Vuosikertomus 2010 - Suomalais
Vuosikertomus 2010 Sisältö Hallituksen puheenjohtajalta Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen: Terveisiä Venäjän alueilta Toimitusjohtajan katsaus Jäsenpalvelut Tietopalvelut Asiantuntijapalvelut Koulutus Julkaisut Markkinapalvelut Vienninedistämismatkat ja -hankkeet Markkinointipalvelut Henkilöstö ja kehitys Suomen ja Venäjän välinen kauppa 2010 Hallinto Talous SVKK:n jäsenet 31.12.2010 5 6 8 10 12 16 18 20 23 25 29 3 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Missio SVKK:n missio on edistää yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä sekä maiden välisiä taloussuhteita Venäjällä ja Suomessa • SVKK toteuttaa missiotaan tarjoamalla yrityksille erilaisia tieto-, toiminta-apu-, vienninedistämis-, koulutus tiedotus- ja neuvontapalveluja sekä hyvillä suhteilla sidosryhmiin ja mediaan. Visio SVKK:n visio on olla tunnettu edelläkävijä ja johtava asiantuntija. • SVKK:n henkilöstö on aina ajan tasalla markkina- ja taloustilanteista, oivaltaa yrityksille ilmaantuvat liiketaloudelliset mahdollisuudet ja osaa luoda yrityksille sopivia palveluita. Arvot Asiakaskeskeisyys • Kuuntelemme ja ymmärrämme, mitkä ovat asiakkaan piilevätkin tarpeet ja odotukset • Löydämme asiakkaille juuri häntä parhaiten hyödyttäviä palveluratkaisuja • Olemme itse aktiivisesti yhteydessä asiakkaaseen ja pidämme lupauksemme. Ammatillinen osaaminen • Kehitämme itse pätevyyttämme eri tavoin sekä laaja-alaisesti että syvällisesti, asiakkaiden liiketoiminnan kehittämiseksi. Olemme uteliaita verkottujia. Taloudellinen kannattavuus • Toimimme niin, että asiakas on valmis maksamaan saamistaan palveluista, jotta tuloksena on SVKK;n turvattu asema ja jatkuvaan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tarvittavat varat 4 Hallituksen puheenjohtajalta Suomalaisten yritysten valikoivat ja täsmällisesti rajatut investoinnit Venäjällä ovat osoittautuneet realistiseksi ja menestyksekkääksi toimintatavaksi. Hetkittäin näyttää siltä, että Venäjällä aletaan vähitellen ymmärtää kansainvälisten toimijoiden logiikkaa ja toimintaperiaatteita. Suurin uhka on toimintaympäristön ja -ehtojen heikko ennustettavuus. On valitettavaa, että venäläisen puun vientitulleja koskevat ratkaisut Venäjällä lykkääntyivät niin pitkään. Laskua tästä maksetaan Itä-Suomessa ja erityisesti rajan takaisilla puun hankinta-alueilla. Positiivista kehitystäkin on kosolti - Allegro-junat ovat parantaneet dramaattisesti yhteyksiä Pietariin ja venäläisestä kysynnästä on muodostunut ratkaisevan tärkeä tekijä matkailu- ja vapaa-ajan palveluille eri puolella Suomea. SVVK:n toiminta ja palvelut näyttävät vastaavan hyvin jäsenten odotuksia. SVKK:n johto ja koko henkilöstö on selvinnyt hyvin vuoden 2010 haasteista. Esitän tästä parhaat kiitokseni. K ysyntä kuluttajakaupassa ja -markkinoilla kasvoi Venäjällä vuonna 2010 ja markkinoilla tehtiin sekä yrityskauppoja että rakennejärjestelyjä. Investoinnit maalle kriittiseen infrastruktuuriin etenevät sen sijaan vain vaivalloisesti. Energiasektorilla välttämättömien investointien toteuttaminen niin öljyn kuin kaasunkin tuotannossa on hidasta ja viranomaisten toimien ennustettavuus on heikko. Matti Vuoria Suomalais-Venäläisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja 5 Vieraskynä Terveisiä Venäjän alueilta V uosi 2010 päättyi Venäjän kaupan osalta optimistisiin tunnelmiin. Suomen ja Venäjän välinen kauppavaihto on kansainvälisen talouskriisin jälkeen lähtenyt taas vahvaan nousuun. Marraskuussa syntyi EU:n ja Venäjän välinen sopimus Venäjän WTO- jäsenyyden tiellä olleista kahdenvälisistä kysymyksistä. Venäjän WTO- jäsenyys parantaa yritysten markkinoillepääsyä ja toimintaympäristöä. Venäjä on haastava markkina, mutta toisaalta niin ovat muutkin nousevat taloudet. Suomalaisyrityksiä auttaa maamme hyvä maine korkean osaamisen ja laadukkaiden tuotteiden maana. On tärkeää, että ylläpidämme Venäjä-osaamistamme, jotta voimme 6 hyödyntää täysimääräisesti Venäjän tarjoamat mahdollisuudet. Venäjän talouden ennustetaan kasvavan noin 4 %:n vuosivauhtia, joten kaupan kasvunäkymät ovat lupaavat. Jos Venäjä alkaa toden teolla modernisoitua, kasvuvauhti voi olla tuntuvasti tätä nopeampikin. Tähän mennessä suomalaiset yritykset ovat suunnanneet vientiponnistuksensa ja investointinsa ennen muuta Pietariin, Leningradin alueelle ja Moskovaan. Viime vuosina ne ovat alkaneet suuntautua yhä enemmän myös muille Venäjän alueille. Valtiovalta on tukenut näitä pyrkimyksiä. Panostus Venäjän alueisiin on ollut oikea valinta. Alueiden väliset erot Venäjällä ovat huomattavia niin elintasossa kuin investointi-ilmapiirissä. Venäjän alueet kilpailevat keskenään. Tästä voi olla hyötyä investointeja suunnitteleville yrityksille, mutta ajan myötä myös koko Venäjän taloudelle. Vienninedistämismatkat ovat yksi keino esitellä suomalaista osaamista Venäjän alueilla, luoda ja tiivistää yritysten yhteyksiä alueiden päättäjiin ja elinkeinoelämään sekä nostaa esiin suomalaisyrityksille tärkeitä kysymyksiä. Saadun palautteen perusteella matkoille osallistuneet yritykset ovat olleet hyvin tyytyväisiä tämän kaltaisiin valtiovallan arvovaltapalveluihin. Vienninedistämismatkoja on tehty viime vuosina nimenomaan Venäjän eri alueille. Olen johtanut yritysvaltuuskuntia lähialueille Murmanskiin, Karjalaan ja Arkangeliin, Pietariin sekä Leningradin alueelle. Näiden vierailujen yhteydessä esillä on ollut myös lähialueyhteistyö, jossa on panostettu aiempaa enemmän taloudelliseen yhteistyöhön. Tuemme hankkeita joilla parannetaan liiketoimintaympäristöä, esimerkiksi kehitetään logistiikkayhteyksiä ja tullauskäytäntöjä, ammattimaisen työvoiman saantia Venäjällä toimiviin yrityksiin sekä yritysten verkostoitumista. Muina vienninedistämismatkojen kohteina ovat olleet kauempana sijaitsevat Venäjän vahvat kasvukeskukset. Venäjällä on Pietarin ja Moskovan lisäksi kymmenkunta miljoonakaupunkia. Huhtikuussa vuorossa oli Novosibirsk ja loppuvuodesta Jekaterinburg. Uralin alueella rakennetaan paljon. Väestön ostovoima on muun muassa energiatulojen ansiosta noussut voimakkaasti. Tämän vuoksi kauppa- ja palvelusektoreiden merkitys kaupassamme kasvaa. Jekaterinburg, jonne Suomesta on suoria lentoja, on myös hyvä esimerkki liikenneyhteyksien myönteisistä vaikutuksista kauppasuhteisiin. Kaupungissa toimii jo 70 suomalaisyritystä ja SVKK:lla on siellä toimisto. Perinteisten yhteistyöalojen kuten metsäteollisuuden, rakentamisen, konepajateollisuuden ja logistiikan rinnalle on noussut myös uusia yhteistyöaloja, joihin kuuluvat innovaatiot, energiatehokkuus, IT- sektori ja koulutusyhteistyö. Venäjälle suuntautuu jo merkittävä osa Suomen elintarvikeviennistä. Päättyneenä vuonna keskustelu Venäjän modernisaatiosta on jatkunut vilkkaana. Toivottavasti modernisaatiopyrkimysten myötä nähdään yhä enemmän konkreettisia toimia liiketoimintaympäristön parantamiseksi niin, että se hyödyttää koko yhteiskuntaa. Toivottavasti myös PK- yrityksille löytyy mahdollisuuksia osallistua Venäjän infrastruktuurin, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan modernisaatioon. Paavo Väyrynen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ensimmäinen näistä matkoista suuntautui Sotshiin, jossa osallistuimme myös investointifoorumiin. Tällä vierailulla lähinnä tuettiin suomalaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua olympialaisten rakennushankkeisiin. Viime vuoden helmikuussa matkustimme yritysvaltuuskunnan kanssa Kazaniin, jonne palasimme uudelleen vielä marraskuussa tasavallan presidentin valtiovierailun yhteydessä. Tatarstan on yksi Venäjän kehittyneimmistä alueista, ja suomalaisten toimintaa tasavallassa on edesauttanut myös yhteytemme Suomen tataarivähemmistön kautta. 7 Toimitusjohtajan katsaus SVKK vuonna 2010 V uoden 2010 voisi nimetä ”annus lucis”, valon vuodeksi, sillä kuta pidemmälle vuotta elettiin, sen vahvemmaksi kävivät valoisat näkymät taloudessa ja liiketoiminnassa. Kuvaavaa on, että SuomalaisVenäläisen kauppakamarin (SVKK) tuottamassa Venäjän-kaupan barometrissä odotukset viennin ja liiketoiminnan kasvulle vuoden aikana vahvistuivat merkittävästi (saldokasvu keskimäärin 20 %). Venäläisten yritysten usko yritystensä liiketoimintaan ja maan talouden kasvuun koheni myös, mutta maltillisemmin; eniten kasvuoptimismia näkyi tuonnissa. Kasvua odottavat yritykset % vastanneista 100 80 60 40 20 0 Kevät 2009 Syksy 2009 Kevät 2010 Suomalaisten vienti Venäjälle Suomalaisten liiketoiminta Venäjällä Venäläisten vienti Suomeen Venäläisten tuonti Suomesta 8 Syksy 2010 Vaikka valo voimistui ja yritysten kiinnostus naapurimaan markkinoita kohtaan lisääntyi, olivat yritysten investoinnit liiketoiminnan kehittämisen tukipalveluihin edelleenkin varovaiset. Maksuttomia palveluita toki hyödynnettiin vilkkaasti, tietoa kerättiin ja kontakteja etsittiin aktiivisesti, juridisissa, taloushallinnon ja markkinatiedon konsultoinneissa kiinnostuneita Venäjä-kauppiaita kävi aika ajoin hyvinkin runsaasti. Maksullisten palveluiden kysyntä pysytteli vaatimattomammalla tasolla, mikä heijastui palvelutuottoihin. Suoranainen buumi tapahtui sen sijaan vienninedistämismatkoissa; erityisesti ministereiden ja muiden viranomaisten johtamat vienninedistämismatkat Rostoviin, Jekaterinburgiin, Kazaniin ja Novosibirskiin houkuttelivat mukaansa edustavan joukon yrityksiä. Korkean tason viranomaisten johtamat yritysvaltuuskunnat toimivat Venäjällä hyvin tehokkaina liiketoiminnan kehitystyökaluina ja viranomaisten läsnäolo delegaatioissa voi yrityksille olla se ratkaiseva avain, jolla pääsee perimmäiseen kabinettiin neuvottelemaan ja allekirjoittamaan sopimuksia. Talouskriisin takia vuonna 2009 jäädytetyt uudistus- ja kehitysprojektit muun muassa viestinnässä ja markkinoinnissa käynnistettiin uudelleen. Toimintaan oli panostettava ja palveluita kehitettävä sisällöllisesti ja laadullisesti, minkä vuoksi edellisvuoden tiukkaa säästökuuria muun muassa matkustamisessa ja markkinoinnissa ei enää voitu jatkaa. SVKK ei myöskään halunnut turvautua henkilöstön sopeuttamisratkaisuihin, vaan pyrki pitämään ammattitaitoiset työntekijänsä vaikeinakin aikoina. Palveluhintoja ei markkinatilanteen takia voitu nostaa. Sen vuoksi tulot laskivat vuoteen 2009 verrattuna noin 4 %, kun taas kiinteät kulut kasvoivat noin 8,5 %. Tästä johtuen SuomalaisVenäläisellä kauppakamarilla vuoden 2010 tulos ennen valtiontukea laski yli 216 000 euroa edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2010 aikana jäsenmäärä Suomessa kasvoi hiljalleen takaisin, vaikka kriisiä edeltävä taso onkin vielä saavuttamatta. Vuoden 2010 lopussa suomalaisia jäseniä oli 737 ja venäläisiä 103. Jäsenjakaumassa ei ole vuonna 2010 tapahtunut muutoksia, vaan oman pääoman mukaan jakautuvien jäsenten ryhmäkoot ovat varsin tasavertaisia. 8 400 000eur; 21 % Suomalaiset jäsenet 2010 -8500 eur; 24 % -85 000; 10 % -8400000 eur; 24 % -841 000; 20 % Venäläisistä jäsenistä 80 % määrittelee itsensä pieneksi, 16 % keskisuureksi ja 4 % suureksi. Jäsenten toimialajakauma on pysynyt ennallaan: Kauppa 15 % Muu 2% Palvelut (ml. logistiikka) 44 % Teollisuus ja rakentaminen 39 % Suomalais-Venäläisen kauppakamarin palvelut vuonna 2010 jakautuivat kolmeen ryhmään: tietopalvelut, markkinapalvelut ja jäsenpalvelut. Tietopalvelujen kysynnästä mm. koulutus oli alkuvuodesta vielä kriisitunnelmissa yritysten säästötavoitteiden vuoksi. Vuoden loppua kohden osallistuminen kuitenkin vilkastui yritysten liiketoiminnan elpymisen myötä. Asiantuntijoiden neuvonta- ja toimeksiantopalveluja hyödynnettiin aikaisempaa jonkin verran enemmän, tässä ovat auttaneet tiedotus kyseisistä palveluista ja yritysten kasvava kiinnostus etabloitumiseen Venäjälle. Tietopalveluihin kuuluvat myös painotuotteet, jotka ovat erityisen suosittuja pienten yritysten keskuudessa sekä erilaisina lahjoina; vuonna 2010 Suomalais-Venäläinen kauppakamari julkaisi kaksi itse tuottamaa ja kustantamaa Venäjän-kaupan opasta. Markkinapalveluiden ryhmästä markkinatutkimuksista tuli paljon kyselyjä, mutta yritykset eivät aina olleet valmiita kustannuksiin tai valitsivat jopa toisen maan, jonne aloittaa vienti. Liiketoiminnan kehittämiseen tarkoitetut vke-ohjelmat ja matkat, mukaan luettuna alueyhteistyöryhmät Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä, nousivat yhdeksi tärkeimmistä palveluista vuonna 2010. Työ- ja elinkeinoministeriö, Ulkoministeriö ja Suomen suurlähetystö Moskovassa antoivat ohjelmiin ja matkoihin hyvin arvokkaan lisän. Maksuttomien palveluiden käyttö oli vuonna 2010 aktiivista erityisesti yleisötilaisuuksissa, joita järjestettiin 45 sekä itse yksin että yhdessä yhteistyökumppanien kanssa eri puolella Suomea. Kaikki Venäjän-kauppaan liittyvä tieto kiinnosti. Yli 1400 neuvontapalvelun käyttäjää hyödynsi SVKK:n tietämystä palvelupuhelimen, sähköpostin ja puhelinkonsultaation kautta sekä henkilökohtaisissa tapaamisissa. SVKK:n palveluntarjonnan sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen on avainasemassa ja siihen panostetaan paljon. Henkilöstön koulutus, asiakastyytyväisyystutkimukset ja palvelupalautteet ovat ensisijaisia laadun kehittämisen työkaluja. Vuoden 2010 tutkimuksen mukaan asiakkaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun, sillä tutkimus antoi kokonaisarvosanaksi 4,11, eli tavoitearvo 4,0 ylitettiin. Suomalaisten asiakkaitten tyytyväisyys nousi edelliseen kartoitukseen verrattuna erittäin merkittävästi, 0,24 yksikköä. Korkeimmat arvosanat saivat palvelualttius, lupausten ja sitoumusten pitäminen, henkilöiden tavoitettavuus, yhteydenottonopeus, aktiivisuus asiakkaaseen päin sekä asiantuntemus. Suomalaisista asiakkaista kaikki ja venäläisistä asiakkaista 98 % oli valmis suosittelemaan SVKK:ta palveluntuottajana. Sidosryhmäyhteistyö ja edunvalvonta Yhteistyö työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön, Opetushallituksen, Suomen tullin, ELY-keskusten, kauppakamarien ja muiden sidosorganisaatioiden kanssa Suomessa sekä aluehallintojen, federatiivisten virastojen ja kauppakamarien kanssa on elinehto SVKK:lle sen tehtävän toteuttamiseksi. Talouskomission työryhmistä investointityöryhmä ja pktyöryhmä kutsuivat SVKK:n edustajan mukaan neuvotteluihin. Näissä työryhmissä SVKK toi esille jäsenistönsä huolia ja kannanottoja niin investointien esteisiin kuin pk-yritysten yhteistyön kehittämiseen. Edunvalvonta on yksi toimintamuoto SVKK:lla, johon tullaan luomaan uusia palveluita ja työkaluja tulevaisuudessa. Mirja Tiri toimitusjohtaja Suomalais-Venäläinen kauppakamari 9 Jäsenpalvelut Jäsenille tietoa, etuja ja verkostoitumista ”Jäsenyys SVKK:ssa on antanut käyttöömme laajan, Venäjän kaupan eri osa-alueisiin perehtyneiden ammattilaisten tuen. SVKK:n laaja kurssitoiminta , tietoiskut sekä aktiivinen jäsentiedotus nettisivuilla antaa hyvän, reaaliajassa olevan tietopaketin ” Esa Konsti, Rakennusbetoni- ja Elementti Oy S VKK:n ydintehtävä on auttaa jäsenyrityksiä menestymään Venäjä-liiketoiminnoissaan. SVKK haluaa olla jäsenyrityksilleen luottokumppani, joka luo mahdollisuudet verkostoitumiseen, tuottaa luotettavaa Venäjätietoa ja monipuolisia palveluita. Jäsenpalveluita ovat muun muassa Venäjän yhteiskuntaa ja liiketoimintaympäristöä luotaava jäsentiedotus sekä jäsentilaisuudet kuten ajankohtaisteemaiset aamu- tai iltapäiväkahvit. SVKK tarjoaa jäsenetuna myös 25 prosentin alennuksen kaikista itse tuottamistaan palveluista kuten seminaareista tai omista julkaisuista ja yritysrekistereistä. Jäsentiedotusta netissä ja jäsenlehdissä Jäsentiedotuksesta vastaa SVKK:n oma asiantunteva viestintätiimi, joka seuraa, varmistaa ja suodattaa jäsenille uutisia Venäjän tapahtumista. Lähtökohtana on tuottaa valtavirtauutisointia syvemmälle pureutuvaa tietoa, joka antaa mahdollisimman monipuolisen ja totuudenmukaisen kuvan Venäjästä liiketoimintaympäristönä. Vastaavaa tietoa Suomesta tarjotaan venäläisille jäsenille. Ajankohtaistiedon tärkein viestintäkanava on omien internetsivujen uutispalvelu, jota tarjotaan sekä suomeksi että venäjäksi. Suomenkielisessä tiedotuksessa seurattiin 10 laajasti Venäjän talouden kehitystä, lainsäädäntöä, tulliasioita ja bisneselämän tapahtumia. SVKK:n uutiset ovat vain jäsenten luettavissa. Vastaavasti venäjänkielisillä internetsivuilla tarjottiin venäläisille jäsenille tietoa Suomen talouselämästä ja yhteisistä liiketoimintamahdollisuuksista. Venäjänkielisessä uutisoinnissa yhtenä painopisteenä on viestiä suomalaisesta innovatiivisesta osaamisesta. Suomalaiset jäsenet saivat sähköpostitse keskimäärin kerran viikossa uutisotsikkokoosteen. Venäläisille jäsenille uutisotsikot lähetettiin noin kaksi kertaa kuukaudessa. Suomalaisille jäsenille kohdistetusta Venlajäsenlehdestä ilmestyi vuonna 2010 viisi numeroa. Lehden kantavia teemoja olivat palveluliiketoiminta, terveys ja hyvinvointi, vesiasiat, metsät ja metsäteollisuus sekä vähittäiskauppa. Jäsenlehden tavoitteena on tarjota lukijoille uutispalvelua syventävää tietoa Venäjästä ja Venäjän mahdollisuuksista. Venlassa tärkeä rooli on myös Venäjän eri alueiden esittelyllä. Venäjällä jaettava Finvesti-lehti ilmestyi neljä kertaa. Lehdissä käsiteltiin suomalais-venäläisen yhteistyön mahdollisuuksia ja tuotiin esiin suomalaista osaamista. Käsiteltävät aiheet olivat pääosin samoja kuin Venlassa. Kuluneen vuoden aikana lehdissä esiteltiin entistä enemmän myös jäsenyritysten toimintaa. VIPvieraina olivat SRV:n hallituksen puheenjohtaja ja SVKK:n hallituksen varapuheenjohtaja Ilpo Kokkila, Suomen Moskovan suurlähettiläs Matti Anttonen, Pietarin Vodokanalin pääjohtaja Felix Karmazinov, Suomen Pankin neuvonantaja Pekka Sutela ja Lumene Oy:n toimitusjohtaja ja SVKK:n hallituksen jäsen Tapio Pajuharju. Aktiiviset verkostot SVKK järjesti suomalaisille jäsenilleen vuoden 2010 aikana 11 aamu- tai iltapäiväkahvitilaisuutta. Tilaisuudet ovat jäsenille tarkoitettuja verkostoitumistapaamisia, joihin keskustelun herättäjiksi kutsutaan jäsenyritysten edustajia tai muita Venäjän-kauppaan liittyviä talouden, liike-elämän ja eri toimialojen asiantuntijoita. Vuoden aikana yritystensä Venäjä-toiminnoista kertoivat Rahapaja Oy, Tikkurila Oyj, Venäjän talouden tilanteesta alustivat ministerineuvos Marja Liivala Moskovan suurlähetystöstä ja vanhempi ekonomisti Vesa Korhonen Suomen Pankista. Sampo Pankin asiantuntija Terhi Koivikko kertoi jäsenille ruplan riskeistä ja suojausmahdollisuuksista. Julia Sheveleva SVKK:n Pietarin toimistosta kävi kertomassa jäsenille tuoreita kuulumisia Pietarista. Ajankohtaisaiheena oli myös kesällä 2010 uutisotsikoihin noussut kohu Venäjän viranomaisten elintarvikkeiden vientikielloista. Aiheesta kertoi Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio. Jäseniä kutsuttiin myös keväällä ja syksyllä järjestettyihin Venäjänkaupan barometritutkimusten julkistus- ja lehdistötilaisuuksiin. SVKK:n jäsenten kesätapamisen isännöi Itella Oyj myynti- ja markkinointijohtaja Jan Pawlin johdolla. Perinteinen jouluglögitilaisuus järjestettiin yhdessä SRV Oyj:n kanssa. Isäntinä toimivat Ilpo Kokkila ja uusi toimitusjohtaja Jukka Hienonen. Suomessa jäsentapaamisissa kävi verkostoitumassa yhteensä noin 290 jäsentä. Aamukahveja ja muita yhteisiä tilaisuuksia järjestettiin myös venäläisille jäsenyrityksille. Moskovan jäsentilaisuuksissa toiminnastaan kertoivat Helvar Oy, Paulig ja VR ja SVKK:n toimitusjohtaja Mirja Tiri kertoi Suomen ja Venäjän välisen kaupan tilanteesta. Pietarissa varsinaisia jäsentilaisuuksia oli vuoden aikana kolme. Pietarin jäsenten Kevätkokouksessa EKE Group kertoi toiminnastaan. Marraskuussa järjestettiin tiedotustilaisuus SVKK:n barometritutkimuksesta ja kauden päätteeksi jäsenet kutsuttiin pikkujoulujuhlaan. Myös Moskovassa järjestettiin jäsenten joulutapaaminen. Venäjän jäsentilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 150 jäsentä. Uusia jäseniä Vuoden 2010 aikana toteutettiin kaksi jäsenkampanjaa.Kevään kampanjaetuna liittyvät yritykset saivat joko kolmen kuukauden ajaksi mainoksen ilmaiseksi SVKK:n verkkoilmoitustaululle tai 12 kuukauden ajaksi puoleen hintaan. Lisäetuna oli 50 % :n alennus SVKK:n tuottamista Venäjän-kaupan oppaista. Kevään kampanja toi SVKK:n toimintaan mukaan 32 uutta jäsentä. Syksyn jäsenkampanjassa uudet jäsenet saivat loppuvuoden jäsenyyden ilmaiseksi. Lisäksi jokaisesta uudesta jäsenestä lahjoitettiin 10 euroa Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijastipendiin. Kevään kampanjan tapaan liittyvät jäsenet saivat mahdollisuuden hankkia SVKK:n oppaita puoleen hintaan. Kampanjan aikana jäsenmäärä kasvoi 39:llä uudella jäsenellä. Vuoden lopussa suomalaisia jäseniä oli yhteensä 737 ja venäläisiä 103. 11 Tietopalvelut Ajankohtaista apua asiantuntijalta ”Venäjän kaupan haasteellisuuden lisääntyessä, arvostamme vientiyrityksenä suuresti saamaamme asiantuntevaa apua ja tukea. SVKK todella tekee haastavasta Venäjän kaupasta helpompaa!” Meri Herrala, Saltex Oy S VKK:n Venäjän-kaupan asiantuntijapalvelut tarjoavat käytännön apua yritysten Venäjä-liiketoimintojen elinkaaren kaikkiin vaiheisiin. Tärkeimpiä osaamisalueitamme ovat Venäjän kaupan juridiikka ja taloushallinnon kysymykset, markkinaselvitykset ja yritysten taustaselvitykset, viennin käytännöt, yrityksen perustaminen, liiketoiminnan tuki ja kehittäminen. Vuoden 2010 aikana Venäjän talous elpyi selvästi, mutta sekä suomalaiset että venäläiset yritykset olivat vielä selvästi odottavaisella mielellä liiketoimintojensa aktivoitumisen suhteen. SVKK:n asiantuntijapalveluiden kysyntä pysyi kuluneen vuoden aikana suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2009. Jonkin verran palveluiden kysyntä kasvoi loppuvuotta kohti. Osa SVKK:n asiantuntijapalveluista on maksutonta, osa maksullista. Maksuttomaan neuvonnan pääkanava on Suomessa toimiva palvelupuhelin, johon vuoden 2010 aikana tuli noin 270 soittoa (v. 2009 320). Eniten palvelupuhelimesta kyseltiin vientikäytäntöjä sekä tulli- ja sertifiointiasioita. Neuvontapuhelimen lisäksi SVKK:n asiantuntijat neuvoivat asiakkaita puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Markkinatutkimukset ja taustaselvitykset Yritysten varovaisesti palautunut kiinnostus Venäjän markkinoihin näkyi hienoisena kasvuna myös SVKK:n asiantuntijoiden tekemien markkinatutkimusten määrässä. 12 SVKK selvitti asiakkailleen muun muassa eri alojen markkinatilannetta, potentiaalisia asiakkaita ja jälleenmyyjiä sekä toteutti kilpailijaanalyysejä. Toimeksiantoja oli monipuolisesti eri toimialoilta: muun muassa koulutusalalta, konepajateollisuudesta, elintarvikealalta, vähittäiskaupasta, urheilurakentamisesta, meriteollisuudesta. Erilaisten markkinaselvitysten ja tutkimusten lisäksi suomalaiset asiakkaat olivat kuluneen vuoden aikana erityisen kiinnostuneita venäläisten kumppaneiden taustaselvityksistä. Venäläiset asiakkaat etsivät SVKK:n avulla Suomesta yhteistyökumppaneita ja tavarantoimittajia. Kiinnostusta oli esimerkiksi maidontuotantoon, perunan ja vihannesten tukkukauppaan, koneenrakennukseen, muovisten pakkausten tuotantoon ja urheilurakentamiseen. Juridiset palvelut Vuoden 2010 aikana SVKK:n Venäjän lainsäädäntöön ja Venäjän-kaupan erityiskysymyksiin perehtyneet juristit konsultoivat ja toteuttivat asiakkaiden toimeksiantoja muun muassa viennin aloittamiseen, yritysten perustamiseen, etabloitumiseen ja yritystoiminnan harjoittamiseen liittyvissä juridisissa kysymyksissä. Asiakkaina olivat sekä Venäjän-kauppaa aloittelevat että Venäjällä jo toimivat yritykset. Keskeisiä asioita olivat edellisvuoden tapaan etabloituminen Venäjälle, yrityksen tai edustuston perustamisprosessi ja eri yritysmuotojen sisältämät edut ja riskit. Juristit auttoivat asiakkaita erilaisten sopimusten laadinnassa sekä Venäjän työlainsäädäntöön, verotukseen, työlupiin, pääjohtajan asemaan, immateriaalioikeuksiin sekä maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Juristit toteuttivat asiakkaille runsaasti myös erilaisia akkreditointija rekisteröintipalveluita kuten tavaramerkin rekisteröinnit ja edustustojen akkreditoinnit. Juristit käsittelivät ajankohtaisia Venäjänkauppaan vaikuttavia lainsäädännöllisiä kysymyksiä myös SVKK:n jäsenlehdissä julkaistuissa artikkeleissa. SVKK:n palveluksessa työskenteli neljä juristia, joista kaksi työskentelee Pietarissa, sekä yksi Moskovassa ja yksi Helsingissä. Taloushallinnon neuvontaa SVKK:n Moskovan ja Pietarin toimistojen taloushallinnon asiantuntijat tarjosivat kuluneen vuoden aikana taloushallintoon ja verotukseen liittyvää konsultaatiota. Uutena aihekokonaisuutena olivat Venäjän arvonlisäverotuksen erityispiirteet. Taloushallinnon palveluihin kuuluivat myös muiden verojen ja maksujen selvittämistä, veromuodon valintaa, sopimusten sekä kirjanpitoon liittyvien asioiden tarkastelua, verosuunnittelua, vero-optimoinnin suunnittelua ja analysointia. Palvelun yhtenä painopisteenä on neuvoa Venäjän kirjanpito- ja verolainsäädännön uudistusten ja muutosten vaikutuksista yritysten toimintaan. Toimintamuotona olivat henkilökohtaiset tapaamiset, puhelin- ja sähköpostikonsultaatiot. Asiantuntijat opastivat yrityksiä myös SVKK:n koulutustilaisuuksissa, tietoiskuissa sekä erityisissä yrityskohtaisissa konsultointitapaamisissa. SVKK:n Pietarin toimiston yhteydessä toimi myös taloushallinnon palveluihin keskittynyt tytäryhtiö OOO FRCC Accounts. Yhtiön tehtävänä on tarjota taloushallinnon ulkoistamispalveluita lähinnä Pietarin alueelle etabloituville yrityksille. Yhtiön palveluksessa on kaksi työntekijää. Venäjän-kaupan tietoiskut ja muut tapahtumat SVKK järjesti vuonna 2010 omia ja yhteistyökumppaneiden kanssa eri puolella Suomea toteutettuja Venäjän-kaupan tapahtumia yhteensä 25. Yritysosallistujia näissä tapahtumissa oli yhteensä noin 340. SVKK:n edustajat esiintyivät ahkerasti myös useissa yhteistyökumppaneiden Venäjä-tilaisuuksissa. Vuoden 2010 tietoiskujen teemat keskittyivät Venäjän alueisiin – Donin Rostov, Uralin ja Sverdlovskin alueet, Kaluga ja Keskinen Venäjä, Novosibirsk ja Velikij Novgorod. Myös Venäjän talouden nykytilanne ja Venäjän markkinatilanne ja tulevaisuuden näkymät olivat suosittuja aiheita. Muita teemoja olivat muun muassa sopimukset Venäjän kaupassa sekä asiakashankinta, viennin aloittaminen ja kehittäminen. 13 Tietopalvelut SVKK kouluttaa Venäjän-kaupan osaajia ” Venäjän-kaupan keskeisiin asioihin keskittyvä koulutuksemme tarjoaa käytännön työkaluja ja ajankohtaista tietoa Venäjän nopeasti muuttuvasta toimintaympäristöstä. ” Tarja Teittinen, koulutuspäällikkö, SVKK V uoden 2010 aikana SVKK:n Suomessa järjestettyihin koulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä 615 Venäjä-asioista kiinnostunutta yritysten edustajaa. Edellisenä vuonna osallistujia oli 650. Tilaisuuksia oli vuoden aikana yhteensä 44 (55). Kevätkauden aikana järjestettiin 24 tilaisuutta ja syksyllä 20. Asiakkailta saadut arviot kertovat edelleen seminaarien tasaisesta ja hyvästä tasosta, kokonaiskeskiarvio oli edellisvuoden tapaan 4,3. Korkeimmalle arvostettiin puhujien asiantuntemus 4,6, tilaisuuden ajankohtaisuus sekä sisältö 4,3. Liikejuridiikan seminaareissa aiheina olivat muun muassa johtaja- ja kauppasopimukset, alihankinta, etabloituminen ja työlainsäädännön prosessit ja luvat. Taloushallinnon seminaareissa perehdyttiin kirjanpitokoulutusten lisäksi arvonlisäveron muodostumiseen ja talousrikosten, yritysvaltausten ja yritysvakoilun ennalta ehkäisemiseen sekä siirtohinnoitteluun ja voittojen kotiuttamiseen Venäjältä. Ajankohtaisia teemoja olivat tullaus- ja sertifiointiseminaarit sekä suuren suosion saavuttanut tilaisuus tulliliitosta ja sen vaikutuksesta Venäjän-vientiin. Muita aiheita olivat muun muassa markkinointi, jätehuolto, terveys ja hyvinvointi Venäjällä sekä liike- ja tapakulttuuri. 14 Vuoden aikana järjestettiin kolme korkean tason seminaaria, joiden esiintyjiksi kutsuttiin liike-elämän vaikuttajia ja asiantuntijoita Suomesta ja Venäjältä. Kesäkuussa jatkettiin energiaseminaarisarjaa aiheella Uudistuvat energialähteet ja niiden käyttö Venäjällä. Marraskuussa järjestettiin yhteistyössä Johtamistaidon opisto JTO:n kanssa Strategisen johtamisen foorumi Kalastajatorpalla. Foorumin puhujina oli erittäin korkeatasoisia ja kokeneita Venäjän liiketoiminnan ammattilaisia, jotka jakoivat kuulijoille kokemuksiaan ja näkemyksiään erilaisista strategisista haasteista ja ratkaisuista Venäjän markkinoilla. Syksyn jäsenkokouksen yhteydessä järjestettiin seminaari otsikolla Visiona Venäjä – palveluviennin mahdollisuudet Venäjällä. Tilaisuus toteutettiin eläkevakuutusyhtiö Varman isännöimänä. Tämän seminaarin yhteydessä järjestettiin myös kontaktipörssitilaisuus venäläisille asiakkaille. Seminaarien lisäksi SVKK järjesti Venäjän-kaupan valmentavia vienninedistämishankkeita teemoina palveluvienti ja Viennin aloitus – kohteena Pietari. SVKK:n Pietarin ja Moskovan toimistot järjestivät noin kymmenen seminaaria ja tietoiskua, joihin osallistui yhteensä vajaat sata venäläisten ja Venäjällä toimivien suomalaisten yritysten edustajaa. Tilaisuuksien aiheita olivat muun muassa immateriaalioikeudet Venäjällä, sisäinen tarkastus Venäjällä toimivissa yrityksissä, tehokas asiakas- ja partnerihaku Pietarissa, Pietarin koulutuspalveluiden markkinat Pietarin alueen talouden kasvupisteet ja yrityksen perustaminen Suomeen. SVKK Shop − hyödyllistä tietoa Venäjästä S VKK:n nettikirjakaupan vuoden 2010 uutuuksia olivat maaliskuussa ilmestynyt Etabloituminen Venäjälle sekä lokakuussa ilmestynyt Tullaus ja sertifiointiopas 2010. Nämä olivat myös vuoden myydyimpiä julkaisuja. Molemmat oppaat olivat SVKK:n tuottamia. Vuoden aikana asiakkaita kiinnostivat myös SVKK Shopin perinteiset kestosuosikit: Venäjän kaupan perusopas, Tak ili kak- tapakulttuuria suomalaisille, jotka myös edustavat SVKK:n omaa julkaisutuotantoa. SVKK:n jäsenrekisterit ja suomalaisten yritysten edustustolistat Venäjällä kävivät myös hyvin kaupaksi. varjossa löysi tiensä monien asiakkaiden kirjahyllyihin. Arto Mustajoen kokoama Venäläinen ruletti − kirja venäläisisitä vitseistä − kuului vuoden 2010 TOP-10 -listalle. Vuoden aikana ilmestyivät myyntiin myös uudet Incoterms 2010-oppaat. Kuluneen vuoden aikana painotuotteista annettiin monia tarjouksia ja kampanjoita, jotka piristivät myyntiä. Omien julkaisujen lisäksi myynnissä oli myös paljon muuta Venäjän kulttuuriin, talouselämään ja politiikkaan liittyvää kirjallisuutta. Kuluneen vuoden hittituotteiksi osoittautuivat Esa Seppäsen teos Venäjä- vanha tuttu, vaan niin vieras sekä kaunokirjallisuutta edustava Inna Patrakovan esikoisteos Tulkki. Venläisistä nimimiehistä oltiin myös kiinnostuneita. Muun muassa oligarkki Oleg Deripaskan ajatukset kirjassa Deripaskan periaatteet kiinnostivat (kirjoittajat Dorofeev V., Kostyleva Tatjana ). Myös Taisto Tolvasen kirja Medvedev Putinin 15 Markkinapalvelut Tehoa ja tuloksia kansainvälistymiseen ”Autamme suomalaisyrityksiä tutustumaan Venäjän markkinoihin, löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Vastaavaa palvelua tarjoamme myös suomalaisten kanssa yhteistyöstä kiinnostuneille venäläisille asiakkaillemme.” Jaana Rekolainen, johtaja, markkinapalvelut ja kansainvälistyminen, SVKK V uonna 2010 Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) toteutti kolme korkean tason vienninedistämismatkaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen johdolla. Helmikuussa matka suuntautui Tatarstanin pääkaupunkiin Kazaniin. Matkan kantavana teemana oli suomalaisen urheilurakentamisen esittäytyminen Kazanissa, jossa järjestetään vuoden 2013 kesäuniversiadit. Muita toimialateemoja olivat auto- ja kuljetusvälineteollisuus, IT-teknologia, logistiikka ja koulutus. Matkan aikana järjestettiin Suomen ja Tatarstanin välisen kaupallisen yhteistyön businessfoorumi sekä kontaktitilaisuus, jossa yrityksillä oli kahdenkeskisiä neuvotteluita potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Virallisessa ohjelmassa olivat tapaamiset muun muassa Tatarstanin pääministerin Minnihanovin sekä Kazanin kaupunginjohtajan Metšinin kanssa. Matkan aikana kokoontui myös Suomen ja Tatarstanin välinen alueyhteistyöryhmä, jonka toimintaa koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Matkalla oli mukana yli 30 yritysedustajaa ja virallinen valtuuskunta. Huhtikuussa ministerimatka suuntautui Novosibirskiin, jossa toimialapainotuksina olivat it- ja innovaatiosektori, logistiikka sekä teollisuuden palvelut. Yritykset pääsivät esittelemään tarjontaansa valtuuskunnalle järjestetyissä tilaisuuksissa alue- ja kaupunginhallinnoissa. Jokaisella yrityksellä 16 oli myös useita yrityskohtaisia tapaamisia. Virallinen valtuuskunta tutustui Venäjän tiedeakatemian Siperian yksikön toimintaan, jossa keskusteluiden teemaksi nousi erityisesti venäläisten innovaatioiden kaupallistaminen. Saman teeman käsittelyä jatkettiin yritystasolla Akademgorodokin teknologiapuistossa järjestetyssä verkostoitumistilaisuudessa. Logistiikkapalveluiden kehitystä tarkasteltiin Itellan terminaaliin järjestetyn yritysvierailun yhteydessä. Novosibirskissa mukana oli 15 yritysedustajaa ja virallinen valtuuskunta. Marraskuun korkean tason vienninedistämismatka tehtiin Sverdlovskin alueen pääkaupunkiin Jekaterinburgiin. Mukana oli 70-henkinen valtuuskunta, joka koostui yritysten ja organisaatioiden edustajista sekä virallisesta valtuuskunnasta. Matkan ohjelmassa oli taloudellisen yhteistyön businessfoorumi, yrityskontaktitilaisuus sekä useita yritysvierailuita. Paikalliset yritykset olivat erittäin kiinnostuneita vierailusta. Jopa yli 300 yritystä osallistui foorumiin sekä kontaktitilaisuuteen. Virallisessa ohjelmassa olivat tapaamiset Sverdlovskin kuvernöörin Mišarinin, Sverdlovskin alueen hallituksen puheenjohtajan Gredinin sekä Jekaterinburgin virkaa tekevän kaupunginjohtajan Jakobin kanssa. Valtuuskunta tutustui myös Uralin Federaatioyliopiston toimintaan. Korkean tason vienninedistämismatkojen lisäksi helmikuussa järjestettiin markkinakartoitusmatka Vologdaan Luoteis-Venäjälle. Matkaan osallistui lähinnä metsä- ja puunjalostusteollisuuden edustajia. Matkan aikana järjestettiin yritysten esittämien toiveiden mukaisia yrityskohtaisia neuvotteluita sekä yritysvierailuja. Osallistujat tutustuivat muun muassa Šeksnan teollisuuspuistoon sekä vierailivat Vologdan kaupunginhallinnossa. Vologdan alueella on pitkät perinteet teräksen, vanerin ja mineraalipohjaisten lannoitteiden tuottajana. Lisäksi alueella on metsä- ja lasiteollisuutta sekä nopeasti kasvava matkailuala. Vuoden aikana toteutettiin kaksi valmentavaa vienninedistämishanketta. Keväällä järjestetty Viennin aloitus Venäjälle: Kohteena Pietari -hanke tarjosi työkaluja ja ensimmäisiä asiakaskontakteja aloitteleville Venäjän-viejille. Syksyllä järjestetyssä Palveluista liiketoimintaa Venäjällä -hankkeessa vahvistettiin palveluita tarjoavien yritysten vientivalmiuksia ja markkinatuntemusta. Hankkeita yhteistyössä SVKK järjesti yhdessä Suomi-Venäjä-Seuran kanssa Suomi-päivät Donin Rostovissa toukokuussa 2010 vastaten yritysohjelman järjestelyistä. Yritysohjelmaan kuului suomalaisten yritysten esittäytyminen toimialakohtaisissa tilaisuuksissa sekä laaja yrityskontaktitapahtuma. SEKESin KOKO-Russia verkostolle järjestettiin lokakuussa matka Pietarin Russian Industrialist -messuille. Matkan tavoitteena oli erityisesti teollisuuden alihankintakumppanuuksien löytäminen. SVKK koordinoi vuonna 2010 työ- ja elinkeinoministeriön alaisten Venäjän alueyhteistyöryhmien kokousten oheisohjelmien ja yritysvierailuiden järjestelyitä ministeriön toimeksiannosta. Kuluneen vuoden aikana Suomessa vierailivat yhteistyöryhmät Sverdlovskin ja Samaran alueilta. Matkat Venäjältä SVKK järjesti venäläisille asiakkailleen erilaisia tutustumis- ja kontaktimatkoja Suomeen. Kuluneen vuoden marraskuussa Helsingissä järjestettiin venäläisille yrityksille kontaktipörssi, johon kutsuttiin suomalaisia yrityksiä kahdenvälisiin tapaamisiin venäläisyritysten esittämien toiveiden mukaisesti. Loppukesästä joukko Sverdlovskin alueen rakennusalan edustajia tutustui SVKK:n Jekaterinburgin toimiston edustajan johdolla Kuopion asuntomessujen tarjontaan. Loppuvuodesta uralilaiset yritykset kävivät Suomessa tutustumassa innovaatioprosesseihin. Moskovan toimisto järjesti kuluneen vuoden aikana Moskovan alueella toimiville suomalaisyrityksille tutustumismatkan Tjumeniin. Joulukuun alussa toimisto järjesti Kalugassa businessfoorumin. Mukana oli yli 80 osallistujaa, joiden joukossa oli sekä suomalaisten että venäläisten yritysten edustajia. Kalugan tilaisuuteen osallistui myös ministerineuvos Marja Liivala Suomen Moskovan suurlähetystöstä. Markkinointi palvelut SVKK tarjosi asiakkailleen erilaisia toimintaapupalveluita, asiakas- ja neuvottelutilaisuuksien järjestämisestä matkanjärjestely- ja tulkkauspalveluihin. Osan SVKK;n operatiivisista palveluista muodostivat kaupallisten edustajien palvelut. Kaupalliset edustajat olivat työsuhteessa SVKK:hon, mutta toimivat suomalaisten yritysten tai muiden päämiesten paikallisina edustajina. 17 Henkilöstö ja kehitys Voimavarana osaaminen ja halu oppia uutta Koska toimintaympäristömme muuttuu ja kehittyy koko ajan, on myös henkilöstömme kehityttävä pystyäkseen vastaamaan asiakkaiden antamiin haasteisiin.” Ulla Palander, henkilöstö- ja kehityspäällikkö, SVKK Henkilöstö Henkilöstö on SVKK:n tärkein resurssi, jonka kehittymisestä ja hyvinvoinnista on pidettävä hyvää huolta. Henkilön kehittämisen keskiössä on oma-aloitteinen opiskelu, johon työntekijöitä kannustetaan. Vuonna 2010 työntekijät osallistuivat aktiivisesti erilaisiin koulutuksiin, joissa lisäsivät tietämystään Venäjäliiketoimintaan liittyviin asioihin tai paransivat yleisesti tietojaan taloudesta ja kaupankäynnistä. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua niin SVKK:n omiin koulutuksiin kuin ulkopuolisten tahojen järjestämiin koulutuksiin. Koulutuksiin osallistumisen rinnalla tärkeä kehittymismuoto on työssä oppiminen. SVKK:ssa se toteutuu siten, että työskennellään joko SVKK:n toisessa toimipisteessä tai kokonaan muissa yrityksissä yleensä niin, että suomalaiset työskentelevät Venäjällä ja venäläiset Suomessa. Tavoitteena on oppia ymmärtämään toisen maan liiketoimintatapoja, saamaan tietoa SVKK:n asiakkaiden toiveista ja tarpeista. Vastavuoroisesti ”isäntäyritys” on voinut omassa toiminnassaan hyödyntää harjoittelijan Venäjäosaamista Tämä tapa jakaa ja saada tietoa on koettu kokonaisuudessaan erittäin hyödylliseksi. Mukana näiden työharjoittelujen toteuttamisessa on ollut paikallisia yhteistyökumppaneitamme, jotka ovat näin voineet tarjota omille asiakkailleen uudenlaista palvelua. Vuoden 2010 loppupuolella käydyt kehityskeskustelut fokusoituivat vuoden 2011 suunnitteluun. Kehityskeskustelut uudistettiin 18 niin, että jo ennen kehityskeskustelua henkilöstö valmistautui keskusteluun miettimällä oman työnsä kuvaa, kulunutta vuotta työtehtävistä suoriutumisen osalta ja omia toiveitaan kehittymisestään. Keskustelujen sekä tulevan vuoden tarpeiden pohjalta jokaiselle työntekijälle laadittiin tavoitekortti, jossa sovittiin määrälliset ja laadulliset tavoitteet vuodeksi 2011. Tavoitteita seurataan vähintään puolivuosittain käytävissä seurantakeskusteluissa. Vuoden aikana tehtiin kaksi henkilöstötyytyväisyyskyselyä – keväällä ja syksyllä. Kysely toteutettiin internetin kautta täytettävällä lomakkeella sekä Suomessa että Venäjällä. Keskiarvoksi saatiin 4,15, kun käytettiin asteikkoa 5 = täysin samaa mieltä ja 1 = täysin eri mieltä. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteistyötä, työssä viihtymistä, haasteita, johtamista ja koulutusta. Hyvänä pidetään esimiestyötä ja tiedon saantia omaa työtä ja yleensä SVKK:ta koskevista asioista. Henkilöstö kokee, että heidän työtään arvostetaan että heillä on riittävästi ammatillisia haasteita. Henkilöstölehti Vestocha ilmestyi myös vuonna 2010. Lehdessä käsitellään henkilöstöön ja SVKK:hon liittyviä asioita ja sitä pidetään hyvänä ja tärkeänä sisäisen tiedon lähteenä. Kehittäminen Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulos on yksi tärkeimpiä mittareita, joiden avulla pystytään ohjaamaan SVKK:n ja sen henkilöstön laatua ja kehitystä. SVKK:n suomalaisten asiakkaiden tyytyväisyyttä on tutkittu vuosittain jo vuodesta 2003 asti. Venäläiset asiakkaat tulivat mukaan tutkimukseen vuonna 2006. SVKK:n jäseniä haastatelluista on reilut puolet. Haastattelulomake on pyritty pitämään mahdollisimman samanlaisena koko mittausajanjakson, koska näin olemme pystyneet tarkastelemaan meille tärkeää trendiä asiakastyytyväisyydessä. Vakiokysymysten ohella tutkimuksissa on ollut 1–2 erilliskysymystä, joiden avulla on voitu selvittää jotain ajankohtaista kysymystä. Vuonna 2010 kysyttiin sähköpostimarkkinoinnin ja internet-sivujen hyödyllisyydestä. Suomalaisten asiakkaiden tyytyväisyys oli 4,14 asteikolla, jossa 5 = erittäin tyytyväinen ja 1 = erittäin tyytymätön. Parhaimmat arvosanat SVKK sai henkilöiden tavoitettavuudesta ja yhteydenpidon aktiivisuudesta. Ilahduttavaa tutkimuksessa oli, etteivät asiakkaat juurikaan antaneet arvosanaa erittäin tyytymätön. Keskimäärin asiakkaat pitivät sähköpostimarkkinointia ja internet-sivuja hyödyllisinä. Olemme ottaneet saamamme kommentit huomioon markkinoinnin ja internetsivujen kehittämisessä. enenevässä määrin hankkeita ja projekteja, joihin osallistuu kaksi tai useampi toimisto. Näiden projektien onnistumisen edellytyksenä on saumaton yhteistyö, asioista sopiminen ja sovitusta pitäminen. Tätä varten teimme keskeisille hankkeille tuotekortit, jotka auttavat yhteistyön esteiden poistamisessa. Tulos- ja tuotekorttien avulla saamme kehitettyä niin SVKK:n toimintaa kuin sen henkilöstöä loogisesti ja samaan suuntaan. Venäläisten asiakkaiden (Moskovan ja Pietarin asiakkaat) tyytyväisyys oli 4,07. Eniten arvostettiin lupausten ja sitoumusten pitämistä sekä yhteydenpidon aktiivisuutta. Vuoden 2009 lopulla aloitetun tavoite- ja tuloksellisuuskonseptin kehittämisen tuloksena syntyi SVKK:n tuloskortti, joka perustuu SVKK:n strategiaan, missioon ja visioon. Tuloskorttiin kirjattujen tavoitteiden joukosta nostettiin vuoden 2010 kehittämiskohteeksi ja tavoitteeksi yhteistyö toimistojen välillä. SVKK:ssa toteutetaan yhä 19 Suomen ja Venäjän välinen kauppa vuonna 20101 T ullin ennakkotietojen mukaan Suomen viennissä Venäjä putosi vuonna 2010 kolmannelle sijalle (9,0 %) Ruotsin ja Saksan jälkeen. Suomen tuonnissa Venäjä nousi suurimaksi kauppakumppani (17,6 %) ennen Ruotsia ja Saksaa lähinnä energiatuonnin ansiosta. Kaupan kokonaisluvuissa (tammimarraskuu) Venäjä säilytti asemansa Suomen suurimpana kauppakumppanina. Suomen tärkeimmät kauppakumppanit v.2010 % 20 hinnannoususta huolimatta. Mutta maailmantalouden näkymät olivat epävarmoja ja se synnytti erilaisia näkemyksiä myös Venäjän talouden odotuksiin. Osa ekonomisteista povasi kriisin jatkuvan ja uutta talouden sukeltamista. Osa ennakoi kasvun jatkuvan. Loppukeväästä tilanne alkoi rauhoittua ja vuoden lopulla öljyn erittäin nopeasti ylöspäin suuntautuvan hintakehityksen seurauksena Venäjän talouden kasvu vakaantui. Venäjän koko vuoden BKT:n kasvuksi maan tilastovirasto arvioi 4,0 %. Teollisuuden kasvuksi arvioidaan 8,2 % ja vähittäiskaupan kasvuksi 4,4 %. 15 10 Tuonti osuus % 5 Vienti osuus % Venäjä Saksa Ruotsi Kiina Alankomaat USA IsoBritannia Ranska Italia Belgia Norja Viro Puola Tanska Espanja Japani 0 Alkuvuosi 2010 oli edelleen erittäin vaikea Venäjän-kauppaa käyville suomalaisille vientiyrityksille. Valoa Suomen vientinäkymiin alkoi näkyä vasta kesän 2010 lopulla, kun öljyn maailmanmarkkinahinta alkoi vaikuttaa Venäjän talouteen ja venäläisten käytettävissä oleviin tuloihin. Suomen vienti Venäjälle Suomen vienti Venäjälle kääntyi nousuun vasta loppukesästä 2010. Tammi-marraskuun tilastojen mukaan vienti kasvoi 15 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuonna 2009 vienti kuitenkin putosi 47 % vuoteen 2008 verrattuna, joten kiinnikurottavaa vielä riittää tuleville vuosille. Venäjän talouden suunnan epävarmuus jatkui vuoden 2010 ensimmäisiin kuukausiin jo loppuvuonna 2009 alkaneesta öljyn 20 Kasvu eri tuoteryhmissä oli erittäin epätasaista. Suomen Venäjä-viennin suurin tuoteryhmä (osuus 32,6 %) koneet ja laitteet (SITC 7) supistui edelleen 8 %. Ryhmän sisällä voimansiirtokoneiden vienti kasvoi 36 %, samoin erilaisten teollisuuskoneiden vienti kasvoi 22 %, metallintyöstökoneiden vienti kasvoi 11 %. Sen sijaan telekommunikaatiolaitteiden vienti supistui 23 % ja niiden osuus putosi 5,9 %:iin, kun se vuonna 2008 oli 11,9 %. Myös ajoneuvojen vienti supistui edelleen 54 %. Venäjällä uudelleen käynnistymässä oleva autojen myynti ei ole näkynyt enää samalla tavalla jälleenvientinä (autot tuontitullattu Suomeen ja viety edelleen Venäjälle) Suomen vientitilastoissa kuin aikaisempina vuosina. Tähän on ainakin osittain vaikuttanut Venäjän autoihin kohdistuneet korkeat tuontitullit ja kotimaisen autoteollisuuden tukitoimet sekä tietenkin kysynnän hidas nousu. Koneiden ja laitteiden vienti vuonna 2008 oli 57,1 % koko viennistä, mutta pelkästään autojen osuus oli tuolloin 20,8 % koko viennistä. Vuonna 2010 autojen transitovienti (vienti Suomen kautta ilman tullausta Suomeen) kuitenkin kasvoi 15 % vuoteen 2009 verrattuna. Kokonaisuudessaan transitovienti kasvoi 17 % vuoteen 2009 verrattuna. Transitovientiä ei sisällytetä Suomen tavaravientitilastoihin. 2010 elintarvikevienti Suomesta Venäjälle nousi suuremmaksi kuin vuosina 2008 ja 2009 (ennakkotietojen mukaan). Kesällä 2010 Venäjä kohdisti useisiin suomalaisiin lihatuotteisiin hygieniasyistä tuontikiellon, joka osaltaan johti lihatuotteiden viennin pudotukseen 55 %:lla. Maitotuotteiden ja kananmunien vienti sen sijaan kasvoi 53 %, hedelmien ja vihannesten 300 %. Kahvin, teen ja mausteiden vienti kasvoi 58 %. Jalostettujen teollisuustuotteiden (SITC 6) vienti kasvoi 64 %. Ryhmän osuus koko viennistä oli 24,2 %. Tässä ryhmässä erittäin vahvaa kasvu oli teräs- ja rautatuotteiden viennissä, peräti 582 %. Näiden tuotteiden osuus koko viennistä kohosi 8,8 %:iin. Myös kumista valmistettujen tuotteiden vienti kasvoi 158 % ja nahkatuotteiden 164 %. Paperi- ja pahvituotteiden vienti kasvoi 16 %. Viimeksi mainitun tuoteryhmän osuus Suomen koko viennistä oli 9,7 %. Mineraalipolttoaineiden (luokka 3) osuus tuonnista oli 81,0 %. Niiden arvomääräinen tuonti kasvoi edellisvuodesta 32 %. Öljyn ja öljytuotteiden osuus oli 60,8 %. Kemianteollisuuden tuotteiden vienti kasvoi 19 % ja osuus koko viennistä oli 22,4 %. Kemianteollisuuden tuoteryhmät kasvoivat lähes kaikki suhteellisen tasaisesti. Suurin alaryhmä (8,7 % osuus koko viennistä) lääkkeet ja farmasiatuotteet kasvoi 23 %. Elintarvikkeiden vienti kasvoi 27 % osuuden ollessa 6,9 % koko viennistä. Elintarvikeviennin osuus koko viennistä on suurempi kuin vuonna 2008 ja 2009. Myös arvomääräisesti koko vuoden Suomen tuonti Venäjältä Suomen tuonti Venäjältä oli edelleenkin pääosin suurten yritysten raaka-ainetuontia. Vuonna 2010 (1−11) tuonnista 86,3 % oli energiaa tai muita raaka-aineita (SITC luokat 2 ja 3). Tämä rakenteellinen riippuvuus raakaaineiden hintaheilahteluista aiheuttaa jyrkkiäkin vaihteluja Suomen ja Venäjän välisen kaupan kokonaiskehitykseen. Vuonna 2010 (1−11) tuonti Venäjältä kasvoi 29 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suuren tuontiryhmän muodostivat myös muut raaka-aineet (kuvassa luokka 2). Niiden osuus tuonnista oli 5,3 %. Tuonti kasvoi 45 % edellisvuodesta. Paljon keskustelua synnyttäneitä raakapuun vientitullikorotuksia ei otettu käyttöön vuoden 2010 alusta kuten vuonna 2008 oli ilmoitettu. Venäjä onkin luopumassa kokonaan päätöksestä WTO-vaatimusten takia. Raakapuun tuonnin osuus oli 4,1 % Suomen koko Venäjän-tuonnista. Raakapuun tuonti kasvoi tammi-marraskuussa vuonna 2010 edellisvuoteen verrattuna 42 %. Sellun ja jätepaperin tuonti kasvoi 230 % osuuden ollessa kuitenkin vain 0,1 %. Myös monien muiden raaka-aineiden tuonti kasvoi jopa yli 100 %:lla, mutta niiden osuus koko tuonnista 21 jää edelleen varsin marginaaliseksi. Suomen Venäjän-tuonnin raakaainepainotteisuus on hyvin samankaltaista kuin muiden teollisuusmaiden Venäjä-tuonti. Mutta ilahduttavia poikkeuksiakin on jalostettujen tuotteiden tuonnissa. Kemianteollisuuden tuotteiden tuonti kasvoi 33 % muodostaen 5,3 % vienti on Venäjän talouden kehityksestä ja öljyn hintaheilahteluista. Venäjän talouden rakenteellinen monipuolistuminen vie aikaa, mutta tulee vähentämään maittemme välisen kaupan heilahtelujen jyrkkyyttä. Venäjän talouden monipuolistuminen tulee samalla monipuolistamaan kauppamme rakennetta, koko tuonnista. Orgaanisen kemian tuotteiden tuonti kasvoi 33 % ja osuus oli 3,1 %. Erilaisten parkitus- ja väriaineiden tuonti kasvoi 444 % ja lääkkeiden ja farmasiatuotteiden tuonti 563 %. Kummankin ryhmän osuus koko tuonnista on kuitenkin vielä varsin pieni. mutta myös haastamaan monet kotimarkkinoilla toimivat suomalaisyritykset Venäjältä tulevien tuontituotteiden edessä. Tästä on ollut jo ensimmäisiä merkkejä havaittavissa. Lähestyvän Venäjän WTO-jäsenyyden vaikutuksista Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan ja suomalaisyritysten asemaan Venäjän markkinoilla on syytä keskustella laajemminkin. Valmiiden tuotteiden ryhmässä (SITC6) muun muassa kumituotteiden (ml. autonrenkaat) tuonti Venäjältä Suomeen on kasvanut 50 %, värimetallituotteiden 136 %. Telekommunikaatiolaitteiden vienti Suomesta Venäjälle on supistunut, mutta näiden laitteiden tuonti Venäjältä Suomeen on kasvanut 124 %, samoin toimistolaitteiden tuonti on kasvanut 63 % − tosin näidenkin osuus koko tuonnista jää erittäin pieneksi prosentin sadasosiin. Vuodet 2008−2010 ovat osoittaneet miten riippuvainen Suomen ja Venäjän välinen kauppa kokonaisuudessaan ja erityisesti Suomen 22 Maisa Moijanen Tutkimus- ja tiedotuspäällikkö, SVKK Lähteet: Suomen tulli, Venäjän keskuspankki, Venäjän tilastovirasto Hallinto Yleiskokoukset Kauppakamarin jäsenten 71. sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Helsingissä 11.5.2010. Yleiskokouksessa oli edustettuna yhteensä 30 jäsentä. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen aluksi Nokia Oyj:n johtaja Esko Aho piti kokousosallistujille mielenkiintoisen ja ajatuksia herättävän alustuksen aiheesta ”Me, Venäjä ja muut”. Lisäksi Asianajotoimisto Castrén & Snellmanilta varatuomari Heidi Paalanen-Koev kertoi läsnäolijoille, mitä muutoksia on viime aikoina ollut Venäjän lainsäädännössä ja mitä on parhaillaan menossa. SVKK:n kunniapuheenjohtaja Vuorineuvos Helge Haavisto on kauppakamarin kunniapuheenjohtaja. SVKK:n kunniajäsenet Olavi Filppula Annikki Halko Stefan Widomski Hallitus Hallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2010 Matti Vuoria Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmasta ja varapuheenjohtajina toimivat Ilpo Kokkila SRV Oyj:stä ja Anne Leppälä-Nilsson Kesko Oyj:stä. SVKK:n hallitus 2010–2011 Kauppakamarin jäsenten 72. sääntömääräinen syyskokous järjestettiin 23.11.2010 Helsingissä. Kokouksessa oli edustettuna 14 jäsentä ja siinä käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. SVKK:n toimielimet Kauppakamarin ylin päättävä elin on jäsenten sääntömääräinen kevät- ja syyskokous. Jäsenten kokous valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan kaksivuotiskaudeksi. Kauppakamarin toimitusjohtajana toimi vuonna 2010 Mirja Tiri. Esko Aho, Nokia Oyj Mikael Aro, VR-Yhtymä Oy Igor Danilov, OOO Text-Media Kim Gran, Nokian renkaat Oyj Esa Hyvärinen, Fortum Oyj Helena Lähteenmäki, Alma Media Interactive Oy Tapio Pajuharju, Lumene Oy Arto Pohto, Pellon Group Oy Juha Rantanen, Outokumpu Oyj Sampsa Saralehto, edustaen työ- ja elinkeinoministeriötä Jorma Westlund, Stora-Enso Oyj Hallitus kokoontui vuoden 2010 aikana yhteensä neljä kertaa. Johtajisto Moskovan toimistoa johti vuonna 2010 Juha Stenholm ja Pietarin toimiston johtajana toimi syyskuun alkuun asti Tarja Tiirikainen. Jekaterinburgin toimistoa johti Ljudmila Safina. 23 Vuoden lopussa Helsingissä oli 16 ja Pietarin toimistossa 8 vakituista työntekijää, Moskovan toimistossa 11 vakituista ja 9 määräaikaista työntekijää sekä Jekaterinburgissa 4 vakituista työntekijää. SVKK:n Pietarin tytäryhtiöiden palveluksessa on 2 kokoaikaista ja 1 osa-aikainen työntekijä. Lisäksi Lappeenrannan toimipisteessä on Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kanssa yhteinen asiantuntija. Tilintarkastajat Puheenjohtaja: Heidi Vierros, KHT, KPMG Oy Ab Jarmo Kääriäinen, Metso Corporation Varajäsenet: Outi Hieta, KHT, KPMG Oy Ab Päivi Minkkinen, VR-Yhtymä Oy Tilintarkastustoimikunta piti tilikauden aikana yhden kokouksen. Valvontatarkastuksen teki tilintarkastustoimisto KPMG Oy Ab. 24 Taloudellinen tilanne 31.12.2010 Taloudellinen tilanne muodostui seuraavaksi: Tilikauden alijäämä oli -126.687,25 euroa. Vuonna 2009 vastaava luku oli 36.037,76 euroa. Taseen vastaavissa jäi käyttöomaisuuden aineellisten hyödykkeiden arvoksi 73.355,69 euroa. Helsingin toimiston aineettomien hyödykkeiden arvo oli 2.424,51 euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden saamiset olivat 344.000,72 euroa ja rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 998.781,12 euroa. Käyttöomaisuudessa olevien sijoitusten arvo oli 2.698,98 euroa. euroa ja vieras pääoma oli 274.802,63 euroa. Taseen loppusumma oli 1.421.261,02 euroa. Kauppakamarin kokonaistuotot olivat 3.272.556,10 euroa mikä on 18.646,26 euroa eli 0,6% prosentti edellisvuotta vähemmän. Kamarin jäsenmaksutuotot olivat 3,9 % edellisvuotta vähemmän ollen 547.421,96 euroa. Yleisavustustuki pysyi ennallaan, mutta lisäavustusta saatiin Uralin toimistojen toimintaan, ja näin ollen yleisavustus oli yhteensä 536.930,05 euroa Vastattavissa puolestaan tili- ja siirtovelkoja sekä muita lyhytaikaisia velkoja oli 274.802,63 euroa. Omaksi pääomaksi muodostui 1.146.458,39 Tuotot jakaantuivat rahoituslähteittäin seuraavasti. Tuotot 2010 Myyntitoiminnan tuotot 59 598,82 71 060,21 -11 461,39 Palvelutoiminnan tuotot Ilmoitustuotot jäsentiedotteeseen 2 090 363,13 2 125 838,87 -35 475,74 18 700,02 21 522,50 -2 822,48 Oman toiminnan tuotot yht. 2 168 661,97 2 218 421,58 -49 759,61 547 421,96 569 846,08 -22 424,12 Rahoitustuotot 19 542,12 19 295,75 246,37 Yleisavustukset 536 930,05 483 638,95 53 291,10 0 0 0 3 272 556,10 3 291 202,36 -18 646,26 Jäsenmaksutuotot Satunnaiset tuotot Tuotot yhteensä 2009 Erotus 25 Kauppakamarin kokonaiskulut olivat 3.399.243,35 euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 144.078,75 euroa eli 4,4 %. Kulut jakaantuivat seuraavasti: Kulut Muuttuvat Myyntimateriaalin hankintakulut 2010 Erotus -11 113,50 -16 969,54 5 856,04 -1 235 104,40 -1 250 354,66 15 250,26 -56 585,80 -49 567,64 -7 018,16 -1 302 803,70 -1 316 891,84 14 088,14 -1 300 291,03 -1 292 480,20 -7 810,83 -34 061,35 -34 981,29 919,94 Vuokrakulut -327 817,37 -298 259,51 -29 557,86 Muut kiinteät kulut -421 774,16 -295 084,23 -126 689,93 -12 495,74 -17 467,53 4 971,79 -3 399 243,35 -3 255 164,60 -144 078,75 Palveluiden muuttuvat kulut Jäsentiedotuksen kulut Muuttuvat kulut yhteensä Yleiset kulut Henkilöstökulut Poistot Rahoituskulut Kulut yhteensä 26 2009 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTEMYYNTI Myynti Kulut PALVELUTOIMINTA Tuotot Kulut 59 598,82 -11 113,50 48 485,32 71 060,21 -16 969,54 54 090,67 TIEDOTUSTOIMINTA Tuotot Kulut 2 090 363,13 -1 235 104,40 855 258,73 2 125 838,87 -1 250 354,66 875 484,21 18 700,02 -56 585,80 -37 885,78 21 522,50 -49 567,64 -28 045,14 865 858,27 901 529,74 -1 300 291,03 -34 061,35 -749 591,53 -2 083 943,91 -1 292 480,20 -34 981,29 -593 343,74 -1 920 805,23 TUOTOT YHTEENSÄ YHTEISKULUT HENKILÖSTÖKULUT POISTOT MUUT HALLINNON KULUT VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -1 218 085,64 -1 019 275,49 525 339,99 540 380,00 22 081,97 29 466,08 547 421,96 569 846,08 -670 663,68 -449 429,41 19 542,12 -12 495,74 19 295,75 -17 467,53 VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot suomalaisilta jäseniltä Jäsenmaksutuotot venäläisiltä jäseniltä VARAINHANKINNAN TUOTTOJÄÄMÄ KULUJÄÄMÄ SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINNAN KULUJÄÄMÄ KULUJÄÄMÄ YLEISAVUSTUKSET TEM:n rahoitustuki TEM:n lisätuki YLEISAVUSTUKSET YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 7 046,38 -663 617,30 433 000,00 103 930,05 536 930,05 -126 687,25 1 828,22 -447 601,19 433 000,00 50 638,95 483 638,95 36 037,76 27 TASE 31.12.2010 31.12.2009 2 424,51 12 033,96 73 355,69 49 485,52 2 698,98 2 698,98 78 479,18 64 218,46 Saamiset 344 000,72 235 680,54 Rahat ja pankkisaamiset 998 781,12 1 256 235,31 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA 1 342 781,84 1 491 915,85 1 421 261,02 1 556 134,31 Käyttörahasto 971 825,51 971 825,51 Voittovarat edellisiltä tilikausilta 301 320,13 265 282,37 -126 687,25 36 037,76 1 146 458,39 1 273 145,64 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Muut rahastot Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma VASTATTAVAA 28 274 802,63 1 421 261,02 282 988,67 1 556 134,31 Suomalais-Venäläisen kappakamarin jäsenet 31.12.2010 A-Insinöörit Suunnittelu Oy A. Häggblom Oy Ab AAC Global Oy ABC Laitinen Oy ABC-Laitteet Oy AEL Oy ANL Engineering Oy ASV Consulting Oy Aalborg Industries Oy Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu (HSE) Pienyrityskeskus Mikkeli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Ab Rani Plast Oy Ab Wasa Logistics Ltd Oy Abloy Oy Agco Sisu Power Oy Ahlström Capital OY Airfix Aviation Oy Airline Management Technologies ALMT OY Aker Arctic Technology Oy Aker Offshore Oy Alfa Laval Nordic Oy Alfame Systems Oy Algol Chemicals Oy Aliko Automation Oy Aller Media Oy Alma Media Interactive Oy Altia Oyj Amitec Oy Amomatic Oy Amplion Asset Management Oy Annikki Halko Aquaflow Oy Aquamec LTD Arctic Machine Oy Arizona Chemical Oy Arme Oy Arvelin International Oy Arvo Piiroinen Oy Ashland Finland Oy Ashland Industries Finland Oy Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Asianajotoimisto Brander & Manner Oy Asianajotoimisto Bützow Oy Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy Asianajotoimisto Hedman Partners Oy Asianajotoimisto Helsingin Liikejuridiikka Oy Asianajotoimisto Karvinen, Sarkkinen & Sallinen Ky Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy Asianajotoimisto Project Law Oy Asianajotoimisto Raimo E.J. Kantola Ky Asianajotoimisto Waselius & Wist Ab Aslemetals Oy Ata Gears Oy Atria Oyj Aurinkomatkat-Suntours Ltd Oy Ab Avain-Trans Oy Avena Nordic Grain Oy Axtech Engineering Oy BCC OY Baltic Port Service Oy Bang & Bonsomer Group Ab Banmark Oy Ab Barents Group Oy BasWare Oyj Benedicte Oy Berner Osakeyhtiö Best Friend Group Oy 29 Biolan Oy Blastman Robotics Oy Blue Data Oy Boyden Oy Brando Oy Bravo Media/OY Ponsgrafica International Ltd Bronto Skylift Oy Ab Buildercom Oy CB Cooperative CTC Consulting Oy Ab CTS Engtec Oy Cargotec Finland Oy Cargotec Oyj Cariitti Oy Carpet Team Finland Oy Cembrit Oy CeresCon Oy Certification Center CTCR Oy Champion Door Oy Chiller Oy Citec Engineering Oy Ab Contract Law Jussi Kaasalainen & Co Oy Cramo OYJ Crown Pakkaus Oy Curativus Oy DF-Tuotanto Ky DNV Det Norske Veritas Oy/Ab David Sports Oy Delipap Oy Deloitte & Touche Oy Delores Interactive Training Oy Ab Dermoshop Oy Diagnostica Fennica Oy Digiwood Oy Ab Dionysian Oy Dockland Oy Duuri Oy Dynea Oy E. Ahlström Oy EKE-Elektroniikka Oy EP-Logistics Oy Eagle Group International Oy East Office of Finnish Industries Oy 30 Eaton Power Quality Oy Eco Environment Oy Ecocat Oy Ecofoster Group Oy Ecosir Group Oy Edita Prima Oy Eduhouse Oy Eero Hakkarainen Oy Ekomuovi Oy Elektroskandia Oy Elematic Oy Ab Elinkeinoelämän keskusliitto Elintarviketeollisuusliitto ry Eliron Logistics Oy Ltd Elomatic Oy Empower Oy Endero Oy Energico Oy Ensto Finland Oy Entre Marketing Oy Erikkilä Nostotekniikka Oy Ernst & Young Oy Esko Otava Oy Etelä-Karjalan Osuuspankki Etelä-Karjalan kauppakamari Etelä-Karjalan liitto Etelä-Pohjanmaan kauppakamari Etelä-Savon kauppakamari Euran Erikoispaperit Oy Euro-Fincontact Oy Eurofacts Oy Eurooppa Forum ry Europress Group Oy Eva Suomi & Partners Oy Evli Property Investments Oy Evox Rifa Group Oyj FM Timber Team Oy FSP Finnish Steel Painting Oy FWL-Finnwaterlink Oy Faba Osk Fagerhult Oy FarmBioLine Oy Farmcomp Oy Farmos Oy Fatman Oy Ferrometal Oy Fescon Oy Fexima Oy Fibox Oy Ab Fimera Oy Fimet Oy Fin-Terpuu Oy Findetra Oy Finemor Oy Finkey Oy Finn-Power Oy Finnair Oyj Finnair Technical Services Oy Finnbarents Finnblast Oy Finnish Ore Oy/Harri Malmberg Finnlines Oyj Finnmap Consulting Oy Finnorvica Oy Finnvera Oyj Finpro ry Fintall Oy Fintronic Oy Firoskos Europe Oy Flint Group Finland OY Foreca Oy Formica IKI Oy Forssan kaupunki Forte Netservices Oy Fortum Oyj Foxx & Co Consulting Partners Oy Freight One Scandinavia Oy GS-Hydro Oy Global Refund Finland Oy Graafinen Teollisuus Ry HMV Russia Oy HT Enerco Oy HZPC Sadokas OY Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu Haanpaa Oy Hansaprint Oy /Painopalvelut Hansastroi Oy Helprint Oy Helsingin kauppayritys Oy Helsingin seudun kauppakamari Helvar Oy Ab Holm Consulting Group Ltd Oy Honkarakenne Oyj Hotelli 24 Oy/Tallukka Hunajainen SAM Oy Huolintalinja Finland Oy Huurre Group Oy Huurre Insulation Oy HyXo Oy Hyvinkään Tekimet Oy Hämeen Venäjän-kaupan kilta ry Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Hämeen kauppakamari Höyry ja Lämpö Oy - Steam ´n Heat Ltd I-Valo Oy IB Russia Trading Ltd Oy IF Vahinkovakuutusyhtiö IFIL Group Oy ILP - International Logistics Partners Oy Idman Airfield Lighting Oy Iittala Group Oy Ab Ikihirsi Oy Image Wear Oy Imatran Hitsaus-Asennus Oy Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Industri-Textil Job Oy Inex Partners Oy Infokone Oy Ingenjörsfirma Trans-Auto Oy Aktiebolag Insinööritoimisto Mecwood Oy Insinööritsto Olof Granlund Oy Inspecta Oy Interia International Ltd Invest in Finland säätiö Isku Interior Oy Itab Shop Concept Finland Oy Itella Oyj Logistiikka Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Liikelaitos Edupoli JELD-WEN Suomi Oy JR-AFFIN 31 Jaana-Transport Oy Jacquet Finland Oy Jakendos Oy Janita Oy Janus Oy Jartek Oy Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy Joensuun kaupunki John Nurminen Prima Oy Jokamuovi Oy Joniko Elektrostatik Oy Joutsen Finland Oy Julkaisutuotanto Risto Valkeapää Oy Jyväskylän Ammattikorkeakoulu / Liiketalous, Yrityspalvelu Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy Jyväskylän aikuisopisto Järvenpään Tuotetekno Oy Jäätäri Oy K. Hartwall Oy Ab K. Kääriäinen & Partners Ltd Oy KETI, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KPA Unicon Oy KPMG OY AB KVA Arkkitehdit Oy KWH Pipe Oy Ab Kaakon rajapalvelukeskus Oy Kaleva Travel Oy Kalevi Kuokkanen Kallio & Stammeier Consulting Oy Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus FINTRA Karelia-Upofloor Oy Karelment Oy Karl Fazer Oy Ab Kassatieto Oy Kavart Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Kemijärven kaupunki Kemira Oyj Kemppi Oy Kentek Oy 32 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö Keski-Suomen Kauppakamari Keski-Suomen Puukympit Oy Kesko Oyj Keskuskauppakamari Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy Kinnarps ZAO Kiukaisten Asennuspalvelu Oy Kiwirock Oy Klinkmann Trade Oy Kojair Tech Oy Kolikkopaja Kolmeks Oy Ab Kometos Oy Kone Oyj Konecranes Finland Oy Koneteollisuus Oy Koneyrittäjien liitto ry Konsu Oy Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy Kontiotuote Oy Koskisen Oy Koskitukki Oy Kotkan kaupunki Kuomiokoski Oy Kuopion Kauppakamari Kuusakoski Oy Kuusamo Hirsitalot Oy Kymenlaakson kauppakamari Kährs Finland Oy Kärki Konsultit Ky Käännöspalvelutoimisto Zdrawstwuj L-Fashion Group Oy LSK-Machine Oy Laakson Metalli Oy Lahti Precision Oy Laivasähkötyö Oy Lakiasiaintoimisto Marina Nikula Ky Lakiasiantoimisto NordLex Oy Lako Forest Oy Ltd Lametal Oy Lamican Oy Lammin Betoni Oy Lapin ELY-keskus Lapin Kauppakamari Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenranta Free Zone Oy Ltd Lapponia House Oy Lapponia Jewelry Oy Lappset Group Oy Larox Oyj Laserle Oy Lautex Oy Ab Leinonen ZAO Lemminkäinen Talo Oy International Leomuovi Oy Leseko Hirsitalot Oy Lex Leena Lehtinen Lieksan Teollisuuskylä Oy Limab OY Lindorff Oy Literos Oy Lojer Oy Lolenko Ky Lumene Oy Lumon Oy Luoteis-Venäjän Kehitysyhtiö Oy Luottokunta Lux Oy Ab Lännen Tehtaat Oyj MPS Yhtiöt Oy MR-Building Oy MS-Consultantplus OY MSCHIC Cosmetics Oy MW Biopower Oy Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Maalausliike Peuhkuri Oy Macring Oy Magnus Albert Lönnqvist MAL Oy Majavatuote Oy Majoituspalvelu Forenom Oy Maki Kolehmainen Productions Oy Malmi-Steel Oy Marecap Trans Oy Marine Consulting Suksi Oy Ltd Market-Visio Oy Markinvest Oy Markkinointi-instituutti Martela Oyj Matkatoimisto Oy Area Meconet Oy Mediakolmio East Oy Meka Pro Oy Mercantile Oy Ab Merivaara Oy Metos Oy Ab Metso Automation Oy Metso Oyj Metso Power Oy Metsä Tissue Oyj Metsä-Botnia Oy Ab Metsäliitto Osuuskunta Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapio Metsäteollisuus ry Metsätyö Oy Mica Elektro Oy Ltd Midinvest Management Oy Miilux Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy MilaCom Milston Oy Mimino Oy Minelco Oy Mipro Oy Mirasys Oy Most SF Oy Moventas Santasalo Oy Movetec Oy Ab Multiclearing Oy Ltd Muovilami Oy Myllyn Paras Oy Mäkelä Alu Oy NCC Rakennus Oy NTM Närpes Trä och Metall Ab Nanso Group Oy Nanten Oy Navisa Oy 33 Nekos Oy Nero&Progress Oy Neste Oil Oyj Neteq Finance Oy Neuvox Oy CHEMICALS Nikkarien Oy Nini's Belt Oy Ltd Nokia Oyj Nokian Renkaat Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj Nordic 24/7 Services Oy Nordkalk Oyj Abp Norpe Oy Northeast Finance Oy Nortool Oy Novita Oy Novomedia Ltd Nurminen Logistics Oyj OFA Oy Ab OOO Proektant Obas Oy Ocotec Oy Ocra Oy Oilon Oy Olavi Filppula Onninen Oy Optiscan Oy Oras Oy Orasmus Ky Oravais Talo-Hus Oy Ab Orion Oyj Osint Oy Ostromedia Oy Osuuskunta Teollisuuden Romu Oulun Kauppakamari Outokumpu Oyj Ovenia Oy Oy Avec-Shoe Ltd Oy Hacklin Hamiko Ltd Oy Juva Engineering Ltd Oy KWH Plast Ab Oy Maxtrade Ltd Oy Puucomp Ab Oy Russian Tours Ltd/Lähialuematkat 34 Oy Tamware Ab PKC Group Oyj PPM-Systems Oy PPT Pölynpoistotekniikka Oy PR-Hallinto Oy Ab Paloturva Oy Papula-Nevinpat Parastek Oy Parlok Oy Ab Parmarine Oy Paroc Oy Ab Partola-Team Oy Patria Aerostructures Oy Paulig Vienti Oy Peilituote Oy Pellon Group Oy Pemamek Oy Pesmel Oy Pestimo Oy Pex Logistics Oy Pietari-säätiö /Suomen Pietarin instituutti Pihkalipas Oy Piolti Oy Pisla Oy Plantool Oy Pohjanmaan kaluste Oy Pohjanmaan kauppakamari Pohjois-Karjalan AMK/Interntiona business Pohjois-Karjalan Kauppakamari Pohjola Pankki Oyj Pohjolan Voima Oy Polar Logistics Projects Finland Oy Polarmatic Oy Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Porvoon kauppaoppilaitos Prevex Oy Ab PriceWaterhouseCoopers Oy Prima Partner Russia Oy Ltd Prime Development Oy Ltd Primo Finland Oy Pro-Excelsior Oy Procopé & Hornborg Asianajotoimisto Oy Prodire Oy Produal Oy ProfitPro's Oy Promade Oy Pronor Control Oy Prysmian Cables and Systems Oy Pukkila Oy Ab Puljonki Oy PunaMusta Oy Pureva Oy Ab Puutarha Tahvoset Oy Pölkky Oy Pöyry Architects Oy Pöyry CM Oy Pöyry Finland Oy QPR Software Oyj Qualitron Oy Ab Quattrogemini Oy REACHLaw REIM international Oy Ltd Radio Satellite Finland Oy Rai-Ta Sport Oy Railcraft Oy Raisio Malt Oy Rake Oy Rakennusbetoni- ja Elementti Oy Rakennusosakeyhtiö Hartela Rakennussuunnittelutoimisto Sormunen & Timonen Oy Rakennustuoteteollisuus RTT Ry Rakla Finland Oy Ramirent Oy Rannikon Konetekniikka Oy Rantasalmi Oy Rapala VMC Oyj Rauman Kauppakamari Raumaster Oy Rautakesko Oy Rautaruukki Oyj Raute Oyj Reka Kaapeli Oy Return Ticket Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari Roltex Oy Ab Romukeskus Oy Roschier Asianajotoimisto Oy Rosendahl-Talot Oy Rudus East Oy Russian Cargo Service Oy SCA Packaging Finland Oy SCI Machinery Oy Ltd SE Mäkinen Logistics Oy SGS Inspection Services Oy SK Tuote Oy SKS Group Oy SNT-Group Oy SRV Russia Oy STX Finland Oy SVENSKA HANDELSBANKEN, ZAO SaRus Oy Saarioinen Oy Sabik Oy Sachtleben Oy Saimaan Matkaverkko Oy Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Saimaprint Saint-Gobain Weber Oy Ab Sajakorpi Oy Sakari Sauso Oy Sallan kunta Saltex Oy Samesor Oy Sampo Pankki Oyj Sanako Oy Santen Oy Satakunnan ammattikorkeakoulu/Liiketal. Porin yksikkö Satakunnan kauppakamari Sato Oyj Sautek ZAO Savonia Ammattikorkeakoulu Savonlinnan seudun kuntayhtymä Scan-Cast Oy Scanclimber Oy Schenker East Oy Ab SeaRail Oy Sec-Control Finland Ltd Seinäjoen Laatuvaruste Oy 35 Seinäjoen ammattikorkeakoulu,Yrittäjyyden yksikkö Selcast Oy Semtec Oy Senson Oy Sepa Oy Septem Partners Oy Sfera Energia Oy Shipstores Nyman & Co Ltd Sibelco Nordic Oy Ab Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy Skandinavian Yhtyneet Metallintuojat Oy Skopos Minna Rintamaa Snow Secure Oy Snow White Holding Oy Snowpolis Oy Sol-Mar Rakennuttamispalvelu Oy Solemo Oy (Sol) Solepex Oy Solteq Oyj Sormat Oy Southeast Trading Oy Specma Hydraulic Oy Sponda Russia Oy Ltd Stala Oy Steel-Kamet Oy SteelDone Group Ltd Oy Steelpa Oy Stefan Widomski Stella Corona Oy Ltd Steveco Oy Stiegelmeyer Oy Stockmann Oyj Abp Stora Enso Oyj Stowe Woodward Finland Oy Straightway Finland ry Stratum Oy Sumeko Oy Suokone Oy Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Suomen Lomakoti Oy Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Ry Suomen Matkatoimisto Oy 36 Suomen Messut Osuuskunta Suomen Nestle Oy Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta, SOK Suomen Rahapaja Oy Suomen Tekojää Oy Suomen Teollisuustyökalut Oy Suomen Yrittäjät ry Suomi Mediaplanet Oy Suominen Joustopakkaukset Oy Superfos Pori Oy Swedish Orphan Biovitrum Oy Ab Swot Consulting Finland Oy Ltd T:mi Kim Karme TP-Teräskeskus Oy TRB-Contract Oy Ltd TTM Consulting Oy TTS Liftec Oy TVO Nuclear Services Oy Talco Knowhow Oy Taloudellinen Tiedotustoimisto Ekonomiska Informationsbyrån Ry Tammermatic Oy Tamoline Finland Oy Tampereen kauppakamari Tamro Oyj Teboil Oy Ab Tecwill Oy Tek Laboratories Ltd Oy Teknikum Oy Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys ry Tekno-Forest Oy Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus ry Tekstiili- ja Vaatetusteollisuus ry TeliaSonera Finland Oyj Telinekataja Oy Telko Oy Tenue Oy Teollisen yhteistyön rahasto Oy, FINNFUND The Finnish-Russian Cross-Border University Thermo Fisher Scientific Oy Tieto Finland Oyj Tikkurila Oyj Tilintarkastustoimisto MS-Revisor Oy Tillander Oy Ab Tmi Suncomet Trainers' House Oyj Transacta Consulting Oy Ltd Transearch Finland Oy Transmare Logistics Oy Treklog Oy Trout & Partners Oy Ltd Tulikivi Oyj Tume-Agri Oy Turun Seudun Kehittämiskeskus/Pietarin yrityskontaktikeskus Turun kauppakamari Turun kaupunki / Satama Turvaykköset Oy Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Tutkimuskeskus Origo Ky UPM-Kymmene Oyj UPM-Kymmene Wood Oy Unituli Oy Urmas Rinne Turvallisuuskonsultointi Oy Uudenmaan liitto VPS Yhtiöt Oy VR-Yhtymä Oy VS-Harja Oy VTR-Con Oy Ltd Vaasa Engineering Oy Vahanen Projectus Group Oy Vahterus Oy Vaisala Oyj Valio Oy Vallox Oy Valon Kone Oy Varova Oy Velarium Oy Ab Vendecis Consulting Venealan Keskusliitto Finnboat ry Venäjän Kauppatie-lehti/Wosseno Oy Vepe Oy Peltonen Verman Oy Ab ViaPipe Oy Ab Viawest Oy Videra Oy Vientipartnerit Oy Vientitekniikka Heiskanen Viexpo Osuuskunta Viking Malt Oy Vilakone Oy Vineyard International Oy Vink Eastern Trading Oy Visko Finland Oy Volvo Parts FINLAND Vopak Chemicals Logistics Finland Oy Voskhod Consulting Vuokatti Hirsitalot Oy WETT Finland Oy WIPRO Infrastructure Engineering Oy WSP Finland Oy Walki Oy Water Group Ltd Oy Wellquip Oy Wexon Oy World Trade Center Wulff Oy Ab Wärtsilä Oyj Abp YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Rakennus Oy YIT Teollisuus- ja Verkkopalvelut Oy Yara Suomi Oy Yleinen Teollisuusliitto ry Yliopiston Apteekki Zeeland East Oy 37 Venäläiset jäsenet A3 GROUP LAW FIRM / Атри групп, OOO ARCHI-TECH AVTO, OOO AV ENGINEERING, OOO Advocate Bureau “Grishayev, Malyarenko and partners” / Адвокатское Бюро Гришаев, Маляренко и партнеры BIT MEDIA, OOO CONSECO PRESS, OOO (Talentum Oy) CRAMO RUS, ZAO Egorov, Puginsky, Afanasiev & Partners; Law Office / АБ Егоров, Афанасьев, Пугинский и партнеры FARMBIOLINE, ООО (Farmbioline OY) FRIZ, OOO / ФРИЗ HAKA MOSCOW, ZAO ITELLA INFORMATION, OOO, Moscow Office KERN CIS, OOO / КЕРН СНГ LAROX, OOO MAUER GROUP Rostov, ZAO / МауэрГруппРостов MERIMED, ZAO MIKHAILOV & Co. Audit / Михайлов и Ко. Аудит PAULIG RUS, OOO POLAR LOGISTICS INTERNATIONAL, ZAO PSI, OOO Pepeliaev Group LLC, Пепеляев Групп, ООО SALANS, OOO Scandinavian Travel Agency (STA) / ScanTravel TIETO RUS, OOO UNIT / Юнит-оргтехника Журнал Тара и упаковка, журнал Логистика ЗАО Новое / Know - House ЗАО Юридический центр Ваш поверенный Консалтинговая группа НАЛОГОВИК МСК Самара, ООО / Межрегиональная строительная компания Московская международная высшая 38 школа бизнеса МИРБИС (Mirbis) НПО ЭХ Энергия / NPO Energia ОАО Липецкая Городская Энергетическая Компания / ЛГЭК ОАО Сведбанк (Хансабанк) (Swedbank Group) ООО Лесоперерабатывающая компания РОСЛЕСЭКСПОРТ ООО АНДРЕЙ ПАНОВ И ПАРТНЕРЫ / АПП / Andrey Panov and partners ООО ИАГ«Альфа Экспертиза» / Alfa ООО Инвар-Проект (ООО НПК ИНВАР) (Invar project) ООО Слава и Партнеры (Slava / IIC Partners) ООО Солнце (Solntse OOO) Падва и Эпштейн, юридическое бюро Скандинавская Школа (Nordic School) Стратег, ООО Трианон-Сервис, ООО Business Centre Obvodniy, ZAO / Бизнесцентр Обводный, ЗАО AKB Bankirskiy Dom, ZAO / АКБ Банкирский Дом, ЗАО ANDRITZ, OOO / Андритц, ООO Agentstvo nedvizimosti Dinas / Агентство недвижимости Динас Agros-International, ZAO / Агросинтернейшнл, ЗАО Anter, OOO / Антер, ООО BTR Consulting/ БиТиэР-Консалтинг, ООО Boiden, OOO / Бойден, ООО BorElektroServis, OOO / БорЭлектроСервис, ООО Consort Petersburg, OOO / Консорт Петербург, ООО CredInform / Информационное агентство КредИнформ Северо-Запад Dermosil, OOO / Дермосил, ООО Ergomebel, OOO / Эргомебель, ООО Evrotrans, OOO / Евротранс, ООО Hedman Partners / Хедман Груп, 000 Holiday Club Resorts Ru / Холидей Клаб Ризортс Рус Institut problem predprinimatelstva / Институт проблем предпринимательства Institut promishlennoy informatsii, OOO / Институт промышленной информации, ООО Jus Cogens / Юс Когенс Kvadro-T / Квадро-Т Leningradskaya oblastnaya TPP / Ленинградская областная ТПП Lensnabpechat, OAO / Ленснабпечать, ОАО MAK-grupp, OOO / МАК-групп, ООО MIG-Sankt-Peterburg, OOO / МИГ-СанктПетербург, ООО Media Press, OOO / Медиа Пресс, ООО Mikpolis, OOO / Микполис, ООО Morskoy torgoviy port Primorsk, OAO / Морской торговый порт Приморск, ОАО NPF Petroteh / НПФ Петротех Nevintermash NPF, ZAO / Невинтермаш НПФ, ЗАО Nevo-Kloth, OOO / Нево-Клос, ООО Noisetek, OOO / Нойсетек, ООО Orum Merka, OOO / Орум Мерка ООО PEIKKO, OOO / Пейкко, ООО Petro-Balt-Audit, ZAO / Петро-Балт-Аудит, ЗАО Proektant, OOO / Проектант, ООО Radisson Sonya Hotel SBP TPP / Санкт-Петербургская ТПП Sankt-Peterburgskiy soyuz stroitrlnih kompaniy / Санкт-Петербургский союз строительных компаний Senator Business centres / Сенатор сеть бизнес- центров Severnaya korona ISK, OOO / Северная корона, ИСК, ООО Sokotel, OOO / Сокотель, ООО Soyuz promyshlennikov i predprinimatelei SPB / Союз промышленников и предпринимателей Санкт-Петербурга Strahovaya kompaniya Gaide, OAO / Страховая компания ГАЙДЕ, ОАО Tulikivi, OOO / Туликиви, ООО UVI SPB LTD / ЮВИ СПб Utkina zavod development Ltd / Управляющая компания Уткина заводь девелопмент, OOO Volgo-Balt Les Company Saint-Petersburg / Волго-Балт Лес Санкт-Петербург OOO Хедман Партнерс/ Hedman partners, LLC ООО Маклэнд 39 HELSINKI World Trade Center PL 800, Aleksanterinkatu 17 00100 Helsinki Puh. +358 10 439 1150 Faksi +358 10 439 1170 info@finruscc.fi LAPPEENRANTA Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Puh. +358 40 596 0141 Faksi +358 5 477 2280 anne.alho@ely-keskus.fi PIETARI Bolshaja Konjushennaja 4-6-8 A, office B301 191186 St. Petersburg, Russia Puh. +7 812 322 21 21 Faksi + 7 812 322 2121 info.spb@finruscc.ru MOSKOVA Pokrovski bulvar 4/17, korp. 4B 101000 Moscow, Russia Puh. +7 495 917 9037 Faksi +7 495 795 3040 info.mow@finruscc.ru JEKATERINBURG ul. K. Libknehta 22, toimisto 412 620075 Jekaterinburg, Russia Puh. +7 343 310 1788 Faksi +7 343 310 1789 finruscc@r66.ru
© Copyright 2024