1. No category

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA
1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT
Palvelujen tuottaja
Yksityinen palvelujen tuottaja
Palvelujen tuottajan nimi
Kunta
Kunnan nimi
Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö
Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan
Sijaintikunta
Sosiaalipalvelu, kehitysvammaiset henkilöt
Jyväskylä
Sijaintikunnan yhteystiedot
Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö, Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä.
puh. 040 550 8202, vammaispalvelusaatio@ksvs.fi , www.ksvs.fi
Palvelujen tuottajan virallinen nimi
Palvelujen tuottajan Y-tunnus
Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö
1842317-5
Toimintayksikön nimi
Lehtolan palvelukoti
Toimintayksikön postiosoite
Suojarinne 6
Postinumero
Postitoimipaikka
44200
Suolahti
Toiminnasta vastaavan henkilön nimi
Puhelin
Toimitusjohtaja Marja-Leena Saarinen
040 550 8202
Postiosoite
Matarankatu 4
Postinumero
40100
Postitoimipaikka
Jyväskylä
Sähköposti
marja-leena.saarinen@ksvs.fi
Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)
Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta
Muutosluvan myöntämisen ajankohta
(yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)
13.9.2010
22.12.2006
Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)
Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta
Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta
Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä)
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Vastuuvakuutusyhtiö Pohjantähti - voimassa toistaiseksi
i
2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET
Toiminta-ajatus
Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toiminnan tarkoituksena on edistää vammaisten ja
vajaakuntoisten elinolosuhteita yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä ja kehittää
palvelujärjestelmiä vastaamaan heidän tarpeitaan.
Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskevien erityislakien (vammaispalvelu,
kehitysvammahuolto) ohella sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja
oikeuksista annetun lain periaatteisiin.
avi21u1
1/22
Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö järjestää asumispalveluja, työ- ja päivätoimintaa, kriisi- ja
perhepalveluja, konsultaatiopalveluja ja muita vammaisten tarpeisiin perustuvia palveluja.
Kaikissa säätiön palvelusissa tähdätään päämiesten hyvinvointiin ja hyvään elämänlaatuun.
Palvelut on kohdistettu kehitysvammaisille, haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille, sekä
vammautuneille henkilöille. Säätiön tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton tavoitteleminen. Liite
1 (Fronter/EFQM/yleiskuvaus)
Lehtolan palvelukoti (jäljempänä asuntoryhmä) on tarkoitettu nuorille ja aikuisille, joilla on
vaihtelevasti psyykkisiä vaikeuksia, vaikeita kommunikaation sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen
ongelmia ja/tai autismiin liittyviä aistihäiriöitä. Toimintayksikkö tarjoaa asumispalveluja ja
kriisipalveluja avopalveluna.
Arvot ja toimintaperiaatteet
Vammaispalvelusäätiön arvoja ja toimintaperiaatteita sitovat YK:n yleissopimus ja Vammaisten
ihmisoikeudet ja Suomen perustuslaki. Toiminta perustuu Suomen lakeihin ja asetuksiin, jotka
ohjaavat erityisen tuen tarpeessa olevien henkilöiden palveluita. Säätiön hallitus on linjannut
toiminnan sisällön, säätiön arvot ja toimintaperiaatteet. Konkreettinen toteutuminen on kirjattuna
vuotuisissa toimintakertomuksissa ja -suunnitelmissa.
SÄÄTIÖN TOIMINNAN PERUSTANA ARVOT
Toiminnan arvoja ovat asiakaslähtöisyys, avoimuus, vammaisen henkilön oikeudet yhteiskunnan
täysivaltaiseen ja arvokkaaseen jäsenyyteen sekä vammaisen henkilön omien voimavarojen
hyödyntäminen ja siihen liittyvä vastuu omasta elämästään.
Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön hallinto, johto ja henkilökunta ovat sitoutuneet edistämään
näiden periaatteiden toteutumista toiminnan kaikilla tasoilla. Liite 2 (Fronter/SOPU)
KEINOJA ARVOJEN SAAVUTTAMISEKSI
Asuminen toteutetaan turvallisissa ja kodinomaisissa palvelukodeissa, joissa kunnitoitetaan
päämiehen yksityisyyttä, yksilöllisiä tarpeita sekä kokonaisvaltaisuutta. Päämiestä ohjataan ja
häntä autetaan omien valintojen tekemisessä yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnitoittaen.
Päämiehemme haluavat elämältä samanlaisia asioita kuin ihmiset yleensä: läheisiä ihmissuhteita,
omaa identiteettiä, mielekästä tekemistä ja ilon perustunnelmaa. Jokainen ihminen saavuttaa
oman elämänlaatunsa usein hyvin erilaisilla tavoilla. Me kunnioitamme jokaisen omia tapoja ja
näemme ne suurena voimavarana hänen elämälleen.
Säätiön palvelu perustuu päämiesten yksilöllisiin tuki- ja palvelusuunnitelmiin sekä SOPUsuunnitelmiin. Tuki- ja palvelusuunnitelman laatija on asiakkaan palvelunostajan edustaja. Tämä
suunnitelma tehdään yhteistyössä päämiehen, omaisten sekä muiden päämiehen asioita hoitavien
tahojen kanssa.
Säätiön kaikilla päämiehillä on käytössä SOPU- suunnitelma eli Sopimus Osallisuudesta
Päämiehen Unelmiin. SOPU tehdään yhteistyössä päämiehen ja ohjaajien kanssa. SOPU:un on
kirjattu päämiehen toiveet ja unelmat koskien hänen arkeaan ja tulevaisuudentoiveitaan. SOPU
on yksilöllisen tuen perusta, joka tukee päämiehen hyvää elämää. SOPU tehdään tuetun
päätöksenteon menetelmin.
Riippumatta kommunikoinnin haasteellisuudesta, Lehtolan päämiehet suunnittelevat ja
toteuttavat arkiaskareensa omien toiveiden sekä voimavarojen mukaisesti ohjaajan tuella.
avi21u1
2/22
Päivittämissuunnitelma
Esimiehet käsittelevät omavalvontasuunnitelman vuosittain toimintayksiköiden henkilöstön
kanssa tammikuun loppuun mennessä. Esimiesryhmä käsittelee omavalvontasuunnitelman kaikille
palveluyksiköille yhteisen osan vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Johtoryhmä käsittelee
omavalvontasuunnitelman maaliskuun loppuun mennessä.
Hallitus tarkastaa omavalvontasuunnitelman tilinpäätöksen yhteydessä huhtikuun loppuun
mennessä.
Yksilölliset SOPU-suunnitelmat päivitetään tarvittaessa ja päämiehen niin halutessa, vähintään
kuitenkin vuosittain.
Säätiön vuosikello. Liite 3 (Fronter/hallinto/vuosikello)
Kaikki säätiön ohjeistukset ja asiakirjat ovat Fronter-nimisellä tietokeneohjelma-alustalla.
Fronter on suojattu säätiön sisäinen "arkisto", jonne pääsevät vain säätiön työsuhteessa olevat
henkilöt henkilökohtaisilla salasanoilla. Säätiöllä on oma Fronterin pääkäyttäjä.
Omavalvontasuunnitelma perustuu tähän lomakkeeseen ja liiteasiakirjoihin, jotka ovat säätiön
intranetissä tiedonhallinnan Fronter - työkalussa. Fronter on säätiön koko henkilöstön sisäisen
tiedotuksen foorumi ja asiakirjojen arkistointialusta. Fronter on suojattu ja sitä valvoo säätiön
oma pääkäyttäjä.
Tämän omavalvontasuunnitelman sähköiset liiteet sijatsevat myös Fronterissa, joten
omavalvontasuunnitelma sisältää aina ajantasaiset asiakirjat ja ohjeistukset sekä
vastuuhenkilöiden nimet. Omavalvontasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä viranomaiselle
tulostetaan päivitetyt asiakirjat omavalvontasuunnitelman liiteluettelon mukaan.
3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT
Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät
Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö on yleishyödyllinen toimija. Säätiön organisaatiomalli:
valtuuskunta, hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmä, esimiestiimi, yksiköiden esimiehet ja
työryhmät. Liite 4 (Fronter/hallinto/organisaatiokaavio)
Hallitus määritelee vuosittain säätiön toimintastrategian ja vision. Taloushallinto ostopalveluna
Sovatek-säätiöltä.
- Yksikköjen esimiehet kehittävät laadunhallintaa ja omavalvontaa vuosittain EFQMpäivityksessä. Esimiehet ylläpitävät oman toimintayksikkönsä omavalvontasuunnitelmaa ja
tekevät tarvittavat muutokset tarvittaessa. Oman yksikön muutoksista tiedotetaan
esimiesryhmässä. Esimiehet vastaavat siitä, että omavalvontasuunnitelma on aina ajatasalla.
-Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaa koko organisaation laadunhallintajärjestelmästä ja
omavalvontasuunnitelmasta sekä niiden täytäntöönpanosta. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
hyväksyy päivitetyn omavalvontasuunnitelman maaliskuun loppuun mennessä.
- Johtoryhmä vastaa säätiön ohje- ja toimintamenettelyasiakirjoista.
-Esimiehet vastaavat, että ohje-ja toimintamenettelyasiakirjojen ajantasaiset päivitykset omien
toimintayksiköiden osalta on johtoryhmäkäsittelyn jälkeen päivitetty Fronteriin.
Säätiön oman toiminnan arviointi- ja kehittämistyökaluna on käytössä laadunhallintajärjestelmä
EFQM. Liite 1 (Fronter/EFQM)
Säätiön suojattu asiakastietojärjestelmänä on Mediatri. Liite 6 (Fronter/Mediatri)
avi21u1
3/22
Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät
Omavalvontavastaavana Lehtolan asuntoryhmässä toimii johtaja Theresa Sinkkonen
(kehitysvammaisten ohjaaja), puh, 0400295154. theresa.sinkkonen@ksvs.fi
Toimintayksikön vastuuhenkilön, esimiehen tehtävä on huolehtia kokonaisvaltaisesti päämiesten
palveluasumisen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä toimia lähiesimiehenä työyhteisössä.
Vastuuhenkilö vastaa, että päämiehen kanssa on tehty palvelusopimus, vuokrasopimus, SOPU ja
että päämiehen tuki- ja palvelusuunnitelman mukaiset palvelut täyttävät niille asetetut
vaatimukset. Vastuuhenkilö vastaa toimintayksikkönsä budjetoinnista, kulujen seurannasta sekä
palvelujen tuottamisen lainmukaisuudesta. Lisäksi hän vastaa asiakasyhteistyöstä, johon kuuluvat
palvelusuunnitelmakokoukset, palvelusopimukset (ostosopimus) ja muut tehdyt kirjalliset
sopimukset.
Toimintayksikön vastuuhenkilö vastaa oman yksikkönsä omavalvontasuunnitelman
päivittämisestä sekä täytäntöönpanosta yhteistyössä palveluyksikön henkilöstön kanssa.
Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet)
Toimintayksikkötasolla Lehtolan asuntoryhmässä omavalvonnan suunnittelu- ja
toimeenpanoryhmän muodostavat johtaja sekä 25 vakituista ohjaajaa ( koulutuksiltaan ohjaajat
ovat vajaamielishoitajia, lähihoitajia, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajia sekä 1 sosionomi.)
Liite 7 (Fronter/lehtola/henkilöstö)
Omavalvonnan toteutumista varmistamaan on Lehtolan asuntoryhmässä nimetty ohjaajille
vastuualueita seuraavasti. Liite 8 (Fronter/toimintayksikön vastuuhenkilöt)
- Lääkevastaavat (4 kpl)
- SOPU-vastaavat (2 kpl)
- Fronter-vastaava
- Mediatri-vastaava
- Turvallisuusvastaavat (3 kpl)
- Päällekarkausjärjestelmä-vastaava (1 kpl)
Lisäksi omavalvonnan toteutumisen varmistamiseksi jokaiselle päämiehelle on nimetty kaksi
omaohjaaja, joiden tehtävänä on huolehtia päämiehen palveluiden kokonaisvaltaisesta
toteutumisesta joka päiväisessä elämässä.
Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa)
Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen
Lehtolan asuntoryhmässä henkilöstö osallistuu omavalvonnan suunnitteluun
henkilöstöpalavereissa ja toteuttamiseen arjen työssä. Henkilöstön osallistaminen toimii kahdella
tasolla: säätiö- ja toimintayksikkötasolla.
Avainasemassa omavalvonnan suunnittelussa ja kehittämisessä ovat perehdyttämissuunnitelmat,
kehityskeskustelut sekä dokumentoidut palaverikäytännöt. Henkilöstö osallistuu omavalvonnan
suunnittelu- ja kehitystyöhön näiden palavereiden ja keskustelujen kautta.
Omavalvontasuunnitelma sisältyy säätiön perehdyttämisohjelmaan. Perehdytyksen jälkeen
työntekijä ja toimintayksikön esimies allekirjoituksillaan vahvistavat perehdytyksen tehdyksi.
Liite 9 (Fronter/perehdyttämissuunnitelma)
4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE
avi21u1
4/22
Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään
palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä)
Säätiö on kuvannut asiakastulosten kehittymistä kolmessa asiakasryhmissä saavutettujen tulosten
mukaan. Asiakasryhmiä ovat 1) päämiehet, jolle palveluja järjestetään 2) päämiesten omaiset
sekä 3) palveluja ostavat kunnat.
Omaohjaajat keräävät päämiehensä sekä heidän omaisten palautteen suullisesti, kirjallisesti,
kuvakommunikaatiolla tai muilla puhetta tukevilla, vaihtoehtoisilla kommunikaatiomenetelmillä.
Toimintayksiköissä ovat käytössä asiakastiimit (vertaisyhmäkokoukset).
Palaute kirjataan Mediatri-asiakastietojärjestelmään sekä kerätään yhteenvetoa varten
palautelomakkeilla. Palauteet käsitellään toimintayksikössä sekä välittömästi seuraavassa
esimiesryhmässä. Liite 10 (Fronter/lomakkeet/palautelomake).
Kunta-asiakkaiden palautteet kerätään tuki- ja palvelusuunnitelmapalavereissa, sekä webropol kyselyin. Vuodesta 2010 tehty vuosittainen kysely kunta-asiakkaille selvittää mielikuvia
palveluiden laadusta, säätiön asemasta sekä imagosta palvelujen tuottajakentässä. Liite 11
(Fronter/asiakaspalautteet/kuntakyselyt)
Säätiön projektit keräävät järjestelmällisesti palautetta yhteistyötahoilta ja kunnilta sekä
raportoivat sen rahoittajalleen toimintakertomuksissa. (www.ksvs.fi)
Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa
Negatiiviset tai positiiviset suulliset ja kirjalliset palautteet käsitellään yksikön
henkilöstöpalaverissa. Asia viedään edelleen esimiesryhmään sekä johtoryhmään, jossa päätetään
tarvittavista toimenpiteistä. Johtoryhmässä päätetään lisäksi hallitukselle tiedottamisesta ja
hallitus päättää menettelytavoista. Yhteenveto vuoden aikana tulleista palautteista käsitellään
johtoryhmässä maaliskuun loppuun mennessä.
Saatu suullinen tai kirjallinen palaute käsitellään aina toimintayksikössä henkilöstön kesken.
Päämiehelle, omaiselle tai kunta-asiakkaille myös kerrotaan, että palaute on viety käsittelyyn ja
asian etenemistä seurataan. Asiakkaalle annetaan lupaus asian käsittelystä sekä tiedotetaan
lopputuloksesta.
Kuntakyselyjen tulokset raportoidaan asiakaskunnille.
Vammaispalvelusäätiön järjestämistä tapahtumista sähköisesti kerättävät palautteet on luettavissa
kyselyiden päätyttyä säätiön nettisivuilla (www.ksvs.fi).
Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä
Päämiesten mielipiteiden selvittämisen ja kirjaamisen perustarkoitus on, että niiden perusteella
voidaan kehittää palveluita heidän näkemyksiään ja odotuksiaan vastaaviksi. Asiakaskyselyt
säätiön palveluista ovat kehittämistyöryhmän vastuulla ja ne toteutetaan palveluyksiköittäin.
Palauteyhteenveto käsitellään esimiesryhmässä ja johtoryhmässä vuosittain elokuun loppuun
mennessä. Asiakaspalautteen sisältö ohjaa säätiön toimintaa. Yhteenveto raportoidaan
hallitukselle vuosittaisessa strategiapäivässä ja hallitus määritelee säätiön strategian vuosittain
syyskuussa.
Toiminnan kehittämisen linjaukset on kirjattu vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan, joka
hyväksytään hallituksessa marraskuun loppuun mennessä.
Palaute, joka vaatii välitöntä toiminnan korjaamista, huomioidaan toiminnassa heti. Esimies
tiedottaa myös positiivisesta palauteesta työyhteisölle sekä tuo palautteen tiedoksi esimiesryhmälle.
avi21u1
5/22
Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi
Säätiön päämiehillä on käytössä SOPU suunnitelmat, joiden teossa yhteistyössä päämiehen kanssa
käytetään tuettua päätöksentekoa. SOPU tuo päämiehen mielipiteen julki. SOPU-suunnitelmaa
kehitetään edelleen. Päämiesten antaman asiakaspalautteen kuulemisen ja keräämisen kehitys
etenee SOPU-suunnitelman kehitystyön tuloksena.
Myös muiden vammaisten henkilöiden kuin säätiön päämiesten mielipiteet ovat tärkeitä
kehitettäessä palveluita. Näitä mielipiteitä kerätään maakunnallisissa tapahtumissa ja
vammaisneuvostoyhteistyössä. (www.ksvs.fi)
5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET
Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan
suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan
kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta,
käsittelystä ja tiedottamisesta
Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti
Työsuojelun yhteistoiminta
Säätiöllä on yhteistyö/työsuojelutoimikunta joka vastaa lakisääteisestä toiminnasta.
Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla edistää säätiön johdon ja työntekijöiden vuorovaikutusta.
Yhteistoiminta mahdollistaa sen, että työntekijät osallistuvat ja vaikuttavat työpaikan
turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Yhteistoiminnan osapuolia ovat
työnantaja ja hänen palveluksessaan olevat työntekijät. Työturvallisuuslaki 738/2002.
Yhteistoiminnalla edistetään säätiön johdon ja henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia
yhteistoimintamenettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin
tietoihin säätiön tilasta ja sen suunnitelmista. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää
säätiön toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa säätiössä tehtäviin päätöksiin, jotka
koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa säätiössä. Laki yhteistoiminnasta 334/2007
Yhteistyö/työsuojelutoimikunnassa käsiteltävät asiat heijastuvat myös meidän päämiehiimme.
Yhdistettyyn yhteistyö- ja työsuojelutoimikuntaan kuuluu kaksi työnantajan edustajaa, yksi
säätiön hallituksen edustaja ja henkilöstön edustajat, joita ovat Tehyn
luottamusmies/työsuojeluvaltuutettu, Jhl:n luottamusmies, I-työsuojelunvaravaltuutettu ja
Pihkurin asuntoryhmän luottamusmies. Yhteistyötoimikunta kokoontuu noin 6 kertaa vuodessa.
Pöytäkirjat ovat Fronterissa. Liite 12 (Fronter /yhteistyötoimikunta)
Työsuojelupäällikön vastuulla, yhdessä esimiesten ja työturvallisuushenkilöstön kanssa on
kartoittaa, ennakoida ja tilastoida riskejä ja vaaratilanteita, sekä tehdä niistä parannusehdotuksia.
Säätiöllä on lakisääteiset toimintaoheet ja sisäisesti sovittuja toimintaohjeita, joiden mukaan
toimimalla ennaltaehkäistään vaaratilanteet sekä tunnistetaan kriittiset työvaiheet. Tietoa
riskeistä ja vaaratilanteista sekä läheltä piti -tilanteista kerätään lomakkeilla, jotka tilastoidaan ja
niistä yhteenvedot toimitetaan toimitusjohtajalle sekä yhteistyötoimikunnalle. Liite 40 (Fronter/
vaara- ja läheltäpiti)
Väkivaltatilanteista täytetään lomake johon toteutunut tilanne kuvataan. Tapahtuma käydään
työyksikössä läpi väkivallan kohteeksi joutuneen henkilön kanssa. Tapahtuma puretaan myös
työyhteisön sisällä. Väkivaltalomakkeet toimitetaan työsuojelupäälikölle, työterveyshoitajalle ja
työsuojeluvaltuutetulle. Myös yhteistyö- työsuojelutoimikunta käy tilastot läpi ja kehittää
parannuskeinoja. Liite 5 Fronter/ Suojatoimenpidekäsikirja, Fronter/Suojatoimenpidelomakkeet
Kiinteistöturvallisuuteen liittyen säätiön jokaisessa toimintayksikössä on palo- ja
pelastussuunnitelma, sekä turvallisuusselvitys. Palo- ja pelastuslaitos tekee 1-2 vuoden välein
avi21u1
6/22
palotarkastuksen toimintayksiköihin. Jokaiselta ohjaajalta vaaditaan palo- ja
pelastusuunnitelmaan ja turvallisuusselvitykseen perehtymistä, mikä varmennetaan
allekirjoituksella. Lisäksi toimintayksiköissä on paloilmaisinkeskuksen vieressä selkeät kuvalliset
toimintaohjeet tulipalon, vesivahingon ja sähkövahingon varalle.
Vaaratilanteiden ja riskien laadukkaaseen hallintaan asiakastilanteissa on säätiön henkilöstöllä
koulutus AVEKKI- menetelmään. Lisäksi säätiöllä on kaksi AVEKKI-kouluttajaa, jotka
huolehtivat täydennyskoulutuksessa sekä uusien työntekijöiden koulutuksesta. Liite 28
(fronter/AVEKKI)
Säätiön työntekijöillä on voimassa päivitetyt ensiaputaidot sekä päivitetyt lääkehoito- sekä PKVkoulutukset. Vuoteen 2013 mennessä otetaan käyttön lääkehoidon päivitys LOVe-järjestelmän
kautta.
Työterveyshuollon kanssa yhteistyössä on toteutettu riskiarviointia esim. vuonna 2009 , 2011 ja
2012 Riskiarviointia säätiö pyytää tarpeen mukaan myös tulevaisuudessa.
Ruokahuollon toimittajan kanssa käydään kaksi kertaa vuodessa neuvottelu jossa keskustellaan
ongelmista ja samalla sovitaan parannuskeinoista. Riskejä ja vaaratilanteita ruokahuollossa
ennaltaehkäistään ruokahuollon omavalvontasuunnitelmalla. Liite 13 (fronter/keskuskeittiön
omavalvontasuunnitelma).
Säätiössä on vaaratilanteiden raportointijärjestelmä.
Säätiöllä on Suojatoimenpidekäsikirja, joka sisältää päämiehen sekä työntekijän turvallisuuden
takaamisen menetelmät ja ohjeistukset kirjaamiskäytäntöihin lomakeliitteineen sekä
prosessikuvaukset. Liite 5
Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään
Säätiöllä on läheltä piti -tilanteiden dokumentointia varten lomake, johon kerätään asiakastyössä
havaitut päämieheen tai henkilökuntaan kohdistuneet vaaratilanteet. Läheltä piti- ja
vaaratilanteet sekä tapaturmat käsitellään työyhteisötiimeissä, esimiestiimissä ja yhteistyötyösuojelutoimikunnassa sekä työterveyshuollon raportointien yhteydessä. Tilanteet käsitellään
tarvittaessa asiakkaiden ja päämiesten, sekä heidän omaisten ja edunvalvojien kanssa. Liite40
Poikkeamailmoitus lääkehoidossa -lomakkeeseen kirjataan lääkehoidossa tapahtuneet
poikkeamat. Toimintayksikön esimies tarkastaa dokumentoidut poikkeamat vuosittain ja tekee
arkistoitavan yhteenvedon toimitusjohtajalle. Lääkehoidon poikkeamat käsitellään välittömästi
tapahtuman jälkeen toimintayksikön päiväraportoinin sekä henkilöstöpalaverin yhteydessä.
Menettelyllä pyritään ehkäisemään jatkossa samanlaista poikkeamaa. Liite 14,
(Fronter/lääkehoitosuunnitelma )
Säätiö on tilannut joka toinen vuosi Äänekosken toimintayksiköihin lääkekaappien tarkastuksen
apteekista - ulkoinen auditointi.
Lehtolan asuntoryhmässä läheltä piti -tilanteiden seurantajakso on vuosi, jonka jälkeen lomake
toimitetaan tietoon työsuojelupäällikölle.
Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan
Epäkohdat, jotka on havaittu asiakastyössä, asiakasturvallisuudessa, työturvallisuudessa tai
lääkehoidossa korjataan välittömästi. Epäkohtien selvittäminen, tarkistaminen ja korjaaminen
ovat toimintayksikön esimiehen vastuulla.
Tarpeen mukaan epäkohdista laaditaan ohjeasiakirja, mikä yhtenäistää kaikkien
toimintayksiköiden käytännöt. Uudet ohjeasiakirjat hyväksyy johtoryhmä ja ne sijoitetaan
avi21u1
7/22
Fronteriin.
Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille
Korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle suullisesti päiväraportoinnin yhteydessä,
kirjallisesti johtoryhmän kokousmuistioilla sekä sisäisillä tiedotteilla. Tarvittaessa
yhteistyötahoille tiedotetaan toimenpiteistä puhelimella, sähköpostilla tai kirjeellä.
Tarvittaessa yhteistyötahoille, omaisille, kunnille tai valvontaviranomaisille tiedotetaan
toimenpiteistä puhelimella, sähköpostilla tai kirjeellä; henkilötietolain rajoissa.
Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja
terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1571326
6. HENKILÖSTÖ
Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset)
Henkilöstösuunnitelma sisältää tietoa henkilöstömäärästä, ja siinä tapahtuvista mahdollisista
muutoksista sekä koulutustarpeista. Liite 15 (Fronter/henkilöstösuunnitelma)
Rekrytointiprosessin kuvauksessa esitetään säätiön rekrytoinnin vaiheet. Liite 16
(fronter/rekrytointiprosessi)
Lehtolan henkilöstön määrä ja rakenne Liite 7 (fronter/henkilöstö)
- Johtaja ja AVEKKI-kouluttaja (kehitysvammaisten ohjaaja)
- 1 Sosionomi
- 24 ohjaajaa (joilla on sosiaali- ja terveysalan koulutus)
- 2 ohjaajaa ilman alan koulutusta
- 2 varahenkilöstössä toimivaa ohjaajaa (sosiaali- ja terveysalan koulutus)
- 1 sijainen (sosiaali- ja terveysalan koulutus)
Henkilöstön mitoitus:
Henkilöstömitoituksessa noudatetaan STM 2003:4 suositusta, 0,8 työntekijää/asukas. Henkilöstön
sijoittumista työvuoroihin suunnitellaan siten, että kaikissa työvuoroissa on koulutettuja,
kelpoisuuden täyttäviä työntekijöitä. Lehtolan asuntoryhmässä työntekijöitä on päivän aikana 8
hlö/vuoro, aamuvuoro pääsääntöisesti klo 7-15, iltavuoro klo 13-21. Työntekijöillä on
mahdollisuus tehdä kolmen viikon työvuorolistan aikana 4 pitkää päivää, jolloin työaika on klo 719. Yövuorossa työntekijä on yksin.
Terveydenhuoltoalan opiskelijoita käytetään tilapäisesti sijaisina. Opiskelijan tulee olla suorittanut
opinnoistaan 2/3, ja hän toimii aina ammatillisesti koulutetun henkilön ohjauksessa.
Työssäoppimisjaksolla olevia opiskelijoita ei luea henkilöstömitoitukseen.
Säätiön henkilöstömäärässä ja rakenteessa noudatetaan Valviran valvontaohjelman suosituksia;
Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut, Valtakunnallinen valvontaohjelma
2012 - 20144, henkilöstön määrässä, mitoituksessa ja rakentessa.
Lähde: Valvira.Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut, Valtakunnallinen
valvontaohjelma 2012 - 2014. Valvontaohjelma 6:2012.
(http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/valvontaohjelmat/sosiaali_ja_terveydenhuolto/vammaisten_asumispalvelut) s.19 (5.10.2012)
avi21u1
8/22
Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa
rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.)
Säätiön rekrytointiprosessinkuvaus sisältää tiedot henkilöstön rekrytoinnin periaatteista. Liite 16
(fronter/rekrytointiprosessi)
Toimintayksikön esimiehen vastuulla on ammatillisen kelpoisuuden varmistaminen, sekä lasten
kanssa työskentelevien rikostaustan tarkistaminen. Sijaisiksi rekrytoidaan ensisijaisesti sosiaalija terveysalan koulutuksen ja kokemuksen omaavia henkilöitä, toissijaisesti sosiaali- ja terveysalan
opiskelijoita. Myös eläkkeellä olevia, kelpoisuusehdot täyttäviä ammattilaisia käytetään
tarvittaessa sijaisuuksiin.
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.)
Säätiöllä on käytössä perehdyttämisohjelma, jonka mukaan perehdytetään uudet työntekijät
pitkään poissaolleet työntekijät sekä opiskelijat. Liite 9 (fronter/perehdyttämissuunnitelma)
Asiakastyöhön perehdytetään toimintayksikkökohtaisesti perehdystysohjelman sekä päämiesten
yksilöllisten SOPU-suunnitelmien kautta. Lisäksi Lehtolassa on laadittu asuntoryhmäkohtaiset
perehdytyskansiot, joista löytyy paljon käytännön tietoa päämiesten kanssa toimimiseen.
Toimintayksikön perehdytysohjelman toteutumisesta vastaa esimies.
Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta
(esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen
kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma)
Keski-Suomen vammaispalvelusäätiössä noudatetaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa
varmistamaan henkilökunnan ammattitaito ja osaaminen sekä täydennyskoulutus. Liite 17
(Fronter/henkilöstö- ja koulutussuunnitelma)
Säätiössä on käytössä Hyvän varhaisen tuen malli, jonka avulla ylläpidetään ja seurataan
henkilökunnan työhyvinvointia. Liite 18 (Fronter/ Hyvä varhaisen tuen malli)
Yhteistyötoimikunta, missä käsitellään henkilökunnan ammattitaitoon ja työhyvinvointiin liittyviä
asioita, kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa. Yhteistyötoimikunnassa on mukana henkilöstöpäällikkö,
joka vastaa henkilöstösuunnitelmasta, työturvallisuudesta, sekä työhyvinvoinnista.
Säätiössä on alkanut Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen koordinoima työhyvinvoinnin kehittäminen
vuonna 2012.
Henkilökohtaiset kehityskeskustelut käydään vuosittain, esimies vastaa niiden toteuttamisesta.
EFQM-laatujärjestelmään on kirjattu tarkemmat suunnitelmat henkilökunnan ammattitaidon ja
työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen varmistamisesta. Liite 1 (Fronter/EFQM).
Vuonna 2010 tehtiin henkilöstön osaamiskartoitus, jossa selvitettiin henkilöstön osaamista ja
osaamisen kehittämistarpeita suhteessa uusien palvelutuotteiden vaatimuksiin.
Työntekijät voivat esittää haluamaansa koulutusta ja sitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.
Sairauspoissaolojen seuranta tapahtuu työterveyshuollon intra-Netin kautta, jonne jokaisella
esimiehellä on tunnukset koskien oman toimintayksikkönsä henkilökuntaa.
Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma
Perehdytysohjelman uudistaminen vuonna 2012-2013
Osaamiskartoitusta kehitetään ja se toteutetaan 2014
avi21u1
9/22
7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET
Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön
periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten
huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms.
Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.)
Säätiön hallituksen strategian mukaan säätiö ei omista kiinteistöjä, vaan säätiö on yleishyödyllinen
toimija.
Lehtolan asuntoryhmä:
Asuntoja on yhteensä 16 ja päämiesten omien asuinneliöiden määrä vaihtelee 19,5-24,2 m2 välillä.
Asunnoissa on kylpyhuone ja keittiö tai keittiövalmius. Neljässätoista asunnossa on kaksi ovea,
toinen yhteisiin tiloihin ja toinen ulos (omalle parvekkeelle ja ulos), kahdessa asunnossa on vain
yksi ovi. Päämiehet ovat vaikuttaneet oman asuntonsa sisustukseen omien mieltymysten, sekä
varallisuutensa mukaisesti. He ovat tehneet vuokrasopimuksen asunnostaan ja osuudestaan
yhteisiin tiloihin säätiön kanssa.
Päämiesten kodeissa on mahdollisuus heidän vieraidensa yöpymiseen tai vieraat voivat
halutessaan yöpyä yhteistiloissa takkahuoneessa.
Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat,
hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.)
Säätiö vuokraa Äänekosken kaupungilta Lehtolan asuntoryhmän tilat. Kiinteistö on valmistunut
syksyllä 2010. Lehtolasta löytyy neljä asuntoryhmää, näistä kahdessa on 4 vakiasukasta ja
lopuissa kahdessa 3 vakiasukasta. Kahdesta ryhmäkodista löytyy myös valmius vastaanottaa
kriisiasukas. Lehtolassa on kaksi turvahuonetta. Päämiesten käytössä on yhteiset oleskelu- ja
ruokailutilat joissa on riittävästi tilaa liikkumiseen sekä oleiluun. Jokaisesta ryhmäkodin
oleskelutilasta löytyy ruokapöydät, sohvat, tv, sekä siivouskomerot. Lehtolassa on asukkaiden
käytössä olevat sauna- sekä pesutilat, yleinen inva-wc, kodinhoitohuone sekä takkahuone.
Pihapiiristä löytyy omat henkilökohtaiset häkkivarastot tavaroiden säilytykseen ja grillikatos.
Lehtolan tiloista löytyy myös kaksi keittiötä. Lehtolan tilat ovat uudet, hygieeniset sekä toimivat.
Lehtolan asuntoryhmän pihapiiri on viihtyisä, jossa on paljon istutuksia ja mahdollisuudet
harrastustoimintaan.
Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta
Lehtolan asuntoryhmässä päämiesten yhteisöllisyys toteutuu hyvin nykyisissä toimitiloissa.
Kaikki tilat ovat siellä asuvien päämiesten käytössä, eikä ulkopuolisia tilankäyttäjiä ole,
lukuunottamatta kriisijaksolaisia.
Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä
Säätiö ostaa seuraavat palvelut ostopalveluina:
Toimintayksiköiden ylläpitosiivouksen ISS:ltä.
Lehtolan palvelukodissa ylläpitosiivous ostetaan 5 päivänä viikossa 2 h/päivä. ISS siivoaa yleiset,oleskelu,- hygienia,-ja ruokailutilat. Näiden lisäksi myös päämiesten asuntojen kylpyhuoneet .
Henkilökunta tekee yhdessä päämiehen kanssa päämiehen oman asunnon siivouksen viikkoohjelman tai tarpeen mukaan.
Jätehuolto: Lassila&Tikanojalta Ääneseudun toimintayksiköissä. Toimintayksikkökohtaisia eroja
on jäteastioiden tyhjennysaikatauluissa. Jätteet lajitellaan paikallisten kierrätysohjeiden
mukaisesti
Pesulapalvelut:
avi21u1
10/22
Pesulapalvelut ostetaan Saarijärven Pesu Oy:ltä. Käytettävän palvelun määrä riippuu
toimintayksikön tarpeista.
Asiakaspyykin pesusta huolehtivat ohjaajat yhdessä päämiesten kanssa Lehtolan yhteisillä
pesukoneilla.
Matot yms. viedään Saarijärven pesulaan pestäväksi.
Jätehuolto :
Biojätteille on keittiön kaapin jätevaunussa oma sanko, joka tyhjennetään päivittäin Lehtolan
roskakatoksessa sijaitsevaan biojäteastiaan. Biojätesangossa käytetään biojätteille tarkoitettua
pussia ja sanko pestään päivittäin pesuaineella ja lämpimällä vedellä.
Kuiville polttokelpoisille jätteille on paikka takkahuoneessa polttoa varten.
Sekajätteet: Kaatopaikalle menevä jäte kerätään keittiöissä oleviin roska-astioihin. Roska-astioissa
käytetään myös jätepussia.
Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta
kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.)
Ääneseudun toimipisteiden kiinteistöjen ylläpidosta vastaa Äänekosken kiinteistönhuolto Oy.
Kiinteistönhuollon vastuulla ovat kiinteistöön kuuluvat laitteet, kuten lämmön tuottamis- ja LVIlaitteet. Kunkin palvelukodin henkilökunta huolehtii pienlaitteiden, kuten pesukoneiden ja
kylmälaitteiden toimintakunnosta. Koneet korjataan/uusitaan välittömästi vian tultua ilmi.
Säätiöllä on ohjeistus sähkölaitteiden vikojen ilmoittamisesta. Liite 21 (fronter/ohjeistukset
laitteiden huollosta)
Mikäli toimintayksikössä tulee esille epäily kosteushaitoista, sisäilmanlaadusta tai kiinteistön
turvallisuudesta, toimipaikan esimies ottaa yhteyttä kiinteistön ylläpidosta vastaavaan tahoon.
Toimintayksikön henkilökunta ottaa yhteyttä kiinteistöhuollon yhteyshenkilöön, mikäli havaitsee
korjaustarpeen kiinteistön laitteissa tai tiloissa.
Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista
Lehtolan asuntoryhmän päämiehillä on käytössä seuraavat terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet:
- verenpainemittari (2 kpl)
- verensokerimittari (1 kpl)
Päämiehen henkilökohtaisten apuvälineiden huollosta vastaa KSSHP:n apuvälinekeskus.
Toimintayksikön omien laitteiden ja tarvikkeiden kunnosta ja huollosta vastaa toimintayksikön
valtuuttama taho.
Vastuuhenkilön yhteystiedot
Lehtolan asuntoryhmä, Theresa Sinkkonen, 0400 295154 theresa.sinkkonen@ksvs.fi
Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 §:n mukaisia
hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms.
Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 24–26
§:ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja
tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle.
Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta
vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta.
Linkki Valviran määräyksiin: http://www.valvira.fi/files/maarays_4_2010_kayttajan_vt_ilmoitus.pdf
Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma
Toimitilojen kehittämissuunnitelma
Vammaispalvelusäätiön uusia asuntoryhmähankkeita on suunnitteilla Jyväskylään, Tikkakoskelle
ja Viitasaarelle. Kun uusia asuntoryhmiä valmistuu, muuttuvat viimeisetkin laitospalvelut
avopalveluiksi ja asukkaan tarvitsemat tukitoimet järjestetään avopalveluna yksilöllisesti. Uusien
asuntoryhmien valmistuttua on kaikilla vammaispalvelusäätiön asukkailla omat huoneistot
avi21u1
11/22
käytössään. Säätiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että rakentamista raamittaa Kehitysvamma-alan
asumisen neuvottelukunnan 8.3.2010 laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen
rakentamiseen vuosiksi 2010-2017. Liite 20 (Fronter/ uudet asuntoryhmät)
Laitteiden ja tarvikkeiden kehittäminen
Päämiesten muuttuviin tarpeisiin pyritään etsimään uusia ja parempia laitteita jatkuvasti
seuraamalla apuvälineiden sekä laitteiden kehitystyötä alan julkaisuista ja apuvälinemessuilla.
8. ASIAKASTURVALLISUUS
Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä
turvallisuuteen liittyviä riskejä
Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot
Lehtolan asuntoryhmä, johtaja Theresa Sinkkonen, 0400 295154 theresa.sinkkonen@ksvs.fi
Liite 8 (fronter/vastuuhenkilöt)
Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten
palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava)
Säätiössä on voimassa ohjeistus "Asiakasväkivallan uhkatekijöiden arviointi, menettelytapaohjeet
ja jälkihoito-ohjeet" sekä lisäksi kaikilla säätiön työntekijöillä on AVEKKI-koulutus. Liite 23
(fronter/asiakasväkivallan uhkatekijöiden arviointi -ohjeistus)
Vammaispalvelusäätiöllä on vuonna 2013 päivitetty Suojatoimenpidekäsikirja, mikä sisältää myös
lomakkeet suojatoimenpiteiden käyttöön silloin jos päämies on uhaksi omalle tai muiden
henkilöiden terveydelle tai turvallisuudelle. Liite 5
Esteettömyys on Lehtolan asuntoryhmässä toteutettu hyvin. Kiinteistö on suunniteltu erityisesti
kehitysvammaisia ja liikuntavammaisia varten.
Ohjeistus päämiesten ja henkilökunnan käytössä olevien toimintayksikön avainten käytöstä ja
säilytyksestä: Liite 37 (Fronter/ ohjeistus toimintayksikön avaimista)
Päämiehet voivat saada oman asuntonsa avaimen niin halutessaan ja mikäli sen käyttäminen
todetaan turvalliseksi. Päämiehen avain käy hänen oman ulko-oveensa, sekä sisäoveen , josta
mahdollistuu kulku asuntoryhmän yhteiseen olohuoneeseen. Päämies avaimen saatuaan säilyttää
sitä omassa kodissaan ja kuljettaa aina mukanaan ulos mennessään.
Henkilökunnalla on avaimet ja "ovilätkät", sekä koko asuntoryhmän kaapeihin käyvät avaimet.
Avaimista pidetään rekisteriä ja "lätkäavaimella" kulkua voidaan säädellä tietoteknisesti.
Avaimia säilytetään lukitussa kaapissa.
Lääkkeenjakohuoneeseen on henkilökunnalla yksi avain, josta päivän aikana vastaa
lääkevastaavana toimiva ohjaaja. Muita avaimia säilytetään johtajan toimistossa ja vara-avainta
toisessa asuntoryhmässä lukitussa kaapissa.
Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta
Lehtolan asuntoryhmässä on käytössä Ascom Miratel oy:n päällekarkausjärjestelmä
kulunvalvontaan sekä asiakasturvallisuuden varmistamiseen. Hälytysjärjestelmän toimivuutta
tarkkaillaan päivittäin ja huolto tilataan tarvittaessa asentajayritykseltä. Liite 22
(Fronter/hälytysjärjestelmä)
Lehtolan asuntoryhmässä on lisäksi toimitilat kattava paloilmoitin- sekä sprinklausjärjestelmä.
Näiden järjestelmien toimivuudesta ja varmistamisesta vastaa Äänekosken kiinteistöhuolto.
avi21u1
12/22
Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden
varmistus, jne.)
Lehtolan asuntoryhmän päämiehillä ei ole henkilökohtaisessa käytössä turvalaitteita tai
hälytysjärjestelmiä.
Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma
Henkilöstö tarkkailee asiakasturvallisuutta. Epäkohdat mm. apuvälineiden toimivuudessa ja
häytysjärjestelmissä korjataan heti.
Päämiesten hyvinvointia käsitellään asuntoryhmän tiimissä, vuosittaisissa
palvelusuunnitelmakokouksissa ja eri yhteyksissä heidän omaisiin.
Henkilöstön rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota sosiaali- ja terveysalan koulutuspätevyyteen,
joka opettaa huomioimaan asiakas- ja potilasturvallisuuskysymyksiä, kuten kaltoinkohtelun
havainnointia.
Henkilöstön perhedytys sisältää hälytysjärjestelmien käyttökoulutuksen.
9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET
Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja
palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta
päätöksentekoon
Palvelusopimusprosessi.
Palvelusopimus tehdään välittömästi asiakkaan tulomuuton jälkeen. Palvelusopimuksen täyttää
toimintayksikön esimies. Vammaispalvelusäätiössä käytössä olevan palvelusopimuksen
allekirjoittavat palvelun käyttäjäasiakas ja/tai hänen edustajansa, tilaaja ja palveluntuottaja. Yksi
sopimus kattaa kaikki palvelutuotteet. Palvelun käyttäjälle hankittavat palvelut yksilöidään
sopimuksessa. Liite 24 (fronter/palvelusopimukset)
Palvelusuunnitelmaprosessi.
Palvelusuunnitelmien laatiminen on kotikuntien vastuulla, mutta käytännössä ne usein
valmistellaan siellä, missä asiakas asuu. Kunnilla on oma palvelusuunnitelmalomakkeensa, jonka
kunnan vammaispalvelun työntekijä palvelusuunnitelmapalaverin kuluessa täyttää.
Palvelusuunnitelmapalaveriin osallistuvat asiakkaan lisäksi usein läheiset, toimintayksikön
työntekijä (ensisijaisesti nimetty omaohjaaja), työ- tai päivätoiminnan ohjaaja, esimies ja
kotikunnan vammaispalveluiden työntekijä. Tulotilanteessa palvelusuunnitelmapalaveri
järjestetään mahdollisimman pian muuton jälkeen ja lähtötilanteessa palaveri järjestetään ennen
muuttoa.
Palvelusuunnitelma tarkistetaan vuosittain tai tarpeen mukaan. Aina kuitenkin tilanteen
olennaisesti muuttuessa.
SOPU-suunnitelma
SOPU:n laatiminen ja ylläpitäminen on päämiesten omaohjaajien valtuulla. SOPU tehdään
yhdessä päämiehen kanssa tuetun päätöksenteon, vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen, sekä
keskustelun avulla kunnioittaen päämiesten itsemääräämisoikeutta. Liite 2 (Fronter/SOPU)
Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen
Muuttoa suunnittelevalla henkilöllä ja hänen läheisillään on mahdollisuus käydä tutustumassa
Lehtolaan.
Muutto toteutetaan suunnitelmallisesti päämiehen toiveita sekä perheitä kuunnellen, kunnan
vammaispalvelutyöntekijän kanssa yhteistyössä.
Säätiössä on käytössä muuttosuunnitelma päämiehen muuton tueksi.
Liite 25(Fronter/muuttosuunnitelma)
avi21u1
13/22
Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja
sopimusmuutoksista.
Toimintayksikön esimies vastaa siitä, että palvelusopimuksen sisältö selvitetään päämiehelle ennen
sopimuksen allekirjoittamista.
Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen
vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7§ ja10§, asiakaslaki 8-10 §)
Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toiminnan arvona on päämiesten osallisuuden edistäminen;
mahdollistetaan ja rohkaistaan osallistumaan toimintaan sekä annetaan mahdollisuus oppia ja
vaikuttaa. Yhtenä asiakkaan asemaa ja oikeuksia edistävänä suunnitelmana on toiminut SOPUsuunnitelma (Suunnitelma Osallisuudesta Päämiehen Unelmiin). Suunnitelman tekeminen
edellyttää tuettua päätöksentekoa. Sen tarkoituksena on vahvistaa päämiesten yksilöllisiin
tarpeisiin vastaamista, itsemääräämisoikeuden kunnioittamista ja elämänlaadun edistämistä.
Suunnitelmassa korostuu se, että jokainen henkilö on oman elämänsä päämies. Päämies on
osallistuva kansalainen, hänellä on
• oikeus osallisuuteen, oikeus olla osa yhteisöä,
• oikeus myös omiin unelmiin,
• oikeus saada tietoa ja päästä vaikuttamaan omaan ympäristöönsä, päätöksentekoon ja häntä
itseään koskeviin asioihin,
• oikeus käyttää omaa itsemääräämisoikeuttaan ja oikeus saada päätöksensä tekemiseen riittävästi
tukea. Kyky tehdä päätöksiä vaatii harjoittelua ja edellyttää, että lähiyhteisö näkee henkilön
kyvyn tehdä omia päätöksiä.
SOPU-suunnitelma on myös väline näyttä toteen päämiehen toiveet tuki- ja palvelusopimuksen
tekemisessä. Liite 2 (fronter/SOPU)
Lehtolan asuntoryhmässä päämies osallistuu päätöksentekoon häntä itseään koskevissa asioissa ja
hänen mielipiteitään ja ajatuksiaan kunnioitetaan.
Fyysistä koskemattomuutta kunnioitetaan, eikä asiakkasta rajoiteta fyysisesti kuin äärimmäisessä
tapauksessa, hänen ollessa vaaraksi itselleen ja toisille. Päämiehen yksilölliset suojatoimenpiteet on
kirjattu tuki- ja palvelusuunnitelmaan ja niille on olemassa lääkärinluvat. Säätiössä on voimassa
ohjeistus suojatoimenpiteistä säätiön toimintayksiköissä. Liite 5
(fronter/suojatoimenpidekäsikirja)
Lehtolan asuntoryhmän päämiesten yksityisyyttä ja intimiteettisuojaa kunnioitetaan kaikessa
hoitotyössä; huomioiden näkösuojaus, oman asunnon yksityisyys sekä intimiteetisuoja
hoitotilanteissa.
Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista
tavaroista
Toimintayksikössä, jossa käsitellään asiakkaan käteisvaroja on pidettävä yksityisvarojen
kirjanpitoa. Säätiöllä on asiakasvarojen hoitoon tarkka ohjeistus. Liite 27
(fronter/ohjeistukset/asiakasvarojen hoito)
Toimintayksikön avaimet säilytetään lukollisessa kaapissa ja avaimet luovutetaan työntekijän
käyttöön allekirjoitusta vastaan. Allekirjoituksella varmistetaan myös avainten palautus. Liite 37
(Fronter / ohjeistus toimintayksikön avaimista)
Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään
Säätiön Suojatoimenpidekäsikirja lomakkeineen ja toimintaohjeineen uudistettiin syksyllä 2013.
Liite 5
Säätiön henkilökunta on koulutettu Avekki-koulutuksella ennakoimaan asiakastilainteissa
mahdollisten väkivaltatilanteiden syntyminen. Lisäksi asiakasväkivaltatilanteiden jälkikäsittely
toimintayksikössä lisää ennakoitavuutta, mikä vähentää rajoitteiden ja pakoitteiden käytön
tarvetta. Liite 28 (fronter/Avekki)
avi21u1
14/22
Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat)
Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet
Säätiöllä on suojatoimenpidekäsikirja, joka sisältää ohjeistuksen ja menettelytavat
rajoittamistilanteisiin, Liite 5 (fronter/suojatoimenpidekäsikirja)
Päämiestä koskevat suojatoimenpideluvat ovat osa hänen tuki- ja palvelusuunnitelmaansa.
Toteutuneet tilanteet kirjataan ohjeistuksen mukaan, nimenomaisilla lomakkeilla,
asiakastietojärjestelmään.
Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti
Päämiehen epäasialliseen tai loukkaavaan kohteluun puututaan välittömästi tilanteen tullessa ilmi.
Asia viedään myös johtoryhmän tietoon. Tarvittaessa tilanteeseen puututaan
varoitusmenettelyllä. Liite 30 (fronter/ohjeistus epäasiallisen käytöksen havainnointiin).
Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta
(asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.)
Asiakkaan siirtyessä hoitopaikasta toiseen varmistetaan aina tiedon siirtäminen hyvän hoidon ja
huolenpidon turvaamiseksi. Liite 31 (fronter/suostumus/kielto papereiden ja tiedon
luovuttamiseksi.)
Säätiössä on käytössä muuttosuunnitelma asiakassuhteen alkamiseen sekä päättymiseen. Liite 25.
(fronter/muuttosuunnitelma)
Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai
johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle
viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010).
Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan
Päämiehen oman kunnan vammaispalveluohjaaja.
Äänekoskella suulliset muistutukset vammaispalveluohjaaja Mirva Vesimäki
Kirjalliset muistutukset
Raija Kolehmainen
perusturvajohtaja, Äänekoski
Hallintokatu 4
44100 Äänekoski
GSM 020 6322100
SOITTOAIKA
SÄHKÖPOSTI raija.kolehmainen@aanekoski.fi .
Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot
Sosiaaliasiamies Eija Hiekka
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Matarankatu 4
40100 Jyväskylä
puh. (014) 260 4878 , 044 265 1080 puhelinaika ma-to 9-11
eija.hiekka@koske.fi
Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä
Toimintayksikköä koskevat muistukset käsitellään välittömästi seuraavassa toimintayksikön
henkilöstöpalaverissa sekä säätiön esimiestiimissä. Asian eteneminen ja asian käsittelyaikataulu
annetaan tiedoksi muistuttajalle.
Asia viedään myös johtoryhmäkäsittelyyn, joss päätetään asian yleinen merkitys ja laaditaan
ohjeistusta.
Virallisiin selvityspyyntöihin (kunta tai AVI) annetaan selvitys kirjallisena pyydetyyn
päivämäärään mennessä.
Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen
seurannassa
Palveluntuottajan ja kunnan yhteistyötä suunnitellaan ja kehitetään tuki- ja
palvelusuunnitelmapalavereissa, yhteistyö- sekä palvelusopimuspalaverissa. Näissä kokouksissa
seurataan myös palvelun tuottamisen tapoja ja käytäntöjä sekä asiakastyytyväisyyttä. Esimies
huolehtii yhteistyön puheeksiottamisesta ja yhdessä sovittujen suunnitelmien toteutumisesta.
avi21u1
15/22
Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta
Päämiehen edunvalvoja voi ottaa ottaa yhteyttä toimintayksikön esimieheen ja toimitusjohtajaan.
Tarvittaessa edunvalvoja tekee valituksen kuntaan tai AVIin.
Päämiehen edunvalvojalle selvitetään edellä mainutut valituskanavat.
Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma
Asiakkaan asema ja oikeudet on määritelty YK:n vammaisten ihmisoikeuksien julistuksessa, joka
on perusta palveluiden antamisessa.
Lisäksi noudatetaan sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain toteutumista.
Noudatetaan STM:n ja THL:n ja Valviran ohjekirjelmiä ja varmistetaan palvelujen
ajankohtaisuus.
10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN
Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta:
http://www.valvira.fi/
Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia
ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta
Lehtolan asunoryhmässä päämiestä tuetaan oman elämänsä hallintaan. Sitä tuetaan antamalla
mahdollisuus itse selviytyä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Antamalla tilaa kokeilla - onnistua epäonnistua. Pyritään kannustamaan ja luomaan uskoa omaan selviytymiseen.
Toimintakykyä ylläpidetään tukemalla kokonaisvaltaisesti päämiehen omatoimisuutta. Kodin työt
tehdään yhdessä, ohjaaja tukee ja auttaa tarvittaessa. Fyysistä hyvinvointia seurataan ja tarpeen
vaatiessa hakeudutaan terveydenhuollon palvelujen piiriin. Psyykkistä hyvinvointia seurataan ja
tarpeen mukaan ohjaajat ovat yhteydessä mielenterveystoimistoon ja lääkäriin. Sosiaalista
hyvinvointia ylläpidetään mahdollistamalla mahdollisimman hyvä elämä. Lähes kaikki asiakkaat
käyvät arkipäivisin työ- tai päivätoiminnassa ja pyritään muutenkin siihen, että päämiesten
tarpeista ja toiveista lähtevää tekemistä on myös vapaa-ajalla.
Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen
paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.)
Ruokapalvelut, lounas ja päivällinen ostetaan Äänekosken kaupungin keittiöltä, ohjaajat laittavat
aamu-, väli- ja iltapalat kaupasta tilatuista tarvikkeista. Päämiesten ruoka-ajat ovat seuraavat:
aamupala klo 7:00-8:30, lounas klo 11:00-12:00, välipala klo 13:30-14:30, päivällinen klo: 16:0017:00 ja iltapala klo 19:30-21:00. Päämiesten ruokauluväli (ilta-aamu) ei saa ylittää 11 tuntia.
Päämiehen on mahdollista saada ruokaa tarpeidensa ja toiveidensa mukaan - myös yöllä.
Päämiesten ravitsemustilaa seurataan tarvittaessa nestelistalla tai kirjaamalla ylös ateriat
Mediatri-asiakastietojärjestelmään.
Äänekosken kaupungin keskuskeittiö toteuttaa ateriapalvelun ravitsemussuositusten mukaan.
Liite 13 (Fronter/ keskuskeittiön omavalvontasuunnitelma)
Valtion ravitsemusneuvottelukunta:
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/
Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot
Äänekosken kaupunki/
Suolahden keskuskeittiö
ruokapalveluesimies Anu Korte
020 632 2394
Suojarinne 21
44200 Suolahti
Ajantasaiset yhteystiedot: Liite 29. (ostopalveluiden yhteystiedot)
avi21u1
16/22
Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen
kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä
tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.)
Lehtolan asuntoryhmän asiakkaat käyvät arkipäivisin työ- tai päivätoiminnassa. Vapaa-ajallaan
he tekevät asioita omien mieltymyksensä mukaisesti. Päivittäinen ulkoilu tai asiointi tapahtuu
oman ohjaajan kanssa tai henkilökohtaisen avustajan tuella.
Päivittäinen toiminta perustuu yksilöllisiin SOPU - suunnitelmiin. Lisäksi asuntoryhmän
päämiehillä on tapahtumia ja yhteistä tekemistä. Toimintaa suunnitellaan päämieskokouksissa.
THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/liikunta
Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen
Käsihygieniaa pyritään pitämään tehokkaana infektiotartuntojen ehkäisemiseksi.
Lehtolan asuntoryhmässä on ohjeistus eritetahransiivouksesta ja hygieniakansio, josta löytyy
ohjeita infektiotartuntojen ehkäisemiseksi. Ohjeistusta pidetään esillä toimintayksikössä.
Epidemiatilanteissa tehostetaan käsihygieniaa sekä siivoustasoa tartuntapintojen osalta.
Pandemiatilanteissa noudatetaan terveysviranomaisten ohjeita.
Jakelukeittiössä on jätteiden lajittelua varten eri astiat, jotka tyhjennetään ulkona oleviin
jäteastioihin. Likapyykki kerätään päämiesten asunnoista ja pyykki pestään kodinhoitohuoneessa.
Kriisipaikoilta tuleva lakanapyykki kerätään kodinhoitohuoneeseen erilliseen likapyykkipussiin
Saarijärven Pesun haettavaksi likapyykkivarastosta.
Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä
SOPUn päivittäminen sekä kehittäminen edelleen vastaamaan päämiesten toiveita ja tarpeita.
EFQM -laatujärjestelmän vuosittainen päivitys.
Valtakunnallisten suositusten sisäistäminen eri koulutuksissa ja tiimeissä. Säätiön ohjeistusten
päivitys ja käyttöönotto.
11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN
Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden
terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan
seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.)
Lehtolan asuntoryhmän päämiehet käyttävät terveydenhuollon palveluja lähipalveluina
Äänekosken terveysasemalla, sekä palvelukodissa käy oma lääkäri. Laboratoriokontrollit, EKG:t,
röntgentutkimukset ja muut terveystutkimukset hoidetaan terveysasemalla tai säätiön
sairaanhoitajan ottamina (verinäytteet). Seulontatutkimuksiin pyynnöt tulevat
yleisterveydenhuollon kautta. Päämiehet käyttävät myös Suolahden ja KSSHP:n hammashuollon
palveluja: suuhygienisti, hammaslääkäri. Kotihoidon kautta päämiehet saavat inkontinenssituotteita sekä haavanhoitotarvikkeita.
Erikoisterveydenhuollon tutkimuksiin, lääkärikäynteihin tai laboratoriakontrolleihin lähetteet
tulevat Keski-Suomen keskussairaalasta.
Lehtolan asuntoryhmän henkilöstöllä on vastuu seurata sekä edistää päämiesten terveydentilaa
päivittäin. Henkilökunnalla on vastuu ottaa yhteyttä tarvittaessa lääkäriin tai terveydenhoitajaan,
mikäli havaitsevat päämiehen terveydentilassa muutoksia. Terveydentilaa edistetään ja seurataan
huomioimalla ravitsemus, ruoka-aineallergiat, lääkkeiden sivuvaikutukset, muutokset päämiehen
painossa, verenpaineessa, sokeritasapainossa, happisaturaatiossa sekä yleisvoinnissa. Nämä
henkilökunnan havainnot ja suorittamat mittaukset kirjataan Mediatri-tietojärjestelmään.
Lääkkeenjakoluvat ovat palvelukodin lääkehoito -kansiossa.
avi21u1
17/22
Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta
kiireettömissä tilanteissa
Pääsääntöisesti kiireettömissä sairaanhoitoa vaativissa asioissa avopalveluja käyttävä asiakkaan
asioissa otetaan esin yhteys omaan lääkäriin tai Äänekosken terveysasemaan.
Lehtolan asuntoryhmässä ja laitospalveluita tarjoavassa Kotiharjussa lääkäripalveluja tarjoaa
vammaispalvelusäätiön oma vastuulääkäri. Hän antaa lääkärinpalveluita tarvittaessa myös
muiden palvelukotien päämiehille, jos hänen on syystä tai toisesta vaikeuksia käyttää
terveyskeskuslääkäripalveluja (esim. päämies on todella sairaana tai hyvin haastavasti
käyttäytyvä). Linkki 29 tai 8 (fronter/yhteystiedot)
Terveysaseman yhteystiedot:
Äänekosken terveysasema
Terveyskatu 10, 44100 Äänekoski
Ajanvaraus ma - pe klo 8-14
puh.020 632 2821
Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi
Kiireellisissä sairaanhoitoa vaativissa asioissa toimintayksiköstä otetaan yhteys Äänekosken
terveyskeskuksen päivystykseen.
Hyvin akuutissa sairaanhoitoasiassa suoraan yleiseen hätänumeroon (112).
Ambulanssihenkilökunta arvioi hoidon tarpeen kiireellisyyden ja tarvittaessa konsultoi K-S:n
keskussairaalan päivystävää lääkäriä.
Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen
hoito, jne.)
Keski-Suomen Keskussairaalan Kehitysvammaneuvolan erityispalvelut ovat käytössä tarvittaessa
kotikunnan palvelulähetteellä.
Lehtolan asuntoryhmän päämiesten fysioterapia ja toimintaterapiapalvelut järjestetään
asiakkaan henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman mukaan KELA:n kustantamana. Päämies voi
myös itse halutessaa ostaa esimerkiksi fysioterapia,- tai toimintaterapiapalveluja
Psykiatrisen hoidon tarpeeseen vastaa Suolahden toimipisteiden osalta Ääneseudun
mielenterveystoimisto:
Yhteystiedot
Mielenterveyspoliklinikka
Kotakennääntie 1
44100 ÄÄNEKOSKI
020 632 2662
fax: 020 632 2666
mtt[at]aanekoski.fi
Mielenterveyspoliklinikka ajanvaraus
ma - pe klo 8.15-11.00
020 632 2662
Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta
(Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.)
STM:n opas löytyy osoitteesta: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030)
Säätiöllä on käytössä turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti laadittu lääkehoitosuunnitelma.
Säätiön lääkehoitosuunnitelman päivityksen vastuuhenkilö on Raija Vihervirta 0405593320.
Lääkehoitosuunnitelma päivitetään vuosittain. Linkki 33.(Fronter/lääkehoitosuunnitelma.)
Lääkehoitosuunnitelman toimeenpanosta ja toteuttamisen seurannasta vastaavat kunkin
toimintayksikön esimies. Toimintayksikön lääkehoito -kansiossa on seuraavat seurantalomakkeet:
avi21u1
18/22
poikkeamisilmoitus lääkehoidossa, lääkkeenjako, lääkekaapin tarkistus, ensiaputarvikkeiden
tarkistus, sekä lisäksi lääkkeenjakoluvat. Toimintayksikön esimies tarkistaa
poikkeamisilmoitukset vuosittain ja käy ne läpi henkilöstön kanssa, sekä toimittaa yhteenvedon
säätiön toimitusjohtajalle. Työvuoroon on nimetty lääkevastuussa oleva työntekijä, joka vastaa sen
hetken tarvittavien lääkkeiden antamisesta ja kirjaamisesta.
Terveyden- ja sairaanhoidon toteuttamisesksi ja laadun varmistamiseksi on säätiössä seuraavat
ohjeistukset:
- Ohjeita kuolemantapauksen sattuessa
- Lääkehoitosuunnitelma
- Suojatoimenpidekäsikirja Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toimintayksiköissä.
- Toimintamalli onnettomuuden, väkivallan tai kuolemantapauksen sattuessa
Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot
Lääkehoidosta vastaa esimies Theresa Sinkkonen 0400 295154 theresa.sinkkonen@ksvs.fi
Lehtolan lääkevastaavien ajantasaiset tiedot Liite 8 (fronter/toimintayksikön vastuuhenkilöt)
Potilasasiamiehen yhteystiedot
Potilasasiamies
Osastonhoitaja Anne Hakkarainen
Toimipaikka: Neuvolat, Kotakennääntie 31, 44100 Äänekoski
Vastaanotto sopimuksen mukaan
puhelinaika ma - to klo 10-11
020 632 2531
Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma
Tulevaisuudessa harkitaan siirtymistä Haipro -Potilasturvallisuuden ja työturvallisuuden
raportointijärjestelmään.
12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY
(Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet)
Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta
Säätiö on ottanut käyttöönsä Mediatri-asiakastietojärjestelmän 2011 keväällä. Päivittäinen
asiakastapahtumien kirjaaminen suoritetaan sähköisesti ko. järjestelmään. Koko henkilökunta on
koulutettu asiakastietojärjestelmän käyttöön ja he ovat sitoutuneet salassapitojärjestelmän
noudattamiseen allekirjoittamalla käyttöönoton alussa salassapitosäännöksiä koskevan
lomakkeen: Salassapito- ja käyttäjäsitoumus. Liite 34 (fronter/salassapito)
Säätiöllä on lomake asiakastietojen (suostumus/kielto) luovuttamiselle. Liite 31
Tiedote asiakkaan tietosuojasta(fronter/lomakkeet/asiakkaan tietosuoja) Liite 35
Asiakas- ja hoitorekisteriseloste Fronterissa. Liite 36
Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa:
http://www.tietosuoja.fi/uploads/6jwqd57_1.pdf
Tietosuojavastaavan yhteystiedot
Tietosuojavastaavan palvelut ostetaan Ääneksoken kaupungilta. Lääkäri Tapani Marjanen, p.
020 632 2000 tapani.marjanen@aanekoski.fi. Liite 29 (fronter/yhteystiedot)
Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet www.tietosuoja.fi
Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: http://www.tietosuoja.fi/uploads/m290kggfj8w.pdf ja
http://www.tietosuoja.fi/uploads/drs1w.pdf
Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas
http://www.tietosuoja.fi/uploads/r63fxb8bp1c8toy.pdf
avi21u1
19/22
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon
(lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: http://www.sosiaaliportti.fi/File/eef14b19-bacf-4820-9f6e9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf)
Säätiön koko henkilökunta on koulutettu Mediatri-asiakastietojärjestelmän käyttöön.
Lisäkoulutusta on järjestetty keväällä 2012 mm. uusien asiakkaiden lisäys, Hilmo-tietojen
kirjaamisen kertaaminen.
Henkilöstön salassapito- ja käyttäjäsitoumus -lomake uudistettiin 2012 ja samalla heidät
täydennyskoulutettiin salassapito- ja käyttäjäsiotumuksen sisöltöön ja periaatteisiin. Liite 34
Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 §:n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi
toisen yrityksen tiloissa.
Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: http://www.tietosuoja.fi/uploads/64znaj.pdf ja
http://www.tietosuoja.fi/uploads/8cv17p0zbo1.pdf
Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla http://www.tietosuoja.fi/1582.htm : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain
mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen,
Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä
Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois
lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa)
Toimintayksikön vastuuhenkilön, esimiehen, tehtävänä on huolehtia, että asiakas- ja
potilastietojen käsittely tapahtuu hyvän tietojenkäsittelytavan mukaisesti.
Rekisterit:
1. Asiakasrekisteri (säilytys Mediatrissa) sisältää asiakkaiden henkilötietojen lisäksi edunvalvojien
nimiluettelon ja päämiesten omaisten nimiluettelon. Rekisteriseloste: asiakas- ja hoitorekisteri.
Säätiön toimitusjohtaja toimii yhteyshenkilönä rekisteriä koskevissa asioissa. Liite 39 (Fronter /
rekisteriseloste)
2. Työntekijöiden nimiluettelorekisteri, Ticon –järjestelmässä työvuorot sekä palkkahallinnon
suojatussa järjestelmässä; työterveys /Terveystalo Oy:n suojatussa järjestelmässä
Kun päämies on kuollut niin hänen paperit ja tiedot lähetetään kotikuntaan.
Asiakkaiden tiedot Mediatrissa. Asiakasta koskeva muu tieto kuin Mediatrissa oleva tieto, esim.
vanhat ei-sähköiset hoitoa koskevat paperit ovat asuntoryhmän esimiehen lukollisessa
työhuoneessa lukitussa kaapissa.
Hallinnon asiakirjat, kuten pöytäkirjat, sopimukset, päätökset ovat
vammaispalvelusäätiön arkistossa osoitteessa Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä.
Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa
Päämiesten palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa tiedonkulku tapahtuu
puhelimitse sekä kirjeitse. Yhteistyö tapahtuu tuki- ja palvelusuunnitelmapalavereissa sekä muissa
yhteistyöpalavereissa.
Säätiöstä ei lähetetä tietoa päämiehistä sähköpostilla - ei säätiöstä ulospäin eikä sisäisesti.
Päämiehen tietoja koskevaa materiaalia luovutetaan sitä pyytävälle taholle vain edunvalvojan tai
päämiehen nimenomaisella suostumuksella.
avi21u1
20/22
Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma
Vammaispalvelusäätiössä asiakastiedot käsitellään lain- ja asetusten mukaan.
Asiakastietojen käsittelymenettely sisältyy henkilöstön perehdytykseen. Rekrytoinnin yhteydessä
työntekijä allekirjoittaa vaitiolovelvollisuuslomakkeen.
Asiakastietojen käsittely sisältyy kunkin toimintayksikön henkilöstön jatkuvaan koulutukseen.
13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA
Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua
Toimintayksikön ruokahuolto ostetaan Suolahden keskuskeittiöltä. Tulevan ruuan lämpötilaa
seurataan mittauksin ja mittaustulokset kirjataan Lehtolan asuntoryhmän ruokahuollon
omavalvontakansioon kerran viikossa. Kerran vuodessa tai tarvittaessa pidetään ruokahuollon
vastuuhenkilöiden kanssa yhteistyöpalaveri. Liite: 13 (Fronter/ruokahuollon
omavalvontasuunnitelma).
Siivouspalveluiden laatua tarkkaillaan päivittäin. Kuukaisittain ISS-yritykseltä tulee sähköpostitse
palautekysely laadusta sekä palvelusta. Vuosittain ja tarvittaessa pidetään ISS:n
vastuuhenkilöiden kanssa yhteispalaveri, jossa käydään läpi muutokset siivouksessa,
siivousmitoituksessa sekä siivouspalveluiden laatu.
Kiinteistöpalvelun ja pesulapalvelun laatua tarkkaillaan päivittäin. Tarvittaessa otetaan yhteyttä
kiinteistöhuollon ja pesulapalvelun vastuuhenkilöihin laadun ja palvelun osalta.
Talous- ja palkkalaskennan laatua tarkkaillan kuukausittain. Puolivuosittain ja tarvittaessa
pidetään Sovatek-säätiön vastuuhenkilön sekä talous- ja palkkalaskennasta vastaavien kanssa
yhteistyöpalaverit, joissa kehitetään palveluiden laatua.
Tietoliikennepalveluita tarkkaillaan päivittäin. Mediatri-asiakastietojärjestelmän osalta laatua
kehitetään yhteistyössä säätiön IT-vastaavan sekä Äänekosken kaupungin Mediatritietojärjestelmän vastuuhenkilöiden kanssa.
Luettelo alihankkijoita
Vammaispalvelusäätiön toiminta-ajatuksena on tuottaa niitä palveluita, joissa se on
parhaimmillaan. Perustehtävää tukevia palveluita ostetaan muilta palveluntuottajilta:
Talous ja tiedotus
- Talous- ja palkkalaskenta Sovatek-säätiö
- Talousasiantuntija- ja juristipalvelut KPMG Oy
Ateriapalvelut
- Äänekosken kaupunki,
- Viitasaaren kaupunki
Tietoliikennepalvelut, tietosuojavaltuutetun palvelut
- Äänekosken kaupunki
It-tuki
- Tommi Pulkkinen /Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö
Kiinteistö-, siivous- ja pesulapalvelut
- Äänekosken kiinteistö Oy
- Viitasaaren kaupunki
- ISS
- Lassila & Tikanoja
- Saarijärven Pesu Oy
avi21u1
21/22
Teleliikennepalvelut
- Teliasonera Oy
Kehittämissuunnitelma
Alihankintapalveluja kilpailutetaan tarvittaessa.
Alihankkijoiden palvelujen laatua tarkkaillaan ja reagoidaan nopeasti havaittuihin puutteisiin.
14. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI
Kuvaus yksikön omavalvonnan toteutumisen seurannasta
Laadunhallinta ja omavalvonta on jatkuvaa kehittämistä ja sitä seurataan jatkuvasti. Kaikki
säätiän omavalvonnasta ja laadunhallinnasta vastaavat henkilöt kokoontuvat puolivuosittain.
Toimintayksiköittäin omavalvonnan toteutumista seurataan päivittäin. Henkilöstöpalaverissa
käsitellään ilmaantuneet puutteet, tehdään tarvittavat korjaukset ja seurataan omavalvonnan
toteutumisen kehittämiskohteita. Palavereista tehdyt muistiot tallennetaan fronteriin.
Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista
Omavalvontasuunnitelma ja/tai Fronterissa olevat liitteet päivitetään aina muutoksen yhteydessä.
Toimintayksikön esimies vastaa siitä, että oman toimintayksikön suunnitelma päivitetään ja
toimitetaan johtoryhmälle sekä toimitusjohtajalle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä
tilinpäätöksen yhteydessä.
Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä
omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään.
Paikka ja päiväys
Suolahti 28.3.2013
Allekirjoitus
(Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja)
Nimenselvennys
avi21u1
Theresa Sinkkonen
22/22