Esityslista
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ESITYSLISTA 14/2015 1 (35) HALLITUS AIKA 12.10.2015 klo 08:30 PAIKKA Hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1-9 Asia Otsikko 1 KUNTALAIN 51 §:N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 4 2 HALLITUKSEN JA VALTUUSTON VUODEN 2016 KOKOUSAJAT 7 3 ERON MYÖNTÄMINEN HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN VÄHEMMISTÖKIELISEN JAOSTON JÄSEN ELIE EL-KHOURILLE JA VARAJÄSEN VALENTINA AHLAVUOLLE JA UUDEN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN VALINTA 8 4 KELLOKOSKEN SAIRAALASTA LUOPUMINEN 9 5 TAMMI-ELOKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA JA SOPEUTUSTOIMENPITEET LOPPUVUONNA 2015 12 6 ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA 27 7 TIETOHALLINNON VUODEN 2015 INVESTOINTIOHJELMAN MUUTTAMINEN SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMAN 2015 - 2018 MUUTTAMINEN ESPOON UUDEN SAIRAALAN TIETOJÄRJESTELMIEN TOTEUTTAMISEKSI 32 8 OY APOTTI AB:N YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 34 9 MUUT ASIAT 35 TERVETULOA Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Sivu HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ESITYSLISTA 14/2015 2 (35) Kokouksen osanottajat Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Urho Ulla-Marja Slunga-Poutsalo Riikka Haahtela Tari Heinimäki Heikki Ikävalko Suzan Karma Pekka Laine Leena Luhtanen Leena Långvik Berndt Niemi Marika Ohisalo Maria Oksanen Jari Ranki Risto Tahvanainen Säde Taipale Ilkka Valpas Antti Yltävä Harry Asko-Seljavaara Sirpa Puurunen Merja Mervaala Eero Kujala Arto Moliis Jani Korpela Riitta Pihko Jukka Lehtonen Sami Dahlberg Birgitta Siren Kirsi Vanhanen Reetta Reinikainen Marko Ryhänen Frank Grönfors Eija Vuorento Reijo Murto Pekka Lumijärvi Marjut Valtuuston puheenjohtajat Karhu Ulla-Mari Könkkölä Kalle Äyräväinen Irene Esittelijä Lindén Aki, toimitusjohtaja Muut viranhaltijat Frostell Mari, talousjohtaja Kauppinen Ilkka, hallintojohtaja Lehtonen Lasse, hallintoylilääkäri Mäkijärvi Markku, johtajaylilääkäri Renkonen Risto, dekaani Saukkomaa Johanna, viestintäjohtaja Sonkeri Outi, henkilöstöjohtaja Torppa Kaarina, hallintoylihoitaja Sihteeri Ilkka Kauppinen, hallintojohtaja HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ESITYSLISTA 14/2015 3 (35) KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kokous todetaan laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Antti Valpas (Jari Oksanen) ja Maria Ohisalo (Riikka Slunga-Poutsalo). HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 4 (35) 12.10.2015 1 KUNTALAIN 51 §:N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 27/00/02/00/01/2015 HALL 1. Diagnostisten palveluiden liikelaitosten johtokunta 2.9.2015 65 § 66 § 67 § 68 § 69 § 70 § 71 § 72 § 73 § 74 § 75 § 76 § 77 § Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUSLAB Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUS-Kuvantaminen Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUS-Apteekki Toiminnan ja talouden toteuma, HUS-Apteekki Toiminnan ja talouden toteuma, HUS-Kuvantaminen Toiminnan ja talouden toteuma, HUSLAB Helsingin kaupungin sairaala-apteekin va. sairaala-apteekkari Marisa Erosen siirto HUS-Apteekin Helsingin aluepäällikön virkaan HUS-Apteekin toteuttamat HUS lääkehankinnat vuosille 2016 - 2017 Puheentunnistuksen hankintapäätös SPET-TT-laitteiston hankinta Jorvin sairaalan kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikköön Kahden erikoistuvan lääkärin viran perustaminen HUSLABin kliinisen mikrobiologian erikoislääkärin vakanssin muuttaminen osastonlääkärin vakanssiksi Muut asiat 2. Nämnden för den språkliga minoriteten 15.9.2015 50 § 51 § 52 § 53 § 54 § 55 § Premiering med diplom för goda tvåspråkiga insatser Nämndens arbetsprogram 2013-2016 Översättningsverksamheten Övriga ärenden Anmälningsärenden Nästä möte 3. Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta 17.9.2015 33 § 34 § 35 § 36 § 37 § 38 § 39 § 40 § 41 § Ajankohtaiskatsaus Kuntalain mukaisen otto-oikeuden käyttäminen Tammi-heinäkuun 2015 toiminnan ja talouden seurantatiedot Kolmen (3) psykiatrian tulosyksikön erikoislääkärin viran muuttaminen osastonlääkärin viroiksi Porvoon sairaanhoitoalueen medisiinisen tulosyksikön johtajan nimeäminen 14.9.2015 alkaen Hallituksen pöytäkirjat Ilmoitusasiat Muut mahdolliset asiat Seuraava kokous 4. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta 24.9.2015 27 § 28 § 29 § Info-osuus Tiedoksi merkittäviä asioita Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ESITYSLISTA HALLITUS 14/2015 5 (35) 12.10.2015 30 § 31 § 32 § 33 § 34 § Toiminnan ja talouden seurantaraportti tammi-heinäkuu 2015 Talousarvion 2016 valmistelu Sairaanhoitoalueen toimitilat ja toiminnan muutokset syksyllä 2015 Uusien hoitohenkilökunnan sissivakanssien perustaminen Muut asiat 5. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta 29.9.2015 44 § 45 § 46 § 47 § 48 § 30 vakanssin perustaminen HYKS Akuuttiin koskien Peijaksen sairaalan yhteispäivystystä 1.12.2015 alkaen HYKS-sairaanhoitoalueen toiminnan ja talouden seurantaraportti, tammi-elokuu 2015 Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset Info-osuus Muut asiat 6. Talous- ja konsernijaosto 30.9.2015 44 § 45 § 46 § 47 § 48 § 49 § 50 § 51 § 52 § 53 § 54 § Työjärjestyksen muutos Traumakeskus-Syöpäkeskus -uudisrakennushankkeen arkkitehtuurikilpailu Rakennushankkeiden vaiheiden kuvaus HYKSin kliiniset palvelut Oy:n osavuosikatsaus 1 - 8/2015 Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n osavuosikatsaus 1 - 8/2015 ja sopeutustoimenpiteet HUS-Kiinteistöt Oy:n osavuosikatsaus 1 - 8/2015 ja sopeutustoimenpiteet KOY HUS-Asunnot Oy:n osavuosikatsaus 1 - 8/2015 Espoon uuden sairaalan sairaalatekniset ICT-järjestelmäpalvelua koskeva sopimus Selvityksen käynnistäminen syklotronitoiminnan järjestämistavasta Näkökohdat, jotka tulee ottaa huomioon yhtiöitettäessä HUS:n toimintoja Muu asiat 7. Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunta 1.10.2015 17 § 18 § 19 § 20 § 21 § 22 § 23 § Läsnäolo- ja puheoikeus sairaanhoitoalueen lautakunnan kokouksissa Toiminnan ja talouden toteuma tammi-elokuu 2015 Tekninen korjaus kokouksen 17.6.2015 § 16 johtavan ylihoitajan virkavaalin tekstiin Lohjan sairaanhoitoalueen naisten- ja lastentautien tulosyksikköjohtajan nimeäminen Lautakunnan kokoukset kevät 2016 Infoasiat Tiedoksi merkittävät viranhaltijapäätökset 8. Toimitusjohtajan päätökset 17.9.2015 § 115 Työryhmän asettaminen valmistelemaan sopimusta erikoislääkäripalveluiden tuottamiseksi Carealla ja Eksotelle 17.9.2015 § 116 HUS:n liittyminen Seuren ja osakkaiden väliseen yhteistoimintasopimukseen 24.9.2015 § 117 Työryhmän asettaminen valmistelemaan Hyks-ervan diagnostiikkakeskuksen muodostamista HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 6 (35) 12.10.2015 24.9.2015 § 118 Päivitys HUS-kuntayhtymän toimitusjohtajan 22.10.2013 tekemään päätökseen § 129: Syklotroniprojektin asettaminen 25.9.2015 § 119 Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven osallistuminen Barents-harjoitukseen Kittilässä 29.9.-1.10.2015 25.9.2015 § 120 Asiakirjapyyntö Helsingin syyttäjäviraston työturvallisuusrikosasian R14/2510 asianajotoimistojen ja avustajien sairaanhoitopiirille esittämät laskut, Hellsten 1.10.2015 § 121 Työsuhdematkalippuetuuden muutos 1.11.2015 lukien 5.10.2015 § 122 Psykiatrian ja nuorisopsykiatrian lääkärivuokratyövoimapalvelut 9. HUS-Tilakeskus tulosalueen johtajan päätökset 17.9.2015 § 77 Lisätytön tilaaminen HUSLAB:n toimitaloon: Rakentamisen aikana esiintulleet käyttäjistä johtuvat muutokset 17.9.2015 § 79 Meilahden sairaala; teho-osasto 20 A-osan muutostyöt 21.9.2015 § 80 Jorvin sairaalan putkipostijärjestelmän peruskorjaus, toteutusvaiheen hankinta (SV3) hankinta 2.10.2015 § 82 N. 716M2 tilojen vuokraaminen Raaseporin kaupungille terveysaseman käyttöön Länsi-Uudenmaan sairaalan G-osasta 1.1.2016 alkaen 2.10.2015 § 84 Toimitilan vuokraus 29.9.2015 alkaen Aava terveyspalvelut Oy:ltä osoitteesta Annankatu 34, 00100 Helsinki 10. HUS-Tietohallinto, tulosalueen johtajan päätös 6.10.2015 § 110 Päätösesitys BCB Medical laatu-, kudos-, elinsiirto- ja muut rekisterit palvelusopimuksen optio-oikeuden käyttäminen Hallitus päättää 1. merkitä tiedoksi toimitusjohtajan päätökset 17.9.2015 ja HUS-Tilakeskus tulosalueen johtajan päätökset 17.9.2015 ja 21.9.2015; ja 2. ettei se ota käsiteltäväkseen muita esittelytekstissä lueteltuja kuntalain 51 §:n tarkoittamia päätöksiä. Päätös Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09) 471 71204 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 7 (35) 12.10.2015 2 HALLITUKSEN JA VALTUUSTON VUODEN 2016 KOKOUSAJAT HALL Hallintosäännön 33 §:n mukaan hallitus kokoontuu päättäminään aikoina sekä lisäksi puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Päätösesitys Hallitus päättää kokoontua hallituksen kokoushuoneessa vuonna 2016 maanantaisin klo 8.30 alkaen · kevätkaudella 25.1., 22.2., 21.3., 11.4., 9.5., 6.6. ja keskiviikkona 15.6. klo 8.00 ja klo 13.00 · syyskaudella 29.8. klo 15.00 (hallituksen kokous ja rapuillallinen sen jälkeen Uudenmaan Sairaalapesula Oy:ssä Keravalla), 19.9., 3.10., 31.10., 28.11. ja keskiviikkona 14.12. klo 8.00 ja klo 13.00. Lisäksi hallitus päättää merkitä tiedoksi, että valtuusto pitää vuonna 2016 kokoukset 15.6. ja 14.12.2016 klo 9.00 alkaen. Päätös Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09) 371 71204 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 8 (35) 12.10.2015 3 ERON MYÖNTÄMINEN HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN VÄHEMMISTÖKIELISEN JAOSTON JÄSEN ELIE EL-KHOURILLE JA VARAJÄSEN VALENTINA AHLAVUOLLE JA UUDEN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN VALINTA 117/00/00/01/02/2013 HALL Hallintosäännön 9 §:n mukaan Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan toimialueen tulosalueilla ja vähemmistökielisillä sairaanhoitoalueilla on vähemmistökielisen lautakunnan alaisuudessa vähemmistökieliset jaostot. Jaostojen tehtävänä on paikallisesti seurata vähemmistökielisen väestönosan oikeutta saada hoitoa äidinkielellään ja käsitellä omalta osaltaan terveydenhuoltohenkilökunnan vähemmistökielen opetusta. Hallitus valitsee jaostoon kolme (3) - kuusi (6) jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen, jotka edustavat vähemmistökielistä väestönosaa. Hallitus valitsee yhden (1) jaoston jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Hallituksen valitseman HYKS-sairaanhoitoalueen vähemmistökielisen jaoston kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Liisa Halme, pj Dick Lindertz Mae Cedercreutz- Pesonen, vpj Mika Helander Liisa Niekka Elie El-Khouri Helsinki Helsinki Vantaa Espoo Helsinki Helsinki Andreas Wilkman Monica Moring Monica Friberg- Välimäki Mikael Kanerva Ludwig Axbacka Valentina Ahlavuo Helsinki Kerava Vantaa Helsinki Helsinki Helsinki Elie El-Khouri on sähköpostitse 30.3.2015 pyytänyt eroa HYKS-sairaanhoitoalueen vähemmistökielisen jaoston jäsenyydestä. Valentina Ahlavuo on sähköpostitse 24.9.2015 pyytänyt eroa HYKS-sairaanhoitoalueen vähemmistökielisen jaoston varajäsenyydestä. Päätösesitys Hallitus päättää - myöntää Elie El-Khourille eron HYKS-sairaanhoitoalueen vähemmistökielisen jaoston jäsenyydestä ja Valentina Ahlavuolle varajäsenyydestä; ja - valita jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2013- 2016 HYKSsairaanhoitoalueen vähemmistökieliseen jaostoon Elie El-Khourin tilalle uudeksi jäseneksi Rolf Sormon ja Valentina Ahlavuon tilalle Rolf Sormon uudeksi varajäseneksi Marika Sorjan. Päätös Lisätietoja Ilkka Kauppinien, p. (09) 471 71204 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 9 (35) 12.10.2015 4 KELLOKOSKEN SAIRAALASTA LUOPUMINEN 88/00/01/03/01/2014 HALL Suomessa on käynnissä psykiatrian palveluiden avohoitoistuminen, jonka myötä psykiatriset sairaansijat ovat vähentyneet, ja vanhoja "mielisairaalakampuksia" (mm. Halikko, Huutoniemi, Paihola, Moisio, Muurola - HUS:ssa Tammiharju ja Paloniemi) on asteittain tyhjennetty. Potilaiden on katsottu hyötyvän siitä, että Psykiatrisia osastoja on rakennettu somaattisten sairaaloiden yhteyteen. Vuoden 2015 alusta voimaan tullut uusi päivystysasetus velvoittaa, että päivystävissä psykiatrisissa yksiköissä on "potilaan terveydentilan arviointia varten käytettävissä riittävän laajasti somaattisten erikoisalojen asiantuntemusta". HUS Psykiatrian (aikuiset ja nuoret) sairaansijoiksi muunnettu sairaalakäyttö on vähentynyt vuosina 2008-2015 257:llä sairaansijalla (v. 2008: 709 ss, 2009: 675 ss, 2010: 692 ss, 2011: 612 ss, 2012: 574 ss, 2013: 512 ss, 2014: 478 ss, 1-8 2015: 452 ss). Vain n. 1/10 HUS:n psykiatrisista potilaista on kuluvan vuoden aikana tarvinnut eripituisia osastohoitoja, valtaosa lyhyitä. HUS Psykiatrian tiekarttasuunnitelma hyväksyttiin HUSin hallituksessa 26.1.2015. HUS Psykiatrian (Helsingin kaupungin psykiatria mukaan laskettuna) erikoissairaanhoidon laskennallinen tavoite asetettiin 650 sairaalapaikkaan (0.4 promillea väestöstä) 31.12.2018 mennessä. Suunnitelmassa HUS Psykiatrian painopiste on avohoito, jota tukevat alueelliset, somaattisen sairaalahoidon ja yhteispäivystyksien yhteyteen sijoittuvat osastoyksiköt. Valtaosa HUS-alueen sairaansijoista sijoittuu Hyksiin, joka vastaa pääkaupunkiseudun osastohoidosta ja muun HUS-alueen erikoistuneemmasta hoidosta. HUS hallituksen päättämän edellä kuvatun linjauksen mukaisesti HUS:n toimitusjohtaja asetti 17.2.2015 § 22 työryhmän selvittämään Kellokosken, Ohkolan sekä muiden HUS-alueen psykiatristen sairaaloiden tulevaa käyttöä. Työryhmän raportti käsiteltiin HUS Psykiatrian lautakunnassa 27.5.2015 ja HUS:n johtoryhmässä 23.6.2015. Raportti esiteltiin 7.9.2015 HUS:n hallitukselle info-asiana; hallitus päätti merkitä tiedoksi Kellokoski-työryhmän loppuraportin ja annetun selostuksen. Kellokoskella on v. 2015 12 osastolla 196 sairaansijaa, joista 36 on Hyvinkään sairaanhoitoalueen sairaansijoja, ja loput 160 HYKS Psykiatrian koko HUSille tarjoamia yhteisiä sairaansijoja. Yksi neuropsykiatrinen osasto 21 siirtyy marraskuussa 2015 Psykiatriakeskukseen, jolloin potilasosastotoiminta Kellokoskella rajoittuu kolmeen rakennukseen. Kellokosken psykiatrian käytössä oleva huoneala on 15 074 m2 (Kellokosken kaikkien rakennusten bruttoala on n. 36 000 bm2) ja siellä työskentelee tällä hetkellä 462 työntekijää, joista 67 on HUS liikelaitosten työntekijöitä. Kuluvana vuonna Hyvinkään sairaanhoitoalue on käyttänyt 25% (36 ss) Kellokosken Hyks-osastojen sairaansijoista, Hyks kunnat 66% (97 ss) muu HUS 9% (13 ss). HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 10 (35) 12.10.2015 Raportin mukaan 10 vuoden aikavälillä Kellokosken potilaat on hoidettavissa pääkaupunkiseudun osastoilla. Kellokosken sairaala vaatisi raportin mukaan laajat peruskorjaukset, ja niitä on vaikeaa ja kallista toteuttaa muun muassa valmisteilla olevan kaavamuutoksen suojelumääräysten kiristymisestä johtuen. Raportin mukaan valtaosa henkilöstöstä asuu Kellokosken lähialueella. Kellokosken sairaalaympäristö on nykyisin toimiva arvokas kokonaisuus ja yhteisö, joka on rakentunut pitkän historian saatossa. Tuusulan ja Mäntsälän kunnat ovat lähettäneet HUSille kirjelmät, joissa ne ilmoittavat vastustavansa toimintojen siirtoa pois Kellokoskelta, oheismateriaali 1. Kellokosken sairaalan potilastoimikunnan aloitteesta on kerätty adressi, jossa vastustetaan toimintojen siirtoa pääkaupunkiseudulle. 7.9.2015 HUS:n hallituksen infossa sovitun mukaisesti Raportin tietoja on täydennetty ja tarkennettu: I. Kellokoskesta luopumisen kulut pitävät sisällään Kivelän ja osin Psykiatriakeskuksen peruskorjaamisen (40-55 M€) sekä Hyvinkään uudisrakennuksen investoinnin (6 M€), joiden yhteissumma on 46-61 M€. Kellokosken kampuksella jatkaminen voitaisiin raportin mukaan toteuttaa kolmella eri tavalla (skenaariot 1 a,b,ja c), joista halvimmassa (78 M€) Hyvinkään kaksi osastoa siirtyisivät Hyvinkään sairaalan yhteyteen ja HYKS jäisi Kellokoskelle (Liite 1). Kalleimmassa vaihtoehdossa (92 M€) Kellokoskella korjattaisiin vain psykoosi-oikeuspsykiatrian linjan tilat (6 osastoa ja toiminnallinen kuntoutus = 69 M€), minkä lisäksi tarvittaisiin Hyvinkään osastojen 6 M€:n ja Helsinkiin sijoittuvien vanhus- ja nuorisopsykiatrian osastojen 17 M€:n peruskorjaukset. Näiden vaihtoehtojen väliin asettuu vaihtoehto, jossa potilashoito sekä HySHAn että Hyksin osalta jatkuisi ennallaan, jolloin sairaalan laaja peruskorjaus maksaisi 87 M€. II. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ovat Kellokosken osastojen suurimmat käyttäjät, ja niiden terveysjohtajien kantaa on tiedusteltu: Helsingin, Espoon ja Vantaan virkamiesjohdon mukaan Kellokosken toimintojen siirto on näiden kuntien etu, koska se mahdollistaa potilaiden hoitoketjujen rakentamisen lähemmäs kotia. Siirto myös mahdollistaa tarpeellisen välivaiheen HUS:n hallituksen 26.1.2015 päätöksen edellyttämän pääkaupunkiseudun sairaalakokonaisuuden suunnittelemiseksi tulevaisuudessa. Tämä kokonaisuus pitää sisällään karkeasti nykyiset Jorvin ja Peijaksen yhteensä n. 100 ss, Helsingin n. 210 ss sekä Kellokosken ja Psykiatriakeskuksen yhteensä n. 260-280 sairaansijaa. III. 7.9.2015 HUS hallitus myös toivoi konkreettista vaihtoehtoa Kellokosken toiminnoille Helsingissä, ja sellaisen muodostaa Psykiatriakeskuksessa kiinni oleva Kivelän sairaala, josta tarvittava määrä tilaa on vapautumassa vuosien 2018-2021 välillä Helsingin siirtäessä toimintojaan muualle. Psykiatriakeskus-Kivelästä on rakennettavissa yksi n. 260-280 paikkaa sisältävä HYKS yhteisosastojen psykiatrinen kampus, johon kaikki Kellokosken toiminnot on siirrettävissä. Kivelän rakenne mahdollistaa nykyvaatimusten mukaiset tilat (1 henkilön potilashuoneet, joissa omat HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 11 (35) 12.10.2015 WC:t) riittävän suurella osastokoolla (ad 18 paikkaa / osasto). Kivelän ja osin Psykiatriakeskuksen peruskorjaaminen maksaisi kokonaisuudessaan 40-55 Milj euroa. Mikäli Helsingin toimintojen siirto Kivelästä jostain syystä viivästyy, voidaan varasuunnitelmana pitää osan toimintojen sijoitusta Laakso-Auroran psykiatriselle kampukselle. Raportin ja annettujen lisäselvitysten pohjalta toimitusjohtaja ehdottaa HUS Psykiatrian lautakunnan kannanoton mukaisesti Kellokosken sairaalakampuksesta luopumista siinä vaiheessa, kun Kivelän sairaalasta on vapautunut riittävästi tilaa, ja se on peruskorjattu tarkoituksenmukaisesti (kuitenkin aikaisintaan 2019, jolloin Hyvinkään osastot voivat siirtyä Hyvinkään sairaalan uudisrakennukseen). Toimialajohtaja Matti Holi on kutsuttu kokoukseen vastaamaan mahdollisiin yksityiskohtaisiin kysymyksiin. Päätösesitys Hallitus päättää, että Kellokosken sairaalakampuksesta luovutaan siinä vaiheessa, kun Kivelän sairaalasta on vapautunut riittävästi tilaa, ja se on peruskorjattu tarkoituksenmukaisesti (kuitenkin aikaisintaan 2019, jolloin Hyvinkään osastot voivat siirtyä Hyvinkään sairaalan uudisrakennukseen). Päätös Lisätietoja Aki Lindén, p. (09) 471 71200, Matti Holi, p. 040 589 9465 Liitteet LIITE 1: KELLOKOSKEN SAIRAALAN TULEVAT PERUSKORJAUSTARPEET OHEISMATERIAALI 1: TUUSULAN JA MÄNTSÄLÄN KUNTIEN KIRJELMÄT HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 12 (35) 12.10.2015 5 TAMMI-ELOKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA JA SOPEUTUSTOIMENPITEET LOPPUVUONNA 2015 238/02/02/00/01/2014 HALL Yhteenveto Voimakas palveluiden kysynnän kasvu sekä jäsenkunnista että ulkokunnista yhdistyneenä HUSin kykyyn tuottaa tätä vastaten lisää palveluja on kasvattanut tammi-elokuussa 2015 palveluvolyymiä 4,0 % verrattuna vuoden 2014 tammi-heinäkuuhun. Talousarvion 2015 palvelusuoritetavoite ylittyy 5,1 % (talousarvion suoritetavoite laadittiin suhteessa vuoden 2014 talousarvioon, ei tilinpäätökseen). Kysyntäpaineesta on selvitty ja jonot ovat hieman lyhentyneet verrattuna viime vuoden elokuun lopun tilanteeseen. Toiminnan tuottavuus on parantunut viime vuodesta, henkilöstötuottavuus + 3,0 % ja DRG-pisteen hinta on alentunut 0,9 % (tavoite oli 1,5 %). Sitovat nettokulut kasvoivat vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 4,2 % ja ylittävät talousarvion 2,1 %. Sitovien nettokulujen budjettiylitys pienentyi elokuussa. Toimintavolyymin leikkaaminen talousarvion 2015 mukaiseksi ei loppuvuoden aikana ole realistista, eikä se potilashoidon kannalta olisi lainmukaista (jonot kasvaisivat). Kulujen kasvua koko vuodelta yritetään rajoittaa loppuvuoden aikana useilla toimenpiteillä, joiden suunnittelu alkoi välittömästi 18.8.2015 valmistuneiden tammi-heinäkuun talouslukujen osoittaessa 2,3 % sitovien nettokulujen ylitystä ja yksiköiden syyskuussa valmistuneen ennusteen osoittaessa jopa 2,8 % ylitystä. Osa toimenpiteistä tulee myös vähentämään erityisesti joulukuussa potilashoidon volyymia. Sopeutustavoitteet elokuussa päivitettyyn vuosiennusteeseen verrattuna on yhtymäjohdon toimesta kohdennettu yksiköittäin ja niiden toteutus on aloitettu. Laajempi katsaus Tammi-elokuussa toiminnan määrä ylitti edelleen selvästi talousarviossa suunnitellun tason. Kokonaisuutena palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi on kasvanut 4,0 % edelliseen vuoteen verrattuna (1-7/2015: + 4,3 %) ja se ylittää talousarvion sisältämän suunnitelman 5,1 % (1-7/2015: + 5,3 %). Verrattuna edellisvuoteen on sekä NordDRG-tuotteiden kokonaislukumäärä + 4,7 %, että käyntituotteiden lukumäärä on kasvanut. Käyntituotteiden kasvu on somaattisessa hoidossa 3,8 % ja psykiatriassa myös 3,8 %. Psykiatristen hoitopäivien lukumäärä on sen sijaan laskenut 4,9 % palvelurakenteen muutoksen ja avohoidon lisääntymisen johdosta. Elokuussa kasvua oli erityisesti käyntituotteiden (+ 8,0 %) laskutuksessa edellisvuoteen verrattuna. Avohoidon osuus on hieman noussut viime vuoden tasosta. Avohoidon osuus kokonaistuotannosta oli tammi-elokuussa 42,2 % (1-8/2014: 41,5 %), mikä on myönteistä. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ESITYSLISTA HALLITUS 14/2015 13 (35) 12.10.2015 Alla olevassa taulukossa on esitetty HUS:n sairaanhoitoalueiden toiminnan muutokset tammi-elokuussa 2015 verrattuna tammi - elokuuhun 2014, sekä 2015 talousarvion mukaiset toiminnan kokonaistuotot. HYKSin ja Hyvinkään sairaanhoitoalueiden välinen psykiatrian siirto näkyy asianomaisissa kohdissa (hoitopäivät, psykiatrian käynnit ja kokonaisvolyymi). HYKSin toimintatuotot ovat 81,2 % sairaanhoitoalueiden yhteenlasketuista toimintatuotoista. HYKS HYVINKÄÄ LOHJA PORVOO LUSA Volyymi 5,6 % - 5,5 % 8,7 % 2,3 % 4,7 % NordDRG -tuotteet 4,4 % 1,3 % 13,5 % 3,5 % 8,5 % Käynnit, somatiikka Käynnit, psykiatria Psykiatrian hoitopäivät 3,9 % 5,8 % 8,9 % 1,3 % 2,5 % 14,0 % - 29,3 % 3,5 % 0,5 % 3,6 % 18,0 % - 71,6 % - 11,2 % - 3,5 % - 5,7 % DRG-pisteet 5,0 % 3,3 % 11,0 % 7,4 % 8,7 % TA 2015 TUOTOT 1 407,9 M€ 131,7 M€ 78,5 M€ 69,6 M€ 44,4 M€ Kokonaistasolla henkilötyön toteutunut tuottavuus (3,0 %) on parantunut tavoitetta (1,5 %) enemmän. Somaattisen palvelutuotannon kokonaistuottavuutta kuvaa DRG-pistekustannus -mittari. Tavoitteeksi on asetettu 1,5 %:n deflatoitu DRG-pistekustannuksen lasku. Tammi-elokuussa deflatoitu pistekustannus on laskenut edellisestä vuodesta 0,9 %. Käyttämämme tuottavuusmittari DRG-pistekustannus ei täysimääräisesti kalenterivuoden aikana huomioi tuotantorakenteen muutosta avohoitopainotteiseen suuntaan. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus on kehittynyt positiivisesti; toteutunut laskutus (99,7 milj. euroa) ylittää talousarvion 9,2 milj. eurolla (+ 10,2 %). Budjettiylitys on elokuussa lisääntynyt 2,2 milj. euroa. Muiden sairaanhoitopiirien laskutus ylittää talousarvion 5,9 milj. eurolla (+ 12,4 %) ja ERVA -alueen laskutus ylittää talousarvion 1,1 milj. eurolla (4,6 %). Muiden maksajien talousarvion toteutumisessa on jatkuvaa epävarmuutta, koska vaativien erityistason hoitojen laskutuksen suuruus yhteensä ja erityisesti kohdentuminen eri maksajille vaihtelee kuukausittain ja vuosittain. 17.6. kokoontunut HUS:n valtuusto päätti, että tammi - huhtikuussa toteutuneesta ylijäämästä palautetaan kesäkuussa jäsenkunnille 25 milj. euroa sairaanhoitoaluekohtaisen tammi-huhtikuussa toteutuneen kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Palautuksen jälkeen jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet ylittivät tammi-elokuussa kuukausijaksotetun talousarvion 3,8 % (36,8 milj. euroa). Budjettiylitys kasvoi elokuussa. Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina. Tammi-heinäkuussa 15 jäsenkunnan toteutunut laskutus ylitti kuukausijaksotetun talousarvion ja 9 kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion. Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus oman HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 14 (35) 12.10.2015 palvelutuotannon laskutuksen kasvuun oli + 4,2 % (määräero) ja käytettyjen palveluiden keskihinnan vaikutus oli + 1,4 % (hintaero). Hinta-määräeroanalyysissä ei ole huomioitu jäsenkuntapalautusta, joten se huomioimalla perustu jäsenkuntalaskutuksen kasvu kokonaan määrälliseen kasvuun, ts. kunnat ovat lähettäneet tai päivystyksen kautta on hakeutunut enemmän potilaita HUSin hoitoon. Tammi-elokuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 2,1 % ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 4,2 % eli 40,6 milj. euroa. Elokuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,3 %, mikä on tammi-kesäkuun toteutunutta ylitystä vähemmän, ja kasvoivat viime vuoden elokuuhun verrattuna 2,5 %. Toteutunut talousarvioylitys johtuu pääasiassa volyymin kasvusta aiheutuvasta toiminnan kulujen budjettiylityksestä. Kesäkuussa toteutettu jäsenkuntapalautus ei vaikuta sitoviin nettokuluihin. Tammi-elokuussa toiminnan kulut (toimintakulut + poistot + rahoituskulut) ylittivät talousarvion 3,1 % eli 39,5 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 5,1 % talousarvion. Toiminnan kulut ylittivät elokuussa talousarvion 3,0 %. Aineissa ja tarvikkeissa erityisesti lääkkeiden kulut ovat kasvaneet viime vuodesta. Tartuntatautilain mukainen tautien leviämisen ehkäisemään tarkoitettu maksuton lääkitys, joka kuuluu lain perusteella kuntien maksettavaksi, on kasvanut tammi- elokuussa 4 milj. euroa (29 %) vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvu aiheutuu lähinnä uusien lääkkeiden käytöstä C-hepatiitin hoitoon ja leviämisen ehkäisyyn (+3,1 milj. euroa). C-hepatiittilääkkeiden (sofosbuviiri + ledipasviirin) kilpailutuksella saavutettiin 11 % hinnanalennus. Uudet kilpailutetut hinnat tulivat voimaan 15.4.2015. Hinnan alennuksen vaikutus on ollut huhti- elokuussa 0,2 milj. euroa ja estimoitu hinnan alennus vaikutus syys- joulukuulle on 0,2 milj. euroa jolloin kilpailutuksen vaikutus on kokonaisuudessaan n. 0,4 milj. euroa vuodelle 2015. Tammi-elokuun toteutunut tilikauden tulos on 2,5 milj. euroa ylijäämäinen. Tämä ylittää15,8 milj. euroa suunnitellun ennakoiden koko vuodelta myös ylitystä, joka tehtyjen linjausten mukaan palautetaan jäsenkunnille. Elektiivisten lähetteiden määrä oli tammi-elokuussa 3,4 % (1-7/2015: + 3,1 %) edellisvuoden määrää suurempi. Myös päivystyskäyntien määrä on kasvanut viime vuodesta 0,3 % (1-7/2015: + 0,8 %). Pitkäaikaissairauksien kirjaaminen lisädiagnooseina tietojärjestelmään helpottui olennaisesti viime vuoden syyskuussa tehdyn Uranus päivityksen myötä. Tammi-elokuussa pitkäaikaisdiagnoosi on kirjattu 49,1 %:lle somaattisen hoidon vuodeosastohoitojaksoista (1-8/2014: 16,2 %). Pitkäaikaisdiagnoosit voivat komplisoida vuodeosastohoitojaksoja (ns. klassiset DRG-ryhmät) ja siten lisätä laskutusta. Komplisoituneiden ja ei-komplisoituneiden vuodeosastojaksojen laskutuksen kokonaisero edelliseen vuoteen verrattuna on n. 4,1 milj. euroa. Elokuun lopun tilanteessa vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä on vähentynyt 2,5 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta ja yli 6 kk odottavien potilaiden lukumäärä on vähentynyt 64,5 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Erikoisaloista eniten yli 6 kk odottajia oli kirurgiaan (145 potilasta) ja silmätaudeille (56 potilasta). Kiireettömään polikliiniseen tutkimuksen ja hoitoon odottavien HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 15 (35) 12.10.2015 potilaiden kokonaismäärä on vähentynyt 4,1 % ja yli 3 kk odottavien määrä on vähentynyt 22,3 % viime vuoden vastaan ajankohtaan verrattuna. Siirtoviivepäivien kokonaislukumäärä nousi + 4,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Siirtoviivepäiviä raportoidaan sekä kokonaistasolla että laskutettavina siirtoviivehoitopäivinä. Siirtoviivehoitopäivien laskutus alkaa, mikäli potilas ei ole saanut jatkohoitopaikkaa karenssiajan sisällä siirtoilmoituksesta. Karenssiajat ovat kaksi päivää somatiikan erikoisaloilla ja 14 päivää psykiatriassa. Laskutettavien siirtoviivehoitopäivien kehitys oli tammi-elokuussa edelleen erittäin myönteistä (- 48,1 %) viime vuoteen verrattuna. Muut sairaanhoitopiirit ovat tammi-elokuussa laskuttaneet HUS:lta hoitopaikan vapaasti valinneiden potilaiden poliklinikkakäyntejä 2 669 kpl / 1,4 milj. euroa ja vuodeosastohoitopäiviä 316 kpl / 0,6 milj. euroa. Kokonaisuutena HUS-alueen vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden hoitoja on toteutettu muissa sairaanhoitopiireissä 2,0 milj. euron arvosta. Potilaan vapaaseen valintaan perustuen HUS:ssa puolestaan hoidettiin tammi-elokuussa 1 506 potilasta, joiden hoidoista laskutettiin 3,6 milj. euroa. 2015 talousarvio sisältää valtuuston huhtikuun lopussa hyväksymät muutokset. Merkittävimmät muutokset eli vaativan erityistason saattohoito ja Helsingin fysiatrian poliklinikkatoiminta toteutuivat 1.3.2015 alkaen. Helsingin kaupungin apteekkitoimintojen ensimmäinen siirto osaksi HUS-Apteekkia tuli voimaan 1.5.2015. Kuukausikohdennetussa talousarviossa on myös huomioitu HYKS sairaanhoitoalueen tarkennus henkilöstökulujen osalta. Ennuste / tulevaisuuden näkymät Vuoden 2015 toiminnan ja talouden raportointiaikataulun mukaisesti kaikki HUS-kuntayhtymän yksiköt päivittivät elokuun lopussa koko vuoden toiminnan ja talouden ennusteen. Ennuste sisältää kesken vuoden toteutetun 25 miljoonan euron ylijäämän palautuksen jäsenkunnille. Ennuste on päivitetty kuukausikohtaisena kalenterivuoden jäljellä olevien kuukausien osalta. Yksiköiden johdon päivittämän vuosiennusteen perusteella muodostettu kuntayhtymän ennuste päätyy sitovien nettokulujen osalta 2,8 %:n (41 milj. euron) ylitykseen. Johdon tavoite on talouden sopeutustoimenpiteiden avulla pitää ylitys enintään 2 %:n (29 milj. eurona) suuruisena. Ero yksiköiden ennusteeseen on 11,6 milj. euroa. Yhtymäjohdon päätöksen perusteella kuntayhtymätason virallisena vuosiennusteena käytetään tavoitteellisempaa ennustetta. Se päätyy 33,7 milj. euroa ylijäämäiseen tulokseen ja ennusteen sitovat nettokulut ylittävät talousarvion 2,0 % ja viime vuoden toteuman 2,7 %. Tavoitteeseen pyritään talouden sopeutusohjelmalla, jota jäljempänä kuvataan yksityiskohtaisemmin. 17.6. kokoontunut HUS:n valtuusto päätti, että tammi-huhtikuussa toteutuneesta ylijäämästä palautetaan kesäkuussa jäsenkunnille 25 milj. euroa sairaanhoitoaluekohtaisen tammi-huhtikuussa toteutuneen kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Palautus jäsenkunnille sisältyy kesäkuun raporttiin. Samalla valtuusto oikeutti hallituksen harkintansa mukaan tekemään vastaavanlaisen palautuksen tammi-elokuun toteuman perusteella. Palautus pienentää jäsenkuntien maksuosuuslaskutusta ja toteutunutta ylijäämää, mutta sillä ei ole vaikutusta sitovien nettokulujen euromäärään. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ESITYSLISTA HALLITUS 14/2015 16 (35) 12.10.2015 Tammi-elokuun toteuman perusteella toteutettiin tukipalveluyksiköiden osalta sisäinen asiakaspalautus yhtymähallinnolle. Varsinainen sisäinen asiakaspalautus on tarkoitus tehdä asiakkaittain toteutuneen palvelukäytön mukaisessa suhteessa tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. Sitovat nettokulut Alla olevassa taulukossa on esitetty sitovien nettokulujen toteutuminen tammi-elokuussa, koko vuoden (elokuun lopussa laadittu) tavoitteellinen ennuste sekä näiden erotuksena laskettu loppuvuoden (syys-joulukuu) laskennallinen ennuste. (1 000 euroa) Toteuma/Ennuste Talousarvio Edellinen vuosi Toteuma/Ennuste vs TA Toteuma/Ennuste vs TA % Toteuma/Ennuste vs EDV Toteuma/Ennuste vs EDV % Tammi - Elo 1 003 094 982 099 962 509 20 995 2,1 % 40 585 4,2 % Loppuvuosi 509 304 500 818 510 103 8 486 1,7 % -799 -0,2 % Koko vuosi 1 512 398 1 482 918 1 472 612 29 480 2,0 % 39 786 2,7 % Tunnusluvut TAMMI-ELOKUU Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Palvelutuotanto -Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -Psykiatrian hoitopäivät, lkm -NordDRG-tuotteet, lkm DRG-ryhmät DRG-O-ryhmät Tähystykset Pientoimenpiteet 900-ryhmä Kustannusperusteinen jakso -Käyntituotteet, lkm, somatiikka -Käyntituotteet, lkm, psykiatria -Tk-päivystyskäynnit, lkm -Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm -Käyntisuoritteet, lkm Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) Ensikäynnit, lkm -Hoitopäivävälisuoritteet, lkm -Leikkaukset, lkm Päiväkirurgiset, lkm -Synnytykset, lkm 31.8.2015 -Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat -Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat -Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto) Somatiikka, vrk Psykiatria, vrk Tot. 1-8 2015 TA 1-8 2015 Tot. 1-8/2014 Poikkeama-% Tot. / TA 5,1 % 116 255 449 678 104 264 88 255 20 285 67 005 169 770 99 842 571 299 432 52 700 619 1 546 578 151 767 164 388 525 015 59 534 23 834 11 858 405 969 41 245 3,7 18,6 421 591 101 981 83 454 20 715 56 159 159 191 92 40 931 122 235 429 661 103 445 84 074 20 949 57 940 163 155 98 811 607 285 457 42 148 1 192 1 473 044 151 375 158 767 531 095 58 902 23 428 12 049 394 057 31 905 3,7 19,8 6,7 % 2,2 % 5,8 % -2,1 % 19,3 % 6,6 % 7,9 % 28,8 % Muutos-% Tot./Edv. 4,0 % -4,9 % 4,7 % 0,8 % 5,0 % -3,2% 15,6 % 4,1 % 1,0 % 3,8 % 4,9 % 25,0 % -48,1 % 5,0 % 0,3 % 3,5 % -1,1 % 1,1 % 1,7 % -1,6 % 3,0 % 29,3 % -0,2 % -6,1 % HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ESITYSLISTA HALLITUS Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy -Lähetteiden määrä (elektiiviset) -Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm >21 vrk, lkm 31.12.2014 -Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1) >6 kk kaikki >6 kk 31.12.2014 -Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1) >3 kk kaikki >3 kk 31.12.2014 Tuottavuus -Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 2) DRG-pisteen kustannus euroa/DRG-piste 3) -Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoidetut potilaat 14/2015 17 (35) 12.10.2015 184 880 1 733 6 409 178 798 4 680 3,4 % -63,0 % 234 16 661 158 659 17 084 -64,5 % -2,5 % 2 451 24 530 1 406 3 155 25 567 -22,3 % -4,1 % 1 309 629 203,5 725,8 1 243 883 197,6 728,2 5,3 % 3,0 % -0,3 % 4 667 5 307 -12,1 % 1)Hoitotakuun piiriin kuuluvat 2)DRG-pisteet/htv; + = paraneva tuottavuus ja -= heikkenevä tuottavuus 3)Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) HUS-Total 16.9.2015 Tot. 1-8 2015 TA 1-8 2015 Tot. 1-8/2014 Poikkeama-% Tot. / TA Muutos-% Tot./Edv. -Jäsenkuntien maksuosuus -Toimintatuotot -Toimintakulut -Poistot -Tilikauden tulos 1 005 613 1 305 637 1 222 776 71 539 2 519 968 786 1 252 474 1 184 419 71 606 -13 313 969 116 1 243 584 1 159 890 68 372 6 595 3,8 % 4,2 % 3,2 % -0,1 % -118,9 % 3,8 % 5,0 % 5,4 % 4,6 % -61,8 % -Sitovat nettokulut 1 003 094 982 099 962 521 2,1 % 4,2 % 5,1 % 1,3 % 3,9 % 1,8 % 2,9 % 1,5 % -0,3 % 1,5 % 2,3 % 1,1 % 1,9 % -0,3 % 2,4 % 1,1 % Talous (1 000 euroa) -HUS:n oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % Hintaero, % Henkilöstö -Henkilöstömäärä (1.päivä) -Henkilötyövuodet -Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) -Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % Hintaero, % 23 250 11 709 64 237 22 602 11 533 64 423 22 909 11 446 63 547 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ESITYSLISTA HALLITUS 14/2015 18 (35) 12.10.2015 Tuloslaskelma (Kuntayhtymä) tammi-elokuu 2015 Sisältää kesäkuussa toteutetun 25 milj. euron palautuksen jäsenkunnille KUMULATIIVINEN 2015 Toteuma (kumul.) 2015 Budjetti (kumul.) Jäsenkuntien maksuosuus Muut palvelutulot Muut myyntitulot Valtion koulutus- ja tutkimusmääräraha 1 005 613 199 346 27 421 968 786 190 386 24 670 3,8 % 4,7 % 11,1 % 969 116 181 139 25 592 3,8 % 10,1 % 7,1 % 17 700 19 914 -11,1 % 17 866 -0,9 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä 1 250 079 44 239 3 879 7 440 1 305 637 1 203 757 39 801 4 550 4 366 1 252 474 3,8 % 11,1 % -14,8 % 70,4 % 4,2 % 1 193 714 40 661 4 240 4 968 1 243 584 4,7 % 8,8 % -8,5 % 49,7 % 5,0 % Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palveluiden ostot yhteensä Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht. Avustukset Muut toimintakulut yhteensä Toimintakulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Toimintakulut ja poistot yht. Toimintakate poistojen jälkeen Rahoitustuotot ja -kulut yht. Tilikauden tulos 610 166 147 138 757 303 193 685 233 117 748 37 922 1 222 776 71 539 1 294 315 11 322 8 803 2 519 600 051 145 354 745 406 188 208 209 945 637 40 224 1 184 419 71 606 1 256 025 -3 550 9 763 -13 313 1,7 % 1,2 % 1,6 % 2,9 % 11,0 % 17,4 % -5,7 % 3,2 % -0,1 % 3,0 % -418,9 % -9,8 % -118,9 % 590 192 141 608 731 800 177 674 214 424 617 35 363 1 159 877 68 372 1 228 249 15 334 8 727 6 608 3,4 % 3,9 % 3,5 % 9,0 % 8,7 % 21,2 % 7,2 % 5,4 % 4,6 % 5,4 % -26,2 % 0,9 % -61,9 % (1 000 euroa) 2014 Ed.vuosi (kumul.) Poikkeama% (tot/bud) Muutos-% (tot/edv) Sitovat nettokulut tammi-elokuu 2015 KUMULATIIVINEN (1 000 euroa) Toiminnan kulut Muut myyntitulot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot + EVO Korkotuotot Muut rahoitustuotot Toiminnan nettokulut Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta Sitovat nettokulut 2015 Toteuma (kumul.) 1 305 662 27 421 44 239 3 879 25 140 470 2 074 1 202 440 2015 Budjetti (kumul.) 1 266 199 24 670 39 801 4 550 24 280 333 78 1 172 486 Poikkeama% (tot./bud.) Muutos-% (tot./edv.) 3,1 % 11,1 % 11,1 % -14,8 % 3,5 % 40,9 % 2567,4 % 2,6 % 2014 Ed. vuosi (kumul.) 1 237 955 25 592 40 661 4 240 22 835 786 193 1 143 648 199 346 1 003 094 190 386 982 099 4,7 % 2,1 % 181 139 962 509 10,1 % 4,2 % 5,5 % 7,1 % 8,8 % -8,5 % 10,1 % -40,2 % 973,5 % 5,1 % HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ESITYSLISTA HALLITUS 14/2015 19 (35) 12.10.2015 Vertailukelpoiset toimintakulut 1-8/2015 vs 1-8/2014 Alla olevaan taulukkoon sisältyvien uusien toimintojen kulut sisältyvät 2015 talousarvioon. Eur/vuosi (ko. pvm:stä lähtien) Eur/kk Toteutuneet kuukaudet 8/2015 loppuun mennessä Toimintakulut yhteensä 1-8/2015 1-8/2014 Muutos% 1 222 753 350 1 159 877 451 5,4 % 1 159 877 451 4,9 % Yhteispäivystys Porvoo 1.3. alkaen (10 kk) 1 700 000 170 000 6 -1 020 000 Helsingin fysiatrian siirto 1.3. alkaen (10 kk) 1 000 000 100 000 6 -600 000 Vaativan erityistason saattohoitotoiminnan, Terhokoti, siirto 1.3. alkaen (10 kk). 1 770 000 177 000 6 -1 062 000 Helsingin sairaala-apteekin siirto 1.5. alkaen (8 kk) 1 174 000 146 750 4 -587 000 HUSLAB Porvoon terveyskeskuksissa 1.1. alkaen 1 300 000 108 333 8 -866 667 HUS-Kuvantaminen Porvoon ja Tuusulan terveyskeskuksissa 1.1. alkaen 1 000 000 83 333 8 -666 667 Länsi-Uudenmaan sha:n ensihoidon kustannusten kasvu 2 000 000 166 667 8 -1 333 333 Vertailukelpoiset toimintakulut yhteensä 1 216 617 684 Talouden sopeutustoimenpiteet loppuvuonna 2015 Lähtökohtana on sopeuttaa HUS:n toimintaa ja taloutta potilashoitoa mahdollisimman vähän haittaavalla tavalla ja tuottavuuden paraneva taso säilyttäen HUS:n yksiköiden syyskuussa koko vuodelle 2015 ennakoimasta sitovien nettokulujen 2,8 % ylityksestä 2,0 % ylitykseen, jota voidaan kasvaneen kysynnän ja palvelutuotannon takia pitää hyväksyttävämpänä. Mainittu ero on 12,0 miljoonaa euroa. Sopeutus kohdistetaan toimintakuluihin siten, että toimenpiteet eivät kuitenkaan samalla vähennä sitovien nettokulujen laskentakaavan tuloja (potilasmaksut, ulkokuntamyynti jne). Sopeutus koskee koko HUS:n toimintaa, myös talousarviossa pysyneitä yksiköitä. Syy tähän on se, että kokonaishaaste on niin suuri, että kaikkea joudutaan tarkastelemaan kriittisesti ja toinen syy on se, että HUS:n eri sairaanhoitoalueet, tulosalueet, liikelaitokset ja yhtiöt ovat kohdanneet hyvin eri tavoin kysyntäpaineen, kasvaneen palvelutuotannon vaatimukset ja muut toimintaolosuhteiden muutokset. Tämän vuoksi sopeutustoimenpiteistä joudutaan kohdentamaan myös "paremmin selviytyneisiin" yksiköihin, mutta selvästi lievempänä kuin sitovat nettokulunsa paljon ylittäneisiin yksiköihin. Johtoryhmä käsitteli valmistellut sopeutustoimenpiteet. Osa ehdotuksista oli enemmän periaatteellisia linjaratkaisuja ja ne siirtyvät pikaisesti jatkovalmisteluun kohdistuen erityisesti vuoden 2016 talousarviossa pysymiseen, jonka arvioidaan edellyttävän 40 miljoonan euron suuruista sopeutusta (12 M€ + 28 M€). HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 20 (35) 12.10.2015 Kirjattiin seuraavat osatavoitteet ja toimenpiteet loppuvuodelle 2015: Tilahallinto: - 700 000 € HUS Kiinteistöt Oy:n palveluiden osalta ja - 300 000 € muut tilahallinnon kulut Laboratoriotoiminta: - 900 000 € vähentyvästä laboratoriopalveluiden käytöstä, joka HUSLABissa tulee edelleen kohdentaa toimintakuluihin (muussa tapauksessa käyttö vähentää vain samassa suhteessa ylijäämää, joka palautetaan käyttäjille, eikä kerry ”lisäsäästöjä”) Kuvantaminen: - ohjeellinen tavoite - 500 000 €, periaate sama kuin edellä Apteekki ja lääkekulut: - 100 000 € apteekin omat toimintakulut - 500 000 € lääkkeiden käyttö sairaanhoitoalueilla ja tulosyksiköissä (johtajaylilääkäri ohjeistaa) Muut tarvikkeet: - 100 000 € Logistiikan toimintakulut - 400 000 € tarvikkeiden hankinta ja kulutus sairaanhoitoalueilla ja tulosyksiköissä (johtajaylilääkäri ja talousjohtaja ohjeistavat) Ensihoito: - tässä vaiheessa vielä avoinna, tavoite – 100 000 - 200 000 €. HUS-Servis: - 50 000 € ohjeellinen (sairaanhoitoalueiden vähentyvä palveluiden käyttö, vastaava sopeutus toimintakuluista) HUS-Desiko: - 300 000 € ohjeellinen (sairaanhoitoalueiden vähentyvät palveluiden käyttö, vastaava sopeutus toimintakuluista) Ravioli: - 150 000 € ohjeellinen (sairaanhoitoalueiden vähentyvä palveluiden käyttö, vastaava sopeutus toimintakuluista) Tietohallinto: - 400 000 € ohjeellinen Yhtymähallinto: - 200 000 € toimintakulut - 300 000 € tartuntatautilääkkeet Hyvinkään sha: - 400 000 €, josta 1/3 edellä mainituista tukipalveluiden käytöstä ja 2/3 omista muista kuluista, pääosin henkilöstökuluista (henkilöstömäärä) Länsi-Uudenmaan sha: - 100 000 €, sama periaate kuin edellä: 1/3 ja 2/3 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ESITYSLISTA HALLITUS 14/2015 21 (35) 12.10.2015 Porvoon sha: - 900 000 €, sama periaate kuin edellä: 1/3 ja 2/3, mikä tullee edellyttämään mahdollisesti lomautuksia tai laajamittaisesti ja hallitusti käytettyjä palkattomia työvapaita tai lomien kohdentamista ilman sijaisten käyttöä. Koko sairaalan toiminta joudutaan sopeuttamaan loppuvuoden aikana. Lohjan sha: - 600 000 €, sama periaate kuin edellä: 1/3 ja 2/3, mikä edellyttänee mahdollisesti lomautuksia tai laajasti palkattomia vapaita HYKS: - 10 000 000 €, josta 1/3 (3,5 M€) edellä mainituista tukipalveluista ja 2/3 (6,5 M€) muista kuluista. Keskitetyt henkilöstökulujen säästöt: Näistä on valmistunut erillinen 20 milj. € kokonaisuus, josta valtaosa suuntautuu vuoteen 2016 ja pidemmälle, niiden valmistelu käynnistetään viipymättä, ja osa voidaan toimenpanna siten, että vaikutus kohdistuu jo loppuvuoteen 2015, näitä ovat mm.: - 180 000 € työsuhdematkalippuetuuden muutos - 2 700 000 € lisääntynyt vuosilomien pitäminen vuonna 2015 (ns. lomapalkkavelka) - x € kaikista harkinnanvaraisista palkankorotuksista pidättäytyminen 1.10.2015 - 31.1.2016 - x € nimikemuutoksista pidättäytyminen 1.10.2015 alkaen - x € sijaisten käytöstä pidättäytyminen nykyistä laajemmin (sisältyy kaikkien yksiköiden edellä mainittuihin "omiin" sopeutustoimenpiteisiin) Jokaisesta sopeutustavoitteesta on laadittu tai laaditaan konkreettinen toteutussuunnitelma tai toimenpidelista. Esimerkinomaisesti oheismateriaalina toimitetaan HUSLABin, HUS-Kuvantamisen ja Porvoon sairaanhoitoalueen sopeutuksen toimenpideohjelmat. Yhtymäjohto seuraa kuukausittain yksikkökohtaisesti tavoiteltujen sopeutustoimenpiteiden toteutumista ja puuttuu mahdollisiin poikkeamiin. Tammi-syyskuun toiminnan ja talouden seurantaraportti valmistuu aikataulun mukaisesti 20.10. HYKS-lautakunnan selostus HUS:n hallitukselle HUS:n hallitus päätti 7.9.2015 pyytää HYKS-lautakunnalta selostuksen talousarviosta eniten poikkeavien toimialojen (=tulosyksiköiden) kehityksestä ja ulkopuolisen (muun kuin jäsenkuntamyynnin) myynnin tilanteesta tulosyksiköittäin. HYKS-lautakunnan 29.9.2015 kokouksessa käsitelty selostus HUS:n hallitukselle on esitetty oheismateriaalina. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 22 (35) 12.10.2015 Tammi-elokuun 2015 toteuman mukaan suurimmat sitovien nettokulujen euromääräiset ylitykset ovat, HYKS Pää- ja kaulakeskuksessa (7,3 milj. euroa / 7,1 %), HYKS Lasten ja nuorten sairauksilla (n. 6 milj. euroa / 6,4 %) ja HYKS Syöpäkeskuksessa (5,4 milj. euroa / 8,2 %). Sitovat nettokulut eivät sisällä mahdollisia tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä toteutettavia sisäisten palveluntuottajien asiakashyvityksiä tai yhtymähallinnon vuosisopimuksen hyvitystä. Valmistautuminen vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-18 taloussuunnitelmien toteuttamiseen Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017 ja 2018 taloussuunnitelmavuosien toimintakulujen ja tuottojen raamitus on erittäin haasteellista. Julkisen talouden ja kuntien talouden tilanteesta johtuen jatkuvasti kasvava rahoitus erikoissairaanhoidolle ei ole mahdollinen, vaikka potilaiden oikeus julkisesti rahoitettuun hoitoon on lakisääteisesti vahva eikä siihen olla todennäköisesti säädösteitse esittämässä rajoituksia. Pikemminkin suunniteltu valinnan vapauden lisääntyminen ja julkisen ja yksityisen terveydenhuollon korvausperiaatteiden yhdenmukaistaminen tullevat lisäämään julkisen rahoituksen tarvetta, koska merkittävä osa nykyisin asiakkaiden itsensä maksamasta hoidosta (arviolta 3 miljoonaa lääkärikäyntiä, 2 miljoonaa hammaslääkärikäyntiä ja näiden tarvitsemat tukipalvelut), johon heillä olisi oikeus jo nyt julkisin varoin, siirtyy nykyistä laajemmin julkisen rahoituksen piiriin. Kysyntä puolestaan kasvaa ja on kasvanut viime vuosina mm. seuraavista syistä johtuen: 1) väestömäärän lisääntyminen HUS-alueella n. 1%:n vuosivauhdilla, 2) ikääntyneen väestön määrän voimakas kasvu eliniän pidentymisen ja suurten ikäluokkien ikääntymisen johdosta, 3) työterveyshuollon järjestämän sairaanhoidon piirissä olevien määrän väheneminen, 4) väestön suuren osan taloudellisen tilanteen muutos (työttömyyden lisääntyminen ja tulojen pienentyminen) yhdistyneenä mm. yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvauksen pienenemiseen. Käsitellessään Uudenmaan sairaalapesula Oy:n (USP) osavuosikatsausta kokouksessaan 30.9.2015 HUS:n talous- ja konsernijaosto sivusi keskustellussaan vertailukohteena koko HUS:n taloutta todeten niiden välillä selvän analogian: yhtiön tuottavuus on kehittynyt hyvin eli yksikköhinnat ovat alentuneet, mutta kokonaislaskutus on kasvanut yli 6 % johtuen palveluvolyymin kasvusta. Tämä puolestaan on seurausta siitä, että tilaaja on tilannut aikaisempaa enemmän palveluja. Tilanne on koko HUSissa sama: henkilöstötuottavuus on parantunut tammi-elokuussa 2015 3 % ja DRG-pisteen deflatoitu keskikustannus on alentunut 0,9 % verrattuna edelliseen vuoteen, mutta palveluiden kokonaisvolyymin kasvun johdosta jäsenkuntien laskutus on kasvanut. Volyymin kasvu puolestaan perustuu kuntien ja väestön kysynnän muutokseen. Tilanne on "isossa" HUSissa on periaatteessa samanlainen kuin "pienessä" USP Oy:ssä. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 23 (35) 12.10.2015 Hallituksen esityslistalla 11.5.2015 (s. 11) eriteltiin kuntien erikoissairaanhoitolaskutukseen vaikuttamisen pääkeinoja seuraavalla jaolla: 1) volyymin pienentäminen kysyntää vähentämällä, 2) rakenteelliset muutokset ja palveluprosessien kehittäminen, 3) "perinteinen kulukuri" ja tuotannon tekijöiden yksikköhintaan vaikuttaminen. Jäsenkuntien laskutusta tai sen kasvua voidaan pienentää seuraavin keinoin: - Laskuttamalla vähemmän kuin toimintakulujen ja poistojen määrä edellyttäisi, ts. tekemällä alijäämää. Tämä keino on usein suunnitellusti tai suunnittelematta kuntien käytössä taloustaantuman aikana, mutta HUSissa sitä ei ole käytetty eikä jatkossakaan esitetä käytettäväksi. - Vaikuttamalla poistojen tasoon investointien määrää pienentämällä. Tämä vaikuttaa hitaasti ja pitkäjänteisesti. Sellaiset investoinnit, jotka vähentävät toimintakuluja enemmän kuin poistojen ja rahoituskulujen määrä kasvaa, ovat tehostavia eikä niitä tule karsia. Muita investointien lajeja ovat mm. loppuun käytettyjen rakennusten ja laitteiden korvausinvestoinnit, toiminnan volyymia lisäävät investoinnit ja toiminnan vaikuttavuutta ja laatua parantavat investoinnit. Nämä jälkimmäiset ovat kriittisen arvioinnin kohteena, vaikka ne usein itse toiminnan kannalta koetaankin välttämättömiksi. - Kysynnän vähentäminen, jonka seurauksena tarvittava palveluiden määrä vähenee ja palveluiden tuottamiseen käytettyjä resursseja voidaan vastaavasti vähentää. Tämä on sekä kuntien itsensä että kuntien ja HUSin välisen yhteistyön avulla tehtävä. - Palveluprosessien parantaminen, jolloin voidaan lopputuloksen eli palvelutuotteen aikaansaamiseksi käyttää vähemmän tuotantopanoksia (henkilöstö, tarvikkeet, palvelut, laitteet, tilat). - Tuotantopanosten hinta eli palkkataso, tarvikkeiden ja laitteiden hinta, ostettujen palveluiden hinta jne. Tässä suhteessa vuodelle 2017 tulossa olevat valtakunnalliset ratkaisut ovat erittäin merkittävät. Voidaan puhua HUS-tasolla 40-50 miljoonan euron kokonaissäästöstä. Edellä todetussa jaottelussa ei ole "mitään uutta", mutta se katsottiin tarpeelliseksi kerrata, jotta "iso kuva" siitä millaisin keinoin jäsenkuntalaskutusta voidaan säädellä, pysyy mielessä. Esityslistalla 11.5.2015 mm. palveluprosessien parantamisen ja kysynnän vähentämisen keinoja on kuvattu tarkemmin. Jotta HUS:n talous vuonna 2016 pysyisi valmistellun talousarvion edellyttämällä tasolla, tarvitaan arviolta n. 40 miljoonan euron sopeutusta siihen tasoon verrattuna, joka oli HUS:n yksiköiden arvioima talouden toteutuman taso vuoden 2015 tammi-heinäkuun perusteella lisättynä vuoden 2016 kustannustason muutoksella. Osa tästä toteutuu jo vuonna 2015, mutta osin kyse on pakkotilanteen sanelemista kertaluonteisesta "säästötoimenpiteistä", joten tarkastelua ei voi tehdä vain erotuksen 40 - 12 = 28 milj. euron osalta vaan se tulee tehdä koko 40 miljoonan euron osalta. Tämän kokonaisuuden valmistelut käynnistettiin heti hallituksen Haikon (3.9.) seminaarin jälkeen toimitusjohtajan 8.9. antamalla ohjeistuksella. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 24 (35) 12.10.2015 "Sopeutuspaketin" valmistelu on edennyt ripeästi, mutta se ei ole vielä kokonaan valmis vaan työn alla. Sitä on valmisteltu asia- ja kululajiryhmittäin samalla kun on valmisteltu lyhyemmän tähtäimen vuoden 2015 loppuun painottuvia toimenpiteitä. Alla kuvataan näiden valmistelussa olevien toimenpiteiden sisältöä ja hallituksen päätösvaltaan kuuluvien asioiden osalta esitetään valtuutta niiden jatkovalmistelulle. - Vuodeosastohoidon vähentäminen sekä siirtymällä ympärivuorokautisista osastoista viikko- ja päiväosastoihin, että vajaasti kuormitettuja osastoja yhdistämällä ja toimintaa edelleen avohoitoistamalla. Tavoitteena on vähentää n. 200 vuodeosastopaikkaa vuosina 2016-2018. Esillä on ollut useita konkreettisia ehdotuksia (Auroran sairaala, Naistenklinikka, Lohjan sairaala, Hyvinkään sairaala jne.), mutta niiden valmistelua jatketaan. Tavoite on myös luopua kokonaisista sairaalarakennuksista erikseen päätettävässä pitävässä aikataulussa (Paloniemi, Kellokoski, Tammiharjusta edelleen vuokrattuna oleva tila, Herttoniemen sairaala, Lastenlinna, mahdollisesti Kirurginen sairaala). Valmisteluja jatketaan ja vuodeosastohoidon volyymin seurantaa ja raportointia tarkennetaan. - Päivystystoiminnan keskittäminen päivystysasetuksen määräämällä tavalla. Meneillään on päivystystoiminnan kokonaisarviointi. Esille tulee uudelleen mm. luopuminen nykyisestä kuuden synnytysyksikön mallista. Päivystysasetusta ollaan myös STM:n valmistelussa synnytysten osalta tiukentamassa. - Kuntien perusterveyden ja sosiaalitoimen ja HUSin yhteistyön kehittämisellä saatavat rakenteelliset muutokset. Tästä on useita valmistelussa olevia ehdotuksia koskien mm. hengitysvajepotilaiden hoidon järjestämistä, uniapnean hoitoa, vanhusten lonkkamurtumapotilaiden hoitoa, selkäpotilaiden hoitoa, kuntoutusta, sosiaalityötä, kumppanuusvirkoja, alueellista puhelinneuvontaa, yhteispäivystysjärjestelyjä (Peijas 1.1.2016 alkaen) jne. Valmisteluja jatketaan työryhmien toimesta. - Palvelusetelin käytön laajentaminen sellaisia toiminnoissa, joissa realistisesti voidaan samalla vähentää omaa tuotantoa (eikä palveluseteli toimi vain kokonaisvolyymin laajentajana ja kulujen kasvattajana). Valmistelu jatkuu. Esillä on ollut mm. magneettikuvaustoiminta. - Laitoshuollon ja mahdollisesti muunkin tukipalvelun pilottiluontoinen ulkoistus/alihankinta jossakin erikseen nimettävässä sairaalakokonaisuudessa. Valmistelut käynnistetään. - Vastaavasti valmistelut sellaisten ulkoistettujen toimintojen "kotiuttamiseksi", joissa oma tuotanto on mahdollistaa järjestää (henkilöstöä saadaan rekrytoitua ja tiloja on), ja se on halvempaa kuin ostotoiminta. Valmisteluja jatketaan. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ESITYSLISTA HALLITUS Päätösesitys 14/2015 25 (35) 12.10.2015 - Ensihoidon kokonaisarviointi on meneillään. Jo ennen raportin valmistumista voidaan kuitenkin todeta, että yhtenäistämällä toimintaa ja saattamalla se kokonaisuutena yhden johdon alaisuuteen, on tehokkuushyötyjä saavutettavissa. Valmistelua jatketaan. - Henkilöstökulut ovat HUS:n suurin toimintakululaji. Sopeutustarve on niiden osalta 2 % suuruinen eli noin 22-25 miljoonaa euroa. Kyse ei ole vain henkilöstömääristä, koska erikoissairaanhoidossa keskeisten palveluiden tarjoaminen 24/7 merkitsee peruspalkkojen lisäksi myös suuria kulueriä työaikakorvausten eri lajeissa, mutta htv-tasolla kyse on jopa 350 henkilön määrästä. Kyse ei ole myöskään mistään mekaanisesta "leikkurista", koska erilaisten selvitysten perusteella tiedetään, että tuottavuuserot ovat suuria tulosalueiden ja yksiköiden välillä ja alhaisemman tuottavuuden yksiköissä tulee saada aikaiseksi suurempia muutoksia kuin muissa. Tähän tavoitteeseen ei ole realistista päästä kerralla 1.1.2016 alkaen, etenkin ottaen huomioon, että samaan aikaan kunnilta siirretään yhteisin sopimuksin HUSille jatkuvasti uusia tehtäväkokonaisuuksia ja HUS:n valtakunnalliset velvoitteet mm. päivystystoiminnassa lisääntyvät. Asiakokonaisuutta henkilöstöjohtajan johdolla valmistelleen työryhmän johtoryhmässä 29.9.2015 esitelty aineisto on oheismateriaalina. - Viime kädessä hoitokäytännöt määräävät merkittävästi toimintakuluja, ts. kuinka paljon ja mitä diagnostisia tutkimuksia käytetään, kuinka paljon ja mitä lääkityksiä käytetään, millaisia hoitoteknologioita käytetään (avoleikkaukset, tähystysleikkaukset, operatiivinen vs. konservatiivinen hoito), missä laajuudessa voidaan asiakasta itseään käyttää osana hoitoprosessia nykyistä enemmän (mm. Mielenterveys-talo, ilmoittautumisautomaatit, sähköinen asiointi jne.). Näiden osalta on vuodelle 2016 asetettava n. 10 miljoonan euron kokonaistoimintakulujen alentamisen tavoite. Hallitus päättää · merkitä tiedoksi HUS-kuntayhtymän tammi-elokuun 2015 toiminnan ja talouden osavuosikatsauksen ja samalla todeta, että palveluvolyymin kasvu on merkittävä muodostaen uhan talousarvion taloudellisten tavoitteiden toteutumiselle. Yhtymäjohdon tulee linjaorganisaation kautta varmistaa esitettyjen talouden sopeutustoimenpiteiden toteuttaminen siten, että koko vuoden sitovien nettokulujen talousarvioylitys ei ylitä 2 %. · seurata sopeutustoimenpiteiden etenemistä viimeistään marraskuussa. · että ylijäämän palautusta jäsenkunnille ei tehdä tässä vaiheessa tammi-elokuun toteuman perusteella. · esittää joulukuussa kokoontuvalle valtuustolle, että vuoden 2015 mahdollinen ylijäämä palautetaan kokonaisuudessaan jäsenkunnille tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä niin, että jäsenkunnat voivat sisällyttää palautuksen omiin tilinpäätöksiinsä. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 26 (35) 12.10.2015 · merkitä tiedoksi, että vuoden 2016 valmisteilla olevan talousarvion toteutumisen kannalta on ollut perusteltua käynnistää esitettyjen toimenpiteiden kaltaisia valmisteluja ja velvoittaa niiden valmistelun jatkamiseen. Niiden yksityiskohtaiseen käsittelyyn hallitus palaa vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Päätös Lisätietoja Aki Lindén, p 471 71200, Mari Frostell 0400 748 767 Liitteet OHEISMATERIAALI 2: TOIMINNAN JA TALOUDEN OSAVUOSIKATSAUS 8/2015 OHEISMATERIAALI 3: HUSLAB SOPEUTUSTOIMENPITEET 2015 OHEISMATERIAALI 4: HUS-KUVANTAMINEN SOPEUTUSTOIMENPITEET 2015 OHEISMATERIAALI 5: PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN SOPEUTTAMISTOIMET 2015 OHEISMATERIAALI 6: HENKILÖSTÖKULUJEN SOPEUTUSTOIMENPITEET OHEISMATERIAALI 7: HYKS-LAUTAKUNNAN SELOSTUS HUS:N HALLITUKSELLE 29.9.2015 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 27 (35) 12.10.2015 6 ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA 312/02/02/00/01/2015 HALL Aiemmat hallituskäsittelyt HUS:n hallitus käsitteli 8.6.2015 talousarvion 2016 tavoiteasetantaa ja valmistelun periaatteita sekä taloussuunnitelman 2016 - 2018 linjauksia. Jäsenkuntien maksuosuuksien laskentaperiaatteeksi hyväksyttiin seuraavat taustaoletukset ja periaatteet: · Lähtökohtana on vuoden 2015 talousarvio · Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan · Huomioidaan vuoden 2015 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua · Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna · Huomioidaan vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutukset vuodelle 2016 ja uusien vuodelle 2016 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Mahdollisuus käynnistää uusia kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia vuonna 2016 ovat hyvin rajalliset. · Huomioidaan vuoden 2016 tuottavuustavoite Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2016 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1.499,2 miljoonaa euroa. 2016 talousavion maksuosuus ei vielä tässä vaiheessa sisällä mahdollisia uusia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUS:n välillä. HUS-tasolla kasvua vuoden 2015 talousarvioon on 1,2 % ja vuoden 2014 tilinpäätökseen 1,6 % (kahden vuoden kasvu). Hallitus hyväksyi myös 8.6.2015 kokouksessaan talousarvion 2016 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan, sisältäen nollatulostavoitteen. Jäsenkuntien maksuosuudet TA 2016 ja tartuntatautilääkkeiden kustannusten kehitys Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon, mikä koostuu DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteista, ostopalveluista, hoitopalveluista muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketieteen. Tartuntatautilääkkeiden HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ESITYSLISTA HALLITUS 14/2015 28 (35) 12.10.2015 osuus HUS:n jäsenkuntien maksuosuuksista vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 22,3 milj. euroa. Toteutunut vuoden 2014 käyttö kasvoi 15,0 % vuoteen 2013 verrattuna ja ylitti 3 milj. eurolla vuoden 2015 talousarvioon sisältyvän summan. Tartuntatautilääkkeiden kulujen kasvu on jatkunut myös kuluvana vuonna. Tuore ennuste vuodelle 2015 on 29,5 milj. euroa (+ 7,2 milj. euroa / + 32,3 % vs. 2014 toteuma). Alla olevassa taulukossa on esitetty tartuntatautilääkkeiden käytön ja jäsenkuntalaskutuksen kehitys Tartuntatautilääkkeet (1000 €) Yhteensä Toteuma TP 2014 Talousarvio TA 2015 22 286 19 706 Rullaava 12 kk heinä 2015 27 796 Ennuste 2015 ”7+5” 29 514 Muutos-% ENN 2015 /Tot 2014 32 % Poikkeama ENN 2015 /TA 2015 50 % Talousarvio TAE 2016 Muutos-% TAE 2016 /TA 2015 36 % 26 740 Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioiden HUS:n toiminnan vuosittainen tuottavuustavoite. Ottaen huomioon tartuntatautilääkkeiden käytön kasvun vuoden 2016 talousarvion jäsenkuntien maksuosuusraamia esitetään nostettavan ylimääräisellä 7 milj. eurolla. Siten kesäkuussa hallituksessa päätetyn maksuosuusraamin mukaisesti varsinainen erikoissairaanhoidon muu palvelulaskutus, joka kohdistetaan HUS:n sisäisille tuottajille, pysyy ennallaan. Kokonaisuutena haasteena on kuitenkin se, että 2016 talousarvion maksuosuusraamitus on jo lähtökohtaisesti noin 40 milj. euroa pienempi kuin viimeisin ennuste vuodelle 2015. Huomioiden mahdollinen ennusteen mukainen 2015 ylijäämän palautus jäsenkunnille alittaa 2016 talousarvion raami kuluvan vuoden ennusteen noin 18 milj. eurolla. Tartuntatautilääkkeiden laskutuksella päivitetty jäsenkuntien maksuosuus HUS:n talousarviossa nousee alla esitetyn laskelman mukaisesti 1506,2 milj. euroon. Jäsenkuntien maksuosuudet milj. euroa milj. euroa TA 2015 Väestön kasvu ja ikärakenne (2016 vs. 2015), tuotantovolyymin kasvu Kustannustason muutos (2016 vs. 2015) Tuottavuustavoite 2016 Vuonna 2015 aloitetut toiminnalliset muutokset Toiminnalliset muutokset 2016 (toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet) _ Apotti, ei aktivoitavat kulut *) _ Muut tietohallinnon hankkeet Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TA2015) Alkuperäinen TA TA 2015 muutos Päivitetty TA 2015 1 478,6 18,1 2,8 1 481,4 Päivitetty TA 2015 vertailukelpoinen 1 482,0 18,1 % vaikutus 1,2 % 14,8 -26,7 5,0 14,8 -26,7 5,0 1,0 % -1,8 % 0,3 % 6,0 2,0 6,0 2,0 0,4 % 4,0 4,0 1 495,9 1,2 % Tartuntatautilääkkeiden kasvu Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet TK-päivystysten osuus, muu jäsenkuntalaskutus (TA 2015) TA 2015 muutoksen vuositason vaikutus 0,6 1 499,2 1,2 % 7,0 0,5 % 1 506,2 1,7 % 11,2 *) Päivitetään aktivointiperusteiden tarkennuksen jälkeen TP 2012 milj.euroa 1 353,2 Muutos edv 2,8 % TA 2015 muutos sisältää: _ Hki fysiatrian siirto TP 2013 TP 2014 1 421,7 1 475,3 5,1 % 3,8 % 10 kk: 1,0 milj.€, vuosi: 1,2 milj.€ _ Hki saattohoito siirto TP 2015 _TA 2015 päivitetty 1 478,6 1 481,4 0,2 % 0,4 % 10 kk: 1,8 milj.€, vuosi: 2,1 milj.€ TAE 2016 1 506,2 1,7 % HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 29 (35) 12.10.2015 Yleistä tartuntatautilääkkeistä Tartuntatautien ehkäisemisestä ja hoidosta on säädetty laissa 583/1986 Tartuntatautilaki. Järjestämisvastuu on kunnilla. Sairaanhoitopiirit osallistuvat tartuntatautien torjuntaan, ohjaavat toteamista, hoitoa sekä osallistuvat epidemioiden selvitykseen ja tartunnan jäljitykseen. Tartuntatautilain 12 § mukaan hoidon kustannuksista vastaa potilaan kotikunta. Tartuntatautilääkkeet sisältyvät omana eränään HUS:n jäsenkunnilta laskuttamiin maksuosuuksiin. Tartuntatautilääkkeiden kuntakohtainen laskutus perustuu toteutuneisiin kustannuksiin. Tartuntatautilääkkeiden käytön kehitys Tartuntatautilääkkeiden suurin kustannusten kasvun tekijä on uudet C-hepatiitti hoidot. C-hepatiitin hoitoon on saatu vuoden 2014 alussa seitsemän uutta virusspesifistä lääkettä. Mikään niistä ei toimi yksittäishoitona, mutta eri yhdistelminä ne tarjoavat mahdollisuuden C-hepatiitin tavallisimpien genotyyppien hoitoon erinomaisin tuloksin (>90%:lla pysyvä viruksen häviäminen) maksavaurion asteesta riippumatta. Hoitoaika on tavallisesti 12 viikkoa, ja sivuvaikutukset ja laboratorioseurantatarve ovat oleellisesti vähäisemmät kuin aiemmilla lääkkeillä. Uusien lääkkeiden korkea hinta on merkittävin rajoite niiden käytölle, ja se myös sanelee hoidon aiheet: Pegyloidun interferonin ja ribaviriinin yhdistelmää käytettäessä 12 viikon hoidon hinta on 2 300 euroa. Uusien interferonittomien yhdistelmähoitojen hinta vaihtelee 40 000 eurosta 130 000 euroon. Toistaiseksi HUS:ssa uusien II polven virusspesifisten lääkkeiden (DAA) käyttö on toistaiseksi rajattu niille HCVNh-positiivisille potilaille, joilla on osoitettu C-hepatiittiin liittyen merkittävä maksavaurio. Keväällä 2015 HUS:ssa kilpailutettiin kaikki uudet C-hepatiittilääkkeet ja niiden yhdistelmät pysyvän hoitovasteen hinnan perusteella. Hintaa laskettaessa otettiin huomioon lääkeyhdistelmän teho, hoidon keskeyttäneiden määrä, hoitoaika ja yksittäisen lääkkeen hinta. HUS:ssa on päädytty ratkaisuun, että tavallisimpien, perinteiseen hoitoon hyvin reagoivien genotyyppien 2 ja 3a potilaat hoidetaan maksavaurion asteesta riippumatta pegyloidun interferonin ja ribaviriinin yhdistelmällä, jos vasta-aiheita ei ole. Tällä lääkeyhdistelmällä saadaan virus eradikoiduksi 70-80 %:lta tästä potilasryhmästä. C-hepatiitin hoidon kustannuksista vastaa tartuntatautilain 12 §:n mukaan potilaan kotikunta. Koska nämä lääkkeet eivät ole varsinaisia sairaalalääkkeitä eivätkä ne kuulu sairausvakuutuskorvausten piiriin, niiden käyttöönottoon ei liity kustannus-vaikuttavuusarviointia eikä hinnoitteluun puutu hintalautakunta. Asiaa käsiteltiin jäsenkuntien ja HUS:n talousjohdon yhteistyöelimessä Hustrassa 10.9. Jäsenkuntien edustajat ilmoittivat, etteivät he hyväksy TA 2016 maksuosuusraamin muuttamista keväällä sovitusta tasosta. Jäsenkuntien omien budjettien raamitus on jo lukkoon lyöty poliittisessa päätöksenteossa ja sitä ei ole enää mahdollista muuttaa perustellusta syystäkään. HUstran jäsenkuntaedustajien mukaan HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 30 (35) 12.10.2015 HUS:n on jo aiemmin sovitun raamin sisällä hoidettava tarpeellinen painotus ja kohdistus sekä huolehdittava toimenpiteistä 2016 raamissa pysymiseksi. Tästä huolimatta esittelijä esittää, että 2016 talousarvioon sisällytetään 7 milj. euron lisäys tartuntatautilääkkeisiin. Yleistä ensihoidon järjestämisestä ja ensihoidon laskutusperusteet vuonna 2016 Ensihoitopalvelu on HUS-alueella jaettu seitsemään järjestämisalueeseen, joiden sisällä toimintaa seurataan ja kehitetään. Jokaisella järjestämisalueella toimintaa ohjaa ja siitä vastaa ensihoidon vastuulääkäri. Ensihoito on järjestetty pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä, yksityisten yritysten kanssa hankintasopimuksilla tai sairaanhoitoalueen omana toimintana. Ensihoitopalveluun kuuluu myös ensivaste-toiminta sekä suuronnettomuusvalmiuden ylläpito ja kehittäminen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun seitsemän järjestämisaluetta ja niiden jäsenkunnat ovat; 1. Hyks Helsinki (Helsinki) 2. Hyks Jorvi (Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen) 3. Hyks Peijas (Vantaa ja Kerava) 4. Hyvinkää (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula) 5. Lohja (Lohja, Vihti, Karkkila ja Siuntio) 6. Länsi-Uusimaa (Hanko, Inkoo ja Raasepori) 7. Porvoo (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo) Aikaisemmin kunnat vastasivat sairaankuljetuksesta ja ensihoidosta (jolla käsitteellä jäljempänä käsitellään myös kiireellistä sairaankuljetusta). Tällöin "jokainen vastasi omista kuluistaan". Kulut muodostuivat pääosin valmiuden ylläpitämisestä. Kuljettamisesta yksiköt saivat korvausta myös Kelalta, kuten saavat edelleenkin. Sairaanhoitopiirissä on lähdetty periaatteesta, että sairaanhoidossa voidaan käyttää sairaalakohtaisia hintoja, jotka perustuvat kustannusvastuuteen kyseisessä sairaalassa. Näin ollen kullakin sairaanhoitopiirin sairaalalla on "omat hinnat". Tällöin "tehokkaan" sairaalan palveluiden edullisuudesta hyötyvät kyseisen sairaalan käyttäjäkunnat, ja päinvastoin. Tällä periaatteella on tavallaan "sisään kuljettu" sairaanhoitopiirin toimintaan vanha erillisten sairaalakuntainliittojen talouden periaate. Tilannetta on ollut vaikea muuttaa, koska asiasta päättävät kunnat, joista osa "hyötyy" siitä, osa vastaavasti ei hyödy. Ensihoidon siirryttyä kunnilta sairaanhoitopiirille, oli lähtökohtaisena perusteena mm. väestön tasa-arvo ja palveluiden laadun nostaminen. Asiaan oli kiinnittänyt muiden ohella huomiota mm. apulaisoikeuskansleri. Yleisesti järjestämisvastuun siirryttyä sairaanhoitopiirille, kustannukset kasvoivat, koska ensihoitopäätökset turvaavat nykyisin laadukkaamman, kattavamman ja tasa-arvoisemman palvelun kuin aikaisemmin. Samalla ei kuitenkaan - HUSissa - siirrytty "yhteisvastuullisuuteen" toiminnan kulujen kattamisessa, vaan säilytettiin sairaanhoitopiirikohtaisuus. Ratkaisun lainmukaisuudesta voidaan keskustella. Nykytilanne on nostamassa voimakkaasti erityisesti Länsi-Uudenmaan kuntien kuluja. Palvelun tuottaja on Espoon kaupungin liikelaitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ESITYSLISTA HALLITUS 14/2015 31 (35) 12.10.2015 SOTE-uudistuksen myötä kuntakohtainen laskutus päättyy, mutta tilanteelle on tehtävä jo nyt jotain, sillä Länsi-Uudenmaan ensihoidon kulut per asukas ovat nousemassa kohtuuttomiksi järjestämisvastuun siirryttyä HUS:lle. Lisäksi Hangon-Raaseporin vahva kesäasutus (pääkaupunkiseutulaiset) on seikka, joka vaikuttaa valmiuteen eikä ole aivan oikeudenmukaista, että sen maksavat vain Länsi-uudenmaan asukkaat. Palvelutasoa ei kesken sopimuskauden ole helppoa muuttaa, eikä se kenties olisi lainmukaistakaan tasa-arvon kannalta tarkasteltuna. Eräs ratkaisu - matkalla kohti SOTEn mukanaan tuomaa "yhteisvastuuta" - olisi rajoittaa HUSissa sairaanhoitoalueittain ensihoidon enimmäiskuluksi 50 euroa/asukas, jolloin tältä osin ylimenevän kulun maksaisivat kaikki kunnat yhdessä asukaspohjaisesti. Malli olisi eräänlainen sovellus kalliin hoidon tasausjärjestelmästä, tosin tässä tapauksessa sen vaikutus kohdentuisi systemaattisesti pisimpien matkojen ja harvaan asutuimman väestöalueen hyväksi. Vuoden 2016 osalta esitetään, että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kuntien ensihoidon laskutuksena talousarviossa 2016 käytetään tasausrajana 50 euroa / asukas. Tästä ylimenevä ensihoidon kustannus 1,8 milj. euroa kirjataan alijäämäksi Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen talousarviossa. HUS:ssa on parhaillaan käynnissä ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella toteutettava selvitys ensihoidon kustannusten ja laatutason toteutumisesta vuosina 2014-2015 (kustannukset: toteuma 2014 ja ennuste 2015 sekä laatu: 2014). Kustannus-laatu-selvityksen jälkeen arvioidaan, mikä palvelun järjestämismalleista on HUS alueelle paras ja siirrytään vaiheittain sen käyttöönottoon. Talousarvioesityksen hallituskäsittelyaikataulu Hallitus käsittelee varsinaista talousarvioesitystä kokouksissaan 2.11.2015 ja mahdollisena varapäivänä 16.11.2015. Hallituksen TA 2016 esitys valtuustolle käsitellään hallituksen kokouksessa 30.11.2015. Valtuusto päättää talousarviosta 16.12.2015. Päätösesitys Hallitus päättää - - hyväksyä edellä esitetyn lisäyksen jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2016 talousarviossa ovat 1 506,2 miljoonaa euroa (liite 2). Summa ei sisällä mahdollisia erikseen sovittavia ja neuvoteltavia työnjaollisia muutoksia jäsenkuntien ja HUS:n välillä. muuttaa 8.6. päätöstään ja hyväksyä vuoden 2016 talousarviossa 1,8 milj. euron alijäämäisen tulostavoitteen. Alijäämä kohdistuu Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitotoimintaan. Päätös Lisätietoja Aki Lindén, p.(09) 471 71200, Mari Frostell, puh. 0400 748 767 Liitteet LIITE 2: KUNTAKOHTAISET JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET VUODEN 2016 TALOUSARVIOSSA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 32 (35) 12.10.2015 7 TIETOHALLINNON VUODEN 2015 INVESTOINTIOHJELMAN MUUTTAMINEN SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMAN 2015 - 2018 MUUTTAMINEN ESPOON UUDEN SAIRAALAN TIETOJÄRJESTELMIEN TOTEUTTAMISEKSI 612/02/02/2014 HALL Valtuusto hyväksyi 17.6.2015 (§ 32) investointisuunnitelmaan eräitä muutoksia, jotka koskivat mm. Meilahden tornisairaalan kustannuksia. Hallitus vahvisti vastaavat rakennus- ja laiteprojekteja koskeneet tarkistukset hankeohjelmaan myös 17.6.2015 (§ 82). Nyt esitetään HUS-Tietohallinnon vastuulla olevien investointien kuluvan vuoden rahoitukseen liittyviä tarkistustarpeita, joihin sisältyy talous- ja konsernijaoston 30.9.2015 (§ 51) tekemän päätöksen mukaisesti esitys Espoon sairaalaan toteutettavista tietojärjestelmistä. Investointiohjelman muutokset tehdään valtuuston hyväksymän tulosalueiden vuoden 2015 investointien yhteismäärän (150 750 000 euroa) puitteissa, joten muutostarpeet eivät edellytä valtuustokäsittelyä. HUS-Tietohallinto hallinnoi vuonna 2015 yhteensä 94 eri tietohallinnollista investointia luokiteltuna suuriin (> 500.000 euroa) ja pieniin hankkeisiin. HUS-Tietohallinto seuraa kuukausittain investointi-suunnitelmien toteumaa ja raportoi tietohallinnon johtoryhmälle keskeisten suurten investointien etenemisestä ja taloudesta. Vuoden 2015 aikana suunniteltuihin investointeihin on tullut joitain muutoksia, joista osa johtuu HUS:n muiden hankkeiden etenemisestä; esimerkiksi Naistenklinikan lisärakennushanke siirtyy vuodelta 2015 vuodelle 2016. Hallinnollisista hankkeista uuden laskentatunnisteen käyttöönotto sekä talous-, henkilöstö- ja materiaalihallinnon toiminnanohjausjärjestelmän päivityshanke ylittävät merkittävästi alkuperäiset suunnitelmat ja kustannusarviot järjestelmiin kohdistuvista laadullisista ja työmäärällisistä syistä johtuen. HUS:n talous-, henkilöstö- ja materiaalihallinnon toiminnanohjausjärjestelmän toteuttaminen (Harppi-hanke) on yksi suurimmista Euroopassa toteutetuista ERP-hankkeista. Merkittävän HUS:lla olemassa olevan lisenssiomaisuuden vuoksi hankkeessa päädyttiin kustannussyistä päivittämään nykyisin käytössä oleva Oracle 11i versio Oracle Fusion-versiolla. Lisenssihankintaa edelsi noin puolentoista vuoden mittainen HUS:n asiantuntijoiden perehtyminen järjestelmän sisältöön ja ominaisuuksiin. Oracle Fusion on vielä uusi tuote, eikä sen laajoista käyttöönotoista ole ollut merkittävää aikaisempaa kokemusta. Päivitys onkin osoittautunut ennakoitua monimutkaisemmaksi eikä kansainvälisen ohjelmistotuotteen toiminnot kaikilta osin ole vastanneet Pohjoismaissa käytettäviä toimintatapoja tai lainsäädäntöä. HUS:n oma muutoskyky on myös osoittautunut rajalliseksi mukautumaan kansainvälisen järjestelmän geneerisiin prosesseihin, mistä johtuen on jouduttu toteuttamaan alun perin suunniteltua enemmän ohjelmistomuutoksia ja räätälöintejä. Geneeriset prosessit eivät myöskään ole kaikilta osin täyttäneet nykyisen järjestelmän kehittämisen kautta saavutettua automaatioastetta, jolloin välttämättömiksi arvioitujen räätälöintitarpeiden vaihtoehtona olisi ollut paluu manuaaliseen työhön ja HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 33 (35) 12.10.2015 henkilöstöresurssien lisääminen joissakin osatoiminnoissa. Jokaisen ohjelmistomuutoksen ja räätälöinnin välttämättömyys on arvioitu kriittisesti. Ohjelmiston tehtävät lisätyöt ovat edellyttäneet ulkopuolisten ohjelmistotalojen asiantuntijapalveluiden käyttöä huomattavasti alkuperäistä suunnitelmaa enemmän. Hankkeen perustamisvaiheessa tehty arvio investointikustannuksista perustui hankesuunnitelmassa esitettyyn yhteisesti sovittuun tahtotilaan siitä, että järjestelmää räätälöidään vain erityisen tarpeen ilmetessä ja muutokset toteutetaan pikemminkin HUS:n toimintaprosesseihin. Alkuperäisessä hankkeen budjetissa myös liittymien ja konversioiden toteuttamisen osalta ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden tarve oli arvioitu todellista tarvetta alhaisemmaksi. Prosessitarpeet ja ohjelmiston lokalisointipuutteet osoittautuivat kuitenkin sellaisiksi että räätälöintejä on ollut välttämätöntä toteuttaa alkuperäistä suunnitelmaa enemmän. Hankkeen ohjausryhmä on ottanut räätälöinteihin liittyvien muutospyyntöjen hyväksynnät entistä tiukempaan muutoksenhallintamenettelyyn, jolla varmistetaan vuodenvaiheessa tapahtuvan käyttöönoton onnistuminen. Hankkeen toteutuksessa on huomioitu uuden teknologian antamat mahdollisuudet. Osana Harppi-hanketta on jo 29.12.2014 alkaen käyttöönotettu Taleo-moduli, jolla korvattiin HUS:ssa käytössä ollut kuntarekryjärjestelmä sekä 16.1.2015 alkaen koulutuksenhallinta. Muutetussa investointiohjelmassa esitetyllä lisäpanostuksella Harppi-hankkeeseen taataan HUS:n toiminnan edellyttämä lopputulos, hankkeessa tavoitellut prosessihyödyt sekä tavoiteltujen vuositason kustannussäästöjen aikaansaaminen. Muuttuneita hankekohtaisia rahoitustarpeita vastaavat tarkistukset sisältyvät muutettavaan Tietohallinnon vuoden 2015 investointiohjelmaan. Espoon kaupunki rakennuttaa Jorvin sairaalan tontille Espoon uuden sairaalan, joka valmistuu vuonna 2016. Hankkeen toteuttaa Kiinteistö Oy Espoon Sairaala. Talous- ja konsernijaosto hyväksyi 30.9.2015 sopimuksen, jonka mukaan HUS hankkii ja myy Espoon kaupungille Espoon uuden sairaalan sairaalatekniset ICT-järjestelmäpalvelut. Arvion mukaan investointi on kokonaisuudessaan noin 6 milj. euroa, josta 0,5 milj. euroa kohdistuu kuluvaan vuoteen ja loput vuodelle 2016. Tarkka investointisumma varmistuu osakokonaisuuksien kilpailutusten perusteella. HUS:n voimassa oleva investointiohjelma 2015 - 2018 ei sisällä kyseistä hanketta. Kysymyksessä on tärkeä yhteistyöhanke, joka on HUS:n osalta kustannusneutraali. Tarkistusten jälkeen tietohallintoinvestointien määrä vuonna 2015 on 20,5 milj. euroa. Muutos verrattuna voimassa olevaan ohjelmaan on +0,5 milj. euroa. Se esitetään katettavaksi vähentämällä Meilahden maanalaisen huoltopihainvestoinnin kuluvan vuoden varausta 0,5 milj. eurolla; muutos perustuu HUS-Kiinteistöt Oy:n tarkistamaan arvioon hankkeen kustannuksista vuonna 2015. Naistenklinikan lisärakennushankkeen aikatauluun samoin kuin joidenkin muiden suurten investointien ajoitukseen ja vuoden 2015 rahoitukseen on kesän jälkeen näköpiirissä muutoksia. Niistä mahdollisesti aiheutuva tarve esittää valtuustolle vielä 2015 aikana talousarvion investointiosan muuttamista valmistellaan hallitukselle marraskuussa. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 34 (35) 12.10.2015 Esitys tarkistetuksi investointiohjelmaksi on liitteenä 3. Liite ei ole julkinen sen sisältämien hanketason kustannustietojen vuoksi. Muutosehdotus koskee vain investointien vuoden 2015 rahoitustarvetta, vaikka liitteessä esitetään koko neljän vuoden ohjelman hanketiedot. Vuosien 2016 - 2019 suunnitelma käsitellään erikseen osana vuoden 2016 talousarviovalmistelua. Päätösesitys Hallitus päättää hyväksyä liitteenä 3 olevan tarkistetun vuosien 2015-2018 investointiohjelman vuoden 2015 talousarviovarausten osalta. Päätös Lisätietoja Anne Priha, p. (09) 471 71203 Liitteet LIITE 3: TARKISTETTU INVESTOINTIOHJELMA 2015-2018 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS ESITYSLISTA 14/2015 35 (35) 12.10.2015 8 OY APOTTI AB:N YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 495/00/02/00/03/2015 HALL Oy Apotti Ab:n ylimääräinen yhtiökokous pidetään torstaina 15.10.2015 klo 9.00. Kokouspaikkana Helsingin kaupungintalo / Sofian kabinetti (Pohjoisesplanadi 11-13 00170 Helsinki). Kokouksessa käsitellään liitteenä olevan esityslistan mukaisesti seuraavat asiat: 1. Sote-uudistuksen vaikutus Oy Abotti Ab:n osakassopimuksen kohdan 10 tulkintaan 2. Tilaajasopimukseen sisällytettävien periaatteiden hyväksyminen 3. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkioista päättäminen. Kokousmateriaali jaetaan oheismateriaalina 8. Päätösesitys Hallitus päättää 1. nimetä hallintojohtaja Ilkka Kauppisen HUS:n yhtiökokousedustajaksi Oy Apotti Ab:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen 15.10.2015; 2. yhtiökokousedustajalle annettavasta ohjeistuksestaan. Päätös Ote Ilkka Kauppinen Lisätietoja Ilkka Kauppinen, (09) 471 71204 Liitteet OHEISMATERIAALI 8: OY APOTTI AB:N YLIMÄÄRÄISEN YHTIÖKOKOUKSEN KOKOUSMATERIAALI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS 9 MUUT ASIAT HALL Päätösesitys Päätös ESITYSLISTA 12.10.2015 14/2015 36 (35) Hallitus 12.10.2015, LIITE 1 1 (6) Kellokosken sairaalan tulevat peruskorjaustarpeet HUS hallituksen päätöksen mukaisesti toimitusjohtaja Aki Lindén asetti 17.2.2015 § 22 Kellokoski työryhmän selvittämään Kellokosken ja Ohkolan sekä muiden HUS-alueen psykiatristen sairaaloiden tulevaa käyttöä. Työryhmä on käsitellyt Kellokosken sairaalan toimintoja potilashoidon näkökulmasta sekä sairaalan tilojen kuntoa, remonttitarpeita ja tarkoituksenmukaista käyttötarkoitusta. Tässä esityksessä on tarkennettu Kellokoski-työryhmän loppuraportin (28.5.2015) eri skenaarioiden sisältämiä peruskorjaustarpeita. Kellokosken sairaalassa toimii yhteensä 11 sairaalaosastoa, monipuolinen toiminnallinen kuntoutus ja kuusi avohoidon yksikköä marraskuusta 2015 alkaen. Sairaansijamäärä on 179 ja henkilöstömäärä 432. Osastotoiminta keskittyy kolmeen isoon rakennukseen. Hyvinkään sairaanhoitoalueen toiminta on keskitetty Talousrakennukseen ja Hyks psykiatrian toiminta on keskitetty Uuteen taloon ja Ohkolan kiinteistöön. Kartano-rakennuksessa sijaitsee hallinnon ja liikelaitosten tiloja. Pidemmän aikajänteen esityksessä työryhmä on valmistellut kaksi pääskenaariota: skenaario 1. psykiatria jatkaa Kellokoskella ja skenaario 2. psykiatria poistuu Kellokoskelta. Skenaario 1. Psykiatria jatkaa Kellokoskella Skenaariosta 1 on laadittu kolme eri vaihtoehtoa: 1a, nykytilanne jatkuu eli Hyvinkään sairaanhoitoalueen kaksi osastoa ja HYKS Psykiatrian 9 osastoa jatkavat toimintaansa Kellokoskella (179 sairaansijaa) SKENAARIO 1a, nykytilanne jatkuu, Hyvinkään sairaanhoitoalueen 2 osastoa, Hyks psykiatria 9 osastoa KELLOKOSKEN SAIRAALA, RAKENNUKSET bruttoala m² € / Rakennus Rakennus vuosi uusitalo 7331 26 000 000 1958 työkeskus 1267 4 000 000 1961 talousrakennus 4149 15 000 000 1951 hautauskappeli 49 100 000 1934 kartano 3068 11 000 000 1889 kasvihuone 651 2 000 000 2007 kasvihuoneen 179 400 000 2007 huoltorakennus keskitalo 5048 18 000 000 1931 lämpökeskus 252 600 000 1948 museo 461 1 000 000 1930 pesularakennus 1790 5 700 000 1948 rantasauna 162 400 000 1988 24407 84 200 000 Lisäksi Ohkolan sairaalan kustannukset 2 500 000 Yhteensä 86 700 000€ Potilasosastot: Uusitalo, Talousrakennus, Keskitalo, Ohkola 61 500 000 € Henkilöstö: Nykyinen henkilöstö n. 430 jatkaa Kellokoskella Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri [Yksikkö] PL [numero] [Katuosoite] [Postinumero] [Puhelin] [Faksi] etunimi.sukunimi@hus.fi www.hus.fi Y-tunnus [numero] 2 (6) Tässä vaihtoehdossa nykyiset osastot (11kpl) ja henkilöstö (n. 430) jatkaisi Kellokoskella ja potilasosastot sijoittuisivat Uuteentaloon, Talousrakennukseen, Keskitaloon ja Ohkolaan. Tässä vaihtoehdossa arvioidut peruskorjauskustannukset olisivat n. 87 M€, josta potilasosastoja sisältävien rakennusten osuus olisi n. 61,5M€. 1b, Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot (36 sairaansijaa) siirtyvät alkuvuonna 2019 Hyvinkään uudisrakennukseen ja Kellokoskelle jää HYKS Psykiatrian 9 osastoa (143 sairaansijaa). SKENAARIO 1b, Hyvinkään sairaanhoitoalueen 2 osastoa siirtyvät Hyvinkään uudisrakennukseen, Hyks psykiatrian 9 osastoa jatkaa Kellokoskella. KELLOKOSKEN SAIRAALA, RAKENNUKSET bruttoala m² € / Rakennus Rakennus vuosi uusitalo 7331 26 000 000 1958 työkeskus 1267 4 000 000 1961 hautauskappeli 49 100 000 1934 kartano 3068 11 000 000 1889 kasvihuone 651 2 000 000 2007 kasvihuoneen 179 400 000 2007 huoltorakennus keskitalo 5048 18 000 000 1931 lämpökeskus 252 600 000 1948 museo 461 1 000 000 1930 pesularakennus 1790 5 700 000 1948 rantasauna 162 400 000 1988 20258 69 200 000 Lisäksi Ohkolan sairaalan kustannukset 2 500 000 sekä HySHA osastot 6 000 000€ Yhteensä 77 700 000€ Potilasosastot: Uusitalo, Keskitalo, Ohkola, HySHA 52 500 000 € Henkilöstö: Kellokoski n. 330, Hyvinkäälle n. 100 Tässä vaihtoehdossa HYKS Psykiatrian osastot (9 kpl) ja henkilöstö (n. 330) jatkaisi Kellokoskella ja potilasosastot sijoittuisivat Uuteentaloon, Keskitaloon ja Ohkolaan. Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot (2 kpl) ja henkilöstö (n. 100) siirtyisivät vuoden 2019 alussa Hyvinkään uudisrakennukseen. Tässä vaihtoehdossa arvioidut peruskorjauskustannukset olisivat Kellokosken sairaalan osalta n. 72 M€ ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen osalta n. 6 M€ eli yhteensä n. 78 M€. Tässä vaihtoehdossa HYKS Psykiatrian potilasosastoja sisältävien rakennusten osuus kustannuksista olisi n. 46,5 M€. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri [Yksikkö] PL [numero] [Katuosoite] [Postinumero] [Puhelin] [Faksi] etunimi.sukunimi@hus.fi www.hus.fi Y-tunnus [numero] 3 (6) 1c, Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot (36 sairaansijaa) siirtyvät alkuvuonna 2019 Hyvinkään uudisrakennukseen. HYKS Psykiatrian nuorisopsykiatria (18 sairaansijaa) ja vanhuspsykiatria 15 sairaansijaa keskitetään pääkaupunkiseudulle ja Psykoosi-oikeuspsykiatrian osastot (110 sairaansijaa + 5 asumisvalmennuspaikkaa) sekä toiminnallinen kuntoutus jäävät Kellokoskelle. SKENAARIO 1c, Hyvinkään sairaanhoitoalueen 2 osastoa siirtyvät Hyvinkään uudisrakennukseen, nuorisopsykiatria ja vanhuspsykiatria keskitetään pääkaupunkiseudulle, psykoosi- ja oikeuspsykiatrian 6 osastoa jatkaa Kellokoskella. KELLOKOSKEN SAIRAALA, RAKENNUKSET bruttoala m² € / Rakennus Rakennus vuosi uusitalo 7331 26 000 000 1958 työkeskus 1267 4 000 000 1961 hautauskappeli 49 100 000 1934 kartano 3068 11 000 000 1889 kasvihuone 651 2 000 000 2007 kasvihuoneen 179 400 000 2007 huoltorakennus keskitalo 5048 18 000 000 1931 lämpökeskus 252 600 000 1948 museo 461 1 000 000 1930 pesularakennus 1790 5 700 000 1948 rantasauna 162 400 000 1988 20258 69 200 000 Lisäksi HySHA osastot 6 000 000 ja Hyks osastot Helsinkiin 16 500 000€ Yhteensä 91 700 000€ Potilasosastot: Uusitalo, Keskitalo, HySHA, Helsinki 66 500 000 € Henkilöstö: Kellokoski n. 210, Hyvinkäälle n. 100, Hyksiin n. 120 Tässä vaihtoehdossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot (2 kpl) ja henkilöstö (n. 100) siirtyisivät Hyvinkään uudisrakennukseen, HYKS Psykiatrian nuoriso- ja vanhuspsykiatria siirtyisivät pääkaupunkiseudulle ja Kellokoskelle jäisi HYKS Psykiatrian psykoosi- ja oikeuspsykiatria. Tässä vaihtoehdossa arvioidut peruskorjauskustannukset olisivat Hyvinkään sairaanhoitoalueen osalta 6M€, nuoriso- ja vanhuspsykiatrian osalta 16,5 M€ ja psykoosi- ja oikeuspsykiatrian osalta 69,2 M€ eli yhteensä n. 92 M€. Kellokosken sairaalan osalta potilasosastoja sisältävien rakennusten osuus olisi 44 M€. Skenaario 2. Psykiatria poistuu Kellokoskelta Vaihtoehdossa psykiatria poistuu Kellokoskelta kokonaisuudessaan. Hysha psykiatrian osastot Hyvinkäälle ja HYKS psykiatrian osastot Helsinkiin. HYKS Psykiatrian osalta Kellokosken toimintojen siirto Helsinkiin v. 2019 alusta onnistuu, mikäli olemassa olevien psykiatristen kampusten (mieluiten HYKS Psykiatriakeskus) välittömästä läheisyydestä voidaan vapauttaa osastotiloja. Psykoosi- ja oikeuspsykiatrian osastot, pitkäkestoinen laitoskuntoutus edellyttää monipuolista toiminnallista kuntoutusta, joka on otettava huomioon investointisuunnitelmassa. Laskennallinen arvio peruskorjauskustannuksista on HYKS psykiatrian 9 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri [Yksikkö] PL [numero] [Katuosoite] [Postinumero] [Puhelin] [Faksi] etunimi.sukunimi@hus.fi www.hus.fi Y-tunnus [numero] 4 (6) osaston ja toiminnallisen kuntoutuksen osalta 40-55 M€ (riippuen siirtyvistä sairaansijamääristä). Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot siirtyvät Hyvinkään sairaalan uudisrakennukseen, jonka kustannusarvio psykiatrian tilojen osalta on 6M€. Peruskorjaustarpeita Kellokosken sairaalassa Sairaala-alueen osalta erityiskysymyksenä on rakennusten ja ympäristön suojelutarve. Kyseessä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, mikä rajoittaa uudisrakentamismahdollisuuksia ja – tehokkuutta. Tuusulan kunta on käynnistänyt Kellokosken keskustan asemakaavamuutoksen. Kaavaluonnoksessa useimmat sairaala-alueen rakennukset ovat rakennussuojelumerkinnällä sr-2. Merkintää käytetään kohteissa, joilla on erityisesti kaupunkikuvallista merkitystä ja/tai ne ovat arvokkaita kokonaisuuden osana. Usein näillä kohteilla on myös rakennustaiteellista ja/tai historiallista arvoa ja niissä voi olla myös arvokkaita sisätiloja. Asemakaavaluonnoksessa myös Kartano-rakennusta ympäröivä puisto on merkitty suojeltavaksi. Lisäksi alueella on tunnistettu erilaisia luonnonsuojeluarvoja, millä voidaan arvioida olevan vaikutusta kiinteistön tuleviin kehittämis- ja käyttömahdollisuuksiin. Kellokosken sairaala-alue kuuluu valtakunnalliseen rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY), joka ohjannee vahvasti asemakaavan muutostyötä. Vireillä olevan Kellokosken asemakaavamuutoksen vaikutuksia sairaalarakennusten peruskorjaus- ja laajentamismahdollisuuksiin sekä alustavasti suunniteltuun asuntorakentamiseen on toistaiseksi vaikea ennakoida. Sairaala-alueen historiallinen arvo antaa kuitenkin viitteitä siitä, että suojelumääräykset tulevat oleellisesti ohjaamaan sairaalatoiminnan jatkamisen toiminnallisia ja erityisesti taloudellisia edellytyksiä. Tässä esityksessä kuvatut peruskorjaukset on suunniteltu 25 vuoden poistoajalle. Alueen infra on elinkaarensa lopussa ja se on uusittava mm. aluelämpö, vesi, viemäri, sähkö. Alueverkkojen sijoittuminen muinaismuistoalueelle vaikeuttaa infran rakentamista, mm. maalämmön hyödyntäminen alueella on selvitettävä. Muinaismuistoalue estää myös uudisrakentamisen Uudentalon ja Keskitalon väliselle alueelle. Vanhojen rakennusten saneerauksessa on huomioitava nykyjärjestelmien vaatimat pystykuilutilat, jotka vievät osastoista potilastiloja. Rakennusten suojelun vuoksi rakenteita ei voi siirtää ulkopuolelle. Ilmanvaihto- ja jäähdytyskoneiden uusinta voi vaatia konehuoneiden rakentamista ja kanaviston uusintaa, mikä nostaa huomattavasti kustannuksia. Nykyvaatimusten hissien tarve vie osastojen tilaa. Pelastusviranomaisten vaatimukset poistumisteistä ja automaattisista sammutusjärjestelmistä asettavat omat haasteensa vanhojen rakennusten saneeraamiseksi. Tilakeskuksen arvion mukaan peruskorjausten kustannusarvio on kohteesta riippuen 2 500-3 500 €/bruttoneliö, kun teknisten korjausten yhteydessä huonetilat muutetaan vastaamaan nykyisiä vaikeahoitoisten potilaiden hoidon tarpeita. Lisäksi huomioitava nykyiset rakentamismääräykset mukaan lukien energiatehokkuusvaatimukset ja esteettömyys. Kustannuksiin keskeisesti vaikuttaa tarve muuntaa potilashuoneet yhden hengen huoneiksi, joissa omat WC ja kylpyhuonetilat. Lisäksi otettava huomioon hoitoon liittyvät turvallisuusmääräykset. Kustannuksissa on huomioitava peruskorjausten aikaiset väistötarpeet. Kustannusarviossa on lisäksi ennakoitu koko Kellokoskialueen rakennussuojelun tiukentaminen vireillä olevan asemakaavamuutoksen yhteydessä. Alue kuuluu nykyisin valtakunnalliseen rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon ja mm. osa piha/puistoalueesta suojellaan. Rakennukset, joissa potilasosastoja: Peruskorjaukset on suunniteltu 25 vuoden poistoajalle. Rakennukset vaativat täydellisen peruskorjauksen, joka sisältää mm. LVISA-järjestelmien (lämmitys, vesi, ilmastointi, sähkö, automaatio) täydellisen uusimisen, kattojen, seinärakenteiden, hissien korjaukset ja lisärakentamisen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri [Yksikkö] PL [numero] [Katuosoite] [Postinumero] [Puhelin] [Faksi] etunimi.sukunimi@hus.fi www.hus.fi Y-tunnus [numero] 5 (6) ulkokuorien uudistamisen, välipohjien avaamisen ja uusimisen. Potilasosastojen rakentaminen nykyvaatimusten mukaiseksi vaatii kantavien rakenteiden purkamista ja uudelleen rakentamista, mahdollisia hätäpoistumisteiden rakentamista ja potilasosastojen sprinklausta. Peruskorjausten yhteydessä on otettava huomioon energiatehokkuus ja esteettömyys. HUS Tilakeskuksen arkkitehti Jari Saajo on tehnyt luonnoksen Uudentalon ja Keskitalon yhteen kerrokseen, miten kerrokselle saadaan suunniteltua potilaille yhden hengen huoneita. Luonnoksen ongelmaksi muodostuu esim. vastaanottohuoneiden, työhuoneiden, hätäpoistumisteiden ja talotekniikan vaatimat tilat (pystykuilut, lisähissit). Näiden luonnosten mukaan osastoille saadaan sijoitettua enintään 12 potilashuonetta Uudessa talossa ja 14 potilashuonetta Keskitalossa. Keskitalon suunnittelun vaikeutena on porrashuoneen jääminen kerroksen keskelle, joka jakaa osaston kahtia. Kuitenkin Keskitaloon saataisiin suunniteltua eniten yhden hengen potilashuoneita. Rakennuksen poistumistiet ovat kunnossa. Rakennuksessa on kaksi hissiä, joista toinen on tällä hetkellä poistettu käytöstä. Hissit vaatisivat saneerausta ja mahdollista suurentamista. Talousrakennuksen kellarikerros ja 1. kerros ovat Raviolin käytössä, joissa sijaitsevat potilas- ja henkilökunnan ruokalat. Rakennuksen poistumistiet ja hissit ovat kunnossa. Rakennuksen ns. pesulasiivessä on varavoimakone, joka vaatii uusimista. Ohkolan kiinteistö on peruskorjattu, mutta siinä jätettiin uusimatta ikkunat, ulkotiiliverhous ja osa ilmastoinnista, jotka on vielä uusittava. Myös tekninen siipi vaatii remontointia sekä alueverkon kunnostus Ohkolan osalta tehtävä. Lisäksi alueella sijaitsee rakennuksia, joissa ei ole potilasosastoja. Näissä rakennuksissa sijaitsee kuntouttavaa työtoimintaa ja niiden taukotiloja: työkeskus/liikuntahalli (mm. lämmönsiirtimet uusittava), kasvihuone huoltorakennuksineen (energiatehokkuuden huomioiminen, lämmitysputkistot ja lattiakaadot uusittava, huoltorakennuksen peruskorjaus), pesularakennus. Lisäksi laskelmissa on mukana kappeli, museo, rantasauna (aluelämpöverkostojen vesi ja viemärijärjestelmien, putkistojen, sähkösyöttöjen uusiminen, kosteusvaurioiden korjaus, ikkunoiden ja ovien uusiminen), Kartano ja lämpökeskus. Laskelmiin ei ole otettu huomioon Ohkolan A- ja B-tornia, joissa avohoidon toimintaa sekä henkilökunnan ja siviilipalvelumiesten asuntoja. B-tornissa toimii lisäksi oikeuspsykiatrian Kalliomaan asumisvalmennusyksikkö. Ulkopuolelle on jätetty myös neljä Ohkolan rivitaloa, joissa on henkilökunnan asuntoja. Psykiatria poistuu Kellokoskelta/ Investoinnit Hyvinkää ja Helsinki Kellokosken sairaalan Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot muuttavat Hyvinkään sairaalan uudisrakennukseen, jonka arvioitu valmistumisajankohta on syksyllä 2018. Kustannusarvio psykiatrian osalta on 6M€. Kellokosken sairaalan HYKS psykiatrian osastot ja toiminnallinen kuntoutus sijoittuu Helsinkiin HYKS Psykiatriakeskuksen läheisyyteen. Paikaksi on varmistunut Psykiatriakeskuksessa kiinni oleva Kivelän sairaala, josta tarvittava määrä tilaa on vapautumassa vuosien 2018-20 välillä Helsingin siirtäessä toimintojaan muualle. Psykiatriakeskus-Kivelästä on rakennettavissa yksi n 260-280 paikkaa sisältävä HYKS yhteisosastojen psykiatrinen kampus, johon kaikki Kellokosken toiminnot on rakennettavissa / remontoitavissa. Kivelän ja osin Psykiatriakeskuksen remontoiminen maksaisi kokonaisuudessaan 40-55 M€. Yhden aikuispsykiatrian osaston laskennallinen tilatarve on 635 hym 2 (n. 1 365 bm 2 ). Tilatarve on saatu HUS-tilakeskuksen arkkitehti Antti Kaukiaisen tekemistä suunnitelmista psykiatrisesta vuodeosastosta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri [Yksikkö] PL [numero] [Katuosoite] [Postinumero] [Puhelin] [Faksi] etunimi.sukunimi@hus.fi www.hus.fi Y-tunnus [numero] 6 (6) Laskennallinen tilatarve 9 potilasosastolle ja toiminnalliselle kuntoutukselle (nykytilanne Kellokoskella 2015): 635*2,15*10= n. 13 700 bm2 Arvioitu peruskorjausarvio on 4 000€/m2 . 13 700*4 000=54 800 000 eli noin 55 M€. Muodostettaessa yksi HYKS yhteisosastojen psykiatrinen kampus sairaansijoja voidaan vähentää, osastoja fuusioida ja profiloida uudelleen. HYKS Psykiatriakeskukseen voidaan sijoittaa 1-2 Kellokoskelta siirtyvää osastoa. Lisäksi huomioitava somaattisten sairaaloiden yhteyteen siirtyvät sairaansijat. Hyvin tiukalla tehostamiselle tilatarpeeksi arvioidaan 10 000 bm 2 , jonka kustannusarvio on 40 M€. Kivelän rakenne mahdollistaa nykyvaatimusten mukaiset tilat (1 hengen potilashuoneet joissa WC:t) riittävän suurella osastokoolla (ad 18 paikkaa / osasto). Pitkäaikainen laitoskuntoutus edellyttää monipuolista toiminnallista kuntoutusta, joka on otettava huomioon investointisuunnitelmassa. Toiminnalliseen kuntoutukseen varataan yhden osaston tilatarve. Lisäksi toiminnallinen kuntoutus käyttää jo olemassa olevia Hyks Psykiatriakeskuksen tiloja ja välineitä, kuten Psykiatriakeskuksen 0 kerros ja taidetalo. Oikeuspsykiatrian osastot tarvitsevat ulkoilualueen ja sisäpihan, joka on mahdollista rakentaa Hyks Psykiatriakeskuksen piha-alueelle. 28.9.2015 Lähteet: Kellokosken sairaalan kuntotutkimusraportti vuodelta 2013 sekä valokuvaliitteet Kellokosken sairaalaa koskevat Laboratoriotutkimusten tutkimusselosteet TT vuodelta 2013 Kellokosken sairaalan salaojatyöselostus 2013 Kellokosken sairaalan energiakatselmusraportti 2011 Kellokosken sairaalan LVIRSA-tekninen kuntoarvio 2011 Liite Kellokosken sairaalan kuntoarvioraporttiin Ohkolan kiinteistöä koskien 2011 Sisäilmastokyselyn tulokset koskien Uuden Talon osastoa 20 vuonna 2013 Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kellokosken sairaalan Keskitaloa koskien 2014 Arkkitehtien Antti Kaukiainen ja Jari Saajo luonnokset psykiatrian osastoista Kellokosken sairaalan tilatiimin muistiot ja muut asiakirjat (mm. investointi- ja remonttisuunnitelmat) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri [Yksikkö] PL [numero] [Katuosoite] [Postinumero] [Puhelin] [Faksi] etunimi.sukunimi@hus.fi www.hus.fi Y-tunnus [numero] Hallitus 12.10.2015, LIITE 2 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2016 Kuntanäkökulma TP 2014 1 000 € HYKS-sha kunnat Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Vantaa Länsi-Uudenmaan sha Hanko Inkoo Raasepori Lohjan sha Karkkila Lohja Siuntio Vihti Hyvinkään sha Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Porvoon sha Askola Lapinjärvi Loviisa Pornainen Porvoo Sipoo Yhteensä 1 040 891 239 949 517 676 8 324 34 967 35 081 204 893 52 345 11 093 5 211 36 041 98 513 10 100 52 997 6 328 29 088 184 046 48 629 40 243 19 955 39 499 35 720 99 511 4 772 2 984 16 257 5 013 52 052 18 432 1 475 306 Alkuperäinen TA 2015/1 1 040 586 241 500 519 236 7 244 36 849 33 357 202 400 51 354 10 907 6 515 33 931 101 345 11 047 54 241 6 976 29 081 183 597 50 801 38 490 20 189 38 135 35 982 101 761 5 651 2 913 15 224 4 567 54 094 19 310 1 478 643 Päivitetty TA 2015/2 1 043 360 241 700 521 236 7 259 36 922 33 444 202 800 51 354 10 907 6 515 33 931 101 345 11 047 54 241 6 976 29 081 183 597 50 801 38 490 20 189 38 135 35 982 101 761 5 651 2 913 15 224 4 567 54 094 19 310 1 481 418 Muutos-% TA 2015/2 / TP 2014 0,2 % 0,7 % 0,7 % -12,8 % 5,6 % -4,7 % -1,0 % -1,9 % -1,7 % 25,0 % -5,9 % 2,9 % 9,4 % 2,3 % 10,2 % 0,0 % -0,2 % 4,5 % -4,4 % 1,2 % -3,5 % 0,7 % 2,3 % 18,4 % -2,4 % -6,4 % -8,9 % 3,9 % 4,8 % 0,4 % Ennuste 2015 "7+5" 1 095 577 252 327 546 265 8 450 37 526 35 595 215 414 56 305 11 898 6 561 37 845 106 070 10 911 57 051 7 124 30 983 187 746 49 420 42 135 20 058 40 482 35 651 100 369 5 521 2 934 15 518 4 227 54 056 18 112 1 546 066 Maksuosuus 2016 sisältäen työnjaolliset ja toiminnalliset muutokset 1 064 690 248 597 527 708 7 975 35 931 35 009 209 471 51 961 10 956 5 909 35 097 101 270 10 678 54 164 6 791 29 637 186 308 50 157 39 890 20 417 39 425 36 419 101 966 5 297 2 961 15 826 4 879 53 760 19 242 1 506 195 Muutos-% Maksuosuus TAE 2016 / Maksuosuus TA 2015 2,0 % 2,9 % 1,2 % 9,9 % -2,7 % 4,7 % 3,3 % 1,2 % 0,4 % -9,3 % 3,4 % -0,1 % -3,3 % -0,1 % -2,7 % 1,9 % 1,5 % -1,3 % 3,6 % 1,1 % 3,4 % 1,2 % 0,2 % -6,3 % 1,6 % 4,0 % 6,8 % -0,6 % -0,4 % 1,7 % Muutos-% Maksuosuus TAE 2016 / Ennuste 2015 -2,8 % -1,5 % -3,4 % -5,6 % -4,3 % -1,6 % -2,8 % -7,7 % -7,9 % -10,0 % -7,3 % -4,5 % -2,1 % -5,1 % -4,7 % -4,3 % -0,8 % 1,5 % -5,3 % 1,8 % -2,6 % 2,2 % 1,6 % -4,1 % 0,9 % 2,0 % 15,4 % -0,5 % 6,2 % -2,6 % Muutos-% Maksuosuus TAE 2016 / TP 2014 2,3 % 3,6 % 1,9 % -4,2 % 2,8 % -0,2 % 2,2 % -0,7 % -1,2 % 13,4 % -2,6 % 2,8 % 5,7 % 2,2 % 7,3 % 1,9 % 1,2 % 3,1 % -0,9 % 2,3 % -0,2 % 2,0 % 2,5 % 11,0 % -0,8 % -2,6 % -2,7 % 3,3 % 4,4 % 2,1 %
© Copyright 2024