Teksti Tuomo Tamminen Kuvat jonne räsänen ruokastailaus Jouni Toivanen ketä tässä uskoisi Voita vai margariinia, leipää vai lihaa? Tieteelliset tutkimukset kertovat, mitä kannattaisi syödä. Mutta tutkimuksia voi lukea monella tavalla. T untuuko joskus siltä, että jokainen ateria on arpa peliä kuoleman kanssa? Tai jos ei kuoleman, niin ainakin diabeteksen, se pelvaltimotaudin, ve renpainetaudin ja syö vän kanssa. Eikä tarvitse olla luulotautinen. Ruoas ta puhutaan niin paljon, niin kiivaasti ja niin ristiriitaisesti, että kenen tahansa it sesuojeluvaisto herää. Tukkiako suonensa 26 Suomen Kuvalehti 31 /2015 eläinrasvalla vai mussuttaako hiilareilla itselleen diabetes? Olisi lohdullista ottaa mallia viisaam mistaan. Alan ammattilaisista koostuva Valtion ravitsemusneuvottelukunta on laatinut suomalaiset ravitsemussuositukset, joi ta havainnollistavat ruokapyramidi ja lautasmalli. Lautaselle puolet kasvik sia, vajaa neljännes perunaa, täysjyvä pastaa tai -viljaa ja neljännes lihaa, kalaa tai proteiinipitoista kasvisruokaa. Leivän Suomen Kuvalehti 31 /2015 27 päälle kasviöljypohjaista levitettä ja lasiin vettä, rasvatonta maitoa tai piimää – jos hieman yksinkertaistetaan. Mutta sitten arvostetun aikakausleh den kannessa käsketään syömään voita, julkkislääkäri lyttää suositukset tekijöi neen ja naapurin Eskokin kertoo voivan sa paremmin, kun jätti viljat pois ja kor vasi kevyttuotteet rasvaisilla. Terveellinen elämä tuntuu riippuvan siitä, ketä uskoo, ei siitä, mitä syö. R uokakeskustelu pyörii Suomessa paljon kahden miehen ympärillä. Virallista linjaa edustaa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm, joka on ollut laati massa ravitsemussuosituksia. Kriitikoista näkyvin ja kuuluvin on it seään ”Suomen johtavaksi ravintoasioi hin perehtyneeksi lääkäriksi” tituleeraa va, vähähiilihydraattisen ruokavalion puolestapuhuja Antti Heikkilä. Hänen mielestään suositukset on teh ty vailla tieteellistä pohjaa, elintarvikeja lääketeollisuuden etuja edistämään. [Pekka ]Puska, Fogelholm ja monet muut ovat vieneet koko terveellisen ruuan idean täysin hakoteille. He edustavat teollisuutta, eivät ihmisiä, Heikkilä kirjoitti blogissaan maaliskuussa 2014. Hänen mukaansa esimerkiksi tyypin 2diabeteksen yleistyminen johtuu ra vitsemussuosituksista, jotka tuputtavat sokeria ja muita hiilihydraatteja sekä margariinia. Fogelholm on kansainvälisesti aktiivi nen tutkija, joka on väitellyt ravitsemus tieteestä vuonna 1992. Heikkilä on taustaltaan ortopedi ja traumatologi. S uomalaiset ovat auktoriteettius koista väkeä. Tietty epäluuloisuus on kuitenkin yleistynyt. Ihmiset etsivät tietoa ja huomaavat, että kaikki eivät ole samaa mieltä vaikkapa terveel lisestä ruokavaliosta. Rokotekriittisyys on toinen esimerkki samasta ilmiöstä. Tutkijoita tämä turhauttaa. Asiantun temus asetetaan verkkokeskusteluissa ja lehtijutuissa usein samalle viivalle itse oppineiden bloggaajien tietämyksen kanssa. Toisinaan se jää jopa alakynteen. Asiantuntijoiden viesti ei puhuttele juuri minua. THL:n entistä pääjohtajaa Pekka Puskaa parjataan netissä edelleen siitä, kun hän vuonna 2010 A-Talkin Voita pöytään -keskustelussa totesi, että suosituksia ei 28 Suomen Kuvalehti 31 /2015 voi rakentaa yksilöiden kertomusten va raan. Hän oli tietenkin oikeassa. Mutta jos oma kokemus puhuu suosituksia vas taan, väestöseurannat ja meta-analyysit jäävät helposti kakkoseksi. ”Kansanterveystyö on jo sadan vuoden ajan perustunut keskiarvoihin, riskiar voihin ja normaalipainoille – ei yksilöi hin. Näin toimiminen on ollut modernia ja tehokasta”, sanoo Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen johtaja, so siologi Piia Jallinoja. ”Mutta kun herrat ovat vuosikymme niä kieltäneet ja pakottaneet, nyt tulee vastaisku. Ajatellaan, että kyllä minä it seni tunnen parhaiten.” V eikko Somerpuro luuli nelikymp piseksi asti eläneensä kuten piti. Hän urheili, vältti kovia rasvoja ja söi täysjyväviljaa. Sitten Helsingin kau punki kutsui hänet terveystarkastukseen osana Kundit kondikseen -kampanjaa, joka pyrkii edistämään 40-vuotiaiden miesten sydänterveyttä. Tulokset näyttivät pahalta: koholla oli vat sekä kolesteroli, verenpaine että ve rensokeri. Jokin tässä ei täsmää, Somer puro ajatteli ja alkoi itse perehtyä asiaan. Hän luki kymmeniä etenkin vähähii lihydraattisen ja luonnonmukaisen ruo kavalion puolesta puhuvien tutkijoiden ja kirjailijoiden, kuten Michael Pollanin ja Gary Taubesin, teoksia ja muutti ruokavaliotaan. Riisin ja perunan sektori lautasella pieneni, leipä ja jälkiruoat jäi vät pois melkein kokonaan ja margariini vaihtui voihin. Kolmen kuukauden ku luttua veriarvot olivat huippuluokkaa ja painokin tippunut. ”Se fiilis oli mahtava. Olo oli usko mattoman energinen. Tajusin, miten iso merkitys on sillä, mitä syö.” S omerpuron tarina on tyypillinen, eikä sitä ole helppo ohittaa. Hän on yliopistossa opiskellut valoku vaaja, yrittäjä ja isä, järkevän oloinen tyyppi. Ja sitä mieltä, että viralliset suo situkset ovat pielessä. ”Minäkin olin kymmenien vuosien aikana sisäistänyt sen viestin, että ras va menee heti verisuoniin ja tukkii ne. Vaati ainakin sen kymmenen kirjaa, että uskalsin alkaa syödä rasvaa.” Tällaisia kokemuksia löytyy läjäpäin verkon keskustelupalstoilta. Tutkijat kut suvat näitä ”konversiotarinoiksi”, koska ne ovat usein sävyltään lähes uskonnol lisia. Se, että ravitsemustieteilijät eivät tunnu antavan näille yksilöiden tärkeille kokemuksille mitään arvoa, tuntuu mo nesta loukkaavalta. P iia Jallinoja on yksi harvoista, jot ka ovat yrittäneet rakentaa siltaa ravitsemustieteilijöiden ja -kriiti koiden välille. Se ei aina ole onnistunut kovin hyvin. Näin hän kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan syyskuussa 2012: Biotieteiden näkökulma ihmisten käyttäytymiseen on ollut varsin kapea ja jopa holhoava. Ihmisten toiveiden, tunteiden, paineiden ja hyvinvoinnin kokemuksia sekä kulutusvalintojen motiiveja on liian kauan vähätelty. Moni tutkija ja lääkäri älähti. Professorit Timo Strandberg ja Veikko Launis kir joittivat vastineessaan, että tässä on lääketieteen kannalta vaarana mennä takaisin kohti keskiaikaa, jolloin subjektiiviset tuntemukset ja mielipiteet (niin lääkärien kuin hoidettavien) ohjasivat hoitokäytäntöjä. Jallinoja huokaa tapausta muistelles saan. Hän on Valtion ravitsemusneuvot telukunnan jäsen ja uskoo väestötutki muksiin perustuviin suosituksiin. ”Halusin sanoa, että terveysasioissa pitäisi löytää enemmän vuoropuhelua, jossa ihmisten huoliin ja epäilyksiin suh tauduttaisiin vakavasti. Autoritäärinen käskytyskulttuuri ei enää toimi. En tar koittanut sitä, että ainoa terveydenhuol toa ohjaava periaate olisi kuunnella po tilaiden tuntemuksia.” ”Autoritäärinen käskytys kulttuuri ei enää toimi.” Suomen Kuvalehti 31 /2015 29 Vuoropuhelua ei helpota sekään, että kriitikoiden leirissä ravitsemustieteili jöitä lyödään kuin lehtipihviä. Etenkin Mikael Fogelholmia ja Pekka Puskaa syytetään toistuvasti suomalaisten myr kyttämisestä, motiivina elintarviketeol lisuuden palveleminen. Yliampuvat sa laliittoteoriat häiritsevät hieman myös Veikko Somerpuroa. ”Myös perinteistä ravitsemuslinjaa kannattavat pönkittävät käsitystä, että vaihtoehtoisesti ravitsemuksesta ajatte levat ovat hörhöjä”, hän sanoo. Somerpuro korostaa, että uskomusten varaan hän ei ole ruokavaliotaan rakenta nut, vaan taustalla täytyy olla aina tiede. ”Tie-de”, hän sanoo ja naputtaa pöytää. R avitsemustutkijoiden ongelma ei olekaan siinä, että kriitikot eivät luottaisi tieteeseen. Suomalaisten luottamus tieteeseen näyttää vuonna 2013 julkaistun Tiedebarometrin mukaan pi kemminkin vankistuneen 2000-luvulla. Ongelma on se, että kriitikot eivät luota suomalaiseen ravitsemustutkimukseen. Yksi esimerkki tästä nähtiin viime talve na, kun joukko espoolaisia vanhempia olisi halunnut tuoda lapsilleen päiväko tiin ja kouluun margariinin sijaan voita. Vanhemmat perustelivat vaatimuksiaan lastensa terveydellä ja tieteellä. Entä jos vanhemmat ovatkin oikeasti ottaneet asioista selvää? Entä jos vanhemmat viettävät lukuisia tunteja tieteellisten tutkimusten läpikäymiseen? yksi vanhemmista kirjoitti Safkatutka-sivustolla. Kyseisessä kirjoituksessa oli kyllä lai nattu ihan oikeaa yhdysvaltalaista tutki musta, mutta tulkittu sitä virheellisesti. Kirjoitus on sittemmin poistettu Safkatutkan sivuilta. Espoolaisvanhemmille naureskeltiin so siaalisessa mediassa, vaikka heidän tarkoi tuksensa oli hyvä. Tapaus oli osoitus siitä, että vaikka monet tutkimukset löytyvät verkosta, niiden tulkinta ei maallikolta noin vain onnistu. Jopa asiantuntijoiden tulkinnat menevät usein ristiin – ja siitä kin voi kiistellä, ketkä ovat asiantuntijoita. N iin. Miksi esimerkiksi Mikael Fogel holmin ja Antti Heikkilän näkemyk set ovat niin kaukana toisistaan? Maallikon on mahdotonta sanoa, löytyy kö totuus Heikkilältä vai Fogelholmilta. ”Fogelholmilta voi kysyä, mihin ra vitsemusneuvottelukunnan suosituk set perustuvat – ne ovat vain poliittinen päätös. Kun minä kirjoitan, laitan aina linkin tieteelliseen kirjoitukseen. Hän ei ole laittanut mitään tällaista”, sanoo Antti Heikkilä. Heikkilä tosiaan liittää blogikirjoituk siinsa linkit viittaamiinsa, uskottavilta vaikuttaviin tutkimuksiin. ”Mutta ei minuakaan tarvitse uskoa. Sanon potilaille, että jos on ongelmia, ne voidaan hoitaa ravinnolla. Usko omaan kroppaasi ja siihen, mitä siinä tapahtuu”, Heikkilä sanoo. Myös Mikael Fogelholmilta löytyy lista tutkimusviitteitä, kun pyydetään. Hän kuitenkin vierastaa yksittäisiin tut kimuksiin saati yksittäisiin elintarvikkei siin keskittymistä. ”Silloin metsä hukkuu puilta”, hän toteaa. H elppoja ja suoria totuuksia, joista voi tehdä otsikoita. Tällaista eten kin toimittajat kuulisivat Fogelhol min mukaan mielellään. Fogelholm kertoo miettivänsä tarkkaan, mitä tiedotusväli neille kommentoi. Sekään ei aina riitä. ”Keskustelin taannoin iltapäiväleh den toimittajan kanssa margariineista. Sanoin, että minusta ei kannata käyttää kevytmargariineja, koska niissä on vä hemmän rasvaa. Kannattaa käyttää ras vaisempia, koska niissä on enemmän terveellisiä rasvahappoja. Vähän myö hemmin näin huoltoasemalla lööpin: ’Professori: kevytmargariinit ovat vaarak si sydämelle’. Ajattelin, että mikä helvetin professori noin sanoo. Ja sitten tajusin, että se olenkin minä.” ”Ajattelin, että mikä helvetin professori noin sanoo. Ja sitten tajusin, että se olenkin minä.” 30 Suomen Kuvalehti 31 /2015 A ntti Heikkilä kertoo olevansa ”vain Stadin kundi”, joka ei muotoile sa nojaan salonkikelpoisesti. Voi myös kysyä, miksi yhteiskunnan pitää maksaa palkkaa miehelle, joka on myynyt sielunsa Coca-Colalle ja korruptoinut oman laitoksensa, Heikkilä kirjoitti Mikael Fo gelholmista blogissaan maaliskuussa. Fogelholm sanoo, että Heikkilän ”yli ampuvat” kirjoitukset eivät häntä liikuta. Tavallisten ihmisten spontaanit her jaukset kuitenkin joskus harmittavat, kuten myös se, ettei asiantuntijuudelle anneta arvoa. ”Kaikkein eniten häiritsee se, että olete taan, että valehtelemme ja että meidät on lahjottu. Jos tietäisimme, että suositukset ovat vääriä, johan meidät pitäisi saattaa oikeuden eteen”, Fogelholm sanoo. Heikkilä ei ihmettele sitä, että ravitse mustieteilijät saavat katkeraa palautetta. ”Itse saan paljon palautetta etenkin keski-ikäisiltä miehiltä, jotka ovat syö neet kolesterolilääkkeitä ja voineet huo nosti. Kun he muuttavat ruokavaliota ja hyvinvointi palaa, he ovat tosi vihaisia, kokevat, että heitä on huijattu.” Jos Fogelholm ja kumppanit ovat saa neet tuta netin karppaajien raivon, se on pientä verrattuna painostukseen, jo ta Heikkilän mukaan häneen itseensä on kohdistettu ”virallisen puolen taholta”. ”Syksyllä gmailini katkaistiin kuukau deksi, ja Facebookista on sensuroitu ja poistettu tekstejä. Jos ei olisi näin hyvät hermot, voisi mennä paranoidin puolelle.” M iten moni suomalainen lopulta kyseenalaistaa ravitsemussuosi tukset – sitä ei ole tutkittu. Vä hähiilihydraattisen (VHH) ruokavalion noudattajista tiedetään kuitenkin jota kin. Piia Jallinojan vetämässä, joulu kuussa 2014 julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että seitsemän prosenttia suoma laisista pitää itseään VHH-dieetin nou dattajina. Karppaajat syövät vähemmän pastaa, keitettyjä perunoita ja riisiä, mut ta karkkia, suklaata ja ranskalaisia peru noita heillä kuluu lähes yhtä paljon kuin muillakin. Leipänsä karppaajat voitelevat useim miten kasviöljylevitteellä eivätkä voilla. Eläinrasvoja pitää terveellisinä vain 26 prosenttia karppaajista. Kysely viittaa siihen, että suurin osa karppaajista ei elä kovin puhdasoppi sesti. Tosin tämänkin tutkimuksen mo ni nettikeskustelija on lytännyt. Samoin Antti Heikkilä. Suomen Kuvalehti 31 /2015 31 Jallinojalta on mennyt monta unetonta yötä miettiessä, miten räväyttää. Hän on sitä samaa ruokateollisuuden genreä kuin edellisetkin [Fogelholm ja Puska], Heikki lä kirjoitti tammikuussa. V aikka verkossa vellova ravitsemus keskustelu ei suoraan näkyisi kes kivertosuomalaisen keittiössä, se pyörii monen mielessä. Tämä on huo mattu esimerkiksi Marttojen ruokakurs seilla ja kotitalousneuvonnassa. ”Ihmiset ovat tuskastuneita, kun tulee niin monenlaisia ohjeita. Koetaan, että suosituksia ovat kaikki, mistä lehdissä kirjoitetaan, ja ihmetellään, miten no peasti niitä tulee”, kertoo kehittämispääl likkö Kaisa Härmälä Martoilta. Helsingissä toimivassa Syömishäiriö keskuksessa ruokakeskustelun seurauk set on nähty vielä konkreettisemmin. ”2010-luvulta alkaen tilanne on lähte nyt jotenkin käsistä. Tuntuu, että joka vuo si tulee uusi dieetti tai kaksi, joita ravitse musasiantuntijat asettelevat vastakkain. Jos on tunteidensa kanssa hukassa, ruoka valio nousee hyväksi kontrollin välineek si eikä tarvitse miettiä muita, vaikeampia asioita”, syömishäiriöihin erikoistunut eri koissairaanhoitaja Merja Ruhala toteaa. Antti Heikkilä on varmasti oikeassa sii nä, että olemme yksilöitä. Se tarkoittaa sitä, että voimme kupsahtaa nelikymp pisenä tai porskuttaa satavuotiaaksi ruo kavaliosta riippumatta. Ravitsemustieteilijät ovat oikeassa sii nä, että väestötasolla ruokavalio korreloi elinajan kanssa. ”Joskus täältä jokainen lähtee, mut ta sitä ennen kannattaa miettiä myös elämänlaatua”, sanoo Marttojen Kaisa Härmälä. SK K etä pitäisi uskoa? Valitettavasti tä mä juttu ei tuo vastausta kysymyk seen. Internet-ajan suomalaisen on siedettävä epävarmuus ja päätettävä itse, mitä jääkaappiinsa ostaa. RAVINTOSUOSITUKSET SAAVAT ARVOSANAN... Suomen Kuvalehti pyysi 25 ravinnosta julkisesti kir joittanutta suomalaista arvioimaan asteikolla 1–10, Esim. makeiset, makkara miten luotettavina he pitävät Valtion ravitsemus SATTUMAT ja rasvaiset juustot. neuvottelukunnan ravintosuosituksia. Heistä 16 vastasi. Otanta ei ole tieteellinen, mutta siitä näkyvät ruoka LIHAVALMISTEET, keskustelun linjat. Ammattilaiset ja alan koulutuksen PUNAINEN LIHA, KANANMUNA saaneet pitävät suosituksia luotettavina, aiheeseen itsenäisesti paneutuneet ovat kriittisempiä. KALA, SIIPIKARJA Yksinkertaistaen suositukset kuuluvat näin: Lautaselle puolet kasviksia, vajaa neljännes perunaa, täysjyväpastaa KASVIÖLJYT JA MARGARIINIT, VÄHÄRASVAISET tai -viljaa ja neljännes lihaa, kalaa tai proteiinipitoista PÄHKINÄT, SIEMENET MAITOVALMISTEET kasvisruokaa. Leivän päälle kasviöljypohjaista levitettä ja lasiin vettä, rasvatonta maitoa tai piimää. Rasvaisiin herk TÄYSJYVÄVILJALEIPÄ, PUURO, MYSLI kuihin tai makeisiin saisi sortua vain satunnaisesti. LISÄKKEET JA PERUNA Esim. makeiset, makkara Täyden kympin antaneista moni painotti, että suosi SATTUMAT ja rasvaiset juustot. tukset eivät välttämättä ole täydelliset, mutta ne ovat parhaat, mitä nykytiedolla on osattu laatia. Osa vastaa MARJAT JA HEDELMÄT KASVIKSET LIHAVALMISTEET, jista totesi, että suositusten saama arvosana PUNAINEN riippuu LIHA, KANANMUNA siitä, kehen niitä sovelletaan. KASVIÖLJYT JA MARGARIINIT, PÄHKINÄT, SIEMENET 1 ”En näe suosituksissa mitään hyvää. Ne on tehty teollisuuden ehdoilla käyttämällä teuraseläinmaailmasta tuttua kalorilaskentaa.” TÄYSJYVÄVILJALEIPÄ, PUURO, MYSLI LISÄKKEET kliininen JA PERUNAravintoterapeutti 4 ”Negatiiviset asiat painavat AH melkoisesti vaa’assa, ja niihin lukeutuvat kevyttuotteiden, KASVIKSET 1 MARJAT JA HEDELMÄT margariinien, prosessoitujen öljyjen ja prosessoitujen vähä rasvaisten maito- ja lihatuot teiden määrä, liian runsas vil jojen määrä ja lisäksi ravinto pyramidin huipulla sokeri pitoiset tuotteet ja karkit!” 32 Suomen Kuvalehti 31 /2015 Anneli Rantamäki kotitalousopettaja, Kotitalous opettajien liiton puheenjohtaja Pekka Puska professori, Pohjois-Karjala-projektin entinen johtaja 8 ”Nykyiset ravitsemussuosi tukset toimivat varsin erinomai sesti joukkoruokailun suunnit telussa. Siitä voisi antaa lähes täyden kympin. Mutta yksilöta solla niillä on kohtuullisen vä hän ohjausarvoa, koska olemme niin erilaisia. Siitä kuutonen.” 9 ”Periaatteet ovat säilyneet lähes samoina jo 20–30 vuotta, joten linjat ovat oikeansuuntai sia. Väestön terveydentilan raju paraneminen yhdessä ruokatot tumuksien paranemisen kanssa on vankka osoitus tästä.” 9 ”Luotan ravitsemussuosi tuksiin. En kuitenkaan pidä ulkomailta tuotujen raakaaineiden kuten pähkinöiden, vesimelonin, banaanin ynnä muiden painotuksesta.” 10 ”Eri maiden, isojen asian tuntijajärjestöjen, Maailman Terveysjärjestön ynnä muiden suositukset ovat olleet hyvin samansuuntaiset. Painotuserot johtuvat lähinnä elintarvike valikoiman eroista, eivät tie teellisistä johtopäätöksistä.” Fredu Sirviö Safkatutka.fi-sivuston perustaja 6 ”Uudet ruokasuositukset ovat jo huomattavasti paremmat kuin 2 aiemmat leipää, perunaa ja puu roa painottaneet. Kasvikset, mar jat ja hedelmät ovat ruokavalion perusta, se on vihdoin suosituk sissakin, mutta varsinkin istuma työtä tekeville leivän ja perunan määrä on yhä liian suuri.” 6 ”Kasvisten, marjojen ja kalan 3 lisäämisessä suunta on oikea, en silti laittaisi omaa terveyt täni näiden suositusten vietäväksi.” SP 4 9 ”Pääosin pidän suosituksia luotettavina, mutta eräi den ravintoaineiden osalta ihmetyttää suuri ero USA:n suosituksiin. Selkeitä eroja on mm. D-vitamiinin, E-vitamiinin, kaliumin, kalsiumin, magne siumin ja folaatin osalta. Kaikissa näissä suositus on USA:ssa suurempi joko miehil le tai naisille tai molemmille.” 2 3 PP PH 10 TS 4 MU AT HS 9 AR ML Ritva Kylli FT, historiantutkija, ruokabloggaaja (Pastanjauhantaa) 5 5 RL CS MF 8 7 9 ”Suositukset ovat suuntaaantavina selkeitä, ja ne perus tuvat tutkittuun tietoon. Tämän hetken tieto ei kuitenkaan ole vielä täydellinen totuus.” 7 VT 6 MF MU MF AT HS AR 4 MU Timo Strandberg 8geriatrian professori, sisätautien erikoislääkäri AT HS AR 9 10 ”Teollisuudelle, luontais tuotekauppiaille ja erilaisten kohukirjojen kirjoittajille on hyväksi, jos kuluttajat ovat ymmällään. Silloinhan voi syödä ja kaupata mitä tahansa.” ML PP RL 9 SP 5 CS 9 ”Kalan ja äyriäisten käytön yläraja on suosituksissa liian matala. Niitä voisi hyvin syödä jopa 4–5 kertaa viikossa (kun ottaa huomioon, miten usein ihmiset syövät punaista lihaa tai kinkkuleikkeitä).” 8 FS 10 ”Kyseessä ovat parhaaseen ja ajantasaiseen tutkimus tietoon perustuvat suosituk set. Ne on kuitenkin tarkoitettu ensisijaisesti väestötasoisiksi suosituksiksi. Kun suosituksia sovelletaan käytäntöön, yksilöl liset vaihtelut on huomioitava.” Reijo Laatikainen RK ravitsemusterapeutti, terveydenhuollon maisteri, bloggaaja 7 Heljä Salonen 6 Terveystoimittajat ry:n hallituksen puheenjohtaja, Iltalehden toimittaja CS Paula Häkkänen kouluterveydenhuollon lääkäri, Helsinki 9 ”Kenenkään ei ole tarkoi tus noudattaa suosituksia orjallisesti, vaan niiden nou dattaminen antaa suuntavii vat hyvään ravitsemukseen, jossa tulee ottaa huomioon omat mieltymykset, elämän tilanne ja se, minkälaista ruokaa oma elimistö sietää.” FS RK FS 6 RK VT 7 ”Suosituksissa on mielestä ni paljon hyvää, mutta en ole aivan vakuuttunut esimerkik si siitä, pitääkö rasvattomia ja vähärasvaisia nestemäisiä maitovalmisteita juoda päivit täin noin puoli litraa.” VT SP Mari Lukkariniemi Elintarviketeollisuusliiton elintarvikeasiantuntija, elintarvikekemisti Anu Turpeinen dosentti, ETT, Valion tutkimuspäällikkö 8 ”Ravitsemussuositukset ovat melko väljiä, ei ole yhtä ainoaa ruokavaliota, joka olisi paras. Ne kertovat suunnasta, mutta antavat ihmisille mahdollisuu den kuunnella itseään.” Varpu Tavi terveyteen erikoistunut tietokirjailija, toimittaja ja bloggaaja AH 1 Matti Uusitupa professori, Suomen Sydänliiton hallituksen puheenjohtaja VÄHÄRASVAISET MAITOVALMISTEET Sinikka Pakeman Antti Heikkilä lääkäri, tietokirjailija Christer Sundqvist FT, biologi, terveysbloggaaja, luennoitsija Mikael Fogelholm ravitsemustieteen professori, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen KALA, SIIPIKARJA ”Tuntuu, että joka vuosi tulee uusi dieetti tai kaksi.” PH TS 10 Suomen Kuvalehti 31 /2015 3 33 2 ML
© Copyright 2024