Migreeni.org Pdf Lehdet 0101
Suomen Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 1/2001 2 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 Sisältö Puheenjohtajan palsta......................................................... 4 Saammeko esitellä: Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki...... 5 Aikuisten migreenin lääkehoidon kustannukset, vaikuttavuus ja kustannus-vaikuttavuus............................... 7 Vertaistuen voima oma-apuryhmissä................................... 10 Magneettikuvaus apuna migreeninhoidossa....................... 12 Asiantuntija vastaa............................................................ 14 Pranic Healing – uusi, samalla vanha hoitomuoto............... 18 Hortonin neuralgia............................................................ 20 Remes................................................................................ 20 Minun tarinani................................................................... 21 Lukijat kirjoittavat............................................................. 23 Historian ”Suuret” Migreenikot........................................... 27 Aluetoimintaa.................................................................... 28 Yhteyshenkilöt................................................................... 29 Uutisia meiltä ja muualta................................................... 30 Hallitus 2001..................................................................... 30 Palveluhakemisto............................................................... 31 Neuvontapuhelin (09) 454 72 72 Arkisin klo 12 – 18. (kesäkuussa 12 – 16, heinäkuussa suljettu) Päätoimittaja: Leena Kanerva Julkaisija: Suomen Migreeniyhdistys ry – Migränföreningen i Finland rf Kansi: Suomen MSD Paino: Mynäprint Oy Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 Suomen Migreeniyhdistys Mannerheimintie 44 A 00260 Helsinki Faksi (09) 493 353 migreeni@migreeni.org www.migreeni.org Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki Gsm 040 848 1032 matleena.helojoki@migreeni.org HUOM! Katuosoitteemme muuttuu kesän aikana: Kotkankatu 9, 00510 Helsinki 3 Yhdistys uusien haasteiden kynnyksellä Ihan pakko sanoa: Olen niin onnellinen! Jos vertaan yhdistyksen taivalta uuteen asuntoon muuttamiseen, niin olemme päässeet nyt ovensuusta eteiseen ja ulko-oven on voinut panna kunnolla kiinni. Innokkaana jo tähyilemme keittiön ovesta sisään. Huoneita on paljon, mutta vähitellen kotiudumme niihin kaikkiin. Kun olen seurannut nyt muutaman kuukauden ajan uutta toiminnanjohtajaa työssä, en epäile hetkeäkään, ettemme onnistuisi hankkeissamme. Suuri kiitos kuuluu myös kaikille, jotka uhraavat vapaa-aikaansa tälle työlle – yksin ei Matleenakaan pärjäisi! Vaikuttaminen. Lääkekorvausjärjestelmä on myllerryksessä, mahdollisesti se muokataan kokonaan uuteen uskoon. Asiaa miettinyt työryhmä on näinä päivinä antamassa lausuntoaan sosiaali- ja terveysministeri Maija Perholle. Lausuntoon on ollut vaikuttamassa myös pieni Migreeniyhdistys yhdessä monen suuren potilasliiton kanssa. Millaiseksi uusi korvausjärjestelmä muodostuu ja milloin se astuu voimaan on vielä auki. Yhdistys tulee aktiivisesti seuraamaan korvausjärjestelmän uusimista ja yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa vaikuttamaan siihen, että korvausjärjestelmä tukee erityisesti vaikeiden päänsärkyjen hyvää hoitokäytäntöä. Asennekasvatusta tarvitaan edelleen. Alkuvuodesta apteekkien asiakkaille tehdyn kyselyn mukaan päänsärky on yleisin särkylääkkeen oston syy ja toiseksi yleisin syy on migreeni. Puolet vastanneista käy ostamassa lääkettä 1-3 kuukauden välein, kymmenes useammin kuin kerran kuukaudessa. Heiltä kysyttiin lisäksi, ovatko he käyneet vaivansa vuoksi lääkärissä. Lähes puolet kaikista vastanneista kertoi, että ei ollut käynyt. Miksi ihmeessä? Eikö päänsärky olekaan oikea sairaus? Tällä hetkellä yksi tärkeimmistä tehtävistämme on helpottaa niiden migreenikkojen elämää, joita sairaus todella koettelee. Siinä valossa vähäpätöiseltä tuntuu se, että joku omasta tahdostaan ei halua hoitaa itseään kunnolla. Tässä piilee se vaara, että kun tarpeeksi suuri joukko vähättelee, muodostuu siitä liian monelle ainoa totuus – kunnioitusta on vaikea saada. Leppoisaa kesää kaikille! Leena Kanerva puheenjohtaja 4 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 Saammeko esitellä: Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki, Suomen Migreeniyhdistys ry V iimeisen kymmenen vuoden aikana yhdistyksemme toiminta on kulkenut suurin harppauksin eteenpäin. Viheliäinen sairautemme on saanut kasvot, se tunnetaan entistä paremmin, jäsenmäärä on jatkuvasti kasvanut, nimikin on vaihtunut, toiminta levinnyt yhä useammalle paikkakunnalle. Yksi suurimmista askelista on, että saimme yhdistyksellemme helmikuun alussa asiantuntevan ja kokeneen toiminnanjohtajan. Matleena Helojoki kertoo ensimmäisessä yhdistyksen haastattelussa ajatuksistaan ja suunnitelmistaan. Psoriasisliitosta tiedon ja taidon eväät Suomessa on 52 Psoriasisyhdistystä. Olen saanut osallistua niiden katto-organisaatiossa Psoriasisliitossa lähes kaikkeen järjestössä eteen tulevaan työhön: edunvalvontaan ja vaikuttamiseen, kouluttamiseen: vastuullani oli mm. 3-vuotinen sairaanhoitajien koulutusprojekti. Olen ollut mukana myös tukihenkilö- ja järjestökoulutuksessa ja osallistunut kuntoutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi olen kirjoittanut tiedotusmateriaalia ja potilas oppaita. Tämä monipuolinen kokemus sekä tuoreet järjestöalan opinnot ovat mielestäni olleet hyvää valmennusta pienen mutta vireän yhdistyksen toiminnanjohtajan tehtäviin. Kiihtyvä kasvu ja sen haasteet – karttana koko Suomi Migreeni on ollut viime aikoina hyvin esillä julkisuudessa. Sairaus tunnetaan, ja siihen kohdistuvat ennakkoluulot ja väärät käsitykset ovat tehokkaalla jatkuvalla tiedotuksella vähennettävissä. Kehitys on samanlainen kuin diabeteksen tai psoriasiksen kohdalla. Koska kukaan ei kui- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 tenkaan pysty tuntemaan toisen kipua, terveet eivät koskaan täysin voi eläytyä migreeniä sairastavan maailmaan. Yhdistyksellä on suuri potentiaalinen jäsenmäärä, sillä sairastaahan migreeniä yli puoli miljoonaa suomalaista. Realistista on kuitenkin arvioida, että n. 10 % vaikeaa tai keskivaikeaa migreeniä sairastavista järjestäytyy. Luku on sama kuin muissakin potilasjärjestöissä, joiden jäsenkunnan pääosa koostuu työssä käyvistä tai ainakin osittain työkykyisistä henkilöistä ja joiden jäsenten ikähaarukka on koululaisista vanhuksiin. Lisää kasvua tuovat myös erityisryhmien eli Hortonin neuralgian ja → 5 Nimi Matleena Helojoki Koulutus FM, pääaine yleinen psykologia, sivulaudatur farmakologiassa (lääkeaineoppi) sekä arvosanat fysiologiassa, kemiassa ja kasvatustieteessä. Järjestöalan jatko-opinnot Tampereen yliopistossa päättyivät tänä keväänä. Toiminnanjohtaja 1.2.2001 alkaen. Monialainen, laaja työkokemus Ennen ryhtymistään Suomen Migreeniyhdistys ry:n toiminnanjohtajaksi Matleena toimi 14 v Psoriasisliitossa, ensin koulutussihteerinä, myöhemmin entisen HYKS:n alueen aluesihteerinä. Sitä ennen luento-opettajana eri terveydenhuolto-oppilaitoksissa sekä kliinisen psykologin viransijaisena Työterveyslaitoksella. Psykologiharjoittelu HYKS:n Neurologian klinikalla. basilaarimigreenin mukaantulo omilla diagnoosinimillään. Nyt 2.500 jäsenen yhdistyksellä on vielä paljon kasvunvaraa, vaikka vapaaehtoisten tehokas toiminta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa onkin saanut yhdistyksen erittäin hyvään kasvuvauhtiin. Kiihtyvässä kasvussa yhdistyksen täytyy pysyä mukana hankkimalla resursseja niin, että sekä uudet että vanhat jäsenet tulevat mahdollisimman hyvin palvelluiksi. Yhdistyksessä on jo valmiina erittäin hyvin toimiva neuvova puhelin. Myös alueiden vastuuhenkilöt hoitavat oman alueensa kontaktit. Haastetta työhön tuo se, että kasvun suunta on pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Turun, Tampereen, Seinäjoen ja Forssan alueosastot tarvitsevat tukea toimintaansa samoin kuin syksyllä Lahdessa, Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Oulussa aloittavat alueosastot. 6 Vähitellen toiminta laajenee niin, että ainakin jokaisen keskussairaalan alueella toimii Migreeniyhdistyksen oma alueosasto. Jotta yhdistys voi vaikuttaa edustamiensa ihmisten hyvinvointiin ja kohteluun sekä sosiaali- että terveyssektorilla, sen täytyy olla tunnettu ja tunnustettu oman alansa asiantuntija. Jäsenmäärä on vaikuttamistyössä merkityksellinen, mutta ei ratkaiseva. Sen sijaan on keskeisen tärkeää, että yhdistys pystyy nopeasti ja tarkasti reagoimaan sekä ulkopuoleltaan että yhdistyksen sisältä nouseviin tarpeisiin. Laaja kenttä – yksittäisen jäsenen huomioiminen Yhdistyksen perustoimintojen vaikuttamistoiminnan ja tiedot- tamisen lisäksi olen kiinnostunut myös tulevaisuuden toimintamuodoista: ajattelen, että migreeniä sairastavat hyötyisivät suuresti mahdollisuudesta päästä vaihtamaan kokemuksia toisten samaa sairautta sairastavien kanssa. Tällaista toimintaa kutsutaan vertaistueksi tai omaapuryhmiksi. Marianne Nylund on määritellyt ne tukiryhmiksi ihmisille, joilla on yhteinen ongelma tai ovat samassa elämäntilanteessa. Unkarilaisen Bela Budanin mukaan omaapuryhmät ovat yksinkertainen ja heti tapahtuva yritys ratkaista joitakin ihmiselämän kannalta vaikeita kysymyksiä. Kanadalainen Rubin Tores puolestaan toteaa lyhykäisesti: ”Oma-apu on avun saamista ja antamista”. Erilaisia sairauksia tai ongelmatilanteita kohdanneiden vertaistukiryhmiä toimii jo nyt Suomessa useita satoja. Tunnetuimpia ovat AA, eronneiden tai mielenterveyspotilaiden tukiryhmät, mutta on myös mm. imetystukiryhmiä sekä erilaisia fyysisiä sairauksia kokeneiden ryhmiä. Perinteinen sairausjärjestötoiminta sellaisenaan osaltaan täyttää vertaistuen tunnusmerkit. (Tässä samassa lehdessä lisää aiheesta Marianne Nylundin artikkelissa sivulla 10.) Täsmäkuntoutusta migreenipotilaille Kiinnostava uusi asia on myös kuntoutus. Olen saanut kuulla, että migreeniä sairastavat saavat kuntoutusta yhdessä muiden sairausryhmien kanssa. Nyt työssä lähes neljän kuukauden aikana oppimani perusteella olen yhä varmempi, että vaikeaa päivittäistä tai tiheään toistuvaa päänsärkyä sairas- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 tavilla täytyy olla oikeus kuntoutukseen omassa ryhmässä aivan samoin kuin kuntoutusta järjestetään reuma-, astma-, diabetes-, syöpä-, ihotautipotilaille ja muille, joilla on joku työkykyyn ja elämänlaatuun vaikuttava sairaus. Kaikkiin näihin sairauksiin liittyy omanlaistaan erityisproblematiikka, joka kuntoutuksen suunnittelemisessa ja kohdentamisessa täytyy osata ottaa huomioon. Toivon, että järjestössä voidaan aloittaa kuntoutustoiminnan suunnitte- lu vertaistukiryhmistä saadun oikeiden asian tuntijoiden eli migreeniä sairastavien antaman palautteen ja lääketieteen sekä kuntoutuksen asiantuntijoiden avulla. Ei kahta samanlaista työpäivää Yhdistyksen ainoana työntekijänä en voi valittaa työn yksitoikkoisuutta: jokainen päivä on erilainen, jokainen puhelinsoitto voi tuoda uuden haasteen. Vanhana järjestötyöntekijänä olen tottunut siihen, että viikon työsuunnitelma saattaa viimeistään viikon puolivälissä heittää häränpyllyä. Tämä kehittää kykyä priorisoida. Onneksi tukenani on asiantunteva puheenjohtaja ja hyvin toimiva, luotettava hallitus. Tuire Hakulinen Tutkimuksen loppuraportti Aikuisten migreenin lääkehoidon kustannukset, vaikuttavuus ja kustannus-vaikuttavuus Janne Martikainen Terveyshallinnon ja -talouden laitos Kuopion yliopisto janne.martikainen@uku.fi E dellisessä jäsenlehdessä (2/2000) oli väliraportti yhdistyksen jäsenille kesällä 2000 tehdystä seurantatutkimuksesta. Nyt tutkimus on saatu päätökseen ja on aika tarkastella tuloksia hieman tarkemmin. mintakyvyn menetystä on mahdollista pienentää vaikuttavalla lääkehoidolla ja tämän vuoksi keskeisiksi tutkimusongelmiksi nousivat myös seuraavat kysymykset: Tutkimuksen tavoitteet a) mitkä ovat aikuisten migreenin lääkkeellisen kohtaushoidon keskimääräiset suorat kustannukset eri lääkeaineryhmissä? Tutkimuksen tavoitteena oli mitata migreenin aiheuttaman toimintakyvyn menetyksen määrää ja sitä, mitkä tekijät selittävät tämän määrän suuruutta. Toi- b) Millaiset ovat aikuisten migreenin lääkkeellisen kohtaushoidon keskimääräiset vaikuttavuudet eri lääkeaineryhmissä? Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 c) Millaiset ovat aikuisten migreenin lääkkeellisen kohtaushoidon kustannus-vaikuttavuudet eri lääkeaineryhmien välillä? Tutkimuksen toteuttamiseen käytettiin kustannus-vaikuttavuusanalyysia, jossa huomioidaan sekä syntyvät kustannukset että terveysvaikutukset. Terveysvaikutukset mitataan kivun lievittymisenä kahden tunnin kuluessa lääkkeen otosta. Vaikuttavuus-mittausten keskeinen kysymys ja ongelma on se, miten erottaa lääkkeen vaikutus 7 terveydentilaan kaikkien muiden tekijöiden mahdollisesti aikaan saamasta muutoksesta? Migreenin aiheuttama toimintakyvyn menetys Vastaajilla (n=338) oli kolmen kuukauden aikana yhteensä 6875 kohtausta, joista päiväkirjojen mukaan lääkkeillä hoidettiin 5588 kohtausta eli noin 81 prosenttia kohtauksista. Keskimäärin kohtauksia oli 20,4 kolmen kuukauden aikana eli noin kymmenen kohtausta kuukaudessa vastaajaa kohden. Kohtausten keskimääräiseksi kivuksi vastaajat arvioivat 0-10 -asteikolla 6,4. Varsinaista toimintakyvyn menetystä mitattiin kansainvälisesti hyväksytyllä MIDAS-kyselykaavakkeella. MIDAS-mittarin kysymykset sijoittuvat elämän eri osa-alueille: työ- ja opiskeluajan menetys, kotityöt, perhe, vapaaaika ja sosiaalinen toiminta. Mittarin tuottamalla indeksillä voidaan arvioida migreenin aiheuttama haittaa henkilölle ja pyrkiä löytämään kerralla oikea hoitomuoto. Vastaajien MIDASindeksin keskiarvoksi tuli 27,20. Yli 21 olevan indeksi arvon saaneilla migreenin voidaan katsoa aiheuttavan vakavaa haittaa elämälle. Indeksin vaihteluväli oli yhdestä 278:aan, joka kertoo siitä, että osalle migreeni oli seuranta-aikana ongelmaton mutta toisessa ääripäässä migreenin aiheuttama invaliditeetti oli täydellinen, tehden vastaajasta täysin toimintakyvyttömän. Indeksin muuttujia voidaan tarkastella myös yksittäin, jolloin voidaan tutkia millaista haittaa migreeni aiheuttaa eri elämän osa-alueilla. Kolmen kuukauden 8 tarkasteluajanjaksolla töistä tai koulusta poissaoloja tuli yhteensä 255 päivää eli vajaa päivä vastaajaa kohti. Toimintakyky rajoittui puoleen päänsäryn takia työssä tai koulussa yhteensä 1863 päivänä eli noin 6,4 päivänä vastaajaa kohden. Kotiaskareet jäivät päänsäryn takia tekemättä yhteensä noin 1600 päivänä eli noin 5,3 päivänä/ vastaaja. Kotiaskareiden tekeminen rajoittui puoleen yhteensä 2845 päivänä eli noin 9,3 päivänä/vastaaja. Sosiaalisesta M Migreenin aiheuttama haitta on merkittävä sekä yksilölle että yhteiskunnalle. kanssakäymisestä ja vapaa-ajan harrastuksista vastaajat joutuivat luopumaan yhteensä 2115 päivänä eli noin 9 päivänä/ vastaaja. MIDAS-indeksin vaihtelua selitettiin tilastollisella mallilla, johon sisällytettiin vastaajilta kerätyt taustatiedot. Tarkoituksena oli etsiä tekijöitä, jotka systemaattisesti selittäisivät migreenin aiheuttaman haitan vaihtelua. Haittaa lisääviä tekijöitä olivat päänsärkyjen määrä, päänsäryn keskimääräinen voimakkuus, koettu stressi ja kohtausta provosoivana tekijänä alkoholi. Kaikki haittaa selittävät tekijät liittyvät läheisesti itse tautiin. Migreenin aiheuttaman haitan suuruus ei näytä liittyvän esimerkiksi vastaajien tulotasoon, koulutukseen tai asuinpaikkaan. Myöskään estohoito ei näyttänyt vähentävän migreenin aiheuttamaa haittaa tilastollisesti merkitsevästi. Kun mallista poistettiin kaikki ei tilastollisesti merkitsevät muuttujat, jäi edellisten muuttujien lisäksi merkitseväksi muuttujaksi kotitalouden jäsenmäärä. Luvun kasvaessa näyttää migreenin aiheuttama haitta hivenen pienenevän. Kohtaushoidon kustannukset ja vaikuttavuus Kohtaushoidon kustannusten ja vaikutusten tarkasteluun jokaiselta vastaajalta valittiin ensimmäinen kohtaus. Lisäksi koh tauksessa kivun tuli olla ennen lääkkeen ottoa kohtalainen tai vakava. Tällaisia kohtauksia oli yhteensä 225. Vastaajat jaoteltiin lääkkeiden perusteella kolmeen pääryhmään, joita olivat kipulääkkeet (n=37), tulehduskipulääkkeet (n=83) ja triptaanit (n=105). Päälääkeaineryhmät muodostettiin keskeisistä käytetyistä lääkeaineista siten, että kipulääkeryhmän muodostivat asetyylisalisyylihappo- ja parasetamoli-lääkkeet. Tulehduskipulääkeryhmän muodostivat tolfenaamihappo-, naprokseeni-, ketoprofeeni- ja ibuprofeenilääkkeet. Triptaani-ryhmän muodostivat suma-, tsolmi-, nara- ja ritsatriptaani. Kohtaushoidon suorina kustannuksina huomioitiin lääkkeestä aiheutuvat kustannukset, mahdollisesta toisen lääkkeen otosta aiheutuvat odotetut kustannukset, estohoidon kustannukset ja terveydenhuollon palveluiden käytöstä aiheutuvat odotetut kustannukset. Lääkehoidon kustannukset olivat keskimäärin kipulääke-ryhmässä 30,70 markkaa, tulehduskipulääkeryhmässä 18,90 markkaa ja triptaani-ryhmässä 89,50 mark- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 kaa kohtausta kohti. Triptaaniryhmässä syntyviä kustannuksia vähensi toisen lääkkeen vähäisempi käyttö, vaikka ryhmän MIDAS-indeksin arvo oli muita ryhmiä korkeampi (MIDAS = 33,79). Toiseen lääkkeeseen turvautui kipulääke-ryhmässä 41 prosenttia vastaajista, tulehduskipulääke-ryhmässä 35 prosenttia vastaajista ja triptaaniryhmässä 15 prosenttia vastaajista. Terveydenhuollon palveluiden käyttö oli vähäistä, sillä palveluita käytettiin keskimäärin vain 1,3 prosentissa kohtauksista. Triptaani-ryhmässä palveluiden käyttöosuus oli ryhmistä korkein (1,9%:a). Selityksenä käyttöön voi olla ryhmän keskimääräistä vaikeampi migreeni. Vaikuttavuuden mittaamiseen käytettiin logistista regressioanalyysia, jonka avulla päänsäryn häviämiseen mahdollisesti vaikuttavat taustatekijät vakioitiin kaikissa ryhmissä siten, että esille saatiin pelkästään lääkkeiden vaikutus päänsäryn häviämiseen. Regressioanalyysin tuottamat estimaatit muunnettiin päänsäryn häviämisen todennäköisyyttä kuvaavaksi terapeuttiseksi hyödyksi. Terapeuttinen hyöty kuvaa lääkkeen aikaansaamaa vaikutusta päänsäryn häviämisen todennäköisyydessä, kun huomioon otetaan myös plasebo-vaikutus. Koska tutkimuksessa ei ollut kontrolliryhmää, arvioitiin terapeuttisen hyödyn laskemiseen tarvittava plasebo-vaikutus kirjallisuuden perusteella 30 prosentiksi eli tietty osuus päänsäryistä häviää, vaikka niihin ei otettaisi lääkitystä lainkaan. Kipulääkkeiden terapeuttinen hyöty oli tutkimuksessa 24,4 prosenttia. Kipulääkeryhmä toimi tutkimuksessa myös ver- rokkiryhmänä ja siihen verrattuna tulehduskipulääkkeiden terapeuttinen lisähyöty oli 58,8 prosenttia ja triptaanien 66,7 prosenttia. Kipulääkkeiden ja triptaanien väliseksi kustannus-vaikuttavuussuhteeksi tuli 0,88 markkaa per terapeuttisen hyödyn lisäprosentti. Vastaava suhde tulehduskipulääkkeiden ja triptaanien välillä oli 8,90 markkaa/ terapeuttisen hyödyn lisäprosentti. Päätöksenteon näkökul- T Triptaanit ovat keskimäärin vaikuttavampia kuin perinteiset lääkkeet ja ne vähentävät muiden lääkkeiden ja terveydenhuollon käyttöä. masta katsottuna kipulääkkeen vaihto triptaaniin aiheuttaa 59 markan lisäkustannuksen, mutta tarjoaa keskimääräisen 67 prosentin parannuksen hoidon onnistumisen todennäköisyyteen. Vastaavasti tulehduskipulääkkeen vaihto triptaaniin aiheuttaa 70 markan lisäkustannuksen, mutta parantaa hoidon onnistumisen todennäköisyyttä keskimäärin 8 prosentilla. Hoidon valintaan, lääketieteellisten faktojen lisäksi, vaikuttaa luonnollisesti yksilön ja yhteiskunnan hoitoon käytettävissä oleva budjetti. Yksilön olisi kuitenkin saatava hyvää hoitoa ja yhteiskunnan kannattaa taas tukea vain vaikuttavia hoitoja, jotka maksimoivat yksilön ja yhteisön hyödyn rajallisten resurssien vallitessa. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 Päätelmiä tutkimuksesta Migreenin aiheuttama haitta on merkittävä sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Terveydenhuollon käytössä olevat resurssit ovat kuitenkin rajalliset, koska yhteiskunta ei voi priorisoida terveyttä yli kaiken muun. Tämän vuoksi on tärkeää, että käytössä olevat voimavarat käytetään oikein ja että yhteiskunnan kustannettaviksi hyväksytään vain vaikuttavat ja kustannuksiltaan järkevät hoitomuodot, niin migreenin kuin muidenkin sairauksien osalta. Päätöksenteon ongelman muodostavat uudet entistä vaikuttavammat hoidot, jotka ovat samalla myös entistä kalliimpia. Näin on myös triptaanilääkkeiden osalta. Triptaanit ovat keskimäärin vaikuttavampia kuin perinteiset lääkkeet ja ne vähentävät muiden lääkkeiden ja terveydenhuollon käyttöä. Entistä nopeampi toimintakyvyn palautuminen vähentää myös epäsuoria kustannuksia, joita syntyy poissaoloina työstä ja muista aktiviteeteista ja mikä tärkeintä, migreenistä kärsivän potilaan elämänlaatu paranee. Se, mitä voidaan pitää kohtuullisena lisähyödyn lisäkustannuksena ja kenen maksettavaksi lisäkustannukset tulevat, kuuluu yhteiskunnallisen päätöksenteon piiriin ja niistä tullaan varmasti käymään tulevaisuudessa entistä enemmän keskustelua. Kiitokset Lopuksi haluan kiittää vielä kerran tutkimukseen osallistuneita vastaajia ja Suomen MSD:tä, jonka taloudellinen tuki mahdollisti aineiston keräyksen. ◆ 9 Marianne Nylund Tutkija, VTT Helsingin yliopisto Sosiaalipolitiikan laitos Vertaistuen voima oma-apuryhmissä1 ”Oma-apuryhmässä ei tarvitse pelätä satuttavia huomautuksia tai kysymyksiä. Kyyneleet ovat sallittuja ja hyväksyttyjä, mutta toisaalta voi pitkästä aikaa nauraa vapautuneesti. … Kun omista kokemuksistaan saa puhuttua aluksi samoja kokeneiden kanssa, on helpompi ottaa oma tilanne puheeksi myös muiden kanssa.” (erään ryhmäläisen kommentti) Vastavuoroisuutta ja vertaistukea Oma-apua ja keskinäistä tukea esiintyy ihmisten välisissä suhteissa erityisesti perheen- ja suvunjäsenten kesken. Vastavuoroisessa suhteessa kumpikin osapuoli pystyy tarjoamaan jotakin mitä toinen tarvitsee. Aina ihmiset eivät koe saavansa tarpeellista tukea ja apua ystäviltä, sukulaisilta tai ammattiauttajilta, koska näiltä puuttuu omakohtainen kokemus. Eräänä vaihtoehtona tuen ja avun saamiseen on oma-apuryhmä. Oma-apu- ja vertaisryhmien tutkimuksissa tarkastellaan organisoitua oma-apua ja keskinäistä 10 tukea ennestään tuntemattomien henkilöiden säännöllisissä tapaamisissa. Oma-apuryhmät, joiden toiminta pääosin tähtää yksilön sisäiseen muutokseen ja vuorovaikutukseen, saattavat pitkällä aikavälillä vaikuttaa yhteiskuntaan laajemminkin. Tästä on osoituksena suvaitsevampi suhtautuminen erilaisiin fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin ja elämänmuutoksiin ja -kriiseihin. Oma-apuryhmiin osallistujat Keitä sitten osallistuu oma- apuryhmiin? Valtakunnallisesti tätä on tutkittu tietääkseni vain osana laajempaa Tilastokeskuksen Elinolotutkimusta vuonna 1994 2. Sen mukaan noin seitsemän prosenttia (6.6%) suomalaisista kertoi osallistuneensa jonkun ”ryhmän, jossa ihmiset auttavat toisiaan jossakin yhteisessä asiassa” edellisen 12 kuukauden aikana. Esimerkkeinä ryhmistä mainittiin ”työttömien, eronneiden, yksinhuoltajien, syöpäsairaiden ja alkoholiongelmaisten toimintaryhmät”. Aikaisemmissa Elinolotutkimuksessa tätä kysymystä ei ole ollut, joten ei voida vertailla onko osallistuminen oma-apuryhmiin lisääntynyt 1990-luvulla. Elinolotutkimuksen mukaan näyttää siltä, että oma-apuryhmiin osallistuvat eivät juurikaan poikkea muista kansalaisista eli niistä, jotka eivät tutkimusajankohtana osallistuneet ryhmiin. Osallistujien sukupuoli, koulutus tai sosiaaliekonominen tilanne eivät juurikaan poikenneet muista. Ryhmissä kävi eniten työikäisiä. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 Joitakin kiinnostavia eroja kuitenkin löytyi. Oma-apuryhmien jäsenet osallistuivat useimmin muuhun kansalaisaktiivisuuteen, kuten vapaaehtoistoimintaan, talkoisiin asuinalueella tai luottamustehtäviin. Oma-apuryhmien jäsenet olivat myös muita kansalaisia aktiivisempia hakemaan apua julkiselta sektorilta ja vapaaehtoisjärjestöiltä. vaikeassa tilanteessa tai yksin sairautensa kanssa. Ryhmissä kuullaan eri jäsenten selviytymistarinoita, joista kukin voi poimia itselleen sopivia muotoja tai kehittää omia oivalluksia. Yhdessä on myös helpompi pohtia eri ratkaisuja kuin yksin. Vaikka toisen ratkaisumallit eivät itselle sopisikaan, keskustelut avartavat silti omia näkemyksiä. Ainoastaan tilastotietojen perusteella ei voida päätellä, tarvitsevatko oma-apuryhmien jäsenet enemmän tukea ja neuvoja kuin muut kansalaiset. Toinen johtopäätös voisi olla, että ryhmäkokemusten avulla ryhmien jäsenet ovat tietoisempia kuin muut kansalaiset mistä kaikkialta apua ja palveluita voi hakea. Eräissä tutkimuksessa on tullut esille, että ihmiset olisivat voineet jäädä ilman heille laillisesti kuuluvia etuja ja palveluita elleivät he olisi kuulleet niistä oma-apuryhmässä. Kokemustieto perustuu totuuteen, joka on opittu henkilökohtaisista kokemuksista toisin kuin V Vertaistuki pohjautuu kokemustietoon eli samankaltaisessa tilanteessa olevat henkilöt jakavat kokemuksia keskenään. Kuulumisen ja jakamisen kokemukset ”Vertaistuki tarkoittaa sellaista apua ja tukea, jota samankaltaisia asioita läpi käyneet ihmiset voivat antaa vaikeuksista selviytymiseksi ja jota kukaan muu ei voi antaa.” (erään ryhmän jäsen) Vertaistuki ilmenee hienotunteisuudessa ja lojaalisuudessa ryhmäläisten keskuudessa: kaikkea ei aina tarvitse lausua ääneen eikä toisia painosteta muuttamaan käyttäytymistään 3. Omaapuryhmässä ei myöskään kyseenalaisteta toisten kokemustietoa 4. Ryhmien jäseniä helpottaa tieto, etteivät he ole yksin totuus, joka on saatu järkeilemällä, havainnoimalla tai reflektoimalla toisten tuottamasta tiedosta 5. Mielestäni vertaistuki pohjautuu kokemustietoon eli samankaltaisessa tilanteessa olevat henkilöt jakavat kokemuksia keskenään. Haluaisin painottaa, että kyse on samankaltaisesta tilanteesta, ei samanlaisesta tilanteesta, koska jokainen kokemus ainutkertainen, yksilön omistama, omalla tavalla kokema. Kaikki samankaltaisessa tilanteessa olevat eivät välttämättä halua jakaa kokemuksia muiden kanssa, ja tätäkin on kunnioitettava Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 Omakohtaiset kokemukset motivoivat osallistumaan Tutkimukseni perusteella ihmiset osallistuvat oma-apu- ja vertaisryhmiin ensisijaisesti omakohtaisista syistä ja toissijaisesti yhteiskunnallisista syistä. Jos ihminen kamppailee oman arkensa sujuvuuden kanssa, ei voida olettaa, että hänellä olisi runsaasti voimavaroja pohtia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Mielestäni jo se, että osallistuu, on osoitus kanssaihmisiin ja yhteiskuntaan kohdistuvasta kiinnostuksesta. ◆ 1 Tämä artikkeli pohjautuu väitöskirjaani keskinäisestä tuesta ja vapaaehtoistoiminnasta (Nylund, Marianne (2000) Varieties of Mutual Support and Voluntary Action – A Study of Finnish SelfHelp Groups and Volunteers. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto) samoin kuin muihin julkaisuihini omaapuryhmistä (esim. Nylund, Marianne (1999) Oma-apuryhmät välittäjinä arjessa. Teoksessa L. Hokkanen, P. Kinnunen & M. Siisiäinen (toim.) Haastava kolmas sektori. Pohdintoja tutkimuksen ja toiminnan moninaisuudesta. Jyväskylä: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, 116-134) sekä pitämiini luentoihin. 2 Elinolotutkimus (1994) Julkaisematonta tilastoaineistoa. Tilastokeskus. 3 Hietala, Outi (1998) Kahvilakeskusteluja ammattiauttajista. Teoksessa Antti Mattila (toim.) Voimavarat, ratkaisut ja tarinat. Helsinki: Kuntoutussäätiö, 174-198. 4 Borkman, Thomasina (1999) Understanding Self-Help/Mutual Aid. Experiential Learning in Commons. New Jersey: Rutgers University Press. 5 Borkman (1999) 11 Magneettikuvaus apuna migreeninhoidossa H ankalissa migreenitapauksissa, esim. silloin kun hoito ei auta halutulla ja oletetulla tavalla neurologit pyytävät usein aivojen magneettikuvausta sulkeakseen pois kallon sisäiset ongelmaprosessit kuten kasvaimet, verenkierron häiriöt ja verisuoniepämuodostumat. –Magneettikuvaus on tarkoitukseen ylivoimaisesti paras menetelmä. Se on tarkka ja luotettava, mutta myös kivuton ja vaaraton, koska siinä ei käytetä röntgentai muuta haitallista säteilyä, sanoo radiologian ja neuroradiologian erikoislääkäri Jyrki Jääskinen Medimagneetti Oy:stä. Helsingissä toimiva yritys on erikoistunut magneettiku vauksiin. –Yksittäisen kohteen tutkimus kestää normaalisti alle tunnin, esivalmisteluja ei tarvita, eikä ruokailurajoituksia ole. Hoitaja ja lääkäri valvovat kuvausta koko ajan. Käytössämme on ns. avara keskikenttäinen magneettiku vauslaite, jonka väljyyden ansiosta saamme sillä kuvattua nekin potilaat, jotka esim. ahtaanpaikankammon takia eivät kykene olemaan ahtaissa putkimaisissa laitteissa. – Kehon metalliesineet, kuten tekonivelet eivät yleensä haittaa tutkimusta. Vain sydämen tahdistin, sisäkorvaproteesi ja insuliinipumppu estävät kuvauksen kokonaan, kertoo Jääskinen. 12 Tiedon määrä ja laatu parempi Magneettikuvauksesta saadun tiedon määrä ja laatu ovat Medimagneetin asiantuntijoiden mukaan ratkaisevasti parempia kuin röntgenkuvauksessa ja saatu tieto on diagnoosin perustana ja vaikuttaa olennaisesti hoitoon. –Migreenitapauksissa halutaan tavallisimmin selvittää kasvaimen mahdollisuutta, verenkierron tai selkäydinesteen kierron häiriöitä, aivopaineen kohoumia, kulumismuutoksia tai epämuodostumia. – Magneettikuvausten erinomaisuus ei rajoitu pelkästään aivojen kuvaukseen. Selkärangan kuvaukset kaulasta lannerankaan ja kaikkien nivelten kuvaukset ovat ylivertaiset röntgenkuvaustenkin rinnalla, sanoo Jääskinen. – Jos huonoa puolta etsii, niin toistaiseksi se on vielä hinta. Kelan osuudesta huolimatta omavastuuosuus on vielä tuhannen markan luokkaa. ”Epämääräiset” oireet ajoivat magneetti kuvaukseen – Viime kevään aikana tuntui pari kertaa lyhyitä, epämääräisiä oireita päässä ja se antoi aiheen pyrkiä magneettikuvaukseen. Eniten epäilin verenkierron häiriöitä. Oma lääkärini oli kuvauksesta samaa mieltä ja kirjoitti lähetteen, kertoo Leena Kanerva. –Tutkimus toimenpiteenä tuntui varsin helpolta. Tunnin verran laitteessa makaamista, täysin kivuton olo, laitteen aiheuttama ääni oli siedettävä varsinkin kun musiikki oli käytettävissä ja lisäksi oli puheyhteys kuvaushuoneen ulkopuolelle. Positiivista on myös se, että tutkimustulokset ovat välittömästi käytettävissä. Tietysti kaikkein parasta oli, että mitään hälyttävää ei löytynyt, kertoo Leena. Huono lääkehoitovaste yleisin syy kuvaukseen – Migreenitapauksissa yleisin syy magneettikuvaukseen on huono lääkehoitovaste, eli se, että ei ole löydetty estolääkettä, joka toimisi halutulla tavalla. Toinen syy voi olla se, että vaikka ikäviä löydöksiä ei ole ja lääkkeetkin toimivat, ongelmat ovat jatkuneet pitkään ja on syntynyt ajatus, että jotain voi olla taustalla, sanoo Leena Kanervaa hoitava neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela. – Kaikkia migreenipotilaita ei kuitenkaan ole järkevää kuvata. Yleensä lääkärintutkimus riittää, ja jos tutkimustulos ei poikkea normaalista, ei turhia kuvia tarvitse ottaa. Magneettikuvausta Kallela pitää hyvänä menetelmänä. Potilasta kiusaamatta saadaan nopeasti erittäin tarkkoja ja hyvälaatuisia kuvia. – Kuntatasolla ongelma on viive. Aika kuvauspäätöksesta kuvaan kestää liian kauan, hän sanoo. JS Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 Kivuton, vaaraton noin tunnin mittainen kuvaus on alkamassa. Viimeisiä ohjeita ennen toimenpidettä Migreeniyhdistyksen puheenjohtaja Leena Kanervalle antaa vastaava magneettihoitaja Jukka Mäntylä. Epäily verenkiertohäiriöistä sai Leenan hakeutumaan magneettikuvaukseen. Erityisiä huolenaiheita ei tutkimuksessa kuitenkaan löytynyt, kuten jokainen voi oheisesta, erilaisesta profiilikuvasta päätellä. Magneettikuvauksissa on kysymys kudosten vesimolekyylien magneettisten ominaisuuksien käytöstä ulkoisen magneettikentän avulla, kertovat Medimagneetin erikoislääkärit Tero Haltiala, Jyrki Jääskinen ja Seppo Lipasti. Menetelmän etuihin kuuluvat mm. riskittömyys ja nopeus. Kuvaustulosta voidaan tarkastella asiakkaan vielä maatessa kuvauslaitteessa. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 13 Asiantuntija vastaa 1. Sairastan suvuittain esiintyvää migreeniä ja olen saanut siihen hyvät lääkkeet (Emconcor 5 mg 2 kertaa vuorokaudessa, Triptyl 10 mg 1 tabl. 2 kertaa vuorokaudessa ja kohtauksia varten Naramig 2,5 mg). Lääkkeet auttavat, mutta minulla on lisäksi krooninen masennustila, johon olen saanut Efexor Depot 75 mg 2 kertaa päivässä. Tämä lääke auttaa hyvin kurjaan masennukseeni, mutta aiheuttaa päänsärkyä. Nämä vaivat ovat kovin huono yhdistelmä. Mikä masennuslääke ei aiheuta päänsärkyä? Tiedän, että Triptyl on myös masennuslääke, mutta se ei minun masennukseeni tehoa. Kaikki ns. uudet masennuslääkkeet voivat aiheuttaa sivuvaikutuksena päänsärkyä. Ennalta on vaikea arvata, mikä niistä kenellekin sopii masennuksen hoitoon ja mikä ei aiheuta sivuvaikutuksia. Voisi kokeilla ainakin mirtatsapiinia ja nefatsodonia sekä myös eri serotoniin takaisinoton estäjiä, kuten sertraliinia, sitalopraamia ja fluoksetiinia. Vanhoja masennuslääkkeitä, joissa vaikuttavana aineena voi olla amitriptyliini, klomipramiini, trimipramiini, tratsodoni, nort riptyliini tai doksepiini, voi myös hyvin käyttää. Masennuksen hoidossa annoksen on kuitenkin oltava paljon suurempi kuin päänsäryn estohoidossa. 14 2. Olen 35-vuotias mies, jolla migreeni on alkanut 20-vuotiaana. Äidilläni ja sisarellani on samankaltainen aurallinen migreeni. Olen käynyt läpi kaksi pitkittyneeseen auralliseen migreenikoh taukseen liittyvää, magneettikuvauksella todennettua aivoinfarktia (25-vuotiaana ja vuosi sitten). Yhteistä näille kohtauksille on se, että molemmilla kerroilla sain sairaalassa auravaiheen aikana 50 mg Imigrania, vaikka en tämän ryhmän lääkkeitä muutoin käytä. Onko aivoinfarktin ja migreenin täsmälääkkeiden käytöllä todettu olevan jotakin yhteyttä? Minulla on kolme lasta ja olen kiinnostunut perinnöllisyydestä. Onko ”aivoinfarktimigreenin” periytyvyyttä tutkittu ja mikä mahdollisuus lapsillani on saada tämä vaiva? Migreeniä on tutkittu aivoinfarktin riskitekijänä, ja migreenin on todettu olevan vähäinen itsenäinenkin riskitekijä aivoinfarktille, erityisesti alle 35-vuotiailla naisilla. Muissa ikäryhmissä migreeni ei kovin merkittävästi altistanut aivoinfarktille. Kysymyksestä ei selvinnyt, millainen aura näitä infarkteja on edeltänyt. Jos aura on ollut toispuolihalvaukseen johtava, ns. hemipleginen aura, niin tämän harvinaisen migreenimuodon periytyvyydestä jo tiedetään jotakin ja sille altistavan geenivirheen voi Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS joissakin tapauksissa jo todeta jälkeläisiltä. Sen sijaan mitään ns. aivoinfarktimigreeniä ei tunneta, vaan nuorella iällä esiintyvissä aivoinfarkteissa on yleensä taustalla jokin muu altistava tekijä migreenin lisäksi. Jos on sairastanut alle 35-vuotiaana jo kaksi aivoinfarktia, on näitä muita syitä syytä sulkea pois, eikä ilman muuta pitää migreeniä keskeisenä syynä infarkteihin. Tällaiseen suvuittain esiintyvään, halvausauraoireilla alkavaan migreenityyppiin ei suositella lainkaan ns. täsmälääkkeitä eli triptaaneja, joita Imigran edustaa. Sen sijaan triptaanien ei ole todettu aiheuttavan mitään aivoinfarktiriskiä tavallista migreeniä sairastaville, ja triptaaneilla on hoidettu yli kymmenen miljoonaa kohtausta jo kymmenen vuoden ajan. 3. Olen 25-vuotias nainen. Olen sairastanut auratonta migreeniä lapses- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 ta asti. Pari vuotta sitten taivas aukeni, kun ”löysin” Imigran injektion, joka katkaisee kohtauksen viidessä minuutissa ja tekee rennon olon. Viime aikoina on kuitenkin pari kertaa käynyt niin, että kohta lääkkeen otettuani särky yltyy hetkeksi lähes halvaannuttavaksi, mutta lakkaa kuitenkin pian. Mistähän moinen johtuu? Triptaanien käyttöön liittyy niille tyypillinen sivuvaikutus, joka on puristava, painava, joidenkin mielestä ”halvaannuttava” tunne kaulalla ja kurkussa. Se liittyy ilmeisesti aivorungon kipua välittävien hermoratojen aktivoitumiseen triptaanien alkaessa estää migreeniä. Tämä vaikutus on voimakkain juuri Imigran injektiolla, koska se aiheuttaa nopean lääkepitoisuuden nousun veressä. Arvelisin, että kohdallasi voisi olla kyse tällaisesta ilmiöstä. (Eräs migreenipotilas on kuvannut tunnetta migreenikohtauksen ”pikakelaukseksi”. Toim. huom.) 4. Stressi työssä pahentaa huomattavasti migreeniäni. Näitä tilanteita syntyy, kun työtoverin loman aikana joudun tekemään kahta työtä. En ole uskaltanut sanoa työnantajalle, etten halua migreenin vuoksi tehdä kahta työtä, koska saisin hankalan työntekijän leiman. Ylityöjaksoina syön triptaaneja päivittäin, mutta muulloin saattaa kulua yli viikkokin lääkkeettä. Onkohan mahdollista saada lääkärintodistusta, jonka perusteella voisi tehdä vain oman työnsä, vai onko ainut mahdollisuus syödä lääkkeitä ja sairastaa? Työterveyshuolto on olemassa juuri siksi, että tämänkaltaisissa tilanteissa työn ja sairauden yhteensovittamista suunnitellaan. Jos haluat hoitaa asiaa lääkkeillä ilman, että puhut ongelmasta työterveyshuollossakaan, voisi ajatella estolääkitystä niille viikoille, jolloin työstressi laukaisee enemmän migreeniä. 5. Milloin triptaanien vieroitushoitoon on aihetta? Olen kuullut kortisonihoidosta ja kortisoni + Confortid-hoidosta; onko tällainen hoito vieroituksessa yleistä? Myös triptaanien liikakäyttö voi johtaa lääkeriippuvuuteen ja vieroitustarpeeseen. Yleensä vieroitus ei vaadi mitään kortisoni tai kortisoni + Confortid (= indometasiini) hoitoa, vaan migreenin estolääkehoidon aloittamista. Kun migreenikohtaukset harvenevat, pystyvät useimmat vähentämään triptaanien käyttöä. Mitään tieteellisiin tutkimuksiin perustuvia ylärajoja triptaanien käytölle ei ole, mutta käytännön kokemuksen perusteella triptaaneja ei saisi kulua säännöllisesti yli neljänä päivänä viikossa; muussa tapauksessa on kyse liikakäytöstä. Jonkinlaisena ylärajana voidaan pitää myös kahtakymmentä annosta kuukaudessa. Mikäli rajat toistuvasti ylittyvät, on syytä miettiä päänsäryn diagnoosia ja hoitoa uudelleen. Kortisoni ja kortisoni + Confortidhoito on tarkoitettu vain kroonisen päivittäisen, erittäin vaikean päänsärkykierteen katkaisuun tapauksissa, joissa mikään ”normaali” kipulääkitys ei enää tehoa. Tällöin migreenikohtaus on yleensä jatkunut yli kolme päivää, ja siihen liittyy usein krooninen lihasjännityssärky. Tällaista hoitoa suositellaan annettavaksi vain asiaan perehtyneiden lääkäreiden valvonnassa. 6. Onko triptaaneja turvallista käyttää, jos yrittää perheen lisäystä? Entä raskaus- ja imetysaikana? Migreenin täsmälääkkeitä eli triptaaneja ei toistaiseksi pidä käyttää, jos yrittää perheen lisäystä tai on raskaana. Triptaanit menevät jossakin määrin myös äidinmaitoon, joten vauvan lääkealtistuksen välttämiseksi imetystä ei suositella 24 tuntiin triptaanin ottamisen jälkeen. Eläinkokeissa migreenin täsmälääkkeet eivät ole aiheuttaneet haittaa sikiölle, mutta ihmisistä ei ole tutkittua tietoa. Lääketeh- → Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen lokakuun 15. päivään mennessä. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 15 taiden rekistereihin on kuitenkin kertynyt tietoa triptaanien käytön aikana vahingossa raskaaksi tulleista äideistä, eikä näissä tapauksissa ole havaittu sikiövaurioita. 7. Miksi pahoinvoinnin estolääkettä pitäisi ottaa migreenikohtaukseen, vaikka ei olisi kovaa pahoinvointia? Mitä pahoinvointilääkkeet ovat kauppanimiltään? Pahoinvoinnin estolääkkeet parantavat migreenissä lamaantuneen suoliston toimintaa ja siten parantavat migreeni- ja kipulääkkeiden imeytymistä suolesta kohtauksen aikana. Niillä on migreenikohtaukseen myös itsenäistä parantavaa vaikutusta. Näihin syihin perustuen pahoinvoinnin estolääkkeitä (kauppanimiä ovat mm. Metopram, Primperan, Stemetil) voidaan käyttää lisälääkkeeksi niille, joille tavanomainen migreenilääke ei kunnolla auta. Kyseisten lääkkeiden ottamiseen ei ole mitään syytä, jos migreenilääke toimii ihan hyvin yksinäänkin, eikä kovaa pahoinvointia ole. 8. Voiko Stemetil-lääkkees tä pitkään käytettynä tulla Parkinsonin tauti? Varsinaista Parkinsonin tautia ei voi tulla, mutta sitä muistuttava ”lääkeaineen aiheuttama parkinsonismi” on mahdollinen. Tämä johtuu siitä että pahoinvointilääkkeet, kuten monet fentiatsiiniryhmän psyykenlääkkeetkin, vaikuttavat dopamiinireseptoriin, ja näiden lääkkeiden pitkäaikaisesta käytöstä voi tulla sivuvaikutuksena jäykkyyttä, 16 pakkoliikkeitä ja vapinaa kuten varsinaisessa Parkinsonin taudissa. Nämä sivuvaikutukset ovat satunnaiskäytössä ohimeneviä, mutta kuukausien ja vuosien jatkuvassa päivittäisessä käytössä on lääkeparkinsonismin riski. 9. Onko uusia täsmälääkkeitä tulossa Suomeen? Jos on, miten ne eroavat entisistä ja ovatko ne samaa hintaluokkaa? Helmikuussa 2001 tuli uusi täsmälääke, almotriptaani, kauppanimeltään Almogran. Se eroaa sumatriptaanista, tsolmi triptaanista ja ritsatriptaanista lähinnä siten että tabletin nauttimisen jälkeen lääkepitoisuus säilyy veressä pitempään kuin edellä mainituilla. Tästä johtuen migreenin uusimisen on osoitettu olevan vähäisempää almo triptaanin kuin suma-, tsolmitai ritsatriptaanin ottamisen jälkeen. Sen sijaan aiemmista täsmälääkkeistä naratriptaanin pitoisuus säilyy veressä almotriptaaniakin kauemmin, ja naratriptaanitabletin nauttimisen jälkeen esiintyy vähiten migreenikoh tausten uusimista. Hintaluokka on sama, almotriptaanitabletti maksaa KELAn palautuksen jälkeen noin 24 mk, mutta vain, jos ostaa 9 tabletin pakkauksen. Toisena uutena täsmälääkkeenä vuonna 2001 Suomen markkinoille on tulossa eletriptaani, jonka hinta ei ole vielä tiedossa. Vaikutus alkaa yhtä nopeasti kuin suma-, tsolmi- ja ritsatriptaanilla, mutta lääkepitoisuus säilyy veressä yhtä pitkään kuin almo- ja naratriptaanilla, joten eletriptaaninkin jälkeen tapahtuu vähemmän migreenin uusimista. 10. Mitä migreenin estolääkettä voi määrätä henkilölle, jolla verenpaine ja pulssi ovat hyvin matalat? Tilanne on harkittava yksilöllisesti riippuen siitä, onko käytössä muita lääkkeitä vai onko henkilö muuten terve. Usein voi käyttää esim. amitriptyliiniä tai natriumvalproaattia. 11. Miksi pakkanen ja viima aiheuttavat joskus kovan migreenikohtauksen, mutta kylmä kääre otsalla taas helpottaa kipua? Tunnetaan ns. jäätelöpäänsärky, jossa kylmän aiheuttama ärsytys pään alueen kipupäätteisiin laukaisee migreenityyppisen säryn. Toinen, todennäköisempi selitys on, että kylmä ja viima saavat aikaan niskan lihasten jännittymisen, josta migreeni laukeaa. Kylmän kääreen teho jo alkaneessa kohtauksessa perustuu todennäköisesti kylmän migreenissä laajentuneita verisuonia supistavaan vaikutukseen. 12. Voiko 65-vuotiaalle ilmaantua migreeni uudelleen ja voiko se muuttaa muotoaan nuorena sairastetusta migreenistä? Kyllä voi. Migreeni ei ”parane”, vaan voi eri ikäkausina laukaisevien tekijöiden vaihdellessa aktivoitua uudelleen ja eri piirteet kohtauksen kulusta voivat tulla esiin. Kuitenkin 65-vuotiaan tulee käydä lääkärissä, jos migreeni uudentyyppisenä tulee taas esiin, koska tässä iässä Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 migreenin kaltaisten oireiden taustalla voi olla esim. aivoverenkierron häiriö tai muu aivojen sairaus. 13. Joskus hartiat ovat pahasti ”jumissa” ja päätäkin jomottaa. Migreenin täsmälääkkeet vievät minulta pois myös har tioiden jännityksen. Auttavatko täsmälääkkeet siis tensiopäänsärkyyn, vai onko minulla sittenkin migreeni, jonka oireena on hartioiden jumittuminen? Täsmälääkkeiden on todettu vaikuttavan myös tensiopäänsärkyyn silloin, kun potilaalla on samanaikainen migreeni. Näin ollen vaikuttaa siltä, että sinulla on kuitenkin migreeni, johon liittyy hartioiden jumittuminen. 14. Missä iässä lapsi/ nuori voi käyttää satunnaisesti migreenin täsmälääkettä? Tutkittua tietoa täsmälääkkeiden käytöstä on 12-vuoden iästä ylöspäin, mutta myös nuoremmilla lapsilla (yleensä kouluikäisillä) triptaaneja on käytetty neurologin tai lastenneurologin harkinnan mukaan. 15. Olen kuullut tutkimuksesta, jonka mukaan sarjoittaisesta päänsärystä kärsivillä potilailla olisi tavallista alhaisempi melatoniinitaso niin särkyjakson kuin säryttömänkin jakson aikana. Onko ajateltavissa, että tällä hormonilla voisi olla vaikutusta, kun päivän pi- tuuden ja särkyjaksojen syksyisen käynnistymisen välillä näyttää olevan jonkinlainen sidos? Onko Suomessa kokeiltu melatoniinia sarjoittaisen päänsäryn estohoitona, ja jos ei, niin kannattaisiko? On totta että Hortonin päänsärky noudattaa vuorokautista rytmiä ja on sidoksissa uni-valverytmiin. Särkyjaksoja käynnistyy kuitenkin pitkin vuotta, myös keväisin, joten melatoniini yksinään ei selitä Hortonin säryn laukeamista. En ole kuullut että melatoniinia olisi käytetty Suomessa estohoitona. Kokeilla tietysti voi, vaikka en melatoniinin estotehoon oikein usko. 16. Olen 42-vuotias nainen. Migreeniä olen sairastanut 25 vuotta. 80-luvun viikonloput menivät pimeässä maaten ja oksentaen. Sitten tulivat täsmälääkkeet 90-luvulla ja migreenin sairastaminen helpottui huomattavasti. Viimeisen kolmen vuoden aikana migreeni on tullut lähes krooniseksi. Ilman täsmälääkkeitä olisin lähes invalidi, enkä pystyisi suoriutumaan työpäivistä. Olen merkinnyt särkykohtaukset ylös päiväkirjaan. Vuodessa on muutama kuukausi, jolloin olen ottanut vain 6 tablettia, välillä jopa 17; vuoden keskiarvoksi saan 10,5 tablettia/kk. Käyttämäni lääke on nykyisin Maxalt Rapitab 10 mg. Aikaisemmin käytin Imigrania, mutta vatsani ei kestä sitä enää. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 Viimekertaisesta lehdestä luin artikkelin täsmälääkkeiden mahdollisesti aiheuttamasta lääkeriippuvuudesta. Kysyisinkin nyt asiaa omalta kohdaltani. Voiko olla mahdollista, että migreenini paheneminen johtuisi liiallisesta täsmälääkkeiden käytöstä? Olenko siis tullut riippuvaiseksi? Entä, jos näin on tapahtunut, niin kuinka kauan minun pitäisi olla ilman lääkkeitä normaaliin tilaan pääsemiseksi? Täsmälääkkeisiinkin voi ilmeisesti kehittyä riippuvuus, mutta silloin niitä on käytettävä päivittäin tai lähes päivittäin ja usein enemmän kuin 1 annos/vrk (katso lisäksi vastaus kysymykseen 5. Jos keskikulutus on 10,5 annosta Maxaltia/kk, niin sitä voi jatkaa; triptaaniriippuvuudesta ei ole kyse ja migreenin pahenemiselle on todennäköisesti jokin muu syy. Kannattaisi kuitenkin lääkärin kanssa miettiä, olisiko migreenin estolääkkeistä hyötyä näin usein toistuvan migreenin hoidossa. Jos triptaanien käyttö on lähes päivittäistä, niin olemalla 3 päivää ilman niitä voi olla jokseenkin varma, että lääkeriippuvuudesta ei ole kyse. 17 Pranic Healing – uusi, samalla vanha hoitomuoto Pranic Healing tarkoittaa elämänenergialla parantamista. Tämä hoitomuoto perustu ikivanhoihin menetelmiin mitä on käytetty eri puolella maapalloa. Pranic Healingissä vahvistetaan kehon kykyä parantaa itse itseään, vahvistetaan immuunipuolustusta, elvytetään solujen itsekorjauskykyä ja annetaan lisää elinvoimaa ja elämäniloa. Thor-Fredric Karlsson tf.karlsson@kolumbus.fi, 040 553 1821 P ranic Healing kehitettiin -70 ja -80 luvuilla filippiiniläisen parantajan ja tiedemiehen Master Choa Kok Suin johdolla. Hän oli vuosikymmenien aikana tutustunut pääasiassa kiinalaiseen ja intialaiseen hoitotaitoon, joogaan, meditaatioon ja kamppailulajeihin. Matkojensa yhtey dessä eri puolella maapalloa hän oli myös tutustunut erilaisiin hoitomenetelmiin. Tämän pitkän tutkimustyön tuloksena on kehittynyt hoitomenetelmä jonka nimi on Master Choa Pranic Healing. Sitä käytetään nykyään noin 40:ssä maassa ja Master Choa on kirjoittanut kuusi aiheeseen liittyvää kirjaa. Sana prana (lausutaan praana) on sanskritin kieltä ja tarkoittaa elinvoimaa. Tätä pranaa on kehossamme ja sen ympärillä, sitä 18 on luonnossa, ilmassa, ruoassa, auringonvalossa. Prana on se energia mitä ihminen tarvitsee elääkseen ja pysyäkseen terveenä. Ilman pranaa, ilman elinvoimaa ei ole elämää. K Kun antaa kehon, mielen ja tunteiden rentoutua hoitaa keho usein itsensä kuntoon. Ihmisellä ei ole pelkästään fyysinen keho, vaan hänellä on myös energiakeho mikä on fyysisen kehon sisällä ja sen ympärillä. Energiakeho ja fyysinen keho ovat erittäin läheisessä suhteessa toisiinsa. Kun energiakeho on puhdas, vahva ja terve, on myös fyysinen keho terve. Kun toinen sairastuu, sairastuu myös toinen. Pranic Healingissä hoidetaan energiakehoa ja vaikutus näkyy fyysisessä kehossa lyhyen ajan sisällä. Prana-energia siirtyy helposti ihmiseltä toiselle. Olemme varmaan kaikki huomanneet miten hyvältä tuntuu olla jonkun positiivisen, iloisen henkilön läheisyydessä, miten jonkun ihmisen läheisyys voi muuttaa koko päivän ja auttaa meitä jaksamaan. Vastaavasti on ihmisiä jotka valittavat, ovat hyvin negatiivisia ja kriittisiä jotka vievät meiltä kaiken energian. Tämän tyyppiset tilanteet osoittavat että energiaa siirtyy meidän tahtomatta ja meidän tietämättä ihmiseltä toiselle. Voimme myös tietoisesti siirtää energiaa toiselle ihmiselle. Jos Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 meillä on hyvää puhdasta energiaa voimme auttaa muita jaksamaan paremmin. Pranic Healing perustuu tähän tietoiseen energiasiirtoon hoitajalta hoidettavalle. Hoitaja joka on jalostanut energiansa pystyy siirtämään suuria energiamääriä lyhyessä ajassa, hänen lähellä oleva henkilö voi parantua vaikka häntä ei varsinaisesti hoidettaisikaan. Pranic Healingissä käytetty vanha elinvoima korvataan uudella, terveyttä antavalla pranalla. Vanha energia mikä hoitajan kädessä ehkä tuntuu pistelevältä tai tahmealta poistetaan potilaan energiakeholta. Kun kaikki vanha energia on poistettu ottaa hoitaja uuttaa energiaa ympäristöstä ja antaa sitä potilaalle. Mitä Pranic Healing voi tehdä migreenipotilaalle? Migreenipotilaan energiatilannetta hoitamalla voi poistaa tai lievittää migreeniä. Migreenin hoito ei ole helppoa, koska tilanne on usein jatkunut hyvinkin pitkään. Energiatilanne on ennen migreenikohtauksen alkua hyvin tukkoinen pallean korkeudella, sekä edessä että selän puolella. Tämä tukkoinen, ”saastunut” energia leviää selkärankaa pitkin ylös takaraivoon ja aiheuttaa häiriöitä näkökeskuksessa ja migreenipäänsärkyä. Tämä tukkoinen ylimääräinen energia poistuu yleensä elimistöstä muutaman päivän sisällä. Pranic Healingillä voidaan nopeuttaa tämä luonnollinen puhdistus. Jos puhdistuksessa onnistuu ei tule migreenikoh tausta. Hoidon jälkeen on usein pidempi aika seuraavaan sairaskohtaukseen. Migreenissä on usein hyvin syviä energiakerroksia mitä pitää hoitaa, voi olla erilaisia tunteita ja stressiä mikä on kasannut huonoa energiaa kymmenien vuosien aikana. Hoitoa on parasta tehdä silloin kun ei ole migreenikohtausta, koska kohtauksen aikana on energiasysteemi pahasti tukossa ja potilaan on vaikea rentoutua ja avautua. P ranic Healing ei ole tarkoitettu korvaamaan koululääketiedettä, vaan lähinnä täydentämään sitä. Siitä huolimatta että Pranic Healing on hyvin tehokas hoitomuoto on mahdollista opiskella sen perusteet yhden viikonlopun aikana. Perusteellisempi koulutus kestää noin puoli vuotta, ja senkin jälkeen riittää opiskeltavaa moneksi vuodeksi. Lisätietoja Pranic Healingistä, mitä sillä voi tehdä ja kursseista löytyy internetistä www.kolumbus.fi/pranichealing. Englanninkielistä infoa mm www.pranichealing.com. Ihminen on fantastinen koneisto, joka pystyy parantamaan itseään vaikeimmistakin ongelmista. Kun antaa kehon, mielen ja tunteiden rentoutua hoitaa keho usein itsensä kuntoon. Kun saamme oikeanlasta apua tapahtuu parantuminen vielä nopeammin, joskus jopa ihmettä muistuttavalla tavalla. ◆ LEPPÄVAARAN UUSI APTEEKKI Maxi-Leppävaara (Leppävaarankatu 1, 02600 Espoo) ös me my taa m a a s O ut lla/a ta. palve yasiakkai k är pääns AVOINNA Ma–pe 9.00–20.00 La 9.00–18.00 Su 12.00–17.00 (Maxi-Leppävaaran ollessa auki) Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 19 Hortonin neuralgia eli sarjoittainen päänsärky eli cluster headache eli histamiini-päänsärky • Hortonin neuralgiaa esiintyy noin kolmella ihmisellä tuhannesta ja miehillä viisi kertaa yleisemmin kuin naisilla. • Sairaus ilmenee viikkoja kestävinä kohtaussarjoina, jolloin kipukohtauksia on päivittäin. Sarjojen välillä taas voi olla pitkiäkin – kuukausien tai vuosien – oireettomia kausia. • Kohtaus alkaa usein yöllä pari tuntia nukahtamisen jälkeen ja kestää 0,5 – 3 tuntia ja voi toistua saman yön aikana. • Tyypillisesti kohtaus on toispuoleinen, silmän seudulla tuntuva syvä, poraava, repivä ja ERITTÄIN voimakas kipukohtaus. Kohtaukseen liittyy myös kivun puoleisen silmän verestystä ja kyynelvuotoa sekä joskus myös yläluomen roikkumista. • Sairauden perussyy on tuntematon. • Diagnoosi perustuu potilaan omaan kertomukseen ja oirekuvaukseen sekä tarvittaessa pään kuvaustutkimukseen. Piirros on julkaistu Alueuutisissa 14.1.01. 20 • Hortonin neuralgian hoitovaihtoehdot ovat pitkälti samat kuin migreenin – esimerkiksi estohoidossa käytetään samoja lääkkeitä ja akuuttien kohtausten hoidossa ovat triptaanit usein tehokkaita. Joskus Hortonin neuralgian ainoa tehokas hoito on sataprosenttisen hapen hengittäminen. Asiantuntijana Heikki Kursula, vs. neurologian erikoislääkäri, Seinäjoen sairaala www.mattiremes.net Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 Minun tarinani H YKS:ssä kuulin jokin aika sitten Hortonin päänsäryn asiantuntijalta, neurologian erikoislääkäriltä, että olen tällä hetkellä Suomen pahin tiedossa oleva Horton-tapaus. Tieto on mielenkiintoinen, vaikka se ei pahemmin lohdutakaan. Suurin toiveeni on, että jokin niistä lukuisista lääkkeistä, joita minuun on aivan viime päiviin asti vaihtelevalla menestyksellä kokeiltu tehoaisi ja vaiva saataisiin nykyistä parempaan hallintaan. Mutta alkuun. V uonna 1982 sairastin aivokalvontulehduksen, josta pääsin asianmukaiseen sairaalahoitoon vasta pari päivää myöhässä. Tästä alkoivat taipumukset päänsärkyihin. Ne olivat aluksi sellaisia päivän päänsärkyjä, joita pidettiin migreeninä ja joista pääsi eroon parilla kolmella Buranalla. Vähitellen säryt pahenivat. Kipu tuntui silmien alla. Sitä eivät migreenin tavoin laukaisseet ruoka tai valo. Silmien ja nenän vuotaminen kuuluivat asiaan, ikenet ja kitalaki olivat arkoja. Oireet olivat kuulemma ominaisia Hortonin päänsärylle, josta sainkin diagnoosin vuonna 1992 tehtyjen tutkimusten jälkeen. Kivun aiheuttaa sähköhäiriö ja tulehdus aivorungossa. Kohtaus ei juuri etukäteen ilmoittele tulostaan. Minun tapauk sessani Horton on jo kahteen otteeseen ollut lähes vuodenpäivät melkein oireeton, kunnes se yht´äkkiä taas onkin yllättänyt keskellä yötä. Mitään yhteistä nimittäjää, eli särkyä laukaisevaa tekijää, en ole vielä koskaan huomannut. Särky ei näytä olevan yhteydessä stressiin eikä mihinkään muuhunkaan ulkoiseen tekijään. Kun Horton tosissaan iskee päälle, niin silloin on toimittava salamannopeasti; kipu on sietämätön. Tuntuu kuin koko päänuppi halkeaisi. Tavallisimmin kipu herättää puoli tuntia tai tunnin nukahtamisen jälkeen. Yleensä ehdin juuri ja juuri vessaan antamaan ylen. Kipu on niin raaka, etten tiedä kuinka olisin. Pistän piikin Imigrania tai Oxanestia ja otan sen lisäksi voimakkaista särkylääkkeistä esimerkiksi 150 milligramman Tramalin tai Panacodin. Sen jälkeen odotan kymmenkunta minuuttia. Lääkkeiden vaikutuksen alkamisen odottelu on pahin hetki. Sen aikana löydän ainoan avun lat- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 tiamatosta, jonka laitan kaksintai kolminkerroin. Siihen hakkaan etukumarassa asennossa hiljaa päätäni. Iskujen ansiosta aivot pääsevät hieman heilahtamaan ja painetta vapautuu. Kipu tuntuu, mutta kovaan kipuun tulee hakkaamalla sekunnin viive. Lopulta noin kymmenen minuutin kuluttua kipu alkaa aaltoilla ja yritän päästä ulos raittiiseen ilmaan kävelemään. Yö jatkuu pienen liikkumisen merkeissä, monesti pihalla myös pakkasessa ja hyvinkin vähissä vaatteissa. Kylmään ei olotilan aikana kiinnitä huomiota. Jos kipu rauhoittuu tunnin kuluessa, saan sen jälkeen yleensä uudelleen unen päästä kiinni. Jos kuitenkin jomotus jää päälle, minun täytyy varautua siihen, että kova kipu herättää vielä toistamiseen saman yön aikana. T arkempiin neurologisiin tutkimuksiin pääsin kipuni takia vuoden 1997 juhannuksena. Seinäjoen keskussairaalassa vierähti asian merkeissä kaksi kuukautta. Tuon jälkeen olen joutunut osastolle hoitoon muutamaan otteeseen. Sen verran tutuksi olen sairaalan väelle käynyt, ettei minun tarvitse osastolla esittäytyä uutena miehenä. Kivun astetta ei ole helppo il- → 21 maista, mutta jos vertaan Hortonin päänsärkykohtausta vaikkapa siihen, kun minulta kerran katkesi työmaalla käsi niin pahasti, että se piti raudoittaa, niin tuo kipu oli varsin mitätön Hortonin rinnalla. Vaikka käsi toki oli kipeä, sen säryn pystyn välillä rauhoittamaan, päänsärkyä ei. Jotakin kivun asteesta kertonee se, että sairaalassa minulle on jouduttu antamaan kipua vähentävää morfiinijohdannaista niin paljon, että se on lopulta vienyt tajun ja lamauttanut merkittävästi hengitystäni. Tilanteessa on täytynyt turvautua happimaskiin ja teho-osaston valvontaan. Joskus minulle on annettu osastolla kipua rauhoittavaa lääkettä – esimerkiksi Oxanestia – niin suuria annoksia, että lääketieteellisten faktojen mukaan minun pitäisi nukkua, mutta en ollenkaan meinaakaan. Kipu on niin voimakas, että se pitää väkisin hereillä. V uoden 1997 kesällä minut jouduttiin Seinäjoen sairaalassa ensimmäisen kerran nukuttamaan, koska morfiinihoitoa ei voi antaa määräänsä enempää. kovan kipukohtauksen takia sairaalaan ja narkoosiin. Infuusiohoidosta on se etu, että se lievittää kivun synnyttämää jännitystä päässä. Jännitys lisää kipua ja aiheuttaa näin lisääntyvän kivun kierteen. Morfiinista vieroitus ei ole helppoa sekään. Ennen uutta piikkiä iskevät päälle kovat tärinät ja vapinat. Viime lokakuusta lähtien olen ollut yhtä soittoa sairaslomalla. Kivusta on tullut yhä jatkuvampi seuralainen ja se on näin saanut kroonisia piirteitä. M inuun on kokeiltu lukuisia lääkkeitä ja hoitokeinoja ja nyt päällimmäinen toive olisikin päästä jollakin tavalla eroon voimakkaasta lääkityksestä; sisäelimet ovat kohtuuttomalla koetuksella. Siihenkin minun täytyy syödä lääkkeitä, että vatsa kestäisi kaikki lääkkeet. Päivittäistä morfiinijohdannaisen määrää on viime aikoina yritetty vähentää, mutta se ei toistaiseksi onnistu, koska kipu iskee päälle heti. Minuun on kokeiltu vuosien varrella myös sivuvaikutuksiltaan kovia 6 - 10 viikon kortisonihoitojaksoja, jotka aikaisemmin ovat auttaneet. Nyt syksystä lähtien uusi ilmiö on se, etteivät edes kolme peräkkäin nautittua kuuria ole auttaneet. Siksi ne on toistaiseksi jätetty pois. Tutkimuksessa on selvinnyt, että pääkipuni toimii periaatteessa samalla tavalla kuin epilepsia, eli ennen kipua aivoissa tapahtuu jonkinlainen sähköinen häiriö. Siksi syön nyt voimakasta epilepsialääkettä, jolla yritetään välttää häiriön syntymistä. V aikka Hortonin päänsäryn hoitoyritykset kaikessa kammottavuudessaan ovat osa arkeani enemmän kuin koskaan, niin kotona makoilemaan minusta ei ole. Olen todennut, että jos vain olen paikallani enkä tee mitään, olen paljon kipeämpi kuin jos jatkuvasti liikun, käyn kuntosalilla ja saan muuta ajateltavaa heti kun kipu ei ole päällä. Osallistun kohtuullisen aktiivisesti erilaiseen järjestö- ja yhdistystoimintaan, joka pitää minut pienessä liikkeessä. Masa Jouluaattona 1999 turvauduttiin kovien kipujen takia taas viikon infuusiohoitoon. Minut herätettiin uudenvuodenpäivänä vuonna 2000, eli vuosituhannen vaihtumisen juhlinnasta en tiedä mitään. Infuusiohoitoa seurasi noin kahden viikon morfiinista vieroitus ainetta vähentäen ja annostusvälejä pidentäen. Tammikuun lopulla toivuin vähitellen, mutta ehdin olla kotona vain neljä päivää, kunnes jouduin jälleen 22 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 Lu k i j at k i rj oit ta va t Kirjoita meille ! Osoite on: Suomen Migreeniyhdistys ry Mannerheimintie 44 A, 00260 Helsinki migreeni@migreeni.org Faksi: (09) 493 353 Laita kirjeen mukaan yhteystietosi, vaikka haluaisitkin esiintyä nimimerkillä lehden palstalla. Olen 30-v. naishenkilö Etelä-Suomesta. Työskentelen tietokoneen kanssa kokopäiväisesti. Olen sairastanut migreeniä lapsesta asti. Migreeni-diagnoosi tehtiin 15-vuotiaana. Siihen asti olin kuvitellut, että kaikilla muillakin päätä aina joskus tällä tavoin sattuu ja heitäkin oksettaa. Pahimmillaan kohtauksia oli viikossa 3-6. Minulla on sekä jännityspäänsärkyjä että aurallista ja auratonta migreeniä. Tauti on meillä suvussa periytyvää, myös isäni ja siskoni sairastavat migreeniä. Selvästikin ulkoilulla ja hapen saannilla on yhteys migreenitiheyteen. Isäni tekee ulkoilmatyötä, ja hänellä migreeniä on muutaman kerran vuodessa. Siskoni tekee myös ulkoilmatyötä, hänelläkin kohtausten määrä pysyi kohtuullisena, kunnes hän sai lapsia. Koska lasten kanssa kotona oleminen rajoitti metsissä juoksentelua, kohtauksia tuli kotonaoloaikana useammin. Olen nyt taistellut tätä tautia vastaan aktiivisesti n. 5 vuotta, koska kuvittelen vielä joskus hankkivani lapsia. Nyt tauti alkaa olla sen verran valjaissa, että uskallan jo vakavasti harkita lasten tekemistä. Seuraavilla konsteilla olen saanut migreenin vähenemään niin, että kohtauksia tulee yleensä enää kerran kuussa ennen kuukautisia. Tosin silloin kohtaus on hankala, ja voi kestää 3-4 päivää yhtämittaisesti. Kohtaus poistuu lääkeillä päiväksi, mutta palaa aina seuraavana yönä. Tässä kokeilemiani konsteja kokeiltavaksi muillekin: – purentalihasten ja purennan hoito Tämä on aika yleinen, mutta tiedostamaton ongelma. Keskustele hammaslääkärisi kanssa. Minulla on kohtuullisen paha purentavika. Tästä johtuen purentaani hiottiin ja muutamia vuosia sitten minulle tehtiin purentakisko yökäyttöön. Kun todettiin, että purentani liikkuu jokaisen haukottelunkin myötä, purennan hiominen lopetettiin. Hammaslääkärini suositteli lopettamaan purkan ja toffeen jauhamisen sekä saxofonin soiton. Ehdin soittaa fonia n. 2 vuotta ja soittaminen selvästi lisäsi migreenikohtausten määrää. Eräs turkulainen fysioterapeutti oli pyytänyt neurologiltani ”koe- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 kaniineja”, joilla voitaisiin kokeilla purentalihasten fysioterapeuttisen hoidon vaikutusta migreeniin. Kun ilmainen ”kaniiniaika” loppui, totesin hoidon todella auttavan, ja olen nyt käynyt saamassa sähköä purentalihaksiin sekä hierotuttamassa leuan alueen lihaksia säännöllisesti kahden viikon välein jo parin vuoden ajan. Lysti on kallista, mutta halvempaa kuin jatkuva triptaanien syöminen. Jos päädyt kokeilemaan tätä, tutki ensin fysioterapeutin koulutus ja asiantuntemus. Valitettavasti on olemassa myös fysioterapeutteja, jotka ovat käyneet lyhyen parin päivän koulutuksen ja kutsuvat itseään asiantuntijoiksi. Leuan alueen lihasten sähköhoidon antamiseen tarvitaan erikoislaitteet, joita ei löydy Turun seudultakaan tietääkseni kuin muutamat. – niska- ja hartialihasten hoito ja venyttely UKK-instituutin jumppa-ohjeita noudattamalla ja kuminauhajumpalla niska-hartia-alueen verenkierto paranee, lihakset vahvistuvat, ja todistettavasti pää voi paremmin. Älä unohda taukojumppaa. → 23 – e-pillereiden lopettaminen Tätä pidän suurimpana virstanpylväänä omassa taistossani. Pillereiden lopettamisen jälkeen migreenitiheys vähentyi yleensä yhteen kertaan kuukaudessa. – kasvissyönti Olen ollut kasvissyöjä nyt muutaman vuoden. Vaikka elämä on syömisen kannalta hankalampaa, pää pysyy paremmassa kunnossa. Syön joskus riistaa ja luonnonvesien kalaa. Nähtäväsi näissä lehdissäkin esitetty kovien rasvojen vaikutus migreeniin pitää paikkansa ainakin minun kohdallani. – säännöllinen ruokailu selvästi vaikuttanut pään olotilaan. Jostain syystä myös löysien ohuiden sukkien käyttäminen nukkuessa tuntuu auttavan. Ehkä uni on näin rauhallisempaa. – aurinkolasit Jos aurinkolasit unohtuvat kotiin vähänkin kirkkaammalla säällä, migreeni on taattu. Käytän aurinkolaseja myös töissä migreenikohtausten jälkeen, kun silmät ovat vielä valoherkät. – sauvakävely Jännityspäänsärky voi jopa hävitä, kun lähden sauvakävelylle. Sauvakävely tekee hyvää niskan alueen lihaksille. Jos joudun olemaan syömättä yli 4 tuntia, juon hedelmämehua tai syön jotain mitä kassiini olen vararavinnoksi pakannut – yleensä hedelmiä, pähkinöitä tai jotain, joka nostaa verensokerin hitaasti. – ei korkealentoisia kampauksia – nukkuminen Kehosi on viisas. Syö banaania jos tekee mieli, nuku jos nukuttaa, syö suklaata jos tuntuu siltä, juo kun janottaa. Kun opettelet kuuntelemaan kroppasi viestejä, Toisin kuin suositellaan, pienet tirsat päivällä tekevät hyvää minulle jos väsyttää. Kunnon yöunesta huolehtiminen on Ensimmäisen kerran huomasin säryn olemassaolon Juhanin ollessa 3-vuotias. Kävellessämme kauppaan hän vähän väliä huudahti: ”Aurinko älä paista minun silmään, tuuli älä tuule minun silmään.” Siitä sitten alkoi lähes 20 vuotta kestänyt piina. Olin aina luullut, että migreeni on hienojen rouvien ja neitien lossatauti, mutta opin pian, että se on kaikkea muuta. Kohtaus tuli aina kahden viikon välein. 24 Pitkiä hiuksia ei saa pitää ponnarilla eikä nutturalla. Nähtävästi paino on niin suuri, että se laukaisee migreenin. se alkaa ohjata toimintaasi. KUNHAN SUOSTUT KUUNTELEMAAN! Opettele erottamaan mainostajien tahto kroppasi tahdosta. – elämäntahdin hiljentäminen Luovuimme TV:stä. Nyt nukkumaan mennään kun nukuttaa, eikä TV-ohjelmien mukaan. Tämä on muutenkin elävoittävä elämänkokemus. Ei ole kiire, ehtii enemmän kun TV:n varastama aika on palautettu muuhun elämään. Jos tilanne pääsee muuttumaan kriisiksi ja lääkkeitä ei jostain syystä ole käsillä, laitan sormen kurkkuun ja ”halin pyttyä”. Yleensä se auttaa. Terveydeksi! – kuuntele kroppaasi Juhani oli hyvin hauska, iloinen ja vilkas lapsi, oikeastaan ylivilkas, mutta muuten hyvin terve. Kohtauksen alkaessa hän muuttui hiljaiseksi ja kaatui vähitellen sänkyyn voihkien, oksentaen ja ripuloiden ankarasti. Huoneen piti olla pimeä. Kohtaus kesti n. 6 tuntia ja sen mentyä ohi poika nousi ylös heikkona ja nälkäisenä. Hän sanoikin, että tuntuu kuin ei tulisi ollenkaan täyteen. Kohtauksien jälkeen hän oli tavattoman hyväntuulinen, jakoi tavaroitaan nuoremmille veljilleen. Tätä kesti n. viikon. Seuraavalla viikolla alkoi esiintyä ärtyisyyttä ja tappelunhalua eivätkä veljet osanneet olla mieliksi. Tätä kesti n. viikon huipentuen rajuun kohtaukseen. Opin vähitellen seuraamaan tätä aaltoliikettä ja huomasin, että minä toisinaan aiheutin kohtauksen puhkeamisen aikaisemmin. Tuli välillä suututtua hänelle tällä ärtymisviikolla ja Suomen Migreeniyhdistys Migreeniyhdistys –– Jäsenlehti Jäsenlehti 1/2001 1-2000 Suomen niin kohtaus puhkesi. Muuten en huomannut esim. minkään ruoka-aineen laukaisevan sitä. Koulussakäyntiä tämä ei häirinnyt, koska kohtaus tuli aina kokeiden jälkeen, ei ennen. Muistan kuinka hän kesti oppikoulun 2 päivän sisäänpääsykokeet, mutta tuloksen katsomiseen eivät voimat enää riittäneet. Juhani itse häpesi kovasti tätä vaivaansa, koska hän piti sitä häpeällisenä heikkoutena, jota ei voinut paljastaa kavereille, johtajatyyppi kun oli. Koululääkärin mielestä vaiva luultavasti menisi ohi täysi-ikäisyyden tullessa. Ja niinhän tapahtuikin. Nyt hän on 54-vuotias, enkä ole kuullut valittavan. Kansakoulunopettaja kertoi, että kun Juhani alkoi istua hiljaa Kun luin ”Lukijat kirjoittavat” -palstaa 2/2000 Nimim. Sä kuulut päivään, ajattelin että se on kuin minun elämäni tarina. Migreenini alkoi 15-vuotiaana. Siitä lähtien se on seurannut minua vaikeuttaen elämääni kohtuuttoman paljon. Ei edes ikä ole vähentänyt kohtauksia. Olen 63-vuotias ja migreeni vain jatkuu. Sairastan myös vaikea-asteista fibromyalgiaa, johon osana kuuluu migreeni. Sukuni naisista on monella migreeni, mutta minulla vaikein. Olen ollut neurologin hoidossa, kipupoliklinikalla, saanut fysikaalisia hoitoja ja hierontaa. käsi poskella, jotain oli vinossa ja hän lähetti pojan kotiin. Sehän oli aivan väärin, hänet olisi pitänyt panna lepäämään kouluhoitajan huoneeseen. Kerrankin tullessani työstä kotiin tapasin hänet makaamassa kuistilla. Oli tullut ryömien metsäpolkua pitkin, kun jalat eivät kantaneet. Eipä silloin paljon tiedetty migreenistä. Jouluaatto meni aina pilalle, koska hän odotti niin kovasti Joulupukin tulevan, että kun ilta vihdoin tuli, makasi Juhani kohtauksen kynsissä. Samoin ensilumi aiheutti niin kovan innostuksen, että iltapäivä kului pimeässä huoneessa. Olin kerran lähdössä Ouluun ja kerroin valitettavasti jo aamulla hänelle, että hän pääsee mukaan. Ja niinhän kävi, että työstä tullessani tapasin hänet Olen kokeillut akupunktiota ja sähköhoitoa. Olen myös hakenut apua kansanparantajalta. Minulta on poistettu amalgaamipaikat v. -97, minkä jälkeen fibromyalgiakivut helpottuivat, mutta migreeni jäi. Kasvisruokavaliota olen kokeillut useita vuosia. Tällä hetkellä syön sekaruokaa; ei juuri lihaa, kalaa kyllä. Elän terveellisesti, syön useita pieniä aterioita päivässä, että verensokeri pysyy tasaisena. Kiellettyjä aineita on paljon: suklaa ja makeiset, alkoholi, juustot (paitsi miedot ja mauttomat). Tupakansavu, pakokaasut, kemialliset hajut, tuuli, aurinko – kaikki voivat laukaista migreenin. En voi nauttia myöskään rajussa kohtauksessa. Olisin siitä huolimatta ottanut hänet mukaani, koska minulla oli makuuvaunupaikka ja tiesin koh tauksen menevän ohi. Yritin nostaa hänet pystyyn, mutta siitä ei tullut mitään ja hän sanoi: ”Äiti, minä en jaksa.” Joten tosipaikka oli. Jälkeenpäin hän pyysi, etten kertoisi etukäteen mitään kivaa, koska sitä ajatellessa tulee pää kipeäksi. Särky oli aina jommalla kummalla puolella kulmakarvojen alapuolella, ei koskaan molemmilla puolilla yhtäaikaa. Hän oli lapsena luonteeltaan hyvin impulsiivinen ja innostui aina kauheasti. Tästä syystä vaiva kai aikuistuessa vähitellen häipyi, kun hän oppi suhtautumaan asioihin hillitymmin. Äiti saunasta, seuraava aamu on kauhea. Matalan verenpaineeni vuoksi en voi käyttää estolääkitystä (sitäkin on kokeiltu). Vuosi 2000 oli erittäin vaikea, marras-, jouluja tammikuussa migreeni oli lähes jokapäiväistä. Keskimäärin migreenipäiviä on 15-20 kuukaudessa. Sairastan vielä astmaa ja hajuallergiaa. Menoni ovat rajoitettuja; siellä missä on ihmisiä, siellä on myös hajuja. Migreeni alkaa usein yöllä, aistin kivun jo ennen heräämistä. Kaikki hauskuus on poissa elämästä, on jatkuva alakulo. Minulla on onneksi ymmärtäväinen miesystävä, hän tukee ja ymmärtää minua, koska itsekin sairastaa migreeniä. Saan myös → Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 25 tukea ystäviltäni. Minusta on kohtuutonta, että migreenilääkkeistä saa vain normaalikorvauksen näin vaikean ja kroonisen sairauden ollessa kyseessä. Toivon, että Migreeniyhdistys ajaisi voimakkaasti tätä asiaa. Imigran ja muut migreenin täsmälääkkeet auttavat, mutta ovat liian kalliita. Suurempi korvaus täsmälääkkeistä, ehdottomasti! Migreeni on ollut tuttu vaiva elämässäni jo pienestä asti, mutta hallitsevaksi se muuttui lukioikäisenä ja on jatkunut kovana tähän päivään asti. Olen nyt 26-vuotias. Migreenin pahentuessa aloin tietysti käydä säännöllisesti neurologilla. Yli 20 lääkettä kokeiltiin, eri yhdistelmiä, uusia ja vanhoja, tabletteina, piikkeinä ja nenäsumutteina, aina huonolla menestyksellä. Täsmälääkkeet auttavat kohtauksessa sen verran, että ne vievät säryltä terän pois, mutta muutaman tunnin kuluttua kipu palaa takaisin kovana. viisaudenhampaat ja ostin silmälasit pienen taittovian takia, johon ei tarvitsisi vielä laseja, koska halusin raivata senkin mahdollisen migreenin aiheuttajan pois. Hankin myös hammaskiskot rentouttamaan kireitä poski- ja purentalihaksiani. Koska kipeät niska ja hartiat myös ai heuttivat migreenikohtauksia syömään kohtauksiin täsmälääkkeitä, että edes jotenkin pysyin tavallisessa elämässä kiinni. Muutaman vuoden tyydyin vain turvautumaan lääkkeisiin ja saadessani käteeni uuden lääkkeen reseptin, laitoin siihen kaiken toivoni. Migreeni kuitenkin paheni ja jälkeenpäin lääkkeiden tehoa miettiessäni, on päällimmäisenä ajatuksena vain päivittäisten estolääkkeiden ja täsmälääkkeiden aiheuttama sumuinen olo. Eli kovan säryn lisäksi sain vain tokkuraisen ja huonon olon. Kuukaudessa migreenipäiviä oli n. 27 ja tuntui kuin olisi ollut paratiisissa, jos päätä ei joku päivä särkenytkään ja niinäkin päivinä särky kummitteli jossain taustalla miettien alkaako vai ei. Täysin lääkkeisiin toivoni menettäneenä ja masentuneena aloin hakea apua vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Otatin päästäni magneettikuvat, tutkitutin hampaani ja silmäni, poistatin 26 J Ja olo on taivaallinen! Lihakset ovat täysin rentoutuneet ja askel on kevyempi ja se hyvä olo kestää parikin kuukautta! kävin läpi kaksi fysikaalista hoitojaksoa. Niiden lisäksi kokeilin myös naprapaattia, akupunktiota, klassista hierontaa, hermoratahierontaa, kahta eri homeopaattia ja heidän lääkekuurejaan, kuivakuppausta, jäsenkorjausta, osteopaattia, avantouintia ja erilaisia dieettejä. Rahaa kului tietysti uskomattomat määrät, mutta mieluummin laitoin rahaa jonkin parannuskeinon etsimiseen, kuin tyytyisin vain pumppaamaan itseni täyteen lääkkeitä ja silti kärsimään. Mistään edellämainituista ei löytynyt apua ongelmaani ja jouduin koko ajan edelleen Paljon kärsinyt Äitini seurasi vierestä tietenkin huolestuneena tyttärensä pahaa oloa ja keksi koko ajan uusia hoitomuotoja, joita voisin kokeilla. Hän ehdotti seuraavaksi kuppausta. Varasin ajan, mutta verikauhuisena ihmisenä peruin sen saman tien. Muutaman kuukauden asiaa kypsyteltyäni varasin ajan ja menin kauhusta kankeana kuppari Sirkku Lahtisen vastaanotolle. Ensimmäisen kerran jälkeen kohtaukset eivät huomattavasti vähentyneet, mutta olo oli paljon parempi ja jo toisen kuppauskerran jälkeen kuukaudessa alkoi olla aina vaan enemmän migreenittömiä päiviä. Nyt käyn kuppauksessa kolmen kuukauden välein ja tällä hetkellä migreenisärkyä on noin 6 päivää kuukaudessa, eli huima muutos entiseen 27 päivään verrattuna!!! Maalaisjärjellä ajateltuna kuppaus on mielestäni kaikille paljon lääkkeitä syöville tarpeellinen, poistaahan se kehosta suuren määrän lääkkeiden jäänteitä ja kuona-aineita, jolloin kehon toiminnot paranevat. Asiasta vakuutuin täysin ensimmäisellä kuppauskerralla, kun vereni haisi aivan lääkkeille ja oli vaahtopäistä! Jo seuraavalla kerralla pystyi huomaamaan muutoksen veren laadussa. Ennen ajatus kuppauksesta toi Suomen Migreeniyhdistys Migreeniyhdistys –– Jäsenlehti Jäsenlehti 1/2001 1-2000 Suomen poisa kahvihetki, jonka aikana veri tasaantuu ja pienet haavat lakkaavat tihkuttamasta verta. Ja olo on taivaallinen! Lihakset ovat täysin rentoutuneet ja askel on kevyempi ja se hyvä olo kestää parikin kuukautta! mieleeni pesuhuoneen, joka lainehti punaisena pitkin lattioita ja pöytää virtaavasta verestä. Itse kuppauksessa ei välttämättä näe edes yhtä veritippaa, jollei halua. Ja pienten haavojen tekeminen iholle ei satu edes hemoglobiinin oton vertaa. Kuppauksen jälkeen seuraa lep- Eli voin sydämestäni suositella kuppausta kaikille. Minun elämänlaatuani se ainakin on kohentanut huomattavasti, voisi jopa sanoa, että on palauttanut sen. Enkä aio koskaan luopua tästä ihanasta hoitomuodosta. Hyvää alkavaa kesää! Tervehdys ! Olen mielenkiinnokseni havainnut päänsärkykohtaukseeni liittyvää tulisen peperonin himoa (päänsäryssäni on viitteitä Hortonin päänsärkyyn). Peperonin syönti sellaisenaan myös tuntuu hetkellisesti auttavan (10-15 min) ja olenkin joskus popsinut niitä päivän aikana lähes purkillisen. Onko vastaavanlaisia kokemuksia laajemmin ja mikä mahtaa olla se vaikuttava tekijä...peperonihan ainakin kiihdyttää runsaasti aineenvaihduntaa? Historian ”Suuret” Migreenikot osa 2 Kärsitkö sinä migreenistä? No, niin ovat kärsineet historian saatossa monet aikakirjoihin jääneet suurmiehet ja -naisetkin. Heidän aikalaisensa pitivät heitä vähintäänkin omituisina – jopa hulluina. Mutta me, jotka osaamme yhdistää migreenin oireet kertomuksiin ja kuvauksiin näistä historiallisista hahmoista, tiedämme paremmin. Viime lehdessä kerroimme valtiomiehistä ja sotilasjohtajista, tällä kertaa sukellamme maalaustaiteen ja kirjallisuuden maailmaan. Maalareista ainakin impressionismin suuren nimen, Vincent van Goghin (1853-1890) sanotaan sairastaneen erittäin vaikeaa migreeniä. Onkin varsin todennäköistä, että van Goghin maalausten tunnistettavat ominaispiirteet – mm. väreilevät ja ”salamoivat” värit – olivat seurausta vaikeasta migreeniaurasta. Nykyään uskotaan myös, että raastava migreenikipu olisi ollut syy miksi Vincent leikkasi irti oman korvansa. kuin on ilmestynytkin, taas väitetään olevan Lewis Carrollin symboli tälle näkyvälle näkymättömälle sairaudelle eli migreenille. Die Schmerzhilfe -lehden 3/2000 artikkelista ”Berühmte Migräniker der Geschichte” ja WHA:n artikkelista ”Famous migraineurs in history” vapaasti suomentanut ja yhdistellyt Virpi Vallasvuo Kirjailijoista voidaan nostaa esiin L e w i s C a r ro l l (1832-1898), joka tunnetaan parhaiten Liisa Ihmemaassa -teoksen luojana. Kirjan kuvaus siitä kuinka Liisa välillä kutistuu lähes olemattomaksi ja välillä taas kasvaa suorastaan jättiläiseksi voi hyvinkin pohjautua migreenikohtauksen aikaiseen tuntemukseen kehon vääristymisestä. Irvikissan, joka ilmestyy milloin mistäkin ja jonka virnistys aina jää vaikka kissa itse katoaakin yhtä yllättäen Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 27 Aluetoimintaa 18.8. klo 11.00 – 16.30 HORTONIN NEURALGIAA JA BASILAARIMIGREENIÄ SAIRASTAVIEN TAPAAMINEN Luento: neurologi Matti Ilmavirta Paikka: Hotelli Alba, Ahlmaninkatu 4, Jyväskylä Hinta: 130 mk Ilmoittautumiset: (09) 4319 1303 tai matleena.helojoki@migreeni.org FORSSA 3.10. klo 18.00 MIGREENI JA HYVÄ HOITO Neurol. Markku Nissilä, Forssan Lääkärikeskus 24.10. klo 18.00 EROON JÄNNITYSPÄÄNSÄRYSTÄ? Neurol. Markku Nissilä 14.11. klo 18.00 MITEN HARVINAISIA OVAT HARVINAISET PÄÄNSÄRYT? Neurol. Markku Nissilä Kaikki Forssan tilaisuudet järjestetään yhteistyössä Forssan aikuisopiston kanssa, Wahreninkatu 11 K. Opisto kerää kuulijoilta luentomaksun 20 mk/luento. HELSINKI HUOM 31.9. klo 14.00 Lasten migreeni Heurekassa 18.10. klo 18.00 MIGREENIN HOIDON KUSTANNUKSET Tutkija Janne Martikainen, Kuopion yliopisto Kampin palvelukeskus, Salomonkatu 21. 13.11. 18.00 MIGREENIN PERIYTYVYYS Neurol. Mikko Kallela Kampin palvelukeskus, Salomonkatu 21. MUIS TA 28 Laita päivät kalenteriisi. Erillisiä kutsuja ei lähetetä. KUOPIO 9.10. klo 18.00 MIGREENI JA HYVÄ HOITO dos. Tuula Pirttilä Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Sairaalakatu 6-8, rakennus 5 24.10. klo 17.30 TULLAAN TUTUIKSI – sinä, minä ja migreeni Keskustelutilaisuus, johdattelijana toiminnanjohtaja Matleena Helojoki Tapiolan kokoustila, Suokatu 23 19.11. klo 17.30 – 19.00 APUAKO MIGREENIIN JUMPALLA JA RENTOUTUKSELLA? Tuula Vepsäläinen ja Sanna Keinänen Jumppatori, Torikadun Terveys ja Liikunta, Torikatu 19 15 ensin ilmoittautunutta mahtuu mukaan, soita Taina Grönqvistille 050 3489 492. Osallistumismaksu 10 mk, kevyeen liikuntaan sopivat vaatteet. LAHTI 25.10. klo 18.00 MIGREENI JA HYVÄ HOITO Neurol. Annikki Salmivaara, PHKS Kirjaston auditorio, Kirkkokatu 31 LAPPEENRANTA 12.9. klo 18.00 MIGREENI JA HYVÄ HOITO Ylil. Jussi Valpas. Lappeenrannan Kylpylaitos, Ainonkatu 17. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 Kansainvälisen migreenikuukauden päätapahtuma Suomessa: sy. pää paa Va 30.9. klo 14.00 LASTEN MIGREENI Luento: LKT, lastenneurologi Liisa Metsähonkala, TYKS Paikka: Heureka, Tikkurila OULU 5.9. klo 18.00 MIGREENI JA HYVÄ HOITO Johtajaylilääkäri Hannele Havanka LPKS, Kemi Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9. PORI Aluetoiminta aloitetaan syksyllä. TURKU Syyskuussa neurologi Markku Nissilän ja Hilkka Kettisen raportti New Yorkin kansainvälisestä päänsärkykokouksesta: Mitä uutta migreenistä ja sen hoidosta. Lokakuun teemana lasten päänsärky. Tarkemmat tiedot lähetetään jäsenkirjeessä syksyn alussa. RAUMA Aluetoiminta aloitetaan syksyllä. SEINÄJOKI Syksyn aikana asiaa lasten päänsäryistä ja kivun psykologiasta. Lähemmät tiedot jäsenkirjeessä, joka lähetetään postinumeroalueille 60000-69999. TAMPERE 12.9. KLO 17.30 MIGREENIKIPU JA SEN MEKANISMI Neurol. Petteri Maunu 18.10. klo 17.30 ASENTOTASAPAINON MERKITYS RENTOU TUMISELLE JA KIVUNHALLINNALLE Fysioterapeutti OMT Harri Laine 21.11. klo 17.30 OLET SITÄ MITÄ SYÖT Homeopaatti, iridologi, kiinalainen lääketiede Aila Leponiemi ÄHTÄRI 12.9. klo 18.30 MIGREENI JA HYVÄ HOITO Neurol. Heikki Teirmaa, EP:n Päänsärkykeskus Kahvila Lounasportaat Yhdyshenkilöt Neuvontapuhelin: Liisa Aaltoila (09) 454 7272 Alavuden alue: Seija Jokela 050 3603 253 Forssan alue: Eija Nummi (03) 4382 352 Kuopion alue: Taina Grönqvist 050 3489 492 Lahden alue: Pia Koljonen 0400 981537 Lappeenrannan alue: Riitta Nikulainen 0400 970 164 Porin alue: Elisa Rosu 040 7372 653 Seinäjoen alue: Anu Kaappola (06) 412 1616 Tampereen alue: Eija Palo (03) 3670141 Kaikki Tampereen tilaisuudet järjestetään Peurankallion Palvelutalossa, Peurankallionkatu 10. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 Turun alue: Hilkka Kettinen 050 5355 155 29 Uutisia meiltä ja muualta Suomen Migreeniyhdistys ry:n hallitus vuonna 2001 • Leena Kanerva, puheenjohtaja ja lehden päätoimittaja, Helsinki, 050 520 1958, leena.kanerva@migreeni.org • Virpi Vallasvuo, varapuheenjohtaja ja kansainväliset asiat, Helsinki, 040 568 3479, virpi.vallasvuo@migreeni.org • Laila Seppä, sihteeri, Espoo, (09) 512 1163 • Tellervo Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki, 040 589 6367 • Timo Jaakkola, jäsen ja Hortonin neuralgia-alaosastotoiminta, Hirvensalmi, 040 518 9968 • Liisa Aaltoila, jäsen, basilaarimigreeni-alaosastotoiminta ja neuvontapuhelin, Espoo, (09) 454 7272, liisa.aaltoila@migreeni.org • Eija Nummi, jäsen ja alueellisten osastojen toiminta, Forssa, 040 751 3325 • Georg Dunkel, varajäsen ja Hortonin neuralgia-alaosastotoiminta, Espoo, 0400 605 647, georg.dunkel@migreeni.org Veren sokeria voi seurata jatkuvasti TAMPERE. Veren sokeria voi mitata jatkuvasti. Erikoislääkäri Markku Saraheimo Helsingin terveyskeskuksesta esitteli Tampereen lääkäripäivillä sadan gramman painoista rasiaa, josta kulkee johto. Aikuisella johdon toinen pää voi olla kiinni vatsan läskeissä, lapsella pakarassa, jolloin laite Kela korvaa osan sairauskuluista Kela korvaa sairausvakuutuslain mukaan – osan yksityislääkärin palkkiosta (60 % Kelan vahvistamasta taksasta) – osan yksityislääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista (yli 80 markan kuluista 75 % Kelan vahvistamasta taksasta) Yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt maksut voivat olla suurempia kuin Kelan taksat, joiden perusteet määrää sosiaali- ja terveysministeriö. Kela vahvistaa luettelon korvattavista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä sekä niille taksat, joihin voit tutustua joko Kelan toimistossa tai Kelan internetsivuilla kohdassa pdf-kirjasto. Lääkärinpalkkioista korvausta haetaan toimittamalla Kelaan täytetty korvaushakemus SV120, lääkärinpalkkiolomake tai vastaava Kelan hyväksymä lomake. Hakuaikaa on kuusi kuukautta maksun suorittamisesta. Mukaan 30 mittaa koko ajan veren sokeria. Mittaaminen on tarpeen, kun sokeritasapaino heittelee selittämättömästi. Laite on amerikkalaisvalmisteinen. Jatkuva sokerin mittaus on ollut mahdollista Suomessa noin vuoden. Helsingin Sanomat liitetään maksukuitti. Tutkimus- ja hoitokuluista korvaus haetaan täyttämällä määräykseen liittyvä hakemus. Voit myös antaa valtakirjan palvelun tuottajalle, joka hakee korvauksen puolestasi. Silloin maksat vain omavastuuosuuden palkkiosta tai hoitokuluista. Lääkekuluistasi kela korvaa osan Kela voi korvata lääkärin määräämien lääkkeiden hinnasta – ostokerralta puolet yli 50 markan ostosta (peruskorvaus, johon migreenin täsmälääkkeetkin kuuluvat) – Jos lääkekustannukset, joista on jo suoritettu osakorvaus, vuonna 2001 ylittävät 3450 mk, ylittävä osa korvataan kokonaan. Korvattavan määrän on oltava kalenterivuodelta yli 100 mk ennen kuin se maksetaan. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 Palveluhakemisto Päänsäryn asiantuntijoita Espoo Laitila Neurologian erikoislääkäri, dosentti Markus Färkkilä Keskustornin lääkäriasema Keskustorni, 7. krs, 02100 Espoo Ajanvaraus: (09) 5305 0600 Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Laitilan Lääkäripalvelu Keskuskatu 21, 23800 Laitila Ajanvaraus: (02) 85 959 Forssa Oulu Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Forssan Lääkärikeskus Puistolinna C 25, 30100 Forssa Ajanvaraus: (03) 422 0290 Neurologian erikoislääkäri Marja Repo-Outakoski Oulun Diakonissalaitos / Tutko Sepänkatu 21, 90100 Oulu Ajanvaraus: (08) 313 2611 Helsinki Porvoo Neurologian erikoislääkäri Hanna Harno Vastaanotto keskiviikkoisin klo 16–19. Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin päänsärkykeskus Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki Ajanvaraus: (09) 5305 0500 Neurologian erikoislääkäri Teija Silen Porvoon Lääkärikeskus / Porvoon päänsärkykeskus Raatihuoneenkatu 2, 06100 Porvoo Ajanvaraus: (019) 521 1545 Neurologian erikoislääkäri Antti Myllymäki Helsingin Diakonissalaitoksen lääkäriasema / Diacor Alppikatu 2 B, 00530 Helsinki Ajanvaraus (09) 775 0800 Seinäjoki Helsingin lääkärikeskus ja laboratoriot Oy Mannerheimintie 12, 4. krs, 00100 Helsinki Ajanvaraus: (09) 646 411 Neurologian erikoislääkäri Heikki Teirmaa Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus Hautapakankatu 13, 60310 Seinäjoki Ajanvaraus: (06) 414 8223 Turku Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi Neurologiakeskus Bulevardi 22 A, 00120 Helsinki Ajanvaraus: (09) 680 2466 Neurologian erikoislääkäri Erkki Säkö Turun Päänsärkykeskus Oy Brahenkatu 11 D, 20100 Turku Ajanvaraus: (02) 414 0444 Neurologian erikoislääkäri Teija Silen Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin päänsärkykeskus Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki Ajanvaraus: (09) 5305 0500 Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Turun Päänsärkykeskus Oy Brahenkatu 11 D, 20100 Turku Ajanvaraus: (02) 414 0444 Yleislääkäri Leif Lindberg Aleksin Lääkäriasema Mannerheimintie 8 A, 4.krs, 00100 Helsinki Ajanvaraus: 7750 8444 Neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin päänsärkykeskus Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki Ajanvaraus: (09) 5305 0500 Neurologian erikoislääkäri, dosentti Markus Färkkilä Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin päänsärkykeskus Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki Ajanvaraus: (09) 5305 0500 Vantaa Lastenneurologi Mirja Hämäläinen Diacor Tikkurila Unikkotie 5 a A, 01300 Vantaa Ajanvaraus: (09) 7750 8660 Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätti Myyrmanni Iskoskuja 3 B 50, 01600 Vantaa Ajanvaraus: (09) 530 501 Jyväskylä Neurologi ja lastenneurologi Leena Kaukiainen Torikeskuksen lääkäriasema Yliopistonkatu 38, 40100 Jyväskylä Ajanvaraus: (014) 446 1611 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001 31
© Copyright 2024