PTT-ennusTe –MeTsÄseKTORI 1/2013
PTT-ennuste –METSÄSEKTORI 1/2013 (9.4.2013) Metsäsektorilla viriävää toiveikkuutta Metsäsektorin tuotantoon vaikuttaa edelleen tänä vuonna heikko talouskasvu Euroopassa. Talouskasvu on myös ensi vuonna vaivalloista, mutta tätä vuotta parempaa. Paperiteollisuuden ongelmana on pysyvästi vähenevä kysyntä. Kapasiteettia suljetaan Euroopassa tänä ja ensi vuonna. Lisäsulkemiset ovat mahdollisia myös Suomessa. PTT:n arvion mukaan Suomessa tuotetaan tänä vuonna paperia 1–3 prosenttia viime vuotta vähemmän. Vaikka taloustilanne paranee ensi vuonna, tuotantomäärän väheneminen jatkuu. Teollisuus pyrkii nostamaan hintoja vähentämällä tarjontaa ja suomalaisen paperin keskimääräinen vientihinta nousee kumpanakin vuonna hieman. Myös kartongin vientimäärä ja -hinta nousevat. Sellun keskihinta säilyy edelleen hyvänä. Tänä vuonna edelleen supistuva rakentaminen Euroopassa varjostaa puutuoteteollisuuden näkymiä. Sahojen ahdinkoa helpottaa kysynnän kasvu Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla. Suomalaisten sahojen vientikilpailukyky on säilynyt kohtuullisena, minkä johdosta tuotantoa saadaan lisättyä haastavista olosuhteista huolimatta. Kannattavuutta parantaa myös sahatavaran hinnannousu. Ensi vuonna puutuotteiden kysyntä kasvaa lievästi myös Euroopan markkinoilla. Markkinoiden todellinen elpyminen antaa kuitenkin vielä odottaa itseään. Metsäteollisuuden näkymien osittainen paraneminen lisää puun käyttöä tänä ja ensi vuonna. Kun samanaikaisesti puuntuonti Venäjältä on kompastunut kiintiöjärjestelyihin, ei tuonti vastaa yksinään puun lisääntyneeseen tarpeeseen. Kotimaan markkinahakkuut kasvavat siten hieman tänä ja ensi vuonna. Puukauppa on hyvässä vauhdissa ja määrä nousee tänä vuonna selvästi. Kasvu jatkuu maltillisempana ensi vuonna. Eri puutavaralajien hinnat mukailevat lopputuotteiden markkinoiden kehitystä. Puun vuosittaisen keskihinnan nousu jää kuitenkin muutamaan prosenttiin, joten reaalihinta pysyy tasaisena. Puun hinnan hienoinen nousu ja lisääntyvät hakkuut näkyvät metsätalouden kannattavuuden ja bruttokantorahatulojen kasvussa. Metsäkiinteistöjen hinnat nousevat enemmän suhteessa puun hintaan, koska kysyntä ylittää edelleen tarjonnan. Metsähakkeen käytön kasvu jatkuu PTT:n arvion mukaan myös tänä vuonna ja nousee noin yhdeksään miljoonaan kuutiometriin. Vuodelle 2015 asetettu käyttötavoite 10–12 miljoonaa kuutiometriä on siten jo lähellä. Metsähakkeen käyttömääriin vaikuttaa ainespuun hakkuiden ja metsänhoitotarpeen lisäksi myös polttoturpeen tarjonta sekä päästöoikeuksien hinta. Keskeiset ennusteluvut vuosina 2013–2014 Vientimarkkinat Paperi määrä hinta Kartonki määrä hinta Massa1 määrä hinta Sahatavara määrä hinta 2013 %-muutos 2014 %-muutos -3 – -1 0–2 1–3 1–2 0–5 0–5 3–5 2–4 -4 – -1 2–3 2–3 2–4 0–5 -5 – 0 2–4 0–2 Puumarkkinat Puun tuonti Markkinahakkuut Puukaupat yksityismetsissä Puun nimellishinta2 tukki kuitu Nimelliset kantorahatulot 2013 %-muutos 1–3 1–3 7 – 10 1–3 0–2 1–3 2–3 1–2 1–3 0–3 0–2 0–2 2 pystykaupat 1 pääosin sellua Lisätietoja: puumarkkinat: Paula Horne, puh. 040 592 6820, paperi- ja selluteollisuus: Matleena Kniivilä, puh. 040 164 8078, sahateollisuus: Jyri Hietala, puh. 040 164 8151, sähköposti: etunimi.sukunimi@ptt.fi PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013 2014 %-muutos METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden kannattavuuden lasku taittuu Euroopan talous elpyy hitaasti ja epävarmasti Euroalueen talous supistui viime vuonna 0,6 prosenttia. Taloustilanne jatkuu Euroopassa sekä tänä että ensi vuonna epävarmana. PTT:n arvion mukaan euroalueen talous ei tänä vuonna kasva. Ensi vuonna talous kasvaa vaivalloisesti, eli noin yhden prosentin verran. Koko maailman talous kasvaa PTT:n arvion mukaan sekä tänä että ensi vuonna yli kolme prosenttia. Kasvun veturina toimii edelleen Aasia. Kiinan kasvu kuitenkin pienenee ensi vuonna kuuteen prosenttiin tämän vuoden seitsemän prosentin kasvusta. USA:n bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia ja ensi vuonna hieman enemmän. Euro heikentyi viime vuonna USA:n dollariin nähden. Tänä ja ensi vuonna euron keskikurssiin ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Ruotsin kruunun arvioidaan heikentyvän hiukan euroon nähden ensi vuonna, mutta se säilyy edelleen vahvana. Paperin kysyntä vähenee pysyvästi Euroopassa Eurooppalaisen paperin kokonaistoimitusmäärä laski vuonna 2012 kaikkiaan noin viisi prosenttia. Kysyntä Euroopassa väheni paperintuottajajärjestö Euro-Graphin mukaan yli kuusi prosenttia vuodesta 2011. Toimitusmäärä väheni eniten päällystetyissä aikakauslehtipapereissa. Taloustilanteen ollessa edelleen heikko, kysyntä Euroopassa säilyy myös tänä vuonna huonona. Vaikka talouskasvu ensi vuonna todennäköisesti hieman elpyy, ei paperin kysyntä kasva. Paperin kysyntää vähentää Euroopassa ja muilla kehittyneillä markkinoilla trendinomaisesti ja pysyvästi sähköisen viestinnän lisääntyminen. Paperikoneiden sulkemisille ei näy loppua Paperikoneita on suljettu Euroopassa runsaasti viime vuosina ja myös viime vuonna. Sulkemisilla on pyritty vähentämään paperin tarjontaa sekä parantamaan kannattavuutta ja hintakehitystä. Talouden taantuma, heikko kysyntä ja kilpailu markkinaosuuksista ovat kuitenkin vaimentaneet leikkausten vaikutusta ja kapasiteettia on edelleen liikaa. Eurooppalainen paperiteollisuus jatkaa tänä ja ensi vuonna tuotannon sopeuttamista vähenevään kysyntään. Tuotantoa rajoitetaan ja koneiden sulkemiset jatkuvat. Myös Suomessa metsäyhtiöt ovat sulkeneet viime vuosina runsaasti paperikoneita. Viime vuonna paperin tuotanto väheni Suomessa kahdeksan prosenttia. Vähenemiseen vaikutti taantuman lisäksi edellisvuonna toteutettu lähes 0,8 miljoonan tonnin suuruinen kapasiteetin leikkaus. Tälle vuodelle on tähän mennessä ilmoitettu yksi Paperin vientimäärät ja -hinnat milj. tn €/tn 10,0 700 600 8,0 500 6,0 400 300 4,0 200 2,0 0,0 800 100 05 06 07 08 09 10 11 12 13e14e Määrä Hinta 0 Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT Massan vientimäärät ja -hinnat 3,2 milj. tn €/tn 2,8 500 2,4 400 2,0 1,6 300 1,2 200 0,8 100 0,4 0,0 600 05 06 07 08 09 10 11 12 13e14e Määrä Hinta 0 Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT Kartongin vientimäärät ja -hinnat milj. tn €/tn 2,8 800 2,4 700 600 2,0 500 1,6 400 1,2 300 0,8 200 0,4 0,0 100 05 06 07 08 09 10 11 12 13e14e Määrä Hinta 0 Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT suomalaisen paperikoneen sulkeminen. UPM sulkee vuoden ensimmäisen puoliskon aikana SC-paperia tuottavan koneen Raumalla. 2 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013 Paperin tuotanto vähenee Suomessakin PTT arvioi paperin tuotannon ja viennin vähenevän Suomessa tänä vuonna 1–3 prosenttia. Huonon taloustilanteen seurauksena kysyntä on heikkoa Suomen tärkeimmissä vientimaissa. Taloustilanteen lisäksi keskeisenä syynä vähenemiseen on taloussuhdanteista riippumaton rakenteellinen kysynnän väheneminen. Ensi vuonna talouskasvu on Euroopassa edelleen melko vähäistä. Paperiteollisuuden rakenteellinen muutos jatkuu ja kysyntä vähenee lievästä talouskasvusta huolimatta. Teollisuus rajoittaa tuotantoa ja paperikoneiden pysyvät sulkemiset ovat Suomessakin mahdollisia. Paperin vientimäärä Suomesta alenee edelleen tästä vuodesta. PTT arvioi vähenemisen olevan 1–4 prosenttia. Sekä tämän että ensi vuoden arvioon paperin vienti- ja tuotantomääristä liittyy normaalia suurempaa epävarmuutta taloustilanteen arvaamattomuudesta johtuen. Talouden kehittyessä arvioitua heikommin voivat myös vienti- ja tuotantomäärät jäädä arvioitua alhaisemmiksi. Heikko taloustilanne voi myös nopeuttaa paperikoneiden sulkemisia. Paperin vientihinta nousee tarjonnan supistamisen myötä Paperin hintakehitys 2000-luvulla on ollut Euroopassa, ja myös Suomessa, kokonaisuutena heikkoa. Vuosina 2010– 2012 Suomen keskimääräinen vientihinta kuitenkin nousi selvästi. Vuonna 2012 vientihinta oli viisi prosenttia edellisvuoden keskihintaa korkeampi. Vientihintaan vaikutti osin Suomen kannalta edullinen valuuttakurssikehitys. PTT arvioi Suomen keskimääräisen vientihinnan olevan tänä vuonna vain hieman, 0–2 prosenttia, korkeampi kuin viime vuonna. Ensi vuonna keskimääräinen vientihinta nousee 2–3 prosenttia. Hintatason nostaminen edellyttää kumpanakin vuonna tuotannonrajoituksia ja koneiden sulkemisia Euroopassa. Kartongin vienti Suomesta kasvaa Kartongintuotannon näkymät ovat paperintuotantoa selvästi valoisammat. Myös viime vuonna kartongin vienti kasvoi hieman, eli noin prosentin edellisvuodesta. Tänä vuonna taloustilanteen lievä paraneminen lisää kartongin kysyntää ja Suomen vientiä. Vientimäärään vaikuttaa myös viime vuosina kasvanut kapasiteetti. Vuonna 2012 kapasiteetti nousi nelisen prosenttia. PTT:n arvion mukaan kartongin tuotanto ja vienti Suomesta kasvavat tänä vuonna 1-3 prosenttia. Kartongissa ei ole paperintuotannon kaltaista rakenteellista ongelmaa ja taantuman vaikutus on vähäisempi kuin paperintuotannossa. Viime vuonna Suomen keskimääräinen vientihinta kuitenkin laski noin prosentin edellisvuodesta. Tänä vuonna kysynnän kasvu nostaa vientihintaa aavistuksen viime vuodesta. Nousu on PTT:n arvion mukaan maksimissaan pari prosenttia. Ensi vuonna sekä vientihinta että vientimäärä kasvavat tätä vuotta enemmän. Kiina jatkaa sellumarkkinoiden moottorina Sellun hinta on ollut korkea jo yli kolme vuotta. Vaikka pohjoisen havusellun hinta on laskenut huippuhinnasta jo pitkään, on hintataso vielä keväällä 2013 melko korkea. Maailmanlaajuisesti sellun kysyntää on pitänyt yllä erityisesti Kiina. Euroopassa sellun tarvetta on vähentänyt paino- ja kirjoituspaperin kysynnän lasku. Massan vienti Suomesta oli viime vuonna poikkeuksellisen suurta ja se kasvoi yli kahdeksan prosenttia vuodesta 2011. Suomesta viety massa on pääasiassa sellua. Keskimääräinen vientihinta laski yhdeksän prosenttia, mutta hinta oli edelleen melko korkea. PTT:n arvion mukaan markkinatilanne jatkuu hyvänä edelleen tänä ja ensi vuonna Kiinan kysynnän säilyessä vahvana. Sellumarkkinoilla ei ole romahdusta näköpiirissä Maailmalla on käynnistynyt tai käynnistymässä useita suuria sellutehtaita. Erityisesti eukalyptussellun tarjonta kasvaa. Tarjonnan lisääntyminen tuo painetta sellun hintoihin. Lehtisellun tarjonnan lisääntyminen vaikuttaa myös havusellun hintoihin. PTT:n arvion mukaan kysyntä-tarjontatasapaino säilyy kuitenkin tänä vuonna edelleen hyvänä. Pohjoisen havusellun keskihinta ei alene viime vuoden keskihinnasta. Suomen keskimääräinen vientihinta on PTT:n arvion mukaan 0–5 prosenttia viime vuoden keskihintaa korkeampi. Kapasiteetin lisäysten vaikutukset näkyvät Suomen keskimääräisessä vientihinnassa ensi vuonna. Vientihinnan aleneminen on kuitenkin maltillinen, eli 0–5 prosenttia. Vientimäärä kasvaa edelleen aavistuksen verran sekä tänä että ensi vuonna. Massan tuotanto pysyy vakaana Suomessa Paperin tuotantomäärän vähentymisestä huolimatta Suomessa tuotetaan tänä vuonna massaa yhtä paljon kuin vuonna 2012. Massa sisältää kemiallisen massan eli sellun lisäksi mekaanisen ja puolikemiallisen massan. Tuotantomäärän säilyminen entisellään johtuu sellun viennin ja kartongin tuotannon kasvamisesta. Myöskään ensi vuonna massan tuotantomäärään ei ole odotettavissa muutoksia paperin tuotantomäärän vähenemisestä huolimatta. Euroopassa rakentaminen elpyy hitaasti vasta ensi vuodesta lähtien Euroopassa heikko luottamus talouteen vähentää investointeja uudisrakentamiseen tänä vuonna. Rakentaminen painottuukin edelleen vahvasti korjausrakentamiseen. Euroconstruct ennustaa rakentamisen laskevan Euroopassa kokonaisuudessaan vajaat kaksi prosenttia vuonna 2013. Suomen sahateollisuuden tärkeimmillä vientimarkkinoilla Euroopassa laskun ei ennakoida olevan aivan yhtä voimakasta. Päämarkkinoista kuitenkin vain Saksassa rakentamisen ennustetaan kasvavan tänä vuonna. PTT 3 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013 arvioi rakentamisen volyymin vähenevän Suomessa tänä vuonna muutaman prosentin. Uudisrakentaminen Suomessa nousee arviomme mukaan lievästi vasta ensi vuonna. Euroopassakin rakentamisen lasku taittuu Euronconstructin mukaan vuonna 2014, mutta kasvu jää vielä vaatimattomaksi. Toteutuessaan merkittävää olisi kuitenkin rakentamisen kasvu kaikilla päämarkkinoilla Euroopassa. Muualla rakentamisen ennusteet paremmat Euroopan ulkopuoliset markkinat ovat tuoneet helpotusta sahateollisuuden ahdingolle talouskriisin aikaan. Suomen sahateollisuuden vientimäärästä nämä kattavatkin tällä hetkellä jo yli puolet. Tilanteen arvioidaan jatkuvan samansuuntaisena myös lähitulevaisuudessa. Vahvemmat talousnäkymät tukevat rakentamisen kasvua erityisesti Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Alueiden konfliktiherkkyys aiheuttaa kuitenkin edelleen merkittävää epävarmuutta tulevaisuudennäkymiin. Japanissa rakentaminen lisääntyi viime vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin asuinrakennusten aloitusten noustessa noin kuusi prosenttia. Alkuvuoden rakennustilastot povaavat rakentamisen nousun jatkavan samanlaista nousuvauhtia myös vuonna 2013. Rakentamista tuetaan valtion elvytystoimilla ja lisäksi ensi vuoden keväällä voimaan astuvat arvonlisäverokorotukset siirtävät rakentamista kuluvalle vuodelle. Vaikka Kiinan sahatavaran tuonti kokonaisuudessaan laski viime vuonna, Suomesta vientiä saatiin jälleen nostettua. Nopea talouskasvu sekä valtion toteuttamat rakentamisohjelmat pitävät sahatavaran kysynnän vahvana myös tulevaisuudessa. USA:n talous kasvaa tällä hetkellä muita kehittyneitä talouksia nopeammin. Asuinrakentaminen on myös kasvanut kiihtyvällä vauhdilla vuoden 2012 syksystä lähtien. Aloitusmäärät ovat vielä kaukana huippuvuosista, mutta rakentamisen viriämisen arvioidaan lisäävän vientiä Euroopasta jo tämän vuoden aikana. Varsinaisia muutoksia ulkomaankauppavirtoihin voidaan silti odotella vasta ensi vuodesta lähtien. Viime vuonna sahatavaran tuotanto laski ja vienti nousi Sahatavaran tuotanto Suomessa väheni viime vuonna neljä prosenttia yhteensä 9,3 miljoonaan kuutiometriin. Haastavista olosuhteista huolimatta suuremmilta kapasiteetin leikkauksilta vältyttiin, toisin kuin esimerkiksi pääkilpailijamaassa Ruotsissa. Suomalaiset sahat onnistuivat jopa lisäämään markkinaosuutta monilla markkinoilla viennin kasvaessa viisi prosenttia edellisvuodesta. Suomen vientikilpailukykyä edesauttoi euron heikentyminen kaikkiin päävaluuttoihin nähden. Kotimaan sahatavaran kulutus laski noin viisi prosenttia viime vuonna. Loppuvuodesta sahatavaran tuotantoa rajoitettiin laajalti. Heikosta rakentamisaktiivisuudesta johtuen suomalaisen sahatavaran vienti Eurooppaan laski viisi prosent- tia. Vientimäärä väheni kaikilla päämarkkinoilla. Euroopan ulkopuolelle toimitukset Suomesta kasvoivat 14 prosenttia. Egypti vankisti asemaansa vientimäärän suhteen tärkeimpänä kohdemaana, lisäten sahatavaran tuontia Suomesta lähes kolmanneksen. Osaltaan viennin kasvua selittää vertailuvuoden levottomuuksien aiheuttamat häiriöt viennissä. Myös muille mäntyvaltaisille markkinoille Pohjois-Afrikassa vientiä saatiin nostettua hieman edellisvuodesta. Kuusisahatavaran menekin laskua Euroopassa saatiin korvattua vienninlisäyksillä erityisesti Lähi-idän ja Aasian markkinoille. Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino laski sahatavaran keskimääräistä vientihintaa lievästi viime vuonna. Mäntysahatavaran parempi markkinatilanne heijastui sen vientihinnassa maltillisena nousuna. Kuusisahatavaramarkkinoilla kiristynyt kilpailu toisaalta alensi kuusisahatavaran vientihintaa. Alkuvuodesta positiivisempia signaaleja sahoille Viime vuoden lopussa toteutetut tuotannonrajoitukset havusahatavaran päätuottajamaissa Euroopassa ovat lisänneet markkinoiden tasapainoa. Vähentyneen tarjonnan takia asiakkaiden varastot ovat pienentyneet, mikä on vahvistanut tuottajien neuvotteluasemaa. Tämä on mahdollistanut osalla markkinoita korotuksia sahatavaran hintoihin alkuvuodesta. Yleisesti markkinat ovat kuitenkin vielä varsin herkässä tilassa ja tulevia hinnankorotusyrityksiä vaikeuttanee odotettavissa oleva sahatavaran tarjonnan lisääntyminen vuoden mittaan. Suomessakin kohonneet tilauskannat ovat lisänneet sahojen tuotantoa edellisvuosien vastaavaan ajankohtaan nähden. Alkuvuodesta 2013 Ruotsin kruunu on vahvistunut entisestään euroon nähden ja euron keskikurssi voikin jäädä tänä vuonna edelleen alle viime vuoden. Tämä lisäisi entisestään suomalaisten tuottajien vientikilpailukykyä ruotsalaisiin nähden. Suomessa tukkipuun saatavuudessa ei myöskään ole esiintynyt samanlaisia ongelmia kuin ajoittain monissa muissa päätuottajamaissa. Keski-Euroopassa tukin korkeana pysyttelevä hinta myös haittaa alueen sahatavaran tuotantoa edelleen. Tänä vuonna sahatavaran kysynnän veturina Aasian markkinat PTT ennustaa sahatavaran viennin kasvavan Suomesta 3–5 prosenttia vuonna 2013. Vienti Eurooppaan jää tänä vuonna lähelle viime vuoden määrää. Rakennesahatavaran kokonaiskysyntä säilyy alueella vaimeana. Heikon talouskasvun hidastama kaupankäynti ei myöskään ennakoi lisäystä puupakkausten tarpeelle. Euroopan ulkopuoliset toimitukset sen sijaan nousevat arviomme mukaan viidestä kymmeneen prosenttia. Vientiä vauhdittaa etenkin rakentamisen kasvu Aasian markkinoilla. Kysyntä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä säilyy myös vahvana, mutta kiristyvä kilpailu ja talouskasvun hidastuminen osassa markkinoita pitää viennin kasvuvauhdin viime vuosia maltillisempana. 4 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013 Vientihinnan edellisvuotta korkeamman lähtötason, jo toteutuneiden hinnankorotusten sekä kysynnän kasvun siivittäminä ennustamme sahatavaran keskihinnan nousevan 2–4 prosenttia vuonna 2013. Näkemyksemme mukaan osa alkuvuoden tuotannon kasvusta selittyy sekä asiakkaiden että tuottajien vuodenaikaan nähden keskimääräistä matalammilla varastoilla. Koko vuoden osalta odotamme sekä tuotannon kasvuvauhdin että vientihinnan tasoittuvan. Kotimaan sahatavaran kulutus laskee muutaman prosentin. Siten PTT ennustaa sahatavaran tuotannon nousevan noin kolme prosenttia yhteensä 9,6 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2013. Ensi vuonna vienti kasvaa myös Eurooppaan Vuodelle 2014 ennustettu kotimaan rakentamisvolyymin vähäinen kasvu lisää sahatavaran toimituksia lievästi kuluvasta vuodesta. PTT ennustaa viennin kasvavan ensi vuonna 2–4 prosenttia. Sahatavaran tarve kasvaa lievästi Euroopassa, mikä tuo kaivattua lisäkysyntää etenkin kuusisahatavaran tuottajille. Euroopan ulkopuoliset toimitukset pysyttelevät lähellä kuluvan vuoden kohonneita toimitusmääriä. Valuuttakurssista emme arvioi saatavan ensi vuonna lisäetua kilpailijoihin nähden. Edelleen jatkuva ylikapasiteetti sahatavaran tuotannossa ei arvioidemme mukaan ennakoi merkittäviä lisäkorotusmahdollisuuksia vientihintaan keskipitkällä aikavälillä. Sahatavaran kysynnän kasvun myötä ennustamme sahatavaran keskihintaan 0–2 prosentin nousua vuodelle 2014. Sahateollisuuden kannattavuutta nostaa osaltaan tuotannon arvioitu noin parin prosentin lisäys ensi vuonna. Vanerintuottajien näkymiä varjostaa Euroopan vaisu talouskehitys Suomessa vanerin tuotanto lisääntyi noin prosentin vuonna 2012. Havuvanerin vienti kasvoi Euroopan heikosta rakentamisaktiivisuudesta huolimatta kolme prosenttia. Tähän vaikutti osaltaan Chilestä tehdaspalon myötä vä- 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 milj. €/m3 1,4 200 1,2 120 80 05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT Hinta Metsäteollisuuden tulos Suomessa putosi viime vuonna jo toista vuotta peräkkäin. Kannattavuuden laskusta huolimatta tulos pysyi voitollisena. Massa- ja paperiteollisuuden tulos aleni PTT:n arvion mukaan reiluun kolmeen 240 160 Määrä Metsäteollisuuden kannattavuus nousee tänä vuonna Vanerin vientimäärät ja -hinnat Sahatavaran vientimäärät ja -hinnat m3 hentynyt vienti Eurooppaan. Koivuvanerin vienti Suomesta sen sijaan väheni kahdeksalla prosentilla. Tuotannon kannattavuutta nosti vanerin keskimääräisen vientihinnan prosentin nousu. Positiivista hintakehitystä tuki erityisesti koivuvanerin korkeampi hinta alkuvuodesta. Tänä vuonna rakentamisen alamäki Euroopassa laskee havuvanerin kokonaiskysyntää viime vuodesta. Myös koivuvanerin kysyntä supistui loppuvuodesta teollisuuden loppukäyttösektorilla. Tämä käänsi myös koivuvanerin hinnan laskuun. Saksan kuljetusvälineteollisuuden tuotantotilastot eivät enteile kysynnän kasvua tälle vuodelle. Koivuvanerintuottajien tilauskannat ovat kuitenkin kohentuneet siinä määrin, että UPM ilmoitti peruvansa alkuvuodelle suunnitellut lomautukset. PTT:n arvion mukaan tänä vuonna Suomen vanerin tuotanto pysytteleekin viime vuoden määrässä. Viennin arvoa alentaa vientimäärän 0–2 prosentin ja vanerin keskihinnan 1–3 prosentin vähennykset. PTT ennustaa vanerin viennin ja tuotannon kasvavan Suomessa 1–3 prosenttia vuonna 2014. Ensi vuodelle ennustettu rakentamisen vähäinen lisäys Euroopassa tarjoaa lievää piristystä markkinoille. Heikot talouden näkymät eivät kuitenkaan enteile teollisuuden, kalustamisen tai pakkaamisen loppukäyttösektoreille suunnatun vanerin kysyntään merkittävää lisäystä. Haasteellisina jatkuvat markkinaolosuhteet eivät myöskään mahdollista merkittäviä korotuksia vanerin keskihintaan. Vaikka Etelä-Amerikan tuottajat oletettavasti kääntävät katseitaan myös PohjoisAmerikan kasvaville rakennusmarkkinoille, arvioimme myös Chilestä Eurooppaan tuodun havuvanerin lisääntyvän ja kiristävän kilpailua entisestään. €/m3 milj.m3 500 1,0 400 0,8 300 0,6 200 0,4 40 0,2 0 0,0 600 100 05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e Määrä 0 Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT 5 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013 Liiketulos, Suomessa toimiva teollisuus % liikevaihdosta 12 8 4 Massa- ja paperiteollisuus Puutuoteteollisuus 0 -4 -8 -12 04 05 06 07 08 09 10 11* 12** 13e * Tilastokeskuksen ennakkotieto, ** PTT:n Lähteet: Tilastokeskus, teollisuuden tilinpäätöstilasto, ennuste PTT arvio prosenttiin. Tähän vaikutti erityisesti supistunut paperintuotanto. Markkinasellun toimituksia lisättiin, mutta vientihinnan lasku kavensi katteita. Kartongintuotannon voitot pysyivät edellisen vuoden tasolla. PTT:n näkemyksen mukaan puutuoteteollisuuden liiketulos nousi viime vuonna niukasti voitolliseksi. Kannattavuutta nosti tukkipuun sahatavaran hintaa voimakkaampi pudotus. Vanerintuotanto pystyi tekemään lievästi positiivisen liiketuloksen lähinnä kohonneiden vientihintojen avustuksella. Metsäteollisuuden tuotanto Paperi Milj. t. 9,8 11,2 11,3 10,2 8,1 8,9 8,6 7,9 % Massa Milj. t. 11,1 13,1 12,9 11,6 8,8 10,5 10,4 10,2 % Kartonki Milj. t 2,5 3,0 3,1 2,9 2,5 2,8 2,7 2,8 % Sahatavara Milj. m3 12,2 12,1 12,4 9,8 8,0 9,4 9,7 9,3 % 2013e -3 – -1 0 1–3 3–4 0 2014e -4 – -1 0 2–3 1–3 1–2 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vaneri Milj. m3 1,3 1,4 1,4 1,3 0,8 1,0 1,0 1,0 % Lähde: Metsäteollisuus ry, ennuste PTT Metsäteollisuuden tuloksentekoa vaikeuttaa tänäkin vuonna heikko talouskehitys useimmilla päämarkkinoilla. Koko kemiallisen metsäteollisuuden kannattavuus kohenee arvon noustessa sellun ja kartongin tuotannossa kuitukustannuksia jyrkemmin. Paperintuotannon kannattavuuteen ei sen sijaan odoteta merkittävää muutosta. Puutuoteteollisuuden tulosta parantaa sahatavaran käyntiasteiden nousu sekä korotukset vientihinnassa. Vanerintuotannon arvioidaan jäävän noin nollatulokseen toimitusmäärien ja keskihinnan laskiessa. PUUMARKKINAT JA METSÄTALOUS Puun ja turpeen korjuu säiden armoilla Puun käyttö tasaantunut Puun tuonti maltillista Viime vuonna metsäteollisuus käytti puuta noin 60 miljoonaa kuutiometriä. Laskua edellisestä vuodesta oli pari prosenttia. Puun käytössä jäätiin selvästi alle 2000-luvun alun yli 70 miljoonan kuutiometrin. PTT ennustaa metsäteollisuuden puun käytön nousevan tänä vuonna vajaalla kahdella prosentilla vuodesta 2012. Taustalla on viime vuodesta kasvava metsäteollisuuden, erityisesti sahateollisuuden, lopputuotteiden tuotanto. Puun käyttö on siten 61 miljoonaa kuutiometriä. Massateollisuuden osuus käytöstä on noin 60 prosenttia. Kotimaisen puun käyttö nousee puolella miljoonalla kuutiometrillä viime vuodesta vajaaseen 51 miljoonaan kuutiometriin. Vuonna 2014 metsäteollisuuden puun käyttö nousee arviomme mukaan noin puolella miljoonalla kuutiometrillä tästä vuodesta eli vajaalla prosentilla. Metsäteollisuuden hieman lisääntyvä puunkäyttö ei heijastu kokonaisuudessaan kotimaan puumarkkinoille, koska myös puun tuonti kasvaa. PTT ennustaa tuontipuun käytön lisääntyvän hyvin maltillisesti tänä vuonna vuoden 2012 kymmenestä miljoonasta kuutiometristä. Ensi vuonna puun tuonti pysyttelee arviomme mukaan lähes tämän vuoden lukemissa. Siten tuontipuun osuus puunkäytöstä näyttäisi jatkavan tasaista uraa ollen noin 17 prosenttia puunkäytöstä. Arviomme mukaan tuonti Venäjältä ei tule olennaisesti kasvamaan ennustejakson aikana. WTO-jäsenyyden myötä vientitullit laskivat vientikiintiöön sisältyvälle puulle. Tullit ovat kuusella 13 %, männyllä 15 %, yli 15 cm ylittävällä koivulla 7 % ja hakkeella 5 %. EU:n vientikiintiö on noin 9,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sovittu kiintiölupajärjestely ei ole vielä kuitenkaan toiminut tehokkaasti. Säätila jaksotti markkinahakkuita viime vuonna Markkinahakkuut olivat vuonna 2012 noin kolme prosenttia pienemmät kuin vuonna 2011 eli 53 miljoonaa kuutiometriä. Yksityismetsien pystykauppojen hakkuut vähenivät noin kahdeksan prosenttia, mutta hankintahak- 6 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013 kuut lisääntyivät 15 prosenttia. Viime vuoden alussa korjattiin vuoden 2011 lopun myrskyissä kaatunutta puuta ja myös pitkälle kevääseen jatkuneet hyvät korjuukelit pitivät hakkuut alkuvuonna vilkkaina. Lämmin ja sateinen sää puolestaan heikensi korjuukelejä syksyllä. Yhtiöt ja Metsähallitus korjasivat puuta kaikkiaan hieman enemmän kuin vuonna 2011 eli lähes 11,8 miljoonaa kuutiometriä. Markkinahakkuissa vipinää tänä ja ensi vuonna Tänä vuonna hakkuutoiminta lisääntyy PTT:n arvion mukaan hieman viime vuodesta. PTT:n ennusteen mukaan markkinahakkuiden määrä kasvaa kokonaisuudessaan tänä vuonna reilulla prosentilla viime vuodesta eli hakkuut tavoittelevat 54 miljoonaa kuutiometriä. Taustalla on mekaanisen metsäteollisuuden lopputuotteiden kysynnän virkoaminen. Arviomme mukaan tänä vuonna yksityismetsissä hakataan viime vuoteen verrattuna reilu kaksi prosenttia enemmän pystykauppaleimikoita. Yksityismetsien hakkuut ovat siten 42 miljoonaa kuutiometriä. Markkinahakkuut kasvavat ennusteemme mukaan ensi vuonna hieman mekaanisen metsäteollisuuden puunkäytön lisääntyessä. Vuonna 2014 markkinahakkuut lisääntyvät noin prosentilla 54 miljoonaan kuutiometriin. Yksityismetsissä hakkuut ovat yli 42 miljoonaa kuutiometriä. Puumarkkinat toimivat tänä vuonna Tämän vuoden alkukuukausina kauppa kävi jopa viime vuoden alkua vilkkaammin mäntytukilla ja -kuidulla. Kuusen kauppa on suurin piirtein viime vuoden alun lukemissa. Puun kantohinnat ovat likimain viime vuoden loppukuukausien tasolla. Puukauppa piristyy tänä vuonna noin kymmenyksellä viime vuodesta PTT:n ennusteen mukaan. Puukaupoista kertyy hieman yli 43 miljoonaa kuutiometriä. Uusia pystykauppoja ennustamme tehtävän 12–14 prosenttia Vuosittaiset markkinahakkuut Teollisuuden puunkäyttö Milj. m3 80 Puukauppa lisääntyi viime vuonna Puukauppaa tehtiin yksityismetsissä vuonna 2012 lähes 15 prosenttia edellisvuotta enemmän eli saanto oli noin 40 miljoonaa kuutiometriä. Suuren suhteellisen nousun taustalla oli se, että vuonna 2011 kauppamäärä oli poikkeuksellisen matala. Havutukin kuukausittainen keskikantohinta nousi tasaisesti alkuvuodesta aina toukokuuhun asti. Sen jälkeen hinnat laskivat jääden vaihtelemaan vajaasta 53 eurosta reiluun 54 euroon. Tukin ja kuidun vuotuiset keskikantohinnat laskivat neljä prosenttia. Hankintakaupoissa tukin vuotuinen keskihinta laski saman verran kuin pystykaupoissa, mutta kuitupuun hinta laski hieman vähemmän kuin pystykaupoissa eli reilun kaksi prosenttia. 70 70 60 60 50 50 Milj. m3 Yhtiöt ja valtio Yksityismetsät 40 40 30 30 Ulkomainen 20 20 Kotimainen 10 0 10 05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e Lähde: Metla, ennuste PTT Kantohintojen reaalinen kehitys 1000m3 I II III IV 10000 160 Ind. 2000=100 Kuusitukki Mäntytukki Kuusikuitu Mäntykuitu 140 120 8000 100 6000 80 4000 60 2000 0 05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e Lähde: Metla, ennuste PTT Pystykaupat neljännesvuosittain 12000 0 40 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Lähde: Metla 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Inflaatiokorjaus tukkuhintaindeksillä, kotimaiset tavarat Lähde: Metla, Tilastokeskus 7 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013 viimevuotista enemmän eli laskennallisesti noin 36 miljoonan kuutiometrin edestä. Pystyvarastoja ei juurikaan kerry, vaan kauppamäärä vastaa hakkuita. PTT arvioi havutukkien vuotuisen nimellisen keskikantohinnan olevan vuonna 2013 noin 54,0–55,5 euroa kuutiometriltä. Nousua viime vuoden keskikantohintaan on 2–3 prosenttia. Puun reaalihinta pysyttelee siten viime vuoden lukemissa. Tukin hinnannousu riippuu kuitenkin sahatavaran vientihinnan nousuennusteen toteutumisesta. Kuitupuun vuotuisen keskikantohinnan arvioimme nousevan 0–2 prosenttia viime vuodesta sellun vientihinnan vanavedessä. Tukki- ja kuitupuun hinnan nousuun verrattuna puun keskikantohinta nousee hieman enemmän eli lähes neljä prosenttia, koska tukkipuun osuus puukaupoista kasvaa. Ensi vuonna puukauppa seuraa lopputuotemarkkinoiden positiivisia näkymiä PTT:n ennusteen mukaan ostot yksityismetsistä lisääntyvät edelleen ensi vuonna 1–3 prosentilla varovaisen lopputuotekysynnän nousun seurauksena. Uusia puukauppoja tehdään yksityismetsistä noin 44 miljoonaa kuutiometriä. Puun nimellinen vuotuinen keskihinta nousee arviomme mukaan 0–3 prosentilla vuonna 2014. Nousua tukee vientisahatavaran hienoinen hinnannousu. Myös paperin ja kartongin vientihinnoissa on PTT:n mukaan odotettavissa hienoista kasvua, mutta vientisellun hinta laskee. Kuitupuun hinnannousu jääkin siten selvästi tukkipuun nousua pienemmäksi. Yksityismetsien bruttokantorahatuloissa hienoista kasvua Yksityismetsien bruttokantorahatulot vuonna 2012 olivat Metlan ennakkotietojen mukaan noin 1,43 miljardia euroa. Nimelliset kantorahatulot laskivat siten yli kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Reaalisesti lasku oli kuutisen prosenttia. Yksityismetsien puunmyyntituloja pienensivät puun hintojen lasku sekä hakkuiden väheneminen viime vuonna. Tänä vuonna arvioimme yksityismetsien bruttokantorahatuloihin parin prosentin kasvua puun hintojen nousun ja hakkuiden lisääntymisen myötä. Nimelliset kantorahatulot nousevat tällöin yksityismetsissä noin 1,5 miljardiin euroon. Vuonna 2014 lähes ennallaan pysyvät hakkuut ja puun hinnat pitävät puunmyyntitulot yksityismetsistä PTT:n arvion mukaan suurin piirtein tämän vuoden suuruisina. Metsätalouden menot kasvavat hiukan Metsänhoito- ja perusparannustöihin käytettiin yksityismetsissä viime vuonna hieman runsaat 210 miljoonaa euroa Metlan ennakkotietojen mukaan. Vuodesta 2011 kustannukset nousivat vajaan prosentin verran eli noin miljoona euroa. Kustannuksia kasvatti vuonna 2012 erityisesti edellisen vuoden lopulla kaatuneen myrskypuun korjuu. Tänä vuonna yksityismetsien metsänhoitokustannukset ovat PTT:n arvion mukaan noin 215 miljoonaa euroa. Nimelliset kustannukset nousevat siten pari prosenttia korkeammiksi kuin viime vuonna. Tänä vuonna menoja lisäävät hakkuiden kasvun seurauksena lisääntyvät metsänuudistamisen kustannukset. Valtion talousarviossa on yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöihin varattu vuodelle 2013 Kemera-varoja noin 61,5 miljoonaa euroa. Kemera-rahoitusta on siten käytettävissä saman verran kuin viime vuonna. Lisäksi pienpuun energiatukeen on budjetissa varattu 18 miljoonaa euroa. Pienpuun energiatukijärjestelmän voimaantuloon saakka energiapuun korjuuta rahoitetaan Kemera-lain mukaisesti. Kuukauden ja vuoden keskikantohinnat 75 €/m3 70 65 60 55 50 Havutukit 45 40 Nimelliset vuotuiset keskikantohinnat 35 25 Kaikki puutavaralajit 1/05 5/05 9/05 1/06 5/06 9/06 1/07 5/07 9/07 1/08 5/08 9/08 1/09 5/09 9/09 1/10 5/10 9/10 1/11 5/11 9/11 1/12 5/12 9/12 1/13 5/13e 9/13e 1/14e 5/14e 9/14e 30 keskikantohinta (1) vuosittainen keskikantohinta havutukin vuosittainen kantohinta havutukin keskikantohinta keskikantohinta ennuste havutukin keskikantohinta ennuste (1) Kaikkien puutavaralajien ostomäärillä painotettu nimellinen keskikantohinta Lähde: Metla, ennuste PTT Mäntytukki Kuusitukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu 2012 €/m3 53,6 53,9 15,7 17,5 15,5 Lähde: Metla, ennuste PTT 8 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013 2013e €/m3 54,9 54,9 15,8 17,6 15,7 2013e % 2–3 2–3 1–3 1–2 1–3 2014e % 0–3 0–3 0–2 0–2 0–2 Metsähakkeen käyttö kasvaa kohti tavoitteita Noin joka seitsemäs metsänomistaja tarjoaa energiapuuta markkinoille Yksityismetsänomistajista hieman vajaa puolet (46 %) korjasi energiapuuta metsistään vuonna 2012, selviää TNS Gallup Elintarviketiedon tämän vuoden alussa tekemästä Metsätutka-kyselystä. Osuus kasvoi noin 15 % vuodesta 2011. Noin 15 % metsänomistajista eli kolmannes energiapuuta korjanneista oli tarjonnut haketta markkinoille vuonna 2012 ja kaksi kolmannesta oli korjannut sitä omaan käyttöön. Markkinoille tarjonneiden osuus oli viime vuonna kolmanneksen suurempi kuin vuonna 2011. Viimeisten viiden vuoden aikana (2008–2012) tarjoajien määrässä ei ole kuitenkaan havaittavissa selkeää trendinomaista kehitystä, vaan määrä on vaihdellut vuosittain 25–33 % välillä (10–15 % metsänomistajista). Myös korjatut energiapuumäärät ovat vaihdelleet vuosittain. Yleisin korvausperuste energiapuusta oli viime vuonna kiintokuutiometrikohtainen korvaus. Se oli perusteena lähes joka toisessa kaupassa. Tämän korvausperusteen osuus oli hieman noussut edellisestä vuodesta. Noin joka kahdeksannella korvaus oli sidottu kertyneeseen ainespuumäärään, kuten edellisenäkin vuonna. Noin joka kymmenes sai myymästään energiapuusta hehtaarikohtaisen korvauksen. Muiden korvausperusteiden käyttö oli melko vähäistä. Metsähakkeen käyttö kasvaa myös tänä vuonna Vuonna 2012 metsähakkeen käyttö oli PTT:n arvion mukaan hieman yli 8 milj. k-m3. Kasvua vuodesta 2011 oli runsaat 9 %. Metsähakkeen käyttöä kasvatti viime vuonna polttoturpeen tarjonnan väheneminen. Toisaalta päästöoikeuksien hinta oli viime vuonna alhainen ja paikoitellen puuta korvattiin halvoilla fossiilisilla polttoaineilla kuten kivihiilellä. Tänä vuonna arvioimme metsähakkeen käytön kasvavan noin 10 % viime vuodesta. Kokonaiskäyttö on tällöin noin 9 milj. k-m3, josta lämpö- ja voimalaitosten käyttö on yli 90 %. Käytön lisäyksen taustalla vaikuttaa alhaisiksi vajonneet polttoturpeen varastot. Uuden päästökauppakauden käynnistyminen tämän vuoden alussa saattaa nostaa päästöoikeuksien hintaa, mikä voi myös lisätä puun energiakäyttöä. Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 metsähakkeen uudeksi käyttötavoitteeksi asetettiin 10–12 milj. k-m3 vuoteen 2015 mennessä. Hallituksen uusiutuvan energian velvoitepaketissa tavoitteeksi määriteltiin 12–13 milj. k-m3 vuoteen 2020 mennessä. Nykyvauhdilla 10 milj. k-m3 käyttötavoite saavutetaan määräaikaan mennessä. Suuremman tavoitteen saavuttaminen edellyttää sen sijaan yli 1 milj. k-m3 vuotuista käytön kasvua. Ainespuun hakkuista saatavalla oksa- ja latvusmassalla on ollut suuri merkitys metsähakkeen käytön kehityksessä. Ainespuuhakkuiden määrä ei viime vuosina ole kuitenkaan kasvanut merkittävästi, joten harvennuspuun osuus metsähakkeesta on kasvanut. Jatkossa harvennuspuun merkitys metsähakkeen käyttötavoitteiden saavuttamisessa on entistä suurempi. Metsähakkeen käyttötavoitteiden saavuttamista edistänevät viimeaikaiset toimet, joilla pyritään parantamaan energiapuun markkinoille tuloa. Puutavaranmittauslakia uudistavan työryhmän ehdotuksessa energiapuun mittaus esitetään otettavaksi lain piiriin. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan tämän vuoden aikana. Metsäntutkimuslaitoksella on puolestaan valmisteltu energiapuun hintojen ja määrien tilastointia. Tavoitteena on ollut käynnistää tilastointi keväällä 2013. Metsähakkeen korjuu ja tarjonta yksityismetsistä 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 % metsänomistajista Metsähakkeen käyttö Suomessa 16000 1 000 m3 14000 Tavoite 2020 12000 Tavoite 2015 10000 8000 6000 4000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Oma käyttö Myynyt tai luovuttanut markkinoille Korjannut energiapuuta Lähde: Metsätutka-kysely 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012e 2013e Kokonaiskäyttö Lämpö- ja voimalaitokset Lähde: Metla, ennuste PTT 9 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013 Metsätalouden kannattavuus nousee ensi vuonna Alustavien tietojen mukaan metsätalouden hehtaarikohtainen kannattavuus laski edellisvuodesta vuonna 2012. Hehtaarikohtainen liiketulos oli Metsäntutkimuslaitoksen ennakkotietojen mukaan noin 83 euroa. Tänä vuonna puun hinnan ja hakkuumäärien muutaman prosentin nousu näkyy myös yksityismetsätalouden kannattavuudessa. PTT ennakoi yksityismetsien hehtaarikohtaisen liiketuloksen nousevan hieman viime vuodesta eli 85–87 euroon hehtaarilta. Ensi vuonna ennakoimme hehtaarikohtaisen kannattavuuden edelleen nousevan 0–2 prosenttia hintojen ja hakkuiden lisääntyessä hieman. Metsäkiinteistöjen kysyntä ylittää edelleen tarjonnan Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan metsämaan hinta nousi vuonna 2012 Etelä-Suomessa prosentin, Keski-Suomessa seitsemän prosenttia ja PohjoisSuomessa kahdeksan prosenttia. Metsämaan hintakehitys ei ole viime vuosina seurannut puunhinnan vaihteluita samaan tapaan kuin aiemmin. Reaaliset ja nimelliset bruttokantorahatulot 2500 Milj. € nimelliset hinnat reaaliset hinnat (1) 2000 1500 1000 500 0 05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e (1) Reaaliset kantorahatulot vuoden 2012 hinnoin, inflaatiokorjaus kuluttajahintaindeksillä Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT Yksityismetsätalouden kannattavuus euroa/ha 180 160 140 Puunmyyntitulot 120 100 80 60 40 Nettotulos 20 0 05 06 07 08 09 10 11 12a 13e 14e Lähde:Metla, ennuste PTT Ennustamme metsätilojen hintojen nousevan tänä vuonna hieman puunhintoja enemmän eli 2–4 prosenttia. Tilojen hintoja nostaa tarjontaa suurempi kysyntä ja edelleen epävarma taloustilanne, joka lisää metsän kiinnostavuutta sijoituskohteena. Ensi vuonna puun hinnan hienoinen nousu ja metsäkiinteistöjen vahvana säilyvä kysyntä korottavat tilahintoja edelleen. Etelä-Suomessa tilojen hinnat nousevat muuta Suomea maltillisemmin. Havutukin hinta kehittyi eri suuntiin Ruotsissa ja Virossa viime vuonna Havutukin koko maan keskihinnat laskivat Ruotsissa viime vuonna selvästi edellisestä vuodesta. Sekä kuusi- että mäntytukilla hinta putosi yli kymmenyksen. Danske Bankin katsauksen mukaan hinnanlaskun taustalla oli sahojen tuotannon vähennykset vuoden 2012 aikana. Tämä heikensi havutukin kysyntää ja laski hintoja vuoden mittaan. Hintojen laskun seurauksena havutukin tarjonta väheni. Havutukin kysyntä Ruotsissa on jälleen vilkastunut tämän vuoden alussa, mutta tarjonta on pysynyt edelleen Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset sekä käytetty valtion rahoitus 360 320 280 240 200 160 120 80 40 0 Milj. € vuoden 2012 hinnoin (1) Valtion rahoitus Kustannukset yhteensä 05 06 07 08 09 10 11 12 13e (1) Inflaatiokorjaus tuottajahintaindeksillä Lähde: Metla, Tapio, ennuste PTT Metsämaan nimellinen mediaanihinta eri alueilla 4400 4000 3600 3200 2800 2400 2000 1600 1200 800 400 0 euroa/ha Etelä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi 05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e Lähde:Maanmittauslaitos, ennuste 10 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013 heikkona. DB arvioi katsauksessaan, että havutukin hintoihin voi tulla kevään aikana maltillisia korotuksia tarjonnan vauhdittamiseksi. Virossa mänty- ja kuusitukin vuoden keskihinnat nousivat viime vuonna hieman vuodesta 2011. Kuusitukilla nousua oli nelisen prosenttia ja mäntytukilla runsaan prosentin verran. Alkuvuonna mäntytukin hinnat olivat hiukan alhaisemmat ja kuusitukilla samansuuruiset kuin edellisvuoden lopussa. Vuoden 2012 jälkipuoliskolla hinnat kääntyivät jälleen nousuun ja etenkin mäntytukin hinta oli vuoden lopussa korkea. Kotimaisen havutukin kysyntää Virossa piti yllä sahatuotannon kasvu sahatavaran viennin lisääntyessä hienoisesti vuonna 2012. Lisäksi venäläisen puun tuonti Viroon väheni viime vuonna. Tukin tarjonta puolestaan heikkeni syksyllä sateisten säiden vaikeuttaessa puunkorjuuta, ilmenee EUWID-julkaisusta. Havutukkia vietiin Virosta viime vuonna noin viidenneksen vähemmän kuin vuonna 2011. Kuusitukin hintakehitys (1) 200 180 160 240 Suomi Ruotsi Saksa Itävalta Viro 180 160 140 120 100 80 60 80 40 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Kuusikuidun hintakehitys(1) 260 220 20 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Mäntykuidun hintakehitys (1) Ind. 2000=100 330 Suomi Ruotsi Saksa Itävalta Viro Ind. 2000=100 Suomi Ruotsi Saksa Itävalta Viro 290 250 210 180 170 140 130 100 90 60 50 20 Suomi Ruotsi Saksa Itävalta Viro 200 100 300 Ind. 2000=100 220 120 340 Saksassa havutukin koko maan keskihinnat nousivat viime vuonna (11 kk) edellisvuodesta. Mäntytukilla hinnannousu oli liki kuusi prosenttia. Kuusitukilla nousu oli hieman vähäisempää eli vajaat neljä prosenttia. Havutukin kysyntä oli Saksassa vahvaa lähes koko viime vuoden. Sahatavaran heikentynyt vientikysyntä johti kuitenkin tuotannonsupistuksiin sahoilla. Supistuksista huolimatta sahoilla oli saksalaisten metsäviranomaisten mukaan vaikeuksia havutukin saatavuudessa loppuvuonna, kun yksityiset metsänomistajat vähensivät hakkuitaan. Lisäksi puun saatavuutta heikensivät loppuvuoden vaikeat korjuuolosuhteet pitkään jatkuneiden sateiden ja leudon sään vuoksi. Tämän vuoden alussa sahaus on vilkastunut Saksassa ja havutukin kysyntä on vahvaa, mutta puun tarjonta on edelleen vaimeaa, ilmenee Holz Journal -julkaiMäntytukin hintakehitys (1) Ind. 2000=100 140 60 Vaikeat korjuukelit vähensivät havutukin tarjontaa Keski-Euroopassa 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 10 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 (1) Aikasarjat perustuvat nimellishintoihin. Saksan tukkitilastot ja Viron tilastot kattavat vain myynnit valtion metsistä. Ruotsin aikasarja perustuu neljännes-vuosihintoihin. Suomen, Saksan, Itävallan ja Viron aikasarjat perustuvat kuukausihintoihin. Suomen hinnat ovat kantohintoja, muut tienvarsihintoja. Lähteet: Metla (Suomi), Skogsstyrelsen (Ruotsi), Stat. Bundesamt (Saksa), Statistik Austria (Itävalta), State Forest Management Centre (Viro) 11 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013 susta. Korotukset havutukin hintoihin ovat mahdollisia kevään aikana. Itävallassa koko maan vuoden keskihinta mäntytukilla nousi viime vuonna noin kuusi prosenttia ja kuusitukilla pari prosentti vuodesta 2011. Mäntytukilla hinnat nousivat vuoden 2012 alussa ja pysyivät korkeina koko vuoden. Kuusitukin hinnat laskivat vuoden alkupuolella, mutta kääntyivät nousuun alkukesästä. Myös Itävallassa sahat rajoittivat tuotantoaan loppuvuonna, mutta havutukin tarjonta ei riittänyt alentuneeseenkaan kysyntään. Havutukin tarjontaa on rajoittanut Itävallassakin viime syksyn vaikeat korjuuolosuhteet. Tukin saatavuus ei ole parantunut myöskään vuoden alkukuukausina, ja itävaltalaiset sahat ovat rajoittaneet edelleen tuotantoaan EUWID-julkaisun mukaan. Havukuidun hinta laski Euroopassa – sahahakkeen niukkuus kasvattaa kysyntää Havukuitupuun koko maan keskihinnat laskivat Ruotsissa vuonna 2012 yli kymmenyksen edellisestä vuodesta. Hintoja laski kuitupuun runsas tarjonta vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vuoden lopulla tilanne alkoi tasapainottua, kun puun tarjonta heikentyi, käy ilmi Danske Bankin katsauksesta. Tehtaiden puuvarastot ovat toistaiseksi riittäneet korvaamaan vähentyneen havukuidun tarjonnan Ruotsissa. DB arvioi havukuidun hintojen pysyvän toistaiseksi vakaina. Joillakin alueilla saattaa hintoihin tulla pieniä korotuksia tarjonnan vauhdittamiseksi. Virossa havukuitujen vuoden keskihinnat laskivat vuonna 2012 voimakkaasti edellisestä vuodesta. Mäntykuidun hinta laski hieman alle viidenneksen, kuusikuidun yli neljänneksen. Hintojen laskuun vaikutti havukuidun vientikysynnän väheneminen merkittävimmissä vientimaissa Ruotsissa ja Suomessa. Tämän vuoden alussa sahahakkeen tarjonta on ollut selvästi kysyntää pienempää Euroopassa, mikä saattaa kasvattaa havukuidun kysyntää Virossa tänä vuonna. Saksassa sekä mänty- että kuusikuidun koko maan keskihinnat laskivat viime vuonna (11 kk) lähes seitsemän prosenttia vuodesta 2011. Tähän vaikuttivat saksalaisten tehtaiden suuret raakapuuvarastot sekä tuotannonrajoitukset. Vuoden loppupuolella havukuidun tarjontaa Saksassa vähensivät hakkuutoiminnan hiljeneminen sekä vaikeat korjuuolosuhteet. Teollisuus on toistaiseksi saanut tarvitsemansa raakapuun muun muassa omista varastoistaan, ilmenee Holz Journal -julkaisusta. Tilanne voi kuitenkin muuttua, sillä sahateollisuuden tuotannonsupistusten seurauksena hakkeen tarjonta Saksassa ja muualla Euroopassa on tämän vuoden alussa ollut selvästi alle kysynnän. Tämä voi johtaa kuitupuun kysynnän tuntuvaankin kasvuun. Itävallassa mänty- ja kuusikuidun koko maan keskihinnat laskivat vuonna 2012 pari prosenttia edellisestä vuodesta. Myös Itävallassa hintakehityksen taustalla oli sahauksen sivutuotteiden runsas tarjonta alkuvuonna sekä tehtaiden suuret raakapuuvarastot. Tämä piti havukuidun kysynnän alhaisena ja laski hintaa. Vuoden lopulla sahahakkeen tarjonnan väheneminen lisäsi myös Itävallassa kuitupuun kysyntää. EUWID-julkaisun mukaan tilanne ei ole muuttunut vuoden alkukuukausina ja kuitupuun hintojen nousu on mahdollista kevään aikana. Tekijät: Jyri Hietala, Paula Horne, Matleena Kniivilä ja Anna-Kaisa Rämö PTT julkaisee metsäsektorin ennusteen lisäksi myös kansantalouden ja maa- ja elintarviketalouden ennusteet. 34. vuosikerta Julkaisija: Pellervon taloustutkimus PTT Päätoimittaja: Pasi Holm Toimitussihteeri: Anneli Hopponen Painopaikka: Punamusta Oy ISSN 1799-9332 (painettu) ISSN 1799-9340 (verkkojulkaisu) Tilaushinta: 50 euroa/vuosikerta Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Santra-Mari Salonen/Pellervo-Seura Simonkatu 6, 00100 Helsinki puh. (09) 4767 5570 faksi (09) 694 8845 Sähköposti: santra-mari.salonen@pellervo.fi PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013
© Copyright 2024