KIRKKOPOSTI Pirkkalan seurakunnan tiedotuslehti www.pirkkalanseurakunta.fi n n Maailmojen messu keräsi viime pyhänä Pirkkalan kirkkoon noin 170 ihmistä. Messun päätteeksi suntio Ville Nuora antoi lapsille lyhtyjä kannettavaksi lyhtykulkueessa. Kuva: Hannu Jukola Lokakuu 2015 2 Isänpäivän lahjavinkki KIRKKOPOSTI AKATEEMISTEN naisten liitto järjestää vapaaehtoistyönä maksutonta lukutaidon ja kielenopetusta maahanmuuttajanaisille eri puolilla Suomea. Pirkkalassa käynnistyi viime viikolla maahan muuttaneille naisille suunnattu Luetaan yhdessä –ryhmä Pirkkalan kirkon kerhotiloissa. Ensimmäisellä kerralla mukana oli kymmenen innokasta opettajaa ja viisi opiskelijaa. Ryhmän opiskelijat olivat kotoisin Perusta, Kongosta, Sudanista, Bosniasta ja Afganistanista. – Ryhmässä opiskellaan suomen kieltä kaksi tuntia viikossa. Vapaaehtoiset pirkkalalaiset naiset toimivat opettajina. Jokaisella opiskelijalla on omat tavoitteensa. Meidän opettajien tavoite on auttaa opiskelijoita suomen kielen opinnoissa ystävällisessä, rennossa ja iloisessa tapaamisissa. Varmasti myös me opettajat opimme paljon opetettaviltamme, selvittää Ulla Vuoristo yksi ryhmän opettajista. Ulla Vuoristo kertoo, että maahanmuuttajanaisille ryhmässä oleminen on sekä kielen opiskelun että sosiaalisen verkoston vuoksi tärkeää. Ryhmässä naiset tapaavat muita samassa tilanteessa olevia ja tätä kautta voivat saada uusia ystäviä. Jollekin kokoontumiset ovat viikon kohokohtia, arjesta irtaantumisia. – Ryhmään ovat tervetulleita kaikki maahanmuuttajanaiset, jotka haluavat oppia suomen kieltä. Ilmoittautua ei tarvitse. Tiedämme, että osa ryhmään tulevista naisista osaa hyvin suomea, toi- Olli-Pekka Silfverhuth Kirkkoherra olli-pekka.silfverhuth@evl.fi Tarinat auttavat ymmärtämään toisia T urvapaikanhakijoiden määrän suuruus näyttää yllättäneen Suomen, vaikka isot ihmisjoukot ovat liikkuneet kohti pohjoista jo pidempään. Onko eteläinen Eurooppa tuntunut kaukaiselta pohjoisesta katsottuna? Hannat juhlivat Turussa NAISTEN kansainvälinen Hanna-rukousliike on toiminut Suomessa 15 vuotta. Sen kunniaksi Turussa vietetään 7. marraskuuta juhlapäivää. Liikkeen perustaja Marli Spieker tuo juhlaan ajankohtaisia kuulumisia. Hän on sanonut: ”Kun ihminen tekee työtä, ihminen tekee työtä. Kun ihminen rukoilee, Jumala tekee työtä.” Pirkkalan seurakuntakin on mukana liikkeessä, jonka ydin on rukouskalenteri. Naiset rukoilevat 123 maassa samana päivänä saman asian puolesta rukouskalenterin avulla. Samalla kalenteri välittää tietoa naisten tilanteis- ta eri puolilla maailmaa. Vaikeuksissa olevia myös autetaan. Työhön liittyvät yli 65 kielellä lähetettävät radio-ohjelmat, joissa annetaan sekä neuvoja arkeen että hengellistä ohjausta. Pirkkalasta tehdään bussiretki Turun juhlaan, jonne ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat perehtyä asiaan. Ohjelmassa pureudutaan naisen uskomattomiin elämäntilanteisiin eri puolilla maailmaa sekä nautitaan musiikista ja ylistystanssista. Juhlille osallistuvat ilmoittautuvat mukaan itse nettisivustolla sansa.fi. Osallistumismaksu on 25 euroa sisältäen lounaan, materiaalikansion sekä kakkukahvit. Bussimatkan hinta on lisäksi 23–25 euroa. Bussipaikan voi varata tekstiviestillä numerosta 050 3807967 tai sirpa.hamalainen@evl.fi Hirvikeitto ja täytekakkukahvit 10/5 e. Lippuja ennakkoon Sirpakasta. Luetaan yhdessä K IRKKOHERRA N KYN ÄS TÄ Syyskuussa uutiset muuttuivat todellisuudeksi myös täällä Pirkanmaalla, jonne tuli aikaisempaan verrattuna huomattava määrä uusia turvapaikanhakijoita. Heille etsittiin kattoa pään päällä, lämpöä ja turvaa. Seurakunnat, kunnat ja järjestöt ryhtyivät toimiin. Lähimmäisyyden viesti muuttui sanoista teoiksi. Samalla myös turvapaikanhakijoiden tuloa vastustavien äänenpainot kohosivat. Sosiaalinen media osaltaan kärjisti vastakkainasettelua. Suomi tuntui jakautuvan kahtia. Ihmisen ei ole helppoa kohdata vierautta lähellään. On niin paljon helpompi elää tuttua ja turvallista arkea. Outo ja tuntematon pelottavat. Vierauden tunteen myöntäminen voi olla kuitenkin vapauttavaa. Myös tänne tulevat kokevat vierautta. Muukalaisuudessa on jotain yhteistä. Raamattukin kertoo muukalaisuudesta, joka ei ollut vierasta Jeesuksellekaan. Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesuksen lapsuudenperhe lähti pakolaisiksi Egyptiin. Myöhemminkään Jeesus ei rajoittanut elämäänsä vain oman kansansa parissa, vaan avasi ovia muillekin. Tämä esimerkki ohjaa kirkkoa ja seurakuntia myös tänään. Siksi kirkon tehtävä on ottaa ihminen vastaan, toivottaa hänet tervetulleeksi ja seistä eri tavoin rinnalla tukena. Jokaisella ihmisellä on oma tarinansa. Niin heillä, jotka ovat tulleet tänne pohjoiseen vuosia sitten kuin heillä, jotka ovat saapuneet viime viikkoina. Tarinoita kannattaa kuunnella, koska silloin kuuntelee ja jakaa palan elämää. Elämää, joka voisi yhtä hyvin olla minun elämääni. Tarinoiden kanssa voi kohdata tulevan, ehkä hivenen viisaampana. 3 Isänpäivälounas Pirkkalan kirkon srk-salissa su 8.11. klo 11.20. Kuva: Hannu Jukola Fikreta Sulejmanovic on asunut 17 vuotta Suomessa. Tänä syksynä perheen arki muuttui, kun Erdin aloitti päiväkodissa ja Elma opiskelun lukiossa. – Nyt olisi kiva löytää töitä, sanoo Fikreta. Vaarojen uhatessa turvaan vieraaseen maahan FIKRETA SULEJMANOVIC on elänyt vuosia perheensä kanssa omassa kotimaassaan sodan keskellä. Vuonna 1992 alkoi verinen Bosnian sota. Kansallismieliset tunteet kuohahtivat ja maassa käytiin kolmivuotinen sisällisota. Bosnia Hertsegovinassa taisteltiin siitä, että tuleeko alueen itsenäistyä vai pysyä osana Jugoslaviaa. Sota päättyi marraskuun 21. päivänä vuonna 1995. Maasta joutui yli 1,5 miljoonaa ihmistä pakenemaan. Sodassa kuoli lähes 100 00 ihmistä. Fikretan perheeseen kuului isä, äiti, mummo sekä neljä pienempää sisarusta. Isä oli rakennusmestari ja hän oli juuri saanut uuden kodin rakennettua perheelle. Sodan myötä kaikki muuttui. Sodan alkuvaiheissa perheen isä ja äiti haavoittuivat ja menehtyivät, joten perheen huolehtimisesta vastasi 17-vuotias Fikreta yhdessä mummon kanssa. – Vaihdoimme paikkaa jatkuvasti vaarojen ja pommitusten uhatessa. Hetken olimme yhdessä paikassa ja sitten taas täytyi siirtyä seuraavaan paikkaan, parempaan turvaan. Vuonna 1993 he pääsivät asumaan lastenkotiin Tuzlaan. Se oli Bosnian sodassa YK:n julistama turva-alue. Fikreta ja hänen pikkusiskot asuivat lastenkodissa vuosina 1993–1995. Kaksi veljeä asui lastenkodissa vielä pari vuotta. Perheen naisväki muutti lastenkodista kadun toisella puolella olevaan vanhaan hotelliin, joka oli muutettu sotaa pakeilla olevien asunnoksi. – Siellä minä, siskoni ja lisäksi vielä mummoni asuttiin yhdessä huoneessa muutaman vuoden ajan. Vaikka veljeni olivat vielä lastenkodissa, olivat he paljon meidän luona. Tuona aikana sain töitäkin hieman. Aluksi olin kioskissa myyjänä ja sitten olin matematiikan tukiopettajana, kertoo Fikreta. Fikreta on sodan keskellä joutunut useaan tilanteeseen, jossa hänen oma henkensä on ollut vaarassa. Hän uskoo, että niissä tilanteissa hänellä on ollut mukaan oma suojeluenkeli suojana ja turvana. – Sodan alkuvaiheessa isäni pyysi naapurista hakemaan jotain. Paluumatkalla alkoi pommitukset. En meinannut pystyä hengittämään lainkaan. Juoksin vain lujaa, mutta onneksi lopulta pääsin turvaan. – Yhdessä paikassa meidän talon ympärille oli laitettu monta pommia. Myös sängyn vieressä oli pommi. Ehdimme kui- tenkin poistua ennen kuin ne räjähtivät. Perhe yhdistyi Fikreta pääsi sodan kauhuuksia pakoon Suomeen 17 vuotta sitten perheenyhdistämisen turvin. Hänen miehensä ja tämän poika pääsivät Suomeen pari vuotta aikaisemmin. He tulivat Pirkkalaan ja ovat asuneet täällä siitä lähtien. Perhe on kasvanut Suomeen tulon jälkeen. Syksyllä perheen tytär aloitti lukion ja 3-vuotias poika aloitti päiväkodissa. Fikreta kertoo, että hän on tyytyväinen nykyiseen elämäänsä. Suomessa elämän aloittaminen oli kuitenkin vaikeaa, kun ei ollut sukulaisia eikä ystäviä lähellä ja kielikin oli vieras. Hän ei koskaan käynyt kielikurssia, vaan omalla sinnikkyydellä ja innokkuudella itse opetteli suomen kielen. Omat unelmat jäivät kesken Sodan keskellä koulunkäynti jäi kesken. Perheen vanhimpana lapsena Fikreta otti ohjakset omiin käsiin ja huolehti perheen pienemmistä. – Yritin parhaani mukaan kasvattaa sisaruksia ja antaa heille mahdollisuuden käydä koulua, joten omat unelmat jäivät sil- loin kesken. Olen aina haaveillut kahdesta lapsesta, ja nyt ne minulla on. Toivon lapsilleni mahdollisimman hyvää elämää. Itselleni haluaisin löytää töitä. Tulevaisuudessa haluaisin kirjoittaa jotain omiin päiväkirjoihini perustuen. Olen kirjoittanut päiväkirjaa jo sota-aikana. auttaa muita. – Vaikka minulla on ollut vaikeaa, olen aina noussut jaloilleni ja mennyt eteenpäin. Minulla on unelmana auttaa niitä ihmisiä, jotka ovat minua ja perhettäni auttaneet. Sydäntäni lähellä ovat myös kaikki lapset niin omat kuin muutkin. Lapsissamme on tulevaisuus. Positiivisella asenteella eteenpäin Tällä hetkellä Fikreta on työtön. Työkokemusta hänelle on kertynyt muun muassa päiväkodista sekä erilaisia sijaisuuksia tehdastöistä. Vuonna 2012 hän suoritti myyntiammattilaisen tutkinnon, johon kuului seitsemän kuukauden työharjoittelujakso. Sen hän suoritti Ideaparkin yhdessä vaateliikkeessä. Fikreta on aktiivisesti käynyt pienen poikansa kanssa seurakunnan perhekerhossa. – Olemme mielellämme lähteneet kerhoon. Siellä on mukavaa toimintaa ja olen saanut tutustua uusiin ihmisiin. Myös seurakunnan järjestämille retkille Fikretan lapsineen on innostunut lähtemään mukaan. Fikreta positiivinen elämänasenne on vienyt häntä eteenpäin kovien vaikeuksien keskellä. Hänellä on suuri sydän ja unelmana n Pirkkalan kunta on vastaanottanut ensimmäiset pakolaiset vuonna 1993. n Vuosina 1993–2014 pakolaisia tullut yhteensä 220 henkilöä. Kunta on tehnyt uuden sopimuksen pakolaisten ottamisesta vuosille 2015–2024, jossa otetaan 15 henkilöä vuodessa. n n Kuntaan tullut pääasiassa perheitä. Viimeaikoina on tultu muuan muassa: Somaliasta, Kongosta, Kolumbiasta, Afganistanista, Irakista ja Sudanista. Ensimmäisellä kerralla opettaja Merita Hedin kartoitti kongolaisen Rashal Elongan taustan kielen ja kirjoittamisen suhteen. Perustietojen jälkeen aloitettiin opiskelu, joka jatkuu viikoittain perjantaisin kello 10–12 Pirkkalan kirkon kerhotalossa. set eivät ehkä muutamaa sanaa enempää. Joku on käynyt koulua kotimaassaan vuosia, toinen ei ehkä ole päässyt kouluun ollenkaan. Myös opettajaksi haluavat ovat tervetulleita toimintaan. Kongolainen Rashal Elonga sai kunnan sosiaalityöntekijältä tietoa alkavasta suomen kielen opetuksesta. – Perheemme tuli Suomeen 2008 ja aluksi kävin kielikurssin. Suomen kieli kuitenkin unohtui helposti ollessani kotona lasten kanssa. Nyt haluan oppia lisää, sillä en osaa suomea hyvin. Elonga kertoo, että haluaisi puhua ihmisten kanssa enemmän suomea. – Asumme Pereellä ja siellä ihmiset kyllä tervehtivät, mutta ei juuri sen enempää. Kesällä joskus ulkona jotkut saattoivat jutella hieman enemmänkin, mutta nyt näin syk- syllä ihmiset menevät vain kovaa vauhtia paikasta toiseen. Vapaaehtoisena opettajana toimiva toimittaja Merita Hedin haluaa käyttää järkevästi hyväkseen omaa koulutustaan ja ammattitaitoa maahanmuuttajanaisten hyväksi. – Omien lasten kautta olen saanut tutustua maahanmuuttajiin. Positiivisten kokemusten myötä lähdin tähän innolla mukaan. Lisäksi olen itsekin asunut vieraassa maassa ja saanut paikallisilta apua. Nyt on kiva päästä itse auttamaan. – Kielitaito on valtavan tärkeää maahan muuttaneille naisille. Se on kotoutumisen kannalta keskeistä. Se on myös avain työelämään. Kielitaito helpottaa omien asioiden hoitamista sekä kodin ja koulun välistä yhteydenpitoa. Se parantaa naisten oikeusturvaa, kiteyttää Ulla Vuoristo. Avustustyöllä tuetaan köyhimpiä diakonian avustukset Kirkon lähetysjärjestölle annetut avustuksetKansainvälisen 2015 Kansainvälisen diakonian avustukset 2015 Kirkon lähetysjärjestöille annetut avustukset 2015 Eva nkelisluterilainen Lä hetysyhdistys Kyl väjä 3% 2015 2% 14 % Medi alähetys Sa nansaattajat 9% Suomen Ev.l ut. Ka ns anlähetys 14 % Suomen Pi pliaseura 14 % Suomen Lä hetysseura 60 % 84 % Suomen Lähetysseura Suomen Pipliaseura Suomen Ev.lut. Kansanlähetys Medialähetys Sanansaattajat Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä SEURAKUNNAN talousarviossa on tänä vuonna esitetty, että lähetystyötä ja kansainvälistä diakoniaa tuetaan yhteensä 136 600 eurolla. Kirkon lähetysjärjestöille annetaan 97 000 euron edestä avustuksia. Potti jakaantuu viiden lähetysjärjestön kesken: Suomen Lähetysseura 60,5 %, Suomen Pipliaseura 14 %, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys 14 %, Medialähetys Sanansaattajat 9 % ja Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä 2,5 %. Kansainvälisen diakonian Kirkon Ulkomaanapu avustusmäärä on 39 600 euroa. Tämä raha jaetaan kolmeen osaan: Kirkon Ulkomaanavulle 38 200, ystävyysseurakunta Valjalalle 6 600 ja Suomen Merimieskirkolle 800 euroa. Kirkon kansainvälinen avustustyö on kristinuskon mukaista kaukana asuvien, köyhyydessä ja usein oikeudettomina elävien lähimmäisten konkreettista auttamista, kansainvälistä diakoniaa. Sitä toteutetaan pääasiassa Kirkon Ulkomaanavun kautta. Avustustyöllä tuetaan ja ra- Valjalan srk Merimieskirkko kennetaan köyhimpien maiden yhteiskuntia ja seurakuntia. Kirkon avustustyö täydentää monin tavoin valtion kehitysyhteistyötä ja se noudattelee valtion asettamia kehitysmaapolitiikan tavoitteita. Lähetystyön ja Kirkon Ulkomaanavun tukemisen lisäksi seurakunta antaa avustuksia toimintaa tukeville kotimaisille sekä paikallisille järjestöille. Pirkkalan seurakunta on nostamassa vuodelle 2016 lähetyksen ja kansainvälisen diakonia avustusosuutta neljään prosenttiin verotuloista. 4 KIRKKOPOSTI Omaa aikaa surulle Pyhäinpäivänä hiljennytään Vanhassa kirkossa ja haudalla la 31.10. klo 10 sanajumalanpalvelus la 31.10. klo 18 iltakirkko Iltakirkossa sytytetään jokaiselle vuoden aikana poisnukkuneelle muistokynttilä. Vanha kirkko koko päivän auki. Bach-konsertit Pirkkalan kirkossa J.S. Bach 330 vuotta Kantaattikonsertti su 1.11. klo 18 Kristjan Mõisnik, basso Ilpo Laspas, urut Pinja Seljamo sytyttää usein kodin pihassa lyhtyihin kynttilöitä läheistensä muistoksi. Pyhäinpäivänä perheen kanssa käydään Pirkkalan hautausmaalla, jossa on muualle haudattujen muistopaikka. selleni se oli avartava kokemus. Kaikkien surut ovat yksilöllisiä eikä niitä pidä verrata. Ryhmässä sain vertaistukea sekä mittakaavaa asettaa oma suru omaan elämään. Ryhmässä ääneen puhuminen auttoi jäsentämään asioita omassa päässään ihan eri tavalla kuin vain itsekseen miettiminen. Seurakunta on perinteisesti järjestänyt sururyhmät syksyllä ja keväällä. Ryhmässä käydään läpi surun vaiheita ja suruun liittyviä tunteita sekä etsitään yhdessä toivon näköaloja. – Ryhmä oli hyväksyvä ja avoin. Siellä sai puhua ja keskustella. Tapaamiskerroilla oli aina eri aiheet ja teemat, joiden kautta surua työstettiin ja samalla etsittiin tietä kuinka jatkaa elämää eteenpäin. Vetäjät, mies ja nainen, olivat myös hyviä, muistelee Pinja Seljamo. Pinja kertoo, että suru ja ikävä eivät koskaan häviä, mutta elämän on jatkuttava. – Kahden läheisen nuorena menehtyneen osalta tuntuu, että heidän elämä ja asiat jäivät kesken. Mummoni kuolema tuntui taas luonnollisemmalta. Kuolema on kuitenkin osa meidän kaikkien elämää. Meidän kotona on paljon kuvia heistä. Heistä puhutaan ja he ovat läsnä elämässämme. Uusi sururyhmä alkaa Kirkkoveräjän seurakuntatalolla 5.11. kello 18. Ryhmä kokoontuu neljä kertaa. Ilmoittautua voi Sirkka Nylundille 050 434 8320. www.pirkkalanseurakunta.fi Hiljenny hetkeksi Kamarimusiikkikonsertti su 8.11. klo 18 Katri Nikkanen, viulu Martta Jämsä, huilu Kari Nikkanen, oboe Miika Jämsä, sello Liisa Aaltola, cembalo Ohjelma 10 € Retki Hanna-työn juhlille Turkuun la 7.11. Lähtö bussilla: klo 6.05 Tampereen Vanha kirkko klo 6.30 Pirkkala Suupantori, paluu n. klo 18. Matkan hinta 23–25 €. Ilmoittaudu bussikyytiin 3.11. mennessä tekstiviestillä 050 380 7967 tai sirpa.hamalainen@evl.fi Juhlien ohjelmaan pitää erikseen ilmoittautua nettisivuilla sansa.fi 31.10. mennessä. Juhlille osallistuminen maksaa 25 € (sis. kahvit, lounaan, materiaalikansion) ja kakkukahvit). Torstaiaamun hartaushetki Pirkkalan kirkossa 5.11. klo 7.45 Rukoushetki Pappilan väentuvassa pe 6.11. klo 20. Lauluja, rukousta, hiljaisuutta ja iltatee. P appilan taideilta (Pappilantie 65) La 7.11. klo 18 väentuvassa “Marian odotus” Teemasta alustaa raamatuntutkija Outi Lehtipuu. Veräjämessu Kirkkoveräjän srk-talolla su 8.11. klo 17 (os. Kouluportinkuja 1) Kevyempi jumalanpalvelus kaikenikäisille. Musiikkia. Iltapala. Lastenhoito. Petri Laaksonen In memoriam - Rakkaus ei kuole koskaan su 15.11. klo 18 Pirkkalan kirkossa Ohjelma 20 €. Kirkon Ulkomaanavun ”Toisenlainen lahja” -kampanja KA PSÄ KK I Kauppakeskus Veskassa 2 krs. Vaatteiden korjaus ja tuunauspäivä su 15.11. klo 13–16 Pirkkalan Marttayhdistys ja seurakunta opastavat ja neuvovat vaatteiden korjaamisessa. Ota vaate mukaasi ja tule oppimaan uutta! Kahvitarjoilu! APURIT AUTTAVAT! Toimittaja: Mari Lilja alkaa Kirkkoveräjän srk-talolla to 5.11. ja sisältää neljä kokoontumiskertaa. Mukana diakoniatyön pappi Jukka Jormanainen ja diakoniatyöntekijä Sirkka Nylund, jolta voi kysyä lisätietoja ja ilmoittautua ryhmään 050 434 8320. Otamme vastaan pieniä naapuriapuhommia ma-pe klo 9-13, soita 050 452 9110. Emme ota työstä palkkaa. Martin päivän keskiaikaiset kekkerit Tule Martti Lutherin ja hänen Käthe-rouvan illalliskutsuille Pirkkalan kirkon seurakuntasaliin ti 10.11. klo 18. Osta illalliskortti keskiaikaisille kekkereille seurakuntatoimistosta 20 €/hlö. Tervetunlosaibekliouksokopnesreheen r t ti n sellisee k y m ä l e Lapsen oikeuksien päivänä i PINJA SELJAMO on menettänyt kolme hyvin läheistä ja rakasta ihmistä lyhyen ajan sisällä. Oman siskon ja tädin kuolemat tapahtuivat aivan yllättäen odottamatta. Mummon, iäkkäämmän ihmisen, kuolema oli kuitenkin luonnollisempi ja helpompi hyväksyä. Pinjan sisko kuoli autoonnettomuudessa Keski-Euroopassa vuonna 2010 ja vain kuukausi tämän jälkeen menehtyi iäkäs mummo. Kolme ja puoli vuotta sitten tuli suru taas lähemmäksi, silloin täti kuoli äkillisesti 39-vuotiaana. – Minä ja vanhempani olimme tilanteessa läsnä ja yritimme elvyttää häntä, mutta menetimme hänet, muistelee Pinja Seljamo. Seuraavana päivänä Pinja etsi netistä kriisityöntekijää ja päätyi seurakunnan sivuille. Hän otti yhteyttä diakoniatyöntekijä Sirkka Nylundiin ja yhteinen tapaaminen järjestyi nopeasti. Akuutissa kriisivaiheessa tavattiin muutaman kerran. Sen jälkeen diakoniatyöntekijä ehdotti tulemista myöhemmin syksyllä alkavan sururyhmään. – Lähdin sururyhmään mukaan avoimin ja ennakkoluulottomin mielin, ja se kyllä kannatti. Sururyhmä oli äärimmäisen hyvä. Pienten lasten äitinä se tarjosi minulle oman rauhaisan paikan, jossa sain käsitellä surua. – Ryhmä oli sinänsä hyvin homogeeninen eli kaikkia yhdisti suru, mutta kokemukset olivat kaikilla erilaisia. It- Sururyhmä omaisensa tai läheisensä menettäneille pe 20.11. klo 18 Pirkkalan kirkossa. Konsertin päätteksi tarjolla iltapalaa. Kouluikäisten adventtileiri Hämeenkyrössä 27.-29.11. 7-12-vuotiaille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: maarit.hilden@evl.fi ville.salminen@evl.fi Joko olet käynyt uusilla sivulla?