Varkaus uusin tuottein kohti tulevaa
TerveMetsä Stora Enso Metsän lehti metsänomistajille 03| 2015 Varkaus uusin tuottein kohti tulevaa Erä- ja riistakerhot täyttyvät lapsista Uusi Kemera muuttaa käytäntöjä 01-36_TM_32015.indd 1 31.8.2015 7.30 Pääkirjoitus Jorma Länsitalo metsäpäällikkö Stora Enso Metsä Hyvän harvennusleimikon resepti L askevien talouskäyrien keskellä on helpottavaa todeta, että jokin asia kasvaa: Nimittäin kotimaisen kuitupuun käyttö. Sitä on lisäämässä esimerkiksi Varkaudessa lokakuussa käynnistyvä, paperikoneesta kartongin valmistukseen muutettu kone. Vastaavia kuitupuun käyttöä lisääviä investointeja on Suomessa paljon muitakin, osa jo valmistunut, osa tulossa tai suunnitteilla. Hyvät harvennusleimikot kiinnostavat Kartongin valmistukseen tarvitaan selluloosaa ja sellu keitetään kuitupuusta. Sellutehdas nielee puuta vuoden jokaisena päivänä, satoi tai paistoi. Se on hyvä sanoma metsänomistajalle! Tasainen puunkäyttö mahdollistaa myös metsänkasvatuksessa varman ja tasaisen tuoton. Hyvät harvennusleimikot taatusti kiinnostavat puunostajia. Metsänomistaja voi itse vaikuttaa, kuinka hyvän puukaupan harvennuskohteistaan tekee. Tässä joitain aineksia hyvän harvennuspuukaupan reseptiin. Kesäkelpoinen metsäautotie laajentaa korjuuaikaa lyhyestä talvesta lähes ympärivuotiseksi. Kesäkohteilta saa talviharvennuksia paremman hinnan. Korjuu onnistuu nykykalustolla ja osaamisella kesällä myös turvemailla, kun vain tiet ovat kunnossa. Yhdistele pienet kuviot järkevän kokoisiksi käsittelyalueiksi. Leimikon koon tavoitteena on hyvä pitää vähintään 300 m3, jolloin korjuukaluston siirtelyt vähenevät ja tuottavuus paranee. Oikea-aikaisella taimikonhoidolla ja ensiharvennusten ennakkoraivauksella voidaan nostaa poistettavien puiden järeyttä, mikä näkyy suoraan yksikköhinnassa ja puukauppatilissä. Korjuu nopeutuu ja kertymät kasvavat. Metsänomistaja tekee omat valintansa ja valinnoilla on vaikutus lopputulokseen. Valintoja ei tarvitse kuitenkaan pohtia yksin. Asiantuntijaltamme saa apua ja tietoa päätösten tueksi. Jorma Länsitalo metsäpäällikkö Stora Enson Metsän lehti metsänomistajille 03| 2015 Terve Metsä -lehden kustantaja Stora Enso Metsä. ISSN 1235-1687 (painettu), ISSN 2341-5738 (verkkojulkaisu). Päätoimittaja Juha Hanni, Stora Enso Metsä. Toimitus Anfangi Oy. Taitto Anfangi Oy. Kansikuva Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven eräkerholaisia, kuvaaja Jani Sourander. Paino PunaMusta Oy. Paperi LumiPress Art 130 g/m2 (kannet) ja NovaPress Silk 90 g/m2 (sisäsivut). Osoitteenmuutokset Palvelukortti sivulla 35. Internetsivut www.storaensometsa.fi 01-36_TM_32015.indd 2 31.8.2015 7.30 Sisältö 10 VARKAUS LUOTTAA TAAS TULEVAAN Muutaman vuoden takaisen notkahduksen jälkeen Stora Enson Varkauden tehdas palaa taas yli miljoonan yksikön tuotantolaitokseksi. Tehtaanjohtaja Jarkko Tehomaan mukaan Varkaudessa on vahva tekemisen meininki. On ollut myös vaikeina aikoina. 24 IMATRAN TEHTAAT 80 VUOTTA Sisältö 4 LASTUJA 8 KUITUA JA TUKKIA SYKSYN KORJUUSEEN Puunosto painottuu syksyn aikana korjattaviin kohteisiin. 10 VARKAUS UUSIN TUOTTEIN KOHTI TULEVAA 16 PAKKAUKSELLA ON VÄLIÄ Stora Enson DesignStudiossa suunnitellaan uusia ja kehitetään vanhoja pakkauksia. 18 ERÄKERHOSSA ON KIVAA! Eräkerhot täyttyvät innokkaista lapsista. Imatran tehtailla on monivaiheinen, pitkä historia takanaan. 80-vuotias on hyvässä iskussa. 80 000 tonnin sellutehtaasta on kasvanut yli miljoonan tonnin tehdas niin selluloosan kuin kartonkien ja paperin tuotannossa. Kuva vuodelta 1935. 28 VARHAISPERKAUS KEMERA-TUETUKSI TYÖLAJIKSI Varhaisperkaukset tulivat Kemera-varoin tuettaviksi kohteiksi kesäkuun alussa. Rovaniemeläinen metsäpalveluyrittäjä Risto Kelloniemi sanoo varhaisperkauksen olevan metsänkasvatuksen tärkeimpiä toimenpiteitä. 22 MARJAT JA SIENET YHDISTÄVÄT SUKUA Stora Enson Arja Malmbergin sukua yhdistää luonnonantimien kerääminen ja hyödyntäminen. 24 80 V JA ELÄMÄNSÄ KUNNOSSA 28 YRITTÄJÄ ODOTTAA VARHAISPERKAUKSIA 30 TAIMIKONHOIDON ALARAJA 2 HA Uusi Kemera toi tulleessaan muutoksia taimikoiden hoitoon. 32 10 KYSYMYSTÄ JUURIKÄÄVÄN TORJUNNASTA Juurikääpä voi tuhota muutamassa vuodessa vuosikymmenten työn tulokset. 34 RISTIKKO 35 PALVELUKORTTI TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 3 3 31.8.2015 7.30 Lastuja Imatran tehtaiden Avoimet ovet 24.10.2015 Ota lunkisesti! ”Miten tuolla Lunkisella on niin paljon aikaa kalastella?” miettii Eino-ystävä Kalevi Lunkisen elämää seuratessaan. Lunkinen on metsänomistaja, joka on aina hyväntuulinen ja kiireetön. Einolla ei taas meinaa aika riittää millään. Lunkisen ja Einon tarinoita voit käydä katsomassa mm. Facebookissa (Stora Enson Metsänomistaja), storaensometsa.fi –sivustossa ja Youtubessa (Hae: Stora Enso Lunkinen) sekä syksyllä MTV3 Katsomo.fi- ja Nelosen Ruutu.fipalveluissa. Lunkista näyttelee kaikkien tuntema ja monien rakastama suomalainen eturivin näyttelijä Oiva Lohtander. Einoa näyttelee Erkki Virolainen. Metsänomistaja Lunkisen sutkauksia kuulet myös syyskuun ajan Iskelmä Radion mainoskatkoilla. Ota lunkisesti – metsäsi on kyllä hoidossa! Stora Enson Imatran tehtaat järjestää 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Avoimet ovet lauantaina 24.10.2015 klo 10–15:00. Tehdaskierroksella näet mm. voimalaitoksen, sellutehtaan ja puunkäsittelyn. Lisäksi pääset tutustumaan uusittuun Kartonkikone 5:en Tainionkoskella. Päivän ohjelmassa ovat mukana myös tehdaspalokunta, Stora Enso Metsä ja kunnossapitoyhtiö Efora. Keittolounas ja kahvitarjoilu. Tervetuloa! Stora Enso Imatran tehtaat Pentti Hallen katu 7 55800 Imatra eMetsän ja Tähtitilin asiakaspalvelu Arkisin klo 8–16 numero 02046 47999 sähköposti emetsapalaute.metsa@storaenso.com 4 TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 4 31.8.2015 7.30 Lastuja eMetsä palvelusta: 1 2 3 4 5 6 Ajantasainen metsäsuunnitelma. Mittaustodistuksen hyväksyntä. Oman puukaupan tiedot, kartat ja arkisto. Tähtitilin saldot ja nostot. Metsäverokirjanpito ja -lomakkeiden täyttö. Maksuton Stora Enson asiakkaille. Hirvikärpäsiltä vaikea suojautua Metsissä syksyisin liikkuvan on lähes mahdoton välttyä ja suojautua hirvikärpäsiltä. Uskomuksia on monia: Erilaiset tuoksut ja karkotteet, vaaleat vaatteet tai suihkussa käynti ennen marjareissua. Varmin konsti on kuitenkin hirvikärpästakki, vaikka sekään ei takaa täydellistä suojaa. Hirvikärpäsiä on paikoissa, joissa hirvet ovat liikkuneet talvella. Kotilot putoavat talvella hirven turkista maahan odottamaan kuoriutumista. Parhailla talviruokapaikoilla – nuorissa taimikoissa – hirvikärpäsiä on syksyisin niin paljon, ettei ehdi autosta ulos asti, kun ne jo hyökkäävät. Hirvikärpänen elää kuoriutumisalueellaan ja kyttää puiden oksilla sopivaa uhria odottaen. Kohteen havaittuaan se tulee päälle sellaisella vauhdilla, ettei ehdi hajusteiden tuoksuja haistella. Lennettyään kohteeseensa hirvikärpänen pudottaa siipensä. Hirvenpyyntilupien määrä kasvoi viime vuodesta Suomen riistakeskus myönsi tälle metsästyskaudelle koko maassa lähes 4 000 hirvenpyyntilupaa enemmän kuin viime kaudella. Myös valkohäntäpeuran pyyntiluvat lisääntyivät lähes 3 000:lla. Syyskuun viimeisenä lauantaina alkavalle metsästyskaudelle on hirvenpyyntilupia myönnetty kaikkiaan 37 431 kappaletta, valkohäntäpeuran 25 800, kuusipeuran 140 ja metsäpeuran 17 kappaletta. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Pyyntilupiin tuli hirven osalta suurimmat lisäykset Kaakkois-Suomen (+28%), Oulun (+27%) ja Etelä-Hämeen (+24%) alueilla. Pohjois-Karjalassa (-3 %) ja Pohjanmaalla (-1 %) hirvenpyyntilupien määrä sen sijaan hieman väheni. Omistajan aarimaat Blogikirjoitus pienipiirteisestä metsäsuunnittelusta, metsänhoidon tehokkuudesta ja aarimaaviljelystä. Terve Metsän päätoimittaja Juha Hannin uusin blogi osoitteessa: www.storaensometsa.fi/blogi Lähde retkelle Mikkelinpuiston Laavuun Stora Enso, Etelä-Savon Energia ja VAPO rakensivat energia- ja luonnonvaroja esittelevän mallipuutarhan Mikkelipuistoon. Puisto on etenkin kesäaikaan suosittu matkailukohde 5-tien varrella. ”Laavu”-nimisessä mallipuutarhassa on palanen metsäluontoa keskellä puutarhamiljöötä sekä upea nykyaikainen puulaavu-rakennelma. Se on tehty Stora Enson CLT-puuelementeistä ja ympäristöystävällisistä terassilaudoista sekä turvekatosta. Laavun yhteydessä on myös energia- ja biotalouden raaka-ainenäyttely lasivitriineissä. Laavulle ja koko puutarha-alueelle on vapaa pääsy. Hellitä hetkeksi Mikkelissä, ihastele puiston kiireetöntä tunnelmaa ja upeita puutarhoja. Laavun suojassa voit nauttia vaikka retkieväät. Lisätietoa: www.mikkelipuisto.fi TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 5 5 31.8.2015 7.30 Lastuja Syksy on luonnollista liikkumisaikaa E ihän metsässä liikkumisesta ole vain tullut luonnotonta? Oletko sinä tavannut henkilön, joka mittaroi metsäreissunsa askeleita tai taimenhoitotöissä kuluneita kaloreita? Tämän päivän teknologia on tunkeutunut silmänräpäyksessä alueelle, joka on pysynyt rauhoitettuna jo vuosituhansia. Liikkuminen on ihmiselle luontaista siinä missä linnuille lentäminen, susille vaeltaminen ja sioille syöminen. Viime vuosina olen huomannut Suomessa, että luonnollisesta asiasta on tehty vaikeampaa tai luonnottomampaa, jota sen oikeasti tarvitsisi olla. Syy löytyy terveys- ja hyvinvointibuumistamme, jossa liikkuminen, ravitsemus ja uni nähdään terveyden- ja hyvinvoinnin lähteinä. Näitähän ne ovatkin, mutta yleensä asioiden hohto himmenee, kun niistä tehdään hyödyllisiä tai pakollisia. Eivät keskieurooppalaiset käy kävelemässä vuorilla korkean verenpaineen tai kolesterolin takia. He kävelevät siellä, koska sieltä saa hyvän olon ja se on mukava tapa viettää aikaa upeissa näköaloissa läheisten ihmisten kanssa. Suomessa eri vuodenajoista syksy tarjoaa monipuolisimman ajankohdan luonnolliseen liikkumiseen. Marjastus, sienestys, metsästys, polttopuiden teko, metsänhoitotyöt ja kiireetön retkeily, valinnan varaa riittää. Lämpötila on sopiva ja viikoittain voi nähdä miten luonto valmistautuu talven tuloon. Syventymättä tarkemmin ihmisen energia-aineenvaihduntaan, fysiologiaan tai psykologiaan voidaan todeta, että luonnossa liikkumisessa moni asia kolahtaa kohdalleen. Olet saattanut huomata, että metsäreissun jälkeen on sopivan lämmin tai aluspaita on hieman hikinen, kehosi aineenvaihdunta on vilkkaampaa, olosi on levollisempi, lihakset ovat sopivasti väsyneet, ruoka maistuu paremmalta, nukahtaminen helpottuu ja ajatukset jäsentyvät mielessäsi itsestään. Voitkin hyvin mielin unohtaa edellisen listauksen ja suunnata kohti syksyistä metsää! Antti Äikäs Liikuntatieteen maisteri, tohtorikoulutettava Anna palautetta! Kun kysymme sinulta puukaupan tai metsänhoitotöiden aikana palautetta tekstiviestillä, muista vastata. Näin autat meitä kehittämään toimintaamme entistä paremmaksi. Vastaaminen ei maksa mitään ja vie vain vähän aikaa. Pakkauskartongin ja sellun tuotanto vahvassa kasvussa Metsäteollisuustuotteiden osuus viennistämme on runsas viidennes. Suomessa tuotettiin tammi-kesäkuussa 5,3 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia. Tuotanto kasvoi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta vajaalla prosentilla. Etenkin pakkauksiin tarkoitetun kartongin ja sellun tuotanto jatkoivat kasvuaan. Kartonkia tuotettiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla yli 5 prosenttia ja sellua lähes 3 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Havusahatavaraa tuotettiin tammi-kesäkuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä. Tuotanto laski ensimmäisellä vuosipuoliskolla 4 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Tähtitilin korko 31.12.2015 saakka 3,5 % 6 TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 6 31.8.2015 7.30 Lastuja Tähtigolfia ja puomijuoksua Minun unelmametsäni Haluatko hoitaa metsääsi yhdistämällä sinulle tärkeimmät luontoarvot, virkistyskäytön ja maisemanhoidon sekä metsästä saatavan taloudellisen tuoton? Stora Enson MetsäPolku-palvelukokonaisuudessa on mahdollista toteuttaa nämä kaikki. Nykyinen metsälaki antaa metsänomistajalle vapauden hoitaa metsäänsä lähes miten haluaa. Yllättävän moni metsänomistaja ei ole edes ajatellut, mitä metsältänsä odottaa tai että eri tavoitteet voisi yhdistää. MetsäPolku -palvelu on yksi mahdollisuus jäsentää omia ajatuksia yhdessä asiantuntijan kanssa ja toteuttaa yksilöllistä metsäomaisuuden hoitoa. Valinnat eivät ole joko tai tyyppisiä, vaan jo pienelläkin metsätilalla on mahdollista toteuttaa monipuolista metsäomaisuuden hoitoa ja samalla nauttia metsän tuotoista. Stora Enson ammattilaiset hallitsevat myös metsän erityiskohteiden käytännön toteutuksen. SUOJELE OSA, SERTIFIOI KAIKKI MetsäPolku-palvelussa selvitetään metsäsi sertifiointitilanne. Voit liittää metsätilasi joko PEFC-sertifikaattiin tai Stora Enson omaan FSC-sertifiointiryhmään, joka mahdollistaa kustannustehokkaan ja vaivattoman tavan sertifioida metsäsi. Metsäsertifiointi on luonnollinen osa metsänomistusta. Suomen metsistä on sertifioinnin piirissä yli 90 prosenttia. PEFC- tai FSC -metsäsertifioinnilla varmistat kolmannen osapuolen toimesta, että metsääsi hoidetaan kestävän käytön perusteiden mukaisesti. MetsäPolun askeleet: 1 2 Soita palvelunumeroon 09 88602023 ja sovi tapaaminen metsäasiantuntijan kanssa. Tapaamisessa kartoitetaan omistajan yksilölliset tavoitteet metsäomaisuuden hoidossa. 3 Määritellään mahdolliset suojeltavat kohteet ja alueet, joilta odotetaan metsätaloudellista tuottoa. 4 Sovitaan metsän käsittelytavoista, mm. mahdollisuudet poiminta- tai pienaukkohakkuiden käyttöön eri-ikäisinä kasvatettavilla kohteilla sekä maisemanhoidolliset alueet. 5 Selvitetään mahdollisten suojelukohteiden tukirahoitus (Metso, ympäristötuki) tai rekisteröidään metsänomistajalle erityinen alue WWF:n Perintömetsä -hankkeen kautta. 6 7 Kirjataan metsäsuunnitelmaan yksilölliset metsänhoidon ja -käytön tavoitteet. Stora Enso Metsän Tähtigolf 2015 pelattiin Kartanogolf-kentällä Joroisissa heinäkuun lopulla. Kisa houkutteli mukaan 50 metsänomistajaa. Voiton vei Santeri Väisänen 37 bogeypisteellä. Hopeaa nappasi Timo Karhu ja pronssia Veijo Tidenberg. Vehkakosken rantalavan perinteisissä metsäiltamissa elokuun alussa arvuuteltiin kuusenkäpyjen määrää. Oikea vastaus oli 358 käpyä. Puomillajuoksun voitti Stora Enson Oriveden metsäasiantuntija Eedla Makkonen. Iltamiin osallistui satakunta metsänomistajaa. Käydään läpi metsän sertifiointimahdollisuudet (PEFC tai FSC). Teksti Juha Hanni Kuva Pertti Harstela/Vastavalo TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 7 7 31.8.2015 7.30 Puukauppa Kuitua ja tukkia syksyn korjuuseen Puukauppa on käynyt koko vuoden hyvin. ”Metsänomistajat ovat olleet aktiivisia myynneissään”, kiittää Stora Enso Metsän viestintä- ja asiakkuusjohtaja Janne Partanen. Teksti Heikki Rönkä Kuva Tommi Kähärä P artanen odottaa saman aktiivisuuden jatkuvan myös syksyn myynneissä. Tehtaiden puunkäyttömäärät ovat korkealla tasolla, joten puulla riittää kysyntää. Syksyn korjuuseen ostetaan sekä tukki- että kuitupuuta. Tässä vaiheessa osto painottuu syksyn aikana korjattaviin kohteisiin. Näitä ovat ensisijaisesti kantavien maiden leimikot, joissa maapohja kestää korjuukoneet syksyn märissä olosuhteissa. Myös tiestön on kestettävä puutavara-autot. Talvileimikoiden kauppa-aika on sitten loppusyksystä ja alkutalvesta. Partanen painottaa tiestön merkitystä. Vain talvikorjuuseen sopiva leimikko on usein 8 muutettavissa kesäkorjuukelpoiseksi rakentamalla alueelle tie tai kunnostamalla jo olemassa olevaa tietä. ”Kantavan tiestön varrella olevilla kohteilla on kysyntää. Sulan maan aikana korjattavat kohteet, harvennus- ja päätehakkuuleimikot, ovat aina halutuimpia”, Partanen toteaa. KUITUPUU KYSYTTYÄ ETELÄISESSÄ SUOMESSA Partasen mukaan Stora Enso on metsänomistajalle sikäli hyvä puukauppakumppani, että yhtiöllä on käyttöä kaikille puutavaralajeille metsien kasvua vastaavasti. Tehtaat ottavat vastaan päivittäin satoja rekkalastillisia tukki- ja kuitupuuta. TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 8 31.8.2015 7.30 NÄKÖKULMA Rästityöt löytyvät Metsään.fi-palvelusta En usko, että kokeneinkaan metsäammattilainen voi tuntea pitäjän kaikki metsätilat ja niiden hakkuu- tai hoitorästit. Metsäkeskuksen Metsään.fi-verkkopalvelun tilakohtaiset puustotiedot ovat minulle hyvä apuväline tämän tiedon kartoittamisessa. Jotta me metsäammattilaiset voimme lukea tilan puustotietoja, tarvitsemme metsänomistajalta ns. toimijasuostumuksen tietojen hyödyntämiseen. Suostumus on helppo antaa Metsään.fi-palvelussa parilla näpäyksellä. Metsään.fi metsävaratiedot ovat hyvä työväline metsänomistajan palvelemisessa. Jos tiedot eivät ole täysin ajantasalla, ovat ne kuitenkin suuntaa-antavia. Tietojen avulla voin tarkistaa nopeasti metsän tilanteen ja sopia yhdessä metsänomistajan kanssa tarkemmat suunnitelmat. Puustotieto ja kartta ovat tässä hyvä apuväline. Tilanne on kuitenkin aina käytävä tarkistamassa myös metsässä. Metsään.fi-palvelua ei tunneta riittävästi. Etenkin metsänomistajat, jotka ovat epävarmoja metsänsä kanssa, kannattaa antaa suostumuslupa. Tästä hyötyy ennen kaikkea metsänomistaja itse. Samalla lupa on meille metsäasiantuntijoille potku lähteä liikkeelle! Mikko Nalkki, Metsäasiantuntija, Oulu Jatkossa Stora Enson puuntarve painottuu entistä enemmän kuitupuuhun Varkauden investoinnin valmistuttua. Varkaus lisää mänty- ja kuusikuidun tarvetta yhteensä miljoonalla kuutiolla. Kuitupuun ostot Varkauden tehtaille ovat jo käynnissä. Tässä vaiheessa osto painottuu Varkauden lähialueelle, mutta jatkossa investoinnin vaikutus heijastuu koko eteläiseen Suomeen puuvirtojen suunnan muutosten myötä. Harvennushakkuita hankintana tekeviä metsänomistajia Partanen muistuttaa kaupasta sopimisen tärkeydestä ennen hakkuun aloitusta. Hankintapuulle on sijaa yhtiön ostossa. Ainoastaan Lapissa on alueellisia rajoituksia havukuitupuun ostossa hankintakaupalla, joten kysyntätilanne kannattaa tarkistaa paikalliselta metsäasiantuntijalta. HOITO LISÄÄ TUOTTOA Kesäkuun alussa voimaan tullut uusi Kemeralaki toi taimikoiden varhaisperkaukset tuen piiriin. Partanen innostaa metsänomistajia hyödyntämään uuden mahdollisuuden. Varhaisperkauksella vältetään myöhemmät kalliit taimikonhoidot. Alle 3-metrisen taimikon varhaisperkaukseen saa Kemera-tukea 160 euroa ja nuoren metsän hoitoon 230 euroa hehtaaria kohti. ”Vesakoiden kasvunopeus yllättää. Noin viisivuotiaat ja sitä vanhemmat taimikot kannattaa tarkistaa kesän jäljiltä ja ottaa tarvittaessa yhteys metsäasiantuntijaamme. Meillä on tarjolla varhaisperkauksiin ja nuoren metsän kunnostuksiin ammattinsa osaavia metsureita”, hän viestittää. Harvennukset lisäävät taimien kasvua. Valon saanti ja kasvutila säätelevät kasvun nopeutta. Ajallaan vesottu ja harvennettu taimikko järeytyy kuitupuun mittoihin huomattavasti nopeammin kuin hoitamaton taimikko. Kantavan tiestön kohteilla on kysyntää! KASVU JATKUU TÄHTITILILLÄ Stora Enson Tähtitilillä puupääoman kasvu ei pysähdy hakkuuseen. Metsärahat jatkavat kasvuaan tilillä 3,5 prosentin korolla. Tilin tuotto ylittää uudistuskypsän metsän arvokasvun. ”Tähtitili on vakaa ja turvallinen kohde puukauppatuloille. Tilistä voi sopia puukaupan yhteydessä metsäasiantuntijamme kanssa. Tähtitilin etuna on myös se, että siltä voi nostaa rahaa kesken sovitun korkojakson. Näin arvonlisäverotkin voi laittaa tilille korkoa kasvamaan niiden tilitysajankohtaan saakka”, Partanen kertoo. TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 9 9 31.8.2015 7.31 Varkauden tehtaat Uusin tuottein kohti tulevaa Stora Enson Varkauden tehtaat nousee kiperien vaiheiden jälkeen jälleen kasvuun tuotevalikoimaa uusimalla. Hienopaperi vaihtuu pakkauskartongiksi ja sahatavaran rinnalle tulevat viilupuulevyt. Teksti Anita Illi Kuvat Tommi Kähärä V arkauden tehtailla käy kova kuhina. Laiteasentajat ovat vallanneet tehdassalit. Tehtaan viimeinen paperikone, PK3, pyöräytti viimeisen hienopaperirullansa pari viikkoa sitten. Koneen muutostyöt aaltopahvin raaka-ainetta valmistavaksi kartonkikoneeksi ovat täydessä vauhdissa. Hieman kauempana, samalla tehdasalueella, alkavat tyhjillään olleet tilat täyttyä viilupuulevyjen valmistukseen tarvittavista koneista ja laitteista. Ensimmäinen paperikone käynnistyi Varkaudessa vuonna 1921. Parhaimmillaan tehtaalla pyöri neljä paperikonetta ja yksi kartonkikone, joista neljä on suljettu yksi toisensa jälkeen. Ensimmäinen vuonna 2006, hylsykartonkikone 2008, seuraavat kaksi paperikonetta vuonna 2010 ja nyt viimeinen paperikone vuonna 2015 käännetään paperista pakkauksien raaka-aineisiin. Vuosi 2010 oli erityisen rankka vuosi, sillä tehtaalta irtisanottiin silloin noin 250 työntekijää. Paperinvalmistuksen loppuminen päättää yhden vaiheen Varkauden tehtaiden yli satavuotisessa historiassa. Ajat ovat muuttuneet rajusti. Paperin hypistely on vaihtunut digitaalisten laitteiden ja vempainten näpyttelyksi. Paperin kysyntä laskee edelleen maailmanlaajuisestikin. Sen sijaan erilaisten tuotteiden pakkaamiseen tarvitaan laatikoita entistä enemmän. IHMEITÄ TAPAHTUU Vuonna 2009 Stora Enson silloinen toimitusjohtaja Jouko Karvinen sanoi, että vain ihme voi 10 pelastaa koko Varkauden tehtaan sulkemiselta. Onko nyt tapahtunut ihme, kun tehdas porskuttaa vain eteenpäin, tehtaanjohtaja Jarkko Tehomaa? ”Kääntäisin sen niin päin, että ihmeitä on tapahtunut ennenkin. Tehdas on joutunut hakemaan uutta suuntaa useamman kerran historiansa aikana, kun entinen tuotevalikoima ei ole taannut enää hyvää tulevaisuutta”, hän vastaa. Se, että muutos oli jälleen mahdollinen, johtuu Tehomaan mukaan siitä, että palaset osuivat Varkaudessa hyvin paikoilleen. ”Investointikustannukset ovat maltilliset. Meillä on oma selluntuotanto, lähes uusi puunkäsittelylaitos, oma energiantuotanto, muunnettavissa olevat tuotantolaitteet, tyhjää tehdastilaa sekä ympärillä hyvät puuvarat ja toimiva puuhuolto”, Tehomaa luettelee. Varkauden tehtaiden edellinen suuri muutos tehtiin 1980-luvun alussa, jolloin alkoi sulfaattiselluloosan valmistus ja kaksi entistä sanomalehtipaperikonetta muutettiin hienopaperikoneiksi. LUOTTAMUKSEN PALAUTUS Tehomaa myöntää, että tunnelmat ovat välillä olleet Varkaudessa varsin synkät. Isojen irtisanomisten jälkeen tehtaalaiset uumoilivat, että sulkemisten sarja ei pysähdy, vaan viimeisetkin koneet ajetaan lopulta alas. Varkautelaiset eivät kuitenkaan lannistu vähällä. ”Täällä on ollut vahva tekemisen meininki myös vaikeina aikoina. Pitkät työurat ja vahva sitoutuminen kertovat siitä”, Tehomaa sanoo. >> TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 10 31.8.2015 7.31 Varkauden tehdas tulevaisuudessa Saha kuusisahatavara 260 000 m3/v Sellu valkaisematon sulfaattiselluloosa 310 000 t/v Paperitehdas pakkauskartonki 390 000 t/v Viilupuulinja viilupuulevyt 100 000 m3/v Puunkäyttö kuusitukkia sekä kuusi- ja n. 2,1 milj. m3/v mäntykuitupuuta Henkilöstö sis. kunnossapidon ennen 350, jatkossa 430 ”Varkauden tehtaiden tulevaisuus näyttää hyvältä, mutta se ei tule automaattisesti. Sen eteen on tehtävä kovasti töitä”, tehtaanjohtaja Jarkko Tehomaa toteaa. Kuvassa taustalla pakkauskartonkien valmistukseen remontoitava paperikone, PK3. TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 11 11 31.8.2015 7.31 >> Myös Tehomaa on lähtöisin Varkaudesta. Hänen isänsä oli töissä paperitehtaalla. Ja tekemisen meininki jatkuu. Tehtaiden vuotuinen selluntuotanto kasvaa 85 000 tonnilla 310 000 tonniksi valkaisematonta havupuuselluloosaa. Selluntuotannosta 80 prosenttia käytetään oman tehtaan kartongin tuotannossa. Sellutehtaan raaka-aine tulee olemaan mänty- ja kuusikuitupuuta. Koivukuitupuu ohjataan siten jatkossa yhtiön muille tehtaille. Sahatavaran tuotanto jatkuu Varkaudessa entisellä tasolla. Kahdessa vuorossa saha käyttää kuusitukkeja noin puoli miljoonaa mottia. Sen lisäksi ensi vuoden toisella neljänneksellä aloittava viilupuutehdas nielee kuusitukkeja 250 000 kuutiometriä vuodessa. ”Viilupuun tuotanto käynnistyy kuusitukeilla. Koivun käyttöä myös tutkitaan, mutta se alkaa aikaisintaan vuonna 2017”, Tehomaa arvioi. RAAKA-AINETTA PAHVILAATIKOIHIN Ensimmäiset kartonkirullat valmistuvat tehtaalta lokakuussa. Varkaus alkaa valmistaa kaksikerroksista joko täysin ruskeaa tai toiselta puolelta valkoista kartonkia. Kartonki tulee aaltopahvin ylä- ja alapinnoille. Niiden väliin tarvittavaa aallotuskartonkia eli flutingia Stora Enso valmistaa mm. Heinolassa. Eri osaset yhdistetään aaltopahviksi joko Stora Enson omilla tai asiakkaiden tehtailla. ”Varkauden valmistamasta pakkauskartongista omat jalostuslaitoksemme käyttävät noin 15 prosenttia. Suurin osa menee siten muille eurooppalaisille ja maailmanlaajuisille jatkojalostajille. Tähtäämme käyttökohteisiin, joissa neitseellisen kuidun mahdollistama pakkauksen lujuus, hygieenisyys ja hyvät painettavuusominaisuudet ovat tärkeitä”, Tehomaa sanoo. Tehomaan mukaan pakkauskartongin kysynnän ennakoidaan jatkavan tasaista 3 prosentin kasvuvauhtia, eikä näköpiirissä ole syitä, jotka muuttaisivat tätä kehitystä. Varkauden tuotannon loppukäyttökohteita ovat mm. vihannes- ja maataloustuotepakkaukset, vähittäistavaralaatikot, erilaiset kuljetuspakkaukset ja teollisuuden isot pakkaukset. asiakkaan haluamiin mittoihin saadaan erilaisia rakennuselementtejä. ”Viilupuu on vanha keksintö. Niitä tehtiin USA:ssa jo 1930- ja 40-luvuilla. USA on edelleen maailman suurin markkina-alue. Australia on toinen suuri alue. Näille markkinoille mekin pyrimme tuotteitamme viemään. Päämarkkina-alueemme on kuitenkin Eurooppa”, Tehomaa sanoo. Tehomaan mukaan viilupuu korvaa osittain Itävallasta Suomeen tuotavaa ja Hartolan tehtailla työstettävää ristiinliimattua, sahatavarasta tehtyä massiivipuulevyä (CLT). ”Viilupuu laajentaa valikoimaamme. LVL on CLT:tä lujempaa. Lisäksi sen raaka-ainekulutus on CLT:tä pienempi. Viilupuu sopii kuitenkin paremmin tukirakenteisiin ja taustaratkaisuihin, kun taas edustavammannäköistä CLT:tä voi käyttää näkyvissäkin pinnoissa”, Tehomaa selvittää. Entiseen kuumahierrerakennukseen ja poispuretun paperikone 4:n tiloihin rakennetaan uusi viilupuulevytehdas. Varkaus keskittyy jatkossa pakkauskartonkien, sahatavaran ja viilupuulevyjen tuotantoon. Valkaisematon sulfaattiselluloosa menee pääosin oman tehtaan käyttöön. VIILUPUULEVYT – UUSI, VANHA TUOTE Varkauden tehtaiden toinen uusi tuote on viilupuulevyt (LVL). Ne valmistetaan liimatuista, tukkipuusta sorvatuista viiluista. Peruslevy on mitoiltaan 2,4 metriä leveä, 24 metriä pitkä sekä noin 3,5-4,5 senttimetriä paksu. Liimaamalla peruslevyjä yhteen ja sahaamalla levyt 12 TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 12 31.8.2015 7.31 Kaviaaria ja shampanjaa Varkautelaiset voivat hyvillä mielin kohottaa shampanjalaseja Warkauden teollisuuden 200-vuotisjuhlissa tänä vuonna. Kun Stora Enson Varkauden tehtaiden pyörät pyörivät, on myös tehtaan lämpimissä vesissä kasvatettavien sampien elinolosuhteet turvattu. Teksti Anita Illi Kuva Varkauden kaupunki S tora Enson Varkauden tehtaiden sulkeminen olisi ollut katastrofi Varkaudelle. Työttömyys olisi kasvanut reilusti yli 20 prosentin ja verotulot olisivat vähentyneet. Henkinen kantti olisi todennäköisesti myös pettänyt. Se olisi ollut niin iso asia”, Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari maalailee. Näin ei onneksi käynyt. Stora Enso teki yli 150 miljoonan euron muutosinvestoinnit. Tehtaan toiminta jatkuu uusin tuottein. METSÄÄ JA ENERGIAA Varkaudessa on vahva metsä- ja energiateollisuuden osaamisen keskittymä. Noin 22 000 asukkaan kaupungissa saa metsäteollisuudesta elantonsa välittömästi ja välillisesti yhteensä satoja ihmistä. Kaupungin keskustassa, pienellä alueella on noin 1 500 työntekijän energiayritysten ryväs, suurimpina Amec Forest Wheeler Energia Oy ja ANDRITZ Oy. ”Varkaus on iso vientikaupunki. Meiltä lähtee maailmalle sekä metsäteollisuuden että energiateollisuuden tuotteita ja palveluja”, Tsupari toteaa. JUURET METSÄSSÄ Varkautta ja metsäteollisuutta ei voi erottaa toisistaan. Yhdellä jos toisella varkautelaisella on perheessä tai suvussa ihmisiä, jotka ovat olleet Ahlströmillä, Enso-Gutzeitilla tai nykyisin Stora Ensolla töissä. Kaupunginjohtaja ei tee tässä poikkeusta. Tsuparinkin isä on entinen tehtaalainen. ”Kävin oppikoulua tehtaan piippujen juurella. Koulu oli aivan tehtaan kupeessa. Ei siinä ollut mitään erikoista, eikä siihen kiinnitetty huomiota”, Tsupari muistelee. Stora Enson tehtaat ovat keskellä Varkauden kaupunkia. Kaupunki on itse asiassa kasvanut tehtaiden ympärille. Yhteiseloon on totuttu. Vuosikymmeniä sitten tehtaan saattoi aika ajoin muistaa ”rahan hajusta”, nyt ei sekään enää muistuta tehtaan olemassa olosta. Mutta palataan vielä sampeen ja kaviaariin. Se, että Stora Enson tehdasalueella on yhtiö (Carelian Caviar Oy), joka kasvattaa tehtaan lauhdevesien lämmössä sampia, on Tsuparin mielestä järkevää ja uusimuotoista yhtiöiden välistä yhteistyötä. Sammen lisäksi tehtaan vesialtaisiin suunnitellaan myös järvilohen kasvatusta. ”Varkauden tilanne oli kuusi vuotta sitten todella pelottava ja uhkaava. Metsäteollisuus osoitti kuitenkin uusiutumiskykynsä. Se on hieno asia”, kaupunginjohtaja Hannu Tsupari sanoo. TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 13 13 31.8.2015 7.31 Varkaus avaa portteja harvennuksille Savo-Karjalan metsänomistajat eivät voi olla huomaamatta Stora Enson Varkauden investointien vaikutusta puukauppaan. Erityisesti ne näkyvät havukuitupuun kasvavana kysyntänä. Teksti Heikki Rönkä Kuvat Sami Saarenheimo I nvestointien myötä Varkauden puunkäyttö lisääntyy noin 0,5 miljoonalla kuutiolla. Reilu puolet tästä on havukuitupuuta, pääasiassa harvennushakkuiden puuta. Puun käytön lisäys tarjoaa sadoille metsänomistajille mahdollisuuden toteuttaa nuorissa metsissään hoitohakkuita. Harvennuksessa kuitupuuta tulee keskimäärin 50–60 kuutiota hehtaarilta. Siitä voi laskea, että havukuidun lisäkäytön ansiosta korjuukoneet tulevat vierailemaan tuhansilla hehtaareilla. ”Vuoden päästä Varkauden puunkäyttö on samalla 2,1 miljoonan kuution tasolla kuin huippuvuosina kymmenisen vuotta sitten. Lopputuotteet ovat aivan muuta kuin silloin, mutta raaka-aine on edelleen pääasiassa yksityismetsien puuta”, aluejohtaja Riku Koskinen toteaa. Koskisen mukaan Varkaus on oiva esimerkki metsäteollisuuden rakennemuutoksesta. ”Supistuu, supistuu, sanotaan, mutta tämä mielikuva ei pidä enää paikkaansa”, hän luonnehtii. KUUSIHARVENNUKSIA KESÄKORJUUSEEN Varkaus tulee käyttämään havukuitupuuta tasaisesti vuoden jokaisena kuukautena. Tehdas tarvitsee tuoretta puuta myös kesäaikaan. Sahojen kesäseisokkien johdosta kuitua ei tule päätehakkuiden tukkien latvoista, joten puu korjataan harvennusleimikoista. ”Lisäämme kuusikoiden kesäharvennuksia. Se on haaste puunkorjuulle, mutta ei ylipääsemätön. Kantavilla mailla kuusikoiden kesäharvennus Aluejohtaja Riku Koskisen, kuljettaja Kimmo Luostarisen ja kuljetusyrittäjä Kari Luostarisen huulilla ensimmäisinä asioina ovat kuljetusten kausivaihtelun tasoittaminen ja alemman tieverkoston heikko kunto. 14 TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 14 31.8.2015 7.31 Varkauden tehtaiden puunkäyttö l Puunkäyttö yhteensä 2,1 milj.m3/vuosi. l Kuitupuuta 1,4 milj.m3/vuosi, josta 2/3 mäntyä ja 1/3 kuusta. l Tukkipuuta 700 000 m3/vuosi. Alkuvaiheessa kuusitukkia. onnistuu puiden juuristoa vaurioittamatta”, Koskinen kertoo. Kesäharvennuksissa kiinnitetään erityistä huomiota korjuukohteiden valintaan ja ajourien kantavuuteen. Poistettavat puut karsitaan siten, että oksat ja latvat tulevat ajourille suojaamaan juuristoa ja lisäämään uran kantavuutta. Näin puu saadaan pois metsästä melkein ajojälkiä jättämättä. Kuluneen kesän aikana Stora Enso järjesti metsänomistajille kesäkorjuun näytöksiä useilla paikkakunnilla Savossa. Yhtiö teki vastaavalla tavalla tunnetuksi turvemaiden kesäkorjuuta muutama vuosi sitten. ”Nyt turvemaiden kesäkorjuu on jo arkipäivää”, Koskinen toteaa. Samoin hän uskoo olevan kuusikoiden kesäkorjuun muutaman vuoden kuluttua, kun ennakkoluulot hälvenevät. REKKA PORTISTA LÄPI 13 MINUUTIN VÄLEIN Tuhannet ja sadat tuhannet kuutiot ovat niin valtavia suureita, että niitä on vaikea hahmottaa. Niinpä Koskinen kuvaakin puuvirtoja rekkalastein. ”Tehtaan portista on kulkenut puutavararekka joka 23. minuutti. Investointien valmistuttua tahti on joka 13. minuutti”, hän laskee. Jatkossa Varkaudessa on piipahdettava tosi pikaisesti, jos aikoo välttyä kuorma-auton näkemiseltä. Puutavara-autojen lisäksi teitä täyttävät pian käynnistyvän alueellisen Riikinvoiman jätteenpolttolaitoksen kuljetukset. Energiaa alkaa virrata lisääntyviä määriä myös Stora Enson tehtaille. Voimalaitoksen energiapuun tarve moninkertaistuu. Tämä tietää energiapuuhakkuiden kasvua Varkauden lähiympäristössä. Tällaisella 76 tonnin autolla ei mennä mille tahansa kelirikkotielle, Kari Luostarinen toteaa. Kalusto riittää Kuljetusyrittäjä Kari Luostarinen vakuuttaa, että autoilijoiden kalusto riittää kuljettamaan Varkauden kasvavat puuvirrat. Luostarinen odottaa toiveikkaana investointien valmistumista. ”Kuljetukset ovat meille tervetullut lisä poistamaan kalliin kaluston osittaista tyhjäkäyntiä”, hän toteaa. Luostarisen mukaan yrittäjät ovat joutuneet mitoittamaan kalustonsa talvikuukausien huippusesongin mukaan. Alempi tieverkosto on niin heikossa kunnossa, että talvikorjuiden puut on saatava tehtaalle parissa kuukaudessa. ”Erityisesti odotamme kausivaihtelun tasoittumista kesäkorjuun lisääntymisen myötä.” Varkauden investointi muuttaa puuvirtoja laajalla alueella. Rekat ajavat entistä vähemmän ilman kuormaa, kun Varkaus lopettaa koivukuidun käytön. Tulokuormassa kulkee havukuitua Varkauteen ja paluukuormassa koivukuitua yhtiön muille tehtaille. Luostarinen oli aktiivisesti perustamassa Varkauden seudun yrittäjien yhteisyritystä Warcell Oy:tä. Yritys aloitti toimintansa vuoden alussa. Siinä on mukana 8 yrittäjää. ”Yhteisyritys on valmistautumista siihen, että pääsemme itse päättämään kuljetuksista, teiden linkouksista ja muista kuljetusasioista. Kuljetuksiin valmistellaan korjuun tapaista alueyrittäjyyttä”, Luostarinen kertoo. TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 15 15 31.8.2015 7.31 PAKKAUKSELLA ON VÄLIÄ ”Kun 70 prosenttia kuluttajien ostopäätöksistä tehdään myyntipisteissä, ei ole yhdentekevää miltä pakkaus näyttää”, toteaa Stora Enso Packaging Oy:n markkinointipalvelupäällikkö Kati Lök. Teksti Laura Ryhänen Kuvat Pasi Leppäaho O letko kiinnittänyt huomiota kaupassa esimerkiksi salaattien myymäläpakkauksiin? Tai millaisessa laatikossa ostit mansikat? Entä miksi valitsit kymmenien keksipakettien joukosta juuri kyseisen tuotteen? Muun muassa näitä asioita mietitään myös Stora Enson DesignStudiossa Lahdessa. Kati Lök ja Aleksi Koskinen iloitsevat DesignStudion lopputuloksista. Katin kädessä Stora Enson valmiilla painatuksilla tehty mansikkalaatikko, joka mansikkaviljelijän on helppo ottaa käyttöön nopeasti ja vaivattomasti. Taustalla on henkilöautonkin painon kestävä aaltopahvinen kuljetuslaatikko. 16 PARAS MAHDOLLINEN PAKKAUSRATKAISU DesignStudiossa kehitetään uusia ja parannellaan vanhoja pakkauksia. ”Se on kohtauspaikka, jossa yhdessä asiakkaan kanssa tavoitellaan tehokasta ajankäyttöä ja parasta mahdollista pakkausratkaisua. Asiakaslähtöisyys on kaiken A ja O”, summaa myyntipäällikkö Aleksi Koskinen. Stora Enson ensimmäinen DesignStudio perustettiin Lahteen vuonna 2012. Toimintamalli on konseptoitu ja viety myös ulkomaille. Maailmalla studioita on 11 ja ne työllistävät yhteensä lähes 100 suunnittelijaa. Myynnin ja markkinoinnin lisäksi Lahdessa uuden pakkauksen prosessissa työskentelee joukko pakkaus- ja ulkoasusuunnittelijoita. TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 16 31.8.2015 7.31 APUNA UUSIN TEKNIIKKA DesignStudion asiakkaat koostuvat kotimaisista viljelijöistä aina kansainvälisiin brändiomistajiin. Tarvittaessa globaaleihin projekteihin voidaan studion suunnittelupöydän ääreen kutsua webkameralla osallistujia vaikkapa Kiinasta. DesignStudion yhteydessä olevalla malliverstaalla työstetään pakkauksen prototyyppi hypisteltäväksi. Lisävaihtoehtoja tarkastellaan 3D-kuvina. Ehdotuksia voidaan tarvittaessa viedä virtuaaliseen myymäläympäristöön, jossa tuote nähdään hyllyssä kilpailijoidensa rinnalla. Esimerkiksi Järvikylän Kartanon yrtti- ja salaattipakkausprojektissa 3D-visualisointi auttoi asiakasta päätöksenteossa; pakkaus sai uuden rakenteen ja näyttävän ulkoasun. TRENDIT SEURANNASSA Aaltopahvi on lyönyt itsensä läpi myös raskaissa konttipakkauksissa, korvaamalla mm. puu-, vaneri- ja muovipakkauksia. Uusiutuva materiaali korvaa muovia myös merikuljetuksissa. Aaltopahvi on kestävää, kevyttä ja helppo kierrättää. Pakkausmateriaalin kiertokulku ei kuitenkaan pysähdy keräyspisteeseen. Se kuidutetaan uudelleen saaden toisen elämän. Itse asiassa useamman elämän, sillä kuitu voidaan kierrättää jopa 5–7 kertaa uudelleen raaka-aineeksi. Perinteisenkin teollisuudenalan on pysyttävä ajan hermolla ja tarjottava asiakkailleen uutta, kuten Lök tiivistää: ”Enää ei riitä, että tuote on laadukas, vaan katseet kohdistuvat myös myyvään ja logistisesti tehokkaaseen pakkaukseen.” Vaikka DesignStudion meriiteistä löytyy kansainvälisten suunnittelukilpailujen voittoja, on sen muututtava ajan mukana. Asiakaslähtöisyyden ollessa vahva suunnannäyttäjä eri signaaleja seurataan koko ajan. Aika on rahaa. Tehokkuus on enemmän rahaa. Pakkauksen tulee toimia hyvin ja helposti. Pakkaus suojaa tuotetta. Logistiikka sujuu tehokkaasti minimoiden hävikin läpi toimitusketjun. Pisteenä i:n päällä on pakkauksen ulkonäkö. Ei siis ole sattumaa, miltä pakkaus näyttää ja mikä niistä päätyy ostoskärryihimme. 15 000 erilaista pakkausta! Studion näytehyllyssä komeilee lukuisia mallipakkauksia, jotka helpottavat ideointia. Lue lisää ja ota yhteyttä: www.storaensopack.fi Stora Enso Packagingin tehtailla valmistetaan aaltopahvia yhdistämällä erilaisia kartonkeja toisiinsa. Yritys on aaltopahvisten pakkausratkaisujen markkinajohtaja Suomessa ja valmistaa vuosittain noin 15 000 erilaista pakkausta. Sen tilauskanta muodostuu vuositasolla niin isojen teollisuusyritysten miljoonista aihioista kuin pienten toimijoiden satojen pakkausten tilauksista. Stora Enson oma aaltopahvin tuotanto lisääntyy tämän vuoden lopussa käynnistyvän Varkauden raaka-ainetuotannon myötä. Iso osa siitä päätyy elintarvikepakkauksiin, joten laatuvaatimukset ja Lahdenkin odotukset ovat korkealla. TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 17 17 31.8.2015 7.31 Eräkerhossa on kivaa! Pojat heittelevät kiviä veteen Imatran Lammassaaren rannassa. Tämän iltainen eräkerho ei ole vielä alkanut, mutta lapset ovat vanhempineen tulleet paikalle jo hyvissä ajoin. Kukaan ei halua myöhästyä odotetusta kerhoillasta. Teksti Anita Illi Kuvat Jani Sourander M etsästysseurat ukkoutuvat. Erätaidot uhkaavat unohtua, kun lasten vapaa-ajasta kilpailevat tietokonepelien ohella valtava määrä muitakin harrasteita. Jotain on siis tehtävä. Suomen Metsästäjäliitto, Suomen riistakeskus, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja Suomen 4H-liitto käynnistivät yhteistuumin pilottihankkeena 9–13-vuotiaille lapsille suunnatut riista- ja kalakerhot. Lapsille opetetaan kerhoissa erätaitoja ja luonnossa liikkumista kalastuksen ja metsästyksen ohella. MAKKARANPAISTOA JA MUUTA KIVAA Kerhoillan pääpomo on tällä kertaa Veikko Kovanen Rautjärven riistanhoitoyhdistyksestä. Veikko komentaa lapset riviin. Pojat asettuvat mukisematta kauniiseen jonoon. Tehdään jako neljään. Neljään sen takia, että tänä iltana metsässä kierrettävän reitin varrella on neljä erilaista rastia: ensiapu, puukon käytön opettelu, kompassin käyttö ja kartan luku karttamerkkeineen. Rastien jälkeen on lasten mielestä ja vähän aikuistenkin, illan kohokohta: Makkaranpaistoa nuotiotulilla. Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven alueiden lapsille järjestettävässä kerhossa on kaikkiaan 18 lasta, joista kaksi on tyttöjä. ”Innostus on ollut valtava. Kerho täyttyi heti ja kymmenen lasta jouduttiin jättämään seuraavaan, ensi vuonna alkavaan kerhoon. Tämän porukan kanssa käydään vuodenkierto läpi”, kerhovetäjä Simo Vertanen Untamon Jahdista kertoo. >> 18 Lasten riistaja kalakerhot l 9–13-vuotiaille tytöille ja pojille. l Kokoontuu syys- ja kevätkauden aikana yht. noin 24 kertaa. l Kerhot arki-iltaisin, 2 tuntia kerrallaan. l Erätaitojen opettelua: luonnossa liikkumista, metsästystä, riistanhoitoa ja kalastusta. l Imatran lisäksi kerhosyksystä 2014 alkaen 7 muulla paikkakunnalla. Syksyllä 2015 kerhot alkavat yht. 12 paikkakunnalla. l Suomen Metsästäjäliiton, Suomen riistakeskuksen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön ja Suomen 4H-liiton yhteinen hanke. l Tarkoitus laajentaa koko maan kattavaksi. Metsästyskortteja lunastettiin vuonna 2014 runsaat 300 000 kappaletta. Lunastajista joka kymmenes oli alle 25-vuotias ja viidesosa yli 65-vuotiaita. Suurin ikäryhmä oli 55–59-vuotiaat. TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 18 31.8.2015 7.31 Puukonkäytön opettelua Juha Vesalan (vas.) opastuksella. Otto Nousiainen ja Veeti Nousiainen vauhdissa. ”Ei sitten olla sukua, mutta ollaan kavereita!”, pojat pamauttavat nauraen ennen kuin ehtii kysyä. Riviin järjesty! Kerhoillasta puuttui tällä kertaa molemmat tytöt ja viisi poikaa. TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 19 19 31.8.2015 7.31 >> Eräkerho aloitti helmikuun puolivälissä. Kevätkausi jatkui juhannukseen asti ja syksyllä aloitettiin koulujen alkaessa. Vertanen kiittelee vanhempien ja isovanhempien aktiivisuutta. Kerhossa heitä on mukana jopa enemmän kuin itse kerholaisia. MAALLA VIELÄ TUNTUMA LUONTOON ”Miun isä ja äiti metsästävät.” ”Meillä metsästää koko suku: iskä, äiti, eno, setä…” Näiden kerholaisten taustajoukoissa eränkävijöitä vielä riittää. Vertanen sanoo, että pienillä paikkakunnilla ihmisillä on taitoa ja kiinnostusta liikkua luonnossa. ”Nämä lapset eivät ole ihan pystymetsästä. Vanhempien tai isovanhempien kanssa on kuljettu metsällä tai vähintään tuttavat harrastavat kalastusta tai metsästystä.” Suomen Metsästäjäliitto on kuitenkin huolissaan mitä tapahtuu metsästykselle ja kalastukselle 20 vuoden tähtäimellä, jos maaseutu tyhjenee ja kaupungistuminen jatkuu? Hiipuvatko erätaidot vain pienen ryhmän harrastukseksi? Näiden lasten osalta ei tarvinne olla huolissaan. Perinne jatkuu. ”Kyllä mie niin rakastan eräkerhoo!”, oli yksi kerholainen huokaissut illalla äidilleen esitellessään kerhosta saatua upeaa pilkkireppua monine välineineen. Nuoria tarvitaan kuitenkin lisää. Vertanenkin jakaa keskusjärjestön huolen, ainakin osittain. Untamon Jahdin 104 jäsenestä vajaa kymmenen on alle 20-vuotiaita. Keski-ikä on 60 vuoden korvilla. ”Nyt näyttäisi olevan jonkinlainen buumi menossa. Nuorten ja naisten määrä on kasvussa. Liekö nuorten kiinnostukseen syynä se, että erilaisten teknisten laitteiden käyttö on metsästyksessä lisääntynyt? Paikalliset tiedotusvälineet suhtautuvat metsästykseen myös aiempaa myönteisemmin”, Vertanen pohtii. tekemisen kautta oppii parhaiten”, Vertanen toteaa. Puhe ja opastus on lyhyttä ja ytimekästä. Lapsia kiehtoo luentoja enemmän puukon tai kompassin käytön opettelu, loukkujen teko, pilkkiminen, kalastus jne.. Kerho toimii lasten ehdoilla. Mutta lapset hiljentyvät Vertasen mukaan myös kuuntelemaan hiiren hiljaa, kun vanhempi eränkävijä kertoo omista mieleen painuneista kalastus- ja metsästysretkistään. Entä aseet ja saalistus? ”Ne ovat vain pieni osa eränkäyntiä. Siihen liittyy paljon muutakin. Vaikka opetamme hyödyntämään luontoa, opetamme myös kunnioittamaan sitä.” Simo Vertanen Untamon Jahdista on eräkerhon vastuullinen vetäjä. ”Ja tänä iltana ohjelmassa on…” Suomessa on lähes 400 000 metsästyksen harrastajaa, noin 4700 metsästysseuraa ja 300 riistanhoitoyhdistystä. OMAN TEKEMISEN KAUTTA OPPII Imatran eräkerhon lapset ovat kevätkaudella tehneet pilkki- ja onkiretken, tutustuneet riistaeläimiin, pienpetoihin ja eri kalalajeihin sekä riistan ja kalojen pyyntiin eri vuodenaikoina. Nuotionteko, puukon, kompassin ja kartan käytön opettelut ovat nekin tulleet tutuiksi. Virmutjoen ampumaradalla lapset harjoittelivat ampumista. Syksyllä on tiedossa pienriistan ja hirvenmetsästystä, riistan talviruokintaa ja nuottakalastusta. Lisäksi koiraharrastaja on tulossa kertomaan metsästyskoirista ja paljon muuta. ”Kerhossa tehdään paljon. Käytännön 20 TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 20 31.8.2015 7.31 Kuka saa metsästää? Ensiapu-rastilla opetettiin haavan sitomista ja mm. hätänumeroon soittoa. Lilli Vertanen näyttää, Roope Mustasalmi ja Niko Nevalainen (oik.) katsovat tarkkana. l Metsästäjätutkinnon voi suorittaa kuka tahansa. Metsästyskortin voi lunastaa metsästäjätutkinnon suorittanut. l 15 vuotta täyttänyt saa metsästää aseen kanssa itsenäisesti, jos hänellä on metsästysaseeseen rinnakkaislupa. l Alle 15-vuotias voi pyytää pienriistaa loukuilla. Hän voi harjoitella aseen käyttöä vain täysikäisen metsästäjän välittömässä valvonnassa. ”Miksi metsästäjän olisi osattava lukea karttaa?” Anni Toiviainen kysyy karttamerkit ja kartanluvun ensialkeet -rastilla. ”Ettei eksy,” ”Osaa suunnistaa,” ”Tietää missä on,” Viljami Kosunen, Veeti Nousiainen ja Otto Nousiainen vastaavat. Eräkerholaiset keräävät kerhovihkoon kerhossa saatua tietoa. Luontopolun varrelta vihkoon liimattiin ensiavun pikaohjeet. Viljami Kosusen mielestä eräkerhossa kaikki on kivaa. Tavoitteena metsästyslupa Veikko Kovanen opasti kompassin käyttöä Aatu Pulliaiselle (vas.) ja Iiro Metsille. Suunnanoton lomassa Aatua kiinnosti tietää, mistä kompassi on tehty? Ruokolahtelaisen Viljami Kosusen äiti käy hirvimetsällä ja isä metsästää hirven ohella myös karhuja. 12-vuotiaan Viljamin tavoitteena on päästä metsälle rinnakkaisluvalla 15-vuotiaana. ”Tekee mieli tehdä erähommeleita,” Viljami vastaa kysymykseen, mikä sai hänet kiinnostumaan eräkerhosta. Viljamin mielestä kerhossa kaikki on tähän mennessä ollut kivaa. Poika taitaa olla poikkeus tässä porukassa, sillä tietokonepelit eivät kiinnosta lainkaan. Sen sijaan laskettelu ja pyöräily menevät jopa himpun ohi eräretkeilyn. Aseen käyttöä hän on harjoitellut jo vanhempiensa valvonnassa. Hirvimetsä ja pienriistan metsästys siintävät pojan mielessä kolmen vuoden päästä. TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 21 21 31.8.2015 7.32 22 TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 22 31.8.2015 7.32 MARJAT JA SIENET YHDISTÄVÄT SUKUA ”Sen suu napsaa, jonka jalka kapsaa”, kiitti kansankouluopettajani 1960-luvun lopulla antaessaan karkkipussit minulle ja vieruskaverilleni Juhanille, kun keräsimme hiihtäen hiihtokilpailujen palkintorahat. Into liikkua metsässä ja luonnossa juontaa juurensa noihin vuosiin. Luonnossa liikkuminen yhdistää meillä myös koko sukua. M 250 g voita 0,5 dl sokeria 5 dl ruisjauhoja Teksti Arja Malmberg Kuva Marjatta Keinänen inä ja kuusi sisarustani asuimme lapsuutemme ja nuoruutemme Nääringin kylällä Juvalla. Kotimme sijaitsi peltojen, metsien ja soiden ympäröimällä mäellä. Marja- ja sienimaastot olivat äärellämme, joten rakkaus luontoon ja metsään periytyi jo äidinmaidossa. Suurperheessä totuin jo lapsesta saakka maatilan töiden tekemiseen sekä marjojen ja sienten poimintaan. Äitini marja- ja sieniretkillä olivat mukana kaikki kynnelle kykenevät. Mummo piti sillä aikaa huolen nuoremmista. Pojat pääsivät halutessaan, nyt jo 93-vuotiaan, sotaveteraani-isämme mukana lintuja jänismetsälle. Liikunnan iloa opetti myös kuuden kilometrin koulumatkat, mitkä taitoin sisarusteni kanssa kävellen, hiihtäen tai polkupyörillä. Lapsuudenkotimme rakennuksista osa tuhoutui 43 vuotta sitten riehuneessa tulipalossa. Paikka on yhä meille jokaiselle tärkeä. Veljeni rakensikin laavun tuhoutuneen aittarakennuksen pohjavalujen päälle. Se on tukikohtamme, kun marjastamme ja sienestämme hyötyliikunnan merkeissä sisarusteni, heidän perheidensä, serkkujen tai ystävien kanssa lapsuuden maisemissa - milloin milläkin kokoonpanolla. Laavulla voi välillä huilata menneitä muistellen ja paistaa makkarat nokipannukahvin keittämisen lomassa. Mustikkakukko eli rättänä TERNIMAITOLETTUJA JA LAKKAHILLOA – NAM! Marjoista pidän eniten lakoista ja mustikoista. Tuskin unohdan koskaan sitä hetkeä, kun asuimme tulipalon jälkeisen talven Leppävirran Soinilansalmella äitini kotipaikalla hänen iäkkään isänsä ja setänsä kanssa. Äiti oli paistanut ternimaidosta lettuja ja niiden kanssa oli lakkahilloa. Luoja, miten hyvältä ne maistuivatkaan! Tulipalokesänä maakellarissamme oli 30 kiloa lakkahilloa – ne säästyivät tulipalolta. Mustikkaherkuista makoisin on mustikkakukko vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera. Jälkikasvuistamme kummityttöni Niina on ahkerin luonnossa liikkuja. Hän käy usein marjassa, sienessä tai muuten vain ulkoilemassa. Floristina hän näkee erityisesti luonnon kauneuden. Niina nautti lakkasuon riemuista ensimmäisen kerran toissa kesänä. Elokuun alussa vietimme antoisan metsäpäivän mustikoita poimien ja välillä laavulla evästäen. Syksyllä suunnitelmissamme on karpaloiden poiminta. Uusi kokemus Niinalle. Vaikka metsäretken jälkeen oloni onkin usein rättiväsynyt, niin mieli on hyvä jo liikunnan vuoksi. Bonuksena tulevat vielä puhtaat, kotimaiset ja terveelliset luonnon antimet, joista voi nauttia pitkin vuotta. Stora Enso Metsän tiedottaja Arja Malmberg (huivi päässä) asuu ja työskentelee Varkaudessa. Marjastus yhdistää Arjan lähipiiriä yli sukupolvien. Tämän kesän lakkareissulla mukana olivat serkku Ulla Juutilainen ja Arjan veljet Olavi ja Hannu Malmberg (punapaitainen) sekä kuvan ottanut ystävä Marjatta Keinänen. (tai 2,5 dl ruisjauhoja ja 2,5 dl rouheisia täysjyvävehnä- tai sämpyläjauhoja) 1,5 tl leivinjauhetta hiven suolaa 1 l mustikoita 3 rkl perunajauhoja 0,5 dl sokeria Vatkaa voi ja sokeri kuohkeaksi. Sekoita kaikki kuivat aineet taikinaan. Voitele parin litran uunivuoka ja vuoraa se taikinalla. Jätä taikinaa kanneksi. Sekoita toisessa astiassa mustikat, perunajauhot ja sokeri. Lisää mustikkaseos vuokaan. Taputtele taikinasta kansi tai murustele taikina mustikoiden päälle. Paista 175 asteessa vajaa tunti. Mustikkakukko on parhaimmillaan hiukan jäähtyneenä vaniljajäätelön tai -kastikkeen kanssa. TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 23 23 31.8.2015 7.32 Onneksi olkoon Imatran tehtaat! 80 v ja elämänsä kunnossa Stora Enson Imatran tehtaat täyttävät tänä syksynä 80 vuotta. ”Vanha rouva” ei suinkaan ole toinen jalka jo haudan partaalla vaan edelleen hyvässä iskussa. Tekstit Anita Illi Kuvat Stora Enson arkisto I matran tehtaat ovat monella tapaa hyvässä iskussa. Tehtaita on vuosien varrella viety monella saralla eteenpäin: henkilöstön, turvallisuuden ja tehokkuuden osalta”, kuluttajapakkauskartonkidivisioonan tehdastoiminnoista vastaava johtaja Marko Pekkola toteaa. Divisioonan alaisuuteen kuuluvat neljän muun tehtaan ohella Imatran tehtaat. Pekkola toimi 24 aiemmin, ennen tänä keväänä tapahtunutta tehtävänvaihdosta, neljän vuoden ajan Imatran tehtaiden johtajana. ”Sellu- ja kartonkitehtaalla on nykypäivänä tekniikkaa yhtä paljon kuin avaruusaluksessa. Ja vaikka raudasta ja tekniikasta usein puhutaankin, niin ilman ihmisten ammattitaitoa ja osaamista, tuskin Imatran tehtaitakaan enää olisi”, hän muistuttaa. TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 24 31.8.2015 7.32 1930-LUVUN PUOLIVÄLIN ISO PONNISTUS Kaukopään sellutehtaan rakentaminen oli iso voimain koitos 1930-luvun puolivälin talouslaman ja puutteen keskellä painineessa Suomessa. Tehtaalta valmistui ensimmäinen sellupaali 25.9.1935. Rohkeutta kuitenkin riitti ja luottamusta, sillä sulfaattisellu meni maailmalla hyvin kaupaksi. Rakennustöihin osallistui yli 2 500 henkeä. Tehtaasta rakennettiin Euroopan suurin sulfaattisellutehdas. Kapasiteetti oli siihen aikaan ”pöyristyttävät” 80 000 tonnia vuodessa, kun alalla oli totuttu vain 10 000–15 000 tonnin laitoksiin. Imatran tehtaat lukujen valossa: l Tehdasalue 350 hehtaaria. l Vakinaisia työntekijöitä 860. l Neljä kartonkikonetta, yksi paperikone, kolme muovipäällystyskonetta. l Sellua 1 300 000 tonnia/vuosi, josta 60 % lehtisellua. l Kartonkia ja paperia 1 110 000 tonnia/ vuosi, josta kartonkia yli 90 %. l Puun vuotuinen käyttö 5 milj. m3, josta puolet koivua. Puusta puolet kotimaista. KAHDEN MILJOONAN TONNIN TEHDAS Imatran tehtaat käsittävät tänä päivänä kaksi yksikköä – Kaukopään ja Tainionkosken. Tehdasalueen koko on huikeat 350 hehtaaria. Jos se olisi metsätila, niin sillä eläisi jo mukavasti Etelä-Suomen oloissa. Etäisyys alueen päästä päähän on pisimmillään seitsemän kilometriä. Runsaan miljoonan tonnin kapasiteetilla Imatran tehtaat kuuluvat myös tänä päivänä Euroopan suurimpiin sellutehtaisiin. Tuoteryhmä, josta Imatra varsinaisesti tunnetaan, on kuitenkin erilaiset kartongit. Kartonkeja valmistetaan niitäkin yli miljoona tonnia vuodessa. Kartongit ovat laaja tuoteryhmä. Imatralla valmistetaan nestepakkaus-, elintarvikekartonkeja, kuten kuppi- ja vuokakartonkeja sekä graafisia kartonkeja. Imatran tehtailla valmistetaan myös pakkauspapereita. YLI 700 MILJOONAA VUOSIKYMMENESSÄ Imatra on ollut tärkeässä asemassa ensin EnsoGutzeitissa ja nyt Stora Ensossa ja on sitä edelleen. Imatran tehtaat ovat henkilömäärältään yhtiön suurin yksikkö. Pekkolan mukaan asema on näkynyt myös siinä, että tehtaisiin on tehty vuosikymmenten varrella mittavia investointeja. Imatran tehtailla on kaikki mahdollisuudet kasvaa edelleen, vaikka tehdas on jo yli miljoonan tonnin tehdas sekä kuitu- että kartonkituotannossa, Marko Pekkola sanoo. >> TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 25 25 31.8.2015 7.32 Yhdestä 50 kuution tukkirekasta syntyy esim. puoli miljoonaa maitotölkkiä tai 850 000 juomakuppia. >> ”Imatralle on investoitu 1990-luvulta lähtien yli 700 miljoonaa euroa kymmenen vuoden jaksoissa mitattuna. Samassa tahdissa ollaan edelleenkin”, Pekkola toteaa. Pekkolan mukaan myös kasvu on mahdollista, vaikka tehdas on jo yli miljoonan tonnin tehdas sekä kuidun että kartonkien tuotannossa. MIKROSELLU ON SEURAAVA ISO ASKEL Pekkola sanoo Imatran tehtaiden seuraavan ison askeleen olevan mikroselluloosan kaupallistaminen ja hyödyntäminen eri pakkaustuotteissa. Mikroselluloosaa voidaan käyttää mm. nestepakkauksissa, elintarvikepakkauksissa, lääke- ja kosmetiikkatuotteiden pakkauksissa. Mikroselluloosan idea on, että sitä käyttämällä kartongin paksuutta voidaan ohentaa kestävyysominaisuuksien silti kärsimättä. Mikroselluloosan koetuotanto aloitettiin Imatralla 2011. ”Mikroselluloosaan sisältyy suuria odotuksia. Vähemmällä materiaalilla voidaan valmistaa 26 Kun Hitler törmäsi Kaukopään piippuun Kerrotaan, että Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitleriä Imatralle kuljettanut matkustajakone olisi laskeutuessaan osunut Kaukopään tehtaiden 124-metriseen savupiippuun. Hitler oli sumuisena ja sateisena päivänä 4. kesäkuuta 1942 tulossa marsalkka Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäiville. Marski ei päivistä olisi alun perin välittänyt. Elihän Suomi keskellä sotaa. Pienimuotoiset juhlat kuitenkin pidettiin ja Marskin juhlavaunu oli pysäköitynä Kaukopään pistoraiteelle. Hilterin Folke Wulf Condor -koneen rullatessa laskeutumisen jälkeen Immolan kentällä sen vasemman laskupyörän jarru syttyi palamaan. Palon aiheuttajaksi arveltiin mahdollista kosketusta Kaukopään savupiippuun. Matkustajat selvisivät kuitenkin vaurioitta. Yli kuusituntisen vierailun jälkeen Hitler palasi kotimaahansa. TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 26 31.8.2015 7.32 Imatran tehtaiden historiaa lyhyesti harppoen: Jos kaikki Imatran tehtaiden käyttämä puu tulisi rekoilla, saapuisi yksi rekkakuorma puuta joka 6. minuutti vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. vahvempia ja kestävämpiä pakkauksia. Se merkitsee kustannussäästöjä, kun materiaalin määrä vähenee koko toimitusketjussa”, Pekkola valottaa. PUUREKKA JOKA 6. MINUUTTI Imatran tehtaat käyttävät puuta vuosittain 5 miljoonaa kuutiometriä, josta puolet tulee kotimaasta. Tämä valtava määrä tarkoittaa sitä, että tehtaan portista rullaisi sisään 6 minuutin välein puutavararekka vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä, jos kaikki tehtaiden käyttämä puu kulkisi kumipyörillä. Imatran tehtaiden puista yli puolet tuodaan kuitenkin rautateitse, noin 40 prosenttia rekoilla ja 6 prosenttia aluskuljetuksina. Tehtaiden käyttämästä puusta puolet on koivukuitupuuta, joka lähes kokonaisuudessaan tuodaan Venäjältä. Miten suuri riski se on? ”Tehdas pyörii kaikissa tilanteissa. Ongelmatilanteita varten on varautumissuunnitelmat. Itätuonnin osalta ei tällaista riskiä ole näköpiirissä, emmekä myöskään usko, että se realisoituu”, Pekkola vastaa. l 1935 Sulfaattisellun valmistus alkaa Kaukopäässä. l 1950 Ensimmäinen kartonkikone (KA1) l 1956 Toinen kartonkikone (KA2), massan valkaisu. l 1957 Nestepakkauskartongin valmistus alkaa. l 1961 Euroopan suurin kartonkikone (KA4). l 1970 Paperin valmistus alkaa. l 1976 Toinen kuitulinja. l 1990–92 Isojen investointien vuodet (mm. biologinen jätevedenpuhdistus). l 1996 Mekaanisten massojen valmistus alkaa (CTMP). l 1999–2002 Toinen isojen investointien aalto. l 2001 Vanha kuitulinja suljetaan. l 2010 Paperikone 8 suljetaan. l 2011 Mikroselluloosan koelaitos. l 2014–15 Tainionkosken kartonkikoneen investointi. TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 27 27 31.8.2015 7.32 28 TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 28 31.8.2015 7.32 Yrittäjä odottaa varhaisperkauksia Varhaisperkaukset tulivat Kemera-varoin tuettaviksi kohteiksi kesäkuun alussa. Uusi mahdollisuus ei ole toistaiseksi saavuttanut metsänomistajia toivotulla tavalla. Tekstit Heikki Rönkä Kuvat Jouni Porsanger ja Anita Illi V arhaisperkauksia ei ole päästy vielä tekemään, mutta toivottavasti tilauksia alkaa tulla”, toteaa metsäpalveluyrittäjä Risto Kelloniemi Rovaniemeltä. Kelloniemen mukaan varhaisperkaus on sekä teettäjälle että tekijälle hyvä vaihtoehto. Taimikon ollessa alle 3-metristä työ on helppoa tehdä ja kustannuksiltaan edullista. Metsänomistaja saa siinä hyvän alun metsälleen. Metsä voi pärjätä ilman toista käsittelyä ensiharvennusvaiheeseen saakka. Toiseen ääripäähän Kelloniemi nimeää taimikot, joista ei ole huolehdittu ajallaan. ”Viivästyneiden taimikoiden harvennuksista ei jää hyvä mieli kellekään. Kohteet ovat työläitä tehdä ja niiden hinta, todellisen työmäärän mukaisesti, on väistämättä metsänomistajalle kallis. Pahimmillaan tämä aiheuttaa sen, että taimikot jätetään kokonaan hoitamatta”, hän sanoo. >> TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 29 29 31.8.2015 7.32 >> HYVÄ KUNTO PERUSEDELLYTYS Kelloniemi työllistää sulan maan aikaan 7 metsuria pääasiassa istutuksissa ja raivaussahatöissä. Talvella osa miehistä toimii oppaina hänen matkailupalveluyrityksessään. Tämän ansiosta on pystytty työllistämään osaavaa henkilöstöä muuten kausiluonteisilla aloilla läpi vuoden. Raivaussahatöitä Kelloniemen yrityksessä tekevät paikalliset työntekijät. Hänen mukaansa sahaustyöntekijöitä on tänä päivänä kuitenkin haasteellista löytää. ”Raivauksiin löytyy kiinnostuneita, mutta ongelmana on löytää osaajia ja saada tekijät pysymään. Raivauksilla pärjääminen vaatii hyvää kuntoa ja luonnetta sietää sateita, sääskiä ja yksintyöskentelyä. Muutoin työssä ei pääse palkoille”, Kelloniemi kertoo. Metsurit raivaavat taimikoita urakkapalkalla. Kelloniemen mukaan palkkaukseen ei ole muuta vaihtoehtoa. Yksityinen yrittäjä ei voi teettää töitä tuntipalkalla. ”Koulutamme kaikki työntekijämme. Peruslähtökohta on, että työn jäljen on oltava hyvää ja se kestää kriittisenkin arvioinnin”, Kelloniemi toteaa. VASTUUTA VIERAAN METSÄSTÄ Taimikoita harventavalla metsurilla on vastuu vieraan metsistä. Hänen valintansa vaikuttavat siihen millainen metsä taimikosta kasvaa. ”Koulutamme kaikki työntekijämme. Peruslähtökohta on, että työn jäljen on oltava hyvää ja se kestää kriittisenkin arvioinnin”, Kelloniemi toteaa. Taimikon harventajan on osattava valita kasvamaan oikeat puulajit siihen tiheyteen, että niillä on sopivasti kasvutilaa ja valoa. Myös luontokohteiden jättämisen periaatteet on tunnettava. Rovaniemen seudun taimikoista noin kolmannes on luontaisesti uudistettuja. Taimikot ovat pääasiassa mäntyä. Puhtaita kuusikoita on varsin vähän. ”Oman vaikeutensa täällä tuovat hirvet. Ne tuhoavat merkittävän määrän männyn taimista. Tilalle kasvaa koivua. Harventajan on osattava nähdä mistä puusta syntyy myyntikelpoista ainespuuta”, Kelloniemi kuvaa taimikoita. Taimikonhoidon alaraja 2 ha Muista! Rahoitus-hakemus aina ennakkoon Kesäkuun alussa voimaan tullut uusi Kemera-laki edellyttää, että ennen töiden aloittamista tehdään rahoitushakemus. Uutta on myös se, että varhaisperkaukseen saa tukea. Nuoren metsän hoitokohteen alaraja nousi kahteen hehtaariin. 30 V anhan Kemeran aikana taimikoiden harvennuksiin ei vaadittu ennakkoon Metsäkeskukseen lähetettävää rahoitushakemusta. Tuen saamiseksi riitti toteutusselvityksen tekeminen työn valmistuttua. Metsänomistaja voi laatia rahoitushakemuksen itse. Hakemuslomakkeen voi tulostaa netistä www.metsakeskus.fi-sivuilta, Palvelut-valikosta. Työn voi aloittaa heti rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen. Ennakkoon tehtävä rahoitushakemus on pakollinen, mutta tukea sen perusteella ei makseta. Sitä varten Metsäkeskukseen on toimitettava toteutusselvitys työn valmistuttua. Senkin metsänomistaja voi tehdä itse. Stora Enson toteuttamista kohteista yhtiön metsänhoitoasiantuntija laatii toteutusselvityksen. TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 30 31.8.2015 7.32 Alle 3-metristen taimikoiden varhaisperkaukseen saa Kemera-tukea 160 euroa hehtaarilta. Ennen työn aloittamista on Metsäkeskukseen lähetettävä rahoitushakemus. Rehevillä mailla taimikko kannattaa varhaisperata noin metrin mittaisena. Hoidettu taimikko l Tilaa paksuuskasvulle. l Laatu pysyy hyvänä. l Vesakko ei valtaa kasvutilaa. l Aikaistaa hakkuita. l Kasvattaa tuloja. TUKI 230 EUROA HEHTAARILLE Metsänomistajalle maksettava nuoren metsän hoidon tuki on 230 euroa hehtaaria kohti. Tuki on verotettavaa tuloa ja jää kokonaan metsänomistajalle, ellei hän käytä rahoitushakemuksen ja toteutusselvityksen laadintaan tahoa, joka veloittaa niistä. Jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta energiapuuna tai kuitupuuna, voidaan tukea korottaa 220 euroa/ha, jolloin tuki on 450 euroa hehtaaria kohti. Pienpuuta on kerättävä Etelä-Suomessa vähintään 35 m3/ha ja PohjoisSuomessa 25 m3/ha, jotta kohde on oikeutettu korotettuun hehtaaritukeen. Tuettavan hankkeen on oltava pinta-alaltaan vähintään 2 hehtaaria. Alueen ei tarvitse olla yhtenäinen vaan se voi muodostua useammasta vähintään puolen hehtaarin kuviosta. Taimikko on tukikelpoinen, kun sen pituus ylittää 3 metriä. Ylärajana ovat metsät, joissa puuston keskiläpimitta on enintään 16 senttiä. Nuoren metsän hoidossa tulee poistaa vähintään 1 000, Lapissa 800 kappaletta, kantoläpimitaltaan 3 sentin runkoa. Harvennuksen jälkeen taimikkoon saa jäädä enintään 3 000 runkoa. Taimikonhoidon suositusten mukaiset taimitiheydet ovat harvennuksen jälkeen Kemeravaatimusta alhaisemmat. Ne ovat seuraavat: mänty 2 000–2 500, kuusi 1 800–2 200, rauduskoivu 1 600-1 800, hieskoivu 2 000–2 500 ja lehtikuusi noin 1 300 kpl/ha. Näissä tiheyksissä puilla on tilaa järeytyä ensiharvennusvaiheeseen. VARHAISPERKAUS UUTENA LAJINA Kemera-lakiin tuli kokonaan uutena tukimuotona taimikon varhaisperkaus. Varhaisperkauksen tuki on 160 euroa hehtaaria kohti. Pienin tuettava hanke on pinta-alaltaan 1 hehtaari. Hanke voi koostua useammasta yli puolen hehtaarin kuviosta. Varhaisperkauksesta on jätettävä ennakkoon rahoitushakemus ja tehtävä työn päätyttyä toteutusselvitys samaan tapaan kuin nuoren metsän hoidosta. Tuen edellytyksenä on, että kasvatettavan puulajin taimien keskipituus on hoidon jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään kolme metriä. Varhaisperkauksessa taimikkoa ei tarvitse harventaa lopulliseen tiheyteensä. Kasvamaan voi jättää enintään 5 000 tainta hehtaarille. Poistettavia taimia on oltava hehtaarilla vähintään 3 000, Lapissa 2 000 kappaletta. Rehevillä mailla varhaisperkaus kannattaa tehdä kasvatettavien taimien ollessa noin metrin mittaisia, jotta vesakot eivät pääse tukehduttamaan taimien kasvua. Stora Enso veloittaa varhaisperkauksesta noin 300 euroa hehtaarilta. Oman hankkeesi tarkan kustannusarvion saat Stora Enson metsäasiantuntijalta ennen työn aloittamista. Stora Enson metsäasiantuntijat neuvovat ja avustavat Tähtiasiakkaita Kemera-asioissa veloituksetta. TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 31 31 31.8.2015 7.32 Kymmenen kysymystä juurikäävän torjunnasta JUURIKÄÄPÄ JÄYTÄÄ TYVITUKIN PILALLE Juurikääpä aiheuttaa ikävää tuhoa havupuustoissa. Vuosikymmenten työ voi mennä hukkaan muutamassa vuodessa. Ennakointi riskialueilla on siten elintärkeää. Uusi Kemera-laki muutti totuttuja käytäntöjä. Kymmeneen kysymykseen juurikäävän torjunnasta vastaa ostopäällikkö Risto Nurmela. Teksti Juha Hanni Kuva Anita Illi 1 Mikä on juurikääpä? Juurikääpä on havupuiden pahin lahottajasieni aiheuttaen kuusella tyvilahoa ja männyllä tyvitervastautia. Sieni leviää puun juurista runkoon pilaten arvokkaan tyvitukin ja aiheuttaen lopulta puun pystyyn kuolemisen. 2 Mistä tietää onko metsässä juurikääpätuhoja? Kuusen tyvilahoa on vaikea havaita päällepäin. Laho voi nousta jopa 6 metriin ja puu on yhä elossa. Usein tuho paljastuu vasta hakkuun yhteydessä tai heikentynyt puu kaatuu tuulessa. Männyn tyvitervastaudista kertoo rungon voimakas pihkoittuminen ja puiden kuoleminen pystyyn. 3 Missä juurikääpää esiintyy? Kuusen tyvilahoa esiintyy eniten Etelä- ja KeskiSuomessa, erityisesti rannikkoseudulla. Männyn tyvitervastautia on etenkin Kaakkois-Suomessa ja Vaasa-Ilomantsi -linjan eteläpuolella. Valitettavasti juurikääpä jatkaa Suomessa leviämistään uusille alueille. 4 Miten juurikääpää torjutaan? Hakkuukone levittää korjuun yhteydessä kuusen ja männyn kannoille torjunta-ainetta eli tehdään ns. kantokäsittely. Pahoin saastuneilla alueilla myös kannonnostolla voidaan ehkäistä sienitaudin leviämistä uuteen puusukupolveen sekä vaihtamalla istutettava puulaji esimerkiksi koivuun. 5 Mitä torjunta maksaa? Uuden Kemera-lain mukaan metsänomistaja saa valtiolta apua juurikäävän torjuntakustannuksiin leviämisen riskialueella toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana tehtävissä hakkuissa. Korvaus on 70 € hehtaaria kohti. Aiemmin torjunta-aineen levityskulut maksoi metsäyhtiö ja myös tuki maksettiin metsäyhtiölle. 32 6 Stora Enson palvelut juurikäävän torjunnassa? Torjunnasta sovitaan metsänomistajan kanssa puukaupan yhteydessä. Yrittäjä tekee kantokäsittelyn hakkuun yhteydessä ja Stora Enso hoitaa tarvittavat viranomaisilmoitukset sekä tuen hakemisen metsänomistajalle ja levityskulujen laskutuksen. Torjunta tehdään metsänomistajalle mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Stora Enso Metsä suosittelee juurikäävän levinneisyysalueella kaikissa havupuuvaltaisissa (yli 50 %) kesäaikaisissa (1.5.–30.11.) hakkuissa kantokäsittelyä. 7 Ovatko torjunta-aineet vaarallisia? Käytettävissä on kahta eri ainetta: Harmaaorvakkasienen rihmastosta tehtyä torjunta-ainetta tai ureaa sisältävää liuosta. Kummallakin aineella saadaan hyvä tulos ja ne ovat luonnolle vaarattomia. 8 Miten torjunta-aineet levitetään? Kannot ruiskutetaan puun kaadon yhteydessä. Hakkuukoneen kaatopää levittää automaattisesti aineen kannolle. Torjunta-ainetta ei tarvitse käyttää, jos hakkuita tehdään talvipakkasilla. 9 Miksi juurikäävän torjunta on tärkeää? Juurikäävän torjunta on erityisen tärkeää riskialueiden terveissä metsiköissä, jotta sieni-itiöt eivät leviäisi kantojen kautta terveisiin puustoihin. Juurikääpätuhot aiheuttavat vuosittain merkittävät taloudelliset tappiot metsänomistajalle. 10 Juurikäävän torjunta mainitaan myös PEFC-metsäsertifioinnissa? Kyllä, kriteerit edellyttävät kuusen ja männyn juurikäävän leviämisen estämisen. Tavoitteena on saada yli 85 % riskialueiden hakkuista käsittelyn piiriin. Juurikäävän torjunta on koko metsätalouden yhteinen asia! TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 32 31.8.2015 7.32 TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 33 33 31.8.2015 7.32 Ristikko Vastaajan nimi _________________________________________________________________________ Lähiosoite_____________________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka______________________________________________________________ Puhelinnumero_________________________________________________________________________ 34 Lähetä oheinen ristikko tai sen kopio täytettynä 6.11.2015 mennessä osoitteella: Stora Enso Oyj Metsäkonttori, PL 20, 70101 KUOPIO Kuoreen tunnus ”Terve Metsä Ristikko” tai värillisten ruutujen avainsanat sähköpostitse: ristikko.metsa@storaenso.com Huom! vain ristikkovastaukset! TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 34 31.8.2015 7.32 Palvelukortti Hyvä lukija Jos vakituinen osoitteesi muuttuu, muuttoilmoituksen tekeminen postiin tai maistraattiin riittää. Halutessasi voit ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi tai vaihtaa lehden saajan nimen sekä lähettää yhteydenottopyynnön tällä palvelukortilla. Saman ilmoittamisen voi tehdä myös sähköpostitse terve.metsa@storaenso.com -osoitteeseen. Ilmoita sähköpostissa myös entiset nimi- ja osoitetiedot. Muistathan, että muuttuneet tietosi voit ilmoittaa myös eMetsä® palvelun kautta. Osoitteen muutos, koskee kaikkia Stora Enson postituksia erun lehden tilauksen P Tilaan veloituksetta toimitettavan Terve Metsä -lehden Ottakaa minuun yhteyttä puukauppa- tai metsäasioissa Vastaanottaja maksaa postimaksun Stora Enso Oyj Metsäkonttori VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5005565 Info: TM 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi _____________________________________________________________________________________________ Lähiosoite/uusi osoite______________________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka_________________________________________________________________________ Puhelinnumero____________________________________________________________________________________ Sähköpostiosoite __________________________________________________________________________________ Metsäni sijaintikunta _______________________________________________________________________________ Edellisen ristikon ratkaisu ja palkinnot Oikein vastanneiden kesken arvomme kolme Stora Enson reppua. Ristikon oikea ratkaisu julkaistaan joulukuun numerossa. Ristikon voi ratkoa ja lähettää myös sähköisesti www.sanaristikot.net -osoitteessa. Kesäkuun ristikon palkinnot on arvottu. Onni suosi seuraavia oikein vastanneita: Paavo Issakainen, Leppävirta Jani Pyykkönen, Suomussalmi Henri Ruotsalainen, Kuopio. TerveMetsä 01-36_TM_32015.indd 35 35 31.8.2015 7.32 Hyviä uutisia Suomi! Stora Enson investoinnit tuovat 300 uutta työpaikkaa Varkauden seudulle. Stora Enson Varkauden tehtaiden suurinvestoinnit ovat osoitus suomalaisesta osaamisesta ja uskalluksesta. Ne luovat satoja työpaikkoja ja kasvattavat metsänomistajien puunmyyntituloja. Uusi kartonkikone käynnistyy syksyllä 2015 ja rakennuselementtilinja heti keväällä 2016. Kotimaiselle puulle riittää jatkossakin kysyntää! Elämässä mukana. 01-36_TM_32015.indd 36 31.8.2015 7.32
© Copyright 2024