Download Report

DESTA 1981
UO
KA
I
KAUPUNKIMEDIA
I
REMP
HT
JO V
Aamuset
SE PA
U P U N KILE
Lauantai 21. helmikuuta 2015 | Nro 15 | www.aamuset.fi | m.aamuset.fi | TS-Yhtymä
Turku tuunaa kaupunkivaakunan
uuteen uskoon.
Uutiset s.6
Ranskasta
Rioon
Kestävää
ekovirettä
Tanssijoiden
ehdoilla
Eeva Karppisen ja Ulla Varvion kesän ykköstavoitteena
on soutaa itselleen olympiapaikka ensi vuodelle.
Urheilu s. 10
Iltapäivätoiminnassa työskentelevä Johanna Hella
antaa ekovinkkejä ja pitää
ekovirettä yllä.
Eko&teko s. 11
Aurinkobaletin tanssijoiden
omat ideat pääsevät valloilleen Free Hands -näytöksissä maaliskuussa.
Viihde s. 12
'$ " &!"$ !!""$
! " #
35*,* 2=% #
)2C
# 28;+-
!5!!6)!.B ==C )C/
# 7";+-
*;50!. " % =4C* 28?
)C%
7 2/<;+-
!5!!6)!.B =%C =8C;+-
! $ ! " #
% HSR
!
HSR
s )C=
)C=
!5!!6)!.B =7C ==%;+-
05 0>6 & 248 )C7
# =2";+-
05 0>6 & 248* # 2=&;+-
*.* 003!5 248 %< 2=% 27%;+-
)C7
056(! /22 55!5 & 0>3! ==2 +@ )//
>*33>(*!.0 A+6*,1 # (0*;>6 0..*6;>># /";+-
&"" ""
s 4OIMISTOTARVIKKEET
s +OPIOINTIPALVELUT
s !4+TARVIKKEET
s 6ÛRIKASETIT
s 2AHTIKIRJAT
s (INNOITTELUKONEET
s 0AINATUKSET
s 4ARRAKIRJOITTIMET
s YM
92)493(5/,4/ /9
( " " ! #"
$$
! $
)C%
!5!!6)!.B =CC 22&;+-
)2=
/4-,*6 =4< * 4 # =2%;+-
!5!!6)!.B =CC # 277;+-
)C&
)#)
% # )$ $
' # )$ $$
!5!!6)!.B <=C )//
# 2=8;+-
)C"
!VOINNA ARK s LA WWWYRITYSHUOLTOl
)/"
0,+6@'!. 0,$ 24/ * =%";+-
%% % ( )) % "
("%" %"%
6XXUL YDOLNRLPD
)/=
05 <%C 74< C=9=C2% =<C;+-
!"!# $$$!
0UH s s 2
Lauantai 21. helmikuuta 2015 AAMUSET
3
AAMUSET Lauantai 21. helmikuuta 2015
'''
'''
**$*
& +++
%+ ' %+
'$ (
''
&+ " &+ " !&+ $ & ( $ !!+ " + " ++ ) *)
$) % ' %
' %+ '$ (
''
%+ " %+ " !%+ $ & ( $ ! + " + " + ) #'
#"#
#' +## '#
'' ++' ')#')'
*'#)! ' ! , %$ (%
'
'
PÄÄKKÄRI
Lauantai 21. helmikuuta 2015
Tack…
KAUKALOSSA ei luista. Pitäisikö
TPS:n ajatella nyt rohkeasti ja laajentaa toimenkuvaa uusille kentille?
Luontainen kehityssuunta olisivat
kapakkatappelut. Niissä pärjättäisiin
paremmin kuin luisteilla. Pikkutakki
päälle ja baanalle.
KAUPUNKI uusii ilmettään. Miten
olisi hymynaama ainaisen ruikutuksen ja ulinan sijasta? Vai pitääkö
ensin vaihtaa luottamushenkilöt,
virkamiehet tai kaupunkilaiset?
Kädet kohti kuuta
MITÄ mittä, vastaa turkulainen, kun
kysytään miten menee. Jalat maassa,
ei saa haihatella. Se on maakunnan
mantra. Ei tavoitella kuuta taivaalta.
Tunnin junaa pidetään kaukaisena
haaveena, lähes utopiana, varsinkin
Varsinais-Suomessa. Kaikki eivät ole
edes varmoja jätti-investoinnin hyödyistä.
Kannatettavaa tai mahdollista?
Kiistakysymyksistä voi aina väitellä.
Varsinais-Suomen on silti valittava
ne kohteet, joita se haluaa tavoitella. Sen jälkeen rintaman soisi
pitävän. Mikään tavoite ei etene,
jos sen esittäjät eivät esiinny yksituumaisesti. Mattoa ei pidä vetää
jalkojen alta, vaikkei itse olisikaan
innolla mukana.
ON nostettava kädet kohti kuuta,
myös Turun seudulla. Tampere on
OLUT on kuulemma palautusjuomista paras. Kun sitä tarpeeksi litkii, niin
kyllähän se aivot palauttaa tehdasasetuksiin. Tabula rasa.
AUER ei olekaan syyllinen, perustuslakivaliokunta hylkäsi soten...
Jos nyt haluat saada negatiiviset uutisesi painettua villaisella, kannattaa
rustata tiedote pikaisesti.
LASSE VIRTANEN
N
Lohela
MARIA LOHELA
ANNIKA SAARIKKO
on kansanedustaja Turusta ja
perussuomalaisten ehdokas eduskuntavaaleissa.
on kansanedustaja Turusta ja
keskustan ehdokas eduskuntavaaleissa.
ONKO tunnin junasta maakunnan
kärkihankkeeksi?
LOHELA: Erittäin tärkeä liikennehanke se ainakin on ja varmasti maakunnan tulevien kansanedustajien
tärkeimpiä hankkeita.
SAARIKKO: Pitää kuitenkin varmistua siitä, että vaalien jälkeen kansanedustajat valitsevat yhdessä teemat
joita ajavat, tietysti maakuntaliittovetoisesti. Hankkeet pitää priorisoida.
Heittäisinkin ilmaan kysymyksen,
että voiko kärkihankkeenamme olla
se, että täältä pääsisi helpommin töihin muualle? Ennemmin toivoisin
Varsinais-Suomeen uusia työpaikkoja.
ML: Tärkeintä kuitenkin on saada
maakuntaan veroeuroja, vaikka ne
sitten jostain muualta käytäisiinkin
hakemassa. Kuljen itse Turun ja
Helsingin väliä useimmiten autolla
yksinkertaisesti siksi, että se on nopeampaa. Junalla reissaaminen tuntuu nykyään olevan kummallisen
kallista.
AS: Auto on ehdottomasti kannattavampi, jos useampi ihminen matkustaa yhdessä.
ML: Jos tunnin juna entisestään nos-
(") $ %&
!""##"$%""&&"$'($('##)%*#+,$$
-+!*&$&+*##".$
7<g3$,..$,/02,78.6(7 $$086(7/(+'(66b
"" " ! # taisi lippuhintoja, en näe millä tavalla
se lisäisi muuta junamatkustamista.
AS: Eikä siinä vielä mitään, että juna
joskus kulkisi tunnissa. Nykyään sen
luvataan kulkevan kahdessa tunnissa, mutta se saattaakin kestää kolme
tuntia. Ja se on ongelma. Matkustamisen pitäisi olla aikataulullisesti
luotettavaa.
ML: Joukkoliikennevälineiden
halutaan vähentävän ruuhkia ja
päästöjä, mutta jos niiden käyttöön sitten menee enemmän aikaa kuin omalla autolla kulkemiseen, niin kukapa kiireinen sitten
valitsee epäluotettavan julkisen
kulkuvälineen?
AS: Ei kukaan. Mutta en silti olisi
vielä purkamassa VR:n monopolia.
ML: Onhan tästäkin eduskunnassa
keskusteltu. Mutta olemme 2020-luvulla, ennen kuin asiassa jotain tapahtuu.
AS: Toisaalta Turku on korkeakoulujen kaupunki, mutta ei pysty työllistämään suurinta osaa täältä valmistuneista. Jospa tunnin junasta olisi
apua siihen, että koti voisi olla täällä
vaikka työ olisi muualla? Sellaista
ajatusta kannatan.
!"#$ %&
%&
'(!
FALUNIN MMhiihdot ovat
käynnissä, mutta selostajat
eivät näe hyppyrimäkeen selostuskopista. Otetaanko seuraavat
kiikarit käyttöön? Eli ne, joissa ei ole
voimajuomia.
# TUNNIN juna on paitsi rata myös meetafora, jolla luodaan uskoa tulevaan.
n.
Esimerkistä käyvät Ruotsi ja Norja,
a,
joissa satsataan nyt nopeisiin liikennneyhteyksiin. Ei tarvitse odottaa edess
radan valmistumista, sillä pelkkä tieetoisuus tulevasta muuttaa sekä ihmissten että yritysten käyttäytymistä. Se
vaikuttaa yritysten sijoittumiseen ja
siihen, missä ihmiset päättävät asua.
Hyvä kysymys silti on, suunnitellaanko nyt jotain, jonka idea
vanhenee siihen mennessä, kun
saadaan valmista. Onko ihmisten ja tavaroiden liikuttele vielä
2030-lukua? Vai liikkuvatko silloin
n
enää lähinnä ideat ja data?
Saarikko
KANSANSUOSIKKI Riku Nieminen hyppää
kansantaiteilija
Juice Leskisen
(kuvassa) nahkoihin. Onko seuraavaksi luvassa
elokuva Kekkosesta?
…nej tack!
kyennyt hoitamaan liikenneyhteytensä erinomaisesti joka suuntaan.
Lahtikin sai pikapikaa suoristetun
ratayhteyden. Eivät ne olleetkaan
mahdottomia toteuttaa. Tarvitaan
vain poliittista tahtoa, valurautaa ja
hiukan rahaa, on kansanedustaja
Stefan Wallin (r.) määritellyt. Tunnin juna edellyttäisi paria miljardia
euroa.
Tampereen tukena on se puolikas
Suomea, joka jää kaupungin taakse.
Turku ei saa lobbausvoimaa Saaristomeren kalastajista. Sen on hoidettava
asiansa itse.
Yhdestä moni on varma. Tunnin
junan lisäksi ei voi saada raitiotietä.
Ne eivät kuitenkaan ole ristiriidassa
keskenään. Samalla kun nopeutetaan kaupunkiseutujen välisiä yhteyksiä on sujuvoitettava myös seutujen sisäistä liikennettä.
'+#
$ %&
**# %&
#
# # & $ ## #
## # " '' " "
%%% #$"!!
"$"" %% "
&)-)$!""##",$!'/01(!'0)$$
23##"$!1#**4$-1!!)$("+!"$
/'010)$*+$#)&2*!),$
!"#$ % &'"(') ) % ) * ) ""+++,-') . '&* -$ / ''0 ',1' "
AAMUSET
4
Pääkirjoitus 21.2.2015
AAMUSET Lauantai 21. helmikuuta 2015
# # # #
$ (% ($+( + (% (*(
*%( *(((%
(*(*% %% ((
*+(% ,$( %+(( *($(*%
+*(*% %( $+*(# *(
*% **** *($%(*%,( *((%( (
+ ((+( *+*%( ** + ((
((* *($((*% (
*($%(*% + ((*%( **%(#
(*(*% %( - +#
*(*%%% ( ( %( +*(
((+( ((*+*%( %$$%(*% (( % (( +$,(((# *(*%%(
(((+%% (*(((+ (% +(( ((%( ,(, *** (((( *($((*
%%( % **(% *( ,,%%
%*$(*%,+, $%( %% (*(((+( %+( (
( %( ($+,(%(# *(*% %%(*
%%( %( $+*%#
## # #
(( ($+ $ ! % )-)& ')" -+*(% %
(( ,( %%%( ( (
(( $$%( %%( *( (( (*%(( (+*$
% % # # # # # &"!!
*(*% ((*(( (*%%% %*%%
% *$*%% +* )- # *(*%%( +%(
+ $ ( $%%$ $ **(#
&/+'+! ''!+%
000$'..$
!+ &' ! ")
-) ,( -) )( -) (
0 0 0$+.& .#/ .$ 5
AAMUSET
6
UUTISET
Miltä kuulostaa Lukio Oy?
Onko suunta oikea vai
väärä? Miksi?
Immosesta museopalvelujohtaja
KULTTUURILAUTAKUNTA valitsi Turun
uudeksi museopalvelujohtajaksi filosofian lisensiaatti Olli Immosen. Hän on
hoitanut virkaa vuodesta 2010 lähtien.
Museopalvelujohtajan virkaan tuli yhdeksän hakemusta, joista neljä täytti
viran pätevyysvaatimukset ja hakijoilta
edellytetyt taidot ja työkokemuksen.
Toimi avautui, kun tehtävästä pitkään virkavapaalla ollut filosofian
tohtori Juhani Kostet erosi virasta
vuoden alusta.
Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183.
Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä.
Riitta Salmi
Lauantai 21. helmikuuta 2015
Viking Linen
liikevaihto laski
VIKING Line -konsernin liikevaihto
väheni viime vuonna 4,0 prosentilla
527,4 miljoonaan euroon. Vuonna 2013
liikevaihto oli 549,4 miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,7
miljoonaa euroa (23,5).
Liiketulos oli 13,7 miljoonaa euroa
(34,7). Rahoitustuotot ja -kulut olivat
18,6 miljoonaa euroa (-7,1 Meur).
Konsernin tulos ennen veroja oli 32,3
miljoonaa euroa (27,7). Tulos verojen
jälkeen oli 30,6 miljoonaa euroa (27,5).
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että
osinkona jaetaan 0,70 euroa osakkeelta.
Yhtiön mukaan liikevaihdon vähentyminen johtuu ensi sijassa vallitsevasta
hintapaineesta kovassa kilpailutilanteessa. Matkustajamäärät Viking Linen
aluksilla lisääntyivät toimintavuoden
aikana 76 496 matkustajalla 6 610 146
matkustajaan (6 533 650). Viking Linen
markkinaosuus on heikentynyt linjalla
Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma 1,0 prosenttiyksiköllä 56,3 prosenttiin.
Jääkausi jatkuu
Parkin kentällä
PARKIN kentän luistelukausi jatkuu
hiihtoloman jälkeen vielä ainakin
ensi viikon. Liikuntapalvelukeskuksen liikuntapaikkapäällikkö Marjaana Risku kiistää huhun, jonka
mukaan kenttä suljettaisiin heti
hiihtoloman jälkeen säästösyistä.
– Väite ei pidä paikkaansa. Parkin kenttä on auki ainakin viikon 9 loppuun
asti ja mikäli ulkoliikuntakelit jatkuvat
hyvinä, pidämme kentän auki viikon
10 loppuun asti, sanoo Risku.
Liikuntapalvelukeskuksessakin on
ollut epätietoisuutta luistelukauden
kestosta.
– Valitettavasti tosiaan tiedotteissamme on annettu virheellistä tietoa ja virhe on mennyt eteenpäin.
Luonnonjääkenttien hoito loppuu
hiihtolomien jälkeen.
– Parkin kentän sulkeutumisesta
tiedotetaan tarkemmin lähempänä
sulkemisajankohtaa.
– Osakeyhtiömuoto olisi erittäin
epädemokraattinen malli. Lainsäädäntö viranomaisten toiminnan julkisuudesta ei osakeyhtiöihin ulotu.
Oppilaitosten hallinnosta olisi lähes
mahdoton saada tietoa ja siihen vaikuttaminen kävisi erittäin vaikeaksi,
sanoo Johannes Yrttiaho (vas.).
Yrttiaho esitti, että yhtiöittäminen
rajataan pois, mutta esitys kaatui lautakunnassa äänin 10–2.
Koulutuskapina
Koulutuksen yhtiöittämisestä syntymässä iso kiista
UUTISANALYYSI
OPETUS- ja kasvatuslautakunnan ja
kaupungin keskushallinnon välille on
syntynyt syvä juopa. Lautakunnassa
on erilaisia poliittisia näkemyksiä ja
äänestystulokset välillä ovat tiukkoja,
mutta aika ajoin lautakunta nousee
yhteisrintamana keskushallinnon esityksiä vastaan.
Niin kävi keskiviikkona, kun käsittelyssä oli niin sanottu toimintoanalyysi. Lautakunta merkitsi tiedoksi
seitsemän powerpointin informaation, mutta ei purnaamatta.
– Lautakunta sai kaupunginhallitukselta lausuntopyynnön 10. helmikuuta, kun sen ainoa kokous ennen
kaupunginhallituksen antaman mää-
räajan umpeutumista olisi ollut 11.
helmikuuta. Lausunnon antamiseen
olisi ollut vuorokausi aikaa. Lautakunta joutui pitämään ylimääräisen kokouksen, mikä tässä taloustilanteessa
eikä muutoinkaan ole suotavaa, sanotaan lautakunnan kokoustiedotteessa.
– Kuvissa ei ole minkäänlaista
analyysia esitettyjen toimenpiteiden
tueksi eikä ehdotuksiin liittyvää taustatietoa eikä sitä ole toimitettu lautakunnalle.
Ehdotuksia ovat muun muassa
ryhmäkokojen kasvattaminen, mikäli
budjetissa ei muuten pysytä, erityistä
tukea tarvitsevien oppilaiden integroiminen tavallisen perusopetuksen
luokkiin, lukiotoiminnan yhtiöittäminen yhdessä ammatillisen koulu-
Turussa kiistellään lukioiden ja muun
tosien asteen koulutuksen yhtiöittämisestä. Vaihtoehtona on koulutuksen
järjestäminen seudullisesti vastuukuntamallilla.
tuksen kanssa tai lukiokoulutuksen
järjestäminen seudullisena Turku
vastuukuntana sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen ja työväenopiston
toiminnan yhtiöittäminen.
YHTIÖITTÄMINEN jakaa näkemyksiä.
Kokoomuksen ryhmäjohtaja Lauri
Kattelus on kannattanut yhtiömuotoista toisen asteen koulutusta. Muut
empivät.
– Toisen asteen opetuksen yhtiöittämisestä sd-ryhmä haluaa saada
kattavat selvitykset eri mallien osalta.
Vasta sitten asiaan voidaan muodostaa selkeä kanta. Osakeyhtiömallin lisäksi tulee selvittää myös mahdolliset
kuntayhtymä- ja vastuukuntamallit,
sanoo Mari-Elina Koivusalo (sd.).
YHTEENTÖRMÄYKSIÄ on ollut ennenkin. Lautakunta kokee, että siltä
pimitetään tietoa, eikä se pysty käyttämään valtaa, joka sille on säädetty.
Lautakunta kokee hapuilevansa pimeässä liina silmillään. ”Toimintoanalyysin” powerpointeista kävi ilmi mitä
halutaan tapahtuvan, mutta muutoksia ei perustella muutoin kuin vaatimuksella kustannussäästöistä. Selvityksiä ei ole, eikä vertailuja.
– Lautakunta on pettynyt kaupunginjohtoon. Taustamateriaali on olemassa, mutta on kielletty antamasta
sitä, ihmettelee lautakunnan puheenjohtaja Kaija Hartiala (kok.)
Mitä seuraavaksi tapahtuu? Kaupunginhallitus käsittelee lausuntoja
maanantaina ja päättää siitä, mistä sillä on valta päättää. Loppu palautuu
lautakuntiin ja johtokuntiin. Lastut
lentävät taas. Kapina kytee.
LASSE VIRTANEN
Turku modernisoi kaupunkivaakunaansa
LASSE VIRTANEN
TURUN kaupunki ottaa käyttöön
kaupungin historiallisen kruunuvaakunan kaikessa viestinnässään ja
markkinoinnissaan. Viestintäjohtaja
Saara Malila sanoo, että tavoitteena
on ”yhdenmukaisuus, kaupungin
palvelujen tunnistettavuus ja kustannustehokkuus”.
Kaupunginhallitus päättää asiasta maanantaina. Turku siirtyy
käyttämään viestinnässä ja markkinoinnissa vaakunasta tyyliteltyä yksiväristä logoa. Vaakuna pohjautuu
kaupungin sinettiin vuodelta 1309.
– Yhtenäisen ilmeen avulla Turku
näyttäytyy sekä sisäisesti että ulospäin yhdenmukaisena toimijana.
Yhtenäinen ilme lisää viestinnän tehoa, tunnistettavuutta ja säästää kustannuksia, ja auttaa kaupunkilaisia ja
sidosryhmiä tunnistamaan kaupungin palvelut ja mieltämään kaupungin yhdeksi kokonaisuudeksi, sanoo
kaupunginjohtaja Aleksi Randell.
Uuden version vaakunasta on
tehnyt turkulainen mainostoimisto
Satumaa. Logosta tehdään erilaisia
kieli- ja toimialaversioita, toimialarajat ylittäviä logoja sekä eri asiayhteyksiin soveltuvia logoja.
' $
!$
'!
$'' $'
&&&* " ' ' !!'!'!
!!'$
$' %
'! (' !$) $$
$$
)$
' ! $
('!$
!
– Turun vaakuna symboloi kaupungin ainutlaatuista historiaa ja
on oleellinen osa
kaupungin mielikuvaa. Yhteinen jaa
yhtenäinen vaakunaatunnus kunnioittaa
kaupungin pitkää
historiaa, elää
tyyliteltynä vahvasti tätä hetkeä
ja kurkottaa rohkeasti tulevaan,
sanoo Malila.
Ilmeuudistusta on
n
valmisteltu lähes vuoden
))
& +*
) ")"&)
")"&)
*)"& (
"& )!
,#,,,,
,( "& )!
,#,,#,',
,( ajan. Se on maksanut tähän mennessä reilut 40 000 euroa. Uusi
ilme näkyy ensimmäisen
kerran laajasti maaliskuun
lo
lopulla, kun verkkosivujen
b
beta- eli kehitysversio avataan käyttäjien kommentoitavaksi.
Turku luopuu lähes
kaikista nykyään käytetyistä logoista ja tunnuksista. Kaupungilla on
ollut käytössään kymmeniä erilaisia logoja eri paln
velukeskuksissa,
ve
laitoksissa
ja yksiköissä.
" !
*)&!
!) + "
& ($ ,,( AAMUSET Lauantai 21. helmikuuta 2015
7
AAMUSET
8
KAUPUNKI
Harkossa esillä vanhoja esineitä
POKASAHOJA, kahvimyllyjä, jalkarautoja ja separaattoreita. Raision
museo Harkon Esineitä-näyttely luo
katsauksen museon kulttuurihistorialliseen kokoelmaan ensimmäistä
kertaa.
Näyttely on esillä Raision kaupungintalolla 27. helmikuuta alkaen 19.
huhtikuuta asti. Näyttely on avoinna
tiistaista perjantaille kello 10–16 sekä
lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12–
15. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Lauantai 21. helmikuuta 2015
Mikä on Turun komein
rakennus? Mikä tyylisuunta
miellyttää?
Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183.
Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä.
TS-arkisto
KADUN TYYLI
Oona Karhunen
NOSTALGINEN TURKU
Mirjam Sundkvist, Eerikinkatu.
Inspiroituva
sale-hunter
–TYYLINI on aika rohkea. En tykkää
käyttää ihan tavallisia vaatteita.
Otan paljon inspiraatiota Instagramista ja blogeista, kertoo Mirjam
Sundkvist, 22, jolle vaatteiden mukavuus on tärkeää.
Sundkvist ostaa vaatteita H&M:stä,
Gina Tricotista, BikBokista sekä ulkomailta.
–Takkini on Kiinasta. Farkut ovat Lindexiltä, kengät Skopunktenilta, huivi Cubuksesta ja paita ja kassi Gina
Tricotista.
Sundkvist kertoo olevansa “salehunter”.
– Etsin alesta vaatteita. Yhdistelen
vaatteita yleensä kauan enkä heitä
niitä pois kovin helposti.
Sundkvist käyttää neutraaleja värejä.
– Käytän mustaa, valkoista ja harmaata. Niiden kanssa tykkään käyttää
vaikka värikästä huivia tai huulipunaa.
ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja
sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä
viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16
senttiä/160 merkkiä.
Hovioikeus marssilla.
Kuvauspäivä on 2.9.1957.
Linnasta Akatemiataloon
Suomen ensimmäinen hovioikeus palvellut vuodesta 1623 asti
HEIKKI MÖTTÖNEN
TÄMÄN päivän hovioikeudet edustavat suomalaisten tuomioistuinten
toista oikeusastetta, jossa tuomittu
voi hakea muutosta käräjäoikeuden
ratkaisuihin. Hovioikeuden käsiteltäväksi tulevat suoraan valtio- ja
maanpetokseen liittyvät asiat sekä
eräät virkarikokset. Suomen vanhimmalla toisen oikeusasteen laitoksella,
eli Turun hovioikeudella, on pitkät ja
hienot perinteet jo 1620-luvulta asti.
Turun hovioikeuden perusti emämaa Ruotsin kuningas Kustaa II
Adolf. Yleinen uskomus on, että
kuninkaan ajatus virisi siitä, kun suomalaisten oli vaan kallista, vaikeaa ja
vaivalloista raahautua vuonna 1614
perustetun ruotsalaisen Svean hovioikeuden eteen. Toinen syyksi oli se,
että suomalaiset viisveisasivat Svean
päätöksistä.
TURUN hovioikeuden kautta aikain ensimmäinen istunto pidettiin
Turun linnassa 31.10.1623, jossa
se toimikin aina vuoteen 1630
asti hovioikeuden presidentti Nils
Tuurenpoika Bielken johdolla.
Bielke oli myös Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri, joka tuli
valvomaan kruunun etuja. Turku
sai Bielken johdolla hovioikeuden
oheen myös Turun kamarin, joka
valvoi puolestaan verojen maksua.
Turun hovioikeuden alkutaival
oli haasteellista aikaa, sillä tuomi-
oita jaettiin käräjälaitosten ja kaupunkien raatien johdolla. Vakinaista mahdollisuutta hakea tuomioon
muutoksia ei vielä ollut. Turun hovioikeuden asema vankistui, kun
valtakunta sai kolme uutta hovioikeutta, jotka sijoitettiin Jönköpingiin, Tartoon sekä Pohjois-Saksan
Greifswaldiin. Suomi sai toisen hovioikeutensa vasta vuonna 1776. Se
sijoitettiin Vaasaan.
Turun hovioikeus jatkoi linnasta
vuokratilojen kautta Billsteenin taloon, joka sijaitsi Linnankadun alkupäässä. Sieltä matka jatkui vuonna
1671 Suurtorin laidalle Kankaisten
taloon. Turun palo riehui vuonna
1827 ja sen roihun mukana meni
myös Kankaisten talo. Nykyiseen
kotiinsa, eli Turun Akatemiataloon,
se löysi tiensä vuonna 1830. Vuonna 1802 valmistuneen talon tilat
avautuivat hovioikeudelle poliittisten päätösten seurauksena.
SUOMI oli siirtynyt Venäjän vallan
alle ja Turun akatemia kuskattiin
Keisarillisena Aleksanterin yliopistona Helsinkiin. Akatemiatalokin
oli vaurioitunut pahasti, mutta se
puunattiin Turun hovioikeudelle
ja Turun tuomiokapitulille. Hovioikeuden historiaan kuuluu myös
kaksi evakkoretkeä. Isoviha karkotti Turun hovioikeuden Tukholmaan
kahdeksaksi vuodeksi ja 1630-luvun alun ruttovuodet veivät sen
Uuteenkaupunkiin karkuun.
TÄYSOSUMA
Hammaspeikkoja vastaan
OONA KARHUNEN
yksiö
Myynnissä talviasuttava
kattoterassilla.
Erkka Airola
Lähetä kuva sähköpostilla osoittees
een aamuset@aamuset.fi.
Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista.
Palkitsemme julkaistun
kuvan lähettäjän elokuvalipuilla.
Ilmoita viestissä myös katuosoittees
i.
Liput postitetaan kuvan julkaisua
seuraavan kuukauden alkupuolella.
HAMPAIDEN hoitaminen puhuttaa
5-vuotiaita Elin-Maria Vuorta ja
Ilmari Paloposkea.
ELIN-MARIA: Hampaat pitäis pestä
iltaisin ja aamuisin.
ILMARI: Ne pitää pestä ettei tuu
reikiä.
E-M: Mul on jo yks reikä.
I: Mul on nolla reikää. Mä en pellkää hammaslääkärii.
E-M: Emmäkää enää. Mä oon kysyny äitilt ja iskält et miten se sujuu ja
mitä siel tehään. Kerran mul turpos
huuli ku laitettii semmone piikki
suuhu. Sit mul tuli semmone vesikello huulen sisään.
I: Mul on tehty siel kans kaikkee
mitä hammaslääkärit tekee. Mut siit
on vuosi ku mä kävin hammaslääkäris ni emmä muista. Hammaspeikko
on semmonen pieni olento.
E-M: Se on semmosta hammasmätää.
Mä en oo lukenu hammaspeikkokirjoi mut mä oon lukenu kyl yht muuta
anatomiakirjaa. Siin oli kyl jotai hampaistaki. Mul on sähköhammasharja.
Se on ihan oikee. Siin on semmonen
pyörivä juttu. Siin on pinkkii ja Lumikin kuva. Mä sain
sen vaarilta.
I: Mul on kolme hammasmasharjaa nyt.
t.
Yks on
sähköhammasharja. Se
on sini-
IPANADEBATTI
nen. Sit mul on kaks tavallist hammasharjaa. Toinen on keltanen ja
toinen vihree.
E-M: Mä pesen yksin ensin aina
hampaat. Sil mun hammasharjal pitää pestä kaks minuttii.
I: Paitsi jos sä pesetki kolme minuuttii.
E-M: Enkä. Mun äiti sanoo sit ku
mun pitää lopettaa. Mul on Muumi-hammastahnaa. Se on semmost
mi-hammastahn
vähän turkoosinvihreetä.
turkoosin
Se on hyvää. Ku mä laitan sen
ham
hammasharjan pääl ni
kyl sitä hammastahnaa
vähän ruiskuu pois.
väh
I: Mul on semmost
hammastahnaa mikä
h
on pahaa. Se on lasten hammastahnaa.
9
AAMUSET Lauantai 21. helmikuuta 2015
$ +*#
+ *$"
-- #+
$( + ( %
*" .)! ) .))) & + ).
*#* $*$( - $(-$(* )... *#*
$($*$(" ,,,"$*$("
>SZ\S]e[ [feW^^W fS[ kef{h{^^W
3 LN OOLVHW SRMD
3DLNDOOLVHW
SRMDW
MDW
.!! .'.( (,#'
$*11 HL SDNNDVWD
SHONll
t t t t 6RLWD $"1 $111 .'.! !# ! ((%/.) .%%(,. /#!! '(! &$$*&-1 ( 000&,(&
+,59(16$/21
0$$15$.(1186 2<
7RLPLPPH NRNR 9DUVLQDLV6XRPHQ DOXHHOOD
9lOLNHGRQNXMD 7XUNX
)D[ s VUODEN AMMATTITAIDOLLA s
" #!#" $!$ $!$ $
! !! #! "!
s OSTO JA MYYNTI
s VAKUUS
s VEROTUS
s JAKO OSITUS
s KIRJANPITO
# !! " !! !! !
""!! ! !! "! !$!!
#!#" "! # #!! $ ! " #!
!! $ "! #
.DLYXX MD PDDQUDNHQQXVW\|W
3HUXVWXVW\|W
9HVLMRKWR MD YLHPlULW\|W
/XYDQYDUDLVHW NDGXQDXNDLVXW MD
OLLWRNVHW NDXSXQJLQ YHUNNRRQ
3LKDUDNHQQXVW\|W
3DDOXWXVW\|W
0XXW PDDQUDNHQQXVW\|W
"! "# ! "!" #
"# "" "## ! " # !
! # "" $ "!"
"# !!! #!" " $
#!"! "!"!" !!$ $ !
!"" "
AAMUSET
10
URHEILU
Olivatko potkut paikallaan?
Mitä mieltä olet TPS:n
tavasta erottaa Elomo?
Laaksosen kausi pakettiin
KEIHÄÄNHEITTÄJÄ Tuomas Laaksosen kausi meni pipariksi alkuunsa.
Turkulaisen akillesjänne katkesi helmikuun alussa Etelä-Afrikan leirillä.
Ennenkin pahoista loukkaantumista
kärsineellä heittäjällä on edessään
kuukausien kuntoutus. Keihääseen
mies pääsee tarttumaan aikaisintaan
kesäkuussa. Vaikka loppukesästä mies
säilyisikin terveenä, käytännössä Laaksonen pääsee tekemään kunnollisen
paluun kilpakentille vasta 2016.
Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183.
Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä.
Lauantai 21. helmikuuta 2015
ÅBORAAKKELI
Toinen
mahdollisuus
SIRKUS TPS:n
kiekkomiehistön ympärillä ei näytä
laantuvan.
Viimeisin
tunteita kuohuttanut episodi oli
Miika Elomon potkut.
Vaikka TPS:n viime aikojen toiminta on ollut värikästä, se ei
poista sitä tosiasiaa, että TPS:n
päävalmentajaksi pikahälytyksellä siirtynyt Jarno Pikkarainen on
hyvä lisä Ari-Pekka Selinin (kuvassa) valmennusryhmään.
Pikkaraisellakin on omat syntinsä
menneisyydessä, mutta kiistatta
hän ansaitsee uuden mahdollisuuden. Hänellä on vahva näkemys kiekosta ja aiemmat tulokset
Mestiksestä ovat kovia. Kaidalla
tiellä pysyessään Pikkaraisella on
runsaasti annettavaa vielä koko
Suomi-kiekolle.
Miehen aiemmat hairahdukset
saattavat olla jopa hyvä asia
TPS:n kannalta. Jos miehen maine olisi tahraton, valmentaisi
hän huomattavasti kovemmissa
ympyröissä kuin Turussa.
ILKKA LAPPI
Olympialaiset mielessä
Eeva Karppisella ja Ulla Varviolla on selkeä tavoite ensi kesäksi
Ilkka Lappi
ILKKA LAPPI
SOUTAJAT Eeva Karppinen ja Ulla
Varvio katsovat luottavaisin mielin alkavaan kauteen. Pariairokaksikon talvi on sujunut positiivisissa merkeissä.
– Olemme tehneet säännöllisesti
testejä, joissa katsotaan vauhteja,
sykkeitä ja kehitystä. Niistä näkee
selvästi, ollaanko tehty oikeita asioita, kertoo Karppinen.
– Pari viikkoa sitten tehtiin edellinen testi. Omat tulokseni olivat
paremmat kuin koskaan. Ainakin
itselläni on vahva itseluottamus sen
suhteen, että kesää ajatellen ollaan
hyvässä vauhdissa, Varvio miettii.
Eeva Karppinen (vas) ja Ulla Varvio ovat harjoitelleet talven Kupittaan urheiluhallin
suojissa. Myös kesällä he viettävät paljon aikaa kotimaisemissa. – Kisareissut ulkomaille täytyy ajoittaa järkevästi, että ehtii kunnolla palautua kisojen välissä, Varvio sanoo.
KISAKAUSI on tarkoitus startata
toukokuussa Lappeenrannassa. Sitä
ennen ohjelmassa on tiukkaa harjoittelua. Maaliskuussa Karppinen ja
Varvio suuntaavat runsaan kuukauden ajaksi hiomaan kuntoaan Italiaan. Etelästä haetaan ensisijaisesti
tuntumaa veteen.
– Suomen talvessa tulee pitkä
tauko vesiltä. Joka kevät täytyy
hakea tuntuma yhteissoutuun ja
vedessä soutamiseen uudelleen. Se
on yksi leirin päätavoitteista, Varvio
toteaa.
– Talven aikana on paneuduttu
enemmän henkilökohtaisten puutteiden parantamiseen. Lisäksi ollaan
harjoiteltu paljon peruskestävyyttä.
Viime kaudella opittiin se, että pohjakestävyyden pitää olla kunnossa,
Karppinen kertoo.
Talven aikana harjoitteluun on tullut positiivisia muutoksia. Varvio sekä
kaksikkoa valmentava Ilona Hiltunen
ovat turkulaistuneet. Valmentajan lähes päivittäinen harjoituksissa mukana
olo helpottaa monella tavalla.
– Kun hän seuraa päivittäin harjoituksia, teemme asiat varmasti
oikein, eikä tule toistettua teknisiä
virheitä, Karppinen sanoo.
– Kun treenaamme yhdessä, tulee myös tsempattua toista. Yhdessä
treenaaminen auttaa varsinkin, jos
itsellä on vähän huono päivä, Varvio komppaa.
TULEVALLA kisakaudella kaksikolla
piisaa kiirettä. Kalenteriin on ruksattu muun muassa toukokuun lopussa Puolassa käytävät EM-kisat, kesäkuun lopussa Norjassa soudettavat
PM-kisat ja muutama kotimaan
kisa. Lisäksi Karppisen ja Varvion
suunnitelmissa on hakea kansainvälistä kisavauhtia maailmancupin
kisoista.
Kaksikon päätavoite on kuitenkin
syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Ranskassa käytävät soudun
MM-kisat. MM-kisoissa on myös
mahdollisuus lunastaa paikka kesän
2016 olympialaisiin. Rion olympialaiset ovat olleet jo pitkään Karppisen ja Varvion tähtäimessä.
– 11 parasta saa MM-kisoista paikan Rioon. Paikan lunastaminen on
selkeä tavoite, Karppinen toteaa.
– Lisäksi paikkoja olympialaisiin on jaossa vielä ensi vuonna
olympiakarsintaregatassa, mutta
sieltä olympialaisiin pääsee enää
kolme kaksikkoa. Jos olympiapaikan ottaminen koskaan on
helppoa, niin MM-kisoista sen
saa helpommin kuin regatasta,
Varvio sanoo.
REILU kolmannes kuluttajista on huolestunut kemikaaleista. Naiset ovat
miehiä huolestuneempia kemikaaleista. Huolestuneisuus myös kasvaa
iän myötä. Erityisesti pesuaineiden kemikaalit kiinnostavat. Kuluttajat ovat
huolissaan kemikaalien aiheuttamista
ympäristö- ja terveysongelmista.Ympäristöongelmia aiheuttavat erityisesti kertyvät tai hajoamattomat aineet.
Tiedot käyvät ilmi Joutsenmerkin tekemästä kemikaalitutkimuksesta.
Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183.
Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä.
EKO&TEKO
Munakotelot
jatkokäyttöön
Johanna Hella pitää ekovirettä yllä työpaikallaan
Merja Kajala
MERJA KAJALA
Johanna Hella on viihtynyt hyvin ekotukihenkilönä. – Tämä on hyvää aikaa nostaa
ekoasioita esille. Nykyään ihmiset ymmärtävät ympäristönsuojelun merkityksen,
hän sanoo
killä Taivassalossa olen huomannut
esimerkiksi rakkolevän vähentyneen. Tällaiset konkreettiset muutokset saavat minut säikähtämään.
Tuntuu, että jotain on tehtävä. Minusta olisi kauheaa, jos lapseni eivät
voisi mennä mereen uimaan, Hella
sanoo.
11
Lauantai 21. helmikuuta 2015
Hyvää meininkiä
–ENERGIANSÄÄSTÖVIIKOLLA mietimme lasten kanssa energiankulutusta. Lapset tekivät listan kotinsa
sähkölaitteista ja pohtivat, mistä
kahdesta laitteesta he voisivat luopua. Siitä syntyi mielenkiintoinen
keskustelu. Lapset ovat myös oppineet sammuttamaan valot kun niitä ei tarvita, sanoo aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Johanna
Hella.
Kirkkoaukion iltapäivätoiminnassa työskentelevä Hella on toiminut
ekotukihenkilönä vuodesta 2012
lähtien. Ekotukihenkilöt ovat Turun
kaupungin työntekijöitä, jotka edistävät ympäristöasioiden huomioimista omissa työyhteisöissään. He
opastavat ja motivoivat työtovereitaan ympäristötyöhön oman työnsä
ohella.
Hella ilmoittautui vapaaehtoiseksi
heti, kun hänen työpaikalleen etsittiin ekotukihenkilöä. Kahden päivän
koulutuksen jälkeen hän tarttui innolla uusiin tehtäviinsä.
– Koen luonnon itselleni läheiseksi. Vieraillessani perheeni mö-
AAMUSET
Valot pois, sähkönkulutus
huomioon? Miten sinä
säästät energiaa?
Kemikaalit huolestuttavat suomalaisia
HÄN antaa työkavereilleen ekovinkkejä ja pitää yllä kestävän kehityksen
virettä. Hella kertoo, että iltapäivätoiminnassa ekoasioihin suhtaudutaan
myönteisesti.
– Olen pyrkinyt luomaan mehenkeä ja hyvää meininkiä. Tämä on
otollinen maaperä, sillä ihmiset ovat
hyvin valveutuneita. Täällä käytetään
paljon kierrätysmateriaaleja. Myös
pomoni on suhtautunut todella kannustavasti. Saan tehdä kaikki ekotukitoimintaan liittyvät asiat työajallani.
Lapset ovat Hellan mukaan kiinnostuneita ympäristöasioista. Hän
työskentelee 1.–3.-luokkalaisten ohjaajana.
– He ovat vastaanottavaisessa iässä. Lapset ovat oppineet muun muassa sen, kuinka monta kiloa ruokaa
menee vuodessa hukkaan. Täällä
ruokahävikki on vähentynyt sen
jälkeen kun asiasta puhuttiin lasten
kanssa.
KESTÄVÄ kehitys on otettu osaksi
aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaa. Jokaisessa toimipisteessä on joka kuukausi oma ekoteemansa. Kirkkoaukiolla kiinnitetään
helmikuussa huomiota erityisesti
ruokahävikkiin. Maaliskuussa pohditaan vedenkulutusta.
Ekotukitoiminta alkoi Turussa
vuonna 2011. Tällä hetkellä Turun
kaupunkikonsernissa on 322 aktiivista ekotukihenkilöä ja heitä koulutetaan koko ajan lisää.
ENÄÄ kananmunakoteloita ei
tarvitse heittää
pahvien mukana
roskiin. Helmikuussa markkinoille tulleet Eggyplay-munakennot
voi jatkokäyttää esimerkiksi lasten
rakennuspalikoina Lego-palikoiden
tapaan, säilytysrasioina tai kasvualustoina. Vain mielikuvitus on rajana kananmunakoteloiden uudelleen
käytössä.
Eggyplay-kotelo on CE-hyväksytty,
kierrätettävä ja konepestävä muovikotelo. Kahdeksan munaa sisältäviä rasioita saa neljässä eri värissä.
Keltaisen, vihreän, sinisen ja punaisen kotelon lisäksi munille tehdään
jatkossa erillisiä teemakoteloita esimerkiksi pääsiäisen, joulun ja halloweenin aikaan.
Eggyplay-koteloiden taustalla on
Muna Foods Oy, joka on ollut syksystä 2014 asti osa Pohjoismaista
kananmuna-alan liittoumaa, johon
kuuluvat myös Hedegaard Foods
A/S Tanskasta, Svenska Lantägg Ab
Ruotsista ja Koks Munatootmine Oü
Eestistä.
96
7872 +RFNH\
.RR.RR
726,)$1,1 35(0,80/,338 Ş
.(1,/,3383$.(77, Ş
6LV¦OW¦¦ S¦¦V\OLSXQ SDLNND S¦¦W\UDYLQWRODQ S¸\G¦VW¦
NDNVL DONRKROLWRQWDPLHWRD DONRKROLMXRPDD VHN¦
OLKDSLLUDNDQ NDKGHOOD QDNLOOD
6LV¦OW¦¦ OLSSXD UXQNRVDUMDQ RWWHOXLKLQ YDSDDVWL
N¦\WHWW¦Y¦NVL QLLQ NDXDQ NXLQ KDOOLVVD RQ WLODD
0\\QQLVV¦ 0DUOL $UHHQDOOD MD 7872Q YHUNNRNDXSDVVD
ZZZWXWRKRFNH\Ɠ
/,338-(1 +,11$7 29(/7$
277(/8,6171
$,.8,1(1 Ş
23,6.(/,-$ (/.(/,1(1 Ş
1825(7 9827,$$7 Ş
/$36(7 9 Ş
$,.8,67(1 /,338 (11$..20<<17,3,67(,67 -$ 1(7,67 :::/,338), Ş
9$5$8'8 7859$7$5.$678.6,,1
ZZZWXWRKRFNH\IL
AAMUSET
12
YLLÄTYSHERKKU
VIIHDE
Lauantai 21. helmikuuta 2015
ESAN VALINTA
Ravistettuna ja
sekoitettuna
OHJAAJA
Matthew
Vaughn poimii aineksia
vanhan ajan
Bond-klassikoista
Bond
klassiikoista ja yhd
yhdistelee niitä
viihdyttävän veriseen tyyliinsä toimintakomediassa Kingsman: Salainen Palvelu. Lontoolaista white thrash -luokkaa edustava Eggsy (Taron Egerton)
vaihtaa hupparin mittatilauspukuun,
kun tämä värvätään salaiseen tiedustelupalveluun juuri sopivasti ennen
maailmaa kohtaavaa uhkaa.
Herrasmiestyylin sulautuminen moderniin toimintaelokuvaan toimii yllättävän hyvin. Brittikonkarit Colin
Firth, Mark Strong ja Michael Caine
antavat nuoremmalle näyttelijäpolvelle tahtia, ja on hauskaa nähdä
varsinkin Firth hätkähdyttävän erilaisessa roolissa.
Kenelle: Kaikille, jotka haluavat nähdä Samuel L. Jacksonin ässävikaisena pahiksena.
Arvio: Viihdyttävä ja naurettavan
väkivaltainen Kingsman kumartaa
numerosarjalle 007 eikä ei ota itseään yhtään liian vakavasti.
ESA TÖYKKÄLÄ
Kuka voitti valokuvakisan?
TAMMIKUUN alussa käyntiin polkaistu Huomenta Halinen -hanke
kannustaa nuoria tutustumaan
kotiseutuunsa paremmin. Osana
hanketta järjestettiin valokuvauskilpailu, joka järjestäjien mukaan
muuttui viime metreillä erittäin tiukaksi. Kilpailuun osallistuneiden valokuvien näyttely avataan Nummen
kirjastossa 24. helmikuuta kello 17,
jolloin julistetaan myös valokuvakisan voittajat.
Kenet haluaisit
nähdä Bondina
Daniel Craigin jälkeen?
Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183.
Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä.
Vapaat kädet
Free Hands esittää Aurinkobaletin tanssijoiden omat koreografiat
Esa Töykkälä
ESA TÖYKKÄLÄ
MAALISKUUSTA lähtien Aurinkobaletti nostaa esille tanssijoidensa
omaa jälkeä Free Hands -esityksissä.
Siinä missä Aurinkobaletin ohjelmisto koostuu pääosin vierailevien koreografien töistä – kuten helmikuussa Jorma Uotisen Ennen viimeisiä
ajatuksia -teoksesta – on tällä kertaa
tanssijoiden omien ideoiden aika
päästä valokeilaan.
– Illassa on neljä pientä esitystä.
Neljä meistä tekee omat koreografiamme, ja tanssimme myös muiden
teoksia, sanoo Aurinkobaletin tanssija Mikko Kaikkonen.
Kaikkosen lisäksi Free Handissa nähdään Eeva Bangin, Päivi
Kujansuun ja Anton Wretlingin
omia teoksia. Mukana illassa on
tanssimassa niin ikään Aurinkobaletin vakitanssijoihin kuuluva Elina
Raiskinmäki.
– Lyhyemmissä esityksissä on
myös enemmän tilaa leikitellä ideoilla, koska nyt ei tarvitse noudattaa sääntöjä, joita koko illan kestävä
performanssi ehkä vaatii. Nyt koko
ilta on kuin karkkia, jota heitellään
– Tanssissa ei ole sanoja, joita normaalisti käytämme kommunikointiin. Mielestäni
se on vapautta, sanoo Aurinkobaletin tanssija Anton Wretling (oik).
yleisölle. Kaikki esitykset ovat erilaisia, Anton Wretling kertoo.
TUKHOLMASTA kotoisin oleva Wretling aloitti jo nuorena katutanssin kavereidensa kanssa. Kavereiden into
tanssiin hiipui, mutta Wretling jatkoi
sen parissa lukion kautta Kööpenhaminassa sijaitsevaan Statens Scenekunstskoleen asti, josta hän valmis-
tui tanssijaksi vuonna 2011. Hänet
kiinnitettiin Aurinkobaletin riveihin
vuotta myöhemmin.
Aurinkobaletin Free Hands -illoissa nähdään Wretlingin koreografia
Ritual Union, joka käsittelee rituaaleja
tanssin kautta.
– Prosessi on vielä vähän kesken,
joten en ole aivan varma, miltä se
tulee lopulta näyttämään. Rituaalien
$!$"%" #'
&& " $! " % !"
!!
s 9KSIÚT KAKSIOT SIJOITUKSEEN
s +OLMIOT SUUREMMAT
"#)' #')#
,, *#'))'
#)%' )#'!
,* "'#) #! ")
' # ))# ' ,',,'!
))
& +*
) ")"&)
")"&)
*)"& (
"& )!
,#,,,,
,( "& )!
,#,,#,',
,( #' * ' $
)! -( ( -((( % * ()") #)#' , #',#') (--- )")
#'
#)#'! +++!#)#'!
6DOLEDQG\OLLJDD
&DULELDQ 5DGLR &LW\ $UHHQDOOD
PDDQDQWDLQD ./2 736
YV
669
+ H O VL QNL
*)&!
!) + "
& ($ ,,( :::7366$/,%$1'<),
konseptihan on aika laaja. Se voi liittyä naimisiin menoon tai vaikkapa siihen, kun herää aamuisin. Esityksessä
tuon elektronista musiikkia nykyajan
tanssimaailmaan, Wretling kertoo.
MIKKO Kaikkonen huomasi teatteriopintojen jälkeen olevansa kiinnostunut enemmän tanssista ilmaisumuotona. Aurinkobaletissa hän on
tanssinut jo kymmenen vuotta.
Hänen koreografiansa Free
Hands -illassa kantaa nimeä Hajoava aika ei kirjoita voittajien historiaa. Teoksen idea sai alkunsa Elvis
Costellon ja The Brodsky Quartetin The Juliet Letters -albumista. Levy
koostuu fiktiivisten kirjoittajien kirjeistä Romeo ja Julia -näytelmän Julialle.
– Siinä olisi ollut aineksia isommallekin esitykselle, mutta halusin
kokeilla sitä näin. Yritän koreografian kautta lähestyä ajan tunnetta.
Aikahan on yksi tanssin muodoista,
kuten liikekin, Kaikkonen sanoo.
Free Hands ensi-illassa Manillan Aurinkobaletissa 11.3. Yleisö on tervetullut Free Handsin avoimiin harjoituksiin
5.3. klo 19.
$681127
-$- $ +(,!#,#,1!
-$- %-- "$%*
%-* *$ *
% ** .$ %%
///# *#(%- *
0<<791
982.5$//( 7$5-27$$1
/20$$68172
9DORLVD WRLVHQ NHUURNVHQ NDNVLR
,OSRLVLVVD YDSDXWXPDVVD
UDXKDOOLVHVWD MD DUYRVWHWXVWD
WDOR\KWL¸VW¦ S¦¦WW\Y¦Q WLHQ S¦¦VV¦
3DUYHNNHHOOLQHQ ODVLWHWWX
NDNVLR UDXKDOOLVHOOD SDLNDOOD
,OSRLVLVVD
/RPDDVXPLVWD \PS¦UL YXRGHQ
5DXKDOOLVHOOD VLMDLQQLOOD
DXWRWLHQ S¦¦VV¦
+LQWD ȱ
.RKGHQXPHUR 9XRNUD ȱ NN
.RKGHQXPHUR +LQWD ȱ
.RKGHQXPHUR - $**.
** %-* !'
00*.
** +&!
.RKWHHW SRLPLWWX 2LNRWLHOW¦ !"
### " # # ### # #
2
Lauantai 21. 2. 2015
# # " $$ !
! "!! !! $ ! ! ## ! " !! !
# !& ,(! &+!&( (!& &+(!!$ !#+& (+ ,&( )"$)$*."$ # !& ++& &!#+&$ %!+&
!& & &#!! +&( ( %, %,# %!+ &+(! !&& ,+!% ! ,( .. +%! & +%+ #%
-,&- ++ !%,!! ++&+ + !%! !, &+(! !&& ,+!% ! ,( .. +%!$
$ .*." ) " . %(+ *. *."." +%+ &(!$
$VXQWRWXUNX 2\ /.9
&$$)7$27,);'$77% > >#*>>> 9*8
1:'$/'7+2:)7+7:1&:/
2:)7+7:1&: = &; :")&7: -3 9>->> 9"0&/ .$ 7'+) (''$ +'; 7$'; &&2$+/ ." % < 1$&2)/
1:22$$27$ &+7$/ 2$777: .1;&/+$)) 2:$)&11+2/ &/-*3 /
/'+="7$,22 7"7= .'%+) 1(+)77% ((/ %:'&$2$;:7/ 72)
.:+'$)) 7'+/ . )+.27$/"/*/>>>/'$&&+&7: 4 / 2
2: 99/9/ -/8>#-4/>>5'7+/
..1 =&2$, +('' 2:)''/ -"0&&02/ $))7 %::1$ ::2$77:/
&::'&+;$ % '2$777: .1;&/ +'(2 &11+2/ &/-**/
::77+;'($2 % "7$ ;./ / =2= "+7
;'$77%'7/ / "/ */>>>/ +..:(&2: )/89/- 3 ;/9>-3/
'&)1$)) 4 / 2 2: 99/9/ &'+/-4/8>#-3/>>5'7+
8# "0&02/ '+ 1&/;/9>--/ :77 ;27;/ '$) &::2 &11+2/
7:&+7$/ 2:))+22 7"7= .'%+) '$27,$7/ $)+ 2$%$)7$ &2#
&:27) 7:)7:(22/ &=(7 ((/ :1%+''/ 2+ ":+)$27+)
';=$)) '2$777: .1;&/ +$)"+$7+":+)/ $2&2$ &")
:7+) 7''$ (==) 1$&2)/ / "/*>/>>>/ 1;"+;$)#
&7: 4 / 2$77'=75'7+/
71&+$77 )1!$':+&& ))) -/4/9>-8
sWhdhs/ ^hD/^K/<h^^hEdK:
dƵƌŬƵ
ƚƐŝƚŬƂ ĂƐƵŶƚŽĂ͍
,ĂƌŝƩƵ
DĞƚƐćƉŝƌƟŶŬĂƚƵ ϯϮ
ZŝǀŝƚĂůŽ͕ ϮͲƚĂƐŽ
ϱŚнŬнƐ͕ ϭϭϬ͕Ϭ ŵϸ
ƐŽŵĂŬƐƵ Ŷ͘ Ϯϳ͘ϳϲϰ Φ
<ćǇƩƂǀĂƐƟŬĞ ϵϳϵ ΦͬŬŬ
sĂƉĂƵƚƵƵ ƐŽƉ͘ ŵƵŬĂĂŶ
d͘ĮͲŬŽŚĚĞŶƌŽ ϱϬϳϬ
,ĂƌŝƩƵ
DĞƚƐćƉŝƌƟŶŬĂƚƵ ϯϮ
ZŝǀŝƚĂůŽ͕ ϮͲƚĂƐŽ
ϱŚнŬнƐ͕ ϭϬϮ͕Ϭ ŵϸ
ƐŽŵĂŬƐƵ Ŷ͘ Ϯϱ͘ϵϬϬ Φ
<ćǇƩƂǀĂƐƟŬĞ ϵϭϵ ΦͬŬŬ
sĂƉĂƵƚƵƵ ƐŽƉ͘ ŵƵŬĂĂŶ
d͘ĮͲŬŽŚĚĞŶƌŽ ϱϬϲϰ
WććƐŬǇǀƵŽƌŝ
WććƐŬǇŶůĞŶƚŽ ϭϲ Ύ
ZŝǀŝƚĂůŽ͕ ϮͲƚĂƐŽ
ϯŚнŬнƐ͕ ϴϯ͕Ϭ ŵϸ
ƐŽŵĂŬƐƵ Ŷ͘ Ϯϰ͘ϰϰϲ Φ
<ćǇƩƂǀĂƐƟŬĞ ϳϲϮ ΦͬŬŬ
sĂƉĂƵƚƵƵ ϭ͘ϯ͘ϮϬϭϱ
d͘ĮͲŬŽŚĚĞŶƌŽ ϱϭϲϱ
<ŽŚŵŽ
<ĂƐŬŝůĂŶŬƵũĂ ϳ
WĂƌŝƚĂůŽ͕ ϭͲƚĂƐŽ
ϱŚнŬнƐ͕ ϭϭϰ͕Ϭ ŵϸ
ƐŽŵĂŬƐƵ Ŷ͘ ϯϬ͘ϱϴϬ Φ
sĂƐƚ͘ ϴϬϲ ΦͬŬŬ ;ƐćŚŬƂůćŵŵ͘Ϳ
sĂƉĂƵƚƵƵ ƐŽƉ͘ ŵƵŬĂĂŶ
d͘ĮͲŬŽŚĚĞŶƌŽ ϱϬϴϳ
EĂĂŶƚĂůŝ
,Ǉǀć ƟĞƚćć ĂƐƵŵŝƐŽŝŬĞƵĚĞƐƚĂ
ͻ KŵŝƐƚƵƐĂƐƵŵŝƐƚĂ ǀĂƐƚĂĂǀĂ ĂƐƵŵŝƐƚƵƌǀĂ
ŝůŵĂŶ ƐƵƵƌƚĂ ůĂŝŶĂĂ ũĂ ũćůůĞĞŶŵǇǇŶƟƌŝƐŬŝć͘
ͻ ƐƵŶŶŽŶ ŚĂŶŬŝŶƚĂŚŝŶŶĂƐƚĂ ŵĂŬƐĞƚĂĂŶ
ϭϱ й ĂƐƵŵŝƐŽŝŬĞƵƐŵĂŬƐƵŶĂ͘
ͻ ƐƵŵŝƐŽŝŬĞƵƐƐŽƉŝŵƵƐ ŬćǇ ůĂŝŶĂŶ ǀĂŬƵƵĚĞŬƐŝ͘
ͻ <ćǇƩƂǀĂƐƟŬĞ ĂůƵĞĞŶ ǀƵŽŬƌĂƚĂƐŽĂ ĂůŚĂŝƐĞŵƉŝ͘
ͻ ƐƵŶŶŽƐƚĂ ůƵŽƉƵĞƐƐĂƐŝ ƐĂĂƚ ƚĂŬĂŝƐŝŶ ĂůŬƵͲ
ƉĞƌćŝƐĞŶ ĂƐƵŵŝƐŽŝŬĞƵƐŵĂŬƐƵŶ ƌĂŬĞŶŶƵƐͲ
ŬƵƐƚĂŶŶƵƐŝŶĚĞŬƐŝůůć ƚĂƌŬŝƐƚĞƩƵŶĂ͘
ͻ ZĂŬĞŶŶƵƐŬƵƐƚĂŶŶƵƐŝŶĚĞŬƐŝŶ ŶŽƵƐƵŶ ŵǇƂƚć
ĂƐƵŵŝƐŽŝŬĞƵƐŵĂŬƐƵůůĞ ƐĂĂ ƚƵŽƩŽĂ͘
ͻ :ćƌũĞƐƚǇƐŶƵŵĞƌŽ ŚĂĞƚĂĂŶ Ɛŝŝƚć ŬƵŶŶĂƐƚĂ͕
ŵŝƐƐć ŚĂĞƩĂǀĂ ĂƐƵŶƚŽ ƐŝũĂŝƚƐĞĞ͘
ͻ :ŽƐ ĂƐƵŶƚŽŽŶ Ğŝ ŽůĞ ŚĂŬŝũĂũŽŶŽĂ͕ ǀŽŝ ĂƐƵŶŶŽŶ
ƐĂĂĚĂ ǀĂƌĂůůŝƐƵƵƐƌĂũĂƚ ǇůŝƩćǀć ŚĂŬŝũĂ͘
,ĂůŝƐƚĞŶ ƉŝĞŶƚĂůŽĂůƵĞ
,ŝŶŬĂůŽŬĂƚƵ ϰ Ύ
<ĞƌƌŽƐƚĂůŽ͕ ϯͬϯ ŬƌƐ
ϯŚнŬнƐ͕ ϳϵ͕Ϭ ŵϸ
ƐŽŵĂŬƐƵ Ŷ͘ ϭϵ͘ϭϭϯ Φ
<ćǇƩƂǀĂƐƟŬĞ ϲϳϵ ΦͬŬŬ
sĂƉĂƵƚƵƵ ƐŽƉ͘ ŵƵŬĂĂŶ
d͘ĮͲŬŽŚĚĞŶƌŽ ϱϭϴϲ
<ŽŚŵŽ
>ĂŬĞŵƵƐ Ϯ
WĂƌŝƚĂůŽ͕ ϮͲƚĂƐŽ
ϰŚнŬнƐ͕ ϭϬϮ͕Ϭ ŵϸ
ƐŽŵĂŬƐƵ Ŷ͘ Ϯϳ͘Ϭϴϳ Φ
<ćǇƩƂǀĂƐƟŬĞ ϵϭϱ ΦͬŬŬ
sĂƉĂƵƚƵƵ ƐŽƉ͘ ŵƵŬĂĂŶ
d͘ĮͲŬŽŚĚĞŶƌŽ ϱϭϮϭ
,ŝƌǀĞŶƐĂůŽ
&ƌĞƐĞŶŬĂƚƵ ϲ
WĂƌŝƚĂůŽ͕ ϮͲƚĂƐŽ
ϰŚнŬнƐ͕ ϭϬϭ͕Ϭ ŵϸ
ƐŽŵĂŬƐƵ Ŷ͘ ϰϮ͘ϭϵϬ Φ
<ćǇƩƂǀĂƐƚ͘ ĂůŬ͘ ϵϱϬ ΦͬŬŬ
sĂƉĂƵƚƵƵ ƐŽƉ͘ ŵƵŬĂĂŶ
d͘ĮͲŬŽŚĚĞŶƌŽ ϭϭϳϭϮϳ
,ŝƌǀĞŶƐĂůŽ
DĂƵŶƵůĂŶƟĞ ϭͲϯ
>ƵŚƟƚĂůŽ͕ Ϯ͘ ŬƌƐ
ϯŚнŬƚнƐ͕ ϲϳ͕ϱ ŵϸ
ƐŽŵĂŬƐƵ Ŷ͘ Ϯϴ͘ϴϰϱ Φ
<ćǇƩƂǀĂƐƟŬĞ ϲϰϯ ΦͬŬŬ
sĂƉĂƵƚƵƵ ƐŽƉ͘ ŵƵŬĂĂŶ
d͘ĮͲŬŽŚĚĞŶƌŽ ϭϭϳϬϵϯ
<ĂĂƌŝŶĂ
dĂŵŵŝƐƚŽ
dĂŵŵŝƐƚŽŶƟĞ ϭϬ
ZŝǀŝƚĂůŽ͕ ϮͲƚĂƐŽ
ϯŚнŬнƐ͕ ϴϯ͕Ϭ ŵϸ
ƐŽŵĂŬƐƵ Ŷ͘ ϭϳ͘ϭϬϲ Φ
<ćǇƩƂǀĂƐƟŬĞ ϳϯϱ ΦͬŬŬ
sĂƉĂƵƚƵƵ ƐŽƉ͘ ŵƵŬĂĂŶ
d͘ĮͲŬŽŚĚĞŶƌŽ ϱϲϬϱ
dĂŝŵŽ
<ƵƵƐŝŬĂĂƌŝ ϭϬ
ZŝǀŝƚĂůŽ͕ ϮͲƚĂƐŽ
ϰŚнŬнƐ͕ ϵϴ͕ϱ ŵϸ
ƐŽŵĂŬƐƵ Ŷ͘ Ϯϲ͘ϵϰϬ Φ
<ćǇƩƂǀĂƐƟŬĞ ϲϵϲ ΦͬŬŬ
sĂƉĂƵƚƵƵ ƐŽƉ͘ ŵƵŬĂĂŶ
d͘ĮͲŬŽŚĚĞŶƌŽ ϱϱϭϰ
^ĂůŽ
>ŝƐćƟĞƚŽũĂ ĂƐƵŶŶŽŝƐƚĂ ŬŽŚĚĞŶƵŵĞƌŽůůĂ ǁǁǁ͘ƚĂ͘Į
Ύ ŬŽŚƚĞĞƐƐĂ ŬćǇƩƂŵĂŬƐƵƚŽŶ ŝŶƚĞƌŶĞƚůŝŝƩǇŵć͘
ƐŝĂŬĂƐƉĂůǀĞůƵŬĞƐŬƵƐ
WƵŚ͘ Ϭϰϱ ϳϳϯϰ ϯϳϳϳ ͮ ŝŶĨŽΛƚĂ͘Į
dͲƐƵŵŝƐŽŝŬĞƵƐ KǇ
>ŝŶŶĂŶŬĂƚƵ ϰϱ͕ ϮϬϭϬϬ dƵƌŬƵ
WƵŚ͘ Ϭϰϱ ϳϳϯϰ ϯϵϬϰ
DĂƩĞůŵćŬŝ
KůĂǀŝŶƚǇƩćƌĞŶŬĂƚƵ ϭ Ύ
ZŝǀŝƚĂůŽ͕ ϮͲƚĂƐŽ
ϰŚнŬнƐ͕ ϭϬϬ͕ϱ ŵϸ
ƐŽŵĂŬƐƵ Ŷ͘ Ϯϱ͘ϲϵϭ Φ
<ćǇƩƂǀĂƐƟŬĞ ϵϬϳ ΦͬŬŬ
sĂƉĂƵƚƵƵ ƐŽƉ͘ ŵƵŬĂĂŶ
d͘ĮͲŬŽŚĚĞŶƌŽ ϱϯϲϲ
WŝŝƐƉĂŶƌŝƐƟ
<ŝƌũŽƐŝĞƉŽŶŬĂƚƵ ϭ
<ĞƌƌŽƐƚĂůŽ͕ ϳ͘ ŬƌƐ
ϮŚнŬƚнƐ͕ ϰϭ͕ϱ ŵϸ
ƐŽŵĂŬƐƵ Ŷ͘ ϭϱ͘ϰϮϵ Φ
<ćǇƩƂǀĂƐƟŬĞ ϰϬϭ ΦͬŬŬ
sĂƉĂƵƚƵƵ ƐŽƉ͘ ŵƵŬĂĂŶ
d͘ĮͲŬŽŚĚĞŶƌŽ ϱϳϭϲ
<ŽƌŝƐƚŽŶŵĞƚƐć
sĂĂŬƵŶĂƟĞ Ϯϯ Ύ
ZŝǀŝƚĂůŽ͕ ϮͲƚĂƐŽ
ϰŚнŬнƐ͕ ϵϰ͕Ϭ ŵϸ
ƐŽŵĂŬƐƵ Ŷ͘ Ϯϯ͘ϵϬϮ Φ
<ćǇƩƂǀĂƐƟŬĞ ϴϰϴ ΦͬŬŬ
sĂƉĂƵƚƵƵ ƐŽƉ͘ ŵƵŬĂĂŶ
d͘ĮͲŬŽŚĚĞŶƌŽ ϱϮϲϬ
DƂŬƂŝŶĞŶ
,ĞůƐŝŶŐŝŶƟĞ ϯϭ
<ĞƌƌŽƐƚĂůŽ͕ ϯ ŬƌƐ
ϮŚнŬнƐ͕ ϱϲ͕Ϭ ŵϸ
ƐŽŵĂŬƐƵ Ŷ͘ ϭϲ͘Ϯϵϳ Φ
<ćǇƩƂǀĂƐƟŬĞ ϱϭϳ ΦͬŬŬ
sĂƉĂƵƚƵƵ ƐŽƉ͘ ŵƵŬĂĂŶ
d͘ĮͲŬŽŚĚĞŶƌŽ ϱϲϯϵ
ŶŽůĂ
hŵƉŝĂŝĚĂŶŬĂƚƵ ϮͲϰ
>ƵŚƟƚĂůŽ͕ ϭ͘ŬƌƐ
ϯŚнŬнƐ͕ ϳϰ͕Ϭ ŵϸ
ƐŽŵĂŬƐƵ Ŷ͘ ϭϵ͘ϮϰϮ Φ
<ćǇƩƂǀĂƐƟŬĞ ϲϱϯ ΦͬŬŬ
sĂƉĂƵƚƵƵ ϭϵ͘ϯ͘ϮϬϭϱ
d͘ĮͲŬŽŚĚĞŶƌŽ ϱϲϭϲ
Yrittäjyydestä kasvua
Varsinais-Suomeen
NELLI Baran demarinaisista
esittää mielipiteen (11.2.) perheväkivallasta ja lasten fyysisestä kurittamisesta. Kun tekstiä luki ja Nelli kirjoitti naisten
kohtaamasta perheväkivallasta,
oli tekijänä mies. Tämä pitänee
tilastojen valossa paikkaansa.
Tilastokeskuksen mukaan
vain noin kymmenen prosenttia perheväkivallan uhreista
on miehiä. Ja mikä surullisinta, perheväkivallasta ilmoittaa
poliisille vain kymmenen prosenttia naisista ja neljä prosenttia miehistä.
Kun Nelli kirjoitti lasten
fyysisestä kurittamisesta, Nelli
puhui ihmisestä tekijänä. Tekstinsä lopussa Nelli kuitenkin
tiivisti synkän aiheensa muotoon: ”Mies, perheongelmia
ja riitoja voidaan ratkoa muutenkin kuin lyömällä lastaan tai
vaimoaan.” Todellisuus on lapsen fyysisen koskemattomuuden rikkomisessa jotain muuta.
Lapseen kohdistuvan fyysisen väkivallan lisäksi on
olemassa pahoinpitelytermin
alla sellainenkin käsite kuin
kaltoinkohtelu. Lasta voi kohdella kaltoin kemiallisesti tai
emotionaalisesti.
Jopa uskonnollinen fanatismi lastaan kohtaan voidaan
tulkita emotionaaliseksi kaltoinkohteluksi. Oma lukunsa
on sikiöaikainen pahoinpitely
fyysisesti tai kemiallisesti. Haluaisin tietää mitä lähdettä de-
UUDET työpaikat syntyvät
tänä päivänä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yhä useampi korkeasti koulutettu löytää
myös elantonsa yrittäjänä.
Akavalaisista noin 29 000 on
pää- tai sivutoimisia yrittäjiä ja
ammatinharjoittajia.
Varsinais-Suomi on vahva
koulutusmaakunta. Tulevaisuuden kasvu syntyy osaamisesta.
Myös yrittäjyyden syntymistä
pitäisi tukea yrittäjyysosaamista vahvistamalla. Kaikissa
maakunnan korkeakouluissa
tulisi tarjota yrittäjyysopintoja.
Niiden tulisi olla luonteva osa
kaikkia koulutusohjelmia.
Yhä useampi toimii vuorotellen palkansaajana ja yrittäjänä. Roolit saattavat vaihtua
jopa saman viikon aikana.
Tämä saattaa kuitenkin aihe-
marinaisten Nelli mahtoi käyttää mielipiteidensä tukena?
Jos yksi neljästä vanhemmasta
käyttää fyysistä kuritusta kasvatuksessa. Itse ainakin sain
sen kuvan, että hiustupsuun
tarrautuu mies?
Yli kymmenen vuoden kokemus kunkin tuloluokan osalta on osoittanut vain sen, että
totuus on valitettavasti tarua
ihmeellisempää. Olen seurannut sivusta kuinka äiti menetti lapsensa isälleen juuri yllä
mainittujen kaltoinkohtelujen
vuoksi. Kuinka isän piti taistella
vastaan saadakseen lapsilleen
puhtaat vaatteet ja ravintoa,
koska äitiä ei lapsi kiinnostanut.
Olen seurannut sivusta kuinka sijoitusperheen lasta kaltoinkohdeltiin, ja lapseen syntyneet
henkiset traumat koetettiin
sysätä alkuperäisen perheen
syyksi. Tässäkin tapauksessa
sijoitusperheen äidin rooli oli
mittava.
Lähtökohtainen ajatus ja
asia on tärkeä. Kenenkään ei
tulisi lyödä tai kohdella kaltoin ketään. Ei aikuista eikä
ainakaan lasta. Mutta kasvatuksellisestihan ympäristön on
helppo puuttua tukistamiseen
ja muuhun fyysisen koskemattomuuden rikkomiseen. Ja siitä on kaamean helppo puhua
kauniisti.
KAHDEN LAPSEN ISÄ JA
HOITOALAN AMMATTILAINEN
uttaa ongelmia työttömyysturvan kanssa. Sosiaaliturva
ei saisi kuitenkaan katketa,
joten työttömyysturvaa pitää
kehittää niissä työsuhteen
muodoissa, joissa työntekijä
on välillä palkansaaja ja välillä
itsenäinen yrittäjä.
Paras tapa olisi tuoda pienyrittäjän työttömyysturva
lähemmäksi palkansaajien
työttömyysturvan tasoa. Tämä
madaltaisi raja-aitaa yrittäjän
ja palkansaajan välillä ja kannustaisi toimimaan myös yrittäjänä. Myös yrittäjäeläkkeen
määräytymistapaa ja yhteyttä
muuhun yrittäjän sosiaaliturvaan pitää uudistaa.
EERO KUPARINEN
PUHEENJOHTAJA
AKAVAN VARSINAIS-SUOMEN
ALUEJOHTORYHMÄ
Oikaisu
KESKIVIIKON lehdessä (18.2.)
julkaistun Täysosuma-kuvan
ottaja on Eija Lindroos, eikä
Aamuset
Eija Puhuri, kuten kuvalähteessä virheellisesti mainittiin.
PÄÄTOIMITTAJA
Lasse Virtanen
34. vuosikerta. Sitoutumaton
Sanomalehtien liitto ry:n jäsen.
TOIMITUS
aamuset@aamuset.fi
KUSTANTAJA
TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy
PL 600, 20101 Turku
VAIHDE
(02) 269 3900
PAINOPAIKKA
Turun Sanomat/Lehtipaino
Artukainen
MYYNTIPÄÄLLIKKÖ
Janne Siljamäki
040 589 0820
(myyntipalvelu)
(02) 269 3951
ILMOITUSAINEISTOT
aamuset.ilmoitus@aamuset.fi
15
AAMUSET
Totuus
ihmeellisempää
MIELIPIDE
KOLUMNI
Lauantai 21. helmikuuta 2015
Ketä ei itketä?
ENSI syksynä itketään taas kaiken kansan voimin, kun
Vain elämää tulee neljännen kerran. Spekulaatiot sarjan
ympärillä käyvät kuitenkin jo nyt kuumina ja ”varmoja
tietojakin” esiintyjistä on ollut.
Se on kuitenkin varmaa, ettei Tuomari Nurmiota ohjelmassa nähdä. Ei vaikka tarjolla oli noin 70 000 euron
palkkio, mikä vastaa osapuilleen ”Handen” vuosipalkkaa.
Toisille ohjelmasta saatava korvaus on liian vahva houkute.
Lisäksi on helppo kuvitella, että monen artistin vaakakupissa
painaa Cheekin esimerkki. Vaikka kaikki ohjelmassa esiintyneet artistit eivät stadioneita täytäkään, on suurimmalla osalla pyyhkinyt suhteellisen mukavasti myös tv-hypen jälkeen.
Komean könttäkorvauksen lisäksi ohjelmassa herkistelyllä on
ollut monen uralle kauaskantoisempia positiivisia vaikutuksia.
YHTÄ vahvasti kuin artistit jakautuvat puolesta ja vastaan,
myös yleisön mielipiteet jakautuvat. Toiset arvostavat artisteja, jotka eivät lähde mukaan ”julkiseen itkemiseen”.
Osa sarjan faneista taas käy kuumana, koska haluaisi nähdä ohjelmasta kieltäytyneen suosikkinsa. Toiset näyttävät
virtuaalipeukkua, kun artisti ei lähde rahan perässä myymään itsemääräämisoikeuttaan.
Kaikki kunnia Tuomari Nurmiolle, Kauko Röyhkälle ja
muille ohjelmasta kieltäytyneille, mutta aika moni kritisoi
ohjelmaan lähteviä. Ei ehkä muisteta, että Suomessa harvakseltaan artisti kuittaa kymmenien tuhansien palkkioita.
Aika monen palkkatyöläisen tilinauhassa ylimääräinen
50 000 tekisi gutaa. Sama tilanne on Suomessa lähes kaikilla artisteilla.
Kuinka monella tavallisella duunarilla olisi pokkaa kieltäytyä, jos parin viikon töillä saisi vuoden liksan?
ILKKA LAPPI
INTERNET
www.aamuset.fi
$ )&) (!! " (
,,*%,* %,%* *,*,%%"
$$%%% **$ ,,, % ." $$$%%%
%,** %$*,, -$%*"
% %%, ,,*,% ,"
* -!" $
!&& ! , (
- %$$% !$%,*
!%% /% %, $-*/
*%%" , %*" ,$ %%
%* -%* %%* ,,*,%
," % +& ((" ,*
%!%* -$,%***, *!!
! %%*// -,$" * -!"
,, $
.#3:'35
!<A
.#3:'
A
<#3''35
!6A
<#3''35
!+A
<#3'
<#3'
+
<#3'
7AA
<#3'35
7A
<#3'35
7!A
;#3'
7AA
;#3'
6AA
;#3'
6 A
;#3'
67A
;#3'35
6+A
;#3'
6+
;#3'35
<
!#3'
+A
)<
)<
)<
)<
)<
)<
)<
)<
)<
)<
)<
)<
)<
)<
)<
)<
)<
=4='5*':= .A
==4/*':= !6
@-:%** !
%>%(%***':= 7
>,*':= <
)/,(*':= 7
4%*(%*':= !
%*"(%*%*':= 7
>%*':= !
>,*':= .
=)%',*':= 6
5:=>*':= ;
%%*,'*'=& !
%*%''%':= .
=4'%,*':=
/5%*':= 7
>,(*':= ;
.AAA 8''
6AA 8''
AAA 8''
<6AA 8''
7;AAA 8''
<!AA 8''
7AAA 8''
7++AA 8''
7! AA 8''
7;<AA 8''
7!;AA 8''
7! AA 8''
77 AA 8''
6;AA 8''
6<+AA 8''
67;AA 8''
66AAA 8''
;#3'35
;#3'35
!#3'35
!#3'35
66
.A
+;A
+7
)<
)<
)<
)<
>%*':= .!
=,:5%*5()*/,('= <
(*:% <+
(>4%*':= .<
6+;AA 8''
6<AA 8''
+AAAA 8''
+!;AA 8''
<#3'
;#3'
;#3'
+A )<
7+A )<
67A )<
4&(*':= 7
>,*',*':= 6
*5'*':= 6
7 6AA 8''
7<<AA 8''
6 <AA 8''
% $** -%*,%% ,$, !$,**
% %* " ,$**- ' %,* /%* %* *" ,$*
" '0 ((*#- 0 +" -,* -,$ %%*// 0 *(% %*/*/%"
) * !&&+ & (#( "',',
2 !AA 2 2
22 2
5=**,: @
5%:@-(%5':= ; <A.AA =4'=
>,%** ) .A.6 :%/ .A.7
=,'4=5 /=#2 0A<1 <7< !
???2:>:2
16
Lauantai 21. helmikuuta 2015 AAMUSET
U
U
U
U
(6,7<63b,9b7
72
3(
3(
/$
/$
.(
.(
72
3(
/$
/$
72
72
3(
3(
/$
/$
NOR NOR NOR NOR NOR NOR NOR NOR NOR NOR NOR NOR NOR NOR NOR NOR NOR /,,.877$9$ .27,0$,1(1 75$*,.20(',$
.26.(77$$ .29$$ -$ 1$85$77$$ /8-$$
5$80$1 .(6b7($77(5,66$
U U U
</, /,38,67$ -2 9$5$77
8
522/(,66$ PP 5LWYD 2NVDQHQ -XNND 5DVLOD
0LNNR .LYLQHQ 0LND 5lLQl .LUVL <OLMRNL
/,3380<<0b/b
$OIUHGLQNDWX 5DXPD
UDXPDQWHDWWHUL#UDXPDQWHDWWHUL¿
SXK 0$3( NOR ZZZUDXPDQWHDWWHUL¿