Jalkojen alla omaa maata
TerveMetsä Stora Enso Metsän lehti metsänomistajille 01| 2015 Sertifikaatti voimassa? Yhteydenpito tiivistyy KOSKIMÄET OPISKELEVAT METSÄNOMISTAJIKSI Jalkojen alla omaa maata 01-36_TM115.indd 1 5.3.2015 16.08 Pääkirjoitus Jorma Länsitalo metsäpäällikkö Stora Enso Metsä Kiinnostu metsästäsi K ukaan ei ole seppä syntyessään. Metsänomistamisen tiedot ja taidot karttuvat perehtymisen ja omien kokemusten myötä. Suomessa metsäasioihin on tietoa ja neuvontaa hyvin tarjolla. Silti monen kohdalla oman metsän mahdollisuudet jäävät liian usein käyttämättä. Syitä tähän on varmasti monia, epävarmuus ensiaskeleen ottamisessa lienee se korkein kynnys otettavaksi. Kiinnostu omasta metsästäsi. Pikkuhiljaa tietämys kasvaa ja metsästäsi voi tulla yksi arkielämäsi palkitsevimmista asioista, jopa vapaa-ajan intohimo. Metsäasiantuntijat auttavat ensiaskeleissa. Kysyminen ei maksa mitään ja tämän jälei keen vaikealta näyttänyt metsäasia sujuukin jo vaivatta, kuin itsestään. Kaikkea ole pakko tehdä itse! Kaikkea ei ole pakko tehdä itse. Ennen tehtiin metsätyöt talkoilla tai suvun avustuksella. Vaativat ja jopa tottumattomalle vaaralliset moottorisahatyöt tai hehtaarien kokoiset metsäurakat voi hyvällä omatunnolla ostaa palveluina. Yhä harvemmalla on aikaa hoitaa myös metsätöitä työelämän rinnalla. Ammattityönä tehdyt viljelytyöt ja taimikonhoito ovat investointeja, jotka takaavat parhaan tuoton metsästä. Puu kasvaa ja metsäomaisuuden arvo nousee. Mitä paremmin metsiään hoitaa, sen nopeammin myös pääsee nauttimaan metsän tuotoista. Ostopalvelut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, joten oman työn palkkaa tai säästöä kannattaa verrata palveluna ostettavaan nettohintaan. Stora Ensolla on noin 200 metsäasiantuntijaa ympäri Suomea. Metsäasiantuntijan tehtävänä on auttaa metsänomistajia löytämään hyviä, itselle sopivia ratkaisuja. Osaaminen karttuu ja henkilökohtaisen palvelun avustuksella päätöksenteko kypsyy ja helpottuu. Jo pienelläkin metsätilalla voi olla hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, joihin kannattaa perehtyä. Puun käyttömme kasvaa Varkauden investoinnin myötä jo tämän vuoden aikana ja tarvitsemme entistä enemmän puuta hyvin hoidetuista metsistä. Me haluamme auttaa metsänomistajia löytämään nämä mahdollisuudet, ottamaan iloa ja hyötyä omasta metsästä! Jorma Länsitalo metsäpäällikkö Stora Enson Metsän lehti metsänomistajille 01| 2015 Terve Metsä -lehden kustantaja Stora Enso Metsä. ISSN 1235-1687 (painettu), ISSN 2341-5738 (verkkojulkaisu). Päätoimittaja Juha Hanni, Stora Enso Metsä. Toimitus Anfangi Oy. Taitto Anfangi Oy. Kansikuva Koskimäen perheen talvisessa pulkkamäessä kuvasi Jani Sourander. Paino PunaMusta Oy. Paperi LumiPress Art 130 g/m2 (kannet) ja NovaPress Silk 90 g/m2 (sisäsivut). Osoitteenmuutokset Palvelukortti sivulla 35. Internetsivut www.storaensometsa.fi 01-36_TM115.indd 2 5.3.2015 16.08 Sisältö 10 JALKOJEN ALLA OMAA METSÄÄ Eri töihin menevän ajan arviointi on Laura ja Pentti Koskimäen mielestä ollut metsänomistajuuden alkuvaiheessa vaikeaa. Oman haasteensa aikataulujen tekoon tuo Lauran ja Pentin työvuorojen ja metsätöiden yhteensovittaminen. 18 YLÄHARVENNUS AIKAISTAA TULOJA JA PARANTAA KANNATTAVUUTTA Lappajärveläinen metsänomistaja Niilo Tervanen halusi harventaa yläharvennuksena 65-vuotiaan, mäntyvaltaisen metsikön. ”Laskin tähän palstaan menneitä kuluja ja siitä saatuja tuloja. Nyt oli aika niittää vähän enemmän hyvin ansaittua, pitkän työn tulosta”, hän arveli. Sisältö 4 LASTUJA 8 PUUKAUPPA HYVÄSSÄ VAUHDISSA Puuta ostetaan kevään ja kesän korjuuseen. 10 YHDESSÄ TÖISSÄ OMASSA METSÄSSÄ 14 METSÄOPPIA METSÄNOMISTAJILLE Koulutusta tarjolla ympäri maata. 16 MITÄ METSÄSI TUOTTAA? 18 YLÄHARVENNUS AIKAISTAA TULOJA 22 OLLAAN YHTEYDESSÄ! Stora Enso tiivisti yhteydenpitoa monin tavoin puukaupan yhteydessä. 25 VERONMAKSUN AIKA Veronmaksut liikkuvat vain osittain puukauppatulojen tahdissa. 30 26 10 KYSYMYSTÄ KONEELLISESTA ISTUTUKSESTA Kysymyksiä ja vastauksia koneellisesta istutuksesta. METSÄSERTIFIKAATTI VOIMASSA? 28 ILOA TYÖHÖN KOHTAAMISISTA Operaattori Laura Raittisen työpäivän piristys syntyy ihmisten erilaisista kohtaamisista. Vuodenvaihde toi muutoksia metsäsertifiointiin. Sen takia metsäammattilaiset kysyvät nyt entistä tarkemmin: Onko sertifikaattisi voimassa? Metsäasiantuntija Tarja Ryhänen ja koneyrittäjä Timo Toropainen kertovat miten metsäsertifiointi näkyy heidän työssään. 30 SERTIFIKAATTI VOIMASSA? 34 RISTIKKO 35 PALVELUKORTTI TerveMetsä 01-36_TM115.indd 3 3 5.3.2015 16.08 Lastuja Lähes 7500 tykkääjää Stora Enso Metsällä on facebookissa jo lähes 7500 tykkääjää. 7000:n raja ylittyi tammikuun puolivälissä. Käy katsomassa mistä metsässä puhutaan osoitteessa www.facebook.com/storaensometsa. Kemera-hakemukset 17.4. mennessä! Kemera-rahoitushakemukset käsitellään kesäkuun loppuun saakka nykyisen voimassa olevan Kemera-lain mukaisesti. Uusi Kemera-laki pitäisi astua voimaan heinäkuun alusta lähtien. Uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki (Kemera) hyväksyttiin Suomessa tammikuun lopulla. Laki joutuu kuitenkin odottamaan vielä Euroopan komission hyväksynnän ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön. Näillä näkymin uusi laki voisi astua voimaan heinäkuun alussa. Nykyisen lain mukaan päätettävät Kemerahakemukset tulee jättää Suomen metsäkeskukseen 17.4.2015 mennessä. Niistä annetaan päätökset viimeistään 30.6.2015. Sama koskee käynnissä olevien hankkeiden lisärahoitushakemuksia. Nyt myönnettyjen tukien ja lainavarojen maksatus jatkuu vuoden 2019 loppuun. Johtoaluekorvaus luovutusvoittoa Metsäalueista maksettuja johtoaluekorvauksia käsitellään verotuksessa pysyvän käyttöoikeuden luovutuksina. Korvaukset verotetaan luovutusvoittoina. Metsänomistaja saa vähentää saamastaan luovutushinnasta 80 prosenttia hankintameno-olettamana. Näin korvauksen lopulliseksi veroprosentiksi jää 6. Korvaukset ilmoitetaan verolomakkeella 9. Johtoaluekorvaukset sisältävät yleensä korvauksen puuston menetyksestä, puuston odotusarvosta ja taimikosta sekä varastopaikan menetyksestä. Korvauksen perusteena on pysyvä haitta, joka estää maapohjan käytön metsämaana. Niissä tapauksissa, joissa puustoa ei lunasteta maapohjineen vaan siitä maksetaan erillinen korvaus, on puustokorvaus metsätalouden pääomatuloa ja se ilmoitetaan verolomakkeella 2C. Myös rakennusaikaisesta tilapäisestä haitasta maksettu korvaus on metsätalouden tuloa. Tähtiasiakkuus svengaa Stora Enso on mukana Iskelmä festivaaleilla. Ja niin voit olla sinäkin! Voita VIP-paketti eturivin kotimaisten artistien festivaaleille tekemällä puukauppa 31.5. mennessä! Puu sopii sisustukseen Puuta kannattaa suosia sisustuksessa. Puu parantaa huoneilman laatua, sillä puulla on kyky sitoa ja vapauttaa kosteutta ympäristöilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mukaan. Mitä enemmän talon näkyvissä sisärakenteissa on käytetty puuta sitä paremmin sisäilman kosteus pysyy terveyden kannalta optimialueella, joka on 30-55 prosenttia. Puulla on todettu olevan myös ihmisen mieltä ja terveyttä elvyttäviä ominaisuuksia. Puun käyttö sisustuksessa alentaa stressiä. 4 IskelmäFESTIVAALI Himoksella 25.-27.6.2015 storaensometsa.fi/festivaali TerveMetsä 01-36_TM115.indd 4 5.3.2015 16.08 Kysy meiltä eMetsästä ja Tähtitilistä Lastuja MHY-jäsenyys vapaaehtoiseksi Metsänomistajat ovat uuden metsänhoitoyhdistyslain myötä olleet epätietoisia miten mhy-jäsenyydelle kävi vuodenvaihteen jälkeen? Aiemmin metsänomistaja oli automaattisesti metsänhoitoyhdistyksen jäsen ja maksoi veroluonteista jäsenmaksua. Nyt jäsenyys on vapaaehtoista. Moni asia askarruttaa metsänomistajia. Olenko automaattisesti jäsen, jos en tee mitään? Jos haluan erota, jätänkö vain maksun maksamatta? Entäpä jos haluan liittyä jäseneksi? Viisi kysymystä Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Marja Kalpiolle: 1 Pitääkö jäsenyyden jatkamisesta ilmoittaa erikseen? ”Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys jatkuu lakimuutoksesta huolimatta. Kevään aikana yhdistys lähettää jäsenilleen jäsenmaksulaskun.” 2 Miten jäsenyydestä irtisanoudutaan, riittääkö että jättää jäsenmaksun vain maksamatta? ”Jäsenyyden voi irtisanoa ilmoittamalla siitä kirjallisesti metsänhoitoyhdistyksen hallitukselle.” 3 Mitä jäsenyys maksaa? ”Kukin metsänhoitoyhdistys päättää jäsenmaksun rakenteen ja suuruuden itsenäisesti.” 4 Voinko käyttää metsänhoitoyhdistysten palveluja, vaikka en olisi yhdistyksen jäsen? ”Yhdistykset palvelevat ensisijaisesti jäseniään, mutta resurssien puitteissa toki kaikkia muitakin palveluita tarvitsevia. Hinnoittelussa voidaan ottaa huomioon yhdistyksen jäsenyys.” 5 Mihin yhdistykseen metsänomistajan tulee liittyä? ”Suositus on, että metsänomistajat liittyvät metsän sijaintikunnan metsänhoitoyhdistykseen. Metsänomistajalla on mahdollisuus liittyä asuinpaikkakuntansa metsänhoitoyhdistyksen kannatusjäseneksi, jolloin hän saa tietoa asuinpaikkakuntansa yhdistyksen koulutuksista ja tapahtumista.” 2014 vilkas puukauppavuosi Yksityismetsistä ostettiin 41,9 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta vuonna 2014. Määrä oli viimeisen 10 vuoden keskiarvoa suurempi, vaikka supistuikin 7 prosentilla edellisvuodesta. Puun hintataso säilyi läpi vuoden vakaana. Positiiviset talousuutiset ovat olleet harvassa viime vuosina. Metsäala on kuitenkin iloinen poikkeus. Kotimaisen puun käyttö on ollut jo useamman vuoden ennätyskorkealla, puukauppa on käynyt hyvin ja metsäteollisuus tekee hyvää tulosta. Pellervon taloustutkimus ja Metsäntutkimuslaitos julkistivat viime vuoden lopulla metsäsektorin suhdannekatsauksensa. Molemmat ennustavat kotimaisen puumarkkinatilanteen jatkuvan tänä vuonna viime vuoden kaltaisena sekä määrien että hintojen osalta. eMetsän ja Tähtitilin asiakaspalvelu Arkisin klo 8-16 numero 02046 47999 sähköposti emetsapalaute.metsa@storaenso.com TerveMetsä 01-36_TM115.indd 5 5 5.3.2015 16.08 Lastuja Stora Enso investoi 43 miljoonaa euroa Varkaudesta lisää hyviä uutisia Stora Enso käynnistää uuden puurakennuselementtien linjan Varkauden tehtaalla alkuvuodesta 2016. Investointi tuo noin 150 pysyvää työpaikkaa. Uuden viilupuulinjan vuosituotanto on noin 100 000 kuutiota ja tähän tarvitaan koivu- ja kuusitukkia arviolta 250 000 kuutiota vuosittain. Linjastolla tehdään sorvaustekniikalla viilupuisia rakennuselementtejä. Tekniikka on uusi ja innovatiivinen. Viilupuuhun perustuva rakennuselementti soveltuu hyvin esimerkiksi kerrostalorakentamiseen, sillä se on painoon suhteutettuna jopa lujempaa kuin teräs. Tuotteet ovat sukua CLT-elementeille, joita Stora Enso valmistaa tällä hetkellä Itävallassa. Uusi linjasto tehdään tehdasalueella paperintuotannosta vapautuneisiin tiloihin. Varkauden tehtaiden puunkäyttö tulee investointien jälkeen nousemaan noin 2,1 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Heija Sverige! Kannustusjoukko Falunissa Falunin MM-hiihtokisat ovat jo takana ja tulokset tiedossa. Stora Enson Antti Rantasen johdolla kisamatkalla oli myös pieni, 36 hengen metsänomistaja ryhmä. Tähtiasiakkaitamme oli ympäri Suomea kannustamassa urheilijoitamme. Falun tunnetaan ennen kaikkea talviurheilukeskuksena, mutta siellä on myös vahvasti storaensolaista toimintaa. Yhtiön Ruotsin puunhankinnan keskus sijaitsee juuri Falunissa. Tämän johdosta Stora Enso oli myös yksi kisojen pääsponsoreista. 6 Stora Enso - tyly vai ystävällinen? Millaisena koit puukaupan Stora Enson kanssa? Entäpä kaupan jälkeen toteutetun puunkorjuun? Palautetta kysytään näistä molemmista jokaiselta puukauppa-asiakkaaltamme heti tuoreeltaan tekstiviestillä. Viime vuoden elo-joulukuun aikana numeerisen (0-10) palautteen lisäksi annettiin myös yli 2 000 ns. vapaa sana -palautetta tekstiviestillä. Vapaa sana -palautteet analysoitiin ja näin te meidät arvioitte: l Puukaupasta arvosanan 9 tai 10 antaneita oli 80 % vastanneista. Tyytyväisten vapaa sanassa eniten mainittiin adjektiiveja: Nopea, asiantunteva, ystävällinen, selkeä, joustava, vaivaton, luotettava... l Puukaupan arvosanan 0-6 antaneita oli 3 % vastanneista. Tyytymättömien vapaa sanassa useimmin mainittiin: Epätietoisuus, tyly, virheitä, hinta. Stora Enson puukauppa-asiakkaat näyttävät olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä kokonaisuuteen. Palautteella on merkitystä palvelujen jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Kun seuraavan kerran saat puukaupan tai korjuun jälkeen tekstiviestin ja kysymme kokemuksiasi, toivottavasti ehdit vastaamaan! Merja Simonen Palvelupäällikkö TerveMetsä 01-36_TM115.indd 6 5.3.2015 16.08 Lastuja Korjuujälki valvonnassa Metsäkeskuksen tarkastaa korjuujäljen laatua osana metsälain valvontaa. Korjuujäljellä tarkoitetaan metsikön puuston ja maaperän tilaa puunkorjuun jälkeen. Maastotarkastajat tarkastavat harvennusvoimakkuutta ja puulajivalintaa, puusto- ja maastovaurioita sekä ajouraväliä ja -leveyttä. Tarkastusten yhteenvetotietoja hyödynnetään muun muassa neuvonnassa ja puunkorjuun menetelmien kehittämisessä. Metsässä tehtyjen toimenpiteiden on lähtökohtaisesti täytettävä sekä metsälain vaatimukset että metsänhoitosuositusten laatukriteerit. Stora Enson pellettejä suoraan netistä Kotitaloudet ja yritykset voivat tilata nyt Stora Enso Kiteen pellettejä suoraan netissä. Pellettien toimitusalue on 200 kilometrin säteellä Kiteen yksiköstä. Tähtitilin korko 1.4.2015 alkaen 3,5 % uusille ja jatkosopimuksille. Blogi puukaupasta ja sietämättömän pitkästä korjuun odottelusta Puukauppa tehty – motoa ei kuulu eikä näy? Terve Metsän päätoimittaja Juha Hannin uusin blogikirjoitus ja monia muita mielenkiintoisia blogeja on luettavissa netissä osoitteessa: www.storaensometsa.fi/blogi ”Nettikauppa on helppo tapa tilata pelletit suoraan käyttökohteeseen. Ruotsissa pellettejä on voinut ostaa netissä jo vuodesta 2009”, pellettien tuotanto- ja myyntipäällikkö Mauno Väyrynen kertoo. Pelletit voit tilata osoitteessa www.storaensopelletit.fi. Pellettien tuotanto alkoi Stora Enson Kiteen yksikössä maaliskuussa 2014. Kiteen pellettien päämarkkina-alue on alussa itäinen Suomi, noin 200 kilometrin säteellä Kiteen tehtaasta. PUHDASTA ENERGIAA Stora Enson pelletit valmistetaan sahanpurusta, kuivasta hakkeesta ja kutterinlastuista. Tämän ansiosta niiden energiasisältö on korkea ja niistä syntyy vain vähän tuhkaa. Pellettituotanto on yhdistetty sahauslinjaan turhien kuljetusten välttämiseksi. ”Pelletti on puhdas luonnontuote ja hiilidioksidineutraalia energiaa. Ne vapauttavat palaessaan ilmaan vain saman verran hiilidioksidia kuin niihin käytetty puu on sitonut kasvaessaan”, Väyrynen selvittää. IRTOTAVARANA JA SUURSÄKEISSÄ Nettikaupassa on tarjolla joko irtopellettiä asiakkaan siiloon puhallettuna tai suursäkkejä (500 kg) asiakkaan osoitteeseen toimitettuna. Netin hinta sisältää sekä rahdin että arvonlisäveron. Suursäkit on säkitetty Stora Enson Impilahden tehtaalla. Stora Enson pellettisäkkejä myydään myös hyvin varustetuissa rautakaupoissa. Stora Enso on kokenut pellettien valmistaja. Yhtiöllä on kaikkiaan seitsemän pellettitehdasta: yksi tehdas Ruotsissa, Tsekeissä ja Suomessa sekä kaksi tehdasta Virossa ja Venäjällä. TerveMetsä 01-36_TM115.indd 7 7 5.3.2015 16.08 Puukauppa Varkauden investoinnit alkavat näkyä puun kysynnässä kesän aikana. Havukuidun ostoa lisätään syksyllä aaltopahvin tuotantoa varten. Puukauppa hyvässä vauhdissa Puukauppa lähti hyvin käyntiin heti vuoden alusta. Nyt ostetaan puuta lähinnä kevään ja kesän korjuuseen. Teksti Heikki Rönkä Kuva Pasi Leppäaho H yvä startti puukauppavuodelle”, luonnehtii Stora Enso Metsän viestintä- ja asiakkuusjohtaja Janne Partanen. Partasen mukaan ostot painottuvat nyt kevään kelirikkokauden ja kesän korjuuseen sopiviin leimikoihin. Myyntiin kannattaa tarjota ensisijaisesti kohteita, joiden maapohja kestää korjuukoneet sulan maan aikana ja tiestö kestää puutavara-autot. ”Meitä kiinnostavat erityisesti päätehakkuilta saatava mäntytukki ja harvennuksien kuitupuu. Kysyntää on sekä kuusi-, mänty- että koivukuidulle”, Partanen sanoo. ALUEELLISTA VAIHTELUA Viime vuosi oli hyvä puukauppavuosi Stora Enson koko hankinta-alueella. Tarjonnassa ja 8 ostomahdollisuuksissa oli kuitenkin alueellisia ja jopa pitäjäkohtaisia eroja. Tämä näkyi erityisesti kuusi-tukin kysynnässä. Partasen mukaan rakentaminen on hiipunut Euroopassa, joten kuusitukin ostoissa saattaa tulla kuluvallekin vuodelle paikallisia ostorajoituksia. Toisaalta luminen alkutalvi mahdollisti korjata viime talvelta jääneitä talvileimikoita. Kevät näyttää tuleeko tästä hyvä puunkorjuutalvi. ”Kuusitukin ostotilanne normalisoituu vuoden edetessä”, Partanen ennakoi. VARKAUDESTA POSITIIVISIA UUTISIA Varkauden tehtaiden kaksi investointipäätöstä olivat positiivisia uutisia Itä-Suomen metsänomistajille. Helmikuun alussa Stora Enso ilmoitti aloittavansa puurakennuselementtien tuotannon. TerveMetsä 01-36_TM115.indd 8 5.3.2015 16.09 Kelirikkoleimikko? NÄKÖKULMA Lähes aina tiestö puuvarastolle määrittää onko leimikko ns. kelirikkokelpoinen. Kelirikkokelpoisen leimikon puut tulee olla kuljetettavissa puutavara-autolla tehtaalle pahimman rapakelin aikana, kun roudan sulaminen pehmentää tiet. Käytännössä varasto on tällöin kestopäällystetien tai hyvälaatuisella murskeella rakennetun soratien varrella. Soratiellä pitää olla myös auki olevat ojat ja rummut sekä kantava pohja – pelkkä murskepinta ei riitä. Metsäautotie voi olla kelirikkokelpoinen, kun se on tehty hyvin. Hakkuiden osalta konsteja on enemmän. Etenkin kivennäismaiden avohakkuut onnistuvat melkein kelissä kuin kelissä. Yleensä varastolle tuleva metsäkoneen kokoojaura on korjuun osalta minimitekijä kelirikkokelpoisuutta mietittäessä. Märät ja huonosti kantavat kohdat, kuten suopainanteet saattavat estää kelirikkokelpoisuuden tai ainakin niitä kohtia on ennalta paranneltava. Kelirikkokelpoisia leimikoita on vähän, noin joka 10. puukauppa täyttää tämän kriteerin. Isot selkeät kuviokoot ja hyvät tieyhteydet ovat paras myyntivaltti. Satsaukset korjuukelpoisuuden parantamiseen saa kyllä puukaupassa euroina takaisin. Antti Savonen Metsäasiantuntija, Viitasaari Rakennuselementtien valmistus lisää isojen kuusitukkien käyttöä 250 000 kuutiolla vuodessa. Aikaisemmin ei Stora Ensolla ole ollut omaa käyttöä järeille kuusitukeille. Viime vuoden puolella päätetty investointi, joka muuttaa Varkauden hienopaperikoneen aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaksi linjaksi, lisää havukuitupuun käyttöä 1 milj. kuutiolla vuosittain. Partasen mukaan investoinnit tukevat toinen toisiaan. Tukin oston yhteydessä tulee kuitupuuta ja harvennushakkuissa toisesta harvennuksesta alkaen kuidun ohella tukkia. ”Varkauden investoinnit alkavat näkyä puun kysynnässä kesän aikana. Havukuidun ostoa aletaan lisätä syksyllä vuoden lopulla käynnistyvää aaltopahvin tuotantoa varten”, Partanen kertoo. HYVÄÄ PALVELUA NOPEAMMIN Puukaupan suunnittelussa tarvitaan paljon tietoa tilan puustosta. Tietoa on nyt vapaammin saatavilla Suomen metsäkeskuksen metsään.fiinternet-palvelusta. Rekisteröityneille palvelu on ilmainen. ”Metsänomistaja voi antaa palvelussa suostumuksen eli luvan esimerkiksi Stora Ensolle hyödyntää tilan puustotietoja, jolloin metsäasiantuntijamme voi paremmin ja nopeammin auttaa häntä neuvonnassa. Nykyaikana arvostetaan henkilökohtaista palvelua ja nopeutta, metsään.fi -tietojen avulla pystymme tehokkaammin auttamaan myös uusia asiakkaita. Eikä homma rajoitu pelkästään puukauppaan, lisäksi metsänhoidon suunnittelussa hyvät lähtötiedot ovat elintärkeitä”, Partanen sanoo. PALVELUJA SÄHKÖISESTI Sähköinen asiointi on osa tätä päivää. Esimerkiksi Tähtiasiakkaidemme yhteydenotto omaan metsäasiantuntijaan tehdään entistä useammin verkkopalvelun kautta. Stora Enson eMetsäsuunnitelma on metsävarallisuuden hoitopalvelu, jonka avulla metsä on ammattimaisessa hoidossa. Sähköisen ostoskoripalvelun kautta metsänomistaja saa mm. arvion hakkuukohteensa arvosta sähköpostiinsa. Puukaupan aikana metsänomistaja voi seurata hakkuun edistymistä vaihe vaiheelta eMetsässä, mm. suunniteltu korjuuajankohta, puumäärät, työmaakartat ja jopa korjuun toteuttavan yrityksen tiedot ennakolta. Muutkin puukauppaan liittyvät asiat, kuten mittaustodistukset, Tähtitilin hallinnointi sekä metsäveroilmoitukset ovat netissä. Stora Enson puukauppakumppanit saavat eMetsän käyttöönsä veloituksetta, soittamalla asiakaspalveluun (puh. 02046 14999) tai suoraan tutulle metsäasiantuntijalle. TerveMetsä 01-36_TM115.indd 9 9 5.3.2015 16.09 YHDESSÄ TÖISSÄ OMASSA METSÄSSÄ Lappeenrantalaiset Laura ja Pentti Koskimäki viettävät yhteisiä hetkiä omassa metsässä puuhaten. Nuori pari uskaltautui metsänomistajaksi ilman sen kummallisempaa kokemusta, kun Pentin setä kolmisen vuotta sitten ehdotti maatilansa ostoa. Teksti Anita Illi Kuvat Jani Sourander K alenteria selataan tiiviiseen tahtiin, kun Koskimäet selvittävät milloin koko perhe olisi yhtä aikaa koolla. Perheeseen kuuluvat 31-vuotiaan leikkaussairaanhoitaja Lauran ja Nuijamaalla tullitarkastajana toimivan 32-vuotiaan Pentin lisäksi neljävuotias pikkuprinsessa Elisa ja kaksivuotias vilkas vipeltäjä Eemeli sekä kaksi mustaa labradorinnoutajaa. Kahta vuoroa tekevällä Lauralla on myös päivystysvuoroja. Pentti taas tarkastaa itärajan yli menevää rekkaliikennettä kolmessa vuorossa. Ei siis mikään ihme, että yhteiset hetket uhkaavat jäädä vähäisiksi. 10 TILAKAUPAT SEDÄN KANSSA Pentin setä Jukka Koskimäki halusi luopua Vaalimaantien varrella, Lappeenrannan Raipossa sijaitsevasta maatilasta kolmisen vuotta sitten. Setä oli 68 vuotta täytettyään jäämässä eläkkeelle. ”Isän kanssa tehtiin sedän metsässä polttopuita, kun asia tuli puheeksi. Päätös tilan jatkamisesta taisi olla aika lailla selvä jo alkuvaiheessa, vaikka mietintäaikaan kului puolisen vuotta”, Pentti kertoo. Seitsemänkymmenen metsähehtaarin lisäksi kauppaan kuului 50 hehtaaria omaa peltoa ja 12 hehtaarin vuokrapalstat. Pentistä ja Laurasta tuli ”Parisuhteen hoitoa, kun ollaan metsätöissä kaksistaan”, nauravat Pentti ja Laura Koskimäki. He tekivät pienen hankintakaupan Stora Enson kanssa. Puut kaadettiin pois kesämökkitontilta. Mökin rakentaminen alkaa ensi kesänä. >> TerveMetsä 01-36_TM115.indd 10 5.3.2015 16.09 TerveMetsä 01-36_TM115.indd 11 11 5.3.2015 16.09 >> ilman aiempaa kokemusta sekä metsänomistajia että viljanviljelijöitä. Pelloilla kasvaa kauraa, ohraa ja vehnää. Koskimäet sopivat sedän kanssa, että hän jää edelleen asumaan tilan päärakennukseen. ARKI PYÖRII ISOVANHEMPIEN AVULLA Perheen arki pyörii isovanhempien avulla. Lapset ovat perhepäivähoidossa, mutta aika ajoin tarvitaan joko Pentin Lappeenrannassa asuvien tai Lauran Imatralla asuvien vanhempien apua. ”Ei tämä ihan kahteen pekkaan onnistuisi”, Laura toteaa. ”Onneksi isovanhemmat ovat vielä siinä kunnossa, että pystyvät auttamaan. Isäni on ollut apuna maatilan töissä sekä metsässä ja myös Lauran isä on ollut tilan töissä auttamassa”, Pentti täydentää. Lapset ovat mukana metsässä aina mahdollisuuksien mukaan. ”Luonnon arvostaminen siirtyy metsän kasvua yhdessä seuratessa luontaisesti myös seuraavalla sukupolvelle. Pottiputkella on istutettu käpyjä eikä niin pientä kenkää, ettei sillä voisi polkea pois heiniä vauvapuita kiusaamasta”, Laura kuvailee. KÄYTÄNNÖN OPPIA KOULUN PENKILTÄ Koskimäet viihtyvät metsässä, mutta kiinnostus kasvoi entisestään oman metsän myötä. Intoa oli niin paljon, että Laura ja Pentti halusivat perusteelliseen metsäoppiin, oppimaan 12 käytännössä miten metsäomaisuutta kannattaisi hoitaa. Tarjontaa kartoitettuaan he hakivat viime keväänä Ruokolahdelle, Saimaan ammattiopisto, Sampon järjestämään metsäalan perustutkintoon ja pääsivät. Kaksi vuotta kestävät opinnot alkoivat syksyllä 2014, jolloin Laura oli Eemelin jälkeen palannut juuri äitiyslomalta töihin Etelä-Karjalan keskussairaalaan. ”Pentti kävi ensin iltaisin niitä metsäkeskuksen ABC-kursseja. Katselin myös Joensuun yliopiston avoimen yliopiston luentotarjontaa, mutta siitä olisi tullut vain sellainen sillisalaatti ja Ruokolahden kurssi oli joustavammin sovitettavissa tämän hetkiseen elämäntilanteeseemme”, metsäalan yliopisto-opinnoista lukioaikana haaveillut Laura kertoo. NÄYTTÖIHIN PERUSTUVA TUTKINTO Lauran ja Pentin metsäalan perustutkinto on tarkoitettu metsänomistajille ja metsäalalle töihin aikoville. Koululla annetaan lähiopetusta kahtena tai kolmena viikonloppuna kuukaudessa. Sen lisäksi opiskelijat harjoittelevat erilaisia käytännön metsätöitä joko omalla tilalla tai työpaikallaan. Jokaisesta opintoihin kuuluvasta viidestä aihealueesta opiskelija antaa näytön. Laura ja Pentti ovat antaneet viime syksynä näytöt jo metsänuudistamiseen liittyen. Keväällä on näytöt ainakin leimikon suunnittelusta, moottorisahan Metsätöitä tekevällä täytyy olla kunnon turvavarusteet. Pentti ja Laura hankkivat omansa yhteisostona metsäkoulun kurssilaisten kanssa. Pikkumetsuri, Eemeli, on innolla Pentti-isän mukana metsäretkillä. Pentti sanoo koulutuksen opettaneen, että taimikot pitäisi raaskia harventaa reilummin. TerveMetsä 01-36_TM115.indd 12 5.3.2015 16.09 käytöstä ja taimikon hoidosta. ”Opettaja käy tilalla katsomassa ja opastamassa kädestä pitäen. Opettaja oli ohjaamassa ja toi kaatotunkin lainaksi, kun kaadoin ensimmäistä kertaa isompia puita”, Pentti toteaa tyytyväisenä opetukseen. ”Opetuksessa on huomioitu hyvin lähtötaso. Itse en ollut esimerkiksi koskaan ennen edes koskenut moottorisahaan. Työssäni sairaalassa olen kyllä joutunut näkemään minkälaista jälkeä sillä saa pahimmillaan aikaan, jos etenkin parin oluen jälkeen lähtee tekemään mökkipuita”, Laura kertoo. ”Olemme saaneet Ruokolahden metsäkurssilta paljon konkreettisia käytännönohjeita, joita ei luentosalissa istumalla opi”, Laura kehuu. RUTIINI PUUTTUU AJANKÄYTÖN ARVIOINNISTA ”Alussa on intoa ollut ehkä enemmän kuin älyä”, Pentti vastaa kysymykseen, miten metsänomistajuus on alkanut sujua. Pentin mukaan yllätyksenä on tullut se, miten paljon työt vaativat aikaa. ”Etukäteen suunnittelee, että tehdään nuo työt nyt tuossa raossa, mutta sitten ne eivät onnistukaan yhdessä tai kahdessa päivässä vaan vievät enemmän aikaa. Kokeneempi osaisi laskea ajantarpeen paremmin.” ”Melkein tämä pari vuotta on mennyt omaan metsään tutustumiseen. Sekään ei ole käynyt hetkessä”, Laura jatkaa. Koskimäet ovat kulkeneet metsässään katselemassa ja välillä arvuutelleet mm. maapohjan rehevyyttä ja tarkistaneet oikeat vastaukset metsäsuunnitelmasta. Metsässä kulkeminen kaksistaan tai lapsien ja koirien kanssa on ollut mieluisaa. ”Hienointa on se tunne, että jalkojen alla on omaa maata ja nämä puut ovat meidän omia puita”, Laura sanoo. LAPSILLE ELÄKEPUUT Pentin setä oli Stora Enson yhteistyökumppani. Yhteistyö on jatkunut Pentin ja Lauran aikana. Tilan metsäsuunnitelma on mm. siirretty eMetsä-verkkopalveluun, jossa tietoja voi päivittää kätevästi. ”Stora Enson Juha Rissasen kanssa tehtiin puukaupat melko pian tilakaupan rahoittamiseksi. Juhalta on saatu muutenkin paljon apua metsän mahdollisuuksia ja tarpeita hahmottaessa”, Pentti kehuu. Keväällä 2013 Lauralla ja Pentillä oli 14000 taimen istutusurakka. Istutusten lomassa Laura imetti vielä kaksi kuukautta vanhaa Eemeliä. ”Rankkaa oli, mutta myös hauskaa. Metsä on hyvä sijoitus, vaikka sadonkorjuuta joutuu odottamaan aika kauan. Istutettiin eläkepuut Eemelille ja Elisalle”, Laura pohdiskelee. Käy lukemassa myös Lauran ja Pentin opinnoista kertovaa blogia Stora Enson nettisivuilla osoitteessa www.storaensometsa.fi . TerveMetsä 01-36_TM115.indd 13 13 5.3.2015 16.09 Metsäoppia metsänomistajille Metsänomistaja voi hakea erimittaista, itselle parhaiten sopivaa koulutusta useasta eri lähteestä. Oppia saa parin tunnin kursseista kahdesta kolmeen vuotta kestävään koulutukseen. Tässä jutussa kartoitetaan nimenomaan aikuisille tarjolla olevaa pidempiaikaista koulutusta. Teksti Anita Illi Kuvat Tommi Kähärä M etsänomistaja joutuu näkemään hieman vaivaa selvittääkseen minkälaista koulutusta ja missä sitä on saatavilla. Koottua tietoa kursseista on vaikea löytää. Nettiin hakusanoja syöttämällä pääsee kuitenkin alkuun. Lisäksi alan lehdistä löytyy ilmoituksia kursseista ja ainakin Metsäkeskus lähestyy metsänomistajaa henkilökohtaisella kirjeellä. VAHVA PERUSTA TUTKINNON KAUTTA Aikuiskoulutuksena voi suorittaa metsätalouden perustutkinnon. Koulutusohjelman nimi on hieman hämmentävä eli metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, mutta koulutus on suunnattu myös metsänomistajalle. Tutkinto perustuu pääosin työssä oppimiseen. Käytännön harjoituksia tehdään sekä koululla että omassa metsässä. Lähiopetusjaksot järjestetään pari kertaa kuussa iltaisin tai 14 viikonloppuisin. Koulutus kestää oppilaitoksesta riippuen kahdesta kolmeen vuotta. Esimerkiksi Ruokolahdella Saimaan ammattiopiston kurssilla viime syksynä aloittaneet valmistuvat vuoden 2016 kesäkuussa. Uudelle kurssille voi todennäköisesti hakea vuoden päästä. ”Lähiopetuksen osuus on noin neljännes, loppu on työssä oppimista ja etäopiskelua”, Ruokolahden koulutuksesta vastaava opettaja Esa Majander kertoo. Majanderin mukaan eivät vain uudet metsänomistajat vaan myös pidempään metsää omistaneet hyötyvät koulutuksesta. Tietoja kannattaa päivittää jo uuden metsälain ja uusien metsänkasvatusmenetelmien takia. Metsuriksi aikova voi jatkaa perustutkinnosta metsämestarin erikoisammattitutkintoon ja päätoimiseksi metsätalousyrittäjäksi aikova voi suorittaa metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto kestää 1-2 vuotta. >> TerveMetsä 01-36_TM115.indd 14 5.3.2015 16.09 Koulutusta työn ohella Ohessa oppilaitoksia, joista metsänomistaja saa pidempikestoista koulutusta. Koulutuspaikkoja voi olla muitakin. Täydellisen listan tekeminen osoittautui haasteelliseksi, sillä millään taholla ei tuntunut olevan asiasta kattavaa tietoa. Osalla oppilaitoksista on sopimus aikuisten näyttötutkinnon järjestämisestä, osa taas tarjoaa koulutusta ilman näyttötutkintotilaisuuksia. Metsäalan perustutkinto/aikuiskoulutus/metsurimetsäpalvelujen tuottaja –koulutusohjelma 1. Axxellwww.axxell.fi 2. Haapajärven ammattiopisto www.jedu.fi/haapajarvi 3. Jämsän ammattiopisto www.jao.fi 4. Kainuun ammattiopisto www.kao.fi 5. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto www.poke.fi 6. Saimaan ammattiopisto www.edusampo.fi 7. Savon ammatti- ja aikuisopisto www.sakky.fi 8. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto www.samiedu.fi 9. Sedu Aikuiskoulutus www.seduaikuiskoulutus.fi 10. Tampereen seudun ammattiopisto Tredu www.tredu.fi 11. Keski-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä Keuda www.keuda.fi 12. Hämeen ammatti-instituutti www.hami.fi Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto 1. Hyria koulutus Oy 2. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto 3. Savon ammatti- ja aikuisopisto 4. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 5. Sedu Aikuiskoulutus 6. Keski-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä Keuda www.hyria.fi www.poke.fi www.sakky.fi www.samiedu.fi www.seduaikuiskoulutus.fi www.keuda.fi >> Saimaan ammattiopisto Sampon Ruokolahden toimipisteessä metsäalan perustutkintoa opiskeleville kerrottiin tammikuun lopun lauantaina puukauppa- ja metsäveroasioista. Kouluttajana sinä viikonloppuna oli Stora Enson Raimo Summanen. > ”Kurssilaisille opetetaan moottorisahan käyttö kädestä pitäen koulun harjoitusleimikoilla. Opettajat käyvät sen lisäksi seuraamassa töiden sujumista opiskelijoiden omassa metsässä tai työpaikalla”, Esa Majander kertoo. JOUSTAVASTI TYÖN OHELLA Sekä metsätalouden perustutkinto että metsätalousyrittäjän ammattitutkinto ovat pitkälti joustavia, oppilaiden tarpeiden ja aikataulujen mukaan räätälöitävissä olevia. Kummankin tutkinnon voi suorittaa työn ohella. Molemmat ovat ns. näyttötutkintoja eli opetuksen eri osa-alueista opiskelija antaa tutkinnon tarkastajille työnäytteen osaamisestaan. Näyttötilaisuuksia on opetussuunnitelmasta riippuen 5-10 kappaletta. Ammattioppilaitosten antaman metsätalouden perustutkinnon opetus on yleensä maksutonta. Tutkintomaksu on 58 euroa. Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto on maksullinen. Maksu vaihtelee oppilaitoksittain huomattavastikin. Myös ammattitutkinnon suorittaja maksaa 58 euron tutkintomaksun. METSÄKESKUKSEN PIDEMMÄT KURSSIT Suomen Metsäkeskus järjestää pitkäkestoisempaa kurssitusta metsänomistajalle Metsään Peruskurssi -nimikkeellä. Peruskurssin jälkeen metsänomistaja voi käydä vielä peruskurssin jatkokurssin. Peruskurssia edeltää yhden päivän mittainen Metsään ABC-päivä, jonka aikana metsänomistaja saa nopean läpileikkauksen kaikesta metsänomistamiseen liittyvästä. ”Ajatus on tosiaan, että Metsään ABC-päivän jälkeen metsänomistaja jatkaisi peruskurssille ja sen jälkeen kävisi vielä jatkokurssin. ABC-päivän aikana pääsee metsäasioihin hyvin sisälle ja sen jälkeen niihin voi perehtyä peruskursseilla paremmin”, Suomen metsäkeskuksen metsänomistajapalvelujen asiantuntija Kaisa Laitinen kertoo. Peruskurssit käytyään metsänomistaja hallitsee metsänomistamiseen liittyvät perusasiat niin metsän- ja luonnonhoidon kuin puukaupankin osalta sekä tietää, mistä organisaatioista saa apua eri asioissa. Peruskurssi on viiden illan (noin 2,5 tuntia per ilta) ja yhden maastoretken kokonaisuus. Jatkokurssi on samanmittainen. Kummankin hinta on 80 euroa. Metsään ABC-päivä järjestetään vuosittain samana päivänä noin kymmenellä eri paikkakunnalla sekä tammikuun lopulla että syyskuun alussa. Ensi syksyn ABC-päivä on 5. syyskuuta. Päivän hinta on 20 euroa. Melko pian ABC-päivän jälkeen alkavat usein samoilla paikkakunnilla Metsään Peruskurssit. Metsäkeskuksen kursseista ja paikkakuntakohtaisista kurssipäivistä saat lisätietoa osoitteesta www.metsakeskus.fi/tapahtumat . TerveMetsä 01-36_TM115.indd 15 15 5.3.2015 16.09 MITÄ METSÄS 16 TerveMetsä 01-36_TM115.indd 16 5.3.2015 16.09 ÄSI TUOTTAA? Kuvan arvokasvuesimerkki on laskettu kuvitteelliselle järvisuomalaiselle kuusikolle Tapion Metsävaaka -palvelussa, www.metsavaaka.fi sekä puukauppatulon korkotuottona Stora Enson Tähtitilillä. Laskelmassa ei ole huomioitu veroja. TerveMetsä 01-36_TM115.indd 17 17 5.3.2015 16.09 Yläharvennus aikais Yläharvennus on hyvä keino, jos haluaa parantaa metsänsä taloudellista kannattavuutta. Se mm. aikaistaa metsästä saatavaa tulovirtaa. Joka paikkaan se ei kuitenkaan sovi. Teksti Anita Illi Kuvat Benjam Pöntinen H arvennushakkuu tehdään tasaikäisissä puustoissa perinteisesti ns. alaharvennuksena. Silloin jätetään kasvamaan metsän suurimmat, ns. vallitsevan latvuskerroksen puut. Niiden alta poistetaan viallisten puiden ohella pienimmät ja suurten puiden alle jääneitä lisävaltapuita. Hyvän metsänhoidon suosituksissa on useamman vuoden ajan puhuttu myös yläharvennuksesta. Sen käyttö alkaa vasta nyt ottaa tuulta siipiensä alle. Yläharvennuksessa korjataan heikkolaatuisten ja aivan pienimpien puiden ohella pääsääntöisesti metsän suurimpia valtapuita. Kasvamaan jää alemman latvuskerroksen lisävaltapuita valtapuilla täydennettynä. PALKINTOA HYVIN TEHDYSTÄ TYÖSTÄ Uudet menetelmät vaativat aina omaksumisaikansa. Lappajärveläinen metsänomistaja Niilo Tervanen oli ennakkoluuloton ehdottaessaan yläharvennusta Stora Enson metsäasiantuntija Juha Ekolalle. Ekola selvitti asiaa ja totesi Niilon ehdottaman noin 65-vuotiaan, 18 18-metrisen, mäntyvaltaisen metsikön sopivan hyvin yläharvennettavaksi. ”Tutkin ja luin yläharvennuksesta ja sen jälkeen ehdotin Juhalle tätä kohdetta. Olin myös laskenut tähän metsäpalstaan menneitä kuluja ja sieltä saatuja tuloja ja tullut siihen tulokseen, että nyt oli aika niittää vähän enemmän hyvin ansaittua, pitkän työn tulosta”, Tervanen kertoo. Tervanen seuraa tarkasti rahavirtojen liikkumista metsätaloudessaan. 39 vuotta Äänekosken osuuskaupan osastovastaavan tehtävissä ja viimeiset vuodet ennen eläkkeelle siirtymistä oman huoltoaseman pitäminen ovat opettaneet talouslaskelmien tekoon. ”Lasken miten paljon millekin palstalle on mennyt rahaa ja millä aikataululla sieltä saadaan tuloja. Sellainen suunnitelma on kunkin metsäalueen osalta”, hän toteaa. ”Halusin, että yläharvennuksen jälkeen jää siisti, mukava metsä, jota muutkin voivat ohi kulkiessaan katsella ja ihailla ja pohtia hakkuun tarkoitusta.” TUKKIOSUUS KASVAA YLÄHARVENNUKSESSA Yläharvennusta suositellaan käytettäväksi vain kohteissa, joita on hoidettu vuosikymmenten ajan hyvin. Tervasen metsät ovat sellaisia. Leimikosta TerveMetsä 01-36_TM115.indd 18 5.3.2015 16.09 aistaa tuloja Kuvassa malliksi miten ylä- ja alaharvennus poikkeavat toisistaan. Punaisella värillä nauhoitetut poistettiin yläharvennuksessa ja sinisellä olisi poistettu alaharvennuksessa. Lappajärveläisen 65-vuotiaan mäntyvaltaisen metsän yläharvennuksessa puuta lähti runsaat 130 m3/ha. Puita jäi varttumaan päätehakkuuseen noin 140 m3/ha (pohjapinta-ala 16 m2/ha). Niilo Tervanen ja Stora Enson Juha Ekola arvioivat kiertoajan pitenevän tällä kohteella noin kymmenellä vuodella. Tervasta se ei haittaa. ”Otamme nyt vähän enemmän rahaa irti metsästä ja annamme päätehakkuun siirtyä pidemmälle”, hän pohtii. kertovat numerotkin sen osoittavat. Noin neljän hehtaarin hakkuualueelta lähti puuta kaikkiaan 538 kuutiota eli reilut 130 kuutiota hehtaarilta. Puustoa oli ennen hakkuuta yli 250 kuutiota hehtaarilla. ”Hoidamme metsiämme säännöllisesti. Siihen kuuluu perkaamiset, raivaamiset, lannoitukset ja harvennukset”, Lappajärvellä metsää omistava Tervanen sanoo. Tervasen leimikon tukkiprosentti kohosi peräti 71 prosenttiin. Ekola arvioi, että alaharvennuksessa se olisi jäänyt vajaaseen 60 prosenttiin. Tukkipuuta tuli määrällisesti noin kolmannes enemmän ja hakkuukertymä kasvoi noin viidenneksellä alaharvennukseen verrattuna. Metsäntutkimuslaitoksen kokeissa yläharvennus on parantanut tuoreen kankaan männikössä toisen harvennuksen kokonaiskertymää lähes neljänneksellä. Tukkisaanto on yli kolminkertaistunut ja hakkuutulo on kasvanut runsaalla 80 prosentilla alaharvennukseen verrattuna. Lehtomaisen kankaan kuusikossa erot eivät ole yhtä suuret. Tukkisaanto kuitenkin yli kaksinkertaistui ja >> TerveMetsä 01-36_TM115.indd 19 19 5.3.2015 16.09 >> hakkuutulot kasvoivat runsaalla kahdella kolmasosalla alaharvennukseen verrattuna. YLÄHARVENNUS PIDENTÄÄ KIERTOAIKAA ”Metsikön ensimmäinen harvennus on aina alaharvennus, mutta sen jälkeen en näe estettä yläharvennuksen käytölle havupuustoissa, jotka on taimikosta lähtien hoidettu hyvin ja niiden latvusto on tervettä. Liian tiheänä kasvaneissa, riukuuntuneissa puustoissa sitä ei voi käyttää”, Ekola korostaa. Yläharvennus aikaistaa tulovirtaa. Metsikön kiertoaika toisaalta pitenee. Kiertoajan pituus vaikuttaa siihen, miten paljon päätehakkuussa saadaan tukkia. Toisaalta kiertoajan ylenmääräinen pidentäminen heikentää kannattavuutta. Aiemmin saadun euron ostovoima ylittää yleensä vuosikymmenten päästä saadun euron ostovoiman. Jos aikaisin saadut euronsa osaa vielä sijoittaa tuottavasti, on ero sitäkin suurempi. Yläharvennus ei johda jatkuvaan kasvatukseen vaan metsikkö uudistetaan aina päätehakkuun kautta. Yläharvennus on alaharvennusta tarkempi oikean tiheyden suhteen. Jos puustoa harventaa liian rankasti, tulee helposti tuottotappioita. 20 ”Hämmästyin itsekin, että metsästä ei yläharvennuksen jälkeen tullut hullummannäköinen. Hyvä metsä jäi jäljelle. Kai ne omat ennakkoluulot karisivat siinä, että tämä oli niin sopiva kohde yläharvennukseen. Mihin tahansa se ei sovi”, Starkon Oy:n leivissä oleva Pasi Särkijärvi arvelee. Leimikon vieressä kulkee kunnan ylläpitämä valaistu latu ja lenkkipolku, joten viihtyisyyden säilyttäminen oli hakkuun yksi tavoite. TerveMetsä 01-36_TM115.indd 20 5.3.2015 16.10 TOTEUTTAJALTA VAADITAAN TAITOA Yläharvennus on oiva menetelmä oikeassa paikassa. Sitä kannattaa käyttää, mutta siitä ei pidä intoutua ylen määrin. Menetelmä vaatii myös tekijältään rautaista ammattitaitoa. Ketä tahansa ei kannata laittaa leimikolle. Tervasen hakkuun teki 16 vuotta alalla ollut, kokenut hakkuukoneenkuljettaja Pasi Särkijärvi. Tervanen kiittelee hakkuujälkeä ja hakkuukoneen kuljettajan avuliaisuutta. ”Työjälki oli erinomainen. Pääsin koneen kyytiin. Sain seurata mikä puu milloinkin otetaan. Pohdimme valintoja myös yhdessä Pasin kanssa.” Särkijärvi sanoo omien ennakkoluulojen yläharvennusta kohtaan olleen aika jyrkkiä: ”En ole ollut niiden kannalla ja ajattelin etukäteen, että kuinkahan tämäkin mahtaa onnistua.” Särkijärven mieli muuttui kuitenkin hakkuun päästessä vauhtiin. ”Ekolan kanssa käytiin katsomassa työmaata etukäteen. Pyörittiin siinä ja nauhoitettiin jäävää ja poistettavaa puustoa. Aika nopeasti se rupesi hahmottumaan ja yhteinen sävel löytyi.” Hakkuussakaan ei hyvään rytmiin pääsy tuottanut Särkijärven mukaan lopulta ongelmia, vaikka totutut tavat piti kääntää päälaelleen. ”Hämärämiesten” hommaa yläharvennus ei kuitenkaan ole. ”Latvustoja joutuu katsomaan tarkemmin. Parasta olisi hakata valoisana aikana. Huomasin, että aamuhämärässä moton latvavalot nousivat arvoon arvaamattomaan”, Särkijärvi nauraa. ”Yläharvennusta voisi käyttää arviolta noin viidesosassa Etelä-Pohjanmaan harvennusmetsistä”, Ekola arvioi. Hyvä tietää yläharvennuksesta: l Sopii hyvin hoidettujen, havupuuvaltaisten metsien toiseksi tai kolmanneksi harvennukseksi. l Puuston tulee olla varttunutta, iältään noin 50-80 -vuotiasta kasvatusmetsää. l Hakkuukertymä suurempi kuin alaharvennuksessa. Etenkin tukkipuun osuus kasvaa. l Hakkuutulot kasvavat alaharvennukseen verrattuna. l Poistetaan 50-100 valtapuuta hehtaarilta. l Poistettavien puiden suurempi keskijäreys laskee korjuukustannuksia. l Metsikön kiertoaika pitenee 5-20 vuodella. l Myrsky- ja lumituhoriski voi kasvaa. Kuvaparissa latvus ennen ja jälkeen hakkuun. Edellisellä sivulla ennen ja tällä sivulla jälkeen. Yläharvennuksessa jätetään kasvamaan tasaisin välein tervelatvaisia, laadukkaita, elpymiskykyisiä lisävaltapuita ja osa valtapuista. TerveMetsä 01-36_TM115.indd 21 21 5.3.2015 16.10 Ollaan yhteydessä! Stora Enso tiivistää yhteydenpitoa metsänomistajaan puukaupan teon yhteydessä. Tällä vastataan metsänomistajan toiveeseen, että puunkorjuun kaikista vaiheista kerrottaisiin heille tarkasti sekä etu- että jälkikäteen. Teksti Anita Illi Kuvat Pasi Leppäaho E nnen puukauppaa ja sen aikana metsänomistajaan ollaan yhteydessä usein, mutta kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen on voinut mennä pitkäkin aika ennen kuin metsänomistaja saa seuraavan viestin. Joskus se on saattanut olla jopa vasta hakkuun jälkeen lähetetty mittaustodistus. Tähän ”mustaan aukkoon” on Stora Enson asiakkuuspäällikkö Tomi Tarnasen mukaan nyt puututtu. ”Lisäsimme yhteydenpitoa ja tiedonkulkua ennen hakkuun alkamista ja sen jälkeen. Osa viesteistä lähtee automaattisesti, kuten motokuljettajan avatessa työmaaohjeet, jolloin tulee ”Korjuu alkaa” –viesti. Aiemmin hajanaiseksi ja sekavaksikin koettu tieto on nyt määrämuotoista ja systemaattista”, Tarnanen kertoo. Stora Enso on yhteydessä metsänomistajaan sekä tekstiviestein että sähköpostitse. Häneen ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti myös puhelimitse. Tuntematon numero saattaa siten ollakin hakkuukoneen kuljettaja, joka yrittää saada sinuun yhteyttä! KAHDEN VUODEN KORJUUAIKA Metsäasiantuntija antaa yleensä jo puukaupan yhteydessä jonkun arvion korjuuaikataulusta, joka tarkentuu myöhemmin. Puukaupan tekoon liittyvä tyytyväisyyskysely tulee tekstiviestinä melko pian heti kaupanteon jälkeen. Sen jälkeen metsänomistajan ei tarvitse hätääntyä, jos ei tunnu tapahtuvan mitään. ”Puukauppasopimuksessa on korjuuajaksi sovittu kahdesta jopa kolmeen vuotta. Pitkältä tuntuva aika on tarpeen jo pelkästään vaihtelevien talvikelien takia. Korjuuajankohdan määrittelee karkeasti ensinnä se, onko leimikko talvi-, kesä- vai kelirikkoleimikko. Kyseisen vuodenajan sisällä korjuun ajankohtaan vaikuttaa taas tehtaiden puutilaukset”, Etelä-Suomen alueen 22 operaatiopäällikkö Elise Stenroos selvittää. Metsäosasto saa tehtailta kuukausitilaukset puumääristä ja puutavaralajeista. Tilaukset jaetaan kunkin alueen Tähtiyrittäjille kuukausikohtaisiksi tavoitteiksi, joiden mukaan yrittäjät ketjuttavat korjuuseen tulevat leimikot. ”Koneyrittäjän tavoite on tietenkin saada puumäärät korjattua ja sen lisäksi suunnitella työmaajärjestys sen mukaisesti, että koneiden siirtomatkat olisivat mahdollisimman lyhyet ja järkevät”, Stenroos kertoo korjuun eri vaiheista. Sahojen kesäseisokit ohjaavat korjuuta kesällä kuitupuuleimikoihin. Huonojen talvien jälkeen, kunnon pakkastalvien tullessa, pyritään ensin korjaamaan edellisenä talvena mahdollisesti korjaamatta jääneet kohteet. VIIME HETKEN MUUTOKSET MAHDOLLISIA Kun korjuu lähestyy, etenevät tapahtumat joskus yllättävänkin nopeasti. Täysin tarkkaa työmaalle tulopäivää on vaikea ennakoida kovin montaa päivää aiemmin, sillä olosuhteet ja tilanteet saattavat muuttua nopeastikin. ”Jos tehtailla on pulaa jostain puutavaralajista, voi korjuu kaupanteon jälkeen käynnistyä nopeimmillaan jopa muutamassa päivässä. Metsänkäyttölupa haetaan silloin metsäkeskuksesta pikana”, Stenroos toteaa. Viime hetken muutokset korjuussa saattavat taas johtua esimerkiksi sääolosuhteista tai konerikoista. Korjuun aikataulutus on monen tekijän summa, jolloin pienikin muutos vaikuttaa merkittävästi koko ketjuun. ”Kohteelle ei ehkä päästä liian pehmeän maan takia tai työmaalle menossa oleva kone hajoaa, jolloin näiden leimikoiden korjuu siirtyy. Joskus jonkun kaupan arvioitu puumäärä voi muuttua, joko kasvaa tai vähentyä. Vaikutukset näkyvät silloin koko ketjussa”, Stenroos selittää. >> ”Operaatiopäällikkö vastaa muun muassa siitä, että hakkuukoneen kuljettajat soittavat metsänomistajalle työmaan alkaessa”, Elise Stenroos kertoo. Elisen alaisuudessa on Etelä-Suomen alueella yksitoista operaattoria, joiden vastuulla on koneurakoitsijoiden toiminnan seuraaminen mm. hakkuiden ja laadunvalvonnan osalta. Työmaan loppuraportissa kerrotaan miten työmaa onnistui. Oliko jossain kohdassa jotain poikkeavaa? Ja mikä se poikkeavuus oli. Raportti on laaja ja huomioi kaikki työmaalla eteentulevat seikat. TerveMetsä 01-36_TM115.indd 22 5.3.2015 16.10 TerveMetsä 01-36_TM115.indd 23 23 5.3.2015 16.10 >> Stora Enso otti uutena viestintämuotona käyttöön työmaan loppuraportin. Hakkuukoneen kuljettaja ilmoittaa siinä mahdollisista työmaalla ilmenneistä poikkeamista. Metsäkonepalvelu Oy:n hakkuukoneenkuljettaja Harri Saunalammi ja Etelä-Suomen alueen operaatiopäällikkö Elise Stenroos tutkivat korjuun loppuraporttia. HAKKUUKONEEN KUSKIN TÄRKEÄ SOITTO Sekä Tarnanen että Stenroos korostavat hakkuukoneen kuljettajan soiton tärkeyttä. Soitto on henkilökohtainen yhteydenotto, jossa metsänomistaja pääsee keskustelemaan kuskin kanssa omista toiveistaan korjuun suhteen. Stenroos sanoo soiton olevan tärkeä myös työturvallisuuden kannalta. Metsänomistaja saa silloin kuskin nimen ja numeron, johon hän voi soittaa hakkuutyömaalle mennessään. Ilmoitus tulee aina tehdä! Silloin hakkuukoneen kuljettaja osaa odottaa vierailijoita ja työturvallisuus paranee. Hän voi antaa metsänomistajalle myös ohjeita miten käyttäytyä työmaalla ja miten ottaa hakkuukoneen työskentely huomioon. Tarnasen mukaan metsänomistajat pitävät ennakkoviestiä korjuu alkamisesta erittäin tärkeänä. ”He pystyvät silloin etukäteen suunnittelemaan vaikka kesämökille tulon korjuun ajaksi. Motosta lähtevä aloittamisviesti kertoo, että leimikon korjuu tosiaan alkaa eikä muutoksia ajankohtaan ole tullut. Jos ajankohta muuttuu ennakkoviestin ja suunnitellun aloittamisajankohdan välissä, soitamme silloin myyjälle ja kerromme tilanteesta”, hän toteaa. LOPPURAPORTTI UUTENA MITTAUSTODISTUKSEN YHTEYTEEN Osa edellä mainituista yhteydenpitokäytännöistä on ollut käytössä enemmän ja vähemmän jo aiemmin. Täysin uusi on hakkuukoneen kuljettajan työmaan loppuessa laatima loppuraportti. Se toimitetaan metsänomistajalle mittaustodistuksen yhteydessä. Loppuraportissa kerrotaan miten työmaa onnistui. Oliko jossain kohdassa jotain poikkeavaa? Raportti on todella laaja. Siinä huomioidaan korjuun ohella mm. ympäristönsuojeluun liittyvät asiat: Onko metsälakikohteet huomioitu? Ovatko ojat ja polut siistityt? Onko huolto- ym. jätteet ja roskat korjattu pois? Onko runko- tai juuristovaurioita? Onko harvennuksessa jäävän puuston tiheys oikea? Ovatko ajourat ohjeiden mukaiset? Ovatko kääntöpaikat kunnossa? Onko pinot sijoitettu ohjeiden mukaisesti? Onko mittalaitteiden säädöt tarkistettu? Onko työturvallisuus otettu huomioon? jne. jne. Stenroos kertoo storaensolaisten puuttuvan välittömästi poikkeamiin, jotka ilmoitetaan loppuraportissa. Operaatiopäällikkö soittaa lisäksi kaikille niille metsänomistajille, jotka ovat hakkuun jälkeen antaneet tyytyväisyyskyselyssä arvosanaksi 6 tai alle sen. 24 Stora Enson yhteydenpito puukaupan yhteydessä 1 2 3 4 5 Ensimmäinen tyytyväisyyskysely (arvosana 0–10) kaupanteon jälkeen tekstiviestinä: ”Miten puukauppa meni?” Puukauppa tallennetaan metsäjärjestelmään. eMetsästä näet ajan tasalla olevat tiedot puukaupastasi. Ennakkoilmoitus korjuun suunnitellusta alkamisesta sähköpostilla ja tekstiviestillä, 3 päivää ennen. Kuljettaja soittaa metsänomistajalle ja kertoo työn alkavan. Kun konekuski painaa ”Lähetä korjuun aloitusilmoitus”-nappia, lähtee automaattinen ”Korjuu alkaa” – viesti tekstiviestinä ja sähköpostitse. 6 Kun korjuu päättyy, lähtee automaattinen viesti metsänomistajalle ”Korjuu päättynyt” sähköpostitse ja tekstiviestinä. Viesti tulee vuorokausi korjuun päättymisen jälkeen. 7 Mittaustodistuksen yhteydessä annetaan metsänomistajalle leimikon loppuraportti, jossa mm. kuljettajan tekemät havainnot mahdollisista poikkeamista. 8 Toinen tyytyväisyystekstiviesti (arvosanat 0–10) ”Olitko tyytyväinen puunkorjuuseen?” TerveMetsä 01-36_TM115.indd 24 5.3.2015 16.10 Missä vaiheessa puukauppatulojen verot ja arvonlisäverot maksetaan? Veroeurot liikkuvat vain osittain puukauppatulojen tahdissa. Teksti Heikki Rönkä Piirros Tiina Paju Veronmaksun aika S uurin osa puukauppatulojen veroista tulee maksettua siten, että rahat eivät käy metsänomistajan tilillä lainkaan. Puunostaja tekee tuloista ennakonpidätyksen ennen kuin maksaa tulot metsänomistajalle. Ennakonpidätyksen puunostaja tilittää edelleen verottajalle, joka ottaa sen huomioon metsäomistajan lopullista veroa määrittäessään. Ennakonpidätys on pystykaupoissa 20 ja hankintakaupoissa 14 prosenttia, vaikka puukauppatulojen vero on 30 prosenttia 30 000 euroon saakka ja sen ylittävältä osin 33 prosenttia. Ennakonpidätysprosentit ovat alemmat, koska niissä on otettu huomioon metsätalouden kulut pitkällä aikavälillä. ”MÄTKYT” MAKSUUN JOULUKUUSSA Puukaupoissa tulot ja menot eivät yleensä ajoitu samalle vuodelle. Uudistushakkuissa maanmuokkaus, taimet, istutus ym. uudistamiskulut tulevat maksuun vasta hakkuun jälkeisenä vuonna ja taimikonhoidon kulut seuraavan 5-20 vuoden aikana. Harvennushakkuista ei yleensä seuraa myöhempinä vuosina vähennettäviä menoja lainkaan. Puukauppoja tehneen metsänomistajan on syytä varautua verojen maksuun jälkikäteen. Tulojen ja menojen eriaikaisuudesta johtuen puukauppatuloista tulee lähes poikkeuksetta maksettavaksi jälkikäteen jäännösveroa, ns. ”mätkyjä”. Jäännösveron ensimmäinen erä maksetaan joulukuussa ja seuraava erä helmikuussa. Lopullisessa verotuksessa metsätalouden tuloja ei veroteta erikseen vaan osana metsänomistajan kokonaistuloja. Jos esimerkiksi palkkatuloista on pidätetty veroa liikaa, se pienentää puukauppatulojen jälkiveroa. METSÄTULO OSA KOKONAISUUTTA Metsätulojen lopullisen veron voi katsoa verottajalta tulevassa verotuspäätöksessä silloin, kun metsänomistajalla ei ole muita pääomatuloja, esimerkiksi korko- tai vuokratuloja. Jos hänellä on muita pääomatuloja, metsätulon vero on osa pääomatulojen kokonaisuutta. Viime vuoden metsätulojen lopullisen veron määrä on mahdollista laskea itse jo ennen verotuspäätöksen saapumista. Vuoden 2014 verolomakkeen 2C kohdassa 15 ilmoitettu metsätalouden alle 40 000 euron puhdas pääomatulo kerrotaan luvulla 0,30 ja ylimenevä osa luvulla 0,32. Saadusta tuloksesta vähennetään puunostajan tekemä ennakonpidätys. Erotus kertoo metsätalouden jäännösveron. Kuluvan vuoden tuloista veroa peritään enemmän kuin viime vuonna. 30 000 euron puhtaaseen tuloon saakka veroprosentti on edelleen 30, mutta ylimenevältä osin 33 prosenttia. ALV MAKSUUN HELMIKUUSSA Arvonlisäveroja ei tule maksuun jälkikäteen, sillä arvonlisäverot tilitetään kokonaisuudessaan puukauppamaksuja seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Puunostaja lisää 24 prosentin arvonlisäveron puukauppatulojen päälle ja tilittää metsänomistajalle puukauppamaksujen yhteydessä. Metsänomistaja vähentää kausiveroilmoituksellaan omiin ostoihinsa sisältyneet arvonlisäverot ja tilittää erotuksen verottajalle helmikuussa. TerveMetsä 01-36_TM115.indd 25 25 5.3.2015 16.10 Kymmenen kysymystä KONEELLISESTA ISTUTUKSESTA Uudistuskausi lähenee. Metsänomistaja on silloin valinnan edessä hoidetaanko istutustyö koneellisesti vaiko ihmistyönä. Kymmenen kysymystä koneellisesta istutuksesta. Vastaajana metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi Stora Ensosta. Teksti Juha Hanni Kuva Risto Antikainen 1 6 2 7 Minkälainen kone on istutuskone? Koneellista istutusta tehdään yleensä tela-alustaisella, vähintään keskiraskaalla kaivinkoneella. Kaivinkoneen kauhan tilalle asennetaan istutuslaite, joka muokkaa maan sekä istuttaa taimen muokkausmättääseen samalla kertaa. Onko koneen istutusjälki yhtä hyvää kuin ihmistyön jälki? Tutkimustulosten mukaan koneistutetut taimet lähtevät hyvin kasvamaan, kun ne istutetaan muokkauksen yhteydessä kuohkeaan ja kosteaan maahan. Taimikuolleisuus on jopa vähäisempää kuin käsin istutetuissa kohteissa. Vaikeissa, kivisissä olosuhteissa ihmistyö on parempaa. 3 Voiko siihen luottaa, että taimi tulee oikeaan syvyyteen ja oikeaan paikkaan? Koneellisen istutuksen etuna on tasalaatuisuus, kun taimet istutetaan vakiovoimalla. Koneen istutuspäätä säädetään ja valvotaan päivittäin. Koneistutuksessa taimi istutetaan kuljettajan tekemään mättääseen eli parhaaseen kasvupaikkaan. 4 Maksaako se enemmän vai vähemmän kuin ihmistyö? Koneistutus on kuluiltaan suunnilleen saman hintaista kuin koneellinen muokkaus ja istutus metsurityönä. Koneistutuksen etuna on, ettei viljelyketjussa tule välivuosia, kun muokkaus ja istutus tehdään samanaikaisesti. Taimi saa kasvun lisäksi myös etumatkaa heiniä vastaan. 5 Onko kohteen koolla väliä? Koneelliseen istutukseen viljelyalueen tulisi olla vähintään yksi hehtaari, mielellään isompi. Näin koneen siirtokustannukset ja muut valmistelutyöt eivät tule kohtuuttoman suuriksi ajankäytön kannalta. 26 Minkälaisiin paikkoihin ja maapohjille se soveltuu? Koneellisessa istutuksessa muokkaustapa on laikkumätästys. Tähän soveltuvat parhaiten kivennäismaat, joiden kasvupaikkana ovat tuoreet kankaat tai viljavammat. Turvemaille koneistutus ei sovellu, eikä erittäin kivisille maapohjille. Kuinka yleinen koneistutus on? Koneistutus on jo varsin yleinen esimerkiksi ItäSuomessa. Suomessa istutettiin koneellisesti vuonna 2013 liki 5 miljoonaa tainta. 8 Rajoittuuko koneellisen istutuksen käyttö kevääseen? Koneistutuksen etuna on, että sitä voidaan tehdä toukokuusta aina syyskuulle asti. Istutus on mahdollista myös kesällä kun huolehditaan, etteivät taimet pääse kuivumaan välivarastoinnin aikana. Koneistutus mahdollistaa ns. kuuman viljelyketjun hakkuun jälkeen. Parhaimmillaan alkuvuodesta hakattu alue on viljelty jo saman vuoden syksyllä. 9 Onko koneellinen istutus ympäristöystävällistä? Koneistutus on ympäristöystävällinen, koska siinä muokataan vain sen verran maata kuin on taimia istutettavana. Koneellisessa istutuksessa laikkumätäs on matala, jolloin ravinteita ja humuksia ei pääse valumavesien mukana vesistöihin. 10 Minkälaisia taimia koneellisessa istutuksessa käytetään? Koneelliseen istutukseen soveltuu parhaiten 1-vuotiaat paakkutaimet. Yksivuotias taimi lähtee nopeasti kasvuun tuoreessa mättäässä ja taimia mahtuu runsaasti kuljetusalustoihin. Puulajeina yleisin on kuusi ja mänty, koivu istutetaan metsurityönä. TerveMetsä 01-36_TM115.indd 26 5.3.2015 16.10 TerveMetsä 01-36_TM115.indd 27 27 5.3.2015 16.10 28 TerveMetsä 01-36_TM115.indd 28 5.3.2015 16.10 Iloa työhön kohtaamisista Junanlastaus on valmistumassa Toijalan asemalla. Tuttu auto on raiteen vieressä. Kuski nostelee junan pankkojen väliin kuusikuitua. Räntää sataa, mutta se ei autonkuljettajaa haittaa. Hän keskeyttää työnsä ja hyppää alas kopistaan hyväntuulisena tervehtimään harvoin ulkosalla nähtävää toimistotyöläistä. Tämä on operaattorin työviikon kohokohta. On mukava nähdä vuosien aikana tutuksi tullut kaveri! Teksti Laura Raittinen Kuva Jari Salonen O peraattorin työ on hankintaketjun johtamista. Stora Ensolla ei ole enää perinteisiä korjuutyönjohtajia, jotka kävisivät jokaisella leimikolla valvomassa hakkuuta, vaan työn hoitaa korjuuyrittäjien oma henkilöstö. Operaattori tekee suurimman osan työstään heidän kanssaan. Paljon ollaan luuri korvalla, vaikka palaverit kasvokkain ovat toki osa rutiinia. Työtä tehdään pääasiassa toimistolla, siksi onkin niin mukava päästä välillä paikan päälle, sinne missä puu tuoksuu ja konevoimat jylläävät. Kanta- ja Päijät-Hämeen alueilla operaattorina toimiva Laura Raittinen hoitaa usein myös Toijalan rautatieaseman puukuormauksia. Autokuljettaja Juhani Huhtalan vaunuihin lastaama kuusikuitu on menossa Anjalankoskelle. ARVOSTUS KORKEALLA Kuljetuspuolen johtohommat hoitaa kuljetuskeskus. Operaattori huolehtii, että autoille riittää puuta ajettavaksi. Korjuusta pitää tulla tarpeeksi puutavaraa oikeaan aikaan, tehtaan toiveiden mukaan katkottuna. Operaattori on vastuussa myös varastoista, joten autokuskin kanssa pidetään paljon yhteyttä. Rekkakuskeilla on usein paras tieto siitä, mitä metsäteiden varrella tapahtuu. Kuulen kuljettajalta kuulumiset tien päältä ja metsästä. Ovatko auraukset sujuneet mallikkaasti ja lastaus käynyt vaivatta. Käypä puhe turvallisuusasioissakin. Mietitään lähikuukausien riskinpaikkoja tienpäällä. Kahville lähteissä vedetään turvavyöt tiukalle. Nollakelissä luistelee nelivetokin, se muistuttaa vetämään rauhassa henkeä ja unohtamaan kiireen. Olen oppinut alastani eniten näiltä tien päällä kulkijoilta ja metsässä päivätyönsä tekeviltä. Jokainen kaamosaikaan metsässä poikkeava osaa kapeilla metsäteillä pimeässä köröteltyään, arvostaa myös yksin työnsä tekevää motokuskia, jonka käsiin luotetaan metsänomistajan omaisuuden hoito. Toivon, että arvostukseni välittyy kohtaamisissa! Tietäisin vähemmän ilman heitä. Vinkit eivät aina liity vain työntekoon, vaan onpa joukossa heitäkin, joilta saa nauruhermoja hersyttäviä elämänohjeita yhteen jos toiseen asiaan. HUUMORI KUKKII METSÄSSÄ Mikä leimaa tätä yhteydenpitoa metsän ammattilaisten kanssa? Se on positiivisuus ja yhdessä tekemisen meininki. Kyllä ärräpäätkin lentävät välillä, kun kaikki ei mene aina suunnitellusti. Pipo ei silti kiristä, ei ainakaan pitkään! Ei ole päivää ilman naurua. Huumori kukkii metsän ja puun ympärillä hyörivässä työyhteisössä. Palkka kilahtaa kerran kuussa tilille, mutta yhtä tärkeä anti on työkaverit. Ne, jotka kuluttavat päivänsä toimistolla tai nämä rasvaisempia hanskoja pitävät. Energiaa riittää viemisiksi kotioloihinkin! Siellä sitä tarvitaan, sillä äskettäin kaksi vuotta täyttänyt tytär pitää huolen iltaohjelmasta. Aviomies ja pari karkeakarvaista mäyräkoiraakin tunkevat kainaloon heti, kun malttaa sohvalle istahtaa. Saan olla onnellinen tästä työpäivästä ihmisineen, perheestä ja kyllä, vielä siitä kotiovellakin tervehtivästä räntäsateesta. TerveMetsä 01-36_TM115.indd 29 29 5.3.2015 16.10 SERTIFIKAATTI VOIMASSA? Metsäsertifikaatti kalskahtaa ensikuulemalla kovin byrokraattiselta, mutta on asiana tärkeä. Uusi metsänhoitoyhdistyslaki heijastuu myös metsien ryhmäsertifiointiin, siksi tuttuun asiaan kannattaa uhrata hieman aikaa. Tekstit Heikki Rönkä Kuvat Tommi Kähärä ja Hannu Luostarinen V uoden alussa voimaan tullut Metsänhoitoyhdistyslain muutos vaikuttaa PEFC-metsäsertifiointiin. Viime vuoden loppuun saakka metsänhoitoyhdistyksen jäsenet olivat automaattisesti mukana alueellisessa ryhmäsertifioinnissa. Tämä järjestely päättyi, kun sertifikaattien hallintaorganisaatiot eli metsänomistajien liitot lakkautettiin. Perustettiin uusi organisaattori, Kestävän Metsätalouden yhdistys hallinnoimaan metsänomistajien yhteistä PEFC-ryhmäsertifiointia. STORA ENSON KAUTTA ILMAN KULUJA Metsänomistajat, jotka eivät ole enää jäseninä metsänhoitoyhdistyksissä, voivat liittyä PEFC-ryhmäsertifikaattiin Stora Enson kautta ilman kuluja. >> Asiakas haluaa FSC-sertifioitua ”Pakkauksessa pitää olla FSC-leima1)”. Ilmaisu kertoo haasteen, jonka edessä suomalaisesta PEFC-sertifioidusta puusta valmistetun kartongin myyjät ovat maailmalla. ”Suuri osa Imatran tehtaiden asiakkaista edellyttää, että kartonki on valmistettu FSCsertifioidusta puusta”, kertoo Stora Enson kuluttajapakkausliiketoiminnan ympäristövastaava Päivi Harju-Eloranta. Suomen metsistä valtaosalla on PEFC-sertifikaatti, mutta maailmalla markkinoilla kysytään FSC-sertifioituja tuotteita. Harju-Eloranta luonnehtii työtään tasapainoiluksi asiakkaiden ja puunhankinnan välillä. FSC-sertifioituja tuotteita vaativille asiakkaille on saanut selittää vuosikausia, että olkaa kärsivällisiä. ”Suomen puunhankinta suhtautuu ymmärryksellä siihen, että PEFC-leimalla varustetulla kartongilla ei ole maailmalla suurta kysyntää. Markkinoille on onneksi tullut kasvavia määriä FSC-puuta. Toistaiseksi Imatran tehtaiden FSC-puu tulee lähes yksinomaan Venäjältä. Sen turvin olemme saaneet pidettyä vaativat asiakkaamme. Toivomuksena on, että saamme enenevässä määrin kotimaista FSC-puuta”, Harju-Eloranta kertoo. 1) 30 tuotemerkin käyttöoikeus nr C003140 TerveMetsä 01-36_TM115.indd 30 5.3.2015 16.10 Suomen metsistä valtaosalla on PEFCsertifikaatti, mutta maailmalla markkinoilla kysytään FSCsertifioituja tuotteita. Ympäristövastaava Päivi Harju-Eloranta luonnehtii työtään tasapainoiluksi asiakkaiden ja puunhankinnan välillä. TerveMetsä 01-36_TM115.indd 31 31 5.3.2015 16.10 >> ”Meidän roolimme on tuoda esille mahdollisuus liittyä kauttamme Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen hallinnoimaan ryhmäsertifikaattiin. Jos metsänomistaja on hoitanut sertifioinnin muuta kautta, asia on kunnossa. Kahteen kertaan sertifiointia ei tehdä ”, kertoo Stora Enso Metsän yritysvastuupäällikkö Pasi Lehtosaari. Oman metsän sertifioinnin varmistaminen vaatii toimenpiteitä metsänomistajilta. Stora Enson puukauppakumppanina he saavat sertifioinnin voimaan ottamalla yhteyttä Stora Enson metsäasiantuntijaan. ”Täytämme yhden lomakkeen ja asia on hoidossa. Tämä ei vie aikaa kuin muutaman minuutin”, kiteyttää Lehtosaari ryhmäsertifioinnin helppouden. Metsänhoitoyhdistyksen vapaaehtoisen jäsenmaksun maksavat metsänomistajat saavat jäsenetuna sertifioinnin. Sertifiointi pysyy voimassa myös metsänomistajilla, jotka ovat aikaisemmin hakeneet vapautuksen metsänhoitomaksusta ja liittyneet samalla alueelliseen ryhmäsertifikaattiin. Kun sertifiointijakso päättyy, sen voi uudistaa Stora Enson kautta maksutta. PUUKAUPASSA KYSYTÄÄN SERTIFIKAATTIA ”Sertifiointi ei ole puukaupan edellytys, mutta sitä suositellaan vahvasti. Pyrkimyksemme on, että mahdollisimman suuri osa ostamastamme puusta tulee sertifioiduista metsistä”, Lehtosaari jatkaa. Stora Enso on sitoutunut edistämään metsien sertifiointia. Sertifioinnin tukemana myös metsänomistaja varmistaa puun menekin tulevaisuudessa. Esimerkiksi puukaupan yhteydessä sertifiointi kysytään aina ja sertifikaatin puuttuessa metsänomistajalle tarjotaan mahdollisuus liittyä sertifiointiin. FSC-SERTIFIOINTI KYSYTTYÄ TUOTEMARKKINOILLA Suomen metsistä noin 95 prosenttia on kuulunut PEFC-sertifiointiin. Metsäteollisuuden tuotemarkkinoilla osa asiakkaista kuitenkin edellyttää FSC-sertifioidusta Sertifiointi ei juuri rajoita metsänomistajan toimintaa tai oikeuksia omassa metsässään normaaleja velvoitteita enemmän. Kriiteerit osa jokapäiväistä työtä Tohmajärveltä puuta ostava metsäasiantuntija Tarja Ryhänen kertoo sertifioinnin kriteerien olevan osa hänen toimintatapojaan siinä määrin, että niitä ei välttämättä tule eroteltua PEFC:stä lähtöisin oleviksi. ”Ihan piti pysähtyä miettimään mitkä vaatimukset tulevat sertifioinnin kautta mitkä muuta kautta, esimerkiksi metsälainsäädännöstä”, hän toteaa. Sertifiointi on esillä jokaisessa puukaupassa. Puukaupan yhteydessä sertifikaatin voimassaolo tarkistetaan, ja kauppakirjan liitteenä metsänomistajalle annetaan PEFC-metsäsertifioinnin asettamat vaatimukset. ”Metsänomistajat suhtautuvat säästöpuiden jättämiseen 32 positiivisesti. Ensimmäistä puukauppaansa tekeville asia on uusi, mutta heillekin säästöpuiden jättäminen on helppo perustella pelkästään maisemallisin syin”, Ryhänen kertoo. ”Tärkeää sertifiointivaatimusten toteutuksessa on, että metsänomistajat tietävät jo puukauppaa tehdessään mitä heidän metsissään tehdään ja mistä syystä”, Ryhänen sanoo. Yhtenä esimerkkinä sertifiointivaatimuksista Ryhänen ottaa esille kriteerin nro 26, jossa luvataan edistää lasten ja nuorten metsätietämystä ja luontosuhteen kehittymistä. ”Osallistumme eskarilaisten metsäpäivään ja tarjoamme koululaisille mahdollisuuden tutustua metsäalaan”, hän kertoo. Tarja Ryhäsen mukaan metsänomistajat ymmärtävät, että sertifiointi on heidän parhaakseen. Keskustelua syntyy lähinnä säästöpuiden jättämisestä ja vesistöjen suojakaistoista. TerveMetsä 01-36_TM115.indd 32 5.3.2015 16.10 puusta valmistettuja tuotteita. Tähän kysyntään Stora Enso on aiemmin vastannut lähinnä Venäjän tuontipuulla. Kotimaisen FSC-sertifioidun puun saatavuus parani huomattavasti, kun Tornator sai metsilleen FSC-sertifioinnin entisen PEFC-sertifioinnin lisäksi. Stora Enso on varautunut FSC-sertifioinnin yleistymiseen perustamalla oman FSC-sertifiointiryhmän. ”Meillä on valmius ottaa ryhmään uusia metsänomistajia. Suosittelemme, että he hankkisivat PEFC:n rinnalle FSC-sertifikaatin. Valmiuksia on lisätty myös kouluttamalla yrittäjät ja metsäasiantuntijat FSC-vaatimuksiin”, Lehtosaari kertoo. TURVAA PUUN MENEKKIÄ Sertifiointi ei juuri rajoita metsänomistajan toimintaa tai oikeuksia omassa metsässään normaaleja velvoitteita enemmän. Merkittävimpiä asioita ovat mm. säästöpuut, joita ei pidä mennä kaatamaan polttopuiksi. Taimikoiden hoitamisesta ja vesien suojelusta tulee huolehtia sekä vaalia oman metsän arvokkaita elinympäristöjä. Metsien sertifioinnilla osoitetaan puu-, paperija pakkaustuotteiden ostajille, että tuotteiden raaka-aineena käytetty puu on kasvanut kestävästi hoidetuissa metsissä. Metsien sertifiointi sai alkunsa 1990-luvun lopussa, kun yritysten ympäristötietoisuus kasvoi. Yritykset haluavat varmistaa, että heidän tuotteensa ovat ympäristöystävällisiä ja maineeltaan moitteettomia. Metsänomistajalle sertifiointi on tapa osoittaa oman toimintansa vastuullisuus. Kuluttajille se kertoo, että tuotteen raaka-aineena ollut puu on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Ekologinen kestävyys tarkoittaa, että metsälle luonteenomaisten elinympäristöjen ja luontotyyppien säilyminen ja lajien elinmahdollisuudet turvataan. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa, että metsässä työskentelevien työehdot ja työkyky, metsien kulttuuriarvot, metsissä liikkuminen ja lyhytaikainen leiriytyminen sekä marjojen ja sienten keräily turvataan. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa, että toiminta on kannattavaa kaikille tuotantoketjussa mukana oleville tahoille. Ohjelappu joka koneessa ”Meillä on jokaisessa koneessa Stora Enson tekemä ohjelappu sertifiointikriteereistä, jotka koskevat meidän työtämme”, toteaa puuta korjaava Timo Toropainen Toropainen Oy:stä Kiteeltä. Toropaisen mukaan kaikki kuljettavat ovat saaneet Stora Enson järjestämän sertifiointia koskevan koulutuksen. Viimeisimpänä oli FSC-koulutus. Toropainen on ollut hakkuukoneen kuljettajana kolme vuotta, joten hänelle sertifiointikriteerien noudattaminen on ollut kiinteä osa puunkorjuuta alusta alkaen. Hänen mukaansa sertifiointikriteerien noudattaminen on osa normaalia toimintaa. Se ei tuo lisähaasteita, ei helpota tai vaikeuta työtä. ”Metsän parhaaksi pyritään aina toimimaan”, hän toteaa. Säästö- ja runkolahopuuston jättäminen on sertifioinnin näkyvin osa Toropaisen työssä. ”Lähes poikkeuksetta valitsemme säästöpuut itse hakkuun edetessä. Se tuo mukavan lisän työhön, kun saa miettiä mitkä puut jättää ja miten ne sopivat maisemaan”, hän sanoo. ”Säästöpuiksi valitsen ensisijaisesti vähäarvoisia puita ja hankalien uudistuskohteiden puita. Tämä on yleensä myös metsänomistajien toive”, Timo Toropainen kertoo. Säästöpuiden jättäminen on sertifioinnin näkyvin osa hakkuukoneen kuljettajan työssä. TerveMetsä 01-36_TM115.indd 33 33 5.3.2015 16.10 Ristikko Vastaajan nimi _________________________________________________________________________ Lähiosoite_____________________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka______________________________________________________________ Puhelinnumero_________________________________________________________________________ 34 Lähetä oheinen ristikko tai sen kopio täytettynä 8.5.2015 mennessä osoitteella: Stora Enso Oyj Metsäkonttori, PL 20, 70101 KUOPIO Kuoreen tunnus ”Terve Metsä Ristikko” tai värillisten ruutujen avainsanat sähköpostitse: ristikko.metsa@storaenso.com Huom! vain ristikkovastaukset! TerveMetsä 01-36_TM115.indd 34 5.3.2015 16.10 Palvelukortti Hyvä lukija Jos vakituinen osoitteesi muuttuu, muuttoilmoituksen tekeminen postiin tai maistraattiin riittää. Halutessasi voit ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi tai vaihtaa lehden saajan nimen sekä lähettää yhteydenottopyynnön tällä palvelukortilla. Saman ilmoittamisen voi tehdä myös sähköpostitse terve.metsa@storaenso.com -osoitteeseen. Ilmoita sähköpostissa myös entiset nimi- ja osoitetiedot. Muistathan, että muuttuneet tietosi voit ilmoittaa myös eMetsä® palvelun kautta. Osoitteen muutos, koskee kaikkia Stora Enson postituksia Perun lehden tilauksen Tilaan veloituksetta toimitettavan Terve Metsä -lehden Ottakaa minuun yhteyttä puukauppa- tai metsäasioissa Vastaanottaja maksaa postimaksun Stora Enso Oyj Metsäkonttori VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5005565 Info: TM 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi _____________________________________________________________________________________________ Lähiosoite/uusi osoite______________________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka_________________________________________________________________________ Puhelinnumero____________________________________________________________________________________ Sähköpostiosoite __________________________________________________________________________________ Metsäni sijaintikunta _______________________________________________________________________________ Edellisen ristikon ratkaisu ja palkinnot Oikein vastanneiden kesken arvomme kolme Helena-Talon neljän kappaleen metsämukisettiä. Ristikon oikea ratkaisu julkaistaan kesäkuun numerossa. Ristikon voi ratkoa ja lähettää myös sähköisesti www.sanaristikot.net -osoitteessa. Joulukuun ristikon palkinnot on arvottu. Onni suosi seuraavia oikein vastanneita: Toivo Poussu, Poussu Sirpa Pelli, Suomussalmi Risto Korjala, Kaipiainen. TerveMetsä 01-36_TM115.indd 35 35 5.3.2015 16.10 Tähtiasiakkaana saat aina enemmän Tähtiasiakas on Stora Enson asiakasohjelma metsänomistajille. Mukaan pääset jo ensimmäisellä puukaupalla. eMetsä-verkkopalvelu on maksuton Tähtiasiakkaan etuus, jolla hoidat monia metsäasioitasi yhdellä istumalla. HeLppo kÄyTTööNoTTo • • • • • meTsÄsuuNNITeLma Maksuton Stora Enson Tähtiasiakkaille Tarvitset vain internet-yhteyden ja sähköpostiosoitteen Tilaa tunnukset netistä www.storaensometsa.fi/tilaa-emetsa-tunnukset Tai soita asiakaspalveluumme 02046 47999 Nopea tietokanava oman metsätilan asioihin ja metsäasiantuntijaasi reaaLIajassa • • • • • Ajantasainen metsäsuunnitelma Kartat ja metsikkökuviot Vuosittainen puustolaskenta Toimenpide-ehdotukset Sähköinen ostoskori ja yhteydenpito eMetsä omaT meTsÄveroTus puukauppaNI • • • • • • Toteutumatiedot Mittaustodistukset Korjuuaika Työmaakartat Metsäkone- ja kuljetusyrittäjätiedot Arkisto yHdeLTÄ IsTumaLTa • • • TÄHTITILI meTsÄraHoILLesI • • • Tilitiedot Nostot tililtäsi Jatkosopimukset • • Verokirjanpito Veroilmoitukset verkossa Suoraan järjestelmästä valmiiksi täytetyt 2C-verolomake ja kausiverolomake Arvonlisäveroilmoitus Stora Ensolta saamasi puukauppatulot ja metsänhoitomenot suoraan järjestelmästä Tähtiasiakkuus tuo vaivattomuutta ja ammattitaitoa oman metsän hoitamiseen. Tutustu eMetsä-palveluun ja tilaa tunnukset osoitteesta www.storaensometsa.fi tai kysy lisää numerosta 02046 47999 (arkisin 8–16). 01-36_TM115.indd 36 5.3.2015 16.10
© Copyright 2024