Mielen hyvinvointi ikääntyessä Marja Saarenheimo, FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/Terapiahuone MielenTila Mielellään-seminaari Tampereellla 7.10.2015 Mielen hyvinvoinnin ylläpito on yhtä tärkeää ja monessa suhteessa samanlaista kuin fyysisen kunnon vaaliminen. Se edellyttää säännöllistä (lue: päivittäistä) harjoittamista. 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 2 Mutta elämä ei ole reilua • Olemme syntymäominaisuuksiltamme erilaisia • Kuulumme eri sosiaaliluokkiin ja ryhmiin • Elämänhistoriamme antaa meille vaihtelevia valmiuksia • Elämä kohtelee meitä eri tavoin emmekä voi kaikkeen itse vaikuttaa Silti: mielen vireyttä, tasapainoa ja hyvinvointia voi jokainen ylläpitää ja edistää monin eri tavoin! Usein siihen tarvitaan toisten apua. 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 3 Riskit? • Jopa 15 - 30 % yli 65-vuotiaista ihmisistä kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. • Elämänkulun myöhäisvaiheiden siirtymäkohdissa ja kriiseissä ihmiset tarvitsevat usein erityistä tukea • Eräät sairaudet ja toimintakyvyn vajeet altistavat masennukselle • Digitalisaatio ja teknologia asettavat uusia vaatimuksia • Menetykset, toimintakyvyn muutokset, aktiivisuuden väheneminen, yksinäisyyden ja tarpeettomuuden kokemukset sekä ongelmat sosiaalisissa suhteissa ja psyykkinen stressi ovat mielenterveyden riskitekijöitä ikääntyessä • Lievilläkin mielialahäiriöillä on vakavia seuraamuksia • Ikäihmisten mielenterveysongelmat heijastuvat myös läheisiin 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 4 Mielen hyvinvoinnin kulmakivet • Aivoterveys ja kognitiivisen toimintakyvyn ylläpito • Mielen taidot: kyky tyynnytellä itseä, kyky sietää ajoittaista epämukavuutta, valmius hyväksyä se mikä jo on tapahtunut, valmius päästää irti turhasta murehtimisesta, kyky tietoiseen läsnäoloon, myötätunto itseä ja muita kohtaan • Sosiaalinen kanssakäyminen ja keskinäinen huolenpito • Kehon hyvinvoinnista huolehtiminen • Elämän merkityksellisyys 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 5 Aivot ja psyykkinen hyvinvointi • Aivojen muovautuvuus on tärkeä tekijä mielialan säätelyssä ja mielenterveyden ylläpitämisessä. • Sillä tarkoitetaan, että oppiminen ja kokemukset muuttavat aivojen arkkitehtuuria. • Muovautuvuus säilyy ainakin jossain määrin läpi elämän 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 6 Aivojen muovautuvuutta ylläpitävät ja lisäävät • Liikunta ja fyysinen harjoittelu • Kohdennetut kognitiiviset harjoitteet • Keskittyminen • Uusien taitojen opettelu • Sosiaalinen vuorovaikutus • Kaikenlainen omiin voimavaroihin sopiva mielekäs toiminta 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 7 Psyykkiseen ikääntymiseen liittyviä myyttejä ja uskomuksia • Kognitiivinen vanheneminen merkitsee etupäässä rappeutumista • Hermosolut eivät uusiudu • Ikääntyessä kyky oppia vähenee ratkaisevasti Nämä ovat osoittautuneet virheellisiksi käsityksiksi! 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 8 Myönteiset muutokset psyykkisessä ikääntymisessä perustuvat • Oppimisprosessien ja kokemusten myötä lisääntyviin hermoverkkoyhteyksiin • Aivopuoliskojen parempaan integraatioon • Tunnejärjestelmän tasoittumiseen ja säätelyjärjestelmien parempaan toimintaan 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 9 Nämä ilmenevät • Arjen ongelmanratkaisussa • Relativistisen ajattelun lisääntymisessä • Ristiriitojen ja epävarmuuden sietämisessä • Tyyneydessä erilaisten elämäntapahtumien edessä 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 10 Kognitiivinen harjoittelu vahvistaa mielen hyvinvointia • Toisto ja kertaaminen vahvistavat muistia • Meditaatio, keskittymisharjoitukset vahvistavat toiminnanohjausta • Yksinkertaiset laskutehtävät ja ääneen lukeminen harjaannuttavat myös muistisairaan ihmisen kognitiota ja auttavat mielialan säätelyssä (esim. www.miinasillanpaa/aivotreeni; www.oivamieli.fi; www.senioriverkko.com) 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 11 Tunteet • Tunteet ja tunnemuistot muodostavat ikään kuin linssin, jonka läpi katsomme todellisuutta ja itseämme • Tunnemuistot ovat kehomuistoja ja/tai tapahtumamuistoja, jotka aktivoituvat suhteellisen automaattisesti alkuperäistä vähänkin muistuttavissa tilanteissa • Hermoston tunnejärjestelmät ovat nopeita ja toimivat usein tietoisuuden ulkopuolella • Kun jokin tunne viriää, emme välttämättä tiedä, mikä sen aiheutti, mutta toimimme tiedostamattamme sen ohjaamana • Mielialat ovat pitkittyneiden tunteiden, muistojen ja automaattiajatusten muodostamia kokonaisuuksia 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 12 Tunteiden säätely lisää hallinnan tunnetta • Kehityksellisesti tunteet ovat järkeä ”vanhempia” • Hätätilanteissa ja psyykkisen stressitilan aikana tunnejärjestelmä usein ”kaappaa vallan” • Aivojen tunnejärjestelmä toimii nopeasti – se antaa hätämerkin usein jo ennen kuin järki ehtii mukaan arvioimaan tilannetta • Tunnereaktioita voi oppia säätelemään • Toisaalta on tärkeää tunnistaa ja kohdata kaikenlaiset tunteet sen sijaan että yrittäisi torjua niitä tai pitää niitä piilossa 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 13 Psyykkinen stressitila • Masennuksessa ja ahdistuksessa etuaivokuori, aivojen ”kapellimestari” - toimii aliteholla – aineenvaihdunta siellä heikkenee. • Tunnejärjestelmä käy ylikierroksilla – aineenvaihdunta kiihtyy. • Stressiin liittyy ns. stressihormonien ylituotanto ja sympaattisen hermoston ylivireystila • Ihmiset reagoivat psyykkiseen stressiin eri tavoin: jotkut lamaantuvat, toiset etsivät pakokeinoja (esim. alkoholi) ja kolmannet muuttuvat hyökkääviksi • Stressi kuluttaa aivoja 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 14 Mistä huomaa, että kaikki ei ole kunnossa: alavireisen tai ahdistuneen mielialan tunnistaminen • Kielteiset ajatukset itsestä • Kielteiset tunteet • Valikoiva (kielteisten asioiden) muistaminen • Epäsuotuisat uskomukset • Alavireisyys, elämänilon katoaminen • Fyysiset pelon ja uhan tuntemukset (hengityksen epätasapaino, sydämen tykytys, painon tunne rinnassa tai vatsassa, pala kurkussa jne) 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 15 Koukuttavat mielialaongelmat • Masennus ja ahdistus ovat sinänsä normaaleita ja mielekkäitä reaktioita elämän kriisitilanteessa • Pitkittyessään ne vaikuttavat tuhoisasti sekä kokonaishyvinvointiin että aloitekykyyn, jota tarvittaisiin toipumisessa • Mielialaongelmiin liittyy usein uskomus, että ne ovat tulleet jäädäkseen • Niistä saattaa tulla ystäviä, joita ihminen alkaa helliä ja varjella • Niistä voi huonossa tapauksessa tulla osa identiteettiä (myös muiden näkökulmasta) 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 16 Mielialan säätely • Psykologisessa mielessä mielialan säätelyssä on kyse tunteiden, ajatusten ja toiminnan muodostaman kokonaisuuden ymmärtämisestä ja hallinnasta • On tärkeää huomata, että ajatukset ovat vain ajatuksia, tunteet vain tunteita. Ne eivät ole pysyviä eivätkä kerro totuutta meistä. • Elimistön ja aivojen näkökulmasta on kyse stressitason laskemisesta (rauhoittumisesta), autonomisen hermoston tasapainottamisesta, mielihyväratojen käynnistämisestä sekä toiminnanohjauksen vahvistamisesta 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 17 Mielialan säätelyn apukeinoja • Terveelliset elämäntavat • Mielihyvää tuottavien asioiden tekeminen säännöllisesti • Itsensä rauhoittamisen menetelmät • Kognitiiviset, erityisesti toiminnanohjausta vahvistavat harjoitteet • Kyky sietää epämukavuutta ja epämukavuuden näkeminen väistämättömänä osana elämää • Arjen struktuurit • Hyväksyvä tietoinen läsnäolo nykyhetkessä 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 18 Hyvä arki? • Turvallisuutta luovat rutiinit ja aikataulut • Jatkuvuuden ja yllätyksellisyyden tasapaino • Riittävä määrä mielekästä tekemistä • Mielihyvää tuottava ympäristö (mielihyvä on vastalääke psyykkiselle stressille) 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 19 Kokemus elämän merkityksellisyydestä • Osallisuus • Vastavuoroiset ihmissuhteet • Tarpeellisuuden tunne • Mielekäs arki • Kokemus omasta paikasta sukupolvien ketjussa 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 20 Gerotranssendenssi (L. Tornstam)ja tasapainoinen vanheneminen (Harmonious aging Liang & Luo) • Gerotranssendenssia luonnehtii muutos materialistisesta ja rationaalisesta elämänkatsomuksesta kohti kosmisempaa ja transsendenttista katsomusta • Tasapainoisen vanhenemisen pohjana Jin-Jang – perusvoimapari. Vanhenemiseen liittyvät vastakohtaparit – muutos ja jatkuvuus, aktiivisuus ja vetäytyminen, mieli ja ruumis, autonomia ja keskinäinen riippuvuus – täydentävät toisiaan. 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 21 Viisaus • Kyky tunnistaa vakiintuneita malleja uusien tilanteiden ratkaisemiseksi • Kognitiivisten toimintojen lievää hidastumista ikääntyessä kompensoi kokemusten laaja varasto ja muistijärjestelmien temaattisuus, joka auttaa löytämään ratkaisuja • Aivojen muovautuvuus säilyy läpi elämän – uusien taitojen oppiminen ja harjoittelu auttavat ylläpitämään henkisiä voimavaroja 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 22 Senior coolness (Zimmerman & Greben) • ”Senior coolness” viittaa henkiseen vahvuuteen, jonka avulla iäkäs ihminen kompensoi vanhenemiseen liittyviä menetyksiä ja hankaluuksia. • Coolness (tyyneys) merkitsee elämäntaitoa, joka auttaa hyväksymään vanhenemisen epämukavuudet, suhtautumaan niihin tyynesti ja säätelemään suhdettaan elämän väistämättömyyksiin esimerkiksi huumorin ja ironian avulla. 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 23 Kiitos! 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 24
© Copyright 2024