1. No category

1/2003
Suomen Migreeniyhdistys ry
Suomen Migreeniyhdistys toimii myös muita päänsärkyjä kuin migreeniä sairastvien hyväksi.
Vuoden 2001 alusta perustettiin Hortonin neuralgian alaosasto. Hortonistien toiminta on ollut varsin näkyvää ja
aktiivista: luentoja ja seminaareja on järjestetty useita ja
kirjoittelu Päänsärky-lehdessä on ollut näkyvää.
Tämän vuoden vuosikokouksessa toivotettiin Migreeniyhdistykseen tervetulleeksi myös trigeminusneuralgian
alaosasto. Entinen Suomen TN-yhdistys liittyi Suomen Migreeniyhdistykseen ja sai luonnollisesti edustajansa hallitukseen.
Basilaarimigreeniä sairastavat kokoontuivat ensimmäiseen tapaamiseensa nyt keväällä ja syksyllä tapaavat familiaalista hemiplegistä migreeniä sairastavat. Moni näin
harvinaista sairautta sairastava ei tunne toista samanlaista, siksi vain yhdistyksen kautta on mahdollista saada ja
antaa vertaistukea.
Vaikuttaminen ja tiedottaminen onnistuu parhaiten kun
yhdistyksellä on riittävästi voimavaroja. Migreeniyhdistyksellä on tällä hetkellä jäseniä noin 2.900 ja toimintaa tukee merkittävässä määrin Raha-automaattiyhdistys.
Lisäksi lääketeollisuuden kautta tuleva tuki mahdollistaa
tehokkaat jakelukanavat jäsenistölle ja muille sidosryhmille.
Näillä resursseilla on mahdollista päästä parempaan lopputulokseen kuin mitä verrattain pienillä yhdistyksillä yksin
olisi. Voimavarat yhdistämällä saadaan enemmän tehokkuutta toimintaan.
Migreeniyhdistys pyrkii takaamaan jäsenistölleen tiedotusta ja koulutusta ympäri maata. Painopisteenä ovat
ne paikkakunnat, joilla on eniten jäseniä, mutta toimintaa
pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään kattavasti koko maassa.
Toivotan Migreeniyhdistyksen uuden hallituksen puolesta koko jäsenistölle lämmintä kevättä ja kesää!
Timo Jaakkola
Migreeniyhdistyksen hallituksen pj.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
2
Suomen Migreeniyhdistys ry –
Migränföreningen i Finland rf
Toimisto:
Internet:
Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki
www.migreeni.org
Päänsärky
2 Puheenjohtajan palsta
Toiminnanjohtaja
3 Yhteystiedot
Matleena Helojoki
(09) 8775 3021, 040 848 1032,
matleena.helojoki@migreeni.org
4 Uutisia meiltä ja muualta
Järjestöassistentti
Tellervo Vallasvuo
(09) 8775 3024
migreeni@migreeni.org
5 Lasten migreeni
8 Migreenin hoito aikuispotilailla
13 Kolmoishermosärky
Neuvontapuhelin
(09) 454 72 72
Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy
16 Migreenin aiheuttama haitta ja
lääkehoidon kustannukset Suomessa
Tukipuhelin trigeminusneuralgiaa sairastaville:
050 521 0011 keskiviikkoisin 18-19
22 Kysy asiantuntijalta
Hallitus
Timo Jaakkola, puheenjohtaja, Hirvensalmi,
0400 612 828, timo.jaakkola@migreeni.org
Mikko Sinisalo, varapuheenjohtaja, Espoo
Riitta Nikulainen, sihteeri, Imatra
riitta.nikulainen@migreeni.org
23 Ensimmäinen lääkevaihtoon opastava
verkkopalvelu avattu
24 Kirjat
Leif Lindberg: Migreeni
Miten ilonpuutostaudista ja
infoähkystä parannutaan
Virpi Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki
Hilkka Kettinen, jäsen, kansainväliset asiat ja
basilaarimigreenin alaosastotoiminta, Turku
25 Leila Simonen: Etsi rohkeasti
muutosta elämääsi!
Martti Lågas, jäsen, trigeminusneuralgian
alaosastotoiminta, Helsinki
26 Tapahtumakalenteri
Eija Nummi, jäsen, alueellisten osastojen toiminta,
Forssa
27 Alueyhteyshenkilöt
Antti Saarikoski, varajäsen, sarjoittaisen päänsäryn
alaosastotoiminta, Turku
28 Palveluhakemisto
Riitta Stirkkinen, varajäsen, ravitsemusasiat, Helsinki
Vuoden 2003 jäsenmaksu on 15 euroa.
Päätoimittaja:
Taitto:
Paino:
ISSN:
Kansikuva:
Matleena Helojoki
Leena Kanerva
Mynäprint Oy
1458-4832
Heidi Litja: Maisa juoksukilpailussa
Päänsärky 1/2003 postitusta tukee GSK Oy.
3
30 NeuroEXPO
Sisältö
Jäsenmaksu
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
U uti s ia m e il t ä ja mu u a lta
S
uomen Migreeniyhdistys ry
on yli 50 muun järjestön kanssa allekirjoittanut Sosiaali- ja
terveysjärjestöjen yhteistyö-
yhdistys YTY:n laatimat Sosiaali- ja
terveysjärjestöjen rahankeräyksen
ja muun varainhankinnan eettiset
periaatteet. Teksti on nähtävänä:
www.sosteryty.fi/
eettisetperiaatteetyty.shtml.
MH
Sambailtamat – NeuroSambat
Neurologisten järjestöjen yhteinen alueellinen tapahtuma Helsingissä kaikille, joita iloinen
illanvietto samban tahtiin kiinnostaa: järjestöjen jäsenille, omaisille, läheisille tutuille…
Aika
Paikka
Lauantai 8.11.2003 klo 18–23
Finnair Stadium Ravintola Aeropoli, Urheilukatu 3, Helsinki
Ohjelmassa
Buffet-illallinen
Brasilialaisiin tansseihin erikoistunut showtanssiryhmä Alegria
Tule’s Samban opetusta, Tmi Sambic
Illan musiikista vastaa Sammon Ryöstö
Hinta
Sisäänpääsy 30 euroa, sisältää ohjelman ja buffet-illallisen
Lippujen sitova varaus ja lunastaminen 17.10. mennessä Migreeniyhdistyksen toimistosta.
Soita (8775 3024) tai sähköpostita (migreeni@migreeni.org.) varauksesi.
Lisätiedot
aluesihteeri Pirkko Haikara, (05) 3756 455, 040 505 8329, pirkko.haikara@cp-liitto.fi
TULE MUKAAN Nauttimaan Iloisesta ja Energisestä Brasilialaisesta rytmistä sekä Hyvästä Seurasta
Tervetuloa!
Ravintola Aeropoli on liikuntaesteetön ja siellä on tilaa 600 juhlijalle.
Järjestää
Neurologiset
Vammaisjärjestöt
Muistathan päivittää osoitetietosi
Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta:
Syntymävuosi?
Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja:  migreenistä?  tensiosärystä?  basilaarimigreenistä?
 Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia)
 Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä?
 Kolmoishermosärystä  Muusta kasvohermosärystä
Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki
tai sähköpostilla: migreeni@migreeni.org
Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita migreeni@migreeni.org.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
4
Mirja Hämäläinen, lastenneurologian ja kliinisen farmakologian
erikoislääkäri, LT
HYKS Lasten ja nuorten sairaala, PL 280, 00029 HUS
E-mail: mirja.hamalainen@hus.fi
Puh. (09) 4718 0411
Fax (09) 4718 0404
Lasten migreeni
L
asten migreeni on varsin yleistä. Sitä esiintyy 3-10 %:lla lapsista, noin 3 %:lla 5-vuotiaista
ja 10 %:lla murrosikäisistä. Tavallisesti migreeni puhkeaa esikouluiässä tai koulun alussa. Lapsista
pojilla migreeni on vähän yleisempää kuin tytöillä, mutta murrosiästä lähtien migreeni on tytöillä tavallisempaa. Migreenitaipumus on
vahvasti perinnöllinen ja säilyy
usein läpi elämän. Noin 60 % niistä, joilla on lapsena migreenikohtauksia, sairastaa myös aikuisena
migreeniä.
Migreenin on todettu lisääntyneen. Todennäköisesti kuormittavat elämäntilanteet tuovat piilevän migreenitaipumuksen esille aiemmin. Migreenin ja jännityspäänsäryn raja on joskus hämärtynyt, etenkin jos päänsärkyjä esiintyy tiheästi.
Lasten
migreenikohtaukset
muistuttavat paljon aikuisten migreenikohtauksia. Niihin liittyvä
kipu on yleensä hyvin voimakasta ja kohtauksiin liittyy myös valonarkuutta, ääniherkkyyttä, pahoinvointia tai oksentelua. Migreenikohtauksen aikana lapsi on
selvästi sairas ja hakeutuu rauhalliseen tilaan lepäämään. Etenkin pienet lapset saattavat nukkua migreenikohtauksen pois. Tähän olisikin suotava mahdollisuus
esimerkiksi päivähoidossa, jos lapsi saa siellä migreenikohtauksen.
Kohtauksen mentyä ohi lapsi on
täysin ennallaan.
Lasten migreenin tunnistamisessa käytetään samoja kriteereitä
kuin aikuisilla (taulukko 1), paitsi
että alle 15-vuotiaiden lasten migreenikohtaukset ovat kestoltaan
lyhyempiä (2-48 tuntia) kuin aikuisilla ja niihin lasketaan mukaan
uni, johon kohtaus usein päättyy.
Migreeniä ei voi todeta millään laboratoriokokeella tai konetutkimuksella vaan diagnoosi perustuu
päänsäryn ja migreenikohtauksen
tyypillisiin piirteisiin.
Vilkkuvat tai kirkkaat valot,
hajut, paasto ja valvominen voivat laukaista migreenikohtauksia.
Esioireita eli auraa on noin puolella migreenistä kärsiviä. Esioire on tavallisesti näköhäiriö (kuviot näkökentässä tai näkökenttäpuutos) tai tuntohäiriö (usein sormenpäistä olkapäähän, kaulalle ja
pään ­alueelle etenevä puutumisen
tai pistelyn tunne). Esioireet (näköhäiriöt puhevaikeudet, puutuminen tai halvausoireet) häviävät
yleensä päänsäryn alettua. Pitkittyneet yli tunnin mittaiset esioireet vaativat aina lisäselvittelyjä
lääkärin vastaanotolla.
Lapsilla esiintyy erilaisia migreenityyppejä kuten aikuisillakin.
Toispuolihalvausmigreenissä tuntuu puutumista toisen puolen raajoissa, aivorunkomigreenissä voi
esiintyä huimausta, puhehäiriöitä
ja puutumista ja erittäin harvinaisessa silmälihashalvausmigreenissä silmäluomi roikkuu ja mustuainen laajenee moneksi päiväksi.
Lapsuusiällä
kohtauksittain
esiintyvät hyvänlaatuinen hui­
maus ja puolta vaihtava toispuolihalvaus ovat migreenin kaltaisia tiloja, joiden jälkeen joillekin lapsille saattaa puhjeta migreeni, mutta
täysin vedenpitävää näyttöä asiasta ei kuitenkaan ole. Toistuvat vatsakivut ja oksentelu pienellä lapsella, joka ei vielä pysty sanallisesti ilmaisemaan kipua, voivat muistuttaa migreenikohtausta, mutta
ne edellyttävät aina lääkärin tut-

5
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
Migreenikohtauksen aikana lapsi on selvästi sairas ja hakeutuu
rauhalliseen tilaan lepäämään. Etenkin pienet lapset saattavat
nukkua migreenikohtauksen pois.
kimusta ja seurantaa muiden sairauksien poissulkemiseksi. Mikäli
lapsen kasvussa tai kehityksessä
on ollut ongelmia päänsäryn lisäksi, aivojen kuvaus tehdään tavallista herkemmin.
Lasten migreenin hoidossa on
varmistettava, että lapsen ateriarytmi – etenkin aamupala – ja unirytmi ovat säännölliset ja että lapsi nukkuu ja liikkuu riittävästi. Silmien suojaaminen kirkkaalta valolta etenkin kesällä sekä vesillä ja lumilajeissa on tärkeää migreenikohtausten ehkäisyssä.
Migreenikohtauksia esiintyy tiheimmilläänkin yleensä pari kertaa viikossa. Päivittäiset kohtaukset eivät ole pelkästään migreeniä,
vaan silloin on mukana muutakin
päänsärkyä ja taustalla olevia tekijöitä tulee selvittää tarkemmiin.
Lapsen
migreenikohtauksen
hoito
Lapsen tulisi antaa levätä rauhassa
hämärässä ja hiljaisessa paikassa
sekä tarvittaessa nukkua päänsärky pois, koska lyhyet migreenikohtaukset saattavat mennä ohi riittävällä levolla ja unella. Tällöin lääkettä ei välttämättä tarvita. Vaikeita ja pidempiä migreenikohtauksia
kannattaa hoitaa aktiivisesti lääkkeellä jo heti ensioireista lähtien,
koska siten migreenikohtaus voidaan saada lyhenemään. Mitä ai-
Taulukko 1. Lasten migreenin kriteerit (Headache Classification
Committee 1988).
Migreeni ilman auraa
Vähintään viisi kohtausta, jotka täyttävät seuraavat kriteerit:
1. Kohtaukset kestävät 2-48 tuntia jälkiuni mukaanluettuna
2. Vähintään kaksi seuraavista:
– sykkivä särky
– toispuolinen särky
– kohtalainen tai kova särky, joka estää normaalia toimintaa
– fyysinen aktiviteetti pahentaa päänsärkyä
3. Vähintään yksi seuraavista:
– pahoinvointi tai oksentelu
– valonarkuus ja ääniherkkyys
Migreeni, johon liittyy aura
Vähintään kaksi kohtausta, joissa kolme seuraavista:
– aivojen paikallisesta toimintahäiriöstä kertova auraoire
– auran kesto yli 4 minuuttia tai kaksi tai useampia peräkkäisiä auraoireita
– auran kesto alle tunti
– auraa seuraa päänsärky alle tunnissa
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
kaisemmin lääke otetaan, sitä parempi sen teho yleensä on. Myöhemmin lääkkeet eivät auta enää
yhtä hyvin.
Parasetamoli 15 milligrammaa
painokiloa kohden tai ibuprofeeni
10 milligrammaa painokiloa kohden suun kautta annosteltuna
ovat suositeltavia lääkkeitä migreenikohtauksen ensiavuksi lapsille (taulukko 2). Ensimmäisen annoksen jälkeen voidaan tarvittaessa antaa uusi annos kahden tunnin
kuluttua. Liuokset ja poretabletit
ovat suositeltavia ja imeytyvät nopeammin kuin tabletit.
Ibuprofeeni on tehokkaampi, vaikka parasetamolin vaikutus
alkaa jonkin verran nopeammin.
Peräpuikkoja voi kokeilla pitkissä migreenikohtauksisa tai oksentelun haitatessa lääkkeen antoa,
mutta lääke imeytyy niistä hitaasti. Parasetamolia voi käyttää kaiken ikäisille lapsille, ibuprofeenia
yli 1-vuotiaille. Aspiriinia ei saa
käyttää lapsilla kuumeen, flunssien ja muiden virusinfektioiden,
etenkään vesirokon aikana, koska vaarana voi olla harvinainen ja
kohtalokas Reyen oireyhtymä, johon liittyy aivojen ja maksan toimintahäiriö.
Tiheästi toistuvissa päänsäryissä tulisi lääkehoidon ohella miettiä
muita mahdollisia päänsärkyä ennaltaehkäiseviä tekijöitä. Liiallinen
ja etenkin liian tiheä tulehduskipulääkkeiden, erityisesti kofeiinia
tai kodeiinia sisältävien yhdistelmävalmisteiden käyttö voi johtaa
päänsärkyjen lisääntymiseen (särkylääkepäänsärky). Tällöin lapsi
voi tarvita jopa osastohoitoa päästäkseen eroon lääkekierteestä.
Sumatriptaani on pelkästään
migreenin hoitoon tarkoitettu täs6
mälääke, jota on yli 10 vuotta käytetty hyvällä menestyksellä aikuisten migreeniin. Lapsilla sitä on
tutkittu selvästi vähemmän, mutta sumatriptaaninenäsuihke vaikuttaa lupaavalta lasten ja nuorten migreenin hoidossa. Sumatriptaanitablettien teho lasten vaikeahoitoisiin migreenikohtauksiin on
sen sijaan ollut selvästi vähäisempi kuin aikuisilla. Sumatriptaani on
reseptilääke ja sen käytöstä nuorilla ja lapsilla päättää aina erikoislääkäri tai migreenin hoitoon hyvin
perehtynyt lääkäri.
Myös muita triptaaneja on
markkinoilla, mutta niitä on tutkittu lapsilla erittäin vähän.
Varhainen
kohtauslääkkeen
anto vähentää migreenikohtaukseen liittyvää pahoinvointia ja oksentelua. Pahoinvoinnin hillitsemiseen voidaan tarvittaessa käyttää
pahoinvointilääkkeitäkin, joita varten lääkäri voi kirjoittaa reseptin.
Niitä tarvitaan vain, jos oksentelu
haittaa lääkkeenottoa.
Kuva Sirpa Värälä
Migreenin ehkäisyhoito
Migreenin ehkäisyssä erilaiset
käyttäytymiseen vaikuttavat hoidot (biopalaute, erityisesti lämpöbiopalaute) ja rentoutushoidot
– erityisesti usean hoidon yhdistelmät – ovat olleet kouluikäisillä
tehokkaita, vähintään ehkäisevän
lääkehoidon veroisia. Niitä ei kuitenkaan ole juuri saatavana Suomessa.
Jos lapsen migreenikohtaukset ovat vaikeita ja esiintyvät ti-
heästi, useita kertoja kuukaudessa, voidaan joutua miettimään ehkäisevää lääkehoitoa. Tämä tapahtuu asiaan perehtyneen lääkärin
vastaanotolla. Estohoidossa saatetaan käyttää mm beetasalpaajia
(propranololi), papaveriinia (saa
vain erityisluvalla), valproaattia tai
amitriptyliinia.
Migreenitaipumusta ei voi
poistaa, mutta tehokkaalla hoidolla
migreenikohtaukset voidaan saada
hallintaan myös lapsilla.

Taulukko 2. Lasten migreenin hoidossa käytettäviä lääkkeitä.
Kohtaushoito
Kipulääke
7
Kerta-annos
mg/kg/vrk
Suurin annosLyhin annosteluväli
mg/kg/vrk
(tuntia)
Valmistemuoto
Ibuprofeeni
10-20
40
2
mikstuura
porerakeet
tabletti
depottabletti
peräpuikko
Parasetamoli
10-15
60
2
mikstuura
poretabletti
tabletti
peräpuikko
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
Hannele Havanka
Neurologian erikoislääkäri, LKT, Johtajaylilääkäri
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri
Migreenin hoito
aikuispotilailla
Migreenin hoito
Migreenin tehokas hoito edellyttää huolellista potilaan haastattelua, täsmähoitoon vaaditaan täsmädiagnoosi. Aikaisemmin migreenin hoitoon käytetyt peruskipulääkkeet auttoivat – sen minkä
auttoivat – useisiinkin päänsärkymuotoihin, eikä virhediagnoosilla
ollut siinä määrin merkitystä. 90luvun alussa käyttöön tuli kuitenkin ensimmäinen triptaaniryhmän
migreenikohtauslääke, sumatriptaani, joka on migreenin täsmälääke. Jotta lääkkeestä olisi mahdollisuus hyötyä, on diagnoosin
oltava paikkansa pitävä. Migreenistä tunnetaan monia alatyyppejä ja joidenkin kohdalla migreenilääkityskin on erilainen. Ovatpa
esimerkiksi triptaaniryhmän lääkkeet jopa vasta-aiheisia määrätyissä migreenimuodoissa.
Migreenikohtauksen hoitotavan valintaan vaikuttavat kohtauksen vaikeusaste, pahoinvointi, oksennus, kohtauksen alkamisajan-
kohta, muut olosuhteet, muut sairaudet ja hoidon odotettavissa olevat sivuvaikutukset. Migreenikohtauksien hoidossa ja ennalta ehkäisyssä on sekä lääkkeetön että
lääkkeellinen vaihtoehto. Lepo,
hiljaisuus, pimeys ja kylmyys helpottavat migreenikohtausta. Ärsyttävien tekijöiden välttäminen
estää tai ainakin vähentää koh­
tauksia. Useimmat potilaat tarvitsevat kuitenkin myös lääkkeellisen
hoitovaihtoehdon.
Migreeniärsykkeet
Ärsyttävien, migreeniä pahenta­
vien tekijöiden tunnistaminen
saattaa auttaa kohtauksien välttämisessä. Tavallisin migreenin ärsyke on kirkas, erityisesti vilkkuva
valo. Muita usein kuvattuja ärsykkeitä ovat stressi, kiire, voimakkaat
lämpötilan vaihtelut, kuumuus, hajut, eräät ruoka-aineet, alkoholi,
vuorokausirytmin muutokset, valvominen ja hormonaaliset tekijät.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
Valitettavasti osa ärsykkeistä on
luonteeltaan sellaisia, ettei niiden
välttäminen ole mahdollista.
Lääkkeetön
kohtaushoito
Viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö
lievittää migreenikohtausta. Lepo
helpottaa, nukkuminen auttaa.
Kylmä kääre vähentää kipua. Tutkittua tietoa näistä hoitokeinoista
on sangen vähän, kylmän helpottavasta vaikutuksesta on joitakin tutkimustuloksia olemassa (1).
Kipu- ja
pahoinvointilääkkeet
Suuri osa migreenikohtauksista
on hoidettavissa tavallisella kipulääkkeellä tai kipulääkkeen ja pahoinvointilääkkeen yhdistelmällä. Usein on syytä valita muu kuin
suun kautta tapahtuva antotapa,
migreenikohtauksen aikana lääk8
Kipulääkkeet eivät sovellu päivittäiseen tai
lähes päivittäiseen käyttöön tiuhaan toistuvien
migreenikohtauksien tai migreenikohtauskierteen hoidossa.
keen imeytyminen suun kautta
otettuna saattaa olla heikentynyttä. Kipulääkkeeseen voidaan tarvittaessa yhdistää pahoinvointilääke (2-5). Lähes kaikkia myynnissä
olevia kipulääkkeitä on käytetty ja
yhä käytetään migreenikohtausten
hoitoon, vaikka tutkimustulokset
ovat niukkoja ja vertailujen potilasryhmät pieniä.
Asetosalisyylihappo ja parasetamoli ovat varmaan edelleen
maailman käytetyimmät migreenilääkkeet. Molemmista on olemassa
myös kofeiini/kodeiini -yhdistelmiä, joita ei voida suositella migreenikohtausten hoitoon suuremman tottumisriskin vuoksi.
Teholtaan kohtuullisen hyviä
migreenikohtauksen hoitoon soveltuvia
tulehduskipulääkkeitä
ovat tolfenaamihappo (6-8), naprokseeni (9-10), ibuprofeeni (112) ja ketoprofeeni (13-14). Myös
diklofenaakkia, diflunisaalia, sulindaakkia, mefenaamihappoa ja
piroksikaamia on käytetty migreenikohtausten hoidossa (15-6).
On syytä muistaa, että lääkettä on
hyvä ottaa riittävän suuri annos
riittävän varhaisessa vaiheessa.
Kaikkien tulehduskipulääkkeiden kohdalla on muistettava lääkkeiden sivuvaikutukset. Kipulääkkeet eivät sovellu päivittäiseen tai
lähes päivittäiseen käyttöön tiuhaan toistuvien migreenikohtauksien tai migreenikohtauskierteen
hoidossa. Riskinä on särkylääkepäänsäryn kehittyminen ja näin
päänsäryn vyyhteytyminen päivittäiseksi riesaksi.
Euforisoivat analgeetit ovat
tuskin koskaan tarpeen migreenikohtausten hoidossa (16-8).
9
Ergotamiinijohdokset
Ergotamiinijohdoksien käyttö migreenikohtausten hoidossa on vähentynyt jyrkästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Suomessa on
myynnissä enää yksi ergotamiinivalmiste. Lääkkeellä on kuitenkin
edelleen joitakin käyttäjiä, ja sinällään ergotamiini soveltuu joillekin migreenipotilaille (19-21).
Potilaan on oltava muuten terve, migreenikohtauksia ei saa olla
kovin usein eikä potilas saa olla
raskaana. Tiuhaan toistuvien koh­
tauksien hoidossa on riskinä ergotamiiniriippuvuuden kehittyminen, jolloin potilaalla on pahimmillaan päällekkäin alkuperäinen migreeni, ja vuoroin ergotamiinin liikaantopäänsärky ja -pahoinvointi ja
vierotusoirepäänsärky ja -pahoinvointi. (22). Lisäksi on muistettava, että ergotamiini on verisuonia
supistava lääkeaine ja saattaa altistaa ääreisalueiden verenkiertohäiriöille, sepelvaltimotaudin oireille
ja myös aivoverenkiertohäiriöille.
Dihydroergotamiinia, jota esimerkiksi USA:ssa käytetään runsaasti sekä akuuttikohtauksien
hoidossa että migreenin estolääkehoidossa (23), ei ole missään vaiheessa Suomessa laajemmin käytetty.
Triptaanit
Triptaanit ovat uusin ja tehokkain migreenilääkeryhmä (24-41).
Kaikki triptaanit ovat serotoniinin
5 HT1B/1D -reseptorin agonisteja ja
supistavat migreenikohtauksessa
laajentuneita aivoverisuonia. Hoi-
tovaste vaihtelee 60-77 % tasolla, kun triptaaneja käytetään suun
kautta annostellen (lumelääkkeellä 22-40 %).
Sumatriptaani on ensimmäinen kliiniseen käyttöön kehitetty triptaaniryhmän aine. Siitä on
saatavana kaksi tablettivahvuutta,
peräpuikko, nenäsuihke ja itse pistettävä injektio (28-34). Suomessa
ovat lisäksi myynnissä tsolmitriptaani (35-36), naratriptaani (3738), ritsatriptaani (39-40), almo­
triptaani (41) ja eletriptaani (29),
joista on saatavilla tablettimuodot.
Triptaanit ovat migreenikoh­
tauksen ensisijaislääkkeitä niillä potilailla, joilla kohtaukset ovat
vaikeita ja invalidisoivia.
Triptaanit vaikuttavat serotoniinireseptorin kautta migreenikohtaukseen. Migreenin hoidossa triptaaneja ei voi vielä asettaa
paremmuusjärjestykseen. Nopein
vaikutus saadaan kuitenkin suma­
triptaanin ihonalaisella injektiolla. Mikäli yksi triptaani ei sovi tai
ei tehoa, on syytä kokeilla toista.
Triptaaneihin ei kovin helposti kehity lääkeriippuvuutta, eivätkä ne
menetä tehoaan pitkäaikaiskäytössä. Tavallisia sivuvaikutuksia
ovat väsymys, huimaus ja kaulalla,
hartiois­sa tai ylärintakehällä esiintyvä painon tai puristuksen tunne.
Puristusoireen syntymekanismi on
epäselvä, mutta tutkimusten perusteella se ei ole sydänperäinen.
Triptaanit eivät sovellu potilaille, joilla on sepelvaltimotauti tai
aivoverenkiertohäiriötä. Ne eivät
myöskään sovellu hemiplegisen
migreenin, oftalmoplegisen migreenin, basilaarisen migreenin tai
pelkän migreeniauran hoitoon.

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
Hankalan
migreenikohtauksen
hoito
toklopramidi ja 100 ml keittosuolaa tipaksi.
Päivystysvastaanotolla hankalaa
ja pitkittynyttä migreenikohtausta voidaan yrittää katkaista erilaisilla lääkevaihtoehdoilla. Edelleen
on potilaita, jotka eivät ole koskaan triptaaneja kokeilleet, silloin
suma­triptaani injektiona saattaa
rauhoittaa pitkäänkin jatkuneen
kohtauksen.
Lihaksen sisäisenä injektiona
voidaan käyttää useitakin tulehduskipulääkkeitä, ja tehostaa niiden vaikutusta metoklopramidilla. Lisäksi on olemassa useita niin
sanottuja ”cocktail” -hoitoja, jotka
soveltuvat parhaimmin kokeiltaviksi sairaala olosuhteissa. Näissä cocktaileissa yhdistetään kipulääkeannos (esimerkiksi ketoprofeeni, diklofenaakki, ketorolaakki,
indometasiini), diatsepaami, me-
Migreenin estohoito
Migreenin estohoito on syytä aloittaa silloin, kun kohtauksia esiintyy
vähintään 2-3 kuukaudessa ja ne
hankaloittavat jokapäiväistä elämää, tai kohtaukset ovat vaikeita
ja kohtausten akuuttihoito on hankalaa joko lääkkeiden tehon vähäisyyden tai sivuvaikutuksien takia.
Ennen hoidon aloitusta mahdollinen särkylääkepäänsärky on syytä hoitaa. Usein tilanteen arvioinnissa auttaa, jos potilas pitää päänsärkypäiväkirjaa ainakin kuukauden verran jo ennen estohoidon
aloittamista.
Estohoitoa voidaan toteuttaa
lääkkeettömänä hoitona tai lääkehoitona. Oleellisin lääkkeetön estohoito on ärsyttävien tekijöiden
KIRJALLISUUSVIITTEET
1. Lance JW. The controlled application of cold and heat by new device (Migralief apparatus) in the treatment of headache. Headache
1988;28:458-61.
2. Tfelt-Hansen P, Stewart Johnson E. Antiemetic and Prokinetic
Drugs. Kirjassa J Olesen, P Tfelt-Hansen, KMA Welch toim. The
Headaches. New York:Raven, 1993;343
3. Tokola RA. The effect of metoclopramide and prochlorperazine on
the absorption of effervescent paracetamol in migraine. Cephalalgia
1988;8:139-147
4. Tokola RA, Neuvonen PJ. Effects of migraine attacks and metoclopramide on the absorption of tolfenamic acid. Br J Clin Pharmacol 1984;17: 67-85
5. Tfelt-Hansen P, Henry P, Mulder LJ et al. The effectiveness of combined oral lysine acetylsalicylate and metoclopramide compared with
oral sumatriptan for migraine. Lancet 1995;346:923
6. Hakkarainen H, Vapaatalo H, Gothoni G, Parantainen J. Tolfenamic
adic is as effective as ergotamine during migraine attacks. Lancet
1979;1:326-328
7. Ala-Hurula V, Myllylä VV, Hokkanen E, Tokola R. Tolfenamic acid
and ergotamine abuse. Headache 1981;21:240-242
8. Myllylä VV, Havanka H, Herrala L,Kangasniemi P, Rautakorpi I,
Turkka J, Vapaatalo H, Eskerod O. Tolfenamic acid rapid release versus sumatriptan in the acute treatment of migraine: Comparable ef-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
välttäminen. Biopalautehoidosta
ja rentoutushoidoista on raportoitu suotuisia tuloksia. Fysioterapian tulokset ovat vaihtelevia,
ja osin, esimerkiksi TNS-hoidon
ja akupunktion osalta ristiriitaisia. (42,43)
Beetasalpaajat
Beetasalpaajista käytetään edelleen propranololia ja metoprololia, mutta myös atenololia, timololia ja uudemmista vaihtoehdoista bisoprololia (44-46). Annokset
vastaavat valmisteiden annostelua muissa käyttötarkoituksissa.
Aina kannattaa aloittaa mahdollisimman pienellä annoksella ja rakentaa lääkitystä asteittain annosta nostaen, tehoa ja sivuvaikutuksia seuraten.
fect in a double-blind, randomized, controlled, parallel-gorup study.
Headache 1998; 38:201-207
9. Pradalier A, Rancurel G, Dordain G, Verdure L. Rascol A, Dry J.
Acute migraine attack therapy: comparison of naproxen sodium and
an ergotamine tartrate compound. Cephalalgia 1985; 5:107-113
10. Nestvold K. Naproxen and naproxen sodium in acute migraine attacks. Cephalalgia 1986; 6(suppl 4):81-84
11. Havanka-Kanniainen H. Treatment of acute migraine attack:
Ibuprofen and placebo compared. Headache 1989: 8:507-509
12. Kloster P, Nestvold K, Vilming ST. A double blind study of ibuprofen versus placebo in the treatment of acute migraine attacks. Cephalalgia 1992;12:169-171
13. Kangasniemi P, Kaaja R. Ketoprofen and ergotamine in acute migraine. J Intern Med1992; 231:551-554
14. Karabetsos A, Karachalios G, Bourlinou P, Reppa A, Koutri R, Fotidou A. Ketoprofen versus paracetamol in the treatment of acute migraine. Headache 1997;37:12-14
15. Ferrari M. Migraine. The Lancet 1998;351:1043-1051.
16 Tfelt-Hansen P, Lipton RB. Miscellaneous drugs. Kirjassa: Olesen
J, Tfelt-Hansen P, Welch KMA, toim. The Headaches. New York: Raven 1993:353}
17. Callagher, R. Emergency treatment of intractable migraine.
Headache 1986;26:74-5}
18. Nicolodi, M. Differential sensitivity to morphine challenge in mi-
10
Ärsyttävien tekijöiden välttäminen estää tai ainakin vähentää
koh­tauksia. Useimmat potilaat tarvitsevat kuitenkin myös
lääkkeellisen hoitovaihtoehdon.
Antidepressantit
Antidepressanteista
käytetään
eniten vanhoja trisyklisiä antidepressiiveja, erityisesti amitripyliiniä.
Amitripyliininkin kohdalla kannattaa aloittaa mahdollisimman pienellä annoksella, 10 mg on useimmiten käypä aloitusannos, tosin
huomattavan korkeitakin annoksia on onnistuneesti käytetty. Uusilla serotoniinin takaisinottoon
vaikuttavilla masennuslääkkeillä
ei ole juuri käyttöä migreenin estohoidossa. (47).
3-15 mg vuorokausiannoksia. Suomessa käyttökokemukset dihydroergotamiinista ovat sangen vähäisiä. (48)
Kalsiumsalpaajat
Näistä ainoastaan flunaritsiinilla on
osoitettu olevan merkittävää migreenin estotehoa, eikä se ole koskaan ollut maassamme myynnissä. (49)
Muita migreenin
estohoidossa käytettyjä
lääkeaineita
Antikonvulsantit ja
epilepsialääkkeet
Serotoniinireseptoriantagonistit
Tästä lääkeryhmästä on käytettävissämme enää dihydroergotamiini, koska pitsotifeeni ja metysergidi eivät ole Suomessa myynnissä.
Dihydroergotamiinista on käytetty
Eniten käytetään natriumvalproaattia, mutta sen rinnalle on nousemassa gabapentiini. Natriumvalproaatista käytettään 300-500 mg
vuorokausiannoksia, gabapentiinin kohdalla annos vaihtelee 4001600 mg välillä. Molemmilla lääk-
graine sufferers and headache-exempt subjects. Cephalalgia 1996;16:
297-304}
19. Young, WB. Appropriate use of ergotamine tartrate and dihydroergotamine in the treatment of migraine: current perspectives.
Headache 1997;37 Suppl 1:42-5}
20. Andersson, PG. Ergotamine headache. Headache 1975;13:118-20}
21. Hokkanen E, Valtimo O, Kallanranta T. Toxic Effects of Ergotamine used for Migraine. Headache 1978;18:95-8}
22. Tfelt-Hansen P, Krabbe A. Ergotamine abuse. Do patients benefit
from withdrawal? Cephalalgia 1981;1:29-32}
23. Rapoport A, Sheftell F, Couch J, ym. Efficacy, safety, and tolerability of dihydroergotamine nasal spray as monotherapy in the treatment of acute migraine. Headache 1995;35;177-84}
24. Schoenen J. Acute migraine therapy: the newer drugs. Kirjassa:
Current opinion in Neurology. 1997, 10:273-243}
25. Tepper SJ. The new triptans for acute treatment of migraine. A
clinical review using NNT. The 3rd European Federation of Neurological Sciences, 19-25 September 1998}
26. Haanpää M, Färkkilä M. Migreenin täsmälääkkeet. Suom Lääkäril 1999;54:777-782}
27. Perrin VL, Färkkilä M, Goasguen J, Doenicke A, Brand J, TfeltHansen P. Overview of initial clinical studies with intravenous and oral
GR43175C in acute migraine. Cephalgia 1989;9 Suppl 9)15-22}
28. The sumatriptan auto-injector study group. Self-treatment of acu-
11
keillä on runsaasti sivuvaikutuksia. Natriumvalproaatti aiheuttaa
lyhytaikaisessa käytössä erityisesti maha-suolikanavan sivuvaikutuksia, gabapentiini huimausta ja
tasapainohäiriöitä. Gabapentiini
on siinä määrin uusi valmiste, ettei siitä ole kovin paljoa käytännön
käyttökokemusta vielä epilepsiankaan hoidossa, lisäksi lääke on sangen kallis (50).
Muista valmisteista käytetään
edelleen pieniannoksista proklooriperatsiinia, 5-10 mg annos illalla otettuna ei juuri aiheuta ongelmallisia sivuvaikutuksia, ja saattaa
olla yllättävänkin tehokas. Lisäksi
yksittäisiä tutkimuksia on julkaistu magnesiumin, eräiden muiden
te migraine with subcutaneous sumatriptan using an auto-injector device. Eur neurol 1991;31:323-31}
29. Goadsby PJ, Ferrari MD, Olesen J, Stovner LJ, Senard JM, Jackson NC ja Poole PH for the Eletriptan Steering Committee. Eletriptan
in acute migraine. A double-blind, placebo-controlled comparison to
sumatriptan. Neurology 2000;54:156-63}
30. The oral sumatriptan dose-defining study group. Sumatriptan – an
oral dose-defining study. Eur Neurol 1991;31:300-5}
31. The oral sumatriptan international multiple dose study group.
Evaluation of a multiple dose regimen of oral sumatriptan for the
acute treatment of migraine. Eur Neurol 1991;31:306-13}
32. The multinational oral sumatriptan and Cafergot comparative
study group. A randomized, double-blid comparison of sumatriptan
and Cafergot in the acute treatment of migraine. Eur Neurol 1991;31:
314-22}
33. The Finnish Sumatriptan group and the cardiovascular clinical research group. A placebo-controlled study of intranasal sumatriptan
for the acute treatment of migraine. Eur Neurol 1991;31:332-8}
34. Bates D, Ashford E, Dawson R. Subcutaneous sumatriptan during
the migraine aura. Neurology 1994;44:1587-1592}
35. Dixon R, Warrander A. The clinical pharmacokinetics of zolmitriptan. Cephalgia 1997;17 Suppl 18:15-20}
36 Schoenen J, Sawyer J. Zolmitriptan (311C90), a novel dual central and peripheral 5HT1B/1D agonist: overview of efficacy. Cephalgia

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
Estolääkitystä on syytä käyttää vähintään 2-3 kuukautta, lääkityksen
tehoa täytyy seurata kontrollikäynneillä ja päänsärkypäiväkirjan avulla
ja ainakin vuoden välein pitää lääkitystaukoja.
hivenaineiden, B-vitamiinien ja
eräiden luontaistuotteina myytävien aineiden tehosta migreenin
estossa.
Estolääkitystä on syytä käyttää
vähintään 2-3 kuukautta, lääkityksen tehoa täytyy seurata kontrollikäynneillä ja päänsärkypäiväkirjan
avulla ja ainakin vuoden välein pitää lääkitystaukoja.
Migreeni ja raskaus
Raskauden aikana migreenin hoito muodostaa helposti ongelman,
koska turvallisesti käytettävissä
olevien lääkkeiden valikoima on
hyvin pieni (51-55). Auraton migreeni usein rauhoittuu raskauden
aikana. Aurallinen migreeni sen
sijaan usein vaikeutuu, jopa vyyhteytyy raskauden aikana. Raskauden aikana migreeniä hoidetaan
ensisijaisesti lääkkeettömästi. Pa-
rasetamolin ohella ketoprofeenia,
ibuprofeenia ja naprokseenia voidaan käyttää harkiten ja tilapäisesti raskauden ensimmäisen ja toisen
kolmanneksen aikana.
Tiivistelmä
Ensimmäisiin lääkkeellä hoidettaviin kohtauksiin kannattaa kokeilla peruskipulääkkeitä, esimerkiksi parasetamolia tai asetosalisyylihappojohdosta. Kipulääkkeen lisänä voidaan tarvittaessa käyttää
metoklopramidia. Yhden kohtauksen hoitotulokseen ei kannata luottaa, eikä lääkettä tuomita tehottomaksi, vaikkei ensimmäisellä kerralla selkeää hyötyä saataisikaan.
Peruslääkitystä kokeillaan ainakin
kolmeen kohtaukseen, kerta-annosta nostaen. Ellei vastetta saada
kolmen kohtauksen hoidossa, siirrytään toiseen valmisteeseen.
1997;17 suppl 18:28-40}
37. Kempsford R. Clinical pharmacology and pharmacokinetics of naratriptan. Cephalgia 1997;17:473}
38. Göbel H, Boswell D, Winter P, Crisp A. A comparison of the efficacy, safety and tolerability of naratriptan and sumatriptan. Cephalgia 1997;17:426}
39. Gijsman H, Kramer MS, Sargent J, ym. Double-blind, placebocontrolled, dose-finding study of rizatriptan (MK-462) in acute treatment of migraine. Cephalgia 1997;17:647-51}
40. Visser WH. Pharmacologic profile and Clinical efficacy of rizatriptan. 8th Congress of the International Headache Society. Satellite
Symposium, June 11th, 1997 Amsterdam, Netherlads}
41. Dahlöf C. Efficacy of oral almotriptan in the acute treatment of migraine: results of four placebo-controlled studies. Cephalalgia 2000;
42. Pryse-Phillips WEM, Dodick DW, Edmeads JG, ym. Guidelines for
the nonpharmacologic management of migraine in clinical practice.
Can Med Assoc J 1998:47-54}
43. Pryse-Phillips WEM, Dodick DW, Edmeads JG, ym. Guidelines for
the diagnosis and management of migraine in clinical practice. Can
Med Assoc J 1997;156:1273-87}
44. Ramadan NM, Schultz LL, Gilkey SJ. Migraine Prophylactic drugs:
proof of efficacy, utilization and cost. Cephalalgia 1997:73-80}
45. Tfelt-Hansen P, Shanks RG. Beta-adrenoceptor blocking drugs.
Kirjassa: The headaches. Toimittanut Olesen J, Tfelt-Hansen P, Welch
KMA, New York: Raven Press 1993:363-72}
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
Seuraavaksi voidaan kokeilla
esimerkiksi ibuprofeenia, ketoprofeenia, naprokseenia tai tolfenaamihappoa. Suun kautta lääkettä
annosteltaessa on suotavaa ottaa
reilu annos kerralla. Myös muut
antotavat on syytä muistaa. Ellei
tulehduskipulääkkeistä löydy apua
on syytä kokeilla triptaaneja. Mikäli kohtaukset vaikeita ja invalidisoivia, suositellaan kokeilua suoraan
triptaaniryhmän lääkkeillä.
Migreenin estohoito on syytä aloittaa silloin, kun kohtauksia
esiintyy vähintään 2-3 kuukaudessa ja ne hankaloittavat jokapäiväistä elämää, tai kohtaukset ovat vaikeita ja potilaan on vaikea tottua
niihin, tai kohtausten akuutti hoito on hankalaa joko lääkkeiden tehon vähäisyyden tai sivuvaikutuksien takia. Ennen estolääkehoidon
aloitusta mahdollinen särkylääkepäänsärky on syytä hoitaa.

46. Van de Ven LLM, Franke CL, Koehler PJ. Prophylactic treatment
of migraine with bisoprolol: a placebo-controlled study. Cephalalgia
1997:596-9}
47. Mylecharane EJ, Tfelt-Hansen P. Miscellaneous drugs. Kirjassa:
The headaches. Toimittanut Olesen J, Tfelt-Hansen P, Welch KMA.
New York: Raven Press 1993:397-402}
48. Tfelt-Hansen P, Saxena P. Antiserotonin drugs. Kirjassa: The
headaches. Toimittanut Olesen J, Tfelt-Hansen P, Welch KMA. New
York: Raven Press 1993:373-82}
49. Toda N, Tfelt-Hansen P. Calcium antagonists. Kirjassa: The
headaches. Toimittanut Olesen J, Tfelt-Hansen P, Welch KMA, New
York: Raven Press 1993:383-90}
50. Mathew N, Lucker C. Gabapentin in migraine prophylaxis: a preliminary open label study. Neurology 1996:46:A169}
51. Heikkinen T. Migreenin hoito raskauden ja imetyksen aikana.
Suom Lääk 1997;52:3364-3365
52. Uknis A, Silberstein SD. Review Article: Migraine and Pregnancy.
Headache 1991; 31:372-374
53. Silberstein SD. Headaches and Women: Treatment of the pregnant
and lactating migraineur. Headache 1993; 33:533-540
54. Aubé Michel. Migraine in pregnancy. Neurology 1999; 53 Suppl
1 26-28.
55. Maggioni F, Alessi C, Maggio T, Zanchin G. Headache during pregnancy. Headache 1991;31:372-372
12
Seppo Soinila
professori
HYKS Neurologian klinikka
HYKS:n kiputyöryhmän neurologi
seppo.soinila@hus.fi
Kolmoishermosärky
Kolmoishermosäryn ominaiset piirteet ovat kohtauksellisuus, toistuvat
sähköiskua muistuttavat erittäin kovat tuikkauskivut, toispuoleinen esiintyminen kasvojen alueella sekä kivun laukaisevat kosketusärsykkeet.
K
olmoishermo on kasvojen
ihon ja suuontelon limakalvon tunnosta vastaava kolmihaarainen hermo (Kuva
1), kolmoishermosärky on vastaavalla kasvojen alueella esiintyvä koh­tauksellinen kiputila. Sairauden lääketieteellinen nimi on
trigeminusneuralgia. Nimen alkuosa tulee kolmoishermon latinankielisestä nimestä, nervus trigeminus, ja loppuosa hermoperäistä kipua merkitsevästä neuralgiasanasta. Trigeminusneuralgia-termi kuvaa sairautta suomenkielistä
vastinettaan paremmin, sillä potilaat kuvaavat kipua harvoin säryksi. Kyseessä on yksi kovimmista
kiputiloista ja se pysäyttää kaiken
muun toiminnan.
Neuralgia, hermokipu, tarkoittaa kivun syntymistä kipuhermon
poikkeavan toiminnan seurauksena ilman että kudoksissa olisi mitään kipua provosoivaa vauriota.
Ranskankielistä termiä tic doulou13
reux (”tuskallinen lihaskouristus”)
käytetään usein myös anglosaksisessa kirjallisuudessa, ja se viittaa
kohtauksen aiheuttamaan tuskaiseen irvistykseen.
Kolmoishermosäryn yleisyydestä ei ole olemassa kattavia
tietoja. Rochesterin kaupungissa
Minnesotassa vuosina 1985-90 sairaus ilmaantui keskimäärin 4,3 potilaalle 100 000 asukasta kohti. Tämän arvion mukaan Suomessa olisi yli 200 uutta tapausta vuosittain.
Perinteisesti on ajateltu, että tyypillinen kolmoishermosärkypotilas
on 50-70 -vuotias nainen. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kuitenkin 45 % potilaista on miehiä ja
sairautta tavataan kaikissa ikäryhmissä, joskin useimmiten keski-iän
jälkeen. Kipukohtaus alkaa äkillisesti, usein jonkin kevyen kosketusärsykkeen, kuten kampaamisen, parranajon tai jopa tuulenhenkäyksen laukaisemana. Myös
suun limakalvon ärsytys esim.
hampaiden harjauksen tai pureskelun yhteydessä voi laukaista oireiston. Kipukohtaus on tyypillisesti sarja sähköiskumaisia kiputuikkauksia. Se on aina toispuoleinen ja se rajoittuu kolmoishermon jonkin haaran, tavallisimmin
ala- tai keskihaaran alueelle (kuva
1). Kohtaus kestää muutamia minuutteja kerrallaan, mutta voi uusiutua useita kertoja vuorokauden
aikana. Kipu voi olla niin voimakas, että raavaalta mieheltäkin tulee kyynel silmään, ja kivun aikana
potilas on täysin invalidisoitunut.
Joillakin potilailla esiintyy tavanomaisten kiputuikkausten ohella
jomottavaa kipua. Tällöin on kyse
epätyypillisestä
tautimuodosta.
Kohtausten välillä potilas on oireeton eikä mitään poikkeavaa voida
todeta lääkärin tekemässä tutkimuksessa. Kolmoishermosärky voi
uusiutua vuosienkin kuluttua.
Kolmoishermosäryn perimmäinen syy on useimmissa tapauksis-

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
I
II
III
sa epäselvä. Kirjallisuudessa on
pohdittu runsaasti sen havainnon
merkitystä, että lähes 90 %:lla potilaista ylempi pikkuaivovaltimo sijaitsee tiiviisti kolmoishermoa vasten. On kuitenkin epäselvää, onko
tämä kontakti kivun syynä. Samanasteinen läheisyys nimittäin
todetaan kolmasosalla muista syistä tutkituista potilaista, joilla ei ole
kolmoishermosärkyä. On esitetty, että puristava suoni aiheuttaa
hermoa ympäröivän myeliinikerroksen vaurion, jota suonen pulssi vielä pahentaa. Tämä puolestaan
saa aikaan hermon laukeamiskynnyksen madaltumisen. Mekaaninen ärsyke aiheuttaa kipusäikeiden aktivoitumisen, ja herkistymisen edetessä kipusignaali voi syntyä lopulta itsestään ilman mitään
kipuärsykettä.
Nuoren ihmisen kolmoishermosärky voi olla MS-taudin oire.
Harvinaisia
kolmoishermosäryn
syitä ovat hermoa painava synnynnäinen aivoverisuonen pullistuma (aneurysma) tai aivokasvain.
Hampaan tukikudosten vaurio voi
johtaa kolmoishermosärkyä muistuttavaan krooniseen kiputilaan.
Kolmoishermosäryn
varma
diagnoosi asetetaan kliinisen kuvan perusteella eikä se sinänsä
edellytä mitään koneellisia tutkimuksia. On kuitenkin suositeltavaa kuvata potilaan pää kerran, sillä tietokonetomografian tai magneettikuvauksen avulla edellä mainitut syyt voidaan sulkea pois.
Kolmoishermosärky on useimmiten helppo erottaa muista kasvojen alueen kiputiloista, jotka itse
asiassa ovat kolmoishermosärkyä
tavallisempia.
Migreenikohtaus
paikallistuu harvoin yksinomaan
kolmoishermon alueelle eikä se ole
sähköiskumaisen tuikkivaa – sykkivää useinkin. Leukanivelen toimintahäiriöstä johtuva kipu paikallistuu usein niveleen, jonka painelu
aristaa ja liikerata on epätasainen.
Kasvojen pehmytkudosten kiputilat, kuten fibromyalgian kipupisteet, paikallistuvat tyypillisille paikoille purentalihaksiin tai niiden
jänteisiin. Lihasjännityspäänsärky on jomottavaa ja tuntuu usein
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
Kuva 1.
Kolmoishermon haarojen
hermottamat ihoalueet,
I: silmähermo, II: yläleuan
hermo, III: alaleuan hermo.
Kolmoishermosärky voi
tuntua minkä haaran alueella
hyvänsä, tavallisimmat ovat
II ja III haara. Ihossa tai
muissakaan alueen kudoksissa
ei ole mitään vikaa, vaan
kipu johtuu kolmoishermon
poikkeavasta toiminnasta.
molemmin puolin ohimolihaksissa.
Kasvojen alueen vyöruusu voi johtaa rakkula-alueen kiputilaan, joka
muistuttaa kolmoishermosärkyä,
mutta kipu on yleensä jatkuvaa.
Sarjoittainen päänsärky, jota käsiteltiin Päänsärky-lehdessä 2/2002,
ei ole sähköiskumaista ja siihen liittyy tyypillisesti silmän punoitus ja
kyynelvuoto.
Hammaslääkärien
potilailla melko tavallinen vaiva on
ns. epätyypillinen kasvokipu, joka
on suun ympäristöön keskittynyt
jatkuva jomotus.
Kolmoishermosäryn hoitoon
käytetään epilepsialääkkeenä paremmin tunnettua karbamatsepiinia (Taulukko 1.). Neurologin kirjoittaman B-lausunnon nojalla karbamatsepiinihoito kuuluu KELA:n
ylempään
erityiskorvausluokkaan. Karbamatsepiini voi aiheut­
taa joillekin potilaille sivuvaikutuksia, kuten väsymystä, pahoinvointia tai huimausta. Ne esiintyvät tavallisimmin hoidon alussa,
minkä vuoksi annos nostetaan hitaasti ylläpitotasolle. Karbamatsepiinin annos on yksilöllinen ja oi14
Kipu voi olla niin voimakas, että raavaalta mieheltäkin
tulee kyynel silmään, ja kivun aikana potilas on täysin
invalidisoitunut.
keata pitoisuutta ja hoidon turvallisuutta seurataan verikokein, aluksi kuukauden välein, myöhemmin
harvemmin.
Karbamatsepiinin teho kolmoishermosäryn hoidossa on erittäin hyvä verrattuna muiden kiputilojen, esim. migreenin lääkehoitoon. Lääkkeen vaikutus alkaa
tuntua parin päivän kuluessa ja
80 % potilaista tulee hoidolla lähes tai täysin oireettomaksi. Lääkehoito kestää muutaman kuukauden. Parin kolmen kuukauden oireettoman jakson jälkeen annosta
aletaan vähitellen pienentää ja mikäli kipua ei ilmaannu, lääkitys lopetetaan asteittain.
Osa potilaista ei voi käyttää
karbamatsepiinia häiritse­vien sivuvaikutusten vuoksi. Noin joka
kymmenes karbamatsepiinin käyttäjä saa lääkkeestä allergisen reaktion. Näille potilaille käytetään vaihtoehtoisena hoitona jotain muuta epilepsialääkettä. Tutkimuksin tehokkaaksi osoitettuja
lääkkeitä kolmoishermosäryn hoidossa ovat fenytoiini, okskarbatsepiini, gabapentiini ja topiramaatti (Taulukko 1.). Lihaskramppien
hoidossa käytetyn baklofeenin on
osoitettu tehostavan karbamatsepiinin vaikutusta. Triptaaneista,
tavallisista tulehduskipulääkkeistä, sen paremmin kuin vahvoista,
morfiinin sukuisista kipulääkkeistäkään ei ole hyötyä kolmoishermosäryn hoidossa.
Silloin kun kolmoishermosärky
on sietämättömän kovaa, voidaan
tablettihoidon vaikutusta odoteltaessa käyttää suonensisäistä kortisoni- tai fenytoiinihoitoa. Nämä
hoidot annetaan päivystyspoliklinikalla.
Joka viides kolmoishermosä15
rystä kärsivä potilas ei saa riittävää apua lääkehoidosta. Heille on
tarjolla leikkaushoito: kolmoishermon tumakkeen lämpökäsittely
tekee osan hermosoluista toimintakyvyttömiksi, jolloin kipuoireisto helpottaa. Toimenpide tehdään
paikallispuudutuksessa. Kirjallisuuden mukaan toimenpide tehoaa hyvin 80-98 %:lla leikatuista potilaista, mutta kiputila uusiutuu noin joka kolmannella. Pienelle osalle potilaista kehittyy kivulias
tuntohäiriö. USA:ssa ja Ranskassa
on käytetty täsmäsädehoitoa samaan tarkoitukseen kuin lämpökäsittelyä. Meillä ei ole toistaiseksi käytettävissä tarvittavaa laitteistoa. Mikäli kuvauksessa todetaan,
että verisuoni puristaa kolmoishermoa, voidaan suoni siirtää vapautusleikkauksessa. Tämä edellyttää yleisanestesiaa ja kallon avaamista eikä sekään takaa täydellistä oireettomuutta. Leikkaushoito-
ja ehdotetaan potilaalle vasta, kun
kaikki lääkehoidon vaihtoehdot on
kokeiltu.
Epäiltäessä tai todettaessa
kolmoishermosärky potilaan tulisi päästä neurologin vastaanotolle kahdesta syystä: KELA hyväksyy pään tietokone- tai magneettitutkimuksen korvauksensa piiriin
vain erikoislääkärin lähetteen nojalla. Samoin KELA on asettanut
täyden lääkekorvauksen ehdoksi
neurologin tai neurokirurgin kirjoittaman B-lausunnon. Diagnoosin varmistuttua yleislääkäri tai
työterveyslääkäri voi hyvin toteuttaa seurannan turvakokeineen ja
lopettaa lääkityksen edellä kuvatun periaatteen mukaan. Jos hoitovaste on huono, voi olla paikallaan pyytää neurologin arvio. Leikkaushoidot suorittaa aina neurokirurgi, joita toimii kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa.

Taulukko 1.
Kolmoishermosäryn pitkäaikaishoidossa käytettyjä lääkkeitä
Lääkeaine
Kauppanimi
Karbamatsepiini............................ Neurotol, Tegretol, Trimonil
Baklofeeni...................................... Baklon, Baklopar, Lioresal
Fenytoiini....................................... Hydantin
Okskarbatsepiini.......................... Apydan, Trileptal
Gabapentiini.................................. Neurontin
Valproaatti..................................... Absenor, Deprakine, Orfiril
Topiramaatti.................................. Topimax
Lamotrigiini................................... Lamictal
Klonatsepaami.............................. Rivatril
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
Janne Martikainen
TtM, tutkimuspäällikkö
Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos,
Lääkepolitiikan ja -talouden tutkimuskeskus
janne.martikainen@uku.fi
Markus Färkkilä
LKT, dosentti
Helsingin yliopisto, neurologian klinikka
Mikko Kallela
LT
HYKS, neurologian klinikka
Alkuperäistutkimus
Migreenin aiheuttama
haitta ja lääkehoidon
kustannukset
Suomessa
Migreeni on krooninen, monitekijäinen aivojen sairaus, jota sairastaa keskimäärin joka kymmenes suomalainen. Se aiheuttaa työstä poissaoloja ja estää sosiaalista toimintaa vapaa-ajalla. Migreenin aiheuttamaa haittaa yksilölle ja yhteiskunnalle on tutkittu Suomessa vähän. Tässä
tutkimuksessa seurattiin migreenin Suomen migreeniyhdistyksen jäsenille aiheuttamaa haittaa ja lääkehoidon kustannuksia kolmen kuukauden
aikana vuonna 2000. Työstä poissaoloja oli seuranta-aikana keskimäärin yksi päivä potilasta kohden ja suorat migreenin hoidon kustannukset olivat 137–157 euroa sen mukaan, käyttikö potilas migreenin hoidossa
kohtauslääkityksen lisäksi estolääkitystä.
S
uomalaisesta väestöstä noin
joka kymmenes sairastaa migreeniä. Naisista migreeniä
esiintyy noin 17 %:lla ja miehistä noin 6 %:lla. Migreenikohtaus invalidisoi potilaan kohtauksen aikana ja vaikuttaa toimintoi-
hin myös kohtausten välillä. Huoli seuraavasta kohtauksesta voi pilata nautinnon lomasta tai sosiaalisesta toiminnasta. Pitkällä aikavälillä kohtauksien pelko saattaa
aiheuttaa potilaalle emotionaalisia muutoksia, jotka voivat johtaa
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
suojastrategioiden syntymiseen.
Suojastrategiat voivat vaikuttaa
haitallisesti työhön, ystävä- ja perhesuhteisiin ja moniin arkielämän
päivittäisiin rutiineihin. Myös viitteitä migreeniä sairastavien henkilöiden tavallista suuremmasta
16
Kansantaloudellisesti merkittäväksi sairaudeksi migreenin tekee
sen suuri esiintyvyys 25–55-vuotiailla eli silloin, kun ihminen on
aktiivisimmillaan työelämässä.
depressiotaipumuksesta on olemassa (1).
Migreeni ei vaikuta ainoastaan
migreenipotilaaseen, vaan myös
hänen läheistensä elämään. Yhdysvalloissa migreeniä sairastaville henkilöille tehdyssä haastattelututkimuksessa jopa 60 %:ssa perheistä arvioitiin migreenin haittaavan elämää merkittävästi (2).
Kansantaloudellisesti merkittäväksi sairaudeksi migreenin tekee sen suuri esiintyvyys ikävuosien 25 ja 55 välillä eli juuri silloin,
kun ihminen on aktiivisimmillaan
työelämässä (3). Kustannuksia
syntyy työstä poissaoloina ja migreenin hoitoon liittyvinä kuluina.
Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa migreenipotilaista 43 % oli vuoden aikana poissa työstä kohtausten vuoksi vähintään yhden päivän. Poissaolot kestivät yleensä
1–7 vuorokautta. Poissaolojen kokonaismäärän vuodessa arvioitiin
olevan 270 vuorokautta tuhatta
migreenipotilasta kohden (4). Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan migreeniä sairastavat sairaalatyöntekijät joutuivat vuoden aikana olemaan poissa töistä keskimäärin 2 päivää ja noin 5,5 päivänä migreeni heikensi merkittävästi
työkykyä (5).
Suomessa lääkekustannukset
ovat olleet kasvussa vuosi vuodelta, ja tämä koskee myös migreenilääkkeitä. ATC-luokituksen mukaiset N02C-ryhmän eli migreenilääkkeiden arvonlisäveroton tukkumyynti on kasvanut vuosina 1996–
2000 keskimäärin 14 % (6). Kasvu
on ollut lähes lineaarista, ja saman
trendin jatkuessa tukkumyynti
ylittää 8 miljoonan euron rajan
vuoden 2002 lopussa. Kuitenkin
Suomessa vaikeaakin migreeniä
potevat potilaat ovat harvoin edes
17
kokeilleet triptaaneja kohtauksiinsa. Esimerkiksi Ruotsissa triptaanien käyttö on kymmenkertaista
Suomen lukuihin verrattuna.
Kelan reseptitiedoston mukaan migreenilääkkeistä maksettiin vuonna 1995 korvausta sairaus­
vakuutuksen kautta 19 700 potilaalle (7), ja vuonna 2000 kor­
vausta sai 38 621 potilasta. Korvattavuuden piiriin on näin ollen
tullut vuosittain vajaat 4 000 uutta migreenipotilasta. Vuonna 2000
keskimääräinen korvaus potilasta
kohden oli 222 euroa. Muiden kuin
varsinaisten migreenilääkkeiden
käytöstä on vaikea saada tietoa,
koska Kelan reseptitiedoissa ei ole
saatavissa esimerkiksi tulehduskipulääkkeen käyttötarkoitusta (7).
Käsikauppalääkkeiden
osuutta
migreenin hoidossa voidaan kuitenkin pitää merkittävänä (5).
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää migreenin aiheuttamaa haittaa elämän eri osaalueilla yksilötasolla sekä arvioida migreenin hoitoon liittyviä potilaskohtaisia kustannuksia potilaan itsensä ja yhteiskunnan näkökulmista.
AINEISTO JA
MENETELMÄT
Tutkimuksessa käytetty aineisto
kerättiin kolmen kuukauden seurantaaineistona Suomen migreeniyhdistyksen jäseniltä. Otos (n =
967) perustui satunnaisesti poimittuihin osoitetietoihin yhdistyksen jäsenrekisteristä. Tutkimuksen alusta lähtien oli hyväksyttävä mahdollinen valikoitumisharha, joka syntyi yhdistykseen kuulumisen seurauksena. Otokseen
valituille henkilöille lähetettiin MI-
DAS-kyselykaavake, migreenipäiväkirja sekä strukturoitu kyselylomake, joka sisälsi mm. kysymyksiä vastaajan sosioekonomisesta
asemasta sekä migreenidiagnoosiin liittyvät varmistuskysymykset.
Migreeni-diagnoosin varmistamiseen käytettiin kansainvälistä IHSkriteeristöä (8,9).
Tutkimuksessa käytetty MIDAS-kyselykaavake on validiteettija reliabiliteettivaatimukset täyttävä mittari, joka mittaa migreenin
potilaalle aiheuttamaa kokonaishaittaa (10,11). Mittarin kysymykset sijoittuvat elämän eri osa-alueille: työ- ja opiskeluajan menetys,
kotityöt, perhe, vapaa-aika ja sosiaalinen toiminta. Saatujen vastausten perusteella lasketaan MIDASindeksi, joka kuvaa migreenin potilaalle aiheuttamaa kokonaishaittaa yhdellä indeksiluvulla. MIDASindeksi voidaan jakaa neljään vaikeusasteeseen seuraavasti:
Pisteet 1–5: migreeni rajoittaa
elämää vähän tai ei lainkaan.
Pisteet 6–10: migreeni rajoittaa
elämää lievästi.
Pisteet 11–20: migreeni rajoittaa elämää keskinkertaisesti.
Pisteet yli 21: migreeni rajoittaa vakavasti elämää.
Tutkimukseen
osallistuneita pyydettiin pitämään myös tutkimuksen ajan päiväkirjaa, johon
he merkitsivät kaikki migreenin
hoidossa käyttämänsä lääkkeet ja
migreenin takia aiheutunut tervey­
denhuollon palvelujen käyttö.
Tilastolliset menetelmät
Tutkimuksessa haluttiin selvittää
myös sitä, mitkä tekijät selittävät
migreenin potilaalle aiheuttamaa
haittaa. Selitettävänä vastemuut-

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
tujana käytettiin MIDAS-indeksiä.
Aineiston analyysimenetelmän valinnassa lähdettiin liikkeelle vastemuuttujan ominaisuuksista, jotka tulivat esille aineiston kuvailussa. Migreenin aiheuttaman haitan selittämisessä päätettiin käyttää lineaarista regressioanalyysiä
ja niin sanottuihin ”Count Data”
-malleihin kuuluvaa negatiivista binomijakaumaregressiomallia.
Negatiivinen binomijakaumaregressiomalli on laajennus Poissonin
regressiomallista, sillä se sallii vastemuuttujan varianssin erota sen
keskiarvosta. Negatiivinen binomijakauma- ja Poissonin regressiomallit soveltuvat hyvin diskreettien ja jakaumaltaan vinojen lukumäärämuuttujien frekvenssien selittämiseen. Analyysiin tarvittavat
mallit löytyivät Limdep 7.0-tilastoohjelmasta.
TULOKSET
Kolmen kuukauden seurannan jälkeen vastaajista 343 palautti seurantalomakkeet. Vastausprosentiksi tuli näin ollen 35,5 %. Migreenidiagnoosin
varmistamisen
jälkeen lopulliseksi aineistoksi jäi
338 vastaajan tiedot. Vastaa­jien
sosiodemografisia ja -ekonomisia taustatietoja on esitetty taulukossa 1.
Seuranta-aineisto oli migreenitutkimuksille tyypillisesti sukupuolijakauman suhteen vinoutunut, ja siksi sukupuolittain tehdystä tarkastelusta päätettiin luopua.
Migreenin kliinisinä ominaispiirteitä kuvaamaan valittiin aineistosta yleisimmät oireet. Potilaista 45 % ilmoitti tietyn ruoka-aineen ”himon” ja 62 % haukottelun
olevan kohtauksen tulo-oireita. Oireet saattoivat ilmetä samanaikai-
sesti. Provosoivia eli kohtaukselle
altistavia tekijöitä olivat selvimmin
alkoholi ja kuukautiset. Alkoholi lisäsi kohtauksen riskiä 72 %:lla
vastaajista ja kuukautisiin migreeni liittyi 70 %:lla naisista. Autonomisen hermoston aktivoitumisesta
aiheutuvaa kylmäämistä ja palelua
oli 32 %:lla vastaajista ennen kohtausta. Näköhäiriöitä eli auraoireita kohtaukseen liittyi 61 %:lla ja
puhevaikeutta 44 %:lla.
Migreenin aiheuttama
haitta
Tutkimuksessa mukana olleilla potilailla oli kolmen kuukauden aikana yhteensä 6 875 kohtausta, joista lääkkeillä hoidettiin 5 588 kohtausta. Keskimäärin tutkimukseen
osallistuneilla oli 20 (95 %:n luottamusväli 19–22) kohtausta kolmen kuukauden aikana eli noin
kymmenen kohtausta kuukaudessa. Kohtausten keskimääräiseksi
kivuksi arvioitiin 6,4 ( 95 %:n luottamusväli 6,3–6,6) asteikolla 0–10.
Migreenin kokonaishaittaa kuvaavan MIDAS-indeksin keskiarvoksi tuli 27 (95 %:n luottamusväli 24–30). Keskiarvon perusteella voidaan sanoa, että migreeni rajoitti vastaajien elämää seuranta-aikana vakavasti. Vastaajat on
luokiteltu MIDAS-indeksin avulla neljään vaikeusasteeseen taulukossa 2.
MIDAS-indeksin muuttujia voidaan tarkastella myös yksittäin,
jolloin on mahdollista tutkia millaista haittaa migreeni aiheuttaa
elämän eri osa-alueilla. Kolmen
kuukauden tarkasteluajanjaksolla
poissaoloja töistä tai koulusta tuli
vajaa päivä potilasta kohti (0,8 päivää). Toimintakyvyn rajoittuminen
puoleen päänsäryn takia työssä tai
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
koulussa tapahtui noin 6 päivänä
potilasta kohti. Kotiaskareet jäivät
päänsäryn takia tekemättä noin 5
päivänä potilasta kohti. Kotiaskareiden tekeminen rajoittui puoleen noin 9 päivänä potilasta kohti.
Sosiaalisesta kanssakäymisestä ja
vapaa-ajan harrastuksista potilaat
joutuivat luopumaan noin 9 päivänä potilasta kohti.
Kuviossa 1 suomalaisen aineiston MIDAS-indeksin arvoja on vertailtu kansainvälisiin tutkimuksiin
(10,11,12). Tutkimuksemme tulokset ovat samansuuntaisia muualla tehtyjen tutkimusten kanssa, mutta kotiaskareet ja työn ulkopuolinen vapaa-aika näyttävät
kärsivän migreenin vuoksi suomalaisilla vastaajilla enemmän kuin
muualla. Myös kokonaishaittaa
kuvaava MIDAS-indeksin arvo on
suurempi kuin muissa tutkimuksissa. Selittävänä tekijänä tässä voi
olla suomalaisen tutkimusotoksen
valikoituneisuus.
Migreenin kokonaishaittaa selittävän negatiivisen binomijakaumaregressiomallin mukaan tilastollisesti merkitseviä eli migreenin
kokonaishaittaa selittäviä muuttujia olivat ensimmäisessä mallissa alkoholi (p = 0,029), päänsäryn frekvenssi (p = 0,0001), päänsäryn keskimääräinen voimakkuus
(p = 0,0001) ja koettu stressi (p =
0,0495). Alkoholin päänsärkyä
provosoiva vaikutus on migreenille ominainen kliininen piirre, joten
se kuvaa enemmän tautia, joka aiheuttaa toimintakyvyttömyyttä,
kuin sitä, että se olisi itse haittaa
lisäävä tekijä. Stressin nousemista haittaa lisääväksi tekijäksi voitiin pitää odotettuna. Kun mallista
poistettiin kaikki tilastollisesti eimerkitsevät muuttujat askeltavasti, migreenin kokonaishaitan vaihtelua selittäviksi muuttujiksi jäi18
MIDAS 1: poissaolot
työstä tai koulusta
(pv/3 kk)
vät provosoivana tekijänä alkoholi
(p = 0,008), päänsäryn frekvenssi
(p = 0,0001), päänsäryn keskimääräinen voimakkuus (p = 0,0001) ja
koettu stressi (p = 0,001).
Lineaarista regressioanalyysia
varten MIDAS-indeksistä tehtiin
logaritminen, jolloin MIDAS-indeksin jakauma saatiin paremmin
vastaamaan lineaarisen regressioanalyysin normaalijakaumaoletusta. Tilastollisesti merkitseviksi muuttujiksi jäivät samat muuttujat kuin negatiivisessa binomijakaumaregressiomallissakin. Malli selitti kokonaishaitan vaihtelusta 38 %, josta yksin päänsäryn
frekvenssin selitysosuus oli 27 %.
Steward kumppaneineen on myös
päätynyt samansuuntaiseen tulokseen. He pystyivät selittämään
39 % migreenin kokonaishaitan
vaihtelusta päänsäryn frekvenssillä, kivun voimakkuudella ja koh­
tauksiin liittyvillä oireilla. Pelkästään pääsäryn frekvenssi selitti
vaihtelusta 29 % (13).
Migreenin lääkehoidon
kustannukset
Tutkimuksen kolmen kuukauden
seuranta-aikana migreenikohtausten hoitoon käytettiin yhtä vastaajaa kohden keskimäärin 2,5 tablettia kipulääkkeitä, 6,5 tablettia tulehduskipulääkkeitä ja 10,5 tablettia triptaaneja. Ellei kohtauksen
aloituslääke antanut riittävää vastetta kipuun otettiin keskimäärin
22 %:ssa kohtauksista toinen lääke (taulukko 3). Lääkkeet on luokiteltu ryhmiin ATC-luokituksen
mukaan.
Migreenin lääkehoidon kustannukset olivat kolmen kuukauden ajanjaksolla vastaajaa kohden noin 113 euroa. Jos lääkkei-
MIDAS 2: toiminta rajoittui
50 % työssä tai koulussa
(pv/3 kk)
MIDAS 3: kotiaskareiden
tekeminen estyi
(pv/3 kk)
MIDAS 4: kotiaskareiden
tekeminen rajoittui 50 %
(pv/3 kk)
MIDAS 5: sosiaalinen
kanssakäyminen estyi
(pv/3 kk)
INDEKSI: summa
ulottuvuuksista
1–5
0
5
10
15
Bussone ym. 2001 (12)
Suomi
Steward ym. 1999 (USA) (11)
20
25
Steward ym. 2000 (10)
Steward ym. 1999 (UK) (11)
Kuvio 1. MIDAS-kyselomakkeen eri ulottuvuudet Suomessa ja
kansainvälisissä verrokkitutkimuksissa.
den käyttötarve on pysynyt vakiona koko vuoden, vuosikustannukset ovat potilasta kohti noin 452
euroa. Kun laskelmissa huomioitiin potilaan saama lääkekorvaus
triptaanien osalta, niin vastaavat
luvut olivat kolmelle kuukaudelle noin 60 euroa ja vuodelle laskettuna noin 240 euroa. Pelkkien
triptaanien vuosikustannukset olivat lääkekorvaus huomioiden potilasta kohden noin 226 euroa, joka
on hyvin lähellä jo edellä mainittua Kelan vuoden 2000 migreenilääkkeiden potilaskohtaista korvaussummaa 222 euroa. Kustannukset on laskettu vuoden 2001
hintatasolla. Tämän perusteella
voidaan sanoa, että tutkimuksen
potilasaineisto kuvaa hyvin migreenipotilaita, jotka kuuluvat Kelan lääkekorvausten piiriin.
Migreenin lääkkeellistä estohoitoa käytti 23 % potilaista. Estohoidon lääkekustannusten arvioin­
nissa käytettiin lääkkeiden keskimääräistä lääkevahvuutta ja annoskokoa, jolloin käytön suhteen
painotetuksi päiväkustannukseksi tuli 0,22 euroa/potilas. Kolmen
kuukauden kustannukseksi muodostui näin ollen keskimäärin 20
euroa/potilas. Estolääkkeiden kustannusten kohdistamisessa migreenin aiheuttamiksi kustannuksiksi ongelmana on se, että samaa
lääkettä, jota käytetään migreenin
estohoidossa, voidaan samanaikaisesti käyttää myös esimerkiksi korkean verenpaineen hoitoon. Toisin
sanoen, migreenipotilaalla voi olla
määrättynä korkean verenpaineen
hoitoon lääkitys, joka samalla toimii estolääkityksenä migreenille.
Näin ollen on vaikea arvioida sitä,
miltä osin verenpainelääkityksen
aiheuttamat kustannukset kuuluvat myös migreenin aiheuttamiin
kustannuksiin.
Terveydenhuollon palvelujen
käyttö oli vähäistä suhteutettuna
kohtausten määrään. Vain noin 2
%:ssa kohtauksista turvauduttiin terveydenhuollon palveluihin
eli seuranta-aikana käyntejä syntyi 32 sataa potilasta kohden. Jos

19
30
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
Taulukko 1.
Vastaajien sosiodemografiset ja
-ekonomiset taustatiedot (n = 338).
yksittäisen käynnin arvotuksessa
käytetään keskimääräistä perusterveydenhuollon lääkärikäynnin
kustannusta 74 euroa (14), suorat
tervey­denhuollon kustannukset
sataa potilasta kohti olivat kolmen
kuukauden ajalta noin 2 368 euroa
eli noin 24 euroa potilasta kohti.
Suorat kokonaiskustannukset
potilaalla ilman estolääkitystä olivat seuranta-ajalta keskimäärin
137 euroa ja estolääkitystä kanssa
noin 157 euroa. Vastaaviksi vuosikustannuksiksi voitiin arvioida 548
euroa ja 628 euroa.
POHDINTA
Migreenin aiheuttamaa haittaa
näyttävät vahvimmin selittävän
kohtausten frekvenssi ja voimakkuus, mitä sinällään voidaan pitää ennalta odotettavana. Käyttämämme regressiomallit toivat selvästi esille stressin vaikutuksen
migreenin haitan lisääjänä. Ehkäisevänä hoitona migreenipotilaiden
kannattaakin kiinnittää huomiota
stressin hallintaan. Nykyisin työelämän paineet ovat usein kuitenkin niin kovat, että stressin välttäminen voi valitettavasti osoittautua lähes mahdottomaksi. Tällöin
vaihtoehdoksi jää vaikuttavan lääkehoidon löytäminen ja käyttö,
jolla voidaan pyrkiä minimoimaan
migreenin potilaalle aiheuttamaa
haittaa.
Migreeni aiheuttaa merkittäviä epäsuoria kustannuksia töistä
poissaoloina ja vapaa-ajan menetystä työajan ulkopuolella. Tässä
tutkimuksessa epäsuoria kustannuksia ei kuitenkaan ryhdytty arvioimaan rahamääräisesti, koska
niiden arvottaminen on metodologisesti ristiriitaista ja aikaansaataviin arvioihin sisältyy merkittävää
epävarmuutta. Migreenin diagnosointi ja vaikuttava hoito ovat
myös haaste työterveyshuollolle,
johon päänsärkyä poteva työssä
oleva henkilö yleensä ensimmäiseksi turvautuu.
Tutkimuksessa havainnoiduista migreenikohtauksista 50 %:ssa
kohtauksista hoito aloitettiin täsmälääkkeillä, kuten ergotamiineilla
tai triptaaneilla. Tutkimus osoittaa
myös sen, että Suomessa on migreenin hoidossa käytössä portaittainen hoitomalli, jossa kohtauk­
seen otetaan täsmälääke vasta toisena lääkkeenä, jos ensimmäiseksi
otettu lääke ei anna vastetta päänsärkyyn. Tutkimuksen potilaista
2/3 toimi portaittaisen hoitomallin mukaan kohtauksen hoidossa.
Migreenin Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että kovaa tai invalidisoivaa migreeniä potevilla potilailla ensisijaisen lääkkeen tulisi
olla triptaani tai ergotamiini. Aivan johdonmukaista kuvaa varsinaisista hoitomalleista tutkimuksemme ei kuitenkaan anna, varsinkin, jos tutkitaan hoitomallien vaikuttavuutta suhteessa hoidon kustannuksiin. Hoitomallien valinnasta on julkaistu tuore tutkimus, jossa verrattiin kolmea erilaista lääkehoitostrategiaa (15). Kustannus-vaikuttavuudeltaan parhaaksi hoidoksi osoittautui hoitostrategia, jossa potilaan lääkehoidon
tarve arvioitiin MIDAS-indeksillä
ja kohtaushoito aloitettiin suoraan
triptaanilla, jos potilaan MIDAS-indeksin arvoksi tuli yli 11 (16).
Suomessa migreenin aiheuttama haitta vapaa-ajan vietolle ja
sosiaalisille suhteille koettiin suuremmaksi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Italiassa. Tässä tutkimuksessa mukana ollut potilasryhmä edusti kuitenkin keskimääräistä
aktiivisempaa ja vaikeampaa mig-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
Sukupuolijakauma, %
nainen mies Ikä, v keskihajonta Koulutusjakauma, %
ei ammattikoulutusta koulutasoinen opistotasoinen ammatti- tai korkeakoulu tutkinto
Työllisyysjakauma, %
työssä työelämän ulkopuolella 93
7
42,5
11
17
22
39
22
71
29
Taulukko 2.
Vastaajat ryhmiteltynä Midas-indeksin
mukaisten migreenin vaikeusasteiden
perusteella (n = 338).
Migreeni rajoittaa elämää %
Vähän tai ei lainkaan 17
Lievästi 18
Keskinkertaisesti 18
Vakavasti 47
Taulukko 3.
Migreenilääkkeiden käyttö kohtauksiin
(% potilaista).
EnsimmäinenToinen
kohtauslääke kohtauslääke
%
%
Triptaani 48 62
Tulehduskipulääke 36 32
Kipulääke 14 6
Ergotamiini 2
–
Yhteensä 100 100
reeniä sairastavia; myös triptaanin
kulutus oli heillä Suomen keskiarvoa suurempaa. Lääkkeiden vaihtaminen osoittaa puolestaan sen,
ettei vaikeaan migreenikohtaukseen vieläkään ole kehitetty riittävän tehokasta lääkettä, vaan usein
tehottomuuden takia potilaat joutuvat vaihtamaan kesken kohtauksen toiseen lääkkeeseen tai ottamaan toisen annoksen.

SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI 4/2003
20
KIRJALLISUUTTA
LUOTETTAVAA
TIETOA
TERVEYDESTÄ
1 Lipton RB, Hamelsky SW, Kolodner KB, Steiner TJ, Stewart WF. Migraine, quality of life, and depression: a population-based case-control study. Neurology 2000;55:
629–35.
PÄÄNSÄRKY
Saana Saarinen
(toim.)
2 Smith R. Impact of migraine on family. Headache
1998;38:423–6.
Päänsäryn hoitaminen ja hallinta
on mahdollista.
Luotettavan ja
ajantasaisen tiedon avulla voit
itse helposti ehkäistä oireita ja
parantaa elämänlaatuasi.
3 Hu XH, Markson LE, Lipton RB, Stewart WF, Berger ML.
Burden of migraine in the United States: disability and economic costs. Arch Intern Med 1999;159:813–8.
4 Rasmussen BK, Jensen R, Olesen J. Impact of headache
on sickness absence and utilisation of medical services: a
Danish population study. J Epidemiol Community Health
1992;46:443–6.
5 Clarke CE, MacMillan L, Sondhi S, Wells NE. Economic
and social impact of migraine. QJM 1996;89:77–84.
6 Suomen Lääketilastot 1996–2000. Lääkelaitoksen ja Kansaneläkelaitos julkaisuja.
7 Klaukka T, Rajaniemi S. Migreenilääkkeiden käyttäjämäärä kasvussa. Tabu 1999;4:24–5.
8 Kallela M, Wessman M, Färkkilä M. Validation of a migraine- specific questionnaire for use in family studies. Eur J
Neurol 2001,8:61–6.
9 Headache classification committee of the international
headache society. Classification and diagnostic criteria
for headache disorders, Cranial Neuralgias and face pain.
Cephalalgia 1988;8 suppl 7:1–96.
10 Stewart WF, Lipton RB, Kolodner KB, Sawyer J, Lee C,
Liberman JN. Validity of the Migraine Disability Assessment (MIDAS) score in comparison to a diarybased measure in a population sample of migraine sufferers. Pain
2000;88:41–52.
MASENNUS
Sinikka Luhtasaari (toim.)
Masennukseen
on monia syitä ja
hoitomahdollisuuksia. Luotettavan ja ajantasaisen tiedon avulla
voit ymmärtää
sairauden monimuotoisuutta ja
hallita elämääsi
paremmin.
LÄÄKÄRINKIELEN
SANAKIRJA
11 Stewart WF, Lipton RB, Whyte J ym. An international
study to assess reliability of the Migraine Disability Assessment (MIDAS) score. Neurology 1999;53:988–94.
Pentti Huovinen
(toim.)
12 Bussone G, Grazzi L, Usai S ym. Disability in migraine patients: Italian experience. J Headache Pain 2001;2:
S29–31.
Lääkärinkielessä
on usein vaikeasti ymmärrettäviä
termejä. Löydät
suomenkielisen
selitteen tästä kirjasta.
13 Steward WF, Kolodner K, Lipton RB. Clinical features
of migraine headache that influence the migraine disability assessment (MIDAS) score. 5th Congress of the European Federation of eurological Societies. Kööpenhamina,
Tanska, 14-18 lokakuu 2000.
14 Heikkinen K, Hujanen T, Rusama H. Terveydenhuollon
yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2000. Stakesin aiheita 23, 2001.
15 Lipton RB, Steward WF, Stone A ym. Stratified care
vs. step care strategies for migraine: the disability in strategies of care (DISC) study: a randomised trial. JAMA
2000;284:2599–605.
16 Sculpher M, Millson D, Meddis D, Poole L. Costeffectiveness analysis of stratified versus stepped care strategies for acute treatment of migraine. Pharmacoeconomics
2002;20:91–100.
DUODECIM I APTEEKKI -kirjasarja on
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton yhteistyötä. Löydät sarjan kymmenen
kirjaa hyvin varustetuista Apteekkariliiton jäsenapteekeista ja Duodecimin
aluetoimistoista Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.
Kirjojen suositushinta on 10 �/kpl.
Kustannus Oy DUODECIM
www.duodecim.fi
K
y
s
y
a
s
i
a
n
t
u
n
t
i
j
a
l
t
a
Dosentti,
neurologian
erikoislääkäri
Markus Färkkilä,
HYKS
Lähetä
kysymyksesi
seuraavaan
lehteen lokakuun
15. päivään
mennessä.
1. Millaisia ovat migreenilääkkeiden pitkäaikaisen ja usein
toistuvan (useita kertoja viikossa) käytön vaikutukset pidemmällä tähtäyksellä?
Migreenilääkkeistä triptaanit ovat
osoittautuneet yli kymmenen vuoden käytössä hyvin turvallisiksi.
Osa potilaista omn käyttänyt niitä lähes päivittäin, eikä heillä ole
havaittu pysyviä haittavaikutuksia. Vuosien kuluessa on kuitenkin todettu, että triptaaneihinkin
kehityy lääkeriippuvuus, eli yli 4
annosta/viikko voi merkitä jo triptaaniriippuvuutta,
triptanismia,
joka ilmenee jatkuvasti uudelleen
alkavana migreeninä. Tästä pääse helposti eroon, kun lopettaa tai
vähentää triptaanien käyttöä. Tässä suhteessa kaikki triptaanit ovat
samanlaisia. Jos triptaanien käyttö
on alle kolme annosta viikossa, ei
tällä hetkellä tunneta mitään pitkäaikaskäytön tuomaa pysyvää haittaa. vanhemmista migreenilääkkeistä, asetosalisyylihaposta, parasetamolista ja tulehduskipulääkkeistä voi lähes päivittäisen käytön seurauksena kehittyä samanlainen lääkeriippuvuuspäänsärky.
Sen lisäksi runsas ja jatkuva asetosalisyylihapon ja/tai tulehduskipulääkkeiden käyttö lisää merkittävästi riskiä maha-suolikanavan
limakalvovaurioon ja suolistoverenvuotoon.
2. Mitä tuloksia estolääkitykseltä voi odottaa?
Migreeniin on olemassa vain keskinkertaisia estolääkkeitä. Migreenin estolääkitykseltä on tutkimuksissa edellytetty, että ne vähentävät migreenikohtausten määrän
puoleen aiemmasta, jolloin on katsottu että ne ovat tehokkaita estolääkkeinä. Estolääkitystä kannattaa harkita, jos migreenikohtauksia on yli neljä ketaa kuukaudessa, kohtaukset ovat kovia ja invali-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
disoivia ja kohtauslääkkeiden teho
on huono. Niiltä ei kannata odottaa liikoja, sillä päivittäin nautittava estolääkitys siis vähentää kohtausten määrän keskimäärin puoleen aiemmasta, eli edelleen on
kaksi kohtausta kuukaudessa, ja
silti tämä tarkoittaa, että estolääkitys toimii niin hyvin kuin on ajateltukin. Koska tämä on vain estolääkityksen tehon keskiarvo, on
aina niitä, joilla vaste on parempi, ja kohtaukset voivat jäädä lähes täysin pois joksikin aikaa, kun
taas osalla estolääkkeet eivät auta
edes tämän vertaa. Estolääkkeet
ovat kaikki sellaisia, joita syödään
päivittäin särki tai ei, usein 3–12
kk:n ajan.
3. Onko isoista riboflaviiniannoksista hyötyä migreenin hoidossa?
Migreenin estohoitoon on kokeiltu riboflaviinia 90-luvulla, ja 1998
tehdyssä lumekontrolloidussa tutkimuksesssa 400 mg riboflaviinia/
vrk osoittautui lumelääkettä tehokkaammaksi. Myöhemmin samat tutkijat vertasivat propranololin ja riboflaviinin vaikutusta herätevasteisiin, jolloin proprano­lolilla
todettiin herätevastemuutoksen
liittyvän migreenin vähenemiseen.
Riboflaviinilla ei ollut samanlaista
vaikutusta. Tutkijat totesivat, että
riboflaviinilla ja propranololilla on
eri vaikutusmekanismi migreenin
estossa ja ehdottivat että nämä
lääkitykset, propranololi (kauppanimiltään Propral, Inderal) ja riboflaviini (B2-vitamiini) voitaisiin
yhdistää migreenin estohoidossa.
Riboflaviinin annos on ollut tutkimuksessa niin suuri, että tämänhetkisen tieteellisen näytön perusteella en sitä rutiinikäyttöön suosittelisi. Apteekissa on myytävänä
B2 vitamiinia 3 mg:n tabletteina,
eli tutkimusannos edellyttäisi 133
kpl Vita B2 tabletteja päivässä.
22
Yliopiston Apteekki:
Ensimmäinen
lääkevaihtoon
opastava
verkkopalvelu avattu
Ensimmäinen lääkevaihtoon (geneerinen substituutio) opastava verkkopalvelu (www.yliopistonapteekki.fi) on avattu. Kaikille avoimessa verkkopalvelussa voi selvittää kuuluuko oma lääke lääkevaihdon piiriin. Todellisia hintavertailuja voi tehdä huhtikuusta lähtien, kun lääkevaihtolaki
tulee voimaan.
Y
liopiston Apteekin verkkopalvelun (www.yliopistonapteekki.fi) tuotevertailu osion avulla
on mahdollista selvittää kuuluuko oma lääkevalmiste lääkevaihdon piiriin, vertailla lääkkeen
hintaa muihin vastaaviin valmisteisiin ja selvittää voisiko lääkkeen
vaihtaa apteekissa edullisempaan
valmisteeseen. Verkkopalvelusta
löytyy myös lääkkeiden korvattavuustiedot ja tuotetiedot, jotka perustuvat Lääkeoppaan tietoihin.
Kaikille avoimessa verkkopalvelussa on ajantasaiset hintatiedot. Lääkevaihto on apteekissa mahdollista
huhtikuun alusta lähtien.
Lääkevaihdon piiriin kuuluvien
valmisteiden hinnat tulevat todennäköisesti muuttumaan 1.4.2003,
joten todellisia hintavertailuja voi tehdä huhtikuun alusta
lähtien.
23
Tuotevertailun
tekeminen
kuvaketta, jolloin saat tiedon
lääkkeen vaihtokelpoisuudesta
ja hintavertailun tuloksen. Valmisteet listautuvat hinnan mukaisessa järjestyksessä. Vaihtokelpoiset valmisteet on jaettu kahteen laatikkoon: ylemmässä laatikossa ovat edullisimmat valmisteet eli ne, joihin hinnaltaan kalliimman
lääkkeen voi vaihtaa ja alemmassa laatikossa valmisteet,
jotka eivät ole hinnan vuoksi
vaihtokelpoisia (jäävät ns. hintaputken ulkopuolelle).
Tuotevertailu tapahtuu verkkopalvelun hakukoneen kautta. Hakukone löytyy sivun ylälaidasta sekä
sivun oikeasta laidasta Mitä lääke
maksaa ja Geneerinen substituutio linkkien takaa.
Haun tekeminen
•
Kirjoita hakukenttään valmisteen kauppanimi (esim. Linatil) tai lääkeaine ® paina hae.
•
Klikkaa haluamaasi hakutulosta (esim. Linatil). Tuloksena
saat listan, jossa on valmisteen
eri vahvuudet, pakkauskoot,
korvattavuus ja hintatiedot.
•
Klikkaa haluamasi valmisteen
kohdalta Vastaavat lääkkeet
•
Tietolaatikossa kerrotaan kuuluko valittu valmiste lääkevaihdon piiriin.
•
Valmisteen nimi toimii linkkinä Lääkeoppaan tekstiin, josta löytyy valmisteen tuotetiedot.

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
K i r jat
Leif Lindberg: Migreeni. Ajatus 2002.
M
igreenin hoidosta kiinnostunut ja laajan kliinisen kokemuksen hankkinut työterveyslääkäri Leif Lindberg
on koonnut kokemuksensa kirjaksi.
Kirjassa käydään läpi migreeniä molekyylitasolta geenien kautta hermostollisiin tapahtumiin, tutustutaan kohtauksia laukaiseviin tekijöihin, migreenin hoitoon
ja erotusdiagnostiikkaan. Vaikeita
biologisia ilmiöitä kirja valottaa sen
verran, että migreeniä sairastavan
on helpompi ymmärtää oman sairautensa luonnetta.
Kirjan ansio on sairauden pohdinta yksilön ja yhteiskunnan kannalta: työkykyyn ja elämänlaatuun
vaikuttavana sairautena migreeni
kuormittaa niin sairastavaa ja hänen perhettään kuin yhteiskuntaakin aiheuttaessaan merkittäviä ta-
loudellisia menetyksiä. Kirja antaa
myös hyviä, kokemusperäisiä neuvoja siitä, miten migrteeniin pitäisi suhtautua.
Kirja on vaivaton lukea ja vailla
vaikeasti ymmärrettävää lääketieteellistä terminologiaa. Otteet potilaiden
kirjeistä antavat migreeniä sairastavalla lukijalle samaistumispohjaa ja
mahdollisuuden verrata omia kokemuksiaan muiden kokemuksiin. 
Miten ilonpuutostaudista ja infoähkystä parannutaan
Työelämän tahti kiihtyy kaiken
aikaa. Ihmisiltä vaaditaan yhä
enemmän yhä lyhyemmässä
ajassa. Omat vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet. Jatkuvaan muutokseen sopeutuminen aiheuttaa kuormittavaa varuillaanoloa ja väsymystä. Koulutus-, työnohjaus- ja terapiatyön pohjalta yleislääketieteen
erikoislääkäri Antero Katajainen, sosiaalipsykologi Krisse
Lipponen ja työyhteisökehittäjä
Anneli Litovaara ovat koonneet
käytännönläheisen kirjan VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN alkusysäykseksi hyvään oloon ja onnellisuuteen. Kirja rakentuu ratkaisukeskeisen ajattelun ja tarinallisuuden pohjalle.
I
nhimillisissä tai ihmisten välisissä pulmissa syiden etsimisestä seuraa helposti syyttelyä
ja syyllisyyttä. Ratkaisukeskeinen ajattelutapa on syntynyt mekaanisen syy-seurausmallin rinnalle. Voimavarat käyttöön -kirja liittää siihen toisena keskeisenä asiana omaan elämään ja elämäntilanteeseensa tutustumisen, sen miettimisen minkälaista tarinaa kertoo
itsestään. Se on elämää ja arvoja
koskeva filosofinen kysymys.
Kirjoittajat ovat kiinnittäneet
huomiota siihen, että yhteiskuntaan on hiljalleen levinnyt ”uusia
tauteja” kuten ilonpuutostauti, kiiresairaus, hullutteluvajaus, infoähky, univelka, kännyriippuvuus ja
kulttuurivajaus. Näistä ”sairauksista” ja niihin soveltuvista ”hoidoista” he antavat runsaasti, myös
tutkimuksiin perustuvia esimerkkejä. Esimerkkien, pohdintakysymysten ja harjoitusten avulla kirjoittajat näyttävät havainnollisesti, miten kukin voi itse muuttaa
asennettaan silloin, kun ulkoisten
olosuhteiden muuttaminen ei ole
mahdollista.
– Voimavarat käyttöön ei ole
kuitenkaan kikkakirja, vaan sen
tarjoamalla ajatusmallilla saamme
prosessin liikkeelle ja voimme valita tietoisesti näkökulman, joka johtaa entistä parempaan omaan vointiin ja sitä kautta myös entistä parempaan vuorovaikutukseen ympäristömme kanssa”, toteaa Antero Katajainen kirjan peruslähtökohdasta.
Voimavarat käyttöön – Hyvää oloa ja onnellisuutta nojaa
laajaan suomalaiseen ja ulkomaiseen kirjallisuuteen ja eri alojen
tutkimuksiin, mutta soveltaa niitä
luovasti käytännön työssä saatujen
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
kokemusten avulla helposti omaksuttavaksi oman elämän ohjekirjaksi. Riemastuttavia oivalluksia
tarjoavat esimerkiksi ”Sitku – mutku – voiku” -malli, omien oikeuk­
sien luettelo, VOK-aika eli varattu omaan käyttöön -aika, lataa­vien
asioiden jalostaminen eli viiden
T:n muistisääntö.
Kirja kuuluu HIPPOKRATES–
DUODECIM -sarjaan, jossa aiemmin on ilmestynyt teokset: Senkka
ja 100 muuta tutkimusta, Laihdu pysyvästi – Hallitse ­painoasi,
Kaamoksesta kesään – Valon ja
ajan merkitys terveydelle sekä
100 kysymystä ravinnosta.

Lisätietoja:
• kirjamyynti Duodecimin toimistoissa ja verkossa www.duodecim.fi/kirjat
sekä Suomalaisessa kirjakaupassa
www.suomalainen.com ja muissa kirjakaupoissa
• erikoislääkäri Antero Katajainen, puh.
0400-423821, sähköposti antero.katajain
en@eeri.com
• sosiaalipsykologi Krisse Lipponen, puh.
040-518 4858, sähköposti krisse.lipponen
@welho.com
• työyhteisökehittäjä Anneli Litovaara, puh. 0500-439 457, sähköposti
anneli.litovaara@sci.fi
• kustannusjohtaja Marita Komi, Kustannus Oy Duodecim, puh. (09) 6188 5402,
sähköposti marita.komi@duodecim.fi
24
Leila Simonen:
Etsi rohkeasti
muutosta
elämääsi!
Kaavoista luovuuteen, rutiineista rohkeuteen kehotti yht.tri, dosentti ja
dekkarikirjailija Leila Simonen Migreeniyhdistyksen jäseniä 6.3 Helsingissä Kampin Palvelukeskuksessa.
L
eila Simonen herätteli kiinnostuneen yleisönsä kysyen, kuka
voi elää ainoastaan eläkettään
odotellen?
Itse hyvästä virastaan dekkarikirjailijaksi ja elämyspedagogiksi siirtynyt Leila Simonen rohkaisee meitä kaikkia luopumaan, ketä
mistäkin. Simonen sanoo luopumisen olevan helppoa. –Mitään
ei poistu elämästäni, ellei jotakin
vielä parempaa ole tulossa tilalle, hän rohkaisee ja lisää rohkeuden olevan irtipäästämistä. –Kaikki on tehtävissä, kun itse päätät,
vaikea, ylivoimainen, pelottavakin.
Villit unelmat raivaavat tilaa toteutuneille toiveille. Elä, älä suorita!
hän kehottaa.
Yksi elämäntehtävä on etsiä
sitä mitä haluaa olla, mitä haluaa
tehdä ja mitä haluaa saavuttaa.
nä luovuutta. Luovuus antaa paljon
onnistumisen kokemuksia, ja näitä
kokemuksia Simonen kehotti säilömään muistiin pahan päivän tai
hetken varalle.
Ei kannata! Mitä naapuritkin sanovat? Luuletko osaavasi?
Mitä sä nyt yrität? Näitä meistä
useimmille tuttuja vähättelyjä Simonen kutsua sikasanomiksi, joita ei toki kannata kuunnella, päinvastoin. Häpeän läpi meneminen
vahvistaa. Simonen haastaa myös
haasteen edessä miettimään pahinta vaihtoehtoa epäonnistumisen sattuessa. –Sen jälkeen oletkin
jo voitolla, hän vakuuttaa. Luuseri
kuuntelee sikasanomia – rohkea ja
luova onnistuja ei; meissä kaikissa
on näitä molempia, Simonen lohduttaa.
Inventoi elämääsi
Älä kuuntele
sikasanomia!
Arjen Simonen totesi olevan täyn25
–Uratikkaat voivat olla väärällä
seinällä, Simonen konkretisoi ja
kehottaa tekemään oman elämäsi
inventaarin. –Mikä on luovuuteni
ydin, mitä arvostan, mikä on oma
tunnemaailmani.
Sitku ja mutku -elämä vain
estää meitä valitsemasta tiettyjä
­asioita. Jos teet sitä mitä rakastat ja rakastat sitä mitä teet – niin
runsaus virtaa elämääsi, vakuuttaa
Simonen.
Hän mainitsee myös, että kiireestä huolimatta ihmisillä on
aikaa siihen, mitä pitää tärkeänä. Kannattaa itse kunkin miettiä, mihin itsellään on aikaa, ja
mihin sitä päinvastoin ei tunnu
löytyvän.
Leila Simonen tietää mistä puhuu ja puhuu mistä tietää. Välitöntä ja asiantuntevaa puhujaa olisi
kuunnellut pidempäänkin; luento
kirvoitti yleisöstä lukuisia tarinoita ja keskustelua.
Lisää Leila Simosesta osoitteessa www.voimapaja.fi.

Sanna Virtanen
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
Ta p a h t u ma ka len teri
Vielä tänä keväänä:
Kesäohjelmaa:
Helsinki
Turku
27.5. klo 18.00
Vertaistukiryhmä. Migreeniyhdistyksen toimisto,
Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila.
Kesän joogakurssit pidetään lauantaina 7.6.
ja 14.6. klo 10.00–18.00.
Hinta 76 euroa. Kurssimateriaali sisältyy hintaan.
Kumpaankin ryhmään voidaan ottaa 10 henkilöä.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset ma–pe klo 11–15 puh.
(02) 2543 223, Viveca Limnell/Awitas Oy
Turku
23.–24.5. Neuromessut.
Katso seminaariohjelma sivulla 30 ja leikkaa pääsylippu sivulta 31.
Ennakkotietoja syksyn tapahtumista:
Horton-viikonloppu
6.–7.9.
Viikonlopputapahtuma sarjoittaista päänsärkyä sairastaville ja heidän perheilleen Pohjois-Iitissä, Kesäharjun kurssikeskuksessa. Osallistumismaksu 28 euroa / henkilö kattaa majoituksen ja ruokailut. Lastenhoito järjestetty.
Ohjelma alkaa lauantaina klo 12.00 ja jatkuu sunnuntaihin klo 14.
Katso toukokuun lopussa ohjelmasta tarkemmin
www.migreeni.org – linkit – sarjoittainen päänsärky
tai soita Migreeniyhdistyksen toimistoon (09) 8775
3021.
Ilmoittautumiset 10.8. mennessä (09) 8775 3024
tai migreeni@migreeni.org.
Huom. Migreeniyhdistyksen toimisto on suljettuna
Juhannuksesta elokuun alkuun.
FHM-päivä
20.9. klo 12.00–16.00
Suomen Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki.
Mukana neurologi Hanna Harno.
Tule kuulemaan familiaalisen hemiplegisen migreenin diagnosoinnista ja hoidosta sekä vaihtamaan
kokemuksia. Ilmoittautumiset 5.9. mennessä
(09) 8775 3024 tai migreeni@migreeni.org.
Huom. Migreeniyhdistyksen toimisto on suljettuna
Juhannuksesta elokuun alkuun.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
Forssa
23.9. klo 18.00
Migreeni ja hyvä hoito. Neurologi Markku Nissilä, Forssan Lääkärikeskus. Palvelukeskus Tyykihovi,
Eteläinen Puistokatu 4.
Helsinki
Joogaryhmä
Kysy Joogaterapiayhdistyksestä puh. 637 573.
1.10. klo 18.00
Äidiltä tyttärelle? Periytyykö migreeni? Neurologi Mikko Kallela HUS. Tiedekeskus Heureka, Tikkurila.
20.11. klo 18.00
Lasten migreeni. Lastenneurologi Mirja Hämäläinen, HUS. Tiedekeskus Heureka, Tikkurila.
Tikkurilaan pääsee Helsingistä helposti paikallisjunilla P, I, K, H ja R. Myös useat pikajunat pysähtyvät
Tikkurilassa. Heurekaan on viitoitus asemalta.
Sambailtamat
kts. erillinen ilmoitus sivulla 4
26
Joensuu
16.9–18.11. tiistaisin klo 17.15–18.00
Migreeni-ryhmä Joensuun KuntoHovissa.
Ryhmän ohjaajana on fysioterapeutti. Sisältö koostuu
venyttely-, rentoutus- ja itsehoitoharjoittelusta.
Ilmoittautumiset ja tiedustelut puh. (013) 1722 514
Mikkeli
9.9. klo 18.00
Migreeni ja hyvä hoito. Neurologi Jarmo Liukkonen, Mikkelin Neurologipalvelu. Mikkelin pääkirjasto,
Mikkeli-Sali, Raatihuoneenkatu 6.
Seinäjoki
22.10. klo 18.00
Paljonko on paljon? Päänsäryn hoitokäytännöt. Neurologi Heikki Teirmaa, Etelä-Pohjanmaan
Päänsärkykeskus. Järjestötalo Kauppakatu 1, 2. krs
Seinäjoki.
Tampere
16.9. klo 18.00
Naiset, hormonit ja päänsärky. Neurologi MarjaLiisa Sumelahti, Tampereen Päänsärkykeskus. Yliopiston juhlasali, Kalevantie 4.
– kipulääkärin ja psykologin haastattelutunti
– seuraava kurssi alkaa elokuussa 2003, hinta 445 
KYSY LISÄÄ! TILAA ESITE!
Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy
Vellamonkatu 11, 33100 Tampere
puh. (03) 3126 0300
erikoiskuntoutus@erikoiskuntoutus.com
Turku
2.9. alkaen
Migreenijoogaryhmä tiistaisin kerran viikossa
klo 17.30–18.30, 8 viikkoa.
Hinta 68 euroa. Kurssimateriaali sisältyy hintaan. Jos
toiminta sisällytetään TYKY-toimintaan, siitä voi saada KELA-korvauksen.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset ma–pe klo 11–15 puh.
(02) 2543 223,
Viveca Limnell/Awitas Oy
Vertaisryhmä jatkaa kokoontumisia noin
kerran kuussa syyskuusta
alkaen. Tiedustelut Hilkka Kettinen 050 535 5155
Vantaa
Ks. Helsinki
Tulethan kaikkiin tilaisuuksiimme tuoksutta.
29.10. klo 18.00
Lasten päänsäryt. Lastenneurologi Outi Saarenpää-Heikkilä, TAYS. Yliopiston juhlasali, Kalevantie 4.
Yhteyshenkilöt
Liikuntapainotteinen
KIVUNHALLINTAKURSSI
– henkilöille, joilla on krooninen päänsärky tai migreeni
– tavoitteena kehon hallinnan, rentoutumisen ja kiputiedon lisääntymisen avulla saada menetelmiä
kivunhallintaan
– kurssiin sisältyy oman kivun analysointia ja tietoa
kipumekanismeista, kipujaottelusta sekä kipuun
liityvistä mielikuvista
– harjoittelua lämpimässä vedessä, rentousharjoituksia, venyttelyjä, kotiläksyjä ynnä muuta mukavaa...
– tietoiskuja sekä terapiakokeiluja mm. biofeedback
Alavus: Seija Jokela 050 360 3253
Forssa: Eija Nummi (03) 438 2352
Helsinki/Vantaa: Leena Kanerva 050 520 1958
Hämeenlinna: Monika Ijäs 050 528 5229
Jyväskylä: Sirkka Varpula (014) 214 112
Kuopio: Taina Grönqvist 050 348 9492
ja Tania Rautio 040 701 1093
Lappeenranta: Riitta Nikulainen 0400 970 164
Oulu: Marja-Leena Kinnunen 040 574 5242
Pori: Elisa Rosu 040 737 2653
Rauma: Tuija Uusluoto (02) 868 3202
Seinäjoki: Anu Kaappola (06) 412 1616
Turku: Hilkka Kettinen 050 535 5155
Valkeakoski: Seija Huttunen 040 539 9564
27
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
P a l v e l u h akemisto
Päänsäryn asiantuntijoita
ESPOO
HELSINKI
KUOPIO
Neurologian erikoislääkärit
Markus Färkkilä
Helena Haapaniemi
Keskustornin lääkäriasema
Keskustorni, 7. krs, 02100 Espoo
Ajanvaraus (09) 5305 0600
Neurologian erikoislääkärit
Markus Färkkilä
Hanna Harno
Mikko Kallela
Teija Silen
Postitalon Lääkäriasema,
Helsingin Päänsärkykeskus
Mannerheiminaukio 1 B 2. krs,
00100 Helsinki
Ajanvaraus (09) 5305 0500
Neurologian erikoislääkäri
Juha Onatsu
Suomen Terveystalo
Vuorikatu 22-24, 70100 Kuopio
Ajanvaraus (017) 5858 300
Neurologian erikoislääkäri
Christine Hedman
Lääkärikeskus Mehiläinen,
Leppävaara
Alberganesplanadi 1, 5. krs,
02600 Espoo
Ajanvaraus (09) 3482 2222
Lastentautien ja lastenneurologian
erikoislääkäri
Taina Nieminen-von Wendt
Lasten ja Nuorten Lääkäriasema
Pikkujätti, Tapiola
Länsituulentie 1 a 2. krs. 02100 Espoo
Ajanvaraus (09) 5305 0300
FORSSA
Neurologian erikoislääkäri
Markku Nissilä
Forssan Lääkärikeskus
Puistolinna C 25, 30100 Forssa
Ajanvaraus (03) 422 0290
HAUKIPUDAS
Neurologian erikoislääkäri
Hannele Havanka
Haukiputaan Lääkärikeskus
Jokelantie 1, 90830 Haukipudas
Ajanvaraus (08) 563 5700
Lastentautien ja lastenneurologian
erikoislääkäri
Taina Nieminen-von Wendt
Lasten ja Nuorten Lääkäriasema
Pikkujätti, Itäkeskus
Asiakkaankatu 11 B 31,
00930 Helsinki
Ajanvaraus (09) 5305 0400
Dextra, Munkkivuoren Lääkärikeskus
Raumantie 1 A, 00350 Helsinki
Ajanvaraus (09) 561 6111
IISALMI
Neurologian erikoislääkäri
Juha Onatsu
Iilab
Pohjolankatu 8, 74100 Iisalmi
Ajanvaraus (017) 825 111
JYVÄSKYLÄ
Neurologian erikoislääkärit
Matti Ilmavirta
Torikeskuksen Lääkäriasema
Yliopistonkatu 38, 40100 Jyväskylä
Ajanvaraus (014) 446 1611
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
LAHTI
Neurologian erikoislääkäri
Christine Hedman
Hemo Oy
Aleksanterinkatu 13, 15110 Lahti
Ajanvaraus (03) 878 0811
OULU
Neurologian erikoislääkärit
Hannele Havanka
Marja Repo-Outakoski
Oulun Diakonissalaitos, Tutko
Sepänkatu 21, 90100 Oulu
Ajanvaraus (08) 313 2611
PORI
Neurologian erikoislääkäri
Tapani Jolma
Porin Lääkärikeskus
Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori
Ajanvaraus (02) 522 533
PORVOO
Neurologian erikoislääkäri
Teija Silen
Porvoon Lääkärikeskus,
Porvoon Päänsärkykeskus
Piispankatu 22, 06100 Porvoo
Ajanvaraus (019) 521 1545
Vastaanotot ke ja pe
28
RIIHIMÄKI
TURKU
Neurologian erikoislääkäri
Christine Hedman
Lääkäriasema Tuma Oy
Hämeenkatu 24-26, 11100 Riihimäki
Ajanvaraus (019) 753 355
Neurologian erikoislääkärit
Anu Anttinen
Harri Hirvonen
Markku Nissilä
Olli Oksaranta
Vesa Sonninen
Erkki Säkö
Turun Päänsärkykeskus Oy
Brahenkatu 11, 20100 Turku
Ajanvaraus (02) 414 0444
RAUMA
Neurologian erikoislääkäri
Olli Oksaranta
Lääkärikeskus Minerva
Kalliokatu 4, 26100 Rauma
Ajanvaraus (02) 838 0800
SEINÄJOKI
Lastenneurologian erikoislääkäri
Teija Salokorpi
Seinäjoen lääketieteellinen
Tutkimuslaitos
Vapaudentie 26, 60100 Seinäjoki
Ajanvaraus (06) 418 2111
Neurologian erikoislääkäri
Heikki Teirmaa
Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus
Hautapakankatu 13, 60310 Seinäjoki
Ajanvaraus (06) 414 8223
TAMPERE
Neurologian erikoislääkärit
Markku Nissilä
Timo Pietilä
Marja-Liisa Sumelahti
Erkki Säkö
Tampereen Päänsärkykeskus
Satakunnankatu 22, 33210 Tampere
Ajanvaraus (03) 366 4344
Neurologian erikoislääkäri
Olli Oksaranta
Pulssi, Neurocenter
Humalistonkatu 11, 20100 Turku
Ajanvaraus (02) 261 6300
Lastentautien erikoislääkäri, LT
Pirjo Anttila
Pulssin Lastenlääkäriasema
Humalistonkatu 11, 20100 Turku
Ajanvaraus (02) 261 6400
Suora numero (02) 261 6322
(päivystykset ja soittopyynnöt)
Turun Lasten ja nuorten poliklinikka
Linnankatu 28, 20100 Turku
Ajanvaraus (02) 269 1167
VANTAA
Lastenneurologian erikoislääkäri
Mirja Hämäläinen
Diacor, Tikkurila
Unikkotie 5 a A 01300 Vantaa
Ajanvaraus (09) 7750 8660
Lastenneurologian erikoislääkäri
Teija Salokorpi
Lasten ja Nuorten Lääkäriasema
Pikkujätti, Myyrmanni
Iskoskuja 3 B 50, 01600 Vantaa
Ajanvaraus (09) 530 501
Ravitsemusterapeutti
HELSINKI
Laillistettu ravitsemusterapeutti, MMM, KtaO, Leena Alppinen
Lääkärikeskus Mehiläinen Hakaniemi (9. krs). Ajanvaraus (09) 709 6611
Lääkärikeskus Mehiläinen Forum (4. krs). Ajanvaraus (09) 129 6611
Vastaanotot kerran viikossa.
NeuroEXPOn ohjelma:
Perjantai 23.5.
12.00–
13.00
13.00–
14.00
Auditorio
Avajaiset. Avaus Leena Koikkalainen, Lihastautiliiton toiminnanjohtaja/
NV-puheenjohtajajärjestön edustaja
Yleisesti neurologiasta, professori Martin Panelius
Elämän korvalla – runoja ja musiikkia, näyttelijä Ahti Jokinen ja kapellimestari Vesa Tuomi
Seminaaritila 3 Valtakunnalliset MS- ja harnes-päivät, Suomen MS-liitto
Auditorio Neurologisten potilaiden hoito Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
Ylilääkäri, professori Reijo Marttila, TYKSin neurologian klinikka
TYKSin neurologinen osasto ja aivohalvausyksikkö
Oh Mirja Kallionsivu, TYKSin neurologian klinikka
TYKSin kuntoutusosasto
Oh Merja Huovinen, TYKSin kuntoutusklinikka
Seminaaritila 1-2 Erityistä tukea tarvitsevat nuoret: mitä peruskoulun jälkeen?
VTM, Nuortentalon johtaja Marjatta Laakso, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry
14.00–
16.00
Seminaaritila 3
Valtakunnalliset MS- ja harnes-päivät, Suomen MS-liitto
Seminaaritila 4
Hengityksen harjoittaminen osana fysioterapiaa
Fysioterapeutti, Mera Luft – Ilmaa Elääksemme- projektin projektivastaava
Ritva Pirttimaa, Folkhälsan
Auditorio
Päänsärkyä? Mieti migreeniä.
LKT, neurologian erikoislääkäri Erkki Säkö, Turun päänsärkykeskus FK, tutkija Hilkka Kettinen
Seminaaritila 1-2 Luovuus ja leikki koko elämäkaaren ajan
Emeritusprofessori Matti Bergström
Seminaaritila 3
Valtakunnalliset MS- ja harnes-päivät, Suomen MS-liitto
Lauantai 24.5.
10.00–
12.00
Auditorio
Coaching-luotsauksesta/valmennuksesta apua elämän- ja arjenhallintaan
Projektisihteeri Kirsi Saukkola-Lehtinen, ADHD-liitto
Seminaaritila 1-2 Lasten neurologisen kuntoutuksen arvot ja asenteet
Fysioterapeutti, terveystieteen maisteri Salla Sipari
Lasten neurologisen kuntoutuksen eri näkökulmat
Lastenneurologian erikoislääkäri Leena Haataja, TYKS
12.00–
14.00
Seminaaritila 3
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan oikeusturva – onko sitä?
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n tutkija, varatuomari Helena Ylikylä-Leiva
Seminarie-
utrymme 4
Projekt ìSolukuî, Peter Karlsson
Projekt ìEduParkî, Bi Virta/Anu Lankinen
Projekt ìSamarbete och gemenskapî, Ålands Neuroklubb
Projekt ìInfoteket Mariehamnî, Göta Abrahamsson
Auditorio
Yleistä aivoverenkiertohäiriöistä, oireista, hoidosta ja ennaltaehkäisystä
Neurologian erikoislääkäri Nina Suvanto, TYKS
Seminaaritila 1-2 Genetiikka – uhka vai mahdollisuus?
Alustajina Helena Kääriäinen Väestöliitosta ja Helena Siipi Turun yliopiston filosofian
laitokselta. Alustuksen jälkeen paneelikeskustelu.
14.00–
16.00
Seminaaritila 3
Kiinni mielekkäässä elämässä – työikäisten dementian erityiskysymykset
Neurologi Kati Juva
Toiminnanjohtaja Pertti Riihelä, Helsingin Alzheimer-yhdistys
Hoitotyön kehittämispäällikkö Leena Qvick, Alzheimer-keskusliitto
Seminarie-
utrymme 4
Att leva med en långtidssjukdom
Fil. lis. Vappu Viemerö, Åbo Akademi
Auditorio
Nauruterapia ja nauru jaksamisen apuna
naurukouluttaja Vesa Karvinen
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2003
30
arki
a
n
a
m
l
e
n
U
NeuroEXPO
Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 23.–24.5.2003
Neuroexpo-tapahtuma kokoaa yhteen vammaiset, heitä edustavat järjestöt ja erilaiset
palvelujen ja apuvälineiden tuottajat. Messujen teemana on ”Unelmana arki” ja
sen mukaisesti koko messujen ohjelma ja tarjonta keskittyy arjen helpottamiseen
ja sujuvuuteen. Asiantuntijaseminaareissa yleisöllä on mahdollisuus tutustua
erilaisiin neurologisiin aiheisiin: perjantaina käsitellään mm. migreeniä
sekä luovuutta ja leikkiä läpi elämän ja lauantaina aiheiden kirjo ulottuu
lasten neurologisesta kuntoutuksesta ja sosiaali- ja tervydenhuollon asiakkaan
oikeusturvasta genetiikan mukanaan tuomiin uhkiin ja mahdollisuuksiin.
i
k
r
a
a
n
a
m
l
e
Un
SNeuroEXPO
sista sairauksista, vammoista sekä
uomessa on satoja tuhansia ihsairaiden ja vammaisten ihmisten
misiä, joiden elämää kosketelämästä. Eri NV-järjestöillä on lutaa jokin neurologinen sairaus
kuisia paikallisyhdistyksiä, jotka
tai vamma. NV-Neurologisten
tarjoavat
heille tietoa ja vertaistuvammaisjärjestöjen
yhteisenä
taTurun Messu- ja Kongressikeskuksessa
23.–24.5.2003
kea omilla paikkakunnillaan lähelvoitteena on taata hyvä elämä heillä jäsenistöä.
le kaikille. Järjestöt ovat edustamiensa sairauksien tai vammojen asiNeurologiset vammaisjärjestöt
antuntijakeskuksia, jotka vaikuttaedustaa 13 valtakunnallista etuvat yleisiin asenteisiin välittämällä
järjestöä:
oikeaa ja asiallista tietoa neurologi-
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto,
Aivovammaliitto, Alzheimer-keskusliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Epilepsialiitto, Lihastautiliitto, Suomen CP-liitto, ADHD-liitto,
Suomen Migreeniyhdistys, Suomen MG-yhdistys, Suomen MS-liitto, Suomen Narkolepsiayhdistys ja
Suomen Parkinson-liitto.
NeuroEXPO
NV - Neurologiset Vammaisjärjestöt tarjoaa jäsenetuna edustamiensa järjestöjen
jäsenille ilmaisen sisäänpääsyn Suomen ensimmäisille neurologisille erikoismessuille. Lisätietoja
tapahtumasta saat omasta järjestöstäsi.
Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa
23.–24.5.2003
arki
a
n
a
m
l
e
n
U
NeuroEXPO
Tällä lipulla ilmainen sisäänpääsy kahdelle Neuroexpomessuille 23.-24.5.2003
Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 23.–24.5.2003
Euroopan Vammaisten Vuosi
Pääsylippu esitetään Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa sisääntullessa. Mikäli tarvitset lisää lippuja, ota yhteyttä
omaan järjestöösi. Lipun arvo 20 €.
Leikkaa lippu mukaan.
i
k
r
a
a
n
Neurologiset
erikoismessut.
a
m
l
e
Un

Ensimmäistä kertaa Suomessa!
JOUKKOKIRJE