1. No category

Taiteilijan kosketus
Konstnärens beröring
/ 12
Leikisti, mutta tosissaan
Lekfullt, men på allvar
/ 24
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI / TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
POP ART / 06
CAROL RAMA / 30
2015
2
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI
Sisältö / Innehåll
04Näkökulma / Synvinkel
Nimiä ja ilmiöitä /
Namn och fenomen
06Taiteella ja tuoleilla on tekijänsä /
Konsten och stolarna har sina skapare
12Taiteilijan kosketus /
Konstnärens beröring
22Teos työpaikallani /
Konst på arbetsplatsen
Taidetta hyvinvointiin /
Konst för hälsan
24Leikisti, mutta tosissaan /
Lekfullt, men på allvar
12
30Taiteilija nimeltä Carol Rama /
En konstnär vid namn Carol Rama
36EMMA matkusti Barcelonaan /
EMMA reste till Barcelona
Auringon ja Carol Raman poltetta /
Solens och Carol Ramas glöd
38Tilaisuutesi taiteen keskellä /
Evenemang i konstnärlig inramning
40Vaikuttavaa yritysyhteistyötä /
Föredömligt företagssamarbete
30
42Uutiset / Nyheter
Kansikuva Omslagsbild
Eero Aarnio.
ARI KARTTUNEN
Pauliina Turakka-Purhonen,
Mörkö itse kolmantena
Spöket själv tredje,
yksityiskohta detalj, 2011.
Carol Rama.
PINO DELL’AQUILA
Studio 65, ”Leonardo”, 1969.
Vitra Design Museum
06
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
Julkaisija Utgivare EMMA - Espoon modernin taiteen museo EMMA - Esbo moderna konstmuseum / Päätoimittaja Chefredaktör
Esa Takala / Toimitusneuvosto Redaktionsråd Pilvi Kalhama, Ari Karttunen, Päivi Karttunen, Hannele Savelainen, Päivi Talasmaa /
Kuvatoimitus Bildredaktör Ari Karttunen / Ulkoasu ja taitto Design och layout Dog Design / Paino Tryck Lönnberg Painot Oy
3
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
Näyttelyt / Utställningar
1
Kosketus /
Saastamoisen säätiön
kokoelmanäyttely /
19.11.2014 alkaen
Beröring /
Saastamoinenstiftelsens
samlingsutställning /
fr.o.m. 19.11.2014
Kosketus-näyttelyn
vaihe II avautuu 29.5.2015
ja vaihe III 18.11.2015.
Fas II av utställningen
öppnas 29.5.2015
och fas III 18.11.2015.
Vesiputoussateenkaari
ja muita tapahtumia
luonnossa /
25.4.2013-22.3.2015
Händelser i naturen /
25.4.2013-22.3.2015
Nabb+Teeri /
mesh/mɛʃ /
27.1.-15.3.2015
Pop Art Design /
18.2.-10.5.2015
2
Mia Hamari /
Veistoksia /
27.3.-10.5.2015
Mia Hamari /
Skulpturer /
27.3-10.5.2015
2
4
3
Nubben
- Lars–Gunnar Nordström
In Memoriam /
17.6.-13.9.2015
Carol Rama /
Polte /
14.10.2015-10.1.2016
Carol Rama /
Passion /
14.10.2015-10.1.2016
4
Alma Heikkilä /
14.10.-5.12.2015
Aurora Reinhard, Jackson
Pollock on my Nails, 2008.
Eero Aarnio, Pastilli, 1967.
1
Carol Rama, Nonna Carolina,
1936. Archivio Carol Rama
Lars-Gunnar Nordström
3
PAINOSMÄÄRÄ 25 000 KPL / PAPERI GALERIE ART VOLUME 150 g/m 2, 115 g/m 2 / SEURAAVA LEHTI ILMESTYY KEVÄÄLLÄ 2016 /
OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET (LEHTI ON MAKSUTON) JA PALAUTE: INFO@EMMA.MUSEUM / MUSEON YHTEYSTIEDOT TAKAKANNESSA
UPPLAGA 25 000 ST. / PAPPER GALERIE ART VOLUME 150 g/m 2, 115 g/m 2 / FÖLJANDE NUMMER UTKOMMER VÅREN 2016 / ADRESSÄNDRINGAR, PRE­
NUMERATIONER (TIDSKRIFTEN ÄR GRATIS) OCH FEEDBACK: INFO@EMMA.MUSEUM / MUSEETS KONTAKTINFORMATION FINNS PÅ TIDSKRIFTENS BAKSIDA
4
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI
Näkökulma
Museonjohtaja Museidirektör / Pilvi Kalhama Kuva ja kuvitus Foto och illustration / Ari Karttunen
NIMIÄ JA ILMIÖITÄ
E
MMA-lehdessä tutustumme
kiinnostaviin persooniin, joiden työ näkyy vuoden aikana
EMMAssa.
Tapasimme suomalaisen popikonin, Eero Aarnion, jonka ihaillut
60-luvun luomukset – Pallo-tuoli,
Pastilli ja Kupla-tuoli – jatkavat yhä
kansainvälistä suosiotaan. Sivuilla 24–29 sukellamme toisenlaisen
suurnimen, jazz-entusiasti LarsGunnar ”Nubben” Nordströmin
maailmaan, joka sykkii urbaaneja,
moderneja rytmejä.
Lue, minkälainen oman tien kulkija on avantgarde-taiteilija nimeltä
Carol Rama. Taiteilijan ensimmäisen laajan kiertueen rantautuessa
EMMAan toteamme ehkä, kuten
Picasso Ramalle 50-luvulla: ”Kunpa
olisin tuntenut sinut aiemmin”. Sivujen 36–37 matkakertomus raottaa,
kuinka kiertue starttasi.
Saadakseen jalansijaa taide on
aina edellyttänyt näkemyksellisiä
taustavaikuttajia: Haastattelimme
Espoon sosiaali- ja terveystoimen
perusturvajohtaja Juha Metsoa hänen visioistaan Espoon uuden sairaalan mittavassa taidehankkeessa,
jossa EMMAkin on mukana. Päivi
Karttunen Saastamoisen säätiöstä
pohtii, millainen on taiteilijan henkilökohtainen suhde teoksiinsa uudessa kokoelmanäyttelyssä.
Vaikuttavien persoonien ja sisältöjen vuotta 2015!
PILVI KALHAMA MUSEONJOHTAJA
5
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
Synvinkel
NAMN OCH FENOMEN
I
tidskriften EMMA gör vi bekantskap med intressanta personligheter vars alster kommer att visas
under året på EMMA.
Vi hälsade på hos den finländske
popikonen Eero Aarnio, vars fascinerande sextiotalsskapelser – stolarna Åskbollen, Pastill och Bubbla
– fortsätter att göra internationell
succé. På sidorna 24–29 gör vi en
djupdykning i en annan legends sfär,
nämligen jazzentusiasten Lars-Gunnar ”Nubben” Nordströms värld av
urbana och moderna rytmer.
Läs om avantgardisten Carol
Rama och hennes okonventionella
konst. När Ramas första omfattande
turné nu kommer till EMMA får vi
kanske anledning att säga det som
Picasso sa till henne på 1950-talet:
”Jag önskar jag hade känt dig tidigare”. Reseberättelsen på sidorna
36–37 beskriver hur turnén startade.
Konsten har alltid behövt visionära bakgrundskrafter för att få
fotfäste: Vi intervjuade omsorgs­
direktör Juha Metso, som leder social- och hälsovårdssektorn i Esbo, om
hans visioner kring det omfattande
konstprojektet för Esbo nya sjukhus,
där även EMMA är med. Päivi Karttunen från Saastamoinenstiftelsen
funderar kring konstnärens personliga relation till sina konstverk i den
nya samlingsutställningen.
2015 är ett år med stora personligheter och intryck!
PILVI KALHAMA MUSEIDIREKTÖR
6
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI
Studio 65, ”Leonardo”,
seating unit, prototype 1969.
Vitra Design Museum
TEKSTI TEXT / INKA LAINE
TAITEELLA
JA TUOLEILLA
ON TEKIJÄNSÄ
KONSTEN OCH
STOLARNA HAR
SINA SKAPARE
7
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
P
opulaarikulttuuri näki päivänvalon Yhdysvalloissa toisen maailmansodan jälkeen.
Aikakautta leimasivat optimismi ja tulevaisuususko. Ihmisillä oli varaa kuluttaa
ja teollisuus vastasi heidän tarpeisiinsa.
Uudet menetelmät ja raaka-aineet – erityisesti muovi – mahdollistivat sarjatuotannon. Pop-taide ammensi mainoksista ja sarjakuvista,
mutta myös kriittisiä äänenpanoja esiintyi.
EMMAssa nähdään keväällä 2015 laaja pop-taiteesta
ja designista kertova näyttely Pop Art Design. Sen on
tuottanut Vitra Design Museum Weil am Rheinista, Saksasta. Suomalainen pop-taide ja sekä 1960- ja 70-lukujen
muotoilu ovat esillä omana kokonaisuutenaan. Näyttelyn kymmenistä taiteilijoista ja muotoilijoista EMMAlehti esittelee kaksi.
P
opulärkulturen såg dagens ljus i Förenta
staterna efter andra världskriget. Tids­
perioden präglades av optimism och
framtidstro. Människorna hade råd att
konsumera och industrin svarade på
deras behov. Nya metoder och material
– framför allt plasten – möjliggjorde serieproduktion. Popkonsten öste ur reklamer och serier,
men det förekom också kritiska tonfall.
Våren 2015 visas i EMMA en omfattande utställning,
Pop Art Design, som presenterar popkonst och design.
Den är producerad av Vitra Design Museum som är beläget i Weil am Rhein i Tyskland. Finländsk popkonst
och formgivning från 1960- och 1970-talen ställs ut som
en särskild helhet. Tidningen EMMA presenterar två av
utställningens tio konstnärer och formgivare.
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
9
Andy Warhol ja amerikkalainen unelma
Andy Warhol och den amerikanska drömmen
Andy Warhol (1928–1987) toteutti kohdallaan amerikkalaista unelmaa tulla rikkaaksi ja kuuluisaksi. Hän oli lähtöisin Pittsburghista työväenluokkaisesta siirtolaisperheestä ja päätyi New Yorkin jet set -piireihin. Menestys
ei tullut ilmaiseksi; ystävät ovat kuvanneet Warholia työ­
narkomaaniksi. Hän eli kuuluisuuksien ympäröimänä ja
kuvasi heitä filmeissään ja värikkäissä muotokuvissaan.
Hänen näkemyksensä mm. Maosta, Marilynistä, Elisabeth Taylorista, Jacqueline Kennedystä, Michael Jacksonista ja Mick Jaggerista ovat muodostuneet ikonisiksi.
Warhol aloitti uransa 1950-luvulla mainosgraafikkona ja näyteikkunoiden somistajana. Myöhemmin tunnetut tuotemerkit kuten Brillo, Campbell’s, Coca-Cola ja
Heinz päätyivät hänen teoksiinsa. Vuonna 1962 Warhol
perusti tehtaana (The Factory) tunnetun studionsa, joka
suolsi hänen taidettaan markkinoille. Warholista Amerikka oli hieno maa, koska köyhät pystyivät ostamaan
samoja merkkituotteita kuin rikkaat ja hän onkin verrannut tavarataloja taidemuseoihin. Hän on myös todennut bisneksen olevan parasta taidetta.
”Tulevaisuudessa jokainen tulee olemaan maailmankuulu viisitoista minuuttia.” Tämä Warholin siteeratuin
lausahdus kuvaa hyvin aikaamme selfieineen, YouTube
-videoineen ja muine internet-ilmiöineen. Warhol itse
saavutti tavoitteensa. Hän pelastui täpärästi murha­
yrityksestä vuonna 1968 kuollakseen lopulta rutiinileikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Google-haku hänen
nimellään tuottaa 25 000 000 osumaa. Se tekee hänestä
yhden maailman tunnetuimmista ihmisistä.
Andy Warhol (1928–1987) förverkligade för sin del den
amerikanska drömmen om att bli rik och berömd. Han
härstammade från en invandrarfamilj ur arbetarklassen
och hamnade i New Yorks jet set-kretsar. Framgången
var inte gratis; Warhols vänner har beskrivit honom som
en arbetsnarkoman. Han levde omringad av berömd­
heter och avbildade dem i sina filmer och färgstarka
porträtt. Hans visioner av bland annat Mao, Marilyn,
Elisabeth Taylor, Jaqueline Kennedy, Michael Jackson
och Mick Jagger har förvandlats till ikoner.
Warhol inledde sin bana på 1950-talet som reklamgrafiker och dekoratör av skyltfönster. Senare upptog
han kända varumärken såsom Brillo, Campbell’s, CocaCola och Heinz i sina verk. År 1962 grundade Warhol
sin studio, känd som fabriken (The factory), som förde
ut hans konst på marknaden. Enligt Warhol var Amerika ett fint land, eftersom de fattiga kunde köpa samma
märkesprodukter som de rika, och han har också jämfört varuhus med konstmuseer. Han konstaterade också
att business är den bästa konsten.
”I framtiden kommer var och en att vara världs­
berömd i femton minuter.” Detta Warhols mest berömda uttalande beskriver utmärkt vår tid med selfies, You
Tube-videor och andra internetfenomen. Warhol själv
nådde sitt mål. Han klarade sig med nödnäppe undan
ett mordförsök år 1968 för att slutligen avlida i komplikationerna efter en rutinoperation. En Googlesökning
på hans namn ger 25 000 000 träffar. Det gör honom till
en av världens mest berömda människor.
”TULEVAISUUDESSA
JOKAINEN TULEE OLEMAAN
MAAILMANKUULU
VIISITOISTA MINUUTTIA.”
”I FRAMTIDEN KOMMER
VAR OCH EN ATT VARA
VÄRLDSBERÖMD
I FEMTON MINUTER.”
Andy Warhol.
DONALD GETSUG / GETTY IMAGES
10
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI
ARI KARTTUNEN
AARNION SUUNNITTELEMAT
TUOTTEET KUVASTAVAT
HYVIN POP-DESIGNIN
HENKEÄ.
PRODUKTERNA
SOM AARNIO FORMGIVIT
AVSPEGLAR MYCKET VÄL
POPDESIGNENS ANDA.
Eero Aarnio ja täydellinen muoto
Eero Aarnio och den fullkomliga formen
Eero Aarnion (s.1932) tavaramerkiksi on muodostunut
Pallo-tuoli. Sen prototyyppi syntyi vuonna 1963, kun
Aarnioiden uuteen tilavaan Arava-kotiin tarvittiin kookkaampi tuoli. Nykyinen koti Veikkolassa on järjestyksessä 27:s ja siellä kaikki huonekalut olohuoneen italialaista
sohvaa lukuun ottamatta ovat isännän käsialaa.
Lasikuituinen Pallo-tuoli esiteltiin huonekalumessuilla Kölnissä 1966 ja se myytiin saman tien yli 30 maahan.
Sittemmin se on esiintynyt lukuisissa koti- ja ulkomaisissa lehtijutuissa ja kansikuvissa. Tuoli on merkittävä
myös teknisenä innovaationa; pyöreä muodon ansiosta
saavutetaan maksimaalinen vahvuus minimimäärällä
materiaalia. Pallo-tuolin maailmanvalloitus katkesi öljykriisiin 1970-luvun alussa. Sitä, kuten muitakin Aarnion
saman aikakauden tuoleja Kuplaa, Pastillia, Tomaattia,
Ponia sekä Juttu-jakkaraa valmistetaan edelleen tilaustyönä. Aarnion suunnittelemat tuotteet kuvastavat hyvin pop-designin henkeä. Värit ovat kirkkaita, muodot
leikkisiä ja mittakaavat yllättäviä.
Helsingin Sanomat kertoi hiljattain Aarnion olevan
yksi kopioiduimmista muotoilijoista. Hänen tuotteistaan liikkuu markkinoilla tuhansittain jäljitelmiä. Tätä
voi pitää myös tunnustuksena, sillä vain parhaita kopioi­
daan. Aarnio ei aio uhrata energiaansa piraattien metsästämiseen, mieluummin hän luo uutta.
Stolen Åskbollen har blivit ett varumärke för Eero Aarnio
( f. 1932). Prototypen för den uppstod 1963, när man behövde en större stol till familjen Aarnios nya rymliga Aravahem. Det nuvarande hemmet i Veikkola är det tjugosjunde
i ordningen och där är alla möbler förutom den italienska
soffan i vardagsrummet designade av husbonden.
Stolen Åskbollen av glasfiber presenterades på möbelmässan i Köln 1966 och såldes direkt till över 30 länder.
Sedermera har den figurerat i ett flertal inhemska och
utländska tidningsartiklar och på pärmbilder. Stolen är
betydelsefull också i egenskap av teknisk innovation; tack
vare den runda formen uppnås en maximal hållbarhet
med en minimimängd material. Åskbollens världserövring avbröts i och med oljekrisen i början av 1970-talet.
Den tillverkas fortfarande på beställning i likhet med övriga stolar i Aarnios produktion från samma tid, Bubblan,
Pastillen, Tomaten och Ponny samt pallen Juttu. Produkterna som Aarnio formgivit avspeglar mycket väl pop­
designens anda. Färgerna är klara, formerna lekfulla och
dimensionerna överraskande.
Helsingin Sanomat berättade nyligen att Aarnio är
en av de mest kopierade formgivarna. På marknaden rör
sig kopior av hans produkter i tusental. Detta kan också
ses som ett erkännande, eftersom bara de bästa kopieras. Aarnio tänker inte offra energi på att jaga piraterna,
hellre skapar han nytt.
Eero Aarnio (s. 1932)
Veikkolan kodissaan 2014.
Eero Aarnio (f. 1932)
i sitt hem i Veikkola 2014.
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
11
ARI KARTTUNEN
13
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
TAITEILIJAN
KOSKETUS
KONSTNÄRENS
BERÖRING
TEKSTI TEXT / PÄIVI KARTTUNEN
KUVAT FOTON / ARI KARTTUNEN
Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttelyn Kosketus
toinen osa avautuu EMMAssa toukokuussa 2015.
Se jatkaa ihmisyyden variaatioiden pohdintaa.
EMMA-lehti kysyi Saastamoisen säätiön PÄIVI
KARTTUSELTA, miten taiteilijapersoonat ilmenevät
näyttelyn teoksissa. Päivi vastaa siihen tekstillä
muutamasta taiteilijasta, joiden ajatuksia ja teoksia
hän pohdiskelee tällä hetkellä. Ääneen pääsee myös
kuvataiteilija Pauliina Turakka-Purhonen.
vas. vänst.
Pauliina Turakka-Purhonen,
Mörkö itse kolmantena
Spöket själv tredje,
yksityiskohta detalj, 2011.
Den andra delen av Saastamoinenstiftelsens samlings­
utställning Beröring öppnas i EMMA i maj 2015. Den fortsätter begrundandet av mänsklighetens olika variationer. Tidningen EMMA frågade PÄIVI KARTTUNEN från
Saastamoinenstiftelsen på vilket sätt konstnärspersonlig­
heterna framträder i utställningens verk. Päivi svarar
genom att skriva om några av konstnärerna, vars tankar
och verk hon för närvarande funderar på. Bildkonstnär
Pauliina Turakka-Purhonen kommer också till tals.
14
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI
Tacita Dean
THE BOOK
END OF TIME
K
uvataiteilija Tacita Deanin (1965)
valokuvasta hahmotamme ensin
ehkä jäätyneen kirjan tai kristallikirjan. Katoavuus, aineettomuus
välittyy kuvan kohteesta, tuota et
voi ottaa käteesi tai se hajoaa ja häviää taivaan tuuliin.
Kun tiedät, että teos liittyy Deanin matkoihin Utahin suola-alueille
ja hänen vuoden 2013 filmiinsä JG, pohdit sitä eri tavoin. Tiedät, että taiteilija on käynyt kirjeenvaihtoa
brittiläisen tieteiskirjailija J.G. Ballardin (1930–2009)
kanssa muun muassa yhteisestä kiinnostuksen kohteesta R
­ obert Smithsonista (1938–1973) ja tämän vuonna
1970 Utahin Suurelle Suolajärvelle toteuttamasta teoksesta Spiral Jetty, joka on eräs maataiteen ikoneista. Tarina kertoo, että Dean vei Ballardin novellin Voices of Time
(1960) Suolajärvelle ja antoi sen olla viikkoja suolaveden
vaikutuspiirissä. Se kiteytyi niin, ettei sitä voinut enää
siirtää, koska se olisi hajonnut. Dean otti kameran käyttöönsä ja pysäytti prosessin valokuvan hetkeen.
Teokseen syntyy käsitteellinen ulottuvuus taiteilijoiden keskinäisistä eleistä ja sidoksesta tiettyyn paikkaan.
Tarina kuvaa Tacita Deanin syvällistä ja moniulotteista
taiteilijapersoonaa. Deanin teos kysyy osaltaan, onko
ihmisen ja luonnon suhteessa meneillään peruuttamaton häiriötila.
P
å bildkonstnär Tacita Deans (1965)
fotografi varseblir man först kanske en
isbelupen bok eller en bok av kristall.
Motivet avspeglar förgänglighet och
immaterialitet; den där kan man inte
gripa tag i utan att den går i kras och
försvinner med vinden.
När man känner till att verket ansluter sig till Deans resor till saltsjödistriktet i Utah och hennes film JG från år 2013, tänker man på
ett annat sätt. Man vet att konstnären har korresponderat
med den brittiska science fiction-författaren J.G. Ballard
(1930–2009) bland annat om föremålet för deras gemensamma intresse Robert Smithson (1938–1973) och hans
verk Spiral Jetty, en av ikonerna inom jordkonsten, som han
skapade på Stora Saltsjön i Utah år 1970. Det berättas att
Dean förde Ballards novell Voices of time (1960) till Saltsjön
och lämnade den utsatt för saltvattnet i veckor. Den kristalliserades så att den inte längre gick att flytta på, eftersom
den skulle ha smulats sönder. Dean tog till kameran och
hejdade processen i fotografiet.
Verket får en begreppslig dimension genom konstnärernas ömsesidiga åtgärder och anknytning till en viss plats.
Berättelsen avspeglar Tacita Deans djupsinniga och mångfacetterade konstnärspersonlighet. Deans verk ställer för
sin del frågan om det i förhållandet mellan människan och
naturen uppstått ett oåterkalleligt störningstillstånd.
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
Tacita Dean,
The Book End of Time, 2013.
15
16
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI
17
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
Pauliina Turakka-Purhonen
MÖRKÖ ITSE
KOLMANTENA
SPÖKET SJÄLV TREDJE
P
auliina Turakka-Purhonen (1971) jättää jäljen persoonallisella ilmaisullaan: ”Mörkö on jonkinlainen toisinto
aiheesta Anna itse kolmantena. Olen
nähnyt keskiaikaisia versioita siitä
kirkoissa Ahvenanmaalla. Mörkö oli
tehdessä masennus: se kyllä näkee hyvin seitsemällä silmällään, mutta kun
kädet, jalat ja suu puuttuu, vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Kyse oli kai periytyvästä masennuksesta, tai edellisten sukupolvien taakasta.
Tehdessä se musta tuppisuu alkoi näyttää omakuvalta.
Ei tuntunut mukavalta, ei. Sisältö tietysti liukuu kun elämäntilanteet vaihtuvat. Toivottavasti muillekin.
Kävin jossain kohtaa piirtämässä kansallismuseolla
ja huomasin, että aika monelta puupyhimykseltä siellä
puuttuu kädet ja niinhän oli kirkoissakin. On tullut kädettömiä, jalkapuolia ja jalattomia ukkeleita katsottua
kerran jos toisenkin.
Puhekuplassa on Johanneksen evankeliumin alku: / I
begynnelsen var ordet och ordet var hos… / Godjumalan
karsin pois kun kyse taisi olla enemmän puhumisesta,
sanoista tapana purkaa mörköjä. Valoina pimeässä. Niin
siinä kävi sitten kuitenkin että lapsi kannattelee puhetta,
vaikka tarkoitus oli päinvastainen: taakan purkaminen.”
Pauliina Turakka-Purhonen,
Mörkö itse kolmantena
Spöket själv tredje, 2011.
P
auliina Turakka-Purhonen (1971)
lämnar ett spår genom sitt personliga
uttryckssätt: ”Spöket är en slags variant av motivet Anna själv tredje. Jag
har sett medeltida versioner av det i
åländska kyrkor. Under skapandet var
Spöket en depression: den ser nog bra
med sina sju ögon, men då händer, fötter och mun saknas är möjligheterna
att påverka begränsade. Det var väl fråga om en ärftlig
depression, eller en börda från tidigare generationer.
Under skapandet började den svarta fåordiga likna ett
självporträtt. Det kändes inte trevligt, nej. Innehållet
flyter förstås när livssituationerna växlar. Hoppeligen
också för andra.
Ett tag gick jag för att teckna på nationalmuseet och
märkte då att ganska många trähelgon där saknar händer, och likadant var det i kyrkorna. Man har sett både­
en och annan handlös, enbent och benlös gubbe.
I pratbubblan står inledningen till Johannes evangelium: / I begynnelsen var ordet och ordet var hos… / Godguden gallrade jag bort då det var mera fråga om prat, om
ord som medel att schasa bort spöken. Som ljus i mörkret.
Så gick det ändå så att det är barnet som bär upp pratet,
fast avsikten var den motsatta: att lossa på bördan.”
18
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI
Sarah Morris
ABI (RIO)
S
arah Morris (1967) on nykytaiteilija,
jolle maalauksen rakenne on tärkeä.
Hän käyttää voimakkaita värejä ja
kontrasteja, väripintojen ja rakenteellisten elementtien koon vaihteluita maalauksen sisällä. Morris saa
yksinkertaisin keinoin maalauksiinsa voimakkaan tilavaikutelman.
Vaikka Morris käsittelee Bye, Bye
Brazil maalauksissa suhdettaan arkkitehtuuriin, ja ni­
meää ne jopa Rion rakennusten nimien pohjalta, Morrisin taiteessa on kyse ennen kaikkea hänen suhteestaan
modernismiin. Morris maalaa suhteessa modernismiin ja
modernismin historiaan. Hänen maalauksiaan voi katsoa
ilman, että tietää mistä hän on alkuvirikkeensä saanut.
Vuonna 2012 kuollut, brasilialaiselle rakennetulle ympäristölle leimansa antanut arkkitehti Oscar Niemeyer­
lienee yksi tärkeä visuaalinen keskustelukumppani.
Sarah Morris,
ABI (RIO), 2013.
F
ör nutidskonstnären Sarah Morris
(1967) är målningens struktur viktig.
Hon använder starka färger och kontraster och varierar storleken på färgytor och
strukturella element i målningen. Med
enkla medel bygger Morris upp ett effektfullt intryck av rymd i sina målningar.
Även om Morris i målningarna Bye,
Bye Brazil behandlar sitt förhållande till
arkitekturen, och till och med namnger dem efter byggnader i Rio, behandlar Morris’ konst framför allt hennes
förhållande till modernismen. Morris målar i förhållande
till modernismen och modernismens historia. Man kan
betrakta hennes målningar utan att känna till vad som
ursprungligen inspirerat henne. Arkitekten Oscar Niemeyer, död år 2012, som satt sin prägel på den bebyggda
omgivningen i Brasilien, torde ha varit en betydelsefull
visuell samtalspartner.
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
19
irtiottoja
arjesta
tapiolassa!
Klassisen
musiiKin huiput
Espoon ku lttuurikEskuksEssa
l iput l ippupist e e stä. kaus ikor tit 10.4.2015 alkaen.
w w w .tapiolas infonietta.fi
Jäsenyys
vain
25 € / v
Osta EMM uosi.
A
myymälä SHOPin
verkkoka stä tai
up
shop.emmasta:
a
museum .
VUOSILIPPU EMMAAN.
LIITY EMMA-KLUBIIN.
far m. f i
KoKo ohjelmisto myös mobiilissa: m.espoonKulttuuriKesKus.fi | www.espoo.fi/KulttuuriKesKus | KulttuuriauKio 2, tapiola
LATAA EMMAN
MOBIILIAPPLIKAATIO
JA KOE TAITEEN
VAIKUTUS MOBIILISTI /
Tietoa näyttelyistä
ja kokoelmista /
Taidesuunnistus /
Ajankohtaiset uutiset /
Yllätysteoksia /
Lue QR–koodeja EMMAssa /
LADDA NED EMMAS
MOBILAPP OCH
LÅT KONSTEN NÅ DIG
VIA MOBILEN /
Information om utställningarna och samlingarna /
Konstorientering /
Aktuellt /
Överraskningsverk /
Läs av QR–koder på EMMA /
22
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI
[ teos työpaikallani ]
TAIDETTA
HYVINVOINTIIN
TEKSTI / HENNA PAUNU
KUVA / ARI KARTTUNEN
EMMAssa tehdään työtä julkisen taiteen parissa.
Käynnissä on poikkeuksellisen suuri taidehanke osana Espoon sairaalan rakentamista.
Haastattelimme Espoon sosiaali- ja terveys­
toimen perusturvajohtaja Juha Metsoa.
Millaista sairaalaa nyt rakennetaan?
Espoon sairaala tulee Jorvin yliopistollisen sairaalan ja sen
hoitopalveluiden viereen. Siitä tulee viihtyisä ja hotellimainen
kuntoutus- ja kotiutussairaala, jossa on 270 yksityishuonetta.
Luomme uudenlaista ikäihmisten hoitomallia. Ahkeran treenin
ja hikoilun jälkeen kuntoutuksesta palaudutaan mahdollisimman
nopeasti kotioloihin.
Mikä on taiteen rooli tässä sairaalassa?
Taide on ollut suunnitelmissa mukana alusta lähtien. Tutkimusten
mukaan kulttuuriharrastuksilla on merkitystä ihmisen terveyteen,
hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Sairaalassa taide on osa kokonais­
valtaista esteettistä suunnittelua vaikuttaen potilaiden lisäksi
omaisiin ja työntekijöihin.
Mikä on oma suhteesi kuvataiteeseen?
Käyn näyttelyissä usein ystävien kanssa. Kokemukset kuvataiteen
parissa ovat myös sosiaalisia tapahtumia. Teokset yllättävät, herättävät keskusteluja ja tunteita. Epämukavuusalueelle joutumistakaan
ei pidä pelätä. Taiteen avulla voidaan käsitellä myös vaikeita asioita.
Yksi esimerkki tästä on Picasson Guernican pommitusta kuvaava
teos Reina Sofia -museossa Madridissa. Taidekokemukset ovat
henkilökohtaisia, mutta jaettavissa ystävien ja läheisten kanssa.
Juuri tällä on ratkaisevaa merkitystä terveydelle.
Juha Metso on koulutukseltaan lääketieteen
ja kirurgian tohtori ja toimii Espoon kaupungin
perusturvajohtajana. Metso on mukana Espoon
sairaalan 150 miljoonan euron rakennushankkeessa,
joka valmistuu vuonna 2016. EMMA toimii hankkeessa
kuvataidehankintojen asiantuntijana.
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
[ konst på arbetsplatsen ]
KONST
FÖR HÄLSAN
TEXT / HENNA PAUNU
FOTO / ARI KARTTUNEN
På EMMA arbetar man med offentlig konst.
Just nu pågår ett synnerligen stort konstprojekt
i anknytning till byggandet av Esbo sjukhus.
Vi intervjuade omsorgsdirektör Juha Metso,
som leder social- och hälsovårdssektorn i Esbo.
Hurdant blir det nya sjukhuset?
Esbo sjukhus byggs bredvid HUCS Jorvs sjukhus och de omsorgstjänster som finns där. Det ska bli ett trivsamt och hotelliknande
rehabiliterings- och hemflyttningssjukhus med 270 enkelrum.
Vi skapar en ny modell för äldrevården: Rehabiliteringen går ut
på intensiv träning och sedan får patienterna åka hem så fort
som möjligt.
Vilken roll ska konsten få i det nya sjukhuset?
Konsten har funnits med i planerna från första början. Enligt
forskningsrön är kulturaktiviteter viktiga för att människan ska
känna sig frisk, kry och lycklig. På sjukhuset ingår konsten i den
övergripande estetiska utformningen, som påverkar såväl patienterna och deras anhöriga som de som jobbar på sjukhuset.
Vilken är din relation till bildkonst?
Jag går ofta på utställningar med mina vänner. Konstupplevelser
är nämligen också sociala händelser. Konstverk överraskar, skapar
debatt och väcker känslor. Man ska inte vara rädd för att hamna
utanför sin bekvämlighetszon. Genom konst kan man hantera
även svåra frågor. Ta till exempel Picassos målning om bombningen av staden Guernica, som finns på Museo Reina Sofía i Madrid.
Konstupplevelser är personliga men man kan dela dem med sina
nära och kära. Det är just det som är så viktigt för hälsan.
Juha Metso är medicine och kirurgie doktor
och arbetar som omsorgsdirektör på Esbo stad.
Han medverkar i byggandet av Esbo sjukhus,
som ska stå färdigt 2016. Byggprojektets värde
är 150 miljoner euro. EMMA bistår projektet
med expertis för konstanskaffningarna.
23
24
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI
LEIKISTI,
MUTTA
TOSISSAAN
TEKSTI TEXT / OSCAR ORTIZ–NIEMINEN
KUVAT FOTON / L-G NORDSTRÖMIN SÄÄTIÖ L-G NORDSTRÖMS STIFTELSE
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
25
LEKFULLT,
MEN
PÅ
ALLVAR
”RAKENNAN TAITEEN
MATEMAATTISESTI,
KUTEN TAPAHTUU
MUSIIKISSA, TEEN
MUSIIKKIA SILMÄLLE,
SIINÄ ON SOINTUA
JA RYTMIÄ, JOTKA
PERUSTUVAT VÄRIEN
OMAAN MEKANIIKKAAN.”
27
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
L
egendaarisen nahkatorvensa Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014)
otti esiin aina sopivassa ja hieman piristystä vaativassa tilanteessa. Sellainen
sattui kohdalle hyvässä seurassa, vaikkapa näyttelynavajaisten tai taiteilijajuhlien spontaanina ohjelmanumerona.
Taiteilijan soitin ei kuitenkaan ollut ihka
oikea. Puhaltimensa Nordström muodosti ristimällä kädet suun eteen kaikukopaksi. Torvestaan
taiteilija sai muodostettua kumean, mutta korkeahkon
trumpetin sointua muistuttavan äänen. Kovana jazzfanaatikkona tunnettu Nubben tapaili nahkatorvellaan
antaumuksellisesti tuntemiaan säveliä. Soittosessioita
todistaneiden ystävien muistoihin hänen eläytymisensä
musiikkiin on painautunut kokonaisvaltaisena. Lystikästä käsipuhallintaan Nordström saattoi intoutua pärisyttelemään minuuttikaupalla.
S
”JAG BYGGER UPP KONSTEN
MATEMATISKT,
LIKSOM I MUSIKEN,
JAG SKAPAR MUSIK FÖR ÖGAT,
MED KLANG OCH RYTM
SOM GRUNDAR SIG
PÅ FÄRGERNAS
EGEN MEKANIK.”
in legendariska handtrumpet plockade Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) alltid fram vid
lämpliga tillfällen som krävde litet
uppiggning. Detta inträffade i gott
sällskap, till exempel som en spontan
programpunkt på utställningsvernissager eller konstnärsfester. Konstnärens instrument var dock inte helt
äkta. Sitt blåsinstrument formade Nordström genom att
korsa händerna framför munnen som en resonansbox,
ur vilken han lyckades frambringa ett dovt, men ganska
högt läte som påminde om trumpetens klang. Nordström
var känd som en ivrig jazzfanatiker och tog entusiastiskt
ut bekanta melodier på handtrumpeten. De vänner som
bevittnade spelsessionerna minns att han levde sig in i
musiken helt och fullt. Nordström kunde inspireras till
att frusta i sitt lustiga instrument i flera minuter.
28
”KUNPA IHMISET
JONAIN PÄIVÄNÄ
PYSTYISIVÄT NÄKEMÄÄN
VÄREJÄ JA MUOTOJA
TAITEESSA SAMALLA
ITSESTÄÄN SELVÄLLÄ
TAVALLA KUIN HE
KUUNTELEVAT MUSIIKISSA
SÄVELIÄ JA SOINTUJA.”
Nubbenin taiteilijuudessa risteytyivät itsepintainen
idealismi ja leikkimielinen improvisointi. 1950-luvun alussa hän kehitteli valmiiksi muodon, värin ja viivan vuoropuheluun perustuvan abstraktin kuvamelodian, jonka sävelasteikossa hän pysyi uskollisesti uransa loppuun asti.
Taidekäsitykseensä Nordström suhtautui äärimmäisellä
vakavuudella: ainoastaan sellainen taide, joka irrottautuu esittävyyden latistavista vaatimuksista, voi kestää
ikuisesti. Silti kuvansa ja veistoksensa hän rakensi lapsenomaisella uteliaisuudella ja leikillisellä kokeilunhalulla.
Ympäröivä maailma oli täynnä virikkeitä, jotka toimivat
konkreettisina lähtökohtina Nubbenin ei-esittäville aiheille. Taitelijan syvällinen paneutumiskyky kuvataiteeseen ja
musiikkiin herätti ulkopuolisissa helposti ihastusta. Hänet muistetaan poikkeuksetta välittömänä, hyväntuulisena ja huumorintajuisena hahmona – nordströmiläinen
charmi puri niin Pariisissa kuin New Yorkissakin.
Sammaleenvihreä oli väri, josta Lars-Gunnar Nordström piti sen kaikissa eri sävyissä. Mieltymyksensä heijastui suoraan niin Lallukan kodin sisustuksen detaljeihin kuin hänen omassa pukeutumisessaan. Taiteilijan
olemuksen omaleimaisiin tunnuksiin kuului myös kaulaa myötäilevä parta. Se onnistui kohottamaan ihmisten arvostelevia silmäkulmia 1940-luvun loppupuolelta
lähtien. Kasvojen karvoitus oli osa Nubbenin tietoisesti
rakentamaa ja epäsovinnaisuuteen perustuvaa taiteilijaimagoa. Sillä hän pyrki erottautumaan aikakauden
siloposkisesta ja esteettisesti salonkikelpoisesta valtavirrasta. Nordströmin identiteetti nojautui käsitykseen
itsestään muista riippumattomana oman tien kulkijana.
Kosmopoliittitaiteilija jaksoi muistuttaa jatkuvasti, kuinka hän oli kotimaassaan väärin ymmärretty ja epäsuo­
siossa, myös ilmeisen menestyksen aikoina.
Erikoislaatuisuuttaan Nubben korosti aina leikisti,
mutta kuitenkin tosissaan.
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI
I Nordströms konstnärsskap blandades obeveklig
idealism med lekfull improvisation. I början av 1950-talet
utvecklade han den abstrakta bildmelodi som grundade
sig på form, färg och linje, och vars tonskala han förblev
trogen ända till slutet av sin konstnärsbana. Nordström
stod med yttersta allvar fast vid sin konstuppfattning: endast sådan konst, som frigör sig från banaliserande krav
på föreställande, kan vara för evigt. Ändå skapade han
sina bilder och skulpturer med barnslig nyfikenhet och
lekfull experimentlusta. Den omgivande världen var full
av impulser, som fungerade som konkreta utgångspunkter för Nordströms ickeföreställande motiv. Konstnärens
djupa inlevelseförmåga i bildkonsten och musiken väckte
lätt förtjusning hos utomstående. Han ihågkoms allmänt
som en omedelbar, gladlynt och humoristisk person – den
nordströmska charmen bet såväl i Paris som i New York.
Mossgrönt var den färg som Nordström föredrog i alla
dess nyanser. Denna förkärlek avspeglade sig såväl i inredningsdetaljerna i hemmet i Lallukka som i hans egen
klädsel. Det mest särpräglade kännetecknet för konstnärens habitus utgjorde skägget som täckte halsen. Det
fick folk att lyfta på kritiska ögonbryn ända från och med
slutet av 1940-talet. Det ludna ansiktet var en del av den
okonventionella konstnärsimage som Nubben medvetet
byggde upp. Med hjälp av det strävade han till att skilja
”OM MÄNNISKORNA
EN DAG KUNDE SE
FÄRGER OCH FORMER
I KONSTEN
PÅ SAMMA SJÄLVKLARA SÄTT
SOM NÄR DE LYSSNAR
TILL TONER OCH KLANGER
I MUSIKEN.”
sig från den tidens slätkindade och estetiskt salongsfäiga
huvudströmningar. Nordströms identitet baserade sig på
uppfattningen av sig själv som en som går sin egen väg,
oberoende av andra. Kosmopolitkonstnären påminde
ständigt om hur missuppfattad och impopulär han var
i hemlandet, också under tider av obestridlig framgång.
Nubben poängterade sin originalitet alltid lekfullt,
men ändå på allvar.
29
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
ELLA TOMMILA
Hulluna
jazziin
EMMAn Nubben-näyttely (17.6.13.9.2015) esittelee Lars-Gunnar
Nordströmin elämäntyötä
suomalaisen modernismin johtohahmona, mutta myös taiteilijan
henkilökuvaa ja suhdetta jazziin.
Lars-Gunnar Nordström eli
Nubben oli intohimoinen jazzmusiikin harrastaja ja kiinnostus
siihen alkoi jo teini-iässä.
1930-luvulla taiteilijan luonnos­
vihot ja muistikirjat täyttyivät
orkesteriaiheisista kuvituksista.
Taiteilijan omat instrumentit
olivat piano, trumpetti ja
”nahkatorvi”.
Hän suoritti 17-vuotiaana sodan
aikana työpalvelusta uittotöissä.
Mukana oli piirustuspaperin lisäksi
trumpetti ja Count Basien levyjä,
rintamalla musiikin takasi oma
radio.
Matkoilla Yhdysvalloissa ja
Euroopassa taiteilija Nubben kolusi
legendaarisia jazz-klubeja ja vietti
aikaa muusikoiden parissa.
Nubben suunnitteli levynkansia
muun muassa Brita Koivuselle ja
Laila Kinnuselle.
Teosten nimistä löytyy viittauksia
jazziin - Dimensions and Extensions
-grafiikansarjat ovat 1980-luvulta.
Nubben käytti usein myös teos­
nimeä Constellations, jota on
käytetty paljon jazz-kappaleiden
nimissä.
Nubbenin legendaarinen levy­
kokoelma käsitti noin 11 000 levyä:
savikiekkoja, vinyyli- sekä CDlevyjä. Keräily oli saanut alkunsa
jo 1930-40-lukujen taitteessa.
Galen i jazz
Utställningen Nubben i EMMA
(17.6-13.9.2015) presenterar LarsGunnar Nordströms livsverk
som ledarfigur för den finländska
modernismen, men belyser också
konstnärens person och förhållande till jazzen.
Lars-Gunnar Nordström eller
Nubben var en hängiven utövare
av jazzmusik, intresset vaknade
redan i tonåren.
Under 1930-talet fylldes konstnärens skissblock och anteckningsböcker av illustrationer med
orkestermotiv.
Konstnärens egna instrument var pianot, trumpeten och
”handtrumpeten”.
Fullgjorde under kriget som
17-åring arbetstjänst som timmerflottare. Med sig hade han förutom
tecknepapper en trumpet och
skivor med Count Basies musik, vid
fronten stod radion för musiken.
Under sina resor i USA och
Europa frekventerade konst­nären legendariska jazzklubbar
och umgicks med musiker.
Nubben planerade skivomslag
bland annat för Brita Koivunen
och Laila Kinnunen.
I konstverkens namn hittar man
syftningar på jazzen - grafikserierna Dimensions and Extensions är
från 1980-talet. Nubben använde
också ofta namnet Constellations,
ofta använt i titlar på jazzstycken.
Nubbens legendariska skivsamling omfattade ca 11 000 skivor:
stenkakor, vinyl- och CD-skivor.
Samlandet tog sin början i decennieskiftet 1930-40.
BEPI GHIOTTI FROM THE SERIES ”INSIDE CAROL RAMA”
30
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
TEKSTI TEXT / REETTA KALAJO
Carol Rama, Appassionata,
1939, Private Collection.
PINO DELL’AQUILA
Carol
Rama
Taiteilija
nimeltä
En konstnär
vid namn
31
32
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI
Carol Raman elämä vaikuttaa
teatraaliselta elokuvalta,
jonka huolellisin dramaturgi
on Carol Rama itse. Hänet
tavanneet kertovat älykkäästä
ja herkästä naisesta, jonka
tunteen palo on jotain erityistä.
O
lga Carolina Rama syntyi vuonna
1918 yritteliääseen torinolaisperheeseen. Hänen isänsä auton osia
ja polkupyöriä valmistava tehdas
menestyi ja perheen sosiaalinen
asema vahvistui. Elämä oli oopperamusiikin värittämää, huoletonta ja vakavaraista.
1920-luvun lopulla isän yritys
teki konkurssin ja perheen elämä muuttui. Rama kertoo,
että hänen lapsuutensa oli onnellinen, kunnes 8-vuo­
tiaana hän ymmärsi, ettei elämä ollut Verdin kepeää
oopperaa. Carolina ei viihtynyt koulussakaan, sillä hän
koki ymmärtävänsä jo kaiken. Tytöstä tuli levoton ja
epätoivoinen. Maailma pelotti.
Ensimmäiset Carol Raman teokset ajoittuvat 1930-luvun puoliväliin. Hän maalasi vesiväreillä kierrätetylle paperille. Aiheet kumpusivat nuoren naisen peloista. Värimaailma on intensiivinen, mutta rauhallinen ja herkkä.
Se tuntuu kulkevan eri polkua aiheen kanssa, joka on
tunteita herättävä, provokatiivinen jopa pornografinen.
Rama ei ole saanut muodollista taidekoulutusta.
Omien sanojensa mukaan hän on sivistymätön ja villi
eikä malttanut suorittaa mitään loppuun. Hänen henkilökohtainen arkistonsa kertoo kuitenkin toista tarinaa. Hän on seurannut tarkasti eurooppalaista taiteen
kenttää, erityisesti modernismin nousua Ranskassa:
Toulouse-Lautrecia, Modigliania, Matissea… Vuosikymmeniä kattavan arkiston taidelehdet ja kirjat kielivät
laajasti taidemaailmaa tutkineesta ammattilaisesta.
Taiteilijan maalaama omakuva sivistymättömästä naisesta kaatuu lopullisesti, kun tarkastelee Raman sosiaalista elämää: hän tunsi ja teki suuren vaikutuksen moniin
eri aikakausien italialaisiin ja kansainvälisiin taiteilijoihin.
Hänen lähimpiin ystäviinsä kuului 60 vuoden ajan italian
kirjallisuuden uudistaja ja poliitikko Eduardo Sanguineti.
Hän hurmasi surrealisti Man Rayn, tutustui Pablo Picassoon ja pop-taiteilija Andy Warholiin. Rama tuntuu vetäneen puoleensa älykkäitä ja rajoja rikkovia ihmisiä.
Taiteilijaura lähti käyntiin intellektuellin taiteilijan Felice Casoratin avulla: Tämä järjesti Raman näyttelyn Torinossa 1947. Pari vuotta aikaisemmin debyyttinäyttely oli
suljettu säädyttömänä jo ennen avajaisia. Silloin vielä fasistinen Italia ei ollut valmis Raman häpeilemättömyyteen.
Myöhemmin urallaan Carol Rama kertoi tarinoita
valitsemillaan materiaaleilla, jotka saavat teokset ulottumaan aina katsojan tuntoaistimukseen asti, analyyttisen ajattelun tuolle puolen. 1960-luvulla hän käytti mm.
ruiskuja, postisäkkejä, kynsilakkaa ja 1970-luvulla ennen
kaikkea pyöränkumeja.
Hylätyt materiaalit kertovat tarinaa hylätystä tytöstä,
jonka ihannoitu isä kuoli 1942 oman käden kautta. Äiti
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
33
Carol Ramas liv liknar en teatralisk film, vars noggrannaste
dramaturg är Carol Rama själv.
Människor som träffat henne
beskriver henne som en intelligent
och sensibel kvinna, som har
en alldeles speciell känsloglöd.
O
lga Carolina Rama föddes år
1918 i en företagsam familj i Torino. Hennes fars fabrik som tillverkade bildelar och cyklar var framgångsrik och familjens sociala
status förstärktes. Livet var färgat
av operamusik, bekymmerslöst
och välbeställt.
I slutet av 1920-talet gjorde
faders företag konkurs och familjens liv förändrades.
Rama berättar att hennes barndom var lycklig ända tills
hon som 8-åring insåg att livet inte var en glättig opera
av Verdi. Carolina trivdes inte heller i skolan, eftersom
hon redan tyckte sig förstå allt. Flickan blev rastlös och
förtvivlad. Världen kändes skrämmande.
Carol Ramas första verk hänför sig till mitten av
1930-talet. Hon målade med vattenfärger på återanvänt
papper. Motiven vällde fram ur en ung kvinnas rädslor.
Färgskalan är intensiv, men lugn och känslig. Den förefaller gå en annan väg än motivet, som är känsloväckande, provokativt och till och med pornografiskt.
Rama saknar en formell konstutbildning. Själv anser
hon sig vara ociviliserad och vild, och saknade tålamod
att avsluta något. Hennes personliga arkiv berättar likväl
något annat. Hon har noggrannt följt med det europeiska konstfältet, isynnerhet modernismens uppgång i
Frankrike: Toulouse-Lautrec, Modigliani, Matisse…
Konsttidskrifterna och böckerna i arkivet som omspänner årtionden berättar om ett proffs som ingående har
utforskat konstvärlden.
Konstnärens självporträtt av en ociviliserad kvinna
raseras slugiltigt, när man granskar Ramas sociala liv:
hon kände och gjorde stort intryck på många italienska
och internationella konstnärer från olika tidsperioder.
En av hennes närmaste vänner var under 60 års tid
Eduardo Sanguineti, en förnyare av italiensk litteratur
och politiker. Hon charmade surrealisten Man Ray, blev
bekant med Pablo Picasso och popkonstnären Andy
Warhol. Rama tycktes dra till sig intelligenta och gränsöverskridande personer.
Ramas konstnärsbana kom igång med hjälp av den
intellektuella konstnären Felice Casorati: han arrangerade Ramas utställning i Torino 1947. Ett par år tidigare
hade hennes debututställning stängts redan före vernissagen eftersom den ansågs oanständig. Det fascistiska
Italien var inte ännu redo för Ramas skamlöshet.
Längre fram under sin bana berättade Carol Rama
historier genom de material hon valde, vilka får verken
att nå längst in i betraktarens känselförnimmelser, bortom det analytiska tänkandet. Under 1960-talet använde
hon bland annat sprutor, postsäckar och nagellack, och
under 1970-talet framför allt cykelslangar.
34
kärsi mielenterveysongelmista ja vietti ly­hyen ajanjakson sairaalaan suljettuna. Rama on kertonut tekevänsä taidetta parantaakseen itsensä ahdistuksesta. Hän
kuitenkin kutsuu itseään estoitta hulluksi eikä ehkä
haluakaan parantua. Hulluus tuntuu olevan Ramalle
itseilmaisun väline, ikään kuin tavaramerkki. Monissa
haastatteluissa hän muodostaa kuvaa estottomasta,
provokatiivisesta ja räävittömästä naisesta, joka viittaa
kintaalla sovinnaisuudelle ja normeille.
EMMAn näyttelyssä syksyllä 2015 nähdään älykäs,
ainutlaatuinen taiteilija, jonka kahdeksalle vuosikymmenelle ulottuva taiteellinen tuotanto on harvinainen
vaihtelevuudessaan ja uskalluksessaan. Rama on osallistunut lukuisiin näyttelyihin, erityisesti 1980-luvulta
lähtien poliittisena naistaiteilijana. Vasta 2000-luvulle
tultaessa hän on saanut ansaitsemaansa huomiota.
Vuonna 2003 Rama sai elämäntyöpalkinnon Venetsian
Biennalessa. Nyt, kun taiteilija itse on haurastunut ja
menettänyt kykynsä kommunikoida maailman kanssa,
on maailma hänet lopulta huomannut.
Det kasserade materialet berättar bland annat om
den övergivna flicka, vars avgudade far dog för egen hand
1942. Modern led av mentala problem och var en kort tid
instängd på sjukhus. Rama har sagt sig göra konst för att
bota sin egen ångest. Utan hämningar kallar hon sig själv
galen och vill kanske inte ens tillfriskna. Galenskapen
verkar vara ett medel för Rama att uttrycka sig kreativt,
liksom ett varumärke. Under många intervjuer förmedlar
hon en bild av en hämningslös, provokativ och skamlös
kvinna, som struntar i konventioner och normer.
EMMAs utställning hösten 2015 visar en intelligent
och unik konstnär vars konstnärliga produktion som
omspänner åtta årtionden är sällsynt beträffande variation och djärvhet. Rama har deltagit i otaliga utställningar, framför allt från och med 1980-talet som politisk
kvinnlig konstnär. Så sent som på 2000-talet har hon nått
den uppmärksamhet hon förtjänar. År 2003 fick Rama
pris för sitt livsverk vid Biennalen i Venedig. Nu, när
konstnären själv har blivit skörare och förlorat sin förmåga att kommunicera med omvärlden, har omvärlden
äntligen upptäckt henne.
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI
35
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
PINO DELL’AQUILA © ARCHIVIO CAROL RAMA, TORINO 1989
36
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI
EMMA
matkusti
Barcelonaan
B
AURINGON JA CAROL RAMAN POLTETTA
arcelonan oli yllättänyt lokakuun lopulla lämpöaalto.
Carol Raman ensimmäistä
laajaa yksityiskiertonäyttelyä MACBAan – Barcelonan modernin taiteen museoon viimeisteltiin helteisissä tunnelmissa.
Avajaiset olivat parin päivän päästä.
Ennen avajaisia edessä olivat kokoukset EMMAan syksyllä 2015 saapuvan kiertonäyttelyn järjestelyistä
sekä lehdistötilaisuus. Päivää ennen
avajaisia järjestetyssä lehdistötilaisuudessa saimme kosketuksen tähän vielä suurelle yleisölle tuntemattoman taiteilijan maailmaan.
Katalonialaiset tv-kanavat ja toimittajat olivat löytäneet tilaisuuteen
hyvin paikalle, minkä tuloksena
museolle oli saapunut pino lehdistö­
osumia heti seuraavana päivänä.
Tärkeintä vierailullamme oli näh­
dä Raman taide paikan päällä. Raman 80-vuotisen taiteilijauran ajalta
valitut 200 teosta saivat meidät liikuttumaan. Teosten aihe- ja värimaailma, materiaalien rikkaus ja hauraus
sekä Raman tekninen osaaminen
tekivät vaikutuksen. Valitettavasti
96-vuotiasta taiteilijaa emme päässeet tapaamaan, sillä hän ei enää lähde torinolaisen kotinsa ulkopuolelle.
Avajaispäivän aamu kului tutustuessa äänekkääseen espanjalaiskatalonialaiseen kokouskäytäntöön.
Kokouksen jälkeen Katja, EMMAn
museomestari, perehtyi Raman
teos­ten teknisiin vaatimuksiin. Me
allekirjoittaneet jatkoimme näyttelyn yksityiskohtien tutkimista ja
kuvaamista. Tiiviin päivän jälkeen
olomme oli helpottunut, kun kaiken
kuullun ja nähdyn jälkeen oli aikaa
hahmottaa näyttelyn vaikuttavuus
kokonaisuudessaan.
Avajaisissa oli lupa vain nauttia.
Kaupungin sydämessä sijaitsevan
MACBAn avara aula täyttyi värikkäästä vierasjoukosta taideopiskelijoineen ja skeittareineen. Äänimaiseman loi hillitty ambient.
Poikkeuksellisen avantgarde-taiteilijan klassikoksi muodostuva näyttely
oli avautunut upeissa puitteissa.
PILVI KALHAMA MUSEONJOHTAJA
TIINA PENTTILÄ AMANUENSSI
NÄYTTELY ESILLÄ
UTSTÄLLNINGEN VISAS I
MACBA Museu d’Art Contemporani
de Barcelona 31.10.2014-22.2.2015
MAMVP Musée d’Art moderne
de la Ville de Paris 2.4.2014-12.7.2015
EMMA - Espoon modernin taiteen
museo / EMMA - Esbo moderna
konstmuseum 14.10.2015-10.1.2016
IMMA The Irish Museum
of Modern Art, Dublin
GAM Galleria Civica d’arte moderna
e Contemporanea, Torino / Turin
37
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
EMMA
reste
till Barcelona
SOLENS OCH CAROL RAMAS GLÖD
I
slutet av oktober hade Barcelona
överraskats av en värmebölja.
I MACBA – moderna konstmuseet
i Barcelona färdigställdes den första omfattande privata vandrings­
utställningen med Carol Ramas
konst i en stekhet atmosfär. Det återstod ett par dagar till vernissagen.
Före vernissagen stod förhandlingar gällande arrangemangen för
vandringsutställningen som anländer till EMMA hösten 2015 och
en presskonferens på programmet.
Under presskonferensen som arrangerades dagen innan vernissagen fick vi en beröring med denna
för den stora allmänheten hittills
okända konstnärens värld. De katalanska tv-kanalerna och journalisterna hade visat stort intresse för
tillställningen, vilket resulterade i
att museet genast följande dag fick
ta emot en bunt med tidningar som
uppmärksammat utställningen.
Det viktigaste under vårt besök
var att se Ramas konst på ort och
ställe. De 200 verk som representerade Ramas 80-åriga konstnärsbana
berörde oss. Verkens motivkrets och
färgvärld, mångfalden och skör­
heten i materialet samt Ramas tek-
niska kunnande gör ett stort intryck.
Beklagligtvis hade vi inte möjlighet
att träffa den 96-åriga konstnären,
eftersom hon inte längre rör sig utanför hemmet i Turin.
Vernissagedagens morgon ägnades åt bekantskap med den högljudda spansk-katalanska sammanträdeskutymen. Efter konferensen
bekantade sig Katja, EMMAs museimästare, med de tekniska krav
som Ramas verk ställer. Vi undertecknade fortsatte att undersöka utställningens detaljer och fotografera
den. Efter en intensiv dag var det en
lättnad när vi efter allt vi hört och
sett fick tid att uppfatta utställningens slagkraft i sin helhet.
Under vernissagen var det fritt
fram att bara njuta. Den luftiga aulan i MACBA som ligger i hjärtat av
staden fylldes av en färgstark skara
gäster med bland annat konststuderande och skejtare. Ljudvärlden
bestod av dämpad ambientmusik.
Utställningen, som kommer att bli
en klassiker av den exceptionella
avantgarde-konstnären, hade öppnats under fina former.
PILVI KALHAMA MUSEIDIREKTÖR
TIINA PENTTILÄ AMANUENS
ARI KARTTUNEN
38
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI
Tilaisuutesi
taiteen
keskellä
Evenemang
i konstnärlig
inramning
TEKSTI TEXT / PIA ILLIKAINEN
KUVA FOTO / ELLA TOMMILA
V
iimeisen vuoden aikana
EMMA on laajentanut
yrityksille suunnattuja
palveluitaan tarjoamalla
tilojaan erilaisten tilaisuuksien viettopaikaksi.
Yritysasiakkaamme ovat järjestäneet EMMAssa niin useamman
sadan hengen asiakastilaisuuksia
kuin myös pienemmän porukan
kokouksia. Osana tilaisuuden
ohjelmaa on usein ollut opastus
tai taidepaja EMMAssa ja tilaisuudessa on nautittu SIS. Deli+Cafén
tarjoiluista.
Palautteissaan yritysasiakkaat
ovat nostaneet esille tilojen
ainutlaatuisen tunnelman sekä
kehuneet järjestelyiden ammatti­
maisuutta ja sujuvuutta. EMMAn
tilojen valttina onkin ehdottomasti
taiteen läsnäolo ja rakennuksen
arkkitehtuurin omalaatuisuus.
EMMAssa järjestetyssä tilaisuudessa
voi helposti unohtaa neukkarin
ahtaat tilat ja nauttia taiteen värittämästä maisemasta ympärillään.
”Jatkossakin haluamme tarjota
asiakkaillemme jotain uutta ja
persoonallista, takuulla erottuvaa.
Kuluva vuosi tuo mukanaan uusia
yrityksille suunnattuja palveluja,
joista ajankohtaisimman tiedon
saa seuraamalla nettisivujamme”,
kertoo asiakkuuskoordinaattori
Pia Illikainen.
Tilaisuutesi taiteen keskellä
odottaa jo sinua!
39
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
D
et senaste året har
EMMA utökat sina tjänster till företag genom
att erbjuda sina lokaler
för olika evenemang.
Företagskunder har använt EMMA
som inramning för såväl kund­
evenemang för flera hundra personer som möten för mindre grupper.
Ofta har programmet innehållit
guidning eller arbete i EMMA:s
konstverkstad och serveringen
har ordnats av SIS. Deli + Café.
I sin feedback har företagskunderna lyft fram EMMA:s unika
atmosfär och berömt de proffsiga
och smidiga arrangemangen.
Lokalerna är ju enastående genom
konstens närvaro i den arkitektoniskt säregna miljön. På evenemang som ordnas på EMMA slipper
man trånga konferensrum och får
njuta av den omgivande konsten.
”Även framöver vill vi erbjuda
våra kunder någonting nytt och
personligt som garanterat skiljer
sig från allt annat. I år kommer vi
att lansera nya företagstjänster:
håll ett öga på vår webbplats för
mer information”, berättar kundsamordnare Pia Illikainen.
Ordna ett evenemang i konstnärlig inramning!
www.emma.museum/
yritystilaisuudet
Tiedustelut: asiakkuus­koordinaattori
Pia Illikainen, p. 043 825 2973,
pia.illikainen@emma.museum
www.emma.museum/sv/
serviceprodukter
Förfrågningar: kundsamordnare
Pia Illikainen, tfn 043 825 2973,
pia.illikainen@emma.museum
40
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
41
Vaikuttavaa yritysyhteistyötä
Föredömligt företagssamarbete
TEKSTI TEXT / ESA TAKALA
KUVA FOTO / ARI KARTTUNEN
EMMA on jo pitkään tarjonnut yrityksille
yhteistyötä vaikuttavien taidesisältöjen
parissa. Yritysten keskuudessa EMMA
on koettu arvokkaaksi ja turvalliseksi
ympäristöksi monille brändeille. Yksi
EMMAn pitkäaikaisimmista yhteistyökumppaneista on A-lehdet ja sen
eri mediabrändit. Haastattelimme
A-lehdiltä Eeva-lehden päätoimittaja
Riitta Nykästä.
EMMA har redan under en längre tid
samarbetat med företag genom att
skapa intrycksväckande konst­
upplevelser. I företagen har man
sett EMMA som en värdig och trygg
inramning för många varumärken.
Ett av EMMA:s mest långvariga partnerföretag är tidskriftsförlaget A-lehdet
och dess olika medievarumärken.
Vi intervjuade Riitta Nykänen som
är chefredaktör för tidskriften Eeva.
Mitä sisällöllinen yhteistyö EMMAn kanssa
on Eeva-lehden osalta tarkoittanut?
Olemme tehneet EMMAn kanssa hyvää yhteistyötä jo
vuodesta 2008. Vietämme EMMAssa lukijailtaa vähintään kerran vuodessa ja tilaisuudet ovat joka kerta
olleet todella suosittuja. Onnistuneita ovat olleet
myös EMMAssa pidetyt Vuoden Eeva -juhlat.
Vilken betydelse har innehållssamarbetet
med EMMA haft för Eeva?
Vi har haft ett gott samarbete med EMMA sedan 2008.
Minst en gång om året ordnar vi en läsarkväll på
EMMA och evenemangen har varje gång varit mycket
populära. Även Vuoden Eeva-festerna på EMMA har
varit väldigt lyckade.
Miten Eevan lukijaillat EMMAssa on otettu vastaan?
Eevan lukijat ovat kokeneet yhteiset lukijaillat laa­
dukkaina ja mielenkiintoisina. Erityisesti taiteilija­
tapaamiset ovat olleet lukijoidemme mieleen. Kohtaamisissa on virinnyt kiinnostavia keskusteluja. Hyvää
palautetta on tullut myös asiantuntevista oppaista.
Hur har kvällarna för Eevas läsare
på EMMA tagits emot?
Eevas läsare har upplevt de gemensamma läsar­
kvällarna som utmärkta och intressanta evenemang.
Speciellt konstnärsträffarna har varit populära bland
läsarna och väckt intressanta diskussioner. Även de
kunniga guiderna har fått beröm.
Millainen on Eeva-lehden persoona?
Eevan lukijoita yhdistää enemmän ajatusmaailma kuin
ikä. He ovat aktiivisia, ajattelevia naisia, jotka ovat
mieltyneet Eevan syvällisiin, koskettaviin ja laadukkaisiin haastatteluihin. He ovat tutkitusti kulttuurin
suurkuluttajia. Heitä kiinnostaa yhtä lailla kuvataide,
musiikki kuin kirjallisuuskin.
Mitä EMMAn tulevista näyttelyistä odotat eniten
ja mikä on ollut vaikuttavin taidekokemuksesi?
Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttely on varmasti
mielenkiintoinen ja odotan innolla myös feministi
Carol Raman näyttelyä ensi syksynä. Vaikuttavin
taidekokemukseni on ehdottomasti Michelangelon
freskot Sikstuksen kappelissa.
Vad är karaktäristiskt för tidskriften Eeva?
Den gemensamma nämnaren för Eevas läsare är
snarare deras sätt att tänka, inte deras ålder. De är
aktiva, tänkande kvinnor som gillar de djupgående,
berörande och välskrivna intervjuerna i tidskriften.
Enligt undersökningar är de storkonsumenter av
kultur. De intresserar sig för såväl bildkonst och musik
som litteratur.
Vilken av EMMA:s kommande utställningar ser
du mest fram emot och vilken konstupplevelse
har gjort störst intryck på dig?
Saastamoinenstiftelsens samlingsutställning kommer
säkert att vara intressant och jag ser verkligen fram
emot feministen Carol Ramas utställning på hösten.
Min största konstupplevelse är utan tvivel freskerna
av Michelangelo i Sixtinska kapellet.
42
ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI
Uutiset / Nyheter
EMMAn
KULPS-opastuksilta
eväitä taiteesta
oppimiseen
ELLA TOMMILA
EMMA tarjoaa espoolaiskoulujen
1.-3. ja 7.-10. -luokille KULPSopastuksia Saastamoisen säätiön
kokoelmanäyttelyyn. Opastukset
on suunniteltu opetussuunnitelman mukaisesti ja niillä käsitellään
mm. kuinka taide liittyy yhteiskuntaan ja siinä vallitseviin arvoihin.
Ihmisenä kasvua, median roolia
sekä vastuuta ympäristöstämme.
EMMAn tavoitteena on tehdä
museokäynti luonnolliseksi osaksi
oppilaiden ja opettajien arkea.
Perusajatuksena on tuoda taide
mahdollisimman lähelle koululaisten omaa kokemusta maailmasta.
EMMAn Ilme-tila
uudistuu
EMMAn draama- ja ilmaisupainotteinen taidepajatila uudistuu
vuoden 2015 aikana palvelemaan
entistä paremmin erilaisia museon
asiakastilaisuuksia ja seminaareja.
Tilan uutta ilmettä on suunnitellut
Pentagon Design.
EMMA:s
Ilme-rum
förnyas
EMMA:s verkstad för drama och
scenkonst byggs om under 2015,
så att den blir ännu mer ändamålsenlig för olika kundevenemang och seminarier på museet.
Verk­stadens nya inredning har
planerats av Pentagon Design.
Monitieteinen
keskustelutilaisuus
käsitteestä
”pohjoinen”
Tvärvetenskaplig
diskussion
kring temat
”nordisk”
Onko maantieteestä minuuden
määrittelijäksi ja sisällön tuottajaksi? Keskustelutilaisuus laajentaa
EMMAn Areenassa järjestettävien
Mia Hamarin, Alma Heikkilän ja
Jaakko Mattilan yksityisnäytte­
lyiden ja N = 000° -julkaisun käynnistämää keskustelua: ”Mitä on
pohjoisuus taiteessa?”
Keskustelutilaisuus rakentuu
teeman ympärille kietoutuvista
väittelyistä. Jokaisessa erässä on
kaksi väittelijää ja erotuomari.
Väittelijöinä Katja Kettu, MikkoPekka Heikkinen, Matti Nojonen,
Arto Ojala, Rosa Liksom ja Kalle
Lampela. Tuomareina Reetta Räty,
Mauri Ylä-Kotola ja Jyrki Siukonen. EMMAssa 25.4.2015 klo 14.
Kan identiteter definieras och
innehåll produceras utifrån geografi? Tillställningen bygger vidare
på diskussionen i EMMA:s Areena
kring temat ”Vad innebär nordisk i konsten?”, som började med
Mia Hamaris, Alma Heikkiläs och
Jaakko Mattilas separatutställningar och publikationen N = 000°.
Debatter kring temat utgör kärnan för diskussionsmötet. I varje
rond deltar två debattörer och en
debattledare. Debattörer är Katja
Kettu, Mikko-Pekka Heikkinen,
Matti Nojonen, Arto Ojala, Rosa
Liksom och Kalle Lampela. Debattledare är Reetta Räty, Mauri
Ylä-Kotola och Jyrki Siukonen. På
EMMA den 25 april 2015 klockan 14.
43
TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM
EMMA:s
Kulps!-guidningar
visar vägen
till konstinlärning
EMMA ordnar Kulps!-guidningar
till Saastamoinenstiftelsens samlingsutställning för årskurserna
1–3 och 7–10 i Esbo grundskolor.
Guidningarna har lagts upp i enlighet med läroplanen och behandlar
bland annat konstens relation till
samhället och samhällets värderingar. De anknyter till teman som
att växa som människa, mediernas
roll samt miljöansvar. EMMA:s mål
är att göra museibesök till en naturlig del av elevernas och lärarnas
vardag. Idén är att ge konsten
en plats så nära elevernas egen
upplevelsesfär som möjligt.
Suomen
taideakatemian
palkinto
Palkinto myönnetään suomalaiselle
kuvataiteilijalle, joka on parhaassa
luomisvireessään, mutta ei ole
vielä saanut suuria palkintoja.
Ensimmäisen palkinnon sai kuva­
taiteilija Tuomas. A. Laitinen.
Seuraava palkinto myönnetään
keväällä 2015. Näyttely-yhteistyö
EMMAn kanssa jatkuu vuoteen 2018.
Finlands Konst–
akademis pris
E
MMAn yleisöille on tarjolla
laaja kattaus erilaista ohjelmaa ja tapahtumia, joiden
avulla syventyä näyttelyihin
tai tutustua museon kokoelmiin. Talvilomalla perheet kutsutaan
suositulle Taidelomalle museoon. Kevätkauden avaa perinteinen lastentapahtuma WeeGeellä, jossa riemuitaan lasten omilla museofestareilla.
Osana tapahtumaa EMMAssa nautitaan karkkitaiteesta ja muotojen
maailmasta Pop Art Design -näyttelyn
hengessä. Näiltä festareilta ei ääntä, iloa ja hassutuksia puutu. Koko
tapahtumaohjelmaan voi tutustua
osoitteessa weegee.fi/tapahtumat.
EMMA-klubilaisille tarjotaan taideretkiä yhteistyössä Luontokeskus
Haltian kanssa, ennakkoavajaisia
sekä kesäistä taidefillarointia Espoossa. Syksyllä musiikki koskettaa
EMMA soissa ja Saastamoisen säätiön uudessa kokoelmanäyttelyssä.
Vuoden päättyessä ohjelmisto syvenee pohtimaan seksuaalisuutta,
naisen kehoa ja sen esittämistapoja
Carol Raman Polte-näyttelyssä.
EMMAn ohjelma:
www.emma.museum/tapahtumat
I EMMA:s program för 2015
ingår också musik, pixelpop
och wannabe-ballerinor!
E
MMA bjuder publiken på
ett brett utbud av program
och evenemang som ger
en djupare inblick i utställningarna och samlingarna.
Under vinterlovet ordnar museet sitt
populära Konstlov för familjer. Vårsäsongen inleds med det traditionella
barnevenemanget på WeeGee, där
deltagarna får njuta av godiskonst
och formernas värld som ingår i utställningen Pop Art Design.
Medlemmarna i EMMA-klubben
kan delta i konstexkursioner i samarbete med Naturcentrum Haltia,
förhandsvernissage och cykelturer
med konsttema i Esbo under sommaren. På hösten är det musiken
som berör under evenemanget
EMMA Soi och i Saastamoinenstiftelsens nya samlingsutställning. Mot
slutet av året fördjupar vi oss i tankar
kring sexualitet, kvinnokroppen och
dess framställning i utställningen
Carol Rama / Passion.
EMMAs program:
www.emma.museum/sv/tapahtumat
ARI KARTTUNEN
Priset tilldelas en finländsk bildkonstnär som är konstnärligt aktiv
men som inte ännu har tilldelats
några framstående pris. Det första
priset gick till bildkonstnär Tuomas
A. Laitinen. Följande pris delas ut
våren 2015. Utställningssamarbetet
med EMMA pågår till 2018.
EMMAn 2015 oheisohjelmassa
musiikkia, pikselipoppia
ja wannabe-ballerinoja!
ARI KARTTUNEN
ESPOO
Tapiola
NÄIN
PÄÄSEN
EMMAAN
HELSINKI
Kamppi
ARI KARTTUNEN
106, 110 / 15 min.
Lauttasaari
EMMA
LIPUT / BILJETTER
PL 6661, 02070 ESPOON KAUPUNKI
WEEGEE, AHERTAJANTIE 5, TAPIOLA
(09) 8163 0493
WWW.EMMA.MUSEUM
WEEGEE-LIPPU 12/10 € (KOKO TALO = 5 MUSEOTA) /
WEEGEE-BILJETT 12/10 € (HELA HUSET = 5 MUSEER)
ALLE 18 V. JA YLI 70 V. MAKSUTTA /
UNDER 18 ÅR OCH ÖVER 70 ÅR GRATIS
AVOINNA / ÖPPET
BUSSIT / BUSSAR
TI, TO, PE 11–18 / TI, TO, FRE 11–18
KE 11–20, ILMAISILTA 18–20 / ON 11–20, FRITT 18–20
LA, SU 11–17 / LÖ, SÖ 11–17
HELSINGIN KAMPISTA /
FRÅN KAMPEN I HELSINGFORS: 106, 110
ESPOON SISÄISET BUSSIT /
BUSSAR INOM ESBO 10, 15, 18, 18Z
WWW.HSL.FI
ASIAKASPALVELU /
KUNDSERVICE
MA-PE KLO 9-16 / MÅ-FRE KL. 9-16
(09) 8163 0493
EMMA.MUSEUM/ OPASTUSVARAUS
EMMA.MUSEUM/SV/BOKAGUIDNING
NÄYTTELYKESKUS WEEGEE /
UTSTÄLLNINGSCENTRET WEEGEE
VIISI MUSEOTA, MUSEOKAUPPA,
SIS.DELI + CAFÉ, KOKOUSTILOJA /
FEM MUSEER, MUSEIBUTIK,
SIS.DELI + CAFÉ /
(09) 8163 1818
MITÄ EMMASSA
TAPAHTUU? /
VAD HÄNDER
PÅ EMMA?
WWW.FACEBOOK.COM/
EMMAMUSEUM
WWW.PINTEREST.COM/
EMMAMUSEUM
WWW.INSTAGRAM.COM/
EMMAMUSEUM
WWW.TWITTER.COM/
EMMAMUSEUM