KIRKKOPOSTI Pirkkalan seurakunnan tiedotuslehti www.pirkkalanseurakunta.fi n n Huhtikuu 2015 Kuva: Elisa af Hällström IHMETTELYN KAUTTA ILOON. 5-vuotias Ilona af Hällström tuoksuttaa pääsiäistä Pappilan väentuvassa. 2 KIRKKOPOSTI PÄÄKIRJOITUS Olli-Pekka Silfverhuth Kirkkoherra olli-pekka.silfverhuth@evl.fi Ihmettelystä iloon K un sanat loppuvat, tarvitaan muita aisteja. Ihmeen edessä sanoja on vaikea löytää. Näin voisi todeta pääsiäisestä, kristikunnan suurimmasta juhlasta. Pääsiäinen on hajuja ja makuja, värejä ja symboleja. Niitä löytyy huomattava määrä itäisen kristikunnan perinteestä, mutta myös läntisestä traditiosta. Monet pääsiäiseen liittyvät tavat nousevat pitkästä historiasta. Hiljainen viikko pitää sisällään etappeja kohti juhlaa, iloa ja valoa. Kiirastorstain ehtoollisen kautta muistellaan Jeesuksen viimeistä ateriaa oppilaittensa kanssa. Pitkäperjantaina kirkko on mustissa, ja urut ovat vaiti. Pääsiäisaamun tyhjä hauta vie suureen iloon. Kristinuskon aamuhämärässä ei kuitenkaan vielä edes ollut kahta erillistä juhlaa. Kuolema ja ylösnousemus olivat niin yhtä, että niitä ei erotettu toisistaan. Hiljaisen viikon päivillä on myös omat painotuksensa kristikunnan sisällä. Englannissa esimerkiksi kiirastorstaita kutsutaan jalkojen pesun torstaiksi. Taustalla on kertomus siitä, kuinka Jeesus antoi esimerkin keskinäisen rakkauden merkityksestä pesemällä oppilaittensa jalat ja kehotti myös heitä pesemään toistensa jalat. Samaista esimerkkiä noudattaa myös Paavi Fransiskus, joka tunnetaan erityisesti yhteiskunnan laitamilla ja marginaaleissa olevien näkyväksi tekijänä. Viime vuodelta oleva kuva paavista pesemässä nuorisovankien jalkoja kertoo paljon enemmän kuin tuhat sanaa. Hiljaisen viikon ja pääsiäisen sanoma puhuttelee monella tavalla eri aisteja. Osaammeko antaa tilaa ihmettelylle ja ilolle? Aina se ei ole helppoa, vaan haemme selityksiä ja rationaalisia argumentteja. Bo Carpelan on sanonut: ”Jos vain kunnioittaisimme enemmän kaikkea selittämätöntä.” Sama ajatus sopii hiljaisen viikon ja pääsiäiseen viettoon. Ihmettelyn kautta voi päätyä todelliseen iloon. Suu makeaksi Sirpakassa SUUNNISTA Suupantie kymppiin, etsi katoksen alta musta kahvipannu, ja löydät maistuvan munkkirinkilän. Joka perjantaiaamu Pirkkalan kirkon keittiöstä kuljetetaan lähetyskahvila-myymälä Sirpakkaan monta laatikollista vastapaistettuja, seu- rakunnan vapaaehtoisten hyppysissä syntyneitä munkkeja. – Teen taikinan aamukuudelta. Kahdeksan aikaan aletaan paistaa ja yhdeksään mennessä ollaan valmiita, kertoo lähetyskahvilasta vastaava Sirpa Hämäläinen. Sirpa Hämäläinen tarjoilee Sirpakan herkullisia ja kuuluisia munkkeja. Ilon kautta uuteen vuoteen KÄSILLÄ ON vuoden kohokohta ja juhla, joka ortodoksien näkökulmasta tulvii iloa. Tunne tarttuu helposti, kun Leena ja Veikko Hänninen toivottavat yhteen ääneen tervetulleeksi mehiläisvahalle tuoksuvaan taloonsa. Koti Pirkkalassa on saanut varaslähdön pääsiäiseen. On leivottu ja sytytetty Kristuksen verta symboloiva punainen tuohus, jota poltetaan vain pääsiäisenä. Krumeluurit venäläiset posliinit kiiltävät ja ortodoksien herkut kulitsa eli makea leipä, pasha ja karjalanpiirakat munavoilla odottavat. Mukana on luterilaistenkin suosikki. – Veikko tykkää mämmistä, niin sitäkin sitten on, yhdessä hymyillään. TAMPEREEN ortodoksiseurakuntaan 26 vuotta sitten liitetty Leena Hänninen kertoo eri kristillisten kirkkokuntien perinteiden sulautuneen yhteen heidän perheessään. – Molempia traditioita noudatetaan, hän sanoo. – Vai näkyykö eri seurakunnat meillä missään, kysyy aviomies viereltä. – Pääsiäinen on ortodoksisempi ja joulu luterilaisempi. Palmusunnuntaina lapset virpovat läheiset parhaimpiinsa pukeutuneina. Kirkossa tulee käytyä enemmän. Pääsiäislauantaina viemme tuonilmaisiin siirtyneille kynttilät hautausmaalle, vaimo tarkentaa. Tänä vuonna pääsiäisyön liturgia televisioidaan Tampereelta ja pyhät kuluvat pitkälti kotosalla pojan koiran kanssa lenkkeillen. – Lapset perheineen ovat matkoilla. Yleensä olemme viettäneet toisena pääsiäispäivänä lasten pääsiäistä, isovanhemmat sanovat hieman haikeina. PILKUNTARKKAA PAASTOA Puolukkakujalla ei noudateta. – Vaikka hyvää se tekisi, virnistää isäntä. – Emme ole syöneet liiemmin herkkuja. Tärkeämpää on paastoaminen pahois- ta sanoista. Ja Suurella viikolla kattiloiden pitää saada levätä, herättelee puoliso. – Paaston aikana tutkin itseäni. Vähitellen pääsen lähemmäs Kristusta ja lopulta iloon, hän jatkaa. – Paaston jälkeen käytetään sitten hirveät määrät kananmunaa. Keitimme kerran 250 munaa pääsiäisyön jumalanpalvelukseen, Veikko keventää ja kuvailee itseään perusluterilaiseksi. Leenaa aviomiehen eri kristikunta ei häiritse. – On rikkaus, kun on kaksi uskontoa. Isä Efraim sanoi: Älä painosta. Hän lohdutti, että kuljemme joka tapauksessa rinnakkaisia polkuja, välillä yhdessä ja välillä erikseen, mutta päämäärämme on aina yhteinen. Hänninen puhuu luontevasti taivaallisesta esirukoilijastaan ja rippipapista. Veikko harmittelee yhä, että Leenan liittäminen seurakuntaan osui työmatkan kanssa päällekkäin. ”Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi!” 3 ”Totisesti on noussut!” Väentuvasta on moneen Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu, suntio Mika Leijo siteeraa Jeesusta. Leena ja Veikko Hännisen kodin seinältä löytyy muun muassa Leenalle rakas ikoni. – Tässä on minun taivaallinen esirukoilija Pyhä Helena, osoittaa Leena. PERUSTEELLISESTI kunnostetut Väentupa ja aittakappeli odottavat tulijoita Pappilan pihapiirissä. Jo pitkäperjantaiiltana voi osallistua rukoushetkeen. Niitä pidetään tuvassa joka kuukauden ensimmäinen perjantai. Punamultainen idylli Pyhäjärven kupeessa sopii hyvin hääpaikaksikin tai muistotilaisuuteen, ristiäisiin ja kursseille. Vielä tiloja ei ole vuokrattu seurakunnan ulkopuolelle, mutta sitä suunnitellaan. – Kesäaikana nuoret ovat Pappilassa kahtena iltana viikossa. Muuten sitä voivat toki käyttää muutkin, lupaa kirkkoherra Olli-Pekka Silfverhuth. PERJANTAI-ILTOJEN rukoushetkessä aiotaan antaa aikaa hiljaisuudelle. – Kun sulkee häiritsevät tekijät ympäriltä, voi kuulla Jumalan puhetta. Siihen tarvi- taan hiljaisuutta. Hiljaa oleminen voi olla lähentävä. Silloin ollaan isojen asioiden äärellä, Jumalan lähellä, muistuttaa seurakuntapastori Laura Tuhkanen-Jukkola. Satavuotisten hirsien huomassa on pidetty kertaalleen Hiljaisuuden iltapäivä. Viisituntinen retriitti sisälsi rukoushetken ja ehtoollisen sekä Taize-lauluja, ruokailun ja Raamattu-mietiskelyn. Uusintaa on toivottu. – Väentupa kutsuu hiljaisuuteen ja on yksinkertaisuudessaan rauhoittava paikka. Hiljaisuutta on myös silmille. Turhat virikkeet on karsittu. Levollisuus tarttuu, sanoo pastori. TUPAAN PILKAHTAVAT pelto ja järvi. Kuvaa voi ihailla vaikkapa aikaa nähneeltä puusohvalta. Huilata ja mietiskellä voi seinää kiertävällä penk- kirivilläkin, rukousjakkaralla tai seurakuntalaisten tekemillä lattiatyynyillä. – Isossa huoneessa mahtuu makoilemaan omissa oloissaan, Tuhkanen-Jukkola vahvistaa. VÄHÄELEINEN sisustus kunnioittaa vanhaa ja kättentöitä. Lattialankuista on kunnostettu pöydänkansia ja tuolit ovat peräisin Morbackan hiljaisuuden yhteisöstä, jossa AnnaMaija Raittila asui. Aitan alttariksi saatiin takorautaportti, joka on mahdollisesti ollut ennen Pirkkalan hautausmaalla. – Löysin portin seurakunnan varastosta. Joku voi tunnistaa ja tulla kertomaan alkuperästä, naurahtaa kunnostustöistä vastannut Mika Leijo. Rukoushetki Väentuvassa 3.4. klo 20 Lyhdyinkin kohti valoa – Vaihtaminen on ihan luonnollinen asia, hän tuumaa. VENÄJÄNKIELEN KÄÄNTÄJÄNÄ ja seurakuntaemäntänä työskennellyt Hänninen viehättyi ortodoksisuudesta lukioikäisenä, ikonit herättivät kiinnostusta. Myöhemmin työ Nikolainsalissa tarkoitti, että hän oli esimerkiksi pääsiäisyönä aina töissä. – Ortodoksijumalanpalvelus hoitaa kokonaisvaltaisesti. Kirkko on kaunis ja koristeellinen, kuin taivas maan päällä. Kirkkolaulu on korville, kirkon kauneus silmille ja suitsutukset hajuaistille, Hänninen kuvailee. Muutaman vuoden eläkkeellä ollut pari on molempien seurakuntien vapaaehtoistyöntekijä. – Meidät on otettu hyvin vastaan. Tavallaan meillä on kaksi kotia, he sanovat. Jos pyhänä mennään kirkkoon, paikka valitaan sulassa sovussa. n Ekumenian raamatullinen perusta on Jeesuksen rukouksessa. Hän muistuttaa kansaa olemaan yhtä: ”Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.” n Ekumenia-sana on kreikkaa ja tarkoittaa taloa. Sen on ajateltu olevan koko asuttu maailma tai Rooman valtakunta, ja kristittyjen maailmanlaajuinen lähetystehtävä julistaa evankeliumia. Tekstit ja kuvat: Elisa af Hällström 7. NUORISON pääsiäisyö vaihtuu lankalauantaina Seuriksesta Pappilan pääsiäiseksi. – Hyödynnämme Väentupaa. Ruokaa on 150 henkilölle, joista 20–60 jää yöksi. Nuorimmat ovat syntyneet 00 ja mukana on jopa 35-vuotiaita, laskeskelee nuorisotyönohjaaja Teemu Kallio. Vastuuporukkaan kuuluu kaksi nuorisotyöntekijää ja nuoria. OLENNAINEN OSA tapahtumaa on pääsiäisyön ateria, joka valmistetaan Kirkkoveräjän seurakuntatalolla. – Paasto on päättynyt. Meillä on ajatus Kristuksen ylösnousemuksesta nousevasta ilosta, Kallio sanoo. Yön lähestyessä lähdetään kulkueena Vanhan kirkon Valon messuun. – Seuraamme ristin tietä lyhtyjen kanssa. En ole varma, syömmekö ennen messua vai sen jälkeen, pohtii ohjaaja. Tarjolla on myös elokuvia ja nuorten tekemä uunituore lehti. – Pelaamme lautapelejä, sitä ei tule tehtyä kotona. Sitten porukka torkkuu ja koitamme pitää toisiamme hereillä, hymyilee kolmatta kertaa osallistuva Lilli Sandström, 17. PIRKKALASSA RIPARI on in. Toissavuonna 99% kutsutuista kävi rippikoulun. – Puolet jää toimintaan, iloitsee Kallio. Keskiviikkoisin ja torstaisin seurakuntatalon piha täyttyy mopoautoista. Kävijöitä on noin 250 viikossa. Pääsiäisenä osa lähtee leirille Pudasjärvelle. Pappilassa iloinen yhdessäolo päättyy hartauteen, joka kertoo naisista haudalla. Pappilan pääsiäinen 4.-5.4. alk. klo 18 Lue uusin Kahvia ja pullaa osoitteessa seuris.net. Lilli Sandström odottaa Pappilan pääsiäiseltä kivaa hengailua ja mielenkiintoista kokemusta. 4 KIRKKOPOSTI Kertomuksen lumossa -ilta johdatti pohtimaan pääsiäisen salaisuutta Hiljaisen viikon tapahtumia Pirkkalan seurakunnassa Kiirastorstaina 2.4. Ehtoolliskirkko klo 20 Pirkkalan kirkossa Pitkäperjantaina 3.4. Sanajumalanpalvelus klo 10 Pirkkalan kirkossa Hiljaisuuden rukoushetki Pappilan väentuvassa klo 20 Lauantaina 4.4. Valon messu klo 23 Vanhassa kirkossa Hän, joka valolla voitti pimeyden, antakoon sinulle rauhan. Hän, joka elämällä voitti kuoleman, antakoon sinulle rauhan. Hän, joka rakkaudella voitti yksinäisyyden, antakoon sinulle rauhan. Sunnuntaina 5.4. Pääsiäisaamun brunssi klo 10 ja messu klo 11 Pirkkalan kirkossa Maanantaina 6.4. Toisen pääsiäispäivän iltamessu klo 18 Pirkkalan kirkossa Pirkkalan kirkossa su 12.4. Jumalanpalvelus klo 10, mukana Papua Uuden Guinean lähetit Alan ja Ritva Brown. Tule kuulemaan lähettikuulumisia. Kahvitarjoilu. Veräjämessu Kirkkoveräjän srk-talolla su 12.4. klo 17 Kevyempi jumalanpalvelus kaikenikäisille. Bändi. Iltapala. Lastenhoito. Pirkkalan kirkossa su 19.4. klo 18 Pirkkalainen messu Pirkkalan kirkossa su 3.5.2015 klo 10 Seuraavassa Kertomuksen lumossa -illassa 13.4. lastenohjaaja Linda Tolonen avaa kultaisen vertauslaatikon, jonka sisältä löytyy kertomusta tukeva materiaali Hyvästä paimenesta. PIENI JOUKKO eri ikäistä väkeä on kokoontunut kotoisaan tilaan Pereen Raamattuhuoneelle. Tänään kuullaan kertomus pääsiäisen salaisuudesta. Lastenohjaaja Linda Tolonen, etsii huoneesta tämän päivän kertomuksen ja aloittaa kerronnan. Pääsiäisen salaisuutta lähdetään selvittämään jännittävän pussin avulla, jonka sisältä löytyi merkillisiä palasia. Palasten huomataan lopulta sopivan yhteen, mutta kyse paljon enemmästä kuin yhteen sopivista palasista. Koko pääsiäisen matka, valmistautuminen, suuri suru ja vielä suurempi riemu tulevat todellisiksi kertomuksen myötä. PEREEN Raamattuhuone on täynnä kertomuksia. Kertomukset johdattelevat kuulijan Pyhän äärelle. Lumoava kerronta ja kertomuksiin liittyvä kiehtova materiaali tempaavat niin lapset kuin aikuisetkin mukaansa. Linda Tolonen toivookin näkevänsä illoissa kaiken ikäisiä osallistujia. Pereen Raamattuhuoneella (Pereen kerhotila, Isomäentie 3) pidetään joka toinen maanantai Kertomuksen lumossa -ilta, joka tuo ikiaikaiset kertomukset osaksi osallistujan elämää. Ihmettelykysymykset ”Kertoiko tässä kertomuksessa jokin minusta? tai Olinko minä jossain kohtaa osa tätä kertomusta?” pohdituttavat vielä pitkään illan jälkeenkin. KEVÄÄN aikana on mahdollista päästä kuuntelemaan vielä kahta ikiaikaista kertomusta. Huhtikuun aiheena on vertaus hyvästä paimenesta ja toukokuussa luomiskertomus. Illat järjestetään 13.4, 27.4, 11.5 ja 25.5. Teksti: Laura Furu Kuva: Antti Toiva Toimittajat: Eeva-Maria Bogdanoff, Mari Lilja www.pirkkalanseurakunta.fi ~Aitoa pirkkalaista musiikkia Messussa mukana: Jukka Jormanainen Tuula Mannermaa Kirkkokuoro ja Kraak-kuoro joht. Pirkko Leponiemi-Pirhonen, Tuija Tiitta-Ylipää sekä Finngips-yhtye Messukumppanit: Pirkkalan Karjala-seura ja Pirkkalan kansalliset seniorit HÄITTEN KEVÄTYÖ pe 15.5.2015 Vanhassa kirkossa Kirkkohäät pienimuotoisesti vähällä vaivalla.Varaa oma vihkiaikasi srk-toimistosta p. 03 342 7300 APURIT AUTTAVAT! Otamme vastaan pieniä naapuriapuhommia ma-pe klo 9-13, soita p. 050 452 9110. Emme ota työstä palkkaa. 14.-17.5.2015 Ilmoittaudu mukaan: 050 561 0838 Viulisti Eeva Oksala, pianisti Kiril Kozlovsky ja klarinetisti Markus Kaarto esittävät kansanmusiikkivaikutteista unkarilaista musiikkia. Ohjelmassa mm. Bela Bartokin ja Sandor Veressin musiikkia. Kuva: Studio Amanda Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. Leena lampaan konsertti Pirkkalan kirkossa ti 5.5. klo 18. Ohjelma 5 € , onnenpyörä, tarjoilua ja muuta mukavaa. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi! Äitienpäivälounas lähetyksen hyväksi Pirkkalan kirkossa su 10.5. klo 10 messun jälkeen. 13 / 6 € Haluatko keskustella papin kanssa? Päivystävä pappi on paikalla seurakuntatoimistolla ma ja ti klo 9.30-12. Papin kanssa voi keskustella luottamuksellisesti kaikista mieltä painavista asioista sekä kirkon ja seurakunnan toimintaan ja uskoon liittyvistä kysymyksistä. Voit myös sopia kirkollisista toimituksista kuten kasteesta, avioliittoon vihkimisestä, hautajaisista ja kodin siunaamisesta. ¤
© Copyright 2024