Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2001
2/2001 Suomen Migreeniyhdistys ry Kaarina Suonperä On helpompi olla oma itsensä – jännittämättä – kun tietää kuinka käyttäytyä eri tilanteissa. Varsinkin niissä, joihin ei ole tottunut. Tervetuloa kuuntelemaan luentoani ”Hyvät tavat huomisen kilpailutekijä” Runeberginkatu 15 A 1, torstai 7.2.2002 klo 18 TIEDOTTAJA, KOULUTTAJA, YRITTÄJÄ NÄITÄ IHMISIÄ EDUSTAN Työtätekeviä naisia ja miehiä, vanhempia, nuorisoa, eläkeläisiä ja ikääntyviä sekä yrittäjiä. • Lastemme turvallinen tulevaisuus • Hyvät tavat – huomisen kilpailutekijä kansainvälisessä maailmassa • Suomalaisuus ja suvaitsevaisuus kunniaan • Vanhusten ja ikääntyvien hoito ARVOJA JA ASIOITA Suomalaisuus, kulttuuri, vastuuntunto, turvallisuus, kodin-koulun yhteistyö, hyvät käytöstavat, vanhemmuus, kansainvälisyys, kansalaisten hyvinvointi, koulutus – myös aikuiskoulutus, teot kotikunnan parhaaksi. VALTTINI 2000-LUVULLA Olen kouluttanut yli 1800 koulussa eri ikäisiä lapsia ja nuoria, luennoinut sadoissa yrityksissä, järjestöissä ja yhdistyksissä tavoista, palveluista sekä kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta. Työskentelen aikuiskoulutuksen johtoelimissä ja kulttuurin sekä urheilun parissa. Sähköposti: kaarina@kaarinasuonpera.fi, puh. 0400 405 563 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 2 Ensimmäistä kertaa... Vuosi 2001 tulee näyttämään komealta Suomen Migreeniyhdistyksen historiassa. Monta tärkeää asiaa on tehty ensimmäistä kertaa. Saamastamme Raha-automaattiyhdistyksen tuesta ja toiminnanjohtajasta olenkin jo hehkuttanut, mutta entäs nämä: Hortonin neuralgiaa sairastavat kokoontuivat Jyväskylässä elokuussa. Tavallista migreeniä sairastaville on järjestetty jo monia tapahtumia, mutta tähän asti harvinaisten päänsärkyjen sairastajat ovat saaneet odottaa. Paikalla oli myös neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta, joka pureutui sairauden yksityiskohtiin hiukan tarkemmin, kuin yleisöluennoilla yleensä. Yhdistys järjesti syyskuussa ensimmäisen RAY:n tukeman virkistysloman yhdessä Lomaliiton kanssa. Pian sanoihin voisi varmaan kiteyttää kaikkien ajatukset, mitä viisi päivää Kalajoen hiekkasärkillä kirvoitti: ”Tämä on ollut hieno kokemus olla täällä Kalajoella. Tavata toisia migreenipotilaita ja huomata, kuinka samanlaisia ajatuksia ja kokemuksia ihmisillä on.” Sivulta 24 löytyy tietoa vuoden 2002 vastaavista tilaisuuksista. Alueyhteyshenkilöiden ensimmäiset neuvottelupäivät marraskuussa Riihimäellä osoittautuivat antoisiksi. Yhteyshenkilöt tutustuivat yhdistyksen historiaan, nykytomintaan ja kansainvälisiin yhteyksiin. He saivat myös virikkeitä vertaistukitoimintaan ja ohjeita tiedottamisen tueksi. Tervetuloa mukaan kasvavaan joukkoon – yhteyshenkilöitä on jo 12! Jäsenlehti uudistui. Nimen valitseminen tuntui välillä mahdottomalta tehtävältä, mutta tarpeeksi kauan asiaa vatvottuaan hallitus päätyi yksimielisesti nimeen Päänsärky. Kiitämme kaikkia, jotka lähettivät ehdotuksensa meille. Uusi nimi vaati tietenkin myös uutta ilmettä. Toivottavasti te olette siihen yhtä tyytyväisiä, kuin me! Tavallisen migreenin geenialue on löytynyt. Tästä emme voi ottaa kunniaa, mutta voimme toki olla ylpeitä siitä, että monet yhdistyksen jäsenet sukulaisineen ovat antanut verinäytteet, joita professori Aarno Palotie tutkijaryhmineen Los Angelesissa on saanut tutkia. Tässä numerossa on vain STT:n lehdistötiedote asiasta, mutta toivon mukaan saamme seuraavaan lehteen kunnon artikkelin. Pitäkää huolta itsestänne! Leena Kanerva puheenjohtaja 3 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 Suomen Migreeniyhdistys ry – Migränföreningen i Finland rf Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Puhelin: (09) 8775 3021 Faksi: (09) 877 6881 Sähköposti: migreeni@migreeni.org Internet: www.migreeni.org Toiminnanjohtaja Päänsärky 3 Puheenjohtajan palsta 5 Uutisia meiltä ja muualta 6 Familiaalinen hemipleginen migreeni Matleena Helojoki (09) 8775 3021, 040 848 1032, matleena.helojoki@migreeni.org 8 Sarjoittainen päänsärky Neuvontapuhelin 15 Myös tavallisen migreenin periytyvyys osoitettu (09) 454 72 72, arkisin klo 12 – 18 liisa.aaltoila@migreeni.org 16 Kysy asiantuntijalta 12 Basilaarimigreeni Hallitus 18 Konstit on monet Leena Kanerva, puheenjohtaja, Helsinki, 050 520 1958, leena.kanerva@migreeni.org 19 Minun tarinani... Virpi Vallasvuo, varapuheenjohtaja ja kansainväliset asiat, Helsinki, 040 568 3479, virpi.vallasvuo@migreeni.org 20 Migreeni ja hyvä hoito Laila Seppä, sihteeri, Helsinki, (09) 323 1691 20 Alueyhteyshenkilöiden neuvottelupäivät Tellervo Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki, 040 589 6367 21 Lukijat kirjoittavat Timo Jaakkola, jäsen ja Hortonin neuralgiaalaosastotoiminta, Hirvensalmi, 040 518 9968 Liisa Aaltoila, jäsen, basilaarimigreenialaosastotoiminta ja neuvontapuhelin, Espoo, (09) 454 7272, liisa.aaltoila@migreeni.org Eija Nummi, jäsen ja alueellisten osastojen toiminta, Forssa, 040 751 3325 Päätoimittaja ja taitto: Paino: ISSN: Kannen suunnittelu: Kansikuva: Leena Kanerva Mynäprint Oy 1458-4832 Alligator Design Suomen MSD Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 23 Almotriptaani 23 Triptaanien hintavertailu Sisältö Georg Dunkel, varajäsen ja Hortonin neuralgiaalaosastotoiminta, Espoo, 0400 605 647, georg.dunkel@migreeni.org 22 Pfizer Oy on tuonut markkinoille uuden triptaanin 24 Tapahtumakalenteri – kevät 2002 26 Alueyhteyshenkilöt 26 NV-kesäpäivät 29.–30.6.2002 Helsingissä 27 Palveluhakemisto 4 Uu tis ia me il t ä ja mu u a lta Tietosuoja S uomen Migreeniyhdistys ry tallentaa jäsenten henkilö- ja osoitetietoja jäsenrekisteriin, joka toimii lehden ja jäsenkirjeiden postitusrekisterinä. Suomen Migreeniyhdistyksen jäsenrekisterin tietoja ei luovuteta suoramarkkinointiin. Jäsenellä on oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot ja vaatia virheellisen tiedon oikaisua. Lisää tietosuojasta löytyy internetistä www.tietosuoja.fi tai Tietosuojavaltuutetun toimistosta puh. (09)18 251. Nimikilpailu K eväällä julistettuun lehden nimikilpailuun osallistui kaikkiaan 20 henkilöä ja ehdotuksia satoi 52, joista osa oli useamman henkilön ehdottamia. Voittajaksi valikoitui Päänsärky ja voittajanimeä ehdottaneelle luvattu kirjapalkinto osui Mirja-Liisa Rontulle. Kaikkien osallistuneiden kesken arvottiin lisäpalkinto, jonka sai Liisa Luitparo. Onnittelemme voittajia. Lääkekuluistasi Kela korvaa osan Kela voi korvata lääkärin määräämien lääkkeiden hinnasta • ostokerralta puolet yli 50 markan eli 8,41 ostosta (peruskorvaus) – eräiden kalliiden, mutta hoidon kannalta merkittävien lääkkeiden peruskorvaamista on rajoitettu. Niitä voidaan korvata vain valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ja korvaamiseen vaaditaan Kelan hyväksymä erillisselvitys. • vaikeissa sairauksissa 100 tai 75 prosenttia (erityiskorvaus), mutta jokaiselta ostokerralta omavastuuosuus on 25 markkaa eli 4,20 . • Jos korvattujen lääkekustannusten omavastuuosuus vuonna 2001 ylittää 3450 mk, ylittävä osa korvataan kokonaan (lisäkorvaus suurista lääkekustannuksista). Lisäkorvauksen määrän on oltava kalenterivuodelta yli 100 markkaa ennen kuin se maksetaan. Vuonna 2002 vuotuinen omavastuuosuus nousee indeksillä ja on 594,02 . Lisäkorvauksen vähimmäismäärä on 16,82 . Miksi tarvitset apteekissa Kela-korttia? Lääkkeiden sairausvakuutuskorvaus vähennetään ostohinnasta jo apteekissa, kun esität Kela-kortin ja lääke on korvattava. Korvattavia ovat sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, joille on vahvistettu kohtuullinen tukkuhinta. Kun samalla kerralla ostat useita korvattavia tuotteita, peritään omavastuuosuus vain kerran, mutta kuitenkin erikseen eri korvausryhmissä (100 %, 75 % ja peruskorvaus). Apteekki voi vähentää korvauksen enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa varten ostetuista lääkkeistä. Jos tarvitset vaikkapa matkalle lähtiessäsi seuraavan lääke-erän aiemmin, ota yhteyttä Kelan toimistoon. Kelansanomat 4/2001 Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: ❏ migreenistä? ❏ tensiosärystä? ❏ basilaarimigreenistä? ❏ Hortonin neuralgiasta? (sarjoittaisesta päänsärystä) Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai sähköpostilla: migreeni@migreeni.org Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita migreeni@migreeni.org. 5 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 Hanna Harno, neurologian erikoislääkäri, Hakaniemen poliklinikka Familiaalinen hemipleginen migreeni Familiaalinen hemipleginen migreeni (FHM) kuuluu aurallisen migreenin ryhmään. Sitä sairastaa ehkä muutama sata suomalaista, kun vastaavasti tavallista migreeniä sairastaa noin puoli miljoonaa suomalaista. Sana familiaalinen viittaa suvussa esiintyvyyteen: tarvitaan ainakin yksi ensimmäisen asteen sukulainen, jolla on samantyyppinen, halvausoireinen migreeni, jotta FHM-diagnoosi voidaan asettaa. Hemipleginen viittaa ohimenevään toispuoleiseen halvausoireistoon, joka edeltää migreenikohtausta tai kestää migreenikohtauksen ajan. F HM periytyy autosomissa1) vallitsevasti vaihtelevalla voimakkuudella, eli sairaan henkilön lapsilla on kullakin 50 %:n riski periä sairaus. N. puolessa tapauksista geenivirhe on kromosomissa 19, erityisesti CACNA1A-alueella, jonka ohjaamana solun pinnan kalsiukanava rakentuu. Näitä kalsiumkanavaa sääteleviä geenejä löytyy erityisesti pikkuaivojen soluista, jotka saattavat tämän geenivirheen vuoksi olla herkemmin vaurioituvia; n. 20 %:lla FHM-perheistä onkin todettu pikkuaivojen kulumismuutoksia ja pysyvää kömpelyyttä tästä johtuen. Myös kromosomissa 1 on joillakin perheillä todettu tautia aiheut tava geenivirhe, mutta joidenkin perheiden kohdalla ei geenivirhettä ole löydetty, joten ainakin kolmas, Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 tuntematon geenivirhe on löytämättä. FHM alkaa yleensä lapsuudessa ja useimmiten ennen 30. ikävuotta. Migreenikohtaus alkaa auratuntemuksella, yleensä ensin näköhäiriöllä, ei kuitenkaan aina. Sitten alkaa yleensä käden puutuminen, joka hiljalleen etenee sormista olkapäätä kohden. Oireita voi tulla 6 Laaja auraoireisto jonkinasteisen toispuolihalvauksen kanssa tulisi olla ainakin kahdesti, jotta FHMtai hemipleginen migreeni-diagnoosi voidaan asettaa. myös alaraajaan ja usein poskeen ja suupieleen. Kieli voi tuntua paksulta ja kömpelöltä, nielu puutuneelta ja puhe vaikeutuneelta. Sen jälkeen voimat heikkenevät ylä- ja/tai alaraajassa ja toisinaan myös suupielessä eli jonkinasteinen toispuolihalvaus ilmenee: suupieli saattaa näyttää selvästi vinolta, alaraajaa voi laahata kävellessä, eikä käsi toimi kuten terveellä puolella. Nämä auraoireet kestävät yleensä kauemmin kuin tavallinen näköaura sahalaitoineen ja mahdollisine näkökenttäpuutoksineen; ne jatkuvat yleensä päänsäryn alettuakin vielä muutamista tunneista vuorokausiin tai jopa kahteen viikkoon asti. Joskus migreenikohtaukseen liittyy samanlaisena toistuva psyykkinen elämys, esim. hätääntymisen tunne. Toisinaan tällaisen migreenikohtauksen laukaisee lievähkö pään vamma. On kuvattu myös tapauksia, joissa kohtauksiin liittyy tajunnantason alenema alkaen sekavasta käytöksestä aina tajuttomuuteen asti. Auraoireen lisäksi taudinkuvaan kuuluu migreenin kriteerit täyttävä päänsärky, valoherkkyys, ääniherkkyys, pahoinvointi tai oksentelu. FHM:ää sairastavalla voi ajoittain olla myös pelkkään näköhäiriöön rajautuva aura sekä migreenioireisto, tai hänelle voi tulla migreeni ilman auraoiretta. Jos tunnistaa itsessään FHM:n 7 taudinkuvan, mutta kenelläkään lähisukulaisella ei tiettävästi ole samantyyppistä migreeniä, puhutaan hemiplegisestä migreenistä. Laaja auraoireisto jonkinasteisen toispuolihalvauksen kanssa tulisi olla ainakin kahdesti, jotta FHM- tai hemipleginen migreeni-diagnoosi voidaan asettaa. FHM:n hoito eroaa tavallisen migreenin hoidosta täsmälääkkeiden eli triptaanien käytön osalta: niitä ei FHM:ssä eikä hemi plegisessä migreenissä suositella käytettäväksi, koska triptaanien vaikutuksia ei tällä potilasryhmällä ole tutkittu. Joudutaan siis pitäytymään tulehduskipulääkkeissä, asetosalisyylihapossa, parasetamolissa ja pahoinvointia lievittävissä lääkkeissä. Jos migreenikohtauksia tulee usein, voi erilaisia migreenin estolääkkeitä kokeilla ilman eri rajoituksia. Jos oireisto viittaa tällaiseen halvausoireiseen migreeniin, on hyvä keskustella lääkärin kanssa ja tarvittaessa käydä neurologilla, jotta muiden samankaltaisia oireita aiheuttavien neurologisten sairauksien mahdollisuus voidaan tutkia ja poissulkea. ❦ Kirjallisuusluettelon saa tarvittaessa kirjoittajalta. 1) autosomi = kromosomi, joka ei ole sukupuolikromosomi; ihmisellä kromosomit 1-22 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 Aki Hietaharju dosentti, osastonylilääkäri TAYS, neurologian ja kuntoutustoimen yksikkö, kipupoliklinikka Sarjoittainen päänsärky Sarjoittainen päänsärky on erittäin kova, toisen silmän seutuun paikantuva päänsärky, joka ilmenee 15–180 minuuttia kestävinä kohtauksina. Päänsärkyyn liittyy toispuoleisia autonomisia1) oireita kuten kasvojen hikoilu, silmän punoitus, kyynelvuoto, mustuaisen pieneneminen, silmäluomen roikkuminen tai nenän tukkoisuus. Suurin osa potilaista on työikäisiä miehiä. Kohtaukset esiintyvät viikkojen tai jopa kuukausien mittaisina sarjoina, joiden välillä voi olla vuosien tauko. S arjoittainen päänsärky (cluster headache), josta käytetään myös nimeä Hortonin neuralgia, kuuluu kolmoishermon kautta välittyviin päänsärkyihin. Oireyhtymän viralliset IHS:n (International Headache Society) kriteerit on esitetty taulukossa 1. Yksittäinen kohtaus kestää yleensä 60–90 minuuttia ja jakso eli sarja, jonka aikana toistuvia kohtauksia tulee, kestää viikoista kuukausiin. Sarjojen välinen tauko, jota kutsutaan remissioksi, kestää viikoista vuosiin. Sarjoittainen päänsärky jaetaan episodittaiseen ja krooniseen muotoon. Mikäli seitsemästä päivästä vuoteen kestävien sarjojen välillä on vähintään kahden viikon remissio, on kyseessä episodittainen muoto. Jos yksi sarja kestää yli vuoden ilman remissiota tai jos remissio on yli vuoden mittaisen sarjan aikana alle kaksi viikkoa, on kyseessä krooninen muoto. Noin 10 %:lla potilaista on krooninen muoto, joka on voinut olla krooninen alusta asti tai on muuntunut episodittaisesta muodosta krooniseksi. Episodittaisessa muodossa sarjan käynnistymisen on todettu liittyvän valoisuuden muutoksiin vuodenkierron mukaan. Arviot sarjoittaisen päänsäryn esiintyvyydestä vaihtelevat 0,02:sta 0,4 %:iin. Särky alkaa yleensä 20–40 ikävuoden välillä ja on miehillä 3–5 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 kertaa niin yleinen kuin naisilla. Taudinkuvassa ei ole eroa miesten ja naisten välillä. Taipumus sarjoittaiseen päänsärkyyn on todettu perinnölliseksi: riski ensimmäisen asteen sukulaisilla on 14–39 -kertainen ja toisen asteen sukulaisilla 2–8 -kertainen muuhun väestöön verrattuna. Kohtauskuva Kohtaus alkaa ilman ennakko-oireita ja kipu yltyy nopeasti (5–10 minuutissa) erittäin kovaksi. Potilaat kuvaavat kipua repiväksi, polttavaksi tai läpitunkevaksi, ”kuin joku poraisi silmään”. Kipu tuntuu 8 Happihengitys on perinteinen hoito, jonka teho on osoitettu kontrolloidussa tutkimuksessa. kovimmalta silmän seudussa, mutta voi heijastua myös päälaelle, poskeen tai leukaan. Kohtauksen aikana potilas on yleensä motorisesti levoton eli kävelee edestakaisin tai istuu huojuttaen yläkehoaan. Talvella potilas saattaa mennä kylmään pakkasilmaan saadakseen lievitystä kipuunsa. Kipu on lähes poikkeuksetta toispuoleinen ja uusiutuu yleensä samalla puolella. Kipu vaihtaa puolta sarjasta toiseen 15 %:lla potilaista ja kohtauksesta toiseen 5 %:lla potilaista. Autonomisten oireiden kirjo (kyynelvuoto, kirkas nenäerite, nenän tukkoisuus, silmäluomen roikkuminen, mustuaisen pienentyminen) on kullekin potilaalle tyypillinen. Kohtaukset esiintyvät enimmäkseen yöllä usein samanpituisen unijakson jälkeen, ja potilaat saat- tavat yrittää valvoa välttääkseen kohtauksia. Jos potilas nukkuu päiväunet, sekin voi laukaista kohtauksen. Sarjan aikana kohtauksen voi laukaista alkoholi, histamiini ja tietyt verisuonia laajentavat lääkkeet (mm. ”nitrot”). Suomalaisilla potilailla saunominen saattaa laukaista kohtauksen sarjan aikana. Miten sarjoittainen päänsärky syntyy? Sarjoittaisen päänsäryn syntymekanismit tunnetaan vain osittain. Oireiston vaihteleva kulku sekä kytkeytyminen vuodenkiertoon ja vuorokausirytmiin viittaavat kohtausten käynnistymiseen keskushermostossa. Päänsärkysarjan aikana veren testosteronihormonin taso on Taulukko 1. Sarjoittaisen päänsäryn diagnostiset kriteerit A Vähintään viisi kohtausta, jotka täyttävät kriteerit B–D. B Kova toispuoleinen kipu silmäkuopassa, silmäkuopan yläpuolella ja / tai ohimolla. Kipu kestää hoitamattomana 15–180 minuuttia. C Päänsärkyyn liittyy vähintään yksi seuraavista oireista kivun puolella: 1. sidekalvon verestys 2. kyynelvuoto 3. nenän tukkoisuus 4. kirkas nenäerite 5. kasvojen hikoilu 6. mustuaisen pieneneminen 7. silmäluomen roikkuminen 8. luomiturvotus D Kohtaukset esiintyvät taajuudella joka toinen päivä – kahdeksan kohtausta päivässä. 9 matalampi ja mm. kortisolin ja melatoniinin vuorokausierityksen rytmi häiriintyy. Nämä havainnot viittaavat toiminnallisiin muutoksiin hypotalamuksessa päänsärkysarjan aikana. Nykykäsityksen mukaan sarjoittaista päänsärkyä ja migreeniä kutsutaan neurovaskulaarisiksi päänsäryiksi, koska kummassakin oireyhtymässä kohtauksen käynnistää hermosolujen aktivoituminen. Migreenissä aktivaatio tapahtuu aivorungossa ja sarjoittaisessa päänsäryssä hypotalamuksessa. Sitä, mitkä tekijät käynnistävät sen ja miten, ei edelleenkään tunneta. Diagnostiikka Yleensä diagnoosi on helppo, mikäli potilas täyttää taulukossa 1 esitetyt kriteerit. Aivojen kuvantamistutkimus (mieluiten magneettikuvaus) on tarpeen, jos diagnostiset kriteerit täyttyvät vain osittain, taudinkulku on epätyypillinen, potilaalla on sarjoittaiseen päänsärkyyn kuulumattomia oireita, tai jos vaste hoitoihin on huono. Jos potilaalla on ollut useita sarjoja ja niiden välillä remissio ja jos hoitovaste on hyvä, ei kuvantamistutkimuksia tarvita. Sarjoittaisen päänsäryn lisäksi on olemassa muitakin kohtauksittaisia päänsärkyjä, joissa on autonomisen hermoston oireita. Kroonisessa paroksysmaalisessa hemikraniassa kipu on kova, toispuoleinen ja silmän seutuun paikantuva, ja kipukohtauksiin liittyy → Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 Taulukko 2. Sarjoittaisen päänsäryn kohtaus- ja estohoidon vaihtoehdot Kohtaushoito happihengitys (100 % happea sisäänhengittäen10 l/min noin 15 minuutin ajan) sumatriptaani 6 mg ihon alle zolmitriptaani 5–10 mg suun kautta lidokaiini (10 %) kumpaankin sieraimeen Särkyjakson nopeaan katkaisuun käytetyt lääkkeet kortisoni alkaen 60–80 mg/vrk ergotamiinitartraatti 1–2 mg/vrk Koko särkyjakson ajan käytettävät estolääkkeet verapamiili alkaen 240 mg/vrk litium alkaen 300 mg/vrk natriumvalproaatti alkaen 600 mg/vrk vastaavia autonomisen hermoston oireita kuin sarjoittaisessa päänsäryssä. Kohtaukset ovat kuitenkin lyhyempiä (2–45 min), esiintyvät tiheämmin (vähintään 5 kohtausta/ vrk), ovat yleisempiä naisilla ja jäävät pois indometasiinihoidon aikana. SUNCT-oireyhtymä (short-lasting unilateral, neuralgia-form headache with conjunctival injection and tearing) on hyvin lyhyinä (30–60 sekuntia kestävinä) kovina kipukohtauksina esiintyvä päänsärkyoireyhtymä, johon liittyy autonomisia oireita. Tämäkin oireyhtymä on yleisempi miehillä. SUNCT-oireyhtymässä indometasiini on tehoton, mutta jotkut potilaat hyötyvät karbamatsepiinista2). Muista pään alueen kipuja aiheuttavista sairauksista ohimovaltimon tulehdus, nenän sivuonteloiden tulehdukset, viherkaihi, kasvaimet, valtimolaskimoepämuodostumat ja aivoverisuonten pullistumat (aneurysmat) saattavat aiheuttaa sarjoittaisen päänsäryn kaltaisia oireita. Hoito Koska nukkuminen ja alkoholinkäyttö voivat provosoida kohtauksen päänsärkysarjan aikana, potilaita neuvotaan välttämään päivätorkkuja ja alkoholia sarjan aikana. Ruokavaliolla ei ole merkitystä sarjoittaisessa päänsäryssä. Sarjoittaista päänsärkyä potevat potilaat ovat usein aktiivisia tupakoitsijoita, mutta tupakoinnin lopettamisen ei ole kuvattu vähentävän kohtauksia. Potilaille selostetaan kohtaushoidon mahdollisuudet ja estolääkityksen periaatteet. Kohtaushoidolla on tarkoitus saada nopea apu kovaan kipukohtaukseen, ja estohoidolla pyritään hillitsemään kohtausten uusiutumista sekä lyhentämään ja lievittämään kohtauksia. Estolääkityksen aloitusta ei ole syytä viivytellä. Kohtaushoidossa on aiheellista täsmentää lääkkeen sallittu annostelukertojen määrä vuorokaudessa varsinkin, jos kohtaukset uusiutuvat useita kertoja vuorokaudessa. Kun sopiva kohtaus- ja estolääkitys Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 on löydetty ja päänsärkysarja on saatu rauhoittumaan, voidaan estolääkitys vähitellen purkaa. Uuden sarjan alkaessa potilas voi omatoimisestikin aloittaa kohtausten hoidon ja estolääkityksen. Kohtaushoito Kohtaushoidon vaihtoehdot on lueteltu taulukossa 2. Happihengitys (100 % happi sisäänhengitettynä 7–10 l/min 15 minuutin ajan) on perinteinen hoito, jonka teho on osoitettu kontrolloidussa tutkimuksessa. Happihoito sopii myös niille potilaille, joille triptaanit ovat vasta-aiheisia. Jos vuorokaudessa on useita kohtauksia, jolloin kohtauslääkkeiden maksimiannokset rajoittavat niiden käyttöä, voidaan happihengityksellä täydentää muita kohtaushoitoja. Särkykohtauksen tehokkain hoito on ihon alle annettu suma triptaani 6 mg, joka auttoi lumekontrolloidussa tutkimuksessa kolmella neljäsosalla potilaista 15 minuutissa. Lumekontrolloidussa annosvertailututkimuksessa 6 mg:n annos oli yhtä tehokas ja paremmin siedetty kuin 12 mg:n annos. Avoimessa pitkän aikavälin seurantatutkimuksessa ei havaittu tehon heikkenemistä kuukausienkaan käyttöjakson aikana. Sumatriptaani nenäsuihkeena on huomattavasti hitaampi ja teholtaan heikompi sarjoittaisen päänsäryn hoidossa kuin ihon alle annettu sumatriptaani; vain noin joka toisessa hoidetussa kohtauksessa lääke auttoi 15 minuutissa. Sumatriptaania ei kannata käyttää ennakoivasti tai estolääkityksenä. Myös zolmitriptaanista sarjoittaisen päänsäryn hoidossa on julkaistu lumekontrolloitu tutkimus. Sen teho on heikompi kuin happihengityksen tai ihon alle annosteltavan sumatriptaanin, mutta 10 niille potilaille, jotka haluavat suun kautta annosteltavan lääkityksen, zolmitriptaani saattaa tulla kysymykseen. Muista triptaaneista ei ole julkaistu kontrolloituja tutkimuksia sarjoittaisessa päänsäryssä. Kaikki triptaanit ovat vasta-aiheisia potilaille, joilla on sepelvaltimotauti, useita sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, kontrolloimaton verenpainetauti, valtimoahtaumatauti, aivoverenkiertohäiriökoh tauksia, aivoinfarktin jälkitila tai jotka ovat raskaana. Lidokaiinisumutteesta nenään tai lidokaiinitipoista kivun puoleiseen sieraimeen on apua vajaalle kolmasosalle potilaista. Käytännön kokemuksen perusteella voidaan suositella sieraimeen annosteltavaa 10 %:n vahvuista lidokaiinia kohtaushoidoksi niille potilaille, joille tavanomaiset kohtaushoidot eivät auta. Särkyjakson nopeaan katkaisuun käytettävät lääkkeet Estohoidossa käytetyt lääkkeet jaetaan särkyjakson nopeaan katkaisuun käytettäviin lääkkeisiin ja koko särkyjakson ajan käytettäviin lääkkeisiin (taulukko 2). Särkyjakson katkaisussa kortikosteroidit ovat nopein hoito. Aloitusannos on 60-80 mg aamuisin, ja annosta pienennetään 2–3 päivän välein 10 mg, jolloin kortisonihoidon kesto on noin 2–3 viikkoa. Kortisonin loputtua särkyjakso alkaa helposti uudelleen, minkä vuoksi sen kanssa voidaan joutua käyttämään toista valmistetta, esim. verapamiilia tai natriumvalproaattia. Ergotamiinitartraattia (1–2 mg/ vrk) on myös suositeltu särkyjakson nopeaan katkaisuun, mutta kontrolloituja tutkimuksia ei ergotamiinista ole julkaistu. Illalla ennen nukkumaan menoa otetun ergotamiinitartraatin on kuvattu 11 estävän yölliset kohtaukset. Koska tätä valmistetta ei pidä käyttää rinnakkain triptaanien kanssa ja koska sen käyttöjakso on ergotismin välttämiseksi syytä rajata 2–3 viikon mittaiseksi, on sen käyttö sarjoittaisen päänsäryn estohoitona vähäistä. Käyttöä rajoittavat lisäksi samat vasta-aiheet kuin triptaaneilla. Myös ergotamiiniin on hyvä yhdistää pitempivaikutteinen estolääke. Koko särkyjakson ajan käytettävät estolääkkeet Verapamiilin teho sarjoittaisen päänsäryn estolääkkeenä on osoitettu lumekontrolloidussa tutkimuksessa. Aloitusannos on 80 mg kolme kertaa vuorokaudessa tai 200 mg kerran vuorokaudessa pitkävaikutteisena valmisteena. Koska lääkkeellä on verenpainetta laskeva ja eteiskammiojohtumista jarruttava vaikutus, on verenpainetta, syketaajuutta ja EKG:tä seurattava annosta titrattaessa3). Yleisin sivuvaikutus on ummetus. Verapamiilia käytetään sekä episodittaisen että kroonisen sarjoittaisen päänsäryn estolääkkeenä. Litiumista on julkaistu useita avoimia tutkimuksia sarjoittaisen päänsäryn estolääkkeenä, ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa se todettiin yhtä tehokkaaksi kuin verapamiili. Aloitusannos on 300 mg/ vrk. Annosta titrataan vastetta ja pitoisuutta seuraten. Ennen hoidon aloittamista on syytä tarkistaa munuais- ja kilpirauhasfunktio, elektrolyytit, kalsiumtasapaino, puhtaasti laskettu virtsa ja EKG, ja niitä seurataan pitoisuuksien ohella hoidon aikana. Tavallisimpia sivuvaikutuksia ovat vapina ja ripuli. Litiumia suositellaan kroonisessa muodossa ensisijaisena estolääkevaihtoehtona, ja sitä käy- tetään myös episodittaisessa muodossa, mikäli verapamiili on tehoton. Natriumvalproaatista on julkaistu vain avoin tutkimus sarjoittaisen päänsäryn estossa. Valproaatti soveltuu erityisesti niille potilaille, joiden kohtauksissa on migreenipiirteitä kuten aistiherkkyyttä ja pahoinvointia. Hoidon aikana seurataan verenkuvaa sekä maksa- ja haima-arvoja. Topiramaatista on julkaistu myös avoin tutkimus sarjoittaisen päänsäryn estossa. Käytetyt annokset olivat melko matalia, jolloin lääke oli hyvin siedetty. Hidasta annostitrausta suositellaan keskushermostosivuvaikutusten (huimaus ja sekavuus) välttämiseksi. Baklofeenista annoksella 15–30 mg/vrk on julkaistu avoin tutkimus, jossa kolme neljäsosaa potilaista hyötyi lääkkeestä. ❦ Haanpää M, Hietaharju A, Färkkilä M. Sarjoittainen päänsärky. Suom Lääkäril 2001;56:4493-4497. 1) autonominen = (tahdosta) riippumaton 2) karbamatsepiini = lääke, joka estää lihaskouristuksia aiheuttavien sähköärsykkeiden leviämistä aivoissa 3) titraus = mitta-analyysi POTILASKOMMENTTI: Episodisten kärsijöiden eläminen jakautuu selvärajaisesti säryttömään kauteen ja varsinaiseen särkyjaksoon. Säryttömällä kaudella rajoittavia tai edes varottavia asioita ei ole, vaan siedämme kaikkea. Särkyjakson aikana selviä vältettäviä asioita ovat: – alkoholi – nitroglyseriini – histamiini – sauna – muut kuumat paikat – intensiivinen liikunta/kuntoilu – valoärsykkeet – mahdollisesti lentäminen (paineenvaihtelut) – stressi Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 Mikko Kallela, LT, neurologian erikoislääkäri, Helsingin Päänsärkykeskus, HYKS Basilaarimigreeni Viime vuosien aikana tieto migreenin patofysiologiasta1) on lisääntynyt huomattavasti. Migreeniä pidetään nykyisin keskushermoston sairautena johon sekä perintötekijät että ympäristö vaikuttavat. Kun lisäksi migreenin hoito on selvästi kohentunut uusien tehokkaiden lääkkeeiden ansiosta, kiinnostus migreeniä kohtaan on lisääntynyt niin potilaiden kuin hoitavien lääkärienkin keskuudessa. Samalla myös migreenin harvinaisiin alaryhmiin on alettu kiinnittää huomiota. Yhden tällaisen merkittävän alaryhmän muodostavat basilaarimigreenipotilaat. Basilaarimigreenin määritelmä Basilaarimigreeni on migreeni, jossa kohtaus alkaa aivorungon tai molempien takaraivolohkojen toimintahäiriöstä. Taulukko 1. esittää basilaarimigreenin nykyisen lääketieteellisen määritelmän. Basilaarimigreenissä voidaan erottaa auravaihe (päänsärkyä edeltävät ennakko-oireet) ja päänsärkyvaihe, aivan kuten tavallisessakin migreenissä. Keskeisten auraoireiden (kts. taulukko 1) voidaan päätellä saavan alkunsa aivorungosta, basilaarivaltimon suonittamalta alueelta (kuva 1), tästä taudin nimi. Periaatteessa nimike ”aivorunkomigreeni” voisi kuvata oireistoa paremmin, kuin ”basilaarimigreeni”. Oireet Basilaarimigreenissä, kuten tavallisessakin migreenissä, aura kestää yleensä alle tunnin, ja sitä seuraa päänsärky, joka on tavallista useammin takaraivolla. Päänsärky on tyypillisesti kovaa ja siihen liittyy rajua oksentelua. Tavalliselle migreenille tyypillinen näkökenttäpuutos voi basilaarimigreenissä laajeta täydelliseksi alle tunnissa ohimeneväksi sokeudeksi. Osalla poti- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 laista aura voi kuitenkin kestää selvästi tätä pidempäänkin. Näköhäiriötä voi seurata yksi tai useampi seuraavista oireista: puheen puuromaisuus, kiertohuimaus, korvien soiminen, heikentynyt kuulo, kaksoiskuvat, liikkeiden hallinnan vaikeus, halvausoireet, tuntohäi riöt, sekavuus (vrt. taulukko 1). Mistä tauti johtuu Basilaarimigreenin katsotaan johtuvan samoista tekijöistä kuin tavallisen migreenin. Alttius basilaarimigreenikohtauksiin johtuu sekä perimästä että ympäristöteki12 On korostettava, että tavalliseen migreeniin liittyy erittäin usein huimausta, joka ei kuitenkaan sovi basilaarimigreeniin. BASILAARISUONI Kuva 1. jöistä. Perimä (geenit) määrää sen perusherkkyyden millä kohtaukset laukeavat. Ympäristötekijät (esim. alkoholi, stressi, stressin laukeaminen, kirkas valo, jne.) puolestaan vaihtelevat ja tietyllä hetkellä vaikuttavat siihen, että edellä mainittu herkkyys ylittyy ja kohtaus alkaa. Migreeniherkkyyden tarkempi tausta on vielä epäselvä, mutta mahdollisesti ainakin osa siitä liittyy hermosolukalvon lisääntyneeseen ärtyvyyteen. Tätä solukalvon herkkyyttä määräävät mm. ionikanavat. Poikkeavia kalsiumkanavia onkin todettu toisessa harvinaisessa migreenin alaryhmässä, hemiplegisessä (halvauksia aiheuttavassa) migreenissä. On mahdollista, että ainakin osassa Taulukko 1. BASILAARIMIGREENIN DIAGNOSTISET KRITEERIT Kuvaus: Aurallinen migreeni, jossa oireet selvästi saavat alkunsa aivorungosta tai molemmista takaraivolohkoista A. Oireet täyttävät aurallisen migreenin kriteerit B. Kaksi tai useampia seuraavanlaisia auraoireita • Näköoireita molempien silmien laita- ja sisäsivujen näkökentistä • Puheen puuromaisuutta • Kiertohuimausta • Korvien soimista • Kuulon alenemista • Kaksoiskuvia • Liikkeiden huomattavaa epätarkkuutta ja -varmuutta • Molemminpuoleisia tuntohäiriöitä raajoissa • Molemminpuolisia halvauksia • Alentunutta tajunnantasoa Taudin yleisyydestä Basilaarimigreeniä on yleensä pidetty nuorten teini-ikäisten naisten sairautena. Näin onkin, mutta tautia esiintyy kyllä missä iässä tahansa ja molemmilla sukupuolilla. Basilaarimigreeni on erittäin harvinainen migreenin muoto. Usein se esiintyy suvuittain ja on mahdollista, että perinnöllinen komponentti tässä migreenin muodossa on tavallistakin vahvempi. Taudin toteamiseen tarvittavat tutkimukset Huom. Samoja oireita voi esiintyä myös ahdistukseen ja hyperventilaation liittyen. Oireiden analysointi vaatii asiaan perehtyneen lääkärin (neurologin) asiantuntemusta. 13 basilaarimigreenisuvuista samanlaiset poikkeavuudet ionikanavissa ja hermosolukalvoilla aiheuttavat kohtaukset. Pääsääntöisesti diagnoosi kannattaa varmistaa neurologin vastaanotolla. Periaatteessa potilaan kuvaus oireistosta ja neurologin suorittama kliininen tutkimus riittävät diagnoosiin. Hyvin usein myös muilla perheen tai suvun jäsenillä on esiintynyt samanlaisia oireita. Oireiston rajuuden takia aivojen kuvantaminen magneettitutkimuksella voi tulla kyseeseen lähinnä muiden aivorunko-oireita → Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 Basilaarimigreenipotilaan on hyvä aina neuvotella oman neurologinsa kanssa siitä mitkä lääkkeet ovat hänelle sopivia. aiheuttavien sairauksien poissulkemiseksi. Laboratoriotutkimukset eivät yleensä auta diagnoosissa, mutta voivat tulla kyseeseen, jos epäillään muuta kuin migreeniä. Aivosähköfilmi (EEG) ei yleensä ole tarpeen, ellei mukana ole tajuttomuuskohtauksia ja näin epäily epilepsiasta. Mistä sairauksista basilaarimigreeni tulee erityisesti erottaa Basilaarimigreeni tulee erottaa monista muista samankaltaisia oireita aiheuttavistaaivorunko-ongelmista. Tällaisia ovat mm. aivoverenkiertohäiriöt, ms-tauti, aivorungon kasvaimet, jne. Erotusdiagnostisena tutkimuksena aivojen ja aivorungon magneettitutkimus on tärkeä. On korostettava, että tavalliseen migreeniin liittyy erittäin usein huimausta, joka ei kuitenkaan sovi basilaarimigreeniin. Basilaarimigreenissä on mukana aina useita taulukon 1. oireita, jotka toistuvat kohtauksesta toiseen. Neurologin vastaanotolla migreeniin liittyvien oireiden analysointi onnistuu parhaiten. Yleensä kyse ei ole basilaarimigreenistä. ja migreenin täsmälääkkeet (triptaanit) eivät sovi yhtä hyvin kuin tavallisessa migreenissä. Näiden lääkkeiden verisuonia supistava vaikutus saattaa korostua basilaarimigreenissä, ja turvallisuussyistä niitä ei käytetä. Myös betasalpaajien käyttöön on suhtauduttu varoen. Pelkona on, kuten ergotamiinin ja triptaanienkin suhteen, että ne lisäävät aivoinfarktin riskiä. Kalsiumsalpaajat kuten verapamiili, ja mahdollisesti myös nimodipiini, voivat olla basilaarimigreenissä poikkeuksellisen hyviä estolääkkeitä ja ovat kokeilun arvoisia. Basilaarimigreenipotilaan on hyvä aina neuvotella oman neurologinsa kanssa siitä mitkä lääkkeet ovat hänelle sopivia. kannattaa käydä neurologin vastaanotolla, jos siitä on herännyt epäilys. Muussa tapauksessa on olemassa riski, että tauti todetaan joko liian kevyin perustein tai se jää kokonaan toteamatta. Basilaarimigreenin hoito voi niinikään olla ongelmallista ja vaatii yleensä asiaan perehtyneen neurologin seurantaa. ❦ patofysiologia = oppi sairaan elimistön toiminnasta ja häiriöiden synnystä Ennuste Basilaarimigreeni rauhoittuu usein teini-iän jälkeen ja kohtaukset saattavat hävitä tai muuttua tavallisiksi migreenikohtauksiksi. Valitettavasti näin hyvin ei kuitenkaan käy kaikille potilaille. Kroonistunut basilaarimigreeni on erittäin vaikeahoitoinen ja vaatii migreeniin perehtyneen neurologin asiantuntemusta. Hoito Loppusanat Basilaarimigreeniä hoidetaan kuten tavallista migreeniä, paitsi että verisuonia supistava ergotamiini Basilaarimigreeni on harvinainen, rajuoireinen migreeni. Taudin oireisto on niin monimuotoinen, että Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 POTILASKOMMENTTI: Basilaarimigreeniä sairastavan henkilön kannattaa välttää seuraavia asioita: – – – – kumartelua / kyykistelyä kurkottelua raskaiden esineiden kantamista / nostamista yhtäkkistä pään heilautusta 14 Helsinki, 22.11.2001 STT STT-Sinikka Suosalmi Myös tavallisen migreenin periytyvyys osoitettu Myös tavallisen migreenin periytyvyys on osoitettu. Professori Aarno Palotien johtama tutkijaryhmä on selvittänyt, millä geenialueella tuo satoja tuhansia suomalaisiakin piinavan sairauden taustalla oleva geenivirhe piilee. Geenivirheen tarkka paikannus vie vielä aikaa Nyt on voitu kuitenkin sulkea pois noin 99,5 prosenttia ihmisen lähes 40 000 geenistä ja keskittyä loppuihin noin pariinsataan geeniin. Uusia, työtä nopeuttavia työmenetelmiäkin on saatu tutkimuksen kestäessä, sanoo Palotie. Geenivirheen tarkka jäljittäminenkään ei kuitenkaan tuo oikopäätä mitään helpotusta potilaan piinaan, arvelee Palotie. Jo nyt on tarjolla useita hyviä täsmälääkkeitä, joilla suuri osa migreenipotilaista voisi palauttaa työkykynsä. Tulevaisuudessa taudin biologisen taustan tarkempi ymmärtäminen saattaa kuitenkin johtaa vielä täsmällisempiin hoitoihin. Potilaita saattaa myös helpottaa tieto siitä, että hänen ongelmansa taustalla 15 on täsmällinen biologinen syy. Tavallisen migreenin perinnöllisyyttä selvittävässä tutkimuksessa oli mukana yhteensä 600 suomalaista perhettä, joissa migreeni on vaivannut useampia perheenjäseniä. Tutkimus keskittyi erityisesti ns. aurallisen migreenin geenitaustaan. Aiemmin geenitaustaa on selvitetty ainoastaan hyvin harvinaisissa migreenin muodoissa. Vain pieni osa potilaista käyttää kalliita lääkkeitä Migreenistä kärsii yli puoli miljoonaa suomalaista eli noin 10 prosenttia väestöstä. Terveysta loustieteilijät ovat laskeneet, että migreenin kustannukset menetettyinä työpäivinä ja alentuneena työtehona maksavat enemmän kuin migreenin taudinmääritys ja hoito yhteensä. Migreenin täsmälääkkeitä eli triptaaneja käyttää kuitenkin vain 10-15 prosenttia potilaista. Suurimpana lääkityksen esteenä saattaa olla lääkkeiden korkea hinta. Hiljattain markkinoille tullut eletriptaani on tällä haavaa halvimmasta päästä, mutta silläkin yksi hoitokerta maksaa Kela-korvauksen jälkeen vielä noin 20 markkaa. Markkinoilla olevien valmisteiden vaikutustavan välillä on myös eroja. Hiljattain lääketieteellisessä julkaisussa Lancetissa julkaistu selvitys kertoo, että triptaanit ovat yleensä tehokkaita ja hyvin siedettyjä lääkkeitä. Jokainen triptaaniperheen lääke ei kuitenkaan tuo apua kaikille, joten lääkäreillä pitäisi olla valmiuksia etsiä juuri sopiva lääke kullekin potilaalleen. ❦ Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS 1. Minulla on sydämessä todettu mitraalivuoto. Onko todettu Zomigin aiheuttavan haittoja sydämelle? Joskus vain tuntuu, että sydän alkaa hakata lääkkeen oton jälkeen (n. 1-2 h)? Olen todennut, samoin sisareni, että joskus Zomig aiheuttaa hengen ahdistusta, koskee hengitettäessä ja kurkku tulee kipeäksi, on vaikea niellä. Mistä on kysymys? Aikaisemmin otin aluksi Clotamia kohtauksen alkaessa ja mikäli kohtaus ei mennyt ohi, otin Zomigin. Silloin sivuvaikutukset olivat vielä voimakkaammat. Miksi näin on? Enää en uskalla ottaa Zomigia, jos olen ehtinyt ottaa Clotamtabletin, vaikka kohtaus vain jatkuisi. Triptaanit voivat aiheuttaa rytmihäiriöitä. Myös ihotunnon muutoksia on kuvattu. Myös tämä kurkun alueen oire liittyy triptaaneiden käyttöön; ilmeisesti on kyse triptaanien vaikutuksesta aivorungon hermoratoihin ja heijastekivusta tai tunnon muuntumisesta kurkun, kaulan alueella. Sen sijaan Clotamin kanssa en tiedä kuvatun haitallisia yhteisvaikutuksia. Jatkossa on syytä jättää Zomig pois ja lääkärisi kanssa neuvotella jonkin muun triptaanin kokeilemisesta migreenin hoitoon. 2. Olen sairastanut migreeniä 18-vuotiaasta eli 28 v., joista viimeisen 6 vuoden aikana kohtaukset ovat tihentyneet. Ennen kuin sain lääkityksen kohtaukset saattoivat kestää 2 vrk ja ”ulisin” kivusta peiton alla. Nykyään minulla on migreenikohtaus 5-8 krt/kk. Kohtauk- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 set ovat yleensä lieviä koska aloitan lääkityksen heti eli otan 1/2 tablettia (1,25 mg). Syön siis 5-10 mg Zomigia/kk. Olen yrittänyt estolääkitystä, söin Seloken ZOC 95 mg tabletteja, mutta sain sivuvaikutuksena painajaisia ja nukuin huonosti. Olen mielestäni Zomig-riippuvainen, pelkään kohtauksia eli otan lääkettä joskus jopa liian helposti. Mitä muuta voisin ottaa Zomigin tilalle? Miten monta vuotta uskallan syödä niitä? En pääse töihin aamulla jos en saa lääkitystä heti kohtauksen alettua yöllä. Zomigin kulutuksesi ei ole huolestuttavaa. Annokset ovat kuitenkin pieniä, eikä pitkäaikaiskäytöstä tällä annoksella ole todettu haittaa. Estolääkkeenä kannattaa kuitenkin kokeilla vielä muita vaihtoehtoja, sillä beetasalpaajat, kuten Seloken ZOC, voivat joskus aiheuttaa unihäiriöitä, kuten kuvasit. Jonkin muun ryhmän lääkettä kannattaisi kokeilla estolääkkeenä. 3. Olin 16-vuotias, kun minulla oli ensimmäinen migreenikohtaus. Silloin se alkoi vasemman puolen lievänä halvaantumisena, näkökyvyn katoamisena, sekavuutena ja sen jälkeen vasemmanpuoleisena päänsärkynä. Vuosia migreeni oli samanlainen ja toistui noin kerran viikossa. Söin silloin migreenilääkkeitä. Puolitoista vuotta sitten sain lievän aivoinfarktin, joka alkoi kuin migreenikohtaus, mutta oli vain kovempi. Silloin minulta meni muutaman kerran puhekyky 16 Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen huhtikuun 15. päivään mennessä. Seuraavassa lehdessä vastaa myös laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Alppinen. ja päänsärky oli kova. Kävin tutkimuksissa vuoden. Tällä hetkellä syön primaspania ja emconcoria. Olen huomannut, että migreenin selvästi laukaisee stressi. Olisin kysynyt sitä, kun selvästi huomaan, että pelkään infarktin tulemista uudelleen. Joka kerta kun päätä alkaa särkeä, vaikka se olisikin vain migreeniä, pelko valtaa mielen. Viikonloppuna minulla oli pitkästä aikaa migreeni, mutta olin aivan hysteerinen, että jos siitä puhkeaakin jälleen kovempi ja saan jälleen infarktin. Mikä aivoinfarktin voi laukaista? Olisin kiinnostunut tietämään, onko tämä harvinaista vai onko kaltaisiani ihmisiä kuinka paljon. Ovatko tällaiset tunteet normaaleja meille migreenipotilaille? Olisi kiva, jos voisin tutustua vaikka tämän palstan kautta kaltaiseeni ihmiseen ja voisin jutella näistä peloista ja tunteista jotka liittyvät niin migreeniin kuin siihenkin että on sairastanut myös infarktin. (Sannan yhteystiedot saa Liisalta, p. (09) 454 7272.) Migreeni on itsenäinen, tosin hyvin vähäinen ja harvinainen aivoinfarktin riskitekijä nuorilla naisilla. Kysymyksestäsi ei käy ilmi, tutkittiinko sinut aivoinfarktin sairastamisen yhteydessä perusteellisesti neurologisessa yksikössä aivoinfarktin muiden syiden kuin migreenin poissulkemiseksi. Tällaisen aivoinfarktin taustalla voi olla esim. perinnöllinen veren hyytymisjärjestelmän sairaus, joka ei näy rutiiniverikokeissa. Jos tällaisia tutkimuksia ei aikanaan tehty, ne on syytä tehdä. Triptaaniryhmän lääk17 keitä en suosittelisi, jos migreeniin liittyy halvausoireita. Primaspania on syytä jatkaa, ja nyt on tullut markkinoille muitakin aivoinfarktin estolääkkeitä (Asasantin tai Plavix), joita käyttämällä uuden infarktin riskiä vielä voi pienentää. Tilanteessasi on syytä keskustella lääkärin kanssa siitä, onko infarktisi syyt riittävästi selvitetty. Jos on, niin sitten lähdet päivystykseen heti halvausoireiden jatkuttua tavallista pidempään, jotta mahdollisen uuden infarktin estämiseksi tehtäisiin kaikki voitava. 4. Mistä johtuu, että kaikkien kolmen lapseni odotusaikana minulla oli pahempi migreeni kuin koskaan? Migreenini liittyy selkeästi kuukautiskiertoon. Yleensä raskausaikana migreeni helpottuu. Alle 10 %:lla se voi pahentua. Pitäisin raskauden aikana tapahtuvia hormonitasapainon muutoksia syynä siihen että sait migreenikohtaukset nimenomaan raskauksien aikana. 5. Voiko näköhäiriö olla yhtäaikaa molemmissa silmissä, vaikka päänsärky on vain toisella puolella? Mitä merkitystä sillä on? Usein migreeninäköhäiriö on molemmissa silmissä, lähinnä näkökentän toisessa puoliskossa, koska näköhäiriö tulee aivokuorelta ja kummankin aivopuoliskon näköradat menevät molempiin silmiin. Päänsärky on silti toispuoleinen. Tämä on migreenin normaalitilanne eikä sillä ole sen enempää merkitystä. 6. Onko syytä huoleen, kun näköhäiriö muuttaa muotoaan vuosien kuluessa? Minulla oli ensin muutaman vuoden sahalaidat, sitten ilmestyi näkökenttäpuutokset ja nyt esineiden muoto muuttuu ja ne liikkuvat minua kohti. Esim. televisio näyttää ikäänkuin tiimalasilta. Esineet muuttavat kokoaan ja tulevat minua kohti. Joskus edessäni on seinä, jonka läpi en pääse kävelemään. Näköoireesi ovat muuttuneet migreenille epätyypillisiksi, joten kannattaa käydä lääkärillä keskustelemassa, jos pitäisi selvittää asiaa enemmän. 7. Miten monta vuotta voi syödä yhteen menoon beetaja kalsiumsalpaajia migreenin estolääkkeenä? Voiko ne lopettaa yhtäkkiä annostuksesta riippumatta? Voiko em. lääkkeitä syödä vain ennen kuukautisia, jos on hormonaalinen migreeni? Yleensä mitään migreenin estolääkettä ei pidä syödä jatkuvasti, vaan 3 - 6 kk:n välein lääkityksessä voi pitää tauon, ja katsoa, olisiko migreeni rauhoittunut jo itsestäänkin. Jos näin ei ole, voidaan estolääkitys aloittaa uudelleen. Beetasalpaajaa voi syödä myös vain ennen kuukautisia, jos migreeni keskittyy vain kuukautisten ajalle. Suuriannoksista beeta- tai kalsiumsalpaajahoitoa ei pidä lopettaa yhtäkkiä, vaan annosta vähitellen alentaen. 8. Miten kauan estolääkkeitä pitäisi syödä, jotta niiden vai- → Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 Suuriannoksista beeta- tai kalsiumsalpaajahoitoa ei pidä lopettaa yhtäkkiä, vaan annosta vähitellen alentaen. kutuksen voisi arvioida? Lääkkeestä ja migreenikohtausten tiheydestä riippuen vähintään kuukausi, mutta usein jopa 3 kk, varsinkin jos kyseessä on estolääkitys jonka annos vähitellen nostetaan hoitotasolle. 9. Mitä tarkoittaa serotoniinisyndrooma? Minkä lääkkeiden yhteiskäytöstä sen voi saada ja minkälaiset ovat oireet? Serotoniinisyndroomalla tarkoitetaan elimistön häiriötilaa, joka johtuu liiallisesta serotoniini-vä- littäjäaineen vaikutuksista elimistöön. Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, sydänoireet jne. Esim. triptaanit kohottavat serotoniinia elimistössä, mutta niitä pitää käyttää päivittäin yhdessä esim. serotoniinia kohottavien masennus- tai mielialalääkkeiden kanssa, ennen kuin serotoniinisyndrooman vaaraa on. Serotoninisyndroomaa ei kehity triptaanien satunnaiskäytön yhteydessä reenikohtauksessa mennä akupunktiohoitoon, vai pitäisikö aika siirtää migreenittömään ajankohtaan? Asiasta ei ole tutkittua tietoa, mutta mielestäni ei kannata, vaan migreenikohtaus on ensin hoidettava. 11. Voiko 40 vuotta kestänyt aurallinen migreeni aiheuttaa silmänpohjan rappeumaa? Ei voi, vaan silmänpohjan rappeumalle on haettava muuta syytä. 10. Kannattaako akuutissa mig- Konstit on monet Saunomista helpottaa kun pitää jalat viileässä vedessä ja käärii kylmän, märän pyyhkeen päänsä suojaksi. Elokuviinkin voi ottaa mukaan korvatulpat ja aurinkolasit. Ilmastoidussa autossa matkustaminen helpottaa huomattavasti migreeniä sairastavan oloa. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 18 Minun tarinani... Viileää ja mielikuvia epätoivosta elämäniloon Elämä on ihanaa! En ajatellut noin vielä jokin aika sitten, mutta annahan kun kerron jotakin, mitä olen oppinut viimeisen 4 vuoden aikana. 97 kesällä sain esikoisemme. Raskausaika oli mennyt loistavasti ilman migreeniä. Joitakin viikkoja lapsen syntymän jälkeen migreeni ”räjähti käsiin”. Vanhoja päiväkirjoja lukiessa huomaa hirveän epätoivon ja tuskan. Halusin olla hyvä äiti ja sellaiset äidithän imettävät lasta ensimmäisen vuoden. Tilanne tuntui epätoivoiselta. Onneksi terveyskeskuksen omalääkärini huomasi tilanteen. Hän sanoi: ”Hyvä äiti hoitaa myös itseään. On myös lapsen edun mukaista, että äiti on pirteä ja hyvinvoiva.” Se oli käännekohta. Sain lääkkeitä ja aloitin lapselle pulloruokinnan. Seuraava asia mitä piti oppia oli se, milloin lääkettä otetaan ja kuinka paljon. Usein kituutin liian pitkään, ajatellen että kyllä tämä tästä. Taas sain opastusta lääkäriltä. HYKSin päivystyspolilla neurologi sanoi: ”Ota tarpeeksi ajoissa ja riittävästi. Voi säästyä usean päivän putkelta.” Samalla lääkitykseen lisättiin lihaksia rentouttava lääke. Vaikein asia, mikä pitäisi oppia, on stressin välttäminen. Se on helposti sanottu, mutta toteuttaminen on todellinen haaste. Avuksi voisi olla tietyt päivittäiset rutiinit ja väljä aikataulu sekä omien voimavarojen tunnistaminen. Migreenikon sanavarastoon täytyy kuulua myös: ”Ei käy!” Kun sitten se migreeni iskee, pieniä palloja vilisee silmissä, kirkkaat valot sattuu silmän taakse, näkö hämärtyy ja jyskytys alkaa. Silloin on kiire ottaa lääkettä. Makuuhuone pimeäksi ja ikkuna selkosen selälleen – mitä kylmempi sitä parempi. Kylmä kääre otsalle ja hiljaisuutta. Usein kuvittelen makaavani kylmällä kellarin lattialla pää jää-ämpärissä. Toinen mielikuva mitä mietin: makaan meren rannalla ja kylmät aallot tulevat päälle. Liekö mielikuvista apua, mutta ei niistä haittaakaan minulle ole ollut. Jos niin käy, etten kotikonstein saa migreeniä pois, ei auta muu kuin lähteä lääkäriin. Omassa terveyskeskuksessa ne jo tuntee ja tietää hyvin ja kaikki ovat ystävällisiä sekä tekevät parhaansa. Iltaisin ja viikonloppuisin saatan joutua menemään Malmin päivystyspolille. Siellä suhtautuminen migreenipotilaaseen on vaihtelevaa ja siitä olenkin oppinut ymmärtämään yhden asian: Migreeni on sairaus, jota ei edes sairaalahenkilökunta välttämättä ymmärrä. He tuskin kyseenalaistavat vaikka sokeritautia sairastavaa ihmistä, mutta niin voi käydä migreenikolle! Älä siis odota liikoja – ihminen joka ei sairasta migreeniä, tai ei edes elä sellaisen kanssa, ymmärtäisi sinua. Tällä hetkellä syön estolääkitystä. Tarvittaessa lihaksia rentouttavia ja täsmälääkkeitä. Elämä on elämisen arvoista ja ihanaa! Muista pitää lääkkeet aina mukanasi. Terveisin Pia Omalääkärini sanoi: ”Hyvä äiti hoitaa myös itseään. On myös lapsen edun mukaista, että äiti on pirteä ja hyvinvoiva.” Se oli käännekohta. 19 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 Migreeni ja hyvä hoito M igreeni ja hyvä hoito -otsikolla on järjestetty syksyn 2001 aikana yhteensä kahdeksan luentoa eri paikkakunnilla. Tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 597 migreenin hoidosta kiinnostunutta henkilöä. Yhdistyksen toimijoiden tyytyväisyyttä osoittaa hallituksen jäsen Eija Nummi kukittamalla Forssassa luennoineen neurologi Markku Nissilän. ❦ Kuva Ritva Romu Alueyhteyshenkilöiden neuvottelupäivät S uomen Migreeniyhdistys käynnistää paikallistoimintaa keskusairaalapaikkakunnilla, mahdollisuuksien mukaan myös muualla. Vuoden 2001 lopulla rekisteröimättömiä alueosastoja on jo 12 kaupungissa. Alueellisen toiminnan tavoitteena on sekä lisätä jäsenten ja suuren yleisön tietoja päänsäryistä että edistää päänsärkyjä sairastavien hyvinvointia. Toimintaa organisoivat alueyhteyshenkilöt, joiden ensimmäiset neuvottelupäivät yhdessä yhdistyksen hallituksen edustajien kanssa järjestettiin Riihimäellä 24. ja 25.11. Päivillä yhteyshenkilöt tutustuivat yhdistyksen historiaan, nykytoimintaan ja kansainvälisiin yhteyksiin. He saivat virikkeitä vertaistukitoimintaan ja ohjeita tiedottamisen tueksi. ❦ Kuvat Leena Kanerva Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 Järjestökouluttaja Eila Pethman ja Tunteiden Talo. 20 L u k ij a t kirjoitta va t Suomen Migreeniyhdistys järjesti syksyllä ensimmäisen Raha-automaattiyhdistyksen tukeman virkistysloman yhdessä Lomaliiton kanssa. Viisi päivää Kalajoen hiekkasärkillä herätti seuraavanlaisia ajatuksia: Kalajoki 3.–8.9.2001 Viikko täällä Kalajoella on ollut mukava. Tätä voisi suositella lämpimästi muillekin. Ne, jotka jättivät tulematta vaikka olivat paikan saaneet, menettivät mielestäni paljon. Oli virkistävää tavata toisia migreenikkoja, vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Paikkavalinta oli oiva virkistyslomalle. Jokainen varmasti löysi mieleistä ohjelmaa. Hotellin henkilökunta oli aurinkoista ja palveluhenkistä. Toivottavasti muutkin halukkaat voivat tämän tulevaisuudessa kokea. Kyllähän jokainen voi itsekin lähteä lomalle, mutta mielestäni vertaistensa tapaaminen antaa voimia kulkea eteenpäin sairautensa kanssa. Lämmin kiitos idean luojalle ja matkaseuralaisille. Pia Minun yhdistykseni Tuttavuutemme alkoi runsas vuosi sitten. Sitä ennen en ollut kuullutkaan ystävästäni, vaikka olen sairastanut migreeniä nuoresta tytöstä lähtien. Menin ensitapaamiseemme hyvin ennakkoluuloisena ja varautuneena. Sali oli ihan täynnä ihmisiä – eri ikäisiä, kokoisia, näköisiä – miehiä ja naisia. Katselimme toisiamme uteliaina. Emme sanoneet aluksi mitään. Vähitellen illan kuluessa lämpenimme ja aloimme tehdä lähempää tuttavuutta. Osoittautui, että olimme kuin vanhat tutut. Tapaaminen tuntui tosi mukavalta. Ja kuinka ollakaan, lopussa tapahtui jotain aivan ihanaa, joka on ollut 21 mielessäni siitä saakka, voisin sanoa, joka päivä. Se oli eräs elämäni onnellisimmista hetkistä; tutustuin Miranaxin ominaisuuksiin. Sitä saikin ottaa kaksinkertaisen nautinnon (2x550 mg). Migreeni oli taas ohi ja ystävyytemme jatkuu... ja kestää. Se on niin vahva, että se ei vähene, vaikka siitä antaakin osan muille kanssaeläjille. Onnellisia hetkiä t. Tuire Helsingistä Kromi auttaa Minun migreenini alkoi 12-vuotiaana koulun hiihtoretkellä. Siitä tuli kaamea reissu kuten arvata saattaa. Siitä alkoi minun migreenikauteni ja on jatkunut yli 30 vuotta. Äitini, joka on 74-vuotias, potee yhä samaa vaivaa, joten ei taida minunkaan vaivani loppua. Migreenini kulkee saman kaavan mukaan; ensin tulevat sahalaitakuviot vilkkuen puolen tunnin ajan, sitten alkaa toispuoleinen päänsärky. Kuuden tunnin ajan olen vuoteenomana ja oksennan. Vasta sitten alkaa migreeni helpottaa. Kuultuani muiden kertomuksia päiväkausia kestävästä päänsärystä, tuntuu että pääsen kuitenkin helpolla. Käytin aikaisemmin Anervanpuikkoja ja jonkun kerran ruiskeita. Imigran-tabletteja olen nykyään käyttänyt. Ovat vaan mokomat niin kalliita. Kun lapset olivat pieniä, oli kohtausten aikana hankalaa, mutta nykyisin perhe huolehtii minut pimeään huoneeseen ja saan sairastaa rauhassa. Jossain vaiheessa aloin käyttää Bio-kromia laihdutuksen apuna (makeannälkään) ja huomasin iloiseksi yllätykseksi että migreenikohtaukset harvenivat. Kromi nimittäin tasoittaa verensokeria. Nuorempana kohtaukset olivat tosi kamalia, mutta iän mukana ne ovat onneksi harventuneet ja muutenkin muuttuneet helpommiksi. Tsemppiä vaan kaikille kohtalotovereilleni! Tuula vm. -58 Amalgaamit pois! Olen 47-v. ja kärsinyt klassisesta migreenistä nyt jo 30 vuotta. Olen syönyt kaikki mahdolliset lääkkeet ja pärjännyt nyt Imigranin avulla pitkään. MUTTA ! Otatin pari kuukautta sitten nukutuksessa kerralla kaikki amalgaanipaikat (13 kpl) pois ja uskomatonta, siinä samassa katosi myös migreenini. Kadoksissa ollut hajuaistinikin on antanut pieniä viitteitä siitä, että se on palaamassa (nopeita hajuaistimuksia, joita en ole tuntenut enää 5-6 vuoteen). Poistoon liittyi tehokas antioksidanttikuuri + suoliston tueksi nautitut homeopaattiset tuotteet. Mikä on lopullinen selitys, sillä ei niin väliä, mutta ainakin se minun kohdallani toimi. Nimimerkki ”Onnellinen viestintuoja” Kokemukset vaihtoon Haluaisin mielelläni vaihtaa kokemuksia sellaisten kanssa, jotka kärsivät tai ovat kärsineet lääkepäänsärystä. Itse olen ruotsinkielinen, mutta suomenkielisetkin käyvät. Yhteystietoni saat Liisa Aaltoilalta, puh. (09) 454 7272 tai liisa.aaltoila@migreeni.org. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 Lääketehdas tiedottaa: Pfizer Oy on tuonut markkinoille uuden triptaanin Käyttöalue Eletriptaani (kauppanimi Relert toim. huom.) on akuutin esioireisen tai esioireettoman migreenikoh tauksen päänsärkyvaiheen hoitoon tarkoitettu reseptilääke. Päänsäryn lisäksi se tehoaa migreenin liitännäisoireisiin ja palauttaa potilaan toimintakyvyn nopeasti ja pitkäkestoisesti. Mikään markkinoilla oleva lääke ei tehoa migreenikoh tausta edeltäviin auraoireisiin. Ele triptaani sopii aikuisille potilaille – lääkettä ei ole tarkoitettu alle 18-vuotiaille. Triptaani-ryhmän lääke Eletriptaani on selektiivinen 5-HT1B/1D-reseptoriantagonisti, joka vaikuttaa aivojen välittäjäaineeseen, serotoniiniin. Eletriptaani vaikuttaa täsmällisesti vain toivottuihin lääkkeen sitoutumiskohtiin migreenikohtauksen aikana. Täsmälääke poistaa tehokkaasti migreenin päänsärkyä ja liitännäisoireita kuten pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Teho ja siedettävyys Eletriptaanin teho ja siedettävyys on osoitettu kymmenessä satunnaistetussa ja lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa. Tähän mennessä eletriptaania on tutkittu yli 11.000 potilaalla yli 70.000 migreenikohtauksessa. Lääkkeen rekisteröintiä varten tehtyihin tutkimuksiin osallistui 6.000 potilasta, joista n. 700 Suomesta. Tutkimusten mukaan eletriptaani on osoittautunut ”pistämättömästi” tehokkaimmaksi triptaaniksi. Lisäksi 9 potilasta 10:stä valitsi tutkimuksen jälkeen hoidokseen mieluummin eletriptaanin kuin aiemmin käyttämänsä lääkkeen. Vuonna 1999 tehtiin monikeskustutkimus, jossa verrattiin sumatriptaanin (Imigran) ja eleptriptaanin vaikutusta migreenikohtauksen hoidossa. Tutkimus osoitti, että 77 % 80 mg:n eletriptaani-annoksen ja 65 % 40 mg:n eletriptaani-annoksen saaneista potilaista sai hoitovasteen. Tutkimuksessa hoitovaste edellytti päänsäryn lievittymistä kahden tunnin kuluessa lääkkeen ottamisesta. Sumatriptaania käyttäneiden potilaiden hoitovaste oli 55 %. Annostelu ja hinta Tabletti niellään veden kanssa. Sitä on saatavana 40 mg:n vahvuisena 2, 6 ja 18 tabletin pakkauksissa. Lääke on tällä hetkellä triptaani-ryhmän edullisin: peruskorvauksen jälkeen yksi 40 mg tabletti maksaa 20,70 markkaa (laskettu 18 tabletin pakkauksen perusteella). Lääkkeen kehittäjä ja markkinoija Lääkkeen on kehittänyt maailman johtava lääkeyritys Pfizer Inc. Lääkkeelle on tähän mennessä myönnetty myyntilupa 32 maassa. Euroopan lääkearviointivirasto, EMEA, myönsi myyntiluvan kesäkuussa 2001. Pfizer Oy:n markkinoima lääke on jo saatavilla apteekeista ympäri maan. ❦ Lähde: Goadsby P, et al. Eletriptan in acute migraine. Neurology 54 January 2000. Haittavaikutukset Tutkimusten mukaan yleisimmät eletriptaanin käyttöön liittyvät haittavaikutukset ovat voimattomuus, uneliaisuus, pahoinvointi ja huimaus. Nämä ovat yleisiä triptaanien haittavaikutuksia. Eletriptaania ei saa käyttää, mikäli sairastaa merkittävää sydän- tai verisuonisairautta, vaikeaa maksan tai munuaisten vajaatoimintaa tai on yliherkkä eletriptaanille tai valmisteen jollekin apuaineelle. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 Lisätietoja Pfizer Neuroscience, tuotepäällikkö Salla Sääksvuori, puh. (09) 4300 4327, gsm: 0400 766 3197, salla.saaksvuori@pfizer.com, asiantuntijalääkäri Hannu Juvonen, puh. (09) 4300 4399, gsm: 040 767 4617, hannu.juvonen@pfizer.com 22 Triptaanien hintavertailu Teija Silen, neurologian erikoislääkäri Hakaniemen Poliklinikka/ Helsingin Päänsärkykeskus Porvoon Lääkärikeskus Almo triptaani A lmotriptaani (kauppanimi Almogran toim. huom.) tuli Suomessa myyntiin helmikuun alussa. Almotriptaanilla kivun lievitys alkaa migreenikohtauksessa osalla potilaista jo puolen tunnin kuluessa, ja suurimmalla osalla kipu on lievittynyt tai poissa kahden tunnin kuluessa. Lääkkeen teho on pysynyt hyvänä hoidettaessa useampia migreenikohtauksia ja kohtausten uusiutuminen on ollut vähäisempää tai samaa luokkaa kuin muilla täsmälääkkeillä. Almotriptaani vaikuttaa valikoivasti vain niihin reseptoreihin, joilla on nykytietämyksen mukaan vaikutusta migreenikohtauksen syntyyn. Lääke on hyvin siedetty; kaksoissokkotutkimuksissa sivuvaikutukset, mm. painon tunne rintakehällä, voimattomuus ja väsymys ovat olleet lumelääkkeen luokkaa. Sivuvaikutusten vähäisyyden johdosta lääkkeellä ei ole punaista kolmiota. Sillä ei ole yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, joten sitä voi turvallisesti käyttää mm. masennuslääkkeiden ja verenpainelääkkeiden kanssa. Almo triptaani 12,5 mg:n tabletti on tällä hetkellä edullisimpia migreenin täsmälääkkeitä Suomessa. ❦ Kirjallisuutta Pascual et al. Consistent efficacy and safety of almotriptan in acute treatment of multiple migraine attacks: result of large, randomised, douple-blind, plasebo-controlled, study. Cephalgia 200;20. Data on file 3. Data on file 4. Abstract & Poster 16. Fernandes FJ et al. Oral Almotriptan in the treatment of migraine. International Headache Congress 1999. Abstract and Poster 4. Robert M et al. Efficacy and tolerability of oral almotriptan in the treatment of migraine. Migraine Trust 1998. Data on file 5. Data on file 6. Abstract and Poster 10. Cabaroccas X et al. Advantageous tolerability of almotriptan 12,5 mg compared with sumatriptan 100 mg. AASH 1999. Almogran summary of product characteristics, January 2001. 23 Tähän on koottu tällä hetkellä markkinoilla olevien täsmälääkkeiden hinnat euroina, vaikuttavan aineen mukaan aakkostettuna. Yhden annoksen kappalehinnassa on huomioitu 50 prosentin Kela-korvaus. -hinta -hinta /1 annos, /pakkaus, netto brutto Almotriptaani (Oy H. Lundbeck Ab) Almogran 12,5 mg tabl 3 Almogran 12,5 mg tabl 6 Almogran 12,5 mg tabl 9 5,25 4,42 4,14 23,09 44,64 66,18 Eletriptaani (Pfizer Oy) Relert 40 mg tabl 2 Relert 40 mg tabl 6 Relert 40 mg tabl 18 6,53 4,48 3,47 17,71 45,39 116,51 Naratriptaani (GlaxoSmithKline) Naramig 2,5 mg tabl 2 Naramig 2,5 mg tabl 6 6,51 4,74 17,63 48,46 Ritsatriptaani (Suomen MSD Oy) Maxalt 5 mg tabl 3 Maxalt 5 mg tabl 6 Maxalt 10 mg tabl 3 Maxalt 10 mg tabl 6 Maxalt Rapitab 10 mg tabl 3 Maxalt Rapitab 10 mg tabl 6 4,56 3,70 4,56 3,70 4,56 3,70 18,95 36,03 18,95 36,03 18,95 36,03 Sumatriptaani (GlaxoSmithKline) Imigran injektio* 12 mg kpl 2 Imigran nenäsumute 20 mg kpl 2 Imigran nenäsumute 20 mg kpl 6 Imigran nenäsumute 20 mg kpl 12 Imigran nenäsumute 20 mg kpl 18 Imigran supp 25 mg kpl 2 Imigran supp 25 mg kpl 6 Imigran 50 mg tabl 2 Imigran 50 mg tabl 6 Imigran 50 mg tabl 12 Imigran 100 mg tabl 2 Imigran 100 mg tabl 6 19,53 10,25 7,77 6,40 6,32 6,75 4,77 7,14 5,04 4,14 10,25 7,77 69,73 32,59 84,79 145,22 218,96 18,60 48,84 20,17 52,10 91,05 32,59 84,79 Zolmitriptaani (AstraZeneca Oy) Zomig 2,5 mg tabl 3 Zomig 2,5 mg tabl 6 Zomig 5 mg tabl 3 Zomig 5 mg tabl 6 Zomig Rapimelt 2,5 mg tabl 2 Zomig Rapimelt 2,5 mg tabl 6 5,77 4,74 8,65 7,11 6,60 4,74 26,22 48,46 43,46 76,96 17,99 48,46 *Pakkaus maksaa saman Imigran-kynän kanssa tai ilman. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 Tapahtumakalenteri – kevät 2002 Suomen Migreeniyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous La 9.3. klo 13.00 Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki Kokouksessa käsitellään yhdistyksen säännöissä määrätyt asiat sekä sääntömuutosesitys sääntöjen 5§:ään Virkistysviikko Lappeenrannassa 7.1.-12.1. Kts sivu 2. Kevätloma Keuruulla Jukka Teivainen Forssan Aikuisopisto, Tyykihovin Palvelutalo, Eteläinen Puistokatu 4. Opisto kerää luentomaksun, n. 20 mk vastaava määrä euroja. 27.2. klo 18.00 Päänsärky ja biopalute. Biopalautehoitaja Sari Elonmaa, Turun Päänsärkykeskus. Tyykihovin Palvelutalo. Luentomaksu. 27.3. klo 18.00 Päänsärky ja vyöhyketerapia. Vyöhyketerapeutti Olli Töytäri, Tyykihovin Palvelutalo. Luentomaksu. Suomen Migreeniyhdistys yhdessä Lomaliiton kanssa järjestää virkistysloman Hotelli Keurusselässä 6.-11.5.2002. Lomaa tukee Raha-automaattiyhdistys. Lomapaketin hinta majoituksineen ja ruokailuineen on 115 euroa, alle 14-vuotiaat lapset voivat tulla mukaan maksutta. Hotelli Keurusselkä sijaitsee n. 8 km Keuruulta. Ryhmällemme on varattu hotellista 10 kahden hengen huonetta, mahdollisesti mukaan tulevat lapset majoitetaan lisävuoteisiin. Hotellissa on käytettävissä uima-allas, saunaosasto ja kuntosali. Lomalle voi hakea yksin tai yhdessä perheen kanssa. Hakulomakkeita saa Migreeniyhdistyksen toimistosta puh. (09) 8775 3021 tai sähköpostilla matleena.helojoki@migreeni.org. Hakemukset palautetaan osoitteeseen Suomen Migreeniyhdistys, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki 15.3. mennessä. HELSINKI Ennakkotieto horton-tapahtumasta JYVÄSKYLÄ 31.8.-1.9. Viikonlopputapaaminen Hortonin neuralgiaa sairastaville ja heidän omaisilleen Pohjois-Iitissä, Kesäharjun kurssikeskuksessa. Osallistumismaksu (n. 150 mk:aa vastaava määrä euroja) kattaa majoituksen ja ruokailut. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet Päänsärky 1/ 2002 -lehdessä. 14.3. klo 18.00 Migreeni ja hyvä hoito. Apulaisylilääkäri Jaana Suhonen, Keski-Suomen Keskussairaala Jyväskylän kaupunginkirjasto, Vapaudenkatu 39-41 FORSSA 14.1. klo 17.30 ja 18.3. klo 17.30 Rentoutus- ja liikuntaryhmä. Tuula Vepsäläinen ja Sanna Keinänen, Torikadun Terveys ja Liikunta 30.1. klo 18.00 Päänsärky ja fysioterapia. Fysioterapeutti OMT Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 7.2. klo 18.00 Hyvät tavat huomisen kilpailutekijä. Kaarina Suonperä. (Kts sivu 2.) Runeberginkatu 15 A 1. 9.3. klo 13.00 (Vuosikokouksen jälkeen) Psykologinen kivunhallinta. Kliininen neuropsykologi, psykoterapeutti Ritva Toivanen. Hotelli Arthur, Vuorikatu 19. 16.4. klo 18.00 Päänsärky ja biopalaute. Biopalautehoitaja Sari Elonmaa, Turun Päänsärkykeskus. Kampin Palvelukeskus, Salomonkatu 21. KUOPIO 24 Jumppatori, Torikatu 19. 15 ensin ilmoittautunutta mahtuu mukaan. Ilmoittautumiset Taina Grönqvistille puh. 050 3489 492. Osallistumismaksu 2,5 , mukaan kevyeen liikuntaan sopivat vaatteet. RAUMA LAHTI 24.4. klo 18.00 Perheen selviytyminen pitkäaikaissairauden myötä. Psykiatrian erikoissairaanhoitaja Liisa Maikola. Rauman Kansalaisopisto, Aittakarinkatu 10. Luentomaksu 2 . Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä Rauman Kansalaisopiston kanssa. 9.4. klo 18.00 Psykologinen kivunhallinta. Kliininen neuropsykologi, psykoterapeutti Ritva Toivanen. Lahden aikuiskoulutuskeskuksen auditorio, Kirkkokatu 16. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Lahden Työväenopiston kanssa. LAPPEENRANTA 14.1. klo 18.00 Migreeniklubi. Joogaryhmä alkaa. Joogaopettaja Leena Tanskanen. Lappeenrannan Kylpylaitos, Ainonkatu 17. Ryhmä kokoontuu n. kerran viikossa ryhmän yhdessä sopimana aikana. Osallistumismaksu 2,5 / kerta. Migreeniklubi. Luento hermoratahieronnasta. Tarkempi aika ilmotetaan 14.1. klubin kokoontuessa. Lappeenrannan Kylpylaitos, Ainonkatu 17. PORI 17.1., 21.2., 21.3., 18.4. ja 16.5. klo 18.00 Rentoutusryhmä, ohjaajana Jele ry:n liikunnanohjaaja. Satakunnan Allergia- ja astmayhdistyksen tila Apilapääsky, Hallitalo. Käynti kävelykadulta. Ilmoittautumiset puh. (02) 632 6434 tai allergia.astma@nic.fi. Kevätkauden osallistumismaksu 16,80 . Ryhmä järjestetään yhteistyössä Allergia- ja astmayhdistyksen kanssa. Joka keskiviikkoilta klo 18.00 Sauvakävelyä kaikenkuntoisille. Vetäjänä Satakunnan Allergia- ja astmayhdistyksen liikuntavastaava. Lähtö maauimalan edestä. Omat sauvat mukaan. 25 20.3. klo 18.00 Kivun hallinta. Psykologi Ingelin Nyman. Rauman Kansalaisopisto, Aittakarinkatu 10. Opisto kerää luentomaksun 2 . SEINÄJOKI 8.1. klo 18.00 Kipu seuralaisena. Marja Vainio ja neurologi Heikki Teirmaa. Järjestötalo, Kauppakatu 1 A TAMPERE 19.2. klo 17.30 Keskustellaan yhteisistä asioista ja suunnitellaan tulevaa. Mukana toiminnanjohtaja Matleena Helojoki. SPR:n vapaaehtoistoiminnan keskus Tampuri, Mustanlahdenkatu 24 (kirjastotalo Metson vieressä) 11.4. klo 17.30 Hyvän olon ilta. Terveydenhoitaja/voimavaraohjaaja Anneli Paldanius Tampuri 28.5. klo 17.30 Sauvakävely. Lähtö Eteläpuiston kentältä. Ilona Kuisma, Tampereen kuntoliikunta Omat sauvat mukaan. Turku... Valkeakoski... → Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 TURKU Yhteyshenkilöt 12.3. klo 18 Päänsärky ja biopalute. Biopalautehoitaja Sari Elonmaa, Turun Päänsärkykeskus, Brahenkatu 11 D, 6. krs. Neuvontapuhelin: Liisa Aaltoila (09) 454 7272 Alavuden alue: Seija Jokela 050 360 3253 Forssan alue: Eija Nummi (03) 438 2352 Kuopion alue: Taina Grönqvist 050 348 9492 ja Tania Rautio 040 701 1093 Lahden alue: Pia Koljonen 0400 981 537 Lappeenrannan alue: Riitta Nikulainen 0400 970 164 Porin alue: Elisa Rosu 040 737 2653 Rauman alue: Tuija Uusluoto (02) 868 3202 Seinäjoen alue: Anu Kaappola (06) 412 1616 Tampereen alue: Eija Palo (03) 367 0141 Turun alue: Hilkka Kettinen 050 535 5155 Valkeakosken alue: Seija Huttunen 040 539 9564 VALKEAKOSKI 12.2. klo 18.00 Migreeni ja hyvä hoito. Neurologi Aki Hietaharju Valkeakoskiopisto, Kauppilankatu 2 Näe koe stadin kesä NV-kesäpäivät 29.–30.6.2002 Helsingissä Ensimmäistä kertaa kaikkien neurologisten järjestöjen jäsenet ja perheet yhdessä! Kesäinen viikonloppu Helsingissä. Yhteistä ohjelmaa + erilaisia ohjelmavaihtoehtoja aikuisille, nuorille ja lapsiperheille. Ohjelmassa mm.: Lauantai 29.6. 12.00 Avajaiset, Esplanadin lava ja puisto. Puhetta ja musiikkia, mahdollisuus ruokailuun. 12.30 Boccia-turnaus, Esplanadin puisto tai 12.30 Tutustu Kiasmaan. Nykytaiteen museo Kiasma tai 14.00 Vieraile Eduskunnassa 18.00 Suvi-ilta Seurasaaressa. Opastettu tutustuminen Seurasaareen, tanssit, pientä purtavaa Sunnuntai 30.6. klo 10 – 15 Opastetut retket Korkeasaareen Suomenlinnaan Kiasmaan Linnanmäelle Edullinen jäsenhinta, sis. majoituksen ja osallistujapassin Ilmainen pääsy mm. Kiasmaan, Linnanmäelle, Seurasaareen, Korkeasaareen, Suomenlinnaan jne. Tarkemmat hintatiedot keväällä 2002. Lisätietoja: Seuraa jäsenpostiasi maaliskuussa 2002. Järjestäjä: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Aivovammaliitto, Alzheimer-keskusliitto, Autistien Tuki, Epilepsialiitto, Lihastautiliitto, Suomen CP-liitto, Suomen MBD-liitto, Suomen Migreeniyhdistys, Suomen MG-yhdistys, Suomen MS-liitto, Suomen Narkolepsiayhdistys, Suomen Parkinson-liitto. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 26 P a l v e l u h akemisto Päänsäryn asiantuntijoita Espoo Neurologian erikoislääkäri, dosentti Markus Färkkilä Keskustornin lääkäriasema Keskustorni, 7. krs, 02100 Espoo Ajanvaraus: (09) 5305 0600 Lastentautien ja Lastenneurologian erikoislääkäri Taina Nieminen-von Wendt Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti. Tapiola Länsituulentie 1 a 2. krs, 02100 Espoo Ajanvaraus: (09) 5305 0300 Forssa Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Forssan Lääkärikeskus Puistolinna C 25, 30100 Forssa Ajanvaraus: (03) 422 0290 Helsinki Neurologian erikoislääkäri, dosentti Markus Färkkilä Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin päänsärkykeskus Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki Ajanvaraus: (09) 5305 0500 Neurologian erikoislääkäri Hanna Harno Vastaanotto keskiviikkoisin klo 16–19. Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin päänsärkykeskus Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki Ajanvaraus: (09) 5305 0500 Neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin päänsärkykeskus Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki Ajanvaraus: (09) 5305 0500 Lastentautien ja Lastenneurologian erikoislääkäri Taina Nieminen-von Wendt Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Itäkeskus Asiakkaankatu 11 b 31, 00930 Helsinki Ajanvaraus: (09) 5305 0400 RAUMA Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi Neurologiakeskus Bulevardi 22 A, 00120 Helsinki Ajanvaraus: (09) 680 2466 Neurologian erikoislääkäri Teija Silen Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin päänsärkykeskus Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki Ajanvaraus: (09) 5305 0500 Jyväskylä Neurologi ja lastenneurologi Leena Kaukiainen Torikeskuksen lääkäriasema Yliopistonkatu 38, 40100 Jyväskylä Ajanvaraus: (014) 446 1611 Laitila Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Laitilan Lääkäripalvelu Keskuskatu 21, 23800 Laitila Ajanvaraus: (02) 85 959 Neurologian erikoislääkäri Olli Oksaranta Lääkärikeskus Minerva Kalliokatu 4, 26100 Rauma Ajanvaraus: (02) 838 0800 Seinäjoki Neurologian erikoislääkäri Heikki Teirmaa Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus Hautapakankatu 13, 60310 Seinäjoki Ajanvaraus: (06) 414 8223 Turku Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Turun Päänsärkykeskus Oy Brahenkatu 11 D, 20100 Turku Ajanvaraus: (02) 414 0444 Neurologian erikoislääkäri Olli Oksaranta Turun Päänsärkykeskus Oy Brahenkatu 11 D, 20100 Turku Ajanvaraus: (02) 414 0444 Pulssi, Neurocenter Humalistonkatu 11, 20100 Turku Ajanvaraus: (02) 261 6300 Oulu Neurologian erikoislääkäri Marja Repo-Outakoski Oulun Diakonissalaitos / Tutko Sepänkatu 21, 90100 Oulu Ajanvaraus: (08) 313 2611 Neurologian erikoislääkäri Erkki Säkö Turun Päänsärkykeskus Oy Brahenkatu 11 D, 20100 Turku Ajanvaraus: (02) 414 0444 PORI Vantaa Neurologian erikoislääkäri Tapani Jolma Porin Lääkärikeskus Itsenäisyydenkatu 33 Ajanvaraus: (02) 522 533 Lastenneurologi Mirja Hämäläinen Diacor Tikkurila Unikkotie 5 a A, 01300 Vantaa Ajanvaraus: (09) 7750 8660 Porvoo Neurologian erikoislääkäri Teija Silen Porvoon Lääkärikeskus / Porvoon päänsärkykeskus Raatihuoneenkatu 2, 06100 Porvoo Ajanvaraus: (019) 521 1545 Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätti Myyrmanni Iskoskuja 3 B 50, 01600 Vantaa Ajanvaraus: (09) 530 501 Dextra, Munkkivuoren Lääkärikeskus Raumantie 1a, 00350 Helsinki Ajanvaraus: (09) 5601 6111 27 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001 JOUKKOKIRJE Älä anna migreenin rajoittaa elämääsi Potilasopastilaukset: fax 09-7598 2390 Kurjenkellontie 5 02270 Espoo Puh. (09) 867 867 Täyttä elämää ilman migreeniä
© Copyright 2024