1. No category

Ravinnon hiilihydraatit – ystävä vai vihollinen?
Mikael Fogelholm, dosentti, ETT
Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
1
• 7.4.2011
Ravintoaineiden saantisuositukset
Ruoankäyttösuositukset
(ruokapyramidi)
Suositus
Saanti
Rasvan kokonaissaanti, E%
25-35
32,1
Tyydyttynyt rasva, E%
n. 10
12,4
Kertatyydyttymätön rasva,
E%
10-15
11,4
Monityydyttymätön rasva, E%
5-10
5,7
Hiilihydraatit, E%
50-60
48,8
Sakkaroosi, E%
< 10
10,1
Ravintokuitu, g
25-35
22,0
Suositukset: Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2005 ja Leipätiedotus
Saanti: Finravinto 2007 –tutkimus (25—64 v. miehet ja naiset)
Mikael
Fogelholm
•
7.4.2011
HIILIHYDRAATIT JA TERVEYS (MUUTTUJIA)
1.Hiilihydraattien kokonaissaanti (E%)
2.Sakkaroosi (E%)
3.Kuitu, viljakuitu (g/pv)
4.Viljavalmisteet, täysjyvävilja, jne.
5.Glykemiaindeksi
6.Glykemiakuorma
3
• 7.4.2011
PITKITTÄISTUTKIMUS
(1) Terveydentila ja siihen
vaikuttava tekijät (ml.
ruokavalio) tutkitaan
seurannan alussa
(2)Tutkimus kertoo uusien tautitapausten ilmaantuvuudesta ja
selittää sitä esimerkiksi
ravintoaineiden saannilla
Terveellinen
ruokavalio
Epäterveellinen
ruokavalio
Aika (esim. kuukausia tai vuosia)
•
= terve
= sairas
PITKITTÄISTUTKIMUKSEN HAASTEITA
• Ruoankäytön ja ravinnonsaannin arviointi Æ virheluokitukset?
• Ruoankäytön ja ravinnonsaannin muuttuminen Æ ”virheluokitukset”
• Sekoittavien tekijöiden vakiointi Æ jääkö selitettävää?
• Yksittäisen energiaravintoaineiden itsenäinen vaikutus?
5
• 7.4.2011
Ruoankäytön ja ravintoaineiden saannin merkitys sydänsairauksien riskille
seurantatutkimuksissa (meta-analyysi ajalta 1950—2007)
Riski pienenee (RR<1)
Ei näyttöä
Riski suurenee (RR>1)
Kertatyydyttymätön rasva
Rasvan kokonaissaanti
Transrasva
Välimeren dieetti
Tyydyttynyt rasva
Glykemiaindeksi
Pähkinät
Monityydyttymätön rasva
Glykemiakuorma
Kala, kalarasvat
Länsimainen ruokavalio
Täysjyvävilja
Liha
Vihannekset ja hedelmät
Kananmuna
Kuitu
Maito
Mente ym. Arch Intern Med 2009;169:659-69
6
• 7.4.2011
Mitä tyydyttyneen rasvan tilalle?
2
1,8
1,6
1,4
Vaara- 1,2
suhde
1
Sydäntapahtumat
Sydänkuolemat
HH
HH
PUFA
PUFA
Sydäninfarkti
GI: 91-98
GI: 86-90
GI: 77-85
0,8
0,6
0,4
0,2 kun 5 % energiasta vastaava tyydyttynyt rasva vaihdetaan
Mitä tapahtuu,
0
monityydyttymättömään
(PUFA), yleensä hiilihydraatteihin (HH) tai
hiilihydraatteihin, joiden glykemiaindeksi on matala, keskiverto tai korkea?
Jakobsen ym. Am J Clin Nutr 2009;89:1425-32 ja Am J Clin Nutr 2010;91:1764-8.
•
Glykemiaindeksi ja -kuorma vs. krooniset sairaudet: meta-analyysi
T2 diabetes
Sydänsairaudet
Aivoverenk. häir.
3
2,75
2,5
2,25
2
Risk
1,75
ratio
1,5
1,25
1
0,75
GI
GK
GI
GK
GI
GK
0,5
0,25
0
Riskisuhde (ja 95 % luottamusväli) alimman ja ylimmän 10 % vertailussa:
Riski kroonisiin sairauksiin suhteessa suurenevaan glykemiaindeksiin ja
-kuormaan kohorttitukimuksissa.
•
Barclay ym. Am J Clin Nutr 2008;87:627-37
Hiilihydraattien laatu ja T2D ilmaantuvuus
1,8
1,6
1,4
1,2
Vaarasuhde
1
GI
0,8
0,6
Sokeri
Hiilih.
Tärkk.
GL
Kuitu
0,4
Hiilihydraattien saannin ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuden yhteys 10 vuoden
seurannassa (n=37 846, ikä 21—70 v. seurannan alussa). Tulokset on vakioitu mm.
sukupuolen, iän, alkoholinkäytön, fyysisen aktiivisuuden, sosioekonomisen taustan
ym. suhteen. Kuidun tulos on riippumaton GL:stä, muiden muuttujien tulokset taas
ovat riippumattomia kuidusta.
Sluijs ym. Am J Clin Nutr 2010;92:905-11
•
Hiilihydraatit ja terveys
2,5
2
Riskisuhde 1,5
1
0,5
Korkea
Keski
Matala
0
Matala Keski
Viljakuitu
Korkea
Glykemiakuorma
Viljakuidun saannin ja glykemiakuorman yhteys tyypin 2 diabeteksen
ilmaantuvuuteen naisilla
•
(Salmeron ym. JAMA 1997;277:472-7)
Eläin- ja kasvipohjaisen ruokavalion hiilihydraattien (HH) määrän yhteys
Kuolleisuuteen 44 548 miehellä 20 vuoden seurannassa. ”Vähän” tarkoittaa
alinta 10 %, ”paljon” taas on ylin 10 %.
Eläinpohjainen ruokavalio
Vähän HH
Paljon HH
Kasvispohjainen ruokavalio
Vähän HH
Paljon HH
Hiilihydraatteja,
% energiasta
35
60
40
54
Tyydyttynyt
rasva, g/pv
57
24
26
23
Monityydyttymätön rasva,
g/pv
14
12
18
10
Täysjyvävilja,
g/pv
13
36
21
18
Kuolleisuus,
riskisuhde
1,31
(1,14-1,44)
1
0,81
(0,74-0,89)
1
•
Fung ym. Ann Intern Med. 2010;153:289-298.
Viljakuidun saanti ja lihominen
250
200
Paino
0,4
150
0,3
100
0,2
50
g
0,5
0
Vyötärö
0,1
Yht.
cm
0
-50
-0,1
-100
-0,2
-150
-0,3
-200
-0,4
-250
-0,5
Viljakuidun saannin (10 g/pv) yhteys vuotuiseen painon ja vyötärönympäryksen
Muutokseen DiOGenes tutkimuksen alueilla (5 Euroopan maassa) ja yhteensä.
Tutkittavat, n=89 432, keski-ikä 53 v., seuranta 6,5 v.
•
Du ym. Am J Clin Nutr 2010;91:329-36
Yht.
INTERVENTIOTUTKIMUKSEN HAASTEITA
• Kuinka ”normaali” (toteutettava) on interventioruokavalio?
• Ruoankäytön ja ravinnonsaannin muuttuminen?
• Kuinka vahvasti riskitekijät ennustava sairastavuutta?
13
• 7.4.2011
Ruoan vaikutus kolesterolitasapainoon interventiotutkimuksissa
Hiilihydraatti
Voi
Palmuöljy
Suklaarasva
Kookosrasva
Pehmeä margariini
Majoneesi
Oliiviöljy
Rypsiöljy
-0,15
-0,1
-0,05
0
0,05
0,1
0,15
0,2
Arvioitu muutos kokonaiskolesteroli/HDL-kolesteroli –suhteessa kun
keskimääräisessä amerikkalaisessa ruokavaliossa 10 % rasvaa
korvataan hiilihydraateilla tai erilaisilla rasvoilla
•
Mensink ym. Am J Clin Nutr 2003;77:1146-55
Gardner ym. JAMA 2007;297:969-77
• 311 tutkittavaa, BMI 27—40, naisia, ikä 41 (SD 6) v.
• 2 kk interventio, 10 kk seuranta
• dieettien koostumus kuvattu 2 kk kohdalta
SAFA
M/PUFA
Proteiinit
Hiilihydraatit
12 kk hh: 52 %
Ornish
LEARN
12 kk hh: 47 %
Zone
12 kk hh: 45 %
12 kk hh: 35 %
Atkins
0
Mikael
Fogelholm
• 7.4.2011
20
40
60
80
100
%
Rasvaa vai hiilihydraatteja?
0
Zone
-1
-2
Muutos
(kg)
Ornish
-3
LEARN
-4
-5
Atkins
-6
-7
0
2
4
6
Kuukausi
8
10
12
Painon muutos 2 kk laihdutusintervention ja 10 kk seurannan aikana.
Atkins erosi (p<0,001) kaikista muista 2 ja 6 kk kohdalla, 12 kk kohdalla
vain Zone-dieetistä (p=0,01).
Mikael Fogelholm
• 7.4.2011
Gardner ym. JAMA 2007;297:969-77
Rasvaa vai hiilihydraatteja?
Muutos
(mmol/l)
LDL-kolesteroli
Atkins Zone LEARN Ornish
Muutos
(mmol/l)
0,1
0,1
0
0
-0,1
-0,1
-0,2
-0,2
-0,3
-0,3
2 kk
12 kk
HDL-kolesteroli
Atkins Zone LEARN Ornish
Atk-Zone, p<0,05
2 kk
12 kk
LDL- ja HDL-kolesteroli 2 kk (intervention lopussa) ja 12 kk kohdalla
(seurannan lopussa).
Mikael Fogelholm
• 7.4.2011
Gardner ym. JAMA 2007;297:969-77
VÄHÄKUITUISET, NOPEASTI IMEYTYVÄT HIILIHYDRAATIT
JA TERVEYS (MEKANISMEJA)
1.LDL-kolesterolin pitoisuus pienenee (+)
2.HDL-kolesterolin pitoisuus pienenee (-)
3.LDL- ja HDL-kolesterolin partikkelikoko pienenee (-)
4.Triglyseridipitoisuus suurenee (-)
5.Tulehdustekijöiden pitoisuus suurenee (-)
18
• 7.4.2011
Ravintoaineiden saantisuositukset – onko perusteita muuttaa?
Suositus
Saanti
Rasvan kokonaissaanti, E%
25-35
32,1
Tyydyttynyt rasva, E%
n. 10
12,4
Kertatyydyttymätön rasva,
E%
10-15
11,4
Monityydyttymätön rasva, E%
5-10
5,7
Hiilihydraatit, E%
50-60
48,8
Sakkaroosi, E%
< 10
10,1
Ravintokuitu, g
25-35
22,0
Muutos?
Suositukset: Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2005
Saanti: Finravinto 2007 –tutkimus (25—64 v. miehet ja naiset)
Mikael
Fogelholm
•
7.4.2011
Ravintoaineiden saantisuositukset – onko perusteita muuttaa?
Suositus
Saanti
Muutos?
Rasvan kokonaissaanti, E%
25-35
32,1
30-40?
Tyydyttynyt rasva, E%
n. 10
12,4
OK?
Kertatyydyttymätön rasva,
E%
10-15
11,4
10-20?
Monityydyttymätön rasva, E%
5-10
5,7
5-15?
Hiilihydraatit, E%
50-60
48,8
45-55?
Sakkaroosi, E%
< 10
10,1
8?
Ravintokuitu, g
25-35
22,0
OK
Suositukset: Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2005
Saanti: Finravinto 2007 –tutkimus (25—64 v. miehet ja naiset)
Mikael
Fogelholm
•
7.4.2011
Ruokapyramidi – tähänkö voitaisiin mennä?
•Vihannekset ja hedelmät
perustaksi!
•Täysjyväviljalla edelleen
tärkeä asema
•Vaalean viljan tiukempi
rajoitus
•Öljylle tärkeämpi asema
•