Migreeni.org Pdf Lehdet 0299
Suomen Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 2/99 2 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 Sisältö Pujeenjohtajan palsta.......................................................... 4 Migreenin hoidosta valmistumassa kansallinen suositus....... 5 Lasten migreeni................................................................... 8 Nuorten migreeni............................................................... 11 Messut............................................................................... 12 World Headache Alliance .................................................. 12 Shindo Bodywork............................................................... 13 Asiantuntija vastaa............................................................ 18 Migreeniä voidaan mitata.................................................. 20 Etsimme migreenikkoja tiedotuskampanjaan...................... 23 Uutisia meiltä ja muualta................................................... 24 Lapsen päänsärkyä saa potea koko perhe.......................... 25 Väitös: Lasten kivunhoidossa yhä parantamisen varaa....... 26 Lukijat kirjoittavat............................................................. 27 Minun tarinani................................................................... 28 ”Valkoparta, vanha ukki”................................................... 30 Paikallisuutisia................................................................... 31 Tampereen alaosasto.......................................................... 31 Etelä-Pohjanmaan Päänsärky-yhdistys................................ 33 Jäsenillat........................................................................... 34 (09) 454 72 72 Toimistonhoitaja päivystää arkisin klo 14 – 17. Julkaisija: Suomen Migreeniyhdistys – Migrän-föreningen i Finland ry Kansi: Virpi Vallasvuo ”Linnanmäellä” Lehden taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 Onko Sinulla ideoita tai ehdotuksia yhdistyksellemme tai jäsenlehteemme? YHTEYSTIETOMME: Suomen Migreeniyhdistys Mannerheimintie 44 A 00260 Helsinki Faksi (09) 493 353 migreeni@migreeni.org www.migreeni.org 3 Tutkimusten ja tilastojen mukaan migreenistä kärsivät eniten aktiivisesti työelämän kiihkeässä tahdissa ponnistelevat nuoret keskiikäiset. Kuitenkin migreeniä potee valitettavasti myös aika suuri joukko teini-ikäisiä nuoria ja lapsia. Lehtemme tässä numerossa käsittelemme hieman syvemmin lasten ja nuorten migreeniä. Toivomme, että sekä lasten vanhemmat että nuorten kanssa työskentelevät saavat näin neuvoja ja opastusta siihen, miten parhaiten voimme auttaa ja tukea nuoria migreenikkoja. Vaikka migreenikohtaukseen useimmiten tarvitaankin erityistä lääkehoitoa, tulisi meidän vanhempien huomioida ja opettaa myös lapsemme ja nuoremme tunnistamaan lääkehoidon ohella ravinnon, liikunnan ja riittävän levon sekä unen merkitys migreenin hoidossa. Voimme myös yrittää opettaa lapsillemme rentoutumisen tärkeää taitoa nykyisessä suorituskeskeisessä elämänrytmissä. Terveet elämäntavat auttavat meitä aikuisiakin migreenin hal- linnassa, mutta uskoisin, että nuorten elämäntapoja ja migreenin omaehtoista hallintaa on helpompi jo ajoissa ohjata terveille linjoille. Me migreenikonkarithan olemme jo enemmän tai vähemmän ”saastuttaneet kroppamme” useita vuosia kestäneillä lääkekokeiluilla samalla kun olemme myös elämäntapojemme suhteen hitaampia ja jäykempiä omaksumaan ”uusia kuvioita” jo piintyneisiin tottumuksiimme. Monica Gylfe puheenjohtaja 4 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 Markus Färkkilä, neurologian dosentti HYKS, Neurologian klinikka Helsingin Päänsärkykeskus, Hakaniemen Poliklinikka Migreenin hoidosta valmistumassa kansallinen suositus Suomalainen lääkäriseura Duodecim on käynnistänyt Käypä hoito -projektin, jonka tarkoituksena on tuottaa Suomen oloihin soveltuvia suosituksia eri sai rauksien hoitokäytännöistä. Projektin keskeisenä tavoitteena on, että hoidot perustuvat tieteelliseen, tutkimukselliseen näyttöön, eli ne on osoitettu tehokkaiksi. Kaikissa hoitosuosituksen ohjeissa tulee olla viite siitä, mihin hoito-ohje perustuu ja missä tutkimuksessa se on osoitettu tehokkaaksi. Näin voidaan vähitellen luopua uskonvaraisista, usein tehottomista ja mahdollisesti haitallisista hoitokäytännöistä. Jos sairauden hoidosta ei ole tehty tiukkoja tieteellisiä vaatimuksia täyttäviä tutkimuksia, niin hoitokäytännön tueksi etsitään todistusarvoltaan heikompia tutkimuksia, jotka kuitenkin tukevat hoidon tehollisuutta. Osa hoitokäytännöistä lääketieteessä perustuu edelleen vain pitkäaikaiseen kokemukseen kyseisen hoidon hyödyllisyydestä. Suositukset on tarkoitettu potilaita hoitaville lääkäreille avuksi heidän työssään, mutta ne eivät ole sitovia, ja kukin lääkäri voi hoitaa potilastaan parhaaksi katsomallaan tavalla. K äypä hoito -projektissa Duodecim pyytää eri sairauksista hoitosuositusta alan erikoislääkäriyhdistykseltä, joka sitten nimeää toimikunnan laatimaan kirjallisuuskatsaukseen ja sieltä löytyvään näyttöön perustuvaa hoitosuositusta. Näin Suomen Neurologinen Yhdistys on asettanut hoitosuositustyöryhmän laatimaan Migreenin käypä hoito -suositusta, joka on valmistumassa syksyllä 1999. Työryhmään kuuluvat vetäjänä dosentti Markus Färkkilä ja jäseninä LKT Hannele Havanka, erikoislääkäri Erkki Säkö, LT, lastenneurologi Mirja Hämäläinen, työterveyshuollon erikoislääkäri Kirsti Pakkala, sekä Duodecimin koordinaattorina erikoislääkäri Tarja Lohioja. Tämä artikkeli perustuu tekeillä olevaan hoitosuositukseen. O sa migreenipotilaista selviää päänsärkynsä kanssa sangen hyvin, joko täysin ilman lääkkeitä tai vain lievän särkylääkkeen avul- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 la. Ympäristöolosuhteillakin on oireita helpottavaa merkitystä: viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö lievittää migreenikohtausta. Lepo helpottaa ja nukkuminen auttaa. Kylmä kääre vähentää kipua. Tutkittua tietoa näistä hoitokeinoista on varsin vähän; kylmän helpottavasta vaikutuksesta on olemassa joitakin tutkimustuloksia. Vaikeampien kohtauksien hoito vaatii kuitenkin lääkkeitä ja lääkeyhdistelmiä. Migreenikohtauksen lääkehoidosta ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä kansainvälis- →5 tä ohjetta ja käytäntö vaihtelee suuresti. Lisäksi hyvin harvojen lääkkeiden tehosta on aukotonta näyttöä. Migreenikohtauksessa hoidon valintaan vaikuttavat kohtauksen vaikeusaste, pahoinvointi, oksentaminen, kohtauksen alkamisajankohta, muut olosuhteet, muut sairaudet ja hoidon odotettavissa olevat sivuvaikutukset. Ärsyttävien tekijöiden välttäminen Migreenipotilaat tunnistavat usein selviä kohtauksia laukaisevia ja pahentavia tekijöitä. Näitä ärsykkeitä välttämällä saattaa osa kohtauksista helpottua tai estyä. Kirkas valo on ehkä tavallisin migreenin ärsyke. Muita tavallisia ärsykkeitä ovat voimakkaat lämpötilan vaihtelut, kuumuus, hajut, eräät ruoka-aineet, alkoholi, vuorokausirytmin muutokset, valvominen ja hormonaaliset tekijät. Ärsyttävien, migreeniä pahentavien tekijöiden tunnistaminen ja välttäminen auttaa kohtauksien kuriin saamisessa. Migreenikohtausten hoito aikuisilla Suuri osa migreenikohtauksista on hoidettavissa tavallisella kipulääkkeellä ja/tai kipulääkkeen ja pahoinvointilääkkeen (metoklopramidi) yhdistelmällä. Perusohjeena on: tarpeeksi paljon ja tarpeeksi aikaisin. Usein on mielekästä valita muu kuin suun kautta tapahtuva antotapa: migreenikohtauksen aikana lääkkeen imeytyminen suun kautta otettuna saattaa olla heikentynyttä, vaikkei oksentelua olisikaan. Ennen särkylääkettä tai särkylääkkeen kanssa voidaan ottaa tai särkylääkkeeseen yhdistää pahoinvointilääke. Selvää tietoa siitä, että metokloprami- 6 dilisä parantaisi kipulääkkeen tehoa ei kuitenkaan ole. Joskus on hyötyä myös rauhoittavan, rentouttavan lääkkeen yhdistämisestä kohtauslääkkeeseen. Lähes kaikkia myynnissä olevia kipulääkkeitä on käytetty ja edelleen käytetään migreenikohtausten hoitoon, vaikka tutkimusnäyttö on niukkaa. R Riittävän suuret kertaannokset ovat tehokkaampia kuin useat pienet. Perusohjeena migreenikohtauksen hoitoon ehdotetaan ensimmäisiin kohtauksiin tavallista perussärkylääkettä joko pahoinvointilääkkeen kanssa tai ilman sitä. Peruslääkitystä on syytä kokeilla ainakin kolmeen kohtaukseen, kerta-annosta nostaen, ja vasta sitten, ellei apua saada, vaihtaa valmistetta. Seuraavaksi voi kokeilla hoitoa esim. ibuprofeenilla, ketoprofeenilla, naprokseenilla tai tolfenaamihapolla. Näitä lääkkeitä ei voi asettaa paremmuusjärjestykseen, sillä yksi auttaa yhtä ja toinen toista. Perussääntö on sama: lääkettä kokeillaan ainakin kolmeen kohtaukseen kerta-annosta nostaen ja vasta sen jälkeen vaihdetaan muuhun valmisteeseen tarvittaessa. Suun kautta annostelun ohella on syytä muistaa rektaalinen antotapa (peräpuikot l. supot). Riittävän suuret kertaannokset ovat tehokkaampia kuin useat pienet. Triptaanit eivät ole migreenikohtauksen ensisijaislääkkeitä. Kipulääkkeiden osoittauduttua tehottomiksi ovat triptaanit seuraava vaihtoehto hankalissa kohtauksissa. Triptaanit vaikuttavat migreenikohtaukseen serotoniini-reseptorin kautta, niillä on vähän sivuvaikutuksia, niihin ei yleensä kehity lääkeriippuvuutta, eivätkä ne menetä tehoaan pitkäaikaiskäytössä. Triptaanien jatkuvaa päivittäistä käyttöä ei suositella. Raskaus ja migreeni Raskauden aikana migreenin hoito muodostaa helposti ongelman, koska turvallisesti käytettävissä olevien lääkkeiden valikoima on sangen pieni. Au- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 raton migreeni usein rauhoittuu raskauden aikana. Aurallinen migreeni sen sijaan saattaa vaikeutua, jopa vyyhteytyä. Migreeniä tulee raskauden aikana hoitaa ensisijaisesti lääkkeettömästi. Parasetamolia voi käyttää koko raskauden ajan. Tulehduskipulääkkeistä ketoprofeenia, ibuprofeenia ja naprokseenia voidaan käyttää harkiten ja tilapäisesti raskauden ensimmäisen ja toisen kolmaneksen aikana. Lääkkeetön estohoito Lääkkeettömästä migreenin estohoidosta on julkaistu vain pieniä tutkimuksia. Kyseisistä hoidoista onkin erittäin vaikeaa tai mahdotonta tehdä tieteelliset vaatimukset täyttävää tutkimusta. Psykologisista ja psykobiologisista hoidoista parhaat tulokset on saavutettu ihon pintalämpötilaan perustuvalla biopalaute (biofeedback) -hoidolla ja rentoutushoidoilla, joilla on saavutettu noin 30-80% (keskimäärin 45%) väheneminen päänsärkyjen esiintyvyydessä ja voimakkuudessa ja hoitotehon pysyvyys n. 1-5 vuoden kuluttua vielä 2/3:lla potilaista. Hoitoteho on samanveroinen verrattuna lääkkeellisillä hoidoilla saavutettuun hoitovasteeseen, mutta hoidot ovat aikaavieviä ja vaativat potilaan sitoutumista. Fysikaalisten hoitojen teho on vaihteleva. Akupunktiosta ja ns. transkutaanisesta hermostimulaatiosta, jossa hermorunkoja ärsytetään sähkövirralla ihon läpi, on tutkimuksten mukaan jonkin verran (20 %) apua, mutta tulokset ovat osittain ristiriitaiset. Lasten migreenin hoito Parasetamoli (15 mg/kg) tai ibuprofeeni (10 mg/kg) suun kautta annosteltuna ovat tehokkaita lasten migreenikohtausten hoidossa. Parasetamolin Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 vaikutus alkaa nopeammin kuin ibuprofeenin, mutta ibuprofeeni lopettaa migreenikohtauksen kaksi kertaa todennäköisemmin kuin parasetamoli. Parasetamolia voi käyttää kaiken ikäisille lapsille, ibuprofeenia yli 1-vuotiaille. Sumatriptaanin teho lasten vaikeahoitoisiin migreenikohtauksiin on selvästi vähäisempi kuin aikuisilla, eikä eroa lumelääkkeeseen ole saatu. Sumatriptaania (0,06 mg/kg) on kokeiltu ihonalaisena (pistoksena) 6-18 -vuotiaiden lasten migreenin hoitoon. Riittävää näyttöä sumatriptaanin tehosta lapsilla ei kuitenkaan vielä ole, joten sen käyttöä ei suositella alle 12-vuotiaille. ◆ 7 Lasten migreeni M igreeni puhkeaa tavallisesti esikouluiässä tai koulun alkaessa, mutta sitä voi esiintyä nuoremmillakin lapsilla. Aivan pienillä lapsilla toistuvia kalpeus-oksentelujaksoja on joskus pidetty migreeniä ennakoivina. Täyttä varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole, vaan pienen lapsen oireilut tulee aina selvittää huolellisesti lääkärin vastaanotolla. 7-vuotiaista lapsista 3-4% kärsii migreenistä. Ennen murrosikää tytöillä ja pojilla migreeniä on suunnilleen yhtä paljon. Murrosikäisistä lapsista joka kymmenes kärsii migreenistä, ja tytöillä sitä on selvästi enemmän kuin pojilla. Migreeni on vahvasti perinnöllinen sairaus. Usein toinen vanhemmista tai lähisukulainen on sairastanut migreeniä lapsena. Migreenin on todettu lisääntyneen. Todennäköisesti kuormittavat elämäntilanteet tuovat piilevän migreenitaipumuksen esille aiemmin. Migreenin ja jännityspäänsäryn raja on joskus 8 Mirja Hämäläinen, LT, lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten sairaala, HYKS hämärtynyt, etenkin jos päänsärkyjä esiintyy tiheästi. E Ennen murrosikää tytöillä ja pojilla migreeniä on suunnilleen yhtä paljon. Migreenistä kärsivät vanhemmat voivat tunnistaa lapsensa päänsärkykohtauksissa tyypillisiä migreenin piirteitä. Päänsäryn syy selviää yleensä myös lääkärin vastaanotolla haastattelussa. Perheeseen, kouluun ja toveripiiriin liittyvät asiat, harrastukset, ruokailu- ja nukkumistavat, lapsen yleinen reagointitapa stressitilanteissa ja muut mahdolliset sairaudet kannattaa pohtia. Mikään laboratoriokoe, kuvaus tai konetutkimus ei paljasta, onko kyseessä migreeni vai ei. M igreenikohtauksen aikana lapsi on selvästi sairas. Hän vetäytyy mielellään hämärään ja hiljaiseen huoneeseen. Kohtauksen mentyä lapsi on täysin ennallaan. Lasten migreeniin voi liittyä näköhäiriöitä, puhevaikeuksia, puutumista tai halvausoireita, jotka yleensä häviävät päänsäryn alettua. Lapsilla esiintyy erilaisia migreenityyppejä kuten aikuisillakin. Toispuolihalvausmigreenissä tuntuu puutumista toisen puolen raajoissa. Aivorunkomigreenissä voi esiintyä huimausta, puhehäiriöitä ja puutumista. Erittäin harvinaisessa silmälihashalvausmigreenissä silmäluomi roikkuu ja mustuainen laajenee moneksi päiväksi. Migreenikohtauksia esiintyy tiheimmillään yleensä pari kertaa viikossa. Päivittäiset kohtaukset eivät kuulu migreenin kuvaan, vaan silloin on mukana muutakin päänsärkyä ja taustalla Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 olevia tekijöitä tulee selvittää tarkemmin. Monet lapset nukahtavat migreenikohtauksen alkuvaiheessa, jos siihen annetaan mahdollisuus, ja heräävät oireettomina. Tällöin lääkettä ei välttämättä tarvita. Rajuja migreenikohtauksia tulisi hoitaa aktiivisesti lääkkeillä. Mitä aikaisemmin lääke otetaan sen parempi sen teho yleensä on. Heti migreenin ensioireisiin kannattaa antaa riittävän suuri annos lääkettä kerralla: parasetamolia 15 milligrammaa painokiloa kohti tai ibuprofeenia 10 milligrammaa painokikoa kohti. Liuokset ja poretabletit ovat suositeltavia ja imeytyvät nopeammin kuin tabletit. Parasetamolimikstuuraa ja poretabletteja saa ilman reseptiä. Ibuprofeenimikstruuraan ja porerakeisiin tarvitaan resepti. Aspiriinia ei saisi käyttää lapsilla kuumeen, flunssien ja L Liuokset ja poretabletit ovat suositeltavia ja imeytyvät nopeammin kuin tabletit. muiden virusinfektioiden, etenkään vesirokon, aikana, koska vaarana voi olla harvinainen ja kohtalokas Reyen oireyhtymä, johon liittyy aivojen ja maksan toimintahäiriö. Supoista lääke imeytyy hitaasti, mutta niitä voi käyttää pitkissä migreenikoh tauksissa. Jos oksentelu haittaa lääkkeenottoa, kannattaa pyytää lääkäriltä pahoinvointilääkeresepti. Pahoinvointilääkkeet lievittävät oksentelua ja edistävät kipulääkkeiden imeytymistä. Aikuisilla migreenin täsmälääkitykseen käytettyjä triptaaneita ei ole vielä tutkittu riittävästi lapsilla. Sumatriptaani on todettu turvallliseksi 12-17-vuotiailla ja nenäsuihkeen käytöstä on menossa tutkimuksia. A inakin kolmasosa migreeniä sairastavista pojista tulee oireettomiksi murrosiässä tai myöhemmin. Noin puolella migreeniä sairastavista tytöistä migreenikohtaukset Lasten migreenin kriteerit (Kansainvälinen Päänsäryn Luokittelukomitea 1988). MIGREENI ILMAN AURAA Vähintään viisi kohtausta, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: 1. Alle 15-vuotiailla kohtaukset kestävät 2-48 tuntia jälkiuni mukaanluettuna 2. Vähintään kaksi seuraavista: – sykkivä särky – toispuoleinen särky – kohtalainen tai kova särky, joka estää normaalia toimintaa – fyysinen aktiviteetti pahentaa päänsärkyä 3. Vähintään yksi seuraavista: – pahoinvointi tai oksentelu – valonarkuus ja ääniherkkyys MIGREENI, JOHON LIITTYY AURA Vähintään kaksi kohtausta, joissa kolme seuraavista: – aivojen paikallisesta toimintahäiriöstä kertova auraoire – auran kesto yli 4 minuuttia tai kaksi tai useampia peräkkäisiä auraoireita – auran kesto alle tunti – auraa seuraa päänsärky alle tunnissa Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 →9 jatkuvat aikuisena. Stressi, paasto, väsymys, valo- ja meluärsytys sekä pään täräykset mm. pallopeleissä voivat laukaista migreenikohtauksia. Riittävästä yöunesta ja säännöllisistä aterioista, etenkin aamuisin, tulisi huolehtia. Ruoka-aineet saattavat joskus aiheuttaa migreeniä. Tähän ryhmään kuuluvat esim. juusto, suklaa, lihajalosteet, sitrushedelmät, pähkinät, elintarvikevärit, CocaCola, energiajuomat ja muut kofeiinia sisältävät juomat, lisäaineet kuten aspartaami ja mononatriumglutamaatti sekä mausteet. Suurella osalla migreeniä sairastavista ei kuitenkaan löydy mitään erityistä ruokaa, joka aiheuttaisi migreeniä. Jos migreenikohtaukset ovat vaikeita tai toistuvat useita kertoja kuukaudessa, voidaan aloittaa ehkäisevä lääkehoito. Sopivasta 10 lääkkeestä ja hoidon pituudesta voidaan sopia lääkärin vastaanotolla. A Aspiriinia ei saisi käyttää lapsilla kuumeen, flunssien ja muiden virusinfektioiden, etenkään vesirokon, aikana. T liikakäyttö voi johtaa särkylääkepäänsärkykierteeseen. Tasapaino harrastusten ja levon välillä on yksilöllinen, ja vanhempien kannattaa seurata lapsensa erityisominaisuuksia. Etenkin nuorilla lapsilla rasituksensieto kestävyyslajeissa vaihtelee suuresti. Murrosiässä levon ja unen tarve voi lisääntyä tilapäisesti. Kouluikäisillä päänsärkyihin on kokeiltu myös erilaisia käyttäytymiseen vaikuttavia ja rentoutumishoitoja, joiden saatavuus Suomessa on vähäinen. Migreenitaipumusta ei voi poistaa, mutta tehokkaalla hoidolla migreenikohtaukset voidaan saada hallintaan myös lapsilla.◆ iheissä päänsäryissä tulisi lääkehoidon ohella miettiä muita mahdollisia päänsärkyä ennaltaehkäiseviä tekijöitä. On muistettava, et teivät särkylääkkeet auta jännityspäänsärkyyn, vaan niiden Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 Erkki Huhta Tuotepäällikkö Glaxo Wellcome Oy Nuorten migreeni Lasten ja nuorten migreenin hoidon suunnittelu on varsin haasteellista. Kohtaukset ovat usein lyhytkestoisia ja oireiltaan rajujakin. Suurin osa kohtauksista paranee hyvin särkylääkkeillä. Osa potilaista ei kuitenkaan saa niistä riittävää apua ja silloin oikean lääkityksen löytäminen on hankalampaa. Triptaanien virallinen käyttöikäkin on 18-65-vuotiaat. T ablettimuotoisia triptaaneja on käytetty useissa tutkimuksissa 12-17-vuotiailla migreenipotilailla. Näissä tutkimuksissa lumelääkkeiden (plasebo) teho on ollut suuri, jolloin triptaaneista (aktiivilääke) saatu hyöty on näyttänyt vähäiseltä. Yksilökohtaisesti erot ovat kuitenkin olleet suuret ja joillakin potilailla kohtaus on katkennut hyvin ja nopeasti. Tärkeä tieto on ollut se, että näissä tutkimuksissa haittavaikutuksia ei ole esiintynyt sen enempää kuin vastaavissa aikuisten tutkimuksissa. Uusia tai erilaisia haittavaikutuksia ei myöskään todettu. käyttää nopeasti vaikuttavaa annosmuotoa. Lisäksi nenäsumutteen vähäiset haittavaikutukset aikuisilla puolsivat tutkimuksen tekemistä. Lasten ja nuorten päänsärkyjä käsitelleessä maailmankongressissa Turussa 2.-4.9.1999 esitettiin uusi tutkimus sumatriptaanin käytöstä 12-17-vuotiailla potilailla. Tutkimuksessa nuoret saivat lääkkeensä nenäsumutteena. Ajatuksena oli, että lyhytkestoisessa kohtauksessa olisi parempi T Tutkimuksessa oli mukana 510 potilasta, jotka hoitivat sumatriptaanin nenäsumutteella (5mg, 10mg ja 20mg annoksilla) vähintään yhden migreenikohtauksen. Lisäksi tutkimus oli plasebo-kontrolloitu. Tutkimuksessa katsottiin lääkkeen teho yhden ja kahden tunnin kohdalla verrattuna lumelääkkeeseen. Vastaavasti verrattiin myös haittavaikutuksia. ulokset olivat varsin lupaavia. Tunnin kuluttua kaikilla sumatriptaanin annoksilla saatiin lähes 60%:n vaste päänsärkyyn ja ero plaseboon nähden oli tilastollisesti merkitsevä. Kahden tunnin kohdalla vaste oli kaikilla annoksilla Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 n. 65%; lääkkeen nopea vaikutus nähtiin siten myös nuorilla potilailla. Haittavaikutuksissa ei ollut merkittävää poikkeamaa lumelääkkeeseen nähden. Ainoastaan makuhaitta oli yleisempi haittavaikutus sumatriptaaniryhmässä kuin plaseboryhmässä. Tutkimus antoi rohkaisevaa tietoa siitä, että sumatriptaanin nenäsumute toimisi nuorten migreenin hoidossa hyvin. Virallinen käyttöikä on toistaiseksi kuitenkin rajattu 18-65-vuotiaisiin. USA:ssa käyttöikää pyritään alentamaan 12 vuoteen, ja tätä koskeva hakemus on viranomaisten käsiteltävänä. Jos nuori kärsii ongelmallisesta migreenistä, on syytä hakeutua lastenneurologin tai neurologin vastaanotolle, jossa voidaan tehdä jokaiselle potilaalle yksilöllinen hoitosuunnitelma.◆ 11 Messut Yhdistyksemme oli jälleen Turussa Osaava nainen -messuilla 15.-17.10. ja Helsingin Terveys-messuilla 22.-24.10. levittämässä tietoa migreenistä. Kiitos sponsoreillemme AstraZenecalle ja Leiras Synthélabolle. World Headache Alliance 30.10. jäsenjärjestöt äänestivät WHA:lle uuden neuvoston: Maallikkojäsenet Asiantuntijajäsenet Colette Andree, Sveitsi Audrey Craven, Irlanti Roger Fabian, Saksa Linda McGillicuddy, USA Anne Franck Paasche, Norja Ann Turner, Iso Britannia Dr. Fred Sheftell (puheenjohtaja), USA Dr. Tim Steiner, Iso Britannia Dr. Helene Massiou, Ranska Helsingin jäsenillassa 26.1.2000 klo 18 Kampin palvelukeskuksessa. Markus Färkkilä ”Migreenin lääkitys ja hoito” 12 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 Tuula Saukko SHINDO BODYWORK Shindo Bodyworkissä vanha itämainen viisaus ja vankka, viimeisin länsimainen tietämys ihmisestä kohtaavat nykyajassa. Se antaa uutta voimaa ja ideoita suuressa muutoksessa elävälle, tulevaisuuteen kurkottavalle ihmiselle. Menetelmä on yksinkertainen ja sitä on jokaisen mahdollista oppia. Mitä Shindo Bodywork siis on? Shindo on tuhansia vuosia vanhaan tietämykseen perustuva japanilaisperäinen hoito- ja kehotyöskentelymuoto. Näkemys ihmisestä on kokonaisvaltainen. Erilaiset epätasapainotilat, kuten stressi, häiritsevät ihmisen luonnollista elinvoimaa. Shindo-menetelmällä pyritään pitämään meridiaanit eli energiakanavat auki. Samalla jännityksistä lyhentyneet lihaksemme ja se joskus ”kiristynyt pinna” venyvät normaaliin mittaansa. Eri puolille syntyneet tukokset saavat sulaa. Kehon nesteiden virtaus paranee. Shindon menetelmillä saavutetaan tasapaino uudestaan, jolloin myös luovuus, elämänilo ja inspiraatio pulppuilevat vapaasti. Shindo pohjaa vahvasti viimeisimpään tietoon ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta. Rentouden suosiolliset vaikutukset terveydellemme (verenpaineen tasaantuminen, hengityksen vahvistuminen yms.) ovat kaikille tuttuja ja kosketuksen fysiologisesta sekä psykologisesta merki- tyksestä on selkeät tutkimustulokset käytettävissä. Paras tieto tulee kuitenkin konkreettisen kehotyöskentelyn ja kokemuksen kautta. kityksestä ihmiselle. Kuratomi päätti kokeilla näitä menetelmä tyttäreensä päivittäin. Jonkin ajan kuluttua tytär alkoi toipua ja parani lopulta kokonaan. Shindo on ennenkaikkea jokaisen henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu työkalu, jolla voimme vahvistaa terveyttä, hyvinvointia, oppimiskykyä, elämäniloa ja jopa ehkäistä sairauksia. Se on myös keino tukea ja hoitaa sairauden jo kohdattua. Hoidon ja harjoitusten määrä on aina hyvin yksilöllistä. Samalla Kuratomi oli tarkkaillut myös ystäviensä jalkoja ja hoitanut heitä. Vaikka hänen ensimmäinen kutsumuksensa oli auttaa hoidoillaan lapsia, on Shindosta kehittynyt laaja ja kattava mutta kuitenkin yksinkertainen itsehoito- ja hoitomuoto kaiken ikäisille ja kuntoisille ihmisille. Menetelmänä se on jatkuvasti kehittyvä eikä ole sidoksissa mihinkään filosofiseen tai uskonnolliseen näkemykseen. Miten Shindo Bodywork syntyi? Shindo syntyi Japanissa kolmetoista vuotta sitten rouva Kazuko Kuratomin tarpeesta löytää apua keskosena syntyneen tyttärensä astmaan ja allergiaan, jotka näyttivät uhkaavan hänen elämäänsä. Etsittyään turhaan apua ja vastausta eri lääkäreiltä, sairaaloista ja hoitajilta, hän päätyi etsimään ratkaisuja lapsuutensa aikaisista kokemuksista. Kuratomi löysi sieltä kosketuksen, sydämen ja lämmön. Hän löysi Idän perinteitä käsittelevästä konferenssista Kazumichi Chibatan kirjan jalkojen hoidosta ja sen mer- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 Menetelmän kehittäjän, sensei Kazuko Kuratomin jatkuva itsensä kehittäminen ja opiskelu rohkaisee avoimuuteen uuden oppimisessa ja tuo menetelmään lisää tietoa, uusia muotoja ja mahdollisuuksia. Shindo-asenne Shindo sanana tarkoittaa sydämen johdatusta eli löydämme tien oman itsemme tuntumaan. Shindon muoto (japaniksi kata), tapa tehdä harjoituksia ja hoitoa, auttaa meitä avautumaan ja rentoutumaan sekä näkemään it- → 13 semme kirkkaammin. Rohkeutta siihen saamme lisäksi Shindoon olennaisesti kuuluvasta tuesta, tavasta lähestyä ja koskettaa toista kunnioittavasti. Kohtaamme toisen ihmisen kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa, jolloin hoitajan ja hoidettavan suhde on tasavertainen. Hoitaja on toisen lämmin, mutta päättäväinen tuki. Hoidettava on subjekti – se, jossa tapahtuu. Erilaisten harjoitusten tekeminen antaa meille lisää rohkeutta ja iloa kohdata elämän koko kirjo. Shindon menetelmät Shindon perusharjoituksia ja hoitomuotoja ovat rentousharjoitukset, meridiaani-venytykset, jalkahoito, Freefall (hartia) hoito, yhdistettyinä visualisointiin ja keskittymiseen. Kaikkia harjoituksia voi tehdä yksin, parin kanssa tai ryhmässä. Shindon perustana ovat kuusi meridiaanivenytystä, joissa koko keho ja mieli saa joustavuutta. Jalkahoidossa käsitellään erityisesti varpaita ja rytmin vaihdoksilla saadaan stimuloitua niin meridiaanien kuin hermostonkin kautta kehoa aivoihin asti. Freefall-hoito tehdään parin kanssa ja siinä käsitellään viittä niska/hartiaseudun ja pään aluetta. Tämä hoito helpottaa meille kaikille niin tyypillisiä jännityksiä tällä alueella. Hoitoon yhdistetään esim. virkistävä 14 vesiputousmielikuva, josta sekä hoitaja että hoidettava voivat nauttia. Musiikkia käytetään myös apuna sekä kursseilla että hoidoissa. Miksi Bodywork (kehotyöskentely) eikä Healing tai terapia? Shindo ei ole pelkästään hoitomuoto tai terapia. Se on myös hieno tapa kommunikoida muiden kanssa ja rentoutua. Se antaa luonnollista taitoa auttaa itse kotona, ystäväpiirissä, työpaikalla jo ennenkuin ongelmat paisuvat ylivoimaisiksi. Shindo harjoituksissa yhdistyy esimerkiksi venytyksissä hengitys, liike ja luonnollinen keskittyminen. Merkittävä tekijä Shindossa on hoitajan asenne. Hoitajan rooli on olla tukena toiselle ihmiselle menemättä hänen ”työmaalleen”. Hoidettava tai venyttelijä on se jossa tapahtuu ja joka myös saa kiitoksen tuloksista. Näin harjoitus tai hoito tukee samalla hänen itsetuntoaan ja vahvistumistaan kohden parempaa terveyttä. Hoitajia voivat olla kaikki. Meistä löytyvän jäykkyyden ja kaikenlaisen kivun kohtaaminen on huomattavasti helpompaa tällaisen tuen avulla. Shindo bodywork on hoitajienkin hoito. Hoitaja jaksaa itsekin paremmin rentoutuessaan ja käyttäessään luonnollista painovoimaa apuna ammentamatta itseään tyhjiin. Shindo Bodywork kursseja voidaan soveltaa moneen käyttöön: Hoitomuoto on voimakkaasti avautumassa erilaisiin käyttö tarkoituksiin. Sitä voidaan soveltaa mm. erilaisille ryhmille kuten erityishoitoa vaativien lasten ja nuorten kuntoutukseen, eri ammattiryhmien täydennyskoulutukseen ja terveydenhoidon tueksi esimerkiksi työkyvyn ylläpitämiseen. Koska hoitomenetelmällä näyttää olevan vahva eri aivopuoliskojen yhteistyötä tukeva vaikutus, ovat monet luovassa työssä tai opetusalalla toimivat ottaneet sen käyttöönsä. Koulutus Suomi on ensimmäisenä Japanin ulkopuolisena maana luonut kiinnostavan koulutuskokonaisuuden. Shindoa voi opiskella ympäri Suomen rekisteröityjen Shindo Bodywork -kouluttajien ja -hoitajien ohjauksessa. Harjoitella voi aivan omiin tarpeisiin, itsensä tai perheen hoitamiseksi, mutta voi myös hankkia ammatillisen koulutuksen. Venyttely-, hoito- ja rentousiltoja järjestetään peruskurssien lisäksi eri paikkakunnilla. Syvempi kouluttautuminen on innostava kokemus ja vahva itsehoitoprosessi myös. Tämä mahdollistaa sen, että hoitaja pystyy olemaan oikealla tavalla tukena toisille. Jatkokoulutusta järjestetään Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 säännöllisesti. Shindo Bodywork on kehittynyt ja vahvistunut menetelmänä nopeasti ja koulutukseen panostetaan voimakkaasti. Opiskella voi myös ulkomailla. Yhteistyö Uudelle vuosituhannelle siirtyminen haastaa vanhat instituutiot, käsitykset ja tottumukset. Kaipaamme uusia tuulia ja lähestymistapoja. Terveydenhuolto ja hoitotyö ovat avainasemassa muutoksen edetessä, ja niissä tehtävissä toimivat ovat suurten haasteiden edessä. mahdollisimman moni voisi kokea itse saman ja käyttää sitä elämänsä eri osa-alueilla ja jakaa siitä syntyvää iloa. Shindo Bodyworkissä kohtaavat itämainen ja länsimainen tietotaito, vanha ja uusi käsitys hoitamisesta sekä aktiivinen ja passiivinen vahvuus ja herkkyys. Shindo Bodywork on tuonut mukanaan suuren annoksen inspiraatiota ja voimia elämään. Toivon, että Shindo Bodywork migreenipotilaan tukena, työkaluna oman elämän hallintaan Ihmisen, joka ei ole joutunut kokemaan migreeniä, joskus jopa vuosikymmeniä, on vaikea puhua sen hoidosta. Päättelemällä, omien tietojensa, tunteittensa ja asiakaspalautteiden pohjalta ja intuitiivisesti voi kuitenkin löytää jotakin, mikä omassa työssä voisi olla avuksi tai ainakin tueksi. Itselläni on tapana ajatella, ja sanoa myös ääneen, että jos joku ongelma tai haaste on joka tapauksessa edessä tai elämässä, niin siitä selviää aina paremmin jos pystyy olemaan sisäisesti ja ulkoisesti rentona ja mahdollisimman joustavana, hengittämään kaikesta huolimatta vapaasti, välillä syväänkin ja pitämään silmät ja mielen auki uusille mahdollisille ratkaisumalleille. Löytää tie oman itsensä tuntumaan ja säilyttää se tuntuma mahdollisim- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 man hyvin ”kovissakin tuulissa”. Kosketuksen merkitys, itseensä ja muihin, konkreettisesti ja eri tavoin kommunikoimalla, on avaintekijä tämän tuntuman löytymisessä ja elintärkeä ihmiselle muutenkin. → 15 Tämän näkemyksen toteuttamiseksi on erilaisia työkaluja, terapioita, liikuntaa, meditaatiota, joogaa, lääkkeitä yms. Shindo Bodywork on yksi, hyvin luonnollinen ja tehokas työkalu jokaiselle, myös migreenipotilaalle. Shindo-hoidosta Shindo hoitoa on vaikea luonnehtia tiettyyn muottiin tai rutiiniin, niin yksilöllistä se aina on. Hoito tapahtuu lattialla esimerkiksi futon-patjan päällä tai tuolilla istuen. Se voi koostua pelkästään painelutekniikoin toteutetusta hoitajan tekemästä hoidosta tai siihen voidaan sisällyttää venyttely- ja rentoutumisohjeita ja harjoituksia ja aina varataan aikaa myös keskusteluun. Tärkeää on antaa hoidettavalle tunne, että hän on se, joka toimii ja jossa tapahtuu. Hoidettava on siis aina subjekti. Migreenin hoidossa on näyttänyt olevan tärkeää edetä hitaasti oikeaa hoitoannostelua hakien. Raajojen hoitaminen reippaastikin painellen on tuonut hyviä tuloksia. Ilmeisesti ne toimivat ”exit-reitteinä” liialle jännitykselle purkautua ulos. Migreenipotilaan hoidossa on aina huomioitava usein pitkäänkin kestänyt lääkitys ja sen vaikutus yleiskuntoon sekä kipuherkkyys tai kivun kokemisen muutokset. Hoito on aina rakennettava mittatilaustyönä. Siltikin joskus käy niin, että hoito voi kriittiseen pisteeseen kohdistuessaan laukaista oireet. Lääkäri Leif Lindberg kirjoittaa lehtenne 1/99 numerossa hyvin migreenin hoitoon liittyvistä asioista. Otsikot sopivat mainiosti tähänkin yhteyteen, joten otan 16 ”Vesiputous” vapauden lainata niitä luomaan yhteyden artikkelien välille. Toivottavasti rinnastus herättää oivalluksia ja uusia mahdollisuuksia lukijoiden mielissä. ”Stressi migreeniä aiheuttavana tekijänä” Stressi kuuluu oikean suuruisena elämään positiivisena liikkeelle laittavana voimana ja elinvoiman ylläpitäjänä. Silloin kun se muuttuu hallitsemattomaksi ja elinvoimaa kuluttavaksi, ryöstäväksi, tarvitaan apua. Nykyään tiedetään jo tutkimustulosten pohjalta, että mieli ja keho toi- mivat erottamattomasti yhdessä. Hengitys nivoo niitä yhteen. Shindo rentous- ja venytysharjoituksissa toteutetaan tätä yhteistyötä hakemalla yhteyttä luonnolliseen painovoimaan ja suorittamalla venytykset nykimättä, pitkäkestoisesti yhdessä hengityksen kanssa. Hoitaja tai ohjaaja on paikalla tukemassa ja avustamassa päättäväisellä, mutta toista kunnioittavalla tuella, koskettamalla ja painelemalla kiristäviä lihaksia ja meridiaani- eli energiakanavia. Hoidon tai venytysharjoituksen aikana toteutuu luonnollinen keskittyminen ja rauhoittuminen. Tulee tilaa kiireen ja stressin keskelle. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 ”Stressin hallinta on myös kokonaisvaltaista terveysriskien huomioimista” Rentous ja joustavuus ovat edesauttamassa yleisestikin pikkuvaivojen ennaltaehkäisijöinä. Jännityksen ja jäykkyyden väheneminen antaa aineenvaihdunnalle tilaa ja nestekierron vaivat pysyvät kurissa. Diabeteksen kanssa taiteiluun hieronta ja kehotyöskentelyharjoitukset ovat vaikuttaneet myös suotuisasti. Hoitotuloksia on varsinkin lasten ja vanhemman välisestä yhteistyöstä, jopa niin, että on voitu mitata tasaisempia sokeriarvoja. Verenpaineen säätelyssä bodywork on vahva apu rentoutumisen ja rauhoittumisen fysiologian kautta. Pikkuhiljainen työ vaatii kärsivällisyyttä ja luottamusta omaan vaikuttamisen mahdollisuuteen, mutta tulos on sitäkin palkitsevampi. ”Ihmiset ovat tärkeitä toisilleen” vaikka jokainen ”taaplaakin tyylillään ja kaikki pääsevät perille” Kehotyöskentely auttaa toipumaan raskaista kipujaksoista ja virkistää mieltä ja kehoa. Vaikka harjoitukset tai hoito eivät kaikkia ylilyöntireaktioita poistaisikaan, niin ainakin ne antavat jotakin konkreettista, mitä voi itse tehdä. Yksinkertaisia itsehoitotekniikoita voi tehdä yhdessä esimerkiksi perheen kanssa, jolloin toisten kanssa toimiminen vahvistaa vuorovaikutusta ja estää sosiaalisen kanssakäymisen blokkien syntymistä ja sairauteen syrjäytymistä. Parhaimmillaan kosketuksen uudenlaisesta löytymisestä voi tulla perheen tai ystävyyssuhteen arvokas voimavara. Toisen ihmisen oikeanlainen tuki on tärkeää. Vahvimpia hoitavia tekijöitä on kuitenkin usein varsinkin ryhmissä esiin purskahtava nauru. Sylilapsilla ja keskosilla tehdyissä tutkimuksissa huomattiin, että kosketusta ja tiettyjä kosketushoitoja saaneet lapset voivat paremmin ja painokin nousi muihin verrattuna selvästi. En näkisi mitään syytä miksei sama periaate toimisi terveillä ja aikuisillakin ihmisillä, paino toki pysyköön kurissa! ”Mikään ei kehity, jos ei halua oppia” Sitkeyttä aina vaaditaan, on jaksettava paneutua uuteen asiaan. Kun kerran oppii esimerkiksi Shindossa tärkeän varvas- ja jalkahoidon, oppii myös itsestään, terveydentilastaan ja sen muutoksista kertovan kehon kielen. Se saattaa olla meille länsimaalaisille aluksi outo, mutta loppujen lopuksi sen avaava informaatio yhtyy siihen tietoon, minkä vahva länsimainen anatomia ja fysiologia meille kertoo. Itämainen sanoo sen vain eri sanoin. Itse voi säädellä kehotyöskentelyn ja hoitokertojen annostusta, vahvistua itse ja saada siitä myös kiitoksen. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 Tuula Saukko ja oikea vesiputous. ”Kiinalaiset ovat viisasta kansaa” ”Kuultu unohdetaan, nähty muistetaan, mutta tehty ymmärretään” Lindberg kirjoittaa lopuksi. Shindossa on kysymys juuri siitä, että itse tekemällä ja kokemalla pääsemme syvältä yhteyteen itsemme kanssa ja löydämme unohduksissa olleita asioita ja voimavaroja sisältämme aktiiviseen, elämäniloa vahvistavaan käyttöön. Vaikka migreeniä potevan ihmisen elämän kulmakiviä ovat ihanteellinen lääkitys ja asiaan paneutunut, uudesta kiinnostunut lääkäri, täytyy ihmisellä itsellään olla selkeä tunne siitä, että itse vie ja elää elämäänsä. ◆ Vahvaa iloa ja rohkeutta siihen ja kirkkaita talvipäiviä ! Tiedustelut: Tuula Saukko puh/fax: (09) 442 764, 050 548 9717 email: Tuula@writeme.com 17 Asiantuntija vastaa 1. Migreenikohtauksen tullessa kehotetaan yleensä menemään makuulle. Tiedän itseni lisäksi muitakin migreenistä kärsiviä, joilla ko. asento vain pahentaa kipua ja puoli-istuva asento vaikkapa pöytään nojaten tuntuu paremmalta. Mistä lisääntynyt kipu makuuasennossa johtuu? Mahdollisesti makuuasennossa veren sykkiminen laajentuneisiin aivosuoniin on voimakkaanpaa kuin istuma-asennossa, jolloin kipukin pahenee ja vastaavasti helpottuu puoli-istuvassa asennossa. Useimpien potilaiden on kuitenkin parempi olla migreenikohtauksessa makuulla. 2. Mistä johtuu, että ns. migreenin täsmälääkkeet – jotka useimmiten auttavat – eivät aina viekään särkyä ja aistiherkkyyttä pois? Olen ottanut ”jäännössärkyyn” mm. 600 mg Buranaa, ilman apua. Täsmälääkkeen merkin vaihtaminen tai suurempi annos ei ole auttanut. Muuten olen terve, en käytä särky- tai muita lääkkeitä päivittäin. Miten sitkeä kipu saadaan loppumaan? Täsmälääkkeet eivät ole olleet 100%:n tehokkaita missään tutkimuksessa, vaan parhaimmillaankin ne auttavat noin 60 - 90 %:ssa kohtauksista. Toinen mahdollisuus on, että kohtauksesi muodostuu sekä migreenikohtauksesta että tensiosärkyoireista, ja jälkimmäiset 18 jäävät ”jälkisärkynä” vaivaamaan täsmälääkkeidenkin käytön jälkeen. Hoidon parantamiseksi olisi tätä mahdollisuutta pohdittava lääkärin kanssa. 3. Migreeni yllättää minut usein yöllä, jolloin herään kovaan kipuun ehkä vain parin tunnin unen jälkeen. Loppuyön sitten lääkitsen itseäni, kärsin ja valvon. Särky saattaa olla juuri loppunut aamulla normaaliin ylösnousuaikaan, mutta työhön lähtö on joskus lähes ylivoimaista väsymyksen vuoksi. Töistä en voi jäädä poiskaan, kun siellä ei uskota migreeniväsymykseen, vaan tulkitaan tilanne laiskuudeksi. Voiko lääkäri vastaavassa tilanteessa kirjoittaa sairaslomapäivän? Uskooko hänkään? Lääkäri voi kirjoittaa harkintansa mukaan tällaisessa tilanteessa sairaslomapäivän, mikäli tuntee potilaansa ja hänen sairautensa. Migreenipotilaalla on hyvä olla oma lääkäri, jonka kanssa tällaisista ongelmista voi keskustella jo etukäteen. 4. Monet migreenipotilaat haukottelevat lähes taukoamatta pitkän aikaa ja jopa monta tuntia ennen kohtauksen alkamista. Haukottelun on sanottu olevan merkki aivojen hapenpuutteesta. Miten haukottelu ja aivojen mahdollinen hapenpuute liittyvät Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS migreeniin? Haukottelu ennen migreenikohtausta ei liity tiettävästi aivojen hapenpuutteeseen, vaan on osa jo käynnissä olevaa migreenikohtausta. Haukottelua pidetään migreeniä edeltävänä ns. ennakko-oireena eli prodromaalioireena, joka on merkki aivojen toiminnan häiriintymisestä ennen migreenisäryn alkua. 5. Migreenin hoitoon tarkoitettuja täsmälääkkeitä on käytetty lähes 10 vuoden ajan. Joko on voitu havaita jotain sellaisia sivuvaikutuksia, joiden voidaan epäillä johtuvan triptaanien käytöstä, esim. vatsahaava? Sumatriptaani tuli myyntiin Suomessa syksyllä 1992, ja sen jälkeen on tullut kolme muuta triptaania. Pitkäaikaisia haitta- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 vaikutuksia ei kuitenkaan ole havaittu, ei myöskään vatsahaavariskin lisääntymistä 6. Onko tapahtunut edistystä siinä, että migreenilääkkeet pääsisivät erityiskorvattavien lääkkeiden ryhmään? (kokonaan tai lähes kokonaan korvattavat) Triptaanit ovat peruskorvattavia, mutta mitään edistystä lääkekulukorvausten parantamiseksi ei tietääkseni ole tapahtumassa. Viime keväänä Suomen Migreeniyhdistyksen ja Suomen Migreeniseuran puheenjohtajat kävivät ministeri Sinikka Mönkäreen luona esittämässä migreenilääkkeille parempia korvauksia. 7. Onko kilpirauhasen häiriöiden (liika- ja vajaatoiminta) osuutta migreeneihin tutkittu? Kilpirauhasen häiriöt (sekä liika- että vajaatoiminta) aiheuttavat päänsärkyä. Jos migreenipotilaalla on samanaikaisesti kilpirauhasen toimintahäiriö, hänen päänsärkynsä todennäköisesti tästä pahenevat. Sen sijaan migreenisairauden aiheuttajina kilpirauhassairauksia ei pidetä. nitasapaino on kullekin naiselle yksilöllinen, joten lisähormonien vaikutusta migreeniin on yksilöllisesti mahdoton ennustaa. Levonova-hormonikierukkaa voi kokeilla, mutta etukäteen ei voi tietää, miten se tulee vaikuttamaan migreeniin. 8. Onko löydetty hormonipohjaista estolääkitystä erityisesti vähän ennen kuukautisia ja niiden aikana ilmeneviin migreeneihin? Voisiko Levonovahormonikierukasta olla apua? 9. Mitä eroa on normaalilla ja poretabletilla vaikutuksen suhteen? Imeytyykö poretabletti nopeammin? Kuukautisiin liittyvään migreeniin on käytetty estohoitona estrogeeni-hormonia. Yleensä hormoniestohoito sopii niille jotka osaavat ennustaa tulevien kuukautisten ajan tarkasti ja joilla migreeni liittyy nimenomaan kuukautisiin. Tällöin voidaan aloittaa jo pari päivää ennen kuukautisia estradiolilaastarit migreenin estoon. Yleisesti uskotaan, että korkea estrogeenipitoisuus estää migreeniä. Hormo- 10. Miksi migreenikohtauksen jälkeen tekee mieli ”urheilujuomaa”, ikään kuin olisi tehnyt suuren urheilusuorituksen. Poretablettimuodosta lääke imeytyy nopeammin Arvelisin, että migreenikohtaus on ”uuvuttanut” samaan tapaan kuin kova treenaus, joten kyseessä lienee virkistysvaikutus. Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen huhtikuun 15. päivään mennessä. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 19 MIDAS Migreeniä voidaan mitata Katja Köymäri tuotepäällikkö AstraZeneca M illainen mahtaisi olla verenpainetautia sairastavan henkilön kohtalo, jos verenpainemittaria ei olisi olemassa? usein varovaisesti ja vaikean migreenin kohdalla saattaa kestää kauan ennen kuin hoito on riittävän tehokasta. Tämä aiheuttaa turhaa kärsimystä. Verenpaine voisi olla koholla pitkänkin aikaa ilman, että siitä kärsivä huomaisi olevansa sairas. Siinä vaiheessa, kun tauti on edennyt niin pitkälle, että se on jo aiheuttanut muutoksia sydämessä, hakeudutaan oireiden vuoksi lääkäriin. Samoin voi olla vaikea arvioida, milloin migreenin vuoksi tulisi hakeutua lääkäriin ja milloin kotikonstit eivät enää riitä. Olisi hyvin vaikeaa arvioida verenpainetaudin lääkehoidon tarvetta, jos verenpainetta ei voitaisi mitata. Migreenipotilaan lääkehoidon tarvetta ei tähän asti ole voitu mitata. Lääkehoito aloitetaan Nyt migreenin aiheuttamaa haittaa voidaan mitata tieteellisesti luotettavalla tavalla Midasmittarin avulla. 20 Midas-kyselykaavakkeen kehitti amerikkalainen Albert Einsteinin lääketieteellisen korkeakoulun neurologian professori Richard B. Lipton. Migreenimittaria on yritetty kehittää jo pitkään, mutta suurena hankaluutena on ollut se, että kipu, jota migreenin kohdalla pyritään mittamaan, on hyvin henkilökohtainen kokemus. Eri ihmiset kokevat kivun hyvinkin eri tavoin. Liptonin suuri oivallus oli kivun sijaan mitata miten migreeni haittaa toimintaa elämän eri alueilla. Midas-kyselykaavakkeessa kysytäänkin, paljonko migreeni on aiheuttanut poissaoloja töistä, estänyt kotitöiden hoitamista tai vapaa-ajan viettoa. Ihmisen elämä koostuu enimmäkseen näistä kolmesta elämänalueesta, joten mittari on kattava. Kyselykaavakkeessa vastataan viiteen kysymykseen laskemalla yhteen migreenin tähden menetettyjen päivien määrä (kahdessa kysymyksessä puolikkaiden päivien lukumäärä) kolmen edellisen kuukauden osalta. Kun pisteet näistä viidestä kysymyksestä lasketaan yhteen, saadaan Midas-pistemäärä, joka kertoo migreenin vuoksi viimeisen kolmen kuukauden aikana → Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 21 menetettyjen päivien määrää, mikä on hyvin helposti ymmärrettävä suure. Midas-pisteet jaetaan seuraaviin luokkiin: pisteet 1-5 I luokka migreeni rajoittaa elämää vähän/ei lainkaan pisteet 6-10 II luokka migreeni rajoittaa elämää lievästi pisteet 11-20 III luokka migreeni rajoittaa elämää keskinkertaisesti pisteet yli 21 IV luokka migreeni rajoittaa vakavasti elämää Viime kädessä migreenin mittaamisen tarkoituksena on löytää migreenipotilaalle mahdollisimman hyvä hoito. Midas-pisteiden perusteella suunnitellut hoitosuositukset eivät ole vielä todellisuutta tämän päivän Suomessa. Lipton ehdotti EFNS:n kongressissa syyskuussa 1999 seuraavanlaisia hoitosuosituksia Midas-luokille. I luokka: Tulehduskipulääke. II luokka: Tulehduskipulääke. Harvoissa, mutta vaikeissa migreenikohtauksissa triptaani. III luokka: Triptaani ja mahdollisesti estolääkitys. IV luokka: Triptaani ja mahdollisesti estolääkitys. Lisäksi muita vaihtoehtoja. Nämä ovat siis Liptonin ehdotuksia eivätkä virallisia hoitosuosituksia Suomessa. 22 Midas-pisteitä voidaan käyttää siihen, että ne potilaat, jotka todennäköisesti eivät selviydy ilman lääkärin määräämää hoitoa, osaisivat mennä lääkäriin. Yli 11 pistettä tai mahdollisesti jo yli 6 pistettä saavan henkilön olisi selvästikin syytä mennä lääkärin vastaanotolle. Myöhemmin esille tulevan Disc-tutkimuksen yhteydessä on käynyt ilmi, että yli 50 % potilaista, jotka kuuluvat Midas II-luokkaan eivät saaneet riittävän tehokasta lievitystä tulehduskipulääkkeestä ja pahoinvointilääkkeestä. L Tieteellisesti hyväksyttävän mittarin on täytettävä ns. validiteetti- ja reliabiliteettivaatimukset. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että Midas-mittarin on mitattava juuri sitä, mitä sen on tarkoitus mitata ja sen on annettava luotettavasti oikeat tulokset kerrasta toiseen – kuten elohopeamittarin on luotettavasti mitattava lämpötilaa. Midas-kyselykaavaketta on tutkittu usean vuoden ajan ja se täyttää kaikki luotettavan mittarin vaatimukset, vaikka onkin lyhyt ja yksinkertainen käyttää. HOITO ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA OIKEIN Liptonin suuri oivallus oli kivun sijaan mitata miten migreeni haittaa toimintaa elämän eri alueilla. Lääkärin työtä Midas-kyselykaavake helpottaa antamalla hänelle arvokasta tietoa siitä, miten suuresti migreeni haittaa potilaan jokapäiväistä elämää. Eurooppalaisille ja amerikkalaisille lääkäreille tehtiin hiljattain kysely, jossa kävi ilmi, että kaikki lääkärit eivät suinkaan kysyneet potilailta migreenin invalidisoivuudesta, vaikka olivatkin hyvin tarkkoja kysymyksissä, jotka liittyivät oikean diagnoosin tekoon. Kun lääkärit saivat tietoa migreenin invalidisoivuudesta, he muuttivat mielipiteitään taudin vakavuudesta ja arvioivat tehokkaamman lääkehoidon tarpeelliseksi. Midas-mittarin avulla lääkärin on helpompi arvioida migreenin vakavuutta ja antaa mahdollisimman hyvää hoitoa. EFNS:n kongressissa syyskuussa 1999 julkaistiin tulokset 1000 potilaan Disc-tutkimuksesta, jossa kävi ilmi, että Midas-kyselykaavakkeen avulla saadaan potilaalle tilastollisesti merkitsevästi parempi hoito kuin perinteisillä keinoilla. Tutkimus on siitä ainutlaatuinen, ettei siinä tutkittu tavanomaisesti eri lääkkeiden tehoa vaan eri hoitomenetelmiä. AstraZeneca saikin tutkijoilta kiitosta siitä, että oli panostanut mittavasti migreenin hoidon kehittämiseen. Ainutlaatuista tutkimuksessa oli lisäksi se, että Suomesta oli Kanadan jälkeen eniten potilaita tutkimuksessa (180). Tutkimuksessa hoidettiin kuusi migreenikohtausta ja seurattiin, kuinka hyvin hoito tehosi päänsärkyyn. Lisäksi arvioitiin, miten hoito auttoi palauttamaan migreenin rajoittamat normaalit toiminnat. Tulokset Midas-kyselykaavaketta käyttävän hoitoryhmän eduksi olivat selvät ja tilastollisesti hyvin merkittävät. Migreenihoito voi- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 Tutkimuksessa oli kolme eri hoitoryhmää: 1: Midas-kyselykaavakkeen avulla arvioitiin potilaan hoidon tarve. II luokkaan kuuluva potilas sai tulehduskipulääkkeen lisäksi pahoinvointilääkettä. III ja IV luokkaan kuuluva potilas sai tsolmitriptaania. 2: Kolme ensimmäistä kohtausta hoidettiin tulehduskipulääkkeellä ja pahoinvointilääkkeellä. Jos hoidon teho ei riittänyt, seuraavassa kolmessa kohtauksessa siirryttiin käyttämään tsolmitriptaania. 3: Kaikkien kohtausten hoito aloitettiin tulehduskipulääkkeellä ja pahoinvointilääkkeellä. Jos hoidon teho ei ollut riittävä, potilas sai ottaa kahden tunnin kuluttua ensimmäisen annoksen ottamisesta tsolmitriptaania. daan saada Midas-mittarin avulla kerralla oikein. Tämä säästää potilaan kärsimyksiä, potilaan ja lääkärin aikaa sekä potilaan ja yhteiskunnan varoja. Kipu ei jalosta ketään, päinvastoin kivun on voitu osoittaa huonontavan elämänlaatua. Kenenkään ei tarvitsisi enää tänä päivänä kärsiä turhaan, koska tehokkaita hoitoja on saatavilla. Midas-mittari on väline, jonka avulla migreenipotilas saa mahdollisimman hyvän hoidon mahdollisimman nopeasti. Lisäksi se on lääkärille työkalu ja apu siinä missä verenpainemittarikin. ◆ Etsimme migreenikkoja tiedotuskampanjaan K uten tiedämme migreenistä kärsii puoli miljoonaa suomalaista eivätkä kaikki ole vielä löytäneet kunnollista apua. Tämän kampanjan tavoitteena on motivoida migreenikkoja hakeutumaan lääkärinhoitoon ja löytämään juuri itselle sopivin ja tehokkain hoitomuoto. Kampanja julkaistaan suomalaisissa aikakauslehdissä v. 2000. Oletko sinä valmis esiintymään kampanjassa omalla kuvallasi, nimelläsi ja mielipiteelläsi? Toteutuksessa tarvitsemme yhdistyksemme jäsenten apua, sillä haluamme antaa migreenille ”inhimilliset kasvot”. – eri elämäntilanteissa Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 Etsimämme henkilöt ovat – kaikenikäisiä – naisia ja miehiä Lähetä kuvasi, nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi sekä lyhyt kuvaus migreenistäsi osoitteella: Publicis-Törmä / Matti Narsakka, Fredrikinkatu 48 A, 00100 Helsinki. Kiitokseksi osallistumisesta valitut henkilöt saavat 500 markan kuvauspalkkion. Ilmoittautumisaika päättyy 22.12.1999. Kampanja toteutetaan yhteistyössä AstraZenecan kanssa. – eri puolilta Suomea 23 Uutisia meiltä ja muualta Uudet tulehduskipulääkkeet eivät rasita limakalvoja Migreeni piinaa 12 prosenttia ranskalaisista. Puolet heistä ei ole koskaan hakeutunut sen takia hoitoon, koska ei usko lääketieteen mahtavan kärsimyksilleen mitään. Migreenilääkkeiden käyttö on kasvanut Migreenilääkkeiden käyttäjämäärä on kasvanut Kelan tilastojen mukaan 30 900 henkilöön vuoden 98 aikana. Vastaava luku oli vuonna 95 19 700. Käyttäjät ovat siis lisääntyneet n. 4000:lla vuosittain. Kelan korvaamat migreenilääkkeet maksoivat vuonna 98 38 miljoonaa markkaa, mistä sairausvakuutus maksoi potilaille korvausta vähän alle 22 miljoonaa markkaa. Alueelliset erot ovat suuria Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla migreeniin määrättiin täsmälääkkeitä yli 30 % enemmän kuin Oulun ja Lapin lääneissä, Vaasan läänissä sekä Pohjois-Savossa. Otteita Teija Riikolan jutusta KeskiUusimaassa 29.8.99. 24 Tulehduskipulääkkeitä käytetään Suomessa paljon. Tulehduskipulääkkeiden ongelmana on se, että ne aiheuttavat vakavia sivuvaikutuksia, muun muassa vatsahaavaa ja munuaisongelmia. Joka neljäs käyttäjä saa jonkin asteisen limakalvovaurion, ja Suomessa kuolee vuosittain 150-200 potilastata tulehduskipulääkkeisiin. Syksyllä lääkemarkkinoille tulee uusia COX 2 -tulehduskipulääkkeitä, joilla voidaan välttää osa kipulääkkeiden sivuvaikutuksista. COX 2 -entsyymi auttaa kipuun, kuumeeseen ja tulehdukseen häiritsemättä limakalvoja. Otteita Anna-Liina Kauhasen jutusta Helsingin Sanomissa 2.6.99 Punainen kolmio ainoastaan varoittaa, ei kiellä asettumasta rattiin Kolmiolääkkeitä ovat uni- ja rauhoittavat lääkkeet, tietyt hyvin voimakkaat kipu- ja särkylääkkeet, eräät selkäkipuihin määrättävät, lihaksia rentouttavat lääkkeet ja migreenin täsmälääkkeet. Myös joihinkin allergialääkkeisiin sekä nuhan ja yskän hoidossa käytettäviin lääkkeisiin sekä yli 10 prosenttia alkoholia sisältäviin valmisteisiin on merkitty kolmio. Selvästi merkittävin ryhmä ovat uni- ja rauhoittavat lääkkeet, jotka aiheuttavat 80 prosenttia ongelmatapauksista. Näitä ovat esimerkiksi Diapam, Alprox, Xanor, Temesta, Tensopam, Oxepam, Opamox ja varsinaisista unilääkkeistä Dormicum, Halcion, Insomin, Normison, Tenox, Stilnoct, Zopinox ja Imovane. Lääkepurkin kyljessä olevan kolmion tarkoituksena on varoittaa käyttäjää suorituskyvyn mahdollisesta alenemisesta, ei varsinaisesti kieltää asettumasta auton rattiin. Alun perin kolmio oli tarkoitettu informatiiviseksi. Kolmiolääkkeiden vaikutusajat vaihtelevat huomattavasti. Tietyt jatkuvasti käytettävät, väsyttävät lääkkeet vaikuttavat voimakkaimmin 1-3 tuntia tabletin nauttimisen jälkeen. Osa kolmiolääkkeistä ei hoito-ohjeiden mukaan nautittuna haittaa ajamista lainkaan. Toisaalta mikä hyvänsä lääke voi yliannoksena heikentää ajokelpoisuutta. Kokemuksen mukaan oman ajotaidon arviointi on hyvin yksilöllistä. Käyttäjä voi esimerkiksi laittaa silmät kiinni ja seisoa suorana. Selvä huojumisen tunne voi olla merkki lääkeaineiden vaikutuksesta. Tosin tässäkin yksilöt eroavat huomattavasti toisistaan. Suuri osa käyttäjistä kuitenkin tunnistaa itsessään selvät väsymyksen merkit eikä lähde ajamaan. Otteita Marko Mannilan jutusta Helsingin Sanomissa 23.3.99 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 Nils-Eric Backman Helsingin Sanomat 19.2.99 Päänsärky vaivaa perheittäin ja alkaa usein jo lapsena Lapsen päänsärkyä saa potea koko perhe Turku–Päänsärky on perheittäin esiintyvä ilmiö. Erityisesti äidin tiheä päänsärkyoireilu ennen raskauden alkua enteilee selkeästi sitä, että myös lapselle ilmaantuu päänsärkyä jo ennen kouluikää. ”Lapsen päänsärky on koko perheen päänsärky. Perhenäkökulma onkin syytä liittää entistä selkeämmin päänsärkytutkimukseen”, kiteyttää turkulainen lääketieteen lisensiaatti Minna Aromaa. Hän on apulaisopettajana Turun yliopistossa kansanterveystieteen laitoksella. Hänen väitöskirjansa ”Perheittäin esiintyvä päänsärky” tarkastetaan perjantaina (19.2.99) Turun yliopistossa. Päänsäryn perimmäistä syytä ei tunneta ja sen syntymekanismeista on monia erilaisia epäilyjä. ”Nykykäsityksen mukaan erityisesti migreeni on geneettisesti periytyvä. Mutta ei tiedetä, miksi päänsärkyä samasta geneettisestä taustasta huolimatta esiintyy toisilla tiheämmin”, Aromaa sanoo. Hänen tutkimuksessaan tavallisimmat päänsäryt olivat migreeni ja jännityspäänsärky. Aromaan väitöstyö on osa laajaa länsisuomalaisten perheiden seurantatutkimusta. Siinä on vuodesta 1986 seurattu ensimmäistä lastaan odottavia vanhempia heti raskauden alusta läpi lapsen varhaisvaiheiden aina kouluikään asti. Tutkimus jatkuu edelleen ja sen lapset täyttävät tänä vuonna 12 vuotta. Tutkimukseen osallistuu tuhat perhettä. Päänsäryn osalta samoja perheitä ei näin laajasti ja pitkään ole aikaisemmin seurattu. Perheiden noin sadalle päänsärystä kärsivälle lapselle sekä samansuuruiselle joukolle verrokkilapsia tehtiin lääkärintarkastus ennen koulunkäynnin alkua. Viidesosalla lapsista on vaivaa päänsärystä ”Lasten päänsärky oli yllättävän yleistä jo esikouluiässä. Viidesosa lapsista oli kärsinyt arkielämää häiritsevästä päänsärystä. Säännölliset elämäntavat ja riittävä uni näyttävät olevan tärkeitä asioita lapsen päänsäryn ehkäisyssä”, Aromaa sanoo. Sama neuvo sopii myös lasten vanhemmille. Päänsäryn vaivaamilla vanhemmilla stressi, masennus sekä työn vaativuus olivat yleisempiä kuin muilla. Myös säännöllisen liikunnan puute sekä unettomuus altistavat päänsärylle. Riittävä uni, säännöllinen liikunta sekä stressin vähentäminen ja sen hallinta Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 näyttäisivät helpottavan oireilua myös aikuisilla. Päänsärkyiset esikouluikäiset olivat jo leikki-iässä olleet herkkäunisempia ja heillä myös nukahtamis- ja keskittymisvaikeudet olivat yleisempiä. Vanhemmat arvioivat päänsärkyä potevat lapsensa muita kipuherkemmiksi. Päänsäryn lisäksi näillä lapsilla esiintyi myös muita toistuvia oireita kuten vatsakipuja. Lapset reagoivat usein stressitilanteisiin kivulla. Matkapahoinvointi oli tyypillistä. Vanhempiensa tapaan myös lapsilla väsymys ja unen puute laukaisivat päänsäryn. Samoin väliin jäänyt ruokailu ja huono syöminen, television liiallinen katselu, kirkas auringonvalo tai raskas liikunta sekä jännitys ja pelko saattoivat aiheuttaa päänsärkykohtauksen. Vain vajaa neljännes lapsista oli aiemmin käynyt lääkärin vastaanotolla päänsäryn vuoksi. Tutkimukseen liittyneen lääkärintarkastuksen yhteydessä todettiin päänsäryn kiusaamilla lapsilla olevan verrokkeja useammin aristusta niska-hartiaseudulla ja leukanivelien alueella. Öinen hampaiden narskuttelu oli heillä muita yleisempää. ◆ 25 Anneli Tukia Helsingin Sanomat 2.6.99 Väitös: Lasten kivunhoidossa yhä parantamisen varaa TURKU–Lapselle neuvolassa annetut piikit tai myöhemmät korvien puhkaisut saattavat pelottaa häntä läpi koko elämän. Ikävat kokemukset voivat johtaa siihen, että hän ei edes aikuisena hakeudu hoitoon riittävän ajoissa. ”Kivun tutkimus on melko uutta, se aloitettiin vasta 1970-luvulla. Vielä viime vuosikymmenellä pohdittiin vakavissaan, voiko vastasyntynyt tuntea kipua. Ihan varmasti voi”, sanoo terveydenhuollon maisteri Sanna Salanterä. Salanterä väittelee torstaina (3.6.99) Turun yliopistossa lasten kivusta. Kipututkimus on hoitotieteen alalla maan ensimmäinen. Kivun olemusta on selvitetty aikaisemmin muun muassa psykologian ja lääketieteen kannalta. Lapsen kipu ei näy Salanterä myöntää, että tutkimus on vaikea, koska kipua ei pystytä mittaamaan täsmällisesti. Kun mittarit puuttuvat, pitää vain luottaa potilaan omaan arvioon. ”Lapsen kipu ei välttämättä edes näy ulospäin. Joissakin tilanteissa hän saattaa vetäytyä silloin täysin omiin oloihinsa.” Tutkimusryhmä koostui lähes neljästäsadasta yliopistosairaaloiden lastenosastoilla toimivasta sairaanhoitajasta ja alalle erikoistuvasta opiskelijasta. Kiinnostus aiheeseen oli niin suuri, että jossain sairaalassa jopa yli 90 prosenttia hoitajista vastasi kyselyyn. 26 ”Juuri hoitajat ovat vanhempien ohella avainasemassa lapsen kivun tulkitsijoina. Heiltä vaaditaan herkkyyttä ja aitoa kiinnostusta asiaan.” Tutkimusaineistona oli myös 50:n umpisuolen poistossa olleen lapsen potilasasiakirjat. Salanterä sanoo, että lasten kivunhoitotyö on Suomen yliopistosairaaloissa melko hyvää, mutta kehittämisen varaa on. Vaikka sairaanhoitajien asenteet olivatkin pääasiallisesti kivun hoitoa tukevia ja edistäviä, niin puutteita oli erityisesti kivun lääkehoitoon liittyvissä tiedoissa. ”Tietonsa he hankkivat lähinnä ammatti- ja aikakauslehdistä. Vain harvat olivat niin aktiivisia, että he hakivat uutta tutkimustietoa.” ”Lasten kivun arviointiin on kehitetty monenlaisia mittareita, mutta niitä tunnettiin huonosti ja käytettiin hyvin harvoin”, toteaa tutkija ja leväyttää pöydälle ison nipun erilaisia mittareita. Nuorimpien potilaiden valittavana on sarja ihmiskasvoja, joiden ilmeet kertovat heidän senhetkisen vointinsa. Tutkija muistuttaa, että kivun hoidon painopiste on lääkehoidossa, mutta on muutakin lievittävää. ”Mitä kokeneempi hoitaja, sitä useampia keinoja hänellä on. Hän pitää lasta sylissä, hymyilee, on lähellä, keskustelee.” Sanna Salanterä on ollut yhtenä vetämässä projektia, jonka avulla Turun yliopistolliseen keskussairaalaan (TYKS) on saatu koko sairaalan kattava kipuhoitajien verkosto. Se koostuu nyt 60 sairaanhoitajasta ja fysioterapeutista. Tavoite on ollut, että sairaalan joka osastolle saadaan kivunhoitotyöstä vastaava sairaanhoitaja. Hänen tehtävänään on omassa yksikössä lähteä kehittämään kivun arviointia, hoitoa ja hoidon arviointia. Vastaavaa toimintaa ei ole muualla Suomessa, eikä Salanterän tietojen mukaan muissa maissakaan. TYKS:in kipusiskot ovat saaneet systemaattista koulutusta kivun hoidosta viime syksystä lähtien. He kokoontuvat säännöllisesti kerran kuussa. Keskeistä on aktiiviseen tiedonhankintaan tähtäävä koulutus, ja hoitajat on perehdytetty muun muassa sähköpostin käyttöön. Internetissä heillä on oma keskustelu- ja tiedonvälitysfooruminsa. Hoitajia opastetaan myös hankkimaan ja hyödyntämään alan kirjallisuutta. Projektissa on tällä hetkellä menossa laaja kartoitus potilaiden tyytyväisyydestä saamaansa kivunhoitoon. Kuluvan kevään aikana kipuhoitajat ovat alkaneet kehittää kullekin klinikalle ja yksikölle sopivia kivunhoitotyön laatustandardeja. Pyrkimyksenä on taata systemaattinen ja säännöllinen kivun ja kivunhoidon seuranta jokaiselle kivusta kärsivälle potilaalle. ◆ Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 Lukijat kirjoittavat Kirjoita meille ! Osoite on: Suomen Migreeniyhdistys ry Mannerheimintie 44 A, 00260 Helsinki migreeni@migreeni.org Faksi: (09) 493 353 Laita kirjeen mukaan yhteystietosi, vaikka haluaisitkin esiintyä nimimerkillä lehden palstalla. Ystävillemme Kun luin viime lehdestä ”kaiken kärsineen” artikkelin, tuntui hyvältä, kun sai kuulla edes yhdestä migreenipotilaasta, joka saa ymmärrystä osakseen. Valitettavasti näin ei kuitenkaan kaikkien kohdalla ole. Myös minä olen lähes koko elämäni kärsinyt migreenistä ja lähentelen kohta eläkeikää. Tuntuu hirvittävältä ajatella kuusikymmen- ja seitsemänkymmenlukuja, jolloin ei edes tiedetty mitä migreeni on. Se oli vain luulotauti tai ihmisen ”henkistä heikkoutta”. Tultaessa kahdeksankymmen luvulle alkoivat tutkijat jo epäillä, että olisikohan se sittenkin peräti sairaus. Ja sitä se on! Tuskallista laatua oleva ja ihmisen kokonaisvaltaisesti musertava. Mitä me migreenipotilaat olemme saaneet kokea? Kipua, pelkoa, avuttomuutta, nöyryytystä ja häpeää. Kaikki me olemme saneet kuulla ystäviltämme sanat: ”Tule nyt vain mukaan, niin unohdat koko päänsäryn” tai ”Koita nyt ryhdistäytyä, eihän päänsärky noin kovaa voi olla”. Voi hyvät ystävät, hyvää te tarkoitatte, mutta useimmat meistä ovat jo kroonikkoja ja lähes ”invalidisoituneita”. Meitä ei enää ryhdistäytyminen auta. Olen miettinyt, mistä kuitenkin useimmiten saamme voimaa selviytyäksemme pakollisista velvolli- suuksistamme. Tuleeko tuo voima ehkä jostain korkeammalta tai onko se sitä kuuluisaa suomalaista sisua? Ansiotyöstämme olemme jotenkin onnistuneet kahlomaan läpi lukuisista poissaoloista ja varoituksista huolimatta. Jotkut meistä ovat kyllä valitettavasti joutuneet vaihtamaan työpaikkaa ymmärtämättömyyden vuoksi ja jotkut ovat jopa olleet pitkään työttömänä, sillä kuka nyt migreenipotilasta töihin ottaisi. Työtä saadakseen on siis monien ollut pakko muuntaa totuutta, sillä kaikkihan me jokapäiväisen leipämme tarvitsemme. Tuosta sisusta. Sitä meissä on! Yhdenkään migreenipotilaan lapsen en ole kuullut kuolleen nälkään äidin sairauden takia. Lähes joka päivä on ruoka lasten ja aviomiehen eteen saatu, vaikka itkien ja hammasta purren. Vasta sen jälkeen annamme itsellemme luvan kaatua sänkyyn. Onhan tietysti niitäkin päiviä, jolloin emme pääse sängystä ylös, mutta sittenkin jaksamme jakaa ohjeita ja antaa neuvoja saadaksemme asiat jotenkin luistamaan. Entäpä ne kerrat kun on kovassa päänsäryssä ollut kutsuilla. Jälkeenpäin ei tiedä itkeäkkö vai nauraako kun muistaa, että usein ei edes ole ymmärtänyt mistä on puhuttu. Sopii vain toivoa, että omat ”repliikit” ovat osuneet kohdalleen. Entäpä alkoholin Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 käyttö. Miksi teidän ystävien on niin vaikea ymmärtää sanoja: ”Kiitos ei minulle”. Kotoa lähtiessä on ehkä ottanut yhden tabletin särkyyn, yhden pahoinvointiin ja yhden lihasjännitykseen, joten siis tietää, että pienikin alkoholimäärä voi viedä ”tajun kankaalle”. Miksi tässä maassa on epäkohteliasta olla raitis? Entä ainainen pelko, joka kulkee jatkuvasti vierellämme – ajatus, että kohtaus tulee juuri silloin kun... Emme koskaan jätä mitään viime tippaan. Ruokaa löytyy aina pakastimesta, lahjat on ajoissa ostettu ja onnittelukortit valmiina postitettavaksi. Lasten vaatteiden täytyy olla kunnossa jos äiti kaatuu pidemmäksi ajaksi sänkyyn. Miksi olemmekaan niin tunnollisia. Luulemmeko, että arvostuksemme on suorituksista kiinni? Jos emme makaa sairaana sängyssä, paikkaamme rästiin jääneitä töitä. Siksi meillä, hyvät ystävät, on niin usein vähän aikaa teille ja siksi me laiminlyömme teitä. Ystävät voivat antaa toisilleen niin paljon arvokasta, joten me migreenipotilaat jäämme paljosta paitsi. Siksi pyydänkin teiltä ystävät: Älkää jättäkö meitä! Me tarvitsemme teitä. Meidän syrjäänvetäytymisemme ei ole omaa syytämme. Se on meidän kohtalomme. Ystäviään kaipaava 27 Minun tarinani P oikamme oli 7-vuotias juuri koulunsa aloittanut ekaluokkalainen, kun huolestuimme hänen toistuvista kovista päänsärkykohtauksistaan, joihin liittyi ankaraa oksentelua. Lastenneurologi lähetti pojan heti perusteellisiin tutkimuksiin samalla varoittaen hienotunteisin sanakääntein meitä vanhempia valmistautumaan ehkä huonoihinkin uutisiin. Syynä oli ilmeisesti se, että poikamme saattoi herätä aamuyöllä umpiunesta kovaan päänsärkyyn ja pahoinvointiin, vaikka illalla nukkumaan mennessään oli ollut täysin terve. Kun tutkimukset sitten etenivät ja pahimmat epäilykset esim. aivokasvaimen mahdollisuudesta olivat pois suljettuja jäi jäljelle haastatteluissakin ilmi tullut raskas migreeniperimä. Sekä mieheni että minun äitini ovat molemmat kärsineet nuoresta alkaen kovasta migreenistä. Lisäksi mieheni sisar on elänyt migreenipotilaana vuosikymmeniä. Me vanhemmat olemme taudilta säästyneet mutta poikamme ikävänä kohtalona on se nyt kantaa. Aluksi diagnoosi tuli meille helpotuksena ”ai se olikin vain migreeniä” -tyyliin. Olimmehan kumpikin, mieheni ja minä tottuneet jo lapsina äitiin, joka säännöllisesti makasi pimeässä huoneessa, pyyhe otsalla, pää pesuvadissa, mieheni perheessä aina vuorotellen äiti tai sisko. Muistan hyvin, kuinka mukava neurologi sanoi: ”No niin. Sinähän jo tiedätkin, kuinka 28 vakavasta ja todellisesta sairaudesta on kyse, kun äitisi on ollut migreenipotilas vuosikaudet. Päästäänkin tässä heti keskustelemaan poikasi lääkityksestä ja jatkohoitotoimenpiteistä.” Minä nyökyttelin hurskaasti kirkkain silmin! Mutta tiukassa se migreenin vähättely minussakin istui! Minun jos kenen olisi pitänyt ym- Y Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi ja olo on suorastaan ihana! märtää ja tietää, mutta enpähän vain ymmärtänyt, tai ehkä en halunnutkaan ymmärtää. Nyt kun olemme eläneet runsaat kuusi vuotta poikamme migreenin kanssa, tiedän taudista enemmän ja voisin jopa sanoa, että ymmärrän migreenistä kärsiviä ihmisiä. T otta puhuen on pakko tunnustaa, että aluksi sorruin jopa syyllistämään lasta. Luettelin helposti hänelle kaikki mahdolliset itseaiheutetut syyt migreenikohtauksen tuloon, kuten liikaa TV:n katselua/ tietokonepelien pelaamista/ valvomista/kokiksen juontia/ salmiakin, karkin, suklaan syön- tiä/ jne. Syitähän löytyy loputtomiin. Onneksi opin, että kohta 14-vuotiasta nuorta miehen alkua ei voi vaatia elämään ”peräkylän eläkevaarin” elämää – sitä tasaista, säännöllistä, rauhallista, kiireetöntä, vailla jännitystä olevaa elämää. Poikamme tapauksessa migreeni tulee, jos on tullakseen, tekipä hän niin tai näin. Aluksi jopa epäilin poikamme aamupäänsäryn olevan lintsaamista ikäviä aineita sisältävästä koulupäivästä. Nykyisin ei sellainen tule mieleenkään, koska näen jo yhdellä vilkaisulla, jos kohtaus on tulossa tai jo päällä. Jos kohtaus tulee vapaapäivänä, poikamme on itsekin sitä mieltä, että parempi niin, eipähän mene koulupäivä hukkaan. Luonnollisesti hän on joutunut olemaan aika ajoin poissa koulusta paljonkin migreenin vuoksi. Alaasteella luokanvalvoja, rehtori ja kouluterveydenhoitaja olivat ymmärtäväisiä ja meitä tukevia. Nyt yläasteella isossa koulussa kouluterveydenhoitaja kuittasi asian vain toteamuksella, ”no sehän on niin yleistä”. Pahimmillaan pojallamme on ollut migreenikohtauksia jopa 2-3 kertaa viikossa ja parhaimmillaan vain noin joka kolmas viikko. Hän itse ja myös me vanhemmat osaammekin arvostaa pitkiä kohtausvälejä, siis elämää ilman migreeniä. Poikamme mielestä pahinta migreenissä, kovan kivun lisäksi, on jääminen sivuun kaikista arkipäivän puuhista – kaverit käyvät ovella, ei voi mennä kouluun, sovitut menot on pe- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 ruttava. Lisäksi hän on omasta mielestään huippuammattilainen mitä oksentamiseen tulee. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi ja olo on suorastaan ihana! Tavallisesti poikamme saa jo edellisenä iltana ne migreenipotilaille tutut esioireet: haukotuttaa, väsyttää, hän vetäytyy omiin oloihin, ei syö, on hyvin ärtynyt ja kaikki hajut ällöttävät häntä. Silloin hän menee tavallista aikaisemmin nukkumaan hyvin tuuletettuun, viileään huoneeseen, ottaa jotain särkylääkettä, esim. Buranaa, Panadolia tms. Joskus käy tuuri ja hän on aamulla kunnossa, mutta usein kohtaus alkaa aamuyöllä ja kestääkin sitten 10-18 tuntia. Sukulaiset, ystävät ja tuttavat, jotka ovat näiden poikamme migreenivuosien aikana olleet läheisesti tekemisissä kanssamme, ovat melkein kaikki muuttaneet käsitystään migreenistä ja olemme saaneet myötätuntoa ja tukea heiltä. Onhan tietenkin niitäkin, jotka näkevät perheemme elintavoissa migreenikohtauksia aiheuttavia tekijöitä. J oskus on ollut tilanteita, joissa poikamme on vain ollut pakko kestää migreenikohtaus. Kerrankin olimme matkalla hyvin ansaitulle lomalle, ja migreeni alkoi jo kotona ennen lentokenttätaksin tuloa. Koneessa jokainen lentoemäntä vuoronperään kävi katsomassa poikamme vointia ja tietysti tuomassa lisää oksennupusseja. Ja jokaisella lentoemännällä oli oma näkemyksensä poikamme vaivasta, vaihdellen ruokamyrkytyksestä umpilisäkkeen tulehdukseen. Yksi kertoi myös kärsineensä migreenistä, mutta totesi samalla, ettei poikamme huonokuntoisuus voinut johtua vain migreenistä! Poikamme pelasi aikaisemmin aktiivisesti jalkapalloa. Nyttemmin hän on pelaamisen lopettanut, syynä ei kuitenkaan ollut migreeni. Ajattelin toiveikkaana, että ehkäpä kohtaukset vähenevät kun peleihin kuuluva jännitys jää pois. Mutta meidän tapauksessamme ei voi sanoa onko harrastuksilla, joissa kilpaillaan, merkitystä migreenikohtausten esiintymiseen. Poikamme on kuitenkin löytänyt nk. omaehtoisempia, tavallaan ilman Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 aikataulua harrastettavia lajeja, kuten kalastusta, skeittailua, sählyä ja varsinaisena lempilajina lumilautailua. Olemme pyrkineet ottamaan rennon tyynesti esim. perheen viikonlopunviettosuunnitelmien muuttumiset ja matkoille tai vieraisille lähtemiset mahdollisten migreenikohtausten varalta. O lemmekin sitä mieltä, että pojallamme (ja osalla suvustamme) on käynyt vain hiukan huono tuuri, kun niitä kehon rakennusaineita on jaettu. Äiti 29 ”Valkoparta, vanha ukki” Parta on oikeastaan hyvin arkipäiväinen, mutta tärkeä asia. Historian näkökulmasta katsottuna parrakkuus on ennen ollut paljon tavallisempaa kuin tänään. Selvähän se onkin, jos ajatellaan käytännön toimenpiteitä. Parranajon on entisillä välineillä täytynyt olla varsin aikaavievä ja hieman vaarallinenkin puuha. Ajatelkaa nyt vaikka parturiraukkaa, joka joutui ajamaan ärtyneen hallitsijan partaa. Jos siinä puuhassa veitsi vähänkin lipsahti ja kuninkaan hienoon hipiään tuli jälki, ei parturin henki liene ollut paljon arvoinen. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, että historiankirjat ovat täynnä kuvia ylhäisistä, parrakkaista uroista. Tosiasia on, että miehet ovat kautta aikojen nähneet paljon vaivaa tehdäkseen vaikutuksen naisiin, ja parran osuus ei ole ollut (eikä ole) vähäinen. Historian partasankareilla oli hyvä menestys naisten keskuudessa – liekö se sitten johtunut korkeasta asemasta vai itse parrasta. ”Partaa pitää olla sen verran, ettei rengiksi pyydetä”, sanoo suomalainen sananlasku. Parta lienee siis Suomessakin joskus liitetty asemaan ja sen mahdollisesti mukanaan tuomaan varallisuuteen. Ajattelivatko entisajan sisaremme, että parrakas mies ostaisi minkkiturkin todennäköisemmin? Tänään tilanne on toinen. Me naiset olemme muuttaneet maailman, tältäkin osin. Minkkiturkkien suosio on ollut jyrkässä laskussa ja Maailman Gallup-yhtiön tekemän kyselyn mukaan se on ollut syynä parran suosion laskuun. Miesten ei tarvitse enää parralla viestittää varallisuutta. Viesti voisi itsenäiselle ja tasa-arvoiselle nykynaiselle olla jopa negatiivinen. Niinpä joka aamu miljoonat miehet maailmassa ajavat partansa miellyttääkseen meitä naisia. Muuta syytä nyt ei ainakaan tule mieleen! En malta kuitenkaan olla ihmettelemättä erästä ristiriitaa. Elokuvien ja tv-sarjojen sankarit ovat usein karskeja, 30 lakia kunnioittamattomia miehiä, joilla on muutaman päivän ikäinen parransänki. Poikkeuksetta tavoitelluin kaunotar sitten rakastuu tähän renttuun. Tämän täytyy perustua naisen luontaiseen suojeluvaistoon; sivupoluille ohjautuneet miehet on ensin saatava kuriin ja järjestykseen – ja sen jälkeen voi vaikuttaa siihen partaankin. Miehellä kun on voimansa, mutta naisella keinonsa! Vaikka me naiset voimmekin halutessamme puuttua näihin parta-asioihin, ei kenellekään liene tullut mieleenkään ryhtyä vaatimaan parratonta Joulupukkia. Joulupukilla ja vanhemmilla tontuillakin kuuluu olla parta. Käytännöllisistäkin syistä tämä on viisasta. Jos koko Korvatunturin miesväki ryhtyisi parranajoon, siitä kertyisi konsulttitoimiston selvityksen mukaan vuoden mittaan melkoinen tovi menetettyä työaikaa. Siihen ei ole varaa maailman väestön kasvaessa; lahjoja tarvitaan lisää. Partaperinnettä ei voi muuttaa siitäkään syystä, että monet joululaulut menisivät sen jälkeen pilalle. Haluamme edelleenkin laulaa ”Joulupukki, Joulupukki, valkoparta, vanha ukki”, kuten on tehty vuosikymmeniä. Ja vielä yksi juttu. Muistattehan sen laulun, jossa pieni poika oven raosta näki, kun äiti antoi suukon Joulupukin valkeaan partaan? Tämä äiti oivalsi, että positiivinen palaute antaa uusia voimia kiireen kourissa nääntyneelle Joulupukille, kuten meille kaikille. Tänä jouluna me muutkin voimme kannustaa Joulupukkia – pehmeä, valkoinen parta tuntuu varmaan mukavalta – emmekä tietenkään unohda parrakkaita tai parrattomia läheisiämme. Joulurauhaa toivotellen Piisku Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 Paikallisuutisia Tampereen alaosasto Älä alistu migreeniin! Migreeniyhdistyksen Tampereen alaosaston syksyn ensimmäistä jäseniltaa vietettiin 21.10.99 Peurankallion palvelutalon lämminhenkisissä puitteissa. Paikalla oli 20 yhdistyksen jäsentä. Jäsenistön toiveiden perusteella aiheeksi oli valittu: ”Luontaisterapiat ja migreeni”. Aiheesta oli saapunut kertomaan Annikki Kilpijärvi Frantsilan yrttitilalta Hämeenkyröstä. Annikki on koulutukseltaan sairaanhoitaja, shiatsuterapeutti, dipl.homeo paatti, Bach-kukkaterapeutti ja luontaisterapiakouluttaja. Heti aluksi Annikki totesi, että migreeni ja päänsärky on yksi yleisimmistä vaivoista, joita hän vastaanotollaan hoitaa. Päänsärkypotilaiden ikähaitari on 4-80 vuotta ja kokemuksesta hän kertoi, että päänsäryt ovat luontaisterapeuttisesti yksi kiitollisimmista vaivoista hoitaa. Hän jatkoi, että kaikki hänen potilaansa ovat saaneet selkeää apua – suurimmaksi osaksi vaiva on poistunut. Migreeniin hän suosittelee Shiatsu- ja akupainallusterapiaa sekä klassista homeopatiaa. Hän muistutti myös, että ennen hoitoon menoa on syytä varmistaa, että terapeutilla on riittävä koulutus. VLKL (Vaihtoehtoisen lääketieteen keskusliitto) julkaisee terapeuttirekisteriä, johon pääsevät vain riittävän koulutuksen saaneet terapeutit ja juuri he voivat käyttää nimensä edessä sanaa Annikki Kilpijärvi rekisteröity. Rekisteri löytyy internetistä: http://personal.inet. fi/yhdistys/vlkl/vlkl.htm. → Tampereen alaosaston syksyn ensimmäistä jäseniltaa vietettiin 21.10.99 Peurankallion palvelutalon lämminhenkisissä puitteissa. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 31 Jokainen migreeni on yhtä erilainen, kuin itse ihminenkin. Sairaus on yksilöllinen ja siksi myös hoidon tulee olla henkilökohtaisen suunnitelman ammattitaitoinen tulos. Annikki kehottaa meitä miettimään, miksi kehomme lähettää sellaisen vaivan kuin migreeni. Se on aivan varmasti jonkin muun vaivan heijaste. Oireissa on aina järkeä. Kun keho voi huonosti, se lähettää meille viestin: Tee muutos elämääsi! Kuuntele itseäsi! Puheensorina alkaa, kun luennoitsija kehottaa meitä olemaan kiitollisia migreenistämme. Ajatelkaapa, jos juuri se estää vaikkapa jonkin pahemman sairauden tulemista. Yleisölle esitetään yllättävä kysymys: Kumman valitsisit mieluummin, migreenin vai syövän? Miltei kaikki ovat sitä mieltä, että migreenin. Älä alistu migreeniin. Tee mitä keho haluaa ja arvosta sitä, kuuntele ja hoida itseäsi. Huolehdi siitä, että elämänasenteesi, parisuhteesi ja ruokavaliosi ovat kunnossa. Opettele siis hoitamaan itseäsi. Useille päänsärkypotilaille helpotusta tuo kasvisvoittoinen emäs- 32 tä muodostava ruokavalio, kun taas happoa muodostava (liha, eläinvalkuainen) pahentaa. Myös runsas makean nauttiminen on pahasta. Syö siis usein ja vähän kerrallaan sekä vältä ylensyöntiä, ovat Annikin neuvot K Kun keho voi huonosti, se lähettää meille viestin: Tee muutos elämääsi! Kuuntele itseäsi! meille. Lisäksi hän suosittelee Bryhmän vitamiineja luonnollisina (saa luontaistuotekaupoista) sekä Frantsilan yrttitilan hormonitoimintaa tasapainoittavaa Harmonella-valmistetta tai muuta vastaavaa tuotetta. Meitä myös heräteltiin rajusti ajatuksella, että jokaisella migreeniihmisellä olisi luuranko kaapissa! Yhdistäväksi persoonallisuustekijäksi todettiin kiltteys ihmisenä. Viha, raivo ja kiukku ovat luonnollisia tuntemuksia ja suojelevat ihmistä – uskalla kokea niitä. Opi siis puolustamaan itseäsi reilusti. Muista myös, että masennus on naamioitua vihaa. Vaihtoehtoisilla hoitomenetelmillä ei paraneminen tapahdu yhdessä yössä, vaan on vuosien tulos. Paraneminen tekee myös kipeää samaan tapaan, kuin itse sairastaminenkin – valmistaudu siihen. Keho on ihmistä viisaampi, se tunnistaa kyllä luonnonlääkkeet. Mottona homeopatiassa on, että sama parantaa samaa. Homeopaattiset valmisteet tarjoavat informaatiota, jota järkkynyt keho tarvitsee korjatakseen häiriötilan. On helpottavaa tietää, että homeopaattisilla valmisteilla ei ole sivu- eikä myrkkyvaikutuksia. Lääkärin määräämää lääkitystä ei pidä kuitenkaan lopettaa tai vähentää neuvottelematta lääkärin kanssa ensin, Annikki opastaa. Kaikki ihmiset eivät vaihtoehtoisista hoitomuodoista apua löydä, mutta helpotusta ne kuitenkin tarjoavat. Kiitos jäsentemme puolesta Annikki Kilpijärvelle vauhdikkaasta ja pirteästä esityksestä, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Marja Leskinen Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 Paikallisuutisia Etelä-Pohjanmaan Päänsärky-yhdistys Etelä-Pohjanmaan Päänsärkyyhdistys on toiminut kevään ja kesän aikana melko aktiivisesti. Erilaisia yleisötilaisuuksia on järjestetty Seinäjoella useitakin ja uusia jäseniä on saatu mukaan. Viimeisin yleisötilaisuus järjestettiin Kivipuron tiloissa syyskuussa. Neurologian erikoislääkäri Heikki Teirmaa kertoi päänsärystä ja vastasi yleisön esittämiin kysymyksiin ja Glaxo Wellcomen edustaja oli myös mukana jakamassa päänsärkyesitteitä ja kertomassa toiminnastaan. Myös maakunnan suurin lehti oli paikalla tekemässä juttua päänsärystä. Saimme vielä paljon puhelinsoittoja lehtikirjoituksen perusteella. Jo keväällä tehtiin päätös siitä, että toimimme Suomen Migreeniyhdistyksen alaisuudessa. Tämä on selkiyttänyt toimintaamme, koska emme tarvitse täällä paikallistasolla niin suurta Päänsärkyilta Seinäjoella 7.9.99 Etelä-Pohjanmaan Päänsärkyyhdistyksen järjestämässä luentotilaisuudessa 7. syyskuuta oli lähes 50 kuulijaa. Neurologi Heikki Teirmaa kertoi päänsäryn eri muodoista, diagnoosin teosta, hoitomahdollisuuksista ja uusista täsmälääkkeistä. – Kiireinen elämäntahti lisää ihmisten uupumusta. Se puolestaan nostaa esiin monia oireita, kuten päänsärkyä, kertoi organisaatiota. Puheenjohtajana toimii vielä Anu Kaappola, joka tosin on saamassa perheenlisäystä lokakuussa. Hänelle saa kuitenkin vapaasti soitella, jos on asiaa. Olemme myös liittyneet NEUVOKAS-projektiin. Neuvokas on eri Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteinen projekti, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa yhdistysistä ja sairauksista sekä järjestää yhdessä erilaisia tilaisuuksia ja tempauksia. Nyt olemme saaneet oman järjestötalon, josta löytyy tietoa myös päänsärkyasioista. Järjestötalo sijaitsee Seinäjoella osoitteessa Kauppakatu 1, toisessa kerroksessa (ns. Pohjolan talo, sisäänkäynti linja-autoaseman puolelta). Siellä voimme kokoustaa jatkossa pientä maksua vastaan. Joulupaketointi on seuraava yhteinen projekti, johon myös Päänsärkyyhdistyksen väkeä tarvitaan. neurologi Teirmaa. Päänsäryn taustalla on vain harvoin vakava sairaus, mutta päänsärky on merkittävä hoidollinen ongelma. Tutkimusten mukaan 100 000 asukasta kohti 80 000 on viimeisen vuoden aikana kärsinyt päänsärystä. Usein diagnoosi viivästyy tai sitä ei tehdä lainkaan. Valitettavasti vain harvoin terveyskeskusvastaanotolla on riittävästi aikaa perusteellisen haastattelun tekemiseen. Kokenutkin neurologi Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 Lisäksi olemme olleet Glaxo Wellcomen kanssa yhteistyössä ja saaneet oman esitteemme päänsäryistä. Esitteestä löytyvät sekä Suomen Migreeniyhdistyksen että E-P:n Päänsärkyyhdistyksen yhteystiedot. Kokouksista ja tapahtumista ilmoitetaan aina henkilökohtaisin kutsuin ja järjestöpalstan kautta. Seuraavana on 14.12. klo 10-14 on myyjäiset Keskussairaalan aulassa. Hyvää Talvea kaikille! Yhteystiedot: Anu Kaappola (06) 412 1616 Marja Vainio (06) 423 4136 Seija Jokela (06) 511 2686 tarvitsee tähän 30-45 minuuttia. Ennen kuin hoito voidaan aloittaa, on tiedettävä mistä päänsärystä on kysymys. Kyseessähän voi olla vaikkapa reumaan liittyvä verisuonitulehdus, jolloin pitää hoitaa perussairautta. Päänsärkyä potevat ihmiset ovat vuosien mittaan tottuneet kärsimään. Särkyä on vähätelty ja sillä on syyllistetty ihmisiä. Väärät tiedot ja ennakkoluulot ovat myös olleet esteenä tehokkaiden hoitojen kehittämiselle. → 33 Muutos ajattelussa tapahtui vasta runsas kymmenen vuotta sitten, kun Yhdysvalloissa pidettiin ensimmäinen kansainvälinen päänsärkyseminaari. Silloin alettiin ymmärtää, että säryn syy on useimmiten elimellinen, eikä psyykkinen. Kun migreenipotilaiden hoidossa 80-luvun lopulla otettiin käyttöön ensimmäiset täsmälääkkeet (Suomessa vasta -92, toim. huom.), herkkäkipuisiksi luullut ihmiset tulivat yllättäen kivuttomiksi. – On ihmeellistä, etteivät edes työnantajat suhtaudu päänsärkyyn riittävän vakavasti, vaikka sen aiheuttamat poissaolot työstä maksavat 500 miljoonaa markkaa vuodessa, puhumattakaan kärsimyksistä ja niiden aiheuttamista kustannuksista. Päänsärystä saa varmaan puhua vielä vuositolkulla, ennen kuin siihen osataan suhtautua rakentavasti joka taholla, arvioi neurologi Teirmaa. Luennon jälkeen oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä. Vastauksista saatiin vielä paljon hyödyllistä tietoa. Monelle oli uusi asia se, että jos migreeniihminen välttämättä haluaa mennä saunaan, on sen jälkeen syytä ottaa kylmä suihku, eikä märällä päällä saa mennä nukkumaan. Kotiinviemisiksi saatiin vielä useita päänsärystä kertovia esitteitä. Marja Vainio Jäsenillat Helsinki Seinäjoki Seuraava jäsenilta on keskiviikkona 26.1.2000 klo 18 Kampin palvelukeskuksessa. Osoite: Salomonkatu 21 B, 00100 Helsinki. Puhujana Markus Färkkilä aiheena migreenin lääkitys ja hoito. Kokouksista ja tapahtumista ilmoitetaan aina henkilökohtaisin kutsuin ja järjestöpalstan kautta. Seuraava tapahtuma on 14.12. klo 10-14 myyjäiset Keskussairaalan aulassa. Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan seuraaville postinumeroalueille: 00-11. Tampere Tampereella toimii yhteyshenkilönä: Marja Leskinen puh. 040 513 7946, fax (03) 222 3029 Seuraava jäsenilta on keskiviikkona 19.1.2000 klo 18 Peurankallion palvelutalossa. Osoite: Peurankallionkatu 10, 33230 Tampere MUIS TA Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan seuraaville postinumeroalueille: 28-29 ja 33-39. Yhteystiedot: Anu Kaappola (06) 412 1616 Marja Vainio (06) 423 4136 Seija Jokela (06) 511 2686 Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan seuraaville postinumeroalueille: 60-69. Turku Turun seudulla jäseniltojen järjestämistä jatkaa Hilkka Kettinen puh. (02) 250 0280. Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan seuraaville postinumeroalueille: 20-21, 23-27 ja 30-32. Jos sinun postinumerosi ei osu näille postitusalueille, mutta haluat kuitenkin osallistua kyseisiin jäseniltoihin, niin ilmoita asiasta Suomen Migreeniyhdistykseen Helsinkiin , josta hoidetaan jäsenrekisteriä ja postituksia keskitetysti. Puh. (09) 454 7272, fax (09) 493 353 tai sähköpostilla: migreeni@migreeni.org 34 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99 35
© Copyright 2024