1. No category

TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
LAPINKULTA:
6. SUENSAAREN KAUPUNGINOSAN KATU-, PYSÄKÖINTI- JA PUISTOALUEEN, 7.
SUENSAAREN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 JA SIIHEN LIITTYVIEN PUISTO-,
VESI- JA KATUALUEIDEN SEKÄ 9. SUENSAAREN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 8
(OSA) JA SIIHEN LIITTYVÄN PUISTOALUEEN ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS
12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
2
ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA
KOSKEE 12.2.2015 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee 6. Suensaaren kaupunginosan
katu-, puisto- ja pysäköintialuetta sekä 7. Suensaaren kaupunginosan korttelin
1 tonttia 11 sekä 9. Suensaaren kaupunginosan korttelin 8 tonttia 52 (autopaikkojen korttelialue) ja niihin liittyviä katu-, puisto- ja vesialueita.
Kaavan nimi
Lapinkulta
Kaavan tunnus
851 X71
Kaavan päiväys
12.2.2015
Kaavan laatija/
yhdyshenkilö
Terttu Ahonen
Tornion kaupunki
Kaupunkirakenne
Suensaarenkatu 4
95400 TORNIO
0505971350
etunimi.sukunimi@tornio.fi
Kaavan vireilletulo
15.2.2012
Hyväksymispäivämäärät
Ltk
KH
KV
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
3
1.4 Selostuksen sisällysluettelo
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.4 Selostuksen sisällysluettelo
1.5 Selostuksen liiteasiakirjat
1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista taustaselvityksistä ja
lähdemateriaalista
2. TIIVISTELMÄ
3. LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
3.1.3 Rakennettu ympäristö
3.1.4 Maanomistus
3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat; päätökset ja selvitykset
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelutarve ja tavoitteet
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset
4.3.2 Vireilletulo
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
4.3.4 Viranomaisyhteistyö
4.4 Asemakaavan tavoitteet
4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
4.5 Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET
5.1 Kaavan rakenne ja perustelut yleiskaavasta poikkeamiselle
5.1.1 Mitoitus
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
5.4 Kaavan vaikutukset
5.4.1 Natura-selvitys – tarveharkinta
5.5 Ympäristön häiriötekijät
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
6.2 Toteuttaminen ja ajoitus
2
3
3
3
4
4
4
4
5
5
5
8
18
18
18
18
18
18
19
21
21
21
22
22
22
23
23
23
22
24
24
25
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
Asemakaavan seurantalomake
LIITE 1
Sijaintikartta
LIITE 2
Ajantasa-asemakaava
LIITE 3
Maa- ja vesialueiden omistus
LIITE 4
Rakennettu ympäristö
LIITE 5
Vesihuoltoverkko
LIITE 6
Asemakaavaehdotus
LIITE 6a,b
Kaavamerkinnät ja –määräykset
LIITE 7
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LIITE 8
Lapin Kullan kiinteistön alueen ja siellä sijaitsevan lämpökeskus- & toimitilarakennuksen rakennushistoriaselvitys, Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2015
1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista
Länsi-Lapin maakuntakaava (Lapin liitto, 2003 ja 2010)
Tornion Yleiskaava 2021 (Tornio 2010)
Arctic Property Oy Tornion Panimo Riskinarviointi (Pöyry Engineering balanced sustainability
21.1.2014)
Riskinarvioinnin päivitys (Pöyry Engineering balanced sustainability 21.1.2014)
Aluehallintoviraston ympäristöluparatkaisu 5.2.2015
Lapin Kullan tehdasalueen uudelleenkäyttö, Liidea Oy 2011
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
4
2. TIIVISTELMÄ
Kaavamuutoksella muutetaan vanha teollisuusalue ja paikoitusalue asuinkerrostalo-, huvi-, ja viihdepalvelujen ja liikerakennusten sekä toimitilarakennusten korttelialueiksi. Alueen keskivaiheilla on maakunnallisesti arvokas entinen
lämpökeskusrakennus, jonka suojelutarve on kaavassa tarkistettu. Kaavoituksella on määritelty Pikisaareen alueet, jonne voidaan osoittaa kevyitä rakennelmia (esim. katteellisia esiintymislavoja, penkkirivejä tms.).
Asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja kaavoitussopimus maanomistajan
kanssa.
3. LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Kaavamuutosalue sijoittuu Saarenpäänkadun ja Tornionjoen välille. Alueella
on entisen Lapin kullan teollisuusrakennuksia, joiden osittainen purkutyö on
käynnissä. Alueen keskivaiheilla on maakunnallisesti erittäin arvokas entinen
lämpökeskusrakennus. Tornionjoen ja teollisuusalueen välisessä puistoalueessa kulkee suosittu koko saaren ympäri vievä ulkoilureitti. Kaavoitettava Pikisaari on kesäisin ahkerassa käytössä eri tapahtumissa ja uimarantana.
Kuva 1: Viistokuva kaavoitettavasta alueesta (Foto-Wille 2013)
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
5
Rantaviivaa ei muokata eikä rantaa ruopata. Näin ollen Natura-alueelle kohdistuvia vaikutuksia voidaan pitää vähäisinä, eikä lisäselvityksille TornionMuonionjoen osalta ole tarvetta.
Kuva 2: Entinen lämpökeskus- ja toimistorakennus
3.1.3 Rakennettu ympäristö
Kaavoitettava alue sijoittuu asuinalueen keskelle. Alueen eteläpuolella on terveyskeskusalue ja omakotitaloja. Länsi- ja pohjoispuolella on mm. eri seurakuntien rakennuksia ja asuinkerrostaloja.
3.1.4 Maanomistus
Kaavoitettavasta alueesta teollisuus- ja paikoitusalue on yksityisomistuksessa,
muu alue on kaupungin omistuksessa.
3.2 Suunnittelutilanne
Länsi-Lapin maakuntakaava
Helmikuussa 2003 vahvistetussa Länsi-Lapin seutukaavassa (ja 1.1.2010
Länsi-Lapin maakuntakaavaksi nimetyssä ja maakuntakaavan oikeusvaikutukset saaneessa) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi
(A), joka eteläosastaan rajautuu keskustatoimintojen alueeseen (C). LänsiLapin maakuntakaava on hyväksytty Lapin liiton valtuustossa 26.11.2012.
Länsi-Lapin maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 19.2.2014.
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
6
KAAVAMUUTOSALUE
Kuva 3: ote Länsi-Lapin maakuntakaavasta merkintöineen ja määräyksineen
Yleiskaava
Tornion yleiskaava 2021 on saanut lainvoiman 1.3.2010 (Kh §57). Yleiskaavassa alue on merkitty teollisuusalueeksi (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Autopaikkojen korttelialue on yleiskaavassa
merkitty lähivirkistysalueeksi (VL).
Suojelu – merkintä 175:
Alueella sijaitsee maakunnallisesti tai paikallisesti erittäin arvokas, suojeltava
rakennuskohde (ent. lämpökeskus). Yleiskaava määrää MRL 41.2 §:n nojalla,
että arvokkaita rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 §:ssä mainittua lupaa. Rakennuksiin tehtävät muutokset on tehtävä erityisellä varovaisuudella ja
kunnioituksella alkuperäistä tyyliä kohtaan. Mikäli kohteen arvoa alentavia
muutoksia on aiemmin suoritettu, on ne korjaus- ja muutostöiden yhteydessä
pyrittävä entistämään tai tekemään muulla rakennukseen tai lähiympäristöön
sopivalla tavalla.
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
7
Kuva 4: Ote voimassa olevasta Tornion
yleiskaava 2021:sta
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
8
Paikalla on sijainnut Lapin Kullan tehdaskiinteistö, jonka toiminta lopetettiin
syksyllä 2010 yleiskaavan voimaan tulon jälkeen.
Nykyisen maanomistajan tavoitteena on muuttaa asemakaavaa omistamallaan alueella siten, että pohjoisosaan mahdollistetaan asuinkerrostalojen rakentaminen ja eteläosaan elämyskeskuksen toteuttaminen. Muilta osin
maanomistajalla on tarkoitus jättää alue ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan
teollisuus-, varastointi- ja toimitilakäyttöön.
Voimassa oleva asemakaava
Alueella on voimassa 17.1.1997 (302) ja 17.6.2002 (323) vahvistuneet asemakaavat. Asemakaavassa 323 on määritelty teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueen
rakennusoikeus on 45000 kerrosalaneliömetriä ja rakennusten vesikaton
ylimmän kohdan korkeusasemat +15.00, +22.00 ja +26.00. Asemakaavalla
(302) on määritelty teollisuusrakennusten korttelialueen autopaikkojen alue.
Kuva 5: Suunnittelualueen ja ympäristön voimassa oleva asemakaavatilanne
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
9
Rakennusjärjestys
Tornion kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 10.10.2012.
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat; päätökset ja selvitykset
Rakennettavuusselvitys
Arctic Property Oy:n toimeksiannosta Pöyry Finland Oy toteutti Tornion Suensaaressa sijaitsevan entisen panimon maaperä- ja pohjavesitutkimukset sekä
pilaantuneiden maiden kunnostustarpeen arvioinnin ja arvioinnin kuonan soveltuvuudesta täyttömateriaaliksi v.2014, joka on päivitetty v.2015. Raportin
ovat laatineet DI Jari Ruohonen ja FM Anna-Liisa Koskinen.
Yhteenveto
”Lapin Kullan kiinteistö koostuu panimokiinteistöstä (851-7-1-11) sekä pysäköintialuekiinteistöstä (851-9-8-52). Alueet omistaa Arctic Property Oy. Kohteen kiinteistöt eivät ole merkitty maaperän tilan tietojärjestelmään mahdollisesti pilaantuneeksi kohteeksi (MATTI-kohde).
Maaperä- ja pohjavesitutkimukset tehtiin alueella vuonna 2013. Tutkimusten
yhteydessä alueella havaittiin monin paikoin kuonatäyttöä. Tutkimustulosten
perusteella maaperässä havaittiin kohonneita öljy- ja kromipitoisuuksia. Koska
kromipitoisuuden oletettiin johtuvan kuonasta, tutkittiin kahden näytteen liukoisuus. Testitulosten perusteella täyttömaasta ei liukene kromia tai muita
metalleja.
PIMA-asetuksessa annetut vertailuarvot soveltuvat öljyn aiheuttaman pilaantuneisuuden arviointiin. Kuonatäytön ja sen sisältämien metallien terveys- ja
ympäristöriskin arviointiin ei sovellu perinteinen kynnysarvo/ohjearvovertailu
kuonan rakenteen ja sen maarakentamishyödyntämisen vuoksi. Tämän vuoksi riskejä arvioidaan kuonasta tai sen ainesosista tehtyjen selvityksien tulosten
perusteella.
Riskinarvioinnin perusteella öljylikaantuneisuutta ei ole tarvetta kunnostaa teollisuusalueella. Kun maankäyttö muuttuu asuinrakentamiseen, tulee öljyllä pilaantuneet alueet kunnostaa.
Kuonasta ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittoja nykyisessä käytössä tai tulevassa asuinkäytössä. Lapin Kullan kiinteistöä vastaavia kohteita on MeriLapin alueella useita satoja, sillä kuonaa on käytetty maarakentamiseen
1970-luvulta lähtien.”
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
10
Kuva 6: Näytepisteet
”Kohteessa todettiin monin paikoin kohonneita kromipitoisuuksia. Pitoisuudet
johtuvat alueelle aikoinaan levitetystä ferrokromikuonasta. Kuona on Outokumpu Chrome Oy rekisteröimä tuote ja sitä on käytetty ja käytetään edelleen
monin paikoin tierakenteissa ja rakennusten pohjatäytöissä. Kuona on liukenematon maan kaltainen mineraalipitoinen aine, josta ei liukene haitallisia
yhdisteitä. Kuonalla ei ole todettu olevan terveys- tai ympäristövaikutuksia.
Edellä mainituista syistä johtuen tarvetta maa-ainekseen rinnastettavan ferrokromikuonan poistolle kiinteistön alueelta ei ole. Sitä voidaan käsitellä muun
mineraalimaan tavoin. Alueelle voidaan sijoittaa kerrostaloja tai pienkerrostaloja, sillä kuona maa soveltuu rakennusten perustuksiin, tiealueiden pohjarakenteeksi. Vaikka kuonalla ei ole havaittu olevan terveysvaikutuksia eikä se
pölyä, piha-alueella kuonan sekainen täyttö peitetään asfaltilla tai kasvukerroksella. Riskinarvioinnin perusteella öljyllä pilaantuneiden kunnostustarve ei
ole välitön, mutta ennen asuinrakentamista alueet kunnostetaan. Myös rakennusjätteellinen maa poistetaan kunnostuksen yhteydessä. Lopulliset kunnostustavoitteet määritetään maaperän kunnostusta varten haettavassa kunnostuspäätöksessä.”
Riskiarvioinnit päivitettiin alueen kaavamuutoksen yhteydessä 21.1.2015. Arvioinnin mukaan:
”Yhteenveto terveys- ja ympäristöriskeistä
Kuonatäyttö on puhtaan pintatäytön (soraa noin 0,5 m) alapuolella, joka estää
kontaktin kuonatäytön kanssa. Kuonan mahdollisia terveys- ja ympäristövaikutuksia voidaan pitää merkityksettöminä, koska kuonassa haitta-aineet ovat
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
11
kulkeutumattomassa muodossa. Lisäksi kuonaa on käytetty jo vuosikymmeniä maarakentamiseen niin maanteillä kuin asuinrakentamisessa eikä terveysja ympäristövaikutuksia ole todettu.
Rakennusvaiheessa maaperää kaivetaan, jolloin kuonamassoja voi tulla pintamaahan ja levitä pölyämällä. Itse kuona ei ole pölyävää, mutta siihen sekoittunut maa-aines on hienojakoisempaa.
Vaikka kromin terveys- ja ekologisperusteiset enimmäispitoisuudet ylittyvät, ei
kuonasta aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle nykytilanteessa. Kromi
on erittäin niukkaliukoista ja se on sitoutunut kuonan rakenteeseen. Kuonan
sisältämä kromi ei liukene ja siten kulkeudu maaperässä pohjaveteen tai vesistöihin. Kuonan sisältämät muut tarkastellut aineet, koboltti ja molybdeeni,
eivät aiheuta terveys- tai ympäristöhaittaa riskinarvioinnin tulosten perusteella.
Jos alueelle rakennetaan, (lapset) alueella oleskelevat ihmiset voivat altistua
kromille, jos kuonakerroksen päällä oleva asfaltti tai suojamaa poistetaan.
Muilla kuin viherpiha-alueilla kuonaa ei ole tarve poistaa, sillä kuonan sisältämälle kromille ei voi altistua alueilla, joissa täyttö on rakenteiden, asfaltin tai
maakerroksen alapuolella. Kromille voi altistua ainoastaan syömällä kuonaa
tai hengittämällä siitä mahdollisesti irtoavaa pölyä.
Laaditun riskiarvion perusteella kohteessa todetut öljypitoisuudet ovat mahdollinen terveysriski, jos alue tulee asuinkäyttöön. Nykytilanteessa kunnostustarvetta ei ole, koska öljy sijaitsee tiiviin pintakerroksen (asfaltti, betoni) alapuolella.
Epävarmuustarkastelu ja lähtötietojen edustavuus
Riskinarviointiin ei liity erityisiä epävarmuustekijöitä. Näytepisteiden määrää
voidaan pitää riittävänä. Liukoisuustesti on tehty useasta eri näytteestä ja tulokset ovat kaikkien osalta samankaltaiset.
Käytetyt kirjallisuuslähteet ovat luotettavia; Suomen ympäristökeskuksen julkaisuja, ympäristöhallinnon ohjeita ja tunnetun ympäristöriskiasiantuntijan laatima riskianalyysi.
Laskennalliseen altistuksen arviointiin sisältyvää epävarmuutta on esim. pölyn
kiintoaineen määrä ja kiintoaineen kromipitoisuus. Ne on laskelmissa arvioitu
huomattavasti todellista tilannetta suuremmiksi, mistä saadaan todellisuutta
suurempi altistumismäärä. Todellisessa tilanteessa kulkeutuminen on estynyt
täydellisesti, sillä asfaltti tai puhdas maakerros estää kulkeutumisen.
Johtopäätökset
Kohteessa todettiin monin paikoin kohonneita kromipitoisuuksia. Pitoisuudet
johtuvat alueelle aikoinaan levitetystä ferrokromikuonasta. Kuona on nykyisin
Outokumpu Chrome Oy rekisteröimä tuote ja käytetään edelleen monin paikoin tierakenteissa ja rakennusten pohjatäytöissä. Kuona on liukenematon
maan kaltainen mineraalipitoinen aine, josta ei liukene haitallisia yhdisteitä.
Kuonalla ei ole todettu olevan terveys- tai ympäristövaikutuksia. Edellä mainituista syistä johtuen tarvetta maa-ainekseen rinnastettavan ferrokromikuonan
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
12
poistolle kiinteistön alueelta ei ole. Sitä voidaan käsitellä muun mineraalimaan
tavoin.
Alueelle voidaan sijoittaa kerrostaloja tai pienkerrostaloja, sillä kuona soveltuu
rakennusten perustuksiin, tiealueiden pohjarakenteeksi. Asuinalueen tiealueella ja pysäköintialueella kuona peitetään asfaltilla. Piha-alueella kuona peitetään kasvukerroksella, jolloin altistuminen kromille hengittämällä tai syömällä vältetään. Suositeltava puhtaan pintamaan peittokerros on 0,5 m viheralueilla. Lasten leikkialueella puhtaan pintamaan paksuuden tulisi olla 1 m varovaisuusperiaatetta noudattaen. Pintamaan haitta-ainepitoisuuksien tulisi alittaa näillä alueilla kynnysarvopitoisuus. Suositukset noudattavat PIMA-oppaan
6/2014 suosituksia pintamaan puhtaudesta asuinalueilla.
Riskinarvioinnin perusteella öljyllä pilaantuneiden kunnostustarve ei ole välitön, mutta ennen asuinrakentamista alueet kunnostetaan. Myös rakennusjätteellinen maa poistetaan kunnostuksen yhteydessä. Lopulliset kunnostustavoitteet määritetään maaperän kunnostusta varten haettavassa kunnostuspäätöksessä.”
ALUEHALLINTOVIRASTON YMPÄRISTÖLUPARATKAIS U
”Aluehallintovirasto hyväksyy Arctic Property Oy:n (aiemmin Oy Hartwall Ab) hakemuksen ja sen täydennysten mukaiset Tornion panimon ja sen lämpölaitoksen toiminnan lopettamistoimenpiteet siltä osin kuin niistä ei ole jäljempänä toisin määrätty.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 11.10.2005 Oy Hartwall Ab:lle myöntämä
Tornion panimon ja sen lämpölaitoksen ympäristölupa nro 104/05/1 sekä suomalaisruotsalainen rajajokikomission 29.2.2008 (M 29/05), 6.2.1975 (M 9/75) ja 2.2.1979
antamat päätökset koskien Tornion panimon veden ottamista Tornionjoesta, huuhtelu- ja jäähdytysvesien johtamista Tornionjokeen sekä raaka- ja jäähdytysvesien ottoja poistoputkien asentamista kumotaan.
Toiminnan lopettamisessa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja määräyksiä.
Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein
estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempänä ilmenevä ohjaus.
LUPAMÄÄRÄYKSET
1. Panimon toiminnan lopettamisessa ja siihen liittyvissä purkutöissä muodostuvat
jätteet on lajiteltava, käsiteltävä ja varastoitava hakemuksen mukaisesti ja muutenkin asianmukaisesti. Jätteet on toimitettava käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi
sellaiseen paikkaan, jolla on toiminnan edellyttämät asianmukaiset luvat tai jätelain vaatimukset täyttävä hyväksyntä.
Purkutöissä muodostuvia hyödynnettäväksi meneviä jätteitä saa varastoida panimon kiinteistöllä enintään kolmen vuoden ajan ja käsiteltäväksi meneviä jätteitä
enintään vuoden ajan. Varastokentät on puhdistettava jätteiden eteenpäin toimittamisen jälkeen.
Muodostuvat vaaralliset jätteet on varastoitava niille varatussa paikassa asianmukaisesti merkityissä astioissa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
13
tai muihin jätteisiin ja ettei niitä pääse ympäristöön mahdollisissa vuototapauksissa. Vaaralliset jätteet on toimitettava viipymättä käsiteltäväksi laitoksiin tai toimintoihin, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa, ne on pakattava tiiviiseen jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luovutuksesta on laadittava siirtoasiakirja.
Muodostuvien, alueella tilapäisesti varastoitavien sekä käsiteltäväksi toimitettavien jätteiden määrästä ja laadusta on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on säilytettävä
vähintään viisi vuotta ja se on pyydettäessä toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja
Tornion kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle.
2. Tornionjoen pohjaan asennetut käytöstä poistetut ja jätteeksi muodostuneet panimon raaka-, huuhtelu- ja jäähdytysveden otto- ja poistoputket vedenotto- ja
muine rakenteineen on poistettava jokialueelta 31.8.2017 mennessä siltä osin
kuin nämä putket ovat peittämättöminä joen pohjan tason yläpuolella. Osa putkea
voidaan jättää paikoilleen joen pohjaan niissä kohdissa, joissa poisto vahingoittaisi muita putkia, kaapeleita tai rakenteita. Putket on pysyvästi suljettava tai peitettävä katkaisukohdistaan.
Joen pohjassa olevien putkien poistaminen on toteutettava Lapin ELY-keskuksen
kanssa tarkemmin sovittavana ajankohtana niin, ettei poisto tarpeettomasti vaikeuta lohikalojen nousua Tornionjokeen, kalastusta tai vesistön muuta käyttöä.
Putkien poiston aloittamisesta, aikataulusta ja toteutustavasta sekä töiden päättymisestä on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle, Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja suomalais-ruotsalaiselle rajajokikomissiolle. Päättymisilmoituksen yhteydessä on tehtävä selvitys joen pohjaan mahdollisesti jätetyistä
putkiosuuksista ja jättämisen syistä.
Raaka-, huuhtelu- ja jäähdytysvesiputkien maa-alueella maahan upotettuina olevat osat voidaan tarvittaessa jättää paikoilleen, jos poistoa ei voida tehdä vahingoittamatta Tornionjoen rantavyöhykettä ja alueen muita rakenteita. Putkia ei kuitenkaan saa jättää maahan rakennusten purkuluvan vastaisesti tai niin, että putket vaikeuttavat alueen käyttöä asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen.
Luvan saaja on vastuussa maahan jäävistä putkista mahdollisesti aiheutuvista
vahingoista ja edunmenetyksistä. Jos putket jätetään maahan, on ne suljettava
ja/tai täytettävä niin, ettei niiden kautta pääse kulkeutumaan haitallisia aineita
ympäristöön.
Panimoalueen sadevesi- ja kuivatusvesiviemärit on pidettävä kunnossa. Lisäksi
on huolehdittava siitä, ettei panimoalueelta pääse niiden kautta Tornionjokeen
sellaisia likaantuneita sade-, sulamis- tai pohjavesiä, joista aiheutuu vesistön pilaantumisen vaaraa.
3. Panimoalueella olevat kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia sisältävät maat (öljyllä
pilaantuneet maa-alueet) sekä kohonneita pitoisuuksia elohopeaa ja arseenia sekä muita mahdollisia ympäristölle haitallisia aineita sisältävät maat on kunnostettava Lapin ELY-keskuksen edellyttämällä tavalla ympäristönsuojelulain
(527/2014) 14 luvun säännösten mukaisesti.
Panimonalueen täytöissä käytetty ferrokromikuona ja muihin täyttömaihin sekoitettu tai sekoittunut ferrokromikuona voidaan jättää paikoilleen, jos alue pysyy teollisuuskäyttöön tarkoitettuna alueena. Jos alueen käyttötarkoitus muuttuu asemakaavan muutoksen seurauksena, on ferrokromikuonan poisto ja/tai alueen
kunnostustarve arvioitava ja ratkaistava uudelleen riskinarvioon ja muihin selvityksiin perustuen. Tällöin asian ratkaisee Lapin ELY-keskus.
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
14
Maaperän pilaantuneisuutta koskevat selvitykset, riskinarvioinnit ja kunnostussuunnitelmat sekä alueen käyttötarkoituksen muutosta ja ferrokromikuonan poiston uudelleenarviointia koskevat selvitykset ja suunnitelmat on toimitettava Lapin
ELY-keskukselle sen kanssa sovittavana ajankohtana. Luvan saajan on oltava
yhteydessä ELY-keskukseen ja sovittava ajankohta 1.3.2015 mennessä.
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA
Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomista vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamisesta koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan
esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.”
Tehdasalueen uudelleenkäyttö
Tornion kaupungin kaupunkirakenne teetti esiselvityksen alueen tulevasta
maankäytöstä (Lapin Kullan tehdasalueen uudelleenkäyttö, Liidea Oy 2011),
jossa tutkittiin eri asumislähtöisiä maankäyttömuotoja alueelle. Selvityksen tuloksia oli tarkoitus hyödyntää kaavaprosessin yhteydessä ja selvityksen roolina oli toimia yhtenä perusselvityksenä.
Kuva 7: Havainnekuva Liidea Oy;n v.2011 laatimasta esiselvityksestä.
Lisäksi Tornion kaupunki on tammikuussa 2012 antanut toimeksiannon tuunaustoimisto Ilmeelle / Elina Stoor tutkia entisen lämpökeskuksen säilyttämisen edellytyksiä työnimellä ”Lapin Kullan Woimala”.
Maanomistajavaihdoksen jälkeen Oy Hartwall Ab:n kanssa tehty asemakaavoituksen käynnistämissopimus irtisanottiin ja sopimus uusittiin Arctic Property
Oy:n kanssa. Lähtökohdat kaavamuutosalueen maankäytölle rajoittuivat kun
maanomistajan tavoitteena on muuttaa asemakaavaa omistamalla alueella siten, että pohjois-osaan mahdollistetaan asuinkerrostalojen rakentaminen ja
eteläosaan elämyskeskuksen toteuttaminen. Muilta osin maanomistajalla on
tarkoitus jättää kaava entiseen käyttötarkoitukseen.
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
15
Kaupunkikuvallinen analyysi
Tornion ydinkeskusta sijoittuu På Gränsen-Rajalla - alueen ympäristöön ja
vanhaan ruutukeskusta-alueeseen, jonne Tornio-Haaparannan korkein rakennusmassoittelu sijoittuu.
Kuva 8: Rakennusmassoittelun korkeus Suensaaressa ja osin Haaparantaa. Tornion ydinkeskusta-alue: nk. ruutukaavakeskusta ja Puutarhakadun pohjoispuoliset korttelit ovat suurelta
osin V-VI kerroksista. VII-X kerroksiset rakennukset ovat magentalla rajatut ja punaisella on
merkitty oleva vesitorni ja tuleva Barents Centerin hotelli, johon on mahdollista rakentaa 20kerroksinen massa. Suunnittelualueen (valkoinen katkoviiva) ympäristö on pääasiassa I-II (vaalean keltainen) tai III-IV –kerroksista (tumman keltainen).
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
16
Suensaaren keskiosa suunnittelualueen ympärillä on rakennuskannaltaan
vaihtelevaa: alueella on suhteellisen paljon omakotipihapiirejä, vanhimmat
1900-luvun alkupuolen yksittäiset säilyneet pihapiirit ovat 1½ kerroksisia samoin kuin 1940-50-luvun jälleenrakennuskauden pihapiirit. 1950-60-luvulla toteutetussa rakennuskannassa on mukana jo taloyhtiömuotoista rivi- ja kerrostalotuotantoa. 1970-90 –luvulla on rakennettu pääasiassa IV-kerroksisia kerrostaloja, minkä jälkeen rakentaminen on painottunut korjaus- ja saneeraushankkeisiin paria yksittäistä kerros- ja rivitalohanketta lukuun ottamatta.
Kuva 9: Viistokuva Suensaaren kaupunkirakenteesta etelästä suunnittelualueelle. Lämpökeskuksen yläosastaan tummaksi maalattu savupiippu on erottuva maamerkki kaupunkikuvassa.
Kuva 10: Viistokuva suunnittelualueesta ja sen lähiympäristön kaupunkirakenteesta. Suunnittelualuetta ympäröi Saarenpäänkatua lukuunottamatta täysikasvuisen puuston muodostamat
viherkaistaleet.
Suunnittelualue on Lapin Kullan panimon aikana toteutunut kaupunkikuvallisesti tarkasteltuna kaksivaiheisesti: alkuperäinen panimoalue sijaitsi Tornionjoen ja Pitkäkadun välisellä alueella (kuvassa etualalla olevat rakennukset).
Tuotantomäärien kasvaessa Lapin Kulta lunasti Pitkäkadun ja Saarenpäänkadun välisen korttelialueen pihapiirit ja laajensi panimoalueen nykyiseksi
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
17
kahden korttelin kattavaksi alueeksi. Laajennusalueella sijaitsevat rakennukset ovat olleet pääasiassa varastointia ja logistiikkaa palvelevaa hallitilaa, joka
on keskimäärin III kerroksen (9,1 m maanpinnasta) korkuista. Tornionjoen
varressa olevat rakennukset porrastuvat Vesaisenkadulta (kuvassa 10 vasemmalla) lähtien II kerroksen korkeudesta (6,9 m) – IV…VI-kerroksen korkuiseksi (14,4 m…17,7 m maanpinnasta) Lapinkullankadulle, jonka pohjoispuolella (kuvassa oikealla) olevat asuinkerrostalot ovat III-kerroksisia.
Kaupunkikuvallisesti tarkasteltuna on todennäköistä, että oleva tilanne rakennusmassoittelun osalta tulee suunnittelualueella säilymään suhteellisen pitkään Vesaisenkadun ja Saarenpäänkadun varsilla. Tässä vaiheessa tiedossa
olevat purku- ja uudisrakennustarpeet kohdistuvat suunnittelualueen pohjoisosaan, jonne hankkeeseen ryhtyvä on esittänyt asuinkerrostalorakentamista.
Suunnittelualueen pohjoisosan kerrostalomassojen sijoittelussa ja korkeudessa tulee huomioida oleva lähiympäristö ja alueelta/alueelle avautuvat näkymät
sekä luontevat kulkuyhteydet alueen sisällä ja sen kautta.
Kuva 10: Näkymä suunnittelualueen pohjoiskärjestä etelään.
Kuva 11: Panoraama Suensaaren kaupunkisiluetista Hannulansillan pohjoispuolella. Lapin Kullan savupiippu
erottuu maamerkkinä (kuvavääristymän vuoksi näyttää olevan vinossa), sen vasemmalla puolella kohoaa
kauempana vesitorni. Etualalla olevan lyhtypylvään vasemmalla puolen erottuu kaupungintalon kulmikas
massa. Hannulansillan taakse jää ydinkeskustan korttelirakenne. © Google maps.
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
18
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet
Oy Hartwall Ab on hakenut 26.4.2011 päivätyllä asemakaavan muutoshakemuksella teollisuusrakennusten korttelialueen muuttamista asuinkäyttöön (sekä mahdollisesti osittain hotellikäyttöön).
Paikalla on sijainnut Lapin Kullan tehdaskiinteistö, jonka toiminta lopetettiin
syksyllä 2010. Kesällä 2013 ovat kiinteistön rakennukset siirtyneet Arctic Property Oy:lle, joka keväällä 2014 tehtyjen yrityskauppojen seurauksena on siirtynyt torniolaisen maansiirto Mykkälä Oy:n omistukseen. Oy Hartwall Ab:n
kanssa tehty asemakaavoituksen käynnistämissopimus irtisanottiin ja sopimus uusittiin Arctic Property Oy:n kanssa. Maanomistajan tavoitteena on
muuttaa asemakaavaa omistamalla alueella siten, että pohjoisosaan mahdollistetaan asuinkerrostalojen rakentaminen ja eteläosaan elämyskeskuksen toteuttaminen. Muilta osin maanomistajalla on tarkoitus jättää kaava entiseen
käyttötarkoitukseen.
Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuinrakennusten rakentaminen alueelle. Myös muuta maankäyttöä tutkitaan alueelle, mm. luovien alojen
yritystoiminnan edellytyksiä vanhassa lämpökeskusrakennuksessa ja mahdollisesti majoitustoimintaa Tornionjoen rannanpuoleisissa kiinteistönosissa.
Saarenpäänkadun rooli Tornion maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä huomioidaan.
Asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja kaavoitussopimus maanomistajan
kanssa.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset
Tornion kaupungin asukkaat, kaava-alueen kiinteistöjen ja vesialueiden omistajat, lähialueella olevat kiinteistöjen omistajat / vuokraajat, Tornion kaupungin
hallintokunnat, Lapin ELY – keskus, Lapin liitto, Tornion Energia Oy, Tornion
Vesi Oy, Lapin pelastuslaitos sekä Museovirasto/Tornionlaakson maakuntamuseo.
4.3.2 Vireilletulo
Asemakaavamuutoksen vireilletulosta ilmoitettiin Kaupunkilehti Kemi-Torniossa 15.2.2012 ja kaavamuutosalueen sijainti- ja ajantasa-asemakaavakartat
sekä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaupungintalon 1. kerroksen ilmoitustaululla sekä internetissä 15. – 29.2.2012 välisen ajan.
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
19
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Asemakaavan valmistelumateriaali oli esillä kaupungintalon 1. kerroksen ilmoitustaululla sekä internetissä 15.2.2015 -2.3.2015 välisen ajan. Asiasta ilmoitettiin Lounais-Lapissa 15.2.2015. Asemakaavan muutosluonnos lähetettiin myös viranomaisille ja osallisille. Annettuun määräaikaan mennessä
…..täydentyy myöhemmin.
4.3.4 Viranomaisyhteistyö
1.viranomaisneuvottelu pidettiin 20.11.2014 Rovaniemellä. Läsnä oli Lapin
ELY-keskuksen viranomaisten lisäksi Aluehallintoviraston edustaja Lapin Kullan tehtaan lopettamispäätöksen valmistelun vuoksi. Museovirasto oli lähettänyt neuvottelujen alla lausuntonsa kaavamuutoksen osalta.
Kaavamuutoksen taustaa: joulukuussa 2013 Heineken teki urakkatarjouksen
kiinteistönomistajan roolissa Lapin Kullan purkamisesta, joka raukesi kun
Maanrakennus Mykkälä Oy osti kiinteistön keväällä 2014. Heidän toiveestaan
myös Pikisaari mukaan suunnitteluun ulkovirkistyspaikkana. Pikisaaressa ei
ole asemakaavaa. Lämpökeskuksen vähän matalampi laajennusosa on tehty
myöhemmin (ehkä 1980-luvulla). Kiinteistönomistajan tavoitteena osoittaa
alueelle liikunnallinen elämyspuisto sisätiloihin. Jos ei konsepti toimi
(aikajänne 5-10 v), niin päivitetään asemakaava. Tässä kaavassa huomioon
otettavia mm.: PIMA-, tulva-asiat. Lapin pelastuslaitos lausuu
valmisteluvaiheen jälkeen Lapin Kullasta ja Green Linesta.
Edellinen omistaja laittoi tehtaan lopettamispäätöksen vireille 24.1.2014
(Arctic Property Oy): LAPELY:ltä pyydettiin lausunto. Maaliskuulle järjestettiin
tapaaminen, mutta yrityskaupan myötä ei tarvittukaan antaa enää lausuntoa.
Alueella sijaitsevat ferrokromikuonat ovat osittain ongelmallisia, sillä ferrokromikuonasta on tuotteistettu oktoeristettä vuodesta 2005 alkaen. Sitä ennen
käytetyt ferrokromikuonat eivät välttämättä ole yhtä stabiileja kuin oktoeriste.
FeCr-kuonassa kromin liukoisuus on käytettävissä olevien tietojen mukaan
yleensä alhainen, mutta siinä voi olla muitakin haitta-aineita, joiden liukoisuus
on kromia suurempi. Vanhat FeCr-kuonat ovat nk. sekakuonia. Öljyt ovat selkeitä: ne tullaan poistamaan.
Asuintoiminto tulee olemaan luvituksen osalta keskeinen asia. Putket joen
puolella määrätään todennäköisesti käyttämättömiltä osin poistettavaksi. Eteläpuolelle jäävät rakennukset säilyvät. Johtopäätös: riskienarviointi (altistuminen) on laadittava tulevien toimintojen osalta etenkin säilyttävässä mallissa.
Tarkasteluaste nousee, sillä tuleva maankäyttö on muuta kuin teollisuutta.
PIMA-selvitys tulee integroida selostukseen (OAS:iin tulee lisätä tämä asia).
Otto- ja purkuputkien poistaminen aiheuttaa pientä samentumista, joka edellyttää seurantaa. Selostukseen asia tulee kirjata auki Natura-tarveharkintana,
jossa eritellään toimenpiteet, jotka vaikuttavat Natura-alueeseen. Voidaan kuitenkin todeta, ettei merkittävästi vaikuta Natura-arvoihin. Purkuajankohdalla
voi olla merkitystä lohennousuun eli se tullaan AVI:n päätökseen kirjaamaan.
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
20
Tornionjoelta valmistunut tulvakartta, johon vielä lisäillään jääpatotulvia (erikoistulvia). Tehdasalueelle ei tiedossa ole tulvan osalta uhkia, mutta Pikisaarelle rajoittaa pysyvien rakenteiden tekoa. Kerran sadassa vuodessa (HW
100) esiintyvän tulvan raja (marginaali) on 0,5 m.
Rakennushistoriallisen selvityksen laadinta tilattu, jossa on syytä huomioida
lämpökeskus ja kellarirakenteet sekä alueen historia.
Poikkeaminen yleiskaavasta täytyy perustella, kuvata miten se poikkeaa ja
huomioida selostuksessa yleiskaavan sisältövaatimukset. Kaupunkikuvalliset
ja -maisemalliset asiat korostuvat (myös museoviraston kanta). Asemakaavan
sisältövaatimukset: PIMA- ja tulva-asiat (mm. Pikisaari) painottuvat tässä kaavamuutoksessa. Prosessien yhteensovittaminen (PIMA, AVI ja LapELY
ymp.sjlu) korostuu tässä kaavaprosessissa ja aikataulua tulee pohtia. Tarkistetut VAT:it tulee päivittää asemakaavaan (ja kuinka kaava edistää niitä).
Kaavaneuvottelut pidettävä ennen valmistelumateriaalin nähtävilläoloa.
II viranomaispalaveri pidettiin 5.2.2015 Lapin ELY – keskuksessa. Kokouksessa läsnä olivat Lapin ELY – keskuksen, Lapin liiton ja Tornion kaupungin
edustajat.
Lapin ELY – keskuksen huomautukset:
-uusi käyttötarkoitus täytyy huomioida selostuksen lisäksi kaavakartassa ja –
määräyksissä
-oktoeriste vs. kromikuona: kuonassa voi olla jopa 100…1000 kertaiset kromipitoisuudet oktoeristetuotteeseen verrattuna
-saa –alue tulee laajentaa kaavakarttaan alueille, jossa kromikuonatäyttöjä on
tehty. Määräyksillä varmistaa alueen kunnostaminen/puhdistaminen riskienarvioinnin pohjalta. Tulee myös huomioida olevien/säilyvien tilojen käyttötarkoituksen muutokset ja määräyksillä varmistaa, että tarvittaviin toimenpiteisiin on
ryhdyttävä mikäli riskienarviointi niin osoittaa
-pima-ilmoitukset on tehtävä kaavaan osoitettujen asuinkerrostalojen kohdalta
-määräyksiin sovelletaan AVI:n ratkaisun 3. kohdan päätöstä: ” Panimoalueella olevat kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia sisältävät maat (öljyllä pilaantuneet maa-alueet) sekä kohonneita pitoisuuksia elohopeaa ja arseenia sekä
muita mahdollisia ympäristölle haitallisia aineita sisältävät maat on kunnostettava Lapin ELY-keskuksen edellyttämällä tavalla ympäristönsuojelulain
(527/2014) 14 luvun säännösten mukaisesti”
-Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit: selostukseen tulee avata vaikutusten
arviointia mm. saukon ja vedenlaadun osalta
-selostuksen Natura-kohtaan viittaukset AVI:n päätökseen
-olisi ollut hyvä tutkia laajemmin Lapin Kullan alueen rakennusten historiaa:
mitä alkuperäisiä (holvi)rakenteita/seiniä mahdollisesti jäljellä?
-muuten laadukas selvitys
-yleiskaavasta poikkeaminen edellyttää MRL:n sisältövaatimusten huomioimista selostuksessa
-NATURA: Barents-keskuksen asemakaavamuutoksen selostusta voi osittain
siteerata.
Lapin liiton huomautukset:
-kaupunkikuvan kannalta oleva arvokas ympäristö huomioitava
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
21
-selostuksen kartassa slualue on merkitty väärään kohtaan
-maakuntakaavan merkintöjen kuvauksia täydennettävä selostukseen
Kaavaselostuksessa ja kaavaluonnoksessa on huomioitu annetut huomautukset.
4.4 Asemakaavan tavoitteet
4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Vahvistetussa Länsi-Lapin maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Merkinnällä osoitetaan asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä
erityisalueita Suunnittelualue sisältyy myös kaupunkikehittämisen kohdealueeseen, millä merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutua, johon kohdistuu maakunnallisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämisen tarpeita ja niiden yhteensovittamista. Alueen suunnittelun lähtökohtana tulee olla kaupunkimaisen kokonaisilmeen muodostaminen yhdyskuntarakennetta täydentävällä ja eheyttävällä
tavalla. Alueen suunnittelussa tulee turvata asuin- ja elinympäristön laatu sekä
varautua palveluiden, teollisuuden ja energiantuotannon kasvuun sekä logistiikan muutoksiin. Suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonto-, maisemaja kulttuuriarvot.
Yleiskaavassa alue on merkitty teollisuusalueeksi (TY), jolla ympäristö asettaa
toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Autopaikkojen korttelialue on yleiskaavassa merkitty lähivirkistysalueeksi (VL).
Kaupunkikuvallisen analyysi määrittää suunnittelualueelle kaksi keskeistä tavoitetta/rajoitetta:
-Suensaaren kaupunkisiluetti suunnittelualueen seudulla ei mahdollista nykyistä
merkittävästi korkeampaa rakentamista ilman, että se heikentää visuaalista hierarkiaa Suensaaren Tornionjokivarren puoleisessa kaupunkirakenteessa. Rakennusmassoittelun ja kaupunkisiluetin tulee jatkua asteittain tiivistyvänä ja
kasvavana ydinkeskustan suuntaan.
-suunnittelualueen pohjoispään asuinkerrostalojen massoittelussa tulee kerroskorkeudet sopeuttaa lähiympäristön rakennuskantaan porrastaen.
4.5 Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Suunnittelualueen olemassa olevat olosuhteet säilytettävän rakennuskannan,
liikennealueiden sekä eri toimintojen välisen mahdollisen häiriön minimoimisen
johdosta ovat käytännössä rajanneet uudisrakentamisen sijaintimahdollisuudet
hyvin rajatulle alueelle kaava-alueen pohjoisreunalle ja Saarenpäänkadun varteen.
Muita realistisia vaihtoehtoja asuin-, liike- ja toimistorakennusten rakentamisen
osalta ei ole ollut mahdollista osoittaa.
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
22
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KÄYTTÖTAVOITTEET
Asemakaavoituksen yhteydessä on tutkittu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen toimivan aluerakenteen, eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun sekä toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon kannalta.
5.1 Kaavan rakenne ja perustelut yleiskaavasta poikkeamiselle
Paikalla on sijainnut Lapin Kullan tehdaskiinteistö, jonka toiminta lopetettiin
syksyllä 2010. Silloisen kiinteistönomistajan tavoitteena oli myydä kiinteistö pois
ja kaavoituksen tehtävänä on tutkia alueelle parhaiten soveltuva maankäyttö.
Alueen siirryttyä yksityisten henkilöiden omistukseen kaupungille on tullut asemakaavamuutoshakemus, missä hakijat esittävät, että osa alueesta muutetaan
asuinkerrostaloalueeksi ja osa toimitilarakennusten alueeksi.
Kaavamuutoksella muutetaan osa vanhasta teollisuusalueesta ja paikoitusalue
asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Osasta teollisuusaluetta muodostetaan huvija viihdepalvelujen sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saa
sijoittaa myös majoitusrakennuksia. Alueelle sijoittuu entinen lämpökeskusrakennus, mikä on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi, jonka arkkitehtuuriin soveltuva täydennysrakentaminen on sallittu. Loppu entisestä teollisuusalueesta
on merkitty toimitilarakennusten korttelialueeksi.
Kaavoituksella on määritelty Pikisaaren rakennusalueet, puistoalueelle on merkitty rakennusala, johon voi sijoittaa ulkoilua ja virkistystä sekä huvi- ja viihdetoimintaa palvelevia rakennuksia 400 k-m2, uimaranta-alueelle rakennusoikeutta on sallittu 200 k-m2.
Asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja kaavoitussopimus maanomistajan
kanssa.
5.1.1 Mitoitus
Asemakaava koskee noin 7,8 ha:n aluetta. Alueesta noin 1,2 ha on varattu
asuinkerrostalojen ja asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi, noin
0,6 ha toimitilarakennusten korttelialueeksi ja noin 1,6 ha huvi- ja viihdepalvelujen sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös
majoitustoimintaa. Puisto- ja uimaranta-alueelle on varattu noin 1,2 ha. Vesialuetta on n.1,6 ha. Pysäköinti, katu ja aukioalueita on n. 1,6 ha.
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Asemakaavalla määritellään teollisuuskäytössä olleen alueen tuleva käyttö ja
kulttuurihistoriallisesti suojeltavat rakennukset ja ympäristöt. Alue on maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti näkyvällä ja merkittävällä alueella.
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
23
5.4 Kaavan vaikutukset
Asemakaavalla muodostetaan uusi asuinalue ja mahdollistetaan olevaan kiinteistöön elämyspalveluja tarjoava matkailukohde.
Kaava-alue on osin jo liitetty ja uuden asuinalueen osalta liitettävissä viereisiin
teknisiin verkostoihin.
5.4.1 Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta
Rantaviivaa ei muokata eikä rantaa ruopata. Näin ollen Natura-alueelle kohdistuvia vaikutuksia voidaan pitää vähäisinä, eikä lisäselvityksille TornionMuonionjoen osalta ole tarvetta.
Natura-arvioinnin tarpeellisuuden osalta todetaan seuraavaa: Asemakaavamuutos ei aiheuta vähäistä suurempia muutoksia nykyiseen infrastruktuuriin.
Kaavamuutoksen toteuttamisesta (rakentamisaika ja käyttöaika) kohdistuvia
suoria ja välillisiä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontotyypeille ja lajeihin (saukko ja muina lajeina mainitut harjus, järvitaimen, merilohi, meritaimen, nahkiainen, siika kelluskeiholehti ja vesisara) ei ole lainkaan, sillä kaavamuutoksella mahdollistetaan lisärakentaminen olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Muilta osin kaava-alue on olevan, jo valmiiksi
rakennetun ympäristön osalta toteava.
Kaavamuutosalueen osalta voidaan todeta, että se ei ole Natura-alueen suojeluperusteena olevalle luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajille saukolle soveltuvaa elinympäristöä. (Saukko liikkuu hyvin laajalla alueella ja erityisesti talviaikaan etsiytyy jokien koski- ja virtapaikkojen ruokailualueille. Saukko välttelee
tiiviisti rakennettuja ja meluisia kaupunkialueita, jossa on vähän tai ei ollenkaan saukolle soveltuvaa elinympäristöä.)
Kulttuuriympäristöt ja perinnemaisemat
Alueelle sijoittuva entinen lämpökeskusrakennus on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi, rakennuksen arkkitehtuuriin soveltuva täydennysrakentaminen
on sallittu.
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius on laatinut 2015 Lapin Kullan kiinteistön alueen
ja siellä sijaitsevan lämpökeskus- & toimitilarakennuksen rakennushistoriaselvityksen. (LIITE 8).
5.5 Ympäristön häiriötekijät
Maaperätutkimus
Riskinarvioinnin perusteella öljyllä pilaantuneiden kunnostustarve ei ole välitön, mutta ennen asuinrakentamista alueet kunnostetaan. Myös rakennusjätteellinen maa poistetaan kunnostuksen yhteydessä. Lopulliset kunnostustavoitteet määritetään maaperän kunnostusta varten haettavassa kunnostuspäätöksessä.
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
24
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Lapin Kullan alueen siirryttyä yksityiseen paikalliseen omistukseen, on aluetta
alettu suunnittelemaan kokonaistarkastelun pohjalta. Tarkastelun tavoitteena
on luoda alueelle toiminnallinen elämyskeskus sisätiloihin, joista toiminta heijastuu myös lähialueelle.
Kuva 12: Mainostoimiston laatima visiokuva Lapin Kullan alueen katoille tulevista
toiminnoista. Kuvasta
ilmenee myös alueelle
suunniteltu rakennusmassoittelu (Pintodesign Oy ja PST
Consulting Oy 2014).
Kuva 13: Mainostoimiston laatima visiokuva Lapin Kullan alueen tulevista toiminnoista (Pintodesign Oy ja PST Consulting Oy 2014). Kuvassa on suunnittelualueen massoittelua korostettu
olemassa olevaan tilanteeseen nähden – kuva kuitenkin osoittaa, etteivät kerrostalot sovellu
ympäristöönsä liian korkeiksi ja pinta-alaltaan liian isoiksi massoiteltuna.
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaavoitus ja mittaus
25
Kuvat 14 ja 15: Havainneluonnokset asuinrakentamisen sijoittumisesta Saarenpääkadun ja suunnittelualueen
pohjoisosan alueelle. Rakennusmassojen sijoittelulla pyritään uudisrakentaminen sovittamaan olevan ympäristön koordinaatistoon. Pohdittavaksi jää rakennusten kerroskorkeus – havainnekuvan kaartuvat pistetalot
poikkeavat kerroskorkeudeltaan (6,7 ja 8) olevasta ympäristöstä (arkkitehtitoimisto Arkture Oy, 2015).
6.2 Toteuttaminen ja ajoitus
Ennen asemakaavan voimaantuloa laaditaan maankäyttö- ja kaavoitussopimus maanomistajien kanssa.
Alueen kehittämisessä pyritään hyödyntämään alueen oleva rakennusmassa
vaiheittain siten, että kiinteistön liiketaloudelliset edellytykset säilyvät. Niiden
turvaamisen jälkeen mahdollistuu alueen osittainen purkaminen alkaen pohjoispäästä, jonne asuinrakentaminen tulee keskittymään.
Torniossa 12.2.2015
Jarmo Lokio
Kaupunginarkkitehti
Asemakaavanselostus 12.2.2015 LUONNOS
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
Kaavan nimi
Hyväksymispvm
Hyväksyjä
Hyväksymispykälä
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
Maanalaisten tilojen pinta-ala
[ha]
851
Täyttämispvm
Tornio
Lapinkulta
Ehdotuspvm
Vireilletulosta ilm. pvm
Kunnan kaavatunnus
15.02.2012
15.02.2012
851 X71
7,8331
1,3084
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala
[ha]
11.02.2015
6,5247
Rantaviivan pituus [km]
Ranta-asemakaava
Omarantaiset
Ei-omarantaiset
Rakennuspaikat [lkm]
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Ei-omarantaiset
Aluevaraukset
Pinta-ala Pinta[ha]
ala [%]
Kerrosala
[k-m²]
Pinta-alan
Tehokkuus
Kerrosalan
muut. [ha +/[e]
muut. [k-m² +/-]
]
Yhteensä
7,8330
100,0
47441
0,61
1,3083
2441
A yhteensä
1,1923
15,2
15300
1,28
1,1923
15300
P yhteensä
1,5800
20,2
26071
1,65
1,5800
26071
0,6473
8,3
6000
0,93
0,6473
6000
-3,3681
-45000
0,0320
70
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
1,1715
15,0
70
0,01
1,6436
21,0
0,6259
1,5983
20,4
0,5989
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala Kerrosala [k- Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k[%]
m²]
[ha +/-]
m² +/-]
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Rakennussuojelu
Yhteensä
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Alamerkinnät
Pinta-ala PintaAluevaraukset
[ha]
ala [%]
Kerrosala
[k-m²]
Pinta-alan
Tehokkuus
Kerrosalan
muut. [ha +/[e]
muut. [k-m² +/-]
]
Yhteensä
7,8330
100,0
47441
0,61
1,3083
2441
A yhteensä
1,1923
15,2
15300
1,28
1,1923
15300
AK
0,2265
19,0
2300
1,02
0,2265
2300
AL
0,9658
81,0
13000
1,35
0,9658
13000
P yhteensä
1,5800
20,2
26071
1,65
1,5800
26071
PV-K
1,5800
100,0
26071
1,65
1,5800
26071
K yhteensä
0,6473
8,3
6000
0,93
0,6473
6000
KTY
0,6473
100,0
6000
0,93
0,6473
6000
T yhteensä
-3,3681
-45000
TY
-3,3681
-45000
Y yhteensä
C yhteensä
V yhteensä
1,1715
15,0
70
0,01
0,0320
70
VP
0,9495
81,0
70
0,01
-0,1900
70
VV
0,2220
19,0
0,2220
L yhteensä
1,6436
21,0
0,6259
Kadut
1,1948
72,7
0,6840
Katuauk./torit
0,0535
3,3
0,0535
R yhteensä
LPA
LP-1
-0,2294
0,3953
24,1
0,1178
W yhteensä
1,5983
20,4
0,5989
W
1,5983
100,0
0,5989
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
LIITE 7.
TORNION KAUPUNKI
Tekninen keskus
Kaavoitus ja mittaus
1(8)
9.10.2014
LAPINKULTA
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaavoituksen kohde:
Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee 7. Suensaaren kaupunginosan
korttelin 1 tonttia 11 sekä siihen liittyvää 9. Suensaaren kaupunginosan korttelin 8 tonttia 52 (autopaikkojen korttelialue) ja niihin liittyviä katu-, puisto- ja vesialueita sekä osaa Vesaisenkadun katu- ja puistoaluetta.
Kuva 1: Kaava- ja kaavamuutosalueen sijainti kaupunkirakenteessa
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.10.2014
2
Miksi kaavoitukseen on ryhdytty?
Oy Hartwall Ab on hakenut 26.4.2011 päivätyllä asemakaavan muutoshakemuksella teollisuusrakennusten korttelialueen muuttamista asuinkäyttöön (sekä mahdollisesti osittain hotellikäyttöön). Tontille toivotaan rakennusoikeutta
n. 25.000 kerrosneliömetriä.
Paikalla on sijainnut Lapin Kullan tehdaskiinteistö, jonka toiminta lopetettiin
syksyllä 2010. Kiinteistönomistajan tavoitteena on myydä kiinteistö pois ja
kaavoituksen tehtävänä on tutkia alueelle parhaiten soveltuva maankäyttö.
Kesällä 2013 ovat kiinteistön rakennukset siirtyneet Arctic Property Oy:lle, joka keväällä 2014 tehtyjen yrityskauppojen seurauksena on siirtynyt torniolaisten maansiirtoliiketoiminnasta tunnettujen Mykkälöiden omistukseen. Oy
Hartwall Ab:n kanssa tehty asemakaavoituksen käynnistämissopimus irtisanottiin ja sopimus uusittiin Arctic Property Oy:n kanssa. Maanomistajan tavoitteena on muuttaa asemakaavaa omistamalla alueella siten, että pohjoisosaan mahdollistetaan asuinkerrostalojen rakentaminen ja eteläosaan elämyskeskuksen toteuttaminen. Muilta osin maanomistajalla on tarkoitus jättää
kaava entiseen käyttötarkoitukseen.
Kaavoitettavaan alueeseen on otettu mukaan myös Pikisaari, jonne osoitetaan rakennusaloja.
Suunnittelutilanne
Länsi-Lapin maakuntakaava
Helmikuussa 2003 vahvistetussa Länsi-Lapin seutukaavassa (ja 1.1.2010
Länsi-Lapin maakuntakaavaksi nimetyssä ja maakuntakaavan oikeusvaikutukset saaneessa) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi
(A), joka eteläosastaan rajautuu keskustatoimintojen alueeseen (C). LänsiLapin maakuntakaava on hyväksytty Lapin liiton valtuustossa 26.11.2012.
Länsi-Lapin maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 19.2.2014.
KAAVAMUUTOSALUE
Kuva 2: ote Länsi-Lapin
maakuntakaavasta
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.10.2014
3
Yleiskaava
Tornion yleiskaava 2021 on saanut lainvoiman 1.3.2010 (Kh §57). Yleiskaavassa alue on merkitty teollisuusalueeksi (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Autopaikkojen korttelialue on yleiskaavassa
merkitty lähivirkistysalueeksi (VL).
Suojelu – merkintä 175:
Alueella sijaitsee maakunnallisesti tai paikallisesti erittäin arvokas, suojeltava
rakennuskohde (ent. lämpökeskus). Yleiskaava määrää MRL 41.2 §:n nojalla,
että arvokkaita rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 §:ssä mainittua lupaa. Rakennuksiin tehtävät muutokset on tehtävä erityisellä varovaisuudella ja
kunnioituksella alkuperäistä tyyliä kohtaan. Mikäli kohteen arvoa alentavia
muutoksia on aiemmin suoritettu, on ne korjaus- ja muutostöiden yhteydessä
pyrittävä entistämään tai tekemään muulla rakennukseen tai lähiympäristöön
sopivalla tavalla.
Kuva 3: Ote voimassa olevasta Tornion yleiskaava
2021:sta
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.10.2014
4
Voimassa oleva asemakaava
Alueella on voimassa 17.1.1997 (302) ja 17.6.2002 (323) vahvistuneet asemakaavat. Asemakaavassa 323 on määritelty teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueen
rakennusoikeus on 45000 kerrosalaneliömetriä ja rakennusten vesikaton
ylimmän kohdan korkeusasemat +15.00, +22.00 ja +26.00. Asemakaavalla
(302) on määritelty teollisuusrakennusten korttelialueen autopaikkojen alue.
Kuva 4: Suunnittelualueen ja ympäristön voimassa oleva asemakaavatilanne
Alueen nykyinen käyttö
Kaavamuutosalue sijoittuu Saarenpäänkadun ja Gellininpuiston välille Tornionjoen rannalle. Tontilla on entisen Lapin kullan teollisuusrakennuksia, joiden purkutyöt ovat käynnissä. Alueen keskivaiheilla on maakunnallisesti erittäin arvokas entinen lämpökeskusrakennus.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.10.2014
5
Tornionjoen ja teollisuusalueen välisessä puistoalueessa kulkee suosittu koko
saaren ympäri vievä ulkoilureitti ja Pikisaari on kesäisin ahkerassa käytössä
eri tapahtumissa ja uimarantana.
Kuva 5: Viistokuva entisestä Lapin Kullan kiinteistöstä lähiympäristöineen.
Tavoitteita ja toimenpiteitä
Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuinrakennusten rakentaminen alueelle. Myös muuta maankäyttöä tutkitaan alueelle, mm. luovien alojen
yritystoiminnan edellytyksiä vanhassa lämpökeskusrakennuksessa ja mahdollisesti majoitustoimintaa. Saarenpäänkadun rooli Tornion maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä huomioidaan.
Kuva 6: Entisen lämpövoimalarakennuksen säilyttämisen edellytykset tutkitaan kaavaprosessin yhteydessä.
Tornion kaupungin kaupunkirakenne on teettänyt esiselvityksen alueen tulevasta maankäytöstä (Lapin Kullan tehdasalueen uudelleenkäyttö, Liidea Oy
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.10.2014
6
2011), jossa on tutkittu eri asumislähtöisiä maankäyttömuotoja alueelle. Selvityksen hyödynnetään kaavaprosessin yhteydessä ja selvityksen roolina on
toimia yhtenä perusselvityksenä.
Kuva 7: Havainnekuva Liidea Oy;n laatimasta esiselvityksestä.
Lisäksi Tornion kaupunki on tammikuussa 2012 antanut toimeksiannon tuunaustoimisto Ilmeelle / Elina Stoor tutkia entisen lämpökeskuksen säilyttämisen edellytyksiä työnimellä ”Lapin Kullan Woimala”. Työ valmistuu helmikuussa 2012.
Alueen teollisen toiminnan luonteen vuoksi kiinteistön alueelta tulee tehdä
maaperäselvitys ja esittää tulevan maankäytön edellyttämät toimenpiteet
maaperän laadun osalta.
Arctic Property Oy toimeksiannosta Pöyry Finland Oy toteutti Tornion Suensaaressa sijaitsevan entisen panimon maaperä- ja pohjavesitutkimukset sekä
pilaantuneiden maiden kunnostustarpeen arvioinnin ja arvioinnin kuonan soveltuvuudesta täyttömateriaaliksi.
Asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja kaavoitussopimus maanomistajan
kanssa.
Arvioitavat vaikutukset
- vaikutukset kaupunkimaisemaan
- liikenteen, pysäköinnin ja teknisen huollon järjestäminen
- vaikutukset rakennettuun ympäristöön
- vaikutus talouteen
- maaperän laatu (pima-selvitys)
- sijainti kaupunkirakenteessa ja liittyminen ympäristöön
- kevyenliikenteen järjestäminen
- nykyisen rakennuskannan säilyttäminen / uusiutuminen
Osalliset
Tornion kaupungin asukkaat
Kaava-alueen maanomistaja
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.10.2014
7
Lähialueella olevat kiinteistöjen omistajat / vuokraajat
Tornion kaupungin hallintokunnat
Museovirasto
Lapin ELY - keskus
Lapin liitto
Tornion Energia Oy
Tornion Vesi Oy
Lapin pelastuslaitos
Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen
Katso s.7 Yleis- ja asemakaavojen käsittelyvaiheet. Asemakaava poikkeaa
Tornion yleiskaava 2021:sta, joten kaavaprosessi edellyttää viranomaisneuvotteluja. Kaavamuutos on merkittävä.
Työn käynnistäminen ja aikataulu
15.2.2012
09.10.2014
11/2014
11/2014
11-12/2014
1/2015
1/2015
1-2/2015
3/2015
3/2015
4/2015
4/2015
Yhteyshenkilöt:
Kaupunginarkkitehti
Kaavasuunnittelija
Vireilletuloilmoitus Meri-Lapin Helmessä
OAS:n päivitys
Viranomaisneuvottelu
kaavaluonnoksen laadinta
kaavan valmisteluaineisto nähtäville
viranomaisneuvottelut (tarvittaessa)
KH:n käsittely
kaavaehdotus nähtäville
viranomaisneuvottelut (tarvittaessa)
Kaavaehdotuksen vahvistus KH:ssa
kaavaehdotus lainvoimainen
ilmoitus kaavan voimaantulosta
Jarmo Lokio
p. 040-7048720
etunimi.sukunimi@tornio.fi
Terttu Ahonen
p. 050-5971350
etunimi.sukunimi@tornio.fi
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia
ja täydennyksiä siihen asti kunnes kaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville. Osalliset voivat antaa palautetta kaavoitusviranomaisille tai esittää Lapin
ympäristökeskukselle neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.10.2014
8
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.10.2014
LIITE 8.
Lapin Kullan keittämörakennus
Lapinkullankatu 1, 9540 Tornio
RAKENNUSHISTORIASELVITYS
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
3.2.2015
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
SISÄLLYS
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
JOHDANTO
Kohde
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Tehtävä
Kuva 1 Tehdas vuoden 1973 jälkeen. Keskellä oikealla keittämö.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Perustiedot
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
TAUSTAA
Lapin Kullan panimon historia
Kuva 2 Kirkon tornista otettu kuva ajottuu
vuosisadan alkuun. Muita rakennuksia
korkeampi oluttehdas erottuu kuvassa
vasemmalla. Kuva teoksesta Tornion historia II
s.228
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Kuva 3 Oluttehtaan autoja kuskeineen 1930-luvulla. Oikeassa reunassa johtaja Veikko
Gellin. Kuvakaappaus sivustolta www.beerfinland.com
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Kuva 4 Lapin Kulta –olutta lastataan maailmalle. Kuva kirjasta Lapin Kulta 100 vuotta.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
KIINTEISTÖN VAIHEET
Kuva 5 Vasemmalla Tornion asemakaavakartta vuodelta 1839. Oluttehdas perustettiin
itärannalla olevan tervahovin kupeeseen. Oikeanpuoleinen Harald Andersinin latima
asemakaavakartta on laadittu vuonna 1917. Tehtaanseutu on kaavoitettu, tehtaan
viereen on rakennettu sairaala.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Tehtaan perustamisesta 1873 vuoteen 1939
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Kuva 6 Rakennuslupahakemus vuodelta 1927 jossa on
haettu rakennuslupaa otsikolla ”Kaljatehtaan muutosja lisärakennuksen sekä halkovajan ehdotus tontilla N:o
2 7 kaupunginosassa Tornion kaupunkia”
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
1939-1950
Kuva 7 Ilmakuva lokakuussa 1957. Kuvan keskellä olevan keittämön katolla on menossa
rakennustyöt. Taustalla olevan pitkän rakennuksen vasemmanpuoleinen päätypiipun kohdalta
lukien on uusi laajennus, alkuperäinen tehdas on piipun oikealla puolella.
Kuva Torniolaakson maakuntamuseo, kuvaaja Reino Kainulainen.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
1950-1966
Kuva 8 Ortoilmakuva vuodelta 1966. Kuva Tornion kaupunki.
Kuva 9 Tehtaan laajennuksen katolla on yhtiön uusi nimi. Kuva JH
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
1966-1974
Kuva 10 Ilmavalokuva ennen vuotta 1975. Kuva JH
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
1974-1983
Kuva 11 Vasemmalla ilmakuva 1977. Kuva torniolaakson maakuntamuseo, kuva Reino
Kainulainen. Oikealla oleva kuva on otettu vuoden 1977 jälkeen, Vesaistenkatu on
täydentynyt ja sairaala on uusittu. Kuva JH.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
1983-1988
Kuva 12 Asemapiirros vuodelta 1988. Kuvassa näkyy
myös keittämön muutos lämpökeskukseksi.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
1988-2014
Kuva 13 Ortoilmakuva 6.7.2014. Osassa tehdasta on purkutyöt meneillään.
Kuva Tornion kaupunki.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
KEITTÄMÖN RAKENNUSVAIHEET
Kuva 14 Vasemmalla jouluinen kuva vuodelta 1958. Ikkunassa häämöttää kuparikattila
.Kuva Tornionlaakson maakuntamuseo., Kuvaaja Reino Kainulainen.
Yllä kuparikattila. Kuva JH.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Keittämön tehtävä
Kuva 15 Vas. maltaiden rouhiminen on meneillään keittämön ylimmässä kerroksessa.
Kuva Lapin Kulta 100 vuotta.
Keskellä keittokattila vuonna 1971. Kuva JH.
Oikealla Kaavio oluenpanoprosessista Kuva Lapin Kulta 100 vuotta.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Keittämön rakentaminen 1939-45
Kuva 16 Keittämö näkyy kuvan oikeassa reunassa, vasemmalla on vanha tehdas ja sen
laajennus Kuva on otettu todennäköisesti 1950-luvulla mutta antaa hyvän käsityksen
tehtaan silloisesta mittakaavasta. Kuva JH
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Kuva 17 Rakennuslupapiirros 1939
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Kuva 18 Rakennuslupapiirros 1939, julkisivu. Kuvassanäkyy yhdyskäytävä vanhaan tehtaaseen.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Kuva 19Leikkauspiirros, johon on piirretty keittömön laitteita. Rakennuslupapiirros 1939
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Keittämö vuonna 1953
Kuva 20 Keittämö 1958. Kuva Torniolaakson maakuntamuseo, kuvaaja Reino
Kainulainen. oikealla näkymä Tehtaankadulta. Kuva kirjasta Tornio.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Lämpökeskus laajenee 1973
Kuva 21 Keittämö vuoden 1973
laajennuksen jälkeen. Kuva on otettu
Tehtaankadulta. Kuva kirjasta Tornio
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Keittämö muutetaan lämpökeskukseksi 1988
Kuva 22 Vuoden 1988.keitäömön muutos lämpökeskukseksi on meneillään. Rakennuksen
julkisivu on jo korkealla ja kattotyöt meneillään. Kuvassa on nähtävillä molemmat piiput
yhtäaikaa pystyssä. Tehdas täytyi pitää muutoksista huolimatta käynnissä. Kuva JH.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Kuva 23 Ote rakennuslupapiirroksesta vuodelta 1988.
Julkisivut luoteeseen ja lounaaseen.
Piirustuksiin on merkitty purkuviivat (pisteviiva) joita voi hahmottaa rakennuksen
aikaisemman muodon.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Kuva 24 Ote rakennuslupapiirroksesta 1988.
Julkisivut kaakkoon ja koilliseen.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Kuva 25 Ote rakennuslupapiirroksista 1988.
Pohjapiirrokset 2.-4. kerros.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Oikealla Pohjapiirrokset, kellari ja 1.kerros.
Alla leikkaukset.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
NYKYTILA JA SÄILYNEISYYS
Kuva 26 Alla olevasta kuvasta näkyy julkisivusta erottuvat kolme rakennusvaihetta. 1973
laajennus on ollut kapea ja korkea, 1988 laajennus on nostanut loputkin matalasta osasta
samaan korkeuteen aikaisemman laajennuksen kanssa.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Kuva 27 Vasemmalla keittämön ikkunat joista kuparipannut ovat olleet näkyvillä. Ikkunat
ovat olleet isompiruutuiset. Päätykolmiossa sijaitsevaa ikkunaa on korotettu madaltamalla
ikkunan alareunaa. Muuten aukotus on entisellään.
Yllä, kolmannessa kerroksessa on ollut suuri aukko joka on sittemmin pienennetty.
Alla laajennuspäädyn suuri ikkuna on näyteikkuna sekä turvallisuusmääräyksissä määrätty
räjähdyksen purkuikkuna. Laajennukset erottuvat julkisivun pinnassa.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Kuva 28Alla kattila, jonka takana on suuri ikkuna. Ikkunasta on haluttu luoda
näkymä tehtaan uumeniin..
Yllä oikealla huoneen ikkunaympäristöt on rapattu joissain kerroksissa.
Alla oikealla porrashuoneessa on alkuperäiset käsijohteet.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Kuva 29 Vasemmalla keittämön seinien kaakelointi on paikoitellen jäljellä.
Keskellä katossa on keittokattilan piipun läpimeno peitetty ja tilalle on ripustettu valaisin.
Oikealla katossa näkyy keittokattilan paikka. Reikä on ummistettu.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
Kuva 30 Tila, jossa rouhemylly sijaitsi on nyt toimisto.
Alla näkyy ikkunan korotus.
Vasemmalla katon tukirakenteet on jätetty esille.
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
YHTEENVETO
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
LÄHTEET
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius
RHS Lapin Kullan panimoalueen lämpövoimalarakennus
Rakennushistoriaselvitys 03.02.2015
Arkkitehtitoimisto Pia Krogius