Täältä - Suomen Lukiolaisten Liitto
LIITTOKOKOUSPUMASKA S UO M EN LU KIOLA ISTEN LIITTO RY: N X X X I LIITTOKOKOU S 13.-15.11.2015 Tampere Tukenasi työssä ja opinnoissa 2014-10-03 Akava_Liittokokousmateriaali 210x140 mm.indd 1 3.10.2014 11:49:08 LIITTOKOKOUSPUMASKA S UO M E N LU KIOLA ISTEN LIITTO RY: N XX X I LIITTOKOKOU S 13.-15.11.2015 Tampere MAAMME-LAULU Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen. Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien. Vårt land, vårt land, vårt fosterland, Ljud högt, o dyra ord! Ej lyfts en höjd mot himlens rand, Ej sänks en dal, ej sköljs en strand, Mer älskad än vår bygd i nord, Än våra fäders jord. Sun kukoistukses kuorestaan se kerran puhkeaa, viel lempemme saa hehkullaan sun toivos, riemus nousemaan, ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa. 2 MAAMME-LAULU SISÄLLYSLUETTELO 01 Maamme-laulu 2 02 Sisällysluettelo 3 03 Kokouksen esityslista 4 04 Aikataulu 7 05 Yleiset ohjeet 8 LIITE 1 Liittokokouskutsu 12 LIITE 2 Menettelytapajärjestys 13 LIITE 3 Toimintakertomus 2014 20 LIITE 4 Tilinpäätös 2015 43 LIITE 5 Tilintarkastuskertomus 2014 78 LIITE 6 Toiminnantarkastuskertomus 79 LIITE 7 Osavuositoimintakertomus 2015 80 LIITE 8 Aloitteet ja vastaukset 91 LIITE 9 Strategia 2016-2020 98 LIITE 10 Tavoiteohjelma 2016 100 LIITE 11 Toimintasuunnitelma 2016 108 LIITE 12 Talousarvio 2016 112 LIITE 13 Julkilausuma 124 SISÄLLYSLUETTELO 3 KOKOUKSEN ESITYSLISTA 1 § KOKOUKSEN AVAUS Suomen lippu saapuu Maamme – Vårt land Puheenjohtaja Tatu Koivisto pitää avauspuheen. 2 § KUULLAAN LIITTOKOKOUKSELLE OSOITETUT TERVEHDYKSET Pääsihteeri esittelee etukäteen varattujen tervehdysten esittäjät. 3 § KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 3.1 Valitaan kokoukselle puheenjohtajat Liittohallitus esittää, että kokouksen puheenjohtajiksi kutsutaan Laura Räty ja Niklas Huotari. 3.2 Valitaan kokoukselle pääsihteeri ja muu sihteeristö Liittohallitus esittää, että kokouksen pääsihteeriksi valitaan liiton pääsihteeri Anna Munsterhjelm, pöytäkirjasihteereiksi Otso Salvi ja Robert Sundman ja teknisen sihteeristön vanhimmaksi liiton järjestösuunnittelija Pauliina Pajunen. 3.3 Valitaan kokoukselle pöytäkirjantarkastajat Liittohallitus esittää, että pöytäkirjantarkastajien vanhimmaksi valitaan Iiris Hynönen. Lisäksi valitaan kolme (3) muuta pöytäkirjantarkastajaa. 3.4 Valitaan kokoukselle ääntenlaskijat Liittohallitus esittää, että ääntenlaskijoiden vanhimmaksi valitaan Mikko Martikkala. Lisäksi valitaan jokaisesta äänioikeutetusta piiri- ja jäsenjärjestöstä yksi (1) ääntenlaskija ja näistä kullekin yksi (1) varaääntenlaskija. 4 § TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ OSALLISTUJAT Kokouskutsu liitteenä (LIITE 1). 4.1 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4.2 Todetaan kokouksen • äänivaltaiset kokousedustajat (ÄO) • äänivallattomat kokousedustajat, joilla on kokouksessa esitysoikeus ja vaalikelpoisuus (EOVK) • sääntöjen nojalla puhe- ja läsnäolo-oikeutetut (PLO) 4.3 Myönnetään läsnäolo-oikeus tarkkailijoille ja kutsuvieraille Liittohallitus esittää, että läsnäolo-oikeus myönnetään tarkkailijoille ja kutsuvieraille. 4.4 Päätetään puhe- ja/tai läsnäolo-oikeuden myöntämisestä muille sitä pyytäville henkilöille 4 KOKOUKSEN ESITYSLISTA 5 § VAHVISTETAAN KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 5.1 Vahvistetaan kokouksen menettelytavat Liittohallitus esittää, että vahvistetaan kokouksen menettelytavat (LIITE 2). 5.2 Vahvistetaan asioiden käsittelyjärjestys ja aikataulu Liittohallitus esittää, että vahvistetaan esityslista kokouksen työjärjestykseksi, ja että kokouskutsussa mainittujen asioiden lisäksi liittokokous käsittelee esityksen Suomen Lukiolaisten Liiton uudeksi strategiaksi (13 §). Liittohallitus esittää, että vahvistetaan samalla kokouksen aikataulu. 6 § KUULLAAN SELVITYS LIITTOKOKOUKSEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYISTÄ Kuullaan järjestösuunnittelija Pauliina Pajusen selvitys. 7 § VALITAAN KOKOUKSELLE TARPEELLISET TOIMIKUNNAT 7.1 Strategiaa käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Jonathan Karvonen ja Mikki Wasara. Teknisinä sihteereinä toimivat Sami Gabbouj ja Tuomas Tikkanen. 7.2 Tavoiteohjelmaa käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Elli Luukkainen ja Markus Nieminen. Teknisinä sihteereinä toimivat Elina Uutela ja Joakim Pihlajaniemi. 7.3 Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Iiris Hynönen ja Viivi Nuuttila. Teknisinä sihteereinä toimivat Pirita Ruokonen ja Milka Hänninen. 7.4 Kokouksen julkilausumia käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Juuso Heikkinen ja Matti Pajari. Teknisinä sihteereinä toimivat Tiina Haapanen ja Annakaisa Tikkinen. 8 § VAHVISTETAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2014 Liittohallitus esittää, että toimintakertomus 2014 vahvistetaan. (LIITE 3) 9 § VAHVISTETAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TILINPÄÄTÖS 2014 Liittohallitus esittää, että tilinpäätös 2014 vahvistetaan. (LIITE 4) 10 § PÄÄTETÄÄN TILI- JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMISESTÄ TOIMINTAVUODEN 2014 TILIVELVOL‑ LISILLE TILINTARKASTAJAN JA TOIMINNANTARKASTAJAN LAUSUNTOJEN PERUSTEELLA Kuullaan tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot. (LIITE 5 ja LIITE 6) 11 § MERKITÄÄN TIEDOKSI SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS AJALTA 1.1.–30.9.2015 (LIITE 7) >>>>>>>>>>>> KOKOUKSEN ESITYSLISTA 5 PÄI VÄ VA IHT UU 12 § KÄSITELLÄÄN LIITTOKOKOUKSELLE TEHDYT ALOITTEET Liitteenä aloitteet ja liittohallituksen vastineet. (LIITE 8) 13 § KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITON STRATEGIA Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liiton strategia hyväksytään (LIITE 9). Asiakirja korvaa Suomen Lukiolaisten Liiton vuonna 2012 hyväksytyn strategian. 14 § KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TAVOITEOHJELMA Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n tavoiteohjelma 2016 hyväksytään. (LIITE 10) 15 § KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TOIMINTASUUNNITELMA Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n toimintasuunnitelma 2016 hyväksytään. (LIITE 11) 16 § PÄÄTETÄÄN HENKILÖJÄSENMAKSUN SUURUUDESTA KAUDELLE 1.8.2016–31.7.2017 Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n henkilöjäsenmaksu on 20 euroa 1.8.2016-31.7.2017. 17 § PÄÄTETÄÄN KANNATUSJÄSENMAKSUN SUURUUDESTA KAUDELLE 1.8.2016-31.7.2017 Liittohallitus esittää, että kannatusjäsenmaksu on 50 euroa ja yhteisöjäseniltä 500 euroa 1.8.2016-31.7.2017. 18 § KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n talousarvio 2016 hyväksytään. (LIITE 12) PÄI VÄ VA IHT UU 19 § VALITAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:LLE PUHEENJOHTAJISTO VUODELLE 2016 19.1 Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:lle puheenjohtaja 19.2 Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:lle kaksi (2) varapuheenjohtajaa 20 § VALITAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:LLE MUUT LIITTOHALLITUKSEN JÄSENET VUODELLE 2016 20.1 Päätetään liittohallituksen muiden jäsenten määrästä (6-8) Liittohallitus esittää muiden jäsenten määräksi 8 henkilöä. 20.2 Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n muut liittohallituksen jäsenet 21 § VALITAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:LLE YKSI TILINTARKASTAJA, YKSI TOIMINNANTARKASTAJA JA HEILLE HENKILÖKOHTAISET VARAHENKILÖT 22 § PÄÄTETÄÄN LIITTOKOKOUKSEN JULKILAUSUMISTA 23 § KOKOUKSEN PÄÄTÖS 6 KOKOUKSEN ESITYSLISTA LIITTOKOKOUKSEN AIKATAULU PERJANTAI 13.11. 9:00 Ilmoittautuminen Tampere-talolla klo 9.00-10.15 10:3030-vuotisjuhlaseminaari 12:30 Seminaari loppuu 12:30 Lounas Tampereen yliopistolla (etukäteen varanneille) 13:45 Kokoussalin ovet avataan 14:00 Liittokokous avataan ~17:30 Ehdokkaat esittäytyvät 18:00 Kokous keskeytetään Toimikunnat aloittavat »» »» »» »» »» 24:00 Tavoiteohjelmaa käsittelevä toimikunta Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota käsittelevä toimikunta Julkilausumatoimikunta Strategiaa käsittelevä toimikunta Jännän äärellä (ensikertalaisille ja toimikuntiin osallistumattomille) Muutosesitysten deadline LAUANTAI 14.11. 8:45 Kokoussalin ovet avataan 9:00 Kokous jatkuu 10:00 Ilmoittautuminen puheenjohtajavaaliin loppuu 12:30 Lounas Tampereen yliopistolla (etukäteen varanneille) 13:45 Kokoussalin ovet avataan 14:00 Kokous jatkuu 18:00 Kokous tauolle Pirkanmaan piirin iltaohjelma kokousedustajille / Kutsutuille Tampereen kaupungin vastaanotto SUNNUNTAI 15.11. 8:45 Kokoussalin ovet avataan 9:00 Kokous jatkuu 12:30 Lounas Tampereen yliopistolla (etukäteen varanneille) 13:45 Kokoussalin ovet avataan 14:00 Kokous jatkuu 16-17 Kokous loppuu KOKOUKSEN ESITYSLISTA 7 LIITTOKOKOUKSEN YLEISET OHJEET. Luet parhaillaan pumaskaa eli materiaalipakettia, joka sisältää kaikki liittokokouksessa käsiteltävät asiakirjat ja kokouspäivien käytännön ohjeet. Tutustu näihin ohjeisiin ja asiakirjoihin huolellisesti, niin selviämme työntäyteisestä viikonlopusta mahdollisimman sujuvasti. Pidäthän pumaskasi tallessa – niitä on varattu vain yksi kappale yhtä kokousedustajaa kohti. PAIKAT JA OSOITTEET pienempää pidetään kaulassa ja isommalla pyy- Kokous pidetään Tampere-talon pienessä salissa detään puheenvuoroa ja äänestetään. Kansiossa (Yliopistonkatu 55). Tampere-talon ohi kulkevat on lisäksi muutama puheenvuoropyyntölappu bussilinjat 9, 13, 15 ja 40. sekä äänioikeutetuilla edustajilla henkilövaa- Kokousedustajat yöpyvät Holiday Inn Tampere lien äänestyslaput. Ilmoittautumispisteiltä löydät Central Stationissa (Rautatienkatu 21). Hotelli sijait- myös esimerkiksi Pumaskan fyysisen kopion sekä see Tampereen rautatieaseman vieressä ja hotellilta Liittokokous-Laudaturin. Tampere-talolle on matkaa noin 800 metriä. Liittokokouksen yhteisruokailut järjestetään SISÄÄNTULOT JA POISTUMISET KOKOUSSALISTA Tampereen yliopistolla, Tampere-talon vieressä, Kokouksessa noudatetaan kulunvalvontaa, eli tekniset osoitteessa Kalevantie 4. sihteerit merkitsevät kokoussaliin tulijat erilliselle ILMOITTAUTUMINEN kulunvalvontalistalle. Tämä siksi, että etenkin äänestystilanteissa on pystyttävä todistamaan, että salissa Kaikki kokousedustajat ilmoittautuvat kokoukseen on ollut paikalla yhtä monta äänioikeutettua henkilöä piirikohtaisesti delegaation edustajanumerojärjestyk- kuin ääniä on annettu. sessä. Ilmoittautumiset tapahtuvat kolmessa linjas- Aina kokouspäivän alussa ja jokaisen virallisen tossa kello 9:00-10:15 kokouspaikan aulassa. Piirin kokoustauon jälkeen saliin tullaan sisään piireittäin ja koko delegaatio ilmoittautuu yhdessä piirille määrät- edustajanumerojärjestyksessä. Järjestäytykää siis pii- tynä aikana. Piirin puheenjohtaja ja liittokokousvas- rinne kesken valmiiksi ja odottakaa kokousteknisen taava vastaavat aikataulussa pysymisestä ja tietävät sihteeristön ohjetta siitä, milloin saatte mennä sisään mitä tehdä – kuuntele heitä siis tarkasti. saliin. Salista poistutaan aina puheenjohtajan niin Jokaisella piirin liittokokousedustajalla on oltava pyytäessä. Kesken kokouksen salista ei ole suotavaa ilmoittautumisessa mukana lukiolaisen opiskelija- poistua, mutta jos pakottava tarve siihen tulee, salista kortti, jossa on 2015-2016 -lukuvuositarra tai viralli- poistutaan niin, että kulunvalvontaan merkitään pois- nen jäsenrekisteriote (ylivuotisilla jäsenillä todistus tuminen ja palaaminen. löytyy kansiosta), sekä henkilöllisyystodistus (hen- Muista pitää pienempi edustajakorttisi koko kilökortti, passi tai ajokortti). Tarvitset näitä myös kokouksen ajan tallessa ja näkyvissä, ilman sitä et esimerkiksi äänestäessäsi vaaleissa, joten pidä ne pääse kokoussaliin. tallessa ja lähettyvillä koko kokouksen ajan. Ilmoittautumisessa kokousedustajat saavat kansiot, joka sisältää kaksi edustajakorttia, joista 8 YLEISET OHJEET Kokoussalissa on varattu kaikille kokousedustajille paikat piiri- ja jäsenjärjestöittäin. Seuraa opasteita ja teknisen sihteeristön ohjeita! KOKOUSKÄYTTÄYTYMINEN tavaroita voi huoneen luovutuksen jälkeen säilyttää Hyvään kokoustapaan kuuluu, että puheenvuorojen samoissa paikoissa kuin tullessa. aikana liikkumista salissa vältetään. Jätä siis puheen- Jokainen maksaa hotellihuoneensa ylimääräiset vuoropyyntölipuke hyvissä ajoin etukäteen. Jos kustannukset (esimerkiksi mahdollisen siivouslas- keskustelun yhteydessä haluat pyytää puheenvuoron, kun) itse. Olet vastuussa siitä huoneesta, johon olet osoita se näyttämällä edustajakorttiasi, täytä lipuke kirjautunut. paikallasi ja toimita se pöytäkirjasihteerille vasta, kun Hotellissa noudatetaan sen omia järjestyssääntöjä. on vuorosi nousta puhujakorokkeelle. Henkilökohtaiset Mikäli kyseisiä sääntöjä rikotaan, hotelli voi poistaa keskustelut on kohteliasta käydä taukojen aikana. häiriön aiheuttajan viranomaisten avulla. Jokainen RUOKAILUT majoittuja on itse vastuussa mahdollisesti aiheuttamistaan vahingoista. Mikäli vahinkoa ei voida yksi- Hotellimajoitukseen kuuluu aamiainen ja liiton löidä, jaetaan vahingosta aiheutuneet kustannukset kautta on ollut mahdollisuus varata lounaat Tampe- kaikkien majoittujien kesken. reen yliopistolta perjantaille, lauantaille ja sunnun- Muista, että olet osaltasi rakentamassa kuvaa taille. Lisäksi Pirkanmaan lukiolaisten iltaohjelmassa Suomen Lukiolaisten Liitosta ja lukiolaisista yleensä. tarjotaan ruokaa ja piirien varsinaiset toimikunta- Yhden illan ”huvittelu” voi johtaa siihen, että lukiolai- edustajat saavat pientä syötävää toimikuntiin perjan- set eivät majoittaudu Tampereella tai sen lähiseudulla taina. Muutoin jokainen vastaa itse ruokailuistaan. useampaan vuoteen. Kokoustilaan ei saa tuoda tahmaavia juomia eikä rapisevia sipsi- tai karkkipusseja. Kokousjuomana TOIMIKUNNAT, ASIAKIRJAT JA MUUTOSESITYKSET on vesi, joten vesipullot ovat sallittuja. Tarvittaessa Perjantai-illan toimikunnissa käsitellään liittoko- kokoustekninen henkilökunta poistaa epätoivotut kouksessa hyväksyttäviä asiakirjoja ja tehdään niihin ruoka- ja juomatarvikkeet kokoustiloista. tarvittaessa muutosesityksiä. Piirihallitukset päättä- MAJOITUS JA MATKATAVARAT vät piirien varsinaiset toimikuntaedustajat, mutta toimikuntia voivat mennä seuraamaan kaikki halukkaat Majoituksen varanneille kokousedustajille on järjes- kokousedustajat. Muutosesityksiä voivat tehdä myös tetty majoitus Holiday Inn Tampere Central Station yksittäiset kokousedustajat. -hotellissa. Hotellivuorokausi alkaa klo 15:00, eli huoneisiin pääsee kokouksen aikataulun puitteissa Liittokokouksessa on omat toimikunnat toimin- kirjautumaan vasta kokoustauolla tai toimikuntien tasuunnitelmalle, tavoiteohjelmalle, julkilausumalle jälkeen. sekä strategialle. Toimikuntaan osallistumattomille Matkatavarat voi jättää perjantaina saavuttaessa on oma Jännän äärellä -niminen toimikunta, jonka joko kokoustilan vartioituun narikkaan, hotellin mat- pitää liiton varapuheenjohtaja Juuso Kurttila. Toi- katavarasäilytykseen tai piirin bussiin. Matkatavaroita mikuntia puheenjohtavat liittohallituksen jäsenet ja ei saa ottaa mukaan saliin. Hotellin matkatavarasäi- sihteeröivät kokouksen tekniset sihteerit. lytyksen koko on rajallinen, joten suosittelemme säi- Toimikunnat aloittavat perjantaina heti kokous- lyttämään matkatavaroita esimerkiksi piirin bussissa tauon alettua eli klo 18:00. Piirien varsinaisille toi- majoitukseen pääsyyn asti. mikuntaedustajille tarjotaan syötävää kokoustiloihin Lähtöpäivänä on käytännöllistä luovuttaa huoneet jo aamulla kokoussaliin lähdön yhteydessä, vaikka huoneet ovatkin käytössämme klo 12:00 asti. Matka- noin klo 19:00. Toimikuntien sekä kokousedustajien tekemien muutosesitysten takaraja on perjantaina klo 24:00. >>>>>>>>>>>> YLEISET OHJEET 9 VAALIT HÄIRITSEVÄ KÄYTTÄYTYMINEN Liittokokouksessa äänestetään liitolle uusi puheen- Matkapuhelimet, tietokoneet, tabletit yms. on pidet- johtajisto ja liittohallitus seuraavalle vuodelle. Ääni- tävä äänettömällä ja ilman värinätoimintoa kokoussa- oikeutetut (äo) sekä esitysoikeutetut ja vaalikelpoiset lissa. Teknisten laitteiden käyttäminen ei saa häiritä (eovk) kokoudedustajat voivat asettua ehdolle vaa- omaa tai muiden kokousedustajien kokoustamista. leissa. Puheenjohtajaehdokkuudesta ilmoitetaan Kokouksen pääsihteerillä on oikeus takavarikoida kirjallisesti kokouksen puheenjohtajalle lauantaina kokouksen aikana häiritsevät tekniset laitteet 14.11.2015 klo 10:00 mennessä. Myös muihin vaalei- kokouksen ajaksi. hin (varapuheenjohtaja, liittohallituksen jäsen) voi Kokoustekninen henkilökunta poistaa tarvittaessa ilmoittautua etukäteen. Varapuheenjohtaja- ja liitto- epätoivotut ruoka- ja juomatarvikkeet kokoustiloista. hallitusvaaleihin voi ilmoittautua vielä 20 minuuttia Liittokokouksessa noudatetaan Suomen alkoho- edellisen vaalikierroksen tuloksen julkistamisen lilainsäädäntöä. Alkoholin nauttiminen kokousti- jälkeen. Ilmoituksesta on käytävä ilmi, mihin vaaliin loissa ja hotellin käytävillä on ehdottomasti kielletty. ollaan ehdolla. Ilmoitukset voi tarvittaessa jättää Kokouspaikalta voidaan poistaa päihteiden vaiku- myös kokouksen pääsihteerille, joka toimittaa ne tuksen alaisena olevat tai muuten häiritsevästi käyt- puheenjohtajalle määräaikaan mennessä. Ehdokasil- täytyvät kokousedustajat. Tupakointi on sallittu vain moituslomakkeita saa puheenjohtajan pöydältä. merkityillä tupakointipaikoilla. Vaalimainonta on sallittua esitteitä ja muuta Hotellissa noudatetaan sen omia järjestyssääntöjä. materiaalia jakamalla. Kokoussalissa vaalimainos- Mikäli kyseisiä sääntöjä rikotaan, hotelli voi poistaa ten jakaminen on kuitenkin kielletty. Julisteiden tai häiriön aiheuttajan viranomaisten avulla. muun vaalimateriaalin kiinnittäminen seiniin ja irtaimistoon kokous-, majoitus- ja iltaohjelmatiloissa YHTEYSHENKILÖT on myöskin kielletty. Kokousteknisissä asioissa auttaa SLL:n järjestösuun- HENKILÖVAALEISSA ÄÄNESTÄMINEN nittelija Pauliina Pajunen (045 129 6782). Kokouksen sisältöön liittyvissä kysymyksissä ja Henkilövaaleissa äänestetään suljetulla lippuäänes- kriisi- tai hätätilanteissa auttaa SLL:n pääsihteeri tyksellä. Äänestyslapussa pitää lukea pelkästään Anna Munsterhjelm (040 587 9514). äänestettävän/äänestettävien henkilöiden nimi selkeästi. Jos lapussa on mitä tahansa muuta, koko lappu hylätään. Nimi/nimet kirjoitetaan lappuun ennen kuin saliin saavutaan äänestämään. Täytettyä äänestyslappua ei näytetä kenellekkään. Lappu taitetaan kahtia ja leimataan (teknisten toimesta) ennen uurnaan tiputtamista. Äänestyksen alussa kokoussali tyhjennetään kokousedustajista, ja edustajat tulevat saliin äänestämään edustajanumeron mukaisessa järjestyksessä. Kokousedustajien on esitettävä äänestäessä edustajakorttinsa sekä henkilöllisyystodistus. 10 YLEISET OHJEET MU ISTA A I NA K I N NÄM Ä 1. Kuuntele kokouksen puheenjohtajaa tarkasti, hän antaa ohjeet joka kohdan käsittelystä. 2. Täytä puheenvuorolappu aina ennen puheenvuoroa tai heti sen jälkeen. 3. Älä hukkaa matskuja, varsinkaan edustajakorttia (se, jossa on oma numerosi) ja äänestyslappuja (uusia ei saa). 4. Näytä pienempi edustajakortti salin ovella aina. 5. Liittokokous on alkoholiton. 6. Vaalimainontaa saa harrastaa käytävillä, mutta ei kokoussalissa. 7. Mässyjä, limuja ja rapisevia juttuja ei saa viedä saliin - vesipullo on jees. 8. Kännykät ja läppärit on pidettävä ehdottoman äänettöminä, eikä niillä saa häiritä kokouksen kulkua. 9. Tarvittaessa kysy apua ja neuvoja teknisiltä, apu löytyy aina tai sitten se keksitään! YLEISET OHJEET 11 LIITE NRO.1 KUTSU SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXXI JUHLALIITTOKOKOUKSEEN TAMPEREELLE Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n (SLL) juhlaliittokokous järjestetään syksyllä 2015 Tampereella, Tampere-talon pienessä salissa (Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere) 13.-15.11.2015. Kokoukseen osallistuville on varattu majoittautumismahdollisuus Cumulus Hotelli Rautatienkadulla (Rautatienkatu 21, 33100 Tampere). Ilmoittautuminen tapahtuu Tampere-talolla perjantaina 13.11.2015 kello 9.00-10.15 ja liittokokous avataan kello 14.00. Varsinaista liittokokousta edeltää klo 10.30-13.00 Suomen Lukiolaisten Liiton 30-vuotisjuhlaseminaari, johon liittokokousedustajat on kutsuttu. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, sääntömuutokset ja valitaan SLL:n puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja liittohallitus vuodelle 2016. XXXI liittokokous on edustuksellinen liittokokous. Äänioikeus on ainoastaan piiri- ja jäsenjärjestöjen nimeämillä liittokokousedustajilla. Liittokokousedustajien tulee olla Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n ja kyseisen piiri- tai jäsenjärjestön henkilöjäseniä, jotka ovat maksaneet lukuvuoden 2015-2016 jäsenmaksun. Henkilöjäsenet, jotka haluavat osallistua kokoukseen piiri- tai jäsenjärjestönsä äänivaltaisina edustajina, voivat ottaa yhteyttä oman piiri- tai jäsenjärjestönsä puheenjohtajaan. Piiri- ja jäsenjärjestöillä on oikeus lähettää liittokokoukseen yhteensä 300 kokousedustajaa. Kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä valittavien kokousedustajien lukumäärä saadaan kertomalla luku 300 piiri- tai jäsenjärjestöön kuuluvien jäsenten lukumäärällä ja jakamalla näin saatu luku kaikkien piiri- ja jäsenjärjestöjen jäsenten yhteisellä lukumäärällä. Laskennassa käytettävät jäsenmäärät tarkistetaan jäsenrekisterin 30.9.2015 tilanteen mukaan. Liittohallitus ilmoittaa piiri- ja jäsenjärjestöille kirjallisesti liittokokousedustajien lukumäärät 7.10.2015 mennessä sekä antaa yksityiskohtaiset ohjeet kokousjärjestelyistä. Jokaisella SLL:n henkilöjäsenellä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Lisäksi heillä on kokouksessa esitysoikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Liittokokouksessa ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä SLL:n jäsenkortti sekä todistettava henkilöllisyytensä. Liittokokousaloitteet on toimitettava sähköpostitse SLL:n järjestösuunnittelijalle viimeistään 23.10.2015. Liittokokous on maksuton. SLL:n kautta on mahdollista varata maksullinen hotellimajoitus 19.10.2014 mennessä. Lisätietoa kokouksesta ja majoituksesta antaa: Pauliina Pajunen järjestösuunnittelija (pauliina.pajunen@lukio.fi tai 045 129 6782 ) Tervetuloa mukaan liittokokoukseen! Helsingissä 26.6.2015 Liittohallitus 12 KUTSU LIITE NRO.2 LIITTOKOKOUKSEN MENETTELYTAVAT HY VÄKSY TTY 4.10. 2015 1 § SOVELTAMISALA 3 § KOKOUKSEN OSALLISTUJAT Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) ry:n 31. sääntömää- Äänioikeutettuja kokousedustajia (ÄO) ovat Suomen räisessä liittokokouksessa noudatetaan tätä menette- Lukiolaisten Liitto ry:n sääntöjen mukaan piiri- ja lytapaa ja vakiintunutta vuosikokouskäytäntöä niiltä jäsenjärjestöjen valtuuttamat henkilöt. osin kuin liiton säännöissä ei muuta määrätä. Tämän Esitysoikeus ja vaalikelpoisuus (EOVK) on Suo- menettelytavan tulkinnasta päättää liittokokouksen men Lukiolaisten Liitto ry:n sääntöjen mukaan puheenjohtaja. henkilöjäsenillä. Puhe- ja läsnäolo-oikeus (PLO) on Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n sääntöjen mukaan liiton ja sen 2 § PUHEENJOHTAJAT, SIHTEERIT, ÄÄNTENLASKIJAT JA PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT lehden toimihenkilöillä ja kunniajäsenillä. Kokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden tai läsnäolo-oikeuden (LO) muillekin henkilöille. Kokoukselle valitaan kaksi puheenjohtajaa, jotka vuo- Etukäteen varattujen tervehdysten esittäjille myön- rottelevat, pääsihteeri, kaksi pöytäkirjasihteeriä sekä netään automaattisesti puheoikeus esityslistan koh- teknisen sihteeristön vanhin. Teknisen sihteeristön dassa 2. vanhinta ja muuta sihteeristöä sekä ääntenlaskijoita Puhe- ja läsnäolo-oikeuksien myöntämisen jälkeen avustaa tarpeellinen määrä teknisen sihteeristön van- kokouspaikalle saapuva henkilö voi anoa puhe- ja himman valitsemaa teknistä sihteeristöä. läsnäolo-oikeutta ilmoittautuessaan. Asian ratkaisee Kokoukselle valitaan ääntenlaskijoiden vanhin kokouksen pääsihteeri. sekä yksi (1) ääntenlaskija ja tälle varahenkilö kustakin äänioikeutetusta piiri- ja jäsenjärjestöstä. 4 § TOIMIKUNNAT Kokoukselle valitaan pöytäkirjantarkastajien vanhin sekä kolme (3) pöytäkirjantarkastajaa. Pääsihteeri vastaa siitä, että kokouksessa on jat- Toimikunnat valmistelevat liittokokouksen käsiteltäväksi tulevia asiakirjoja. Toimikunnan tehtävänä on kuvasti tarvittava määrä sihteereitä. Teknisen sihtee- käydä keskustelua liittohallituksen pohjaesityksistä ja ristön vanhin vastaa siitä, että kokouksen tekniset tehdä tarvittaessa niihin muutosesityksiä. järjestelyt sujuvat moitteetta. Ääntenlaskijoiden Liittokokous valitsee toimikuntien jäsenet ja vanhin vastaa siitä, että kokouksessa on jatkuvasti heille varajäsenet piiri- ja jäsenjärjestöjen esitysten läsnä vähintään joko ääntenlaskija tai tämän vara- perusteella. Lisäksi kaikilla liiton henkilöjäsenillä on henkilö kustakin äänioikeutetusta piiri- ja jäsenjärjes- toimikunnan kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. töstä. Pöytäkirjantarkastajien vanhin vastaa siitä, että Toimikunnan esittelijöinä toimivat liittohallituksen kokouksessa on jatkuvasti paikalla vähintään kaksi määräämät henkilöt. Toimikunta valitsee keskuudes- pöytäkirjantarkastajaa. taan henkilön, joka esittelee toimikunnan muutosesi- Yllämainittujen toimihenkilöiden ei tarvitse olla äänivaltaisia kokousedustajia. tykset liittokokoukselle. Muutosesityksien esittelijänä ei voi toimia toimikunnan puheenjohtaja, esittelijä tai istuvan liittohallituksen jäsen. Pääsihteeri nimeää toimikunnille teknisen sihteerin. Tekninen sihteeri vastaa toimikunnan esitysten puhtaaksikirjoittamisesta. MENETTELYTAVAT 13 5 § PUHEENVUOROT KOKOUKSELLA ON SEURAAVAT TOIMIKUNNAT: PUHEENVUOROTYYPIT Kokouksessa voidaan keskustelun eri vaiheissa käytA. Strategiaa käsittelevä toimikunta tää seuraavanlaisia puheenvuoroja: Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtä- A. Esittely vänä on käsitellä muutoksia strategia-asiakirjaan. » » esittelypuheenvuoro » » liittohallituksen vastauspuheenvuoro (ainoastaan B. Tavoiteohjelmaa käsittelevä toimikunta aloitteet ja julkilausumat) Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtä- B. Yleiskeskustelu vänä on käsitellä muutoksia tavoiteohjelmaan. » » keskustelupuheenvuoro » » repliikki ja vastaus C. Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota » » kannatuspuheenvuoro (ainoastaan vaaleissa) käsittelevä toimikunta Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja C. Yksityiskohtainen keskustelu kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan teh- » » muutosesitys ja liittohallituksen kanta tävänä on käsitellä toimintasuunnitelmaa, talousarvi- » » keskustelupuheenvuoro ota ja jäsenmaksua. » » repliikki ja vastaus D. Julkilausumatoimikunta D. Päätöksen tekeminen ja julistaminen Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtä- E. Päätöksenjälkeiset puheenvuorot vänä on valmistella kokoukselle julkilausuma. » » eriävä mielipide » » päätöksenjälkeinen puheenvuoro Toimikunta voi tarvittaessa äänestää esityksensä » » liittohallituksen päätöspuheenvuoro sisällöstä. Tällöin jokaisella toimikunnan jäsenellä on yksi ääni riippumatta hänen asemastaan varsinaisessa kokouksessa. Toimikunnan esittelijällä ei ole toimikunnassa äänioikeutta. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Toimikunnissa noudatetaan yleistä kokouskäytäntöä sekä soveltuvin osin tätä menettelytapajärjestystä. Toimikunnan tekninen sihteeri laatii toimikunnan tekemistä muutosesityksistä kirjallisen luettelon, joka toimitetaan ennalta sovittuun paikkaan heti toimikunnan kokouksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään perjantaina 13.11.2015 kello 24.00. 14 MENETTELYTAVAT F. Työjärjestyspuheenvuoro (kaikki vaiheet) PUHEENVUOROTYYPIT Eriävä mielipide Esittelypuheenvuoro Tehtyyn päätökseen tyytymätön voi ilmoittaa pää- Asiakohdan käsittely alkaa liittohallituksen esit- töksen jälkeen eriävän mielipiteensä. Eriävä mieli- telypuheenvuorolla. Aloitteiden ja julkilausumien pide merkitään pöytäkirjaan. Eriävä mielipide on käsittely alkaa kuitenkin aloitteen tekijän tai julki- jätettävä myös kirjallisena. lausumatoimikunnan esittelypuheenvuorolla, jota seuraa liittohallituksen vastauspuheenvuoro. Tämän Liittohallituksen päätöspuheenvuoro jälkeen jatketaan normaalissa järjestyksessä. Liittohallitus voi päätöksen jälkeen ilmoittaa tarpeellisiksi katsomiaan lisätietoja tai aikeitaan toimenpi- Keskustelupuheenvuoro teiksi päätöksen johdosta. Yleiskeskustelussa ja yksityiskohtaisessa keskustelussa voidaan käyttää keskustelupuheenvuoroja Työjärjestyspuheenvuoro kannan, mielipiteen, perustelujen, tiedon, kysymyk- Työjärjestyspuheenvuoro saa sisältää ehdotuk- sen tai muun vastaavan seikan esille tuomiseen. sen asian käsittelyn tai kokouksen lykkäämiseksi, Keskustelupuheenvuorossa voidaan myös esittää keskeyttämiseksi tai rajoittamiseksi taikka tärkeän asian lykkäämistä tai hylkäämistä. ilmoituksen. Työjärjestyspuheenvuorossa voi tehdä Yleiskeskustelussa keskustelupuheenvuoron tulee esityksen asian käsittelytavan muuttamiseksi, liittyä asiakirjaan kokonaisuutena tai yleisesti. kokoustauoksi, kokouksen puheenjohtajan vaih- Yksityiskohtaisessa keskustelussa keskustelupu- tamiseksi tai esityslistalla siirtymiseksi. Jo päätet- heenvuoro voi koskea asiakirjan jotakin tiettyä osaa tyyn esityslistan kohtaan voidaan kuitenkin palata tai yksityiskohtaa tai tehtyä muutosesitystä. ainoastaan, jos aiemmin tehty päätös on riidattomasti mitätön tai 5/6 päätöstä tekemässä olleista sitä Repliikki ja vastaus kannattaa. Jos päätös ei ole mitätön, edellytetään Repliikkipuheenvuoroja myönnetään ainoastaan lisäksi, että se tai ne, joiden hyväksi päätös on tehty, liiton puheenjohtajistolle, asian esittelijälle sekä palaamiseen suostuvat. henkilölle, joka haluaa oikaista itseensä tai edusta- Ehdotus asian palauttamisesta, pöydällepanosta tai maansa tahoon kohdistuneen väitteen. Alkuperäi- hylkäämisestä voidaan tehdä myös yleiskeskuste- sen puheenvuoron käyttäjälle on varattu tilaisuus lussa. Tällöin se käsitellään keskustelun päätyttyä vastata repliikkiin. Repliikkejä myönnetään ainoas- tavallisena päätösesityksenä. taan esittelypuheenvuoroihin, repliikkeihin, keskustelupuheenvuoroihin ja muutosesityksiin. PUHEENVUOROJEN ESITTÄMINEN Kannatuspuheenvuoro Puheenvuoro voidaan pyytää joko etukäteen siihen Puheenjohtajiston vaaleissa on mahdollisuus käyt- varatuilla lipukkeilla tai keskustelun aikana paikal- tää kannatuspuheenvuoroja tukensa ilmaisemiseksi taan edustajakorttia kohottamalla. Puheenvuoron jollekin ehdokkaalle. Normaalista poiketen ehdokas pyytäjän on merkittävä lipukkeeseen, mitä esitys- pyytää kannatuspuheenvuorot niiden pitäjien sijasta. listan kohtaa puheenvuoro koskee. Myös paikalta Kannatuspuheenvuorojen määrä saa olla korkeintaan pyydetystä puheenvuorosta on täytettävä lipuke kaksi (2). Kannatuspuheenvuorojen pituus on korkein- kirjanpitoa varten. taan kolme (3) minuuttia, minkä jälkeen kokouksen puheenjohtajalla on oikeus lopettaa puheenvuoro. >>>>>>>>>>>>>>> MENETTELYTAVAT 15 6 § PONNET Puheenvuorot myönnetään pyytämisjärjestyk- Liittokokous voi päätöksen tekemisen yhteydessä sessä. Kokouksen puheenjohtaja voi kuitenkin päät- hyväksyä käsiteltävään asiaan liittyvän ponnen, joka tää asiakirjan käsittelystä kohdittain, jolloin puheen- hyväksytyksi tullessaan on liittokokouksen pöytäkir- vuorot myönnetään käsiteltävänä olevan asiakirjan jaan merkittävä toivomus tai tulkintaohje päätettyyn kohdan mukaisessa järjestyksessä. asiaan liittyen. Työjärjestyspuheenvuorot myönnetään puheen- Liittokokouksen puheenjohtaja päättää ponsiesi- vuorojärjestyksen ohi heti edellisen puheenvuoron tysten käsittelystä. Kaikki ponsiesitykset on jätettävä päätyttyä. Repliikkipuheenvuorot myönnetään kokouksen sihteeristölle kirjallisena. puheenvuorojärjestyksen ohi sen puheenvuoron jälkeen, jota ne koskevat. Vastaus repliikkiin myönnetään heti repliikin jälkeen. Liiton puheenjohtajiston 7 § ALOITTEIDEN KÄSITTELY repliikkipuheenvuorot myönnetään ennen muita repliikkejä. Aloitteet käsitellään yksi kerrallaan. Aloitteen tekijän Puheenvuoron kesto on korkeintaan kolme (3) esittelypuheenvuoron jälkeen liittohallitus antaa vas- minuuttia. Esittelypuheenvuoron ja liittohallituksen tauksensa aloitteeseen, jossa se samalla esittää aloit- vastauspuheenvuoron (aloitteet ja julkilausumat) teen hyväksymistä tai hylkäämistä. Liittohallituksen kestoa ei ole rajoitettu. Repliikki ja vastaus siihen saa vastauksen jälkeen käydään keskustelu aloitteesta. kestää korkeintaan kaksi (2) minuuttia. Mikäli liittohallitus esittää aloitteen hylkäämistä eikä keskustelun kuluessa joku esitysoikeutettu POHJAESITYS Päätöksen tekemisessä on pohjana sääntömääräisten kokousedustaja toisen esitysoikeutetun kannattamana esitä aloitteen hyväksymistä, aloite hylätään. Aloitteen tekijä voi jo esittelypuheenvuoronsa asioiden osalta liittohallituksen esitys liittokokouk- aikana mainita, kuka esittää aloitteen hyväksymistä selle; liittokokouksen julkilausuman osalta julkilau- ja kuka kannattaa esitystä. sumatoimikunnan esitys. MUITA MÄÄRÄYKSIÄ Puheenvuorot on käytettävä niitä varten osoitetulta puhujankorokkeelta. Puheenvuoron tulee pitäytyä käsiteltävänä olevassa asiassa. Puheenjohtaja keskeyttää puheenvuoron, joka ei koske asiaa tai joka ylittää sallitun enimmäispituuden. Puheenjohtaja voi rajoittaa keskustelua siten, että loput ko. asiakohdasta käytettävät puheenvuorot on pyydettävä viimeistään seuraavan puheenvuoron kuluessa. Keskustelun rajoittamisen jälkeenkin on myönnettävä puheenvuorot, jotka koskevat sen jälkeen tehtyjen esitysten kannattamista tai peruutettujen esitysten ottamista nimiin ja niiden kannattamista. 16 MENETTELYTAVAT Mikäli liittohallitus esittää aloitteen hyväksymistä eikä toisin keskustelun kuluessa esitetä, aloite hyväksytään. Tarvittaessa aloitteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestetään. 8 § ASIAKIRJOJEN KÄSITTELY Asiakirjat, joiden käsittelyä on valmisteltu toimikunnassa, käsitellään seuraavalla tavalla: Vuoden 2015 toimintasuunnitelmaa koskevien muutosesitysten yhteydessä on tehtävä myös vastaava muutosesitys vuoden 2015 talousarvioon. 1. Yleiskeskustelu Liittohallituksella on oikeus korjata jälkikäteen Yleiskeskustelussa keskustellaan asiakirjasta koko- asiakirjojen kirjoitus- ja kielioppivirheet asiakirjojen naisuudessaan puuttumatta yksityiskohtiin. ajatussisältöä muuttamatta. Kirjoitus- ja kielioppivirheitä käsitteleviä muutosesityksiä ei käsitellä liitto- a ) Liittohallituksen esittelypuheenvuoro. Asiakirjan kokouksessa, mutta korjausesitykset voi toimittaa valmistelusta vastannut liittohallituksen jäsen sähköpostitse liiton pääsihteerille liittokokouksen esittelee asiakirjan. jälkeen. b) Asiakirjaa käsitelleen toimikunnan edustaja esittelee yleiskeskustelussa toimikunnan yleisen näkemyksen 9 § ÄÄNESTYKSET koko asiakirjasta. Jos asiasta on äänestettävä, kokouksen puheenjohtaja c ) Muu yleiskeskustelu. ratkaisee, toimitetaanko koeäänestys. Jos koeäänestyksen tulos on kiistaton, voi kokous ratkaista asian 2. Yksityiskohtainen keskustelu sen mukaan. Muussa tapauksessa toimitetaan varsi- Yksityiskohtaisessa keskustelussa asiakirja käsitel- nainen äänestys. Myös mikäli yksikin kokousedus- lään kohdittain järjestyksessä. Käsittelyyn otetaan taja vaatii varsinaisen äänestyksen suorittamista, se ainoastaan etukäteen kirjallisena jätetyt muutosesi- suoritetaan. Varsinainen äänestys suoritetaan aina tykset, joita ovat voineet tehdä toimikunnan lisäksi avoimena. Suljettua lippuäänestystä käytetään vain kaikki esitysoikeutetut kokousedustajat. vaaleissa. Kaikki muutosesitykset asiakirjoihin on jätettävä Koeäänestyksen toimittamista johtaa kokouksen kirjallisena ennalta sovittuun paikkaan puhtaaksikir- puheenjohtaja. Kun kokous päättää suorittaa varsinai- joittamista varten viimeistään perjantaina 13.11.2015 sen äänestyksen, kutsuu kokouksen puheenjohtaja kello 24.00. Tekninen sihteeristö kokoaa kaikki muu- ääntenlaskijoiden vanhimman johtamaan varsinaisen tosesitykset ja jakaa niistä listan kaikille kokousedus- äänestyksen toteuttamista. Varsinaisen äänestysten tajille ennen ko. asiakirjan käsittelyä. yhteydessä ääntenlaskenta suoritetaan siten, että kunkin piiri- ja jäsenjärjestön äänet laskee ko. dele- Muutosesitykset käsitellään yksi kerrallaan seuraavasti: gaation ääntenlaskija ääntenlaskijoiden vanhimman osoittamalla tavalla. Ääntenlaskijat ilmoittavat kukin d ) Toimikunnan esittelijä tai muutosesityksen tekijä esittelee muutosesityksen. vuorollaan äänestyslukunsa ääntenlaskijoiden vanhimmalle, joka ilmoittaa koko äänestyksen tuloksen kokouksen puheenjohtajalle. Puheenjohtaja toteaa e ) Liittohallitus ilmoittaa kantansa muutosesitykseen tuloksen kokoukselle. Ääntenlaskijoiden vanhimman ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii ääntenlas- f ) Muutosesityksestä käydään keskustelu ja äänestys. kijoiden vanhimman määräämä ääntenlaskija. Avoi- Pohjaesitys osallistuu äänestykseen riippumatta messa äänestyksessä ääni annetaan kohottamalla liittohallituksen kannasta. Keskustelun aikana ei edustajakortti puheenjohtajan tai ääntenlaskijoiden ole mahdollista tehdä uusia muutosesityksiä eikä vanhimman määräämällä hetkellä. uudelleen muotoilla jo jätettyjä. >>>>>>>>>>>>>>> MENETTELYTAVAT 17 Koeäänestyksen äänestysjärjestyksestä päättää tai vähemmän kuin kaksi nimeä tai kaksi samaa kokouksen puheenjohtaja. Varsinaisen äänestyksen nimeä, lippu hylätään. Mikäli äänet menevät tasan, äänestysjärjestyksestä ja -menettelystä päättävät ratkaisee vaalin arpa. kokouksen puheenjohtaja ja ääntenlaskijoiden vanhin yhdessä. Esitys sääntöjen muuttamisesta katsotaan hyväksytyksi, jos se on saanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Kokouksen puheenjohtajan julistettua saliin Ehdolle päästäkseen on ehdokkaan ilmoitettava halustaan kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään 20 minuuttia puheenjohtajavaalin tuloksen julkistamisen jälkeen. Liittohallituksen muiden jäsenten vaalissa käytetään suljettua lippuäänestystä siten, että äänes- äänestysrauhan ei saliin ole mahdollista saapua eikä tyslippuun kirjataan vähintään yksi ja enintään niin sieltä poistua. monta ehdokasta kuin on päätetty hallitukseen valita. Vaalissa noudatetaan liiton säännöissä määrättyä suhteellista vaalitapaa, jossa lippuun ensimmäiseksi 10 § VAALIT kirjoitettu ehdokas saa yhden (1) äänen, toinen puoli (1/2) ääntä, kolmas kolmasosaäänen (1/3) ja niin Puheenjohtajan vaalissa käytetään suljettua lip- edelleen. Liittohallitukseen valitaan päätetty määrä puäänestystä siten, että mikäli ehdolle on asettunut eniten ääniä saaneita. Äänten mennessä tasan vaalin enemmän kuin yksi henkilö, suoritetaan vaali. Vaa- ratkaisee arpa. Mikäli äänestyslippuun on merkitty lissa henkilö tulee valituksi, jos hän saa yli puolet kaksi tai useampi samaa nimeä, tai mikäli äänestysli- äänestyksessä annetuista äänistä. Mikäli kukaan pussa on useampi nimi kuin on valittavia henkilöitä, ehdokkaista ei saa ensimmäisessä äänestyksessä yli lippu hylätään. puolta annetuista äänistä, jatkavat kaksi eniten ääniä Ehdolle päästäkseen on ehdokkaan ilmoitettava saanutta toisessa äänestyksessä. Siinä enemmän halustaan kirjallisesti kokouksen puheenjohtajalle ääniä saanut ehdokas on tullut valituksi. Mikäli toisen viimeistään 20 minuuttia varapuheenjohtajavaalin kierroksen äänet menevät tasan, ratkaisee vaalin tuloksen julkistamisen jälkeen. arpa. Ehdolle päästäkseen ehdokkaan on ilmoitettava Suljetun lippuäänestyksen toimittamista johtaa ääntenlaskijoiden vanhin. Äänestysliput jaetaan ääni- halustaan kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti oikeutetuille kokouspaikalla muun kokousmateriaa- viimeistään lauantaina 14.11.2015 kello 10.00. lin yhteydessä. Äänioikeutettujen kokousedustajien Varapuheenjohtajan vaalissa käytetään suljettua tulee tarkastaa heti ilmoittautumisen jälkeen, että lippuäänestystä siten, että mikäli ehdolle on aset- äänestyslaput löytyvät suljetusta kirjekuoresta. Ääni- tunut enemmän kuin kaksi henkilöä, suoritetaan oikeutettu kokousedustaja on velvollinen huolehti- vaali. Vaalissa jokainen äänivaltainen kokousedustaja maan äänestyslapuistaan. Mikäli edustaja kadottaa äänestää kahta ehdokasta. Molemmat äänestyslip- äänestyslappunsa, ei uusia voida antaa. Annettujen puun merkityt ehdokkaat saavat yhden (1) äänen. äänien määrän tulee täsmätä läsnäololistan ilmoitta- Kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta tulevat vali- man paikalla olevien äänioikeutettujen kokousedus- tuksi. Mikäli äänestyslippuun on kirjoitettu enemmän tajien määrän kanssa. 18 MENETTELYTAVAT 11 § ESTEELLISYYDET Vaalin aikana salissa ei saa olla paikalla muita kuin äänioikeutetut kokousedustajat, kokouksen puheen- Liittohallituksen jäsenet ja muut vastuuvelvolliset eivät saa ottaa osaa äänestykseen päätettäessä johtajat, pääsihteeri, ääntenlaskijat ja tekninen sihteeristö. Kokouksen puheenjohtajan julistettua saliin » » tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta äänestysrauhan ei saliin ole mahdollista saapua eikä » » tilinpäätöksen vahvistamisesta sieltä poistua. » » vastuuvapauden myöntämisestä Äänioikeutetut kokousedustajat käyvät pudotta- » » kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa. massa äänestyslipun vaaliuurnaan edustajanumeron mukaisessa järjestyksessä ääntenlaskijoiden vanhim- Päätösesitysten tekeminen on kuitenkin sallittua. man ilmoittamassa tahdissa. Vaaliuurnaa hoitavat Edellämainitut henkilöt poistuvat kokoussalista pää- ääntenlaskijoiden vanhimman nimeämät teknisen töksenteon ajaksi. sihteeristön jäsenet. Vaalin yhteydessä äänioikeu- Lisäksi henkilökohtainen esteellisyys on kaikilla tettujen kokousedustajien on esitettävä edustaja- kokousosanottajilla silloin, kun päätetään jäsenen korttinsa sekä henkilöllisyystodistus. Poikkeuksista ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta päättää kokouksen puheenjohtaja kuultuaan kokouk- asiasta, jossa jäsenen yksityinen etu on ristiriidassa sen pääsihteeriä. yleisen edun kanssa. Vaalien ääntenlaskennasta vastaa ääntenlaskijoiden vanhin. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja liittohallituksen jäsenten suljetussa vaalissa hyväksytään vain äänestystapahtuman yhteydessä ääntenlas- 12 § ASIAN KÄSITTELYN JA KOKOUKSEN KESKEYTTÄMINEN kijoiden leimaamat äänestysliput. Ääntenlaskenta suoritetaan suljettuna ja salaisena Milloin on tehty kannatettu esitys asian panemiseksi kuitenkin siten, että kokouksen puheenjohtajalla, pöydälle (lykkäys) tai sen palauttamiseksi valmistel- pääsihteerillä ja teknisen sihteeristön vanhimmalla tavaksi, asian käsittely keskeytetään, ja puheenjohtaja on oikeus seurata laskentaa teknisten neuvonantajien pyytää varaamaan puheenvuorot koskien vastaa- ominaisuudessa. Vaikka vaalissa käytettäisiinkin use- vasti pöydälle panoa tai palauttamista. Kun pyydetyt ampaa uurnaa, lasketaan kaikki äänet yhteisesti. puheenvuorot on pidetty, ratkaistaan asia tarvittaessa Vaalimainonta on kokouksessa sallittua esitteitä ja muuta materiaalia jakamalla kokoustaukojen aikana. Julisteiden tai muun vaalimateriaalin kiinnittäminen äänestämällä. Kokouksen puheenjohtaja päättää kokouksen tauoista. kokoussalin tai muiden liittokokouksessa käytettävien tilojen seiniin tai irtaimistoon on kielletty. Äänestysmenettelystä määrää yksityiskohtaisemmin kokouksen puheenjohtaja yhdessä ääntenlaskijoiden vanhimman kanssa. MENETTELYTAVAT 19 LIITE NRO.3 TOIMINTAKERTOMUS 2014 E SI TYS LI ITTO KO KO UKSEL L E 1. EDUNVALVONTA ”Lukiolaisten Liitto on tällä hetkellä Suomen uskot- noston perumiseksi tehtiin aktiivista vaikuttamis- tavin opiskelijajärjestö”, kommentoi eräs päättäjä työtä. Julkista keskustelua herätettiin myös luomalla vuoden 2014 toimintaa. Liitto on ollut vahva, näkyvä ja lanseeraamalla kiusaamista vastustava #kutsu- ja aloitteellinen vaikuttaja sekä julkisuudessa käytä- mua-kampanja. Muutamassa päivässä ideoituun ja vässä keskustelussa että koulutusjärjestelmän kehit- toteutettuun haasteeseen osallistui yli 23 000 nuorta tämiseen liittyvässä valmistelussa ja päätöksenteossa ja se sai runsaasti näkyvyyttä kaikissa valtakunnan- kaikilla tasoilla. Esimerkiksi oppivelvollisuusiän medioissa. TAVOITTEET 1 Liitto vaikuttaa lukiokoulutukseen ja ylioppilastutkinnon kehittämistyöhön. TEHDYT TOIMENPITEET Puheenjohtaja on edustanut liittoa keskeisissä lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmissä, muun muassa rahoituksen yhteistyöryhmässä sekä rakenneryhmässä. Edunvalvontasektori on tehnyt aloitteellisesti esityksiä kyseisille työryhmille. Liitto on onnistunut herättämään julkista keskustelua ja sitä kautta vaikuttanut moniin lukiokoulutukseen liittyviin teemoihin, kuten sähköisten ylioppilaskirjoitusten kehittämiseen. Oppivelvollisuusiän nostamisesitykseen liittyen edunvalvonta-asiantuntijat rakensivat laskurin, jolla pystyy laskemaan oppivelvollisuusiän nostamisen aiheuttamat kulut. Vaikuttamistyön tuloksena muun muassa opiskelijapalaute saatiin osaksi esitystä lukion uudeksi rahoitusjärjestelmäksi ja päätös oppivelvollisuusiän nostamisesta peruttiin. 2 Liitto on ensisijainen asiantuntija lukiolaisia koskevassa päätöksenteossa. 20 TOIMINTAKERTOMUS Lukiokoulutusta kehittävien työryhmien lisäksi puheenjohtaja ja edunvalvonta-asiantuntijat ovat ajaneet lukiolaisten etua aktiivisesti lukio-opiskelijoiden palveluita ja hyvinvointia edistävissä ryhmissä, kuten opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmässä. Liiton edunvalvonta-asiantuntijat ovat neuvoneet viikoittain yksittäisiä lukiolaisia heidän opiskeluunsa ja lukiolaiselämäänsä liittyvissä kysymyksissä. 3 Liiton tavoitteet näkyvät eduskuntavaaleissa 2015. Liitto on vaikuttanut puolueiden eduskuntavaaliohjelmiin sekä koulutuspoliittisesta ja nuorisopoliittisesta valmistelutyöstä vastaavia henkilöitä tapaamalla että puolueiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kautta. Vuoden 2015 eduskuntavaalikampanjan valmistelu on aloitettu. Tavoitteita ja teemoja on työstänyt lukiolaisista koostuva poliittinen jaos. Eduskuntavaaleihin liittyvää vaikuttamistyötä tullaan kevään 2015 aikana tekemään sekä lukio-, piiri- että liittotasolla. 4 Liitto on pitänyt digitalisaatioteemaa esillä tekemäänsä Kehi- Liitto on mukana sähköisten kustannukset ovat olleet koulutusuutisten kestoteema mediassa, oppimateriaalien kehittämisessä. tyksen paikka -selvitykseen (2013) perustuvilla kannanotoilla. Lukio-opiskelun sähköistyminen, siihen investoiminen ja sen ja puheenjohtaja on osallistunut aktiivisesti aihetta koskevaan julkiseen keskusteluun. Liiton toimijat ovat tutustuneet erilaisiin tapoihin siirtyä digitaaliseen oppimisympäristöön ja oppimateriaaleihin ja tavannut avoimia oppimateriaaleja kehittäviä toimijoita. 5 Vuoden alussa perustettu, lukiolaisaktiiveista koostuva poliittinen jaos on osallistunut vaikuttamistyön suunnitteluun ja Liiton aktiivitoimijat ja jäsenet pääsevät toteuttamiseen. Jaoksessa on muun muassa työstetty liiton eduskuntavaalitavoitteita. osallistumaan valtakunnallisen Lukion ja koulutuksen kehittämisestä kiinnostuneita lukiolaisia edunvalvonnan tavoitteiden asetteluun. varten on perustettu avoin Facebook-ryhmä “Lukiolaiset”, jossa viritellään keskustelua ajankohtaisista edunvalvonnan teemoista. Vuodenvaihteessa kerättiin joukkoistamalla lukiolaisten näkemyksiä opetussuunnitelman perusteisiin liittyen. Edunvalvontatyötä ohjaava Lukiolaisten arvot ja periaatteet -asiakirja luotiin tuhansien lukiolaisten vastausten pohjalta. 6 Liitto herättää yhteiskunnallista keskustelua. Liitto julkaisi Edutopia-pamfletin, jossa eri alojen asiantuntijat tarkastelivat lukiokoulutuksen tulevaisuutta. Pamfletti julkaistiin sidosryhmille ja medialle järjestetyssä seminaarissa joulukuussa. Liitto osallistui Suomen ensimmäisen TEDxYouth-tapahtuman järjestämiseen yhdessä muun muassa Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Supercellin ja Pääkaupunkiseudun Partiolaisten kanssa. >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> TOIMINTAKERTOMUS 21 ... Liitto herättää yhteiskunnallista keskustelua. Puheenjohtaja osallistui aktiivisesti SuomiAreenan keskusteluihin ja sidosryhmätilaisuuksiin. Liitto on julkaissut useita kannanottoja ja lausuntoja liittyen muun muassa tuntijaon uudistamiseen, peruskoulun oppilaskuntatoimintaan, lukukausimaksuihin, rahoitusleikkauksiin, toisen asteen rakenteelliseen kehittämiseen, lääkärintarkastusten harkinnanvaraisuuteen, oppivelvollisuusiän nostamiseen ja lukion sähköistymiseen. Liitto reagoi ajankohtaiseen kiusaamiskeskusteluun ja lanseerasi sosiaalisessa mediassa koulukiusaamista vastustavan #kutsumua-kampanjan. Kampanjaan osallistui yli 23 000 nuorta, jotka jakoivat sosiaalisessa mediassa oman kokemuksensa kiusaamisesta. Kampanja herätti laajaa yhteiskunnallista keskustelua kiusaamisesta ja muun muassa Ylen Ajankohtainen kakkonen järjesti aiheesta teemaillan. Puheenjohtajistolle on järjestetty viestintä- ja mediakoulutusta. 7 Liitto on vahva vaikuttaja opiskelija- ja nuorisojärjestökentällä. Tiivistä ja aloitteellista yhteistyötä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa on jatkettu. Yhteisvoimin järjestetty Nuorten eläkeneuvottelut oli esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä, joka oli hyvin onnistunut tapa kiinnittää huomio eläkepäätöksien sukupolvivaikutuksiin. Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit kutsuttiin toukokuussa uuden toimiston tupaantuliaisiin. 8 Liiton koulutus-, sosiaali- ja nuorisopoliittiset tavoitteet toteutuvat. Liitto on pitänyt digitalisaatioteemaa esillä tekemäänsä Kehityksen paikka -selvitykseen (2013) perustuvilla kannanotoilla. Lukio-opiskelun sähköistyminen, siihen investoiminen ja sen kustannukset ovat olleet koulutusuutisten kestoteema mediassa, ja puheenjohtaja on osallistunut aktiivisesti aihetta koskevaan julkiseen keskusteluun. Liiton toimijat ovat tutustuneet erilaisiin tapoihin siirtyä digitaaliseen oppimisympäristöön ja oppimateriaaleihin ja tavannut avoimia oppimateriaaleja kehittäviä toimijoita. 22 TOIMINTAKERTOMUS 9 Vuoden alussa perustettu, lukiolaisaktiiveista koostuva poliit- Jäsenet ovat tietoisia Liiton kuntavaalitavoitteita. edunvalvontatyöstä. tinen jaos on osallistunut vaikuttamistyön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jaoksessa on muun muassa työstetty liiton edusLukion ja koulutuksen kehittämisestä kiinnostuneita lukiolaisia varten on perustettu avoin Facebook-ryhmä “Lukiolaiset”, jossa viritellään keskustelua ajankohtaisista edunvalvonnan teemoista. Vuodenvaihteessa kerättiin joukkoistamalla lukiolaisten näkemyksiä opetussuunnitelman perusteisiin liittyen. Edunvalvontatyötä ohjaava Lukiolaisten arvot ja periaatteet -asiakirja luotiin tuhansien lukiolaisten vastausten pohjalta. 1.2 PAIKALLINEN EDUNVALVONTA TAVOITTEET 1 Paikallinen edunvalvonta on asiantuntevaa ja ajankohtaista. TEHDYT TOIMENPITEET Piiritoimijoille on järjestetty edunvalvontakoulutusta jokaisella liiton aktiivitapahtumalla. He ovat saaneet alueensa muilta toimijoilta, esimerkiksi rehtoreilta ja kunnallistason päättäjiltä runsaasti kiittävää palautetta aktiivisesta ja rakentavasta vaikuttamistyöstään. Piirejä on tuettu paikallisten toimijoiden, kuten koulutoimenjohtajien tai nuorten kuulemiselimien tapaamisessa. Liiton edunvalvonta-asiantuntijat ovat auttaneet piirejä pyydettäessä ja liitto on tarjonnut piireille konkreettisia malleja, kuten tapaamispohjia ja argumenttipatteristoja, paikallisen edunvalvonnan tueksi. 2 Liitto reagoi yksittäisissä kouluissa ilmenneisiin ongelmiin. Koulukäynneillä ja lukiokummitoiminnan kautta on kerätty tietoa lukioiden tilasta ja mahdollisista ongelmista. Ongelmiin on puututtu ripeästi ja tuettu paikallisia lukiolaisaktiiveja niiden ratkaisemisessa. TOIMINTAKERTOMUS 23 3 Koulukäynneillä ja lukiokummitoiminnan kautta on kerätty tietoa lukioiden tilasta ja mahdollisista ongelmista. Piirit seuraavat aktiivisesti alueensa edunvalvonnallista tilannetta ja osaavat reagoida siihen. 4 Piiritoimijat ovat tehneet aktiivista vaikuttamistyötä omalla alueellaan ja olleet aloitteellisia toimijoita esimerkiksi lukiolakkautusten uhan alla. Keskustoimistolla edunvalvontatyötä tekevien ja piirien edunval- Paikallinen edunvalvonta on luonnollinen osa koko liiton edunvalvonnan kokonaisuutta. vontavastaavien välistä yhteistyötä on tiivistetty muun muassa järjestämällä aktiivitapahtumissa edunvalvontaan liittyviä työpajoja. Piirien edunvalvontavastaaville on tarjottu vertaistukea aktiivitapahtumien yhteydessä. 5 Paikallinen edunvalvonta on pitkäjänteistä. Piirejä on tuettu pitkän aikavälin edunvalvontasuunnitelmien luomisessa. Piirien omaa raportointia on hyödynnetty edunvalvontavastaavien perehdyttämisessä. 1.3 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA TAVOITTEET 1 Kansainvälinen toiminta edistää liiton kantojen etenemistä Euroopan tasolla. TEHDYT TOIMENPITEET Liittohallitus ja kansainvälisen toiminnan jaos ovat vaikuttaneet aktiivisesti liiton kansainvälisten sidosryhmien kantoihin ja linjoihin, erityisesti eurooppalaisen kattojärjestönsä OBESSUn kautta. 2 Kansainvälinen toiminta on tunnettua ja arvostettua liiton toimijoiden keskuudessa. 24 TOIMINTAKERTOMUS Kansainvälisen toiminnan jaoksen toimintaa on kehitetty ja aktiiveja on houkuteltu tuloksekkaasti mukaan kansainväliseen toimintaan. 3 Liitto vaikuttaa EU-vaaleissa. Lukiolaisten Huipputapaamisen yhteydessä julkaistiin Lukiolaisten Eurooppa-visio. Huipputapaamisen myötä nuorten näkemykset Euroopasta ja sen tulevaisuudesta saavuttivat sekä päättäjät että median. 4 Liitolla on toimivat yhteydet muihin opiskelijajärjestöihin Euroopassa. Liittohallitus ja kansainvälisen politiikan jaos ovat luoneet ja ylläpitäneet verkostoja muiden eurooppalaisten toisen asteen opiskelijajärjestöjen kanssa. Liiton toimijat ovat olleet aktiivisesti mukana Nordic School Student Networkin (NSSN) toiminnassa ja kehittämisessä. NSSN:n tapaaminen järjestetään tammikuussa 2015 Helsingissä SLL:n isännöimänä. 5 Liitto on tunnettu ja arvostettu toimija Piirejä on tuettu pitkän aikavälin edunvalvontasuunnitelmien OBESSUssa. luomisessa. Piirien omaa raportointia on hyödynnetty edunvalvontavastaavien perehdyttämisessä. 6 Kansainvälinen toiminta on pitkäjänteistä, vuorovaikutuksellista ja tavoitteellista. Kansainvälisestä toiminnasta on raportoitu säännöllisesti liittohallitukselle. Liiton kansainvälisen toiminnan strategian toteutumista on arvioitu muun toiminnanarvioinnin yhteydessä. TOIMINTAKERTOMUS 25 1.4 JULKAISU- JA TUTKIMUSTOIMINTA TAVOITTEET 1 Liiton julkaisut tarjoavat ajankohtaista tietoa lukiolaisuudesta. TEHDYT TOIMENPITEET Olemassa olevien tutkimusten tuloksia on hyödynnetty edunvalvontatyössä. 2 Liiton julkaisut ja avaukset ovat innovatiivisia. Liitto toteutti visionäärisen, koulutuksen tulevaisuutta koskevan pamfletin yhdessä Suomen Lukiolaissäätiön kanssa. Pamflettiin pyydettiin kirjoituksia kiinnostavilta yhteiskunnallisilta vaikuttajilta. Pamfletti julkaistiin joulukuussa 2014. 3 Liiton julkaisut ovat tunnettuja. Yhteiskunnalliseen keskusteluun on nostettu eri teemoja julkaisujen pohjalta. 4 Julkaistaan vuonna 2015 liiton Juhlajulkaisun toimitustyö alkoi syksyllä 2014. 30-vuotisjuhlajulkaisu. 5 Liitto on vahvasti mukana tuottamassa nuoria koskevaa tietoa. 26 TOIMINTAKERTOMUS Laajan lukiolaisbarometrin tuottamisesta vuosina 2015-2016 on alustavasti keskusteltu Otuksen kanssa. 1. PALVELUT Suomen Lukiolaisten Liitto on tarjonnut jäsenistölleen on ryhdytty kehittämään ja uudistamaan pitkäjäntei‑ monipuolisia etu-, jäsen- ja koulutuspalveluita, joista sesti yhdessä liiton aktiivien kanssa. on saatu hyvää palautetta. Noin puolet koko maan Esimerkiksi liiton merkittävin jäsenhankintakeino, lukiolaisista kuuluu liittoon ja vuonna 2014 yli 90 vapaaehtoisten lukiolaisten tekemät koulukäynnit, prosenttia jo olemassa olevista jäsenistä jatkoi jäse- konseptoitiin uudelleen. Tulokset näkyivät: Liittoon nyyttään. Erityisesti jäsenhankintaa ja markkinointia liittyi vuonna 2014 yli kymmenen prosenttia enemmän jäseniä kuin edellisenä vuonna. TAVOITTEET 1 Jäsen kokee hyötyvänsä jäsenyydestä. TEHDYT TOIMENPITEET Uusista yhteistyökumppaneista on tiedotettu jäsenille kuukausittaisella sähköisellä jäsenkirjeellä, joka tavoitti neljäsosan jäsenistä. Opiskelijaetupalvelu Frankin eduista kirjeeseen valittiin aina sen hetken vuodenaikaan ja lukiojuhliin sopivimmat. Vuoden 2013 jäsenkyselyn pohjalta koottiin ja toimitettiin Frankille lista lukiolaisten ehdotuksista uusiksi opiskelijaeduiksi. Frankin etutarjonta kasvoi ja mukaan saatiin muun muassa lukiolaisten vuosia toivoma Finnkinon opiskelijaetu. Jäsenistöltä saatujen ehdotusten perusteella ryhdyttiin selvittämään mahdollisuutta ottaa käyttöön mobiililiittyminen sekä sähköinen jäsenkortti. Mobiililiittymismahdollisuus avataan keväällä 2015. 2 Jäsen tuntee ja hyödyntää Frankin tarjoamia palveluja. Liitto on osallistunut Frankin palvelukokonaisuuden kehittämiseen ja brändin työstämiseen varmistaakseen, että Frankin kautta saatavat opiskelijaedut vastaavat myös lukiolaisten tarpeisiin. Viestintäsektori teki aktiivista yhteistyötä Frankin kanssa ja toi esille lukiolaisten näkökulmia palvelun ja sen markkinoinnin kehittämiseksi. Liittohallitus, toimihenkilöitä ja PTMK:n puheenjohtaja osallistuivat Frankin kehittämispäiville yhdessä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa. Frankia mainostettiin jokaisessa Improbaturissa, lukio.fi-sivustolla, SLL:n tarrasaatekirjeessä, uusille lukiolaisille lähetetyssä Tervetuloa lukioon -kirjeessä, uutiskirjeissä, korttipostitusten yhteydessä, koulukäynneillä diasarjassa ja flyerein sekä lukioille viedyissä julisteissa. Jäseniä kannustettiin rekisteröitymään Frank-palveluun korttien saatekirjeissä, sekä kaikille liittyneille lähetetyllä Tervetuloa jäseneksi -sähköpostilla. Frankiin rekisteröityi noin neljätuhatta SLL:n jäsentä. TOIMINTAKERTOMUS 27 3 Kaikille lukio-opintojaan jatkaville noin 25 000 jäsenelle lähetettiin kesäkuussa jäsenlasku ja lukuvuositarrojen postitus aloitettiin suunnitellusti elokuussa. Jäsenyyden hyötyjä markkinoitiin Jäsenyyden jatkaminen on houkuttelevaa ja helppoa. laskutuksen yhteydessä. Jäsenyyttään jatkoi yli 90 prosenttia jäsenistä. Liitto on edelleen panostanut laadukkaaseen jäsenpalveluun. Jäsenpalveluun on tullut kahta aiempaa vuotta vähemmän negatiivisia yhteydenottoja. 2.2 MARKKINOINTI JA JÄSENHANKINTA TAVOITTEET 1 Liiton markkinointi on tuloksellista. TEHDYT TOIMENPITEET Lähes kaikki lukionsa aloittavat opiskelijat kontaktoitiin jo ennen koulun alkua. 9222 lukiolaista sai Tervetuloa lukioon -kirjeen lukioiden hyväksymiskirjeiden yhteydessä kesäkuussa ja 14 628 lukionsa aloittavaa opiskelijaa sai Improbatur-lehden liittymislomakkeen kera. Markkinointia kohdistettiin myös muille kuin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Jäsenhankintakampanjan neljän eri pääviestiä (“Hanki opiskelijaelämä”, “Olet opiskelijaetuoikeutettu”, “Keskustelun aika on nyt” ja “Maailma muuttuu, muuttuuko lukio”) toivat esille SLL:n toiminnan eri puolia ja eri syitä liittyä jäseneksi. Piirit pitivät pikaliittymispisteitä koulukäyntien yhteydessä ja koulukäyntien yhteydessä lukioiden seinille vietiin SLL:n julisteita. Liittoa mainostettiin syksyn aikana vaihtuvin Facebook-kampanjoin. Liitolle luotiin kevyt ja käytännöllinen sosiaalisen median suunnitelma. Markkinointitoimenpiteiden vaikuttavuutta mitattiin esimerkiksi seuraamalla jäsenmäärän kehitystä kuukausitasolla ja vertaamalla lukuja edellisvuosiin. Syksyn koulukäyntikampanjan ajan jäsenmäärää ja koulukäyntien vaikuttavuutta seurattiin viikoittain, ja sen muutokset otettiin huomioon sosiaalisen median markkinoinnissa. Tavoitteet saavutettiin, ja liittoon liittyi vuonna 2014 yli kymmenen prosenttia enemmän jäseniä kuin edellisenä vuonna. 28 TOIMINTAKERTOMUS 2 Keskusliiton ja piirien graafisen ilmeen yhdenmukaistamiseksi liiton graafinen materiaalipaketti jaettiin myös piirien käyttöön Liitolla on selkeä brändi. ja viestintäsuunnittelija tarjosi apuaan sitä tarvitseville piireille. Suurin osa piireistä on tuottanut liiton ilmeen mukaisia markkinointimateriaaleja itsenäisesti tai viestintäsuunnittelijan avulla. Lukiolaisia kiinnostaville tapahtumille ei taloudellisten resurssien puutteen vuoksi voitu osallistua. 3 Liittoon on ollut mahdollista liittyä sähköisesti lukio.fi:ssä, paperilomakkeella ja Seppälän koulukuvausten yhteydessä. Paperilomaketta on levitetty koulukäynneillä, Improbaturin välissä, Liittoon on helppo liittyä, ja siihen tarjoutuu vuoden mittaan useita mahdolli- lukiokalenterissa sekä Tervetuloa lukioon -kirjeissä. Liittymisiä on tullut kaikkien tarjottujen kanavien kautta. Piirien koulukävijöitä koulutettiin pikaliittymispisteiden järjes- suuksia. tämisessä jokaisen koulukäynnin yhteyteen. Piirit ovat saaneet liitolta markkinointimateriaalia, kuten liittymislomakkeita ja flyereita tarvitessaan ja kyenneet niiden avulla hoitamaan jäsenhankintaa itsenäisesti. 2.3 KOULUKÄYNNIT TAVOITTEET 1 Piiritoimijat ovat osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita koulukävijöitä. TEHDYT TOIMENPITEET 98 koulukävijää oppi koulukävijäkoulutuksella markkinointi- ja esiintymistaitoja. Piiritoimijat vaikuttivat aktiivisesti siihen, miten liittoa markkinoidaan lukiolaisille. Koulukäyntikonseptia päivitettiin reilusti edellisvuodesta. Koulukävijät pääsivät muokkaamaan koulukäyntiä aiempaa enemmän itsensä näköiseksi. Koulukäyntiin sisältyi muun muassa aktiivien ideasta syntynyt SLL-esittelyvideo. 2 Liitto tunnetaan laajalti lukioissa ja lukiolaisten keskuudessa. Toteutettiin jokaiseen Suomen suomenkieliseen päivälukioon suunnattu lukuvuoden 2014-2015 koulukäyntikiertue. Koulukäyntejä tehtiin vuodenvaihteeseen mennessä 345, eli 94 % suomenkielisistä päivälukioista. Kiertue jatkuu kevään 2015 aikana. Piirit auttoivat tarpeen tullen toisiaan koulukäyntien suorittamisessa. TOIMINTAKERTOMUS 29 3 Lähes jokaisen koulukäynnin yhteydessä tavattiin myös lukion Liitto saa ajankohtaista tietoa lukioiden rehtori ja oppilaskunnan hallitus. Tapaamisissa paitsi pidettiin tilasta. yllä liiton ja lukioiden välisiä suhteita, myös kerättiin tietoa ja näkemyksiä edunvalvonnan ja SLL:n politiikan tueksi. Koulukäynneiltä saadut tiedot päivitettiin liiton rekistereihin. Koulukäyntien raportointilomakkeen rakennetta selkeytettiin koulukävijöiltä tulleen palautteen perusteella ja raportteja alettiin kerätä Google Formsilla. Lukioilta saatiin aiempaa enemmän liiton toimintaan vaikuttavaa tietoa ja koulukäyntiraportteja lähettiin selvästi aiempaa aktiivisemmin ja pienemmällä viiveellä. Tietoja analysoitiin ja käytettiin vuoden 2015 toiminnan suunnittelussa. 2.4 IMPROBATUR JA LUKIO.FI TAVOITTEET 1 TEHDYT TOIMENPITEET Suomen Lukiolaisten Liitolla on laadukas Lukiolaisten aikakauslehti Improbatur ilmestyi vuonna 2014 neljä kertaa. jäsenlehti. Lehteä kehitettiin jatkuvasti saadun palautteen perusteella. Joulukuussa toteutetun jäsenkyselyn yhteydessä kartoitettiin myös jäsenten mielipiteitä Improbaturista. Palaute oli positiivista, ja kehitys aiempiin vuosiin verrattuna selvästi noususuuntaista. 2 Lukio.fi ja Improbatur ovat yhteistyökumppaneille houkuttelevia. Improbaturiin, lukio.fihin, jäsenkirjeisiin ja tapahtumiin pystyttiin saadun palautteen perusteella luomaan sekä eri ilmoittajien ja yhteistyökumppaneiden että lukiolaisten tarpeita vastaavia monipuolisia mainoskokonaisuuksia. Loppuvuodesta tehtiin myös päätös toteuttaa liiton mediamyynti jatkossa sisäisesti ostopalvelun sijasta, jotta liitto pystyy paremmin rakentamaan kohderyhmää palvelevia kumppanuuksia. Studia-messujen yhteydessä järjestettiin sidosryhmätilaisuus lukiolaismedioista kiinnostuneille tahoille. 30 TOIMINTAKERTOMUS 3 Improbatur on taloudellisesti kannattava. Päätoimittaja seurasi Improbaturin ilmoitusmyyntiä jatkuvasti ja teki tarvittaessa muutoksia tuotantokustannuksiin. Kaikki kilpailutettavissa olevat palvelut kilpailutettiin jälleen vuoden loppupuolella. Ilmoitusmyyntiin on etsitty uusia kanavia, ja uusi sisäisen mediamyynnin malli otetaan käyttöön keväällä 2015. Improbaturit on toteutettu myös sähköisinä. 4 Improbatur ja lukio.fi tukevat molemmat liiton tavoitteita. Improbatur on kiinteä ja kiitetty osa liiton jäsenilleen tarjoamaa palveluvalikoimaa. Liiton ajankohtaiset kannanotot ja keskustelunavaukset on julkaistu lukio.fi-sivustolla. 5 Lukio.fi -sivusto on hyödyllinen ja mielekäs sivusto lukiolaisille. Lukio.fi-sivuston toimittajakunta on rekrytoitu pääasiassa lukiolaisten keskuudesta. Sivustoa on kehitetty saadun palautteen perusteella. Lukio.fi uudistetaan perusteellisesti kevään 2015 aikana. TOIMINTAKERTOMUS 31 2.5 OPPILAS- JA OPISKELIJAKUNTATOIMINTA TAVOITTEET 1 Liitto tarjoaa monipuolista ja laadukasta koulutustoimintaa oppilaskunnille. TEHDYT TOIMENPITEET Järjestettiin neljät Water-opiskelijakuntafestivaalit; kahdet keväällä ja kahdet syksyllä. Tapahtumien myötä yli 600 opiskelijakuntatoimijaa sai koulutusta ja osaamista toimivamman opiskelijakunnan rakentamiseen. Watereiden kouluttajat rekrytoitiin lukiolaisten keskuudesta. Water-festivaalien markkinoinnissa pyrittiin ottamaan huomioon muutkin kuin opiskelijakunnan hallituksessa olevat opiskelijat, mikä näkyi osallistujajoukon laajentumisena. 2 Liitto tarjoaa yksilöllistä tukea oppilaskunnille. Liitto on järjestänyt 9 yksilöllistä Jano- sekä 21 Tutor-koulutusta oppilaskunnille. Koulutukset ovat tavoittaneet noin 330 opiskelijaa. Koulutuksista saatu palaute on pääsääntöisesti ollut positiivista. Jano- ja tutor-kouluttajiksi valittiin kahdeksan henkilöä kattavasti eri puolilta Suomea. Kouluttajat koulutettiin helmikuussa päivän mittaisella koulutuksella liiton toimistolla. 3 Osallistumiskynnys liiton koulutuksiin on matala. Tapahtumien osallistumiskustannukset on pidetty kohtuullisina, vaikka osallistumismaksuihin tehtiinkin maltillinen korotus. Koulutuksia on järjestetty tasaisesti ympäri Suomea. Piirit ovat järjestäneet edullisia yhteiskuljetuksia esimerkillisesti. 4 Liitto tarjoaa koulutusta oppilaskuntien ohjaaville opettajille. 32 TOIMINTAKERTOMUS Järjestettiin yksi ohjaavien opettajien koulutus, johon osallistui 12 opettajaa. Toinen suunniteltu koulutus ei toteutunut vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Koulutukseen osallistuneet opettajat saivat jakaa kokemuksia ja ideoita omasta toiminnasta ja saivat vinkkejä osallisuuden toteuttamiseen kouluissa. 5 Rehtorit ja opettajat tuntevat Tammikuussa rehtoreille lähetettiin koulutuskalenteri, jossa opiskelijakuntatoiminnan ja liiton. esiteltiin liiton asiantuntijapalveluita, tapahtumia ja koulutuksia. Liitto osallistui Educa-messuille ja Rexi-päiville. 6 Luodaan laajalla yhteistyöllä pysyvä malli, jolla tarjotaan tukea ja palveluita peruskoulujen oppilaskunnille. Haettiin ja saatiin rahoitusta kaksivuotiselle, peruskoulujen oppilaskuntatoimintaa tukevalle SPOT-hankkeelle. Hankkeen laaja ohjausryhmä on luonut edellytykset monipuolisen asiantuntijuuden hyödyntämiseen ja parantanut peruskoulujen oppilaskuntia tukevan toiminnan kokonaisuuden hahmottamista ja koordinointia. Haettiin ja saatiin Opetushallitukselta opettajien täydennyskoulutusrahoitusta vuosille 2014-2015. Hankkeessa suunniteltiiin ja toteutettiin syksyllä 2014 yksi yläkoulujen oppilaskuntien ohjaavien opettajien pilottikoulutus. Helsingissä koulutus pidettiin suomeksi. Syksyllä oli myös tarkoitus järjestää Vaasassa toinen pilottikoulutus ruotsiksi, mutta se jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän takia. Koko hankkeen aikana toteutetaan kaikkiaan 10 opettajakoulutusta eri puolilla Suomea. Hankkeessa pilotoitiin opettajien koulutusmalli ja tuotettiin tukimateriaaleja, joita on helppo hyödyntää myös hankkeen jälkeen. Koulutushanke ja SPOT-hanke on suunniteltu toinen toisiaan hyödyntäväksi kokonaisuudeksi. Koulutushankkeessa hyödynnetään Suomen peruskoulujen oppilaskuntien tukihankkeessa (SPOT) saatuja tuloksia sekä osallisuuden ja oppilaskuntatoiminnan malleja, menetelmiä ja käytäntöjä. TOIMINTAKERTOMUS 33 2.6 MESSUT JA MUUT LUKIOLAISTAPAHTUMAT 2.6.1 Studia-messut TAVOITTEET 1 TEHDYT TOIMENPITEET Studia-messuilla vieraili 15731 lukiolaista. Jokainen lukiolainen haluaa osallistua Messuille järjestettiin palautteen perusteella kiinnostavaa ohei- Studia-messuille. sohjelmaa, muun muassa eduskuntavaalipaneeli. 2 Jäsenistölle tarjottiin pääsy Studia-messuille ilmaiseksi. Liiton jäsen hyötyy jäsenyydestään Studia-messuilla. 3 Studia-messut mielletään SLL:n järjestämiksi. Liiton yhteistyökumppaneiden kautta hankittiin messuetuja osallistujille. Studia-messut näkyivät liiton koulukäyntikampanjassa, sosiaalisessa mediassa ja lukio.fi-sivustolla. Markkinoinnissa tuotiin selkeästi esille liiton rooli toisena pääjärjestäjänä. SLL näkyi messuilla paitsi pääjärjestäjänä, myös oman messupisteen muodossa ja muun muassa eduskuntavaalipaneelin järjestäjänä. 4 Lukion opetushenkilökunta hyötyy messuille osallistumisesta. Messujen yhteydessä tarjottiin opettajille omaa ohjelmaa. Messuilla julkaistiin Edutopia-pamfletti. 2.6.2 Huipputapaaminen TAVOITTEET 1 Huipputapaaminen kerää yhteen lukiolaisia ympäri Suomen. 34 TOIMINTAKERTOMUS TEHDYT TOIMENPITEET Lukiolaisten huipputapaamiseen kutsuttiin edustajat jokaisesta Suomen päivälukiosta. Eurooppa-päivänä 9.5.2014 Helsingissä kokoontui 262 lukiolaista 150 eri lukiosta, europarlamentaarikkoja ja alan asiantuntijoita yhteen keskustelemaan eurooppalaisuudesta, Euroopan unionin tehtävistä ja nuorten vaikutusmahdollisuuksista. ... Huipputapaaminen kerää yhteen lukiolaisia ympäri Suomen. Huipputapaamiseen osallistui myös eurooppaministeri Alexander Stubb ja talouskomissaari Olli Rehn, mikä nosti tapahtuman profiilia niin osallistujien kuin median suuntaan. Hanketta rahoitti CIMO:n Youth in Action -ohjelma. Hanke tarjosi innostavan vaikuttamiskokemuksen sekä edisti lukiolaisten aktiivisista kansalaisuutta ja erityisesti heidän eurooppalaista kansalaisuuttaan. Hanke osallisti laajasti lukiolaisia hankesuunnittelusta tapahtuman toteutukseeen ja arviointiin. 2 Liitto saa Huipputapaamisesta syötteitä toimintaansa oppilaskunnilta. Hankkeessa toteutettiin sähköinen Mitä Euroopasta tulee isona -kysely, johon vastasi 1750 lukiolaista. Tulokset koottiin Huipputapaamisen ennakkomateriaalipaketiksi, jota hyödynnettiin keskustelupohjana Huipputapaamisen työryhmätyöskentelyissä. Huipputapaamisessa käyty keskustelu kanavoitiin Lukiolaisten Eurooppa-visioksi, joka toteutettiin videoanimaationa. Eurooppa-visiota levitettiin lukioihin, sidosryhmiin, virkamiehille sekä poliitikoille. Kyselytulokset kokoava Huipputapaamisen ennakkomateriaali ja piirrosanimaationa toteutettu Lukiolaisten Eurooppa-visio on hyödynnettävissä jatkossa omalla verkkosivullaan. 3 Lukiot nostavat Eurooppa-teemat osaksi opetusta. Lukiolaisten Eurooppa-vision avulla herätettiin Eurooppa-keskustelua lukioissa ja niiden ulkopuolella. Visio nosti esiin lukiolaisten näkemykset Eurooppa-opetuksen kehittämiseksi. Hankkeen yhteistyökumppanuudet edistivät Eurooppa-alan asiantuntijuuden hyödyntämistä sekä tulosten levittämistä lukiolaisten osallisuuden edistämiseksi. Hankkeen suunnittelun ja tulosten levittämisen tueksi koottiin taustaryhmä, johon kuuluivat edustajat Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimistosta, Eurooppalainen Suomi ry:sta ja Eurooppanuorista. Tiedotusyhteistyötä ja päättäjäpaneeleita järjestettiin edellä mainittujen tahojen lisäksi myös Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n ja Kehys ry:n kanssa. TOIMINTAKERTOMUS 35 3. JÄRJESTÖ Suomen Lukiolaisten Liiton strategisia tavoitteita Vuonna 2014 sadat aktiivitoimijat saivat liiton toimin- toteutettiin niin valtakunnallisella, alueellisella kuin nasta ja koulutuksista itselleen uusia taitoja ja koke- paikallisella tasolla. Keskusjärjestön tukemat piiri- ja muksia. Liittohallituksen ja aktiivien kanssa sujuvaa jäsenjärjestöt ovat omalla alueellaan vahvoja toimi- yhteistyötä tekevät keskustoimiston toimihenkilöt joita, vaikuttavat aktiivisesti liiton toimintaan ja tuke olivat motivoituneita ja työhönsä sitoutuneita. vat alueensa opiskelijakuntia. 3.1 PIIRI- JA JÄSENJÄRJESTÖTOIMINTA TAVOITTEET 1 Piiritoimijoilla on mahdollisuus osallistua valtakunnallisen järjestötoiminnan kehittämiseen. 2 Piireillä on toimivat suhteet alueensa päivälukioihin. TEHDYT TOIMENPITEET Jaosten, Facebook-ryhmien, avointen Google-dokumenttien, kyselyiden ja tapahtumissa totetutettujen työpajojen ansiosta yhä useampi lukiolainen pääsi vaikuttamaan liiton poliittisiin kantoihin, järjestön kehittämiseen ja kansainväliseen toimintaan. Liitolla oli vuonna 2014 kaksi aktiivista jaosta: poliittinen ja kansainvälisen toiminnan. Jaoksissa toimi sekä liittohallituslaisia että piiritoimijoita, ja ne valmistelivat sekä liiton kantoja erilaisiin poliittisiin kysymyksiin että kehittivät järjestön toimintaa. Piirit olivat aktiivisesti yhteydessä alueensa lukioihin. Suhteita luotiin ja ylläpidettiin koulukäynneillä, roadshow’lla sekä viestinnän keinoin. Piirit arvioivat, että heillä on toimiva suhde keskimäärin 80 prosenttiin alueensa lukioista. Piirit järjestivät alueensa opiskelijakuntia yhteentuovia, yhteisöllisiä ja koulutuksellisia tapahtumia useita kertoja vuoden aikana. Jäseniä kannustettiin rekisteröitymään Frank-palveluun korttien saatekirjeissä, sekä kaikille liittyneille lähetetyllä Tervetuloa jäseneksi -sähköpostilla. Frankiin rekisteröityi noin neljätuhatta SLL:n jäsentä. 3 Piiritoiminta on pitkäjänteistä ja jatkuvaa. 36 TOIMINTAKERTOMUS Piireille luotiin omat Google Drive -kansiot dokumentinhallinnan ja arkistoinnin tueksi. Piirit raportoivat toiminnastaan liitolle kolmesti vuodessa. Osavuositoimintakertomuksia hyödynnettiin piireissä myös oman toiminnan arvioinnissa ja tavoitteiden asettamisessa. ... Piiritoiminta on pitkäjänteistä ja jatkuvaa. Uudistusten, oman aktiivisen kehittämisotteen ja liiton tuen ansiosta piireillä oli selkeästi paremmat valmiudet suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti ja varmistaa toiminnan jatkuvuus myös tulevaisuudessa. 4 Piirien puheenjohtajistot ja piirihallitusten muut jäsenet kokevat toimensa mielekkääksi ja tuetuksi. Piirien uudet ja vanhat puheenjohtajistot osallistuivat liiton järjestämään Kapulanvaihto-tapahtumaan, jonka ohjelmaan kuului perinnönsiirtoa ja koulutusta yhdistystoiminnasta ja johtamisesta. Piirien puheenjohtajistoille järjestettiin toiveiden ja tarpeiden mukaista koulutusta aktiivitapahtumissa, piiritoimikunnan kokouksissa ja puheenjohtajapäivillä. Piirien puheenjohtajistot kävivät tutustumassa toimiston palveluihin ja toimihenkilöihin helmikuussa. Piirihallitusten vastuuhenkilöt koulutettiin tehtäviinsä Talvipäivillä. Kaikissa aktiivitapahtumissa järjestettiin vastuualuekohtaisia vertaistukiryhmiä. Ryhmissä puitiin vastuualueiden yleisimpiä ongelmia ja ratkottiin niitä yhdessä. Vertaistukiryhmät on koettu erittäin hyödyllisiksi. 5 Kynnys osallistua liiton toimintaan on matala. Piirit järjestivät monimuotoisia tapahtumia alueensa lukiolaisille. Tapahtumat olivat onnistuneita ja niihin osallistui vuoden mittaan yhteensä muutama tuhat lukiolaisia. 6 Piirien ja liiton tapahtumat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Liiton tapahtumakalenteri on toiminut pohjana piirien toiminnan suunnittelulle. TOIMINTAKERTOMUS 37 7 Jäsenjärjestöt ovat sitoutuneita liiton Jäsenjärjestöjen jäseniä kannustettiin osallistumaan liiton tapah- toimintaan. tumiin tuloksekkaasti. Yhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa tiivistyi, ja jäsenjärjestöjen jäseniä osallistui liiton valtakunnallisille tapahtumille ennätysmäärä. 8 Uuden piirijaon mukainen toiminta Piirien toiminta on vakiintunut uuden piirijaon jälkeen. vakiintuu. 3.2 AKTIIVI- JA KOULUTUSTAPAHTUMAT TAVOITTEET 1 Kynnys osallistua liiton tapahtumille on matala. TEHDYT TOIMENPITEET Kaikilla aktiivitapahtumilla oli uusille osallistujille suunnattua ohjelmaa ja jokaiseen aktiivitapahtumaan osallistui hyvä joukko uusia toimijoita. Tapahtumien osallistumiskustannukset pidettiin kohtuullisina. Piirit järjestivät yhteiskuljetuksia esimerkiksi Watereille. 2 Tapahtumat ovat laadukkaita ja jatkuvasti kehittyviä. Tapahtumista on saatu runsaasti palautetta ja ne on toimitettu liittohallituksen ja toimihenkilöiden käyttöön ja niiden pohjalta tapahtumakonsepteja on kehitetty entisestään. Vuoden 2015 tapahtumapaikat päätettiin aiemmat vuodet ja tapahtumapaikat huomioon ottaen ja jäsenistön toiveita kuunnellen. Tapahtumien sisältöjä on mietitty ja kehitetty tarkoituksenmukaisemmiksi, minkä johdosta esimerkiksi Korpikeikka järjestettiin tänä vuonna uudella konseptilla. Tapahtumasta tuli liiton johtotehtäviin hakevien ehdokkaiden “esikoulu”. 38 TOIMINTAKERTOMUS 3 Piirihallitusten vastuuhenkilöille järjestettiin alkuvuodesta aktiivitapahtuma Talvipäivät, johon osallistui 128 henkilöä. Tal- Piiritoimijoilla on vahvat valmiudet toimia omalla sektorillaan. vipäivillä tarjottiin kaikki tarpeellinen tieto ja koulutus uusille piirihallituslaisille. Piirihallitusten vastuuhenkilöt saivat Talvipäivillä kattavan sektorikohtaisen koulutuksen. Lähes jokaisella piirillä oli hyvin ja tavoitteellisesti toimiva piirihallitus. 4 Vahva yhteisöllisyys on SLL:n kantavimpia voimia, ja sitä lujitet- Aktiivitapahtumat lisäävät yhteisöllisyyttä piiritoimijoiden keskuudessa. tiin entisestään vuoden 2015 tapahtumissa ohjelman, toimintatapojen ja viestinnän keinoin. Piirit järjestivät iltaohjelmaa Talvipäivien ja Syyspäivien osallistujille. Piirien iltaohjelmat olivat kaikilla mittareilla onnistuneita ja saavuttivat tavoitteensa yhteisöllisyyden rakentajina ja mahdollisuutena päästä suunnittelemaan ja järjestämään ohjelmaa isolle joukolle. 3.3 TOIMIELIMET 3.3.1 Liittohallitus TAVOITTEET 1 Liittohallituksen jäsenen rooli on selkeä, ja jäsenet on koulutettu tehtäviinsä. 2 Liittohallitus ja toimihenkilöt tekevät sujuvaa yhteistyötä. TEHDYT TOIMENPITEET Uudelle liittohallitukselle järjestettiin kattava perehdytys. Liittohallitus kehitti myös omaa toimintaansa jatkuvasti vuoden aikana Liittohallituksen ja toimihenkilöiden välinen kommunikaatio ja yhteistyö oli mutkatonta ja tuottoisaa. Vuoden alussa liittohallitukselle ja toimihenkilöille järjestettiin ryhmäytymis- ja koulutusviikonloppu. Yhteiset toimintasuunnitelmapäivät järjestettiin elokuussa. TOIMINTAKERTOMUS 39 3 Liittohallituksen kokouksien päätöksistä on tehty epävirallisia yhteenvetoja aktiivikentälle ja viestitty aktiivisesti etenkin mahdollisuuksista osallistua liiton toiminnan kehittämiseen ja työn Liiton julkaisut ovat tunnettuja. alla olevien linjausten valmisteluun. 4 Liittohallituksen merkittävissä päätöksissä konsultoitiin piiritoimikuntaa. Piiritoimikunta osallistui aktiivisesti muun muassa Piirien ääni kuuluu liittohallituksen päätöksenteossa. 5 liittokokousasiakirjojen valmisteluun ja järjestön kehittämiseen. Piiritoimikunnan puheenjohtaja osallistui liittohallituksen kokouksiin. Liittohallitus on arvioinut strategian eri tavoitteiden toteutumista strategian mittareiden avulla. Strategian isompi väliarvi- Strategian toteutumista seurataan. ointi on sovittu toteutettavaksi toukokuussa 2015. 3.3.2 Piiritoimikunta TAVOITTEET 1 Piiritoimikunnan asema liiton järjestöllisenä kehittäjänä on merkittävä. TEHDYT TOIMENPITEET Piiritoimikunta keskusteli ja työsti kokoontuessaan järjestön kehittämistä ja piiritoimikunnan roolia tulevaisuudessa. Työstöä tehtiin myös yhdessä liittohallituksen kanssa. 2 Piiritoimikunnan toiminta on avointa. 3 Piiritoimikunta tekee sujuvaa yhteistyötä liittohallituksen ja toimiston kanssa. Piiritoimikunnan sihteeri kirjoitti piiritoimikunnan kokouksista muistiinpanoja ja jakanut ne aktiiveille Facebook-ryhmässä. Piirien puheenjohtajat kävivät tutustumassa toimistoon, toimihenkilöihin ja näiden tehtäviin helmikuussa. Liittohallitus on kokoontunut kaksi kertaa yhdessä piiritoimikunnan kanssa. Toimihenkilöt ovat osallistuneet muun muassa puheenjohtajapäiville ja auttaneet piiritoimikuntalaisia heidän tehtäviinsä liittyvissä pulmissa. 40 TOIMINTAKERTOMUS 3.4 KESKUSTOIMISTO TAVOITTEET 1 Liiton henkilöstö on motivoitunutta ja asiantuntevaa. TEHDYT TOIMENPITEET Liiton toimihenkilöt ovat sekä yleisesti että kehityskeskusteluissa annetun palautteen perusteella erittäin motivoineita ja työhönsä sitoutuneita. SLL:n työyhteisö ja työkulttuuri ovat arvostettuja niin liiton sisällä kuin se ulkopuolella. Uusien työntekijöiden rekrytointiin ja perehdytykseen on panostettu ja prosesseja on kiitelty. Vuoden 2014 aikana liittoon rekrytoitiin seitsemän toimihenkilöä, yksi siviilipalvelusmies ja yksi harjoittelija. Suurin osa toimihenkilöistä käytti koulutusrahansa ammatillista osaamista tukevaan koulutukseen, muun muassa osallistumalla Retoriikan Kesäkouluun, avoimen yliopiston kursseille tai ammattiliittonsa koulutuksiin. Henkilöstöstrategiaa on toteutettu suunnitelman mukaan niin, että vuonna 2014 toteutettiin palkkojen tasokorotus. Toimiston virkistyspäivät järjestettiin toukokuussa ja marraskuussa. 2 Piiritoimijoiden kynnys ottaa yhteyttä Toimihenkilöt osallistuivat ahkerasti aktiivitapahtumiin ja olivat toimihenkilöihin on matala. näkyvästi läsnä sosiaalisessa mediassa. Aktiivien on helppo tulla vierailemaan toimistolle ja ottaa apua tarvitessaan yhteyttä toimihenkilöihin. TOIMINTAKERTOMUS 41 3.5 TALOUS TAVOITTEET 1 Liiton rahankäyttö on järkevää ja tarkoituksenmukaista. TEHDYT TOIMENPITEET Talousasiat kuuluivat liittohallituksen ja piiritoimikunnan perehdytykseen. Liittohallitus sai jokaisessa kokouksessaan esittelyn liiton taloustilanteesta. Liittohallituksen keskuudestaan valitsemat tositetarkastajat kävivät läpi luottamushenkilöiden ja toimihenkilöiden kaikki kulut ja puuttuivat tarvittaessa budjetin tai talousjohtosäännön vastaiseen toimintaan. Toimihenkilöt seurasivat oman sektorinsa budjettia taloussihteerin avustuksella ja tekivät tarvittaessa muutoksia budjettiin. Suunnittelemattomista henkilöstövaihdoksista, toimiston muutosta ja muista yllättävistä muutoksista huolimatta vuoden tulos pysyi suunnitellussa. Vuoden 2014 tilikauden tulos on -687,44 euroa. 2 Liittohallitus ja keskeiset toimijat ovat ajan tasalla taloustilanteesta ja sen kehityksestä. Taloustilanteen kehittymistä ja budjetin toteutumista seurattiin säännöllisesti ja tehtiin tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Toimihenkilöt ja liittohallitus laativat toimintasuunnitelman toteutussuunnitelman. Reaalitalousarvio luotiin toukokuussa kulujen ja tuottojen tarkennuttua. Taloussihteeri koulutti tositetarkastajat tehtäväänsä. 42 TOIMINTAKERTOMUS LIITE NRO.4 TILINPÄÄTÖS 2014 >>>>>>>>>>>> TILINPÄÄTÖS 43 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Osallistumismaksut Ilmoitustuotot Myyntituotot Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 78434,00 123835,50 40822,00 59977,53 303069,03 73452,00 113113,00 23452,00 56167,00 266184,00 KULUT Henkilöstökulut Palkat Palkkiot Sotu TyEL-maksut TyEL-maksut/tt Tapaturmavakuutus Ryhmähenkivakuutus Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/tt Henkilökunnan koulutus Ravinto ja liikunta Päiväraha(sivilipalvelumies) Työterveyspalvelut Päiväraha KELA(korvaukset) Vuosilomapalkkavelan muutos Henkilöstökulut yhteensä 339926,05 82339,50 7720,84 86321,58 -19831,16 1017,17 209,61 4977,73 -1794,27 1984,70 26442,40 1917,00 7294,54 4022,00 -2203,70 -757,62 539586,37 303266,58 86093,50 6404,61 72647,89 -16061,79 852,01 188,70 3979,24 -1887,25 470,50 17843,00 29623,70 50998,84 111,00 19667,47 100401,01 14812,20 49060,68 648,79 20393,77 84915,44 66235,26 7843,40 91476,55 951,02 60489,71 151136,06 75056,27 50,00 34707,60 7929,78 2500,00 16120,00 2214,00 9407,20 7185,60 3279,95 73023,99 13573,70 570,01 2098,75 1242,24 6182,40 7294,64 42961,44 4389,17 94893,26 876,46 40832,42 128142,45 81464,08 448,30 18075,00 7042,55 Vuokrat Tilavuokrat Konttorivuokra Muut vuokrat Leasingvuokrat Vuokrat yhteensä Muut kulut Matkakulut Kilometrikorvaukset Majoitus Ateriakorv./päiväraha Ruokailut Posti- ja rahtikulut Painatuskulut Kopiointikulut Suunnittelu ja taitto Jäsentarrojenpostitus Jäsenrekisterikulut Messukulut Ruokailu(sivilipalvelumies) Tarvikkeet ja materiaalit Jäsenmaksukulut Osallistumiskulut Jäsenkorttien valmistus Euro < 26-kortti Mainos- ja ilmoituskulut Toimistokulut Pienkalustohankinnat Laitehankinnat Puhelinkulut Internetkulut Energia Atk-kulut(IT) Pankkikulut Piiripankki(tarveraha) Kirjallisuus ja lehdet Ostetut palvelut Edustuskulut Onnittelut, palkinnot ym. Työkyvyn ylläpito Kokous- ja neuvottelukulut Vakuutukset Päivitys- ja ylläpitokulut Piiriuudistus Autokulut Muut kulut Muut kulut yhteensä 7052,40 6172,90 -10272,32 12301,33 489051,30 16120,00 615,71 5233,81 821196,79 10226,42 7324,70 2829,11 68990,66 12578,00 637,04 3452,80 1318,99 3369,16 8747,62 2108,00 2536,95 12242,44 7910,11 4300,00 1260,13 98145,93 3270,32 3543,84 2626,88 5495,52 1675,15 7825,60 797,22 1398,98 6646,49 716503,19 1052,52 1403,36 KULUT YHTEENSÄ 1462236,69 1291873,29 TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ I -1159167,66 -1025689,29 Poistot 1339,58 20195,56 7386,98 6068,88 1027,37 116949,49 5641,08 2050,46 2621,65 5738,54 1114,78 4644,77 1 44 TILINPÄÄTÖS SIJOITUKSET TUOTOT Tuotot sijoituksista TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Kulut sijoituksista KULUT YHTEENSÄ TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ II 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -1159167,66 0,00 0,00 -1025689,29 808118,79 808118,79 851443,22 851443,22 72501,55 23343,00 95844,55 76417,00 33683,81 110100,81 -446893,42 -284346,88 1637,22 1637,22 1946,79 1946,79 6,66 6,66 1679,02 1679,02 -445262,86 -284079,11 TUOTOT Satunnaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 0,00 0,00 0,00 0,00 KULUT Satunnaiset kulut KULUT YHTEENSÄ 0,00 0,00 0,00 0,00 -445262,86 -284079,11 340000,00 104575,42 444575,42 335000,00 20109,10 355109,10 0,00 0,00 0,00 0,00 -687,44 71029,99 VARAINHANKINTA TUOTOT Jäsenmaksutuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Jäsenmaksupalautukset Tulostavoitepalautukset KULUT YHTEENSÄ TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ III RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT TUOTOT Korkotuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Korkokulut KULUT YHTEENSÄ TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ IV SATUNNAISTUOTOT JA -KULUT TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ V YLEISAVUSTUKSET Yleisavustukset Julkiset projektiavustukset Yleisavustukset yhteensä Välittömät verot Välittömät verot Lasketut verot TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 TILINPÄÄTÖS 45 31.12.2014 31.12.2013 3157,54 3157,54 3541,47 668,59 4210,06 3157,54 4210,06 95000,00 95000,00 95000,00 95000,00 36977,32 2983,68 38264,74 78225,74 83335,03 917,41 20811,00 5002,50 110065,94 Rahat ja pankkisaamiset OP FI8755412820006592 OP FI9655412840004726 OP FI9555412840004841 OP FI2155412840004718 Aktia FI8340550010420061 Nordea FI4015553000100892 Danske FI8780001171187868 Rahat ja pankkisaamiset yhteensä 125899,95 633,43 29035,99 27100,17 3925,34 23769,88 7929,12 218293,88 100033,23 151,17 10567,96 2603,01 7896,21 1426,75 7164,36 129842,69 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 391519,62 334908,63 394677,16 339118,69 31.12.2014 31.12.2013 178589,48 -687,44 177902,04 107559,49 71029,99 178589,48 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat Muut lyhytaik.velat Muut siirtovelat Siirtovelat yhteensä 2331,12 214444,00 216775,12 3759,91 156769,30 160529,21 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 216775,12 160529,21 394677,16 339118,69 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Konttorikoneet Kalusto Aineelliset hyödykkeet yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä Saamiset ja ennakot Siirtosaamiset Muut saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Saamiset yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisen tilikauden yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Lainat rahoituslaitoksilta VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 46 TILINPÄÄTÖS LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEEN 31.12.2014 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. TULOSLASKELMAT TOIMIALOITTAIN Edunvalvonta Kansainvälinen toiminta Julkaisut- ja tutkimustoiminta Jäsenpalvelut Markkinointi ja jäsenhankinta Lukio.fi ja Improbatur Improbatur Lukio.fi Opiskelijakuntatoiminta Messut ja muut lukiolaistapahtumat Piiri- ja jäsenjärjestöt Aktiivi- ja koulutustoiminta Toimielimet Keskustoimisto Hallinto ja talous Varainhankinta Huipputapaaminen (CIMO) SPOT(OKM) 2014-2015 OPH-hanke Satunnaiset erät(Lyyra) Työ-ja elinkeinoministeriö(Tutor-projekti) 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2013 2013 2013 2013 2013 2013 2013 2013 2013 2013 2013 2013 2013 2013 2013 2013 4 TILINPÄÄTÖS 47 TULOSLASKELMA Edunvalvonta 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Muut tuotot Osallistumismaksut TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Palkat Palkkiot Sotu TEL-maksut TEL-maksut/TT Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/TT Päiväraha Henkilökunnan koulutus Henkilöstökulut yhteensä Muut kulut Tilavuokrat Muut vuokrat Leasingvuokrat Matkakulut Kilometrikorvaukset Majoitus Ateriakorv./päiväraha Ruokailut Posti- ja rahtikulut Painatuskulut Tarvikkeet ja materiaalit Suunnittelu ja taitto Pienkalustohankinnat Puhelinkulut Kirjallisuus ja lehdet Ostetut palvelut 1500,00 1500,00 720,00 720,00 52175,60 63284,88 1140,40 13249,59 -3102,56 761,76 -279,60 78,00 1339,34 15159,97 -3381,26 830,38 -393,96 260,00 64023,19 77099,35 1192,10 650,00 2333,99 1737,95 77,80 70,00 8,40 1846,13 200,00 198,40 40,00 248,00 201,41 3353,42 1332,64 535,59 685,78 57,50 8084,99 4380,00 1768,12 199,71 Kokous- ja neuvottelukulut Osallistumiskulut Päivitys- ja ylläpitokulut Autokulut Muut kulut Muut kulut yhteensä 52,50 668,20 1095,75 117,53 483,70 546,20 60,36 16,00 20752,57 1282,59 12772,19 KULUT YHTEENSÄ 84775,76 89871,54 -83275,76 -89151,54 Edustuskulut Onnittelut, palkinnot ym. TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 5 48 TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA Kansainvälinen toiminta 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Muut tuotot Tuotot yhteensä KULUT Muut kulut Majoitus Matkakulut Kilometrikorvaukset Ateriakorv./päiväraha Ruokailut Tarvikkeet ja materiaalit Jäsenmaksukulut Osallistumiskulut Tilavuokra Edustuskulut Kokous-ja neuvottelukulut Muut kulut Onnittelut, palkinnot ym. Muut kulut yhteensä KULUT YHTEENSÄ 3590,22 3590,22 3141,03 3141,03 55,00 6037,02 220,39 3231,75 37,80 162,48 102,08 77,64 3320,00 150,00 2870,00 305,00 8,00 10,65 6,68 9780,95 6813,54 9780,95 6813,54 -6190,73 -3672,51 YLEISAVUSTUKSET Yleisavustukset Yleisavustukset yhteensä TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 6 TILINPÄÄTÖS 49 TULOSLASKELMA Julkaisut ja tutkimustoiminta 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Ilmoitustuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Palkat Palkkiot TyEL TyEL /tt Työt.vakuutus Työt.vakuutus /tt Sotu Henkilökunnan koulutus Henkilöstökulut yhteensä Vuokrat Leasingvuokrat Vuokrat yhteensä Muut kulut Matkakulut Ruokailu Ateriakorv./päiväraha Posti- ja rahtikulut Painatuskulut Suunnittelu ja taitto Jäsenlehtikulut Tarvikkeet ja materiaalit Kirjallisuus ja lehdet Pienkalustohankinnat Puhelinkulut Ostetut palvelut Onnittelut, palkinnot ym. Muut kulut yhteensä KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1500,40 500,00 1846,20 2383,70 2000,40 3040,23 623,72 7893,85 2000,40 7893,85 -2000,40 -7893,85 7 50 TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA Jäsenpalvelut 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Jäsenkorttituotot Muut tuotot Osallistumismaksut TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Palkat Palkkiot Sotu TEL-maksut TEL-maksut/TT Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/TT Päiväraha Henkilökunnan koulutus Henkilöstökulut yhteensä 85235,00 3518,04 83735,00 88753,04 83735,00 28196,90 25870,89 648,95 7160,38 -1684,83 411,67 -151,76 551,96 6197,40 -1393,35 339,46 -162,34 38,00 34581,31 31442,02 73023,99 7929,78 2500,00 13573,70 28,30 29221,93 1426,00 68990,66 7042,55 Muut kulut Jäsenkorttien valmistus Jäsentarrojenpostitus Jäsenrekisterikulut Euro<26-kortti Matkakulut Posti- ja rahtikulut Painatuskulut Tarvikkeet ja materiaalit Suunnittelu ja taitto Puhelinkulut Ostetut palvelut Ruokailut Muut kulut yhteensä 12,20 128659,65 112349,14 KULUT YHTEENSÄ 163240,96 143791,16 -74487,92 -60056,16 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 943,75 12578,00 177,30 12000,00 2170,00 39,00 49,60 631,85 8670,18 8 TILINPÄÄTÖS 51 TULOSLASKELMA Markkinonti ja jäsenhankinta 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Osallistumismaksut Ilmoitustuotot Myyntituotot Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Palkat Palkkiot Sotu TEL-maksut TEL-maksut/tt Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/TT Päiväraha Henkilöstökulut yhteensä Vuokrat Tilavuokrat Muut vuokrat Leasingvuokrat Vuokrat yhteensä Muut kulut Matkakulut Kilometrikorvaukset Majoitus Ateriakorv./päiväraha Ruokailut Posti- ja rahtikulut Painatuskulut Tarvikkeet ja materiaalit Mainos- ja ilmoituskulut Suunnittelu ja taitto Kokous-j ja neuvottelukulut Ostetut palvelut Kirjallisuus ja lehdet Onnittelut, palkinnot ym. Päivitys- ja ylläpitokulut Puhelinkulut Osallistumiskulut IT-kulut Toimistokulut Autokulut Muut kulut Muut kulut yhteensä KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 39659,00 500,00 40159,00 3167,50 8870,00 7818,00 19855,50 32663,60 30781,52 745,25 8294,67 -1932,71 476,89 -174,17 154,50 40228,03 652,15 7373,75 -1630,85 403,89 -191,82 209,00 37597,64 959,98 1065,00 959,98 1065,00 2129,47 625,80 3317,81 6,10 3631,38 31,80 2234,13 57,70 550,01 5828,00 19,40 21514,10 73,00 1026,90 2850,31 1118,48 3840,00 6,00 3223,31 1700,00 1536,03 18,97 637,04 198,40 213,70 11659,60 38,00 287,68 503,80 533,85 124,00 36,25 27,96 160,00 4040,00 45967,66 4617,89 32449,21 87155,67 71111,85 -46996,67 -51256,35 9 52 TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA Lukio.fi ja Improbatur 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Ilmoitustuotot Myyntituotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Palkat Palkkiot Sotu TEL-maksut TEL-maksut/TT Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/TT Päiväraha Henkilökunnan koulutus Henkilöstökulut yhteensä 109945,50 14082,00 124027,50 29219,32 22543,50 620,26 6999,52 -1541,63 383,39 -190,80 76,50 58110,06 Muut kulut Ruokailu Matkakulut Kilometrikorvaus Posti- ja rahtikulut Painatuskulut Tarvikkeet ja materiaalit Suunnittelu ja taitto Puhelinkulut Ostetut palvelut Osallistumiskulut Päivitys- ja ylläpitokulut Muut kulut yhteensä 50,50 399,12 196,60 59847,39 62027,93 23,76 11376,10 362,78 32464,09 15,00 3431,54 170194,81 KULUT YHTEENSÄ 228304,87 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -104277,37 10 TILINPÄÄTÖS 53 TULOSLASKELMA Improbatur VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Ilmoitustuotot Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Palkat Palkkiot Sotu TEL-maksut TEL-maksut/TT Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/TT Henkilöstökulut yhteensä 1.1.-31.12.2014 117835,50 95,00 117930,50 17756,80 17794,50 408,15 4509,20 -1053,07 259,25 -95,40 39579,43 Muut kulut Matkakulut Osallistumismaksut Ruokailu Posti ja rahtikulut Ostetut palvelu Suunnittelu ja taitto Painatuskulut Puhelinkulut Muut kulut yhteensä 185,46 130,20 40,90 76381,76 35933,39 25358,00 62411,90 397,16 200838,77 KULUT YHTEENSÄ 240418,20 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1.1.-31.12.2013 -122487,70 11 54 TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA Opiskelijakuntatoiminta 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Osallistumismaksut Ilmoitustuotot Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Palkat Sotu TEL-maksut TEL-maksut/TT Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/TT Päiväraha Henkilökunnan koulutus Henkilöstökulut yhteensä Vuokrat Tilavuokrat Muut vuokrat Leasingvuokrat Vuokrat yhteensä Muut kulut Matkakulut Kilometrikorvaukset Majoitus Ateriakorv./päiväraha Ruokailut Posti- ja rahtikulut Painatuskulut Tarvikkeet ja materiaalit Suunnittelu ja taitto Piiripankki/Tarveraha Puhelinkulut Ostetut palvelut Kokous-ja neuvottelukulut Onnittelut, palkinnot ym. Autokulut Muut kulut Muut kulut yhteensä KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 24811,00 800,00 1000,00 26611,00 26122,00 23617,50 538,59 5997,48 -1326,62 344,81 -125,29 367,50 25028,97 534,72 5995,72 -1341,97 328,41 -156,65 767,00 29413,97 31156,20 520,01 4573,41 520,01 4573,41 5696,12 1068,84 26187,60 140,13 2611,60 434,20 3038,90 32,67 434,00 2000,00 480,79 3599,05 199,80 26667,87 118,82 2222,17 2000,00 4104,00 367,36 992,00 1300,00 392,84 253,89 4,38 4300,00 30422,00 467,85 498,51 42129,23 43184,16 72063,21 78913,77 -45452,21 -48491,77 12 TILINPÄÄTÖS 55 TULOSLASKELMA Lukio.fi VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Ilmoitustuotot Myyntituotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Palkat Palkkiot Sotu TEL-maksut TEL-maksut/TT Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/TT Henkilöstökulut yhteensä Muut kulut Matkakulut Osallistumismaksut Päivitys- ja ylläpitokulut Posti ja rahtikulut Ostetut palvelu Suunnittelu ja taitto Painatuskulut Puhelinkulut Muut kulut yhteensä KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 4700,00 1163,00 5863,00 16411,80 1845,00 371,19 4167,65 -951,09 239,61 -86,75 21997,41 99,2 286,96 4094,09 4480,25 26477,66 -20614,66 13 56 TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA Messut ja muut lukiolaistapahtumat 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Ilmoitustuotot Myyntituotot Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Palkat Sotu TEL-maksut TEL-maksut/TT Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/TT Päiväraha(sivilipalvelumies) Päiväraha Henkilöstökulut yhteensä Vuokrat Muut vuokrat Tilavuokrat Vuokrat yhteensä Muut kulut Majoitus Matkakulut Kilometrikorvaukset Posti- ja rahtikulut Ateriakorv./päiväraha Ruokailut Ruokailut(sivilipalvelumies) Painatuskulut Ostetut palvelut Messukulut Tarvikkeet ja materiaalit Osallistumiskulut Mainos-ja ilmoituskulut Autokulut Kokous-ja neuvottelukulut Onnittelut, palkinnot ym. Edustuskulut Suunnittelu ja taitto Muut kulut Puhelinkulut Muut kulut yhteensä KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 41120,00 41120,00 1917,00 40070,00 40070,00 1917,00 2115,90 2115,90 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 195,00 602,72 110,40 922,00 1329,53 204,80 200,00 17,60 392,40 2214,00 972,49 16120,00 62,40 120,16 5,97 3822,71 930,04 1360,46 16120,00 529,28 696,85 218,01 28,94 501,89 21315,03 268,27 545,60 25,00 242,73 27444,22 23232,03 29560,12 17887,97 10509,88 14 TILINPÄÄTÖS 57 TULOSLASKELMA Piiri- ja jäsenjärjestöt 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA KULUT Henkilöstökulut Palkat TyEL-maksut TyEL-maksut/TT Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/TT Sosiaaliturvamaksut Päiväraha Henkilöstökulut yhteensä Vuokrat Tilavuokrat Vuokrat yhteensä 39,00 39,00 120,00 28,75 -6,18 1,57 -0,72 2,45 145,87 2517,40 2517,40 1300,00 1300,00 2413,04 5428,50 817,35 13,85 3298,79 2476,00 3057,25 72,22 12,40 2659,77 165,60 51,11 797,22 150,00 308,90 250,00 Muut kulut Majoitus Matkakulut Kilometrikorvaukset Ateriakorv./päiväraha Ruokailut Posti- ja rahtikulut Osallistumiskulut Piiriuudistus Tarvikkeet ja materiaalit Onnittelut, palkinnot ym. Ostetut palvelut Piiripankki/tarveraha Puhelinkulut Vakuutukset Jäsenmaksupalautus Tulostavoitepalautus Kokous- ja neuvottelukulut Muut kulut Muut kulut yhteensä 8,00 108389,68 76417,00 33683,81 37,90 8,00 120447,31 KULUT YHTEENSÄ 110946,08 121893,18 -110946,08 -121893,18 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 400,00 72501,55 23343,00 465,73 15 58 TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA Aktiivi- ja koulutustoiminta 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Osallistumismaksut Myyntituotot Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Palkat Palkkiot Sotu TEL-maksut TEL-maksut/TT Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/TT Päiväraha Henkilökunnan koulutus Henkilöstökulut yhteensä Vuokrat Tilavuokrat Muut vuokrat Leasingvuokrat Vuokrat yhteensä Muut kulut Matkakulut Kilometrikorvaukset Majoitus Ateriakorvaus Ruokailut Posti- ja rahtikulut Painatuskulut Suunnittelu ja taitto Tarvikkeet ja materiaalit Piiripankki/tarveraha Puhelinkulut Ostetut palvelut Edustuskulut Onnittelut, palkinnot ym. Autokulut Kokous-ja neuvottelukulut Muut kulut Muut kulut yhteensä KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 20096,00 10,00 20106,00 17288,00 500,00 8354,42 26142,42 35154,03 44947,45 794,59 8927,09 -2060,67 513,25 -185,70 891,00 941,54 10767,22 -2376,88 589,77 -276,95 688,50 44033,59 55280,65 8720,20 3763,99 120,80 8720,20 3884,79 4137,61 516,60 25051,99 40,07 9221,23 300,00 201,50 2561,42 70,40 21823,00 20,20 9600,00 400,00 500,00 198,40 276,15 2000,00 371,22 1127,50 37,85 2000,00 401,60 928,61 183,20 43234,51 79,60 125,36 236,10 73,30 39462,65 95988,30 98628,09 -75882,30 -72485,67 214,25 16 TILINPÄÄTÖS 59 TULOSLASKELMA Toimielimet 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Ilmoitustuotot Osallistumismaksut Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Palkat Palkkiot TyEL-maksut TyEL-maksut/TT Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/TT Ravinto ja liikunta Sosiaaliturvamaksut Päiväraha Henkilöstökulut yhteensä Vuokrat Tilavuokrat Muut vuokrat Vuokrat yhteensä Muut kulut Matkakulut Kilometrikorvaukset Majoitus Ateriakorvaus Tarvikkeet ja materiaalit Ruokailut Posti ja rahtikulut Painatuskulut Suunnittelu ja taitto Puhelinkulut Ostetut palvelut Edustuskulut Onnittelut, palkinnot ym. Kokous- ja neuvottelukulut Muut kulut Kopiointikulut Osallistumiskulut Piiripankki/Tarveraha Autokulut Muut kulut yhteensä KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 500,00 33577,00 34077,00 29322,00 416,00 29738,00 1500,00 62250,00 380,91 -7,49 21,9 -0,68 6480,000 34,99 2195,00 72854,63 160,00 63450,00 38,33 -8,24 2,10 -0,96 -1900,00 3,26 969,00 62713,49 9647,00 66,00 9713,00 3459,80 18977,38 4704,41 34054,70 683,14 1397,76 14985,08 400,00 4368,52 1587,20 1088,01 744,00 3131,47 4124,31 430,00 50,00 1780,00 1668,88 24,00 94198,86 14719,22 2410,47 37552,00 608,56 2962,93 13934,99 200,00 3554,80 1785,60 1631,62 133,11 1717,71 290,43 3024,34 500,00 448,30 599,15 1000,00 470,10 87543,33 176766,49 153716,62 -142689,49 -123978,62 3459,80 17 60 TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA Keskustoimisto 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Toimistopalvelut Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Palkat Palkkiot Sotu TyEL-maksut TyEL-maksut/tt Tapaturmavakuutus Ryhmähenkivakuutus Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/tt Ravinto ja liikunta Ravinto ja liikunta/tt Työterveyspalvelut KELA(korvaus) Henkilökunnan koulutus Päiväraha Vuosilomapalkkavelan muutos Henkilöstökulut yhteensä Vuokrat Tilavuokra Konttorivuokra Muut vuokrat Leasingvuokrat Vuokrat yhteensä Muut kulut Matkakulut Ateriakorv./päiväraha Posti- ja rahtikulut Kopiointikulut Painatuskulut Tarvikkeet ja materiaalit Ruokailut Suunnitelu ja taitto Toimistokulut Pienkalustohankinnat Laitehankinnat Puhelinkulut Internetkulut Energia Atk-kulut (IT) Kirjallisuus ja lehdet Ostetut palvelut Edustuskulut Työkyvyn ylläpito Onnittelut, palkinnot ym. Kokous- ja neuvottelukulut Vakuutukset Jäsenmaksut Päivitys- ja ylläpitokulut Muut kulut Autokulut Majoitus Muut kulut yhteensä Poistot KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 600,00 600,00 1,47 1,47 1017,17 209,61 852,01 188,70 17485,00 -757,62 24320,70 24315,00 -4572,00 7052,40 -1917,90 470,50 676,00 12301,33 39366,04 727,00 49036,88 45,00 19667,47 69476,35 49060,68 527,99 20393,77 69982,44 7844,38 6730,34 7467,50 7771,62 42,68 7603,22 5847,18 324,88 5737,47 2633,35 2070,79 1242,24 6182,40 3452,80 1318,99 3369,16 1838,49 1339,58 19624,31 896,87 7349,39 562,59 2621,65 779,77 580,81 1114,78 3865,60 1914,51 157,10 2536,95 12242,44 1222,13 5603,92 391,34 2626,88 802,87 1057,56 1675,15 4454,70 1083,28 72,71 75,00 79107,35 67022,03 1052,52 1403,36 173956,92 177773,87 -173356,92 -177772,40 6585,54 -2203,70 1984,70 18 TILINPÄÄTÖS 61 TULOSLASKELMA Hallinto ja talous VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Ilmoitustuotot Osallistumismaksut Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Palkat Palkkiot Sotu TyEL-maksut TyEL-maksut/tt Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/tt Päiväraha Henkilöstökulut yhteensä Vuokrat Tilavuokrat Muut vuokrat Vuokrat yhteensä Muut kulut Majoitus Matkakulut Kilometrikorvaukset Ateriakorv./päiväraha Posti- ja rahtikulut Painatuskulut Kopiointikulut Tarvikkeet ja materiaalit Jäsenmaksukulut Ruokailut Jäsenkorttien valmistus Euro<26 -kortti Toimistokulut Autokulut Pankkikulut Puhelinkulut Ostetut palvelut Edustuskulut Onnittelut, palkinnot ym. Kokous- ja neuvottelukulut Atk -kulut Osallistumiskulut Päivitys- ja ylläpitokulut Sunnittelu ja taitto Muut kulut Muut kulut yhteensä KULUT YHTEENSÄ 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 650,66 650,66 420,50 420,50 89117,24 2049,20 22630,63 -5170,62 1301,11 -465,90 93,00 109554,66 73889,65 100,00 1555,68 17700,37 -3927,40 969,53 -457,60 373,00 90203,23 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1091,01 1152,00 1400,01 12,33 10000,00 50,00 1056,30 658,25 7386,98 1884,93 7912,56 153,40 185,32 48,40 12,00 7910,11 1620,78 16497,67 693,29 852,94 406,60 50,00 2551,06 416,85 22749,14 615,80 3023,10 99,20 67,00 45058,75 132303,80 135261,98 1637,22 1946,79 1637,22 1946,79 6,66 6,66 1679,02 1679,02 -130022,58 -134573,71 SIJOITUKSET TUOTOT Tuotot sijoituksista TUOTOT YHTEENSÄ RAHOITUSTUOTOT JA KULUT TUOTOT Korkotuotot Luovutustappiot sijoitus TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Korkokulut KULUT YHTEENSÄ SATUNNAISTUOTOT-/KULUT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 19 62 TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA Varainhankinta VARSINAINEN TOIMINTA KULUT Jäsenmaksupostitus KULUT YHTEENSÄ VARAINHANKINTA TUOTOT Jäsenmaksutuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Jäsenmaksupalautukset Tulostavoitepalautukset+tuki piireille YLEISAVUSTUKSET Yleisavustukset Yleisavustukset yhteensä SATUNNAISTUOTOT/-KULUT TUOTOT Satunnaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 35281,49 35281,49 33623,44 33623,44 722883,79 767708,22 722883,79 767708,22 340000,00 340000,00 335000,00 335000,00 1027602,30 0,00 0,00 1069084,78 20 TILINPÄÄTÖS 63 TULOSLASKELMA Huipputapaaminen (CIMO) VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 TUOTOT Julkiset projektiavustukset TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Palkat Palkkiot Sotu TEL-maksut TEL-maksut/TT Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/TT Päiväraha Henkilökunnan koulutus Henkilöstökulut yhteensä Muut kulut Matkakulut Posti ja rahtikulut Ruokailut Mainos- ja ilmoituskulut Edustuskulut Ostetut palvelut Muut kulut yhteensä Vuokrat Tilavuokrat Vuokrat yhteensä KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 31618,50 31618,50 2900,00 450,00 65,38 736,43 -169,55 42,34 -15,28 4009,32 10835,90 830,42 15876,75 20,00 25,50 6594,90 34183,47 5200,00 5200,00 43392,79 -11774,29 21 64 TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA SPOT-hanke(OKM) 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Julkiset projektiavustukset Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 61564,35 7393,61 68957,96 KULUT Henkilöstökulut Palkat Sotu TEL-maksut TEL-maksut/TT Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/TT Ravinto Päiväraha Työterveyspalvelut Henkilöstökulut yhteensä 33432,58 764,81 8489,94 -1958,74 488,11 -176,50 1847,40 204,00 581,00 43672,60 Vuokrat Konttorivuokra Vuokrat yhteensä 1331,96 1331,96 Muut kulut Matkakulut Päivitys- ja ylläpitokulut Ostetut palvelut IT-kulut Kokous-ja neuvottelukulut Muut kulut Puhelinkulut Muut kulut yhteensä 767,90 40,00 22320,97 235,00 112,14 129,11 348,28 23953,4 KULUT YHTEENSÄ 68957,96 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0,00 22 TILINPÄÄTÖS 65 TULOSLASKELMA OPH-hanke(OPH) 2014-2015 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Julkiset projektiavustukset 11392,57 TUOTOT YHTEENSÄ 11392,57 KULUT Henkilöstökulut Palkat Sotu TEL-maksut TEL-maksut/TT Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/TT Ravinto Päiväraha Työterveyspalvelut Henkilöstökulut yhteensä Vuokrat Tilavuokrat Konttorivuokra Vuokrat yhteensä Muut kulut Matkakulut Päivitys- ja ylläpitokulut Posti ja rahtikulut IT-kulut Kokous-ja neuvottelukulut Tarbikkeet ja materiaalit Puhelinkulut Muut kulut yhteensä KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 7000,00 159,34 1777,61 -413,21 117,03 -37,24 630,00 128,00 9361,53 140,01 630,00 770,01 139,50 40,00 500,00 300,00 52,74 50,00 178,79 1261,03 11392,57 0,00 23 66 TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA Työ-ja elinkeinoministeriö(Tutor) Tutor-projekti 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA KULUT Henkilöstökulut Palkat TyEl-maksut TyEL-maksut/TT Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/TT Sosiaaliturvamaksut Henkilöstökulut yhteensä 9963,90 2386,86 -454,03 130,74 -55,45 203,25 12175,27 Muut kulut Matkakulut Kilometrikorvaus Painatuskulut Suunnitteelu ja taitto Majoitus Posti ja rahtikulut Tarvikkeet ja mateiaalit Internetkulut Ostopalvelut Ruokailu 1168,19 38,60 4271,80 198,40 170,00 200,00 31,50 2108,00 1528,30 103,60 Muut kulut yhteensä 9818,39 KULUT YHTEENSÄ 21993,66 AVUSTUKSET Julkiset projektiavustukset Avustukset yhteensä 20109,10 20109,10 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMA Satunnaiset erät(Lyyra) -1884,56 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 Varsinainen toiminta Kulut Ostetus palvelut 11176,98 KULUT YHTEENSÄ 11176,98 -11176,98 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -687,44 71029,99 24 TILINPÄÄTÖS 67 POISTOT Koneet ja kalusto: 25 % menojäännöspoistot 31.12.2014 31.12.2013 Konttorikoneet Kalusto 1052,52 1180,49 222,87 yhteensä 1052,52 1403,36 31.12.2014 31.12.2013 3157,54 3541,47 668,59 3157,54 4210,06 4210,06 4721,96 0,00 4721,96 1180,49 3541,47 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. PYSYVÄT VASTAAVAT Poistamatta olevat hankintamenot Konttorikoneet Kalusto ATK -ohjelmat yhteensä Konttorikoneet Alkusaldo Lisäys Yhteensä Poistot (25 % mj.) Loppusaldo Kalusto Alkusaldo Lisäys Yhteensä Poistot (25 % mj.) Loppusaldo 4210,06 1052,52 3157,54 891,46 0,00 891,46 222,87 668,59 25 68 TILINPÄÄTÖS VAKUUDET JA VASTUUT Leasingvastuut 31.12.2014 31.12.2013 2785,76 4178,64 6964,40 1315,35 Tukirahoitus Oy Laiteleasing /Kopiokone Toshiba E-3555CSE Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Siemens Financial Services AB Telepro A819725 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä 1315,35 5134,56 5134,56 Postimaksukone DM400C Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä 1666,80 1666,80 3333,60 DSS Tietoturva Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä 1294,86 0,00 1294,86 1727,12 1295,34 3022,46 11592,86 9472,37 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 10 3 8 21 9 3 7 19 339926,05 82339,50 66490,42 50830,40 539586,37 303266,58 86093,50 56586,10 43105,12 489051,30 Leasingvastuut yhteensä HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Toimihenkilöt Palkalliset luottamustoimet Palkatut promoottorit yhteensä 2. Henkilöstökulut Palkat Palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut yhteensä LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Tasekirja (sidottu) Pääkirja (ATK) Päiväkirja (ATK) 26 TILINPÄÄTÖS 69 70 TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 71 TASE-ERITTELY VASTAAVAA 1. KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET Konttorikoneet Alkusaldo Lisäys Yhteensä Poistot (25 % mj.) Loppusaldo Kalusto Alkusaldo Lisäys Yhteensä Poistot (25 % mj.) Loppusaldo Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Opiskelija-holding oy( 38 000 osakkeita) Yhteensä 31.12.2014 31.12.2013 4210,06 4721,96 0,00 4721,96 1180,49 3541,47 4210,06 1052,52 3157,54 891,46 0,00 891,46 222,87 668,59 95000,00 95000,00 95 000,00 € 95 000,00 € 2. VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS Lyhytaikaiset saamiset Siirtosaamiset Ylioppilasterveys-Studenthälsän ry, vuokratakuu KELA, 11.12-31.12.14, Rekola Milla Helsingin sanomaat kk 2015 Fennia-ryhmävakuutus 55 kk 2015 Fennia-ryhmävakuutus 5 kk 2015 Pitneybowes 5 kk Lindorff 5 kk 2015 Tukirahoitus 1-3/2015 Image 2015 2 nro Fennia 10 kk/2015 yritysturva Nets oy RPS Markkinointi oy Planeetta Internet 10,5 kk 2015 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry Otavamedia 9 kk Suomen kuvalehti Otavamedia 1 kk 2015 Tallink Silja 26.5-28.5.2015 Fennia ryhmähenkivakuutus 1-12/2015 Fennia Tapaturmavakuutus 1-12/2015 Työttömyysvakuutus 2015 Työttömyysvakuutusrahasto 2015 Siemens Tietoturva 1.1-31.3.2015 Siemens 1.1-31.5.2015 Siemens 1.1-31.5.2015 Väestöliitto ry 2015 Kulttuurisetelit, arvo 5,00, 499 kpl Lounassetetit, arvo 9,00, 400 kpl Säätiö(pamfleti) Yhteensä: 31.12.2014 3891,50 1228,66 228,67 242,12 158,75 49,08 51,67 956,93 15,96 889,25 207,83 56,00 96,35 208,00 165,67 19,90 256,70 190,35 930,96 2665,17 2165,45 586,14 937,48 2996,52 250,00 2495,00 3600,00 1500,00 27 040,11 € Maksupäivä 19.12.2013 13.1.2015 11.7.2014 29.4.2014 29.4.2014 26.5.2014 3.7.2014 5.9.2014 19.9.2014 24.9.2014 24.9.2014 26.9.2014 7.10.2014 8.10.2014 20.10.2014 27.10.2014 12.11.2014 2.12.2014 2.12.2015 10.12.2014 10.12.2015 12.12.2014 12.12.2014 12.12.2014 16.12.2014 5.5.2015 29 72 TILINPÄÄTÖS Muut Saamiset 31.12.2014 vr Otto Ahoniemi, Turun kaupunki vr Otto Ahoniemi, Turun kaupunki ec Andrea Gonzales(Säätiö) ec Andrea Gonzales(Säätiö) ec Valentina Romkina(Säätiö) ec Valentina Romkina(Säätiö) ec Valentina Romkina(Säätiö) ec Valentina Romkina(Säätiö) ec Valentina Romkina(Säätiö) Summa ec V.Romkina(Säätiö) ec V.Romkina(Säätiö) ec V.Romkina(Säätiö) ec V.Romkina(Säätiö) ec V.Romkina(Säätiö) ec V.Romkina(Säätiö) ec V.Romkina(Säätiö) ec V.Romkina(Säätiö) PRH(Säätiö) ec Otto Ahoniemi, Bar Soma, 14.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Bar Soma, 14.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Bar Soma, 14.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Hesburger, Pori, 15.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Sarastar/Pori, 15.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Fazer Food, 15.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Tmi Livisti Festival, 15.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Bar Soma, 15.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Bar Soma, 15.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Kutu Ravintolat, 16.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Kutu Ravintolat, 16.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Winston/Pori, 16.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Ravintola Kulttuurikulma/, 17.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Amarillo, Pori, 17.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Ravintolalaiva Barco/Pori, 18.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Smiler, 18.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Amarillo, Pori, 18.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Ravintolalaiva Barco/, 18.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Hesburger/Rauma, 19.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Satakunnan liikenne, 20.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Polen Star oy, 23.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Finnkino oy, 25.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Finnkino oy, 25.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Siwa Oulunkylä, 26.07.2014 ec Otto Ahoniemi, Faresan oy, 28.07.2014 ec Otto Ahoniemi, 11/2014 ec Otto Ahoniemi, 11/2014 ec Otto Ahoniemi, 11/2014 ec Otto Ahoniemi, 11/2014 ec Otto Ahoniemi, 08/2014 ec Otto Ahoniemi, 08/2014 ec Otto Ahoniemi, 08/2014 ec Otto Ahoniemi, 08/2014 ec Otto Ahoniemi, 08/2014 ec Otto Ahoniemi, 08/2014 ec Otto Ahoniemi, 08/2014 ec Otto Ahoniemi, 08/2014 ec Otto Ahoniemi, 08/2014 ec Otto Ahoniemi, 08/2014 ec Otto Ahoniemi, 08/2014 ec Otto Ahoniemi, 08/2014 Amanda Honkanen, Bratislava, 12/2014 Hanna Kivimäki, Vilnius 06-10.11.2014 Hanna Kivimäki, Vilna 04-12.12.2014 Jonathan Karvonen, Vilna, 05.12.-12.12.2014 Valentina Romkina Matti Mannonen Pirita Ruokonen Annakaisa Tikkinen Andrea Gonzales Malla Halme Robert Sundman Milla Rekola Einari Stylman vr Lasse Lund, PRI-HKI 19.12.14(Allianssi ry) vr Lasse Lund, HKI -PRI, 19.12.14(Allianssi ry) ec Riikka Tähkävuori ec Milla Halme ec Otto Ahoniemi, 10/2014 Valentina Romkina, Elisa oy, 10/2014 EC, vuosimaksu, Otto Ahoniemi EC, vuosimaksu, Riikka Tähkävuori EC, vuosimaksu, Rami Laitila 24,49 30,38 74,60 88,01 10,60 13,70 1,80 11,45 8,90 25,70 3,50 19,10 83,00 7,00 10,40 8,70 7,90 250,00 7,80 6,20 12,40 11,80 9,50 7,00 11,00 34,40 5,40 8,60 8,60 8,70 6,40 10,70 6,50 21,00 21,70 6,50 10,90 5,90 9,70 10,52 7,18 10,07 10,00 29,70 20,20 26,95 14,67 32,80 9,95 9,85 7,80 28,30 13,90 4,50 4,50 14,80 8,50 2,50 12,00 210,00 189,95 176,96 207,97 93,15 45,15 73,65 67,65 67,65 78,15 87,15 91,65 76,95 49,18 52,13 48,00 48,60 9,00 2,12 40,00 40,00 40,00 Yhteensä muut saamiset 2983,68 Verotili 9937,21 Maksupäivä 9.1.2015 9.1.2015 5.5.2015 5.5.2015 5.5.2015 5.5.2015 5.5.2015 5.5.2015 5.5.2015 5.5.2015 5.5.2015 5.5.2015 5.5.2015 5.5.2015 5.5.2015 5.5.2015 5.5.2015 5.5.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 23.2.2015 3.2.2015 3.2.2015 3.2.2015 3.2.2015 3.2.2015 3.2.2015 3.2.2015 3.2.2015 3.2.2015 3.2.2015 3.2.2015 3.2.2015 19.2.2015 4.5.2015 4.5.2015 4.5.2015 6.2.2015 17.2.2015 23.2.2015 17.2.2015 9.2.2015 3.3.2015 6.2.2015 2.4.2015 24.2.2015 2.2.2015 2.2.2015 15.1.2015 20.1.2015 20.1.2015 1.4.2015 28.4.2015 28.4.2015 28.4.2015 30 TILINPÄÄTÖS 73 Myyntisaamiset 31.12.2014 Summa Korhonen Tatu, Water Jyväskylä Partinen Kyra, Water Kuopio Partinen Kyra, Water Hämeenlinna Partinen Kyra, Water Jyväskylä Inu Finland Oy Sveriges Elevkaren, LiKo 2014 Lapin ammattikorkeakoulu Lapin yliopisto (impro/4) BMOL ry (Impro/4) BMOL ry (Impro/4) Haaga-Helia AMK oy (Impro/4) Teknologiateollisuus Teknologiateollisuus Teknologiateollisuus Rajavartiolaitos Rajavartiolaitos Aalto yliopisto OMD-Finland Aalto yliopisto OMD-Finland Paju Veeti, Syyspäivät Aino Salonen, Syyspäivät Media Contacts Finland Oy Silva Järvinen, Syyspäivät HUS/Yhtymähallinto Laajasalon opisto Seinäjoen ammattikorkeakoulu HÄP ry, LIKO Inka Länsimäki, Syyspäivät Inka Länsimäki, Kevätpäivät FIBS, LIKO 2014 HEP ry, LIKO 2014 UMP ry, LIKO 2014 Oberthur 2014 Helsingin yliopisto Yhteensä myyntisaamiset Rahat ja pankkisaamiset OP FI8755412820006592 OP FI9655412840004726 OP FI9555412840004841 OP FI2155412840004718 Aktia FI8340550010420061 Nordea FI4015553000100892 Danske FI8780001171187868 yhteensä 54,00 54,00 15,00 55,00 1 950,00 216,00 900,00 1 657,00 1 000,00 1 000,00 1 250,00 600,00 500,00 1 000,00 750,00 1 000,00 1 000,00 2 100,00 50,00 50,00 1 249,00 45,00 1 450,00 1 500,00 2 890,00 1 840,00 50,00 70,00 440,00 3 966,70 4 945,00 3 518,04 1 100,00 38264,74 Maksupäivä 2.1.2015 5.1.2015 5.1.2015 5.1.2015 7.1.2015 15.1.2015 19.1.2015 26.1.2015 26.1.2015 26.1.2015 27.1.2015 27.1.2015 27.1.2015 27.1.2015 28.1.2015 28.1.2015 29.1.2015 29.1.2015 30.1.2015 3.2.2015 3.2.2015 11.2.2015 11.2.2015 18.2.2015 20.2.2015 3.3.2015 3.3.2015 3.3.2015 31.3.2015 11.3.2015 23.3.2015 31.12.2014 125899,95 633,43 29035,99 27100,17 3925,34 23769,88 7929,12 218 293,88 € 31 74 TILINPÄÄTÖS VASTATTAVAA 1. OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Yhteensä 2. VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikaiset velat - 31.12.2014 31.12.2013 178 589,48 687,44 177 902,04 107 559,49 71 029,99 178 589,48 31.12.2014 31.12.2013 Siirtovelat Vuosilomapalkkavelka Yhteensä Muut siirtovelat Yhteensä 39082,11 39082,11 39839,73 39839,73 31.12.2014 2331,12 2331,12 31.12.2013 3759,91 3759,91 32 TILINPÄÄTÖS 75 Selite Muut siirtovelat Itella 52/2014 VR Joel Lindqvist VR Joel Lindqvist Maestro Oy, Palkkalaskentaohjelma Suomen Messut Osuuskunta Suomen Messut Osuuskunta Suomen Nuorisokeskus Yhdistys ry, Kapulanvaihto Suomen Nuorisokeskus Yhdistys ry, Kapulanvaihto Suomen Nuorisokeskus Yhdistys ry, Kapulanvaihto Suomen Nuorisokeskus Yhdistys ry, Kapulanvaihto Avoine Oy, 12/2014 Petäsnoro Veera Kapulanvaihto Kehittämiskeskus Opinkirjo Kehittämiskeskus Opinkirjo Kehittämiskeskus Opinkirjo Kehittämiskeskus Opinkirjo Eurocard 12/2014 Robert Sundman Eurocard 12/2014 Andrea Gonzalez Eurocard 12/2014 Valentina Romkina Eurocard 12/2014 Einari Stylman Eurocard 12/2014 Rami Laitila Eurocard 12/2014 Riikka Tähkävuori Eurocard 12/2014 Annakaisa Tikkinen Eurocard 12/2014 Matti Mannonen Eurocard 12/2014 Milla Halme Eurocard 12/2014 Pauliina Pajunen Eurocard 12/2014 Anna Munsterhjlem Eurocard 12/2014 Pirita Ruokonen Eurocard 12/2014 Otto Ahoniemi OP-Palvelu 12/2014 Viaporin juhlapalvelu Oy 7.12.2014 Elisa 12/2014 Seta ry Setera Oy 11-12/2014 Machuolto Oy Diacor 12/2014 Elisa, Alex Järvinen 12/2014 Elisa, Otto Ahoniemi 12/2014 PSP ry tapahtuma 3.10.2014 Allianssi ry, 1272014 Arkkitehtisuunnittelu Hiilivi Oy Filosofian akatemia Oberthur Aalto korkeakoulusäätiö VR, Juuso Kurttila 20.12.2014 HELEN Oy sähkö 10-12/2014 HELEN Oy sähkö 10-12/2014 Pottonen Petri (SPOT) PIP ry Syyspäivien iltabileet Aktia 12/2014 Nordea 12/2014 Elo-Joulukuu, HEP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu Elo-Joulukuu, HÄP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu Elo-Joulukuu, ISP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu Elo-Joulukuu, KAP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu Elo-Joulukuu, LAP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu Elo-Joulukuu, PIP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu Elo-Joulukuu, POP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu Elo-Joulukuu, PSP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu Elo-Joulukuu, JSP ry ,jäsenmaksupalautus elo-joulukuu Elo-Joulukuu, LSP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu Elo-Joulukuu, UMP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu SLP Group OSK, esintymiskoulutus 2013-2014 Allianssi ry, kiintea vuosimaksu POP ry, LIKo-bileet ISP ry KTMP oy Työeläkeyhtiö ELO Tulostavoitepalautus, HEP ry Tulostavoitepalautus, ISP ry Tulostavoitepalautus, JSP ry Tulostavoitepalautus , KAP ry Tulostavoitepalautus, LAP ry Tulostavoitepalautus, LSP ry Tulostavoitepalautus, PIP ry Tulostavoitepalautus, POP ry Tulostavoitepalautus, PSP ry Tulostavoitepalautus, UMP ry Vuosilomapalkkavelka 1.04.-31.12.2014 OPH 2015 OKM SPOT 2015 Työttömyysvakuutusyhtiö Akavan arityisalat, 12/2014, Pirita Ruokonen Akavan erityisalat, 12/2014, Einari Stylman Verohallinto(ennakkopidätys, joulukuu) Verohallinto(sotu, joulukuu ) Siirtovelat yhteensä Summa 125,07 29,50 40,37 3390,58 627,00 542,50 744,50 1284,00 120,00 8,00 409,38 169,78 7038,45 407,40 82,30 78,00 2699,00 470,43 68,59 168,70 642,56 830,27 17,50 106,43 14,00 321,92 2764,44 25,00 232,37 211,77 420,00 444,64 332,64 15,43 235,00 131,00 28,72 37,08 268,88 897,30 1500,40 500,00 2953,16 6820,00 75,17 158,61 117,76 2728,00 1000,00 38,83 120,28 2962,26 2962,26 2962,26 2962,26 2962,26 2962,26 2962,26 2962,26 2962,26 2962,26 2962,26 711,45 500,00 1400,00 400,00 838,53 14931,90 880,00 919,00 720,00 681,00 695,00 685,00 887,00 745,00 630,00 591,00 39082,11 24607,43 38435,65 531,47 3,00 3,30 9 615,99 € 872,60 € Maksupäivä 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 9.1.2015 9.1.2015 9.1.2015 9.1.2015 9.1.2015 9.1.2015 9.1.2015 9.1.2015 9.1.2015 9.1.2015 9.1.2015 9.1.2015 8.1.2015 13.1.2015 13.1.2015 13.1.2015 15.1.2015 15.1.2015 15.1.2015 15.1.2015 15.1.2015 15.1.2015 15.1.2015 19.1.2015 19.1.2015 19.1.2015 19.1.2015 21.1.2015 22.1.2015 22.1.2015 27.1.2015 29.1.2015 30.1.2015 30.1.2015 30.4.2015 30.4.2015 30.4.2015 6.2.2015 17.2.2015 26.2.2015 26.2.2015 26.2.2015 12.3.2015 30.4.2015 30.4.2015 30.4.2015 5.2.2015 5.2.2015 214 444,00 € 33 76 TILINPÄÄTÖS Kamilla Rajander, Kapulanvaihto Suvi-Anna Salminen, Kapulanvaihto Sami Hasunen, Studia-messut Koivula Eero, Kapulanvaihto Ranto Mikaela, Kapulanvaihto Ranto Mikaela, Kapulanvaihto Hasunen Samim Kapulanvaihto Löytänen Oona, Kapulanvaihto Tähkävuori Riikka , 11-12/2014 Lindqvist Joel, ISP Järko Piili Ville, KK-korvaus Raatikainen Marje Kapulanvaihto Raatikainen Marje Kapulanvaihto Nieminen Markus Kapulanvaihto Markus Nieminen, matkakorvaus Karvonen Jonathan, KKK Lund Lasse, HEP:n kokous Lund Lasse, Lihan vaihto, taksi Tähtisaari Joni Kapulanvaihto Roini Henni, VPJ lahja Torppa Hannes Joensuu Emilia Kapulanvaihto Tatu Koivisto, KM-korvaus Tatu Koivisto, KM-korvaus Iiris Hynönen, Studia-messut Iiris Hynönen, Studia-messut Iiris Hynönen, Kapulanvaihto Iiris Hynönen, Lihanvaihto Iiris Hynönen, Kummipiirin matka HEP ry Iiris Hynönen, Kummipiirin matka HEP ry Anna Munsterhjelm, puhelinkulut 12/2014 Anna Munsterhjelm, puhelinkulut 11/2014 Tia Ylinen, Studia-messut Jonathan Karvonen Elli Luukkainen, Kapulan vaihto Alex Järvinen, Water Jyväskylä, karkit Alex Järvinen Alex Järvinen, LiKo, juomat Yhteensä: Muut. Lyhytaik.velat 73,60 96,50 66,20 150,00 56,90 34,10 73,30 144,80 35,13 16,87 100,00 42,00 50,90 41,70 41,20 100,00 17,00 25,50 110,50 16,90 40,00 20,30 96,00 33,80 24,00 25,00 54,60 142,50 124,20 7,81 102,00 115,00 15,60 126,00 76,80 9,30 5,97 19,14 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 8.1.2015 9.1.2015 9.1.2015 9.1.2015 15.1.2015 15.1.2015 16.1.2015 16.1.2015 19.1.2015 20.1.2015 22.1.2015 27.1.2015 29.1.2015 29.1.2015 29.1.2015 29.1.2015 29.1.2015 29.1.2015 29.1.2015 29.1.2015 2.2.2015 2.2.2015 4.2.2015 24.2.2015 3.3.2015 12.3.2015 12.3.2013 12.3.2015 2 331,12 € Helsinki 27.04.2015 Valentina Romkina taloussihteeri 34 TILINPÄÄTÖS 77 LIITE NRO.5 78 TILINTARKASTUSKERTOMUS LIITE NRO.6 TOIMINNANTARKASTUSKERTOMUS Suomen Lukiolaisten Liitto Ry:n jäsenille Olen tarkastanut Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n (Y-tunnus 0934094-1) hallinnon, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Suorittamassani toiminnantarkastuksessa yhtiön taloutta ja hallintoa on tarkastettu yhtiön toiminnan laadun ja laajuuden kannalta riittävällä tavalla. Lausun toiminnantarkastuksen johdosta seuraavaa: - Tilinpäätös sisältää olennaisilta osilta yhtiön tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhdistyksen antamat vakuudet. - Toimintakertomus sisältää olennaisilta osilta: • tiedot yhtiön omaisuuteen kohdistuvista pysyvistä rasitteista ja kiinnityksistä sekä siitä, missä panttikirjat ovat. • tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen. • tiedot talousarvion toteutumisesta sekä riittävän selvityksen olennaisista poikkeamista talousarvioon nähden. • arvion yhtiön talouden todennäköisesti tulevasta kehityksestä. • hallituksen esityksen yhdistyksen tappiota koskeviksi toimenpiteiksi. - Yhdistyksen liittokokouksen, hallituksen sekä muiden toimielinten pöytäkirjat antavat riittävän selvityksen toiminnan laajuudesta ja laadusta. Yhdistyksen hallintoa on hoidettu lain, sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti. Hallituksen jäsenet tai toimihenkilöt eivät ole syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaisi seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan. Tarkastuksessa ei ole ilmennyt sellaista, josta olisi yhdistyslain 38a §:n mukaan tässä tarkastuskertomuksessa erikseen mainittava. Tilinpäätös voidaan vahvistaa ja vastuuvelvollisille myöntää vastuuvapaus. Helsingissä, 29.5.2015 Teemu Koivisto Toiminnantarkastaja TOIMINNANTARKASTUSKERTOMUS 79 LIITE NRO.7 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 2015 E SI TYS LI ITTO KO KO UKSEL L E ESITYS LIITTOKOKOUKSELLE 1.1 Valtakunnallinen edunvalvonta TAVOITTEET 1 Liitto vaikuttaa lukiokoulutukseen ja ylioppilastutkinnon kehittämistyöhön. TOIMENPIDE Liitto edustaa kaikissa merkittävissä lukiokoulutukseen vaikuttavissa työryhmissä ja toimielimissä, tekee suunnittelutyötä sekä herättää aktiivisesti keskustelua myös niiden ulkopuolella. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Osallistuttu aktiivisesti lukiokoulutusta käsitteleviin työryhmiin. Suhtauduttu erittäin kriittisesti lukion järjestäjäverkkoa ja rahoitusjärjestelmää koskeviin lakiesityksiin, jotka sittemmin kaatuivat eduskunnan käsittelyssä. Tuotu esiin myös opiskelijan hyvinvointi (erityisesti opiskeluhuolto, kiusaaminen, liikunta) ja toimeentulo. Koulutettu aktiiveja ja opiskelijakuntatoimijoita opetussuunnitelmatyöhön ja evästetty yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämisessä. Laadittu opiskelijakunnille ja koulukävijöille taustoitusta OPS-vaikuttamiseen. Järjestäjälupakierrosta ei toteuteta lakiesityksen kaatumisen jälkeen. TAVOITTEET 2 TOIMENPIDE Liitto on ensisijainen asiantuntija Tarjotaan asiantuntija-apua koulutuksen järjestäjille, lukiolaisille ja kouluille lukiokoulutukseen liittyvissä kysymyksissä. lukiolaisia koskevassa päätöksenteossa. Pyritään saamaan edustus kaikkiin lukiolaisia oleellisesti koskeviin valtakunnallisiin työryhmiin ja vastaaviin elimiin. Pyritään vaikuttamaan hallitusohjelmaan ja tehdään tehokasta vaalikampanjointia. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Laadittu kahdeksan kuvan somekampanja Lukiolaisoppaasta. Kuvat jaetaan Facebooksisa, Instagramissa ja Twitterissä 28.9. alkaen viikoittain. Lukiolaisoppaan käytettävyys jossain määrin heikentynyt nettisivu-uudistuksen myötä. Jaettu rinkallinen selvityksiä opinto-ohjaajille OPO-päivillä. Jaettu Normit nurin -opasta yhdenvertaisuuskouluttajille. Myös sidosryhmät hyödyntäneet selvityksiä omassa toiminnassaan ja ulostuloissaan. Suunniteltu selvitystoiminnan jatkoa yhteistyössä Opiskelijoiden tutkimussäätiön kanssa. Osallistuttu aktiivisesti sidosryhmien tilaisuuksiin. Tavattu erityisesti OAJ:n, Kuntaliiton, THL:n, Kelan ja muiden opiskelijajärjestöjen toimijoita. Saatu kattavasti lausuntopyyntöjä ministeriöiltä, Opetushallitukselta ja Ylioppilastutkintolautakunnalta. Liittoa pyydetty nimeämään edustajansa Opetushallituksen johtokuntaan. Liiton hallitusohjelmatavoitteet saivat hyvin näkyvyyttä erityisesti piirien aktiivisen vaalityön ansiosta. Palkittiin aktiivisimmat piirit sekä yksittäiset aktiivit. Edellisen vaalikauden aiotut 70 miljoonan euron leikkaukset saatiin torjutuksi viimeisellä istuntoviikolla, eikä uusi hallitus päättänyt toteuttaa ko. leikkauksia omassa ohjelmassaan. Tältä osin voimme olla tyytyväisiä. Hallitusohjelman lukiota koskevat kirjaukset ovat 80 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS ... Liiton tavoitteiden kannalta mieluisia, joskin vähäisiä. Opetusministeri on kuitenkin esittänyt lukion pitkäjänteistä kehittämistä mm. kokeiluin. Valituille kansanedustajille lähetettiin onnittelukirje istuntokauden alussa. Kirje sisälsi onnittelujen lisäksi lyhyen kuvauksen lukiolaisille tärkeistä koulutus- ja sosiaalipoliittisista teemoista. TAVOITTEET 3 Liitto vaikuttaa vahvasti eduskuntavaaleissa 2015 TOIMENPIDE Pyritään vaikuttamaan hallitusohjelmaan ja tehdään tehokasta vaalikampanjointia. Panostetaan näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa vaalien aikana. Liitto tarjoaa piireille työkaluja eduskuntavaalikampanjan toteuttamiseen. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Liiton hallitusohjelmatavoitteet saivat hyvin näkyvyyttä erityisesti piirien aktiivisen vaalityön ansiosta. Palkittiin aktiivisimmat piirit sekä yksittäiset aktiivit. Edellisen vaalikauden aiotut 70 miljoonan euron leikkaukset saatiin torjutuksi viimeisellä istuntoviikolla, eikä uusi hallitus päättänyt toteuttaa ko. leikkauksia omassa ohjelmassaan. Tältä osin voimme olla tyytyväisiä. Hallitusohjelman lukiota koskevat kirjaukset ovat Liiton tavoitteiden kannalta mieluisia, joskin vähäisiä. Opetusministeri on kuitenkin esittänyt lukion pitkäjänteistä kehittämistä mm. kokeiluin. Valituille kansanedustajille lähetettiin onnittelukirje istuntokauden alussa. Kirje sisälsi onnittelujen lisäksi lyhyen kuvauksen lukiolaisille tärkeistä koulutus- ja sosiaalipoliittisista teemoista. Osallistuttiin aktiivisesti keskusteluun sosiaalisessa mediassa mm. suurimpien vaalitenttien aikaan. tulevaisuusvaalit.fi-sivustolle koottiin liiton tavoitteet, kampanjamateriaali sekä somekeskustelu. Toteutettiin ihana vaalivideo, jolle kerättiin lukuja kampanjan laajuudesta sekä ehdokkaiden kommentteja piirien vaikutustyöstä. Palkittiin aktiivisin piiri ja yksittäisiä toimijoita. Toimitettiin piireille flaikkuja sekä vaalikyniä. Erityisesti flaikkuja jäi runsaasti yli. Piirit tapasivat ehdokkaita erittäin aktiivisesti. Yhteensä ehdokkaista tavattiin 591, joista 116 pääsi läpi. TAVOITTEET 4 Lukiolaiset ymmärtävät eduskuntavaalien merkityksen ja tuntevat liiton eduskuntavaalitavoitteet. TOIMENPIDE Toimitetaan opiskelijakunnille kattavat eduskuntavaalipaketit, jotka rohkaisevat lukiolaisia vaaliaktiivisuutta lisäävään toimintaan. Toteutetaan lukiolaisille suunnattu ja vaaliaktiivisuuteen kannustava sosiaalisen median kampanja. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Toimitettiin opiskelijakunnille ohjeet paneelin järjestämiseksi esimerkkikysymyksillä, julisteita sekä flaikkuja. Tiedotettiin jäsenkirjeessä Liiton poliittisista kärjistä. Kampanja toteutettu 18.3.-2.4. julistekampanjana sekä sosiaalisessa mediassa. OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 81 TAVOITTEET 5 Lukiopedagogiikka nykyaikaistuu ja siinä hyödynnetään teknologian luomia mahdollisuuksia. TOIMENPIDE Toteutetaan YTL:n kanssa yhteistyössä kilpailu sähköisiin yo-kirjoituksiin liittyen. Jatketaan 2014 julkaistavan tulevaisuuspamfletin jalostusta konkreettisiksi poliittisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Kilpailua ei ole toteutettu. YTL-yhteistyössä keskitytty vaikuttamaan välipäiviin liittyviin mahdollisiin uudistuksiin. Pamfletin hyödynnettävyys poliittisessa vaikuttamisessa vähäinen. TAVOITTEET 6 TOIMENPIDE Perustetaan koulutuspoliittinen, sosiaalipoliittinen ja nuorisopoLiiton aktiivitoimijat ja jäsenet pääsevät osallistumaan valtakunnallisen edun- liittinen jaos ja järjestetään kaikille jäsenille avoimia vaikuttamistyöpajoja. valvonnan tavoitteiden asetteluun. Hyödynnetään tarvittaessa liiton aktiivitoimijoista muodostettuja pop up -työryhmiä edunvalvonnallisissa kysymyksissä. Osallistetaan jäsenistöä ajankohtaisissa edunvalvonnallisissa kysymyksissä esimerkiksi kyselytyökaluja ja sosiaalista mediaa hyödyntäen. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Koulutuspoliittinen jaos osallistui liiton opetussuunnitelmalausunnon laatimiseen. Lisäksi käyty keskustelua mm. sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin liittyen. Sosiaalipoliittinen jaos osallistunut opiskelijahuoltoa sekä hyvinvointia koskevien lausuntojen ja yhteistyötapaamisten valmisteluun, tuottanut opiskelijoiden asemaa sote-uudistuksessa pohtivan taustadokumentin ja keskustellut mm. opintotuesta ja opiskelijan asumisesta. Nuorisopoliittista jaosta osallistettu mm. eläkekysymysten pohtimisessa. Lisäksi jaos keskustellut äänestysikärajasta ja visioinut opiskelijan tulevaisuutta seuraavan 15 v. aikana. Asiantuntijat osallistuneet osaan jaosten kokouksista. Tavoiteohjelman valmistelut toteutettu yhdessä jaosten kanssa. Ei ole toistaiseksi ollut tarvetta erillisille pop up -työryhmille, vaan on kyetty hyödyntämään kopo-, sopo- ja nupojaoksia. Toteutettu jäsenistölle kyselyt opetussuunnitelman perusteista, Abitti-järjestelmästä sekä ylioppilaskokeiden välipäivistä. Lukiolaiset-ryhmän käyttö toistaiseksi lopetettu ja siirrytty käyttämään opiskelijakuntien ryhmää, jossa kartoitettu opiskelijakuntatoimijoiden näkemyksiä ajankohtaisiin edunvalvontateemoihin. (Toteutetaan FB-poll vapaaehtoisesta Abitti-kokeilusta 1.10.) 82 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS TAVOITTEET 7 Liitto herättää yhteiskunnallista keskustelua. TOIMENPIDE Järjestetään koulutusteemainen keskustelutilaisuus osana Suomi Areenan ohjelmaa. Järjestetään nuorille suunnattu TEDxYouth-tapahtuma yhdessä yritys- ja järjestökumppaneiden kanssa. Liitto ottaa aktiivisesti kantaa lukiolaisia koskeviin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin julkisuudessa. Järjestetään viestintä- ja mediakoulutus liittojohdolle. Luodaan ja ylläpidetään toimivia mediakontakteja. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Toteutettiin selvitys kaikkien aikojen ylioppilaille lukiokokemuksista ja lukion kehittämistarpeista. Vastauksia kertyi yli 1000. SuomiAreenalla järjestettiin selvityksen pohjalta keskustelutilaisuus, jossa neljä aktiivi esitti vaatimuksena lukion kehittämiselle, joita kutsuttiin kommentoimaan Esa Suominen, Marjaana Toiminen, Fatim Diarra sekä Juhani Mykkänen. Keskustelutilaisuuden somenäkyvyys oli kattava ja siitä saatiin runsaasti positiivista palautetta. Puheenjohtaja oli panelistina OAJ:n tilaisuudessa ja lisäksi esitti kommenttipuheenvuoron SY:n tilaisuudessa. SuomiAreenan yhteydessä järjestettiin 10 aktiiville ns. trainee-ohjelma, jonka puitteissa koulutetut aktiivit osallistuivat koulutusaiheisiin keskustelutilaisuuksiin. Osallistuneiden aktiivien palaute oli kiittävää. Tapahtuman järjestelyt käynnissä yhteistyössä Pääkaupunkiseudun partiolaisten kanssa. Hankittu lisenssi sekä yhteistyökumppanit tapahtumatilan ja videotuotannon suhteen. Muodostettu vapaaehtoisista SLL:n ja Päpan toimijoista järjestelytiimit. Jotta aikataulut käyvät yksiin yhteistyökumppaneiden kanssa, itse tapahtuman ajankohdaksi valikoitunut 28.1.2016 Toteutettiin #tulevaisuusvaalit-kampanja eduskuntavaalien yhteydessä. Kampanja sai hyvin näkyvyyttä: tavattiin 591 ehdokasta, joista 116 tuli valituiksi. Järjestettiin vaikuttamistempaus yhdessä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa hallitusneuvotteluiden alkaessa 8.5. Herätettiin keskustelua vaaliaktiivisuudesta Vaalikahviseuraa -tempauksella eduskuntavaalien yhteydessä. Ammattijärjestöjen mielenilmauksen yhteydessä järjestettiin Tarjoa lukiolaiselle kyyti kirjoituksiin -FB-tapahtuma. Annettu asiantuntija-apua paikallisen tason mielenilmauksiin ja muihin tapahtumiin, kuten poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajien vaalipaneeliin Turussa 15.4. Viestintä- ja mediakoulutukset järjestetty puheenjohtajistolle 15.1. ja 29.1. Päätettiin jättää tilaisuus järjestämättä. Liittoa on pyydetty vilkkaasti kommentoimaan ajankohtaisia lukioaiheita (mm. toisen asteen rakenneuudistukset, oppikirjat), kannanottojen läpimeno on ollut kohtuullisen hyvää ja keväällä koulutusteemojen nostaminen eduskuntavaalien yhteydessä onnistui erinomaisesti. OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 83 TAVOITTEET 8 Liitto on vahva vaikuttaja opiskelijaja nuorisojärjestökentällä. TOIMENPIDE Ylläpidetään ja kehitetään yhteistyötä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa. Toimitaan aktiivisesti järjestöissä, joiden jäsen SLL on. Järjestetään Suomi Areenan yhteydessä sidosryhmätilaisuus yhteistyökumppaneille ja päättäjille. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Järjestetty yhteistyötapaamisia muiden opiskelijajärjestöjen kanssa mm. eduskuntavaali- ja hallitusohjelmavaikuttamiseen sekä koulutusvientiin liittyen. Erillinen opiskelijärjestöjen yhteistyöseminaari pidettiin 30.3. Hallitusohjelmavaikuttamisen yhteydessä järjestettiin yhteinen tempaus 8.5. Laadittu yhteisiä kannanottoja mm. koulutusleikkauksista, opintotuesta ja eläkejärjestelmästä. SAKKI ry:n kanssa tehty tiivistä yhteistyötä seksuaalioikeuskampanjan suhteen. Tavattu myös muiden sitoutumattomien sekä poliittisten nuorisojärjestöjen edustajia ja tuotu esiin liiton tavoitteita. Osallistuttu Allianssin työryhmätapaamisiin mm. nuorisotakuuta, nuorisolakia ja osallisuutta koskien. Vaikutettu kesälukioseuran toimintaan sen hallituksessa. Osallistuttu Väestöliiton strategian muodostamiseen, kevätkokoukseen ja tiivistetty yhteistyötä järjestön kanssa seksuaalioikeuskampanjan myötä. Sidosryhmätilaisuus järjestetty yhteistyössä OPH:n, Ruokatiedon ja MTK:n kanssa 15.7. Osallistujia n. 70. Tapahtuma ja sen yhteydessä esiin nostettu kouluruokailu sai huomiota myös mediassa. TAVOITTEET 9 TOIMENPIDE Liiton koulutus-, sosiaali- ja Pidetään aktiivisesti yhteyttä liiton kannalta olennaisiin sidosryhmiin, virkamiehiin, päättäjiin ja muihin henkilöihin ja pidetään nuorisopoliittiset tavoitteet toteutuvat. heidät ajan tasalla omista tavoitteistamme. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Tavattu opetus- ja sosiaali- ja terveysministeriä, yksittäisiä kansanedustajia, ministereiden ja kansanedustajien avustajia sekä sitoutumattomien ja poliittisten nuorisojärjestöjen edustajia ennen ja jälkeen vaalien. Pidetty yhteyttä mm. OKM:n, STM:n, OPH:n, YTL:n, THL:n ja Kelan virkamiehiin sekä muihin sidosryhmiin. Välitetty tietoa niin päättäjille, virkamiehille kuin muillekin sidosryhmille liiton tavoitteista. Lähetetty istuntokauden alkaessa 7.9. kansanedustajille kirje, jossa kerrottaan ajankohtaisista asioista. Puheenjohtaja ja asiantuntijat osallistuneet mm. OKM:n rakennekehitystyöryhmän, korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämistyöryhmän, OPH:n OPS-työryhmän, YTL:n lukiotyöryhmän, Tulevaisuuden peruskoulu -ryhmän, Elinikäisen ohjauksen kehittämistyöryhmän, Kelan opiskelija-asiakasraadin, OKM:n opintotuen neuvottelukunnan, lapsiasianeuvottelukunnan, THL:n kouluterveyskyselyn asiantuntijaryhmän, Studia Generalia -ohjausryhmän, Right to Choose -hankkeen ohjausryhmän, Nuorisotakuu-teemaryhmän ja Hyvä Koulu -työryhmän toimintaan. Lisäksi liitto on kannustanut piirejä tapaamaan kansanedustajia, tarjonnut tähän tausta-aineiston ja avustanut yksittäisissä tapaamisvalmisteluissa. 84 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS TAVOITTEET 10 Jäsenet ovat tietoisia Liiton edunvalvontatyöstä. TOIMENPIDE Tiedotetaan Liiton edunvalvontatyöstä lukio.fi:ssä, sosiaalisessa mediassa sekä jäsenkirjeissä. Vahvistetaan edunvalvonnan näkyvyyttä ja läsnäoloa sosiaalisessa mediassa. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Kaikki kannanotot, lausunnot ja edunvalvontatiedotteet julkaistu nettisivuilla ja somessa. Tiedotettu jäsenkirjeen yhteydessä sekä FB-ryhmissä edunvalvonta-asioista. Aktiiveille suunnattuun kirjeeseen lisätty edunvalvontakuulumiset. Osallistettu jäseniä avoimien kyselyjen kautta opetussuunnitelman perusteisiin, Abitti-koejärjestelmään ja ylioppilaskokeiden aikataulutukseen liittyen. Tuotu eduskuntavaalien yhteydessä vaaliteemoja esiin sosiaalisessa mediassa kuvien, videon ja Tulevaisuusvaalit-nettisivujen kautta. Kohdistettu julkisia viestejä keskeisille poliitikoille vaalien jälkeen. Lukiolaisopasta esittelevä ”Tiesitkö, että...” -kuvakampanja (8 kuvaa) somessa 28.9.-16.11. Haettu näkyvyyttä kaikille kannanotoille ja lausunnoille somessa. TAVOITTEET 11 Herätetään keskustelua lukiolaisten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä. TOIMENPIDE Käynnistetään tiedotuskampanja yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 ”Puhutaan panemisesta” -kampanjan rakennus käynnissä. Asiantuntijatahoiksi hankittu Väestöliittö, THL ja Seta. Tuotettu ja valmisteltu kampanjasisältöjä yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Kampanjassa esiintyviä nuoria ilmoittautunut 30.9. mennessä 50. Nettisivujen ja visuaalisen ilmeen työstö meneillään. Kampanjavideoiden kuvaus syksyn 2015 aikana, kampanja ulos vuodenvaihteessa 2015-2016. OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 85 1.2 Paikallinen edunvalvonta TAVOITTEET 1 TOIMENPIDE Piiritoimijoille tarjotaan edunvalvontakoulutusta läpi vuoden. Paikallinen edunvalvonta on Piiritoimijat koulutetaan jalkauttamaan valtakunnallisia edunval- asiantuntevaa ja ajankohtaista. vontatavoitteita paikalliselle tasolle. Piirit suunnittelevat ja seuraavat paikallista edunvalvontaa edunvalvontatyötä tekevien toimihenkilöiden kanssa läpi vuoden. Tuetaan piirejä paikallisten toimijoiden, kuten koulutoimenjohtajien tai nuorten kuulemiselimien tapaamisessa. Päivitetään tapaamispohjia ja argumenttipatteristoja paikallisen edunvalvonnan tueksi. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Jokaisella aktiivitapahtumalla on tarjottu edunvalvontakoulutusta. #tulevaisuusvaalit-kampanjan avulla piiritoimijat jalkautuivat tekemään eduskuntavaalien vaikuttamistyötä ympäri Suomen. Kampanja onnistui hyvin, ja piirit tapasivat yhteensä 591 eduskuntavaaliehdokasta 3 kk sisällä. Lisäksi palautteen mukaan kampanjassa työskentely XXX Kaikille piireille on tehty omat, aluekohtaiset mediaseurannat, jotka on kustomoitu piirin tarpeisiin sopiviksi. Talvipäivillä ja kevään Watereilla järjestettiin tähän liittyvää koulutusta. Vastattu tiedusteluihin ja annettu toimintaohjeita yksittäisissä kysymyksissä. Kannustettu erityisesti kansanedustajien tapaamiseen laatimalla ohjeistukset sekä parin kuukauden välein päivitettävä sisältöpaketti. TAVOITTEET 2 Liitto reagoi yksittäisissä kouluissa ilmenneisiin ongelmiin. TAVOITTEET 3 Piirit seuraavat aktiivisesti alueensa edunvalvonnallista tilannetta ja osaavat reagoida siihen. TOIMENPIDE Koulukäynneillä ja lukiokummitoiminnan kautta kerättyä tietoa hyödynnetään paikallisessa edunvalvonnassa. TOIMENPIDE Tuetaan piirijärjestöjä yhteistyön tekemisessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Ylläpidetään ja päivitetään paikallisen edunvalvonnan materiaalipankkia aktiivioppaassa. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Tuettu piirejä mm. alueellisen opiskelijakyselyn laatimisessa (PIP) Aktiivioppaan edunvalvonta-osio päivitettiin samalla kun koko muukin opas. 86 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS TAVOITTEET 4 Paikallinen edunvalvonta on luonnollinen osa koko liiton edunvalvonnan kokonaisuutta. TOIMENPIDE Tiivistetään yhteydenpitoa keskustoimistolla edunvalvontatyötä tekevien ja piirien edunvalvontavastaavien välillä. Parannetaan paikallisen edunvalvonnan yhteistä keskustelufoorumia ja piirien edunvalvontavastaavien yhteistyötä. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Luettu ja kommentoitu lukuisia piirien mielipidekirjoituksia, jotka ovat menneet hyvin läpi paikallismediassa. Neuvottu miltei viikottain myös yksittäisissä edunvalvontatapauksissa TAVOITTEET 5 TOIMENPIDE Tuetaan piirejä pitkän aikavälin edunvalvontasuunnitelmien Paikallinen edunvalvonta on luomisessa ja toteuttamisessa. pitkäjänteistä. Hyödynnetään piirien raportointia edunvalvontavastaavien perehdyttämisessä. TAVOITTEET 6 Piirit näkyvät eduskuntavaaleissa 2015. TOIMENPIDE Toteutetaan paikallisen tason eduskuntavaalikampanja piirijärjestöjen voimin. 1.3 Kansainvälinen toiminta TAVOITTEET 1 Kansainvälinen toiminta edistää liiton kantojen etenemistä Euroopan tasolla. TOIMENPIDE Liitto seuraa Euroopan Unionin koulutuspolitiikkaa ja vaikuttaa aktiivisesti kansainvälisten sidosryhmiensä kantoihin ja linjoihin. Liitto vaikuttaa aktiivisesti eurooppalaisen kattojärjestönsä OBESSUn kantoihin ja linjoihin. Liitto edistää yhteistyötä kotimaisten kansainvälistä toimintaa harjoittavien sidosryhmien ja poliittisten tahojen kanssa. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 SLL:n eurooppalainen kattojärjestö OBESSU on vaikuttanut sidosryhmiensä kantoihin ja linjoihin. SLL toi OBESSU:n liittokokoukseen noin 10 aloitetta koskien tavoiteohjelmaa, sääntöjä ja strategiaa. Näistä puolet hyväksyttiin. Osallistuttiin PNN:n kevätkokoukseen. OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 87 TAVOITTEET 2 Kansainvälinen toiminta on tunnettua ja arvostettua liiton toimijoiden TOIMENPIDE keskuudessa. Kansainvälisen jaoksen toimintaa kehitetään ja aktiiveille tiedotetaan kansainvälisestä toiminnasta. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Luotiin kansainväliselle jaokselle uusi strategia, jonka toteutus aloitettu jo. TAVOITTEET 3 Liitolla on toimivat yhteydet muihin opiskelijajärjestöihin Euroopassa. TOIMENPIDE Liitto luo ja ylläpitää verkostoja muiden eurooppalaisten toisen asteen opiskelijajärjestöjen kanssa. Liitto järjestää Nordic School Student Networkin (NSSN) tapaamisen Suomessa. Jokaisessa NSSN:n tapahtumassa on liiton edustus läsnä. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Luodaan jatkuvasti kahdenkeskeisiä suhteita eurooppalaisten opiskelijajärjestöjen kanssa. Ollaan vierailtu Viron ja Norjan sisarjärjestöjen liittokokouksissa. Vieraillaan vielä Serbian sisarjärjestön liittokokouksessa. SLL järjesti NSSN:n tapaamisen Suomenlinnassa 1.-3.2. Tapaamiseen osallistui noin 20 nuorta opiskelijajärjestövaikuttajaa ympäri Pohjoismaita. Tulee toteutumaan kaikilla kolmella tapahtumalla. TAVOITTEET 4 Liitto on tunnettu ja arvostettu toimija OBESSUssa. TOIMENPIDE Liitto osallistuu jokaiseen OBESSUn tapahtumaan. OBESSUn tapahtumiin osallistuvat liiton edustajat koulutetaan ja perehdytetään perusteellisesti. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Toteutuu. Osallistutaan kaikille kuudelle tapahtumalle. Jaoksen puheenjohtaja on briiffannut jokaisen tapahtumalle lähtevän. 88 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS TAVOITTEET 5 Kansainvälinen toiminta on pitkä‑ jänteistä, vuorovaikutuksellista ja tavoitteellista. TOIMENPIDE Raportoidaan ja arkistoidaan toiminta kansainvälisillä kentillä. Jalkautetaan aktiivisesti kansainvälisiltä kentiltä omaksuttuja hyviä käytänteitä liiton toimintaan ja toisinpäin. Arvioidaan liiton kansainvälisen edunvalvonnan strategian toteutumista liiton muun strategiatyön arvioinnin yhteydessä. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Kansainvälinen jaos raportoi toimintaansa kansainvälisillä kentillä raportointilomakkeen avulla. Loppuvuoden ajan raportointi tulee näkymään myös SLL-aktiiveissa. ––– Liian abstraktit tavoitteet. 1.4 Julkaisu- ja tutkimustoiminta TAVOITTEET 1 Liiton julkaisut tarjoavat ajankohtaista tietoa lukiolaisuudesta. TOIMENPIDE Hyödynnetään olemassa olevien tutkimusten tuloksia julkaisuissa. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Vuoden 2015 aikana ei uusia julkaisuja, vaan keskitytty lukiolaisbarometrin suunnitteluun. Suurin osa omista viime vuosien julkaisuista edelleen ajankohtaisia ja jatkuvassa käytössä eduvalvontatyön tukena. TAVOITTEET 2 Sidosryhmät tuntevat liiton julkaisut. TOIMENPIDE Nostetaan yhteiskunnalliseen keskusteluun teemoja julkaisujen pohjalta. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Liiton julkaisuja käytetty aktiivisesti vuoden 2015 aikana laadittujen lausuntojen, kannanottojen ja muiden ulostulojen taustalla. Jaettu julkaisuja sidosryhmille, ja muun muassa Suomen opinto-ohjaajat, Suomen yrittäjät ja Oikeusministeriö hyödyntäneet niitä toiminnassaan ja julkaisuissaan. OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 89 TAVOITTEET 3 30-vuotisjuhlavuosi kasvattaa liiton tunnettuutta yhteiskunnassa. TOIMENPIDE Julkaistaan liiton 30-vuotisjuhlajulkaisu ja järjestetään juhlaseminaari liittokokouksen yhteydessä. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Julkaisu julkaistaan liittokokouksessa. Juhlaseminaariin on kutsuttu satakunta yhteiskunnallista vaikuttajaa. Juhlapuhujana on opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. TAVOITTEET 4 Liitto on vahvasti mukana tuottamassa nuoria koskevaa tietoa. TOIMENPIDE Valmistellaan Lukiolaisbarometri-tutkimuksen tekemistä yhdessä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen kanssa. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Järjestetty tapaamiset Otuksen kanssa kesä- ja syyskuussa. Suunniteltu alustavasti lukiolaisbarometria ja sen toteutusta. Asiaan vaikuttaa kuitenkin lukion rahoitusjärjestelmäuudistukseen mahdollisesti sisällytettävä opiskelijapalaute, josta pyritään hankkimaan lisätietoja ennen lukiolaisbarometrin toteuttamispäätöstä. 90 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS LIITE NRO.8 ALOITTEET JA VASTAUKSET ALOITE 1: Liiton huomioitava piirien väliset eroavaisuudet jatkossa paremmin Suomen Lukiolaisten Liitolla on 11 piirijärjestöä ja Me Uudenmaan piirissä kuitenkin hahmotamme, yksi jäsenjärjestö, jotka tekevät SLL:n edunvalvonta-, että jäsenmaksupalautusten muuttaminen täysin palvelu- ja järjestötoimintaa paikallisella tasolla. Vah- jäsenmääräperusteiseksi olisi huono ja lyhytnäköinen vat piirijärjestöt ovat oleellinen osa liiton hallintora- ratkaisu. Tällaista mallia on SLL:ssä jo kerran kokeiltu kennetta ja mahdollistavat harrastetoiminnan SLL:ssä ja sitä muutettiin, koska se ei toiminut. Ehdotamme- yhä useammalle lukiolaiselle. Valitettavasti lukioiden kin kompromissimallia, jossa osa jäsenmaksupalau- epätasainen jakautuminen kartalla johtavat niin tuksista olisi kaikille piireille samansuuruinen, mutta maantieteelliseltä kooltaan että jäsenmäärältään er osa jaettaisiin jäsenmäärän mukaisesti. ilaisiin piireihin. Onkin perin ikävää, että liitto tästä huolimatta kohtelee piirijärjestöjä samanlaisina. Olemme Uudenmaan piirissä huomanneet, että Aloitteen hyväksyessään liittokokous velvoittaa vuoden 2016 liittohallitusta laatimaan seuraavaa liittokokousta varten esityksen, että jäsenmaksupalau- valitettavan usein liitto keskittyy vain pienempien tusten jakamista muutettaisiin siten, että kaikki piirit piirien ongelmiin ja sivuuttaa täysin isojen piirien saisivat osan siitä samansuuruisena, mutta osa siitä erityistarpeet. Jäsenmaksupalautusten jakaminen määräytyisi jäsenmäärän mukaisesti. piirien välillä on yksi suurimmista kokemistamme epäoikeudenmukaisuuksista. Tällä hetkellä jäsen- Kasper Sukselainen, maksupalautukset jaetaan piirien välillä tasan, mikä Uudenmaan piirin puheenjohtaja johtaa siihen, että pienemmillä piireillä on enemmän rahaa käytettävissä per jäsen kuin isommilla piireillä. Isot piirit tarvitsisivat siis enemmän resursseja, jotta Vastaus Kasper Sukselaisen aloitteeseen: voisivat järjestää suhteessa samantasoista toimintaa Liittohallitus kiittää aloitteen tekijää aktiivisuudesta. suuremman jäsenmäärän vuoksi. Eikö olisi absurdia, Liittohallitus on aloitteen tekijän kanssa samaa mieltä jos esimerkiksi valtio antaisi jokaiselle maakunnalle siitä, että jokaiselle piirille on taattava riittävät resurs- yhtä paljon rahaa julkisen liikenteen järjestämiseen? sit laadukkaaseen toimintaan. Liittohallitus kuitenkin Me Uudenmaan piirissä pelkäämme, että liitto ei katsoo, että nykyisellä jäsenmaksupalautusmallilla tavoita niin montaa lukiolaista kuin se voisi. Liiton kaikkien piirien perustoiminta, muun muassa kou- rajallisten resurssien johdosta tästä tulee loppujen lukäyntien järjestäminen, pystytään varmistamaan lopuksi arvovalintakysymys: haluaako liitto saavut- parhaiten. Sen sijaan esimerkiksi tulostavoiterahoi- taa lukiolaisia mahdollisimman laajalta alueelta vai tuksen perusteita voisi tarkastella uudelleen esimer- haluaako se saavuttaa mahdollisimman monta luki- kiksi suhteessa toiminnan volyymiin. Liittohallitus olaista? Uudenmaan lukiolaiset kannattavat näistä ehdottaa, että vuoden 2016 liittohallitus ja piiritoimi- jälkimmäistä, joka onnistuu jos liitto painottaisi kunta ottavat tehtäväkseen valmistella uuden tulosta- resurssejaan enemmän jäsenmäärältään suurempiin voitemallin. piireihin. ALOITTEET JA VASTAUKSET 91 ALOITE 2: ”Lukioiden tulee muuttua uskonnollisesti neutraaleiksi. Kouluaikana järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet tulee poistaa tai siirtää kouluajan ulkopuolelle. Tilaisuudet tulee korvata lukion yhteishenkeä nostattavilla tapahtumilla, eikä niiden kesto saa ylittää merkittävissä määrin korvattujen tilaisuuksien pituuksia. Lukio-opiskelijoiden uskonnonvapauksien täytyy toteutua täydellisinä.” Perustelut 1. Lukio-opiskelijoiden uskonnonvapaus Otteita: Oikeusasiamiehen Jussi Pajuojan päätöksessä 5.11.2011 todetaan: ”Uskonnonharjoittamiseksi katsottava toiminta on koulussa vapaaehtoista kaikille Suomen perustuslaissa kohdassa 11§ todetaan: ”Jokai- riippumatta siitä, kuuluuko henkilö kirkkoon vai ei. sella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Laissa ei ole asiasta nimenomaista mainintaa, mutta Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy Opetushallituksen tiedotteessa ja koululainsäädäntöä oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus käsittelevässä oikeuskirjallisuudessa on tämä seikka ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulu- todettu” matta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.” Euroopan ihmisoikeussopimus, 9. artikla: ”Jokai- Nykyinen tilanne on se, että uskonnolliset tilaisuudet (uskonnolliset aamunavaukset, jumalanpalvelukset ja niin edelleen) ovat sallittuja lukioissa, mutta sella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskon- niitä ei ole pakko järjestää. Niiden tulee kuitenkin nonvapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden olla vapaaehtoisia, ja vapaaehtoisuudesta tulee olla vaihtaa uskontoa tai uskoa ja vapauden tunnustaa tiedotettu niin, että vapaaehtoisuus on todellista. uskontoaan tai uskoaan joko yksin tai yhdessä mui- Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumattomille den kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluk- opiskelijoille tulee järjestää tilaisuuden ajaksi muuta sissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskon- toimintaa. nollisin menoin.” Todellisuudessa lukiot noudattavat nykyisiäkin Ote apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen ohjeita vaihtelevasti. On tapauksia, joissa opiskeli- päätöksestä kanteluun uskonnon harjoittamisesta joille ei tarjota ollenkaan vaihtoehtoa jättäytyä pois kouluissa (24.3.2014): ”EIT [Euroopan ihmisoikeus- uskonnollisista tilaisuuksista, vaan kaikki opiskelijat tuomioistuin] on muun muassa todennut, että EIS:n pakotetaan osallistumaan. Voi myös olla, että vapaa- [Euroopan ihmisoikeussopimuksen] 9 artiklan vapaus ehtoisuus käy ilmi vasta, kun opiskelija tiedostaa tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa perusti yksi- oikeutensa ja vaatii niiden toteuttamista. Valitet- lölle oikeuden siihen, ettei hänen tarvinnut paljas- tavasti opiskelijoilla on monesti hämärän peitossa taa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eikä muun muassa uskonnolliset oikeutensa, eikä vapau- käyttäytyä sellaisella tavalla, että siitä voitiin päätellä, tusta osata vaatia. Joissain tapauksissa myös opis- oliko hänellä sellaisia vakaumuksia. Siten artikla kelijoita lainvastaisesti painostetaan osallistumaan koski myös henkilöä, joka ei ollut uskossa ja tähän uskonnollisiin tilaisuuksiin, tai opiskelijoille tarjottu vapauteen puututtiin, jos valtio sai aikaan tilanteen, vaihtoehto tilaisuudelle on riittämätön, tai ristirii- jossa henkilö joutui suoraan tai välillisesti paljasta- dassa yhdenvertaisuuslain (8§) kanssa (esimerkiksi maan sen, että hän ei ollut uskossa (Grzelak -tapaus ulkopuolisten kouluaika on pitempi kuin tilaisuuteen 15.6.2010 ja esim. Sinan Isik v. Turkki -tuomio 2010, osallistuvien). Apulaisoikeusasiamies Petri Jääske- erit. Kohdat 41–53)” läinen on myös todennut päätöksessään 27.2.2004: 92 ALOITTEET JA VASTAUKSET ”Mikäli uskontokuntaan kuulumattomat sijoitus- kuin koulupäivän aikana järjestettäviä ja koulutyöhön järjestelyistään huolimatta edelleen ovat näkö- tai liittymättömiä tilaisuuksia en kuitenkaan pidä edellä kuuloyhteydessä uskonnonharjoitustilaisuuteen, jää mainitulla tavalla ongelmallisina.” uskonnonvapauden toteutuminen ainoastaan näennäiseksi.” Esimerkiksi allekirjoittanut on havainnut Perustuslakivaliokunnan mietinnössä 10/2002 kotialueellaan Pohjanmaalla useita kouluja, joissa todetaan, että juhlatraditiot ovat osa suomalaista edes nykyisiä velvoitteita ei noudateta lukioissa. kulttuuria, eikä niitä voi esimerkiksi niihin sisältyvän Ongelmaa esiintyy kuitenkin ympäri maata. yksittäisen virren laulamisen johdosta pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavina tilaisuuksina. Kuitenkin, vaikka uskonnollisten tilaisuuksien Apulaisoikeuskansleri Puumala toteaa asiaan aiem- suhteen noudatettaisiin nykyään vallitsevia asian- min mainitussa päätöksessään: ”On syytä huomata mukaisia toimia, eli tiedotusta, vapaaehtoisuutta ja kuitenkin, että valiokunnan lausuman voi katsoa kos- muun toiminnan järjestämisestä, ovat tilaisuudet kevan sitä, millä perusteella yksittäistä tilaisuutta on silti ongelmallisia opiskelijoiden uskonnonvapau- syytä luonnehtia. Vaikka yksittäinen virsi ei valiokun- den kannalta. Todennäköisesti poikkeuksetta tilai- nan mielestä tilaisuutta muutakaan uskonnon har- suuksiin osallistumaton oppilas joutuu tilanteisiin, joittamiseksi, voi tällaisella yksittäisellä virrellä siitä joissa hän joutuu mahdollisesti vasten tahtoaan huolimatta olla merkitystä uskonnonvapauden näkö- paljastamaan oman uskonnollisen vakaumuksensa, kulmasta.” Näillä puheenvuoroilla on pitkälti viitattu mikä rikkoo hänen uskonnonvapautta yllä lainatun keskusteluun suvivirrestä koulujen päätösjuhlissa. Euroopan tuomioistuimen päätöksen (otteessa Puu- Niiden säilyttämistä on perusteltu perinteillä. Kui- malaisen päätöksestä) mukaisesti. Tällaiset tilanteet tenkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toden- johtavat helposti myös epäsuoraan paineeseen osal- nut, että oikeus säilyttää perinteitä ei voi tarkoittaa listua uskonnollisiin tilaisuuksiin. Onkin selvää, että sitä, että oppilaiden/opiskelijoiden uskonnonvapaus nykyään lukioissa on arkipäivää, että lukio-opiskeli- jätetään huomioimatta. Lisäksi näen, että Suvivirsi joiden oikeutta uskonnonvapauteen rikotaan. Apulai- on uskonnollisista ongelmista lukioissa vähäisempiä. soikeuskansleri Mikko Puumalainen totesi päätökses- Suurempia ongelmia ovat jumalanpalvelukset, uskon- sään 24.3.2014: nolliset aamunavaukset ja muuten vahvasti uskonnolliset tilaisuudet. Näiden pitäminen traditioina, ”Sekä positiivisen että negatiivisen uskonnonva- joita lukioiden pitäisi edistää, silläkin todennäköisellä pauden kannalta ja EIT:n oikeuskäytäntö huomioon uhalla, että jonkun uskonnonvapautta rikotaan, on ottaen kouluissa tehtäviä julkisen vallan neutraali- mielestäni kyseenalainen näkemys. Ei ole perusteita, suuden ja uskonnonvapauden yhteensovittamiseen minkä takia juuri nämä olisivat tärkeitä suomalaisia tähtääviä järjestelyitä perustellumpaa olisi se, että perinteitä, joita lukioissa pitäisi olla. kouluissa ei lainkaan järjestettäisi opettajien tai muun koulun henkilökunnan taikka seurakunnan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklassa työntekijän johtamia tilaisuuksia, joissa on tietyn todetaan myös: ”Henkilön vapaudelle tunnustaa vakaumuksen mukaista sisältöä. Näkemykseni uskontoaan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia mukaan kouluissa nykyisessä muodossaan järjestet- rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat vält- tävät uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia jul- tämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen kisen vallanneutraalisuuden sekä yhdenvertaisuuden turvallisuuden vuoksi, yleisen järjestyksen, terveyden edistämisvelvollisuuden näkökulmasta. Sellaisia tilai- tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden suuksia, joissa on esimerkiksi yhteisiä hiljentymis- oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi”. Saman sopi- hetkiä, joissa mikään uskonto tai vakaumus ei nouse muksen ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa kohdassa opettajien johdolla erikseen esille, taikka muulloin 2§ todetaan: ”Hoitaessaan kasvatuksen ja opetuksen ALOITTEET JA VASTAUKSET 93 alalla omaksumiaan tehtäviä valtion tulee kunnioit- Valtioilla on siis kiistattomasti velvollisuus toimia taa vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen heidän neutraalisti elämänkatsomuksien ja uskontojenkin omien uskonnollisten ja aatteellisten vakaumustensa kohdalla, ja täten tämä sama pätee myös kuntiin, mukainen kasvatus ja opetus”. Ensimmäisen koh- jotka järjestävät usein lukiokoulutusta. Kuten apu- dan mainittuja erikoistapauksia ei lukiotoiminnassa laisoikeuskansleri Puumalainen aiemmin lainatussa tapahdu, eikä lukio-opiskelijoiden uskonnonva- tekstissään totesikin, on nykyinen tilanne kyseenalai- pauden rikkomista voi perustella siinä mainituilla nen ja ongelmallinen julkisen vallan neutraalisuus- syillä. Jälkimmäinen lainaus ei myöskään oikeuta velvollisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisvel- oikeuksien rikkomiseen, muun muassa aiemman vollisuuden johdosta. On mielestäni kyseenalaista, mainitun oikeusasiamiehen Jussi Pajuojan päätöksen että lukio, jonka pitäisi vaalia objektiivisuuden ja mukaisesti. Lisäksi Suomen perustuslaissa mainitaan riippumattoman tiedon periaatteita, tekee tällaisia kohdassa 6§: ”Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti ratkaisuja, jotka selvästi suosivat tiettyä elämänkatso- yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään kos- musta. Jatkuvat uskonnolliset aamunavaukset nimen- keviin asioihin kehitystään vastaavasti”. omaan yhdeltä tietyn elämänkatsomuksen edustajilta ei ole neutraalisuutta. Lukion ei tule yrittää vaikuttaa Uskonnon- ja omantunnonvapaus on yksi tärkeim- opiskelijoidensa mielipiteisiin, vaan antaa pohja mistä perusoikeuksista, mitkä kuuluvat jokaiselle niiden henkilökohtaiselle muodostamiselle. Suomen suomalaiselle. Näenkin, ettei Suomen Lukiolaisten Lukiolaisten Liitto on linjannut, että on puoluepo- Liitto voi tyytyä katsomaan vierestä, kun heidän edus- liittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja samaa tamiensa opiskelijoiden ihmisoikeuksia rikotaan. tulisi mielestäni myös lukioiden noudattaa. En näe Tekemättömyys olisi hiljaisen hyväksynnän anta- mitään järkisyytä, minkä takia lukioiden tulisi sallia mista toiminnalle. olla oikeudellisestikin kyseenalaisesti suosiva toisia 2. Valtion, kuntien ja lukioiden puolueettomuus ”Perusoikeusuudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan 6 §:stä seuraa julkisen vallankäyttöön uskontoja tai poliittisia asioita kohtaan. Se ei kuulu neutraalisuuteen ja yhdenvertaisuuteen pyrkivän sivistysvaltion koulutuksen ominaisuuksiin. kohdistuva velvoite kohdella tasapuolisesti kaikkia 3. Tiivistys uskonnollisia yhdyskuntia tai maailmankatsomuk- Nykyinen tilanne johtaa helposti lukio-opiskelijoiden sellisia suuntauksia (HE 309/1993 vp, s. 55). ” (Mikko uskonnonvapauksien loukkaamiseen. Uskonnollisia Puumalainen) tilaisuuksia on vaikea järjestää niin, ettei näin tapah- ”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on uskonnon tuisi, ja edes nykyisiä vaatimuksia ei monissa kou- ja omantunnonvapautta kouluissa koskevissa tuo- luissa täytetä. Muutoksen tarve on huomioitu myös mioissaan arvioinut tapauksia ensisijaisesti Euroopan virallisella tasolla, eikä niin sanotuilla perinteilläkään ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan voi oikeutetusti puolustaa suurimpia ongelmakohtia. 2 artiklan kannalta. Tuomioistuin on toisaalta kui- Lisäksi nykyinen tilanne tekee lukioiden objektiivi- tenkin painottanut, että tätä määräystä on luettava suudesta ja puolueettomuudesta, sekä suomalaisten etenkin sopimuksen 9 artiklan valossa, jossa turvataan yhdenvertaisuudesta kyseenalaisia. Tasapuolinen ja myös negatiivinen uskonnonvapaus ja [huomaa:] ase- neutraali lukio ei anna millekään elämänkatsomuk- tetaan sopimusvaltioille velvoite neutraalisuuteen ja selle, uskonnolle tai poliittiselle aatteelle tai puo- puolueettomuuteen (ks. Lautsi ym. v. Italia, 18.3.2011, lueelle erityisasemaa muihin nähden. Muutokselle on tuomion kohdat 59—60 ja Folgerø ym. v. Norja, järkisyiden lisäksi (ja niiden johdosta) myös juridiset 29.6.2007, tuomion kohta 84 a)” (perustuslakivalio- perusteet. kunnan mietintö) 94 ALOITTEET JA VASTAUKSET Lähteet: Euroopan ihmisoikeussopimus: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063 Suomen perustuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Oikeusasiamies Jussi Pajuojan päätös: http://www.uskonnonvapaus.fi/lait/oa-2011-05-11.html Suomen yhdenvertaisuuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325#L3P8 Perustuslakivaliokunnan mietintö: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=pevm+2/2014 Apulaisoikeuskanslerin päätös: http://www.okv.fi/media/uploads/ratkaisut/ratkaisut_2014/okv_230_1_2013.pdf Kimmo Niinimäki Vastaus Kimmo Niinimäen aloitteeseen: Liittohallitus kiittää aloitteentekijää perusteellisesta valmistelusta. Liittohallitus katsoo, että aloitteen sisältö liittyy suoraan liittokokouksessa käsiteltävän tavoiteohjelman sisältöön ja kehottaa aloitteentekijää ottamaan asian esille osana tavoiteohjelmatyöskentelyä. ALOITE 3: Kurssien suoritus järkeväksi / YO-arvosanat tasa-arvoisiksi / Uskonnon opetuksen korvaaminen uskontotiedolla / Todellinen maksuton koulutus / Pakkoruotsi pois / Lukiolinja lisäykset eri aloille Kurssien suoritus järkeväksi Lukion kurssien pääsääntöinen tarkoitus on opettaa Piilonumeroarvio on normaali numeroarviointi, sen sisältö opiskelijalle ja arvioida tämän opetuksen mutta se ei vaikuta opiskelijan keskiarvoon. Ongel- menestys. Opetuksen menestyksen arvion tulee ensi- mana tässä on mahdollinen väärinkäyttö, joten sijaisesti olla opiskelijalle itselleen suuntaa antava piilonumeroarvioidusta kurssista ei saa kurssia. hänen omasta osaamisestaan. Kurssien numeroar- Kyseistä menetelmää voidaan vielä soveltaa kurssien vio vaikuttaa kuitenkin suoraan opiskelijan lukion suoritusten jälkeenkin, koska opiskelijan ei tulisi päättötodistuksen keskiarvoon, ja täten AMK-pääsy- tuntea katumusta siitä, että suoritti kurssin loppuun, kelpoisuuteen. Lukion ensisijainen tehtävä varsinkin joka vaikuttaa haitallisesti hänen tulevaisuuteen, yleislinjalla on tarjota opiskelijalle yleissivistävää esimerkiksi jos opiskelija saa syventävästä tai sovel- opetusta. tavasta kurssista huonon arvosanan, voi hän muuttaa Mikä motivoisi opiskelijaa ottamaan kurssin, joka on täysin valinnainen ja käsittelee hänelle arviointimenetelmää niin, että se ei vaikuta hänen keskiarvoonsa. täysin uutta aihetta, mutta täten uhkaa hänen tule- Kurssien 38-tuntinen muotti olettaa opiskelijan vaisuutta? Vapaaehtoisten kurssien valitsemisesta ennestään omistamat tiedot kurssista olemattomiksi, ei tule rankaista millään tavalla, vaan päinvastoin vähentää opiskelun joustavuutta ja olettaa kaikkien ihmisten omaa kiinnostusta ja utelijaisuutta on opiskelijoiden opiskelevan likimain samaan tahtiin. kannustettava. Ratkaisuna on muuttaa kurssiarvioin- Ei ole mitään järkeä heittää opiskelijaa kurssista ulos timahdollisuuksia sellaiseksi, ettei se haittaisi opis- usean poissaolon takia, koska ne eivät välttämättä kelijan tulevaisuutta, esimerkiski mahdollistamalla tarkoita etteikö opiskelija olisi omaksunut tuntien kaikille kursseille suoritusmerkintä-arvioinnin tai aikana opetettavaa tietoa tai ei olisi kykenevä omak- piilonumeroarvioinnin. sumaan rästiin jääneitä tietoja. Kursseija on toki ALOITTEET JA VASTAUKSET 95 erilaisia ja arviointitavat monipuolisia, mutta esimer- ja uskonasioista yleensäkin. Nykyään lukiolain 9§ kiksi reaaliaineiden kohdalla poissaolojen ei tulisi mukaan uskonnonopetus on oletusarvoisesti enem- antaa opettajalle valtaa evätä opiskelijalta kurssin mistöuskonnon (ev.lut) mukaista, mutta yli kolmen suorittamismahdollisuutta sinä jaksona. eri uskontokunnanedustajille on järjestettävä, pyy- Myös kurssien itsenäinen suoritus on oltava dettäessä jossei automaattisesti, oman uskontonsa kannustettava kurssin suoritustapa. Opiskelijalle, opetusta. Elämänkatosmustieto on kuitenkin vaihto- joka syystä tai toisesta on omaksunut henkilökoh- ehtona kaikille, ketkä sitä edellyttävät. taisen arviointinsa mukaan tietyn kurssin tiedot, Oman uskonnon opetuksen järjestäminen on tulee antaa mahdollisuus osallistua kurssikokeeseen hankalaa logistiikan kannalta, eikä se myöskään ole ja suorittaa kurssi, vaikka ei olisi lähiopetukseen taloudellisesti kannattavaa, koska ryhmäkoot ovat osallistunutkaan. usein pieniä. Myös yleissivistyksen kannalta yhden YO-arvosanat tasa-arvoisiksi uskonnon opetus ei ole järkevää. Uskonnollinen yleissivistys on tuskin kenenkään mielestä tietoa vain Kun valitaan jokin objektiivinen tapa mitata opiskeli- yhdestä uskonnosta. Uskonnon opetuksen tulisi siis jan osaamista, ei ole oikein vääristää osaamisen tasoa olla kaikille yhteistä ja kokonaisvaltaista opetusta erinäisten syiden takia. Etenkin vieraskielisyys- ja uskonnoista, eikä vain maan valtauskonnosta. lukitodistuksien antaman mahdollisen arvosanankorotuksen myötä ovat YO-kokeet muita syrjiviä. Lukioiden tulisi siis ottaa, esimerkiksi Ruotsista ja Norjasta mallia, joissa opetetaan uskontotietoa. Vieraskielisyystodistuksen voi saada, jos puhuu Uskontotieto on kaikille yhteisesti opetettava aine, äidinkielenään muuta kuin suomen kieltä. On myön- jossa kaikki pääuskonnot otetaan huomioon. Rat- nettävä, että reaaliaineet ovat luonnollisista syistä kaisu olisi yleissivistyksen ja tehokkuuden kannalta kielisidonnaisia, eikä niiden osaamista voi todistaa paras. Elämänkatsomustieto voidaan myös halutessa muun kuin kielen välityksellä. Paljon järkevämpää integroida uskontotiedon opetukseen tai mahdolli- olisi tosin, jos vieraskielisyystodistuksella vähennet- sesti filosofian opetukseen, sillä se sisältää uskontojen täisiin kielioppivirheistä annettavia pistesanktioita, tapaan elämänfilosofioita. eikä se vaikuttaisi ollenkaan muihin kokeen osa-alueisiin. Äidinkielen ja S2-kokeessa tulisi vieraskieli- Todellinen maksuton koulutus syystodistuksesta luopua täysin, sillä kielioppi on Suomalaista koulutusta kehutaan maailmalla usein olennainen osa itse ainetta. sen maksuttomuudesta. Todellisuudessahan kurs- Lukitodistuksen osalta yksinkertainen lisäai- sikirja- ja ylioppilaskoemaksut ovat melkoinen ka-menetelmä on sopiva. Teoriassa lukihäiriöiselle menoerä pienituloisten tai monta opiskelijaa sisältä- voidaan antaa rajaton aika työstää koetta, mutta vien perheiden taloudelle. Loogisia syitä, miksi ope- loppujen lopuksi osaamiskynnys tulee vastaan, eikä tus on maksutonta, mutta tentti ja opiskeluvälineet pistemäärä johdu enää lukihäiriöstä, jolloin lukitodis- ei, ei ole. Kurssikirjojen maksullisuus on luonut aivan tuksen ei tulisi vaikuttaa muulla tavalla kokeeseen. uuden teollisuuden käytetyistä kirjoista, uusiin kirjoi- Ainoastaan siis kokeensuoritusaikaa tulisi lukihäi- hin ja uusien kirjojen uusiimpiin painoksiin. Kysy- riön johdosta pidentää vaikeuden vaatimalle tasolle, mys, miksi kaikkien aineiden oppikirjat on uusittavat jotta virheet voitaisiin käsittää itse asian ymmär- tietyn aikavälein, on varsin ajankohtainen. tämisen ongelmana, eikä tekstin ymmärtämisen ongelmana. Uskonnon opetuksen korvaaminen uskontotiedolla Opetushallituksen rahoittamat tabletit sopisivat hyvin yhteen yleistyvien e-oppikirjojen kanssa, mutta ekirjojen käyttöönottoaikeista ei ole ollut mitään osoitusta. Helpoin, varmin ja halvin ratkaisu tähän Uskonnon opetus on yleisesti aika herkkä aihe, koska ongelmaan olisi ottaa käyttöön peruskoulukäytäntö, monella on omia tulkintojaan uskonvapaudesta jossa kurssikirjat jaetaan oppilaille kurssin alussa, ja 96 ALOITTEET JA VASTAUKSET vastaavasti peritään käytön loputtua. Samaa kirjaa voidaan uudelleen käyttää ainakin viiden lukuvuoden ajan. Kirjat tarkistettaisiin keruuhetkellä ilkivallan opettaa verorahoilla asioita, joita he eivät halua oppia. Peruskoulun jälkeen valmistuneille annetaan vaihtoehtdoiksi ammattikoulu ja lukio. Kumpaankin mennään (tai joudutaan) oletettavasti jonkin verran varalta, ja jos opiskelija on selvästi syypää kirjan käyt- siksi, että ei tiedetä mitä haluaa tai tietää suuntaa-an- tökevottomuuteen, maksaa hän uuden kirjan kustan- tavasti. Ammattikoulussa valinta on kuitenkin paljon nukset. Käytössä liiaksi kulunut kirja uusitaan koulun yksityiskohtaisempi ja tehokkaampi. Putkimieheksi toimesta. Kirjoitusta vaativat tehtäväkirjat voidaan pyrkivälle ei anneta tarjoilijakoulutusta, eikä tarjoili- uudelleen muotoilla sisältämään vihkotehtäviä tai jalle putkimieskoulutusta. Lukiossa toisaalta esimer- tehdä ne omakustantaiseksi. kiksi arkkitehdiksi tai diplomi-insinööriksi pyrkivälle Ylioppilastutkintomaksut ovat melko epämääräisiä, koska etenkin sähköisten kokeiden myötä ei ole selvää, mistä maksu johtuu. Opetusministeriön opetetaan humanistisia aineita, joita hän ei välttämättä edes haluaisi opiskella. Ammattikoululaisilla on pienet mahdollisuu- asetuksissa ylioppilastutkintolautakunnan suorittei- det ammatteihin joihin koulutus kulkee yliopiston den maksullisuudesta ei mainitaa mitään maksujen kautta, koska yliopisto vaatii alakohtaisia pohjatietoja kattamista kuluista. Ei ole mitään syytä, miksi opis- lukiosta, esimerkiksi pitkää matematiikkaa ja fysiik- kelijan olisi maksettava hänen osaamistaan arvioi- kaa. Järkevin vaihtoehto teknilliselle alalle pyrkivälle vasta kokeesta, joka on käytännössä vain yliopistojen olisi todennäköisesti kaksoistutkinto, jossa opiskelija avuksi. saa perustutkinnon ja yo-todistuksen, jonka pohjalta Pakkoruotsi pois pärjäisi tasavertaisesti teknilliselle alalle hausaa lukiolaisten kanssa. Lukiolaiset eivät toisaalta ole Ruotsin kielen vapaaehtoistamista on kannatettu laa- suorittaneet kaskoistutkinnon antamaa perustutkin- jamittaisesti opiskelijakulttuurissa jo pitkään. Lukio- toa, joten sen ei voida olettaa olevan hyöty tai kriteeri koulutus tosin on kuitenkin tarkoitus olla yleissivis- teknillisellä alalla. tävä, ja on kyseenalaista voika ruotsin kielen taitoa Tästä voidaan päätellä, että vain ja ainoastaan aikuis- pitää yleissivistyksenä, vaikka sitä on opetettu vuosi- lukion oppimäärällä voitaisiin saada aikaan sama kymmeniä. Lukion yleislinjan pakkopedagokiikasta tulos vähemmällä ”pakolla” ja suuremmalla tehok- huolimatta on äärimmäisen typerää pakottaa ketään kuudella. Aikuislukion pakollisiin kursseihin liittyy kieliopintoihin, jotka pohjautuvat tiukasti tietyn tosin myös hieman sekalaisesti musiikkia ja fysiikkaa, suuruisiin pohjatietoihin ja vaativat suuren määrän joten loogisesti vielä suurempi tehokkuus saavutettai- omistautumista ollakseen hyödyllisiä. siin, jos luotaisiin luonnontiedelinja ja humanitääri- Mitä todennäköisemmin suomalaisten verorahat linja yleislinjan lisäksi, jolloin opiskelijoilla olisi suu- valuvat hukkaan verrattuna, esimerkiski siihen jos rempi mahdollisuus päättää omasta oppimisestaan. opiskelijoille annettaisiin valinnanvapaus kielten Kyseisiltä linjoilta poistettaisiin ylimääräiset pakolli- välillä, tai jopa kielten ja vapaan välillä. Opiskelijat set aineet ja keskityttäisiin opiskelijan tulevaisuuden olisivat paljon tyytyväisempiä saadessaan oppia tai ja motivaation kannalta olennaisiin aineisiin. olla oppimatta asioita, joita itse haluavat Lukiolinja lisäykset eri aloille Vastaus Raul Vesinurmin aloitteeseen: Lukio on yleisesti yleissivistävä koulu, ja niin sen kuu- Liittohallitus kiittää aloitteentekijää aktiivisuudesta. luisikin olla. Kaikki hyötyvät yleissivistyneistä kan- Liittohallitus katsoo, että aloitteen sisältö liittyy suo- salaisista demokratian näkökulmasta, mutta lukion raan liittokokouksessa käsiteltävän tavoiteohjelman tarjoama yleissivistys tuskin on niin merkityksellinen sisältöön ja kehottaa aloitteentekijää ottamaan asian länsimaiselle demokratialle, että ihmisille pitäisi esille osana tavoiteohjelmatyöskentelyä. ALOITTEET JA VASTAUKSET 97 LIITE NRO.9 SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITON STRATEGIA 2016-2020 ES I TYS L I I TTO KO KO UKSE L L E 3 Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) strategia ohjaa liiton kehitystä toimintavuotta pidemmällä aikavälillä 4 sekä määrittää tulevaisuuden vision. Tämä strategia on voimassa 2016-2020. Strategian ajankohtaisuutta 5 tarkastellaan uudelleen strategiakauden puolivälissä. Strategian toteutumista seurataan vuosittain tehtävällä 6 raportilla. Liittokokouksen jälkeen tehtävästä raportista vastaa istuva liittohallitus. 7 MISSIO 8 Lukiolaiset lukiolaisten asialla 9 EDUNVALVONTA 10 SLL edistää demokratiaa, aktiivisuutta ja osallisuutta lukiolaisten keskuudessa. 11 • Opiskelijakunnat osallistuvat aktiivisesti SLL:n tavoitteiden määrittelyyn. • S LL:n edunvalvonta on ennakoivaa ja aloitteellista, ja se syntyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa lukiolaisten ja lukioiden kanssa. 12 13 14 • SLL tavoittaa kaikki vaikuttamisesta kiinnostuneet lukiolaiset. 15 Aktiivista ja osallistavaa edunvalvontaa toteutetaan tuloksekkaasti niin yksittäisessä lukiossa kuin 16 valtakunnallisella tasolla. • Y ksittäinen opiskelija saa apua ongelmiinsa, tietoa oikeuksistaan ja motivaatiota lukiolaisten etujen valvomiseen. 17 18 19 • Opiskelijakuntien laadukas toiminta takaa paikallisen edunvalvonnan toteutumisen. 20 • Piirijärjestöt vastaavat maakunnallisesta ja alueellisesta edunvalvonnasta. 21 • Jokaisella lukiolaisella on mahdollisuus osallistua valtakunnallisen edunvalvonnan toteuttamiseen. 22 • Kansainvälinen edunvalvonta on monipuolista ja tarkoituksenmukaista. 23 SLL on tunnustettu asiantuntija lukiolaisia koskevissa asioissa. 24 • SLL tekee selvitys- ja tutkimustyötä lukiolaisuuteen sekä lukiokoulutukseen liittyvissä asioissa. 26 • SLL on lukiokoulutusta, lukiolaisten hyvinvointia ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevan politiikan edelläkävijä ja keskustelunherättäjä. 27 • SLL edustaa lukiolaisia vahvasti kaikilla päätöksenteon tasoilla. 28 • SLL:lla on laajat verkostot ja se on arvostettu yhteistyökumppani. 25 98 STRATEGIA 29 PALVELUT 30 SLL:n jäsenyys on merkittävä osa lukiolaisuutta. 31 • Neljä viidestä lukiolaisesta on SLL:n jäseniä. 32 • SLL edistää aktiivisesti yhteisöllisyyttä lukiolaisten keskuudessa. 33 Lukiolainen kokee jäsenyydestä saatavan hyödyn merkittävänä. 34 • Yhteistyökumppanuudet ja palvelukokonaisuudet hyödyttävät lukiolaisia. 35 36 • SLL:n opiskelijaetuja on saatavilla kattavasti ympäri Suomen. Piirit ja opiskelijakunnat osallistuvat palvelukokonaisuuden rakentamiseen. 37 SLL on tunnettu ja yhtenäinen brändi. 38 • SLL:n vuorovaikutuksellinen viestintä tavoittaa kaikki Suomen lukiolaiset. 39 • SLL:n viestintä on suunnitelmallista, visuaalisesti yhdenmukaista ja laadukasta kaikilla tasoilla. 40 41 • SLL tarjoaa toimintamahdollisuuksia viestinnästä, markkinoinnista ja yritysyhteistyöstä kiinnostuneille lukiolaisille. 42 JÄRJESTÖ 43 Lukiolainen haluaa toimia liitossa, sillä siitä on hänelle itselleen hyötyä. 44 • Lukiolainen saa korkeatasoista koulutusta SLL:n aktiivi- ja koulutustapahtumissa. 45 46 • Toimimalla SLL:ssa lukiolainen voi kasvattaa itsevarmuuttaan, vuorovaikutustaitojaan sekä yhteiskunnallista osaamistaan. 47 • SLL:n vastuutehtävissä lukiolainen oppii johtamis- ja ryhmätyötaitoja. 48 Opiskelijakunnat vaikuttavat lukiolaisliikkeessä piirijärjestöjen rinnalla. 49 • Opiskelijakunnat toimivat paikallisella tasolla lukiolaisten hyväksi. 50 • SLL:ssa toimivien lukiolaisaktiivien määrä kasvaa opiskelijakuntien aktivoitumisen myötä. 51 • Opiskelijakuntatoimijat ymmärtävät oman toimintansa merkityksen osana lukiolaisliikkeen toimintaa. 52 Piirijärjestöt toimivat alueensa suunnannäyttäjinä. 53 54 • Piirit aktivoivat opiskelijakuntia ja parantavat niiden toimintaedellytyksiä järjestämällä tapahtumia ja luomalla opiskelijakuntien yhteenliittymiä. 55 • Piiritoiminta on opiskelijakuntatoimijoille avointa, näkyvää ja houkuttelevaa. 56 • Piirijärjestöt tukevat opiskelijakuntia paikallistason toiminnan toteuttamisessa. STRATEGIA 99 LIITE NRO.10 TAVOITEOHJELMA 2016 E S I TYS LI I TTO KO KO UKS E L L E KOULUTUSPOLITIIKKA 2 Lukiokoulutuksen järjestäminen 40 tymissä lukio tulee pitää hallinnollisesti omana 3 Lukiokoulutuksen tulee olla aidosti maksutonta 41 yksikkönään. Lisäksi on varmistettava, ettei kun- 4 ja jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus 42 tayhtymiin siirtyminen heikennä opiskelijoiden 5 osallistua siihen. Lukion tulee olla vetovoimainen 43 vaikuttamismahdollisuuksia eikä koulutuksen 6 vaihtoehto toiselle asteelle siirryttäessä, jotta sinne 44 laatua. Myös vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä 7 hakeutuu motivoituneita opiskelijoita. 45 harjoittavien koulujen ja yksityiskoulujen asema 46 on turvattava. Lukion tulee lähtökohtaisesti sijaita niin lähellä, että sitä voi käydä kotoa käsin. 8 Koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että 9 tarjottava koulutus on laadukasta ja että se toteut- 47 10 taa lukiokoulutukselle asetetut tavoitteet. Kurssi 48 11 muotoisen lukion tulee toteutua aidosti. 49 toteutettava opetus- ja kulttuuriministeriön kautta Lukiokoulutuksen rahoitus on jatkossakin 12 Opiskelijan on voitava osallistua kaikille halua- 50 koulutuksen järjestäjälle maksettavana yksikkö- 13 milleen valtakunnallisille kursseille hänen suorit- 51 hintana, eikä sen tule olla riippuvaista koulutuk- 14 taessaan lukion kolmessa vuodessa. Lähiopetus 52 sen järjestämismallista. Lukiokoulutuksen riittävä 15 on opiskelun ensisijainen suorittamistapa, eivätkä 53 rahoitus tulee turvata tuomalla koulutuksen 16 ryhmäkoot saa kasvaa lähiopetuksessa liian suu- 54 järjestäjille maksettava yksikköhinta vastaamaan 17 riksi. Etäopetuksella tuetaan opetuksen järjestä- 55 todellisia kustannuksia. 18 mistä ja mahdollistetaan laajempi kurssitarjonta. 56 19 Itsenäisten kurssien suorittamisperusteiden on 57 riittävän suurella perusrahoitusosuudella. Tulok- 20 oltava valtakunnallisesti standardoituja ja kurs- 58 sellisuusrahoituksen mittareiden tulee perustua 21 seja pitää voida suorittaa myös etänä erilaisissa 59 määreisiin, joihin lukiokoulutuksen järjestäjät 22 verkkoympäristöissä. 60 voivat aidosti vaikuttaa. Valtionosuuksien vuosit- 61 taisen vaihtelun on pysyttävä kohtuullisena. 23 Valtion tulee tukea tulevaisuudessakin lukion Lukiokoulutuksen tasa-arvo on turvattava Yksikköhintaa pitää korottaa vuosittain vähin- 24 jälkeistä täydentävää aineopetusta, jotta yksilön 62 25 koulutuspolulle ei synny umpiperiä. 63 tään yleisen hintatason kasvua vastaavilla korotuksilla. Lukiokoulutuksen saavutettavuuden 26 Oppimateriaalien tuottamisen täytyy tule- 64 27 vaisuudessa nojata mahdollisimman monen eri 65 turvaamiseksi harvan väestöpohjan alueiden ja 28 toimijan malliin. Oppimateriaalien tulee olla 66 erityistehtävän saaneille lukioille on maksettava 29 monipuolisia eikä niiden sähköistäminen saa 67 riittävää korotettua valtionosuutta. Opiskelijoi- 30 tarkoittaa vain painetun aineiston siirtämistä 68 den hyvinvointi ja osallisuus sekä koulutuksen 31 sähköiseen muotoon. Kaikkien oppimateriaalien 69 laatu tulee huomioida opiskelijapalautteella, 32 tulee olla maksuttomia. Sähköisten opiskeluväli- 70 jonka perusteella osa valtionosuudesta määräy- 33 neiden hankinnan ei tule aiheuttaa opiskelijoille 71 tyy. Rahoitusjärjestelmä ei saa johtaa lukioiden 34 lisäkustannuksia. 72 eriarvoistumiseen. 35 Nykyinen eri koulutuksenjärjestäjien varaan 73 Suomen tulee aktiivisesti osallistua EU-tason 36 rakentuva malli tulee säilyttää, eikä toisen asteen 74 koulutuspoliittiseen kehittämistyöhön ja huoleh- 37 koulutuksen järjestämisvastuuta tule siirtää 75 tia koulutuksen kansallisen omaleimaisuuden 38 kunnille. Kunnilla on kuitenkin merkittävä rooli 76 säilymisestä. Koulutuspolitiikasta päättämisen 39 lukiokoulutuksen järjestäjinä. Koulutuskuntayh- 77 täytyy säilyä kansallisella tasolla. 100 TAVOITEOHJELMA 78 Tuntijako 79 Lukion tuntijaon tulee taata lukiolaiselle vahvat 119 kurssien sijaan laajoihin teemoihin. Pakollisten 80 kielelliset, viestinnälliset ja matemaattiset taidot, 120 sisältöjen lisäksi opiskelijalla on oltava mahdol- 81 monipuolinen kielitaito sekä laajat tiedolliset 121 lisuus valita haluamansa määrä valinnaisia kurs- 82 valmiudet. Lukion on autettava löytämään omat 122 seja, joilla hän voi syventää osaamistaan. 83 vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä tarjottava 123 84 riittävä tieto ja tuki oman jatko-opintovalinnan 124 erilaisia lukiodiplomeja, jotka osoittavat lukiolai- 85 tekemiseen. 125 sen kyvyn itsenäiseen ajatteluun ja toimintaan. 126 Perinteisten taito- ja taidediplomien rinnalle 86 Lukiossa tulee säilyttää kolme teemakurssia, Opiskelijalla täytyy olla mahdollisuus suorittaa 87 joiden tarkoitus on integroida eri aineissa opit- 127 täytyy kehittää myös luonnontieteisiin ja huma- 88 tuja asioita ja edesauttaa opiskelijan ymmärrystä 128 nistisiin aineisiin perustuvat tiedediplomit. Lukio- 89 kokonaisuuksista. Teemakursseilla tulee yhdistää 129 diplomeja tulee pystyä hyödyntämään haettaessa 90 eri oppiaineissa käsiteltyjä asioita ajankohtaisten 130 korkea-asteelle. 91 teemojen ympärille. Näitä teemoja tulee tarkas- 131 92 tella eri näkökulmista, harjoittamalla viestintä- ja 132 kaistuvan koulutuskentän myötä opinto-ohjauk- 93 tiedonhakutaitoja sekä kriittistä ajattelua. 133 sen laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakenteellisen valinnaisuuden ja monimut- 94 Nykymallisesta uskonnonopetuksesta tulee 134 Opinto-ohjauksessa tulee keskittyä ensisijaisesti 95 siirtyä kaikille yhteiseen katsomusoppiin, joka 135 yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamiseen 96 tarkastelee uskontoja ja maailmankatsomuksia 136 lisäämällä opinto-ohjausta ja kasvattamalla henki- 97 tasapuolisesti ilmiöiden pohjalta. 137 lökohtaisen opinto-ohjauksen määrää. Opinto- 98 Lukion merkitys hyvän ja laajan kielitaidon 138 ohjauksen on tarjottava opiskelijalle riittävät tiedot 99 hankkimisessa on merkittävä. Kielten opetuksen 139 omien ainevalintojen tekemiseen ja kirkastaa 100 tulee antaa valmiudet opiskellun kielen täysipai- 140 valintojen vaikutusta jatko-opintomahdollisuuk- 101 noiseen käyttöön. Lukiossa on opiskeltava äidin- 141 siin. Lisäksi lukioaikaisella ohjauksella on tuettava 102 kielen lisäksi vähintään kahta vapaavalintaista 142 oman jatko-opintopaikan löytymistä. Opinto- 103 kieltä, joista ainakin toisen on oltava pitkä A-kieli. 143 ohjausta tulee sisällyttää jokaiseen oppiaineeseen, 104 Kielenopetuksen on tulevaisuudessa oltava enem- 144 ja siihen on osallistettava koko opettajakunta. 105 män myös suullista kielitaitoa kehittävää. 106 Matematiikan yhteiskurssilla lukiolaisia 107 on kannustettava matematiikan opiskeluun ja 145 Oppisisällöt ja pedagogiikka 108 purettava matematiikan opiskelun sukupuolittu- 146 Oppisisältöjen tulee rakentua niistä tiedoista ja tai- 109 neisuutta. Matematiikan merkitys koko yhteis- 147 doista, joita ylioppilas tarvitsee jatko-opinnoissaan 110 kunnalle on tuotava esille opetuksessa. Pitkän 148 sekä nykyaikaisessa yhteiskunnassa toimiessaan. 111 oppimäärän on tarjottava hyvät valmiudet mate- 149 Niiden tulee painottua tietojen hankintaan, jäsen- 112 maattisiin ja luonnontieteellisiin jatko-opintoihin. 150 telyyn ja soveltamiseen sekä kokonaisuuksien hal- 113 Lyhyen oppimäärän on oltava käytännönläheistä ja 151 lintaan. Lukion aikana ajattelun ja tietokäsityksen 114 korostettava kaikissa opinnoissa tarvittavia mate- 152 tulee kehittyä. Opiskelijan tulee oppia ymmärtä- 115 maattisia taitoja, muun muassa tilastotiedettä. 153 mään ja sietämään tietoon liittyvää epävarmuutta. 116 Laaja-alainen yleistieto ja jatko-opintoihin 154 Opiskelijan tulee suhtautua tietoon kriittisesti ja 117 suuntaava tutkinto mahdollistetaan rakenteelli- 155 oppia kyseenalaistamaan ja löytämään perustel- 118 sella valinnaisuudella, joka kohdistuu yksittäisten 156 tuja ratkaisuja. TAVOITEOHJELMA 101 157 Lukion opettajilla tulee olla pätevyys tehtä- 197 158 väänsä sekä hyvät ja ajantasaiset pedagogiset val- 198 subjektiivinen oikeus jatkokoulutuspaikkaan. 159 miudet. Pedagogiikkaa tulee päivittää tukemaan 199 +Peruskouluille tulee säätää jälkiohjausvelvoite, 160 vahvemmin lukiokoulutukselle asetettuja tavoit- 200 josta vastaavat kunnan etsivä nuorisotyö ja perus- 161 teita. Opetuksessa on otettava huomioon yksilöi- 201 koulun opinto-ohjaaja. Toiselle asteelle hakeutumi- 162 den erilaiset oppimistavat. Yhteistyötä työelämän, 202 sen tulee jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen. 163 kolmannen sektorin sekä korkeakoulujen kanssa 203 Toisen asteen yhteishakuun tulee sisällyttää 164 on lisättävä ja koulujen on avauduttava yhteiskun- 204 myös toiselle asteelle valmistavat koulutukset, 165 nallisille toimijoille. Kaikilla lukiolaisilla on oltava 205 kuten ammattistartit sekä maahanmuuttajien ja 166 mahdollisuus suorittaa korkeakouluopintoja 206 vammaisten valmistavat opinnot. Valmistaviin 167 lukio-opintojensa aikana. 207 koulutuksiin voisi näin myös hakea yhteishaun 208 täydennyshaussa. Perusopetuksen lisäopetuksen, 168 Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja merki- Jokaiselle peruskoulun päättäneelle täytyy taata 169 tystä opetuksessa on lisättävä. Tämän mahdollis- 209 eli kymppiluokan tulee aidosti tarjota mahdolli- 170 tamiseksi on jokaisella lukiolla oltava riittävät ja 210 suus tutustua toisen asteen opintoihin. Kymppi- 171 ajanmukaiset välineet ja yhteydet. Lisäksi opet- 211 luokalla on oltava mahdollisuus suorittaa lukion 172 tajien tulee kouluttautua säännöllisesti, ottaa 212 pakollisia kursseja, jotka voi lukioon siirryttäessä 173 käyttöön uusia keinoja hyödyntää tietotekniikkaa 213 hyväksilukea. Valmentavien opintojen ohessa on 174 opetuksessa ja saada siinä tarvittaessa tukea. 214 oltava mahdollisuus korottaa peruskoulun päättö- 215 todistuksen arvosanoja. Toisella asteella opiskele- 175 Opiskelijoiden digitaalisista taidoista on pidet- 176 tävä huolta tarjoamalla opetuksen yhteydessä 216 vien mahdollisuutta opiskelualan vaihtoon täytyy 177 kattavaa koulutusta digitaalisiin opiskelumenetel- 217 kehittää erilaisilla erillisvalinnoilla. 178 miin. Opetuksen tulee aidosti valmentaa sähköi- 179 siin ylioppilaskirjoituksiin muun muassa järjestä- 180 mällä kurssikokeita Abitti-järjestelmässä. 218 Toinen aste 219 Toisen asteen koulutuksen on pohjauduttava 181 Etäopetusta järjestettäessä on varmistettava 182 toimivat tietotekniset ratkaisut ja riittävän moni- 220 malliin, jossa lukio ja ammatillinen koulutus toteut- 183 puoliset opiskelun tavat. Etäopetusta ei tule nähdä 221 tavat toisistaan erillisiä tehtäviä. Lukion rooli on 184 vain verkkoon siirrettynä lähiopetuksena. 222 olla yleissivistyksen kautta jatko-opintoihin val- 223 mistava koulutusmuoto. Ammatillinen koulutus 185 Verotuksella ei tule jarruttaa lukiokoulutuk- 186 sen ja erilaisten opetustapojen kehittämistä eikä 224 valmentaa osaavia ja ammatillisesti sivistyneitä 187 nykyaikaistamista. Sähköisten oppimateriaalien 225 käytännön tekijöitä. Molempia koulutusmuotoja 188 arvonlisävero on laskettava samalle tasolle paine- 226 ja niiden opintosisältöjä on kehitettävä itsenäisesti 189 tun oppimateriaalin kanssa. 227 kunkin omista tarpeista ja lähtökohdista. 228 Lukioikäisten nuorten tulee suorittaa lukion 229 täysi oppimäärä ja ylioppilastutkinto päiväluki- 190 Peruskoulu ja toisen asteen nivelvaihe 230 ossa. Tätä tarkoitusta tukevia yksittäisiä kursseja 191 Peruskoulusta halutaan lukioon motivoituneita ja 231 tulee kuitenkin voida suorittaa myös aikuisluki- 192 korkea-asteelle suuntaavia opiskelijoita. Tämän 232 ossa. Aikuislukion tulee olla väylänä tarkoitettu 193 vuoksi yläkoulun opinto-ohjaukseen on panos- 233 vain lukioiän ylittäneille henkilöille, eikä aikuis- 194 tettava entistä enemmän, jotta oppilaat tietävät, 234 lukiota tule markkinoida nuorelle päivälukiota 195 haluavatko jatkaa peruskoulun jälkeen ammatilli- 235 helpompana vaihtoehtona. Ulkomailla suori- 196 seen koulutukseen vai lukioon. 236 tettuja opintoja pitää pystyä hyväksilukemaan 237 lukio-opintoihin. 102 TAVOITEOHJELMA 238 Ylioppilastutkinto 239 Ylioppilastutkinto on korkea-asteelle suuntaava 283 Kokeessa tarvittavia aineistoja tulee jatkossa voida 240 tutkinto, jonka suorittaneella on riittävät oppimis- 284 hakea suljetusta verkkoympäristöstä ja tehtävä- 241 taidot ja sivistys korkea-asteella opiskeluun. 285 tyyppejä tulee kehittää niin, että ne hyödyntävät 286 paremmin tietotekniikan tarjoamia mahdolli- 242 Uudenmallisessa valintajärjestelmässä yliop- 243 pilastutkinnon tehtävänä tulee olla kaikkialla 287 suuksia. Reaaliaineiden ylioppilaskokeiden tulisi 244 korkea-asteella ja työelämässä tarvittavien avai- 288 testata myös kokelaan tiedonhaku- ja soveltamis- 245 naineiden ja -taitojen mittaaminen. Vahvasti 289 taitoja sekä lähdekritiikkiä. 246 jatko-opintoja palvelevaa ylioppilastutkintoa tulee 290 247 voida käyttää laajasti korkea- asteen opiskelijava- 291 oppilastutkintolautakunnan rahoittaminen tulee 248 linnan perustyökaluna. 292 siirtää valtion tehtäväksi. Ylioppilaskokeiden uusi- 293 misen rajoittamisesta tulee luopua. Ylioppilastut- 249 Ylioppilastutkinnon on koostuttava riittävästä Ylioppilastutkintomaksut tulee poistaa ja yli- 250 määrästä hyväksytysti suoritettuja lukiokursseja 294 kintolautakuntaan tulee sisällyttää opiskelijoiden 251 sekä ylioppilastutkinnon kokeista. Tutkintoon 295 edustus. Ylioppilastutkinnon uusintojen ilmoit- 252 vaadittavien suoritettujen kurssien määrän ja 296 tautumisen tulee olla mahdollista korkeakoulujen 253 laadun tulee olla sama kaikille kokelaille riippu- 297 opiskelijavalinnan jälkeen, jotta ehkäistään koulu- 254 matta siitä, opiskeleeko kokelas päivälukiossa, 298 tuspolulle syntyviä umpiperiä. 255 aikuislukion iltalinjalla vai suorittaako hän tut- 256 kintoaan rinnakkain ammatillisen tutkinnon 299 Korkea-asteelle siirtyminen 257 kanssa. Opiskelijan asuinpaikka tai lukion koko eivät 300 Korkea-asteen valintajärjestelmän on oltava moni- 258 saa vaikuttaa siihen, mitä aineita opiskelija pystyy 301 portainen. Lukiolaisen tulee saada jatko-opintokel- 259 tutkintoonsa valitsemaan. Ylioppilaskokeeseen tulee 302 poisuus suorittamalla lukion oppimäärä. Korkea- 260 sisältyä vähintään neljä ylioppilastutkinnon koetta, 303 asteen valintajärjestelmässä opiskelijan tietoja 261 jotka tulee jatkossakin voida suorittaa hajautetusti 304 ja taitoja tulee mitata kokonaisvaltaisesti siten, 262 kolmen kirjoituskerran aikana. 305 että ylioppilastutkinto antaa kuvan opiskelijan 306 oppimistaidoista ja yleissivistyksestä samalla, kun 263 Äidinkielen kokeen tulee jatkossakin olla kai- 264 kille pakollinen opiskelijan kielellisiä sekä aja- 307 pääsykokeet mittaavat kullakin alalla tarvittavia 265 tuksellisia valmiuksia mittaava koe. Kokeen tulee 308 tiedollisia ja sosiaalisia taitoja. Toimiva valintajär- 266 mitata sekä tekstin tulkitsemis- ja käsittelytaitoja 309 jestelmä on avain turhien välivuosien karsimiseen. 267 että oman tekstin tuottamisen taitoja. 310 268 Kielten osaamista on mitattava eurooppalai- Valintakokeita tulee käyttää opiskelijavalinnan 311 työkaluna ensisijaisesti siten, että osa valinnoista tehdään suoravalintana ylioppilastutkinnon perus- 269 sen viitekehyksen mukaisilla kielitasoilla, minkä 312 270 kautta opiskelija saa ylioppilastutkinnon yhtey- 313 teella ja osa ylioppilastutkinnon ja valintakokeen 271 dessä kansainvälisesti hyväksytyn todisteen kieli- 314 yhteispisteillä. Opiskelijavalintaa tulee tehdä myös 272 taidostaan. Samalla ylioppilastutkintoon sisältyy 315 ainoastaan valintakokeilla, jotta kirjoituksissa 273 kielen suullisen osaamisen arvioiminen. 316 huonommin menestyneillä, lukion oppimäärän ja 274 Ylioppilaskoetilanteen sähköisen ja fyysisen 317 ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on mahdol- 275 ympäristön on palveltava opiskelijaa. Kokeita ei 318 lisuus hakeutua haluamilleen aloille. 276 myöskään tule järjestää peräkkäisinä päivinä. 319 277 Korkea-asteella tietotekniikkataidot ovat kes- 320 keissa silloin, kun se on merkittävää opiskeluissa 278 keinen osa opiskelua, joten niiden soveltaminen 321 ja työelämässä pärjäämistä ajatellen. Valintako- 279 jatko-opintokelpoisuutta mittaavassa ylioppilasko- 322 keiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota 280 keessa on luontevaa. Tietotekniikan käyttö ylioppi- 323 siihen, että valmennuskurssit eivät saa antaa etu- 281 laskokeissa ei saa kuitenkaan muodostua kenelle- 324 lyöntiasemaa valintakokeeseen valmistautuessa. 282 kään esteeksi suorittaa tutkintoa. 325 Valintakokeiden on oltava hakijalle maksuttomia. Alalle soveltuvuutta on testattava valintako- TAVOITEOHJELMA 103 SOSIAALIPOLITIIKKA 325 Korkea-asteen hakuaikataulujen on oltava 359 Tukipalvelut 326 yhdenmukaisia ja tiedot ennakkotehtävistä on 360 Ylioppilaat on saatava ripeästi kiinni jatko-opin 327 julkaistava ajoissa. Korkeakoulujen pääsykoekirjat 361 toihin ja siitä työelämään, minkä vuoksi jokaisella 328 ja -aineistot tulee julkaista vasta kevään ylioppilas- 362 lukiolaisella tulee olla mahdollisuus laadukkaa- 329 kirjoituksien jälkeen. Korkeakoulujen on tehtävä 363 seen opinto-ohjaukseen. Jokaista kahtasataa 330 yhteistyötä suunnitellessaan valintakokeiden 364 opiskelijaa kohti on oltava yksi täysipäiväinen 331 päivämääriä, jotta hakijalla on mahdollisuus hakea 365 opinto-ohjaaja. Valtion on laadittava koulutuksen 332 kaikille samankaltaisille aloille samassa haussa. 366 järjestäjiä velvoittava asetus opintojen ohjauksen 333 Samaa koulutusta antavien korkeakoulujen on 367 vähimmäisresursseista. Kouluissa tulee edistää 334 luotava yhtenäinen valintakoe, jolla on oltava mah- 368 ainekohtaista opinto-ohjausta, jossa opiskelija 335 dollisuus hakea kaikkiin oppilaitoksiin. 369 tutustutetaan muun opetuksen ohella oppiai- 370 neiden teemoja sivuaviin jatko-opintomahdolli- 336 Yhteisvalinnan on oltava ensisijaisesti uusien 337 opiskelijoiden väylä korkea-asteelle. Aikaisemmin 371 suuksiin. Aineenopettajien tulee kyetä kertomaan 338 korkea-asteella opiskelleiden mahdollisuus alan 372 aihepiirinsä jatko-opinto- ja työmahdollisuuksista. 339 vaihtamiseen on turvattava erillisvalintojen ja 373 Opinto-ohjaajien tulee pystyä tarjoamaan ohjausta 340 omien valintakiintiöiden kautta. Alan vaihtamisen 374 sekä ulkomaille opiskelemaan suuntaaville opiske- 341 tapoja tulee kehittää ja monipuolistaa niin, että alan 375 lijoille että opiskelupaikkaa vailla oleville ylioppi- 342 vaihtaminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja nopeaa. 376 laille. Henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen tulee 377 ohjata enemmän resursseja ja jokaisella lukiolai- 378 sella tulee olla mahdollisuus siihen. Opinto-oh- 379 jauksen tulee sisältää alaesittelyjä, ja vierailukäyntejä sekä yrityksiin että oppilaitoksiin. 344 Korkea-asteen koulutus 380 345 Korkea-asteen koulutuksen on toisen asteen tavoin 381 346 muodostuttava kahdesta erillisestä pilarista: 382 köissä yksittäisistä opiskelijoista pidetään huolta 347 akateemisesta yliopistokoulutuksesta sekä käytän- 383 muun muassa tehokkaalla ryhmänohjauksella ja 348 nönläheisemmästä ammattikorkeakoulutuksesta. 384 tutortoiminnalla. Kaikissa lukioissa tulee järjestää 349 Molempien koulutusmuotojen on annettava vah- 385 tutortoimintaa ja tutortoiminnalle on varattava 350 vat kantimet työelämään ja yrittäjyyteen. Korkea- 386 riittävät resurssit. Koulujen on nimitettävä tutor- 351 koulututkintojen tavoitteet on tehtävä opiskelijalle 387 toiminnasta vastaava opettaja. Tutorin tärkein 352 selkeäksi jo ennen korkea-asteelle hakeutumista. 388 tehtävä on opastaa ja tukea uutta aloittavaa opis- 389 kelijaa. Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja uusien opiskelijoiden ryhmäyttäminen yhteisöllisen ilma- 353 Korkeakoulujen indeksiin sidottu rahoitus on On varmistettava, että myös kasvavissa yksi- 354 turvattava; laadukas korkea-asteen koulutus on 390 355 avainasemassa Suomen kilpailukyvyn ylläpidon 391 piirin luomiseksi on osa tutortoimintaa. Tutortoi- 356 kannalta. 392 minta on kirjattava lukiolakiin. 104 TAVOITEOHJELMA 393 Enemmän tukea tarvitseville on annettava eri- 427 394 tyishuomiota. Esimerkiksi lukivaikeuksista kärsi- 428 vastainen paikka ja sen ilmapiirin on oltava avoin 395 vät on otettava huomioon opetuksessa, kokeiden 429 ja välittävä. Tämän täytyy näkyä kouluympäris- 396 laadinnassa ja koetilanteissa. Oikeus erityisope- 430 tössä läpi kouluvuoden ja koulun henkilökunnalla 397 tukseen on kirjattava lukiolakiin. Opiskelijoilla 431 on velvollisuus tuoda tätä esille ja puuttua kaikkiin 398 tulee olla tasapuoliset mahdollisuudet suorittaa 432 mahdollisiin ongelmatilanteisiin heti niiden 399 opintoja huolimatta psyykkisistä tai fyysisistä 433 ilmettyä. Velvollisuus puuttua kiusaamiseen on 400 rajoitteista. Tarpeellista tukitoimintaa täytyy olla 434 kirjattava lukiolakiin. Opiskelijoita on arvostettava 401 tarjolla niin, ettei opiskelija joudu matkustamaan 435 ja kohdeltava yhdenvertaisesti. Opiskelijakunnan 402 kohtuuttomia matkoja. Koulutuksen järjestäjän 436 tulee olla kiinteästi mukana avoimen ja välittä- 403 tulee huolehtia tukitoimista ja tilojen esteettö- 437 vän ilmapiirin luomisessa. Kiusaamisesta vapaan 404 myydestä opiskelun sujuvuuden varmistamiseksi. 438 ilmapiirin edistäminen on myös opiskelijakunnan 405 Fyysisen opiskeluympäristön tulee olla terveelli- 439 vastuulla. 406 nen, turvallinen ja viihtyisä. Kouluympäristö ei 440 407 saa syrjiä ketään fyysisesti eikä henkisesti. Lisäksi 441 kaamaton kaikissa tilanteissa. Koulurauha saavu- 408 koulutuksenjärjestäjän on huolehdittava siitä, että 442 tetaan lukiossa opiskelijoiden ja opettajien sekä 409 oppimisen tuki kyetään järjestämään riittävällä 443 koulun muun henkilökunnan tiiviillä yhteistyöllä 410 tasolla. 444 ja keskinäisellä kunnioituksella. Opiskelijakunta 445 täytyy ottaa mukaan koulun järjestyssääntöjä laa- 411 Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan oman Lukio on kiusaamisen-, syrjinnän- ja rasismin Opiskelijan fyysinen koskemattomuus on louk- 412 äidinkielen opiskelua ja ylläpitoa on tuettava, sillä 446 dittaessa ja jokaisen opiskelijan tulee olla tietoinen 413 oma kieli on tärkeä osa identiteettiä. Maahan- 447 koulunsa järjestyssäännöistä. Opettajille ja opis- 414 muuttajaopiskelijaa ei saa vaatia opettelemaan 448 kelijoille pitää järjestää koulutusta koulurauhan 415 molempia kotimaisia kieliä. Maahanmuuttajataus- 449 turvaamisen tavoista ja opiskelijoiden ja opettajien 416 taisten lukioon valmistavaa koulutusta on lisättävä 450 oikeuksista. 417 ja kehitettävä vetovoimaisemmaksi. Valmentavan 451 418 opetuksen tehtävä on vahvistaa kielellisiä ja kult- 452 asiavaltuutetun tehtävä, joka valvoo opiskelijoiden 419 tuurillisia valmiuksia siirtyä lukioon. 453 oikeusturvan toteutumista. 454 Suomeen tulee luoda oppilas- ja opiskelija- Mitään opiskelijaa koskevia toimenpiteitä ei saa 420 Opiskelija kouluyhteisön jäsenenä 455 aloittaa ilman, että opiskelija on tietoinen tästä. 421 Opiskelijakunta on irrottamaton osa lukiota. 456 Opiskelijan tulee tietää, missä henkilörekistereissä 422 Koulutuksen järjestäjän on turvattava opiskelija- 457 hänestä on tietoja, kenellä on pääsy rekistereihin 423 kunnan toimintaedellytykset ja otettava opiskeli- 458 ja kuinka hän voi itse päästä omiin tietoihinsa 424 jakunta kiinteäksi osaksi koulun päätöksentekoa. 459 helposti käsiksi. 425 Hyvä opiskelijakuntatoiminta on toimivan koulu- 426 yhteisön edellytys ja koululle vetovoimatekijä. TAVOITEOHJELMA 105 459 Opiskelijahuolto 491 Toimeentulo 460 Jokaisella lukiolaisella tulee olla saatavilla moni- 492 Täysi-ikäisen tai itsenäisesti asuvan opintotukeen 461 puoliset tukipalvelut opiskelunsa tueksi ja hyvin- 493 oikeutetun lukiolaisen tuen tulee olla samalla 462 vointinsa turvaksi. Opiskelijoiden hyvinvointiin 494 tasolla korkeakouluopiskelijan kanssa ja huoltajien 463 ja terveydenhuoltoon on kohdistettava selkeästi 495 tulojen alentava vaikutus siihen on poistettava. 464 enemmän resursseja, erityisesti ennaltaehkäise- 496 Lisäksi opintorahan veronalaisuus on poistettava 465 viin palveluihin. Tämän vuoksi lukioissa tulee olla 497 466 täysipäiväinen terveydenhoitaja, koulukuraattori 498 467 ja -psykologi kuuttasataa opiskelijaa kohti, sekä 499 opiskelijoiden tarpeita palvelevaksi lyhentämällä 468 täysipäiväinen lääkäri kahtatuhatta opiskelijaa 500 koulumatkatuen minimikilometrimäärä viiteen 469 kohti. Jokaisen lukiolaisen tulee myös päästä 501 kilometriin. Koulumatkatuen käyttämistä tulee 470 lääkärintarkastukseen lukio-opintojensa aikana. 502 joustavoittaa ja helpottaa. 471 Lukio-opiskelijalla tulee olla oikeus selvittää 1-2 503 Opiskelijan tulee voida käydä töissä opintojen 472 päivän sairauspoissaolo pelkällä ilmoituksella 504 ohessa. Kohtuulliset palkkatulot eivät saa leikata 473 ryhmänohjaajalle. 505 opintotukea, vaan työnteon tulee olla kannattavaa. 506 Julkisen sektorin tulee tarjota lukiolaisille enemmän kesätyöpaikkoja. 474 Terveydenhuollon ja suun terveydenhuollon ja se on asetettava indeksiin. Koulumatkatukea täytyy kehittää paremmin 475 on oltava maksutonta toisen asteen opiskelijoille. 507 476 Opiskeluhuollon tulee muodostaa kokonaisuus, 508 477 jossa asioita hoitavat samat, opiskeluun liittyviin 509 aika on poistettava lukiosta valmistuneilta amma- 478 erityiskysymyksiin perehtyneet terveydenhuollon 510 tillisen tutkinnon suorittaneiden tapaan. 479 ammattilaiset luottamussuhteen luomiseksi. Pal- 480 veluiden järjestämisessä, arvioinnissa ja kehittämi- 481 sessä on otettava huomioon opiskelijoiden antama 511 Asuminen 482 palaute. Teknologian kehittyessä opiskelijaterve- 512 Opintotuen asumislisän enimmäiskorvaustasoa 483 ydenhuollon palveluita tulee tarjota myös sähköi- 513 on korotettava vastaamaan todellisia asumiskus- 484 sesti hoitoon hakeutumisen helpottamiseksi. 514 tannuksia. Näin ollen opintotuen asumislisän on 515 vastattava alueelliseen hintatasoon yleisen asu- 485 Jokaisessa lukiossa on oltava toimiva opiskelija- Työmarkkinatuen viiden kuukauden odotus- 486 huoltoryhmä, jossa on opiskelijakunnan edustus. 516 mistuen tavoin. Asumislisä on ulotettava katta- 487 Koulun tulee luoda opiskelijahuoltosuunnitelma, 517 maan myös kesäkuukausien asumismenot. 488 joka määrittää ryhmän toiminnan ja jonka laatimi- 518 Kuntien ja valtion on huolehdittava siitä, että 489 seen opiskelijoiden tulee osallistua. 519 lukiolaisille soveltuvia opiskelija-asuntoja rakenne- 520 taan riittävästi eri puolille Suomea ja että opiskelija- 521 106 TAVOITEOHJELMA asunnot ovat laadukkaita, kohtuuhintaisia ja 522 saavutettavuudeltaan hyviä. Opiskelija-asuntojen 523 saama investointituki on säilytettävä. NUORISOPOLITIIKKA 525 Nuorten vaikuttamisen välineet 560 Myös kansalais- ja kuntalaisaloitteen allekirjoitta- 526 Nuorille on tarjottava oikeita vaikuttamisen kei- 561 minen tulee sitoa 16 ikävuoteen. 527 noja ja kanavia kunnallisessa ja valtakunnallisessa 562 528 päätöksenteossa. Nuorten osallisuutta edistävien 563 vaikuttamisen väylä nuorille. Järjestöjen rahoitus 529 toimien on keskityttävä todellisen vaikutusvallan 564 ja toimintaedellytykset on turvattava ja niiden 530 antamiseen pelkän osallistumisen mielikuvan 565 merkitystä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa 531 sijaan. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien on 566 on vahvistettava. Järjestöjen tärkeä rooli osana 532 oltava yhdenvertaiset riippumatta asuinpaikasta, 567 elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa on voimak- 533 alkuperästä tai taustasta. Jokaisella nuorella on 568 kaammin tunnustettava, eikä veikkausvoittova- 534 oltava yhtäläiset etenemismahdollisuudet yhteis- 569 roista nuoriso- ja opiskelijajärjestöille jaettavia 535 kunnassa. 570 valtionapuja tule leikata. 536 Nuorten vaikuttajaryhmien toimintaedellytyk- Nuoriso- ja opiskelijajärjestöt ovat merkittävä 571 Sukupolvien välisen tasa-arvon varmistamiseksi nuoret on otettava huomioon kaikessa 537 siä ja -menetelmiä on kehitettävä ja niiden jäse- 572 538 nille on tarjottava koulutusta ja työkaluja nuorten 573 päätöksenteossa, eikä heitä saa jättää kuulematta 539 äänen kuulumiseksi. Päätöksenteon prosessien ja 574 päätöksenteossa valtion tai kunnan tasolla. Nuo- 540 kielen täytyy olla niin selkeitä, että jokainen nuori 575 rilla on oltava aidot mahdollisuudet päästä käsiksi 541 ymmärtää mahdollisuutensa vaikuttaa. Koulutuk- 576 valtion tarjoamiin palveluihin myös sähköisesti. 542 seen liittyvissä kysymyksissä oppilas- ja opiskelija- 577 Nuorille on taattava tapa tunnistautua sähköisesti 543 kunnan on oltava ensisijainen kuulemiskanava ja 578 valtion palveluissa ja verkkosivuilla. 544 niiden tulee olla aidosti vaikutusvaltainen vaikut- 545 tamiskanava myös oman koulun ulkopuoliseen 546 vaikuttamiseen kunnan tai paikkakunnan tasolla. 579 Nuorisotakuu 547 Nuorille on taattava pääsy päättäviin elimiin kuten 580 Nuorisotakuun toteuttamisessa tulee painottaa 548 lautakuntiin jokaisessa kunnassa. 581 koulutuksen roolia syrjäytymiskehityksen pysäyt- 582 täjänä. Nuorisotakuun piiriin kuuluvien toimenpi- 549 Nuoria edustavien kunnallisten kuulemisjär- 550 jestelmien ja vaikuttajaryhmien on oltava nuor- 583 teiden rahoitus on turvattava myös hallituskauden 551 ten itsensä demokraattisesti valitsemia. Nuorten 584 päättymisen jälkeen valtion budjetista ja nuorten 552 demokratiakasvatusta on vahvistettava konk- 585 työllisyyttä parantavista järjestelmistä on pidettävä 553 reettisin ja osallistavin esimerkein. Kunnallisissa 586 kiinni. Etsivää nuorisotyötä on jatkettava syrjäyty- 554 vaikuttamismuodoissa on kunnioitettava nuorten 587 neiden nuorten tukemis- ja ohjauskeinona. 555 itsenäistä järjestäytymisoikeutta ja vaikuttamiska- 588 556 navien on oltava kunkin kunnan nuorille luonte- 589 osana nuorisotakuuta. Koulutusseteli ja ylioppi- 557 vimmin ja kattavimmin järjestettyjä. 590 laiden oikeus jälkiohjaukseen tulee ottaa osaksi 591 nuorisotakuuta. 558 559 Äänestysikäraja ja ehdolle asettautumisen ikä- Koulutustakuun toteutuminen on varmistettava raja on laskettava 16 ikävuoteen kaikissa vaaleissa. TAVOITEOHJELMA 107 LIITE NRO.11 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 E SI TYS LI ITTO KO KO UKSEL L E 1. EDUNVALVONTA 1.1 Valtakunnallinen edunvalvonta TAVOITTEET 1 Lukiolaisten Liiton kannat edustavat lukiolaisten näkemyksiä. TOIMENPIDE ”Opiskelijakunnat otetaan mukaan liiton asiakirjojen valmisteluun. Jäsenistöä ja aktiiveja osallistetaan edunvalvontaan jatkuvasti sosiaalisen median kautta.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirit ovat yhteydessä opiskelijakuntiin ja tarvittaessa avustavat näitä asiakirjavalmisteluprosesseissa. TAVOITTEET 2 Suomen Lukiolaisten Liiton edunvalvonta on ennakoivaa ja aloitteellista, ja se syntyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa lukiolaisten ja lukioiden kanssa. TOIMENPIDE ”Viestitään ja käydään vuoropuhelua liiton edunvalvontatyöstä lukiolaisten ja opiskelijakuntien kanssa. Liiton johto ja edunvalvonta-asiantuntijat pysyvät ajan tasalla lukiolaisten arjesta.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit ovat yhteydessä opiskelijakuntiin kummilukiotoiminnan kautta ja tiedottavat Liiton tarjoamista vaikutusmahdollisuuksista. Piirit tekevät koulukäynnit kaikkiin Suomen suomenkielisiin päivälukioihin ja keräävät koulukäynneillä tietoa, joka raportoidaan keskusliitolle.” TAVOITTEET 3 Lukiolaisten Liitolla on ajankohtaista TOIMENPIDE ”Liitto tekee tutkimuksen lukiokoulutukseen liittyvästä aiheesta. tutkimustietoa edunvalvontatyönsä Tehdään kysely sähköisesti kirjoittaneille. tukena. Tarjotaan apua piireille alueellisten selvitysten tekemisessä.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirit voivat tehdä alueellisia selvityksiä tarpeen mukaan. 108 TOIMINTASUUNNITELMA TAVOITTEET 4 TOIMENPIDE Lukiolaisten Liitto on koulutus-, sosi- ”Tehdään uusia avauksia lukiolaisuuteen liittyen. aali-, ja nuorisopoliittinen edelläkävijä Järjestetään asiantuntijaseminaari lukiota käsittelevästä aiheesta. ja keskustelunherättäjä lukiolaisia koskevissa asioissa. Kannustetaan opiskelijoita ja opiskelijakuntia ottamaan kantaa heitä koskeviin asioihin. Tehdään aktiivista sidosryhmäyhteistyötä hyvinvointityötä tekevien tahojen ja opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Osallistutaan sidosryhmien järjestämiin seminaareihin mahdollisuuksien mukaan. Liitto tavoittelee julkisuudessa näkyvimmän opiskelija- ja nuorisojärjestön asemaa.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit kertovat liiton tavoitteista ja avauksista paikallisella tasolla. Piirit tekevät avauksia paikallisen tason ajankohtaisista aiheista. Piirit tukevat paikallisen tason hyvinvointityötä.” TAVOITTEET 5 Lukiolaisten Liitto edustaa lukiolaisia aktiivisesti kaikilla päätöksenteon tasoilla. TOIMENPIDE ”Liitto edustaa kaikissa merkittävissä lukiokoulutukseen vaikuttavissa työryhmissä ja toimielimissä. Valmistaudutaan vuoden 2017 kuntavaaleihin.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirijärjestöt huolehtivat maakunnallisesta edunvalvonnasta. Piirit kannustavat ja kouluttavat opiskelijakuntia paikallisen edunvalvonnan tekemiseen.” TAVOITTEET 6 Lukiolaisten Liitto on ensisijainen asiantuntija lukiolaisia koskevassa TOIMENPIDE Tarjotaan asiantuntija-apua koulutuksen järjestäjille, lukiolaisille ja kouluille lukiokoulutukseen liittyvissä kysymyksissä. päätöksenteossa. TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirit välittävät opiskelijakunnille ja lukiolaisille tietoa liiton tarjoamista asiantuntijapalveluista. TOIMINTASUUNNITELMA 109 TAVOITTEET 7 Lukiolaisten Liitto on vahva vaikuttaja opiskelija- ja nuorisojärjestökentällä. TOIMENPIDE ”Ylläpidetään ja kehitetään yhteistyötä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa. Järjestetään sidosryhmätilaisuus. Toimitaan aktiivisesti järjestöissä, joiden jäsen SLL on. SLL on mukana SuomiAreenalla aktiiveja osallistaen.” TAVOITTEET 8 Piirit ovat vakuuttavia alueellisia edunvalvojia. TOIMENPIDE ” SLL kouluttaa piirit tekemään kattavaa edunvalvontaa vuoden alussa. SLL kannustaa piirejä lähestymään paikallista edunvalvontaa eri näkökulmista ja monimuotoistamaan sitä valmiiden mallien avulla.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Jokainen piiri luo maantieteellisesti kattavan ja vaikuttavan edunvalvontatiimin. Edunvalvontatiimi luo piirille monipuolisen edunvalvontasuunnitelman. Piirit luovat toimivat suhteet alueellisiin päättäjiin.” 1.2 Opiskelijakuntien ja lukiolaisten edunvalvonta TAVOITTEET 1 Liitto tarjoaa edunvalvontaneuvontaa yksittäisille lukiolaisille sekä opiskelijakunnille. TAVOITTEET 2 TOIMENPIDE ”Liiton edunvalvontatyöntekijät ottavat vastaan ja vastaavat kysymyksiin. Yleisiin opiskelijakuntia ja lukiolaisia koskeviin kysymyksiin vastataan Lukiolaisoppaassa.” TOIMENPIDE ”Perustetaan koulutus-, sosiaali- ja nuorisopoliittinen jaokset. Aktiivit ovat läsnä valtakunnallisessa Jaokset osallistuvat edunvalvonnallisten tavoitteiden asettamiseen. edunvalvonnassa. Jaokset voivat perustaa omia pop up -työryhmiään.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirit tiedottavat alueensa aktiiveille liiton tarjoamista vaikutusmahdollisuuksista ja kannustavat hyödyntämään niitä. 110 TOIMINTASUUNNITELMA TAVOITTEET 3 Liitto kannustaa nuoria mukaan vaikuttamistoimintaan. TOIMENPIDE ”Liitto on mukana muun muassa Talousguru-kilpailussa. Liitto viestii muiden toimijoiden vaikuttamismahdollisuuksista ja -tapahtumista.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirit kannustavat nuoria tarttumaan paikallisiin vaikuttamismahdollisuuksiin. 1.3 Kansainvälinen toiminta TAVOITTEET 1 Kansainvälinen toiminta on pitkäjänteistä ja tavoitteellista. TOIMENPIDE ”Aletaan toteuttaa vuonna 2015 valmisteltua kansainvälisen toiminnan strategiaa. Valitaan kansainvälinen jaos, joka koordinoi kansainvälistä toimintaa. Toimihenkilöt tukevat jaosta käytännön järjestelyissä. Luodaan ja ylläpidetään kahdenkeskisiä suhteita eurooppalaisten opiskelijajärjestöjen kanssa. Kartoitetaan järjestöjen yhteisen EU-rahoitteisen hankkeen toteuttamismahdollisuuksia.” TAVOITTEET 2 Kansainvälinen toiminta on tunnettua ja arvostettua liiton toimijoiden keskuudessa. TOIMENPIDE ”Liitto seuraa Euroopan Unionin koulutuspolitiikkaa ja vaikuttaa aktiivisesti kansainvälisten sidosryhmiensä kantoihin ja linjoihin. Liitto vaikuttaa aktiivisesti eurooppalaisen kattojärjestönsä OBESSUn kantoihin ja linjoihin. Osallistutaan kaikille OBESSUn tapahtumille. Liitto edistää yhteistyötä kotimaisten kansainvälistä toimintaa harjoittavien sidosryhmien ja poliittisten tahojen kanssa.” TAVOITTEET 3 Kehitetään kansainvälistä yhteistyötä Pohjoismaissa. TOIMENPIDE ”Osallistutaan kaikille NSSN:n tapahtumille. Luodaan muiden pohjoismaisten opiskelijajärjestöjen kanssa kehityssuunnitelma NSSN:lle.” ”Kansainvälisen jaoksen toimintaa laajennetaan ja aktiiveille tiedotetaan kansainvälisestä toiminnasta. Jaos osallistaa aktiivikenttää eri tavoin vuoden aikana.” TOIMINTASUUNNITELMA 111 LIITE NRO.12 SLL TALOUSARVIO 2016 E SI TYS LI ITTO KO KO UKSEL L E EDUNVALVONTA Valtakunnallinen edunvalvonta TUOTOT 3070 Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 4004 4005 4007 4009 4031 4006 4008 4015 4017 4022 4028 4029 4030 4032 4035 4038 4046 5000 5011 5090 5091 5095 5097 5100 5200 5202 5500 4000 KULUT Matkakulut Kilometrikorvaukset Ateriakorvaukset Painatuskulut Onnittelut, palkinnot ym. Majoitus Postikulut Tarvikkeet ja materiaalit Ruokailut Puhelinkulut Kirjallisuus ja lehdet Ostetut palvelut Edustuskulut Kokous- ja neuvottelukulut Muut kulut Osallistumiskulut Matkakulut, HSL-etu Palkat Lounasetu Sosiaaliturvamaksut TyEL-maksut Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus Henkilökunnan koulutus Kulttuurisetelit Päivärahat Työterveyspalvelut Tilavuokrat KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 112 TALOUSARVIO TA 2016 5 000,00 € 5 000,00 € 1 800,00 € 900,00 € 100,00 € 4 000,00 € 800,00 € 2 000,00 € 400,00 € 2 350,00 € 1 800,00 € 2 040,00 € 700,00 € 8 000,00 € 1 000,00 € 1 500,00 € 500,00 € 1 200,00 € 1 843,20 € 68 064,00 € 4 320,00 € 1 849,79 € 12 552,16 € 1 321,28 € 5 285,12 € 700,00 € 432,00 € 800,00 € 1 200,00 € 2 000,00 € 129 457,55 € −124 457,55 € Kansainvälinen toiminta TUOTOT 3070 Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 4004 4005 4007 4006 4016 4017 4035 4038 KULUT Matkakulut Kilometrikorvaukset Ateriakorvaukset Majoitus Jäsenmaksut Ruokailut Muut kulut Osallistumiskulut KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Julkaisu- ja tutkimustoiminta TUOTOT 3070 Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT 4009 Painatuskulut 5005 Palkkiot KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TA 2016 4 000,00 € 4 000,00 € 4 300,00 € 50,00 € 100,00 € 500,00 € 4 000,00 € 300,00 € 100,00 € 100,00 € 9 450,00 € −5 450,00 € TA 2016 1 000,00 € 1 000,00 € 1 500,00 € 7 000,00 € 8 500,00 € −7 500,00 € TALOUSARVIO 113 VIESTINTÄ Markkinointi ja jäsenhankinta TUOTOT 3070 Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 4004 4005 4007 4009 4031 4006 4008 4015 4017 4019 4022 4028 4029 4032 4035 4046 5000 5011 5090 5091 5095 5097 5100 5200 5202 5500 4000 KULUT Matkakulut Kilometrikorvaukset Ateriakorvaukset Painatuskulut Onnittelut, palkinnot Majoitus Postikulut Tarvikkeet ja materiaalit Ruokailut Mainos- ja ilmoituskulut Puhelinkulut Kirjallisuus ja lehdet Ostetut palvelut Kokous- ja neuvottelukulut Muut kulut Matkakulut /HSL-etu Palkat Lounasetu Sosiaaliturvamaksut TyEL -maksut Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus Henkilökunnan koulutus Kulttuurisetelit Päivärahat Työterveys Tilavuokrat KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 114 TALOUSARVIO TA 2016 0,00 € 0,00 € 3 700,00 € 1 200,00 € 150,00 € 8 000,00 € 800,00 € 5 500,00 € 1 000,00 € 1 000,00 € 5 200,00 € 1 000,00 € 1 020,00 € 100,00 € 4 000,00 € 500,00 € 500,00 € 865,00 € 34 835,00 € 3 960,00 € 947,40 € 6 429,00 € 676,7 2 707,00 € 233,00 € 144,00 € 360,00 € 600,00 € 2 500,00 € 87 927,10 € −87 927,10 € ImprobaturTA 2016 TUOTOT 3010 Ilmoitustuotot 3070 Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 4004 4009 4008 4032 4022 4029 4035 4046 5000 5005 5011 5090 5091 5095 5097 5100 5200 5202 5500 KULUT Matkakulut Painatuskulut Postituskulut Kokous- ja neuvottelukulut Puhelinkulut Ostetut palvelut Muut kulut Matkakulut /HSL-etu Palkat Palkkiot Lounasetu Sosiaaliturvamaksut TyEL -maksut Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus Henkilökunnan koulutus Liikunta/kulttuurietu Päivärahat Työterveys KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 110 000,00 € 3 000,00 € 113 000,00 € 300,00 € 60 000,00 € 77 000,00 € 200,00 € 1 190,00 € 2 500,00 € 500,00 € 570,00 € 34 040,00 € 25 000,00 € 2 160,00 € 925,12 € 6 277,60 € 660,80 € 2 643,10 € 292,00 € 180,00 € 50,00 € 700,00 € 215 188,62 € −102 188,62 € JäsenviestintäTA 2016 TUOTOT 3070 Ilmoitustuotot TUOTOT YHTEENSÄ 32 000,00 € 32 000,00 € TALOUSARVIO 115 4004 4034 4022 4029 4035 4046 5000 5011 5090 5091 5095 5097 5100 5200 5500 KULUT Matkakulut Päivitys- ja ylläpitokulut Puhelinkulut Ostetut palvelut Muut kulut Matkakulut /HSL-etu Palkat Lounasetu Sosiaaliturvamaksut TyEL -maksut Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus Henkilökunnan koulutus Liikunta/kulttuurietu Työterveys KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Messut ja muut lukiolaistapahtumat TUOTOT 3070 Ilmoitustuotot TUOTOT YHTEENSÄ 4004 4005 4031 4006 4014 4015 4017 4022 4029 4032 4044 4046 5203 116 TALOUSARVIO 100,00 € 3 000,00 € 2 500,00 € 500,00 € 136,70 € 23 029,00 € 1 440,00 € 617,00 € 4 186,00 € 441,00 € 1 763,00 € 175 108,00 € 500,00 € 38 495,70 € −6 495,70 € TA 2016 43 000,00 € 43 000,00 € KULUT Matkakulut Päivitys- ja ylläpitokulut Puhelinkulut Ostetut palvelut Muut kulut Matkakulut /HSL-etu Palkat Lounasetu Sosiaaliturvamaksut TyEL -maksut Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus Henkilökunnan koulutus 500,00 € 100,00 € 100,00 € 1 200,00 € 17 000,00 € 500,00 € 1 500,00 € 500,00 € 100,00 € 50,00 € 4 684,50 € 546,20 € 2 632,85 € KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 29 413,55 € 13 586,45 € JÄRJESTÖ Piiri- ja jäsenjärjestöt TUOTOT 3070 Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 4004 4005 4007 4031 6220 4006 4015 4017 4029 4033 4035 6210 5202 4000 6200 KULUT Matkakulut Kilometrikorvaukset Ateriakorvaukset Onnittelut, palkinnot yms. Piiripankki/Tarverahoitus Majoitus Tarvikkeet ja materiaalit Ruokailut Ostetut palvelut Vakuutukset Muut kulut Tulostavoitepalautukset Päivärahat Tilavuokrat Jäsenmaksupalautukset KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Aktiivi- ja koulutustoiminta TUOTOT 3000 Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 4004 4005 4007 6220 4006 4008 4015 4017 4022 4035 KULUT Matkakulut Kilometrikorvaukset Ateriakorvaukset Piiripankki/Iltaohjelmatuki Majoitus Postikulut Tarvikkeet ja materiaalit Ruokailut Puhelinkulut Muut kulut TA 2016 0,00 € 0,00 € 6 000,00 € 500,00 € 500,00 € 700,00 € 3 000,00 € 3 000,00 € 150,00 € 2 500,00 € 700,00 € 600,00 € 500,00 € 33 000,00 € 100,00 € 2 500,00 € 90 000,00 € 143 750,00 € −143 150,00 € TA 2016 26 500,00 € 26 500,00 € 6 000,00 € 1 000,00 € 500,00 € 2 000,00 € 31 000,00 € 50,00 € 300,00 € 11 500,00 € 1 020,00 € 500,00 € TALOUSARVIO 117 4036 4046 5000 5011 5090 5091 5095 5097 5100 5200 5202 5500 4000 Autokulut Matkakulut /HSL-etu Palkat Lounasetu Sosiaaliturvamaksut TyEL -maksut Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus Henkilökunnan koulutus Kulttuurisetelit Päivärahat Työterveys Tilavuokrat KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 500,00 € 546,20 € 34 032,00 € 2 160,00 € 925,00 € 6 276,00 € 660,64 € 2 642,56 € 350,00 € 216,00 € 2 400,00 € 600,00 € 9 000,00 € 114 178,40 € −87 678,40 € OpiskelijakuntatoimintaTA 2016 TUOTOT 3000 Osallistumismaksut 3070 Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 4004 4005 4007 4009 6220 4006 4008 4015 4017 4022 4032 4035 4046 5000 5005 5011 5090 5091 5095 5097 5100 118 TALOUSARVIO KULUT Matkakulut Kilometrikorvaukset Ateriakorvaukset Painatuskulut Piiripankki/iltaohjelmatuki Majoitus Postikulut Tarvikkeet ja materiaalit Ruokailut Puhelinkulut Kokous- ja neuvottelukulut Muut kulut Matkakulut /HSL-etu Palkat Palkkiot Lounasetu Sosiaaliturvamaksut TyEL-maksut Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus Henkilökunnan koulutus 23 520,00 € 2 000,00 € 25 520,00 € 6 800,00 € 1 600,00 € 200,00 € 5 200,00 € 4 000,00 € 36 000,00 € 1 700,00 € 1 600,00 € 3 550,00 € 2 040,00 € 200,00 € 1 000,00 € 546,20 € 38 500,00 € 3 000,00 € 2 160,00 € 1 050,00 € 7 125,00 € 750 3 000,00 € 350,00 € 5200 5202 5500 4000 Kulttuurisetelit Päivärahat Työterveys Tilavuokrat KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 216,00 € 1 300,00 € 600,00 € 7 800,00 € 130 287,20 € −104 767,20 € LiittokokousTA 2016 TUOTOT 3000 Osallistumismaksut TUOTOT YHTEENSÄ 4004 4005 4007 4009 4031 6220 4006 4008 4010 4015 4017 4029 4030 4032 4035 5202 4000 KULUT Matkakulut Kilometrikorvaukset Ateriakorvaukset Painatuskulut Onnittelut, palkinnot ym. Piiripankki/Iltaohjelmatuki Majoitus Postikulut Kopiointikulut Tarvikkeet ja materiaalit Ruokailut Ostetut palvelut Edustuskulut Kokous- ja neuvottelukulut Muut kulut Päiväraha Tilavuokrat KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Keskustoimisto TUOTOT 3070 Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 33 000,00 € 33 000,00 € 5 000,00 € 500,00 € 100,00 € 5 000,00 € 700,00 € 1 500,00 € 33 000,00 € 100,00 € 500,00 € 1 500,00 € 7 000,00 € 800,00 € 3 000,00 € 1 000,00 € 500 e 1 100,00 € 7 000,00 € 67 800,00 € −34 800,00 € TA 2016 0,00 € 0,00 € TALOUSARVIO 119 4004 4005 4007 4006 4017 4022 4030 4032 4035 4038 4046 5005 5090 5091 5095 5097 5011 5500 5202 4000 KULUT Matkakulut Kilometrikorvaukset Ateriakorvaukset Majoitus Ruokailut Puhelinkulut Edustuskulut Kokous- ja neuvottelukulut Muut kulut Osallistumiskulut Matkakulut / HSL-etu Palkkiot Sosiaaliturvamaksut TyEL-maksut Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus Lounasetu Työterveys Päiväraha Tilavuokrat KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Hallinto ja talous TUOTOT 3070 Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 4004 4005 4007 4009 4034 4038 4008 4015 4016 4022 4027 4029 4030 4032 4035 120 TALOUSARVIO KULUT Matkakulut Kilometrikorvaukset Ateriakorvaukset Painatuskulut Päivitys- ja ylläpitokulut Osallistumiskulut Postikulut Tarvikkeet ja materiaalit Jäsenmaksut Puhelinkulut Pankkikulut Ostetut palvelut Edustuskulut Kokous- ja neuvottelukulut Muut kulut 16 000,00 € 4 000,00 € 1 500,00 € 10 000,00 € 11 000,00 € 5 460,00 € 1 000,00 € 2 000,00 € 500,00 € 1 000,00 € 2 178,80 € 59 400,00 € 1 663,20 € 11 286,00 € 1188 4752 6 480,00 € 1 800,00 € 160,00 € 6 000,00 € 147 368,00 € −147 368,00 € TA 2016 350,00 € 350,00 € 1 500,00 € 200,00 € 200 500,00 € 6 000,00 € 500,00 € 500,00 € 500,00 € 2 500,00 € 2 400,00 € 8 000,00 € 40 000,00 € 1 000,00 € 1 000,00 € 1 000,00 € 4046 5000 5005 5011 5090 5091 5095 5097 5200 5100 5500 Matkakulut /HSL-etu Palkat Palkkiot Lounasetu Sosiaaliturvamaksut TyEL -maksut Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus Liikunta/kulttuurietu Henkilökunnan koulutus Työterveys KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Jäsenpalvelu ja jäsenrekisteri 5000 5090 5091 5095 5097 5011 4046 5200 5100 5500 4022 4018 4008 4009 4013 4045 1 632,60 € 79 100,00 € 4 000,00 € 4 320,00 € 2 186,80 € 14 839,00 € 1562 6 248,00 € 432,00 € 350,00 € 1 200,00 € 181 670,40 € −181 320,40 € TA 2016 TUOTOT Jäsenkorttituotot ISIC-provisio ISIC-korttituotot TUOTOT YHTEENSÄ 100 000,00 € 5 280,00 € 72 000,00 € 177 280,00 € KULUT Palkat Sosiaaliturvamaksut TyEL -maksut Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus Lounasetu Matkakulut /HSL-etu Liikunta/kulttuurietu Työntekijöiden koulutus Työterveys Puhelinkulut Jäsenkortin kulut Postituskulut ISIC Painokulut Jäsentarrojen postitus Jäsenrekisterin kulut 13 550,00 € 351,40 € 2 384,50 € 251,00 € 1 004,00 € 0,00 € 0,00 € 0,00 € 0,00 € 0,00 € 0,00 € 90 000,00 € 16 000,00 € 72 000,00 € 2 000,00 € 1 000,00 € 11 000,00 € KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 209 540,90 € −32 260,90 € TALOUSARVIO 121 PROJEKTIT OKM-hanke: SPOT II 2015–2016 TA 2016 TUOTOT 3070 Hankeavustus TUOTOT YHTEENSÄ 5000 5090 5091 5095 5097 5011 4017 5200 5100 4022 5500 4046 KULUT Palkat Sosiaaliturvamaksut TyEL -maksut Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus Lounasetu Ruokailut Liikunta/kulttuurietu Työntekijöiden koulutus Päivärahat Majoitus Matkakulut Kokous- ja neuvottelukulut Ostopalvelut Mainos- ja ilmoituskulut Painokulut Postikulut IT-kulut Puhelinkulut Kopiointikulut Päivitys- ja ylläpitokulut Työterveyspalvelut Konttorivuokrat Matkakulut / HSL-etu Muut kulut KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 7 400,00 € 7 400,00 € 7 908,00 € 221,42 € 1 502,52 € 158,16 € 632,64 € 360,00 € 0,00 € 36,00 € 50,00 € 0,00 € 0,00 € 0,00 € 10,00 € 0,00 € 0,00 € 0,00 € 0,00 € 0,00 € 170,00 € 0,00 € 0,00 € 100,00 € 300,00 € 222,90 € 0,00 € 11 671,64 € −4 271,64 € KesätyöprojektiTA 2016 TUOTOT Hankeavustus Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 122 TALOUSARVIO 58 000,00 € 10 000,00 € 68 000,00 € 4004 4005 4006 4008 4015 4017 4009 4022 4035 4029 4032 4046 5000 5011 5090 5091 5095 5097 5100 5200 5202 5500 4000 KULUT Matkakulut Kilometrikorvaukset Majoitus Postikulut Tarvikkeet ja materiaalit Ruokailut Painatuskulut Puhelinkulut Muut kulut Ostetut palvelut Kokous- ja neuvottelukulut Matkakulut /HSL-etu Palkat Lounasetu Sosiaaliturvamaksut TyEL -maksut Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus Henkilökunnan koulutus Kulttuurisetelit Päivärahat Työterveys Tilavuokrat KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 6 000,00 € 500,00 € 2 000,00 € 600,00 € 1 500,00 € 3 000,00 € 5 000,00 € 1 020,00 € 2 000,00 € 3 500,00 € 2 000,00 € 546,20 € 34 032,00 € 2 160,00 € 925,00 € 6 276,00 € 660,64 € 2 642,56 € 350,00 € 216,00 € 2 400,00 € 600,00 € 5 500,00 € 83 428,40 € −15 428,40 € VarainhankintaTA 2016 TUOTOT Jäsenmaksutuotot Yleisavustukset TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Jäsenmaksupostitus KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 900 000,00 € 370 000,00 € 1 270 000,00 € 35 000,00 € 35 000,00 € 1 235 000,00 € KOONTITA 2016 Kulut Varainhankinta Muut tuotot Yhteensä 1 807 127,46 € 1 270 000,00 € 536 650,00 € −477,46 € TALOUSARVIO 123 LIITE NRO.13 JULKILAUSUMA E SI TYS KO KO UKSEN JULKIL AU S U M A K S I Kuka asettelee askelmerkit lukion tulevaisuudelle? Lukion kehittäminen jäi hallitusohjelmassa lähes Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laaso- huomioitta. Samalla on selvää, että opiskelu, opetus nen on väläytellyt lukion pitkäjänteistä kehittämistä ja oppiminen lukiossa tulevat jo tällä hallituskaudella pohtivan työryhmän asettamista. Suomen Lukiolais- kokemaan merkittävän muodonmuutoksen. Vuoden ten Liiton liittokokous haluaa 300 lukiolaisen voimin päästä syksyllä 2016 kirjoitetaan ensimmäiset sähköi- sanoa olevansa valmis osallistumaan tähän työhön. set ylioppilaskirjoitukset. Mahdollisuudet ovat rajat- ”Kehittämisessä on katsottava lainsäädäntöprosessia tomat, mutta mikäli digitalisaatio ei juurru osaksi syvemmälle lukioiden arkeen. Me lukiolaiset olemme lukioiden arkipäivää on epäonnistumisen vaara myös se raikas voima, joka uskaltaa unelmoida ja visioida”, olemassa. lupaa N.N., liiton puheenjohtaja vuodelle 2016. ”Olemme tottuneet pitämään suomalaista lukio- Lukiokoulutuksen perusta rakentuu tulevaisuu- koulutusta laadukkaana ja kustannustehokkaana. dessakin yleisivistävyydelle sekä jatko-opintoihin Menneeseen ei kuitenkaan voida jäädä – muuttuva valmistamiselle. Valkolakin arvo on kuitenkin maailma pakottaa meidät uudistamaan toimintatapo- kyseenalainen, jos lukio jää jälkeen ympäröivän jamme sekä pureksimaan hyvin perustavanlaatuisia yhteiskunnan kehityksestä. Pikemminkin koulujen kysymyksiä esimerkiksi siitä, mitä on tulevaisuuden seinien sisäpuolelta pitäisi löytyä suunta tulevaisuu- yleissivistys”, toteaa liiton väistyvä puheenjohtaja den Suomelle. Tatu Koivisto. 124 JULKILAUSUMA LIITE NRO.7 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU SIVULTA 90 E S IT YS LIIT TO KO KO U K SE L L E 2. PALVELU 2.1 Jäsenyys TAVOITTEET 1 Jäsen kokee hyötyvänsä Lukiolaisten Liiton jäsenyydestä. TOIMENPIDE Tiedotetaan uusista eduista jäsenille sähköisellä jäsenkirjeellä kuukausittain. Otetaan jäsenistöltä tulleet ideat ja parannusehdotukset huomioon jäsenyyden kehittämisessä. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Jäsenkirje on lähetetty kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuunottamatta. Kirje on päivitetty ulkoasultaan ja sisällöltään vastaamaan liiton uutta ilmettä. Samalla kirjeissä on puffattu parhaita jäsentetuja yhteistyössä Frankin kanssa. Kirjeen avausprosentti on pysynyt kohtalaisen korkealla. Koulukäyntien yhteydessä on kerätty opkh:ien ajatuksia liiton kehittämisestä. TAVOITTEET 2 TOIMENPIDE Jäsen tuntee ja hyödyntää Frankin Osallistutaan aktiivisesti Frankin palvelukokonaisuuden kehittämiseen ja brändin vahvistamiseen. tarjoamia palveluja. Varmistetaan, että Frankin kautta saatavat opiskelijaedut palvelevat myös lukiolaisten tarpeita, haluja ja himoja. Vahvistetaan Frankin näkyvyyttä liiton markkinointikanavissa. Kannustetaan jäseniä rekisteröitymään Frank-palveluun. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Frankin kanssa on pidetty säännöllisesti tapaamisia ja Frankin extended board -tapaamisiin on osallistuttu. Toimenpide ei ole toteutunut suunnitelman mukaisesti. Odotamme edelleen Frankin toimenpiteitä asian suhteen. Frankia on markkinoitu kaikissa jäsenkirjeissä. Lisäksi jokaisessa Improbaturin numerossa on ollut yhden sivun kokoinen ilmoitus, ja uusille lukionsa aloittaville opiskelijoille postitettiin Improbaturin 3/2015 mukana myös Frankin flyeri. Frankia on nostettu esiin myös lukioille jaettavissa julisteissa ja muissa materiaaleissa. Frank on lähettänyt uusille jäsenillemme ”Tervetuloa jäseneksi” -mailin. Frank-rekisteröitymistä on markkinoitu opiskelijakortin ja tarran saaterkirjeissä. TAVOITTEET 3 Jäsenyyden jatkaminen on houkuttelevaa ja helppoa. TOIMENPIDE Tehdään jäsenlaskutus kesäkuussa. Aloitetaan lukuvuositarrojen postitus elokuussa. Markkinoidaan jäsenyyden hyötyjä laskutuksen yhteydessä. Kehitetään jäsenpalvelua monipuolisemmaksi ja paremmin lukiolaisia palvelevaksi. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Toteutunut. Toteutunut. Jäsenpalvelua on tehostettu resurssien säästämiseksi. 2.2 Markkinointi ja jäsenhankinta TAVOITTEET 1 Liiton markkinointi on tuloksellista. TOIMENPIDE Kontaktoidaan kaikki lukionsa aloittavat jo ennen koulun alkua. Kohdistetaan markkinointia myös muille kuin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Toimitaan aktiivisesti eri sosiaalisissa medioissa. Mitataan markkinointitoimenpiteiden vaikuttavuutta esimerkiksi seuraamalla jäsenmäärän kehitystä. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Tervetuloa lukioon -kirjeet lähetettiin hyväksymiskirjeiden mukana. Osassa lukioita järjestettiin roadshow lukioon ilmoittautumispäivänä. (Suurimmassa osassa lukioita ilmoittautumispäivää ei järjestetä). Improbaturin 3/2015 -numerosta tehtiin muovitettu erikoisopainos uusille lukiolaisille. Mukana oli SLL:n oma flyer sekä Frankin kuponkeja. Keväällä toteutettiin kesäduunikampanja, jonka tiimoilta järjestettiin kesäduunikoulutukset Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Lisäksi järjestettiin perinteinen penkkarikuvakilpailu yhteistyössä Seppälän koulukuvien ja Habituran kanssa. Summer up -festivaalien yhteydessä toteutettiin markkinointikampanja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi liitto oli läsnä tapahtumalla. Syksyn aikana toteutetaan sosiaalisen median markkinointikampanja yhdessä KILROYn ja ISICIn kanssa. OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU 125 .... Pitkän tähtäimen sosiaalisen median strategia on vielä luomatta, mutta sosiaalisessa mediassa on pyritty toimimaan siitä huolimatta aktiivisesti. @Lukiolaiset Instagram-kanava on kasvattanut tavoittavuuttaan merkittävästi ja siellä on julkaistu sisältöä myös jatkuvasti sekä jäsenyyteen, palveluihin että edunvalvontaan ja aktiivitoimintaan liittyen. Facebook-sivun konseptia ei ole juurikaan mietitty. On tehty excel, jolla on seurattu viikkotasolla jäsenmäärän kehitystä. Exceliä on seurattu myös piireissä, jossa sitä on käytetty jäsenhankinnan työvälineenä. TAVOITTEET 2 Liiton visuaalinen identiteetti kuvastaa liiton arvoja ja on kohderyhmän silmissä kiinnostava. TOIMENPIDE Toteutetaan kokonaisvaltainen viestintäuudistus. Otetaan käyttöön liiton uudistettu graafinen ilme. Panostetaan visuaaliseen markkinointiin. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 On toteutettu! Tättärää! Liiton uusi ilme on otettu käyttöön kevät-kesällä 2015. Visuaaliseen markkinointiin on panostettu sekä sähköisissä että painetuissa materiaaleissa. TAVOITTEET 3 Liittoon on helppo liittyä, ja siihen tarjoutuu vuoden mittaan useita mahdollisuuksia. TOIMENPIDE Pidetään yllä ja kehitetään monipuolisia liittymiskanavia. Liittyminen jäseneksi toimii kaikilla yleisimmin käytetyillä alustoilla. Piirit pitävät pikaliittymispisteitä koulukäyntien jälkeen. Tuetaan piirijärjestöjä roadshow-kiertueiden sekä muiden jäsenhankintatapojen järjestämisessä. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Luotiin nettisivu-uudistuksen yhteydessä uusi sähköinen liittymislomake, joka toimii myös mobiilissa. Jäsenmaksun maksaminen toimii kaikkien pankkien kautta ja kaikilla maksukorteilla. Seppälän koulukuvien kautta tapahtuva liittyminen on saatu toimimaan virheettömästi. Sähköinen liittymislomake on mobiilioptimoitu. Suurin osa piireistä on pitänyt suunnitellusti pikaliittymispisteitä koulukäyntien jälkeen. Piireille on luotu uusi roadshow-ohjeistus sekä valmista markkinointimateriaalia. Liittymislomakkeiden lähettämistä on helpotettu uusilla käytännöillä. 2.3 Koulukäynnit TAVOITTEET 1 Piiritoimijat ovat osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita koulukävijöitä. TOIMENPIDE Liiton ja piirien edustajat kouluttavat koulukävijöitä koulukävijäkoulutuksessa sekä muissa liiton tapahtumissa. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Liiton koulukävijät on koulutettu Koulukävijäkoulutuksella. Lisäksi piireille on tuotettu materiaalia, jonka avulla he ovat voineet järjestää omaa koulutusta koulukävijöille. Piireille on asetettu jäsenhankintatavoitteet. Aktiivitapahtumilla on järjestetty jäsenhankintaworkshoppeja. TAVOITTEET 2 Liitto tunnetaan laajalti lukioissa ja lukiolaisten keskuudessa. TOIMENPIDE Tehdään koulukäynti jokaiseen Suomen suomenkieliseen päivälukioon. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Suurimmissa osassa lukioista on pidetty koulukäynnit suunnitellusti. Lopuissa pidetään loppuvuoden aikana :). TAVOITTEET 3 Liitto saa ajankohtaista tietoa lukioiden tilasta. TOIMENPIDE Tavataan jokaisen koulukäynnin yhteydessä lukion rehtori ja opiskelijakunnan hallitus. Päivitetään koulukäynneiltä saadut tiedot liiton rekistereihin, joita piiri- ja jäsenjärjestöt voivat tarvittaessa hyödyntää. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Jokaisen tehdyn koulukäynnin yhteydessä on tavattu lukion rehtori sekä opiskelijakunnan hallitus. Lukioiden tilasta on tapaamisten yhteydessä on kerätty lomakkeiden avulla tietoa, jota on voitu hyödyntää SLL:n toiminnassa ja markkinoinnissa. 126 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU 2.4 Improbatur, lukio.fi ja sosiaalisen median kanavat TAVOITTEET 1 Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenille toimitetaan laadukas lukiolaisille kohdennettu aikakauslehti. TOIMENPIDE Toteutetaan vuodessa neljä Improbaturia Improbatur postitetaan kaikille liiton jäsenille. Kehitetään Improbaturia lukijatutkimuksesta ja jäsenkyselystä saadun palautteen avulla. Järjestetään jäsenistölle avoin workshop Improbaturin ja liiton muun sisällöntuotannon kehittämisestä. Toteutetaan kaikki Improbaturit myös sähköisenä. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Lehti on ilmestynyt suunnitellusti liittohallituksen hyväksymän aikataulun mukaan. Vuoden viimeinen lehti (4/2015) ilmestyy 26.11. Lehti on postitettu suunnitellusti kaikille liiton jäsenille. Palautteen pohjalta lehdessä on käsitelty muun muassa tiettyjä toivottuja aiheita (kuten kesätöitä ja armeijaa) sekä tuotu lehden konseptin osaksi kolumneja. Workshopia ei ole järjestetty. Uudistunut improbatur.fi-sivusto on ollut toiminnassa helmikuusta alkaen, palaute on ollut erittäin positiivista. Sivustolla on julkaistu kaikki lehtien jutut – lisäksi lehdet on luettavissa näköislehtinä ISSUU-palvelussa. TAVOITTEET 2 Liiton mediat ovat yhteistyökumppaneille houkuttelevia. TOIMENPIDE Luodaan eri ilmoittajien ja yhteistyökumppaneiden tarpeita vastaavia monipuolisia mainoskokonaisuuksia. Järjestetään Studia-messujen yhteydessä sidosryhmätilaisuus lukiolaismedioista kiinnostuneille tahoille. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 On aloitettu erilaisten mainoskokonaisuuksien kehittäminen. Järjestetään Studia-messujen yhteydessä suunnitellusti. TAVOITTEET 3 Sosiaalisen median kanavien ja lukio.fin sisältö tukee liiton tavoitteita. TOIMENPIDE Julkaistaan ajankohtaisia kannanottoja ja keskustelunavauksia sosiaalisen median kanavissa sekä lukio.fi-sivustolla. Julkaistaan sosiaalisen median kanavissa ja lukio.fissä ajankohtaisiin edunvalvonnallisiin teemoihin liittyvää materiaalia. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Lukio.fi-sivusto on uudistettu ja siellä on julkaistu liiton ajankohtaisia kannanottoja ja keskustelunavauksia. Sosiaalisen median kanavia on pyritty kehittämään tavoitteellisemmin – pitkän tähtäimen suunnitelma on kuitenkin edelleen kesken. Lukio.fi-sivusto on uudistettu ja siellä on julkaistu liiton ajankohtaisia kannanottoja ja keskustelunavauksia. Sosiaalisen median kanavia on pyritty kehittämään tavoitteellisemmin – pitkän tähtäimen suunnitelma on kuitenkin edelleen kesken. TAVOITTEET 4 Lukio.fi on hyödyllinen ja mielekäs verkkopalvelu lukiolaisille. 2.5 TOIMENPIDE Uudistetaan lukio.fi vastaamaan paremmin lukiolaisten tarpeita. Lukio.fi sekä sivuston kautta liittyminen jäseneksi toimii kaikilla yleisimmin käytetyillä alustoilla. Kehitetään verkkopalvelua muun muassa jäsenkyselystä ja jäsenille avoimesta viestintäworkshopista saadun palautteen perusteella. Oppilas- ja opiskelijakuntatoiminta TAVOITTEET 1 Liitto tarjoaa monipuolista ja laadukasta koulutusta opiskelijakuntatoimijoille. TOIMENPIDE Järjestetään vuoden aikana neljät (4) Water-opiskelijakuntafestivaalit. Perustetaan Water-kouluttajatiimi, joka perehdytetään tehtäväänsä. Kouluttajatiimi on vastuussa Water-opiskelijakuntafestivaalien koulutussisällöstä. Vahvistetaan Watereiden brändiä kaikille opiskelijakuntatoiminnasta kiinnostuneille suunnattuna tapahtumana. Kasvatetaan Water-opiskelijakuntafestivaalien osallistujamäärää esimerkiksi viestinnän keinoin. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 ”Turku ja Varkaus järjestetty, Lappeenranta ja Kokkola työn alla. Turun Watereilla 215 osallistujaa, Varkaudessa 142. ” ”Kouluttajatiimi rekrytoitu kevääksi ja syksyksi. Kouluttajatiimissä osallistettiin liittohallituksen ulkopuolisia aktiiveja keväällä viittä (5), ja syksyllä viittä (5). Sähköinen OPK-kirje lähetetty sekä keväällä, että syksyllä. ”Kevään Water-markkinointi toteutettu. Syksyn Watereiden osalta markkinointi on vielä käynnissä. Waterit esillä ohjaavien opettajien sähköisessä uutiskirjeessä elokuussa. Nettisivuilla julkaistu Water-aiheinen juttu. Watereita markkinoitu SLL-aktiivit ja KSLO-ryhmissä Facebookissa. Kaikille Watereille perustettiin omat tapahtumasivut. Lisäksi piirit ja liittohallitus kontaktoivat kouluja suoraan sähköpostitse ja soittoringin muodossa.” >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU 127 TAVOITTEET 2 Liitto tarjoaa yksilöllistä tukea opiskelijakunnille. TOIMENPIDE Tarjotaan opiskelijakunnille Jano- ja Tutor-koulutuksia. Rekrytoidaan ja koulutetaan riittävä määrä Jano- ja Tutor-kouluttajia. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 ”Jano-koulutuksia järjestetty 9, syys-lokakuulle tilattu 6 koulutusta. Tutor koulutuksia tehty 22. ” Kouluttajia valittu 7 kpl TAVOITTEET 3 Jokaisen opiskelijakuntatoiminnasta kiinnostuneen on helppo osallistua liiton tapahtumiin. TOIMENPIDE Pyritään pitämään tapahtumien osallistumiskustannukset kohtuullisina. Varmistetaan koulutustarjonnan alueellinen kattavuus. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 – ”Waterit: Turku, Varkaus, Kokkola, Lappeenranta. Ohjus-koulutus: Tampere” TAVOITTEET 4 Liitto tarjoaa koulutusta opiskelija kuntien ohjaaville opettajille. TOIMENPIDE Järjestetään vuodessa vähintään kaksi ohjaavien opettajien koulutusta. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 ”Pori peruttiin vähäisen osallistujamäärän takia. Syksyn koulutus siirrettiin Kuopiosta Tampereelle. Ohjuskoulutus järjestettiin Tampereella 2.9. Koulutukseen osallistui 8 ohjaavaa opettajaa. Koulutuksen toteuttamisessa osallistettiin yhtä Pirkanmaan aktiivia. TAVOITTEET 5 Piiritoimijat ovat osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita TOIMENPIDE Rehtorit ja opettajat tuntevat opiskelijakuntatoiminnan ja liiton. koulukävijöitä. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Tuotetaan ja lähetetään rehtorikirjeet. Tehdään yhteistyötä SURE/FIREn ja OAJ:n kanssa. Näytään rehtori- ja opettajakunnan tapahtumissa. 2.5.1 Suomen peruskoulujen oppilaskuntien tukihanke SPOT TAVOITTEET 1 Vahvistetaan opettajien ohjausvalmiuksia ja tarjotaan opettajille työkaluja keskustelevan ja osallisuutta edistävän toimintakulttuurin ja oppilaskuntatoiminnan rakentamiseen peruskouluissa. TOIMENPIDE Luodaan peruskoulujen osallisuutta ja oppilaskuntatoimintaa tukevia malleja, käytäntöjä ja materiaaleja. Otetaan käyttöön ja markkinoidaan peruskoulujen opettajille suunnattua verkkopalvelua ja kehitetään sitä saadun palautteen perusteella. Luodaan yhteistyöjärjestöjen kanssa pysyvä malli, jolla tarjotaan tukea ja palveluita peruskoulujen oppilaskunnille. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Kaikkien peruskoulun oppilaiden osallistaminen yhden uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaisen laaja-alaisen oppimiskokonaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen Ristiinan yhtenäiskoulussa Mikkelissä keväällä 2015 . Oppilaskuntakoulutuksissa & -tapahtumissa tavoitettu yhteensä n. 1265 peruskoululaista : Ristiina 9.4., Espoo 6.5., Nurmijärvi 10.4., Normaalikoulujen oppilaskuntapäivät 11.5., Vantaa 5.9., Sastamala 14.9. Norssin oppilaskuntapäivillä koulutuksessa 12 opettajaa, Sastamalassa koulutuksessa 16 opettajaa Osallisuuspassin toteuttaminen aloitettu: workshop kevätpäivillä 16.5. ja pop up -jaos 4.9. Ohjaaville opettajille workshop Learning Cafe -koulutusmallista Helsingissä 17.9., osallistui 5 opettajaa Palvelun 1. version lanseeraus 23.-24.1. Educa-messuilla. Käyttäjäkyselyn toteutus 10.-31.3.2105. Palvelun päivitetyn version lanseeraus 31.8., uutta mm. keskustelufoorumi. Materiaalia koottu, kehitetty ja tuotu OmaOppilaskunta-palveluun pitkin vuotta. Painettuja mainoskortteja 10 000, joista n. 6000 jaettu. 28.9. mennessä sivustolla 5926 yksilöityä kävijää, joista 20,1% palaa sivustolle yhä uudelleen. 14 kansalaisjärjestön muodostama työryhmä aloittanut työskentelyn tavoitteena tehdä esitys tai ehdotus siitä, minkälaisia tehtävistä uuden nuorisolain mukaisen osallisuusosaamiskeskuksen pitäisi osallisuuden ja oppilaskuntatoiminnan tukijana vastata ja minkälaisia palveluita tarjota mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Lisäksi työryhmä esittää arvionsa palvelujen tarpeesta ja laajuudesta. Aloitustapaaminen 24.9. 2.5.2 Yläkoulujen oppilaskuntien ohjaavien opettajien koulutushanke TAVOITTEET 1 Yläkoulujen oppilaskuntien ohjaavilla opettajilla on pedagogiset valmiudet ohjata oppilaskuntatoimintaa ja edistää koulujen osallistuvaa toimintakulttuuria. >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> 128 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU TOIMENPIDE Järjestetään vuonna 2015 kahdeksan opettajakoulutusta eri puolilla Suomea yhdessä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 ”Markkinointipaketti ja koulutusmainokset lähetetty kouluille postilla. Lisäksi Opettaja-lehdessä julkaistu mainokset keväällä ja syksyllä. Koulutusta mainostettu myös omaoppilaskunta.fi:ssä. Oulu, Kuopio, Vaasa, Jyväskylä, Tampere ja Joensuu järjestetty. 8.9 Tampereella 24 osallistujaa 10.9 Joensuussa 9 osallistujaa 2.6 Messut ja muut lukiolaistapahtumat 2.6.1 Studia-messut TAVOITTEET 1 Jokainen lukiolainen haluaa osallistua Studia-messuille. TOIMENPIDE Markkinoidaan Studia-messuja liiton medioissa. Järjestetään messuille mielenkiintoista ohjelmaa. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Impron osalta ainakin kaikki tehty ja ne jotka ei oo vielä tehty, tehdään. Ohjelma on suunnitteilla. TAVOITTEET 2 Liiton jäsen hyötyy jäsenyydestään Studia-messuilla. Studia-messuille. TOIMENPIDE Tarjotaan jäsenistölle pääsy Studia-messuille ilmaiseksi. Pyritään hankkimaan liiton yhteistyökumppaneiden kautta messuetuja osallistujille. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Jäsenistölle tarjotaan pääsy Studia-messuille ilmaiseksi. TAVOITTEET 3 Studia-messut mielletään SLL:n järjestämiksi. TOIMENPIDE Panostetaan Studia-messujen suunnitteluun ja viestintään. Tuodaan Studia-messujen markkinoinnissa selkeästi esille liiton rooli toisena pääjärjestäjänä. Ollaan vahvasti läsnä Studia-messuilla. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Messujen suunnittelua ja viestintää toteutetaan yhteistyössä messukeskuksen kanssa. Messuja markkinoidaan liiton tapahtumana. Messuille osallistutaan omalla osastolla sekä liittymispisteillä. Lisäksi järjestämme ohjattuja kierroksia koulutuksen järjestäjien kanssa. Messuosaston uusi visuaalinen ilme on suunnitteilla. TAVOITTEET 4 Lukion opettajat hyötyvät messuille osallistumisesta. TOIMENPIDE Järjestetään messujen yhteydessä hyödyllistä ohjelmaa opettajille. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Suunnitteilla. 3. JÄRJESTÖ 3.1 Piiri- ja jäsenjärjestötoiminta TAVOITTEET 1 Piiritoimijoilla on mahdollisuus osallistua valtakunnal- TOIMENPIDE Osallistetaan aktiivikenttää esimerkiksi erilaisten työryhmien, jaosten ja tapahtumien kautta. lisen järjestötoiminnan kehittämiseen. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 ”Liitolla on neljä koko vuoden ajan toimivaa jaosta. Kansainvälisessä jaoksessa toimii kaksi liittohallituslaista ja kolme aktiivia ja jokaisessa kolmessa poliittisessa jaoksessa (sosiaalipoliittinen, koulutuspoliittinen ja nuorisopoliittinen) toimii kaksi liittohallituslaista ja neljä aktiivia. Lisäksi tarvittaessa on kasattu pop up -jaoksia. Pari kuukautta kestäneeseen Aktiiviopas pop up -jaokseen osallistui neljä aktiivia. Päivän kestäneeseen SPOT-hankkeen pop up -jaokseen osallistui kolme lukiolaista ja neljä peruskoululaista.” OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU 129 TAVOITTEET 2 Piireillä on toimivat suhteet alueensa päivälukioihin. TOIMENPIDE Tuetaan ja koulutetaan piirejä lukiokummitoiminnan kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa. Piirejä koulutetaan järjestämään alueensa opiskelijakunnille yhteistoimintaa. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Piirien opiskelijakuntavastaaville (11 henkilöä) annettiin kummilukiokoulutusta Talvipäivillä. Talvipäivillä on koulutettu piirien tapahtumavastaavia ja opiskelijakuntavastaavia järjestämään piirien tapahtumia. (GT-suunnittelu vaiheessa) TAVOITTEET 3 Piiritoiminta on pitkäjänteistä ja jatkuvaa. TOIMENPIDE Tarjotaan piireille verkkotyökalu arkistointiin ja hyödynnetään aktiiviopasta sekä puheenjohtajiston opasta perinnönsiirrossa. Hyödynnetään osavuositoimintakertomuksia piirien toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Aktiiviopas on päivitetty ja uudistettu. Piirit käyttävät Google Drivea arkistointiin. Puheenjohtajiston opas on kesken. ”Otoke-pohjaa uudistaessa lisättiin jokaisen pääkohdan alle itsearvionti ja tavoitteet -kohta, jossa piiri arvioi omaa onnistumistaan aiempien tavoitteiden pohjalta. Luotu Best Of Otoke koonteja piirien onnistumista hyvien toimintatapojen jakamiseksi.” TAVOITTEET 4 Piirien puheenjohtajistot ja piirihallitusten muut jäsenet kokevat tehtävänsä mielekkääksi ja hyvin tuetuksi. TOIMENPIDE Koulutetaan piiri- ja jäsenjärjestöjen puheenjohtajistot tehtäväänsä ennen toimikauden alkua ja sen aikana. Järjestetään piiritoimikunnan ja toimiston yhteiset toimistopäivät. Koulutetaan piirihallitusten vastuuhenkilöt tehtäviinsä Talvipäivillä. Tarjotaan mahdollisuus ryhmäytymiseen, vertaistukeen sekä keskusliiton tukeen piirien toimijoiden vastuualueellisten kesken. Selkiytetään eri luottamustoimissa toimivien rooleja liitto- ja piiritason päätöksenteossa ja toiminnassa. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 ”Järjestettiin Kapulanvaihto joulukuun alussa Suomenlinnassa. Kapulanvaihdolla piirien puheenjohtajistot koulutettiin tehtäväänsä. Jatkokoulutusta piirien puheenjohtajistot ovat saaneet Liha-PTMK-gt:llä Helsingissä 21.-22.3., PJ-päivillä Orivedellä 31.7. sekä Liha-PTMK-gt:llä Vantaalla 4.9. Lisäksi kaikilla kolmella aktiivitapahtumalla on piiritoimikunnan oma vertaistukisessio. Piiritoimikunta on kokoustanut vuoden aikana neljä kertaa.” Järjestettiin PTMK:n ja toimiston yhteiset toimistopäivät 23.-25.2. Toimistopäiville osallistui 22? piiritoimijaa. Piiritoimijat kiersivät kaikkien toimihenkilöiden juttusilla päivän aikana. Piirihallitusten vastuuhenkilöt koulutettiin tehtäviinsä Talvipäivillä. Talvipäiville osallistui yhteensä 167 nuorta. Piiritoimijoille on järjestetty vertaistukiryhmien tapaamisia jokaisella aktiivitapahtumalla. Lisäksi jokaiselle vertaistukiryhmälle on tehty ryhmächat, jonka kautta ollaan yhteydessä tapaamisten välillä. OPK-puoli siirrettiin osaksi järjestösektoria. Lisäksi piiritoimikunnan roolia on pohdiskeltu sekä liittohallituksessa että piiritoimikunnassa, ja roolista tehtiin linjauksia vuoden 2016 toimintasuunnitelmaan. TAVOITTEET 5 Kaikilla lukiolaisilla on mahdollisuus osallistua liiton toimintaan. TOIMENPIDE Kannustetaan piirejä järjestämään monipuolista toimintaa alueensa lukiolaisille. Luodaan keinoja ja kanavia, joiden kautta jokaisella lukiolaisella on mahdollisuus vaikuttaa liiton toimintaan. Liiton yhdenvertaisuussuunnitelmaa noudatetaan kaikessa liiton ja piirien toiminnassa. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Runko olisi tarkoitus tehdä, mutta ei ole vielä ehditty. Eli joo, ajatuksen tasolla. ”Perustettiin Kaikkien Suomen lukioiden opiskelijakuntatoimijat -ryhmä Facebookiin. Ryhmässä on 29.9. 393 jäsentä. Luotiin anonyymi palautelomake, jonka kautta aktiivit ovat voineet antaa palautetta mistä vain. Tehtiin aktiivikysely elokuussa, johon saatiin 76 vastausta. Joulukuussa tehdään jäsenkysely.” Jos ois yhdenvertaisuussuunnitelma, jota noudattaa, niin kyllä. TAVOITTEET 6 Piirien ja liiton tapahtumat muodostavat yhtenäisen TOIMENPIDE Kannustetaan piirejä rakentamaan tapahtumakalenterinsa liiton tapahtumakalenterin ympärille. kokonaisuuden. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Tekivät kyllä justiinsa silleen. TAVOITTEET 7 Piiri- ja jäsenjärjestöt ovat sitoutuneita liiton toimintaan. TOIMENPIDE Kannustetaan jäsenjärjestöjen jäseniä osallistumaan valtakunnallisiin tapahtumiin. Tarjotaan jäsenjärjestöille tukea toimintaan. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 FIBSin puheenjohtajistolle pidettiin oma toimistopäivä, johon osallistui järjestön puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. FIBSille tehtiin oma osavuositoimintakertomuspohja. Liittohallituslaiset ovat osallistuneet kummipiiriensä tapahtumille ja kokouksiin. He ovat myös tarvittaessa aktiivisesti tukemassa piirejä. 130 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU TAVOITTEET 8 Lukiolaisaktiivi kokee saavansa liiton toiminnasta hyö- TOIMENPIDE Tehdään aktiivitoiminnan hyödyt näkyvämmiksi ja kehitetään aktiivitoiminnan markkinointia. dyllisiä taitoja ja kokemusta. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Jaettu piirien toimijat sektoreittain ryhmiin, jotka toteuttavat oman sektorinsa toimintaa paikallisesti. Sektoreille on järjestetty Kevätpäivillä ja Syyspäivillä omat, liiton puheenjohtajien vetämät sektorisessiot. Lisäksi piirit ovat luoneet tiimejä, jotka keskittyvät tietyn toiminnan osa-alueen toteuttamiseen ja kehittämiseen. On saatu palautetta, että tämä on edesauttanut aktiiveja löytämään oman juttunsa. 3.2 Aktiivi- ja koulutustapahtumat TAVOITTEET 1 Jokaisen on helppo osallistua liiton tapahtumiin. TOIMENPIDE Järjestetään uusille osallistujille suunnattua ohjelmaa. Pyritään pitämään tapahtumien osallistumiskustannukset kohtuullisina. Esteettömyys huomioidaan kaikkien tapahtumien järjestelyissä. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Uusille osallistujille järjestetään jokaisella aktiivitapahtumalla oma vertaistukiryhmä. Ryhmää kehitettiin toimivammaksi miettimällä valmiiksi apukysymyksiä ja aiheita. Samalla uudistettiin myös piirituokioiden ohjeistus. Tapahtumien osallistumismaksut on pyritty pitämään kohtuullisina. Maksuihin vaikutetaan valitsemalla parhaiten tapahtuman luonteeseen sopivat ja hinta-laatu-suhteiltaan hyvät paikat ja palvelut. ”Esteettömyys pyritään huomioimaan parhaalla mahdollisella tavalla tapahtumapaikkoja valitessa. Otso ja Robert hoitaa, mutta aikataulusta ei tietoa.” TAVOITTEET 2 Tapahtumat ovat laadukkaita ja jatkuvasti kehittyviä. TOIMENPIDE Otetaan aktiivit mukaan tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Kehitetään tapahtumia niiltä kerätyn palautteen pohjalta. Tarkastellaan vuoden 2016 tapahtumien sijoittumista maantieteellisesti ja lukiovuoden tapahtumien lomaan. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 ”PTMK auttoi Kevätpäivien toteuttamisessa mm. ottamalla vastaan ilmoittautumiset. Aktiiveilla on mahdollisuus hakea Watereiden kouluttajatiimiin sekä pitää Jano- ja Tutor-koulutuksia.”Otso ja Robert hoitaa, mutta aikataulusta ei tietoa.” Tapahtumilta pyydetään palautetta ja niistä tehdään palautekoonnit. Palaute otetaan huomioon seuraavaa tapahtumaa suunnitellessa. Toimihenkilöt tekivät ehdotukset tapahtumapaikoista vuodelle 2016, joka meni piiritoimikunnan kautta liittohallitukselle. TAVOITTEET 3 Piiritoimijoilla on vahvat valmiudet toimia omalla vastuualueellaan sekä kehittää sitä ja omaa osaamistaan. TOIMENPIDE Järjestetään kolmipäiväiset Talvipäivät, joilla piiritoimijat koulutetaan tehtäviinsä. Järjestetään kolmipäiväiset Kevätpäivät ja kaksipäiväiset Syyspäivät. Päivitetään säännöllisesti aktiivioppaan sektoriosioita. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Järjestettiin kolmipäiväiset Talvipäivät, joilla piiritoimijat koulutettiin tehtäviinsä. Tapahtumalla koulutettiin myös järjestötoiminnan perusteita. Talvipäiville osallistui 167 nuorta. Järjestettiin kolmipäiväiset Kevätpäivät ja kaksipäiväiset Syyspäivät. Kevätpäiville osallistui 127 ja Syyspäiville 116 nuorta. Aktiiviopas uudistettiin ja päivitettiin. Lisäksi sitä päivitellään pitkin vuotta tarpeen vaatiessa. TAVOITTEET 4 Aktiivitapahtumat lisäävät yhteisöllisyyttä piiritoimi- TOIMENPIDE Järjestetään tapahtumissa yhteisöllistä ja rentoa ohjelmaa yhteistyössä piirijärjestöjen kanssa. joiden keskuudessa. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Aktiivitapahtumilla on järjestetty koulutusten lisäksi yhteisöllistä ja rentoa ohjelmaa. Piirien iltaohjelmien lisäksi esimerkiksi erilaiset välijumpat ja perinteet vahvistavat rentoa ilmapiiriä. 3.3 Toimielimet 3.3.1 Liittohallitus TAVOITTEET 1 Liittohallituksen jäsenen rooli on selkeä ja jäsenet on koulutettu tehtäviinsä.Studia-messuille. TOIMENPIDE Järjestetään liittohallitukselle kattava perehdytys. Järjestetään Korpikeikka. >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU 131 TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Liittohallituslaisille järjestettiin kahden päivän mittainen kattava koulutus. Vierailevia puhujia on kuultu vuoden mittaan kokousten yhteydessä. Järjestetään lokakuussa. TAVOITTEET 2 Liittohallitus ja toimihenkilöt tekevät sujuvaa yhteistyötä. TOIMENPIDE Järjestetään vuoden alussa liittohallituksen ja toimihenkilöiden ryhmäytymis- ja koulutusviikonloppu. Järjestetään toimiston ja liittohallituksen yhteiset toimintasuunnitelmapäivät. Ylläpidetään liittohallituksen ja toimihenkilöiden välistä sujuvaa kommunikaatiota muissa yhteyksissä. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Järjestettiin. Järjestettiin kahdet, kesäkuun alussa ja elokuun puolivälissä. Sektoreiden toimihenkilöt ja liittohallituslaiset ovat olleen mutkattomasti ja tiheään yhteydessä toisiinsa. TAVOITTEET 3 Liittohallituksen työskentely on avointa. TOIMENPIDE Aktiivikentällä on mahdollisuus seurata liittohallituksen päätöksentekoa. Luodaan keinoja, joilla jokainen lukiolainen saa mahdollisuuden vaikuttaa liittohallituksen päätöksentekoon. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Aktiiveille on ryhdytty koostamaan tiedotteita liittohallituksen kokouksista. Aktiiveja on osallistettu asiakirjavalmisteluun. Opiskelijakuntatoimijoille perustettua Facebook-ryhmää, jäsenkirjettä ja muita uutiskirjeitä on hyödynnetty myös liiton päätöksenteosta tiedottamiseen ja siihen osallistamiseen. TAVOITTEET 4 Piirien ääni kuuluu liittohallituksen päätöksenteossa. TOIMENPIDE Piiritoimikunta osallistuu järjestölliseen valmistelu- ja kehittämistyöhön. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Piiritoimikunta on käsitellyt liittohallituksen esityksiä ja muita käsiteltäviä asioita kokouksissaan ja niiden välillä sähköisten välineiden avulla. TAVOITTEET 5 Strategian toteutumista seurataan. TOIMENPIDE Liittohallitus arvioi strategian eri tavoitteiden toteutumista strategian mittariston avulla. Toteutetaan laajempi puoliväliarviointi ja päätetään painopisteet vuosille 2016 ja 2017. Osallistetaan myös jäsenistö arviointiin. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Liittohallitus arvioi strategian toteutumista sekä liiton nykytilaa ja valmisteli päivityksen, jota esitetään liittokokoukselle. Liittohallitus arvioi strategian toteutumista sekä liiton nykytilaa ja valmisteli päivityksen, jota esitetään liittokokoukselle. 3.3.2 Piiritoimikunta TAVOITTEET 1 Piiritoimikunnan asema liitossa on merkittävä. TOIMENPIDE Piiritoimikuntaa kuullaan ja osallistetaan järjestöllisessä kehittämisessä. Piiritoimikuntaa hyödynnetään asiakirjavalmistelussa. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Piiritoimikuntaa on osallistettu ja kuultu kaikissa piirejä koskevissa päätöksissä. PTMK:lle on viety esimerkiksi uudet hakemuspohjat (tarverahoitus ja iltaohjelmatuki), piirien otoke-pohjat sekä liiton asiakirjat. Piiritoimikunnalle järjestettiin asiakirjakokous Mäntsälässä 26.-27.9. Kokouksessa PTMK kävi läpi kaikki liittokokouksen asiakirjat ja tekivät niihin muutosesityksiä. TAVOITTEET 2 Piiritoimikunnan toiminta ja päätöksenteko on avointa. TOIMENPIDE Tiedotetaan aktiiveille piiritoimikunnan kokouksissa käydystä keskustelusta ja tehdyistä päätöksistä. Piiritoimikunta toimii valmistelussa yhteistyössä aktiivikentän kanssa. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 ”Piirit ovat ottaneet omille esityslistoilleen kohdan ””Piiritoimikunta””, jossa käsitellään PTMK:n kuulumisia. Päätöslistauksia ei olla laitettu, sillä piiritoimikunta ei tee juurikaan tiedotettavia päätöksiä.” Piiritoimikuntaa on ohjeistettu tiedustelemaan aktiivien mielipiteitä järjestöllisistä kehityskohteista ennen PTMK:n kokouksia. TAVOITTEET 3 Piiritoimikunta tekee sujuvaa yhteistyötä liittohallituksen ja toimiston kanssa. 132 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU TOIMENPIDE Järjestetään liittohallituksen ja piiritoimikunnan yhteinen Get Together kaksi kertaa vuodessa. Järjestetään piiritoimikunnan ja toimiston yhteiset toimistopäivät. Ylläpidetään liittohallituksen, toimiston ja piiritoimikunnan välistä sujuvaa kommunikaatiota muissa yhteyksissä. >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Liittohallituksen ja piiritoimikunnan ensimmäinen get together järjestettiin Helsingissä 21.-22.3. ja toinen Vantaalla 4.9. Järjestettiin PTMK ja toimiston yhteiset toimistopäivät 23.-24.2. Yhteydenpito on pyritty pitämään eri toimielimien välillä mahdollisimman avoimena ja hyvänä. Viestintäkanavia on useita, jotta yhteyttä voi ottaa myös epävirallisemmin. Lisäksi liittohallituksen ja PTMK:n jäseniä vierailee toimistolla säännöllisesti. 3.4 Keskustoimisto TAVOITTEET 1 Liiton henkilöstö on motivoitunutta ja asiantuntevaa. TOIMENPIDE Järjestetään toimiston tyky-päivät kaksi kertaa vuodessa. Kannustetaan työntekijöitä kouluttautumaan ja hyödyntämään työnantajan tarjoamaa koulutusrahaa. Toteutetaan henkilöstöstrategiaa suunnitellussa aikataulussa. Toteutetaan toimiston työhyvinvointikysely vuonna 2015. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Kevään tykypäivät järjestettiin Porvoossa. Osa työntekijöistä on käyttänyt koulutusrahansa esimerkiksi avoimen yliopiston kursseihin tai ammattiliittonsa tarjoamaan koulutukseen. Strategian mukaisesti henkilöstölle tarjottavien kulttuuriseteleiden määrää nostettiin. Toteutetaan loppuvuodesta. TAVOITTEET 2 Piiritoimijoiden kynnys ottaa yhteyttä toimihenkilöihin on matala. TOIMENPIDE Toimiston henkilöstöä on läsnä aktiivitapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Toteutetaan toimiston palvelukysely ja tarkennetaan toimenkuvia tarvittaessa sen pohjalta. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Toteutetaan loppuvuodesta. 3.5 Talous TAVOITTEET 1 Liiton rahankäyttö on järkevää ja tarkoituksenmukaista. TOIMENPIDE Seurataan taloustilanteen kehittymistä sekä budjetin toteutumista jatkuvasti. Luodaan reaalitalousarvio ja toimintasuunnitelman toteutussuunnitelma toimiston arjen työkaluksi. Tarjotaan tositetarkastajille koulutusta. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Liittohallitukselle on toimitettu talousraportti kuukausittain. Budjettia on sopeutettu tarpeen mukaan muun muassa henkilöstöjärjestelyillä. Luotu. Tilintarkastaja ja taloussihteeri ovat perehdyttäneet tositetarkastajat tehtäväänsä. TAVOITTEET 2 Liittohallitus ja keskeiset toimijat ovat ajan tasalla taloustilanteesta ja sen kehityksestä. TOIMENPIDE Perehdytetään liittohallitus ja piiritoimikunta liiton talouden seurantaan. Liittohallitusta, piiritoimikuntaa ja toimihenkilöitä informoidaan tasaisin väliajoin liiton talouden tilasta selkeällä talousraportilla. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Liittohallitukselle ja toimihenkilöille on toimitettu talousraportti kuukausittain. Toimihenkilöt seuraavat oman sektorinsa taloutta. TAVOITTEET 3 Liiton tulopohja on laaja ja kestävä. TOIMENPIDE Luodaan aktiivisesti uusia, taloudellisesti tuottavia kumppanuuksia. Luodaan liitolle varainhankinnan strategia. TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015 Markkinointikoordinaattorin toimenkuva painotettiin kumppanuuksien luomiseen henkilövaihdoksen myötä. Jäsenhankinnan, henkilöstöresurssien ja ostopalvelujen järkevöittämisen ja kumppanuuksien osalta toteuttaminen aloitettu. OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU 133 LIITE NRO.7 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 JATKUU SIVULTA 111 ESIT YS LIIT TO KO KO U K SE L L E 2. PALVELU 2.1 Jäsenyys TAVOITTEET 1 Jäsenmäärä kasvaa kymmenen (10) prosenttia. TOIMENPIDE ”Analysoidaan jäsenmäärän kehityksestä kerättyä dataa ja hyödynnetään sitä jäsenhankinnan tehostamisessa. Viestitään tehokkaasti jäsenyyden hyödyistä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jäsenkirjeissä sekä kouluissa. Huolehditaan jäsenetujen ja palveluiden aidosta hyödystä lukiolaisille. Toteutetaan järjestelmällisesti jäsenhankintakampanjoita. Tarjotaan monia mahdollisuuksia liittyä jäseneksi lukuvuoden aikana.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit käyttävät tarjolla olevaa dataa oman alueensa jäsenkehityksen analysoimiseen ja sen pohjalta kehittävät jäsenhankintaansa. Piirit viestivät jäsenyyden hyödyistä lukiokäynneillä sekä omissa viestinnän kanavissaan.” TAVOITTEET 2 Lukiolainen liittyy SLL:n jäseneksi ensimmäisenä lukuvuotena ja jatkaa jäsenyyttään koko lukioaikansa. TOIMENPIDE ”Otetaan kontakti jokaiseen lukionsa aloittavaan. Koulutetaan tarpeeksi koulukävijöitä toteuttamaan syksyllä koulukäynti jokaiseen Suomen suomenkieliseen päivälukioon. Tuetaan piirijärjestöjä roadshow-kiertueiden sekä muiden jäsenhankintatapojen toteuttamisessa. Markkinoidaan jäsenyyttä laskutusten yhteydessä. Informoidaan lukioita neljännen vuoden opiskelijoiden lukuvuositarrahankinnasta. TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit pitävät pikaliittymispistettä oman alueensa lukioissa koulupaikan vastaanottamispäivinä tai muuten varmistavat viestinnän jäsenyydestä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Piirit toteuttavat syksyllä koulukäynnin jokaiseen oman alueensa suomenkieliseen päivälukioon. Pidetään pikaliittymispiste jokaisen koulukäynnin yhteydessä. TAVOITTEET 3 Liitto edistää aktiivisesti yhteisöllisyyttä lukiolaisten keskuudessa ja liiton jäsenyys koetaan luonnolliseksi osaksi lukiolaisuutta. TOIMENPIDE ”Tarjotaan opiskelijakortti kaikille lukiolaisille. Ollaan läsnä lukioajan merkittävissä tapahtumissa.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit järjestävät lukiolaisten keskuuteen yhteisöllisyyttä luovia tapahtumia. Aktiivit edustavat liittoa merkittävissä tapahtumissa.” 2.2 Palvelut TAVOITTEET 1 SLL luo jäseniään hyödyttäviä yhteistyökumppanuuksia ja palvelukokonaisuuksia. TOIMENPIDE ”Tehdään aktiivista yhteistyötä nykyisten kumppaneiden kanssa. Kartoitetaan mahdollisia uusia yhteistyökumppaneita järjestelmällisesti, sekä luodaan suhteita uusiin kumppaneihin.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirit kehittävät ja luovat monipuolisia paikallisia yritysyhteistyösuhteita. TAVOITTEET 2 SLL:n opiskelijaetuja on saatavilla kattavasti ympäri Suomen. TOIMENPIDE Osallistutaan aktiivisesti Frankin palvelukokonaisuuden kehittämiseen ja brändin vahvistamiseen. Koulutetaan piirit paikallisetujen hankintaan.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirit keräävät ja kannustavat opiskelijakuntia keräämään paikallisetuja Frankiin. 134 TOIMINTASUUNNITELMA JATKUU TAVOITTEET 3 Liitto edistää aktiivisesti yhteisöllisyyttä lukiolaisten keskuudessa ja liiton jäsenyys koetaan luonnolliseksi osaksi lukiolaisuutta. TOIMENPIDE ”Tarjotaan opiskelijakortti kaikille lukiolaisille. Ollaan läsnä lukioajan merkittävissä tapahtumissa.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit järjestävät lukiolaisten keskuuteen yhteisöllisyyttä luovia tapahtumia. Aktiivit edustavat liittoa merkittävissä tapahtumissa.” 2.3 Viestintä ja markkinointi TAVOITTEET 1 SLL:n viestintä tavoittaa kaikki Suomen lukiolaiset. TOIMENPIDE ”SLL käyttää monipuolisesti eri viestintäkanavia. Otetaan kontakti jokaiseen uuteen lukiolaiseen. Lähetetään jäsenkirjeitä jäsenille.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit pyrkivät lisäämään viestinnän kattavuuttaan. Piirit kannustavat opiskelijakuntia viestimään SLL:stä. TAVOITTEET 2 SLL:n viestintä on suunnitelmallista, visuaalisesti yhdenmukaista ja selkeää sen kaikilla tasoilla. TOIMENPIDE ”Tehdään kaikkien sektorien viestintäsuunnitelma ja toteutetaan sitä. Tarjotaan kattavaa koulutusta piirijärjestöille graafisesta ohjeistuksesta sekä viestinnän kärjistä. Tarjotaan piirijärjestöille tukea viestinnän toteuttamiseen.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit noudattavat viestinnässään SLL:n graafista ohjeistusta. Piirit tarjoavat markkinointi- ja viestintätiimilleen tarvittavat työkalut.” TAVOITTEET 3 SLL tarjoaa mahdollisuuksia viestinnästä, markkinoinnista ja yritysyhteistyöstä kiinnostuneille lukiolaisille. TOIMENPIDE Perustetaan markkinointi- ja viestintäjaos palvelusektorin tueksi. TOIMENPIDE PIIREISSÄ Ylläpidetään piireissä markkinointi- ja viestintätiimin toimintaa. TAVOITTEET 4 SLL:lla on toimivat suhteet lukioihin. TOIMENPIDE Tarjotaan lukioille materiaaleja SLL:n toiminnasta. TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit tapaavat lukioiden rehtorit ja mahdollisuuksien mukaan muuta henkilökuntaa koulukäyntien yhteydessä. Piirit jakavat SLL:n materiaaleja lukioille.” TAVOITTEET 5 Tehokas markkinointi tukee jäsenhankintaa. TOIMENPIDE Suoritetaan piireissä erilaisia markkinoinnillisia kokeiluja, joista kerättyä dataa käytetään jäsenhankinnan kehittämisessä. TOIMENPIDE PIIREISSÄ Suunnitellaan markkinointia yhdessä toimiston kanssa. 2.4 Improbatur TAVOITTEET 1 Julkaistaan laadukasta lukiolaisille suunnattua aikakauslehteä. TOIMENPIDE ”Julkaistaan Improbatur neljä kertaa vuodessa. Toimitetaan lehti kaikille jäsenille. Toteutetaan kaikki Improbaturit myös sähköisenä. Kehitetään Improbaturia lukijatutkimuksesta ja jäsenkyselystä saadun palautteen avulla.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirit markkinoivat Improbaturia viestintäkanavissaan. TOIMINTASUUNNITELMA JATKUU 135 3. JÄRJESTÖ 3.1 Piiri- ja jäsenjärjestötoiminta TAVOITTEET 1 Piirien toiminta on suunnitelmallista ja piiritoimija voi vaikuttaa siihen suunnitteluvaiheessa. TOIMENPIDE ”SLL tarjoaa piireille toimintamalleja ja materiaaleja laadukkaampien asiakirjojen/toimintasuunnitelmien laatimiseen ja piirikokousten järjestämiseen. Piirikummit avustavat piirejä toiminnan suunnittelussa.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit panostavat asiakirjavalmisteluun. Piirin asiakirjat valmistellaan hyvissä ajoin ennen piirikokousta. Piirit markkinoivat asiakirjavaikuttamista piiritoimijoille.” TAVOITTEET 2 Piirit kehittävät toimintaansa läpi vuoden. TOIMENPIDE Osavuositoimintakertomuksia kehitetään piirien toiveiden ja liiton tavoitteiden mukaisesti jaksottain. TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit panostavat liiton asettamiin yhteisiin tavoitteisiin. Piirihallitukset pitävät kehityskeskusteluita. Piirit keräävät palautetta aktiiveilta ja opiskelijakunnilta, ja kehittävät toimintaansa palautteen pohjalta. Piirit käyttävät osavuositoimintakertomuksia jatkuvana raportoinnin muotona. Piirit käyttävät sekä liiton että piirin virallisia asiakirjoja toimintansa pohjana.” TAVOITTEET 3 Piiritoiminta on pitkäjänteistä ja jatkuvaa. TOIMENPIDE ”Piirit koulutetaan Google Driven käyttöön. Järjestetään Kapulanvaihto piirien puheenjohtajistoille. Aktiiviopas pidetään ajan tasalla.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit hyödyntävät liiton Google Drive -palvelua toiminnassaan. Vanha piirihallitus ohjeistaa uuden hallituksen tehtäviinsä hyvin valmistelluin kirjallisin ohjeistuksin. Piirit hyödyntävät aktiiviopasta ja osavuositoimintakertomuksia perinnönsiirrossa.” TAVOITTEET 4 Vastuualueellisten toiminta kehittyy vuoden ympäri. TOIMENPIDE Vertaistukiryhmät toimivat ympäri vuoden ja niille nimitetään vastuuhenkilöt. Vertaistukiryhmäläiset tekevät yhteistyötä vastuualueidensa kehittämiseksi. TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirihallitukset pitävät kehityskeskusteluita. Tiimit kehittävät vastuualueidensa toimintaa. TAVOITTEET 5 SLL:llä on toimivat yhteydet lukioiden opiskelijakuntien kanssa. TOIMENPIDE ”SLL tukee piirien lukiokummitoimintaa tarjoamalla toimintamalleja ja materiaaleja. Lukiokummitoiminta hyödyttää sekä opiskelijakuntia että piiriä. Piirihallituksen jäsenet koulutetaan lukiokummitoimintaan.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit luovat ja ylläpitävät hyviä lukiokummiyhteyksiä. Piirit hyödyntävät lukiokummitoiminnasta saamiaan tietoja toiminnassaan.” TAVOITTEET 6 Piireillä on resursseja järjestää laadukasta toimintaa. TOIMENPIDE ”Piirit koulutetaan suunnitelmalliseen rahankäyttöön ja taloudenhallintaan. Piirit koulutetaan tekemään monipuolista yritysyhteistyötä ja varainhankintaa. Piirit ohjeistetaan tarverahoituksen hakemiseen.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit tekevät oman talousarvion ja seuraavat omaa rahankäyttöään taloudenseurantatyökalulla. Piirit tekevät monipuolista yritysyhteistyötä ja varainhankintaa. Piirit voivat hakea tarverahoitusta tarvittaessa.” TAVOITTEET 7 Aktiivit ovat olennainen osa piirijärjestötoimintaa. TOIMENPIDE ”Piirejä/piiritoimijoita koulutetaan oman vastuunsa koordinoimiseen ja jakamiseen. Aktiivien osallistaminen huomioidaan piirien osavuositoimintakertomuksissa.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit panostavat aktiivitoimintaan ja sen kehittämiseen ympäri vuoden. Piirit panostavat toiminnan markkinointiin ja aktiivirekrytointiin. Piirit panostavat tiimimuotoiseen työskentelyyn aktiivien osallistamiseksi.” 136 TOIMINTASUUNNITELMA JATKUU TAVOITTEET 8 Piirien välinen yhteistyö on toimivaa, tarkoituksenmukaista ja yleishyödyllistä. TOIMENPIDE ”Kehitetään piireille sopivia koulutussisältöjä yhdessä piirien kanssa. Liitto tarjoaa ohjeistusta ja apua tapahtumien käytännön toteutukseen. Keskusliitto kannustaa piirien väliseen yhteistyöhön.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirit järjestävät yhteisiä aktiivikoulutustapahtumia liiton tarjoamien koulutussisältöjen avulla. TAVOITTEET 9 Jäsenjärjestöt ovat sitoutuneita liiton toimintaan. TOIMENPIDE ”Kannustetaan jäsenjärjestöjen jäseniä osallistumaan valtakunnallisiin tapahtumiin. Tarjotaan jäsenjärjestöille tukea toimintaan. Jäsenjärjestöillä on heille räätälöidyt osavuositoimintakertomuspohjat.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ Jäsenjärjestöt rekrytoivat osallistujia liiton tapahtumiin. TAVOITTEET 10 Piirien ja toimihenkilöiden yhteistyö on luontevaa ja tarkoituksenmukaista. TOIMENPIDE ”Järjestetään toimistopäivät, joissa piirit ja jäsenjärjestöt tarkastelevat toimintaansa toimihenkilöiden kanssa. Luodaan luontevia keskustelukanavia piirien ja toimiston välille.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piiritoimijat ottavat tarvittaessa yhteyttä toimihenkilöihin. 3.2 Aktiivi- ja koulutustapahtumat TAVOITTEET 1 Jokaisen on helppo osallistua liiton tapahtumiin. TOIMENPIDE ”Aktiivi- ja koulutustapahtumat järjestetään maantieteellisesti kattavasti ja lukiovuoden tapahtumien lomaan. Tapahtumissa huomioidaan uudet toimijat. Tapahtumien osallistumismaksut pysyvät kohtuullisina. Liiton tapahtumat pyritään järjestämään esteettöminä ja osallistujien erityistarpeet huomioidaan. Liiton yhdenvertaisuussuunnitelmaa noudatetaan kaikessa liiton ja piirien toiminnassa.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piireillä on toimintaa joka puolella omaa aluettaan. Piirit huomioivat tapahtumillaan uudet toimijat. Piirien tapahtumissa huomioidaan osallistujien erityistarpeet. TAVOITTEET 2 SLL tarjoaa aktiiveilleen harrastustoimintaa. TOIMENPIDE ”Järjestetään kolmipäiväiset Talvipäivät, jossa piiritoimijat koulutetaan tehtäviinsä. Järjestetään kolmipäiväiset Kevätpäivät ja kaksipäiväiset Syyspäivät.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit järjestävät omia aktiivitapahtumia. Piirit osallistuvat liiton valtakunnallisiin tapahtumiin.” TAVOITTEET 3 SLL:n koulutustoiminta on tunnettua laadustaan. TOIMENPIDE ”Tapahtumissa on monipuolisia puhujia. Tapahtumia kehitetään palautteiden avulla. Perustetaan keväällä ja syksyllä Water-kouluttajatiimi, joka perehdytetään tehtäviinsä. Osallistetaan aktiiveja tapahtumien suunnittelussa.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit keräävät järjestelmällisesti palautetta omasta toiminnastaan. Piirit tarjoavat selkeää ja pätevää koulutusta toimijoilleen.” TAVOITTEET 4 Lukiolainen tietää että SLL:ssä toimimisesta on konkreettista hyötyä myös liiton ulkopuolella. TOIMENPIDE ”SLL järjestää laadukkaita tapahtumia ja koulutuksia. Tapahtumien markkinointikärkenä käytetään niiden tarjoamaa hyötyä. SLL laajentaa tapahtumiensa koulutussisältöjä. SLL kouluttaa aktiiveilleen sekä esiintymistaitoja, projektijohtamista että yhdistyslainsäädäntöä.” TOIMINTASUUNNITELMA JATKUU 137 TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirit markkinoivat liiton ja piirien tapahtumia käyttäen markkinointikärkenään niiden tarjoamaa hyötyä. Piirit tarjoavat toimintamahdollisuuksia lukiolaisille. TAVOITTEET 5 Aktiivit sitoutuvat valtakunnallisissa tapahtumissa piirin toimintaan. TOIMENPIDE ”Liitto tukee piirejä parempien piirituokioiden järjestämisessä. Piirit liitossa -osio järjestetään kaikissa aktiivitapahtumissa.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirit suunnittelevat piirituokionsa ajoissa. Piirituokiot ovat tavoitteellisia. Piirit rakentavat tapahtumakalenterinsa liiton tapahtumakalenterin ympärille. 3.3 Opiskelijakuntatoiminta TAVOITTEET 1 SLL järjestää koulutusta opiskelijakunnille. TOIMENPIDE ”Järjestetään neljä (4) Water-opiskelijakuntafestivaalia. SLL tarjoaa Jano- ja Virta-koulutuksia.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirit järjestävät tarkoituksenmukaisia ja vaihtelevia koulutuksia alueidensa opiskelijakunnille. TAVOITTEET 2 Opiskelijakunnat ovat vakuuttavia paikallisia edunvalvojia. TOIMENPIDE SLL kouluttaa opiskelijakuntatoimijoita tekemään edunvalvontaa myös oman koulunsa ulkopuolella. TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit tukevat opiskelijakuntia edunvalvonnassa. Piirit tarjoavat opiskelijakunnille edunvalvontakoulutusta. Piireillä on toimivat suhteet alueensa opiskelijakuntiin.” TAVOITTEET 3 Opiskelijakunnilla on selkeät vaikuttamismahdollisuudet SLL:n toimintaan. TOIMENPIDE ”Opiskelijakuntia hyödynnetään asiakirjavalmisteluissa. Toteutetaan jäsenkyselyitä lukiolaisten mielipiteeseen liittyvien asioiden pohjaksi.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirit osallistavat opiskelijakuntia piirin toiminnan suunnittelussa. TAVOITTEET 4 Alueen opiskelijakunnat tekevät yhteistyötä keskenään. TOIMENPIDE Opiskelijakuntia tuodaan Watereilla lähemmäs toisiaan. TOIMENPIDE PIIREISSÄ ”Piirit edistävät toiminnallaan opiskelijakuntien yhteistyön edellytyksiä. Piirit tarjoavat yhteisiä vaikuttamismahdollisuuksia tietyn alueen opiskelijakunnille.” TAVOITTEET 5 Opiskelijakuntien hallituksille tarjottavat koulutukset ovat laadukkaita. TOIMENPIDE ”Opiskelijakuntavastaavat kehittävät yhdessä keskusliiton kanssa get together -tapahtumakonseptia. Liitto tukee piirejä laadukkaiden koulutuksien järjestämisessä.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ Opiskelijakuntavastaavat suunnittelevat toimintaansa perusteellisesti tiimiensä kanssa. TAVOITTEET 6 SLL tukee opiskelijakuntien ohjaavien opettajien tehtävää. TOIMENPIDE ”Lähetetään Ohjus-kirje kaksi (2) kertaa vuodessa. Järjestetään kaksi (2) Ohjus-koulutusta. TOIMENPIDE PIIREISSÄ – TAVOITTEET 7 Rehtorit pitävät liittoa arvokkaana yhteistyökumppanina. TOIMENPIDE ”Ylläpidetään suhteita lukioiden rehtoreihin lähettämällä rehtorikirjeitä. TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirijärjestöt tapaavat kaikki alueensa päivälukioiden rehtorit. 138 TOIMINTASUUNNITELMA JATKUU 3.4 Toimielimet 3.4.1 Piiritoimikunta TAVOITTEET 1 Piiritoimikunnalla on selkeä rooli liitossa. TAVOITTEET 2 Piiritoimikunnan toiminta on avointa koko aktiivikentälle. TOIMENPIDE ”Piiritoimikunta herättää aktiivisesti keskustelua.Piiritoimikunta toimii keskustelufoorumina kaikille piireille ja jäsenjärjestöille. Piiritoimikunta kehittää piiritoimintaa lyhyellä aikavälillä ja levittää toimiviksi koettuja malleja. Piiritoimikunta ammentaa järjestöllisiä kehityskohteita piiritoimijoista. TOIMENPIDE ”Piiritoimikunnan tapaamisten keskeiset sisällöt julkaistaan SLL Aktiiveissa. Piiritoimikunta toimii kokouksiensa valmistelussa yhteistyössä aktiivikentän kanssa. TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirien puheenjohtajistot ylläpitävät vuoropuhelua piiritoimijoiden ja piiritoimikunnan välillä. TAVOITTEET 3 Piiritoimikunnalla ja liittohallituksella on yhteisiä mahdollisuuksia kehittää liittoa. TAVOITTEET 4 Piiritoimikunta ymmärtää roolinsa liitossa ja on perehtynyt tehtäviinsä. TOIMENPIDE ”Piiritoimikunta osallistuu piirejä koskevaan päätöksentekoon. Järjestetään liittohallituksen ja piiritoimikunnan yhteinen get together kaksi (2) kertaa vuodessa. TOIMENPIDE ”Järjestetään Korpikeikka, jossa piirien puheenjohtajistoehdokkaat saavat tietoa roolistaan liitossa ja jossa perehdytys aloitetaan. Järjestetään Kapulanvaihto, jossa piirien puheenjohtajistot perehdytetään tehtäviinsä.” 3.4.2 Liittohallitus TAVOITTEET 1 Liittohallituksen toiminta on avointa. TAVOITTEET 2 Liittohallitus on läsnä piiri- ja jäsenjärjestöjen toiminnassa. TAVOITTEET 3 Liittohallituksen jäsenen rooli on selkeä ja jäsenet on perehdytetty tehtäviinsä. TAVOITTEET 4 Liittohallituksen ja toimihenkilöiden yhteistyö on saumatonta. TAVOITTEET 5 Lukiolaisten ääni kuuluu liittohallituksen päätöksenteossa. TOIMENPIDE ”Liittohallituksen kokousten keskeiset sisällöt julkaistaan SLL Aktiiveissa. Piirikummit kertovat liittohallituksen toiminnasta piirihallituksien kokouksissa.” TOIMENPIDE ”Liittohallituslaisilla on omat kummipiirit. Liittohallituslaiset vierailevat kummipiiriensä tapahtumissa ja kouluttavat sekä tiedottavat kummipiirejään.” TOIMENPIDE ”Järjestetään Korpikeikka, jossa liittohallitusehdokkaat saavat selkeän kuvan liittohallituksen toiminnasta ja työnkuvasta. Liittohallitukselle järjestetään kattava perehdytys ennen toimikauden alkua.Pyritään kehittämään aktiivikentän tietoisuutta liittohallituksen jäsenien toimenkuvasta.” TOIMENPIDE ”Liittohallituksen ja toimihenkilöiden ryhmäytymiseen panostetaan. Järjestetään liittohallituksen ja toimihenkilöiden kesken kahdet (2) toiminnansuunnittelupäivät. Ylläpidetään liittohallituksen ja toimihenkilöiden välistä sujuvaa kommunikaatiota muissa yhteyksissä.” TOIMENPIDE ”Piiritoimikunta osallistuu järjestölliseen valmistelu- ja kehittämistyöhön. Piiritoimikunta on edustettuna liittohallituksen kokouksissa. Jaokset tuovat tuoreita näkemyksiä sekä aktiivikentältä että omasta osaamisestaan liittohallituksen päätöksentekoon. Toteutetaan aktiivikysely. Luodaan keinoja, joilla jokainen lukiolainen saa mahdollisuuden vaikuttaa liittohallituksen päätöksentekoon.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ Opiskelijakunnilla, piireillä ja piiritoimikunnalla on mahdollisuus tehdä aloitteita liittohallitukselle. TAVOITTEET 6 Strategian toteutumista seurataan. TOIMENPIDE ”Liittohallitus vastaa strategian toteutuksen seuraamisesta mm. seurantaraportin avulla. Osallistetaan aktiiveja strategian seurannassa.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirit osallistuvat strategian seurantaan esim. tapahtumissa. TOIMINTASUUNNITELMA JATKUU 139 3.4.3 Jaokset TAVOITTEET 1 Jaoksien toiminta on suunnitelmallista ja liiton tavoitteiden mukaista. TAVOITTEET 2 Aktiiveja hyödynnetään liiton ja piirien koulutustoiminnassa. TOIMENPIDE ”Toimihenkilöt ja jaosten puheenjohtajat suunnittelevat jaosten toimintaa vuoden alussa. Suunnitelmien toteutumista seurataan säännöllisesti.” TOIMENPIDE Perustetaan kouluttajajaos, josta piirit voivat tilata kouluttajia tapahtumiinsa. TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirit hyödyntävät jaoksen kouluttajatarjontaa tapahtumiensa ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa. TAVOITTEET 3 Liitto voi hyödyntää aktiivien osaamista lyhyellä varoi- TOIMENPIDE Perustetaan projektiluontoisia pop up -jaoksia. tusajalla. TAVOITTEET 4 Jaosten toiminta on lukiolaisille avointa. TOIMENPIDE Jaosten toiminnasta tiedotetaan SLL:n viestintäkanavissa. TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirit markkinoivat jaostoimintaa. 4. TALOUS JA HALLINTO TAVOITTEET 1 SLL on vetovoimainen ja kiinnostava työnantaja. Työntekijät ovat motivoituneita ja heidän osaamistaan arvostetaan liitossa ja sen ulkopuolella. TAVOITTEET 2 Toimiston henkilökunta palvelee jäsenistöä parhaalla TOIMENPIDE ”Työntekijöiden rekrytointiin ja perehdyttämiseen panostetaan jatkossakin. Työntekijöiden motivaatiota pidetään yllä ja osaamista kehitetään luomalla SLL:n oma toimihenkilöiden koulutusohjelma. Työntekijöiden asiantuntijuutta hyödynnetään liiton tapahtumissa. Kartoitetaan työehtosopimuksen päivitystarve.” TOIMENPIDE Toteutetaan toimiston palvelukysely ja tarkennetaan toimenkuvia tarvittaessa sen pohjalta. mahdollisella tavalla. TAVOITTEET 3 Taloutta hoidetaan hyvin ja läpinäkyvästi, sitä seurataan TOIMENPIDE ”Talouden seuranta uudistetaan. Siirrytään sähköiseen laskunkierto- ja kulukorvausjärjestelmään.” jatkuvasti sekä toimistolla että liittohallituksessa ja muutoksia tehdään tarvittaessa joustavasti. TAVOITTEET 4 Jäsenet saavat moitteetonta ja ripeää jäsenpalvelua eri kanavissa. Jäsenyyteen liittyvät ongelmat ratkaistaan tehokkaasti ja viipymättä. TOIMENPIDE ”Jäsenpalvelu toimii puhelimitse, sähköpostitse ja mahdollisesti myös sosiaalisen median kanavissa. Jäsenten tyytyväisyyttä mitataan vuosittaisella jäsenkyselyllä ja toimiston palvelukyselyllä. Jäsenpalvelua kehitetään saadun palautteen perusteella.” TOIMENPIDE PIIREISSÄ Jäsenpalvelusta kantautuva palaute välitetään piireiltä pääsihteerille. TAVOITTEET 5 Liiton taloutta suunnitellaan ja sen vakaus varmistetaan myös pidemmällä aikavälillä. Tulopohjaa laajennetaan ja kehitetään. TOIMENPIDE ”Luodaan liitolle pitkän aikavälin taloussuunnitelma. Kartoitetaan ja mahdollisesti haetaan toimintaan ja sen kehittämiseen sopivia avustuksia. Solmitaan taloudellisesti kannattavia kumppanuuksia ja tehdään tuloksekasta mediamyyntiä. ” TOIMENPIDE PIIREISSÄ Piirien taloutta mietitään myös pidemmällä aikavälillä ja yritysyhteistyötä vahvistetaan. TAVOITTEET 6 SLL luo jäseniään hyödyttäviä yhteistyökumppanuuksia ja palvelukokonaisuuksia. 140 TOIMINTASUUNNITELMA JATKUU TOIMENPIDE Toteutetaan lukiolaisten kesätyömahdollisuuksia parantava ja työelämäyhteyksiä kehittävä projekti yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Pelaamaan pääsevät vain täysi-ikäiset, Veikkauksen tuotoista nauttivat kaikki Veikkauksen pelit tekevät Suomessa asuvien elämästä parempaa. Se raha, jonka Veikkaus tuottaa, jaetaan kokonaan meille kaikille. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa veikkausvoittovaroja keskimäärin 10 miljoonaa euroa viikossa taiteelle, liikunnalle, tieteelle ja nuorisotyölle. Suomalaisten Veikkauksen peleihin käyttämillä rahoilla nuorisojärjestöt järjestävät tuhansia kohtaamisia, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret haetaan kotoa mukaan yhteiskuntaan ja nuorisokeskukset järjestävät leirija kurssitoimintaa. Monelle tapahtumalle ympäri Suomen pelieuroista jaettava tuki on elintärkeä. Veikkauksen tuotolla saadaan aikaan monia hienoja asioita nuorten arjessa, mutta itse rahapelaaminen ei ole alaikäisten juttu. Ikärajalla halutaan varjella alaikäisiä pelaamisen mahdollisilta lieveilmiöiltä, sillä heillä voi olla vääriä uskomuksia pelien ominaisuuksista, voittamisen todennäköisyydestä ja omista taidoistaan. RAAPUTA ESIIN oman paikkakuntasi esimerkkejä Veikkauksen tuoton käytöstä bit.ly/raaputa
© Copyright 2024