Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2007
2/2007 Suomen Migreeniyhdistys ry ���������������������������� ������������������� ��������������������������������� ��������������������������������� C M Y CM MY CY CMY K ������������������������ ������������������������������������������������������� ���������������������������������������������������������������������� ����������������������������������������������������������������� ���������������������������� ������� ����������� �������� ������������������� ���������������������� ���������������������������� ������������������������������ ������������������������������ ��������������������������� �������������������� ���������������� �������������������� ��������������������� ����������� � � � � �� � �� � � � � Suomen Migreeniyhdistys ry – Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki Internet: www.migreeni.org Toiminnanjohtaja Päänsärky 3 Yhteystiedot Matleena Helojoki 040 848 1032, matleena.helojoki@migreeni.org 4 Puheenjohtajan palsta Projektikoordinaattori 6 Migreenin estohoito Anitta Tähti-Niemi, 040 5090740, anitta.tahti-niemi@migreeni.org. 8 Migreenin hoitoketju Järjestöassistentti 11 Migreenin hoito muuttuu iän myötä Tellervo Vallasvuo 050 544 5232, migreeni@migreeni.org 13 European Headache Alliance – EHA Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin 050 400 8787 keskiviikkoisin 8 – 12 tai 16 – 20 Tarkista päivystysaika vastaajasta. Voit kysyä myös sähköpostilla neuvonta@migreeni.org. Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville 050 533 1014. Ellei puhelin vastaa, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla hortontuki@migreeni.org. 5 Uutisia meiltä ja muualta 14 Tukea masentuneen toipumiselle ja työssä jatkamiselle 18 Harry Potter ja päänsäryn kirous 19 Miksi päänsäryistä pitää puhua? 21 WHA – World Headache Alliance 22 Kysy asiantuntijalta Tukipuhelin hemiplegistä migreeniä sairastaville Mirva Vähäsalo, p. 040 705 4694, arkisin klo 10 – 14 Myös sähköpostilla: hm-tuki@migreeni.org. 24 Poimintoja tiedemaailmasta Hallitus Sirpa Asko-Seljavaara, puheenjohtaja Jukka Arajärvi, Espoo Hanna Harno, Espoo Birgitta Huurre, Turku Päivi Hölttä, Helsinki Hilkka Kettinen, Turku Riitta Nikulainen, Imatra Rita Pöllänen, Vantaa Anneli Kiljunen, Lappeenranta (varajäsen) Marja-Leena Kinnunen, Oulu (varajäsen) Jäsenmaksu 28 Tapahtumakalenteri Päätoimittaja: Taitto: Paino: ISSN: Matleena Helojoki Leena Kanerva Mynäprint Oy 1458-4832 Kansikuva: Joel Nakamura, Merckin kokoelmat. Päänsärky 2/2007:n postitusta tukee Suomen MSD Oy. 3 • • • • • Migreenin esiintyvyys Yhdysvalloissa ja estolääkityksen tarve Yhteys sydämen eteisväliseinän aukolla ja migreenillä? Familiaalisen hemiplegisen migreenin geneettinen kirjo Tanskassa Päänsäryt ja nuorten mielenterveysongelmat Uusia lääkkeitä migreeniin ja päänsärkyyn? 26 Projektin kuulumisia 27 Katjan selviytymistarina Sisältö Vuoden 2007 jäsenmaksu on 19 e. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 Migreenin arvoitus tulee ratkaista Lääkärin käsikirja (dos. Markus Färkkilä) määrittelee migreenin aivorungon tumakkeista alkavana, periytyvänä, kohtauksellisena sairautena. Kuitenkaan migreenin perimmäistä syytä ei ole vielä ratkaistu, eikä kohtauksen esto tai hoito ole täysin selvillä. Uskon kuitenkin, että lääketieteellinen tutkimus edistyy, ja migreenin arvoitus ratkeaa. Tämän vuoksi olen hyvin ylpeä siitä, että saan toimia Suomen Migreeniyhdistys ry:n puheenjohtajana, kun tämän salaperäisen taudin ennaltaehkäisyä ja hoitoa kehitetään. Hiljattain julkaistun katsauksen mukaan, jossa analysoitiin päänsärkysairauksien esiintyvyys vuoteen 2006 julkaistujen tutkimusten perusteella, yleisimmät päänsärkysairaudet, kuten migreeni ja jännityspäänsärky, ovat kymmenen yleisimmän toimintakyvyttömyyttä aiheuttavan sairauden listalla Maailman Terveysjärjestön luokituksessa. Mikäli huomioidaan tulokset naisten osalta, on hyvin todennäköistä, että päänsäryt ovat viiden kärjessä. Menetämme Suomessa kymmeniä tuhansia työpäiviä vuodessa migreenikohtausten vuoksi. Suomen Migreeniyhdistys ry on tehnyt Raha-automaattiyhdistykselle apuraha-anomuksen kehittämisprojektiin, jossa työterveyshuollossa paneudutaan päänsäryn ennaltaehkäisyyn. Työterveyshuolto vastaakin Suomessa suurimmasta osasta kroonista päänsärkyä sairastavista potilaista. On tärkeää, että päänsärkyä sairastavien henkilöiden työolosuhteet, pienin konstein, luodaan mahdollisimman optimaalisiksi, niin että päänsärkykohtausten ennaltaehkäisy toteutuu. Vilkkuva valo tai haju voi provosoida kohtauksen. Esim. Helsingin terveyslautakunnassa on käsitelty kaupunginvaltuustoaloitetta, jossa bussien ikkunoihin ei suositella liimattavaksi mainoksia, jotka aiheuttavat vilisevän kuvan ohikiitävässä maisemassa. Mainoksen seurauksena voi olla migreenikohtaus. Hallitusohjelmassamme mainitaan ennaltaehkäisevä terveydenhuollon politiikkaohjelma, joka on nyt tekeillä. Politiikkaohjelmaa johtaa entinen kansanedustaja ja ministeri Maija Perho Turusta. Ohjelma julkistetaan sitä mukaa, kun jonkin sairauden ennaltaehkäisyyn on luotu kriteereitä. Otan ohjelmassa esille potilasjärjestöjen tärkeän merkityksen sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa sekä valistuksessa. Suomen Migreeniyhdistys ry:llä on erinomaiset lähtökohdat kerätä migreeniä sairastavat kansalaiset yhteen niin, että peruskouluista vanhainkoteihin saakka tietoisuus migreenistä lisääntyy. Toivonkin, että kaikki tätä salaperäistä ja kiusallista sairautta potevat kansalaiset pääsevät yhdistyksemme palvelujen piiriin. Terveydenhuoltoalan toimijoiden yhteistyö tiivistyy, lääkealan yritykset voivat olla mukana toiminnassamme ja saamme puolestapuhujia. Lopulta neurotieteellinen tutkimus ratkaisee migreenin arvoituksen. Kuva: Eduskunta Sirpa Asko-Seljavaara Kansanedustaja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Helsingin kaupunginvaltuutettu Helsingin terveyslautakunnan varapuheenjohtaja Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 4 Uu tis ia me il t ä ja mu u a lta Euroopan Migreenipäivä 12.9. E uropean Headache Alliance (EHA) organisoi tänä vuonna toisen kerran Migreenipäivän keskiviikkona 12.9. Tämän vuoden teemana on ”Naiset, hormonit ja päänsärky”. Syyskuu on perinteisesti maailman päänsärkykuukausi, jolloin monet potilasjärjestöt järjestävät ohjelmaa ja tiedotusta migreenistä sekä muista päänsärkysairauksista. EHA käynnisti 2006 Euroopan Migreenipäivän, päivä on joka vuosi 12.9. EHA:n hallitus järjestää tällöin lehdistötilaisuuden Euroopan Parlamentissa ja toivoo näin voivansa vaikuttaa päätöksentekijöihin. Naisten hormonitoiminta on yksi syy siihen, että migreeniä esiintyy naisilla enemmän kuin miehil- lä. Raskaus, imetys ja vaihdevuodet vaikuttavat usein migreenin esiintymiseen ja kohtausten vaikeuteen. Monen naisen vaivana on kuitenkin kuukautismigreeni, joka määritellään aurattomaksi migreeniksi, jonka alkamisajankohta vaihtelee +/- kaksi vuorokautta ensimmäisestä vuotopäivästä. Kuukautisten yhteydessä esiintyvät migreenikohtaukset ovat usein vaikeampia kuin muulloin iskevät kohtaukset, ja usein myös hankalampia hoitaa. Suomen Migreeniyhdistys on kampanjoinut aiheesta jo viime talvena ja keväällä. Lisää tietoa saa toukokuussa julkaistusta esitteestä ”Naisten migreeni”. Sitä voi tilata Migreeniyhdistyksen toimistosta tai www.migreeni.org, julkaisut. Soita yhdistykseen ilmaiseksi! Migreeniyhdistyksen osoitteet on kaapattu! W ww.inoa.fi ja www.020202.fi -sivujen kautta voit soittaa ilmaiseksi Migreeniyhdistykseen. Kirjoita hakusanaksi ’migreeni’ tai ’Migreeniyhdistys’, valitse linkki Soita ilmaiseksi ja toimi ruudun ohjeiden mukaan. Jäsenasioita varten yhdistyksen toimisto on auki klo 10–14. Joku on kaapannut Migreeniyhdistyksen sähköpostiosoitteet ja lähettää niistä kaupallisia viestejä. Jos saat englanniksi otsikoitua sähköpostia osoitteesta, jonka loppu on @migreeni.org, älä avaa viestiä. Migreeniyhdistyksen postit tulevat otsikolla ”Terveiset Migreeniyhdistyksestä”. Jos olet kysynyt jotakin, vastaus tulee oman viestisi otsikolla. Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Kolmoishermosärystä Muusta kasvohermosärystä HUOM! Voit tehdä osoitteen muutoksen nyt myös netissä. Postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki tai sähköpostilla: migreeni@migreeni.org Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita migreeni@migreeni.org. 5 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 Hanna Harno, neurologian erikoislääkäri, LT, HYKS Artikkelin teksti on ilmestynyt erillisenä esitteenä, johon voi tutustua www.migreeni.org –> julkaisut. Migreenin estohoito Tiheästi toistuvat migreenikohtaukset aiheuttavat herkistymistä kivulle ja migreeni saattaa kroonistua. Kipu tulee katkaista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tai estää ennakoivasti. Migreeni on invalidisoiva sairaus vä fyysinen kunto ja tasapainoinen mieli. Maailman Terveysjärjestö WHO luokitteli v. 2001 vaikean migreenin 19. sijalle toimintakykyä rajoittavien sairauksien joukossa. Ota lääke tarpeeksi ajoissa Yksittäisessä migreenikohtauksessa tehokkainta mahdollista kohtauslääkettä kannattaa ottaa tarpeeksi suuri annos heti, kun päänsäryn tunnistaa migreeniksi. Kohtauksen voi saada katkeamaan jo alkuvaiheessa, jolloin kipuherkistymistä ei todennäköisimmin tapahdu. Allodynia on tila, jossa migreenipäänsäryn jatkuessa päänahka herkistyy ja esim. hiusten kampaaminen tuntuu kivuliaalta. On tapahtunut keskushermoston herkistymistä eli sentraalinen sensitisaatio. Tällöin otetun kohtauslääkkeen teho on jo heikompi kuin aikaisin otetun ja migreenikohtauksen uusiutumisen riski kasvaa. Yksittäisen migreenikohtauksen estäminen Vältä laukaisevia tekijöitä Monet migreeniä sairastavat tunnistavat yhden tai useampia tekijöitä, jotka laukaisevat kohtauksen. Laukaisevat tekijät, joita sanotaan triggereiksi, voivat vaihdella elämän aikana. Tavallisimpia ovat stressi tai stressin laukeaminen, kuukautisten alkaminen tai nälkä (verensokerin lasku). Muita tavallisia triggereitä ovat kirkkaat tai vilkkuvat valot, hajuärsykkeet, raskas liikunta ja mausteet. Migreenikohtaus voi toisinaan alkaa, vaikka välttäisikin laukaisevia tekijöitä. Kohtauksen hoitoon tarvitaan usein lääkkeitä. Migreenin hallinnassa auttavat myös hy- Otatko lääkettä liian usein? Liian usein otettu kohtauslääke aiheuttaa särkylääkepäänsärkyä tai triptaaniriippuvuutta ja myötävaikuttaa migreenin kroonistumiseen. Kansainväliset suosituk- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 set (International Headache Society, IHS) määrittelevät riskikäytön rajat: migreenin täsmälääke eli triptaani enintään 10 päivänä kuukaudessa ja tulehduskipulääkettä enintään 15 päivänä kuukaudessa. Mitä tarkoittaa migreenin kroonistuminen? Migreenikohtausten tiheys saattaa kasvaa jopa päivittäiseksi päänsärkyongelmaksi. Jos migreenipäiviä on yli 15 kuukaudessa yli kolmen kuukauden ajan, puhutaan kroonisesta migreenistä. Päänsäryn voimakkuus yleensä lievenee särkypäivien tihentyessä, samalla kuitenkin särkylääkkeiden ja triptaanien käyttö lisääntyy. Tihentyvän migreenin estohoito Estohoito on migreenin ennaltaehkäisyä lääkkeellisesti tai ei-lääkkeellisin keinoin, kuten esim. akupunktiohoidolla. Estolääke otetaan ennaltaehkäisevästi, päivittäin, kuuriluonteisena. Olennaista on kuitenkin estolääkkeen riit6 ”Sopiva estolääke ei ihan ensimmäisellä yrittämällä osunut kohdalle, mutta oli se hieno juttu, kun se sitten löytyi!” tävän pitkäaikainen käyttö, jotta migreenikierre ei alkaisi uudestaan. Hoitavan lääkärin kanssa sovitaan käyttöaika yleensä 2–3kk jaksoissa. Toisinaan estolääkettä tarvitaan vuosien ajan. Estolääkkeen vaikutusta migreenien harventumiseen seurataan päänsärkypäiväkirjalla, johon merkitään päänsäryt ja otetut kohtauslääkkeet. Päänsärkypäiväkirjan voi tulostaa esim. www.migreeni.org — > julkaisut. Milloin tarvitset estohoitoa? Migreenin estohoitoa yleensä harkitaan, jos migreeni on viikoittaista tai jos migreeni häiritsee normaalia elämää tai työntekoa tai jos migreenikohtaukset ovat voimakkaita tai pelottavia. Mikä on estohoidon tavoite? Harvemmin estolääke lopettaa migreenikohtaukset kokonaan. Hyvä hoitovaste on 50 % vähenemä kohtaustiheydessä tai kivun voimakkuudessa. Estohoidossa käytettäviä lääkkeitä Estolääkkeiden tarkkaa vaikutustapaa migreenin estossa ei useimmiten tiedetä. Migreenin estolääkkeet on alun perin kehitetty muita sairauksia varten, mutta niillä on huomattu olevan myös migreeniä estävää vaikutusta. Estohoito on aina yksilöllinen, koska lääkkeiden teho ja sivuvaikutukset vaihtelevat yksilöllisesti. Lääkkeen annostus on yksilöllinen. 7 Esimerkkejä migreenin estohoidossa käytettävistä lääkkeistä Masennuskipulääkeryhmä: – amitriptyliini * – nortriptyliini * – venlafaksiini Verenpaine- ja sydänlääkeryhmä: – beettasalpaajat: – atenololi * – bisoprololi * – metoprololi * – propranololi * – timololi * Sartaanit: – kandesartaani Kalsiumsalpaajat – flunaritsiini * – verapamiili Epilepsialääkeryhmä: – valproaatti * – topiramaatti ** – gabapentiini * Vitamiinit ja hivenaineet: – riboflaviini (erityislupavalmiste) – magnesium ** Virallinen käyttöaihe mm. migreenin estohoito. * Näyttö perustuu lumekontrolloituihin tutkimuksiin. Näyttö muista puutteellinen tai perustuu kliiniseen kokemukseen. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 Markus Färkkilä. LKT neurologian dosentti Migreenin hoitoketju V iime vuosien aikana on laadittu useita lakeja ja päätöksiä potilaiden hoitoon pääsystä. Lisäksi Suomessa on tullut käyttöön laki hoitotakuusta, jonka mukaan mm. tarpeellinen kiireetön hoito on aloitettava viimeistään 6 kk:n kuluessa siitä kun potilas on lähetetty erikoissairaanhoitoon. Seuraavassa on otteita erityisesti migreenipotilaan neurologiseen hoitoon pääsystä. Kaikki ohjeet koskevat julkisen terveydenhuollon antamaa hoitoa; ysityissektorin hoitoon hakeutuva potilas voi tietysti itse päättää hoitopaikkansa. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettaman työryhmän selvityksessä on määritelty sairaudet ja periaatteet, joiden perusteella potilas pääsee erikoissairaanhoitoon, ja nämä määräykset ja ohjeet ovat valtakunnalliset. Hoidon aiheet on jaettu oireiden selvittelyyn (A1) ja jo todettu- jen neurologisten sairauksien hoitoon (A2). Päänsärky on yksi näistä oirelähtöisistä tutkimisen syistä. STM:n ohjetekstin mukaan neurologiseen tutkimukseen ja hoitoon pääsee seuraavin perustein: A.1. Oirelähtöiset indikaatiot Neurologiseen erikoissairaanhoitoon lähetettävät kiireettömän hoidon lähetteet ovat pääosin oirelähtöisiä ja niissä voidaan ilmaista perusteltu epäily neurologisesta sairaudesta ilman diagnostisia tutkimuksia. Seuraavat oireet kattavat yli 80 % neurologiseen poliklinikkaan saapuvista ajanvarauslähetteistä ja ne on valittu oirelähtöisten indikaatioiden perustaksi. Lähetteestä erikoissairaanhoitoon tulee ilmetä oireen tai oireiden laatu, alku ja myöhempi kulku, Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 neurologisessa statuksessa todetut löydökset, suoritettujen tutkimusten löydökset, annettu hoito sekä arvio oireen vaikutuksesta potilaan työkykyyn sekä muuhun toimintakykyyn. Toimintakyvyn arvioinnissa sitä tarkastellaan päivittäisten toimien osalta mukaan lukien kodinhoitotoimet, asiointi kodin ulkopuolella, harrastustoiminta ja sosiaalinen kanssakäyminen. Oireet: 1. Neurologinen kipu 2. Tunnon häiriö 3. Päänsärky 4. Aivoperäinen kohtausoire 5. Liikehäiriö 6. Lihasheikkous tai halvaus 7. Muistihäiriö tai muu kognitiivinen häiriö* 8. Keskushermostoperäinen huimaus ja tasapainohäiriö * Yli työikäisten muistihäiriön 8 Päänsärkypotilaalle tehdään aina ensin diagnostiset selvittelyt omalla terveysasemalla tai muualla avohoidossa. tutkimus ja hoito voidaan järjestää myös geriatrian erikoisalan toimesta tai perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon järjestämien toimivien hoitoketjujen puitteissa A.2. Sairauskohtaiset indikaatiot hoitoon pääsyssä Neurologisen erikoissairaanhoidon hoitoindikaatiot täyttyvät myös siinä tapauksessa, että lähetteestä ilmenee luotettavasti diagnosoitu neurologinen sairaus, joka kuuluu erikoissairaanhoidossa hoidettaviin sairauksiin (kts. kohta B). Sairaus katsotaan luotettavasti diagnosoiduksi kun diagnoosi perustuu kliinisessä tutkimuksessa osoitettuihin sairaudelle tyypillisiin löydöksiin tarvittaessa täydennettynä kuvantamistutkimusten löydöksillä, kliinisen neurofysiologian tutkimusten löydöksillä tai laboratoriotutkimusten löydöksillä. B. Pitkäaikaiset neurologiset sairaudet, jotka tulee hoitaa erikoissairaan hoidossa Hoidon toteuttamiseksi tarvittavat käynnit määritetään tapauskohtaisesti samoin kuin erikoissairaanhoidossa tapahtuvan hoidon kesto. 9 STM:n ohjeteksti sanoo päänsäryn hoidosta näin: Vaikea tai komplisoitunut migreeni, sarjottainen päänsärky ja trigeminusneuralgia lähetetään erikoissairanhoitoon, mikäli tavanomaisella hoidolla ei saada vastetta. Tämä tarkoittaa sitä, että päänsärkypotilas kuuluu ensisijaisesti oman terveyskeskuslääkärin, työterveyslääkärin tai muun avohoidon lääkärin hoitoon. Mikäli potilas haluaa, hän voi tietenkin itse valita yksityisen erikoislääkärin, jonka hoitoon varaa ajan. Päänsäryn, kolmoishermosäryn (= trigeminusneuralgian) ja migreenin diagnostiikka kuuluu yleislääkärille, ja vasta kun tavanomaisella tutkimuksella ja hoidolla ei saada apua potilaan särkyongelmaan, niiden tutkimus ja hoito kuuluvat erikoissairaanhoitoon. Helsingin kaupungin terveysvirasto on näiden lisäksi antanut omat ohjeensa siitä, missä mitäkin helsinkiläisten sairautta tutkitaan ja hoidetaan. Seuraavassa on esimerkiksi potilasohjaus neurologian erikoisalan kohdalta. Nämä ohjeet vaihtelevat eri sairaanhoitopiireissä ja eri kaupungeissa. Helsingin kaupungin potilasohjaus neurologian osalta sanoo, että seuraavat neurologiset asiat hoidetaan Koskelan sairaalassa kaupungin terveyskeskuksen omalla neurologian poliklinikalla: – terveyskeskussairaalojen potilaiden neurologiset konsultaatiot – muistihäiriöpotilaat (ei ikärajaa) – neurologinen kuntoutus – 65-vuotta täyttäneet neurologiset potilaat Hoitopaikka on: Koskelan sairaalan neurologian poliklinikka, Taulukko 1 Migreenin hoitoketju Migreeni diagnosoidaan ja hoidetaan avohoidossa: • Terveyskeskuksessa • Työterveyshuollossa • Yksityislääkärillä Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 Käpyläntie 11, N-talo. Muistihäiriöpotilaita voidaan lisäksi ohjata Herttoniemen, Laakson ja Malmin konsultaatiopoliklinikoille. Helsinkiläiset alle 65-vuotiaat neurologiset potilaat tutkitaan ja hoidetaan Meilahden sairaalassa (HYKS), neurologian klinikka, Haartmaninkatu 4. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja alueen terveys keskusten yhteisen työryhmän laatimana on syntynyt myös ohje päänsärkypotilaan hoitoon ohjaamisesta. Tämä ohje sanoo seuraavaa: Päänsärkypotilaalle tehdään aina ensin diagnostiset selvittelyt omalla terveysasemalla tai muualla avohoidossa. Tällöin lääkäri haastattelee potilasta, tutkii hänet ja selvittää mistä päänsärky johtuu, ja lääkäri harkitsee, tarvitaanko lisätutkimuksia, esim. verikokeita tai rtg-kuvauksia. Jatkohoitoon lähettämisen kiireellisyys tulee lääkärin aina harkita ja perustella. Terveyskeskuksessa tutkitaan jo etukäteen päänsäryn syytä oireita analysoimalla ja mm. verikokein. Mikäli potilas täytyy lähettää neurologian poliklinikalle, lähetteeseen liitettävinä laboratoriotutkimuksina toimitetaan tulokset seuraavista kokeista: LA, CRP, PVK, Bgluk, P-krea, P-Na, P-K, TSH, virtsakoe, EKG. Laboratoriotutkimuksia ei määritetä, mikäli kyseessä on kiireellistä siirtoa vaativa potilas ja tutkimuksen ottaminen hidastaisi hoitojen aloittamista erikoissairaanhoidossa. Potilas tulee lähettää neurokirurgiseen päivystystutkimukseen, jos epäilynä on aivoverenvuoto tai jos päänsärky on yhteydessä tuoreeseen pään vammaan ja jos potilaalla on lisäksi muita oireita/löydöksiä (tajunnantason lasku, halvausoireita, ym.). Muita päivystykseen lähettämisen syitä on taulukossa 3. Päänsärkypotilas lähetetään poliklinikkatutkimuksiin ajanvarausta varten, mikäli kyseessä ei ole edellä mainittu päivystystilanne, mutta päänsärky on päivien ja viikkojen kuluessa jatkuvasti paheneva, tai se liittyy erityisesti yskimiseen tai ponnistamiseen, tai siihen liittyy aiempi (>1–2 viikkoa) aivoperäinen paikallisoire, joka ei sovi migreeniauraksi. Migreeni- ja tensiosärkypotilaista lähetetään jatkotutkimuksiin vain usein oireilevat potilaat edellytyksellä että tavanomaisimmat hoidot on jo kokeiltu (taulukko 2). Lisätiedot: www.terveysportti.fi Tämä ohje on valmisteltu HUS piirin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon edustajien yhteistyönä. Taulukko 2 Taulukko 3 Milloin neurologille ? Milloin päänsäryn vuoksi lähetetään sairaalan päivystykseen: Migreenipotilas lähetetään neurologille, jos: • Kun epäillään aivokalvontulehdusta • Auraoire on epätyypillinen tai halvausmainen • Kun aivopaineen epäillään olevan koholla • Migreeni aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja • Toistuvat annetut hoidot eivät tehoa migreeniin • Tarvitaan neurologisia lisätutkimuksia muun sairauden poissulkemiseksi Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 • Kun epäillään muuta aivotulehdusta • Kun potilaalle tulee uudentyyppinen raju päänsärky, johon liittyy esim. Kuumetta, heikotusta, tajunnan sumentumista jne. • Kun päänsärkyyn liittyy uusia paikalisoireita aivoista tai kliinisiä löydöksiä (puhehäiriö, toispuolihalvaus, kaksoiskuvat ym.) • Kun verenohennuslääkettä (marevan) käyttävällä potilaalla alkaa uudentyyppinen päänsärky • Kun todetaan aivoverenvuoto tai sitä epäillään • Kun pään rajumpaan vammaan liittyy päänsärkyä 10 Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen, Lahti Migreenin hoito muuttuu iän myötä M igreeni alkaa usein helpottaa iän myötä. Naisilla vaihdevuodet toimivat käännekohtana, mutta myös miehillä sairaus alkaa lievittyä 50 – 60vuotiaana. 40 prosenttia migreeniä sairastavista pääsee kokonaan koh tauksistaan eroon. Lisäksi monilla päänsärkyjen voimakkuus helpottuu tai kohtaukset jatkuvat muotoaan muuttaneena. Kuitenkin 70 vuotta täyttäneistä joka kymmenes nainen ja joka 20. mies kärsii yhä erilaisista päänsäryistä ja migreenikin voi edelleen olla aktiivinen. Migreenin alkaminen vasta iäkkäämpänä antaa aina aiheen lisätutkimuksiin. Migreenin yhteys muihin sairauksiin Ikä tuo tullessaan monia sairauksia. Yli 70-vuotiaista yli puolella on erilaisia tukirankakipuja ja nivel11 rikkoa, lähes puolella on verenpainetauti, lisäksi sydänsairaudet, aivoverenkiertohäiriöt, mielialamuutokset ja dementia lisääntyvät iän myötä. Onko iäkkäällä migreenipotilaalla suurempi riski sairastua muihin sairauksiin? Tupakoivilla, e-pillereitä käyttävillä nuorilla naisilla on todettu lisääntynyt riski sairastua vakaviin verenkiertohäiriöihin, mikäli he sairastavat aurallista migreeniä. Iäkkäämmillä migreeniä sairastavilla henkilöillä tätä riskiä ei ole todettu vaikka verisuonisairaudet lisäntyvätkin iän myötä. Verisuonisairaus (sepelvaltimotauti, aivoverenkiertohäiriöt tai verenpainetauti) vaikuttaa ikääntyneillä kuitenkin migreenilääkityksen valintaan ja lääkkeiden yhteisvaikutuksiin. Migreenipotilaat kärsivät usein masennuksesta ja toisaalta myös masennuspotilailla on useammin migreeniä kuin ei-masentuneilla. Tämä pätee myös iäkkäämmillä. Tuore ruotsalainen tutkimus osoitti, että 60–74-vuotiailla oli suuri riski sairastua vakavaan masennukseen, jos migreeni oli edelleen aktiivinen. Vaikka migreeni usein lieveneekin, migreeni koetaan edelleen yhtä haittaavana. Masentuneilla migreenin hoitotulos on usein huonompi matalamman kipukynnyksen ja kivun yksilöllisen sietokyvyn takia. Depressiolääkkeet auttavat usein hyvin myös migreeniin ja voivat estää särkylääkepäänsäryn kehittymisen. Liittyykö migreeniin riski sairastua muistihäiriöihin tai dementiaan? Migreenipotilaat kokevat päänsärkykohtauksen aikana usein tarkkaavaisuusongelmia ja muistikatkoksia. Runsas lääkkeiden käyttö ja masennus korostavat oireita. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet aivojen valkean aineen muutoksia migreenipotilailla. Valkean aineen muutoksia pidetään muistihäiriöiden riskite- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 Migreenipotilaat kokevat päänsärkykohtauksen aikana usein tarkkaavaisuusongelmia ja muistikatkoksia. kijöinä, mutta tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa ikääntyvilläkään yhteyttä migreenin, valkean aineen muutosten tai muistinheikkenemisen välillä. Jotkin migreenin estolääkkeet saattavat kyllä pahentaa muistivaikeuksia niihin alttiilla henkilöillä. Huimaus on ikääntyneillä yleistä ja sen taustalla voi olla monia eri syitä, kuten verenkiertohäiriöt, korvaperäiset syyt, näköhäiriöt, tukirankavaivat tai lääkkeet. Huimaus on myös yksi tyypillinen migreenin oire. Iäkkäämmillä lisääntyvä huimaus ei kuitenkaan liity migreeniin. Migreenin hoito Ikääntyvien monilääkityksestä kannetaan tänä päivänä suurta huolta. Kuopion yliopistossa äskettäin valmistuneen tutkimuksen perusteella yli 60 % yli 75-vuotiaasta henkilöstä käyttää vähintään kuutta lääkettä samanaikaisesti ja joka kolmannella on käytössä yli kymmenen lääkettä. Lääkemäärän kasvaessa lisääntyvät lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset. Iän myötä plasman albumiinimäärä vähenee ja tämä nostaa lääkkeiden veripitoisuudet korkeammiksi. Maksan verenkierron heikentyessä lääkkeitä hajottavien entsyymien toiminta laiskistuu ja lääkkeen poistuminen verenkierrosta hidastuu. Munuaisten kyky poistaa lääkeaineita kehosta heikkenee iäkkäillä jopa puoleen nuorempiin verrattuna. Vähäinen nesteiden käyttö, ravitsemushäiriöt tai alkoholin käyttö muuttavat lääkkeen pitoisuuksia verenkierrossa. On myös todettu, että ikääntyvä keho on herkempi lääkkeen vaikutukselle ja iäkkäälle riittävät usein suosituksia pienemmät annokset. Tulehduskipulääkkeet, esim. aspiriini, ibuprofeeni ja naprokseeni, aiheuttavat ikääntyneillä herkästi suolistovuotoja, jotka saattavat olla kivuttomia, mutta aiheuttaa anemian ja heikentää yleisvointia. Parasetamolia pidetään turvallisena iäkkäiden kipulääkkeenä ja kofeiinia sisältävä valmiste ei näyttäisi lisäävän sivuvaikutusten riskiä. Jos on maksan ja munuaisten vajaatoimintaa tulee parasetamoliakin käyttää suosituksia pienempiä annoksia. Tiuhaan tarvittavan tulehduskipulääkkeen kanssa suositellaan käytettäväksi vatsansuojalääkkeitä. Uudemmat COX2 tyyppiset tulehduskipulääkkeet ovat vatsan ja suoliston kannalta suotuisampia, mutta niitä tulee käyttää harkiten verenkiertohäiriö riskin takia. Migreenipahoinvointiin käytettävä metoklopramidi voi iäkkäillä aiheuttaa tasapainovai keuksia, vapinaa ja muistin heikkenemistä eikä sitä suositella käyttöön lainkaan. Opioideista migreenin hoitoon käytetään eniten tramadolia, joka iäkkäillä voi herkästi aiheuttaa väsymystä, huimausta, pahoinvointia ja ummetusta. Lääkitys kannattaa aloittaa pienellä annoksella. Migreenin täsmälääkkeitä, triptaaneja ei suositella yli 65-vuotiaiden käyttöön, koska Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 ne supistavat verisuonia ja voivat pahentaa verisuonisairauksia. Poikeuksena on tilanne, jossa henkilö kärsii hankalasta migreenistä, triptaanit ovat siihen saakka toimineet hyvin eikä käyttäjä sairasta verisuonisairauksia tai verenpainetauti on hyvässä hoitotasapainossa. Migreenin estolääkettä valit taessa otetaan huomioon muut sairaudet ja aiempi lääkitys. Perinteisistä estolääkkeistä betasalpaajat ovat käyttökelpoisia ja usein niiden käytölle voi iäkkäillä olla muitakin perusteita, kuten sydämen tykyttely, vajaatoiminta tai verenpainetauti. Alunperin epilepsialääkkeeksi kehitetty topiramaatti on tehokas estolääke ja epilepsiatutkimuksissa lääke oli hyvin siedetty vanhuksillakin. Väsymys, painon lasku ja munuaiskivet ovat tavallisimpia haittavaikutuksia, mutta varovaisella annossäätelyllä nämä ovat usein ehkäistävissä. Trisyklisiä masennuslääkkeitä (esim. Triptyl, Klotriptyl, Nori tren) käytetään menestyksellisesti erilaisten kroonisten kipujen ja unihäiriöiden hoidossa. Vanhukset ovat herkempiä näiden lääkkeiden antikolinergisille sivuvaikutuksille, kuten väsymykselle, huimaukselle, ummetukselle ja keskushermostovaikutuksille. Trisyklisiä ei saa käyttää, mikäli henkilö kärsii rytmihäiriöistä, ahdaskulmaglaukoomasta tai taipumuksesta virtsaumpeen. Näillä lääkkeillä on myös paljon yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, minkä vuoksi hoitoannokset pidetään mielellään pieninä. Neuropaattisen kivun hoi12 toon käytettävällä gabapentiinilla (Gabapenin, Neurontin) tai pregabaliinilla (Lyrica) teho iäkkäiden migreenin hoidossa on usein vaatimaton, paitsi jos kyseessä on kroonistunut päivittäinen päänsärky. AT II inhibiittoreita eli ”sartaaneja” ei ole tutkittu ikääntyneillä migreenin hoidossa. Joidenkin lääkkeiden haittavaikutuksiin kuuluu päänsärky, mikä tulisi ottaa huomioon, jos päänsärky alkaa tai pahenee lääkevaihdoksen tai aloituksen yhteydessä. Näitä lääkkeitä ovat esim nitrovalmisteet, estrogeenikorvaushoidot ja verisuonia laajentavat lääkkeet kuten nifedipiini. Lopuksi Ikääntyvien migreenipotilaiden lääkitys vaatii aikaa sekä aiempien sairauksien ja jo käytössä olevan lääkityksen huomioimista. Varoituksista ja rajoituksista huolimatta ikääntyvien migreenisärkyjä voidaan hoitaa tehokkaasti ja parantaa elämänlaatua. Ikääntyvien migreenin hoitoon ei aina tarvita lääkkeitä, vaan joskus sosiaaliset virikkeet, riittävä yöuni, ulkoilu, fysikaaliset hoidot ja alkoholin käytön vähentäminen voivat antaa parhaan hoitotuloksen. 13 European Headache Alliance – E EHA HA, Euroopan päänsärkyliitto, perustettiin vuonna 2006 lisäämään tietoisuutta päänsärkysairauksista ja koordinoimaan eurooppalaisten potilasyhdistysten toimintaa. Ensimmäisenä toimintavuonna 2006 EHA järjesti julkistamistilaisuuden European Headache Congress:issa Espanjan Valenciassa sekä Euroopan Parlamentissa Brysselissä. Tilaisuus Euroopan Parlamentissa oli EHA:n organisoimana Euroopan Migreenipäivänä. Samalla julkistettiin EHA:n yhdessä päänsärkyasiantuntijoi- den kanssa laatima ”Migreenipotilaiden julistus”, jolla pyritään vaikuttamaan Euroopassa siihen, että migreeni ymmärrettäisiin sairautena ja että kaikilla olisi mahdollisuus asianmukaiseen hoitoon ja tukeen ja sen myötä mahdollisimman normaaliin elämään. Vuoden 2007 lopulla EHA järjestää yleiskokouksen. Pyrkimyksenä on saada toimintaan mukaan mahdollisimman monta päänsärky-yhdistystä Euroopasta ja tukea orastavia yhdistyksiä maissa, joissa niitä ei vielä ole. Perustajajäseninä olivat: Alankomaat – Peter Vriezen, varapuheenjohta Espanja – Elena Ruiz de la Torre Irlanti – Audrey Craven, puheenjohtaja Iso-Britannia – Ann Turner, rahastonhoitaja Italia – Cristina Tassorelli Norja – Astri Walseth Ruotsi – Eva Ermenz Serbia – Srdjan Stretenovic Suomi – Hilkka Kettinen Sveitsi – Colette Andrée, sihteeri Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 Teija Honkonen Ylilääkäri, dosentti Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto Tukea masentuneen toipumiselle ja työssä jatkamiselle Masennustilat ovat yleisiä työikäisen väestön keskuudessa. Masennuksen varhainen tunnistaminen ja oikein ajoitettu hoito edesauttavat toipumista ja työssä selviytymistä. Työntekijän psyykkistä vointia ja työkykyä tukee työ, jonka vaatimukset ovat osaamiseen ja muihin voimavaratekijöihin nähden kohtuulliset ja johon työntekijä pääsee itse vaikuttamaan. Työn sisällön lisäksi työpaikan toimivat ihmissuhteet, hyvä ilmapiiri sekä lähiesimieheltä ja työtovereilta saatu tuki kannattelevat työntekijää silloinkin, kun hänellä on terveysongelmia. M asennustilat ovat syiltään monitekijäisiä, helposti uusiutuvia ja usein kroonisiksi jääviä mielenterveyden häiriöitä, jotka aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä. Suomessa vakavan masennustilan sairastaa vuosittain noin 6 % työikäisestä väestöstä; monet kärsivät lisäksi lievemmistä masennusoireyh- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 tymistä tai masentuneisuudesta. Seuraavassa rajaudutaan käsittelemään masennustiloja lähinnä työelämän ja työssä jaksamisen näkökulmasta. 14 Työelämän vaatimukset ja muutokset heijastuvat työntekijöiden hyvinvointiin. Masennus on monikasvoinen oireyhtymä Vaikka masennustilat ovat viime vuosina olleet paljon esillä, niiden tunnistaminen on edelleen vai keaa jopa terveysalan ammattilaisille. Tunnistamista voi vaikeuttaa myös se, että valtaosa masennuspotilaista kärsii ns. monihäiriöisyydestä eli samanaikaisesti jostain muusta mielenterveyden häiriöstä tai pitkäaikaisesta ruumiillisesta sairaudesta, jolloin masennustilan oireet (Taulukko 1) voivat yhdistyä hyvinkin monikasvoisiksi oireyhtymiksi. Myös päänsäryn ja masennuksen välillä tiedetään olevan vahva yhteys. Tutkimuksissa on todettu, että jatkuvasta päänsärystä ja etenkin migreenistä kärsivät henkilöt ovat muita alttiimpia sairastumaan masennukseen. Toisaalta masennuspotilailla on lisääntynyt riski saada migreeni. Haitallinen työkuormitus masennuksen taustatekijänä Työelämän muutos on viime vuosikymmenten aikana ollut nopeaa. Monilla toimialoilla työtehtävät ovat monipuolistuneet, niiden fyysinen kuormittavuus on vähentynyt, ja henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat parantuneet. Samanaikaisesti tapahtunut työn vaativuuden kasvu, työtahdin kiristyminen, epävarmuus, kilpailu ja määräaikaiset työsuhteet ovat kuitenkin lisänneet työn 15 psyykkistä kuormittavuutta. Työelämän vaatimukset ja muutokset heijastuvat työntekijöiden hyvinvointiin. Pitkä altistuminen kuormittaville psykososiaalisille työoloille lisää psyykkisen ja fyysisen terveyden heikentymisen todennäköisyyttä. Tällaisia psykososiaalisia kuormitustekijöitä ovat muun muassa jatkuva kiire, suuret vaatimukset, vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön, huono ilmapiiri, työhön liittyvä epävarmuus ja epäoikeudenmukaiseksi koettu johtaminen. Psykososiaalisen työkuormituksen ja masennustilojen yhteyttä käsitelleet seurantatutkimukset ovat osoittaneet, että kielteiset kokemukset työn sisällöstä ja organisoinnista sekä ongelmat työyhteisön toimivuudessa ja johtamisessa voivat lisätä psyykkistä oireilua ja mahdollisesti myös masennustilojen todennäköisyyttä. myksen lisäksi uupuneen työntekijän asenteet omaan työhön muuttuvat, samoin käsitykset omasta osaamisesta ja aikaansaamisesta. Työuupunut kokee työn menettäneen merkityksensä ja mielekkyytensä, ja myös hänen ammatillisen pystyvyyden tunteensa vähenee. Suomalaisessa väestötutkimuksessa on selvitetty ensimmäistä kertaa työuupumuksen yhteyttä diagnosoituun masennustilaan. Masennustila oli sitä yleisempi, mitä vakavammasta työuupumuksesta oli kysymys; noin puolet vakavasti työuupuneista työntekijöistä kärsi samanaikaisesta masennustilasta. Tuoreessa hammaslääkäreitä koskevassa suomalaisessa seurantatutkimuksessa on todettu työstressin johtavan masennukseen työuupumuksen kautta. Työstressi, työuupumus ja masennus Masennustilat ovat merkittävä sairauspoissaolojen ja ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen peruste Suomessa ja myös kansainvälisesti. Masennuksen vaikutus ilmenee myös työssäkäyvien työn tuottavuuden vähenemisenä. Väestötutkimusten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että masennuksen määrässä ei ole kahden viime vuosikymmenen aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vaikka masennustilat eivät ole lisääntyneet, masennuksen oireiden merkitys nykypäivän työelämässä on muuttunut. Tämä voi ainakin osin selittyä työn vaatimusten muuttumisella. Masennustila heikentää keskittymiskykyä ja Työstressi, työuupumus ja masennus ovat käsitteitä, jotka herkästi arkikielessä menevät sekaisin. Tilapäinen työstressi on varsin tavanomaista eikä se ole vaaraksi terveydelle. Mikäli työstressi muodostuu hyvin pitkäaikaiseksi, se saattaa johtaa työuupumukseen, ellei tilannetta pystytä yhteistoiminnassa muuttamaan tai voimavaroja lisäämään. Työuupumus ilmenee kokonaisvaltaisena väsymyksenä, joka kertyy pitkään jatkuneesta pinnistelystä tavoitteiden saavuttamiseksi ilman riittäviä voimavaroja. Väsy- Masennustilat ja työssä suoriutuminen Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 Pelkkä sairausloma ilman muita hoitotoimenpiteitä ei ole masennuksen asianmukaista hoitoa. tarkkaavaisuutta, samoin muistia sekä kykyä omaksua uusia asioita ja tehdä päätöksiä. Se voi myös hidastaa psykomotorisia suorituksia ja heikentää omien suoritusten positiivisia arviointeja. Masennustilaan liittyy myös halu vetäytyä vuorovaikutussuhteista. Yhä useamman työ sisältää nykyisin jatkuvaa informaatiotulvaa, uuden tiedon prosessointivaatimuksia sekä monimuotoisia vuorovaikutus- ja ryhmätyötilanteita, jolloin masennustilan aiheuttamat kognitiiviset vaikeudet haittaavat työstä selviytymistä aivan eri tavalla kuin perinteisemmissä työtehtävissä. Työssä selviytymisvaikeudet ja varhainen tuki Masennustilat tulisi tunnistaa ja hoito aloittaa riittävän varhain, huomattavasti ennen työkyvyttömyyden uhkaamista. Edellytykset hyötyä hoidosta ovat yleensä sitä paremmat, mitä aiemmin hoito aloitetaan. Masennuksen ja myös muiden työkykyä uhkaavien sairauksien hoidon oikea-aikaista käynnistämistä voivat edesauttaa työpaikoille työssä selviytymisvaikeuksien tunnistamista ja varhaista tukea varten sovitut yhteiset toimintamallit. Työssä selviytymisen ongelmat voivat ilmetä esimerkiksi jatkuvasti ylipitkinä työpäivinä, sovittujen aikataulujen laiminlyönteinä tai heikentyneenä kykynä toimia työyhteisössä tai asiakassuhteissa. Nämä ongelmat eivät läheskään aina johdu kuitenkaan työntekijän terveydentilasta, vaan taustalla voi ilmetä esimerkiksi osaamiseen, työoloihin tai työyhteisöön liittyviä ongelmia, joihin tulisi yhteistyössä puuttua. Jos taustalla on terveysongelmia, työterveyshuolto on luonteva paikka arvioida työntekijän työkykyä ja hoidon tarvetta. Esimies, työyhteisö ja työterveyshuolto masennuspotilaan tukena Masennuksesta toipuminen edellyttää aktiivista ja monipuolista Taulukko 1 Masennustilan oireita • masentunut mieliala suurimman osan päivää • kiinnostuksen tai mielihyvän kokemisen menetys • väsymys tai vähentyneet voimavarat • itseluottamuksen tai itsearvostuksen väheneminen • päättämättömyys tai keskittymiskyvyttömyys • itsemurha-ajatukset tai muut kuolemanajatukset • unettomuus tai liikaunisuus • ruokahalun ja painon muutos • psykomotorinen hidastuneisuus tai kiihtyneisyys Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 hoitoa, jotta sairauden pitkittymiseltä vältyttäisiin. Perusterveydenhuollossa tavallisia hoitomuotoja ovat vuorovaikutuksellinen tuki, esimerkiksi jäsentävät keskustelukäynnit, ja säännöllinen seuranta. Mikäli masennustila uhkaa työja toimintakykyä, yleensä tarvitaan myös lääkehoitoa. Hoidon tuloksellisuutta tukevat myös joustavat erikoissairaanhoidon konsultaatiomahdollisuudet, esimerkiksi psykoterapian tarpeen arvioimiseksi. Pelkkä sairausloma ilman muita hoitotoimenpiteitä ei ole masennuksen asianmukaista hoitoa. Työterveyshuolto tuntee työntekijän työolot ja työterveyshuollolla on yleensä myös toimiva kontakti työntekijän esimiehiin. Tämä helpottaa sairausloman tarpeen arviointia, koska työkykyyn vaikuttavat masennuksen vaikeusasteen lisäksi myös työn vaatimukset ja työpaikan mahdollisuudet sopeuttaa työtä masennuksesta ja mahdollisista muista samanaikaisista sairauksista kärsivän työntekijän voimavaroihin sopivaksi. Asianmukaisen hoidon lisäksi työssä jaksamista voivat edesauttaa muun muassa työjärjestelyt, ergonomian parantaminen ja mahdolliset uudet apuvälineet, työaikamuutokset, koulutus tai jopa työympäristön muutos. Myös lähiesimieheltä ja työtovereilta saatu tuki voi osaltaan helpottaa masennuspotilaan työssä jatkamista. Monihäiriöisyys hoidon haasteena Monihäiriöisyys liittyy vakavan masennustilan huonoon ennustee16 seen kuten uusiutumisriskiin, osittaiseen toipumiseen ja toimintakyvyn laskuun. Runsas ajankohtainen monihäiriöisyys, samoin kuin masennustilan vaikeusaste, ennustavat pitkää toipumisaikaa. Yli puolella erikoissairaanhoidossa olevista potilaista on suomalaistutkimuksen mukaan vakavan masennustilan lisäksi ahdistuneisuushäiriö, vajaalla puolella persoonallisuushäiriö ja neljänneksellä alkoholiriippuvuus tai alkoholin väärinkäyttö. Kroonisesta somaattisesta sairaudesta kärsii noin puolet masennuspotilaista. Masennustilaan liittyvää monihäiriöisyyttä on runsaasti myös perusterveydenhuollon potilailla. Mikäli työntekijä kärsii masennustilan lisäksi jostain muusta mielenterveyden häiriöstä tai kroonisesta somaattisesta sairaudesta, esimerkiksi jatkuvasta päänsärystä, ennuste hoitotulosten, elämänlaadun ja työssä selviytymisen suh- teen luonnollisesti heikkenee, ellei molempia sairauksia oteta huomioon hoitotoimenpiteitä ja myös tarvittavia työhön liittyviä tukitoimia suunniteltaessa. Työhön paluun tuki osaksi työhyvinvointi johtamista Yhteisesti sovitun toimintamallin työhön paluun tukemiseksi tulisi olla osa yrityksen ja työpaikan työhyvinvointijohtamista. Onnistunut pitkältä sairauslomalta työhön paluu edellyttää hyvissä ajoin käynnistyvää suunnittelua yhteistyössä työterveyshuollon, esimiehen ja työntekijän kanssa. Sairausloman aikana esimiehen ja työterveyshuollon olisi hyvä pitää kannustavalla tavalla yhteyttä työntekijään. Työhyvinvointia tukevaan työhön paluuseen kuuluu esimiehen kanssa käytävä paluukeskustelu ja sai- rauslomalta palaavan työntekijän perehdyttäminen työpaikalla tapahtuneisiin muutoksiin. Joskus koko työyhteisö tarvitsee valmennusta pitkältä sairauslomalta palaavan työntekijän työhön paluun onnistumisen turvaamiseksi. Masennuksesta toipuvan toimintakyky palautuu usein masennusoireiden häviämistä hitaammin; toipilasaika tulisikin tarvit taessa huomioida työnkuvassa. Jos masennuksesta toipuva työntekijä ei kykene entisiin tehtäviinsä, voidaan työterveyshuollon asiantuntemusta apuna käyttäen sopia esimiehen kanssa mahdollisista työhön paluuta tukevista tilapäisistä tai pysyvistä työjärjestelyistä. Pitkältä sairauslomalta paluuta voidaan helpottaa tietyin edellytyksin myös esimerkiksi osasairauspäivärahan tai työeläkekuntoutuksena toteutettavan työkokeilun turvin. Lifting The Burden -kampanjan 27.6.2007 julkaistusta lehdistötiedotteesta vapaasti suomentanut Virpi Vallasvuo. Harry Potter ja päänsäryn kirous – Uusi tutkimus diagnosoi Harryn päänsäryt todennäköiseksi migreeniksi K esäkuussa 2007 julkaistu tutkimus ”Harry Potter ja päänsäryn kirous” luokittelee Harryn päänsäryt – jästien ICHDII ‑luokituksessa – diagnoosin todennäköinen migreeni alle. Tutkimusartikkeli ilmestyi Headachelehdessä, joka on American Headache Societyn päänsärkytutkimuksia raportoiva julkaisu. Tutkimuksen ovat kirjoittaneet maailman johtaviin päänsärky asiantuntijoihin kuuluvat Tri Fred Sheftell ja Tri Timothy Steiner, yhdessä migreeniä sairastavan teini-ikäisen Hallie Thomasin kanssa. Tutkimus valottaa kuinka Harryn kärsimykset ovat samanlaisia kuin lapsilla ja aikuisilla kaikkialla maailmassa. He analysoivat J.K. Rowlingin Harry Potter -kirjoissa esiintyvät kuvaukset Harryn päänsäryistä. Mikä sitten viittaa siihen, että Harryllä on migreeni? – Migreenipäänsäryt alkavat usein teini-iässä, tosin ne voivat alkaa jo lapsena, jopa vauvana. Harryllä pahat päänsäryt alkoivat 11-vuotiaana, kohta sen jälkeen, kun hän sai tietää olevansa velho. – Migreenisärky on yleensä (vaikka ei välttämättä) toispuolista. Harryn päänsärky keskittyy ilmeisesti hänen otsassaan olevan salamanmuotoisen arven tienoille. – Pahoinvointi ja/tai oksentaminen ovat yleisiä migreeniin liittyviä oireita erityisesti lapsilla. Harryn päänsärkyjen lisääntyessä, myös nämä oireet esiintyivät useammin. – Migreeni on invalidisoivaa. Kohtausten aikana Harry oli täysin toimintakyvytön ja putosi kivusta polvilleen. Ainoa migreenin kriteeri, jota Harryn päänsärkykohtaukset eivät täytä on niiden kesto. Harryn kohtauksen ovat ohi minuuteissa, kun taas jästilapsilla ja -teineillä ne kestävät vähintään yhdestä kolmeen tuntiin. Tämän vuoksi tutkimuksessa on päädytty diagnoosiin todennäköinen migreeni. Tri Steiner sanoo: ”Harry on kärsinyt sietämättömän tuskallisista päänsäryistä, jotka ovat teh- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 neet hänet täysin toimintakyvyttömäksi. Lordi Voldemort on aina aivan kulman takana, joten näiden päänsärkyjen lamauttava vaikutus aiheuttaa todellista vaaraa Harrylle.” ”Silti, huolimatta kohtausten ilmeisestä vakavuudesta, Harryn sairaus on taikaministeri Cornelius Toffeen mielestä vain psykologista. Epäilemättä tästä syystä Harry on kärsinyt päänsäryistään hiljaisuudessa. Kaikkialla ihmiset, jotka kärsivät lamauttavista päänsäryistä, tunnistavat tämän ennakkoluulon, koska he törmäävät siihen usein itsekin.” ”Surullista kyllä, Harryn tilanne ilmentää maailmanlaajuista ongelmaa. Päänsäryt ovat todellisia ja usein koko iän kestäviä sairauksia, jotka lamauttavat ihmisiä ja vievät heiltä toimintakyvyn. Silti miljoonat kärsivät hiljaisuudessa, koska päänsärkysairauksia ei tunnisteta, ei hoideta riittävästi tai – vielä pahempaa – hoidetaan väärin. Tehokkaita hoitoja on olemassa, mutta ne eivät usein tavoita ihmisiä, jotka niitä tarvitsisivat. Tällaiseen välinpitämättömyyteen ei 18 Harryllä pahat päänsäryt alkoivat 11-vuotiaana, kohta sen jälkeen, kun hän sai tietää olevansa velho. ole mitään hyvää syytä, ja me pyrimmekin määrätietoisesti ”nostamaan taakan” päänsärkyjä sairastavilta ympäri maailman.” John F. Rothrock, Headachelehden päätoimittaja, lisää: ”Tämä tutkimus valottaa loistavalla tavalla päänsärkyihin liittyviä kysymyksiä. Artikkeli ei ole vain hauska ja vangitseva, se perustuu luotetta- vaan tieteelliseen tutkimukseen. Olemme innoissamme, kun olemme saaneet julkaista näin erikoislaatuisen ja tärkeän tutkimuksen.” Tohtorit Sheftell ja Steiner ovat molemmat Potter-kirjojen lukijoita. Tämän tutkimuksen he tekivät vapaa-ajallaan ja kiinnittääkseen huomiota lasten ja nuorten päänsärkyyn, jota esiintyy oletettua enemmän. Myös se ansaitsee varhaisen, oikean diagnoosin ja asianmukaisen hoidon. Lisätietoa Lifting The Burden -kampanjasta sekä Harry Potter -tutkimuksesta osoitteessa www.l-t-b.org Tutkimus ”Harry Potter and the Curse of Headache” löytyy kokonaisuudessaan Sheftell, F., Steiner, T.J. and Thomas, H. (2007) Headache 47:911-916 sekä osoitteesta www.blackwell-synergy.com/doi/ abs/10.1111/j.1526-4610.2007.00665.x WHA M. MacDonald H. Kettinen Miksi päänsäryistä pitää puhua? L ähes 50 prosenttia maailman väestöstä kokee päänsärkyä ja se tekee päänsärystä yhden kymmenestä eniten toimintakyvyttömyyttä aiheuttavasta oireesta todetaan hiljattain ilmestyneessä tutkimuksessa (Cephalalgia -lehden maaliskuun numero). Professori Lars Jacob Stovnerin (Norwegian University of Science and Technolgy, Trondheim) johtama tutkijaryhmä keräsi kaikki vuoteen 2006 mennessä ilmestyneet julkaistut tukimukset päänsäryn esiintyvyydestä ja sen aiheuttamista seurauksista. Katsaus osoittaa, että päänsärkysai rauksia esiintyy todellakin kaikkialla maailmassa, ja niillä on merkittävä vaikutus elämänlaatuun se19 kä taloudellisia vaikutuksia – sekä niitä poteville että yhteiskunnalle. Katsauksen mukaan yhdellä yhdeksästä (eli 11 %) maailman aikuisista on migreeni. ”Tavallinen päänsärky”, jota oikeaoppisesti kutsutaan jännitystyyppiseksi päänsäryksi, koskettaa lähes puolta (42 prosenttia) aikuisväestöstä. Vaikka migreenistä on yleensä enemmän haittaa sitä sairastavalle, artikkelin kirjoittajat väittävät, että koska jännitystyyppistä päänsärkyä potee niin suuri joukko ihmisiä, aiheutuu siitä enemmän taakkaa. Tämä havainto on vahvistettu teollisuusmaissa tehdyissä tutkimuksissa, joissa osoitetaan, että poissaoloja työstä (tai heiken- tynyttä työkykyä) aiheutuu enemmän jännitystyyppisen päänsäryn kuin migreenin takia. Katsauksesta käy ilmi joitakin mielenkiintoisia eroja päänsärkysairauksien esiintyvyydessä eri maanosissa. Esimerkiksi sekä migreeniä että jännitystyyppistä päänsärkyä esiintyy vähemmän Afrikassa kuin muissa maanosissa. Tosin on huomattava, että Afrikasta ei ole kattavia tutkimuksia. Useimmat ihmiset pystyvät hoitamaan päänsärkynsä melko helposti eikä se ole heille merkittävä haitta. Professori Stovner kuitenkin varoittaa, että tämä johtaa helposti aiheettomaan tyytyväisyyten. – Saamme usein kuulla, että Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 Katsauksen mukaan yhdellä yhdeksästä (eli 11 %) maailman aikuisista on migreeni. päänsärky on mitätön vaiva. Niille, jotka kärsivät todella hankalasta päänsärystä tämä voi olla masentavaa. – Huolestuttavin havainto tutkimuksessamme oli, että 3 % maailman väestöstä kärsii niin kutsutusta kroonisesta päänsärystä. Tämä tarkoittaa, että heillä on päänsärkyä enemmän kuin 15 päivänä kuukaudessa eli joka toinen päivä usean kuukauden ajan. Tämä yli 100 miljoonan ihmisen jouko todennäköisesti kantaa suurimman päänsärkyihin liittyvän taakan, ja luultavasti myös sen leiman, että heidän tilansa ei ole todellinen sairaus. Tohtori Timothy Steiner Lontoon Imperial Collegesta, yksi artikkelin kirjoittajista ja kansainvälisen Lifting The Burden -kampanjan johtaja lisää: – Tämä tutkimus auttaa meitä ymmärtämään päänsärkysairauksista aiheutuvaa taakkaa maailmanlaajuisesti. Se osoittaa selvästi, miksi tarvitsemme kansainvälistä kampanjaa, ja se myös tukee viestejä, joita pyrimme saattamaan hallitusten ja terveydenhuollon päätöksentekijöiden tietoon. Maailmassa on vielä merkittäviä alueita, kuten Kiina, Intia ja Afrikan manner, joissa kampanjamme täytyy tehdä lisää tutkimusta päänsärkysairauksien esiintyvyydestä ja niiden seu- rauksista kansanterveydellisesti, mutta muualla todisteet ovat aivan selvät. – Monissa tapauksissa esimerkiksi migreeni ja jännitystyyppinen päänsärky voidaan hoitaa helposti ja tehokkaasti, mutta ensin niiden hoidon tarve tulee tunnustaa, ja lääkärit sekä muu terveydenhoitohnekilöstö kouluttaa tekemään oikeat diagnoosit ja hoitamaan päänsärkyjä. Ihmisten tulee saada tietää, että hoitoa on saatavana, ja hallitusten tulee ymmärtää tehokkaan hoidon saatavuuden tuomat hyödyt niin kansanterveydellisesti kuin parantuneena työn tuottavuutenakin. Kansainvälisellä kampanjalla, jossa Maailman Terveysjärjestö on vahvasti mukana, on juuri nämä tavoitteet. Keskeiset havainnot Tutkimuksessa analysoitiin 107 tieteellistä alkuperäisjulkaisua: 48 Euroopasta, 20 Aasiasta, 14 Pohjois-Amerikasta, 13 Keski- ja EteläAmerikasta, kahdeksan Afrikasta ja neljä Australiasta tai Tyynenmeren alueelta. Taulukkoon on koottu tämänhetkinen (viimeisen vuoden kuluessa) ja elinikäinen päänsäryn esiintyvyys. Nämä luvut osoittavat, että yleisimmät päänsäryt ovat Maailman Terveysjärjestön toimintakyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien listalla kymmenen vaikeimman sairauden joukossa. Mikäli tarkastellaan lukuja vain naisten osalta, katsauksesta voidaan päätellä, että päänsäryt kuuluvat todennäköisesti viiden kärkeen. [Toim. huom. Maailman Terveysraportissa 2001 migreeni yksin oli vastaavasti sijoilla 19 ja 12.] Yksilökohtainen migreeniin liittyvä taakka keskivaikean migreenikohtauksen aikana on kaksinkertainen verrattuna jännitystyyppiseen päänsärkyyn. Jos verrataan kummankin päänsäryn tiheyttä, (jännityspäänsärky voi olla päivittäistä, migreeni esiintyy kohtauksina, ja lasketaan päänsärkypäiviä henkeä kohden väestössä) jännitystyyppinen päänsärky muodosti 58 % koko taakasta, migreeni 42 %. Tämä katsaus kokoaa julkaistun tutkimustiedon, joka selkeästi osoittaa, että päänsäryt ovat vakava terveydellinen ongelma. Päänsäryt vaativat – ja ansaitsevat – asianmukaisen hoidon kaikkialla. Stovner, L.J., Hagen, K., Jensen, R., Katsarava, Z., Lipton, R.B., Scher, A.I., Steiner, T.J. and Zwart, J.-A. (2007) The Global burden of headache: a documentation of headache prevalence and disability worldwide. Cephalalgia 27: 193-210. Kaikki päänsäryt Migreeni Jännitystyyppinen päänsärky Krooninen päänsärky 1 vuoden esiintyvyys kaikilla 47 % 10 % 38 % 3% 1 vuoden esiintyvyys aikuisilla 46 % 11 % 42 % 3% Elinikäinen esiintyvyys 66 % 14 % 46 % 3% Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 20 WHA World Headache Alliance K ansainvälinen kattojärjestömme WHA:n perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi kymmenen vuotta. Viimeisen neljän vuoden aikana järjestö on kokenut suuria muutoksia. Kansalaisjärjestöjen varainhankinta on muuttunut haasteellisemmaksi, ja tulosvastuu tekee tuloaan sinnekin. Enää ei toimita, vaan suoritetaan projekteja! Lääketeollisuus tuki taloudellisesti WHA:ta, kun migreenin täsmälääkkeet tulivat markkinoille. Tämä tuki on vähentynyt merkittävästi, nyt kun monen triptaanin patentit alkavat umpeutua. Viimeisen kolmen vuoden aikana (2004– 2006) WHA:n rahoitus on laskenut lähes 90 % parhaista vuosista. Tästä johtuen tällä koko maailmaa kattavalla järjestöllä ei ole enää koko- päivätoimista toiminnanjohtajaa, vaan toiminnan organisointi hoidetaan tunti- ja vapaaehtoistyönä. Perinteisesti joka toinen vuosi järjestettävän International Headache Congress’in (IHC) yhteydessä WHA järjesti oman kokouksensa potilasedustajille Tukholmassa 27.–28.6.2007. Teemana olivat yhteistyöverkostot ja potilaslähtöinen terveydenhoito päänsäryn kannalta. WHA:n yhtenä tavoittena on luoda maailmanlaajuiset tieto- ja yhteistyöverkostot, joiden avulla se pystyy keräämään tietoa päänsäryn esiintyvyydestä, sen aiheuttamasta taakasta ja ennen kaikkea päänsärkyä sairastavien tarpeista. Tätä tavoitetta toteutetaan yhdessä WHO:n kansainväisen kampanjan, Lifting The Burden, kanssa, jossa WHA on yksi neljästä organisaatiosta. (Lisää tietoa kampanjasta englanninkielisiltä nettisivuilta www.l-t-b.org.) Tämä oli myös WHA:n vaalivuosi. Seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 2007–2009 puheenjohtajaksi nimitettiin suomalainen Hilkka Kettinen, hallitukseen valittiin vaalissa seuraavat edustajat: Peter Humphries, Australia Regina Namata Kamoga, Uganda Peter Vriezen, Alankomaat tri Paolo Martelletti, Italia tri Koen Paemeleire, Belgia Lisäksi hallitus nimitti sääntöjen suomalla oikeudellaan tri Timothy Steinerin jatkamaan järjestön sihteerinä. Afrikan maissa ei vielä ole yhdistyksiä päänsärkypotilaille. Taikauskolla yritetään selittää esimerkiksi migreeni. Ugandalainen WHA:n hallituksen uusi jäsen Regina Namata Kamoga kärsii itse hankalasta migreenistä, mutta ei ole saanut mitään apua kotimaassaan – eikä muuallakaan Afrikassa. Hilkka on toimittanut tietoa Reginalle ja niinpä Regina on tällä hetkellä Suomen Migreeniyhdistyksen jäsen! 21 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Erkki Säkö Neurologian erikoislääkäri Turun Päänsärky keskus Oy, TJ, vastaava lääkäri erkki.sako@tpsk.fi 1. Kun itsellä on sellainen tunne, että lähes kaikki migreenikohtaukset johtuvat hormoneista, onko mitään järkeä ottaa estoon verenpainelääkettä? Migreenipäiviä kertyy n.10/ kk, Selopral-purkki on hyllyssä, mutta motivaatio puuttuu, koska triptaanitkin auttaa. Nimim. Nainen 47-v. Kuukautismigreeni useimmiten reagoi huonosti muuhun estohoitoon kuin hormonaaliseen. Yleensä estolääkkeet hieman helpottavat, säryt ovat lyhyempiä ja ehkä lievempiä, mutta harvoin jäävät kokonaan pois. Estolääkkeen idea on se, että sillä parannetaan elämän laatua. Jos siitä ei koe hyötyä vaan haittaa, ei sellaista kannata syödä. Jos haluaa koettaa estolääkettä, kannattaa kokeilla vaihtoa riittävään kandesartaani-annokseen, esim 16 mg/vrk. Myös topiramaattia voi kokeilla. Jos on E-pillerit päällä, usein migreenit saa harvennettua niin, että syö 2 – 3 jaksoa pillereitä yhteen putkeen ja ottaa vuodon sellaisena ajankohtana, että on aikaa sairastella päänsärkyä. Kuukautismigreeni laukeaa päälle useimmiten estrogeenitason laskusta ennen kuukautisvuotoa, joten pilleritauon aikaisesta riittävän suuresta estrogeenilaastari- tai geeliannoksesta on toisinaan hyötyä. Aika pitkä tuo kuukautismigreenijakso kyllä on. Jos sen sairastamiseen menee 10 päivää kuussa, siitä on enää 5 pivää matkaa krooniseen migreeniin. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 2. Onko olemassa jotain vanhoja tutkimustuloksia ajalta ennen triptaaneja, paheniko silloinkin naisten migreeni 40 ikävuoden jälkeen aina vaihdevuosiin asti? Käsittääkseni mitään tutkimustuloksia ei ajalta ennen triptaaneja ole, ja niiden vertaaminenkin on hieman vaikeaa, kun migreenin määritelmä standardoitiin vasta 1988. Sitä ennen usea migreeni meni tensiosäryn piikkiin. Vaihdevuosi-ikää ennen hormonitoiminta vahvistuu, ja sen takia herkästi hormoniriippuva migreeni vahvistuu. Kun vaihdevuosiikä tulee, hormonit alkavat heilahdella ja estrogeenilaskuja tulee ennustamattomasti. Sen vuoksi vaihdevuosi-iässä migreeni usein ottaa oikein kunnon joutsenlaulun, ja rauhoittuu vasta kuusikymppisenä, kun päästään ns tasannevuosiin, jolloin munasarjoista ei suuria heilahteluja tule. Triptaanit käytettynä säännöllisesti yli kolme päivää viikossa vievät herkästi särkylääkepäänsärkyyn. Vanhanaikaiset ergotamiinivalmisteet pitkän 60 – 70 tunnin puoliintumisaikansa takia tekivät saman jo kahden päivän viikoittaisen käytön ylityksellä. Annoksella ja annoskerroilla ei ole väliä, käyttöpäivillä kylläkin. Yksi syy, mikä triptaaneilla herkemmin vie särkylääkepäänsärkyyn on niiden käytön helppous, ergotamiinien sivuvaikutukset ovat sen verran vahvempia, että niiden syönti tiheästi tekee olosta suhteellisen huonon. 22 Seuraavassa lehdessä kysymyksiin vastaa lasteneneurologi. Lähetä kysymyksesi marraskuun 15. päivään mennessä. Toisaalta ergotamiinit ovat salakavalampia, pitkän puoliintumisajan takia joka kolmas päivä tuleva särky saattaa olla jo särkylääkepäänsärkyä, joka johtuu niiden käytöstä. 3. Onko todettu mitään yhtetyttä vatsan liikahappoisuudella ja päänsäryllä? Olen huomannut, että kun otan Nexiumia, ei päähän satu niin paljon. Allekirjoittaneella ei ole tietoa tällaisesta. Mahdollisesti Nexium ja muut happosalpaajat sallivat tulehduskipulääkkeiden vapaamman käytön ja sitä kautta saattavat vähentää särkyä. Ellei tuota 4 – 5 viikoittaisen särkylääkkeen käyttöpäivän rajaa ylitetä, jolloin ne ai heuttavat särkylääkepäänsäryn. 4. Olen syöpäpotilas (levinnyt ja uusiutunut rintasyöpä). Minulla on myös ollut migreeni (aurallinen) koko ikäni, olen 50 v. Olen ihmetellyt omalla kohdallani sellaista asiaa, että sytostaattihoidon aikana mi- nulla ei ole ollenkaan migreenikohtauksia. Minulla on menossa kolmas sytostaattikuuri. Ennen tätä viimeistä kuuria minulla oli migreenikohtaus noin kerran viikossa. Sytostaattikuurien välillä kohtauksia on viime vuosina ollut enemmän kuin aikaisempina vuosina lukuunottamatta nuoruutta, jolloin niitä oli lähes viikoittain. Tahtoisin siis esittää kysymyksen migreenin tutkijalle/ tutkijoille ovatko he kuulleet tälläisestä, että sytostaattikuurin aikana ei ole migreenikohtauksia ja mikä mahtaa olla syy siihen – sytostaattiko vai jokin elimistön tila? Rintasyövän yhteydessä käytetään usein antiestrogeeneja, jotka ovat aivan erinomaisia hormoniriippuvan migreenin estolääkkeitä. Kun ei kuukautiskiertoa ole, ei ole myöskään hormoniriippuvaa migreeniä. Solusalpaajien (sytostaattien) yhteydessä käytetään myös usein kortisonia, joka niin ikään on tehokkaimpia särkykierteen katkaisijoita. Ne vaikuttavat verisuonen seinämässä ilmenevään steriiliin tulehdusreaktioon, ja sitä kautta katkaisevat särkymekanismia. Muillakin solusalpaajilla on tulehdusreaktiota vähentävää kortisonin kaltaista vaikutusta, ja ilmiö voi johtua myös siitä. En tiedä, mitä solusalpaajayhdistelmää kysyjä käyttää, joten on vaikea ottaa kantaa tähän. Toisaalta levinnyt ja uusinut rintasyöpä on sen verran ikävä sairaus, että on kohtuullista että luontoäiti on päättänyt sen aikana jättää rankaisematta enää migreenikohtauksilla. Solusalpaajat ovat sen verran sivuvaikutuksellisia lääkeaineita, etten ihan ensimmäiseksi niitä käyttäisi periaatteessa hyvänlaatuisen sairauden kuten migreenin hoitoon. Migreenihän harvoin lyhentää elämää, paha sellainen vain pilaa sen. Migreeniyhdistys palvelee: Vertaistukipuhelimet 23 4 Migreeniä sairastaville: 050 400 8787 keskiviikkoisin 8 – 12 tai 16 – 20. Tarkista päivystysaika vastaajasta. Tai neuvonta@migreeni.org 4 Sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgiaa) sairastaville: 050 533 1014. Jos puhelin ei vastaa, jätä soittopyyntö tekstiviestillä. Myös hortontuki@migreeni.org 4 Hemiplegistä (halvausoireista) migreeniä sairastaville: 040 705 4694, arkisin klo 10 – 14, myös hm-tuki@migreeni.org Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 Poi m in toja tied em a a i lm a st a Koonneet Hanna Harno, Päivi Hölttä ja Hilkka Kettinen Migreenin esiintyvyys Yhdysvalloissa ja estolääkityksen tarve T utkijat lähettivät päänsärkykyselykaavakkeen 120 000:een yhdysvaltalaiseen kotiin. Migreenidiagnoosi tehtiin kansainvälisten kriteerien mukaan. Päänsärkyspesialistit laativat migreenin estohoitosuosituksen. Päänsäryn esiintymistiheys ja toimintakyvyn menetys olivat keskeisiä mittareita estolääkitystä suositeltaessa. Tutkimukseen löytyi 162 576 henkilöä, jotka olivat yli 12-vuotiaita. Vuoden aikana migreenin esiintyvyys oli 11,7 % (miehillä 5,6 %, naisilla 17,1 %). Suurin esiintyvyys oli keski-iässä, matalampi nuorilla ja yli 60-vuotiailla. 31,3%:lla oli migreenikohtauksia kolme tai enemmän kuukaudessa. Migreenin esiintymispiirteet ovat säilyneet USA:ssa ennallaan viimeiset 15 vuotta. Potilaista 53,7 % raportoi vaikeasta toimintakyvyn menetyksestä tai vuodelevon tarpeesta migreenikohtauksen aikana. Estohoitosuosituksen perusteella 25,7%:lle olisi tullut tarjota estolääkitystä ja sen lisäksi 13,1 %:lle harkita sitä, mutta vain 13,0 % kertoi käyttävänsä päivittäistä migreenin estolääkitystä. Useampi kuin joka neljäs migreeniä sairastava hyötyisi estolääkityksestä, mutta heistä huomattava osa ei sitä saa. HH RB Lipton, ME Bigal, M Diamond et al. Migraine prevalence, disease burden, and the need for preventive therapy. Neurology 2007;68:343-349. Yhteys sydämen eteisväliseinän aukolla ja migreenillä? A urallista migreeniä sairastavilla on merkitsevästi useammin aukko sydämen eteisväliseinässä (= patent foramen ovale = PFO) kuin henkilöillä, joilla ei ole migreeniä tai joilla on auraton migreeni. Tutkijat kävivät läpi aiheesta tähän asti tehdyt tutkimukset, eikä riittävää syy-seuraussuhdet- ta PFO:n ja migreenin välillä voitu osoittaa. Biologinen yhteys aurallisen migreenin ja PFO:n välillä jää epäselväksi, mutta on mahdollista, että periytyminen tapahtuu saman geneettisen alttiuden kautta. Lumekontrolloiduissa tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa aurallisen migreenin paranevan PFO:n sulkemisella. Asiaa tutkitaan edelleen laajasti, mutta PFO:n sulkemista ei ainakaan ennen lisätutkimusten valmistumista voida suositella migreeniä ennaltaehkäiseväksi toimenpiteeksi.HH Hans-Christoph Diener, Tobias Kurth, David Dodick. Patent foramen ovale, stroke, and cardiovascular disease in migraine. Curr Opin Neurol 2007; 20:310-319. Familiaalisen hemiplegisen migreenin geneettinen kirjo Tanskassa F amiliaalinen hemipleginen migreeni (FHM) on aurallisen migreenin harvinainen alamuoto, jolle on tyypillistä (jota määrittää) erityisesti ohimenevä toispuolihalvaus. FHM:n aiheuttajaksi on tähän mennessä osoitettu kolme eri alttiusgeeniä, CACNA1A (FHM1), ATP1A2 (FHM2) ja SCN1A (FHM3). Periytyminen tapahtuu autosomaalisesti ja dominantisti. Tässä tutkimuksessa etsittiin FHM-perheitä kaikista Tanskan sairaaloista, seulottiin yli 27 000 potilaan tiedot päänsärkyyn erikoistuneiden neurologien yksityisvastaanotoilta ja tutkimuksesta tiedotettiin tanskalaisessa lääkärilehdessä sekä paikallisessa potilaiden päänsärkyhdistyksen lehdessä. Tanska on väestöltään jokseenkin Suomen kokoinen, 5,2 miljoonaa asukasta. Todennäköisille FHM-potilaille (Potentiaalisille potilaille) ja heidän lähiomaisilleen soitettiin diagnoosin varmentamiseksi. FHM diagnoosi tehtiin kansainvälisten kriteerien mukaisesti (IHS). 43 FHM-perhettä osallistui tutkimukseen. Kytkentäanalyysis- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 sä (”Linkage”-analyysissa) voitiin osoittaa yhteys CACNA1A:han (3 perhettä) ja ATP1A2:een (3 perhettä), mutta ei SCN1A:han. Vain 14 %:lle (6/43 perheelle) voitiin osoittaa tunnettu geneettinen alttius. Nämä perheet olivat keskimäärin suurempia kuin ne, joista geneettistä alttiutta ei löydetty. Todennäköisesti toistaiseksi tuntemattomia FHM:n alttiusgeenejä tullaan löytämään tulevaisuudessa pienemmistäkin perheistä. (Mahdollisesti tanskalaisten FHM:n geneettinen alttius on erilainen kuin 24 muiden väestöjen. Todennäköisesti lisää FHM:n alttiusgeenejä tullaan jatkossa löytämään, myös pienemmille perheille.) HH LL Thomsen, M Kirchmann, A Bjornsson et al. The Genetic spectrum of a populationbased sample of familial hemiplegic migraine. Brain (2007), 130, 346-356. Päänsäryt ja nuorten mielenterveysongelmat M igreenin ja mielenterveysongelmien yhteydestä on puhuttu aikaisemminkin. Nyt on Taiwanissa tutkittu toista sataa 12–15-vuotiasta, jotka olivat poteneet kroonista päivittäistä päänsärkyä (CDH; särkyä vähintään 15 päivänä kuukaudessa ainakin kolmen kuukauden ajan). Tutkimusjoukko koostui tavallisista koululaisista. Päänsärkyjen määrä ja laatu selvitettiin ja sen lisäksi psykiatri haastatteli nuoret selvittääkseen masennus-, ahdistus- ja muita mielenterveyden oireita. Lähes puolella nuorista oli joku mielenterveyden häiriö ja viidenneksen – tytöistä 26 % ja pojista 7 % – todettiin olevan vakavasti masentuneita. Luvut olivat korkeampia kuin samanikäisessä väestössä yleensä. Kun mielenterveyden häiriöitä ja päänsärkytyyppejä vertailtiin keskenään, huomattiin, että jo pelkkä migreenin olemassa- olo ja erityisesti aurallinen migreeni altisti mielenterveyden häiriöille. Pelkkää kroonista jännityspäänsärkyä potevat olivat selvästi terveempiä. Sen sijaan sairastamisvuosien määrällä tai kipujen tiheydellä ei ollut vaikutusta mielenterveyden häiriöihin. Huolestuttavinta oli, että 20 %:lla nuorista todettiin olevan korkea itsemurhariski. Riski oli suurin tytöillä, joilla oli vakava masennus tai ahdistus sekä aurallinen migreeni. Mielenterveyden ongelmista kärsivät eivät olleet käyneet lääkärillä useammin, eikä heillä ollut sairauspoissaoloja enempää kuin muilla tutkimusryhmäläisillä. Havainnot muistuttavat, että vanhempien olisi entistä tarkemmin kuulosteltava migreeniä sairastavaa nuorisoaan, jotta masennus- ja ahdistusoireet havittaisiin ja hoidettaisiin ennen kuin ne uhkaavat vakavasti nuoren elämää. Tämäkään tutkimus ei anna vastausta siihen, miksi migreenikoilla jo nuorena on enemmän mielenterveyden häiriöitä kuin päänsäryttömillä tai kroonista jännityspäänsärkyä sairastavilla. Serotoniinia, erästä aivojen välittäjäainetta, on selitetty migreenin ja masennuksen yhteiseksi tekijäksi, vaikka vedenpitävät todisteet puuttuvat. Tämä tutkimus ei myöskään tue teoriaa, että masennus olisi seurausta jatkuvista kivuista, vaikka monista kokeneista migreenikoista niin tuntuukin. Uusia tuloksia ja lääketieteellisiä vastauksia odotellessa perheen ja ystävien muodostama tukiverkosto on oleellisen tärkeä vaikeuksissa oleville migreeninuorille. PH Shuu-Jiun Wang, Kai-Dih Juang, Jong-Ling Fuh, Shiang-Ru Lu. Psychiatric comorbidity and suicide risk in adolescents with chronic daily headache. Neurology 2007;68:14681473. Uusia lääkkeitä migreeniin ja päänsärkyyn? P rofessori Jes Olesen järjestää Kööpenhaminassa perinteisen kansainvälisen päänsärkytutkijoiden seminaarin aina maaliskuussa. Tänä vuonna seminaarin aiheena olivat uudet lääkekehitysmahdollisuudet migreeniin sekä joihinkin muihin päänsärkyihin. Laboratoriossa voidaan tehdä tuhansia kokeita soluviljelmissä eri lääkemolekyylien tai -yhdisteiden vaikutuksista automatisoitujen laitteiden avulla. Eläinkokeet vievät huomattavasti enemmän aikaa ja, kuten professori Peter Goadsby Lontoosta huomautti, ei ole olemassa varsinaista ”migreenimallia” koko kohtauksesta, vaan it- se asiassa tutkijat voivat toistaiseksi tarkastella vain migreenikoh tauksen eri osa-alueita. Tutkijat ovat jo vuosia kiistelleet, mitä niiden määrällisten ja laadullisten tavoitteiden tulisi olla, joilla kliinisissä lääketutkimuksissa käytetään mittaamaan jonkun – toivotun tai olemassa olevan – lääkkeen tehoa. Tällä hetkellä yleisesti esimerkiksi migreenilääketutkimuksissa mitataan lievittääkö tietty annos tutkittavaa lääkettä päänsärky- ja muita migreenioireita 24 tunnin kuluessa. Tällä hetkellä on useita tutkimuslinjoja, joissa pyritään vaikuttamaan migreenimekanismeihin ja aivojen toimintahäiriöön migreenikohtauksen kehittyessä tai ollessa jo meneillään. Epilepsialääkkeitä käytetään vaikean migreenin estohoidossa. Moni onkin mielessään varmasti tullut samaan johtopäätökseen kuin tutkijat: epilepsialla ja migreenillä on enemmän yhteistä hermosolutasolla kuin aiemmin on tiedetty. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia lääkehoitojen kehittämiseen molempiin sairauksiin. Tärkeimpiä tutkimuslinjoja mahdollisten lääkkeiden kannalta ovat typpioksidiin (NO) liittyvät mekanismit. Aiemmin on arveltu, että typpioksidia luovuttavat yh- 25 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 disteet laukaisevat erityisesti sarjoittaisen päänsäryn (sekä migreenin), koska se vaikuttaa aivovaltimoita laajentavasti. Uudemmat havainnot tukevat oletusta, että NO saattaa itse asiassa pysäyttää kohtauksen etenemisen aivoissa. Nykyiset täsmälääkkeet, triptaanit, vaikuttavat 5-hydroksi tryptamiini- eli serotoniinireseptoreihin, joita on useita eri alaluokkia. Tunnetusti triptaanien käyttöä ei suositella, jos on jokin sydänsai raus. Nyt pyritään kehittämään sellaisia serotoniinireseptorien vastavaikuttajia, joilla ei tarkemman reseptorispesifisyytensä vuoksi olisi epätoivottuja sydän- ja verisuonivaikutuksia. Migreenin geenitutkimuksissa, joita tehdään menestyksellisesti myös professori Aarno Palotien ryhmässä Helsingissä, on löydetty mutaatioita kalsiumkanavageenissä potilailla, joilla on suvuittain esiintyvä halvausoireinen migreeni. Siksi solujen kalsiumkanavat ja niiden toiminnan estäminen on ollut eräs tutkimuslinja. Seuraava myyntiluvan saava uusi migreenilääke lienee kuitenkin työnimellä MK-0974 kulkeva uusi lääke, joka on jo pitkällä kliinisissä lääketutkimuksissa monessa maassa. Uudentyyppinen lääke, jolla ei ole triptaanien käyttöön liittyviä esteitä sydän- ja verisuonisai- rauksista kärsivillekään, estää yhden neuropeptidin toiminnan, joka osallistuu kipusignaalien välittämiseen aivoissa. Tämä molekyyli on CGRP eli calcitonin gene-related peptide. Kun migreenikohtauksen synnyssä keskeistä kolmoishermoa ärsytetään, lisääntyy CGRP:n pitoisuus veressä ja näin ollen kipukin lisääntyy. Kun tämä reaktio voidaan estää lääkkeellä, helpottaa päänsärky. Jos lääketutkimukset onnistuvat odotetulla tavalla, voimme odottaa tätä uudenlaista lääkettä apteekkeihin ehkä vuosikymmenen lopussa. HK Projektin kuulumisia: Vertaisryhmäohjaajien koulutus uoden 2007 alussa käynnistyi kaksi vertaisryhmäohjaajakurssia, toinen perinteiseen tapaan EteläSuomessa ja toinen Oulussa. Oulun kurssia toteutetaan NV (Neurologiset järjestöt) -yhteistyönä. Kurssituksen myötä on uutta vertaistoimintaa jo syksyllä alkamassa. Tarkemmat tiedot toimintakalenterissa tässä lehdessä ja yhdistyksen sivuilla netissä. misesta projektikoordinaattori kiittää neljää Diakonissalaitoksen AMK-opiskelijaa, kolmea ohjaajaa ja lastenneurologi Liisa Metsähonkalaa sekä maittavat ateriat loihtinutta Kesäharjun emäntää. Leiriviikonlopun tavoitteina oli rentoutuminen, voimavaraistuminen, kokemusten jakaminen, vertaistuen saaminen ja tiedon lisääminen. Sunnuntaisen palautekierroksen yhteenvetona voidaan todeta, että tavoitteisiin päästiin hyvin ja lämpimän sään ansiosta ne jopa ylitettiin. Perheleiri Työseminaari ammattilaisille lokuun ensimmäisenä viikonloppuna saapui perheleiriläisiä Iitin Vuolenkoskelle Kesäharjun kauniisiin tiloihin. Yhteisenä nimittäjänä leirillä oli lapsen migreeni. Ohjelmassa oli ulkoilun ja uimisen lisäksi lapsille suunnattua kuvallista työskentelyä, aikuisille porinaryhmää, yhteisiä toiminnallisia tuokioita, iltapäiväkahvit yhdistyksen toiminnanjohtajan kanssa ja lastenneurologin luento. Ohjelman onnistu- rojektin aikana on koottu tietoa lasten päänsärkyjen hoitokäytännöistä. Hoidonporrastus, tutkimuksiin pääseminen ja osin hoidon laatukin vaihtelee suuresti keskussairaalapiireittäin. Hoitokäytäntöjen yhtenäistämiseksi projekti järjestää alan ammattilaisille työseminaarin torstaina 1.11.2007. Tieto seminaarista on lähetetty lasten- ja lastenneurologisille poliklinikoille. V E Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 P 26 Katjan selviytymistarina O len nyt jo 29-vuotias, päänsärkyni alkoivat jo yläasteikäisenä. Kävin monta kerta lääkärissä, mutta ”vikaa” ei löytynyt. Ensin kohtaukset ajoittuivat aina muutamaa päivää ennen kuukautisia ja kestivät koko kuukautisten ajan (7 päivää!!!) ja sitten vielä muutaman päivän sen jälkeen. Mutta pärjäsin... jotenkin. Ensimmäinen lapseni syntyi 1998. Silloin ne alkoivat toden teolla: oksensin ja makasin pimeässä, voimat meni, kaikki haju etoi. Tiesin jo monta päivää etukäteen että pian se alkaa: voimat loppui, hajut etoi, samoin hyvätkin tuoksut. En koskaan voinut pitää deodoranttia saati hajuvettä! Oksensin välittömästi ja naamasta puutui toinen puoli. Sitten yöllä se iski kuin salama... PÄÄNSÄRKY. Eikä siihen tehonnut mikään. – Viikko. Ja sitten ohi. Tämä tapahtui ainakin kerran kuussa. Toinen lapsi teki tuloaan 2001, raskausaikana ei muuta hyvää ollutkaan kuin että migreeni pysyi poissa. Vauva syntyi, mutta niin syntyi myös uusi kamala migreeni. Tuo mikä esikoisen jälkeen tuli, tuli kaksi kertaa voimakkaampana ja kaksi kertaa kuussa. Sain estolääkityksen, mikä ei tehonnut. En luovuttanut vaan söin ja söin.... Mutta ei, se laski pulssini alas, liian alas. Sitten aloinkin odottaa kolmatta lastamme. Huh, taas kärsimys hetkeksi ohi. Vauva syntyi ja niin tulivat taas kivutkin. Koh taukset tulivat niin pahoina että en ehtinyt enää muuta tekemään kuin oksentamaan, naama ja toinen puoli kropastani olivat kuin halvaantuneet, en pystynyt syömään, koska suuni oli puutunut. Puheeni oli puuroa ja se päänsärky oli yhtä tuskaa. Sain taas estolääkkeen. Se ei tehonnut sekään, laski myös pulssini alas. Lääkäri epäili että ehkä sellaista lääkettä ei olekaan, mikä tehoaa minuun. Sain kuitenkin oikeita migreenin täsmälääkkeitä ja vinon pinon erilaisia särkylääkkeitä. 27 Ajattelin jo että olen hullu. Olen oikeasti hullu??!! Kukaan ei usko että olen näin kipeä...... En kyennyt enää olemaan autossa viittä kilometriä pitempään, kun tärinä laukaisi migreenin. En pystynyt syömään makeaa, en pystynyt juomaan saunaolutta, en siideriä – en edes yhtä. En voinut valvoa pitkään, enkä myöskään nukkua pitkään. En pystynyt työntämään lastani rattaissa, koska tärinä käsissäni laukaisi migreenin. Voi, kyllä, minä olin hullu! Rupesin olemaan vain kotona. Kaverit kutsuivat kylään, mutta kaikki asuivat yli viiden kilometrin päässä. Miten minä sinne menisin? Eristäydyin....... Sitten se rysähti taas. Sitä kesti ja kesti. Oli jo kolmas viikko menossa, kun kävin lääkärissä. Olin tipassa ja pääsin kotiin. Se ei helpottanut. Lähdin pyörällä omaan terveyskeskukseen ja voimat olivat minimissä. Käsissä ja naamassa ei ollut tuntoa, perille päästyäni myös jaloista loppui tunto. Minulle tilattiin ambulanssi, olin tipassa neljä päivää ja sain todella vahvoja lääkkeitä niin suoneen kuin suuhunkin. Kotiin sain taas estolääkkeen. Lääkäri varoitteli että voi mennä monta monta kuukautta ennen kuin lääke tehoaa. Nyt tästä helvetistä on yhdeksän kuukautta, josta migreenitöntä elämää on nyt takana neljä kuukautta. Voin sanoa, että en ole elänyt näin onnellisesti vielä 15 vuoteen. En ennen voinut käsittää miten migreeni rajoitti minun elämääni. Nyt voin tehdä taas kaikkea. Kohtaus muistuttaa minua olemassaolostaan ehkä kerran kuussa, sievästi vain puoli päivää. Siihen tehoaa lääkärin määräämä hyvä särkylääke. Minun tapauksessani täsmälääke oli myrkkyä. Se pahensi kohtauksiani ja vei minulta kävelykyvyn. Hirveää ajatella näin jälkikäteen että todella jaksoin 15 vuotta. Toivon että saan elää tervettä ja kivutonta elämää vielä kauan! terv. Katja Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 Ta p a h t u maka len teri Kaikille yhteinen rentoutumis- ja vertaisviikonloppu 29.–30.9.2007 Haikon kartanossa, Porvoossa Alkaa la klo 13.00, loppuu su klo 12. 93 euron paketti sis.: lounas, syvärentoutus, Shindo-venyttely, sauna ja allasosaston käyttö molempina päivinä, yöpyminen kahden hengen huoneessa ja aamiainen. Illallinen erikseen maksettuna n. 35 euroa. Yksilöhoitoja voi varata ennakkovarauksella kylpylästä (www.haikko.fi). HUOM! Ilmoittautumiset jo 10.9. mennessä: matleena.helojoki@ migreeni.org tai 050 5445 232. Yhdistys mukana syksyn aikana: • 12.–14.10.2007 Osaava Nainen -messuilla Turun Messu- ja kongressikeskuksessa • 13.10.2007 Hyvän Olon Startti -Messutapahtumassa Kouvolassa Kouvolan seudun ammattiopistolla, Utinkatu 44-48, 45200 Kouvola • 30.10.2007 klo 17.30–20.00 Tiedä oikeutesi -tiedotustapahtumassa Kotkan konserttitalossa Tilaisuus on NV-järjestöjen yhteinen • 9.–11.11.2007 Terveys + Hyvä olo -messuilla Helsingin Messukeskuksessa, Hyvän olon torilla Lasten päänsärky -projekti esillä syksyn aikana: • 15.9.2007 Hubu&YleX -konserttitapahtumassa Helsingin Linnanmäellä • 29.–30.9 Lastentarhaopettajapäivillä Vaasassa • 2.–3.10.2007 My Way -nuorisomessuilla Jyväskylässä • 15.–16.11.2007 Lastensairaanhoitajapäivillä Kuopiossa Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 Vie ilmoitus hoitoyksikköösi ja/tai työpaikallesi Valitse sinua lähellä oleva LUENTO ja vie sitä koskeva ilmoitus ilmoitustaululle. Ladattavat Word-tiedostot löytyvät netin Tapahtumakalenterista ALUEET HELSINKI Keskiviikot 12.9., 10.10. ja 2.11. klo 18.00 Vertaisryhmät Itä-Pasila, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki, kerhotila. Koollekutsujat: Tuija p. 044 460 092, Pirjo p. 040 513 1916 Aiheet: 12.9. Mitä kuuluu omaan päähän? Vapaamuotoista keskustelua – Tuija ja Pirjo 10.10. Migreeniä sairastavat ja omaiset – yhteinen ilta. Ilta on tarkoitettu migreeniä sairastaville ja muille, joita läheisen migreeni askarruttaa. – Anitta Migreeniyhdistyksestä, Tuija ja Pirjo 21.11. Miten menee työssä? – Matleena Migreeniyhdistyksestä, Birgitta, Tuija ja Pirjo. Tee- ja keksitarjoilu. Kulkuyhteydet: Bussit 23 ja 17 toimiston viereen Asemapäällikönkadulle. Espoosta bussit 502 - 505 Pasilan asemalle. Raitiovaunu 7 Pasilan asemalle. Junat Pasilan asemalle. HÄMEENLINNA Torstai 11.10.2007 klo 12.00–16.00 NV-Tietopäivä – Yhteistyöllä asiakkaan parhaaksi Marttasali, Rauhankatu 5, Hämeenlinna Ilmoittautumiset 31.9.2007 mennessä. Tilaisuus on maksuton. Katso tarkemmat tiedot www.migreeni.org. JYVÄSKYLA Keskiviikkoisin 12.9., 10.10., 14.11. ja 12.12., klo 18–20 Vertaisryhmät Keski-Suomen Hengitysyhdistyksen tilat, Puistokatu 18. Kokoonkutsuja: Senja p. 040 533 0417. 28 LAHTI ! Tiistai 11.9. klo 18–20 LUENTO: Migreeni, naisten päänsärky Neurologian erikoislääkäri Tarja Suomalainen, Lääkärikeskus Mehiläinen. Lahden kaupunginkirjasto, auditorio, Kirkkokatu 31. Maanantai 17.9. klo 18.00 Vertaisryhmä Koo-kuppila Kanttiini, Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos, Hoitajankatu 3. Koollekutsujana Riikka 040 7706 883. LAPPEENRANTA Torstai 13.9. ja 15.11. klo 18.00. Vertaisryhmät Lappeenrannan Kylpylällä (vanha puoli), Ainonk. 17. Ryhmien kokoonkutsujina Riitta puh 0400 970 164 ja Eija puh 040 5930 159. Tervetuloa! OULU Uusi vertaisryhmä aikuisille aloittaa Oulussa tänä syksynä. Tarkempia tietoja mm. paikasta ja ajankohdasta antavat syyskuun puolivälissä ryhmän vetäjät Riikka 040 7466729 ja Marja 050 3663515. Tiistai 29.01.08 klo 18-20. LUENTO: Tasapainoinen ruokavalio Ravitsemusterapeutti Riitta Tervonen. Tampereen Klubitalo, Käpytie 6 A. Luento järjestetään yhdessä Klubitalon ja Tampereen seudun vertaiskeskuksen kanssa. Joka kuukauden 2. keskiviikko Vertaisryhmät Tampereen Seudun Vertaiskeskus, Pinnink. 53 B 3. krs. Ryhmien ajat voi varmistaa Vertaiskeskuksen päivystyksestä torstaisin klo 12.00–14.30 p. (03) 211 0200 tai www.elisanet.fi/vertaiskeskus. TURKU Tiistaisin klo 18.30 Jooga Keskiviikkoisin klo 18.30 Kuntoutuksellinen Pilates Awitas, Anne Savilahti. Turun ammattikorkeakoulu, terveys- ja hyvinvointi, Ruiskatu 8, ls. 225 (Petrelius) Syyskausi 195,- euroa/15 kertaa tai 150,-euroa/10 kertaa. SV -lähetteellä kela-korvaus. Ilmoittautumiset, tiedustelut 040 590 7060. Lisätietoja www.migreeni.org. Tulethan kaikkiin tilaisuuksiimme tuoksutta. SALO Sunnuntai 9.9. klo 10.00–16.00 Liikuntaa kaikille, kokeile uusia lajeja Salohalli, Keilahalli. Järjestäjinä Salon liikuntavirasto, Salon Syty ja Neurologiset järjestöt. Lisätietoja www.migreeni.org. SEINÄJOKI ! Tiistai 9.10. klo 18–20 LUENTO: Migreeni – naisten päänsärky Neurologian erikoislääkäri Heikki Teirmaa, E-P:n Päänsärkykeskus. Järjestötalo, Kauppakatu 1, 2. krs 60100 Seinäjoki. TAMPERE ! Tiistai 23.10. klo 18–20 LUENTO: Itsehoito ja käsikauppalääkkeet Yliopiston apteekin proviisori Anne Lehtonen. Tampereen Klubitalo, Käpytie 6 A. Luento järjestetään yhdessä Klubitalon ja Tampereen seudun vertaiskeskuksen kanssa. 29 Yhteyshenkilöt Alavus: Seija Jokela 050 360 3253 Helsinki/Vantaa:Rita Pöllänen 050 530 2959 Joensuu: Maila Immonen, lapsiperheiden vertaistuki, maila.immonen@luukku.com Jyväskylä: Senja Härmä 040 533 0417 Lahti: Riikka Vierumäki 040 7706 883 Lappeenranta: Riitta Nikulainen 0400 970 164 Oulu: Marja-Leena Kinnunen 040 574 5242 Rauma: Tuija Uusluoto 050 400 8787 Riihimäki Kirsi Elo-Hutri 050 340 4425, kirsi.elo-hutri@elisanet.fi Salo: Leena Kanerva 050 520 1958, leena@kanerva.fi Seinäjoki: Marja Vainio, marja.vainio@pp2.inet.fi Turku: Hilkka Kettinen 050 535 5155 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007 ! Neurologian erikoislääkäri Heikki Teirmaa Neurologian erikoislääkäri Tarja Suomalainen Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus Hautapakankatu 13, 60310 Seinäjoki Ajanvaraus (06) 414 8223 Mehiläinen Sibeliuksenkatu 6 C, 15110 Lahti Ajanvaraus (03) 825 5288 Lastenneurologian erikoislääkäri Sibeliuksenkatu 3 A, 13100 Hämeenlinna Ajanvaraus (03) 615 6500 Teija Salokorpi www.mehilainen.fi/ajanvaraus Seinäjoen lääketieteellinen Tutkimuslaitos Vapaudentie 26, 60100 Seinäjoki Ajanvaraus (06) 418 2111 Heinolan lääkärikeskus Kirkkokatu 13, 18100 Heinola Ajanvaraus (03) 875 150 Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti Myyrmanni, Iskoskuja 3 B 50, 01600 Vantaa Ajanvaraus (09) 530 501 Neurologian erikoislääkäri Hannele Havanka Neurologian erikoislääkäri Helena Nissinen Oulun Diakonissalaitos, ODL Terveys Sepänkatu 21, 90100 Oulu Ajanvaraus (08) 313 2000 Keskustornin lääkäriasema Keskustorni, 7. krs, 02100 Espoo Ajanvaraus (09) 5305 0600 Haukiputaan Lääkärikeskus Jokelantie 1, 90830 Haukipudas Ajanvaraus (08) 563 5700 Neurologian erikoislääkäri Neurologian erikoislääkäri Harri Hirvonen Marja Repo-Outakoski Mehiläinen Kauppiaskatu 8, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 4140 111 Oulun Diakonissalaitos, ODL Terveys Sepänkatu 21, 90100 Oulu Ajanvaraus (08) 313 2000 Lastenneurologian erikoislääkäri Mirja Hämäläinen Diacor, Tikkurila Unikkotie 5 a A 01300 Vantaa Ajanvaraus (09) 7750 8660 KUN ONGELMANA ON PÄÄNSÄRKY, ME VOIMME AUTTAA. Helsingin Päänsärkykeskus on päänsäryn hoitoon erikoistunut Medicityn palveluyksikkö Postitalossa. Ajanvaraukset erikoislääkäreille ja akuutti päänsärkypäivystys ma-to 8 – 19, pe 8 – 16. (09) 5305 0500 tai www.medicity.fi POSTITALON LÄÄKÄRIASEMA Mannerheiminaukio 1 B • 00100 HELSINKI Puh. (09) 5305 0500 • www.medicity.fi Päänsäryn tutkimukseen ja hoitoon erikoistunut lääkärikeskus. Neurologipalveluja myös eri puolilla Suomea. Löydä oma lääkärisi www.nuppikipu.com Meillä voit halutessasi osallistua myös lääketutkimuksiin, joissa tutkitaan uusia lääkkeitä migreenin hoitoon. Brahenkatu 11 D, 6.krs, Turku • Ajanvaraus 2710 460 ark. klo 8-17 Yksilölliset terapiajaksot: • päänsärkykierteen katkaisu • ehkäisevät hoidot ja terapiat • kivunhallinnan ohjaus Kivunhallintaryhmät Päänsäryn hoito ja kuntoutus yhteistyössä: • neurologi Petteri Maunu: kivunhoidon erityispätevyys • kivun hoitoon erikoistuneet fysioterapeutit • moniammatillinen kiputyöryhmä Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2, 33100 Tampere, puh. 03-3126 0300 www.erikoiskuntoutus.com M – Itella Oyj Tilaa Migreeniyhdistyksestä migreeni@migreeni.org tai puh. 050 544 5232 n Sarjoittainey Naisten päänsärk migreeni Esitteitä: rky, jopäänsä lisäkellinen un llisti. Kiv dellise a ja mahdo älelu stä pitk oksent tyy pää hiljaisesan täy tä ja eäs ästä, pim pääntainen täin sarjoit erit gia eli in toistuva voi pynen, use na potilas ei nka aika ensisienissä migre puheen monsessä ksen aiakoivat sta enn sekä kohtau aina liiöt ei nohäiri htaukseen Ko minen. rkysaipäänsä ntueni on halvaa n migre osittainen yä oi liitt usein Särky herättää pari tuntia keskellä yötä, olen sen jälkeen kun aan. Se kum mennyt nuk issa, kipu kehittyy sekunne mur skaava. on suorastaan assa Kipu on vain oike kuin silmässäni, niin anko. En tulikuuma hiilih Joskus ni. alla voi olla paik aisin, kävelen edestak issa ja joskus istun tuol ja taakse.” keinun eteen ry hdistys reeniy men MigMigreeniseura n Suome n MSD Oy Suome aja omist passin ta, Tämän staa sairauta saira aiheutta voi joka ua ja ttä asta kipepäselvyy ak im vo ä. heen häiriöit ttaa pu aiheu i tasapaino n ja/ta tajunna t haltijan imita häne n ssi Jos pa kenut, to hoitoon. las ala taso on mästi saira välittö ta jei lisää oh Katso n sisältä. passi .org greeni m kyni.co aansar www.p migreeni jännityspäänsärky sarjoittainen päänsärky kolmoishermosärky migreeni aivorunkomigreeni nsärky yspääni jännit en migree halvausoirein Migreenin estohoito Sopiva estolääk e ensimmäisellä ei ihan yrit osunut kohdall tämällä e, mutta oli se hieno jutt u, kun se sitten löytyi!” Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. – Ja taas sama vaiva kuukauden päästä.” i.org www.migreen www.migreen i.org www.migreeni.org sarjoittainen päänsä kolmoishermosärky aivorunkomigreeni halvausoireinen mig www.migreeni.org Aurinkolippoja: Helsingin Messukeskus 9.–11.11.2007 Anna kaikkien ihmisten kukkia. Etenkin itsesi! Hae henkilökohtaisia vinkkejä, osallistu antoisille luennoille. Testaa terveyttäsi ja kuntoasi, anna asiantuntijoiden opastaa ja kokeile uusia liikuntamuotoja. Tutustu tapahtuman tarjontaan ja tilaa maksuton ohjelmalehti osoitteessa www.terveysmessut.fi. Kaikki ohjelmat sisältyvät lipun hintaan. Samaan aikaan, samalla lipulla myös upea Muoti+Kauneus. Tervetuloa nauttimaan! Liput: aikuiset 12 ¤, lapset (7–15 v.), opiskelijat, eläkeläiset, ryhmät (väh. 10 hlöä) 8 ¤/hlö. Kokoaikalippu 18 ¤ (voimassa koko viikonlopun). Järjestäjä: Suomen Messut, puh. (09) 150 91, www.terveysmessut.fi Hyödynnä messuetusi! 4 Tämän kupongin arvo ¤ Helsingin Messukeskus 9.–11.11.2007 klo 10–18 Leikkaa talteen ja tuo messuille! Oikeuttaa 4 euron alennukseen normaalihintaisesta aikuisen pääsylipusta (12 ¤). Tämän edun Sinulle tarjoaa Suomen Migreeniyhdistys ry.
© Copyright 2024