1. No category

Pirkkalan kunnan hyvinvointikertomus
Raportti vuodelta 2014 ja suunnitelma vuodelle 2016
Valtuuston hyväksymä 20.4.2015
Pirkkalan kunnan hyvinvointikertomus
- raportti vuodelta 2014 ja suunnitelma vuodelle 2016
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi,
yhteenveto ja johtopäätökset
Kunnan tehtävänä on tarjota kaikille asukkailleen yhtäläiset edellytykset terveeseen elämään.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä (Kuntalaki 365/1995, 1§).
Terveydenhuoltolain (1326/2010, § 12) mukaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä
toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on
kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus.
Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen
kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Hyvinvointikertomus valmistellaan yhdessä kunnan eri
hallintokuntien kanssa. Hyvinvointiryhmä on tuottanut tämän Pirkkalan hyvinvointikertomuksen –
raportin vuodelta 2014 ja suunnitelman vuodelle 2016. Kunnan hyvinvointiryhmässä on edustus
kaikilta kunnan tehtäväalueilta ja hallintokunnista.
Tässä Pirkkalan kunnan vuosittaisessa hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan kuntalaisten terveyden
ja hyvinvoinnin vahvuuksia ja kehittämishaasteita vuosilta 2014. Valtakunnalliset indikaattoritiedot
ja tulokset ovat pääosin vuodelta 2013 (Sotkanet, Tilastokeskus). Hyvinvointikertomuksen tulokset
toimivat vuoden 2016 toiminnan ja palveluiden suunnittelun tukena. Hyvinvointikertomuksessa
tarkastellaan kunnan palveluita ja kuntalaisten hyvinvointia elämänkaarimallin mukaan.
Yhteenveto hyvinvointitiedoista
Vertailukunnat
Vuosittaisessa hyvinvointikertomuksessa Pirkkalan vertailukuntina ovat, Kangasala, Lempäälä,
Nokia, Vesilahti, Ylöjärvi, Tampere, Orivesi, Naantali, Sipoo, Janakkala, Lieto, Hämeenkyrö ja
Mustasaari. Lisäksi Pirkkalan tietoja verrataan koko maan vastaaviin tietoihin.
Hyvinvointikertomuksessa käytettävät vertailukunnat ovat samat kuin Pirkkalan kunnan
taloussuunnittelussa käytettävät vertailukunnat.
1
Pirkkalan väestö, elinolot, rakenteet ja elinvoima
Pirkkalan kunnan väestö kasvaa edelleen. Ennakkotietojen perusteella vuoden 2014 asukasluvun
kasvu on 327 asukasta eli noin 1,8 %. Talouden yleinen epävakaus ja suunnitelmat valtakunnallisista
lainsäädäntöuudistuksista luovat epävarmuutta kuntien toimintaympäristöön ja kuntatalouteen.
Pirkkalan kunnan maantieteellinen sijainti ja aktiivinen elinkeinopolitiikka mahdollistavat kuitenkin
kunnan elinvoimaisuuden kehittymisen. Toteutuneiden ja suunnitelmissa olevien elinkeinotonttien
myynnin perusteella työpaikkojen määrä näyttää lisääntyvän lähivuosina.
Verotulojen merkitys Pirkkalan taloudelle on kasvanut entisestään valtionosuuksien pienennyttyä
valtionosuusuudistuksen ja -leikkausten seurauksena. Toistaiseksi verotulojen kehitys on ollut
myönteistä. Mm. suuret investointitarpeet tuovat tulevina vuosina edelleen haasteita kunnan talouden
tasapainon säilyttämiseksi.
Valtakunnallisten tutkimusten mukaan Pirkkalan kunnan asukkaat ovat tyytyväisiä kuntapalveluihin.
Hyvinvoinnin palvelujärjestelmä, yleistä
Edellisen hyvinvointikertomuksen yhdeksi kehittämiskohteeksi valittiin lapsiperheiden
ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen. Palvelujen vahvistamiseksi talousarvion 2015
valmistelun yhteydessä päätettiin perustaa uusi lasten ja nuorten tukipalveluiden tulosalue vuoden
2015 alusta. Uudelle tulosalueelle koottiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskenteleviä
työntekijöitä perusturva- ja sivistysosastoilta. Tavoitteena on tarjota lapsille, nuorille ja lapsiperheille
moniammatillisen yhteistyön avulla entistä parempia ennaltaehkäiseviä ja korjaavia palveluja
yksilöllisen tarpeen mukaan.
Kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Silvonrinne aloitti toimintansa Pirkkalassa syksyllä 2014.
Yksikön myötä yhä useammalla aikuisella kehitysvammaisella on mahdollisuus asumiseen omassa
kunnassa.
Pirkkalassa on vahva kulttuuri ja paikallisidentiteetti. Pirkkalan kunnassa on laadittu vuonna 2014
kulttuurisuunnitelma vuosille 2015 - 2018. Ohjelman tavoitteita ovat monialaisen kulttuuriyhteistyön
lisääminen, kulttuuritoiminnan tasapuolisuuden ja osallisuuden edistäminen ja uusien yleisöjen
tavoittaminen.
Katurekisterin mukaan kunnan ylläpitämiä kevyenliikenteenväyliä ja jalkakäytäviä on 63 km.
Vuonna 2013 rakennettiin uusia kevyenliikenteen väyliä 3 km ja vuonna 2014 väyliä valmistui noin 1
km. Tulevina vuosina on suunnitteilla täydentää kevyenliikenteen verkostoa puuttuville osuuksille.
Lisäksi Pirkkala-Tampere -välin kevyenliikenteenväylää parannetaan pyöräilyn laatukäytäväksi
kunnan ja Pirkanmaan ELY-keskuksen yhteisenä MAL-hankkeena.
2
Joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui Tampereen kaupunkiseudulla kesällä 2014.
Joukkoliikenteen uudistus toi Pirkkalassa huomattavia parannuksia: lippujen hinnat laskivat
merkittävästi ja vuorojen määrä lisääntyi. Uudistuksen myötä joukkoliikenteen käyttö kasvoi vuoden
2014 aikana n. 20 – 25 %. Seudullinen selvitys joukkoliikenteestä tehdään seuraavan kerran vuonna
2016.
Pirkkalan vesijohtoverkostoon talousvesi johdetaan Tampereelta ja Lempäälästä. Vesi on täyttänyt
asetetut laatuvaatimukset eikä laadussa ei ole ollut poikkeamia. Verkostoa on laajennettu uusille
asemakaava-alueille. Kunnan verkostosta vettä toimitetaan myös vesiosuuskunnille, joita Pirkkalan
alueella toimii 9 kpl. Vesiosuuskuntien osuus Pirkkalan vedenkulutuksesta on noin 10 %. Omasta
kaivosta vetensä saavia talouksia on huomattavan vähän. Omien kaivojen veden laatu on ollut
vaihtelevaa.
Sisäasianministeriö on julkaisut loppuvuodesta 2014 työryhmäraportin, jossa esitetään, että kuntien
turvallisuussuunnittelu tulee jatkossa liittää osaksi kuntien sähköistä hyvinvointikertomusta.
Lautakuntien tulee vuoden 2016 tavoitteiden asettamisessa huomioida turvallisuussuunnittelun
liittäminen osaksi hyvinvointikertomusta.
3
Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset / 1000asukasta
(Sotkanet)
4
Lapset, koululaiset ja lapsiperheet
Alle esiopetusikäisten lasten määrä kunnan kustantamissa varhaiskasvatuspalveluissa on kasvanut
edelleen. Vuonna 2014 uutena toimintana aloitti yksityinen ns. palvelusetelipäiväkoti, jonka neljä
ryhmää täyttyi syksyn aikana. Kunnan tuottamissa palveluissa kokopäivähoitopaikkojen määrä pysyi
samana, mutta kun mukaan lasketaan kunnan kustantamat palvelusetelit sekä yksityisen hoidon tuella
tuotetut palvelut, kokopäiväpaikkojen määrä kasvoi edellisvuodesta 85 paikalla. Kunnallisten
hoitopaikkojen piirissä on 50 % kunnan 0-5-vuotiaista lapsista. Kunnan kustantamissa
kokopäivähoitopaikoissa (kunnalliset palvelut ja yksityiset palvelut) on 57 % ikäluokasta (0-5 vuotiaat).
Varhaista tukea saavien lasten määrä on vakiintunut 6 – 7 %:n välille kaikista päivähoidossa olevista
lapsista. Koska alle esiopetusikäisten lasten määrä kunnassa kasvaa, on tärkeää huolehtia riittävistä
tukiresursseista varhaista tukea tarvitseville lapsille.
Lasten kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrä on noin 450. Kotihoidon tuen lisää (ns. Pirkkalalisä) saavien lasten määrä on noussut vuodesta 2013 yhden prosentin. Kuntalisän kriteerit muuttuivat
vuoden 2014 alusta.
Lastensuojelussa tukitoimien tarve on lisääntynyt vuonna 2014. Lapseen kohdistuvat kaltoinkohteluja/tai väkivaltaepäilyilmoitukset ovat lisääntyneet. Ilmoitusten perusteella lastensuojelulla on ollut
mahdollisuus reagoida lapsen tilanteeseen ja auttaa perheitä haasteellisessa elämäntilanteessa.
5
Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 –vuotiaita vuoden aikana,
% vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet)
6
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 –vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet)
7
Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (Sotkanet)
8
Nuoret, nuoret aikuiset ja työikäiset
Valtakunnallinen kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi, joten vuoden 2014 osalta
kouluterveyskyselyn tuloksia ei ole käytettävissä.
Tampereen kaupunkiseudun kunnissa tehtiin kuitenkin vuonna 2014 nuorisokysely 7.9.luokkalaisille. Kyselyn tulosten perusteella pirkkalalaisia nuoria kiusataan vähemmän kuin
kaupunkiseudulla keskimäärin (kiusaaminen koulussa, koulumatkoilla ja/tai puhelimessa).
Nuoren kokema kiusaaminen viimeisen vuoden aikana (%)
(Nuorisokysely 2014)
Pirkkala:
kiusattu
sanallisesti
(N=400)
koulussa
koulumatkalla
kotona
harrastuksessa
nuorisotilalla
kaupungilla/kadulla
l
puhelimessa
jossain muualla
en osaa sanoa
ei ole kiusattu
Kaupunkiseutu: Pirkkala: Kaupunkiseutu:
kiusattu kiusattu fyysisesti
fyysisesti
kiusattu
(N=404)
sanallisesti
(N=3556)
21,3 %
2,3 %
3%
2,3 %
2,8 %
3%
(N=3592)
23,6 %
4,2 %
6,3 %
3,3 %
2,7 %
4,6 %
7,7 %
1%
2%
1,2 %
1%
0,2 %
8,7 %
2,1 %
3,1 %
2,2 %
1,7 %
2,4 %
3,8 %
1,8 %
6,5 %
69,5%
5,6 %
3%
6,8 %
66,7 %
1,2 %
4,7 %
84,9 %
1,9 %
4,4 %
84,2 %
Kyselyn tulokset osoittavat, että päihteiden käyttö on Pirkkalassa vähäisempää suhteessa
seutukuntaan. Pirkkalalaisista nuorista 67 % ja Tampereen kaupunkiseudun nuorista 59 % kertoi
kyselyssä, ettei käytä mitään päihteitä.
9
Päihteiden käyttö Pirkkalassa ja kaupunkiseudulla (Nuorisokysely, 2014).
Nuorisokyselyn perusteella nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin tuli panostaa aiempaa enemmän.
Vanhemmat, sisarukset, sukulaiset ja perhetutut (33 %), nuoriso-ohjaajat (24 %) sekä kaverit (17 %)
nähdään henkilöinä, joiden puoleen käännytään silloin, kun halutaan vaikuttaa johonkin oman
asuinkunnan asiaan. Nuorista 29 % ei tiedä kenen tai minkä tahon puoleen kääntyisi.
Erilaisista vaikuttamisen keinoista nuoret näkevät tehokkaimpana keinona erilaisiin
keskustelutilaisuuksiin osallistumisen (38 %). Palautteen antaminen (34 %) ja aktiivinen toiminta
nuorisovaltuustossa tai jossain muussa ryhmässä (15 %) koetaan myös hyväksi tavaksi vaikuttaa.
10
Pirkkalaisten sairastavuus on alhaisempaa kuin vertailukunnissa ja valtakunnallisesti keskimäärin.
Pirkkalassa panostetaan perusterveydenhuollon palveluihin erikoissairaanhoidon palvelutarpeen
vähentämiseksi. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat valtakunnallisesti ja vertailukuntia
alhaisemmat. Myös sosiaalitoimen kustannukset ovat Pirkkalassa vertailukuntia alhaisemmat.
Pirkkalassa on vähemmän psykiatrisen sairaanhoidon käyntejä kuin vertailukunnissa. Käyntitilastot
eivät kuitenkaan kerro aukottomasti kuntalaisten paremmasta terveydentilasta, vaan ne kuvaavat
myös palvelurakennetta ja saatavissa olevia palveluja.
Nuorten päihteiden käyttö on seudullisen nuorisokyselyn mukaan vähentynyt, mutta muuten
päihteiden käytössä ei ole havaittavissa selkeää vähenemistä. Päihteiden vuoksi sairaaloissa ja
terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen määrä on kuitenkin vähentynyt. Päihteiden käytön ja
päihdehaittojen vähentämiseksi Pirkkalassa on panostettu päihdepalveluja antavien työntekijöiden ja
kolmannen sektorin yhteistyöhön ja uusiin toimintatapoihin.
Työttömien määrä kasvoi vuoden 2014 aikana Pirkkalassa, Pirkanmaalla ja valtakunnallisestikin.
Tammikuussa 2014 työttömien osuus työvoimasta oli Pirkanmaalla 14,5 %. (vrt tammikuussa 2015
15,7 %). Suhteellinen työttömien osuuden kasvu Pirkanmaalla vuoden 2014 aikana oli 1,2 %.
Työttömiä työnhakijoita Pirkkalassa vuonna 2014 oli 969 henkilöä. Vuoden aikana työttömien
työnhakijoiden määrä kasvoi 113 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä Pirkkalassa väheni 3
henkilöllä, mutta rakennetyöttömien määrä kasvoi 127 henkilöllä. Rakennetyöttömien määrä kasvoi
Pirkanmaalla kaikissa muissa kunnissa paitsi Nokialla. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä
Pirkkalassa pysyi ennallaan vuoden 2014 aikana (115 henkilöä ) Monen eri toimijan vastuulla oleva
nuorisotakuu ei ole toteutunut parhaalla mahdollisella tavalla.
Työikäisten toimeentulotukiasiakkaiden määrä on noussut työttömyyden lisääntymisen myötä.
11
Työttömät, % työvoimasta (Sotkanet)
12
Nuorisotyöttömät, % 18 - 24 –vuotiaasta työvoimasta (Sotkanet)
13
Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64 –vuotiaista (Sotkanet)
14
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet)
15
Ikäihmiset
Pirkkalalaisten keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on laskenut yli vuodella verrattuna vuoteen
2013 ja on hieman alhaisempi kuin osassa vertailukuntia mutta lähellä valtakunnallista tasoa.
Eläkeläisten pienituloisuus on vähentynyt, koska täyttä kansaneläkettä saavien 65 -vuotta
täyttäneiden prosentuaalinen osuus on laskusuunnassa ja samalla tasolla kuin vertailukunnissa.
Kotona asuvien 75 -vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä on hyvällä tasolla niin vertailukuntiin kuin
valtakunnalliseen tasoon verrattuna (91% ). Valtakunnallinen tavoite on, että 91 - 92 % yli 75vuotiaista asuu kotona. Kotona asumisen jatkumiseen vaikuttavat ikääntyneen toimintakyvyn lisäksi
asunto-olosuhteet ja ympäristö.
Kotona asuvat 75 –vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet)
16
Kotona asuvat 75 –vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet)
17
VAHVUUDET JA KEHITTÄMISHAASTEET
Vahvuudet
Kehittämismyönteinen kunta
Pirkkalan kunta on kasvava ja muuttovoittoinen kunta
Kunnan huoltosuhde ja ikärakenne ovat hyvät
Kunnassa panostetaan kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämiseen
Lapsille ja nuorille suunnatuissa palveluissa panostetaan varhaiseen puuttumiseen ja
tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman pian huolen tullessa esiin.
Varhaiskasvatuksessa noudatetaan kaikkien lasten päiväkoti -periaatetta (tuki tuodaan lapsen
luo, lasta ei viedä tuen luo)
Oppilashuollon palveluihin pääsy on helpottunut
Yhdyskuntarakenteessa pyritään viihtyisään ja tiiviiseen rakenteeseen
Jalankulkua ja pyöräilyä edistetään kaikissa ikäryhmissä rakentamalla uusia
kevyenliikenteen väyliä
Eläkeläisten taloudellinen tilanne on paranemassa
Muistisairauksien varhainen toteaminen on tehokasta
Pirkkalassa panostetaan perusterveydenhuoltoon ja sairauksien nopeaan hoitoon
Kehittämishaasteet
Väestön omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen
Palveluiden suuntaaminen ehkäiseviin ja kotona asumista tukeviin palveluihin
Kuntatalouden haasteet aiheuttavat palveluiden priorisointitarvetta
Virkistysreitistöjen kehittäminen sekä puistojen ja virkistysalueiden laadun parantaminen
yhdyskuntarakenteen tiivistyessä
Kunnan kasvuedellytysten ylläpitäminen pitkäjänteisesti
Kuntalaisten kannustaminen työ- ja koulumatkaliikuntaan sekä omaehtoiseen liikuntaan
Vanhemmuuden vahvistaminen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen
Päihteiden käytön vähentäminen
Työttömyyden vähentäminen
Nuorisotakuun toteutuminen
Fyysisten kasvu -ja oppimisympäristöjen riittävyyden ja terveellisyyden turvaaminen
Saavutettavuuden (=esteettömyyden) toteuttaminen monipuolisesti
Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen (ikääntyneiden määrän kasvu)
18
OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU
2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset
Parempien palvelujen koti - Pirkkalan kuntastrategia 2014 - 2018
Valtuuston hyväksymä 9.12.2013
http://www.pirkkala.fi/kunta_ja_hallinto/kuntastrategia/
3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja
suunnitelmat
Pirkkalan kuntastrategia 2014 - 2018
http://www.pirkkala.fi/kunta_ja_hallinto/kuntastrategia/
Elinkeinopoliittinen ohjelma;
http://www.pirkkala.fi/kunta_ja_hallinto/kuntastrategia/
Henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma;
http://www.pirkkala.fi/kunta_ja_hallinto/kuntastrategia/
Maapoliittinen ohjelma;
http://www.pirkkala.fi/kunta_ja_hallinto/kuntastrategia/
Kulttuuriympäristöohjelma;
http://www.pirkkala.fi/kunta_ja_hallinto/kuntastrategia/
Ympäristöohjelma ja viheralueohjelma;
http://www.pirkkala.fi/kunta_ja_hallinto/kuntastrategia/
Tietojohtamisohjelma;
http://www.pirkkala.fi/kunta_ja_hallinto/kuntastrategia/
Toimitilaohjelma
Tuotanto- ja järjestämistapaohjelma
19
Pirkkalan kunnan taloussuunnitelma 2014-2016
Yleiskaava
MAL- aiesopimus – maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2013-2015
Pirkkalan kunnan turvallisuussuunnitelma 2011-2015
Hyvä Pirkkala hyvinvointiohjelma 2011-2015
Pirkkalan kunnan ikäohjelma vuoteen 2030, toimenpidesuositukset vuosille 2013-2016
http://www.pirkkala.fi/terveys_ja_hyvinvointi/vanhusten_palvelut/
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy ja kohtaaminen Pirkkalassa, loppuraportti - nykytila ja
toimenpide-ehdotukset
Pirkkalan yhteistoiminta-alueen päihdeohjelma vuosille 2014-2020
Kehitysvammaisten palveluiden järjestämissuunnitelma 2013-2016
Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2010- 2012
Foorumien toimintasääntö
Laaja-alainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016
Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat
Esikoululaisten ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Pirkkalassa
Pirkkalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma
Oppilas- ja opiskelijahuollon toimintasuunnitelma 2011-2015
Toimintaohjelma – Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten
ehkäisevän suun terveydenhuollon järjestämisestä
Toimintaohjelma - Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten
ehkäisevän suun terveydenhuollon järjestämisestä
Pirkkalan kunta -Kulttuurisuunnitelma 2015-2018
https://pirkkala-fi-d.aldone.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/vapaa-aikatoimi-kulttuuri/kulttuuristrategia-jaavustukset/
Päätöksiä turvallisuudesta -turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta –
työryhmäraportti, Sisäministeriö. 2014.
Pirkanmaan alueellinen terveyden edistämisen suunnitelma
20
http://www.pshp.fi/download.aspx?ID=16754&GUID={5AD9F9BE-19C4-4522-A24528F4DEE38FD3}
Pirkanmaan alueellinen ravitsemussuunnitelma
http://www.pshp.fi/download.aspx?ID=31399&GUID={386D0992-F78F-4417-975DF0DB93E5E19D}
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012
Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön ohjelma 2013-2016
Alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2012-2016
4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä Pirkkalassa
vuonna 2016
1. Painopistealue
Ennaltaehkäisy ja varhainen tukeminen
2. Painopistealue
Kuntalaisten kuulemis- ja osallistumismahdollisuudet
3. Painopistealue
Turvallisuus
OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY
5. Hyväksyminen osaksi kunnan toiminta- ja
taloussuunnitelmaa
Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua
XX.X.2015
21
Hyvinvointikertomus 2013 – vuodelle 2014 asetettujen tavoitteiden toteutuminen
Tavoitteiden toteutuminen
1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet vuonna 2014
Kuntalaisten aktiivisuuden ja omaehtoisen toiminnan lisääminen
Tavoitteet
Toimenpiteet ja vastuutaho
Kuntalaisten
1. Foorumitoiminta;
osallistumismahdollisuuksien vastuutahona perusturva- ja
kehittäminen
sivistysosastot
2. Kuntalaisten kuuleminen ja
asukasillat; vastuutahona
pormestari ja hallinto-osasto
Resurssit
1-2. Kunnan eri
vastuualueet
Arviointimittarit
Toteuma
Foorumien järjestämät
tapahtumat ja osallistuminen
palveluiden kehittämiseen:
seuranta foorumien
toimintasuunnitelman ja kertomuksen avulla
Perhe-, työikäisten hyvinvointija seniorifoorumit ovat
järjestäneet
toimintasuunnitelmansa
mukaisesti kuntalaisille yleisöja keskustelutapahtumia mm.
lasten ja nuorten ”netti
elämästä”, koti- ja katu
turvallisuudesta, hyvinvoinnista
(mm. unen merkitys) ja
osallistunut Pirkkalan kunnan
uusien kuntalaisten
tapahtumaan sekä
valtakunnalliseen Kuntalaiset
keskiöön -tapahtumiin. Kaikki
foorumit kommentoivat uusia
kunnan uusien internet –sivuja
suunniteltaessa.
Asukasiltojen määrä ja
illoista saatu palaute;
Pormestari on pitänyt avoimia
ovia säännöllisesti kerran
kuukaudessa. Kuntalaisia on
käynyt keskimäärin 222
3hlö/kerta. Lisäksi kunnassa
järjestettiin asukasiltana:
Maahanmuuttajien kesäjuhla.
Tulossa päätöksentekoon sivusto; vastuutahona kaikki
hallintokunnat
Tulossa päätöksentekoon
sivustolla esillä olleet asiat
Hallintokunnat ovat
hyödyntäneet Tulossa
päätöksentekoon -sivustoa
tiedotettaessa kuntalaisille
päätöksentekoon tulevista
asioista.
Kaavoitusprossiin liittyvä
kuuleminen; vastuutahona
hallinto-osasto, kaavoitus
Kaavoitusprosessiin liittyvä
kuuleminen ja palaute
Kaavaprosessi ja kuuleminen
tapahtuvat MRL:n (maa- ja
rakennuslain) mukaisesti.
Kaavaprosessin yhteydessä
kaikilla kuntalaisilla ja
yhteisöillä joiden oloihin tai
etuihin kaava saattaa
huomattavasti vaikuttaa, on
oikeus vuorovaikutukseen
kaavan laadinnan aikana.
Kaavan laadinnan yhteydessä
on varattu useita mahdollisuuksia kuntalaisen
kuulemiselle, kuten
osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaava-luonnos ja
kaavaehdotus vaihe. Näissä
vaiheissa on mahdollisuus
jättää mielipide kaavasta ja sen
sisällöstä. Kaavan laadinnan
yhteydessä mielipiteet
huomioidaan mahdollisuuksien
mukaan ja niihin laaditaan
23
kirjalliset vastineet
Lasten ja nuorten
osallisuuden lisääminen
1. Lasten parlamentin
käynnistäminen; vastuutahona
opetustoimi
2. Nuorisofoorumin toiminnan
vakiinnuttaminen; vastuutahona
nuorisotoimi
1-2. Tehtäväalueet
1-2. Toteutumisen arviointi
Lasten parlamentti
käynnistetään syksyllä 2015.
Nuorisofoorumitoimintaa on
nuorisotila Nastan tiloissa
toimivalla tilatoimikunnalla.
24
2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet vuonna 2014
Hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen
Tavoitteet
Terveellisten elämäntapojen
lisääminen ja tukeminen
Toimenpiteet ja vastuutaho
1. Alueellisen
ravitsemussuunnitelman
hyödyntäminen ja käyttöönotto
poikkitoiminnallisesti; vastuutaho
ravitsemustyöryhmä
Resurssit
Poikkitoiminnallinen
yhteistyö ja toiminta, kunnan
eri vastuualueet ja
kolmannen sektorin toimijat
Arviointimittarit
Ravitsemukseen liittyvien
koulutus- ja
yleisötapahtumien määrä,
ravitsemustyöryhmän
toimintakertomus
Toteuma
Poikkitoiminnallinen
ravitsemustyöryhmä asetti
Pirkanmaan alueellisesta
ravitsemussuosituksesta
tavoitteet ikäryhmittäin
vuodelle 2014. Tavoitteet
toteutuivat seuraavasti:
elintarvikkeiden
hankinnassa huomioidaan
ravitsemukselliset ja
asiakasryhmäkohtaiset
kriteerit, alle kouluikäisillä
Sapere –
ruokakasvatusmalli
varhaiskasvatuksessa,
kouluikäisillä kouluissa
(alakoulu, yläkoulu, lukio)
ruokaraadit kouluruokailun
kiinnostavuuden
lisäämiseksi,
ravitsemushoitosuositusten
mukainen ateriarytmi
laitoshoidossa sekä
ikäihmisten suun ja
hampaiden hoidon
tehostaminen yhteistyössä
kotihoidon ja suun
terveydenhuollon kanssa.
25
2. Terveysliikuntasuunnitelman
toimeenpano ja käyttöönotto;
vastuutahoina kunnan kaikki
hallintokunnat
Poikkitoiminnallinen
hallintokuntien välinen
yhteistyö ja toiminta, kunnan
eri vastuualueet ja
kolmannen sektorin toimijat
ml. foorumit
Yhteistyö eri toimijoiden
välillä, kunnan oman
terveysliikuntasuunnitelman
laatiminen, yhteistyö
yhdistysten ja oppilaitosten
kanssa
Yhteistyö hallintokuntien
välillä on tiivistynyt esim.
aktiivisen liikuntaneuvonnan aloittamisen
myötä. Terveysliikunnan
ohjaustarjontaa on
laajennettu ja matalan
kynnyksen liikuntaryhmiin
on saatu uusia aikaisemmin
liikkumattomia kuntalaisia
mukaan. Erityisliikunnan
yhteistyö yhdistysten
kanssa on ollut
aktiivisempaa.
3. Lähiliikuntapaikkojen
ylläpitäminen; vastuutahona
virkistysaluepalvelut
Virkistysaluepalvelut,
yhdistykset
Kuntalaiskyselyt,
kävijämäärien seuranta
varatuilla vuoroilla
Pirkkalassa ns.
lähiliikuntapaikkoina on
erilaisia ulkoliikuntapaikkoja, kuntoilupisteitä
ja koulujen pihapiirejä.
Virkistysaluepalveluiden
teettämät kyselyt
kuntalaisille ovat olleet
kehittämiskyselyitä.
Ulkoliikuntapaikkojen
kävijämääriä on
haasteellista seurata
muiden kuin säännöllisten
vuorojen osalta, joita
myönnetään urheilukentille
26
ja sisäliikuntatiloihin.
Lähiliikuntapaikoille
säännöllisiä vuoroja ei
myönnetä, vaan
liikuntapaikat ovat avoimia
kaikille kuntalaisille
ajankohdasta riippumatta.
Vakiinnutetaan kaikkien
lasten päiväkotimalli
varhaiskasvatuksen
toimintatavaksi.
Tarvittava tuki tuodaan lapsen luo,
lasta ei viedä tuen luo;
vastuutahona varhaiskasvatus
Varhaiskasvatuksen
erityisopettajien arviointi
tuen tarpeesta.
Seurantatutkimus ja
itsearviointi, jonka
perusteella tehdään
osaamisen
kehittämissuunnitelma.
Varhaiskasvatuksen
henkilöstö on osallistunut
koulutusprosessiin, jonka
avulla kaikkien lasten
päiväkotimalli on
vakiintunut
varhaiskasvatuksen
toimintatavaksi.
Päihteiden käytön
vähentäminen
Päihdeohjelman toteutus;
vastuutahona päihdetyöryhmä
Toimiva palveluverkot ja
tehokkaat toimintatavat;
palveluprosessien ja
toimenkuvien tarkistaminen,
päihdesairaanhoitajan
vakanssi v. 2014, yhteistyö
kolmannen sektorin
toimijoiden kanssa
Ennaltaehkäisevien
toimenpiteiden määrä
(tapahtumat yms.),
päihteiden aiheuttamien
haittojen seuranta,
kouluterveyskyselyt
Päihteiden käytön
aiheuttamien ongelmien
vähentämiseksi Pirkkalan
yhteistoiminta- alueelle
laadittiin päihdeohjelma,
joka laajennetaan
yhteistoiminta-alueen
mielenterveys- ja
päihdeohjelmaksi.
Terveyspalveluissa aloitti
syksyllä uudella
vakanssilla
päihdesairaanhoitaja. Eri
toimijoiden ml kolmas
sektori yhteistyötä on
lisätty päihdehaittojen
vähentämiseksi.
27
Lapsiperheiden
ennaltaehkäisevien
palvelujen vahvistaminen
Ehkäisevän perhetyön lisääminen
ja koordinointi
poikkitoiminnallisesti;
vastuutahona perusturvaosasto
Palveluprosessien ja
toimenkuvien tarkistaminen
ja kehittäminen,
perhetyöntekijän vakanssi v.
2014
Ennaltaehkäisevien
palvelujen käytön
lisääntyminen
Talousarvion 2015
laadinnan yhteydessä
päätettiin perustaa uusi
lasten ja nuorten
tukipalveluiden tulosalue
vuoden 2015 alusta.
Ehkäisevä perhetyö
organisoidaan osaksi
uuden tulosalueen
toimintaa huomioiden
vuoden 2015 alusta.
28
3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet vuonna 2014
Toimettomien nuorten tavoittaminen ja aktivointi sekä ohjaus tavoitteellisen toiminnan piiriin
Tavoitteet
Aktivoivien toimintatapojen
vahvistaminen
Toimenpiteet ja vastuutaho
Etsivä nuorisotyö; vastuutahona
nuorisotoimi
Resurssit
Poikkitoiminnallinen
yhteistyö
Arviointimittarit
Osallistuvien nuorten
lukumäärä
Toteuma
Etsivän nuorisotyön
asiakkuuksia vuonna 2014
oli 72 (Vuonna 2013
asiakkuuksia oli.81)
Nuorten Startti -palvelu;
vastuutahona etsivä nuorisotyö
Poikkitoiminnallinen
yhteistyö
Osallistuvien nuorten
lukumäärä, nuorten
kiinnittyminen seuraavaan
työllistymistä tukevaan
vaiheeseen (työkokeilu jne.)
Startti -toimintaa on
toteutettu nuorisotyön
ryhmämuotoisena
ohjauksena. Ryhmän kesto
on ollut noin 3kk. Vuonna
2014 ryhmään osallistui 11
nuorta (v. 2013 nuoria oli
9)
Kuntouttava työtoiminta;
vastuutahona työllisyyspalvelut
Vastuualueittain
poikkitoiminnallinen
yhteistyö
Palveluun osallistuneiden
alle 25-vuotiaiden nuorten
määrä
Kunnan
järjestämisvastuulla
olevaan lakisääteiseen
kuntouttavaan
työtoimintaan vuonna 2014
osallistui 10 henkilöä. (v.
2013 osallistui vähemmän)
Työkokeilu; vastuutahona
työllisyyspalvelut
Vastuualueittain
poikkitoiminnallinen
yhteistyö
Palveluun osallistuneiden
alle 25 -vuotiaiden nuorten
määrä
Työkokeilussa oli alle 30vuotiaita nuoria 23.
(vuonna 2013
työkokeilussa oli 20
nuorta) Työkokeilun
pääsemisen ehtoja
tiukennettiin vuonna 2014
TE- toimiston taholta.
29
30