitalouksien ja yritystoiminnan jätteitä. Jätekeskuksen kompostointilaitoksella valmistetaan biojätteistä maanparannusainetta hyötykäyttöön.
Jätekeskuksen pientuoja-asemalla asioi
vuosittain tuhansia kotitalousasiakkaita. Henkilökunta avustaa lajittelussa tarvittaessa. Katso yhteystiedot seuraavalta sivulta (Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy).
TAMA JÄTEYHTIÖ ETELÄ-KARJALAN
JÄTEHUOLTO HUOLEHTII JÄTTEIDEN
TURVALLISESTA VASTAANOTOSTA JA
KÄSITTELYSTÄ KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUKSESSA. OMAKOTIASUKKAAT JA
EDISTYKSELLISET TALOYHTIÖT VOIVAT
KOMPOSTOIDA MYÖS ITSE BIOJÄTTEET HYÖTYKÄYTTÖÖN. KAUPUNGIN
ALUEELTA LÖYTYY VASTAANOTTOPISTEITÄ ERILAISILLE HYÖDYNNETTÄVILLE
JÄTTEILLE.
KIERRÄTYS – helppoa ja hyödyllistä
PIIRROSKUVAT: HELI PUKKI
Kodin jätehuolto
Jätehuollon järjestämisestä huolehtii talon omistaja tai taloyhtiö. Taloyhtiöissä
on jätekatoksessa lajittelua varten erilliset astiat ainakin kuiva- ja biojätteelle
sekä usein myös paperille, kartongille,
lasille ja metallille. Aktiiviset taloyhtiöt
kompostoivat myös itse biojätteitä ja
hyödyntävät syntyvää kompostimultaa
yhteisillä piha-alueilla.
siirrytään keskitettyyn jätteenkuljetukseen, jonka
tavoitteena on säästää ympäristöä ja jätehuollon
kustannuksia.
Lajittelu alkaa keittiöstä, jossa näppärintä on
pakata biojätteet paperipussiin, sanomalehdestä taiteltuun pussukkaan tai kaupasta ostettaviin
kompostoituviin biopusseihin. Muovipussit eivät
biojäteastiaan kuulu.
Edullisin ja ympäristöystävällisin tapa on kompostoida biojätteet omalla tontilla lämpöeristetyssä kompostorissa. Kompostointiohjeita voit pyytää
kaupungin ympäristötoimelta tai Etelä-Karjalan
Jätehuollolta (yhteystiedot seuraavalla sivulla).
Ohjeita omakotiasujalle
Lappeenrannassa biojätteet on lajiteltu
edistyksellisesti joka taloudessa kohta
vuosikymmenen ajan. Lajittelua varten joka taloudessa tulee olla jäteastiat
kuivajätteelle (eli kaatopaikkajätteelle)
sekä biojätteelle. Jäteastioita myydään
esimerkiksi rautakaupoissa. Tavallisimmin omakotitaloilla on käytössä 40 litran jäteastia kuivajätteelle ja 140 litran
astia biojätteelle.
Jäteastioiden tyhjennyksestä sovitaan jätteenkuljetusliikkeen kanssa.
Jäteastioiden tyhjennysvälin voi sovittaa perheen tarpeiden mukaiseksi.
Vuonna 01 Lappeenrannan alueella
36 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
Biojäteastiaan tai kompostoriin kuuluvat:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
kasvisten ja hedelmien kuoret
teepussit ja kahvinsuodattimet
ruuantähteet
munankuoret ja munakennot
talouspaperit ja lautasliinat
kalanperkuujätteet ja luut
kukkamulta ja kasvijätteet
kotieläinten häkkien siivousjätteet
kissanhiekka
Keskitetyllä
jätteenkuljetuksella
vähennetään ympäristökuormitusta
1.3.01 asukkaiden jätteenkuljetuspalveluihin tulee muutos, kun Lappeenrannan kaupungissa siirrytään keskitettyyn
kuljetusjärjestelmään. Keskitetyn jätteenkuljetuksen tarkoituksena on säästää ympäristöä ja kustannuksia tehokkailla kuljetusreiteillä.
Kuntien oma jäteyhtiö Etelä-Karjalan
Jätehuolto Oy hoitaa muutoksen jälkeen
asukkaiden jätehuoltoon liittyvän asiakaspalvelun (ks. yhteystiedot seuraavalta
sivulta). Joutsenon kaupunginosassa keskitetty kuljetus on toiminut mallikkaasti jo
vuosikausia. Lisätietoja: www.ekjh.fi.
LAJITELTUINA
OIKEISIIN
OSOITTEISIIN
Hyötyjätepisteitä löytyy lähes kaikista kaupunginosista. Keräyspisteet löytyvät kotisivuilta osoitteesta www.lappeenranta.fi->Palvelut->Jätehuolto ja
kierrätys.
Sähkö- ja elektroniikkaromua ovat mm. käytetyt kodinkoneet ja energiansäästölamput jotka
otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan keräyspisteissä
Vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Alkuperäiset pakkaukset ovat parhaita
keräyspakkauksia.
UFF -vaatekeräyslaatikkoon voi laittaa pussitettuna ehjät ja puhtaat vaatteet sekä kengät.
Huonekaluja ja muita isokokoisia esineitä
ottavat ehjinä vastaan Hyötyhalli (Kivisalmenkatu
10) ja Joutsenon Kierrätyskeskus (Lappeentie 5).
Energiajätettä ottavat vastaan Hyötypaperi
Oy (Palosuonkatu 1) sekä Kukkuroinmäen jätekeskus.
HYÖTYJÄTTEET
KIERRÄTYKSEEN
LaJitELtuina HYÖtYJätEPiStEiSiin:
Paperi
HYVÄ TIETÄÄ
Keräyskartonki
LISÄTIETOJA
lAPPEENrANNAN SEUDUN
YMPärISTöTOIMI
Pienmetalli
ETElä-KArJAlAN JäTEHUOlTO OY
Kukkuroinmäen jätekeskus
Hulkonmäentie 130
54190 Konnunsuo
www.ekjh.fi
EI YLIMÄÄRÄISTÄ
VIEMÄRIIN
Laske viemäriin vain sinne kuuluva aines. Jätevedenpuhdistamolle tulee vuosittain paljon viemäriin kuulumatonta jätettä, jotka haittaavat viemärin toimintaa ja heikentävät puhdistustehoa.
Viemäriin joutuvat vieraat aineet ja esineet
voivat aiheuttaa tukkeutumia tai jopa viemäritulvia kiinteistön omissa putkistoissa tai yleisessä
viemäriverkostossa. Viemäreiden tukkeutumiset
sekä kiinteiden jätteiden poistaminen jätevedenpuhdistamoilla aiheuttavat vesilaitokselle tuntuvia
kustannuksia vuosittain.
Viemäreihin ei saa heittää:
• kotitalousjätteitä kuten perunan- tai hedelmien
kuoria, ruuan tähteitä ja kahvin poroja
• tupakan tumppeja
• tekstiilejä
• vanupuikkoja, vaippoja, terveyssiteitä, pikkuhousunsuojia tai muita hygieniatuotteita
• kondomeja
• tulitikkuja
• hiekkaa
• rakennusjätettä
• rasvoja tai öljyjä
• myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita
• talouspapereita, paperipyyhkeitä
• lääkkeitä
Postiosoite: Pl 302
53101 lAPPEENrANTA
puh. vaihde 05 6161
fax 05 616 4375
etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi
ymparistotoimi.kirjaamo@
lappeenranta.fi
www.lappeenranta.fi
Lasi
Sähkö- ja elektroniikkaromu:
• Gigantti Oy, (Myllymäenkatu 3)
• Lassila & Tikanoja (Mäntysuonkatu 13)
• Kierrätys Laineaho Oy (Pikkalanlähteenkatu 10)
• Kukkuroinmäen jätekeskus
Vaaralliset jätteet:
• Toikansuon vastaanottopiste,
puh. (05) 616 5606
• Tekninen varikko (Joutseno),
Valimotie 4
• Kukkuroinmäen
jätekeskus
• Nesteen
huoltoasema
(Joutseno),
Asematie Jätteiden vastaanotto:
puh. 010 841 1813
Aukioloajat: ma - pe klo 7- 20,
(aattoina 7- 18)
vaihde puh. 010 841 1800
Jätteenkuljetukset
(lpr 1.3.2012 alkaen)
puh. 010 841 1818
www.ekjh.fi
KUIvA- JA BIOJäTTEEN
KUlJETUKSET
lassila&Tikanoja Oy
Mäntysuonkatu 13, 53100 lPr
puh. 010 636 6026
fax 010 636 31 00
www.lassila-tikanoja.fi
SITA lappeenranta
Tuomikatu 15, 53810 lPr
puh. 010 540 132,
fax 010 540 3201
www.sita.fi
rTK-Palvelu Oy
(Joutsenon kaupunginosa)
Seponkatu 8
puh. 029 029 4700
www.rtkpalvelu.fi
Suurpää Oy
Poikkikatu 7, 59400 Hamina
Puh. 05 357 1366
Fax 05 357 1250
www.suurpaa.com
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
37
ELINKEINOELÄMÄ
KiLPaiLuKYKYinEn KauPunKi
luo edellytykset menestykseen
Lappeenranta auttaa yrittämään
Lappeenrannassa on luontaiset edellytykset harjoittaa menestyvää liiketoimintaa. Tämän lisäksi kaupunki tukee monipuolisesti tänne asettuvia ja
täällä toimivia yrityksiä. Yhden luukun
-palvelumalli takaa kiireiselle yrittäjälle
kaikki palvelut vaivattomasti samasta
paikasta. Pitkälle kehitetyt sijoittautumispalvelut tekevät Lappeenrantaan
tulon helpoksi. Tutkimus- ja tuotekehitysmahdollisuudet ovat yliopistokaupungissa käden ulottuvilla.
Innovatiivinen toimintaympäristö
ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista tai
sen laajentamista. Venäjä liiketoimintaosaaminen ja sitä tukevat koulutuspalvelut takaavat suomalaisille ja ulkomaisille yrityksille aina sopivimmat palvelut
Lappeenranta–Pietari-akselilla. Yritystoiminnan
laajentaminen Venäjän markkinoille on Lappeenrannasta käsin pääsääntöisesti helpompaa kuin
muualta.
Kaupunki avustaa yrityksiä myös toimitilojen
hankinnassa. Jos valmiita liiketiloja ei löydy, kaupungin oma tilapalvelu voi ratkaista tilatarpeet
nopeasti ja edullisesti. Kaupungin tonttitakuu varmistaa sen, että jokainen voi rakentaa omat tilansa
mittatilaustyönä. Uudet toimitilat ja teollisuusalueet sijaitsevat parhaiden liikenneyhteyksien välittömässä läheisyydessä.
Kaupungin ja yritysten välinen suotuisa yhteistyö on saanut niin pienet kuin suuretkin yritykset
kotiutumaan Lappeenrantaan, joka on innovatiivinen kohtauspaikka yrityksille ja yrittäjille.
Yhden luukun palvelumalli
Lappeenrannan Business & Innovations -yrityspalvelut takaavat kiireiselle yrittäjälle tai yrittäjäksi
HYVÄ LÄHTÖKOHTA
aikovalle kaikki palvelut vaivattomasti samasta
paikasta. Tavoitteena on luoda Lappeenrannan
seudulle uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Perusneuvontapalvelut ovat maksuttomia.
• Yleisneuvonta, perustamis- ja hautomopalvelut
• Kasvu- ja kaupallistamispalvelut
• venäjäpalvelut
• Kansainvälistymispalvelut
• Matkailutuotteet ja -palvelut
• Sijoittautumispalvelut
• rahoitus- ja projektinjohtopalvelut
• Toimitilapalvelut
Voit ottaa yrityspalveluihin yhteyttä ja kysyä lisää
palveluista tai ilmoittautua tapahtumiin sähköpostitse: yritysinfo@lappeenranta.fi tai soittamalla: 05 616 3400 tai tulla tapaamisille:
Maakuntagalleria, 1. ja 3. krs. Kauppakatu 40 D
53100 Lappeenranta
kasvuyrityksille
Alun perin opinnot toivat minut Lappeenrantaan. Mahdollisuus opiskella sekä tietotekniikkaa että kauppatieteitä veti
minua Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon (LUT). Kaupungin rento ilmapiiri ja täällä olevat ystävät lopulta ratkaisivat valintani. Tästä johtuen Lappeenranta oli ykkösvaihtoehtoni, eli asetin sen myös Otaniemen edelle.
Opiskeluaikoina tapasin Jari Kärkkäisen, jonka kanssa
perustin kaksi yhtiötä. Näistä jälkimmäinen eli Severa Oyj listattiin vuonna 2009 kotimaan neljänneksi nopeimmin kasvaneeksi teknologiayhtiöksi. Yhtiö auttaa asiantuntijayrityksiä
kasvamaan tarjoamalla ohjelmistotyökaluja työnohjaukseen.
Yhtiön asiakkaat toimivat eri puolilla maailmaa, mutta yksi
tärkeimmistä asiakkaista löytyy läheltä. Lappeenrannan kaupunkikonserni työllistää 2500 henkilöä ja on Severan suurimpia asiakkaita. Lappeenranta ja Severa ovat yhteistyössä kehittäneet tuotettamme julkisen sektorin tarpeisiin.
Severan henkilöstö koostuu viidestä eri kansallisuudesta.
Suurin osa työskentelee Lappeenrannassa ja kaukaisin jäsen
Ottawassa, Kanadassa. Puolet severalaisista on opiskellut
LUTissa.
Lappeenranta, yliopisto, ammattikorkeakoulu ja Technopolis yhdessä muodostavat hyvät lähtökohdat kasvuyrityksille.
ARI-PEKKA SALOVAARA
Toimitusjohtaja, Severa Oyj
38 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
Anna Kokkonen
(vas.) ja Carita
Hannelin työskentelevät Baronan
Lappeenrannan
palvelukeskuksessa
Skinnarilassa.
HYVÄ TIETÄÄ
• KOKOUS- JA TAPAHTUMAPAlvElUT:
kokoustiloja on tarjolla mm.
kaupungintalolla, lappeenrannan
teknillisellä yliopistolla ja keskustan hotelleissa.
lisätietoja: www.gosaimaa.fi ’
kokous ja kongressi
• rAHOITUSPAlvElUT:
yksityisrahoitus: pankit, vakuutusyhtiöt, Indekon Oy.
Lappeenranta-henki syntyy
hyvästä neuvotteluilmapiiristä
ja tiimityöstä
Toimialajohtaja Jaakko alamäki monipalveluyhtiö Baronasta arvioi, että hyvä neuvotteluilmapiiri
Lappeenrannan kaupungin kanssa painoi merkittävästi vaakakupissa, kun Baronan uudelle palvelukeskukselle etsittiin sijaintipaikkakuntaa vuonna
009. Myös kaupungin hyvät yhteistyöverkostot
edistivät yritystoiminnan aloittamista. Sijoittautumismahdollisuuksia kartoitettiin 18 eri kaupungissa.
Baronan palvelukeskus aloitti vielä saman
vuoden lopulla teknologiakeskuksen tiloissa Skinnarilassa ja asumispalveluja tuottava Barona-konsernin tytäryhtiö Forenom laajensi toimintaansa
Lappeenrantaan syksyllä 010.
Paluumuuttaja ja oman kaupungin tyttö
saivat töitä Baronalta
Baronan Lappeenrannan palvelukeskuksessa toi-
meksiannot vaihtelevat sähköisistä laskutus- ja tilauspalveluista puhelinpalveluun.
Palvelukeskuspäällikkö Carita Hannelin tietää, että työntekijöiden monipuolinen koulutustausta on työn onnistumisen edellytyksiä. Myös
karjalainen joustavuus ja ystävällisyys kulkevat
luureja pitkin.
Hän palasi perheineen Lappeenrantaan viidentoista muualla vietetyn vuoden jälkeen ja sai
työkokemustaan vastaavaa työtä Baronalta melkein heti, kun toimipaikka perustettiin.
Yritysjuridiikan tradenomi anna Kokkonen
työllistyi Baronalle valmistuttuaan Saimaan ammattikorkeakoulusta.
– Jos olisin jäänyt työttömäksi, olisin joutunut
harkitsemaan työnhakua muualta päin Suomea.
Nyt kun minulla on vakituinen työpaikka, voin
asettua aloilleni ja suunnitella rauhassa tulevaisuutta.
julkinen rahoitus eli erityisrahoitus: Työvoimatoimisto, KaakkoisSuomen ElY-keskus, Finnvera,
Tekes.
• TOIMITIlAT JA TONTIT:
lappeenrannan seudun vapaat
yritystontit ja toimitilat:
www.toimitilat.lsyp.fi
• YrITYSKOUlUTUS:
lappeenrannan teknillinen yliopisto, AKTIvA, Kaakkois-Suomen
ElY-keskus, Etelä-Karjalan kauppakamari, Etelä- Karjalan yrittäjät
• YrITYSNEUvONTA:
Yritysneuvontaa antavat lappeenrannan Business & Innovations
palveluiden lisäksi mm. seuraavat
yrityspalveluorganisaatiot: EteläKarjalan kauppakamari, Taito
Etelä-Karjala ry, Etelä-Karjalan
Yrittäjät, Finnvera, Kaakkois-Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomen ElY-keskus, Kymen-vuoksen
4H-piiri, lappeenrannan työ- ja
elinkeinotoimisto, Pro Agria ja
Technopolis Oyj.
lisätietoja alueen palveluista
yrityksille:
www.lsyp.fi
Apuna koko perheen sijoittumiselle
Lappeenrantaan
henkilöitä paikkakunnalle. Tavoitteena on varmistaa avainhenkilöiden muutto työllistämällä myös
puoliso.
KUVA: ULLA YLÖNEN
Lappeenrannan kaupungin palveluksessa
työskentelevä asukasyhteyshenkilö Pia Mantere etsii verkostojensa avulla töitä avainhenkilöiden puolisoille. Maksuton Puolisolle työtä
-palvelu auttaa Lappeenrantaan sijoittuvia tai
täällä toimivia yrityksiä, jotka siirtävät johtavassa asemassa tai asiantuntijatehtävissä toimivia
Palveluksessasi PIA MANTERE
pia.mantere@lappeenranta.fi
puh. 040 549 4740
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
39
ENGLISH SUMMARY
WELCOME
to Lappeenranta!
WELCOME TO LAPPEENRANTA,
AN INTERNATIONAL UNIVERSITY
CITY THAT IS WELL-KNOWN FOR
ITS RELAxED ATMOSPHERE AND
LAID-BACK PEOPLE. LAPPEENRANTA WAS FOUNDED IN 1649
AND TODAY HAS A POPULATION
OF 7 000.
LAPPEENRANTA HAS BEEN
VOTED THE BEST CITY FOR
STUDENTS IN FINLAND, IS THE
SECOND MOST POPULAR CITY
FOR FOREIGN VISITORS IN
FINLAND, THE FIRST IN TAx FREE
SALES AND FOREMOST IN EURUSSIA INNOVATION COOPERATION.
HOUSING
TRANSPORT connections
Plot guarantee granted by the city ensures that
everyone interested in building a house will find
a suitable plot for their new home.
Local, regional and long distance buses leave at
the Bus Station next to Railway station.
TECHNICAl CENTrE
Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta
Tel. 05 616 405
ENErgY SErvICES
The municipal energy company Lappeenrannan
Energia, among others, is responsible for
electricity and other energy services of the
region, also water services.
lappeenrannan Energia Oy
Simolantie 18, 53100 Lappeenranta
Tel. 00 690 505
rENTAl HOUSINg
Municipal housing company Lappeenrannan
Asuntopalvelu, owned by the City, takes care of
and rents its own as well as city owned rental
homes.
lappeenrannan Asuntopalvelu Oy
Valtakatu 44, 53100 Lappeenranta
Tel. 004 96 300
HEALTH CARE
Joutsenon terveysasema health care center
Välskärintie , tel. 05 35 607
Armilan terveysasema health care
center
Armilankatu 44, tel. 05 35 760
Dental services booking at tel 05 35 7059
Monday – Friday between 8.00–15.00.
lauritsalan terveysasema health
care center
Tietokatu 1, tel. 05 35 6701
40 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
Special discounts for students, seniors, youth and
children. Timetables for local and regional buses
see www.lappeenranta.fi.
AIrPOrT
Lentokentäntie 1, 53600 Lappeenranta
ca. km from the city centre
Tel. 00 787 1800
www.lppairport.fi
rAIlWAY STATION
Ratakatu 3, 53100 Lappeenranta
VR (National Rail) call: Tel. 0600 41 900
ca. 1km from the city centre
www.vr.fi
Timetables and routes of local buses:
www.matkahuolto.fi
www.lappeenranta.fi
FAMILY SERVICES
South Carelian District of Social
and Health Services provides all the
health care and social services in
Lappeenranta. Health care centers
are open during weekdays
Mon-Thu 8 am - 4 pm and Fridays
and evenings 8 am - 3 pm: please
call 05 35 000 or directly to your
desired center:
Sammonlahden terveysasema
health care center
Torpanpellonkatu ,
tel. 05 35 7501
BUS STATION
Ratakatu 1, 53100 Lappeenranta
Tel. 00 710 5150, ca. 1km from the city centre
Ylämaan terveysasema health care center
Pulsantie 85, puh. 040 848 9166
doctor is available during -3 days a week
At other times First Aid Clinic in South Karelia
Central Hospital 05 35 5743.
More information about health care services:
www.eksote.fi
YOUTH
Youth Information centre VERKKO is located
at Koulukatu 5-7, tel. 0400 654 733
email: verkko@lappeenranta.fi.
Neuvola – Infant Guidance Center’s services –
include consulting with a nurse and a doctor,
house calls of a nurse, family training and
telephone consulting. Services are free of
charge.
Lappeenranta has 4 communal and 4
private day care centres. Family day care and
group family day care offer individual and
comfortable day care in small groups.
Lappeenranta offers also Open day care
and play school activities for families with
children attended at home.
To find Neuvola near you visit
www.eksote.fi or day care near you contact:
kasvatusjaopetus.kirjaamo@lappeenranta.fi.
EDUCATION
Among 34 basic schools and seven upper
secondary schools there are the South Karelian
IB High School, the Steiner School and the
Finnish-Russian School of Eastern Finland, which
emphasizes the Russian language and culture.
Students can choose to study alternatively in
music class or in the English language class.
To learn more about the education
possibilities email at:
kasvatusjaopetus.kirjaamo@lappeenranta.fi
Lappeenranta provides several
alternatives for professional studies:
Lappeenranta University of Technology,
Saimaa University of Applied Sciences,
Army Academy, South Karelia Vocational
College, Adult education centre AKTIVA.
SPORTS
BUSINESS
Lappeenranta has one ice hockey stadium, two
swimming halls and several sport centers and
-fields. Skiing routes and lighted paths are
numerous on various sides of the town with
outside lean-to possibilities. There are over 10
sports clubs in the city.
The sports office organises different kinds of
sports activities for example children, seniors and
disabled. To learn more contact:
liikuntatoimi@lappeenranta.fi
Lappeenranta is your home base for establishing,
expanding or internationalizing your business
with the support of Finland’s best integrated
business services. Let us help you innovate and
find opportunities and the right networks!
The One Stop Shop services by Lappeenranta
Business & Innovations:
LIBRARY
Lappeenranta has the central library in the city
centre (Valtakatu 47) and several branch libraries
in various parts of the city as well as a mobile
library. The library’s home delivery services are
provided for disabled citizens who cannot visit the
library themselves. The home delivery service is
free. In the central library one can read newspapers in 35 different languages.
In libraries one has access free of charge to
computers with Internet connections.
CULTURE
• general Business Consultation, Start-up &
Incubator Services
• growth & Commercializing Services
• russian Business Services
• Internationalization
• Tourism Products & Services
• Invest in lappeenranta
• Financing Consultation & Project Management
Services
• Premises & Freezone Benefits
Contact us at Lappeenranta business
Development Ltd
Tel. 05 616 3400, www.lsyp.fi at or at
Lappeenranta innovation Ltd at
Tel. 0500 553 545, www.lprinno.fi
MOMENTTI
Lappeenranta has versatile museums from South
Carelia Art Museum at the Fortress to Ylämaa Gem
Museum.
Lappeenranta City Theatre offers annually
several new performances at two stages.
Lappeenranta City Orchestra has about 40
concerts per year. The main venue is the
Lappeenranta Hall.
South Carelian Multicultural Service Center,
Toikankatu 4, (next to The Central Market Place
- Kauppatori) supports immigrants in job search
and provides guidance and counselling in various
fields of life.
You can visit Momentti at any time to find
answers to your questions or spend some time
with other immigrants.
tickets: theatre booking office
Valtakatu 56, 53100 Lappeenranta
Open Tue-Sa 11-17 and two hours before the show,
tel. 05 616 90
For more information on all the services
please visit
www.lappeenranta.fi
WASTE &
RECYCLING
All homes, offices and holiday
residences in the Lappeenranta
area are required to sort their
waste and biowaste accordingly.
Toxic waste must be separated
from all the other waste and can
be taken to Toikansuo recycling
point. When living on your own
home, please arrange yourself a
40 l trash collection bin for dry
waste and 140 l bin for biowaste.
The used electronic appliances, fluorescent lamps and energy
saving lamps can be returned to
Gigantti store. Returnable bottles,
paper, paper board, glass, scrap
metal and fleemarket items are all
recoverable waste. They should
be sorted at home and taken to
the appropriate collection points.
There are collection points for
recoverable waste at all parts of
town. The most comprehensive
collection points can be found at
the yards of the larger supermarkets. Paper, cardboad, scrap metal
and glass should be separated
accordingly. Collection points can
be found at: www.lappeenranta.fi
->Palvelut->Jätehuolto ja kierrätys.
Electrical appliances waste is
received at:
• Gigantti Oy, (Myllymäenkatu 3)
• Lassila & Tikanoja (Mäntysuonkatu 13)
• Kierrätys Laineaho Oy (Pikkalan
lähteenkatu 10)
• Kukkuroinmäki recycling point
The used batteries can be
turned in at the grocery stores or
at kiosks and used accumulators
should be taken to stores that sell
them. Garden waste can be taken
to Toikansuo or Kukkuroinmäki
recycling points without any costs.
Hazardous waste is received
at:
• Toikansuo collection point,
tel. 05 616 5606
• Tekninen varikko (Joutseno),
Valimotie 4
• Kukkuroinmäki recycling point
• Nesteen huoltoasema
(Joutseno), Asematie Etelä-Karjalan Jätehuolto oy
Kukkuroinmäki recycling point
Hulkonmäentie 130,
54190 Konnunsuo
tel. 010 841 1813 open: MondayFriday 7- 0, (prior to holidays
7- 18), tel. 010 841 1800
Trash collection orders
tel. 010 841 1818
www.ekjh.fi
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
41
RUSSIAN SUMMARY
ДОБРО
ПОЖАЛОВАТЬ
в Лаппеенранту
ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ
В ЛАППЕЕНРАНТУ,
ИНТЕРНАЦИОНАЛЬНЫЙ
УНИВЕРСИТЕТСКИЙ ГОРОД,
ИЗВЕСТНЫЙ СВОЕЙ
УМИРОТВОРЯЮЩЕЙ
АТМОСФЕРОЙ И
ДОБРОЖЕЛАТЕЛЬНОСТЬЮ
ЖИТЕЛЕЙ. ГОРОД ЛАППЕЕНРАНТА БЫЛ ОСНОВАН В 1649
ГОДУ. СЕГОДНЯ ЕГО НАСЕЛЕНИЕ
СОСТАВЛЯЕТ 72 000 ЖИТЕЛЕЙ.
ГОРОД ЛАППЕЕНРАНТА
ПРИЗНАН ЛУЧШИМ ФИНСКИМ
СТУДЕНЧЕСКИМ ГОРОДОМ
И ЗАНИМАЕТ ВТОРОЕ
МЕСТО В ФИНЛЯНДИИ ПО
ПОПУЛЯРНОСТИ СРЕДИ
ИНОСТРАННЫХ ГОСТЕЙ, ПЕРВОЕ
ПО БЕСПОШЛИННОЙ ТОРГОВЛЕ
И ЯВЛЯЕТСЯ ЛИДЕРОМ СРЕДИ
СТРАН ЕВРОПЕЙСКОГО
СОЮЗА ПО СОТРУДНИЧЕСТВУ
С РОССИЕЙ В ОБЛАСТИ
ИННОВАЦИЙ.
ЖИЛИЩное
сТроИТеЛЬсТВо
ТрансПорТное
Город дает гарантию на получение
подходящего участка всеми, кто заинтересован
в строительстве нового дома на земле,
принадлежащей городу.
автобусы, обслуживающие местные и
областные маршруты, а также автобусы
дальнего следования отходят от
автобусной станции, находящейся рядом с
железнодорожным вокзалом.
ТЕХНИЧЕСКИЙ ЦЕНТР
Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta
Тел. 05 616 405
ЭНЕРГЕТИЧЕСКИЕ СЛУЖБЫ
В ведении муниципальной энергетической
компании Lappeerannan Energia, кроме
прочего, находится электроснабжение и другие
энергетические услуги по данному региону, а
также водоснабжение.
Lappeenrannan Energia oy
Simolantie 18, 53100 Lappeenranta
Тел. 00 690 505
АРЕНДНЫЙ ЖИЛИЩНЫЙ ФОНД
муниципальная жилищная компания Lappeenrannan Asuntopalvelu, находящаяся в
собственности города, содержит и сдает
в аренду дома, находящиеся как в ее
собственности, так и в собственности города.
Lappeenrannan asuntopalvelu oy
Valtakatu 44, 53100 Lappeenranta
Тел. 004 96 300
зДраВооХраненИе
социальные и лечебные
учреждения Южнокарельского
округа предоставляют весь
спектр социальных услуг и услуг
в области здравоохранения
на территории Лаппеенранты.
Лечебные центры открыты в
будние дни: пн-чт 8.00-16.00,
пятница и предпраздничные
дни 8.00-15.00: звоните
05 35 000 или непосредственно
в соответствующий центр:
Лечебный центр
armilan terveysasema
Armilankatu 44, тел. 05 35 760
Лечебный центр
Sammonlahden terveysasema
Torpanpellonkatu ,
тел. 05 35 7501
Лечебный центр
Lauritsalan terveysasema
Tietokatu 1, тел. 05 35 6701
4 |
U U D E N A S U K K A A N O PA S
Лечебный центр
Joutsenon terveysasema
Välskärintie , тел. 05 35 607
Лечебный центр
Ylämaan terveysasema
Pulsantie 85, тел. 040 848 9166
врач принимает -3 дня в неделю
В другое время обращайтесь в клинику скорой
помощи в центральной больнице Южной
карелии 05 35 5743. запись к стоматологу
ведется по тел. 05 35 7059 с понедельника по
пятницу с 8.00 до 15.00.
Дополнительная информация об услугах в
области здравоохранения: www.eksote.fi
моЛоДеЖЬ
молодежный информационный центр VERKKO
расположен по адресу: Koulukatu 5-7,
тел. 0400 654 733, эл. почта:
verkko@lappeenranta.fi.
сообщение
Автобусная станция
Ratakatu 1, 53100 Lappeenranta
Тел. 00 710 5150
около 1 км от центра города
специальные скидки для студентов,
пенсионеров, молодежи и детей. расписания
автобусов местных и областных маршрутов
см. на сайте www.lappeenranta.fi.
АЭРОПОРТ
Lentokentäntie 1, 53600 Lappeenranta
около км от центра города
www.lppairport.fi
Тел. 00 787 1800
ЖЕЛЕЗНОДОРОЖНАЯ СТАНЦИЯ
Ratakatu 3, 53100 Lappeenranta
VR (национальные железные дороги):
тел. 0600 41 900
около 1 км от центра города
www.vr.fi
расписания и маршруты местных автобусов:
www.matkahuolto.fi
www.lappeenranta.fi
сЛуЖБы семеЙноЙ
ПомоЩИ
Neuvola – услуги центра попечения о детях
дошкольного возраста: консультации
медицинской сестры и врача, вызов няни на
дом семейное обучение и консультирование
по телефону. услуги бесплатны.
В Лаппеенранте имеется 4 городских и 4
частных детских садов. семейные детские
сады и группы предлагают индивидуальный
дневной уход и удобную форму дневного
ухода в небольших группах.
кроме того, Лаппеенранта предлагает
такие формы, как «открытый детский сад»
и программу «Играем в школу» для семей
с детьми, за которыми осуществляется
домашний уход. найти ближайший к вам
центр Neuvola можно на сайте www.eksote.fi,
а также обратившись по эл. адресу:
kasvatusjaopetus.kirjaamo@lappeenranta.fi.
оБразоВанИе
В Лаппеенранте имеется 34 школ
базового образования, а также семь
общеобразовательных школ старшей
ступени, одна из которых предоставляет
обучение взрослым. В их числе Высшая
школа Южной карелии с обучением по
программе международного бакалавриата,
Школа Штейнера и финско-русская школа
Восточной финляндии, в которой особое
внимание уделяется русскому языку
и культуре. учащиеся могут выбрать
программу с углубленным изучением
музыки или английского языка.
утилизация мусора
за дополнительной информацией
об образовательных учреждениях
обращайтесь по эл. адресу:
kasvatusjaopetus.kirjaamo@lappeenranta.fi
В Лаппеенранте имеется несколько
вариантов профессионального
обучения: Технологический университет
Лаппеенранты, университет прикладных
наук саймаа, армейская академия,
Профессио-нальный институт Южной
карелии, Южнокарельский центр
образования взрослых.
сПорТ
БИзнес
В Лаппеенранте имеется один стадион для
хоккея на льду, два бассейна и несколько
спортивных центров и площадок. В разных
частях города проложено множество лыжных
маршрутов и подсвеченных дорожек, а также
мест, где можно укрыться от непогоды. В
городе имеется свыше 10 спортивных клубов.
Лаппеенранта – это отправная точка
для основания или расширения вашего
бизнеса или вывода его на международную
арену. здесь можно воспользоваться
лучшими в финляндии интегрированными
коммерческими услугами. мы поможем
вам рационализировать ваш бизнес, найти
возможности и нужные сети!
управление спорта организует различные
спортивные мероприятия, в том числе
для детей, пожилых людей и людей с
ограниченными физическими возможностями.
узнать больше можно, обратившись по эл.
адресу: liikuntatoimi@lappeenranta.fi
БИБЛИоТека
В центре Лаппеенранты (Valtakatu 47) имеется
центральная библиотека. В центральной
библиотеке можно почитать газеты на 35
языках. В библиотеках можно бесплатно
поработать на компьютерах, подключенных к
Интернету.
куЛЬТура
В Лаппеенранте имеются разнообразные
музеи: от Художественного музея Южной
карелии, расположенного на территории
крепости, до музея самоцветов Юлямаа.
Городской театр Лаппеенранты каждый
год приглашает на несколько новых
представлений. Городской оркестр Лаппеенранты дает около 40 концертов в год. основной
площадкой для выступлений является
Лаппеенранта-холл.
Билеты: Касса театра:
Valtakatu 56, 53100 Lappeenranta
режим работы: вт-сб, 11.00-17.00 и за два часа
до представления, тел. 05 616 90
комплексные услуги по принципу «одного
окна» в Лаппеенранте Бизнес и инновации:
- Общее бизнес-консультирование, услуги
по началу и освоению бизнеса
- Услуги по расширению бизнеса и
коммерциализации
- Услуги для русского бизнеса
- Выход на международную арену
- Продукты и услуги туристического бизнеса
- Инвестирование в Лаппеенранте
- Услуги по финансовому консультированию
и проектному менеджменту
- Помещения и преимущества свободной
зоны
свяжитесь с нами:
Lappeenranta business Development Ltd
Тел. 05 616 3400, www.lsyp.fi или
Lappeenranta innovation Ltd
Тел. 0500 553 545, www.lprinno.fi
MOMENTTI
Мультикультурный центр Южной Карелии
на Toikankatu 4 (рядом с центральным
рынком, Kauppatori) оказывает поддержку
иммигрантам в поисках работы, помогает и
консультирует по различным вопросам.
В Momentti можно прийти в любое время,
чтобы задать вопрос или провести время в
обществе других иммигрантов.
Дополнительную информацию обо всех
услугах можно найти на сайте
www.lappeenranta.fi
Во всех домах, офисах и
местах отдыха Лаппеенранты
выполняется требование
по сортировке отходов на
органические и неорганические.
если вы живете в собственном
доме, вам необходимо иметь
40-литровый бак для сбора
сухих отходов и 140-литровый
бак для биологических отходов.
ненужные электронные
приборы, флуоресцентные и
энергосберегающие лампы
можно вернуть в магазин
Gigantti. Подлежащие возврату
бутылки, бумага, картон, стекло,
металлолом и вещи, бывшие
в употреблении, являются
утилизируемыми отходами.
адреса пунктов сбора:
www.lappeenranta.fi->Palvelut->
Jätehuolto ja kierrätys.
Электрические бытовые
приборы принимаются в
следующих пунктах:
- Gigantti Oy, (Myllymäenkatu 3)
- Lassila & Tikanoja
(Mäntysuonkatu 13)
- Kierrätys Laineaho Oy
(Pikkalanlähteenkatu 10)
- пункт переработки Kukkuroin
mäki
Использованные батарейки
можно сдавать в магазины
и киоски, а аккумуляторы
необходимо возвращать в
магазины, где вы их приобрели.
отходы садоводства можно
сдавать в пункты переработки
Toikansuo или Kukkuroinmäki
бесплатно.
опасные отходы принимаются в
следующих пунктах:
- пункт переработки Toikansuo,
тел. 05 616 5606
- Tekninen varikko (Joutseno),
Valimotie 4
- пункт переработки Kukkuroinmäki
- Nesteen huoltoasema
(Joutseno), Asematie Etelä-Karjalan Jätehuolto oy
пункт переработки
Kukkuroinmäki
Hulkonmäentie 130,
54190 Konnunsuo
тел.010 841 1813.
режим работы: Понедельникпятница, 7.00-0.00 (перед
праздниками с 7.00 до 18.00)
Тел. 010 841 1800
заказы на сбор мусора,
тел. 010 841 1818
www.ekjh.fi
U U D E N A S U K K A A N O PA S
|
43
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI
VILLIMIEHENKATU 1, PL 11, 53101 LAPPEENRANTA
PUHELINVAIHDE 05 6161
MATKAILUNEUVONTA
KAUPPAKATU 40 D , MAAKUNTAGALLERIA, 1 KRS.
PUH. 05 667 788
WWW.GOSAIMAA.COM
WWW.LaPPEEnRanta.Fi