V 2 φ 2012 - Suomalais-Venäläinen kauppakamari
V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 2 R 2012 • Vieraana Nokian renkaiden Kim Gran • • Barometri: Venäjän-kaupassa maltillista kasvua • • Venäjän markkinoilla: Raita Sportilta jääkiekkokaukaloita Sotšiin • Sisällys V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 2 • 2012 4 Poimintoja 6 Vieraana Nokian Renkaiden Kim Gran Talous 10 Venäjän-kaupan barometri 12 Millainen on Venäjän talouden tila? 14 Talousuutisia 18 Naisjohtajat tulevat Mahdollisuuksien Venäjä 20 Venäjän jalkapallokisojen kaupungit valitaan syksyllä 22 Bisnesuutisia 26 Voronež on suuri kaupunki keskellä maatalousmaita 28 Raita Sportilta neljä jääkiekkokaukaloa Sotšiin Jäsenyritykset 30 Delores – Maassa maan tavalla – ja kielellä 32 KPMG – Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty Laki ja tulli 34 Juristin palsta – Yrtyksen pääjohtajan asema Venäjällä 36 Lakiuutisia 37 Tulliuutisia 38 Vieraskynä 2 PÄÄTOIMITTAJALTA Menesty Venäjällä S SVKK:n toimintaa 39 Uusia jäseniä 40 Öljykaupunki Permissä on myös IT-klusteri 42 Jäsentapaaminen Metoksella 43 Vienninedistämismatka Nižni Novgorodiin Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 40/2012 Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi, Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamari-yhdistys – SVKK ry Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p. +358 10 439 1158 +358 50 555 2073 marjut.sirola@svkk.fi käyntiosoite World Trade Center Aleksanterinkatu 17 00100 Helsinki Mediakortti www.svkk.fi / mediakortti postiosoite PL 800, 00101 Helsinki puhelin +358 10 439 1150 www.svkk.fi Toimituksen sähköposti venla@svkk.fi Etukannen kuva iStockphoto ISSN 1797-9110 Paino Forssa Print uunnitteletko liiketoiminnan aloittamista tai laajentamista Venäjällä? Lehdestämme löydät vinkkejä siihen, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun suunnitelmat muuttuvat todeksi. Yksi Venäjälle etabloituneiden yritysten malliesimerkki on Nokian Renkaat, joka on juurruttanut Venäjälle menestyksellisesti sekä tuotannon että jakeluverkoston. Sivulta 6 alkaen voit tutustua toimitusjohtaja Kim Granin näkemyksiin Nokian Renkaiden Venäjä-tarinasta. ”Maassa maan tavalla, mutta unohtamatta omaa kulttuuria ja taustaa”, on Delores Interactive Training -kielikoulun toimitusjohtaja Diana Kaaderin neuvo suomalaisille Venäjälle lähtijöille (s. 30). Vaikka monilla aloilla Venäjällä selviytyy myös englannin kielellä, niin silti tie menestykseen ja venäläisten sydämiin, elämän ja kulttuurin ymmärtämiseen avautuu parhaiten kielen taitamisen kautta. Venäjällä liikesuhteet on hyvä varmistaa myös henkilöiden välillä – kun osaat edes vähän puhua venäjää, antaa se hyvät lähtökohdat luottamuksen syntymiselle. Kerromme tässä lehdessä myös ulkomaankomennukselle lähtijän haasteista ja siitä miten koko perhettä koskevaan muutokseen olisi hyvä valmistautua. Juttua varten haastattelimme KPMG:n ulkomaille lähtijöiden ja myös kotiin palaavien valmennuksia tekeviä asiantuntijoita Annika Varjosta ja Marianna Heiskaa. Venäjän toimintaympäristön arvaamattomuus askarruttaa monia, mutta toisaalta ison ja ostokykyisen naapurin mahdollisuudet houkuttavat. Maailmanpankin vertailussa (Doing Business 2012), jossa arvioitiin 183:n maan liiketoimintaympäristöä, Venäjä oli vaatimattomasti sijalla 120. Vertailun mukaan Venäjää paremman toimintaympäristön tarjoavat mm. Kiina, Turkki ja Meksiko. Eniten tuntuivat hiertävän rakennuslupiin, sähkön saamiseen ja tulliin liittyvät asiat. Kun SVKK kyseli kevään Venäjän-kaupan barometriin suomalaisyrityksiltä liiketoiminnan ongelmista, niin tullaus, byrokratia ja henkilökunnan löytäminen kipusivat kärkisijoille. Kun ongelmat ja riskit ovat tiedossa, niihin voi varautua jo liiketoimintasuunnitelmia tehtäessä. Toimintaympäristön erityispiirteiden tunteminen on välttämätön pohja menestykselliselle liiketoiminnalle. SVKK:n tehtävä on tarjota tietoa ja auttaa yrityksiä byrokratian viidakoissa. Monta harmia voi välttää, jos apuna on lainsäädännön tai muut viranomaiskäytännöt tunteva asiantuntija. Hyvää tukea ja hyödyllistä vertaistietoa saat myös SVKK:n verkostoitumistilaisuuksista. Jäsenyritystemme monipuolisiin verkostoitumismahdollisuuksiin panostamme jatkossa entistäkin enemmän. Aurinkoista kesää! Pirjo Peltola päätoimittaja 3 Poim intoja Suomen Venäjän edustustoihin uudet päälliköt U lkoasiainneuvos Hannu Himanen aloitti Moskovan suurlähetystön päällikkönä 1. toukokuuta. Himanen siirtyi Moskovaan Suomen pysyvästä edustustosta Genevestä, jossa hän työskenteli Suomen pysyvänä edustajana YK:ssa, WTO:ssa ja muissa Geneven kansainvälisissä järjestöissä vuoden 2008 syyskuusta lähtien. Ennen Geneveen siirtymistä Himanen oli ulkoministeriön hallinnollisista asioista vastaavana alivaltiosihteerinä viisi vuotta. Vuonna 1976 ulkoministeriöön tullut Himanen on palvellut aiemmin Suomen pääkonsulinvirastossa Leningradissa, New Delhin suurlähetystössä, Suomen pysyvässä YK-edustustossa New Yorkissa, Moskovan suurlähetystössä ja Wienin Etyk-edustustossa sekä suurlähettiläänä Jakartassa. Ulkoasiainneuvos Pirjo Tulokas aloittaa Pietarin pääkonsulaatin päällikkönä 1. syyskuuta. Tulokas siirtyy pääkonsuliksi Pietarin pääkonsulaatin kakkosvirkamiehen tehtävästä, jota hän on hoitanut vuodesta 2009.Vuonna 1996 ulkoministeriössä aloittanut Tulokas on työskennellyt aiemmin Suomen suurlähetystöissä Lontoossa ja Vilnassa sekä Suomen Nato-edustustossa Brysselissä. Ulkoasiainministeriö/EL/10.5.2012 Moskova laajenee 1. heinäkuuta Kuva Shutterstock M Moskovan lounainen alueliitos tapahtuu virallisesti 1. heinäkuuta. Venäjän suosituimmat radioasemat 2012 1. Russkoje radio 2. Europa Plus 3. Avtoradio 4. Majak 5. Radio Šanson 6. Radio Rossija 7. Dorožnoje radio 8. Radio Datša 9. Retro FM 10. Hit FM Moskovan ulkoraja ulottuu tuolloin Kalugan alueen rajalle saakka. Uusia alueita liitetään miltei 1 500 neliökilometriä. Uudelle alueelle kaavaillaan Venäjän suurinta aluerakentamisprojektia vuosikausiin. Rakentaminen pääsee varsinaisesti käyntiin vuonna 2013. Uusille alueille rakennetaan mm. asuntoja, yliopistokampuksia, kansainvälinen finanssikeskus ja matkailutoimintoja. Sinne siirtyvät myös kaikki keskushallinnon yksiköt. Aluelaajennus on jaettu kahteen osaan, jotka ovat Moskovan 11. ja 12. hallinnollinen suuralue. Niistä käytetään nimityksiä Novomoskovski ja Troitski. BBC/EL10.5.2012 Lähde: Wciom.ru SVKK:n uusi koulutusohjelma Yritystoiminnan aloittaminen Venäjällä käynnistyy elokuun lopulla. Katso tarkempi ohjelma sivulta 44. 4 Kuva Shutterstock Ilmoittaudu nyt! Venäläisten matkailu Suomeen kasvoi 28,6 % V enäläiset tekivät viime vuonna matkailutarkoituksessa 14,5 miljoonaa matkaa ulkomaille. Kasvua edellisvuoteen oli 15 prosenttia. Venäläisten matkailu väheni merkittävästi poliittisesti levottomiin arabimaihin sekä tsunamista ja ydinvoimalaonnettomuudesta kärsineeseen Japaniin. Suomi oli viime vuonna venäläisten neljänneksi suosituin ulkomaankohde noin 910 000 matkalla. Suomen-matkat kasvoivat edellisvuodesta 28,6 prosenttia. Tiedot perustuvat venäläisen matkailualan liiton RST:n (Rossijski sojuz turindustrii) selvitykseen. Vedomosti/EL/6.3.2012 Kuvernöörejä on vaihdettu urakalla M Vedomosti- lehden mukaan Sverdlovskin alueen kuvernööristä Aleksandr Mišarinista tuli toukokuussa kahdeskymmenes Kremlin tehtävistään tänä vuonna erottama aluejohtaja. Aluejohtaja on vaihtunut Uralilla sijaitsevan Sverdlovskin alueen lisäksi muun muassa Aleksandr Hudilainen Leningradin, Arkangelin, Murmanskin, Jaroslavlin, Volgogradin, Samaran, Moskovan, Primorjen (Vladivostok), Omskin ja Tomskin alueilla sekä Permin aluepiirissä ja Mordvan tasavallassa. ja viimeksi Karjalan tasavallan vt. kuvernööriksi nimitettiin Aleksandr Hudilainen. Nimitettyjen kuvernöörien toimikausi on viisi vuotta. Uuden lain mukaan kuvernöörit valitaan jatkossa suoralla kansanvaalilla. Ensimmäinen mahdollinen vaalipäivä on lokakuussa. Tuolloin on mahdollista valita kansanvaalilla kuvernöörit alueille, joilla nykyisten aluejohtajien virkakausi päättyy kesän ja loppuvuoden aikana. Vedomosti, RBK/EL/15.5.2012 10-vuotiaalle moskovalaistytölle patentti M 10-vuotiaasta moskovalaistytöstä Anastasia Rodiminasta on tullut Venäjän nuorin patentoija. Anastasia sai valtiollisen Rospatentin myöntämän patentin graafiseen painamiseen liittyvään metodiin. Keksintö syntyi sattumalta. Anastasia oli tekemässä graafisia vedoksia käyttäen tapaa, jossa painoväreillä tehdään ensin maalaus sileälle laatalle ja sen jälkeen maalatun laatan päälle asetetaan paperi, johon värit tarttuvat esimerkiksi prässiä käyttäen tai käsillä painellen. Anastasia kuitenkin unohti laatan päällyspapereineen auringonvaloon datšan kuistille. Kun hän tuli takaisin, värit olivat kuivuneet ja kiinnittyneet paperiin ainutlaatuisella tavalla. Anastasian isoisä auttoi tyttöä hankkimaan patentin tälle metodille. Ainakin yksi iso mainostoimisto on kiinnostunut teknologiasta, sukulaiset kertovat. Samoin keksinnöstä on kiinnostunut neurologinen sairaala, joka haluaisi käyttää menetelmää taideterapiassa. Tyttö itse sanoo, että hän aikoo tehdä siskonsa kanssa lapsille tarkoitetun pelin, jossa keksinnöllä on olennainen osa. Aikaisempi nuori patentoija Venäjällä oli 11-vuotias angarskilainen Vladislav Koren. Hän kehitteli uudentyyppisen autoradan. Moskovski Komsomolets/EL/9.5.2012 5 VIER A ANA Kim Gran Nokian Renkaat vauhdissa Venäjällä Teksti Pirjo Peltola • Kuva Nokian Renkaat Nokian Renkaiden etabloituminen Venäjälle on menestystarina ja malliesimerkki tuotannon sulauttamisesta venäläiseen toimintaympäristöön. Tarina alkoi jo yli sata vuotta sitten, silloin tosin myyntihittinä olivat Suomen Gummitehtaan kalossit, joita kaupiteltiin Pietarin herrasväelle. T änä päivänä Nokian renkaat on alansa markkinajohtaja Venäjällä ja myös suurin premium-renkaiden valmistaja. Tärkeimpiä tuotteita ovat henkilöautojen renkaat ja erityisesti talvirenkaat. – Nyt kun länsimaiset autot ovat lisääntyneet Venäjällä, niin talvirenkaat käyvät hyvin kaupaksi, vaikka Venäjällä ei olekaan lakisääteistä talvirengaspakkoa, kertoo Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Kim Gran. Nokian Renkaiden Venäjän valloitus perustuu hyvin vahvasti vuodesta 2000 alkaen yhtiötä luotsanneen Kim Granin visioon. – Kun tulin tähän hommaan noin 12 vuotta sitten, niin olin sitä mieltä, että Venäjä on ehdottomasti tulevaisuuttamme ja ryhdyimme tosissamme satsaamaan sinne. Siihen mennessä Gran oli jo perusteellisesti tutustunut itänaapurin rengasmarkkinoihin kierrettyään 90-luvun puolivälissä kaikki alan tehtaat, jotka Venäjältä löytyivät. Vaikka pohjatyöt oli tehty, niin oikeaa toimintamallia hakiessaan myös Nokian 6 Renkaat joutui jonkin verran maksamaan oppirahoja. – Harjoittelimme ja teimme kaikki ne virheet, jotka yleisesti liittyvät Venäjäntoimintaan, kunnes uskalsimme perustaa sinne oman tehtaan, Gran muistelee. Vsevoložkin tehtaan ensimmäinen vaihe valmistui 2005 ja sen tuotantokapasiteetti oli noin 4 miljoonaa rengasta vuodessa. – Olemme koko ajan laajentaneet ja rakentaneet vaiheittain lisää. Jo noin 2,5 vuotta ensimmäisen tehtaan rakentamisesta oli tarve rakentaa puolitoistakertaa isompi ja ajattelimme, että se riittäisi. Nyt on kulunut viitisen vuotta ja rakennamme jälleen. Tässä kolmannessa vaiheessa tuotantoa lisätään noin kuudella miljoonalla renkaalla. Muutaman vuoden takainen lama aiheutti rajun pudotuksen myös Nokian Renkaiden myyntiluvuissa. Gran kertoo, että kesti kaksi vuotta päästä takaisin entiselle tasolle. Tällä hetkellä kasvunäkymät ovat hyvät. Ohjaimet omiin käsiin Nokian Renkaiden etabloitumisen oppimisprosessiin kuuluivat muun muassa vuonna 2003 perustettu yhteisyritys, jolla oli tuotantoa Kirovissa ja Voronežissa, sekä osakkuus Jaroslavlin rengastehtaassa. – Näiden kokemusten jälkeen olemme olleet vahvasti sitä mieltä, että Venäjällä menestyy, kun pitää kaikki langat omissa käsissä. Paras toimintamalli on kokonaan itse omistettu yritys. Sen sijaan, että yrittää yhteistyrityksen kautta sovittaa yhteen eri yhtiöiden tavoitteita, on helpompi palkata omaan yritykseen venäläisiä ihmisiä ratkaisemaan ongelmia, joita kuvittelee mahdollisen partnerin ratkaisevan. Mielestäni yhteisyrityksessä partneri ei niinkään ratkaise ongelmia, vaan lisää niitä. Gran korostaa, että menestyksen avain Venäjällä on osaava venäläinen henkilökunta. Paikallinen henkilökunta on ollut myös se ratkaiseva ero, jolla Nokian Renkaat on saanut etumatkaa kilpailijoista. – Olemme palkanneet paikallista väkeä, antaneet heille riittävästi toimivaltaa ja resursseja sekä sen lisäksi auttaneet heitä kaikin tavoin onnistumaan. Paikalliset ihmiset tuntevat maan kulttuurin, ajatusmaailman ja byrokratian. He tietävät riskit ja osaavat suhteuttaa ne oikein. He osaavat parhaiten johtaa venäläistä organisaatiota, sillä he tietävät, miten asiat siellä toimivat ja miten ne tulee ratkaista, Gran selvittää. Granin mielestä toimintamalli, jossa lännestä lähetetään ” management ” johtamaan Venäjän toimintoja, on tuhoon tuomittu tai ainakin onnistumisen mahdollisuudet ovat heikommat kuin organisaation, jonka johtoon on löydetty hyviä paikallisia ihmisiä. Nokian Renkaiden Venäjän tehtaalla ei linjatehtävissä ole yhtään suomalaista, vaan käytännön johtaminen on täysin venäläisen johdon käsissä. Gran myöntää, että Nokian Renkailla oli myös paljon onnea henkilökunnan rekrytoinnissa. – Ensin löysimme tehtaalle hyvän vetäjän Andrei Pantioukhovin, joka on edelleenkin Venäjän toimintojemme johtaja. Hänen tuekseen keräsimme nuoria ihmisiä, joilla oli riittävä koulutustaso ja jotka kaikki olivat työskennelleet länsimaisessa yhtiössä. Itse asiassa suurin osa johtotiimistäm- 7 me on tullut Coca Colalta. Luoteis-Venäjän Coca Colan kakkosketjusta tuli meidän ykkösketjumme, Gran naurahtaa. Limonadiopit ovat Granin mukaan istuneet erittäin hyvin myös rengastehtaan toimintaan. – Olemme lähteneet siitä, että meillä ei ole opittavaa muilta rengasfirmoilta, vaan ihan muilta aloilta. Hakkapeliitta Village Yksi tärkeimmistä Nokian Renkaiden sitoutumisen osoituksista työntekijöitä ja venäläistä yhteiskuntaa kohtaan on ollut henkilökunnalle rakennettu Hakkapeliitta Village -asuinalue. Gran kertoo, että asia lähti kehittymään, kun hän sattumalta kuuli Putinin televisiopuheessaan mainitsevan, että asuntopula on Venäjän suurin sosiaalinen ongelma. – Jäin tätä miettimään. Seuraavana päivänä meillä oli Venäjällä johtoryhmän kokous ja kysyin siellä meidän ihmisiltä, miten työntekijämme asuvat ja onko asia oikeasti ongelma, Gran muistelee. Ideasta ryhdyttiin toimeen ja työntekijöiden asuinoloista tehtiin tutkimus, jonka mukaan tehtaan keski-iältään noin 28-vuotiaista työntekijöistä yli puolet asui joko vanhempien nurkissa tai muuten vaikeissa oloissa. – Ajattelimme, että jos jo tehtyjen noin 500 miljoonan investointien lisäksi rakennamme muutaman talon, niin se maksaa 8 noin 10 miljoonaa euroa, millä ei tässä kokonaisuudessa ole meille suurta merkitystä, mutta vaikutus, mikä lisäinvestoinnilla saadaan työnantajan imagoon ja henkilökunnan pysyvyyteen, on tosi tärkeä. Asunto-ohjelma on vankistanut Nokian Renkaiden asemaa myös viranomaisen silmissä ja tietenkin myös lisännyt työpaikan houkuttelevuutta. Nyt valmiina on noin 180 asuntoa ja rakenteilla on neljä uutta kerrostaloa. Asunnot ovat omistusasuntoja, jotka myydään henkilökunnalle omakustannushintaan. – Ohjelma on mahdollistanut monelle oman asunnon hankinnan, mikä olisi muuten ollut mahdotonta. Tätä on käytetty Venäjällä myös esimerkkinä siitä, miten länsimaisen yhtiön pitäisi siellä toimia. Hyvät suhteet kaikilla tasoilla Jotta Venäjällä menestyisi, on erittäin tärkeää pitää suhteet viranomaisiin kunnossa. Sen oppivat tietämään kaikkia, jotka Venäjän-kaupan parissa toimivat. Korruptiota ei ole saatu kitkettyä Venäjältä, mikä askarruttaa monia investointia harkitsevia. Granin mukaan eri tasoilla rakennettujen suhteiden ja verkostojen merkitys on erityisen ratkaisevaa siinä, että voi harjoittaa menestyksellistä liiketoimintaa puhtaasti ja laillisesti. Hyvät suhteet eivät rakennu pelkästään puheiden kautta, tarvitaan myös tekoja. Nokian Renkailla näitä tekoja ovat olleet panostukset työntekijöiden parempaan asumiseen, mutta ehkä vielä suurempaa myötämielisyyttä viranomaisissa on herättänyt kaupallinen toimintatapa. – Emme ole siellä vain ottamassa rahaa ulos, vaan jalostamme venäläisistä raakaaineista paikallisella työvoimalla ja osaamisella tavaraa, joka myydään kovaan hintaan ulkomaille, Gran selvittää. – Itse asiassa olemme suurin kestokulutushyödykkeiden viejä Venäjällä. Venäjän tehdas on ollut ihan alusta lähtien osa tuotantomme kokonaisrakennetta, eikä vain Venäjää varten, sillä puolet siellä valmistetusta tavarasta myydään länteen. Paikallisia resursseja laajalla rintamalla hyödyntävä toimintapa on antanut suhdetoiminnalle hyvät lähtökohdat. – Se tosiasia, että viemme paljon ulos, on luonut mahdollisuuden myös federaatiotason vaikuttamiseen, Gran lisää. Tehokas jakeluverkosto – Näemme itsemme enemmän kuluttajatavarayhtiönä kuin teollisuutena. Sanon usein, että toimimme Mac Donalds -mallilla. Haluamme toimia suoraan kuluttajapinnassa. Meille imago, brändi ja mielikuvat ovat äärettömän tärkeitä asioita. Vaikka yleisesti venäläisten kulutustavaroiden laatu ei ole kerännyt mainetta maailmalla, niin Gran vakuuttaa, että Made in Russia -leima autonrenkaissa, ei millään lailla näy ostokäyttäytymisessä. Laadun takeena on myös kansainvälisesti vahva brändi. – Se on vanhakantaista ajattelua. Myymme Venäjältä renkaita yli 50 maahan. Yhtä lailla pitäisi kysyä, missä Niken lenkkitossut on tehty. Maantieteellinen paikka ei ole oleellinen, vaan sillä on enemmänkin merkitystä, millainen on tehdas ja osaaminen ja miten toimintaa johdetaan. Venäjällä rengasmarkkinat ovat varsin kilpaillut, sillä läsnä ovat kaikki tunnetut rengasmerkit. Miten Nokian Renkaat on varmistanut markkinajohtajuuden? Riittävätkö siihen tehokas brändäys ja mielikuvamarkkinointi? – Vähemmän tunnettu toimintamme on jakeluverkostomme. Olemme ensimmäisenä rengasyhtiönä tuoneet Venäjälle oikean rengasliikkeiden ketjun. Kun aloitimme siellä, niin jakelutie oli todella huonosti kehittynyt. Renkaita myytiin toreilla. Nyt meillä on entisen Neuvostoliiton alueella Vianor-rengasketjumme liikkeitä jo 300:ssa kaupungissa, yhteensä noin 500 myymälää. Viime vuonna avasimme 60 uutta myymälää. Koko maan kattava jakeluverkosto on liiketoiminnallemme erittäin tärkeä, Gran painottaa. Renkaita Venäjällä kulutetaan myös jatkossa, sillä Granin arvion mukaan Venäjällä myydään tänä vuonna noin kolme miljoonaa autoa. Määrä on kuusinkertainen verrattuna Pohjoismaiden automyyntiin. Myös Venäjän autoteollisuus vahvistuu jatkuvasti. Gran toteaa, että kymmenestä myydyimmästä automerkistä jo yhdeksän valmistetaan Venäjällä. Tällä hetkellä yksi iso Venäjä-liiketoimintoihin vaikuttava asia on Venäjän WTO-jäsenyyden toteutuminen. Miten se vaikuttaa Nokian Renkaiden toimintaan? – Tällä hetkellä tuontirenkaille on 20 prosentin tulli, mikä putoaa vaiheittain seuraavan viiden vuoden aikana 10 prosenttiin, eli noin kaksi prosenttia vuodessa. En näe sillä mitään varsinaista vaikutusta meidän bisnekseemme. Käytännössä tulli on ollut siellä suojaamassa vanhaa perinteistä venäläistä rengasteollisuutta kiinalaisia vastaan, ei meitä, Gran selvittää. Talouden nopeat käänteet Vaikka edellinen talouskriisi jarrutti tuntuvasti myös Nokian Renkaiden vauhtia Venäjällä, niin toimitusjohtaja tuntuu suhtautuvan näihin talouden usein jyrkkiinkin vaihteluihin varsin tyynesti. – Ei voi odottaa, että Venäjän kehitys olisi hitaasti ja tasaisesti kasvava viiva. Siellä mennään joko lujaa ylöspäin tai lujaa alaspäin. Kun lähtee Venäjälle, niin pitää varautua siihen, että oma bisnesmalli ja toimintapa kestävät sekä nousun että pudotuksen. Gran näkee, että erilaiset kriisitilanteet voivat avata bisnekselle myös uusia mahdollisuuksia. – Olen omalle väellemme puhunut siitä, että kun tulee pudotus, niin silloin on parasta aikaa olla aktiivinen. Moni yritys tekee sen virheen, että lähtee pakoon juuri silloin, kun markkinat avautuvat. Ainakin meille erilaiset kriisitilanteet kuten vuoden 1998 devalvaatio ja edellinen talouskriisi ovat olleet aikaa, jolloin olemme erityisen paljon vahvistaneet asemaamme. Kun muut ovat olleet passiivisia, niin me olemme jatkaneet toimintaamme, mikä on antanut mahdollisuuden kehittyä. Gran harmittelee, että yritykset toimivat usein lyhytjännitteisesti. Ne lähtevät naapurimaan markkinoille suuren innostuksen vallassa, mutta heti kun tulee pudotus, niin petytään ja vetäydytään markkinoilta. Liian usein näihin varsin ennustettaviin riskeihin ei ole varauduttu henkisesti eikä toimintamallissa. – Joka tapauksessa pudotus tulee keskimäärin kaksi kertaa 10 vuodessa. Pitäisi vain ymmärtää, että kokonaispakettiin kuuluvat hyvät ja huonot ajat. Venäläiset asiakkaat, rahoitus ja kaikki muu bisnekseen liittyvä ovat aika sekaisin pudotusvaiheessa. Juuri silloin pitäisi pystyä tukemaan omia verkostojaan ja asiakkaitaan, eikä hylätä niitä. Yritys tekee itsemurhan, kun yrittää puristaa kivestä rahaa silloin, kun sitä ei ole. Kun malttaa mielensä, saattaa hyvinkin luoda henkilökohtaisen ja kestävän suhteen, joka on Venäjällä erityisen tärkeää, Gran tykittää. H SERTIFIOIN TI JA TULLAUS Tu lliliiton sertifikaatit Sertifiointi Kazakstaniin Sertifiointi Venäjällä Sertifiointi Valko-Venäjälle ja Ukrainaan Selvitäm m e vaad ittavat asiapaperit vientiä, käyttöönottoa ja myyntiä varten sekä hoid am m e tarvittavat sertifikaatit ja asiapaperit. Ota yhteyttä! Markinvest Oy Lahti +358 (0)3 752 1810 E-m ail pekka.peltonen@m arkinvest.fi w w w .markinvest.fi w w w .gost-r.fi 9 Talous Venäjän-kaupan barometri Suomen vienti Venäjälle kasvoi alkuvuonna 13 % – vienti Saksaan ja Ruotsiin laski 12 % keskisuuret yritykset pärjäsivät aikaisempaa paremmin, mutta suurilla yrityksillä kasvu niin viennissä kuin Venäjän-liiketoimissa sakkasi. evään barometritulokset osoittavat, että vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä kasvoivat maltillisesti tai pysyivät ennallaan. Tämä koskee kaikkia toimialoja paitsi teollisuutta, jossa kasvu on sakannut jo jonkin aikaa. Tulevaisuudelta odotetaan positiivista kehitystä ja maltillista kasvua, joka perustuu ostovoiman maltilliseen kasvuun Venäjän talouskasvun myötä. Haasteista tullaus ja Venäjän liiketoimintaympäristön byrokraattisuus ovat pysyneet suurimpina ongelmina. Henkilöstön rekrytointi on noussut kolmanneksi suurimmaksi haasteeksi. Investoinnit Venäjälle noudattavat vanhaa kaavaa: neljännes on investoinut, kolmannes aikoo investoida. Uutena kysymyksenä barometrissä oli yritysten liiketoiminnan tavoitteet seuraavalle vuodelle. Suurin osa hakee myynnin kasvua Venäjällä tapahtuvassa liiketoiminnassa ja viennissä. Vienti Venäjälle viimeisten 6 kk aikana ja viennin haasteet (206 vastaajaa) K MITEN ON MENNYT? ETalvella ja alkukeväällä vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä olivat pääsääntöisesti positiivisia, sillä kasvua oli viejistä 39 prosentilla ja liiketoimintaa Venäjällä harjoittavista 48 prosentilla vastaajista. Status quo oli syksyyn verrattuna aavistuksen verran suurempaa, sillä viejistä 49 prosentilla ja Venäjällä toimivista yrityksistä 39 prosentilla bisnes oli pysynyt ennallaan. Palvelualat pärjäsivät parhaiten, kaupan alalla liiketoiminta Venäjällä enemmistölle kasvoi, mutta teollisuudessa molemmissa toimintamuodoissa kasvu laski. Pienet ja 10 Yleiskuva viennistä Venäjälle on positiivinen: 39 prosentilla se on kasvanut ja 49 prosentilla pysynyt entisellään. Palvelualoilla kehitys on ollut parasta kun taas teollisuudessa viennin kehitys heikkeni. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ollut havaittavissa suuria muutoksia, suurilla yrityksillä sen sijaan oli ongelmia. Tullaus on pitänyt ykköspaikkansa haasteiden joukossa, se kiusaa eniten teollisuuden yrityksiä. Byrokratia, josta kärsii eniten kaupan ala, on pysynyt toisella sijalla. Kolmanneksi suurimmaksi ongelmaksi on noussut kuljetus ja logistiikka, joissa ongelmia koki 13 prosenttia vastaajista. Liiketoiminta Venäjällä viimeisten 6 kk aikana (175 vastaajaa) Yleisesti ottaen liiketoiminnassa Venäjällä ei tapahtunut suurta muutosta syksyyn verrattuna. Vajaalla puolella liiketoiminnassa on ollut kasvua ja 39 prosentilla liiketoiminta on pysynyt entisellään. Kaupan ja palveluiden aloilla liiketoiminta on kehittynyt parhaiten, mutta teollisuudessa alamäki on jatkunut syksystä 2010. Samoin kuin viennissä, tullaus on liiketoiminnassa Venäjällä suurin ongelma. Toiseksi eniten yrityksiä vaivaa byrokratia, erityisesti kaupan alalla. Henkilökunnan löytäminen on noussut kolmanneksi suurimmaksi haasteeksi, erityisesti kaupan alalla; syksystä 2011 sen osuus on noussut 9 prosentista 18 prosenttiin. MITKÄ OVAT ODOTUKSET? ELähitulevaisuuden odotukset viennin ja liiketoiminnan kehittymiselle ovat syksyyn verrattuna kasvaneet voimakkaasti, vaikka suurin osa vastaajista kallistuukin maltillisen kasvun puoleen. Supistumista odottaa harva. Odotukset ovat positiiviset kaikilla toimialoilla, mutta erityisesti liiketoimintaa Venäjällä harjoittavilla kaupan alan yrityksillä. Pienet ja keskisuuret yritykset odottavat kasvua niin viennissä kuin liiketoiminnassa Venäjällä. Teollisuusyritysten odotukset ovat vahvimmat Venäjän liiketoiminnassa ja viennissä odotukset ovat syksyn 2011 tasolla. Viennin kehittyminen Venäjälle (206 vastaajaa) Lähitulevaisuuden näkymät ovat aikaisempaa valoisammat: 64 prosenttia vastaajista odottaa kasvua ja 29 prosenttia uskoo viennin pysyvän nykyisellä tasolla. Kasvuodotukset ovat positiiviset kaikilla aloilla. Teollisuuden odotukset ovat kovimmat, palvelualoilla ollaan myös varsin optimistisia, kun taas kaupan ala on maltillisempi. Enemmistö pienistä ja keskisuurista yrityksistä odottaa vientinsä kasvavan, mutta suuret yritykset ovat varovaisia. Liiketoiminnan kehittyminen Venäjällä (175 vastaajaa) Odotukset Venäjällä tapahtuvan liiketoiminnan kasvulle ovat vientiä optimistisemmat: kasvua odottaa 69 prosenttia vastaajista. Optimistisuuden kasvu selittyy sillä, että 15 prosenttia enemmän vastaajista kuin syksyllä odottaa liiketoiminnan kasvavan jonkin verran ja supistuvaa liiketoimintaa odottaa enää harva (3 prosenttia). VENÄJÄN TALOUS (300 vastaajaa) EViennin ja liiketoiminnan valoisat kasvuodotukset perustuvat pitkälti Venäjän talouden kasvuodotuksiin, jotka ovat nousseet merkittävästi syksystä 2011. Toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta kasvun odotetaan kuitenkin olevan maltillista. 71 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että Venäjän talous kasvaa jonkin verran. INVESTOINNIT VENÄJÄLLE (300 vastaajaa) EUus- ja lisäinvestointeja Venäjälle on tehnyt reilu neljännes vastaajista. Joka kolmas suunnittelee tulevia investointeja. Toteutuneet uus- ja lisäinvestoinnit 26 prosenttia vastaajista on tehnyt uus- tai lisäinvestointeja Venäjälle viimeisen puolen vuoden aikana, 17 prosenttia tytäryritykseen, 5 prosenttia tuotantolaitokseen, 3 prosenttia myymälään ja 3 prosenttia yhteisyritykseen. Investointeja on tehnyt kaikilla toimialoilla 25–28 prosenttia vastaajista. Suuret yritykset ovat investoineet eniten: 38 prosenttia vastaajista (pienistä yrityksistä 23 prosenttia ja keskisuurista 25 prosenttia). Aiotut uus- ja lisäinvestoinnit 28 prosenttia vastaajista aikoo tehdä uusja lisäinvestointeja seuraavien kuuden kuukauden aikana. 21 prosenttia harkitsee tytäryhtiön perustamista, 4 prosenttia sekä tuotantolaitokseen että yhteisyritykseen sijoittamista. Myymälään aikoo sijoittaa 2 prosenttia. Palvelualat (32 prosenttia vastaajista) ja suuret yritykset (36 prosenttia vastaajista) ovat jonkin verran muita innokkaampia perustamaan tytäryrityksiä. YRITYSTEN TAVOITTEET SEURAAVILLE 12 KUUKAUDELLE (300 vastaajaa) EKysyttäessä yrityksiltä näiden liiketoiminnan tavoitteista seuraavalle vuodelle, odotetusti ykköseksi nousee myynnin lisäys nykyisillä toiminta-alueilla. Palvelualat ja pienet yritykset ovat kärjessä. Vientiä haluavat lisätä erityisesti teollisuus- ja keskisuuret yritykset. Kannattavuuden kasvua hakevat kaupan alan yritykset ja suuryritykset. Alueellinen laajentuminen kiinnostaa suuria yrityksiä ja kauppaa. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Mirja Tiri, puh. 050 433 8168 Tutkimuksen taustatietoja: Barometri-tutkimus suoritettiin Suomessa maalis-huhtikuun vaihteessa 2012. Tutkimuksen suoritti Taloustutkimus Oy. Kyselyyn vastasi 300 yritysedustajaa, joista 96 % edusti päällikkö- ja johtajatasoa, 3 % toimihenkilöitä. Vastaajien toimialoista 60 % oli teollisuuden ja rakentamisen, 29 % palvelu-, suunnittelu- ja logistiikka-alojen ja 11 % kaupan alan edustajia. Vastaajista 58 % oli pieniä alle 50 hengen yrityksiä, 23 % keskisuuria (51–249 työntekijää) ja suuria (yli 250 työntekijää) oli 19%. RUSSIA CONSULTING Interim Management Accounting Tax HR Office IT 11 TALOUS Millainen on Venäjän talouden tila? Teksti Seija Lainela, Suomen Pankki, Bofit V enäjän valtiontalous on suhteellisen hyvässä kunnossa. Valtiolla on vain vähän velkaa – julkisen velan suhde BKT:hen on noin 10 %. Lisäksi federaatiobudjetti on ollut ylijäämäinen vuodesta 2000 lähtien lukuun ottamatta taantuman aiheuttamia vajeita vuosina 2009 ja 2010. Hyvään tilanteeseen ovat vaikuttaneet paitsi Venäjän harjoittama tiukka budjettipolitiikka myös 2000-luvulla poikkeuksellisen nopeasti kasvaneet energiaverotulot. Energiaverotulot ovat toisaalta myös ongelmallisia. Raakaöljyn ja maakaasun tuotannosta ja viennistä kannettavat verot muodostavat nykyään jo noin puolet federaatiobudjetin tuloista. Näiden verojen suuruus riippuu energian kulloisestakin maailmanmarkkinahinnasta, joka voi vaihdella voimakkaastikin. Seurauksena myös federaation budjettitulot voivat vaihdella huomattavasti. Jos öljyn hinta alenee, se näkyy valtion tuloissa lähes välittömästi. Hallitus on tämän vuoksi 2000-luvun alusta aina viime vuosiin asti harjoittanut erittäin maltillista budjettipolitiikkaa ja kasvattanut budjettimenoja paljon tulojen kasvua hitaammin. Maltillisen budjettipolitiikan peruspilarina on ollut vararahastojen kerääminen verotulojen vaihteluita tasaamaan. Budjetin ulkopuoliseen vararahastoon alettiin vuodesta 2004 lähtien siirtää energiaverotuloja siltä osin kuin raakaöljyn maailmanmarkkinahinta ylitti tietyn normaalitasona pidetyn hinnan. Myöhemmin rahasto jaettiin kahtia reservirahastoon ja kansallisen hyvinvoinnin rahastoon. Reservirahastoon kerättiin varoja käytettäväksi budjetin 12 menojen kattamiseen niinä vuosina, kun raakaöljyn hinta on alhaalla. Rahastoa kartutettiin aina siihen asti, kunnes sen suuruus oli 10 % BKT:stä. Tämän jälkeen budjettiylijäämillä alettiin kartuttaa ns. kansallisen hyvinvoinnin rahastoa, johon kerätään varoja pitkän tähtäimen tarvetta varten mm. tulevaisuuden eläkemenoja rahoittamaan. Vararahasto käyttöön Vuonna 2008 maailmantalous ajautui taantumaan ja raakaöljyn hinta romahti. Tämä romahdutti myös Venäjän energiaverotulot ja budjetti kääntyi alijäämäiseksi vuosina 2009 ja 2010. Alijäämien suuruus ko. vuosina oli 6 % ja 4 % bruttokansantuotteesta. Reservirahaston varojen avulla budjetin alijäämät pystyttiin rahoittamaan ilman, että valtio merkittävästi velkaantui tai että menoja olisi tarvinnut karsia. Päinvastoin, valtion käynnistämät elvytystoimet lisäsivät budjetin menoja. Reservirahaston arvo oli huipussaan vuoden 2008 kesällä noin 143 mrd. dollaria, josta se väheni vuoden 2010 loppuun mennessä noin 25 mrd. dollariin sitä mukaan kun varoja siirrettiin budjettiin. Reservirahastoa alettiin kartuttaa uudelleen vuoden 2012 alussa, jolloin sinne siirrettiin vuoden 2011 budjettiylijäämiä. Maaliskuun 2012 lopussa reservirahastossa oli varoja 62 mrd. dollaria eli noin 3 % BKT:stä. Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varoja ei taantuman aikana käytetty budjettimenojen rahoittamiseen, mutta niitä sijoitettiin pitkäaikaisiksi talletuksiksi Venäjän pankkisektorille. Muutoin vararahastojen varat on sijoitettu ulkomaille vähäriskisiin kohteisiin periaatteessa samalla tavoin kuin Venäjän valuuttavaranto. Kansallisen hyvinvoinnin rahastossa oli maaliskuun 2012 lopussa 90 mrd. dollaria. Budjettipolitiikka kevenee Kasvaneiden öljytulojen vaurastettua Venäjää budjetin menoja alettiin lisätä aiempaa nopeammin 2000-luvun puolivälin jälkeen. Erityisesti menoja suunnattiin sosiaalisesti tärkeisiin kohteisiin kuten matalapalkkaalojen palkankorotuksiin ja eläkkeiden nostoon. Vuoteen 2008 mennessä federaatiobudjetin menot olivat kasvaneet niin, että niiden osuus BKT:stä oli 18 %. Seuraavana vuonna budjettimenojen BKT-osuus oli suurimmillaan, mihin osaltaan vaikutti taantuma-ajan BKT:n pudotus. Vuonna 2011 federaatiobudjetin menojen suhde BKT:hen supistui runsaaseen 20 prosenttiin. Koko julkisen sektorin eli federaatioja aluebudjettien sekä sosiaalirahastojen yhteenlasketut menot olivat noin 37 % BKT:stä. Osuus on kansainvälisessä vertailussa lähellä OECD-maiden runsaan 40 prosentin keskiarvoa. Vuodesta 2012 lähtien budjetin menoja kasvatetaan jälleen, mihin osin ovat olleet syynä maaliskuun 2012 presidentinvaalit. Tällä kertaa menonlisäykset koskevat paitsi sosiaalimenoja myös puolustussektoria. Vaalien alla tuleva presidentti Vladimir Putin lupasi seuraaville vuosille vielä enemmän menojen lisäyksiä erityisesti matalapalkka-alojen palkankorotuksiin. Vaikka valtiontalouden lyhyen tähtäimen tila on hyvä ja budjetin ennustetaan olevan kuluvana vuonna viime vuoden tapaan ylijäämäinen (ylijäämän suuruus oli mukaan. Finanssiministeriö ehdottaa, että rahastoihin siirretään öljyn, öljytuotteiden ja maakaasun tuotanto- ja vientiverotuloja siltä osin kuin öljyn hinta on korkeampi kuin maailmanmarkkinoiden viimeisten kymmenen vuoden keskihinta. Jos hinta on tätä alempi, ei rahastoa kartuteta. Urals-öljyn viimeisten 10 vuoden keskihinta on 61 dollaria tynnyriltä. Jos rahastointiperiaatetta alettaisiin soveltaa tällä hinnalla ensi vuoden budjetista lähtien, merkitsisi se menojen leikkausta lähes puoleen tämänvuotisesta. Siksi finanssiministeriö ehdottaa, että seuraavat kolme vuotta ovat siirtymäaikaa, jolloin vararahastoihin ohjataan pienempi osa tuloista (esim. ensi vuonna rahastoihin siirrettäisiin verotulot öljyn hinnan 102 dollaria ylittävältä osalta). 30 25 20 15 Lähde: Venäjän finanssiministeriö 10 5 0 -5 -10 1997 1999 2001 2003 Tulot 2005 Menot 2007 2009 2011 Jäämä Federaatiobudjetin tulot, menot ja ylijäämä, %/BKT, 1997–2011 Lähde: Bloomberg ja Venäjän finanssiministeriö Perimmäinen kysymys: talouden uudistaminen Urals-öljyn hinta (vasen akseli) ja vararahastojen arvo (oikea akseli), 2004–2012 viime vuonna 0,8 % BKT:stä), on julkisten menojen kasvattaminen tehnyt budjetista entistä herkemmän kansainvälisten suhdanteiden vaihteluille. Federaation kuluvan vuoden budjetti on tasapainossa, jos venäläisen Urals-raakaöljyn vuoden hintakeskiarvo on 117 dollaria tynnyriltä eli korkeampi kuin koskaan aiemmin historiassa. Urals-öljyn toteutunut hinta on alkuvuonna ollut 117 dollarin tienoilla. Tavoitteena tasapaino Finanssiministeriön arvion mukaan federaation budjetti on alijäämäinen vuosina 2013 ja 2014, sillä raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan ei odoteta pysyvän nykyisellä korkealla tasollaan. Ministeriö 140 Urals, USD/tynnyri Urals on laskenut, että raakaöljyn 10 dollarin hinnanmuutos muuttaa budjetin tuloja 600 miljardilla ruplalla (15 mrd. eurolla). Viime vuonna budjetin tulot olivat 11 400 mrd. ruplaa (290 mrd. euroa) ja menot 11 000 mrd. ruplaa (282 mrd. euroa). Uuden presidentin Vladimir Putinin valtiontaloutta koskevien tuoreiden linjausten mukaan federaatiobudjetti on tasapainotettava vuoteen 2015 mennessä. Vaatimus on erittäin kova, kun otetaan huomioon raakaöljyn hintakehityksen epävarmuus ja viimeaikaiset lupaukset budjettimenojen kasvattamisesta. Menokurin vahvistamiseksi ollaan palaamassa vararahastojen säännönmukaiseen kartuttamiseen, mutta uudenlaisten periaatteiden Rahastot, mrd. USD 250 Hallitus ei ole yksimielinen rahastojen kartuttamisperiaatteesta, ja talousministeriö on ehdottanut kevyempää periaatetta kuin finanssiministeriö. Itse asiassa vastakkain on kaksi erilaista talouden kehittämislinjausta, ja kysymys on siitä, millaisella politiikalla voidaan parhaiten ajanmukaistaa Venäjän talouden rakenteita ja nopeuttaa talouden kasvua. Vuosien 2008–2009 taantuman seurauksena hallituksen piirissä alettiin vakavasti pohtia keinoja talouden energiariippuvuuden vähentämiseksi ja kasvun uusien lähtökohtien löytämiseksi. Talousministeriö kannattaa linjaa, joka sallisi vuotuiset budjettivajeet, joiden suuruus on enintään 2 % BKT:stä, sekä julkisen velan kasvun enintään 25 prosenttiin BKT:stä. Ministeriön mukaan tällainen politiikka mahdollistaisi talouden rakenneuudistusten rahoittamisen ja saisi aikaan talouskasvun pysymisen runsaassa neljässä prosentissa. Finanssiministeriön kanta on, että valtiontalouden tasapaino on ensimmäinen edellytys talouden kehittymiselle ja että julkista velkaa ei ole syytä kasvattaa yli 15 prosentin BKT:stä. Talousministeriön mukaan tällainen linja johtaisi BKT:n hitaampaan, runsaan kolmen prosentin vuosikasvuun sekä siihen, että kaikkia uuden presidentin lupaamia menolisäyksiä ei voitaisi toteuttaa. Selvyyttä politiikkalinjauksiin saadaan, kun uusi hallitus on muodostettu ja sen ohjelma hahmottunut. H 13 talousuutisia Suomen ja Venäjän välinen kauppa vuonna 2011 senttia vuoden 2008 tasosta, kun puolestaan tuonnin arvo Venäjältä oli jo noin 10 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2008. Eron taustalla on öljyn hinnan nousu ja se, että öljy yksistään vastaa lähes kahta kolmasosaa tuonnista Venäjältä Suomeen. Tuonnissa Venäjän osuus nousi energiatuonnin ansiosta lähes viidennekseen koko tuonnista. Merkittävimmät vientituoteryhmät Venäjälle Rahamääräisesti mitattuna Suomen tärkeimmät vientituoteryhmät Venäjälle vuonna 2011 olivat suuruusjärjestyksessä paperituotteet, lääkevalmisteet, yleiskäyttöiset teollisuuskoneet, eri toimialojen erikoiskoneet, tietoliikennevälineet, muut sähkökoneet ja -laitteet, kivennäisöljyt ja -tuotteet, valmistamattomat muovit, maitotaloustuotteet ja munat, moottoriajoneuvot sekä rauta ja teräs. Muiden ryhmien vienti kasvoi jonkin verran vuodesta 2010, mutta tietoliikennevälineiden vienti laski ja raudan ja teräksen vienti suorastaan romahti. Maantietransitossa hienoista kasvua Kuva Stora Enso Suomen kautta maanteitse Venäjälle kuljetetun transitotavaran määrä nousi vuonna 2011 lähes 2,2 miljoonaan tonniin eli viisi prosenttia edellisvuotista suuremmaksi. Koneiden, laitteiden ja tekstiilien kuljetukset lisääntyivät, mutta elintarviketransito väheni. Transitokuljetusten arvoksi on arvioitu 20,7 miljardia euroa eli viidennes enemmän kuin vuonna 2010. Jälleenvienti Venäjälle vähenee edelleen A Vuonna 2011 Suomen vienti Venäjälle jatkoi elpymistä talouskriisin aiheuttamasta rajusta pudotuksesta. Venäjä oli Suomen kolmanneksi suurin vientimaa Ruotsin ja Saksan jälkeen, ja sen osuus Suomen kokonaisviennistä oli runsas yhdeksän prosenttia. Vienti Venäjälle on kuitenkin elpynyt melko hitaasti, kun samaan aikaan tuonti Venäjältä on noussut nopeasti. Viime vuonna Suomen viennin arvo Venäjälle oli vain noin 70 pro- Muualla kuin Suomessa valmistettujen, mutta Suomesta Venäjälle vietyjen tavaroiden osuus Suomen viennistä Venäjälle oli ennen taantumaa suurimmillaan suunnilleen kolmannes. Taantuman aikana osuus putosi alle viidennekseen ja on sen jälkeen yhä laskenut. Vuonna 2010 jälleenviennin osuudeksi on arvioitu 14–15 prosenttia, ja ennakkotietojen perusteella jälleenvienti jää vuonna 2011 tätäkin pienemmäksi, noin 13–14 prosenttiin. Lähteet: Tullihallitus, CEMAT, UM Medvedev linjasi pääministerikautensa tavoitteet A Virkakauttaan lopetteleva presidentti Medvedev teki yhteenvedon kautensa onnistumisista ja linjasi ensisijaiset tavoitteet tulevalle hallitukselle ja pääministerikaudelleen. Medvedev puhui presidentin alaiselle neuvoa antavan neuvoston laajennetulle kokoonpanolle huhtikuun lopussa. Suurimmaksi presidenttikautensa 2008–2012 saavutukseksi Medvedev nimesi talouskriisiin ensimmäisen aallon seurauksista selviytymisen niin, että työttömyys on nyt kriisiä edeltävällä 6,5 %:n tasolla, inflaatio on 14 laskenut 4 %:iin, teollisuustuotanto elpynyt ja BKT:n kasvu vakiintunut 4 %:iin. Medvedev nimesi seitsemän konkreettista tavoitetta tulevalle hallitukselle ja itselleen pääministerinä: 1. nostaa venäläisten odotettua elinikää vähintään neljällä vuodella seuraavan kuuden vuoden aikana, 2. vähentää alle minitoimeentulolla elävien perheiden määrä pysyvästi alle 10 prosenttiin, 3. nostaa Venäjä liiketoiminnan helppoutta mittaavassa luokituksessa sijalta 120 sijalle 40, 4. luoda 25 miljoonaa uutta työpaikkaa ja alentaa työttö- myys 5 prosenttiin, 5. venäläisille perheillä on oltava mahdollisuus parantaa asumisolojaan vähintää 15 vuoden välein, 6. nostaa viisi venäläistä yliopistoa maailman sadan parhaan oppilaitoksen listalle, 7. nostaa Venäjä maailman kymmenen parhaan joukkoon sähköisten teknologioiden käytössä kaikilla aloilla. Valta Venäjällä vaihtuu virallisesti 7. toukokuuta, kun Putin aloitti presidenttikautensa. /RG,Kommersant/VS/25.4.2012 Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Siperian ja Kaukoidän luonnonvarat presidentin alaiselle valtionyhtiölle? Siperian ja Kaukoidän kehittämiseksi on suunnitteilla uusi valtionyhtiö, kertoo Kommersant-lehti. Talouskehitysministeriö esittää, että 16 aluetta* eivät olisi enää tietyiltä osin federaation lakien alaisia. Muutoksia tehtäisiin muun muassa kaivannaisia, metsiä, maankäyttöä, kaupunkirakentamista, kansalaisuutta ja työsuhteita sääteleviin lakeihin, jotta näille alueille voitaisiin luoda oma, investointeja houkutteleva lainsäädäntö. Valitut alueet kattavat 60 prosenttia Venäjän pinta-alasta ja useat alueet ovat luonnonvaroiltaan rikkaita. Talouskehitysministeriön esityksen mukaan uudelle Siperian ja Kaukoidän kehittämisyhtiölle annettaisiin valtuudet jakaa esim. luvat luonnonvarojen käyttöön. Valtionyhtiö olisi suoraan presidentin alainen eivätkä muut valtion organisaatiot tai viranomaiset voisi puuttua sen toimintaan. /Kommersant/VS/24.4.2012 Wikipedia A *Uuden valtionyhtiön alaisuuteen kaavaillut alueet: Altain, Burjatian, Sahan (Jakutian), Tuvan ja Hakassian tasavallat, Taka-Baikalian, Kamtšatkan, Krasnojarskin, Primorjen, Hababarovskin ja Amurin aluepiirit, Amurin, Irkutskin, Magadanin ja Sahalinin alueet, Juutalaisten autonominen alue sekä Tšukotkan autonominen piirikunta. Säästöjä yli 70 %:lla venäläisistä Venäjän talouskehitysministeriö nosti öljyn hinta-arviota A Venäjän talouskehitysministeriö arvioi venäläisen Urals-öljyn keskihinnaksi tänä vuonna 115 dollaria barrelilta. Arviota on nostettu aikaisemmasta viidellä dollarilla. Talouskehitysministeri Elvira Nabiullinan mukaan maan öljyntuotanto pysyttelee seuraavat 20 vuotta sillä tasolla, mitä se oli vuonna 2011. Vuosina 2000–2007 Venäjän öljyntuotanto kasvoi 52 prosenttia. Venäjän tulee lisätä merkittävästi muiden kuin raaka-aineiden vientiä, Nabiullina sanoo. Mikäli talous perustuu jatkossakin yhtä voimakkaasti raaka-aineisiin, Venäjän talouskasvu jää 2–3 prosentin tasolle vuodessa. Hän huomauttaa lisäksi, että öljyntuotantoon liittyvät menot ovat kasvussa. /Expert/EL/4.4.2012 A Niiden venäläisten määrä, joilla on säästöjä, on nyt korkeimmalla tasolla viimeiseen 20 vuoteen, selviää Romirtutkimuslaitoksen kyselystä. Säästöjä on nyt 72 prosentilla väestöstä (vähintään 18-vuotiaat). Heistä yli 80 prosenttia säilyttää säästöjään vain ruplina. Tutkimuslaitoksen mukaan tulos kertoo siitä, että taloustilanne Venäjällä on parantunut. Kun vielä muutama vuosi sitten kyselyissä oli tapana valittaa omaa vaikeata taloustilannetta, Romirin mukaan tällainen periaatteellinen vastaaminen on nyt vähentynyt. Säästöjen sijoittaminen asuntoon on vähentynyt merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Asunnon ostamisen säästöjensä säilyttämismielessä näkee parhaana vaihtoehtona nyt 35 prosenttia venäläisistä, kun vastaava luku oli 50–60 prosenttia vielä 4–10 vuotta sitten. Kiinteistöt ovat suosituimpia hyvätuloisten miljoonakaupungeissa asuvien alle 35-vuotiaiden keskuudessa. Pankkisäästämisen suosio (nyt 34 pro- senttia) on kasvanut asuntosijoittamisen suosion laskiessa. Kyselyyn vastanneista 15 prosenttia näkee parhaimmaksi sijoittaa säästöt omaan liiketoimintaan ja viisi prosenttia osakkeisiin. /Romir.ru/ EL/10.4.2012 15 talousuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Venäjän uusi hallitus A Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti 21. toukokuuta ukaasin Venäjän uuden hallituksen kokoonpanosta. Pääministerinä toimii Dmitri Medvedev ja ensimmäisenä varapääministerinä Igor Šuvalov. Varapääministereitä on kuusi: Arkadi Dvorkovitš, Vladislav Surkov, Olga Golodets, Dmitri Kozak, Dmitri Rogozin ja Aleksandr Hloponin. Hallituksessa on pääministerin lisäksi 21 ministeriä: finanssiministeri Anton Siluanov, ulkoasiainministeri Sergei Lavrov, puolustusministeri Anatoli Serdjukov, oikeusministeri Aleksandr Konovalov, teollisuus- ja kauppaministeri Denis Manturov, talouskehitysministeri Andrei Belousov, liikenneministeri Maksim Sokolov, energiaministeri Aleksandr Novak, maatalousministeri Nikolai Fjodorov, aluekehitysministeri Oleg Govorun, sisäasiainministeri Vladimir Kolokoltsev, hätätilaministeri Vladimir Putškov, ympäristöministeri Sergei Donskoi, kulttuuriministeri Vladimir Medinski, opetus- ja tiedeministeri Dmitri Livanov, urheiluministeri Vitali Mutko ja viestintäministeri Nikolai Nikiforov. Uudessa hallituksessa on myös edelliseen hallitukseen verrattuna neljä uudennimistä postia, joita hoitavat Kaukoidän kehitysministeri Viktor Išajev, työ- ja sosiaalikehitysministeri Maksim Topilin, terveydenhuoltoministeri Veronika Skvortsova sekä tiedotus- ja avoin hallitus -ministeri Mihail Abyzov. Vedomosti/EL/21.5.2012 Gazpromille ei lupaa kaasun hinnan lisäkorotuksiin Barentsinmeren kaasuhanke siirtymässä vuoteen 2013 A A Venäjän hallituksen aiemman päätöksen mukaisesti kuluttajille suunnatun kaasun hinta nousee tänä vuonna keskimäärin 7,1 prosenttia ja yrityksille tarjotun kaasun hinta 10,4 prosenttia. Hintoja ei nostettu vuoden alussa vaan 15 prosentin kertakorotus tehdään 1. heinäkuuta. Tämän lisäksi Gazprom olisi halunnut nostaa yrityksille tarjotun kaasun hintaa 26,3 prosentilla tämän vuoden neljännellä kvartaalilla. Yhtiö perusteli vaatimusta tappioilla, joita sille on koitunut koitunut kaivannaisveron nostosta. Pääministeri Vladimir Putinin mukaan Gazpromin on leikattava menojaan kompensoidakseen tappioitaan. /Gazeta.ru/EL/26.3.2012 16 Lopullinen investointipäätös Barentsinmerellä sijaitsevan Štokmanovskojen kaasukentän hyödyntämiseksi saattaa siirtyä vuoteen 2013, sanoo hankkeessa mukana olevan ranskalaisen Totalin pääjohtaja Christophe de Margerie. Siirto ei olisi Totalille ongelma: Se mikä menetetään investointisopimuksen lykkäämisessä, voidaan saada takaisin rantainfrastruktuurin rakentamisessa. Aiemmin investointipäätöstä on lykätty tämän vuoden heinäkuun alkuun. Päätöstä on lykännyt muun muassa se, että Venäjän hallitukselta odotetaan ratkaisuja verohuojennuksista, jotka toimisivat näin massiivisessa projektissa. Toisaalta hankkeessa mukana olevat Total, norjalainen Statoil ja Gazprom ovat alkaneet tutkia mahdollisuutta tuottaa Štokmanovskojen kaasukentiltä pelkkää nesteytettyä kaasua. Aikaisemmin on vaadittu, että puolet kaasusta täytyy kuljettaa putkia pitkin Eurooppaan. Nesteytetylle kaasulle olisi kysyntää Euroopassa ja Kaakkois-Aasiassa. Štokmanovskojen projektiin kaavaillaan nyt kolmea nesteytetyn kaasun tuotantolaitosta aikaisemman yhden sijaan. Štokmanovskojen kaasuprojektiin vaadittavien investointien kokonaissummaksi arvioidaan nyt 30 miljardia dollaria. Expert/EL/8.5.2012 Nordea Pankki Suomi Oyj Kattavat pankkipalvelut myös Venäjällä Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut yrityksen tarpeisiin mm. rahoitus-, sijoitus- ja cash management -palveluissa. Samalla saat käyttöösi pankin koko asiantuntemuksen. Venäjällä tavoitat meidät numerosta + 7 495 777 34 77 (vaihde). Lisätietoja palveluistamme löydät myös osoitteesta nordea.ru. Nordealla on 48 konttoria ja toimipistettä 15:ssä Venäjän eri kaupungissa, mm. Moskovassa ja Pietarissa. nordea.com nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi TALOUS Naisjohtajat tulevat Teksti Virpi Suoninen • Kuva Shutterstock Venäjä on vielä hieman maskuliininen yhteiskunta, jossa on totuttu siihen, että miehet tekevät bisnestä banjan lauteilla votkaryypyn ääressä, sanoo Anna Belova, entinen Siperian hiilienergiayhtiö SUEK:n varatoimitusjohtaja ja nykyinen OAO Sheremetjevon ja Rosselhozbankin hallitusten jäsen. V altiojohdon huipulla, perinteisessä teollisuudessa tai energia-alalla naisia ei johtotehtävissä vielä paljon näy, mutta muutosta on odotettavissa. Naisten osuus liike-elämän johtotehtävissä kasvaa Venäjällä tasaista tahtia erityisesti uudemmilla aloilla kuten turismissa, kauneuden, muodin ja urheilun maailmassa, media- ja mainosalalla ja kulutustavarakaupassa. PricewaterhouseCoopers ja Venäjän johtajien liitto julkaisivat naistenpäivän alla tekemänsä kyselytutkimuksen naisten uramahdollisuuksista liike-elämässä. Kyselyn mukaan naisten osuus johtotehtävissä on varsinkin viimeisen vuoden aikana kasvanut voimakkaasti. Vuodesta 2008 naisten osuus johtotehtävissä kasvoi 32 prosentista 43 %:iin. Naistoimitusjohtajien osuus lisääntyi samassa ajassa 9 prosentista 21 prosenttiin. Liike-elämässä Venäjällä naisten perinteinen ammatti on kirjanpitäjä. Yritysten pääkirjanpitäjistä 90 prosenttia on PwC:n mukaan naisia. Markkinointi- ja henkilöstöjohtajista löytyy myös paljon naisia. Uutena trendinä naisten osuus yritysten talousjohdossa on kasvanut. Naistalousjohtajien määrä lisääntyi puolella vuodesta 2008 vuoteen 2012. PwC:n kyselyn mukaan naisten valtteja työantajien silmissä on lojaalius ja ahkeruus, eivätkä he vaihda työpaikkaa yhtä 18 helposti kuin miehet. Naisjohtajien oman liiton ”Komitet 20”:n mukaan naiset törmäävät venäläisissä yhtiöissä useammin ennakkoluuloihin kuin kansainvälisissä. Rekrytointifirmoja pyydetään vielä usein etsimään sopivia johtajakandidaatteja vain miesten joukosta ja alaisilta kysyttäessä suurempi osa näkee pomonaan mieluummin miehen. Komitet 20 hallituksen jäsen Belova uskoo, että naisissa elää vielä neuvostoliiton perintönä vaatimaton asenne oman ammattitaidon suhteen, mutta ammattijohtajien yleistyessä naisten asema yrityksissä vahvistuu. Miesten mielestä tärkein edellytys uralla etenemisessä ovat hyvät suhteet, kun taas naisten mielestä ammattitaito, valmiudet oppia ja kasvaa tehtävässä ovat ulkoisia tekijöitä merkittävämpiä. Kokenut Venäjän tuntija Specta Groupin toimitusjohtaja Erik Helin sanoi Visiona Venäjä: ”Johtamisen haasteet”-seminaarissa uskovansa, että nuorten ja naisten nousu liike-elämässä on yksi Venäjän rakennemuutoksen mahdollistajista. Yhteiskunnan muutoshaluja edustaa ainakin Kompanija- lehden asiantuntijaraadin laatiman vaikutusvaltaisimpien liikenaisten listan ykkönen Natalia Sindeeva. Sindeeva on itsenäisen Dožd- netti- ja kaapeli-tv-kanavan perustaja ja toimitusjohtaja, yksi slon.ru -uutissivuston ja Serebrjanyi dožd-radiokanavan omistajista. Seuraavat listalla olivat: • oligarkki Oleg Deripaskan investointiyhtiö Bazovyi Elementin varatoimitusjohtaja Viktoria Petrova. • VTB-pankin hallituksen jäsen Olga Dergunova. • Venäjän suurimman pankin Sberbankin hallituksen varapuheenjohtaja Bella Zlatkis. • Venäjän suurimpien World Class ja Fiskult-kuntosaliketjujen perustaja ja johtaja Olga Sputsker. • Deutsche Bankin Venäjän avainasiakasjohtaja Jelena Loginova. • turvallisuusalan holdingyhtiö Bastionin johtaja Jelena Anrejeva. • Pietarilaisen Imperatorskij Farforovskij Zavod- posliinitehtaan hallituksen puheenjohtaja Galina Tsvetkova. • lentoyhtiö Transaeron pääjohtaja Olga Pleshakova. Lähteet: Kompanija, Kommersant, Komitet 20, Rossijskaja Gazeta 19 Mahdollisuuksien Venäjä Venäjän jalkapallokisojen kaupungit valitaan syksyllä Teksti Einari Lumijärvi • Kuva Shutterstock Venäjä järjestää jalkapallon MM-kisat vuonna 2018. Kisat ovat mittava urakka, sillä lukuisten täysin uusien jalkapallostadionien lisäksi täytyy rakentaa paljon liikenneyhteyksiä, majoituskapasiteettia ja muuta infrastruktuuria. Kokonaiskustannukset nousevat kymmeniin miljardeihin euroihin. SVKK käynnistää oman MM2018-ohjelman, jonka tarkoituksena on auttaa suomalaisia yrityksiä pääsemään mukaan Venäjän MM-kisahankkeeseen. V enäjän alkuperäisen kisahakemuksen mukaan kisat järjestettäisiin 16 stadionilla 13 eri kaupungissa. Listaan tullaan tekemään vielä pientä karsintaa. Ainakin Moskovan alueella sijaitseva Podolsk on kertonut, ettei se aio rakentaa kisastadionia. Muut vielä mukana olevat paikkakunnat ovat Moskova, Pietari, Kaliningrad, 20 Jaroslavl, Nižni Novgorod, Kazan, Saransk, Samara, Jekaterinburg, Volgograd, Donin Rostov, Krasnodar ja Sotši. Lopullinen kaupunki- ja stadionlista on luvattu kertoa syksyllä 2012. Käytännössä kaikki stadionit lukuun ottamatta Moskovan Lužnikia tulevat olemaan täysin uusia. Liikenneyhteyksien rakentaminen on koko hankkeen kallein osa. On laskettu, että uusia teitä täytyy rakentaa 8 000 kilometriä ja rautateitä 3 000 kilometriä. Lisäksi täytyy modernisoida useita lentoasemia. Nykyiset lentoasemat eivät pysty käsittelemään nopeasti MM-otteluiden mukanaan tuomia matkustajamääriä. Kaikkiin kisakaupunkeihin täytyy rakentaa kisaturisteja varten paljon uutta edullisemman hintaluokan hotellikapasiteettia. Luotijunaverkko tulee olemaan Venäjän jalkapallon MM-kisojen pääasiallinen liikenneyhteys. Koko kisoja varten kaavailtu uusi rataverkko tulee olemaan nopeata rataa. Luotijunaverkon päähaarat ovat Moskova–Pietari ja Moskova–Jekaterinburg. Stadioneiden kisojen jälkeinen käyttö huomioitava Tilintarkastusyhtiö KPMG totesi aiemmin raportissaan, että suurin osa Venäjän jalkapallokisoihin liittyvistä stadionsuunnitelmista näyttää siltä, kuin ne olisi tehty FIFA:n minimivaatimusten mukaisesti. Hankkeet ovat toistensa näköisiä standardiratkaisuja. KPMG vaatii tekemään perusteelliset liiketoimintasuunnitelmat ja huomioimaan stadioneiden kisojen jälkeinen käyttö. KPMG:n arvion mukaan Venäjällä olisi väestömääränsä perusteella hyvät mahdollisuudet haastaa Euroopan perinteiset suuret jalkapallosarjat. Maassa on muun muassa 12 miljoonakaupunkia. Venäjän jalkapallon kakkosliigassa pelaavan Kaliningradin Baltika-joukkueen toimitusjohtaja Aleksandr Gvardis sanoo seuran nettisivuilla, että Kaliningradiin riittää 25 000 katsojan jalkapallostadion. Mikäli Kaliningrad valitaan kisakaupungiksi, uudelle stadionille toki tulee 45 000 paikkaa, mutta osa niistä on vain väliaikaisrakennetta. Kisojen jälkeen areenan ”ylimääräiset” katsomot luovutetaan alueen muiden jalkapallokenttien käyttöön. Gvardisin sana painaa sillä hän on myös Kaliningradin kisahankkeen vetäjä. SVKK käynnistää MM2018-ohjelman Suomalais-Venäläinen kauppakamari ottaa Venäjän jalkapallon MM-kisat pitempiaikaiseksi projektiksi. SVKK käynnistää MM2018-ohjelman, jonka tarkoituksena on auttaa suomalaisia yrityksiä pääsemään mukaan Venäjän MM-kisahankkeeseen. SVKK:n aluetoimistot Venäjällä koostavat kisajärjestelyihin liittyvää tietoa kisapaikkakunnilta ja luovat suhteet kisapaikkakuntien järjestelyorganisaatioihin. Jalkapallokisojen järjestelykuvio poikkeaa Sotšin talviolympialaisista siinä, että hanketta ei ole vetämässä yksi valtiollinen yhtiö, vaan päätöksiä tehdään hyvin paikallisesti. SVKK:n vienninedistämismatkoilla, jotka suuntautuvat kisakaupunkeihin, jalkapallon MM-kisat liitetään aikatauluihin omaksi ohjelmakokonaisuudekseen. SVKK teki kevään aikana yrityksille jalkapallokisoihin liittyvän kyselyn, jossa kartoitettiin muun muassa kiinnostuksen toimialakohtaista ja kisakaupunkikohtaista jakaumaa. Tarkoituksena on tehdä MM2018-projektista yrityslähtöinen, avoin platformi, jonka puitteissa voi saada tietoa ja on mahdollisuus päästä tapaamaan Venäjän kisaorganisaatiota korkeallakin tasolla. Suomalaisten yritysten ja Venäjän kisaorganisaation tapaaminen järjestetään Moskovassa tämän vuoden puolella. H Lisätietoja SVKK:n jalkapalloprojektista: projektipäällikkö Maria Hartikainen maria.hartikainen@svkk.fi, puh. 010 439 1163. Liike - elämän venäjää kanssamme tehokkaasti Oy DeLores Interactive Training Ab Tilkantori 8 00300 Helsinki (09) 436 17 07 Puustellinkatu 1 A 33710 Tampere 0400 922 131 delores@deloresinteractive.com Kivernörinkatu 74 15200 Lahti 0400 922 131 www.deloresinteractive.com 21 BISNESuutisia Suomalaisten konepajayritysten teollisuuspuisto Pietarissa Teksti Einari Lumijärvi Helmikuun lopulla uutisoitiin Pietarin itäpuolelle Vsevoložskiin perustettavasta suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten teollisuuspuistohankkeesta. Teollisuuspuiston rakentaa Industry Park East Management Oy (IPEM), jonka osakkaina ovat Konecranes ja Rautaruukki. Teollisuuspuisto on suunnattu konepaja- ja metalliteollisuuden pk-yrityksille. Tarkoituksena on tarjota edullinen ja turvallinen pohja Venäjän markkinoille etabloitumiseen. – Suomalaisen pk-sektorin kansainvälistyminen on välttämätöntä kilpailukyvyn takaamiseksi, sanoo IPEM Oy:n toimitusjohtaja Martti Huttunen. IPEM:n hallituksen puheenjohtajan Stig Gustavson puolestaan sanoo, että teollisuuspuistohanke tarjoaa ainutlaatuisen kasvumahdollisuuden suomalaiselle teollisuudelle. Gustavson näkee Venäjän suomalaisten yritysten toisena kotimarkkinana ja toteaa, että tarkoituksena ei ole siirtää työpaikkoja Venäjälle vaan vahvistaa pk-yritysten mahdollisuuksia kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. IPEM:n mallissa kartoitetaan ulkomaan markkinoille pyrkivän yrityksen liiketoiminnan edellytykset ja investointitarpeet. Pietarin lähistöllä sijaitsevassa teollisuuspuistossa tarjotaan eurooppalaista tasoa vastaavat tuotantolinjat, huolto ja vartiointi. Toiminta tapahtuu avaimet käteen -periaatteella. Apua tarjotaan liiketoiminnan käynnistämiseen uusilla markkinoilla suunnitellun aikataulun mukaisesti, alkaen yhtiön perustamisesta, lupien ja lisenssien hakemisesta, henkilöstö- kuvat IPEM A Martti Huttunen ja kunnanjohtaja Denis Zaharov. politiikkaan ja kauppahuonetoimintaan saakka. Industry Park East Managementin teollisuuspuisto nousee Morozovin taajamaan Vsevoložskin piirin alueelle. Fordin kokoonpanotehdas ja Nokian Renkaiden tuotantolaitokset sijaitsevat 15 kilometrin päässä, Pietarin kehätie 37 kilometrin päässä. Teollisuuspuistoon valmistuu ensimmäisessä rakennusvaiheessa vuonna 2013 tuotantotilaa 5 000 neliömetriä. Viisi ensimmäistä yhtiötä voivat aloittaa tiloissa vuonna 2014. Teollisuuspuistoa laajennetaan vielä kahdessa vaiheessa yhteensä 10 000 neliömetrillä. Tavoitteena on, että tiloissa toimii 20 yhtiötä vuonna 2016 ja henkilöstömäärä on noin 600. A A A Ko n e e t j a l a i t t e e t Italialainen terästeollisuuden laitevalmistaja Dzeržinskiin A Italialainen Danieli rakentaa metallinjalostajille tarkoitettuja laitteita valmistavan tehtaansa Dzeržinskiin Nižni Novgorodin alueelle. Investoinnin arvo on 50 miljoonaa euroa. Tuotanto käynnistyy vuonna 2013. Asiantuntijoiden mukaan ulkomaiset laitevalmistajat tulevat nyt Venäjälle sekä huoltamaan aikaisemmin toimittamiaan laitteita että olemaan valmiina, kun Venäjällä käynnistyy monia uusia metallinjalostuksen tehdasprojekteja. Kommersant/EL/22.3.2012 22 Rusnano sijoitti suomalaisyhtiöön A Venäjän valtion omistama pääomasijoitusyhtiö Rusnano on sijoittanut 25 miljoonaa euroa suomalaiseen Beneq Oy:hyn. Sijoitus muodostuu pääomasijoituksesta yhtiöön sekä osakkeiden ostosta, Beneqin tiedotteessa kerrotaan. Beneq on vuonna 2005 perustettu ohutkalvoteollisuuden ja tutkimusmaailman laitetoimittaja ja vaativien ohutkalvosovellusten kehittäjä. Beneqin pinnoituslaitteita käytetään mm. aurinkoenergiatuotannossa, taipuisan elektroniikan tuotannossa sekä lasinvalmistuksessa. Beneq.com/EL/13.4.2012 Lue uusimmat bisnesuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi A A A Au tot e o l l i s u u s Renault-Nissanille lisää Avtovaz-omistusta A Renault-Nissan, autonvalmistaja Avtovaz, Rostehnologii ja Troika Dialog ovat tehneet aiesopimuksen Avtovazin osakejärjestelyistä. Sopimuksen mukaan Renault-Nissan ja valtionkorporaatio Rostehnologii (Russian Technologies) perustavat yhteisyrityksen, joka omistaa 74,5 prosenttia Avtovazista. Ranskalais-japanilainen allianssi aikoo investoida yhteisyritykseen 750 miljoonaa dollaria, mikä tuo sille 67,13 prosentin omistusosuuden Rostehnologiin kanssa perustettavasta yhteisyrityksestä vuoden 2014 puoliväliin mennessä. Rostehnologii puolestaan ottaa vastuita Avtovazin velkojen maksamisesta. Aikaisemmin Renault-Nissan on omistanut 25 prosenttia Avtovaz-yhtiöstä. Renault-Nissan/EL/3.5.2012 Avtovazille moottorilisenssi Renault-Nissanilta A Avtovaz on saanut yhteistyökumppaniltaan Renault-Nissanilta lisenssin alkaa valmistaa Nissan-Renaultin moottoreita Toljattissa Samaran alueella vuonna 2014. Valmistuksen on tarkoitus saavuttaa 450 000 moottorin tuotantovauhti vuonna 2017. Moottoreita asennetaan Renault Loganista tutulle B0-alustalle mm. uuteen Nissanin halpamalliin sekä Lada Largusiin. Vedomosti/EL/21.3.2012 Toyota tuplaa tuotantonsa Pietarissa A Toyotan kokoonpanotehdas Pietarissa rekrytoi syksyyn mennessä 600 uutta työntekijää. Tehtaalla siirrytään työskentelemään nykyisen yhden vuoron sijaan kahdessa vuorossa. Lisäyksen jälkeen tehtaalla työskentelee yhteensä 1 750 henkeä. Tarkoituksena on nostaa autojen vuosituotanto 50 000:een. Nykyisin tehtaalla pystyttäisiin valmistamaan vuodessa noin 20 000 autoa. Ainoana tuotantomallina on uudistettu Toyota Camry, jota myydään Venäjällä enemmän kuin Pietarin tehdas kykenee valmistamaan. Kommersant/EL/23.4.2012 Nissan alkaa valmistaa Datsuneita Venäjällä A Nissan alkaa valmistaa Datsun-merkkisiä henkilöautoja Venäjällä vuonna 2014. Datsun-nimi poistui käytöstä vuonna 1981. Uudelleen henkiin herätettyä merkkiä aletaan myydä ja valmistaa kehittyvillä markkinoilla kuten Venäjällä, Intiassa ja Indonesiassa. Kohderyhmänä ovat ”tulevaisuuteen optimistisesti katsovat energiset ihmiset”. Kommersant/EL/21.3.2012 Kaliningradin autoteollisuuteen ehkä suurinvestointeja A Kaliningradissa toimiva ulkomaisten autojen kokoonpanotehdas Avtotor ja kanadalaisyhtiö Magna suunnittelevat isoja laajennuksia alueen autoklusteriin. Alueella toimisi jatkossa kuusi autotehdasta ja 15 autokomponentteja valmistavaa tehdasta. Oman autotehtaan rakentaisivat ainakin Avtotorin nykyiset yhteistyökumppanit eli BMW, GM ja Kia. Hankkeen kokonaisinvestoinnit olisivat kolme miljardia euroa, josta puoli miljardia käytettäisiin tuotantolaitosten lähelle rakennettavaan 50 000 asukkaan kaupunkiin. Suunnitelmaan liittyvät asiakirjat on viety Venäjän hallituksen käsittelyyn. Vesti.Ru/EL/10.4.2012 A A A Liikenne Philips yhteisyrityksellä Venäjän katuvalomarkkinoille Hollantilainen Royal Philips Electronics ja venäläinen Optogan ovat perustaneet yhteisyrityksen, joka toimii Venäjän katuvalomarkkinoilla. Suomessa venäläisten tiedemisten toimesta vuonna 2004 perustettu Optogan on Venäjän markkinajohtaja erityyppisissä LED-valoratkaisuissa. Philips omistaa uudesta yhteisyrityksestä 51 prosenttia ja Optogan 49 prosenttia. kuva Eija Ranta A Yhteistyön tarkoituksena on keskittyä kehittämään paikallista LED-teollisuutta ja tukea Venäjän hallituksen energiatehokkuusaloitteita. LED-valoilla voidaan vähentää jopa 80 prosenttia katuvalaistuksen energian- kulutusta, kerrotaan Philipsin tiedotteessa. Merkittäviä säästöjä tulee myös huollossa ja ylläpidossa. Kohentunut valaistus parantaa tieliikenteen turvallisuutta. Philips.com/EL/12.4.2012 23 talousuutisia BISNESuutisia A A A Energia-ala A A A La i va n r ak e n n u s Viipurin telakka valtionyhtiölle A Venäjän valtiollinen United Shipbuilding Corporation on ostanut 80 prosentin osuuden Viipurin telakkayhtiöstä. Kauppahinnaksi kerrotaan 1,8 miljardia ruplaa. Samalla osapuolet ovat sopineet kahden dieselkäyttöisen jäänmurtajan valmistuksesta. United Shipbuilding on perustettu vuonna 2007 ja siihen kuuluu yli 50 laivanrakennusalan yritystä ja organisaatiota. Viipurin telakka on perustettu vuonna 1948. RBK/EL/24.2.2012 Tomskin alueen sähköverkko ranskalaisten hallintaan A Ranskalainen sähköverkkoyhtiö ERDF ja Venäjän valtion sähköverkkoyhtiö Holding MRSK ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan ERDF hallinnoi Tomskin alueen sähköverkkoyhtiötä vuoden 2019 loppuun saakka. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ulkomainen yhtiö pääsee operoimaan osaa Venäjän sähkönjakeluverkosta. MRSK:ssa toivotaan, että ranskalaiset tuovat Venäjän sähköverkkoon uusia teknologioita ja hallintotapoja. MRSK:n ja ERDF:n ensimmäisiä haasteita alueella on älykkäiden smart grid -sähköverkkoteknologioiden käyttöönotto. Holding MRSK, Rossijskaja gazeta/ EL/29.2.2012 Tuulivoimaloita Karjalan tasavaltaan A Karjalan tasavalta ja moskovalainen Wind Energy Systems -yhtiö ovat sopineet yhteistyöstä tuulivoiman alalla, kirjoittaa Karjalan tasavallan nettisivusto. Moskovalaisyhtiö vastaa hankkeen rahoituksesta, tasavalta tarjoaa hallinnollista apua. Sopimuksen mukaan Vienanmeren rannalla sijaitseviin Kemin ja Belomorskin piireihin rakennetaan yhteensä kahdeksan tuulivoimalaa vuosina 2014–2016. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 14 miljardia ruplaa (nykykurssilla noin 360 miljoonaa euroa). Wind Energy Systemsin toimintojen pääpaino on ollut tähän saakka Krasnodarin aluepiirissä Etelä-Venäjällä. Moskovalaisyhtiö kertoo nettisivuillaan, että sen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa tanskalaiset Vestas ja Ramboll. gov.karelia.ru/EL/14.3.2012 biilipalvelun avulla. Tarjoamme kanta-asiakkaillemme erikoistarjouksia sekä entistä helpompaa ja hauskempaa asiointia, sanoo Pietarin Prisman johtaja Jani Vahala. Tieto.fi/EL/24.4.2012 Atria laajentaa Sibyllaverkostoaan Venäjällä Kuva Lauri Mannermaa A A A A Vä h i t tä i s kau p pa Tiedon mobiiliostospalvelu Pietarin Prismoihin A Pietarin Prismoissa on otettu käyttöön Tiedon Mobile Shopper -palvelu. Se on hypermarkettiketjun ensimmäinen kuluttajille suunnattu mobiiliostospalvelu. Prismalla on Pietarin alueella tällä hetkellä yhdeksän hyper- ja supermarkettia. – Kilpailu täällä on kovaa, ja venäläisille kuluttajille ostokokemus on tärkeää. He etsivät jatkuvasti uusia ideoita ja palveluita. Mobiilipalvelut ovat uusi ilmiö Venäjän vähittäismyyntimarkkinoilla. Mobile Shopperin ansiosta olemme ensimmäisten joukossa tuomassa mobiilipalveluja älypuhelimia käyttäville asiakkaille. Tarkoituksenamme on lisätä viikoittaisten käyntikertojen määrää liikkeissämme uuden mo- 24 Atria avaa tänä vuonna Venäjällä yli 100 Sibylla-pikaruokapistettä, kirjoittaa Delovoi Peterburg. Atrian Sibylla-pisteitä on LuoteisVenäjällä entuudestaan jo miltei 500. Yhtiö toimii alueella yhteistyössä mm. Nesteen, Shellin, PTK:n, Lukoilin ja Gazpromneftin huoltoasemien kanssa. Uutena aluevaltauksena Atrian Sibylla-pisteille on Jekaterinburg, jonne on avattu ensimmäiset kohteet. Sibyllan tyyppiset lisäpalvelut tuovat huoltoasemille lisää pysyviä asiakkaita, mikä heijastuu huoltoasemien kokonaistuloksen kasvuun noin 20–30 prosentilla. Delovoi Peterburg/EL/25.4.2012 Venäjän Intersport kokonaan Keskolle A Venäjän Intersport-ketju on siirtynyt kaupan myötä kokonaan Keskon omistukseen. Myyjänä oli vähemmistöosakas Melovest Ltd. Intersport-ketjulla on 35 urheilukauppaa pääasiassa Pietarin ja Moskovan alueilla. Keskon Intersportin tavoitteena on kaksinkertaistaa Venäjän Intersport-kauppapaikkaverkosto vuoden 2015 loppuun mennessä. Ensimmäinen Intersportin uuden Sport to the People -konseptin mukainen kauppa avataan Moskovassa toukokuun lopulla. Kesko.fi/EL/26.4.2012 Lue uusimmat bisnesuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi A A A H ot e l l i t A A A K i i n t e i s tö a l a Marriottilta Venäjälle 20 hotellia kolmessa vuodessa Moskovan toimistot maailman neljänneksi kalleimpia A Marriott International avaa Venäjälle vähintään 20 uutta hotellia vuoteen 2015 mennessä, kertoo hotelliketjun Euroopan johtaja Peter Steger. Uudet hotelliprojektit toteutetaan yhteistyössä Transstroibankin kanssa. Seuraavat uudet Courtyard-tyypin Marriotthotellit avataan Nižni Novgorodiin, Omskiin, Kemerovoon ja Donin Rostoviin. Yksittäisen hotellin huonekapasiteetti on 150 ja rakentamiskustannukset 25 miljoonaa euroa. Muiden investoijien kanssa Marriott on avaamassa lähiaikoina hotellit Krasnojarskiin ja Krasnodariin sekä kolme hotellia Sotšiin vuoden 2014 olympialaisiin mennessä. Vedomosti/EL/12.3.2012 A Toimiston vuokraaminen on Moskovassa maailman neljänneksi kalleinta. Kansainvälisen kiinteistövälittäjä- ja konsulttiyhtiö Knight Frankin listauksen mukaan viime vuonna kalleimpia vuokria, keskimäärin 1 248 euroa neliöltä vuodessa, maksettiin Hong Kongissa. Knight Frankin mukaan keskimääräinen toimistotilan vuokra Moskovalaisessa business centerissä oli viime vuonna 927 euroa. Vuokrataso oli 23 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2010. Uusia toimistotiloja valmistui viime vuonna edellisvuotta vähemmän, mikä nosti hintoja, kertoo Kommersant-lehti. Pormestari Sobjaninin uudet rakennusmääräykset, joilla rajoitetaan toimistojen rakentamisesta kolmannen kehätien sisäpuolelle, ovat hidastaneet uusien tilojen rakentamista. Kommersant/VS/2.4.2012 INTERNATIONAL SEARCH GROUP Retained Executive Search company Exclusive Partner in Russia of IMD International Search Group– one of the top 15 international Executive search companies. Exclusively dedicated to Top Management positions direct approach and search strategies 40% assignments are C-level positions 15% assignments involve cross-border searches Pl contact us: Regus Smolensky Passage 7th floor, 3, Smolenskaya Square, Moscow 121099, Russia Phone.: +7.495.787.2458 Fax: +7.495.725.4434 info@4astra.ru www.4astra.ru Member of Finnish-Russian Chamber of Commerce 25 Mahdollisuuksien Venäjä Voronež on suuri kaupunki keskellä maatalousmaita Teksti Einari Lumijärvi Kuva Wikipedia Voronežin alue sijaitsee Venäjän viljavimmilla mailla. Maatalous ja elintarviketeollisuus ovatkin alueen merkittävimpiä talouden aloja. Suuren mittaluokan Voronež keskellä pienempiä aluekeskuksia on tärkeä teollisuus- ja koulukaupunki. Nyt Voronežiin on tullut myös kansainvälisten IT-jättien palvelukeskuksia. V oronež on lähes miljoonan asukkaan kaupunki mustanmullan alueella noin 500 kilometriä Moskovasta etelään. Sen hallintoaluetta ympäröivät Lipetskin, Tambovin, Saratovin, Volgogradin, Donin Rostovin, Belgorodin ja Kurskin alueet. Näiden alueiden keskuksista Volgograd, Donin Rostov ja Saratov ovat Voronežin kokoluokkaa. Voronežin alue rajoittuu lounaassa myös 26 Ukrainaan. Voronežin kautta kulkevat Moskovasta Mustallemerelle johtavat rautatie ja M4-valtatie. Aikoinaan näillä lakeuksilla mellastivat kasakat. Laaja Etelä-Venäjän tasankoalue kulkee nimellä Oka-Donin tasanko. Voronež kuuluu Venäjän historiallisiin kaupunkeihin sillä se perustettiin jo niin sanotun Moskovan Venäjän aikana vuonna 1586. Tuolloin valmistui Voronežin linnoi- Voronežin alue Asukasluku: 2,3 miljoonaa Pinta-ala: 52 200 km² Pääelinkeinot: koneet- ja laitteet, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus, maatalous Pääkaupunki: Voronež (980 000 as.) Etäisyydet: Moskova 470 km (rautateitse 587 km) tus, jonka tarkoituksena oli pysäyttää sekä etelästä että lännestä tulevia hyökkäyksiä. Voronežin alueen peltojen satoisuus on Venäjän korkeinta tasoa. Yleisimmät viljelykasvit ovat vehnä, ohra, maissi, auringonkukka ja sokerijuurikas. Alueella on paljon suurtiloja, mutta pienten tilusten osuus monien peruselintarvikkeiden kuten maidon, perunan ja vihannesten tuotannossa on varsin merkittävä. Maatalous on kasvanut Voronežin alueella viime vuosina nopeammin kuin muualla Venäjällä keskimäärin. Toisaalta maatalousväestön tulotaso on alhainen, joten toimialan kehitys ei ole heijastunut merkittävänä väestön tulojen kasvuna. Kuvernööri Aleksei Gordejevin mielestä maataloutta onkin modernisoitava voimakkaasti. Maatalousväestön keskuuteen on lanseerattava myös sosiaalisia ohjelmia. Gordejev on Venäjän entinen pitkäaikainen maatalousministeri ja uudelleen presidentiksi palanneen Vladimir Putinin luottomies. Alueen maatalouden pääpaino on ollut kasvinviljelyssä. Jatkossa aiotaan lisätä myös karjataloutta ja lihantuotantoa. Mallia aiotaan ottaa naapurialueelta Belgorodista, missä maatalouden uudistushankkeissa on päästy pidemmälle. Maataloussektorille ulkomaisia investointeja Ruotsalainen maatalouskonevalmistaja Väderstad käynnisti Voronežin alueella kokoonpanotehtaan pari vuotta sitten. Tuolloin puhuttiin 10 miljoonan euron investoinnista. Yhtiö toimii Voronežin eteläpuolella Liskissä, missä se valmistaa kylvökoneita ja maanmuokkaimia. Toiminta on alkuun pitkälti tuontiosiin perustuvaa kokoonpanoa. Kyseessä on Väderstadin ensimmäinen tuotantolaitos Ruotsin ulkopuolella. Saksalainen lihanjalostaja TönniesFleisch käynnistää ison sikatila- ja lihanjalostusprojektin Voronežin lounaispuolelle. Tuotannon täyteen käynnistämiseen menee useampi vuosi ja kokonaisinvestoinnit liikkuvat sadoissa miljoonissa euroissa. Yhteistyökumppanina on venäläinen Agroimport. Elintarvike-alan ulkomaisia investointeja on kertynyt Voronežin alueelle viime vuosien aikana. PepsiCo omistaa siellä meijerin. Hollantilainen Nutreco rakentaa alueelle rehutehdasta. Yhdysvaltalainen Bunge valmistaa alueella muun muassa auringonkukkaöljyä. Ranskalainen Lesaffre osti Voronežin alueelta viime vuonna hiivatehtaan. Tanskalaisen Carlsbergin omistaman Baltikan yksi panimoista on Voronežissa. Kellogg’s osti alueelta keksitehtaan vuonna 2008. Perinteinen teollisuuskeskus Voronežin alueen talous ei ole kuitenkaan pelkkää maataloutta ja elintarviketeollisuutta. Merkittävin tuotannonala on jalostava teollisuus. Koneenrakennuksen osuus on ollut laskussa, kemianteollisuuden osuus nousussa. Alueella valmistetaan muun muassa puristinlaitteita, louhinta- ja rikastuslaitteita, rakettimoottoreita, viestintävälineitä, matkustajalentokoneita, synteettistä kautsua ja auton renkaita. Lentokonetehdas VASO:n lippulaiva on laajarunkoinen matkustajakone Iljušin Il-96. Tehtaalla tehdään osia myös ulkomaisille lentokonevalmistajille. Uusimmissa ukrainalaisten yhtiöiden kanssa käydyissä lentokoneprojekteissa on huomattu, että tekniikan alan koulutetusta työvoimasta alkaa olla jo pulaa. Aluehallinto pyrkii pysäyttämään koneenrakennuksen taantumisen ja kehittää kilpailukykyisiä maataloussektorin keskittymiä. Prioriteettialoja varten on perustettu neljä teollisuusaluetta. Ulkomaisia investoijia jalostavan teollisuuden puolelle ovat olleet esimerkiksi Siemens, Pirelli sekä japanilais-amerikkalainen OFS, joka valmistaa optisia kaapeleita. Siemens valmistaa Voronežissa muuntajia. Kaupungin perinteinen rengastehdas siirtyi Pirellin ja venäläisen valtionkorporaatio Rostehnologiin haltuun alkuvuodesta 2012. Pirelli aikoo modernisoida tehdasta sadalla miljoonalla eurolla. Saksalainen Knorr Bremse neuvottelee junakaluston jarrujärjestelmien valmistamisesta Voronežissa. IT-jätit tuovat palvelukeskuksiaan Nokia Siemens Networks avasi syksyllä 2011 Voronežiin Venäjän ja IVY-maiden palvelukeskuksena. Uusi palvelukeskus auttaa alueen teleoperaattoreita parantamaan palveluidensa nopeutta, laatua ja tehokkuutta. Keskus pystyy työllistämään 500 teknisen alan eksperttiä. Voronežin valinta palvelukeskuksen paikaksi on merkittävä tapaus sillä Nokia Siemens Networksilla on maailmalla vain neljä muuta vastaavan tason palvelukeskusta. Näistä kaksi on Intiassa ja yksi Brasiliassa ja Portugalissa. Voronežissa toimii myös aikaisemmin Siemens IT Solutions and Services -nimellä tunnettu IT-alan palvelutalo. Siemens on myynyt yhtiön koko maailmanlaajuisen toiminnan ranskalaiselle Atosille. Nyt Atos Voronezh -nimellä kulkeva Voronežin ITpalveluyksikkö työllistää satoja ihmisiä. H 27 Mahdollisuuksien Venäjä Raita Sportilta neljä jääkiekkokaukaloa Sotšiin Teksti Einari Lumijärvi • Kuvat Raita Sport Venäjän joukkuelajeista jalkapallo ja jääkiekko ovat eläneet viime vuosina eräänlaista nousukautta, ainakin niiden joukkueiden osalta, jotka ovat onnistuneet keräämään taustoilleen suuryhtiöiden rahoitusta. Suorituspaikkojen rakentaminen merkitsee tilauksia alan tavarantoimittajille ja rakentajille. Suomalainen Raita Sport Oy on toimittanut viime vuosina lukuisia jääkiekkokaukaloita eri puolille Venäjää. Uusin aluevaltaus on Sotšin olympia-areenat. H uhtikuussa selvisi, että Oulaisissa toimiva jääkiekkokaukaloiden valmistaja ja jäähallilaitteiden toimittaja Raita Sport Oy on voittanut tarjouskilpailun ja toimittaa jääkiekkokaukalot Sotšiin talvella 2014 järjestettäviin talviolympialaisiin. Kaukaloiden lisäksi Raita Sport toimittaa yhteistyökumppaniensa kanssa mittavan määrän myös muita varusteita olympiakisojen jäähalleihin. Kaupan arvo on noin kolme miljoonaa euroa. Kokonaissummassa ovat mukana mm. Kerko Katsomot Oy:n toimittama teleskooppikatsomo ja Arvo Piiroinen Oy:n toimittamat katsomotuolit. Vääntö oli kovaa Sotšin olympialaisia varten rakennetaan kaksi jääkiekkoareenaa, joista isompi on 28 mitoitettu 12 000 katsojalle ja pienempi 7 000 katsojalle. Molemmat areenat ovat parhaillaan rakentamisvaiheessa. Kokonaisuuteen kuuluvat myös harjoituskaukalot. Isompi halli jää kisojen jälkeen urheilun ja viihteen monitoimiareenaksi, mutta pienempi kiekkoareena siirretään perustuksiin saakka toiselle paikkakunnalle. Pienempää areenaa rakentavan Baltijskaja Stroitelnaja Kompanija -yhtiön sivuilla kerrotaan, että areenan tilalle rakennetaan myöhemmin nykyaikainen messukeskus. Noin 350 000 asukkaan kaupungissa ei ole jatkuvaa tarvetta kahdelle jääkiekon huippuareenalle. Sen sijaan tarkoituksena on, että isommassa hallissa tulee pelaamaan jatkossa KHLliigaan osallistuva Sotšin jääkiekkojoukkue. Raita Sportin toimitusjohtaja Tuomo Hyvärinen kertoi aiemmin tänä vuonna paikallislehti Pyhäjokiseudulle, että Sotšin kaukalokauppoja hierottiin vuosi: – Viime talvena selätimme viimeisen pohjoisamerikkalaisen kilpailijan. Sen jälkeen olemme neuvotelleet ahkerasti koko kevään kauppojen teknisistä yksityiskohdista. Vaikeinta on ollut vakuuttaa lukuisat eri tahot, kuten kansainvälinen ja kansallinen olympiakomitea, järjestelytoimikunnat ja lajiliitot, että olemme paras mahdollinen toimittaja, kertoi Hyvärinen. Maaleja, katsomoita, erityiskatsomoita – Raita Sport toimitti ensimmäiset kiekkokaukalot Venäjälle 90-luvulla. Tähän mennessä Raita Sport on toimittanut Venäjälle yli 140 kaukaloa, kertoo Hyvärinen SVKK:lle. Kaukalon lisäksi toimitukseen kuuluu yleensä ainakin pelaaja- ja toimitsija-aitiot varusteineen. Raita Sport on toimittanut katsomot Venäjälle moneen suureen kohteeseen, kuten Kazanin TatNeft Arenalle, Tšeljabinskin Arena Tractoriin ja Mytištšin areenalle Moskovan koillispuolelle. Paljon muutakin saattaa toimituksiin kertyä sillä esimerkiksi Kazanin areenalle toimitettiin kaukalon, pelaaja- ja toimitsijaaitioiden sekä muunneltavien teleskooppikatsomoiden lisäksi liikuntarajoitteisten katsomo, jäänpeittolevyt, jäänhoitokoneet ja harjoituskäyttöön tarkoitettu toinen kaukalo. Tšeljabinskiin taas meni lisänä liikuntarajoitteisten katsomo, kilpamaalit ja varastointijärjestelmät. Tšeljabinskiin toimitettiin myös kiinteät katsomot. Kazanin areena vetää 9 300 katsojaa ja Tšeljabinskin areena 7 500 katsojaa. Areenoiden rakentaminen vilkasta Toimitusjohtaja Hyvärinen sanoo, että nykyaikaisten areenoiden rakentaminen on Venäjällä vilkasta ja vaatimustaso hyvin korkea. Kilpailu myös kiristyy jatkuvasti. Raita Sport on toimittanut kaukalot myös useisiin viime vuosien MM-kisakaukaloihin, kuten Saksaan vuonna 2010, Moskovaan 2007, Riikaan 2006 ja Prahaan 2004. Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n sivujen mukaan Venäjällä on noin 350 katettua jäähallia ja Suomessa vastaavasti noin 250. Rekisteröityneitä jääkiekkoilijoita on molemmissa maissa suunnilleen yhtä paljon, noin 65 000. Joukkuelajeista jääkiekko ja jalkapallo ovat kuitenkin olleet Venäjällä paljon esillä viime vuosina. Maahan on perustettu Pohjois-Amerikan ammattilaisliigan NHL:n kilpailija KHL (Kontinental Hockey League). KHL väläyttelee aika-ajoin kunnianhimoisia laajentumissuunnitelmia sekä uusille alueille Venäjällä että ulkomaille. Jalkapallon osalta arvioitu, että Venäjä voisi haastaa Euroopan perinteiset jalkapallosarjat. Merkittävin kilpailutekijä on suuri väestömäärä. Aiheesta voi lukea lisää jalkapallon MM-kisoja käsittelevässä artikkelissa. Aika näyttää, kuinka Venäjän joukkuelajien bisnesmahdollisuudet realisoituvat. Suurkaupunkien jäähallit saattavat olla pieniä. Esimerkiksi 1,3 miljoonan asukkaan Nižni Novgorodin kiekkoylpeys Torpedo, joka pääsi tänä keväänä pudotuspelien toiselle kierrokselle, pelaa kotiottelunsa 5 600 katsojan hallissa. Kevään ratkaisupeleissä eivät luonnollisestikaan kaikki halukkaat mahtuneet sisään. Nižni Novgorodin ammattiliittojen palatsin lisäksi KHL:ssä oli kaudella 2011—2012 myös kahdeksan joko samankokoista tai pienempää hallia. Joukkueita oli yhteensä 23. Raita Sportin Tuomo Hyvärinen sanoo Venäjän jalkapallon MM-kisoihin viitaten, että suomalaiset yritykset ovat hyvien Venäjän suhteidensa ja hyvien logististen yhteyksiensä vuoksi kilpailukykyisiä ja varteenotettavia toimittajia suurhankkeisiin.H 29 Jäse nyrit ys Maassa maan tavalla – ja kielellä Teksti Virpi Suoninen • Kuvat Delores Interactive Training Oy Liikevenäjän opetukseen erikoistuneessa Delores Interactive Training Oy:ssä tiedetään miten suomalaisille opetetaan venäjää. Kielikoulun toimitusjohtaja ja itsekin opettaja Diana Kaader on avannut venäjän kielen ja kulttuurin saloja suomalaisille yli 20 vuotta. Kielikoulutukseen ja käännöspalveluihin keskittyneen yrityksen tarjontaa laajentaa nyt myös Dianan poika Arsen Kaader. Tarina alkaa toisesta maasta Delores Interactive Trainingin tarina alkaa nuoren opettajan ajatuksissa Neuvostoliitossa. Diana ajautui Suomeen tavalliseen tapaan, miehen perässä. Diana oli ehtinyt opettaa englantia yliopistossa Kazanissa 14 vuotta, eikä hän ollut tottunut istumaan toimettomana kotona. Suomessa taloudellinen tilanne oli huono ja suomen kieltä osaamattomana Diana oli valmistautunut tekemään mitä tahansa töitä. – Silloin mies sanoi, että teet mitä osaat ja niin lähdin opettamaan venäjää suomalaisille englanti apukielenä. Juuri kielikoulun perustaminen ei ollut sattumaa. Opettaminen on Dianalla verissä, sillä perheessä lähes kaikki ovat opettajia. Nuori opettaja viihtyi opetustyössään yliopistossa ja muistaapa hän vielä sen hetken kun ajatteli ensimmäistä kertaa ”olisipa hienoa, jos minulla olisi oma kielikoulu, omat opetusmetodit ja oppilaat”. Haaveen toteutumiseen tarjoutui mahdollisuus Suomeen muuton jälkeen ja nyt Diana on 14 opettajaa työllistävän koulutusyrityksen toimitusjohtaja. Valttina erikoistuminen Kilpailu kielikoulutuksissa on kiristynyt Deloreksen alkuajoista. Isot kielikoulut 30 tarjoavat venäjää yhtenä kielenä muiden joukossa, mutta Delores on erikoistunut perustamisestaan lähtien palvelemaan liike-elämän venäjän kielen taidon tarpeita. Asiakkaita on kaiken kokoisista yrityksistä toimitusjohtajista myyntihenkilöstöön, kuka vain venäjän kieltä työssään tarvitsee. Kielen opiskelun ei toki tarvitse loppua työuran lopettamiseen. Venäjän kielestä innostuneille on perustettu varta vasten eläkeläisten harrasteryhmä eläkeläiskukkarolle sopivin hinnoin, kertoo Diana. Deloreksen päätoimipiste sijaitsee Helsingissä, mutta toiminta kattaa Suur-Helsingin, Tampereen ja Lahden alueet. Dianan periaatteena on panostaa hyviin opettajiin ja tehokkaisiin opetusmetodeihin. Kaikki opettajat puhuvat venäjää äidinkielenään ja ovat opetuksen ammattilaisia. Kaikki ovat naisia. Yrityksen ainoana miehenä Arsen kehuu kollegoitaan opettajina: – Naiset osaavat ottaa eri rooleja ja vaihdella niitä tilanteen mukaan. Me miehet olemme tosikompia, emmekä pysty siihen. Naiset osaavat olla kärsivällisiä ja avoimia, ja saavat siten oppilaatkin pikkuhiljaa avautumaan. Opetusmetodeja ja -materiaaleja Diana kehittää itse ja yhdessä muiden opettajien kanssa. Suomalaisia ei perinteisesti ole helppo saada rupattelemaan vieraalla kielellä. Diana on matkan varrella huomannut, että täytyy löytää oikea ”avain”, jolla suomalaisen sanaisen arkun saa auki. Ja kun ark- ku aukeaa, se meinaa enää mennä kiinni, hymyilee Diana. Natiivit opettajat tuovat opetukseen aina palasia omasta kulttuuristaan. Tapakulttuurin saloihin tutustutaan luontevasti kieliopin lomassa. Yksityis- tai pienryhmäopetuksessa panostetaan erityisesti sujuvaan kommunikaatioon. Oikeaa lausumista ei unohdeta, mutta pääasia on rohkaistua puhumaan. Jatkossa keskitytään erityisesti oman alan sanaston tuntemukseen ja kirjalliseen ilmaisuun, oppilaiden toiveiden mukaan. Veri veti myös Arsenin opetushommiin. Diana tarttui asiakkaiden pyyntöön järjestää koulutusta liiketoimintakulttuurista ja laittoi poikansa töihin. Suomessa tradenomiksi ja Venäjällä juristiksi valmistunut Arsen on laajentanut Deloresin palvelutarjontaa tapa- ja liiketoimintakulttuuriluentoihin sekä liikejuridiikan konsultointiin. Venäjälle kirkkaammat linssit Dianan elämänohje itselleen ja Arsenille on ollut selkeä: maassa maan tavalla, mutta unohtamatta oma kulttuuria ja taustaa. Saman neuvon hän antaa suomalaisille Venäjälle lähtijöille. Venäjästä voi Suomessa saada varsin negatiivisen kuvan uutisten perusteella. Ensikertalaisen kannattaa jättää mustat lasit kotiin ja tiirailla Venäjää kirkkaampien linssien läpi. – Eräskin toimitusjohtaja oli aivan suu auki ensimmäisen matkansa jälkeen ja hihkui rakastuneensa Venäjään, sillä siellä oli ihan erilaista kuin hän odotti, muistelee Diana oppilaidensa kokemuksia. Arsen kysyi Venäjällä työskennellessään neuvoa paikallisilta liikemiehiltä: mihin suomalaiset voisivat kiinnittää huomiota, jotta kanssakäyminen olisi sujuvampaa. Terveisinä Suomeen neuvottiin muistamaan, että siinä missä suomalaiset yleensä ovat varautuneita ja pidättäytyvät kärkkäistä kommenteista, venäläiset ovat hyvin tunteellisia eivätkä pelkää esittää mielipiteitään kovaankaan ääneen. Kun neuvottelupöydässä istuu kaksi venäläistä, he näkevät toistensa ilmeistä ja eleistä mistä asiasta keskustelua kannattaa jatkaa ja mistä ajatuksesta toinen ei pidä. Suomalainen taas saattaa nyökytellä hyväksyvästi, vaikka ajattelee, ettei vastapuolella ole mitään kiinnostavaa tarjottavaa. Arsen ristii kädet rinnan päälle ja vetää suupieliä hieman alaspäin. – Seuraava suomalainen sen sijaan istuu möreänä neuvottelupöydän takana näin ja venäläinen ajattelee, että tästä neuvottelusta nyt ei ainakaan tule mitään. Jälkeenpäin saattaakin tulla sähköposti, että hyvä juttu, olemme samaa mieltä. Missä on logiikka?, venäläinen ei ymmärrä. Venäläisten olisi pystyä päättelemään ilmeistä ja eleistä onko jokin asia neuvottelukumppanin mielestä hyvä juttu vai ei, Arsen vinkkaa. Diana ja Arsen ovat itse säilyttäneet sopivan palasen venäläisyyttä, sillä iloisista ilmeistä näkee toimeliaan kaksikon nauttivan suomalaisten kouluttamisesta. H 31 Jäse nyrit ys Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty Teksti ja kuvat Virpi Suoninen Pitäisikö meidän lähettää Virtanen Venäjälle tekemään tulosta? Voisiko Korhonen käydä opettamassa myynnin saloja paikallisille työntekijöille vai laitetaanko Laitinen perustamaan Jekaterinburgiin kokonaan uusi toimisto? Monessa yrityksen kansainvälistymisen vaiheessa nousee esiin kysymys työntekijän lähettämisestä ulkomaille. K PMG:n People Services -tiimin Senior Manager Annika Varjonen ja Global Mobility Advisor Marianna Heiska tietävät mitä ottaa huomioon kun suunnitellaan ulkomaankomennusta. KPMG:n palvelut kattavat koko maailman ja koko komennuksen suunnittelusta paluuseen. Apua saa niin yritys kuin työntekijä, johtamisopeista käytännön verosuunnitteluun ja sähkösopimuksen tekoon. Tarve lähettää työntekijä Suomesta maailmalle voi nousta esiin heti kansainvälistymisen alkuvaiheessa, jos Suomesta lähdetään esimerkiksi perustamaan tytäryritystä toiseen maahan tai myöhemmin kun tytäryhtiöön halutaan siirtää asiantuntemusta tai yrityskulttuuria. Tytäryhtiön johtamiseen ja kontrollointiin voidaan myös tarvita paikan päälle osaaja emoyhtiöstä. Venäjältä löytyy hyvin koulutettua työvoimaa ja yritykset ovat ymmärtäneet paikallistuntemuksen tärkeyden, kertoo Heiska. Komennuksen tarpeellisuutta mietitäänkin nykyään yhä huolellisemmin. Yksi syy työntekijän lähettämiselle Venäjälle voi olla myös verkostojen luominen, joiden avulla on helpompi laajentua Venäjällä. Yhä useammalle ei enää riitä Moskova ja Pietari, vaan toimintaa laajennetaan 32 vaikkapa Novosibirskiin. Venäjää pidetään myös porttina Itä-Euroopan markkinoille. Venäjän kohdalla korostuu komennusratkaisujen monimuotoisuus. Naapurimaan lähialueilla, esimerkiksi Pietarissa on helppo käydä vaikka viikoittain nopealla Allegrolla. Tällöin vakituinen asuinpaikka voi säilyä Suomessa, mutta silti on selvitettävä verotukseen ja työlupaan liittyvät asiat, muistuttaa Varjonen. Venäjän komennukselle ei voi lähteä parin viikon varoitusajalla sillä työluvan saaminen voi kestää jopa puoli vuotta. Oleskelu Venäjällä pelkällä viisumilla voi tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta. Heiska kertoo, että tätä vaihtoehtoa ei voi suositella, sillä viime aikoina viranomaiset ovat olleet tarkkoina viisumien ja työlupien kanssa. Helpotusta työlupaprosessiin on tuonut uusi asiantuntijatyölupa, jonka ehdot täyttävä työntekijä voi saada helpommin ja nopeammin. Ulkomaille töihin lähtemiseen liittyy yllin kyllin byrokratiaa. Viranomaisia molemmin puolin rajaa kiinnostaa esimerkiksi palkkatulon verotus. Venäjän komennuksen pituudesta ja oleskelupäivistä riippuu mihin verot maksetaan. Komennussopimuksen tekemisessä kannattaa olla tarkkana sillä, siitä riippuu esimerkiksi se minkälaista työlupaa voidaan hakea, Heiska muistuttaa. Vielä ennen kuin aletaan hahmotella komennussopimusta, kannattaa yrityksen ja työntekijän selvittää itselleen komennuksen tavoitteet. – Olen muutaman kerran koulutuksessa törmännyt lähtijöihin, joille ei ole ihan selvää mitä ovat ulkomaille menossa tekemään, Varjonen kertoo. – Kaikkien kannalta olisi hyvä, että tavoitteet ovat selvät ja niitä asettamassa olisi hyvä olla yrityksestä joku, joka tuntee Venäjän toimintoja. Kun tavoitteet on määritelty, kannattaa miettiä hetki miten ne uudessa ympäristössä saavutetaan. Onnistumisen kannalta on tärkeä tuntea kohdemaan lainalaisuudet ja opetella toimimaan kyseisessä kulttuurissa. Esimerkiksi kun asiantuntija lähtee kouluttamaan venäläistä henkilökuntaa, täytyy osata ottaa sopiva auktoriteettiasema, jotta oppi menee perille, Heiska sanoo. Suomalaisella ”Hei kaverit, katsotaanpas yhdessä miten tämä toimii” -mentaliteettilla ei välttämättä saada toivottuja tuloksia aikaan, lisää Varjonen. Suurimmat sudenkuopat onnistuneen ulkomaankomennuksen tiellä eivät useimmiten liity hallinnollisiin seikkoihin. Byrokratia sujuu kun tietää miten ja missä järjestyksessä tarpeelliset ilmoitukset tehdään ja luvat hankitaan. – Ihmiset ajattelevat usein, että kun on jo kansainvälistä kokemusta voi lähteä tuosta vaan töihin esimerkiksi Venäjälle, Varjonen sanoo. Tähän ajatukseen kompastutaan usein, sillä läheisissäkin kulttuureissa ihmisten ajatusmaailma ja toimintatavat ovat erilaisia: kuinka esimies-alaissuhde toimii, miksi alaiset eivät koskaan tee aloitteita tai Marianna Heiska ja Annika Varjonen kyseenalaista esimiehen ehdotuksia. Suurin osa komennuksen haasteista liittyy yleensä uuteen ympäristöön sopeutumiseen. Vieraaseen maahan töihin lähteminen on suuri muutos. – Muutos vaikuttaa ihmisiin aina, oudompaa olisi jos elämän siirtämisellä vieraaseen maahan ei olisi mitään seurauksia, Varjonen toteaa. Lähtijää valmisteltaessa kannattaa huomioida esimerkiksi se, miten kukin käsittelee muutosten tuomaa stressiä. Pidemmille komennuksille Varjonen suosittaa ottamaan perheen mukaan. Suhteiden pitää kuitenkin olla kunnossa, sillä ulkomailla ongelmilla on tapana vain moninkertaistua. Puolisolle muutto toisen työn perässä on usein valtava muutos. – Pahimmillaan perheen kulttuurisokki voi estää työn tekemisen ulkomailla. Mutta kun sopeutuminen onnistuu, perhe on suunnaton tuki, Varjonen muistuttaa. Puoliso otetaan mukaan valmennuksiin ja mietitään tarkkaan mikä hänen motivaationsa on muuttaa vieraaseen maahan. Sekä työntekijän että perheen sopeutumisen kannalta tärkeintä on luoda ennakkoon mahdollisimman realistinen kuva siitä, mitä koko elämän siirtäminen ulkomaille käytännössä tarkoittaa. Kun ulkomaille lähtee myös työntekijän perhe, on sopeutumista, haasteita ja kustannuksia yksinäistä lähtijää enemmän. Kysymykseen olisiko sitten riskittömämpää lähettää ulkomaille töihin sinkku, Varjonen vastaa heti ei. Oleellisempaa on, että työt lähetetään tekemään henkilö, joka ne pystyy kunnialla hoitamaan. Takavuosina komennukselle lähtijät palkittiin runsain eduin. Nyt yrityksissä on ymmärretty, että palkka ja edut kannattaa suhteuttaa kohdemaan palkka- ja kustannustasoon. Sopivaa palkkatasoa ja etuja arvioitaessa kannattaa tutustua kohdemaan erityispiirteisiin. – Hyvä etu voi olla esimerkiksi lapsen koulupaikan etsiminen ja järjestäminen, jos tiedetään, että se on hankalaa, Heiska neuvoo. Venäjällä tuloerot ovat vielä suuria. Yleensä komennuksella olevan työntekijän elintaso on paikallisiin oloihin suhteutettuna keskitasoa korkeampi. Useamman ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen Suomeen palatessa voi yllättäen olla hankalaa tottua siihen, että kaikki ovat lähes samalla tasolla. Usein paluu on yllättäen suurempi šokki kuin ulkomaille lähtö. Takaisin kotimaahan muuton suunnittelu on helppo ohittaa, sillä se tuntuu paluulta takaisin vanhaan tuttuun. Aika kuitenkin kultaa muistot parissakin vuodessa. Elämä kotimaassa on jatkunut komennuksen ajan, vanha asunto voi tuntua ahtaalta, kaverit ovat löytäneet uutta seuraa vapun viettoon, esimies saattanut vaihtua ja samoja hommia tehnyt työkaveri on saanut pari ylennystä. Usein ulkomailla ollaan vaativammassa asemassa kuin kotimaassa. – Työelämässä palaajat ovat usein pettyneitä siihen, että heidän ulkomailla hankkimaansa tietotaitoa ei oikein osata hyödyntää, Varjonen kertoo. Ulkomaille lähtijä on usein niin innoissaan uusista mahdollisuuksista ja maisemista, että paluun suunnittelu unohdetaan, vaikka juuri lähtövaiheessa se kannattaisi aloittaa. Paluun ajankohta voi olla merkityksellinen esimerkiksi verotuksellisista syistä tai lasten koulunkäynnin kannalta. Kotimaahan sopeutumiseen voi vaikuttaa niinkin triviaali asia kuin vuodenaika. Muistikuvissa joulukuussa hiihdellään valkoisilla hangilla, mutta todellisuudessa vastassa onkin vaakasuora räntäsade. KPMG:n asiakkaina on yrityksiä eri toimialoilta ja kokoluokista. Ulkomaankomennuksiin liittyvistä palveluista voi valita tarvitsemansa, sen mukaan mitä yritys osaa ja haluaa hoitaa itse. Tarjolla on palveluja esimerkiksi liittyen yhtiön perustamiseen ulkomaille, työsopimusten tekoon, rekrytointiin, konkreettiseen asettautumiseen, verotukseen, lupiin, asunnon ja koulujen etsintään Työntekijän lähettäminen ulkomaille on sijoitus siinä missä muutkin, ja rahoille halutaan vastinetta. – Nimenomaan pk-yritysten kannattaa suunnitella työtekijän lähettäminen huolellisesti, sillä heille panostus on suhteessa suurempi kuin isoille konserneille, joilla on paljon resursseja käytettävissä, toteaa Varjonen. Riskejä voidaan hallita suunnittelemalla komennuksen vaiheet huolellisesti etukäteen. – Ulkomailla työskentelyn onnistumiseen vaikuttaa niin hirveän monta tekijää, että sanoisin tässä tapauksessa ”hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty”, Varjonen muotoilee uudelleen vanhan viisauden. H 33 Juristin palsta Juristi Petri Kekki | SVKK Helsinki Yrityksen pääjohtajan asema Venäjällä K Venäläisessä yhtiössä pääjohtajan asema on merkittävä. Pääjohtajan toimivallasta ja sen rajoittamisesta on hyvä tietää perusasiat kun toimitaan Venäjälle rekisteröityneiden yritysten kanssa ja varsinkin jos suomalaisesta yhtiöstä lähdetään johtamaan Venäjällä toimivaa yhtiötä. että pääjohtajalla on Venäjän lainsäädännön, yhtiöjärjestyksen ja mahdollisesti tarvittavien yhtiön ylempien toimielinten tekemien päätöspöytäkirjojen mukaan oikeus tehdä ko. kauppa. Pääjohtajan allekirjoitusoikeus Venäjän kaupparekisteriin voidaan merkitä vain yksi henkilö yhtiön pääjohtajan asemaan. Prokuravaltuuksia tms. ei voida Venäjällä rekisteröidä kaupparekisteriin. Allekirjoitusoikeutta ei myöskään voi rajoittaa esim. ”toiminimen allekirjoitusoikeus kaksi henkilöä yhdessä” -tyyppisin määräyksin, kuten esimerkiksi. Suomen kaupparekisterissä. Pääjohtajan valtuudet allekirjoittaa sopimuksia ja muita sitoumuksia voidaan siirtää toiselle henkilölle valtakirjalla ainoastaan yksittäistä oikeustointa varten. Yleisvaltuutusta toimia yhtiön puolesta ei voida Venäjän lainsäädännön mukaan antaa. Yksittäistä oikeustointa varten annettavat valtakirjat on numeroitava juoksevan numeroinnin mukaisesti ja valtakirjassa yksilöitävä yksityiskohtaisesti se oikeustoimi, jota varten valtakirja annettu. Yhtiössä voi olla myös varapääjohtaja, myyntipäällikkö tai muu asemavaltuuksien perusteella toimiva johtaja, mutta heidän ilman valtakirjaa allekirjoittamansa sitoumukset voidaan riitauttaa. Huom! Pääjohtajan allekirjoitusoikeutta on vaikea rajoittaa tehokkaasti käytännössä. Mikäli pääjohtaja ylittää valtuutensa, voidaan kyseinen sitoumus tai sopimus riitauttaa ja vaatia oikeuden päätöksellä pätemättömäksi. Pääjohtajan toimivallan ylittävän sitoumuksen julistaminen mitättömäksi vaatii kuitenkin aina erillisen oikeudenkäynnin. Oikeudenkäynti voi kestää pahimmillaan kolme vuotta, jos kaikki valitusasteet käydään läpi. Pääjohtaja on venäläisessä yhtiössä ainoa henkilö, jolla oikeus Venäjän lain perusteella allekirjoittaa yhtiön puolesta asiakirjoja ilman valtakirjaa. Pääjohtaja on venäläisen organisaation tärkein toimielin, joka vastaa organisaation päivittäisestä johtamisesta. Käytännössä yhtiö ei voi toimia hetkeäkään ilman pääjohtajaa. Pääjohtajan allekirjoitus ja yhtiön pyöreä leima tarvitaan kaikkiin sopimuksiin ja asiakirjoihin. Näitä ovat esimerkiksi: •yhtiön veroilmoitukset (pääjohtaja + pääkirjanpitäjä yhdessä); • Venäjän siviililain mukaiset ”taloudelliset sitoumukset” (otto- ja antolainausta koskevat sitoumukset); • kaikki sopimukset ja yhtiön puolesta annetut sitoumukset mukaan lukien myös panttausta koskevat sopimukset; • työsopimukset, työntekijöiden nimittämistä, erottamista ja irtisanomista koskevat päätökset (приказ) työntekijöiden palkkausta koskevat määräykset, yhtiön henkilöstöluettelot; • kaikki yhtiön sisäiset muut käskyasiakirjat (приказ) koskien mm. pääkirjanpitäjän nimittämistä, kirjanpidon järjestämistä, työsuojelun järjestämistä, arvopaperien liikkeelle laskemista, työntekijän työmatkoja, työntekijöiden loma-aikoja, työntekijöiden kurinpitotoimia, inventaarion järjestämistä, palkan sivukulujen maksamista, yhtiön vakuutuksien ottamista, yhtiön työntekijöinä olevien asevelvollisten kutsuntatietoja koskevat listat jne. Huom! Kiinteistökauppaa koskevat sopimukset pitää tehdä julkisen notaarin vahvistamana. Vaikka sopimuksen voi allekirjoittaa yhtiön pääjohtaja, niin julkisen notaarin pitäisi tutkia, 34 Pääjohtajan asemassa voi toimia ainoastaan yksi henkilö Pääjohtajan toimivallan rajoittaminen Pääjohtajan päätöksentekovaltaa venäläisessä yhtiössä voidaan rajoittaa yhtiöjärjestyksen määräyksillä. Yhtiöjärjestys on Venäjällä tällä hetkellä periaatteessa kaikkien saatavilla oleva julkinen asiakirja. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määritellä yksityiskohtaisia rajoituksia pääjohtajan toimivaltaan. Pääjohtajan yhtiön puolesta tekemille sitoumuksille voidaan edellyttää joko yhtiökokouksen, hallituksen tai kollegiaalisen toimeenpanoelimen hyväksyntä. Pääjohtajan toimivaltaa on rajoitettu merkittävien sopimusten ja suurten oikeustoimien osalta. Suureksi oikeustoimeksi katsotaan mikä tahansa sopimus tai sitoumus tai useampi toisiinsa liittyvä oikeustoimi, jotka liittyvät sellaisen omaisuuden hankkimiseen tai luovuttamiseen, jonka arvo on 25 % tai yli yhtiön aktiivoiden tasearvosta (pl. tietyt osakeantitoimet) (Osakeyhtiölaki 78 § ja Rajavastuuyhtiölaki 46 §) Muiden kuin suurten oikeustoimien kohdalla, pääjohtajan päätöksentekovalta voidaan rajoittaa tiettyjen sopimusten tai sitoumusten osalta tiettyyn euromäärään saakka. Yhtiöjärjestykseen voidaan esimerkiksi listata kaikki oikeustoimet, joiden osalta pääjohtajan toimivalta on rajoitettu 10 000 euroon. Pääjohtajan toimivaltaa voidaan rajoittaa yhtiöjärjestyksessä esimerkiksi seuraavasti: • yhtiön hallituksen toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat: •kauppojen (tai kauppasarjan) esihyväksyminen, joiden aiheena on yhtiön kiinteä omaisuus tai liiketoiminnan osittainen tai kokonaan siirtäminen tai yhtiön omaisuus, jonka arvo on vähintään 5 prosenttia yhtiön käyttöomaisuuden taseen mukaisesta hinnasta tai koneiden ja muun käyttöomaisuuden tai varaston hankinta, jonka hinta ylittää yhden tilikauden aikana 500 000 ruplaa, mikäli tällaista hankintaa ei ole hyväksytty osapuolten vahvistamassa yhtiön budjetissa; •vaihtovelkalainan tai optiolainan ottaminen tai optiooikeuksien antaminen; •yhtiölle merkittävän uuden liiketoiminnan aloittaminen, ostaminen, myyminen tai lopettaminen taikka muu tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumatonta asiaa koskeva päätös; •lainan ottaminen tai antaminen, vakuussitoumuksen tai pantin antaminen yhtiön osakkeenomistajien tai ulkopuolisten puolesta; •lainojen tai muiden luottopäätösten tai niiden muutosten tekeminen tai pantin antaminen Yhtiön puolesta; •tytäryhtiön perustaminen tai lakkauttaminen; •investoinnit kiinteään omaisuuteen ja rakennuksiin; •yli 500 000 ruplaa kokonaisarvon ylittäviin vuokrasopimuksiin sitoutuminen tai tällaisten sopimusten muuttaminen tai kestoltaan yli 12 kuukautta ylittävien vuokrasopimusten solmiminen; •takausten antaminen tai annettujen takausten muuttaminen; •yhteistyötä koskevan sopimuksen tekeminen toisen yrityksen kanssa tai tällaisen sopimuksen muuttaminen mikäli tällainen sopimus olennaisesti vaikuttaa yhtiön liiketoimintojen harjoittamiseen; •päätökset muista kuin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvista sopimuksista ja sitoumuksista; •yhtiön toiminimen allekirjoittajista päättäminen; •muut yhtiön organisaatiota sekä yhtiön ja sen tytäryhtiöiden tai osakkuusyhtiöiden liiketoimintaa ja varoja koskevat olennaiset päätökset. Pääjohtajan toimivallan käytön valvonta Pääjohtaja on venäläisen yhtiön aktiivisin toimielin. Jos muut yhtiön toimielimet tai osakkaat eivät aktiivisesti vaadi esimerkiksi yhtiökokouksen järjestämistä, niin ne saattavat jäädä käytännössä jäädä järjestämättä, vaikka laki niin vaatii. Mikäli esimerkiksi ylemmät toimielimet eivät valvo tai vaadi vuosittaisten yhtiökokousten tai hallituksen kokousten järjestämistä, niin pääjohtaja voi ”unohtaa” lähettää kutsut ko. elinten kokouksiin ja ko. ylempien yhtiön toimielinten valvonta jää pelkäksi kuolleeksi kirjaimeksi paperille ilman todellista valvonnan toteutumista. Venäjän veroviranomaiset eivät ole käytännössä vaatineet vuosittaisissa veroilmoituksiin liitettäväksi yhtiökokouspöytäkirjoja. Verottaja on puuttunut pienten yhtiöiden osalta vuosittaisten yhtiökokouksien puuttumiseen ainoastaan verotarkastusten yhteydessä. Verottaja on edellyttänyt yhtiökokousten järjestämistä yleensä ainoastaan suurien yhtiöiden osalta, mm. suurien OAO-osakeyhtiöiden osalta valvonta tiukempaa. Vaarana on se, että yhtiön pääjohtaja voi jäädä kokonaan ilman valvontaa, jos yhtiökokouksia ei järjestetä tai yhtiössä ei ole hallitusta (sovet direktorov). Huom! Toimeenpaneva elin, eli pääjohtaja järjestää käytännössä myös yhtiökokouksen ja hallituksen (sovet direktorov/pravlenie yms.) päätösten toimeenpanon. Pääjohtajan asema on määritelty Venäjän lainsäädännössä seuraavissa laeissa: •Osakeyhtiölaki (Федеральный закон от 26 декабря 1995 г. N 208-ФЗ ”Об акционерных обществах”) •Rajavastuuyhtiölaki (Федеральный закон от 8 февраля 1998 г. N 14-ФЗ ”Об обществах с ограниченной ответственностью”) •Venäjän siviililaki (Гражданский кодекс Российской Федерации) Lisäksi pääjohtajan vastuita ja tehtäviä on määritelty useissa muissa laeissa: kilpailun rajoittamista koskeva laki, rikoslaki, Venäjän arvopaperilainsäädäntö, työlaki hallinnollisia rikkomuksia ja sakkoja koskeva laki. Useissa viranomaismääräyksissä ja Venäjän korkeimpien oikeuksien antamissa lainsoveltamisohjeissa on annettu tarkentavia määräyksiä pääjohtajan tehtävien ja vastuiden sisällöstä. 35 LAKIuutisia Monilapsisten perheiden isille irtisanomissuoja R Työnantajilta aiotaan kieltää monilapsisten perheiden isien irtisanominen, kertoo Vedomosti-lehti. Sosiaali- ja terveysministeriö on muotoillut muutosehdotuksen, jonka mukaan työantaja ei voisi purkaa miestyöntekijänsä työsopimusta, jos tämä on perheen ainoa elättäjä. Perheessä on oltava useampia lapsia, joista yksi alle kolmevuotias ja puoliso hoitaa lapsia kotona eikä ole työsuhteessa. Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden mukaan lakimuutokset vähentäisivät sukupuolten epätasa-arvoa työsuhteissa. Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan työnantaja ei voi yksipuolisesti purkaa alle kolmevuotiaiden lasten äidin tai alle 14 -vuotiaiden lasten yksinhuoltajia./Vedomosti/VS/21.3.2012 Siviilikoodeksin muutokset vihdoin duumaan R Presidentti Medvedev vei duuman käsittelyyn esityksen muutok- sista siviilikoodeksiin. Vaikka lakiehdotuksessa puhutaan muutoksista, kyseessä on käytännössä lain uusi versio, arvioi Kommersant-lehti. Lakimuutosten myötä siviilikoodeksista poistuvat ZAO, OAO ja lisävastuuyhtiö. ZAO ja OAO:n korvaavat ei-julkinen ja julkinen osakeyhtiö. Lisävastuuyhtiö on vanha yhtiömuoto, jota ei juuri ole käytetty. Muutoksia kommentoinut oikeusministeri Aleksandr Konovalov sanoi, että yhtiöiden ei tarvitse rekisteröityä uudelleen, vaan yhtiöt voivat maksutta tehdä uuden lain mukaiset muutokset perustamisasiakirjoihinsa. Suuri osa siviilikoodeksin muutoksista tähtää erilaisten käytännössä esiintyneiden väärinkäyttötilanteiden kuten yritysvaltausten ja verojenkierron offshore-maiden kautta torjumiseen. Muutosten taustalla on myös valtionjohdon halu tehdä Moskovasta kansainvälinen finanssikeskus ja tehdä liiketoimintaympäristöstä helpompi ulkomaisille yrityksille. Oikeusministeri Aleksandr Konovalov ilmoitti, että muutosten on tarkoitus astua voimaan 1. syyskuuta. Konovalovin mukaan muutosesitykseen ei ole odotettavissa perustavanlaatuisia muutoksia uuden presidentin valtaantulon jälkeen. Myös erimielisyydet lakiesitystä valmistelleiden tahojen kesken on sovittu, eikä esitykseen ole jäänyt suuria kiistanalaisia kohtia, vakuuttaa Konovalov. Kyseisiä siviilikoodeksin muutoksia on hiottu neljä vuotta ministeriöissä ja presidentin hallinnossa. /RG, Vedomosti,Kommersant/VS/4.4.2012 Medvedev allekirjoitti lain suorista kuvernöörinvaaleista R Medvedev uudisti Venäjän alueiden kuvernöörien valintatapaa. Uuden lain mukaan alueiden johtajat valitaan suorilla kansanvaaleilla. Puolueet asettavat voivat asettaa jäseniään tai sitoutumattomia ehdokkaita vaaleihin tai ehdokkaaksi voi asettautua kansalainen, joka on kerännyt kannattajia 0,5–2 % alueen rekisteröidyistä äänestäjistä. Alueiden johtajat valitaan enintään viideksi vuodeksi ja peräkkäisten kausien määrä on rajattu laissa kahteen. Vaalit pidetään yhteisenä 36 päivänä eri alueilla sinä vuonna kun kuvernöörin toimikausi päättyy. Ensimmäinen vaalipäivä on tänä vuonna lokakuussa ja silloin valitaan uudet päämiehet niille alueille, joilla kuvernöörin kausi päättyy lain voimaantulon, 1. kesäkuuta, ja vuoden viimeisin päivän välillä. /RBC/ VS/2.5.2012 Viisumihelpotukset asialistalla R Ennen siirtymistään pääministeriksi presidentti Medvedev ehdotti, että turistiviisumimenettelyä ulkomaalaisille helpotettaisiin lisää. Tällä hetkellä helpotukset koskevat Venäjälle saapuvia risteilymatkustajia, jotka eivät tarvitse viisumia alle 72 tunnin matkoilla. Medvedev antoi Venäjän hallitukselle tehtäväksi esittää ehdotukset viisumimenettelyn helpottamiseksi kesäkuun alkuun mennessä. Samalla presidentti antoi hallitukselle tehtäviä turismin kehittämiseksi Pohjois-Kaukasuksella. Hallituksen tulee muun muassa turvata energia- ja liikenneinfrastruktuurin parantaminen, kuten lentokenttien modernisointi sekä näiden hankkeiden rahoitus. /RG/VS/29.3.2012 TULLIuutisia Tulliliiton tullilakiin muutoksia E Yhtenäisen talousalueen muodostamisen vuoksi Venäjän, ValkoVenäjän ja Kazakstanin yhteiseen tullilakiin kaavaillaan muutoksia tämän vuoden aikana. Tulliproseduureja helpotetaan ja tavaroiden nopeamman liikkumisen olosuhteita parannetaan. Kaikkiaan muutosehdotuksia tulliliiton tullilakiin on noin 500. Esimerkiksi ennakkomaksut voitaisiin ehdotuksen mukaan maksaa tuontitullitilille. Keskustellaan myös mahdollisuudesta käyttää vakuudeksi talletettuja rahavaroja tullimaksuina tavaroita liikkeelle laskettaessa. TKS/EL/1.3.2012 Putinilta tullityöryhmä E Venäjän presidentiksi jälleen valittu Vladimir Putin käynnisti jo pääministerikautensa aikana strategisten aloitteiden aivoriihen, jonka yhtenä painopistealueena on hallinnollisten esteiden purkaminen tullauksesta. – Venäjän tullilaitoksessa jatkuu keskustelu siitä, kuinka sen eri rakenteiden toiminta järjestetään, kuinka tavarat lasketaan liikkeelle tullista, kuinka taata tullimaksukertymä valtion budjettiin, kertoi Putin aivoriihensä toukokuisessa tapaamisessa. Putin sanoi ymmärtävänsä tullilaitoksen huolestuneisuuden, mutta hänen mielestään joitakin asioita täytyy joka tapauksessa parantaa. Esimerkiksi kaikki tullidokumentit täytyy saada sähköiseen muotoon. Putinin aivoriihen yleisenä tavoitteena on liiketoimintailmaston parantaminen Venäjällä. Tullauksen lisäksi sen muiksi aihepiireiksi ovat toistaiseksi nousseet yritysten sähkönsaannin parantaminen, rakennusalan hallinnollisten esteiden purkaminen ja venäläisten yritysten vientitoimintojen tukeminen. RBK daily/EL/10.5.2012 tullin asettaa ensimmäisenä WTO:n jäsenyysvuotenaan. Toisena jäsenyysvuotena yläraja laskee 6,6 prosenttiin. Vedomosti-lehti kirjoittaa, että tietokoneiden valmistus Venäjällä on ollut laskussa samalla kun tietokoneiden tuonti ulkomailta on kasvanut. Venäjän WTO-neuvotteluissa sovittiin tuonti- ja vientituotteille ylärajat, joita korkeammaksi tulleja ei voida asettaa. Joillekin tuotteille ylärajat ovat pysyviä, joidenkin osalta taas ylärajaa lasketaan asteittain siirtymäaikojen puitteissa. Vedomosti/EL/26.4.2012 Pakollinen ennakkoilmoitus Venäjän tullille R Venäjälle suuntautuvien tuontitavaroiden pakollinen ennakkoil- moitus Venäjän tullille tulee voimaan 17.6.2012. Taustalla on tulliliiton komission päätös viime joulukuulta. Maanteitse tapahtuvista kuljetuksista on ilmoitettava viimeistään kahta tuntia ennen, kun tavarat saapuvat Venäjän tulliliiton alueelle. Toimella pyritään nopeuttaman rajanylityksiä. Menettelyllä on puolen vuoden siirtymäaika. Venäjän tullilaitoksen sivu ennakkoilmoittamisesta: edata.customs. ru. Tulliliiton asiaa koskeva päätös on numero 899 ja se on päivätty 9.12.2011. Kommersant, VCH/EL/15.5.2012 Muutoksia sertifioitavien tuotteiden listalla E Pakollisen sertifioinnin piiriin kuuluvien tuotteiden listaa on uusittu. Listalta on poistettu mm. kaasusäiliöt, muoviset käyttö- ja taloustarvikkeet, ajoneuvojen renkaat ja jarrulaitteet. Listalle on lisätty tiettyjä eläinlääkkeitä. Tarkennuksia on tehty myös vastaavuustodistusta vaativien tuotteiden listalle, muutokset koskevat tiettyjä autojen varaosia ja urheiluvälineitä. Muutosten voimaantuloaika on toukokuun loppu. Rossijskaja gazeta/EL/26.4.2012 Tietokoneille WTO:n sallima 10 prosentin tulli E Venäjän hallituksen tullitariffeja käsittelevä komitea on hyväksynyt ehdotuksen tietokoneille asetettavasta kymmenen prosentin tuontitullista Venäjälle. Päätös ei koske kannettavia tietokoneita. Tietokoneiden aikaisempi tuontitulli Venäjälle on ollut nolla prosenttia. Kymmenen prosenttia on juuri se yläraja, johon Venäjä voi tietokoneiden tuonti- Markkinatietoa ja mahdollisuuksia Venäjällä, Ukrainassa, Kazakstanissa, ja Valko-Venäjällä Yksi raportti kerran viikossa sähköpostiin Talous, logistiikka, kauppa ja palvelut, teollisuus ja rakentaminen Tilaa ilmainen näytenumero www.cscommunications.fi 37 Vieraskynä Suomi-Venäjä suhde 2012 Hanna Smith | Aleksanteri Instituutti, Helsingin Yliopisto S uomi-Venäjä suhde on perinteisesti puhuttanut Suomessa enemmän kuin Venäjällä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Suomi-suhde olisi Venäjälle tärkeä. Rajanaapuruussuhde on hieman erilainen suhde kansainvälisessä politiikassa. Siinä on aina ripaus ainutlaatuisuutta ja jotakin ”omaa”, myös ongelmat ovat usein eritasoisia kuin muissa bilateraalisissa suhteissa tai multilateraalisessa yhteistyössä. Neuvostoliiton hajoamisesta on kulunut nyt 20 vuotta. Niin Suomessa kuin Venäjällä on tapahtunut isoja muutoksia niin sisä-kuin ulkopolitiikassa. Suomen uudeksi presidentiksi helmikuun presidentinvaaleissa valittiin Sauli Niinistö. Venäjän maaliskuun presidenttivaalit voitti Vladimir Putin. Molempiin presidentteihin kohdistuu suuria odotuksia ulko-ja turvallisuuspolitiikan kohdalla. Suomessa presidentin toimivalta kansainvälisissä asioissa ja ulkopolitiikan johtamisessa on vahva. Presidentti Niinistö korosti ensimmäisessä puheessaan diplomaattikunnalle tiiviiden kahdenvälisten suhteiden olevan edelleen äärimmäisen tärkeitä ja merkittävä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sanomattakin on selvää että Suomen ja Venäjän välinen suhde on yksi tärkeimmistä kahdenvälisistä suhteista Suomen ulkopolitiikassa. Suomen presidenttivaalikampanjan aikana useat suomalaiset ulkopolitiikanasiantuntijat sanoivat Venäjä-Suomi suhteen nousevan uuden presidentin tärkeimmäksi tehtäväksi. Mitkä teemat nousevat sitten SuomiVenäjä suhteessa keskeisiksi? Teemoja ja asioita on monta mutta ehkä kolme kokonaisuutta nousee ylitse muiden ainakin Suomen näkökulmasta: kauppasuhteet, liikenteen ja logistiikan toimivuus rajat ylittävässä yhteistyössä sekä molemminpuolisten epäluulojen hälventäminen. 38 Suomessa on jo pitkään odotettu Venäjän WTO-jäsenyyttä, eikä syyttä. Venäjä on runsaan 9 prosentin osuudellaan Suomen kolmanneksi suurin vientimarkkina Ruotsin ja Saksan jälkeen ja Suomen suurin tuontimarkkina lähes 19 prosentin osuudellaan. Kun Niinistö ja Putin kävivät ensimmäisen puhelinkeskustelunsa, molempien erityisenä kiinnostuksen kohteena oli suomalaisten yritysten toiminta ja investoinnit Venäjällä. Vaikka tilastollisesti Venäjä on Suomelle tärkeämpi kuin Suomi Venäjälle, ei Suomi kuitenkaan merkityksetön ole Venäjälle. Suomi on Venäjän 12 suurin kauppakumppani ja EU maiden joukossa sijalla kuusi. Kaupanalalla Suomen ja Venäjän presidenttien intressit varmaankin kohtaavat. Presidentti Niinistö on painottanut Suomen presidentin olevan tärkeä talouden toimija. Hän aikoo omien sanojensa mukaan edistää suomalaista osaamista ja työtä maailmalla. Hyvien kauppasuhteiden, tavaroiden ja ihan tavallisten ihmisten(turismi) liikkumisessa, liikenne ja logistiikka ovat keskeisessä roolissa. Jos liikenne ja logistiikka määritelmää hieman venytetään, saadaan raja-alueiden infrastruktuuri, erilaiset liikenneyhteydet, viisumi ja rekisteröintikysymykset myös kuulumaan tähän kategoriaan. Kun rajat ylittävää liikkumista ja yhteistyötä helpotetaan, saadaan aina parempia tuloksia aikaiseksi niin talouden kuin kahdenvälisten suhteidenkin kannalta. Erinomaisia esimerkkejä ovat Helsingin ja Pietarin välinen nopea junayhteys on sekä viisumivapaat risteilyt Helsingistä Pietariin. Suomen näkökulmasta Pietarin alueen merkitys korostuu. Venäjän todellinen koko ja muut alueet pääsevät helposti unohtumaan. Suomiki on muuta kuin Pietarin ja Helsingin välinen alue. Presidenttien rooli liikkuvuuden ja rajat ylittävän yhteistyön edistäjinä on aika muodollinen, mutta maittensa esikuvina, tästäkin löytyy presidenteille työmaata. Viimeisenä mutta ehkä tärkeimpänä on sitten väärien mielikuvien ja epäluulojen hälventäminen. Suomi-Venäjä suhde ei ole näistä välttynyt. Niin hyville kauppasuhteille, investoinneille, ihmisten ja tavaroiden liikkuvuudelle kuin uusille avauksille ulkopolitiikassa keskeistä on hyvä ilmapiiri, jossa yhteistyötä tehdään. Suurelta osin näin onkin Venäjän ja Suomen välillä, mutta välillä väärinkäsityksiä esiintyy vaikka virallisesti maitten suhteiden sanotaan olevan hyvät. Usein väärinkäsitykset perustuvat puutteelliseen tietoon, henkilökohtaisiin arvioihin tai kommunikaation puutteeseen. On kuitenkin muistettava että toimintaympäristöt ovat hyvin erilaiset Venäjällä ja Suomessa. Se on tietysti haaste kaikille. Maitten erilaisista hallintatavoista johtuen erimielisyyksiä syntyy. Tässä kohdassa presidenttien rooli korostuu molemmissa maissa. Uskottavalla ja aktiivisella ulkopolitiikalla on suuri merkitys siinä miten Suomi näkee Venäjän ja toisin päin. SuomiVenäjä suhde saa myös kritiikkiä. Kun asiat ovat virallisesti koko ajan hyvin, ei uusia avauksia juuri tule ja suhteiden dynaamisuus kärsii. Tässä voisi olla niin presidentti Niinistölle kuin presidentti Putinille haaste; miten tehdään hyvästä vielä parempi. H SVKK:N toimintaa Etabloitumis valmennuksen ohjelma SVKK:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 23.3.2012 I MODUULI Jäsenet Suomessa 29.8. Seminaari Helsingissä uusia jäseniä III Suomen Uusiolasi Oy, keräyslasi ja sen jatkojalosteet 8.30 Ilmoittautuminen, aamukahvi 09.00 (Finland) Valmennuksen avaus Outotec Oy, mineraalien käsittely ja rikastus Reima Oy, Koulutuspäällikkö vaatetusteollisuus Tarja Teittinen, SVKK 10.00 Venäjä etabloitumiskohteena Pajakulma Oy, moottoriajoneuvojen huolto - Etabloituminen liiketoiminnan edistäjänä, Bioretec Oy, lääketieteen tuotteet - Riskit haasteet Oy Karostech Ltd,jakonsultointi TJ Paul Holm,Oy, HMVtalopakettien Russia Oy myynti Suomen EU-Tähtitalot 12.30 Lounas Gemic Oy, liikkeenjohdon konsultointi 13.30 Yrityksen perustaminen Venäjälle CS Communications Oy Ab, viestintä - yritysmuodot Nomet Oy,- alihankintakonepaja yrityksen perustamisen prosessi Mekahionta Oy, metallien käsittely Juristi Petri Kekki, SVKK AlfaRoc Oy, varastointi 15.00 Päivä päättyy Norilsk Nickel Harjavalta Oy, nikkelikemikaalien valmistus Tilintarkastus Helle & Baltscheffsky Oy, tilintarkastus Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO, rahoitus- ja II MODUULI ympäristöala 12.-14.9. Koulutusja fact finding-matka Pietariin Janakkalan Teollisuusalueet Oy, Janakkalan kunnan 12.9. lähtö junalla iltapäivällä Pietariin elinkeinoyhtiö Ruokakesko Oy, Päivittäistavaroiden tukkukauppa 13.9.Lapland Seminaari Pietarissa: Wild Products Oy, vaatteiden ja jalkineiden 10.00 - Pietarin ja Leningradin alueen erityspiirteitä yritystä tukkukauppa perustettaessa Tammet Oy, metalliverkkojen sekä aitojen ja porttien valmistus - Markkinoiden ajankohtaisia kuulumisia Lacell Oy, kuitukangasvalmistaja - Aluejohtaja Tarmo Suomalainen SVKK Pietari Baltic Investigation & Investment, B I & I Oy, - Kokemuksia green-field etabloitumisesta projektinjohtopalvelut - Caset Kiilto ja Industry Park East Management Oy Katsa Oy, hammaspyörien ja vaihdelaatikoiden valmistus - Commercial director Satu Hyökki-Siltanen Finnwind Oy, ympäristöteknologia 12.00 Lounas Suomen Oy, vedenkäsittelykemikaalien valmistus 13.00 KL-Lämpö Taloushallinto ja HR –venäläisessä yrityksessä Gardner Denver Oy, koneiden ja laitteiden valmistus ja myynti Financial controller Elvira Stepanova, SVKK Pietari JTH Marketing Oy, vientija tuontiagentuuri n.15.30 Seminaari päättyy kaupunkikierros ja yhteisillallinen Mötto Oy, Opastettu lasten ja nuorten trendisarjojen tukkukauppa Yrityssalo Oy, yrityspalvelut 14.9. Oy Beweship Ab, kuljetus ja huolinta 10.00 Oy, Fact Finding FinScan automaatio - tutustuminen paikallisiin viranomaisiin ja muihin Palotekninen insinööritoimisto Markku Kauriala Oy, yrityksen perustamiseen liittyviin tahoihin palotekninen suunnittelu ja konsultointi - tai vaihtoehtoisesti osallistuminen Baltic Build -messuille Rasavil-Tuote Oy, tekstiiliteollisuus Lähtö illansuussa junalla takaisin Helsinkiin Stahlnius Oy, profiilipellin valmistus PT Pellatrix Trading Oy, maahantuonti ja tukkukauppa Skaala Oy, puusepänteollisuus PRO-Wear Oy, työvaatteiden markkinointi MODUULI 31.10. Seminaari Helsingissä: Pakkauspörssi Oy, tukkukauppa 8.30 Ilmoittautuminen, aamukahvi Sport & Technology Holding Nordic Oy, konsultointi 09.00 Mistä rahoitus yrityksen perustamiselle? Piippo Oy, tekstiiliteollisuus KonsulttiOy, Harri Kekkonen Hyvinkään Tieluiska maaja viherrakennus, kone- ja 10.00 Yrityskauppa Venäjällä varaosamyynti N.N. Geneset Powerplants Oy, hydraulituotteiden valmistus/metalli 12.00 Lounas B9 Group Oy, markkinointi ja mainonta 13.00 -> Yrityskohtaiset konsultaatiot Tekla Oy, IT, ohjelmistosuunnittelu AVIUT Oy, mainostoimisto Spedition Services Finland Oy, huolinta ja rahtaus IV MODUULI Jäsenet Venäjällä 7.11. Seminaari Helsingissä: Venäläisen yrityksen johtaminen OOO8.30 HannesIlmoittautuminen, Snellman, Moskova, juridiset palvelut aamukahvi OOO Business- Pääjohtajan Training & Consultig, Moskova, henkilöstön 09.00 ja pääkirjanpitäjän rekrytointi kehityspalvelut - suomalainen/venäläinen? Pääjohtajan ja pääkirjanpitäjän työsopimukset OOO Unistaff- Payroll Solutions, Moskova, outsourcing TJ Paul Holm, HMV Russia Oy OOO Juris Pride, Moskova, juridiset palvelut 11.00 lounas Moskova, sertifiointi OOO Worldwidegost, 12.00 Asiakashankinta ja myynnin johtaminen Venäjällä OOO T&K Legal, Moskova, juridiset palvelut FM Olavi Filppula OOO Arctic Machine-R, Moskova, teiden kunnossapitokaluston 14.00 -> Loput yrityskonsultaatiot tuotanto OOO Martela, Moskova, toimistokalusteiden valmistus ja myynti OOO Center of Business Contacts Baikal, Moskova, Ohjelmaan sisältyy: liikesuhteiden edistäminen Burjatian ja muiden maiden välillä • Valmennusosuudet Suomessa ja valmennusosuus Pietarissa. OOO Glasford International, Moskova, henkilöstöpalvelut, • Yksi yrityskontainen konsultaatio/yritys rekrytointi Kontaktimatka Pietariin, jossa seminaari ja tutustuminen OOO 10x • Invest, Moskova, rakentaminen paikalliseen toimintaympäristöön. OOO MAK Stolypin, Moskova, tilintarkastus, kirjanpito Matkat majoituksineen, ohjelmassa mainitut ruokailut, Infowave, • Pietari, markkinatutkimukset viisumi, paikalliskuljetukset OOO Menahem, Pietari, hotellitoiminta ja mahdolliset tulkkaukset. • SVKK:nLaw, keväällä 2012juridiset julkaistu HR-opas. OOO St. Petersburg Pietari, palvelut OOO Sinergiya, Pietari, multimedia, tietokonegrafiikka Koulutuksen hinta on 2200konsultointi € + alv 23% OOO Roedl & Partners, Pietari, ja elinkeinoministeriön Law Koulutukseen center “Spherahaetaan of Low”,työPietari, juridiset palvelut kansainvälistymistukea, joka kanavoidaan yrityksille TEMin Radisson Sonya Hotel, Pietari, hotellitoiminta lopullisen jälkeen. Koulutukseen sovelletaan SVKK:n Volgo-Balt Lestukipäätöksen Company Saint-Petersburg, Pietari, huolinta yleisiä toimitusehtoja (ks. www.svkk.fi > Palvelut > SVKK:n yleiset OOO Russia Consulting SPB, Pietari, kirjanpitopalvelut, juridiset toimitusehdot). Oikeudet muutoksiin pidätetään. palvelut Innovative information technology, Pietari, IT-alan innovaatiot IBC Lisätietoja law office, Pietari, juridiset palvelut ohjelmasta: Koulutuspäällikkö Tarja Teittinen, OOO Rusinco, Pietari, matkailupalvelut puh. 040 543 2260 tarja.teittinen@svkk.fi ZAO Outotec St. Petersburg, Pietari, kone- ja prosessisuunnittelu Toivotamme kaikille uusille jäsenillemme onnea ja menestystä! 39 SVKK:N toimintaa Suomalais-Venäläinen kauppakamari järjesti maaliskuussa vienninedistämismatkan Permiin. Kaupunkia ei yleensä listata aivan Venäjän tunnetuimpien suurkaupunkien joukkoon. Alueella on kuitenkin monipuolista ja menestyvää teollisuutta, joka kaipaa modernisointia. Myös itse Permin kaupunkikin on kuin uuden kehitysimpulssin kynnyksellä. Nanna Sirola-Myllylä Öljykaupunki Permissä on myös IT-klusteri Teksti ja kuvat Einari Lumijärvi N yt eletään Suomessakin jo täyttä kesää, mutta toisin oli maaliskuun lopussa, jolloin SVKK järjesti vienninedistämismatkansa Uralin porteille Permiin. Idässä Uralvuoristoon rajoittuva Permin aluepiiri on keväisin pohjoisesta esteettömästi puhaltavien arktisten ilmavirtausten armoilla. Toistuvat takatalvet ovat tavanomainen ilmiö. Matkan järjestelyistä vastasi SVKK:n Jekaterinburgin toimisto. Matka tehtiin suurlähettiläs Matti Anttosen johdolla. Ryhmän pääjoukko lähti matkaan Helsinki-Vantaalta ensin kohti Moskovaa Finnairin lennolla. Moskovan Šeremetjevolla vietettyjen muutamien tuntien jälkeen oli jatkolento Permiin Aeroflotin Airbuskoneella. Kelloja sai veivata tälläkin reissulla eteenpäin oikein urakalla. Aikaeroa Suomeen muodostuu talviaikana yhteensä neljä tuntia. Permiin laskeuduttiin lopulta melkoisessa lumimyräkässä. Kahden 40 tunnin lentomatkan päässä sijaitsevaan Permiin on Moskovasta useita päivittäisiä lentoja. Pietarista pääsee Permiin venäläisen Transaero-yhtiön lennoilla. Majoitus oli Permin keskustassa sijaitsevassa Ural-hotellissa. Ural tuntuu olevan Venäjällä vähän samanlainen brändi kuin Lappi Suomessa, josta kaikki tahtovat osansa. On Etelä-Uralia, Keski-Uralia ja napapiirin Uralia. Öljy-yhtiöitä, kemianteollisuutta, paperitehdas, IT-klusteri Miltei miljoonan asukkaan Permin kaupunki sijaitsee Siperian radan varrella noin 1 400 kilometriä Moskovasta itään. Alle 500 kilometrin säteellä Permistä sijaitsevat muun muassa Jekaterinburg, Iževsk, Naberežnyje Tšelny ja Nižni Tagil. Uralvuoristossa sijaitseva Jekaterinburg on yksi Venäjän suurimmista kaupungeista. Permin alueen tärkeimpiä toimijoita ovat öljy-yhtiöt, joista merkittävin on Lukoil. Yhtiön Permin aluekonttori on kaupungin keskustassa keskeisellä paikalla. Vaikka öljy-yhtiöt vastaavatkin noin kahdesta viidenneksestä Permin aluepiirin teollisessa tuotannossa, alue ei kuitenkaan ole aivan Venäjän suurimpien öljyntuotantoalueiden joukossa. Muita tärkeitä toimialoja Permin alueella ovat kemianteollisuus, terästeollisuus, koneenrakennus ja metsäteollisuus. Kemianteollisuuden tärkein tuote on mineraalilannoitteet. Lisäksi puolet Venäjän käyttämästä suolasta tuotetaan Permin aluepiirissä. Suurin kemianteollisuuden yhtiö on Bereznikissä ja Solikamskissa toimiva lannoitetehdas Uralkali. Metsäteollisuus perustuu alueen suuriin metsävaroihin. Alueella toimiva Solikamskbumprom on yksi Venäjän suurimmista sanomalehtipaperin valmistajista. Koneenrakennuksen tärkein haara on perinteisesti ollut ase- ja puolustustarvike- Permin aluepiiri Asukasluku: 2,6 miljoonaa Pinta-ala: 160 000 km² Pääkaupunki: Perm (990 000 as.) Muita kaupunkeja: Berezniki (156 000), Solikamsk (95 000) Pääelinkeinot: öljyntuotanto- ja jalostus, kemianteollisuus, terästeollisuus, koneenrakennus, metsäteollisuusoimaan neuvostoaikaista teknologiaa. /EL/18.1.2012 Timo Kuusisto (vas.) teollisuus. Alueella tuotetaan mm. lentokoneiden ja rakettien moottoreita, kaasuturbiineja ja kaapeleita. Permin alueelle on perustettu vastikään telekommunikaatio- ja IT-alan klusteri. Hanke kilpailee pääsystä Venäjän talouskehitysministeriön pilottiklusterien joukkoon. Listalle otetaan vähintään kymmenen klusterihanketta eri puolilta Venäjää ja niille taataan viisivuotinen valtion tuki. Valtakunnallinen pilottiklusterihanke käynnistyy vuonna 2013. Permin telekommunikaatio- ja IT-alan klusterin avainyritykset ovat kaapelitelevisio- ja laajakaistapalveluita tarjoava ER-Telekom sekä ohjelmistoyritys Prognoz. Molemmat ovat lähtöisin Permistä ja saavuttaneet merkittävää jalansijaa myös alueen ulkopuolella. Tavoitteena on, että Permin IT-klusteri työllistää 24 000 henkeä vuonna 2016. Alueella on Suomi-tietoutta ja potentiaalia Ensimmäisenä aamuna pyörähtivät käyntiin suomalaisten ja venäläisten yritysten tapaamiset. Kullekin suomalaisyritykselle oli kartoitettu potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Tapaamisia oli pitkälle iltapäivään ja jotkut suomalaisyritykset lähtivät tutustumaan venäläisten yritysten tiloihin vielä samana iltana tai seuraavana päivänä. Toisen päivän pääkohde oli Solikamskin kaupungissa sijaitseva, tuttu Solikamskbumpromin paperitehdas. HaminaKotka Satama Oy:n markkinointipäällikkö Nanna Sirola-Myllylä kertoi, että permiläisten yritysten Suomitietous oli todella hyvää. Suomi logistisena vaihtoehtona Baltian ja Pietarin satamille oli tiedostettu. HaminaKotka Sataman tarkoituksena oli kertoa sekä Suomen reitistä että HaminaKotkan tarjoamista satamapalveluista. Sirola-Myllylälle jäi vaikutelma, että Permissä yrityksillä on vähemmän ulkomaan kontakteja kuin esimerkiksi Jekaterinburgissa. Kaupungissa on siis vielä hyvin mahdollisuuksia. Chematur Ecoplanning Oy:n toimitusjohtaja Timo Kuusisto kertoi, että hänen edustamallaan yrityksellä on paljon potentiaalia niin Permin alueella kuin koko Venäjän markkinoilla. Chematur Ecoplanning Oy:n erikoisalaa ovat prosessisuunnittelu ja laitetoimitukset prosessi- ja kemianteollisuudelle. Yhtiöllä on laaja kokemus happojen talteenotosta ja väkevöinneistä sekä ainutlaatuista osaamista haihdutus-, kiteytys- ja kokonaisten tuotantolaitosten suunnittelusta. – Venäjän alueella monet yritykset neutralisoivat esimerkiksi käytetyn rikkihapon ja varastoivat sen maaperään, jokiin ja järviin. Nykyaikaista teknologiaa hyödyntä- mällä hapot voidaan kerätä talteen ja väkevöidä uudelleen käytettäviksi eli kierrättää. Näin myös luonto säilyy puhtaana tuleville sukupolville. Venäjällä on käytössä hyvin vanhaa teknologiaa monellakin saralla. Käytössä oleva teknologia on pääasiassa venäläisvalmisteista. Energiatehokkuus ja laitoksien kokonaistehokkuus on huonoa verrattuna eurooppalaisiin laitoksiin, Kuusisto kertoo. Kaupunkisuunnitelman toteutumista odotellaan Moskova–Pietari-akselin ulkopuolella sijaitseva Perm on uuden kehitysimpulssin kynnyksellä. Kaupunkikuvassa kohtaavat tsaarinvallan aikainen vanhakaupunki ja neuvostoaikana rakennettu uusi keskusta. Sieltä täältä näyttäisi puskevan esiin myös 2000-luvun design. Kaupunkisuunnittelulle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet. Uuden, vielä toteuttamattoman kaupunkisuunnitelman on laatinut hollantilainen KCAP Architects & Planners. Myös Permin uudesta lentoasemarakennuksesta on julkistettu futuristisia luonnoksia. Permillä on myös kunnianhimoinen tavoite nousta jonkinlaiseksi kulttuuripääkaupungiksi, jos ei sitten muualla niin ainakin Uralin alueella – laajasti käsitettynä. Perm on perustettu vuonna 1723. Vanhempi kaupunkirakenne kaupungin keskustassa on iloinen yllätys. Myös matkailijoita on ajateltu. Kaupungilta löytyi merkittyjä kävelyreittejä, joiden varsilla kerrottiin kaupungin historiasta venäjäksi ja englanniksi. Kaupungin matkailuinfo oli auki ja valmiina vastaanottamaan asiakkaita arktiselta vaikuttavasta takatalvesta huolimatta. 41 SVKK:N TOIMINTAA Jäsentapaaminen Metoksella 18.4.2012 S uomalais-Venäläisen kauppakamarin huhtikuinen jäsentapaaminen pidettiin ammattikeittiölaitteita valmistavan Metos Oy Ab:n tiloissa Keravalla. Tilaisuuden aluksi johtaja Mikko Patrakka kertoi Metoksen liiketoiminnasta Venäjällä. Metoksen keittiöitä on toimitettu Venäjälle mm. vähittäiskauppohin, hotelleihin, teollisuuslaitoksiin, julkisiin rakennuksiin ja laivoihin. Yhtiön vahvuuksia Venäjän markkinoilla ovat mm. pitkä historia, brändin tunnettuus, lähelle asiakasta viety suunnittelu ja projekteihin liittyvä elinkaariajattelu. Metoksen vientipäällikkö Tarja Gröndahl esiintyi otsikolla ”Venäjän joukkoruokailun erityispiirteitä”. Gröndahl kaivoi esille Neuvostoliiton ajoilta periytyviä julkisten ruokalatilojen suunnitteluohjeita ja reseptikokoelmia. On mielenkiintoista, että näitä määräyksiä noudatetaan ohjeellisina tänäkin päivänä. Yhteiskuntajärjestelmän muutos on tosin tuonut muutoksia esimerkiksi hinnoittelupolitiikkaan. 42 Gröndahl veti julkisten ruokaloiden valtakunnallisten reseptien perusteella mielenkiintoista syväanalyysiä neuvostojärjestelmän toiminnasta. Monisataasivuisesta opuksesta selvisi esimerkiksi kuinka paljon marmeladia levitettiin leivälle eri hintakategorioiden ruokaloissa ja kuinka paljon mitäkin lihatyyppiä tarvittiin eri ruoka-annoksissa. Reseptien ohjeellisuus heijastui lopulta alkutuotannon tuotantomääräyksiin saakka. Analyysi huipentui rinnastukseen siitä, että Neuvostoliitto toimi samantyyppisellä strategialla kuin nykyaikainen globaali pikaruokaketju. Tilaisuuden toisella puoliskolla osallistujat jaettiin työryhmiin, jotka valmistivat Metoksen kokkien johdolla herkullisen aterian Metoksen demo-keittiössä. Ylikapellimestarina toimi Metos Chef Paavo Lintunen. Päästiin toteamaan käytännössä, että nykyaikaisen ammattikeittiön toiminta on tehokasta. / EL/19.4.2012 Vienninedistämismatka Nižni Novgorodiin S uomalais-Venäläinen kauppakamari järjesti vienninedistämismatkan Nižni Novgorodiin 23.–24.4.2012. Nižni Novgorod on suosittu tutustumiskohde suomalaisille yrityksille sillä edellinen SVKK:n vienninedistämismatka tehtiin kaupunkiin vain puoli vuotta aikaisemmin. Nižni Novgorod on Venäjän viidenneksi suurin kaupunki ja Volgan federaatiopiirin pääkaupunki. Suurnopeusjuna Sapsan kulkee Moskovasta Nižni Novgorodiin vajaassa neljässä tunnissa. Nižni Novgorod on myös yksi vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen kisakaupunkikandidaateista. Ulkomaisista yhtiöistä tuotantoaan ovat käynnistäneet alueella muun muassa CocaCola, Flaig + Hommel, Freudenberg, IBM, Liebherr, Magna, Trelleborg Automotive ja Unilin. Tällä hetkellä tehtaitaan rakentavat esimerkiksi Danfoss, Danieli, Onduline ja Saint Gobain. Vienninedistämismatkan ensimmäinen päivä koostui suomalaisten ja venäläisten yritysten välisistä neuvotteluista. Suomalaisten yritysten kanssa tuli keskustelemaan yhteistyöstä noin 70 nižninovgorodilaista yritystä. Matkalla oli edustettuna seitsemän suomalaista yritystä. Delegaatiota johti teollisuusneuvos Severi Keinälä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Toisena päivänä tutustuttiin merkittävimpiin investointiprojekteja toteuttaviin nižninovgorodilaisiin yrityksiin. Myöhemmin oli vuorossa vierailu alueen investointipolitiikan ministeriössä. Keskusteluiden pääteemana oli suomalaisten laitteiden, tavaroiden ja palveluiden toimittaminen alueen ajankohtaisiin investointikohteisiin. /JeK/2.5.2012 N I M ITY K S I Ä Uutta energiaa SVKK:ssa K Projektipäällikkö Maria Hartikainen vahvistaa SVKK:n vienninedistämis- ja kansainvälistymipalveluista vastaavaa tiimiä. Maria on valmistunut Plehanovin Taloustieteiden Akatemiasta ja suorittanut DI tutkinnon Tampereen Teknillisessä Yliopistossa. Marialla on myös monipuolinen kokemus Venäjän-kauppaan liittyvistä tehtävistä useissa yrityksissä - ja myös yrittäjänä. Marian tehtäviin kuuluvat vienninedistämishankkeiden suunnittelu, myynti ja toteutus yhdessä vke-tiimin kanssa, yrityskohtaiset projektit sekä luennointi ja koulutus. Maria toimipaikka on Helsingissä ja hän puhuu sujuvasti suomea, venäjää ja englantia. 43 Etabloitumisvalmennus: Yritystoiminnan aloittaminen Venäjällä SVKK toteuttaa syksyllä 2012 uuden yritysvalmennuksen, joka on tarkoitettu Venäjälle etabloitumista harkitseville suomalaisille yrityksille. Ohjelma koostuu kolmesta valmennuspäivästä Suomessa ja käytännön koulutus- ja fact -finding -matkasta Pietariin. Lisäksi ohjelmaan kuuluu yrityskohtaista konsultointia. Alustava aikataulu: 1. 29.8.2012 Seminaari Helsingissä Yrityksen perustaminen Venäjälle, mitä erityistä tulee ottaa huomioon? 2. 12.-14.9.2012 Koulutus- ja kontaktimatka Pietariin Paikallinen toimintaympäristö tutuksi 3. 31.10.2012 Seminaari Helsingissä: Rahoitus ja yrityskauppa, konsultaatiot SVKK:n asiantuntijoiden kanssa 4. 7.11. Seminaari Helsingissä Venäläisen yrityksen johtaminen, konsultaatiot SVKK:n asiantuntijoiden kanssa loppuun Valmennuksen aikana käsiteltäviä aiheita: • Venäjä etabloitumiskohteena, yleistä Venäjän liiketoimintaympäristöstä • Erilaiset etabloitumisvaihtoehdot • Etabloitumisen edut, edellytykset ja riskit • Yrityksen perustaminen Venäjälle • Yrityskauppa Venäjällä • Rahoitusvaihtoehdot • Taloushallinto, henkilöstöhallinto • Venäläisen yrityksen johtaminen, pääjohtajan ja pääkirjanpitäjän asema • Asiakashankinta ja markkinoinnin johtaminen Kenen kannattaa osallistua? Yritykset, jotka harkitsevat oman yrityksen perustamista Venäjälle 44 Etabloitumis valmennuksen ohjelma I 29.8. 8.30 09.00 10.00 12.30 13.30 15.00 II MODUULI Seminaari Helsingissä Ilmoittautuminen, aamukahvi Valmennuksen avaus Koulutuspäällikkö Tarja Teittinen, SVKK Venäjä etabloitumiskohteena - Etabloituminen liiketoiminnan edistäjänä, - Riskit ja haasteet TJ Paul Holm, HMV Russia Oy Lounas Yrityksen perustaminen Venäjälle - yritysmuodot - yrityksen perustamisen prosessi Juristi Petri Kekki, SVKK Päivä päättyy MODUULI 12.-14.9. Koulutus- ja fact finding-matka Pietariin 12.9. lähtö junalla iltapäivällä Pietariin 13.9. 10.00 Seminaari Pietarissa: - Pietarin ja Leningradin alueen erityspiirteitä yritystä perustettaessa - Markkinoiden ajankohtaisia kuulumisia - Aluejohtaja Tarmo Suomalainen SVKK Pietari - Kokemuksia green-field etabloitumisesta - Caset Kiilto ja Industry Park East Management Oy - Commercial director Satu Hyökki-Siltanen 12.00 Lounas 13.00 Taloushallinto ja HR –venäläisessä yrityksessä Financial controller Elvira Stepanova, SVKK Pietari n.15.30 Seminaari päättyy Opastettu kaupunkikierros ja yhteisillallinen 14.9. 10.00 Fact Finding - tutustuminen paikallisiin viranomaisiin ja muihin yrityksen perustamiseen liittyviin tahoihin - tai vaihtoehtoisesti osallistuminen Baltic Build -messuille Lähtö illansuussa junalla takaisin Helsinkiin III MODUULI 31.10. 8.30 09.00 Seminaari Helsingissä: Ilmoittautuminen, aamukahvi Mistä rahoitus yrityksen perustamiselle? Konsultti Harri Kekkonen 10.00 Yrityskauppa Venäjällä N.N. 12.00 Lounas 13.00 -> Yrityskohtaiset konsultaatiot IV MODUULI 7.11. 8.30 09.00 Seminaari Helsingissä: Venäläisen yrityksen johtaminen Ilmoittautuminen, aamukahvi - Pääjohtajan ja pääkirjanpitäjän rekrytointi - suomalainen/venäläinen? - Pääjohtajan ja pääkirjanpitäjän työsopimukset TJ Paul Holm, HMV Russia Oy 11.00 lounas 12.00 Asiakashankinta ja myynnin johtaminen Venäjällä FM Olavi Filppula 14.00 -> Loput yrityskonsultaatiot Ohjelmaan sisältyy: • Valmennusosuudet Suomessa ja valmennusosuus Pietarissa. • Yksi yrityskontainen konsultaatio/yritys • Kontaktimatka Pietariin, jossa seminaari ja tutustuminen paikalliseen toimintaympäristöön. • Matkat majoituksineen, ohjelmassa mainitut ruokailut, viisumi, paikalliskuljetukset ja mahdolliset tulkkaukset. • SVKK:n keväällä 2012 julkaistu HR-opas. Koulutuksen hinta on 2200 € + alv 23% Koulutukseen haetaan työ- ja elinkeinoministeriön kansainvälistymistukea, joka kanavoidaan yrityksille TEMin lopullisen tukipäätöksen jälkeen. Koulutukseen sovelletaan SVKK:n yleisiä toimitusehtoja (ks. www.svkk.fi > Palvelut > SVKK:n yleiset toimitusehdot). Oikeudet muutoksiin pidätetään. Lisätietoja ohjelmasta: Koulutuspäällikkö Tarja Teittinen, puh. 040 543 2260 tarja.teittinen@svkk.fi 45 MERITEOLLISUUDEN PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN VENÄJÄLLE Valmennusohjelma 5.9.2012- 31.5.2013 Suomalais-Venäläinen kauppakamari toteuttaa yhdessä Uudenmaan Ely-keskuksen kanssa käytännönläheisen valmennuksen meriteollisuusalan pk-yrityksille, jotka haluavat laajentaa toimintaansa Venäjälle. Valmennuksen tavoitteena on edistää toimialan tai siihen liittyvien pk-yritysten valmiuksia laajentaa toimintaansa Venäjälle, erityisesti Pietariin. Valmennuksen tavoitteena on myös mahdollistaa suomalaisten ja venäläisten yritysten verkottumista ja kontaktien syntymistä. SVKK:n valmennusohjelmaan kuuluu: • Yhdeksän koulutuspäivää Suomessa: - Tietoa Venäjän markkinoista ja tarpeista - Venäjän-kaupan aloittamisen perusteet - Etabloitumisen edellytykset, haasteet ja prosessi - Käytännön vientidokumentaatio - Venäjän-kaupan rahoitus ja rahaliikenne - Venäjän-kaupan sopimusjuridiikka, yrityksen perustamisen juridiikka - Markkinointi ja asiakashankinta Venäjällä • Matka Pietariin - yritysvierailut, mm. Admiraliteetin telakalle/ Kronstadtin telakkahankkeeseen tutustuminen - yrityskontaktitapahtuma • Konsultoinnit: - Valmennusohjelma sisältää yhteensä 5 konsultaatiopäivää/yritys. Ilmoittautuminen ohjelmaan: www.ely-keskus.fi/uusimaa->ajankohtaista->tapahtumat Koulutuspaikka Valmennuksen koulutuspäivät toteutetaan SVKK:n tiloissa Helsingissä, osoitteessa Aleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki Valmennusohjelman hinta: Uudenmaan ELY-keskuksen rahoituksen vuoksi yrityksen maksettava osuus on vain 1750 € (sis. alv), mikä on noin 20 % koko valmennuksen hinnasta. Hinta sisältää valmennuspäivät, konsultoinnit ja matkan Pietariin. Lisätietoja valmennuksesta: Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK Koulutuspäällikkö Tarja Teittinen tarja.teittinen@svkk.fi puh 040 543 2260 46 Uudenmaan ELY-keskus Projektipäällikkö Markku Kauneela PL 36, 00521 Helsinki markku.kauneela@ely-keskus.fi puh 050 312 8570 Kirsi Piispanen Koulutussuunnittelija kirsi.piispanen@ely-keskus.fi puh 050 312 8515 KESÄLAHJAKSI YSTÄVILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE! Tilaa nyt SVKK SHOPISTA niin kepeää kuin keskiraskastakin luettavaa kesäpäiviksi! Naisten valheet Ljudmila Ulitskaja - Naisten valheet (2011) ”…Naiset valehtelevat ohimennen, sattumoisin, päämäärättä, eräälle paikallisista venäläisistä teollisuusmiehistä kuuluvalla sahalla tapahtuu julma murha. Poliisin epäilykset kohdistuvat sahanomistajan Nikolai- viattomuutta ja röyhkeyttä…Ljudmila Ulitskajan uudessa romaanissa eri ikäiset naiskertojat osaavat pyyteettömän valehtelun taidon – sen sijaan vas- poikaan. Nuoren miehen suunnitelmat mennä naimisiin rikkaan viipurilaisen tehtailijan tyttären kanssa kariutuvat, ja pidätetyksi joutumisen uhka tausten ja ratkaisujen löytäminen jää tarkoituksella lukijalle itselleen. ajaa hänet pakosalle kotikaupungistaan. Saimaan kylpyläkaupunkia ja Monrepoota varjostavat arvoitukselliset rikokset... Hinta:21€ + alv 9% Hannu Mäkelä: ”Venäjää aikuisille” – lyhyt oppimäärä (2012) Venäjästä on jokaisella suomalaisella vankka mielipide, mutta mihin se perustuu? Suurimmaksi osaksi ennakkoluuloihin, joilla on pitkä taustansa. Myös venäläisillä on käsityksensä Suomesta, yhtälailla oikeat ja väärät. Venäjää aikuisille – Lyhyt oppimäärä kertoo nykyvenäläisten arjesta, sen iloista ja murheista, huumoria unohtamatta. Tutustukaa maan asukkaisiin, kieleen ja kulttuuriin ja tehkää kaikesta vasta sitten omat johtopäätöksenne. Hinta: 29€ + alv 9% 12 kävelyä Pietarissa Uusi yläluokka Hinta: 26€ + alv 9% Kaarina Kaurinkoski: ” 12 kävelyä Pietarissa (2012)! Pietarin tuntija Kaurinkoski vie lukijan kiehtoville kävelyille Pietarin keskustaan ja kertoo matkan varrella olevista taloista, niiden historiasta ja arkkitehtuurista sekä Vladimir Putinin nousu Venäjän valtiaaksi ihmisistä, jotka niissä ovat asuneet ja työskennelleet. Mukana on myös paikkoja, joihin rakastetut pietarilaiskirjailijat Puškin ja Dostojevski sijoittivat sankarinsa ja sankarittarensa. Kävelyt alkavat keskeisiltä paikoilta Pietarin keskustassa ja kestävät n. 1-2 tuntia. Hinta: 21€ + alv 9% Naapurit Hinta: 30€ + alv 9% Inna Patrakova – Naapurit (2011) Leppästen mökkinaapuriksi muuttaa uusrikas venäläinen perhe… ”Suomalaisilla ja venäläisillä ei ole paljon yhteistä, No Fear Andrei Soldatov & Irina Borogan: Uusi yläluokka (2012) Neuvostoliiton romahdettua Jeltsin pitkälti purki KGB:n, joka oli ehtinyt kahmia itselleen runsaasti valtaa. Sen raunioille syntyneestä turvallisuuspalvelu FSB:stä on kuitenkin Putinin valtakaudella muodostunut todellinen vallankäyttäjä, jonka monimutkaiset lonkerot tunkeutuvat kaikkialle. Ne suojelevat oligarkkeja ja suurliiketoimintaa, ulottuvat Kaukasukselta ulkomaanoperaatioihin ja luikertelevat presidentinkansliasta aluehallintoon. Masha Gessen: Kasvoton mies – Vladimir Putinin nousu Venäjän valtiaaksi (2012) Kun Vladimir Putin nousi vuonna 2000 Venäjän presidentiksi, hän keskitti vallan nopeasti omien joukkojensa käsiin. Taustavaikuttajasta tuli Kremlin pelätty hallitsija, joka alisti median, murskasi poliittiset kilpailijansa ja käänsi Venäjän kehityksen kohti menneisyyttä. Tätä kehitystä vastaan venäläiset ilmaisivat mielipiteensä joulukuussa 2011 käynnistyneissä mielenosoituksissa. Uuden sukupolven rynnistäminen työelämään on alkanut, maailma verkostoituu ja muuttuu nopeasti. Pysyvätkö johtajat tilanteen tasalla ja miten pystyvät mukautumaan tilanteeseen? Menestyvät, kasvavat yritykset hyödyntävät jo nyt verkos- mutta yksi meitä kiistatta yhdistää – molemmista tulee väkeviä nautittuaan täysiä hölmöjä.” Inna Patrakova kuvaa lämpimällä humoristisella tyylillään kahden kulttuurin eroja ja nauraa suoraan niin suomalaisuuden kuin venäläisyydenkin oudoille piirteille. Hinta: 28,50€ + alv 9% Vladimir Krjukov: Huvimaja Monrepossa (2011) Eletään kesää 1913 Lappeenrannassa, jossa intohimoisesti, odottamatta, vähä vähältä juttujaan paisutellen, epäjohdonmukaisesti, epätoivoisesti tai täysin ilman syytä… Millaista lumoavaa lahjakkuutta, Hinta: 30€ + alv 9% Venäjää aikuisille Huvimaja Monrepossa totalouden keinoja ja omaksuvat nykynuorten toimintatapoja. Kirja No Fear pyrkii esittelemään Hinta: 34,50 + alv 9% näitä keinoja ja kannustaa johtajaa rohkeaan ja ennakkoluulottomaan uusien toimintatapojen omaksumiseen. Tilaukset: Marjut Sirola marjut.sirola@svkk.fi puh. 010 439 1158 Tutustu kirjoihin myös kirjakaupassamme http://www.svkk.fi/svkk_shop 47 SVKK:n yhteystiedot Venäjän-kaupan puhelinneuvonta ma–pe klo 9.15–13.00, puh. 010 439 1160 Helsingin toimisto World Trade Center PL 800, Aleksanterinkatu 17 00101 Helsinki Puhelin +358 10 439 1150 Faksi +358 10 439 1170 sähköposti: info@svkk.fi Lappeenrannan toimipiste Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Puhelin +358 40 596 0141 Faksi +358 5 477 2280 Sähköposti: anne.alho@ely-keskus.fi Moskovan toimisto Pokrovski bulvar 4/17, korp. 4B 101000 Moskova Puhelin +7 495 917 9037 Faksi +7 495 795 3040 Sähköposti: info.mow@svkk.ru Pietarin toimisto Bolshaja Konjushennaja 4-6-8 A, tsto B301 191186 Pietari Puhelin +7 812 322 21 21 Faksi + 7 812 322 2121 Sähköposti: info@spb.svkk.ru Jekaterinburgin toimisto ul. K. Libknehta 22, toimisto 412 620075 Jekaterinburg Puhelin +7 343 310 1788 Faksi +7 343 310 1789 Sähköposti: info@eka.svkk.ru Henkilökunnan yhteystiedot löydät Internet-sivuiltamme www.svkk.fi ä ä s e k ä ä v ä t s i k r i v a j ä ! ä e v l l i y o j H n luki Venla toivottaa SVKK:n henkilökunta Suomessa ja Venäjällä 48
© Copyright 2024