1. No category

Turvallisuusympäristön
muutos
16.10.2015 Maanpuolustuskorkeakoulu, santahamina
Puolustusvoimat
@mpkkfi
maanpuolustuskorkeakoulu
#mpkkfi
Yhteystiedot
Suomen Sotatieteellinen Seura ry
Puheenjohtaja
Kenraalimajuri (evp) Pertti Salminen
E-mail: pertti.salminen@mil.fi
puh. 050 367 5860
Tapahtuman yhteyshenkilö
Kommodori (evp) Kai Varsio
E-mail: kai.varsio@hotmail.com puh. 044 588 7468
Maanpuolustuskorkeakoulu
Tapahtuman yleisjärjestelyt
Everstiluutnantti (evp) Kari Sainio
E-mail: ksa@elisanet.fi
puh. 0299 530 108 Koulutussuunnittelija Sanna Kantola
E-mail: sanna.kantola@mil.fi
puh. 0299 530 169
Viestintä
Tiedottaja Suvi Manelius
E-mail: suvi.manelius@mil.fi
puh. 0299 530 121 Tiedotussihteeri Elina Vahtera
E-mail: elina.vahtera@mil.fi
puh. 0299 530 129
Turvallisuus
Yliluutnantti Jari Chrons
E-mail: jari.chrons@mil.fi
puh. 0299 530 112
Santahamina-talo
Vahtimestari Timo Kaikkonen
E-mail: timo.kaikkonen@fincent.fi puh. 0299 540 313
2
Sotatieteiden päivät
Suomen Sotatieteellinen Seura ry ja Maanpuolustuskorkeakoulu järjestävät kahdeksannet
Sotatieteiden päivät Santahaminan Santahamina-talossa perjantaina 16.lokakuuta 2015.
Tilaisuuden teemana on ”Turvallisuusympäristön muutos ja sotatieteet”.
Sotatieteiden päivien 2015 tavoitteena on tarkastella syvällisemmin ympäröivän maailman
muutoksia ja niihin liittyviä muutospaineita useista eri näkökulmista. Alustuksissa pohditaan muun muassa muuttunutta yhteiskuntaa, turvallisuusympäristöä ja moninaista teknistä kehitystä, joissa myös sotilaan odotetaan menestyvän.
Ohjelma
09.00
Päivien avaus
09.15
Suomen Sotatieteellisen Seuran alustus Puheenjohtaja, kenraalimajuri (evp) Pertti Salminen
10.00
Kahvitarjoilu ja siirtyminen työryhmiin
10.30
Rinnakkaissessiot I
11.30
Rinnakkaissessiot II
12.30
Lounas (omakustanteinen)
13.30
Rinnakkaissessiot III
14.30
Kahvitarjoilu
15.00-16.00 Loppuyhteenveto keskusteluineen ja tilaisuuden päätös
Vierasverkko
@mpkkfi
Käyttäjänimi: mpkk Salasana: mpkk2015
maanpuolustuskorkeakoulu
3
Työryhmien puheenjohtajat ja teemat
Operaatiotaito ja taktiikka
Hybridisodankäynti - Uutta potkua taktiikalle vai historiattomien hölynpölyä?
Puheenjohtaja: Sotilasprofessori Jari Rantapelkonen
Sotahistoria
Yllätyksen varalle?
Puheenjohtaja: Everstiluutnantti Yrjö Lehtonen
Sotatekniikka, -talous ja huolto
Järjestelmien digitalisoituminen ja Huoltovarmuus
Puheenjohtaja: Eversti Pasi Pasivirta
Sotilaspedagogiikka
Sotilas ja heidän työssä oppimisensa perusyksiköissä
Puheenjohtaja: Professori Juha Mäkinen
Johtaminen
Johtamisen uudet tuulet
Puheenjohtaja: Everstiluutnantti, dosentti Torsti Sirén
Sotilassosiologia
Sotilassosiologian rajoista ja rakenteista
Puheenjohtaja: Dosentti Vesa Nissinen
Strategia
Ukrainan kriisin merkitys ja vaikutukset
Puheenjohtaja: Professori Pekka Sivonen
Suomen asehistoriallinen seura
Puheenjohtaja: Everstiluutnantti (evp) Kalle Seppälä
4
Operaatiotaito ja taktiikka
Hybridisodankäynti - Uutta potkua taktiikalle vai historiattomien hölynpölyä?
Puheenjohtaja: Sotilasprofessori Jari Rantapelkonen
10.15-11.15
Mille "hybridisodankäynti" näytti alivoimaisen taktiikan näkökulmasta?
Kapteeni Juha Hollanti, Jalkaväkikoulu
Suomalaisen taktisen ajattelun lähtökohtana oli määrällisesti alivoimaisen taktiikka. Kapteeni Hollanti tarkastelee Ukrainan sodan myötä esiinnousutta hybridisodankäyntiä suomalaisen taktisen ajattelun näkökulmasta ja kysyy mitä uutta hybridisodankäynti antaa taktiikalle vai onko kaikki keksitty jo aiemmin.
11.30-12.30
Venäläisen sodankuvan muutos ja sen merkitys
Everstiluutnantti, ST Petteri Lalu, Puolustusvoimien tutkimuslaitos
Venäläinen sodankuva on kiinnostanut suomalaisia operaatiotaidon ja taktiikan taitajia
kautta historiamme. Esityksessä pohditaan venäläisen sodankuvan pysyvyyttä ja muutosta
historiasta johdettavien taktisten perusajatusten ja periaatteiden valossa.
13.30-14.30
Taktiikan tulevaisuus, muutos ja pysyvyys
Komentaja Auvo Viita-aho, Puolustusvoimien tutkimuslaitos ja sotilasprofessori Jari Rantapelkonen,
Maanpuolustuskorkeakoulu
Puolustusvoimien joukkojen määrää on supistettu huomattavasti. Aseteknologian
kallistuminen haastaa pohtimaan kysymystä miten taktiikassa on mahdollista vastata
toimintaympäristön asettamiin hybridimäisiin haasteisiin, jotka yllättävät. Esitelmässä
pohditaan mikä lääkkeeksi.
5
Sotahistoria
Yllätyksen varalle?
Puheenjohtaja: Everstiluutnantti Yrjö Lehtonen
10.15-11.15 Puolustusvoimien suojatehtävä - suojajoukkokonseption synty ja kehittyminen 1920-30 -luvulla
Yleisesikuntamajuri Markus Wahlstein
Suojatehtävä oli yksi Puolustusvoimien tehtävistä sotia edeltävänä ajanjaksona. Yleisesikuntamajuri Markus Wahlsteinin esitelmässä tarkastellaan minkälainen ratkaisu itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä kenttäarmeijan perustamisen ja keskittämisen suojaamiseen
puolustussuunnittelussa kehitettiin ja miten samalla pyrittiin varautumaan nopean tilannekehityksen uhkaan.
11.30-12.30
Panssarihälytys! Hyökkäysvaunukokeiluosaston ajokokeet Kannaksella 1934
Kapteeni Aleksi Lintunen, Panssariprikaati
Kapteeni Aleksi Lintusen esitelmä tarjoaa alkuperäiseen asiakirja-aineistoon perustuvaa
uutta tutkimustietoa aiemmin lähes tutkimattomattomasta aiheesta. Vuoden 1934 ajokokeiden tulosten perusteella kehitettiin Kannaksen alueen linnoittamista ja hankittiin Puolustusvoimille uusia panssarintorjunta-aseita.
13.30-14.30
Puolustusvoimat yleisen järjestyksen turvaajana: Pääesikunnan operatiivisen
osaston suunnitelmat 1950-luvun alkuvuosina
Kapteeni Jari Rikkonen, Kaartin Jääkärirykmentti
Esitelmässä kapteeni Jari Rikkonen kertoo arkistolähteisiin perustuen millaisia olivat ne
Pääesikunnan operatiivinen osaston 1950-luvun alussa laatimat suunnitelmat, joiden perusteella Puolustusvoimat valmistautui vallankaappauksen torjuntaan ja yleisen järjestyksen turvaamiseen.
6
Sotatekniikka, -talous ja huolto
Järjestelmien digitalisoituminen ja huoltovarmuus
Puheenjohtaja: Eversti Pasi Pasivirta
10.15-11.15
Tilannekuva ja tilannetietoisuus osana digitaalisia järjestelmiä
Insinööriyliluutnantti Jussi Timonen, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus
Esityksessä tarkastellaan teknisestä näkökulmasta tilannekuvan ja tilannetietoisuuden
roolia digitaalisissa järjestelmissä. Keskeiset käyttötapaukset ovat rakennetun alueen taistelun tilannekuva sekä kriittisen infrastruktuurin tilannekuva. Osana tutkimusta on toteutettu konseptijärjestelmät käyttötapauksista ja tutkittu tilannetietoisuuden tasoa loppukäyttäjillä. Esitys pohjautuu meneillään olevaan väitöstyöhön Sotatekniikan laitokselle.
Jussi Timonen on valmistunut 2011 Turun yliopistosta Tietotekniikan opintosuunnalta
pääaineena ohjelmistotekniikka. Väitöskirjan aihepiirinä ovat tilannekuvaratkaisut ja tilannetietoisuus. Timonen on toiminut tutkijana Sotatekniikan laitoksella 2011-2013 ja tällä
hetkellä työskentelee Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksessa Kyberiin liittyvien
asiakokonaisuuksien parissa.
11.30-12.30
Resilienssi ja ketteryys johtamisjärjestelmäkehityksessä
Filosofian maisteri Raine Kauppinen, Maanpuolustuskorkeakoulu
Ohjelmistot ovat keskeinen osa johtamisjärjestelmää. Niiden kehittämiseen on Puolustusvoimien toimintaympäristössä määritellyt toimintatavat, joihin kuuluu esimerkiksi ARKKI-malli. Toisaalta suorituskyvyn rakentaminen ja ylläpito perustuu järjestelmä- ja systems
engineering -ajatteluun, joka kytkee johtamisjärjestelmän kehittämisen osaksi koko puolustusjärjestelmän kehittämistä.
Esityksessä käsitellään edellisten periaatteiden mukaisen ohjelmistokehityksen suhdetta
ketteryyteen ja resilienssiin (sietokykyyn). Esityksen keskeisiä aiheita ovat miksi ja miten
tehdä ketterää ohjelmistokehitystä Puolustusvoimien toimintaympäristössä ja saadaanko
niin aikaan resilienttejä ohjelmistoja johtamisjärjestelmän ja puolustusjärjestelmän osaksi.
Filosofian maisteri Kauppinen toimii sotatalouden opettajana Maanpuolustuskorkeakoulun Sotatekniikan laitoksella.
13.30-14.30
Meriliikenteelle asetettujen huoltovarmuustavoitteiden toteutuminen
Lippueamiraali (evp) Bo Österlund Ulkomaankauppamme volyymista lähes 90 % kulkee meren yli. Hyvinä aikoina tavaraa
riittää, teollisuuden ja kannaltamme kriittisen infrastruktuurin, tuotantolaitosten raaka-aineet ja komponentit ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kykenemmekö ylläpitämään
yhteiskunnan taloudellisia ja teknisiä perustoimintoja myös kohtaamissamme häiriö-, keskeytys- ja poikkeusoloissa.
Lippueamiraali Bo Österlund tarkastelee esityksessään Suomen lipun alla purjehtivan
kauppalaivastomme kuljetuskykyä huoltovarmuuden edellyttämiin merikuljetuksiin, painopisteenä tuonnin energia- ja kemikaalikuljetukset. Valtioneuvoston tulo- ja menoarvio-
7
esitysten perusteluosissa on koko 2000-luvun kirjattu, että ”merenkulkupolitiikan tavoitteena on mm. turvata Suomen kauppalaivaston myönteinen kehitys ja huoltovarmuus.
Oman lipun alla purjehtivan kauppalaivaston tarvetta korostaa Suomen syrjäinen sijainti ja
ulkomaankaupan riippuvuus merikuljetuksista Itämeren yli. Jo pelkästään huoltovarmuusnäkökohdat edellyttävät riittävän suurta kotimaista tonnistoa”.
Esityksessä haetaan vastausta kysymykseen: Onko kauppalaivastomme määrä ja kuljetuskyky riittävä tuontiin nojaavan huoltovarmuuden ylläpitämiseen?
Lippueamiraali Bo Österlundin esitys nojaa hänen käynnissä olevaan otsikon aihetta käsittelevään väitöstutkimukseen.
8
Sotilaspedagogiikka
Sotilas ja heidän työssä oppimisensa perusyksiköissä
Puheenjohtaja: Professori Juha Mäkinen
10.15-11.15
Eri tausta – sama koulutus. Onko asevelvollisuusarmeijalla ammattietiikkaa?
Kenttärovasti, ST-opiskelija JanneAalto Turvallisuusympäristön muuttuessa paineet ammattiarmeijamalliin kasvavat Suomessakin
mutta miten niitä käsittelemme organisaatio ja yksilötasoilla? Esityksessä tarkastellaan eettisen kasvatuksen eroavaisuuksia ammattiarmeijaa ja asevelvollisuusarmeijaa koulutettaessa.
11.30-12.30
Perusyksikkö ja toimintaympäristön muutos: jotain vanhaa, uutta ja lainattua Kapteeni, KT-opiskelija Juha Tuominen Esityksessä tarkastellaan vertailevassa tutkimusasetelmassa (=perusyksikkö maa-, meri- ja
ilmavoimista) toteutettua tutkimusta jossa verkostokeskeisestä näkökulmasta (SNA) tarkastellaan perusyksikköjen päälliköiden, päällystön ja henkilöstön toimintaa.
13.30-14.30
Aliupseerien työssä oppiminen perusyksikössä - kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian näkökulmasta
Kapteeni, ST-opiskelija Otto Pekkarinen Esityksessä tarkastellaan aliupseerien työssä oppimista ja johdatellaan kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian perusperiaatteiden ja teorioiden soveltamisen pariin.
9
Johtaminen
Johtamisen uudet tuulet Puheenjohtaja: Everstiluutnantti, dosentti Torsti Sirén
Teeman idea linkittyy Sotatieteiden päivien yleiseen teemaan ”Turvallisuusympäristön
muutos ja sotatieteet” jatkuvan muutoksen kautta. Toisin sanoen ihmisten ja asioiden johtaminen eivät ilmiöinä ja toimintatapoina operoi tyhjiössä, vaan joutuvat reagoimaan ja
adaptoitumaan yhteiskunnallisiin muutoksiin ja muuttuviin toimintaympäristöihin uusilla
tai ”päivitetyillä” ideoilla ja fokuksen kohteilla.
10.15-11.15
Kutsuntaikäisten ennakkoterveystarkastusten kehittäminen ja johtaminen Lääkintäeversti Matti Lehesjoki
Alustus käsittelee kutsuntaikäisten ennakkotarkastusten kehittämistä ja johtamista sekä varusmiesten palveluksenaikaisen poistumisen vähentämistä. Alustuksessa keskitytään analysoimaan varusmiespalveluksen keskeyttämisen terveydellisiä syitä vuonna 2011.
11.30-12.30
Operatiivisen johtamisen uudet tuulet hybridisodankäynnin aikakaudella Everstiluutnantti, Valtiotieteiden tohtori Juha Mälkki
Hybridisodankäynti, uudet johtamisen järjestelmät ja etenkin sosiaalisen median tuotteet
muuttavat asevoimien operatiivisen johtamisen käytäntöjä ja konsepteja. Aihetta tarkastellaan kansalliselta mutta myös kansainvälisestä näkökulmasta.
13.30-14.30
Kuulustelutiedustelun uudistaminen
Kapteeni Marko Uotinen
Esityksessä käsitellään kuulustelutiedustelua tiedonhankinnan näkökulmasta. Esityksen
aikana pohditaan kuulustelumenetelmän vaikutusta kerättävään tietoon, syitä viimeaikaisille väärinkäytöksille (mm. CIA:n raportti kidutuksesta), sekä vuorovaikutuksen ja tiedon
paikkansapitävyyden arvioinnin merkitystä käyttökelpoisen tiedustelutiedon hankinnassa.
10
Sotilassosiologia
Sotilassosiologian rajoista ja rakenteista
Puheenjohtaja: Everstiluutnantti, dosentti Vesa Nissinen
10.15-11.15
Sotilassosiologia käsitteenä
FT, Professori Teemu Tallberg, Maanpuolustuskorkeakoulu
Sotilassosiologia on sotatieteiden osa-alue, joka tutkii asevoimia sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Sen ydinaluetta ovat asevoimien ja muun yhteiskunnan väliset suhteet sekä sotilasorganisaation sosiaaliset rakenteet ja prosessit. Sotilassosiologia on tieteenalana vakiinnuttanut asemaansa niin Suomen kuin ulkomaidenkin
puolustusvoimissa varsin hitaasti, vaikka sotilassosiologista tutkimusta on tehty jo pitkään.
Se on poikkitieteellinen tieteenala, joka tarkastelee sosiologisia ja sosiaalipsykologisia ilmiöitä asevoimiin liittyen. Painotukset sosiologian ja sosiaalipsykologian välillä vaihtelevat,
mutta sotilassosiologian tavoite on yhdistää sosiologia ja sosiaalipsykologia toimintaympäristösidonnaisesti, eli sotilaallisissa toimintaympäristöissä. Sotilassosiologiassa on kaksi keskeistä osa-aluetta. Ensimmäinen tarkastelee asevoimien ja
yhteiskunnan välisiä suhteita. Tällainen tutkimus voi käsitellä vaikkapa maanpuolustustahtoa ja kansalaisten mielipiteitä maanpuolustuksesta, siviili - sotilas -suhteita yhteiskunnassa, sotilasammatin kehitystä tai veteraanikysymyksiä. Toinen osa-alue keskittyy sotilasorganisaation sisäisiin suhteisiin. Tällaisessa tutkimuksessa voidaan tarkastella vaikkapa
ryhmäkiinteyttä, taistelumotivaatiota, sosialisaatiota, sotilaskulttuuria, tai hierarkiaa ja auktoriteettia sotilasyhteisössä. Sotilassosiologiassa keskeinen tutkimuskohde on myös vuorovaikutus epävirallisen ja virallisen sotilasorganisaation välillä. Sosiaalisten ryhmien ja kategorioiden - kuten iän, sukupuolen ja etnisyyden - merkitystä asevoimien kontekstissa
voidaan tarkastella sekä yhteiskunnallisella painotuksella että fokusoiden sotilasorganisaation sisäisiin suhteisiin. 11.30-12.30
Seminaariohjelma
KT, ye-everstiluutnantti Vesa Nissinen, dosentti, Pääesikunta
Sotilassosiologiaa on määritelty moneen otteeseen. Toisaalta tieteenala konstruoituu sosiaalisesti: sotilassosiologia on sitä mitä sotilassosiologit tekevät, Suomessa ja muualla. Esityksessä tarkastellaan sotilassosiologian luonnetta tieteenalana sitä määrittävien ulottuvuuksien ja painopisteiden näkökulmasta: Miten sotilassosiologia sijoittuu tieteiden
kenttään ja mitkä tarkastelutasot tieteenalalla korostuvat?
Sotilassosiologia ja muutoksen johtaminen
KT, ye-everstiluutnantti, Dos Vesa Nissinen, Pääesikunta
Sotilassosiologia tieteenalana tuottaa tietoa, jolla on kasvava merkitys sotilasjohtamiselle
muuttuvissa toimintaympäristöissä. Millaista tietoa sotilasjohtajat tarvitsevat hybridisodankäynnin näkökulmasta? Millaisiin tutkimuskohteisiin sotilassosiologia voisi tulevaisuudessa
pureutua tässä näkökulmassa? Miten sotilassosiologista tiedeyhteisöä kehitetään?
13.30-14.30
Motivaatio ja oppimiskonteksti vuorovaikutuksessa
KT, Majuri Antti Pulkka, Maanpuolustuskorkeakoulu
Esityksessä käsitellään Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoiden tavoiteorientaatioiden
11
yhteyttä heidän käsityksiinsä oppimisympäristöstä ja opintomenestykseensä. Tuloksien
valossa pohditaan opettajien mahdollisuuksia kehittää opetustaan huomioiden sekä yksilöllisiä että ympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka tuottavat erilaisia tulkintoja opetuksen ratkaisuista.
12
Strategia
Ukrainan kriisin merkitys ja vaikutukset Puheenjohtaja: Professori Pekka Sivonen
10.15-11.15
Ukrainan kriisi osana kansainvälisen järjestelmän ja eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen muutosta
Professori Pekka Sivonen, Maanpuolustuskorkeakoulu
ETYKin loppuasiakirjassa vuonna 1975 sovittiin periaatteesta, jonka mukaan rajoja Euroopassa voidaan muuttaa vain rauhanomaisin keinoin. Ukrainan kriisissä Venäjän pyrkimys liittää Krimin niemimaa osaksi valtioaluettaan on suora hyökkäys tätä periaatetta
vastaan, ja Venäjän suora sotilaallinen rooli Itä-Ukrainan taisteluissa täydentää kuvaa. Mitä
koko tämä kriisi merkitsee kansainvälisen järjestelmän normien ja eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen kannalta?
Ukrainan sota - jotain uutta vai paluuta vanhaan?
Everstiluutnantti, dosentti Jyri Raitasalo, Helsingin ilmatorjuntarykmentti /
Maanpuolustuskorkeakoulu
Moni valtiomies ja strategian analyytikko on paikantanut meneillään olevasta Ukrainan
kriisistä uusia sodankäynnin piirteitä. ”Hybridisodankäynti”, ”kyberhyökkäykset” ja ”informaatiosodankäynti” ovat nousseet uutisoinnissa pinnalle. Kuitenkin tapahtumien kulku
Ukrainassa näyttäytyy varsin perinteisenä kulutussodankäyntinä ja laajamittaisena väkivallan käyttönä. Esityksessä tarkastellaan kriittisesti Ukrainan sodasta paikannettuja ns. uusia
sodankäynnin elementtejä.
11.30-12.30
Ukrainan kriisin heijastumat Venäjän sotilasdoktriinissa
Yhteiskuntatieteiden tohtori Katri Pynnöniemi, Ulkopoliittinen instituutti
Esityksessä tarkastellaan Venäjän päivitettyyn sotilasdoktriiniin tehtyjä muutoksia ja arvioidaan niiden merkitystä Ukrainan konfliktin viitekehyksessä. Tämä kriisiajan sotilasdoktriini heijastelee Venäjän tulkintaa Ukrainan konfliktin syistä ja seurauksista, ja siten toimii
viestinä lännelle.
Oliko Ukrainan kriisi osoitus Venäjän sotilasstrategian muutoksesta?
Everstiluutnantti Pentti Forsström, Maanpuolustuskorkeakoulu
Sotilasstrategialla tarkoitetaan sotilaallisten voimavarojen käyttöä poliittisten tavoitteiden
saavuttamiseksi. Hyökkäys on paras puolustus, sanotaan. Krimin niemimaan liittäminen
Venäjään tapahtui ilman aseellisen taistelun menetelmien käyttöä. Taistelut itäisessä Ukrainassa ovat jatkuneet yli vuoden ajan, eikä kriisin ratkaisua ole nähtävissä. Mitä nämä kertovat Venäjän sotilasstrategian muutoksesta, vai kertovatko mitään?
13.30-14.30
Ukrainan kriisin merkitys informaatiosodankäynnin kannalta
Sotatieteiden tohtori Saara Jantunen, Puolustusvoimien tutkimuslaitos
Mitä Ukrainan kriisi on merkinnyt informaatiosodankäynnin kannalta? Se on paljastanut
uusia keinoja ja suorituskykyjä, sekä sen että monet vanhat keinot ovat yhä suorituskykyisiä. Lisäksi voimme nyt todeta, että informaatiosodankäynnissä sotilasorganisaatiot eivät
ole taistelun keskiössä.
13
Suomen Asehistroiallisen Seura
Puheenjohtaja: Everstiluutnantti (evp) Kalle Seppälä
10.15-11.15
Vaikuttamisen keinot ja vastakeinot Keski-Afrikan Tasavallan konfliktissa ja
EUFOR-operaatiossa 2014-2015
Everstiluutnantti (evp) Kalle Seppälä, Suomen asehistoriallinen seura
11.30-12.30
Asekaupan ja -teollisuuden näkymiä Euroopan muuttuneessa
turvallisuustilanteessa
Markkinointijohtaja Kari Kuparinen, Sako Oy ja Esa Salminen
13.30-14.30
Arms collectors' international cooperation and presentation of Federation of
European Societies of Arms Collectors (FESAC)
Stephen A. Petroni, FESAC.
14
Notes
15
mpkk.fi