6 4 2011 Päihdekasvattajat koululla_Pylkkänen.pdf
Päihdekasvattajat kouluympäristössä näkökulmia ja avoimia kysymyksiä koulussa tehtävään päihdekasvatukseen Sanna Pylkkänen kehittämispedagogi Preventiimi Humanistinen ammattikorkeakoulu © Preventiimi 27. huhtikuuta 2011 Sivu 1 Päihdekasvatus Päihdekasvatuksessa on sama päihdetietoon perustuva ydin kuin päihdevalistuksessakin, mutta kasvatuksella tulee olla laajempi tavoite kuin pelkkä tiedon jakaminen. Sen tulee olla elämäntaitoja ja arvoja käsittelevää ohjausta sekä päihteettömien toiminta- ja vapaaajanviettotapojen tarjoamista nuorille. Kasvatuksellisena tavoitteena on opettaa vastuullista suhtautumista päihteisiin, jolloin käyttäjät itse kykenevät tietoisesti kontrolloimaan käyttöään ja ymmärtämään siitä aiheutuvia riskejä riittävän monipuolisesti. © Preventiimi 27. huhtikuuta 2011 Sivu 2 Ryhmäperustaiseen päihdekasvatukseen kuuluu seuraavia tavoitteita ja piirteitä: 1. Tiedon tarjoaminen päihteistä ja niiden vaikutuksista 2. Elämäntaitoja ja arvoja käsittelevä keskustelu 3. Kieltäytymisen ja sosiaalisen paineensietokyvyn opetteleminen 4. Päihteettömien toimintatapojen esille nostaminen 5. Vertaiskasvatuksen ja vertaistuen hyväksikäyttö © Preventiimi 27. huhtikuuta 2011 Sivu 3 Päihdekasvatuksen toimijat Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön parissa työskentelee laaja toimijajoukko niin ammattilaisia kuin vapaaehtoisia. Kaikki toimijat eivät tee ehkäisevää päihdetyötä päätoimisesti, vaan useille se kuluu osaksi muuta nuorten parissa tehtävää kasvatus-, ohjaus-, neuvonta-, tuki- tai muuta auttamistyötä. Toimijajoukon moninaisuudesta johtuen lähestymistavat ja näkemykset päihdekasvatuksesta voivat olla jossakin määrin erisuuntaisia. Lähtökohtaisesti sitä ei kuitenkaan tule pitää ongelmana, vaan voimavarana. © Preventiimi 27. huhtikuuta 2011 Sivu 4 Päihdetyön kokonaisuus nuorisoalan näkökulmasta PÄIHDETYÖ EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN, ENNALTAEHKÄISY RYHMÄ YKSILÖ sosiaaliset taidot, ryhmässä toimiminen, yhteisöllisyys YLEINEN EHKÄISY KORJAAVA PÄIHDETYÖ RISKIEHKÄISY Ryhmän Etsivä työ, vahvistaminen, pienryhmä Tiedot ja taidot toiminta hyvä arki, itsetunnon omien elämänhallinta vahvistaminen, valintojen yksilöllinen tuki osallisuuden kokemus merkitys, tahto Copyright © Preventiimi 27. huhtikuuta 2011 PÄIHDE HOITO Kuntoutus Ongelmien hoito ja kuntoutus Sivu 5 Kouluympäristöksi voidaan tunnistaa kaikki sellainen toiminta, jota toteutetaan kouluajalla ja koulun vastuulla. Tämä kattaa myös koulun ulkopuolella tehtävän toiminnan kuten leirikoulut, retket ja toiminnan koulun ulkopuolisissa tiloissa (nuorisotalo). © Preventiimi 27. huhtikuuta 2011 Sivu 6 Päihdekasvatus jaettuna toteuttajan mukaan : • Päihdekasvatuksen toteuttaminen osana perusopetuksen opetussuunnitelmaa (päihdetoimintasuunnitelma) • Päihdekasvatuksen toteuttaminen monialaisesti kunnan muiden hallintokuntien kanssa (esim. nuoriso-, raittius-, sosiaali- ja terveystoimi sekä poliisi) • Päihdekasvatuksen toteuttaminen ulkopuolisen tahon toimesta ja/tai koulun ulkopuolella (järjestöt, srk, nuorisokeskukset, projektit) © Preventiimi 27. huhtikuuta 2011 Sivu 7 Yhteistyön näkökulmia Koulun näkökulmasta • Koulun ulkopuolinen päihdekasvatus tulisi olla määritelty koulun päihdetoimintasuunnitelmassa • Millaista päihdekasvatusta koulussa tarvitaan/halutaan? • Päihdekasvatuksen koordinaatio vastuu • Päihdekasvatuksen tulisi olla pitkäjänteistä, ei satunnaista nyppimistä • Päihdekasvatuksen tulisi perustua uusimpaan tietoon © Preventiimi 27. huhtikuuta 2011 Sivu 8 Yhteistyön näkökulmia Koulun ulkopuolisten päihdekasvattajien näkökulmasta • jokaisen kouluun pyrkivän tahon tulisi pystyä toteen näyttämään tekemänsä päihdekasvatuksen laatu • Kenen kanssa koulussa sovitaan päihdekasvatuksesta? • Millä perusteella valitaan koulut joihin mennään? • Miten saadaan tietoa kohderyhmästä? • Mitä osataan/tarjotaan? © Preventiimi 27. huhtikuuta 2011 Sivu 9 Yhteistyön näkökulmia Rahoittajan näkökulmasta • Mikä on rahoittajan valta/vastuu tuotetusta päihdekasvatuksesta kouluissa? • Kuka koordinoi usean eri rahoittajan tuottamaa päihdekasvatusta? • Miten todennetaan rahoitetun organisaation tuottaman työnlaatu? • Mikä on organisaation osaamistaso tuottaa päihdekasvatusta? © Preventiimi 27. huhtikuuta 2011 Sivu 10 Yhteistyön näkökulmia Johtamisen näkökulmasta • Kenen vastuulla on kunnan peruspalveluissa (peruskoulussa) tarjottu päihdekasvatus? • Kuka vastaa rahoituksesta? Resursointi? • Millaisia pitkän tähtäimen sopimuksia/sitoumuksia tehdään – Hallintokuntien kanssa – Järjestöjen kanssa – Seurakunnan kanssa • Miten tapahtuu päälinjauksista sopiminen yhteistyökumppaneiden kesken? © Preventiimi 27. huhtikuuta 2011 Sivu 11 Yhteistyön näkökulmia Nuorten ja koululaisten näkökulmasta • Ovatko koululaiset kohteena vai osallistujina? Nuorten osallisuus? • Onko koululaisten kehitysaste huomioitu päihdekasvatuksen sisällöissä? • Miten osallistujilta kerätään palautetta päihdekasvatuksesta? • Miten eettiset kysymykset huomioidaan: pelotteluvalistus? Kohderyhmän oikea valinta? • Millaiset ovat päihdekasvattajan henkilökohtaiset nuorten kohtaamisen taidot? © Preventiimi 27. huhtikuuta 2011 Sivu 12 Avauksia ja ehdotuksia • Sopimukset organisaatioiden tasolle, ei yksittäisen tekijän • Sopimukset pidemmiksi, 3-5 vuotta min. • kunnat yhdessä ulkopuolisten rahoittajien kanssa vastuuseen resursoinnista • Rahoittajien keskinäisen tiedonjaon lisääminen • Ohjeistusta päihdetoimintasuunnitelmien sisältöön • Päihdetyön koordinoinnin selkeyttäminen kouluissa, opetustoimessa • Kuntatasolla ept yhdyshenkilön roolin vahvistaminen • ehkäisevän päihdetyön koulutusta laadukkaan päihdekasvatuksen toteuttamiseen © Preventiimi 27. huhtikuuta 2011 Sivu 13 Lisätietoja: - Kouluissa ehkäisevää päihdetyötä tekevien järjestöjen foorumi - opetushallitus Lisätietoja: Sanna Pylkkänen Kehittämispedagogi Preventiimi HUMAK www.preventiimi.fi © Preventiimi 27. huhtikuuta 2011 Sivu 14
© Copyright 2025