Suomen ensimmäinen 8-kerroksinen puukerrostalo
TerveMetsä Stora Enso Metsän lehti metsänomistajille 02| 2015 Stora Ensolle jokainen metsäasiakas on TÄHTI! Metsän kasveja ruokapöytään Suomen ensimmäinen 8-kerroksinen puukerrostalo Terve_Metsa215_01-36.indd 1 22.5.2015 7.12 Pääkirjoitus Jorma Länsitalo metsäpäällikkö Stora Enso Metsä Varkauden muutostarina V iisi vuotta sitten elettiin Stora Ensossa ja Varkaudessa vakavia aikoja. Eurooppalaista paperinvalmistusta koetteli kysynnän lasku ja kannattavuus oli heikko. Vuonna 2010 Varkaudessa suljettiin sanomalehtipaperikone, ja paperintuotannon tulevaisuus näytti epävarmalta. Miksi juuri Varkaus on nyt menestyjä? Yksi merkittävimmistä syistä on alueen hyvät metsävarat ja hyvin toimiva puuhuolto. Yli miljoonan kuutiometrin vuosittainen havukuitupuun käytön lisäys on merkittävä muutos. Varkauden puunkäyttö nojaa kotimaiseen, yksityisistä metsistä hankittavaan puuhun. Varkauden tehtaat ovat hyvä esimerkki siitä, mistä metsäteollisuuden rakennemuutoksessa on kysymys. Ihmisten kulutustottumukset ovat muuttuneet. Sähköinen media on korvannut painettua mediaa. Paperin käyttö on pienentynyt ja vähenee edelleen. Samaan aikaan kuitenkin monilla muilla metsäteollisuuden tuotteilla riittää kysyntää. Varkaudessa rakennemuutos konkretisoituu kahteen merkittävään investointiin. Hyvin sujunut yhteisMiljoona työmme metsänomistajien mottia kanssa luo edellytykset puunhankinnan kasvattamiselle. lisää! Metsänomistajayhteistyömme kulmakivenä ovat henkilökohtaisuus, ammattitaito ja laadukkaat, jokaisen tarpeita vastaavat palvelut. Jokainen metsänomistajatapaaminen on meille tärkeä, siksi haluamme tehdä metsänomistamisesta helppoa, miellyttävää ja tuottavaa. Metsänomistajille kehitetty Tähtiasiakas-ohjelmamme on avoin kaikille metsänomistajille. Investoinneilla muutetaan paperintuotanto kartongiksi pakkausteollisuuden kasvaviin tarpeisiin. Samalla sellun tuotantoa kehitetään nykyaikaiseksi havukuitua käyttäväksi biojalostamoksi. Aiemmin lakkautetun paperikoneen tyhjäksi jääneeseen halliin rakennetaan puurakennuselementtilinja, joka tulee käyttämään raaka-aineenaan järeää tukkia. Molemmat investoinnit suuntautuvat kasvaville markkinoille. Varkauden tulevaisuus näyttää taas valoisalta. Kartonki-investoinnin vaikutus näkyy puukaupassa jo kesän aikana. Haluamme olla valmiina, kun tuotanto starttaa ensi syksynä. Jorma Länsitalo metsäpäällikkö Stora Enson Metsän lehti metsänomistajille 02| 2015 Terve Metsä -lehden kustantaja Stora Enso Metsä. ISSN 1235-1687 (painettu), ISSN 2341-5738 (verkkojulkaisu). Päätoimittaja Juha Hanni, Stora Enso Metsä. Toimitus Anfangi Oy. Taitto Anfangi Oy. Kansikuva Kolme puukerrostaloa rakentanut Keijo Ullakko, kuvaaja Petteri Kivimäki. Paino PunaMusta Oy. Paperi LumiPress Art 130 g/m2 (kannet) ja NovaPress Silk 90 g/m2 (sisäsivut). Osoitteenmuutokset Palvelukortti sivulla 35. Internetsivut www.storaensometsa.fi Terve_Metsa215_01-36.indd 2 22.5.2015 7.12 Sisältö 10 TÄHTIASIAKKUUS SAA HYMYILEMÄÄN Stora Enson Ranuan metsäasiantuntija Heikki Petäjäjärvi (vas.) ja metsänomistaja Antti Pitkänen ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2010 lähtien. Antti käyttää Stora Enson palveluja laidasta laitaan. 18 METSÄKASVEISTA SAA MAITTAVIA RUOKIA Keruutuotetarkastaja Päivi Saikkonen antaa Terve Metsän lukijoille neuvoja mitä ja miten metsästä keväällä ja alkukesällä löytyviä kasveja voi käyttää erilaisiin ruokiin. 28 HARMILLINEN HIESKOIVU Haapavetinen Jukka Pekkala totesi, että huonotuottoinen hieskoivikko kannattaa hakata vaikka 50-vuotiaana ja istuttaa tilalle kuusentaimet. Tutkija Pentti Niemistö antaa hyvät ohjeet miten menetellä hieskoivikon kanssa eri tilanteissa. Sisältö 4 LASTUJA 8 VILKASTA PUUKAUPPAKESÄÄ Korjuu onnistuu kesällä myös turvemaiden männiköissä ja pehmeiden kivennäismaiden kuusikoissa. 10 TÄHTIASIAKKUUS-TEEMA Stora Enson tähtiasiakkuus joensuulaisen Katri Laakkosen ja espoolaisen Antti Pitkäsen näkökulmasta. 16 VIIME KESÄ RATKAISI MÄNNYN KASVUN Mänty kasvaa tänä kesänä viime kesän energialla. 18 METSÄN KASVEJA RUOKAPÖYTÄÄN 22 PUUKERROSTALOJEN LÄHETTILÄS Uudet rakennusmenetelmät vauhdittavat puukerrostalojen rakentamista. 26 PERHOSHARRASTUS VIE MAAILMALLE Imatran tehtaiden ympäristöpäällikkö Teemu Klemetillä on sadantuhannen perhosen kokoelma. 28 HARMILLINEN HIESKOIVU 32 METSÄNHOIDON AIKAIKKUNAT Eri metsänhoitotoimenpiteille ja hakkuille on olemassa ns. aikaikkuna, jona aikana ne olisi parasta tehdä. 34 RISTIKKO 35 PALVELUKORTTI TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 3 3 22.5.2015 7.12 Lastuja Kemera-työt jatkuvat Huhtikuussa pysähtyneet taimikonhoidot pääsevät taas vauhtiin. Euroopan komissio hyväksyi huhtikuun lopulla vuosia valmisteilla olleen uuden Kemera-lain. Laki tuli voimaan 1.6.2015. Taimikoiden varhaishoito tuli lakiin uutena tukimuotona. Uudistus on tervetullut. Monissa tapauksissa varhaisperkauksella pelastetaan metsän tulevaisuus ensiharvennukseen saakka, vaikka varsinainen taimikonhoito jäisi tekemättä. Varhaisperkaus, taimikonhoito ja muut Kemeran piiriin kuuluvat työt vaativat jatkossa ennakkosuunnitelman. Vaatimus koskee myös metsänomistajan itsensä tekemiä töitä. Metsäkeskukseen on jätettävä rahoitushakemus ennakkoon kaikissa työlajeissa. Stora Enson metsäasiantuntijat laativat rahoitushakemuksen. Työn päätyttyä he laativat toteutusselvityksen Metsäkeskukselle. Tuki maksetaan sen perusteella. 50 harjoittelijaa kesätöihin Stora Enso Metsään Stora Enso Metsä työllistää tänäkin vuonna noin 50 kesäharjoittelijaa. Kesätyöhakemuksen jättäneistä 907 nuoresta töihin pääsi siten vajaa kuusi prosenttia. Stora Enson kaikkiin toimipisteisiin: tehtaille, toimistoihin, terminaaleihin ja muihin työpaikkoihin haki tänä vuonna kaikkiaan yli 12600 hakijaa, joista noin tuhat nuorta sai työpaikan. Kesätyöpaikkojen määrä on ollut samaa luokkaa jo useamman vuoden ajan. Harjoittelijat ovat pääosin jo aloittaneet tämän kesän työt. Stora Enso Metsän harjoittelijoista noin 30 sijoittui hankinta-alueilla ja 20 terminaaleihin. Lisäksi muutama harjoittelija on metsäkonttorilla. Stora Enso on mukana Vastuullinen kesäduuni-kampanjassa, jolla edistetään nuorten mahdollisuuksia hankkia työkokemusta ja oppia työelämän pelisääntöjä. 4 Koulu valmiiksi kesälomalla Asuinrakennusten ohella CLT sopii hyvin myös julkiseen rakentamiseen. Esimerkiksi Itävallassa CLT:stä on rakennettu useita kouluja. Valttina on rakentamisen nopeus ja luokkien hyvä sisäilma. Teksti Tiina Tuomainen Kuva Stora Enso Itävallan Wienissä asukasmäärän kasvu lisää täydennysrakentamisen tarvetta myös kouluissa. Puu sopii siihen hyvin, sillä kevyttä materiaalia on mahdollista esityöstää pitkälle. Lisäksi puurakennus sitoo hiilidioksidia koko elinkaarensa ajan synnyttäen kaupunkiin hiilinielun. Tutkimukset osoittavat, että puuluokkahuoneessa mm. oppilaiden stressitaso on verrokkiluokkaa alhaisempi. Puurakentamisen nopeudesta otetaan Wienissä kaikki hyöty irti, kun uusi koulurakennus kohoaa oppilaiden käyttöön kesäloman aikana. Stora Enson tehtaalla Bad St. Leonhardissa CLT-elementteihin asennetaan mm. ikkunat ja yhteistyökumppani kokoaa elementeistä valmiita luokkahuonemoduuleita, jotka kuljetetaan työmaalle. Nopea rakennusaika leikkaa kustannuksia. eMetsän ja Tähtitilin asiakaspalvelu Arkisin klo 8-16 numero 02046 47999 sähköposti emetsapalaute.metsa@storaenso.com TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 4 22.5.2015 7.12 Lastuja Suomen tunnetuin aaltopahvipakkaus Helmikuussa 2015 julkistettu uusi äitiyspakkauslaatikko valmistetaan jälleen Stora Enso Packaging´in tehtailla. Teksti Kati Vehkakoski Kuva Stora Enso Löytyyköhän tästä maasta joku, joka ei tiedä, mikä on äitiyspakkaus? Vuodesta 1938 suomalaisia äitejä tukenut valtion äitiysavustus täyttää jo 77 vuotta. Edelleen noin 91 % ensisynnyttäjistä valitsee pakkauksen rahallisen avustuksen sijaan. Etenkin esikoislapsen syntymää odotellessa äitiyspakkaus on tunteita herättävä symboli, jota odotetaan jännityksellä. PAKKAUKSIA TÄNÄ VUONNA NOIN 40000 KAPPALETTA Kela on hoitanut äitiyspakkausta vuodesta 1994 ja vastaa kokonaisuuden kilpailuttamisesta. Pakkaus palasi muutaman vuoden tauon jälkeen Stora Enson tuotantoon, jossa sitä on aiemmin valmistettu vuosikymmeniä lähes tauotta. Tänä vuonna pakkausta valmistetaan noin 40000 kappaletta. Enemmistö suomalaislapsista taitaa nykyään päästä unille ihan oikeaan pinnasänkyyn. Siksi monesta varastosta löytyä nostalgisia, Heinolan tai Lahden tehtaalla valmistettuja äitiyspakkauslaatikoita, jotka jatkavat elämäänsä tukevana säilytyslaatikkona. Äitiyspakkausjuttu jyrää BBC:n verkossa Ainutlaatuinen, kaikille vauvaperheille maksuton äitiyspakkaus on kerännyt huomiota maailmanlaajuisesti. Viime kesänä BBC julkisti tiedon, jonka mukaan sen verkkosivuilla oleva äitiyspakkauksesta kertova ”Why Finnish babies sleep in cardboard boxes” artikkeli on luettu yli 10 miljoonaa kertaa. Kesällä 2013 julkaistu artikkeli on myös verkkolehden 17-vuotisen historian jaetuin nettiuutinen yli miljoonalla jaolla. Flexopainettu pakkaus sai pintaansa hempeän, lapsenmielisen kuvituksen. 70 x 43 x 27 -kokoisen laatikon tukeva rakenne syntyy C-aallosta. 60-luvulla laatikon materiaalina käytettiin voimapahvia. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 5 5 22.5.2015 7.12 Lastuja Tein minä pillin pajupuusta! Pajupillin parasta tekoaikaa on toukokuun alusta juhannukseen asti. Silloin pajun kuori lähtee parhaiten irti. 1 Katkaise terävällä puukolla pajusta noin 20 senttimetrin mittainen suora, oksaton pätkä. Leikkaa toinen pää viistoksi. Toinen pää voi olla suora. 2 3 4 5 6 7 Leikkaa pieni lovi 3–4 senttimetrin etäisyydelle pätkän viistotusta päästä. Tee äskeisen loven yläpuolelle viilto kuoren ympäri. Naputtele kuori irti puukon päällä ja irroita kuorituppi pillistä. Suurenna aloitettua lovea pituus- ja syvyyssuunnassa. Tästä lovesta tulee ns. äänitila. Mitä isompi se on, sen paremmin pilli soi. Viillä vielä äsken tehdystä lovesta tasainen siivu viistoon kärkeen asti. Laita irroitettu kuorituppi takaisin pillin päähän. Ja sitten vain soittelemaan! Kuva Jani Sourander MUISTA: Pajujen katkominen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Jos et ole omalla maalla, kysy aina maanomistajan lupa! Tähtitilin korko 30.9.2015 saakka 3,5 % 6 Metsänhoitoon ollaan tyytyväisiä Puukaupan asiakastyytyväisyyden lisäksi mittaamme myös metsänhoitotöiden onnistumisesta. Kaikki metsänhoitopalveluita ostaneet saavat tutun tekstiviestikyselyn maanantaiaamuisin kuten puukaupan ja korjuun osalta. Lisäksi soitimme keväällä osalle metsänomistajista otantatutkimuksella. Näin arvioitte Stora Enson metsänhoitopalvelut: Kevään puhelinkyselyssä 93 % vastanneista teki metsänhoidon sopimukset samalla kertaa kuin puukaupan ja vain 7 % vasta myöhemmin puukaupan edetessä pidemmälle. Työmaan aloituksen tiedottamisessa on vielä parannettavaa. Keskiarvona saimme tiedottamisesta arvosanan 8,7 (vaihteluväli 0 – 10). Suositteluindeksillä mitattuna metsänhoidon toteutukseen ollaan tyytyväisiä (NPS 65). Lähes 70 % asiakkaista antoi arvosanan 9 tai 10 eli suosittelevat Stora Enson metsänhoitopalveluita. Poimintoja vapaa sana -palautteista Suosittelijat (arvosana 9–10): ”Toimii niin kuin on sovittu”. ”Täyden palvelun metsäkauppaa, autettiin jopa veroilmoituksen täyttämisessä”. ”Joustavaa, ymmärtäväistä ja asiantuntevaa asiakaspalvelua”. Neutraalit ja kriittiset vastaajat (avosana 0–8): ”Osa istutetuista taimista kuoli”, ”Salaa käydään tekemässä, tiedotus ei pelaa alihankkijoilta”. ”Vielä voisi selkeämmin vääntää rautalangasta, mitä juuri minun on muistettava ja tiedettävä”. ”Lumien sulettua vasta näkee onko työ tehty hyvin”. Merja Simonen Palvelupäällikkö TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 6 22.5.2015 7.12 Lastuja Tulen käsittely maastossa 1 2 3 4 5 6 7 Tulen saa tehdä maastossa vain maanomistajan luvalla hätätilanteita lukuun ottamatta. Metsäpalovaroituksen aikana tai jos metsäpalovaara on ilmeinen, ei avotulta saa sytyttää. Nuotion paikkaa valittaessa varmista, että lähellä ei ole puita, pensaita tai juuria, joihin kipinät voivat yltää. Varaa tulen äärelle vähintään sangollinen vettä, vaikka olisit veden äärellä. Raivaa nuotion pohja huolellisesti ja peitä se hiekalla puiden polttamisen jälkeen. Turvemaastossa poista turve neliöinä nuotion pohjalta. Voit laittaa ne vesimärkänä takaisin, kun nuotiohiilet ovat täysin kylmiä. Vartioi nuotio palamisen loppuun asti! Metsäväen kesämenot: Metku – metsäkulttuuripäivät järjestetään Punkaharjun Lustossa jälleen 12.–14.6.2015. Farmari-näyttely on Joensuun Areenalla 2.–4.7.2015 ja Stora Enson Koko Perheen metsäpäivä 15.8.2015 Keminmaalla. Lustossa on tapahtumia on vaikka muille jakaa mm. tukkilaiset, Sannin ja Marleenan lauttakahvila, Metsätori, metsäiset työnäytökset, metsätietoiskut, lasten metkut, opastetut retket luonto- ja metsäkohteille sekä menevä musiikki takaavat näkemistä ja tekemistä koko perheelle. Joensuun Farmarin kantavana teemana ovat metsä ja energia. Stora Enso on mukana tapahtumissa omalla osastolla. Tervetuloa tapaamaan! Lisätietoja Metkusta www.lusto.fi ja Farmarista www.farmari.net Pallottelua eduilla Blogikirjoitus asiakasohjelmasta ja tavasta hoitaa metsää. Terve Metsän päätoimittaja Juha Hannin uusin blogikirjoitus osoitteessa: www.storaensometsa.fi/blogi Kuva viime vuoden kisoista. Laatikkokasauksen SM-kisoihin Lepaalle! Stora Enso Packaging on mukana perinteiseen tapaan vuoden parhaassa puutarha-, viher-, kiinteistö- ja maanrakennusalan tapahtumassa Hämeenlinnan lähellä Lepaalla 13.–15. elokuuta 2015. Stora Enso esittelee yhteisosastolla HL-Vihanneksen kanssa kotimaisia pinoutuvia HeviStrong®-aaltopahvipakkauksia. Lisäksi osastolla on DesignStudio EXPRESS. Ohjelmalavalla järjestetään joka päivä laatikkokasauksen SM-kisat. Osallistujat mittelevät HeviStrong®-pakkausten kasaamisessa. Kisa järjestetään tänä vuonna toisen kerran. Viime vuoden voittaja Mirja Mynttinen kasasi neljä pakkausta huikeassa 42 sekunnin ajassa. Kisaan osallistui 44 kilpailijaa. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 7 7 22.5.2015 7.12 Puukauppa Vilkasta kesäpuukauppaa Stora Enson ostot painottuvat alkukesästä kohteisiin, jotka voidaan korjata kesän aikana. Kysyntää on sekä tukkipuulla että harvennusmetsien kuitupuulla. Teksti Heikki Rönkä Kuva Kai Skyttä H alutuimpia kohteita ovat sulan maan aikana korjattavissa olevat harvennushakkuut ja tukkivaltaiset uudistushakkuut”, ostojohtaja Esa Ojala toteaa. Tyypillisimpiä kesäkorjuukohteita ovat kivennäismaiden kohteet. Korjuu onnistuu kesällä myös turvemaiden männiköissä ja pehmeiden kivennäismaiden kuusikoissa, kun vain tiestö kantaa puutavara-autot. Korjuukoneiden kantavuutta voidaan parantaa karsimalla oksat ja latvat koneen alle ”havumatoksi” ja hyvällä ajouraverkoston suunnittelulla. Ojala suosittaa metsänomistajille tutustumista kesän aikana omiin metsiin. Jos oma asiantuntemus ei riitä, mukaan voi pyytää Stora Enson 8 metsäasiantuntijan. ”Metsäasiantuntijamme on yhden puhelinsoiton tai nettiyhteydenottopyynnön päässä. Hän arvioi metsän hakkuu- ja hoitotarpeet sekä suunnittelee metsien hyödyntämistä pitkällä tähtäimellä. Asiantuntijamme metsäkäynti on metsänomistajalle maksuton”, Ojala kertoo. VARKAUS LISÄÄ PUUNKÄYTTÖÄ Stora Enson meneillään olevat mittavat investoinnit Varkauden tehtailla lisäävät puun tarvetta. Uutta kysyntää tulee sekä kuusitukille että mäntyja kuusikuitupuulle. Kuitupuun lisäosto Varkauteen käynnistyy kesän aikana. Aluksi se näkyy Varkauden ympäristössä, mutta tehtaan päästyä täyteen vauhtiin TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 8 22.5.2015 7.12 NÄKÖKULMA Puunostaja tunnetaan niin hyvässä kuin pahassa Vuosikymmenien aikana olen oppinut tuntemaan lähes kaikki metsänomistajat työalueellani, vanhassa Ristiinan kunnassa. Ja tosin päin, metsänomistajat tuntevat minun tapani niin hyvässä kuin pahassa. Tapa hoitaa asioita henkilöityy, vaikka työtä tekee yhtiön nimissä, ohjeilla ja tavoilla. Vuosien aikana asiakassuhteista on tullut taival, paljon on koettu yhdessä ja henkilötasolla on syntynyt hyvä luottamus. Asiakaskunnastani arviolta 80 % ovat minulle ennalta tuttuja. Jossain vaiheessa asiakassuhteissa tulee vääjäämättä muutoksia. Tila vaihtaa omistajaa sukupolvenvaihdoksissa tai pitäjän puunostaja vaihtuu. Aika usein metsä pysyy suvun hallussa ja myös metsäasioissa jatketaan tutun kumppanin kanssa. Ei toki automaattisesti. Metsäasiantuntijan muutoksen yhteydessä on tärkeää tehdä vaihdos ajan kanssa. Erityisesti vakiintunut asiakaskunta arvostaa, kun tuttu luottometsäasiantuntija ei noin vain häviä kuvioista. Työtä jatkavalle on annettava aikaa perehtyä asiakaskuntaan ja jakaa myös ”hiljaista tietoa”, mitä ei saa kuin kokemuksien kautta. Sama kaava pätee myös sukupolvenvaihdoksissa uuden ja vanhan metsänomistajan kesken. Ossi Pöntinen, Metsäasiantuntija, Mikkeli investointien vaikutukset heijastuvat koko eteläisen Suomen puunhankintaan. Pohjoinenkaan ei jää osattomaksi, sillä Varkauden paperitilauksia ohjautuu jatkossa Kemin tehtaille. Ojalan mukaan puun tarve on hyvällä tasolla ilman Varkauden investointiakin. Tehtaiden huoltoseisokit vaikuttavat tilapäisesti, mutta vuositasolla niiden vaikutus jää vähäiseksi. ”Kuluvan vuoden ostotarpeemme ovat normaalilla tasolla, joten kotimaisella puulla on vahva kysyntä”, Ojala summaa. AMMATTIMETSURIT TAIMIKOIHIN Stora Enso on panostanut voimakkaasti metsänomistajien tarpeista lähtevien metsänhoitopalveluiden kehittämiseen. Aikaisen kevääntulon myötä taimikoiden raivaukset ja metsänuudistamistyöt pääsivät vauhtiin jo huhtikuussa. Myös KEMERA-lain uudistamistyö on saatu nyt päätökseen ja säädökset ja tukiehdot ovat selvillä ja varmistuneet. ”On siis hyvä hetki jättää työtilaus ja laittaa taimikot kuntoon. Kesän ja syksyn hoitotöihin meillä on tarjota ammattinsa osaavien metsureiden palveluja”, Ojala sanoo. Ammattilainen osaa harventaa taimikot siten, että niistä saadaan hyvä tili jo ensiharvennuksessa. Kustannuksiltaan ammattilaisen käyttö on varsin edullista, kun ottaa huomioon Kemeratuen, arvolisäveron palautuksen ja tuloverotuksen vähennysoikeuden. Nyt on hyvä hetki jättää työtilaus ja laittaa taimikot kuntoon! TÄHTIASIAKKUUS ON PALVELUJA JA ETUJA Puukauppa Stora Enson kanssa sisältää paljon muutakin kuin pelkän puunoston. Parhaiten nämä palvelut ja edut tulevat esille yhtiön Tähtiasiakasohjelmassa. Tähtiasiakasohjelma tarjoaa lisäetuja aktiiviselle puunmyyjälle. Tähtiasiakkaille on tarjolla muun muassa alennuksia eri palveluista ja tuotteista, puukaupan bonukset, hinnantarkistukset, eMetsän sähköiset palvelut, yhteistyökumppaneiden tarjouksia sekä metsänomistamiseen liittyvää neuvontaa, tilaisuuksia ja matkoja sekä henkilökohtaisen metsäasiantuntijan. Tähtiasiakkuuden oheispalveluista suosituimmiksi ovat nousseet 3,5 prosentin koron tarjoama Tähtitili ja Jämpti-metsänuudistamispaketti, joka sisältää takuun hinnalle, uudistamistöille ja taimille. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 9 9 25.5.2015 6.35 Tähtiasiakkuus Tähtiasiakkuus antaa paljon ”Minusta on tärkeää, että yhtiöllä on tarjolla kaikki mahdolliset metsänomistajan tarvitsemat palvelut.” Teksti Heikki Rönkä Kuva Jyri Pietarinen N äillä sanoilla Lieksassa metsää omistava joensuulainen Katri Laakkonen perustelee sitä, että hän päätyi yhteistyöhön Stora Enson kanssa. Yhteistyö alkoi viime syksynä Laakkosen saatua metsätilan omistukseensa. ”Vaihdoimme sähköpostiviestejä, soiteltiin ja viimein tapasimme. Kaikki sujui mutkattomasti ensikohtaamisesta alkaen. Minulle ihminen on hirmu tärkeä. Sitä se on myös metsäasioissa, vaikka taustalla on yhtiö palveluineen”, Laakkonen kertoo. ”Tutustuin tilan metsäsuunnitelmaan ja kävin tarkistamassa kuviot maastossa. Sen pohjalta oli helppo lähteä keskustelemaan tilan hoidosta”, Stora Enson metsäasiantuntija Seppo Immonen toteaa. Metsätila on ollut Katri Laakkosen omistuksessa reilut 10 vuotta, mutta hallintaoikeus oli hänen isällään. Viime kesänä he purkivat hallintaoikeuden, jolloin Katri pääsi päättämään tilan asioista. HYÖTY IRTI ASIAKKUUDESTA Laakkonen on päättänyt ottaa tähtiasiakkuudestaan täyden hyödyn irti. Hän aikoo teettää kaikki metsään liittyvät työt Stora Ensolla. ”Oma roolini rajoittuu lähinnä siihen, että käyn tarkistamassa mitä on tehty”, hän pohtii. 10 Palveluista on maksettava, mutta sen takia Laakkonen ei aio jättää metsäänsä hoitamatta. ”Äiti ja isä olivat innokkaita metsien hoitaja. Haluan jatkaa samalla linjalla.” ”Yrittäjänä ymmärrän hyvin, että palvelusta maksetaan”, hän toteaa. Laakkosella on Joensuun Hammaslahdessa jalkahoitola. Kun menot osaa ajatella verotuksen jälkeisinä nettomenoina, huomaa laskulla olevien bruttosummien supistuvan lähes puoleen. Kustannukset tulevat takaisin moninkertaisina metsän parantuvan kasvun kautta. TALVI SUUNNITTELUA, KESÄ TOTEUTUSTA Talven aikana Immonen ja Laakkonen suunnittelivat mitä metsässä tehdään. Etusijalle asetettiin metsäsuunnitelman kiireelliset työt. Kesän aikana metsään tulevat töiden tekijät. Metsuri ennakkoraivaa muutaman vuoden päästä hakkuuseen tulevat ensiharvennukset. Motokuskit tekevät harvennus- ja päätehakkuita. Syksyllä työnsä aloittaa istutusalan muokkaaja. Helmikuussa Immonen tekee veroilmoituksen. Istuttajien vuoro on keväällä. Laakkonen antaa arvoa sille, että hän sai sovittua puukaupan yhteydessä myös kaikki hoitotoimenpiteet. ”Asiakkaalle on iso etu, että sama taho hoitaa hakkuut, uudistamiset ja hoitotoimet”, hän toteaa. Uudistamiset on sovittu kiinteähintaisina toteutusajankohdasta riippumatta. Uutena metsänomistajana se on Laakkosesta itsestään selvyys. ”Tottakai asiakkaan on tiedettävä tässä vaiheessa mitä tulevat työt maksavat”, hän sanoo. ”Hoidamme uudistamiset ammattimaisesti ja hyvällä asenteella. Lisäksi annamme työllemme takuun”, Immonen lisää. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 10 22.5.2015 7.12 Tähtiasiakkaalle huvia ja hyötyä l Tähti-illat l Metsä- ja työnäytöksiä l Tehdasvierailuita l Neuvontailtoja l Koko perheen metsäpäiviä l Metsämatkoja Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia metsänomistajille ympäri Suomea. Katri Laakkonen ja Seppo Immonen vakuuttavat kuin yhdestä suusta keskinäisen luottamuksen tärkeyttä metsäasioiden hoidossa. >> TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 11 11 22.5.2015 7.12 >> Kuvaustilanteessa ei puuttunut naurua ja hymyä. Metsänomistaja Antti Pitkäsen (oik.) yhteistyö Ranuan metsäasiantuntija Heikki Petäjäjärven kanssa on saumatonta, mitä nyt välillä vähän ”väännetään kättä” puun hinnoista. 12 TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 12 22.5.2015 7.12 Tähtiasiakkuus Hommat hoituvat vahtimatta ”Stora Enson kanssa asioidessa puunkorjuu- ja metsänhoitotyöt hoituvat erinomaisesti. Perään ei tarvitse katsoa”, Ranualla ja Savonlinnassa metsää omistava espoolainen Antti Pitkänen sanoo. Teksti Anita Illi Kuva Ville Männikkö A ntti Pitkänen on ollut Stora Enson asiakas vuodesta 2007 lähtien. ”Tein isot puukaupat Ranuan metsissä 2007 kun totesin, että samanlaista hintapiikkiä tuskin tulee. Kilpailutin kaupan kolmen yhtiön välillä. Lopulta jaoin puut Stora Enson ja Lappipanelin kanssa. Sen jälkeen kaikki puukaupat on tehty Stora Enson kanssa”, hän kertoo. ”Palvelu on toiminut tosi hyvin ja hintakin on – joskin välillä pienen väännön jälkeen ollut kohdillaan. En kai muuten olisi joka kerta valinnut Stora Ensoa puukauppakumppaniksi.” Antti Pitkänen sanoo, että toimintatapa sopii hänelle hyvin. Kaikista metsänomistukseen liittyvissä asioissa Stora Enson työpanos on Antin arvion mukaan noin 80 prosenttia ja oma työpanos noin 20. ”Teen tietysti kaikki päätökset. Usein Heikki ehdottaa esimerkiksi Ranuan metsien hakkuukohteet ja –ajankohdat viiden vuoden jaksoissa. Kierrän katsomassa kuviot maastossa ja ilmoitan, että kyllä vai ei. Tulevia metsänhoitotöitä en aina käy etukäteen katsomassa. Puulajivalinnoista saatetaan puhua etukäteen.” TÄYDEN PALVELUN PAKETTI Antti käyttää Stora Enson palveluja koko skaalan laajuudelta. Käytännön toimenpiteiden lisäksi storaensolaiset tekevät myös paperityöt, vain veroilmoituksen hän tekee itse, eMetsän veropalvelua käyttäen. Ranuan metsien osalta Antti asioi metsäasiantuntija Heikki Petäjäjärven ja Savonlinnan metsien osalta metsäasiantuntija Antti Lemisen kanssa. PROJEKTI KERRALLAAN LOPPUUN ASTI Puukauppa syntyy keskimäärin kerran kahdessa vuodessa. Antti haluaa, että edellinen puukauppaprojekti viedään ensin uudistamista myöten loppuun asti ja sen jälkeen vasta aloitetaan uusi. Kestävä hakkuusuunnite on, kaikkiaan runsaan 1500 hehtaarin metsissä, runsas 2500 kuutiometriä vuodessa. >> Legendaarinen Gutzeitin tähti. ”Se on sitä Tähtiporukkaa”, sanoi entinen likka tanssipaikalla Kutsetin miehistä. Gutzeitin tähti loistaa yhä Stora Enson metsänomistajien Tähtiasiakasohjelmassa elää yhä Gutzeitin tähden, yli sadan vuoden taakse yltävä perinne ja velvoite. Gutzeitin tähti otettiin käyttöön jo 1880-luvulla, kun puun uitto alkoi Keski-Suomesta Kymijokea pitkin Enso-Gutzeitin ensimmäiselle tehtaalle, Kotkan sahalle. Tukit leimattiin leimakirveellä, jotta puut erottuisivat toisten yhtiöiden puista. Tähti-leiman saivat vain parhaimmat tukit. Tähti kuvasti siten jo yhtiön historian alussa vain parasta laatua. Gutzeitin tähdestä tuli ajan myötä yhtiön virallinen tunnus, jota käytettiin niin yhtiön laivoissa kuin tuotteissakin. Gutzeitin tähdellä ei ole yhteyttä Davidin tähteen. Tähtisymboli muodostui kahdesta päällekkäisestä kolmiosta, jotka muodostivat tähden. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 13 13 22.5.2015 7.13 Tähtiasiakkuus >> Puukaupan tiedonvälitys toimii Antin mielestä hyvin ja sitä on riittävästi. ”Ensimmäisellä kerralla olin kyllä hämmentynyt, että mitä? ja kuka? kun motokuski soitti ja ilmoitti menevänsä leimikkooni. eMetsän kautta voisin seurata miten korjuu etenee. Minulle kuitenkin riittää, että tiedän töiden alkaneen ja niiden päättyessä saan loppuraportin. Perään ei tarvitse vahtia”, hän sanoo. Heikki kehuu, että Antin kanssa on helppo ja mukava asioida, kun homma on selväpiirteistä ja jämäkkää. Antti on hyvin perillä metsäasioista ja tietää mitä haluaa. Liekö sitten verenperintönä, sillä Antin isä Tauno Pitkänen edusti puunostajia Teollisuuden Puuyhdistyksen riveissä 1980-luvulla. Heikki ja Antti tapaavat yhdestä kahteen kertaa vuodessa Ranualla. Muutoin yhteydenpito tapahtuu sähköpostitse ja puhelimella. ”Antti kirjoittaa viestit mustalla ja minä vastaan punaisella”, Heikki nauraa. TÄHTI VAIKO EI? ”Koenko olevani ”tähti” Stora Enson kanssa asioidessani?” ”Kyllä ja ei”, Antti vastaa. Kyllä-vastaus sen takia, että hänen mielestään puille on aina ostaja sekä Stora Enson toiminta on reilua ja sujuvaa. Tästä on Antilla hyvä esimerkki. ”Ranuan metsiin iski 2013 trombi, jonka alta lakosi puuta sikin sokin 30 hehtaarin verran. Soitin Heikille heinäkuussa, että puut olisi hyvä saada nopeasti pois. Syyskuussa oli kaikki jo korjattu”, Antti kehuu asioiden hoitoa. Heikki auttoi myös vakuutuskorvausten hakemisessa ja teki Kemerahakemukset. ”Kaikki meni ihan nappiin!” Samoin metsänhoitotyöt ovat Antin mukaan aina järjestyneet joutuisasti, eikä korjuu- tai hoitotöiden laadussa ole ollut moittimista. Ei-vastaus sen takia, että leimikkojen hinnoittelun toivoisi paremmin ottavan huomioon isot kokonaisuudet. ”Korjuukustannusten kannalta on täysin eri asia korjataanko 10 kappaletta 300 kuution leimikoita kuin yksi 3000 kuution leimikko. Sen toivoisi näkyvän myös puun hinnassa täysimääräisesti. Se kannustaisi tilakoon kasvattamiseenkin”, Antti arvioi. TILA-ARVIO KERTOO MITÄ OMISTAA Antti on kysellyt Stora Ensolta Ranuan ja Savonlinnan metsien metsäsuunnitelmien päivitystä. Samalla hän saa tiloilta päivitetyt metsätilaarviot, jotka kertovat metsäomaisuuden tämän 14 hetkisen arvon. ”Pääsääntöiset metsäsuunnitelmat ovat kunnossa, mutta laserkeilaus on tuonut uutta tietoa puustotietoihin ja metsähän kasvaa PohjoisSuomessa nopeammin kuin mitä kasvumallit antavat olettaa”, Antti sanoo. ”Selkeimmät erot lienevät puiden pituuksissa. Olen ajatellut käydä korkeusmittarin ja relaskoopin kanssa kävelemässä osan kuvioista ja katsoa miten tiedot poikkeavat toisistaan”, fysiikan laitokselta diplomi-insinööriksi valmistunut, mutta liikkeenjohdon konsulttina uransa tehnyt Antti pohtii. eMetsällä saat enemmän irti eMetsä-verkkopalvelulla metsänomistaja saa metsästään enemmän irti. eMetsä ehdottaa toimenpiteitä; Sen avulla pysyt ajan tasalla mitä tapahtuu puukaupan eri vaiheissa jne… Monet metsänomistajat käyttävät tietokonetta joka päivä. eMetsän käyttö on yhtä helppoa. Palvelu tuo metsääsi koskevat tiedot kotiisi tai työpöydällesi reaaliaikaisesti, missä ja milloin tahansa haluatkin niitä katsoa. METSÄSUUNNITTELUA TIETOKONEELLA Palvelun eMetsäsuunnitelma näyttää suositukset tulevista toimenpiteistä heti avaussivulla. Siitä metsänomistajan on helppo valita tekeekö työt itse vai teettääkö Stora Ensolla. Metsässä tehdyt toimenpiteet, puukaupat, istutukset, taimikonhoidot ym. näkyvät suunnitelmassa heti toteutuksen jälkeen. Ohjelma ”kasvattaa” puustoa vuosittain kesän kasvun mukaisesti. PUUKAUPAN ERI VAIHEET Puunkorjuun ja kuljetusten etenemistä voi tarkastella eMetsässä vaihe vaiheelta. Päättyneiden kauppojen tiedot arkistoituvat palveluun, josta ne ovat katsottavissa vielä vuosien kuluttuakin. Palvelussa voi hoitaa myös mittaustodistuksen hyväksymisen. Tähtitilin jatkamiset ja nostot hoituvat kätevästi eMetsässä. VERO-OSIOSTA VALMIS VEROILMOITUS eMetsään sisältyy erillinen vero-osio. Sillä metsänomistaja voi pitää ajopäiväkirjaa ja tehdä veromuistiinpanot. Stora Enson maksamat puukauppatilitykset ja veloitukset tallentuvat muistiinpanoihin automaattisesti. Tiedot siirtyvät muistiinpanoista verolomakkeelle. Kun muistiinpanot on tehty, metsänomistaja voi tulostaa valmiiksi täytetyt veroilmoitukset. Muistiinpanot ja veroilmoitukset arkistoituvat palveluun. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 14 22.5.2015 7.13 Kultatähtiasiakas Asiakasluokan muutos. Puukauppamäärän kertymä 4 vuoden aikana, eteläinen Suomi/pohjoinen Suomi. Hopeatähtiasiakas Tähtiasiakas Tähtiasiakasohjelma Tähtitasolta Hopeatasolle 600 m3/400 m3 Hopeatasolta Kultatasolle 1000 m3/600 m3 max 10 % kauppakirjahinnasta max 10 % kauppakirjahinnasta Oman metsäasiantuntijan palvelu, veloitukseton Metsäomaisuuden hoitopalvelut (sukupolvenvaihdos, metsätilakaupat, tila-arviot, veropalvelut) Puukaupan bonus. Voimassa 4 vuotta ja maksetaan seuraavan puukaupan yhteydessä. Hinnantarkistus. Alkuvuoden (tammi-toukokuu) pystykauppojen hinnat tarkistetaan seuraavan syksyn toteutuneen (syys-marraskuu) hintatason mukaan. Erillinen sopimus. Tähtitilin korko (tällä hetkellä 3,5 %) Metsänhoitotyöt Metsänhoitomateriaalit (taimet, siemenet) eMetsän käyttöoikeus Aktiivisen metsänomistajan palkkio yhteensä yli 2000 m3:n puukaupoista 4 vuoden aikana. Tähti-illat Yhteistyökumppaneiden tarjouksia. Ei sisälly Sisältyy (pallojen lukumäärä kertoo palvelun laajuudesta) Kokeile ilmaiseksi eMetsää! Ohje omien tunnusten tilaamiseen lehden takakannessa. Metsätila-arviot Stora Ensosta Stora Ensolta voit tilata tila-arvion, jos tarvitset sitä esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen tai vakuuden takia. Metsätila-arvion tekeminen alkaa karttojen ja metsäsuunnitelman pohjalta. Jos sinulla ei ole metsäsuunnitelmaa, Stora Enso avustaa sen tilaamisessa. Tai jos se vaatii päivittämistä, Stora Enso hoitaa myös sen. Asiantuntija käy maastossa paikan päällä arvioimassa puustotiedot. Tämän pohjalta päivitetään tarvittaessa tilaasi koskevat tiedot ja tehdään tila-arvio. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 15 15 22.5.2015 7.13 Viime kesä ratkaisi männyn kasvun Mänty kasvaa sen mitä on edellisenä kesänä päättänyt. Kuluvan kasvukauden olosuhteet eivät vaikuta männyn pituuskasvuun. Teksti Heikki Rönkä Kuva Kimmo Rampanen/Vastavalo.fi B iologi Seppo Vuokon mukaan männyn pituuskasvu poikkeaa muista valtapuistamme siinä, että sen neulasten lukumäärä ja sitä kautta pituuskasvu määräytyvät jo edellisellä kasvukaudella. Tieto varastoituu talveksi latvan kärkisilmuun. Pituuskasvu riippuu nimenomaan neulasten lukumäärästä. ”Neulaset ovat suunnilleen tasavälein, joten mitä enemmän kärkisilmussa on varastoituneita neulasaiheita sitä enemmän latvakasvaimeen tulee pituutta”, Vuokko toteaa. 16 Vuokko kirjoittaa parhaillaan kirjaa puiden elämästä. Kirja ilmestyy syksyllä. Omakohtaisesti puiden elämää hän tarkkailee kotiympäristössään Savitaipaleen Kaulion kylällä. Kotipiirissä voi seurata milloin silmut alkavat turvota, lehdet puhjeta, pituuskasvu alkaa ja sen jälkeen paksuuskasvu sekä viimeisenä juuriston kasvu, joka jatkuu vielä paksuuskasvun päätyttyä. PITUUSKASVU ENSIN Puiden kasvu on monivaiheinen prosessi. Eri puilla se on erilainen. Männyn pituuskasvu ajoittuu maan etelä- ja keskiosissa kesäkuulle. Silloin mänty kasvaa varsin nopeasti. Latvakasvain venähtää parhaimmillaan 2-3 senttiä vuorokaudessa. Kuusen pituuskasvu alkaa myös kesäkuussa, mutta se jatkuu vielä heinäkuussakin. Lehtipuiden pituuskasvu voi jatkua elokuulle saakka. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 16 22.5.2015 7.13 ”Puut kasvavat pituutensa pääasiassa kesäheinäkuussa. Sen jälkeen uudet versot alkavat valmistautua talveen”, Vuokko toteaa. Mäntyä lukuun ottamatta puiden pituuskasvu määräytyy kasvukauden olosuhteiden mukaan. Miten paljon latva venähtää kesässä on kiinni kasvukauden lämmöstä, valosta ja kosteudesta. Puu kasvaa parhaiten lämpimänä kesänä, jos se ei kärsi kuivuudesta. Jonkin verran vaikuttavat myös edellisenä kesänä kerätyt ravintovarat. PAKSUUSKASVU OLOSUHTEIDEN MUKAAN Puiden paksuus alkaa kasvaa rinnan pituuskasvun kanssa. Kiivaimmillaan se on pituuskasvun päätyttyä heinäkuulla ja elokuun alkupuolella. Uusi vuosikasvu kasvaa puun ulkoreunaan. Ensin kasvaa ns. pehmeä, vaalea kevätpuu. Paksuuskasvun loppuvaiheessa kasvu hidastuu. Silloin vuosilustoon tulee paljon tukisolukkoa sisältävä tumma osa. Vuosiluston paksuudet voivat vaihdella merkittävästi vuodesta toiseen. ”Kun on tarjolla lämpöä ja vettä ja puulla on riittävästi kasvutilaa, vuosikasvua voi tulla useita millejä. Huonoissa olosuhteissa vuosikasvu voi jäädä lähes olemattomaksi”, Vuokko kertoo. TIHEYDELLÄ VOI VAIKUTTAA Metsänomistajan mahdollisuudet vaikuttaa puiden kasvuun rajoittuvat lähinnä kasvatustiheyteen. Tiheässä kasvaessaan puut kasvattavat hyvin pituutta, mutta paksuuskasvu jää vähäiseksi. Kovin harvassa kasvaessaan puu keskittää voimaansa oksien kasvatukseen pituuden kustannuksella. ”Puiden kasvatus on tasapainoilua kasvatustiheyden kanssa. Kasvun lisäksi on otettava huomioon myös miten puu kestää myrskyt ja lumen painon”, Vuokko toteaa. Vuokon mukaan taimikoiden ja nuorten metsien harvennusohjeet ovat biologin silminkin kohdallaan. Jos niistä haluaa tinkiä, kannattaa korkeintaan viivyttää taimikon harvennusta vuodella tai parilla. ”Metsän kasvattajan on tiedostettava, että puiden juuristot käyvät jatkuvaa kilpailua ravinteista ja vedestä. Eniten kilpailua on kuitenkin valosta. Harvennuksissa poistetut puut parantavat jäljelle jäävien puiden kasvua”, Vuokko valottaa. Omakohtaisia havaintoja puiden paksuuskasvusta voi tehdä tarkkailemalla harvennuksissa kaadettujen puiden kantojen vuosikasvaimia. Ne kertovat missä vaiheessa puulla on ollut ihanteellisesti valoa ja kasvutilaa. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 17 17 22.5.2015 7.13 Villikasvien kerääjän muistilista: l l l l l l l l l 18 Tunne mitä keräät! Kerää koriin. Kerää vain puhtailta alueilta. Isojen teiden varoalue 50–100 m, kyläteiden pölyetäisyys. Vain lannoittamattomista metsistä ja pelloilta. Ei paikoista, joissa on käytetty torjunta-aineita. Kerää koriin, laatu kärsii muovipussissa. Keruu kuuluu pääosin jokamiehenoikeuksiin. Pihlajan- ja koivunlehtien sekä kuusenkerkkien ja juurien keruuseen tarvitset kuitenkin maanomistajan luvan. Paras keruuaika on kevät ja alkukesä. Lehdet parhaimmillaan ennen kukintaa. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 18 22.5.2015 7.13 Metsän kasveja ruokapöytään Alkukesän metsästä löytyy monta hyvää kasvia ruokapöytään. Metsästä voi kerätä ainekset raikkaaseen salaattiin, pirteää makua piiraisiin ja pikkuleipiin tai tuoksuvia yrttejä iltateehen. Teksti Anita Illi Kuvat Tommi Kähärä L uonnon villikasvit ovat parin viime vuoden aikana nousseet pinnalle pitkälti kiitos pääkaupunkiseudun huippuravintoloiden ja julkkiskokkien mielenkiinnon. Luonnon villikasvien käytöstä on kirjoitettu myös uusia opas- ja keittokirjoja. Ammattimainen keruukin nostaa päätään. ”Villikasvien käyttö on julkkiskokkien ja sitä myötä julkisen mielenkiinnon kautta saanut hyväksyttävän leiman. Aiemminhan ne miellettiin lähinnä toisarvoiseksi hätäravinnoksi”, keruutuotetarkastaja Päivi Saikkonen pohtii. Keruutuotetarkastaja kouluttaa mm. kauppayrttineuvojia ja tekee viranomaisyhteistyötä. Lajituntemus on villikasvikeräyksessä kaiken a ja o, vaikka yleisimmin kerättävillä kasveilla on harvoja myrkyllisiä näköislajeja. ”Meillä on myös myrkyllisiä ja tappavan myrkyllisiä lajeja, joten kasvit on ehdottomasti tunnistettava ja tunnettava niiden näköislajit”, Päivi muistuttaa. Vuohenputki on Päivin mukaan ehkä hankalin, jos sitä ei entuudestaan tunne. Vuohenputki voi olla sekoitettavissa saman sukuisiin, mutta myrkyllisiin lajeihin, kuten hukanputkeen, myrkkykatkoon tai myrkkykeisoon, jotka ovat erittäin myrkyllisiä. Vuohenputken tunnistaa muista lehden muodon perusteella. VITAMIINEJA ILMAN PILLEREITÄ Luonnon villikasveissa on moninkertainen määrä ravintoaineita viljeltyihin kasveihin verrattuna. Niissä on A-, B- ja etenkin C-vitamiinia, joissain kasveissa jopa D-vitamiinia. Lisäksi niistä saa erilaisia kivennäisaineita, kuten kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia sekä hivenaineita. Esimerkiksi nokkonen sisältää kolme kertaa enemmän kalsiumia kuin lehmänmaito. Pinaattiin verrattuna nokkosessa on kalsiumia jopa seitsenkertaisesti sekä rautaa ja C-vitamiineja kolminkertaisesti. Maitohorsmassa on runsaasti C-vitamiinia, karoteenia ja valkuaisaineita. Vuohenputkessa on rautaa ja magnesiumia. KÄYTTÖRAJOITUKSIA ROHDOSVAIKUTUSTEN TAKIA Päivi kehottaa aloittamaan villikasvien käytön pienissä erissä tunnustellen. Osalla kasveja on rohdos- tai allergisoivia vaikutuksia. Jos tietää olevansa allergisuuteen taipuvainen tai sairastavansa jotain sairautta kannattaa lääkkeiden ja yrttien yhteisvaikutus tarkistaa omalta lääkäriltä. ”Jos villikasvissa on rohdosvaikutuksia, sitä ei suositella käytettäväksi yhtäjaksoisia pitkiä aikoja, kahden viikon kuureja enintään.” Voikukalla ja nokkosella on nesteitä poistava vaikutus, joten niitä ei suositella alhaisesta verenpaineesta kärsiville. K-vitamiinipitoisina niitä ei suositella myöskään verenohennuslääkkeitä käyttäville. Munuaisvaivaisten olisi syytä välttää oksaalihappoa sisältäviä kasveja, kuten ketunleipää, suolaheiniä ja mustikan lehtiä. Niiden kanssa olisi muidenkin hyvä käyttää maitotuotteita. Mesiangervo sisältää luonnon salisylaatteja, joita >> käytetään asperiinissa. Alkukesän metsä on ruokapöydän aarreaitta. Keruutuotetarkastaja Päivi Saikkonen neuvoo kasvien keruussa käyttämään ohuita hansikkaita, leikkaamaan kasvit saksilla tai pienellä veitsellä sekä keräämään lajit erikseen omiin rasioihin. KÄENKAALI ELI KETUNLEIPÄ Tuorekäyttöön salaateissa tai pestona vaikka yhdessä suolaheinän kanssa. Antaa makua vesikannussa. Voi käyttää sekä kukat että lehdet. Sisältää oksaalihappoa. VADELMA Yksivuotisista varsista lehdet voi kerätä läpi kesän, toisen vuoden varsista ennen kukintaa. Nuoret lehdet sopivat salaattiin, vanhemmat lehdet teeyrttinä. Rohdosvaikutuksia. MUSTIKKA Nuoria lehtiä ja kukkia voi käyttää salaattiin. Lehtiä voi kuivatukseen kerätä lähes läpi kesän. Liian aikaisin kerätyt lehdet tummuvat kuivattaessa. Rohdosvaikutuksia, ei jatkuvaan käyttöön. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 19 19 22.5.2015 7.13 >> Esimerkiksi kuusi, mesiangervo ja siankärsämö voivat tuottaa ongelmia allergioista kärsiville. Turvallisia lajeja, joita voi huoletta käyttää jatkuvasti, ovat mm. lillukka ja maitohorsma. ”Joitain kasveja voi käyttää varovasti itselääkitykseen. Esimerkiksi vadelmalla on supistava vaikutus. Sitä voi kokeilla ripulilääkkeenä, kasvovetenä tai suun kurlausvetenä. Mustikka tasaa verensokereita. Voikukalla on puhdistava vaikutus. Se parantaa ruuansulatusta ja poistaa nesteitä. Sopii vaikka krapulalääkkeeksi.” MONIKÄYTTÖINEN MAITOHORSMA Hakkuuaukkojen maitohorsma on monikäyttöinen ja jatkuvaan käyttöönkin turvallinen kasvi. Sen eri osista saa syötävää koko kasvukauden ajan. Pienet alut voi varhain keväällä käyttää parsan tavoin tai silputa salaattiin ja paistoksiin. Kun varsi ei rapsahda enää poikki, on lehtien vuoro. Niitä voi pilkkoa salaattiin, käyttää munakkaissa, paistoksissa esim. kerroksittain perunalaatikossa tai kuivata viherjauheeksi. Maitohorsmaa on kuivattuna käytetty Venäjällä perinteisesti teenä. Maitohorsman kukkia voi käyttää koristeena tai tehdä niistä Louhisaaren juoman kaltaista juotavaa. Viherjauhetta voi tehdä esimerkiksi kuivatusta nokkosesta, vuohenputkesta, poimulehdestä ja maitohorsmasta. Jauhetta voi käyttää lähes missä tahansa, kuten aamupuurossa, laatikoissa, piiraissa tai kekseissä. Yrttiteehen ja -juomiin voi käyttää esimerkiksi ahomansikan, koivun, lillukan, mesiangervon, mesimarjan, mustikan ja pihlajan lehtiä. AROMIT ESILLE HIOSTAMALLA Päivin mukaan yrttien maku paranee ja aromit vapautuvat paremmin esille, jos lehtiä ns. hiostaa ennen kuivatusta. Hiostaminen tapahtuu siten, että tuoreita lehtiä pyöritellään kädessä mytyksi niin kauan, että lehdet tummenevat ja niistä irtoaa mehu. Lehtiä voi hiostaa myös kaulimalla niitä muovipussissa. Lehtimytyt laitetaan lasipurkkiin, kansi löysästi kiinni. Ne annetaan olla purkissa muutamasta tunnista vuorokauteen tasaisessa, 40–50 asteen lämpötilassa. ”Lasipurkissa mytyt muuttuvat ruskeiksi. Lehtien pitää tuoksua raikkaalta. Paha haju kertoo käymisestä. Hiostamisen jälkeen nyytit puretaan ja kuivataan kuivurissa 35 asteessa”, Päivi selvittää. Lisätietoa luonnonkasveista saa mm. www. arctic-flavours.fi, www.luontoportti.com, www.yrttitarha.fi tai www.luontoyrittaja.fi –sivustoilta. Villikasvisalaattia, nokkoskeksejä, siankärsämölevitettä ja yrttiteetä. Olkaa hyvä! 20 TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 20 22.5.2015 7.13 Villikasvisalaatti tavallista salaattia pohjaksi voikukkaa vuohenputkea poimulehteä niittysuolaheinää maitohorsmaa vadelmaa puna- ja valkoapilan kukkia tomaattia ja kurkkua Koristeeksi: aho-orvokin ja mesimarjan kukkia Tavallisen salaatin voi jättää poiskin. Käytä salaattiin tuoreita, puhtaita ja terveitä nuorten kasvien lehtiä. Voit repiä etenkin voikukasta lehtiruodot pois. Voikukka on sitä miedompi mitä ehytlaitaisempaa lajiketta se on. Salaatinkastikkeena voi käyttää esimerkiksi rypsiöljyä. Myös koristekukat ovat syötäviä! Metsäinen yrttitee maitohorsman, vadelman ja lillukan hiostamisen jälkeen kuivattuja lehtiä. Nokkoskeksit 3 dl maitoa ¾ dl kuivattuja, hienonnettuja nokkosia tai viherjauhetta 2 dl kaurahiutaleita 2 ½ dl ruisjauhoja 2 dl vehnäjauhoja 1 ½ tl leivinjauhetta ½ tl suolaa 1 rkl sokeria 50 g sulatettua, jäähdytettyä voita Turvota nokkosia ja kaurahiutaleita maidossa puolisen tuntia. Sekoita joukkoon muut ainekset. Jaa taikina kahteen osaan ja kaaviloi osat suorakaiteen muotoisiksi ohuiksi levyiksi. Leikkaa ruutuja tai pyöreitä keksejä taikinarullalla. Pistele haarukalla ja paista 250 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. VOIKUKKA Voikukkaa on satoja eri lajeja. Mitä ehytlaitaisempi lehden muoto on sitä miedompi on maku. Sisältää runsaasti K-vitamiinia. Voikukkatee käy pudistavien ominaisuuksien takia vaikkapa krapulalääkkeenä. MAITOHORSMA LILLUKKA Lehdet kerätään ennen kukintaa. Rönsyistä lehtiä voi kerätä läpi kesän. Maitohorsman lehdet on kätevä karsia ottamalla latvasta kiinni ja vetämällä lehdet irti varresta. Maitohorsma on monipuolinen kasvi, josta saa syötävää läpi koko kasvukauden. VUOHENPUTKI Vuohenputki on alkukesän vihannes. Parhaimmillaan se on silloin, kun lehdet ovat vielä supussa ja vaaleanvihreät. Nuoret versot maistuvat porkkanalta. Sisältää runsaasti rautaa ja magnesiumia. Monikäyttöinen. Voi käyttää munakkaisiin, salaatteihin, piiraisiin, muhennoksiin tai leipiin. PIHLAJA MESIANGERVO Nuoret lehtisilmut ovat karvasmantelinmakuiset. Sopii salaatin mausteeksi. Kuivatettuna yrttiteessä. Nuoria kukkia voi ripotella omena- tai raparperipiirakan päälle. Ei jatkuvaan käyttöön. Mesiangervon kukkien tuoksu on voimakkaan vaniljamainen. Lehdet ja kuvat voi kuivata teeyrtiksi. Nuoret kukat sopivat kuivattuna vaikka pikkuleipien tai vaniljakastikkeen mausteeksi. Rohdosvaikutuksia, ei jatkuvaan käyttöön. Siankärsämölevite 200 g maustamatonta tuorejuustoa 1 valkosipulin kynsi hienoksi hakattuna 1 dl hienoksi hakattua persiljaa ½ sitruunan kuori raastettuna 1-2 rkl sitruunamehua 2-5 rkl hienoksi hakattua kuivattua siankärsämöä suolaa ja rouhittua mustapippuria Pehmennä juusto haarukalla. Lisää muut ainekset juustoon sekoittaen. Tarjoa esim. paahdetun ruisleivän kanssa. Lähde Marttaliitto Hiostaminen tapahtuu siten, että tuoreita lehtiä pyöritellään kädessä mytyksi niin kauan, että lehdet tummenevat ja niistä irtoaa mehu. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 21 21 22.5.2015 7.13 PUUKERROSTALOJEN LÄHETTILÄS Lakea Oy on tähän mennessä rakennuttanut kolme kerrostaloa puusta. Korkein niistä on Jyväskylään viime joulukuussa valmistunut Puukuokka, Suomen ensimmäinen 8-kerroksinen puukerrostalo. ”Ja lisää on tulossa”, Lakean toimitusjohtaja Keijo Ullakko lupaa. Teksti Anita Illi Kuvat Petteri Kivimäki K errostalojen porraskäytävät ja raput ovat yleensä epämiellyttäviä paikkoja. Niissä on kylmä ja kolkko tunnelma. Äänet kimpoavat kipakasti vastaan kovista betoniseinistä. Jyväskylän Puukuokan porraskäytävä on täysin erilainen. Äänet tuntuvat häviävän jonnekin. On lämmin olo. Omista askelista kantautuu portaikossa miellyttävä, pehmeä kaiku. Tänne tekee mieli muuttaa asumaan. Lakean toimitusjohtaja Keijo Ullakko odottaa suomalaisen rakennusteollisuuden vastaavan haasteeseen puurakentamisen lisäämiseksi. ”Alalla tarvitaan lisää osaajia ja lisää kilpailua. Ja sitä voi tulla myös Virosta.” PUU MAHDOLLISTAA MONET RATKAISUT Lakea Oy:n Keijo Ullakko tulee vastaan Puukuokan pääovella. Katse kääntyy jo ovelta kohti korkeuksia. Huikeassa aulatilassa on vapaa näkymä aina viimeiseen kerrokseen asti. Valoa tulvii sisään aulan monista ikkunoista ja edessä olevien porrastasanteiden kummaltakin sivulta. Puu materiaalina ja tilaelementti rakentamistekniikkana antavat Ullakon mukaan lukemattomia mahdollisuuksia tehdä perinteistä poikkeavia ratkaisuja. Puun ja uudenlaisen rakenteen hyviä ominaisuuksia, hengittävyyttä, äänieristävyyttä ja ilmatiiviyttä, hyödynnettiin Puukuokassa ensimmäisiä puukerrostaloja paremmin. ”Porraskäytäviä ei esimerkiksi tarvitse lämmittää, koska kaikki pinnat ovat puuta. Tilaelementtien käyttö mahdollistaa avarat käytävätilat ja muun muassa sisäänvedetyt parvekkeet, jotka betonitalossa olisivat liian kallis ratkaisu”, hän toteaa. RAKENNUSTEKNIIKKA TEOLLISTETTAVA ”Teollinen puurakentaminen”, ”tilaelementit” ja ”CLT eli ristiinlaminoitu massiivipuulevy” ovat Ullakon mukaan avainsanat puukerrostalojen rakentamisessa tänä päivänä. Puukerrostaloja on 22 tehty Suomessa rankamenetelmällä vuosien mittaan useampiakin, mutta yleensä rakentaminen on tyssännyt yhteen tai kahteen taloon, eikä jatkoa ole ilmaantunut. ”Aloimme miettiä miksei kerrostalojakin voisi rakentaa valmiista moduuleista kuten omakotitaloja? Tältä pohjalta syntyi yhteistyö Stora Enson kanssa ja lähdimme yhdessä suunnittelemaan tehtaalla valmiiksi koottavia tilaelementtejä”, Ullakko kertoo. Ristiinlaminoitu massiivipuulevy eli CLT oli moduuleihin Ullakon mielestä paras vaihtoehto. CLT:stä koottava tilaelementti on itsessään jo kantava ja jäykkä. Sen takia ei esimerkiksi tarvitse rakentaa betonisia hissikuiluja tai porrashuoneita antamaan taloon tukevuutta. ”Puurakentaminen on teollistettava mahdollisimman pitkälle. Hinnaltaan vakioitu tehdastyö ei heittele samalla lailla kuin työmaalla tehtävä työ. Tilaelementti on palikka, joka kytketään suoraan talon LVI- ja sähkö- yms. tekniikkaan”, Ullakko sanoo. KUIVANA SAHALTA RAKENNUSTYÖMAALLE Tilaelementtitekniikka pudottaa työmaa-ajan lähes puoleen. Elementit tehdään tehtaalla rakennussuunnittelijan tekemien mitoituspiirrosten pohjalta automatisoiduilla linjoilla. Tilaelementin mittatarkkuus on millimetrin osia, kun rankarakentamisessa puhutaan senteistä. Yhden tilaelementin asentamiseen menee rakennustyömaalla enää noin tunti. Puukuokka valmistui alle vuodessa Perustukset valettiin tammikuussa 2014. Elementtiasennus kesti heinäkuusta syyskuuhun. Ensimmäiset asukkaat muuttivat joulukuussa 2014. >> TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 22 22.5.2015 7.13 Massiivipuisen tilaelementin etuja: l Mittatarkkoja ja pitävät mittansa. l Helposti muunneltavia ja mahdollistavat yksilöllisetkin ratkaisut. l Rakentamisen kuivalinja sahatavaran kuivaamosta valmiiksi asunnoksi. l Ympäristöystävällinen, uusiutuva luonnontuote. l Energiaa säästävä rakenne. l Vähentää työvoiman tarvetta rakennuksilla. l Lyhentää rakentamisajan noin puoleen. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 23 23 22.5.2015 7.13 ”Esimerkiksi sisäänvedetty parveke on mahdollista toteuttaa paljon halvemmilla kustannuksilla kuin betonikerrostalossa”, Ullakko toteaa. CLT-massiivipuulevyjen pinta on sellaisenaan ilman pinnoitusta näkyvissä parvekkeiden sisäseinissä, huoneistojen katoissa ja porraskäytävässä. >> Puukuokan yksi erikoisuus: 60 cm syvyiseksi kaapiksi koottava sauna. Saunan voi haluttaessa purkaa pois kokonaan. Kosteusongelmat piinaavat valitettavan usein uusiakin asuntoja. Ullakon mukaan tilaelementtitekniikassa kuivalinja alkaa sahan kuivaamosta, jonka jälkeen puu ei missään vaiheessa joudu kosteudelle alttiiksi. Elementit tuodaan työmaalle huputettuina ja asennus tehdään vain poutasäällä. Tilaelementtirakentamisen etuna on myös se, että työmaaliikenne ja varastoimisen tarve vähenee oleellisesti. Suurin osa materiaalivirroista kulkee usein ahtaan työmaan sijasta kokoonpanotehtaalle. Entä puukerrostalon asuntojen neliöhinta? Se on Puukuokassa vielä hieman korkeampi kuin betonitaloissa. ”Rakennustapa on vielä uusi ja kilpailu vähäistä tilaelementtituotanto mukaan lukien, mutta kaikki mahdollisuudet on päästä samaan tai jopa alle betonikerrostalojen neliöhintojen”, Ullakko ennakoi. PUURAKENTAMISEN LÄHETTILÄS Ullakkoa kutsutaan puurakentamisen lähettilääksi. Hän sai viime vuonna Asuntomarkkinoiden Puukuokka on koottu Stora Enson Hartolan tehtailla valmistetuista tilaelementeistä, joissa kaikki tarvittava on muuttoa vaille valmiina. puurakentamisen innovaatiopalkinnon. Palkinnon myöntävät Tekes, Rakennuslehti ja Suomen Asuntotietokeskus. Vaikka asenteet ja lainsäädäntö ovat muuttuneet puurakentamiselle myönteiseen suuntaan, tarvitaan lisää toimenpiteitä, jotta puu olisi samalla viivalla muiden materiaalien kanssa. ”Rakennuslupavaihe vie vielä turhan pitkään, kun joka paikkakunnalla joudumme erikseen todistamaan puukerrostalojen paloturvallisuuden. Toiminnallisen palomitoituksen teko joka kerta vie aikaa ja rahaa”, hän harmittelee. Paloturvallisuus on puukerrostalossa Ullakon mukaan paremmin hoidettu kuin muissa kerrostaloissa. Kaikkiin huoneisiin ja tiloihin vedetään sprinklerit. Massiivipuulevy ei myöskään pala, vaan hiiltyy ja puurakenteet kestävät kuumuudessa pidempään pystyssä kuin esimerkiksi betonirakenteet. Tiivis elementtirakenne mahdollistaa myös sen, että alakerran asukkaalle ei koidu vesivahinkoja, vaikka yläkerran asukkaalta jäisi hana valumaan tai sprinkleri pamahtaisi päälle. Toinen pulma on Ullakon mukaan Lakea Oy lyhyesti: l Isännöintiin, vuokra-asumiseen ja rakennuttamiseen erikoistunut yritys. l Pääomistajat Seinäjoki, Vaasa, Lapua ja Kokkola. Lisäksi 11 muuta Pohjanmaan kuntaa. l Toimipisteet: Seinäjoki, Vaasa, Kokkola, Jyväskylä ja Riihimäki. l Liikevaihdosta 60 % asuntovuokrauksesta, 35 % rakennuttamisesta ja 5 % isännöinnistä. l Rakennuttaa noin 400-500 asuntoa vuodessa. 24 TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 24 22.5.2015 7.13 Kerrostalojen porraskäytävät ja raput ovat yleensä epämiellyttäviä paikkoja. Puukerrostalon porraskäytävässä äänet tuntuivat häviävän jonnekin. Omista askelistakin kantautui portaikossa miellyttävän pehmeä ääni. CLT = sahatavarasta tehty, ristiinliimattu massiivipuulevy. Paksuus maksimissaan 400 mm, leveys 2,95 metriä ja pituus 16 metriä. puurakentamiseen erikoistuneiden rakennesuunnittelijoiden puute. Osaajia on vielä liian vähän. Hän uskoo tilanteen korjautuvan kuitenkin lähivuosina. UUSIA IDEOITA SYNTYY KOKO AJAN Lakea on tuonut puukerrostalojen rakentamiseen uutta ajattelua. Yhtiön kustantamana valmistui Tampereen teknillisessä yliopistossa tänä keväänä Modulakea-hanke, jossa tutkittiin tilaelementtien käyttömahdollisuuksia. ”Kerrostalo on 1960-luvulta lähtien ollut lähes samanmallinen. Yksilölliset ratkaisut ovat tulossa standardien tilalle. Joku haluaa keittiön tilalle isomman työhuoneen tai ison sisäänvedetyn ulkotilan. Yhteisöllisyys luo tarpeita yhteisille tiloille jne.. Samoin pienten asuntojen yhdistelymahdollisuus isommiksi on todennäköisesti yksi tulevaisuuden trendi. Tilaelementit antavat mahdollisuuden siihenkin”, Ullakko listaa. Puu on moneen taipuva materiaali. Sen on ulkomaisissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan myös viihtyvyyteen ja terveyteen. Puukouluissa opiskelevien oppilaiden verenpaine ja syke ovat alhaisemmat kuin muissa kouluissa. Tilaelementtirakentaminen sopisi Ullakon mielestä hyvin juuri palvelutalojen, päiväkotien, koulujen ja muiden julkisten rakennusten rakentamiseen. ”Esimerkiksi Espoo on jo kiinnostunut koulujen ja päiväkotien rakentamisesta tilaelementtitekniikalla.” Vinkki: Käy Lukusalissa katsomassa jutun yhteydessä oleva video puukerrostalon rakentamisesta. Puukerrostalon jokaiseen huoneeseen parveketta myöten on vedetty sprinkleri. Talon paloturvallisuus on siten taattu. Lakean tilaelementti = rakennuselementti, jossa on ylä- ja alapohja sekä pääty- ja sivuseinät CLT:stä. Elementti on sähkö- ja LVI-vetojen lisäksi sisustettu valmiiksi kaakeleita, parketteja, keittiö- ja kylpyhuonekalusteita myöten. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 25 25 22.5.2015 7.13 26 TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 26 22.5.2015 7.13 Perhosharrastus vie maailmalle Kiinnostuin perhosista kuusivuotiaana. Pikkuhiljaa kesämökkiniityllä kirmailu muuttui nuoren pojan harrastukseksi. Tällä hetkellä kokoelmassa on noin satatuhatta perhosta. Teksti Teemu Klemetti Kuva Mikko Nikkinen E nsimmäiset parikymmentä vuotta harrastin vain Suomessa, tosin maan eri kolkat tulivat tämän myötä tutuiksi aina Suomenlahden ulkosaaristoa ja Haltin alueen tuntureita myöten. Suomessa tavatuista vajaasta tuhannesta lajista löytyi lähestulkoon kaikki maassamme vakinaisesti elävät, mutta monia satunnaisharhailijoita puuttuu edelleen. PERHOSRETKIÄ YMPÄRI MAAILMAA Kun Suomesta alkoi olla hankala löytää enää uusia lajeja, aloitin uuden projektin noin 15 vuotta sitten. Pyrin keräämään kokoelman koko maailman perhosista. Kaikkia lajeja ei yhden ihmisiän aikana koskaan tule saamaan, mutta tavoite on kerätä kaikilta mantereilta kohtuullinen edustus eri perhosryhmistä. Käytännössä tämä on tarkoittanut yhtä – kahta retkeä vuodessa eri puolille maailmaa. Onneksi työni Stora Enson Imatran tehtaiden ympäristöinsinöörinä on joustavaa. Matkakohteita ovat olleet tähän mennessä esimerkiksi Indonesia, Laos, Vietnam, Malesia, Peru, Ranskan Guyana, USA, Kirgisia, Intia, Nepal, Uganda, Kenia, Tansania ja Kamerun. Yleensä teen matkat toisen perhosharrastajan kanssa, jolla on samanlaiset kiinnostuksen kohteet. Liikkuminen paikan päällä tapahtuu vuokratulla maastoautolla niin pitkälle kun kärrypolkuja riittää. Monesti haluamillemme paikoille ei pääse autolla, joten loppumatka patikoidaan jalkaisin ja paikanpäällä asutaan teltassa. Matka suunnitellaan huolella kirjallisuutta, internetiä, Perhosharrastus on vienyt Stora Enson Imatran tehtaiden ympäristöinsinööri Teemu Klemetin ympäri maailmaa. satelliittikarttoja ja kansainvälistä kontaktiverkostoa hyödyntäen. Paikkojen lisäksi myös ajoitus on erittäin oleellista. Varsinkin korkeilla vuoristoalueilla tai kuivilla savanneilla perhosia esiintyy vain muutaman viikon ajan vuodessa. Tropiikissakaan perhosia ei ole paljoa kaikkina vuoden kuukausina ja eri lajeilla on yleensä tietty lentoaika. Tarvittavat lupamuodollisuudet näytteiden tallentamiseen, maastavientiin ja eri alueilla liikkumiseen hoidetaan ennen matkaa niin pitkälle kuin mahdollista, vaikka lähes poikkeuksetta virastoissakin joutuu matkan aikana käymään. SADANTUHANNEN PERHOSEN KOKOELMA Päivällä lentäviä lajeja kerätään perinteisesti haavilla, mutta joitakin lajeja voi houkutella esiin metsän suojista mädillä hedelmillä, kalanraadoilla, ulosteilla tai erilaisilla värihoukuttimilla. Yöllä liikkuvia perhosia houkutellaan kirkkaalla erikoisvalmisteisella lampulla, jota varten hankitaan paikanpäältä aggregaatti. Perhosia tulee tavallisesti mukaan yhdeltä matkalta useita tuhansia. Tähän mennessä kokoelmaa on karttunut noin sadantuhannen perhosen verran ja projekti jatkuu yhä. Kaksi huoneellista on täynnä vetolaatikkokaapistoja lattiasta kattoon, joihin perhoset on järjestelty maanosittain ja eri ryhmittäin sukulaisuussuhteiden mukaan. Seikkailu sekä luontoon ja kulttuureihin tutustuminen ovat tärkeä osa tekemiäni matkoja. Harrastus ei myöskään rajoitu pelkkään keräilyyn, vaan olen mukana useissa tutkimus- ja suojeluprojekteissa. Myös tieteelle on uusia lajeja kuvattu keräämästäni aineistosta ja eri museot käyttävät kokoelmaani tutkimustarkoituksissa. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 27 27 22.5.2015 7.13 HARMILLINEN HIESKOIVU Yleensä jotain on mennyt pieleen, jos metsään syntyy hieskoivikko. Hieskoivuhan tulee metsään vahingossa, ei-toivottuna puulajina. Hieskoivun kasvatus ei kannata, sillä se järeytyy harvoin hyvälaatuiseksi tukkipuuksi. Tuotos jää lähes kaikissa olosuhteissa muita puulajejamme huonommaksi. Tekstit Anita Illi Kuvat Jukka-Pekka Moilanen ja Pentti Niemistön arkisto H ieskoivuvaltaisia taimikoita - joita ei enää normaalein hoitotoimenpitein pystytä muuttamaan toiselle puulajille – on Suomessa runsaat 200000 hehtaaria ja hieskoivuvaltaisia nuoria kasvatusmetsiä vajaat 750000 hehtaaria. Aikamoinen ongelma siis, jos ideaalitilanne olisi nolla hehtaaria. Jokunen hieskoivu siellä täällä ei sinänsä kaada hyvään taloudelliseen tulokseenkaan tähtäävää metsänkasvatusta. Hieskoivu lisää omalta osaltaan luonnon monimuotoisuutta. POHJANMAAN HIESKOIVUKOLMIO Hieskoivuvaltaisista taimikoista noin 60 % on 28 TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 28 22.5.2015 7.13 Hieskoivikko nurin ja kuusta tilalle Haapavetinen metsänomistaja Jukka Pekkala hakkasi viime talvena hankintahakkuuna noin 5 hehtaaria 50–60-vuotiasta, vajaatuottoista hieskoivikkoa. Alue oli metsitettyä peltoa, jossa männyn istutus oli epäonnistunut ja taimiaines huonoa. ”Ainoa kannattava toimenpide oli hakata alue aukoksi ja istuttaa siihen kuusta. Hakkuissa tuli vain kuitupuuta. Keskiläpimitta oli noin 16 senttimetriä. Vajaatuottoisuuden takia saan taimet Kemeraavustuksena”, Pekkala toteaa. Pekkala seisoo viereissä kuvassa Pohjanmaan alueella tyypillisessä, luontaisesti syntyneessä hieskoivikossa. ”Onneksi itselläni ei enää näitä ole.” Metsänomistaja Jukka Pekkala hakkasi viime talvena aukoksi vastaavanlaisen, vajaatuottoisen hieskoivu-mänty -sekametsän, jossa hän nyt seisoo. Etelä-Suomessa. Sen sijaan hieskoivuvaltaisista nuorista metsistä lähes 60 prosenttia on PohjoisSuomessa. Hieskoivu on etenkin Pohjanmaan ongelma. ”Kokkola-Kajaani-Ylitornio –kolmion koivuvaroista 95 prosenttia on hieskoivua. Karkeasti arvioiden hieskoivuvaltaisista metsistä vajaat kaksi kolmasosaa on turvemailla ja runsas kolmannes kangasmailla”, vanhempi tutkija Pentti Niemistö Luonnonvarakeskus Luken Parkanon toimipisteestä arvioi. >> Tutkija Pentti Niemistön mukaan hieskoivikkoa ei pääsääntöisesti kannata harventaa lainkaan, vaan kasvattaa 40–50 vuotta ilman harvennuksia ja kaataa sitten kaikki pois. Harvennettu koivikko voi olla kaunis, mutta se häviää kuitupuun tuotoksessa harventamattomalle hieskoivikolle, energiapuun tuotoksesta puhumattakaan. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 29 29 22.5.2015 7.13 Haapavetisen Jukka Pekkalan entinen hieskoivikko kasvaa nyt kuusta. >> Niemistö kertoo esimerkin omasta metsästään Pohjanmaalta Jurvasta. ”Muistan tilanteen parin vuoden takaa. Taimikonhoitotyö hieskoivun valtaamassa männyn taimikossa oli todella haastava tehtävä. Vain yksi taimi sadasta koivusta oli rauduskoivu. Työpäivän jälkeen koivujen lehdet vilistivät silmissä vielä unissakin. Hirvet onnistuivat paremmin tunnistuksessa. Ainoastaan rauduksen latvat oli napsittu poikki”, Niemistö nauraa. Hieskoivuongelma ei johdu niinkään koivulajien erottamisesta vaan siitä, että taimikonhoitotyö on jäänyt tekemättä tai se on pahasti viivästynyt. HIESTÄ VAIVAA HUONO LAATU Hieskoivu leviää helpolla minne tahansa. Se syntyy joko siemenistä tai kantovesoina. Alku näyttää hyvältä, mutta kasvu hiipuu ennen tukkikokoa. Hieskoivu järeytyy harvoin tukkipuuksi, vaikka kasvutilaakin olisi. Ranteenpaksuinen runko saattaa vähäravinteisella maalla olla jopa 80–90-vuotias. Tuotto on siten pääasiassa kuitu- ja energiapuuta. Hieskoivun ongelma on heikon kasvun lisäksi huono laatu. Hieskoivut ovat usein mutkaisia, haaraisia sekä paksu- ja laho-oksaisia. Etenkin vesasyntyisiä koivuja vaivaa lisäksi tyvilaho. ”Hieksen puuaines on kyllä yhtä hyvää kuin rauduksenkin, jos se vain kasvaa suoraksi ja järeytyy. Hieksestä saa sahatavaraa ja vaneria”, Niemistö toteaa. Pienenä kevennyksenä tiukan asian keskellä 30 Niemistö naurahtaa itäsuomalaisen heitolle, että hieksestä ei olisi edes saunavastan aineksiksi. ”Minun reseptini vihdaksi on se, että laitetaan puolet hiestä ja puolet raudusta. Hieksen oksat tulevat keskelle ja rauduksen niiden ympärille. Silloin saadaan yhdistettyä hieksen aromi ja rauduksen kestävyys.” HARVENTAMATTA PÄÄTEHAKKUUSEEN 40–50-VUOTIAANA Jos hieskoivu on vallannut kasvualan, kannattaisi Niemistön mukaan huonoilla kasvupaikoilla ja pohjoisessa hyvilläkin mailla tyytyä vain energia- ja kuitupuusatoon. Puhtaan hieskoivikon hoitaminen tai harventaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Niemistö neuvoo kasvattamaan hieskoivikko 40–50-vuotiaaksi ilman harvennuksia. Puusto on silloin valtaosin 13–15 senttimetrin paksuista, etelässä pituudeltaan noin 18-metristä ja pohjoisempana 13–15-metristä. Mistä tunnistan hieksen? l Hieksen oksat ovat samettisen sileät. Rauduksella on nystyröitä. l Hieksen lehdet ovat tyveltään pyöreät, kertaalleen sahalaitaiset ja sahalaidoitus on rauduksen lehteä loivempi. l Hieksen runko säilyy vanhanakin valkoisena ja sileänä. Puun tyvi ei kaarnoitu kuten rauduksella. l Hieskoivu hidastelee keväällä, mutta on raudusta kiireisempi syksyllä. Hieksen lehdet puhkeavat keväällä rauduskoivua myöhemmin, kun taas syksyllä hieksen ruska alkaa raudusta aiemmin. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 30 22.5.2015 7.13 ”Korjuumenetelmänä kuitu- ja energiapuun integroitu korjuu joukkokäsittelynä on nykyhinnoilla, ilman tukiakin kannattavin tapa. Energiapuun tuet muuttavat pelkän energiapuukorjuun kannattavammaksi”, hän toteaa. Tutkimusten mukaan, vaikka jäljelle jäävien puiden kasvu paranisi, alentavat harvennukset energiapuun ja ainespuun tuotosta. Harvennuksesta saatava hakkuutulo ja tulevan päätehakkuun korjuukustannusten pieneneminen eivät riitä korvaamaan kokonaistuoton menetystä. ”Hoitamattoman, riukuuntuneen hieskoivikon harventaminen ei kannata. Luonto hoitaa yleensä alamittaiset puut pois 40–50 vuoden ikään mennessä, jolloin kannattaakin tehdä päätehakkuu”, Niemistö sanoo. TUKKIPUUN KASVATTAMINEN ONNISTUU HARVOIN Hieskoivikon kasvattaminen tukkipuuksi on aika tuskainen tie. Vaikka laatu vielä riittäisi, on hieskoivun järeytyminen selvästi rauduskoivua hitaampaan. Tukkipuun kasvattaminen onnistuu todella harvoin. Niemistön mukaan hieskoivun kasvattamisesta tukkipuuksi ei kannata juuri haaveilla Raahe–Kajaani -linjan pohjoispuolella. Myös tämän linjan eteläpuolella hieskoivu järeytyy tukkipuuksi vain parhaimmilla kasvupaikoilla. Kivennäismailla se tarkoittaa mustikkatyyppiä ja sitä parempia maita ja turvemailla ruohoturvekankaita ja sitä parempia kasvupaikkoja. ”Kaikki on kiinni siitä, järeytyvätkö puut ja tuleeko niistä suoria. Vähäravinteisilla mailla oli se sitten kangas- tai turvemaa, ei kannata edes yrittää tukkipuun kasvatusta, eikä pohjoisessa Suomessa”, Niemistö korostaa. Päätös tukkipuuksi kasvattamisesta voisi Niemistön mukaan tehdä 12–13-metrin pituudessa. Silloin näkee jo ovatko puut hyvälaatuisia vai ei. Ensiharvennus olisi siten tässä pituudessa. Sen jälkeen tarvittaessa toinen harvennus 45–50 vuoden iässä ja päätehakkuu 60 tai viimeistään 70 vuoden iässä. KUUSIKKONA YLI KAKSI KERTAA PAREMPI EUROTUOTTO Hieskoivu tuottaa lähes kaikissa olosuhteissa muita puulajeja huonommin. Vain pahoin veden vaivaamilla, ravinteikkailla mailla hieskoivu voi Niemistön mukaan olla joskus paras tai jopa ainoa vaihtoehto. Sekapuustonakin havupuumetsikön tuotos laskee, jos seassa on hieskoivua. Joskaan Niemistön mukaan ei ole riittäviä tutkimustuloksia siitä, miten monta runkoa hehtaarilla arvokkaampia puulajeja pitäisi olla, jotta ei kannattaisi enää noudattaa hieskoivikon kasvatusreseptejä. Viljavilla turvemailla hieskoivu häviää Niemistön mukaan tuotoksessa kuuselle PohjoisPohjanmaalla ja Etelä-Lapissa yhden kuution verran vuodessa hehtaaria kohti. Eli kun hieskoivikon tuotos kiertoajan kuluessa on 3 m3/hehtaari/ vuosi, on se kuusella vastaavasti 4 m3/ha/vuosi. Silloin 50 vuoden kiertoajalla hieskoivua kasvattava häviää 50 kuutiolla havupuun kasvattajaan verrattuna. Tuottoero pysyy samana etelään päin mentäessä, esimerkiksi Pirkanmaalla hieskoivun tuotos kiertoajan kuluessa on 4 m3/ha/vuosi ja kuusen keskimäärin 5 m3/ha/vuosi. ”Euroissa mitattuna ero korostuu, sillä pitää muistaa, että kuusella yli puolet tuotoksesta on tukkia, kun hieskoivikossa sitä ei ole lainkaan. Tuotoksen arvossa mitattuna hieskoivun tuotos on 50–60 euroa hehtaaria kohti vuodessa, kun se kuusella on yli kaksinkertainen eli 130–150 euroa hehtaaria kohti vuodessa”, Niemistö painottaa. HIESKOIVIKKO VERHOPUUSTONA Hieskoivikon harventamista voivat Niemistön mukaan puoltaa kuusialikasvos tai maisemalliset syyt, vaikka hieskoivun kasvun ja tuotoksen takia harvennushakkuuta tai taimikonharvennusta ei kannata tehdä. ”Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa ovat viimeiset viisi vuotta olleet pahoja hallavuosia. Jos hieskoivikon alla on kuusen taimikko, kannattaa hiestä kasvattaa niin pitkään, että hallanvaara on ohi kuusikon ollessa 5–6-metristä”, hän sanoo. Niemistön ohjeen mukaan verhopuuston tulee aluksi olla tiheä, noin 2500 runkoa hehtaarilla. Harventamaton tiheikkö heikentää kuitenkin kuusten kuntoa. Jos hieskoivikko on taimikkovaiheessa hoidettu, otetaan ensiharvennuksessa hieskoivuista reilu puolet pois. Reilun 1000 rungon hieskoivikko antaa riittävän suojan, mutta ei hidasta kuusen kasvua. Hieskoivuverhopuustoa ei kannata harventaa liikaa, sillä sen oksat paksuuntuvat ja levenevät tilaa saadessaan, jolloin puiden korjaaminen vaikeutuu ja aiheuttaa kuusille vaurioita. ”Päätökset tehdään aina kuusen ehdoilla. Jos ei ole hallanvaaraa ja alla on hyvä kuusikko, kannattaa hieskoivut hakata pois vaikka ranteenpaksuisena”, Niemistö neuvoo. Kuusi tuottaa euroja yli kaksinkertaisesti hieskoivuun verrattuna. KokkolaKajaaniYlitornio -kolmion koivikot ovat 95-prosenttisesti hieskoivikoita. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 31 31 22.5.2015 7.13 Ensiharvennus antaa jo puukauppatuloa. Kun latvat tarvitsevat kasvutilaa, toteuta puukauppa ja harvennus 3-5 vuoden kuluessa. 3–5 v Metsänhoidon aikaikkunat - eli paljonko metsänomistajalla on aikaa toteuttaa eri metsänhoitovaiheissa olevia toimenpiteitä tilallaan. 1–2 v Varhaisperkaus on parasta mitä uuden metsän eteen voi tehdä. Raivaustyön tekemiseen on aikaa 1-2 vuotta, sillä taimet kasvat nopeasti yli metrin mittaisiksi. tsä eMe 1v Heinäntorjuntaa istutustaimikossa ei voi pitkään miettiä. Jo yhdessä vuodessa taimet voivat tukehtua, jos maapohjassa on ravinteita ja ytyä. 32 TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 32 22.5.2015 7.13 Viljelytöiden aloituksessa ei pidä viivytellä. Tartu toimeen 1-2 vuoden kuluessa hakkuista. 1–2 v t 10 v . Uudistushakkuun ajoitusta voit miettiä jopa 10 vuotta terveen metsän osalta, omien tarpeidesi pohjalta. Sen sijaan sairas metsä on uudistettava heti. Aika on rahaa metsässäkin! 2–5 v Taimikonhoidon toteutusta voi harkita 2-5 vuotta, mutta aloita viimeistään, kun taimet ovat noin 5-metrisiä. 5–10 v Toinen harvennushakkuu on jo isoa metsää. Väljennyshakkuun aikaikkuna on 5-10 vuotta, sen jälkeen tulee jo kasvutappiota. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 33 33 22.5.2015 7.13 Ristikko Vastaajan nimi _________________________________________________________________________ Lähiosoite_____________________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka______________________________________________________________ Puhelinnumero_________________________________________________________________________ 34 Lähetä oheinen ristikko tai sen kopio täytettynä 31.7.2015 mennessä osoitteella: Stora Enso Oyj Metsäkonttori, PL 20, 70101 KUOPIO Kuoreen tunnus ”Terve Metsä Ristikko” tai värillisten ruutujen avainsanat sähköpostitse: ristikko.metsa@storaenso.com Huom! vain ristikkovastaukset! TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 34 22.5.2015 7.13 Palvelukortti Hyvä lukija Jos vakituinen osoitteesi muuttuu, muuttoilmoituksen tekeminen postiin tai maistraattiin riittää. Halutessasi voit ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi tai vaihtaa lehden saajan nimen sekä lähettää yhteydenottopyynnön tällä palvelukortilla. Saman ilmoittamisen voi tehdä myös sähköpostitse terve.metsa@storaenso.com -osoitteeseen. Ilmoita sähköpostissa myös entiset nimi- ja osoitetiedot. Muistathan, että muuttuneet tietosi voit ilmoittaa myös eMetsä® palvelun kautta. Osoitteen muutos, koskee kaikkia Stora Enson postituksia erun lehden tilauksen P Tilaan veloituksetta toimitettavan Terve Metsä -lehden Ottakaa minuun yhteyttä puukauppa- tai metsäasioissa Vastaanottaja maksaa postimaksun Stora Enso Oyj Metsäkonttori VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5005565 Info: TM 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi _____________________________________________________________________________________________ Lähiosoite/uusi osoite______________________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka_________________________________________________________________________ Puhelinnumero____________________________________________________________________________________ Sähköpostiosoite __________________________________________________________________________________ Metsäni sijaintikunta _______________________________________________________________________________ Edellisen ristikon ratkaisu ja palkinnot Oikein vastanneiden kesken arvomme kolme Helena-Talon neljän kappaleen metsämukisettiä. Ristikon oikea ratkaisu julkaistaan kesäkuun numerossa. Ristikon voi ratkoa ja lähettää myös sähköisesti www.sanaristikot.net -osoitteessa. Maaliskuun ristikon palkinnot on arvottu. Onni suosi seuraavia oikein vastanneita: Ritva Forss, Porvoo Jaana Tiililä, Pälkäne Tapani Himola, Kemi. TerveMetsä Terve_Metsa215_01-36.indd 35 35 22.5.2015 7.13 Tähtiasiakkaana saat aina enemmän Tähtiasiakas on Stora Enson asiakasohjelma metsänomistajille. Mukaan pääset jo ensimmäisellä puukaupalla. eMetsä-verkkopalvelu on maksuton Tähtiasiakkaan etuus, jolla hoidat monia metsäasioitasi yhdellä istumalla. HeLppo kÄyTTööNoTTo • • • • • meTsÄsuuNNITeLma Maksuton Stora Enson Tähtiasiakkaille Tarvitset vain internet-yhteyden ja sähköpostiosoitteen Tilaa tunnukset netistä www.storaensometsa.fi/tilaa-emetsa-tunnukset Tai soita asiakaspalveluumme 02046 47999 Nopea tietokanava oman metsätilan asioihin ja metsäasiantuntijaasi reaaLIajassa • • • • • Ajantasainen metsäsuunnitelma Kartat ja metsikkökuviot Vuosittainen puustolaskenta Toimenpide-ehdotukset Sähköinen ostoskori ja yhteydenpito eMetsä omaT meTsÄveroTus puukauppaNI • • • • • • Toteutumatiedot Mittaustodistukset Korjuuaika Työmaakartat Metsäkone- ja kuljetusyrittäjätiedot Arkisto yHdeLTÄ IsTumaLTa • • • TÄHTITILI meTsÄraHoILLesI • • • Tilitiedot Nostot tililtäsi Jatkosopimukset • • Verokirjanpito Veroilmoitukset verkossa Suoraan järjestelmästä valmiiksi täytetyt 2C-verolomake ja kausiverolomake Arvonlisäveroilmoitus Stora Ensolta saamasi puukauppatulot ja metsänhoitomenot suoraan järjestelmästä Tähtiasiakkuus tuo vaivattomuutta ja ammattitaitoa oman metsän hoitamiseen. Tutustu eMetsä-palveluun ja tilaa tunnukset osoitteesta www.storaensometsa.fi tai kysy lisää numerosta 02046 47999 (arkisin 8–16). Terve_Metsa215_01-36.indd 36 22.5.2015 7.13
© Copyright 2024