Paraati kokosi katsojia Oulussa Varusmiesten Wihuri15
Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj Paraati kokosi katsojia Oulussa Hornetien ylilento oli lippujuhlan päivän paraatin vetonaula uutiset, sivu 5 puolustusvoimien uutislehti 53. vuosikerta n:o 12 (1167) 25.6.2015 verkossa > www.ruotuvaki.fi Kuva: ilmavoimat Hornetien tärkeät tehtävät Varusmiesten Wihuri15 kyberkoulutus alkaa ensi syksynä täytti PohjoisKarjalan metsät uutiset, sivu 4 kentällä, sivu 10 Ilmavoimien entinen komentaja, kenraalimajuri evp Lauri Puranen toimi puheenjohtajana esiselvitysryhmässä, joka mietti nykyisten Hornet F/A-18monitoimihävittäjien suorituskyvyn korvaajia. Ryhmän raportti toteaa, että monitoimihävittäjän monipuolisuus on kustannustehokkaalle ja toimivalle ratkaisulle ehdotonta. uutiset, sivu 3 Inttibiisit ovat oma maailmansa vapaalla, sivu 15 2 ruotuväki 12/2015 pääkirjoitus nurkka 25.6.2015 Hätiköinti ei sovi puolustuspolitiikkaan Sanotaan, että perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta. Puolustuspolitiikassa aikajänteen pitää olla vähintään yhtä pitkä, ellei pidempikin. Vielä muutama vuosi sitten monet Euroopan maat kutistivat armeijoitaan ja käytännössä luopuivat oman maansa puolustamisesta. Ruotsissakin turvallisuuspolitiikan painopiste siirrettiin kansainväliseen kriisinhallintaan ja asevelvollisuudesta luovuttiin. Moni ulkopuolinen oli sitä mieltä, että Suomen laajahko kenttäarmeija ja alueellinen puolustusjärjestelmä olivat käyneet vanhanaikaisiksi. Kotimaassakin jotkut lehtien kolumnistit nimittivät puolustusratkaisuaan vaalivaa Suomea Euroopan ulkomuseoksi. Kun Ukrainan kriisi viime vuonna kärjistyi aseelliseksi konfliktiksi ja Venäjä alkoi loukata naapurivaltionsa itsemääräämisoikeutta, puheet Suomen puolustusjärjestelmän vanhanaikaisuudesta hiljenivät. ”Harkinta ja yhdenmukaisuus ovat ominaisia suomalaisille.” 2000-luvun alun hyvien aikojen ja modernisaation huumassa Suomi ei lähtenyt lyhytjänteiseen muotivillitykseen ja ajanut oman maan puolustusta alas, vaan piti kiinni koko maan puolustamiseen soveltuvasta alueellisesta puolustusjärjestelmästä, joka perustuu laajaan reserviin ja yleiseen asevelvollisuuteen. * * * Arvotutkija, sosiaalipsykologi Klaus Helkama toteaa tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan Suomalaisten arvot: Mikä meille on oikeasti tärkeää? että suomalaisille on ominaista järkiperäisen harkinnan ja toisaalta kansan yhdenmukaisuuden korostaminen. Suomi on arvoiltaan Länsi-Euroopan itäisin ja Itä-Euroopan läntisin maa. Tämä pätee myös siihen, miten puolustus on maassamme järjestetty. Suomen puolustusratkaisu osoittaa, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ei pidä tehdä hätiköiden, vaan pitkäjänteisesti. Suomen ratkaisu on maantieteelliseen asemaamme sopiva ja istuu hyvin kansan arvomaailmaan. Kehittämisen varaa on muuttu- vassa maailmassa silti aina. Vahvojen peruslähtökohtien päälle on hyvä rakentaa myös modernin maailman suorituskykyjä. * * * Viimeistään Ukrainan kriisi on osoittanut, että nykymaailmassa sotia käydään entistä enemmän informaation ja tietoverkkojen välityksellä. Taistelua käydään paitsi maista, myös mielistä. Kun kaikki muukin elämä menee yhä enemmän verkkoon, on luonnollista että sodankäynti siirtyy sinne. Siksi Suomen on tärkeä panostaa kyberuhkien torjumiseen yhä ponnekkaammin. Perinteisen suorituskyvyn ja kyberturvallisuuden kehittäminen eivät ole toisiltaan pois. Asevelvollisuusjärjestelmämme antaa puolustusvoimille ainutlaatuisen mahdollisuuden hyödyntää palkatun henkilökunnan lisäksi myös varusmiesten ja reserviläisten erikoistaitoja. Korkealla tasolla oleva maanpuolustustahto, monipuolinen osaaminen ja vankka yhteishenkeen pohjautuva arvomaailma tarjoavat Suomen puolustusvoimille sellaisia vahvuuksia, josta monessa muussa maassa voidaan vain haaveilla tornitouhua > jyrkivainio@hotmail.com Venäjän ja Kiinan kumppanuus Ukrainan konfliktin aikana Venäjä on siirtänyt painopistettään kohti Kiinaa. Merkittävät energiaja asekauppasopimukset sekä sotilaalliset yhteisharjoitukset – kuten toukokuiset laivastoharjoitukset Välimerellä – ovat näyttäytyneet signaaleina syventyvästä strategisesta yhteistyöstä Euraasiassa. Lähentymistä näyttäisi tukevan Venäjän kallistuminen autoritaarisempaan suuntaan, jonka ansiosta se muistuttaa yhä enemmän tiukkaan poliittiseen kontrolliin nojaavaa rajanaapuriaan. Molemmat ovat peittelemättömän huolissaan ”värivallankumouksellisista voimista” ja ulkopolitiikassaan entistä valmiimpia käyttämään sotilaallisia keinoja kansallisten intressiensä suojelemiseksi. Venäjän kääntyminen kohti Kiinaa voidaan tulkita materiaalisena välttämättömyytenä: sitä vastaan kohdistetut taloussanktiot ja matala öljyn hinta ovat osaltaan pakottaneet Venäjän etsimään uusia tulonlähteitä. Arviolta 400 miljardin dollarin kaasusopimus Venäjän ja Kiinan välillä pyrittiin esittämään osoituksena siitä, etteivät sanktiot pysty horjuttamaan Venäjää. Talousvaikeuksien jatkuminen on kuitenkin näyttänyt, ettei Venäjä geopoliittisesta etupiiriajattelustaan huolimatta voi unohtaa eurooppalaisten kauppasuhteiden tärkeyttä taloudelleen. Venäjän ja Kiinan välinen suhde onkin luonteeltaan epätasa-arvoinen. Jälkimmäinen on hyötynyt merkittävästi siitä, että Venäjä on ajautumassa sen syleilyyn. Kiina on esimerkiksi saanut Venäjältä korkeatasoista ohjus- ja hävittäjäteknologiaa asekauppojen myötä. Aiemmin Venäjä on pidättäytynyt kehittyneen aseteknologian kauppaamisesta Kiinalle aseteknologi- an kopioimisen ja strategisen edun menettämisen pelossa. Venäjän ja Kiinan kumppanuus tulee nähdä ensisijaisesti pragmaattisena. Kaksikolla ei ole yhteneväisten intressien lisäksi juurikaan yhteistä ideologista kaikupohjaa Yhdysvaltojen yliaseman vastustamisen lisäksi. Molemmat korostavat kansallismielistä poikkeuksellisuuttaan, mikä ei ole omiaan sovittamaan yhteen monella tapaa erilaisia yhteiskuntia. Maiden pitkän ja usein sotaisankin historian painolasti sekä venäläisen eliitin eurooppalainen orientaatio rajoittavat yhteistyön syventämisen mahdollisuuksia. *** Kiinallakin on omat tavoitteensa ”kiinalaisen unelman” toteuttamiseksi kansantasavallan perustamisen vuoden 2049 satavuotispäivään mennessä. ”Vauraan yhteiskunnan” rakentaminen nojaa vakauteen globaalissa taloudessa ja turvallisuudessa. Ukrainan konflikti onkin ollut ongelmallinen Kiinan näkökulmasta: Venäjän toiminta häiritsee sille tärkeän markkina-alueen vakautta ja on ristiriidassa YK:n turvallisuusneuvostossa korostamansa puuttumattomuusnormin kanssa. Onko Kiinalla kiinnostusta ylläpitää ”strategista yhteistyötä” yhtään pidempään, kun se on saanut haluamansa Venäjältä? Alex Pitkänen VTK, Strategian korkeakouluharjoittelija, Sotataidon laitos Maanpuolustuskorkeakoulu kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Pitäisikö reserviläiskirjeiden lähettämisestä tehdä tapa? sosiaalisesta mediasta @apajakari 6.6 "RUK on aina RUK vaikkei enää joukko-osasto. Onnea 95-vuotiaalle! Paistakoon Haminassa aurinko!" – Merivoimien tiedottaja Annele Apajakari onnitteli Reserviupseerikoulua juhlapäivän kunniaksi. @Koskinen95 9.6. "Just ku luuli nähneensä kaiken niin pääsen osalliseks hyttysten sukukokouksee. Mistä näitä sikiää?" – Wihuri 15 -hatjoitukseen osallistunut Kari Koskinen törmäsi hyttysten invaasioon. @A_Lahteenmaki 18.6. "Onneksi olkoon kaikille tänään kotiutuville. Aktiivinen asenne reservissä palkitsee myöhemmin kun pääsee kertausharjoituksiin." – Kapteeni Antti Lähteenmäki toivottaa kotiutuneille varusmiehille hyvää reservin aikaa. @ValZu_71 19.6. "165 aamua; hajotusta, onnistuneita suorituksia, upeita kokemuksia. Mahtavat inttitoverit.Yhtäkään aamua en vaihtaisi pois." – Lapualainen Valtteri Niemelä muistelee haikeana päättynyttä palvelustaan. Kyllä 69% Ei 31% Seuraava kysymys: Oletko nähnyt suomalaisen Hornetin? Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen www-sivuilla osoitteessa > www.ruotuvaki.fi Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla ruotuvaki@mil.fi KUSTANTAJA: Puolustusvoimat Seuraava numero ilmestyy 13.7.2015 PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh. 0299 500 715 Fax. 0299 500 709 mikko.ilkko@mil.fi VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ Helena Immonen Puh. 0299 500 717 Fax. 0299 500 709 helena.immonen@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Joonas Immonen Puh. 0299 500 718 ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Kaartinjääkäri Joonas Koivisto Puh. 0299 500 616 Kaartinjääkäri Kalle Toivonen Puh. 0299 500 705 Kaartinjääkäri Jussi Vainikka Puh. 0299 500 617 toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Sofia Korhonen graafikko.ruotuvaki@mil.fi TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh. 0299 500 718 ISSN 0557-4897 (painettu) ISSN 1458-8005 (verkkolehti) UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh. 0299 500 716 Fax. 0299 500 709 juha.heikkinen@mil.fi arkisin kello 8.00–16.15 ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2015 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, 00130 Helsinki, postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, puhelinvaihde: 0299 800 internet-osoite: > www.puolustusvoimat.fi/ruotuvaki VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Ville Bröijer Puh. 0299 500 735 kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi 3 uutiset ruotuväki 12/2015 Monitoimihävittäjillä on tärkeä tehtävä Nykyisten Hornet-hävittäjien elinkaari päättyy vuonna 2030. Ilmavoimalla on iso rooli osana puolustuskokonaisuutta. Joonas Koivisto Jatkuvaa valvontaa Hävittäjien toteuttamat Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen tehtävät ovat esiselvitystyöryhmän raportin mukaan merkittävä osa ilmavoimien luomaa ennalta ehkäisevää kynnystä. – Ilmavoimien tutkat valvovat ympäri vuorokauden havaiten mahdollisia uhkia rajojen lähellä ja päivystävät hävittäjät ovat valmiina nousemaan ilmaan, mikäli epäillään ilmatilan loukkausta, Puranen kertoo. Raportin mukaan nykyisen Hornet-kaluston kehittäminen on tähdännyt kykyyn torjua mahdollisen hyökkääjän ensimmäinen isku ja tekemään hyökkääjän jatko- Kuva: Ville Bröijer Tärkeä osa puolustusvoimien suorituskykyä, imagoa ja valmiustoimintaa ovat monitoimihävittäjät. Nykyisenä kalustona toimii FA-18 Hornet monitoimihävittäjät, joiden elinkaari jatkuu aina vuoteen 2030 saakka. Tämän jälkeen hävittäjien tilalle esitetään uusia koneita. Hankintapäätös uusista hävittäjistä tehtäisiin esityksen puitteissa vuonna 2021. Nykyisten Hornetien seuraajista esiselvitystä tehneen työryhmän puheenjohtajana toimi ilmavoimien entinen komentaja, kenraalimajuri evp Lauri Puranen. Hänen esimerkissään ilmapuolustus on kokonaisuutena kuin jääkiekkokentällinen. – Ilmatorjunta antaa kohteelle pysyvän suojan, kuten jääkiekkokentällisen maalivahti. Monitoimihävittäjät ilmapuolustustehtävässä ovat joukkueen puolustajia. Ne estävät koko Suomen alueella vastustajan pääsyn kohteelle. Hyökkääjinä toimivat ilmasta maahan tehtävissä olevat hävittäjät, jotka pyrkivät toimimaan vastustajan alueella. Tämä on yksinkertainen versio siitä, miksi kaikilla on oma roolinsa ja kaikkia tarvitaan, Puranen kertoo. – Puolustusjärjestelmämme lähtökohta on ennaltaehkäisykyky. Puolustuksemme täytyy luoda pelote Suomea vastaan hyökkäävälle. Hävittäjät ja muu ilmapuolustus ovat tärkeässä roolissa tuottamassa tappioita mahdolliselle hyökkääjälle, Puranen painottaa. Esiselvitysryhmän puheenjohtaja, kenraalimajuri evp Lauri Puranen uskoo mahdollisen hävittäjähankinnan herättävän keskustelua. olemmeko itsenäisestä puolustuksestamme huolehtiva maa, Puranen pohtii. – On selvää, että hävittäjien hankintaan tulee menemään paljon rahaa, mutta ilman kunnollista ilmavoimaa meillä ei voi olla uskottavaa puolustusratkaisua, Pu- toimet kannattamattomiksi. Purasen mukaan ilmavoiman suorituskyvystä täytyy huolehtia ja monitoimihävittäjät ovat tärkeä osa sitä. – Jos meillä ei olisi omia hävittäjiä emmekä kykenisi valvomaan omia rajojamme, voisi pohtia ranen lisää. Vastaesimerkkinä itsenäiselle ratkaisulle Puranen pohtii Baltian maiden tilannetta. Niillä ei ole omia ilmavoimia, joten ne turvautuvat Naton ilmavalvontaan. Hänen mukaansa tämä ei ole liittoutumattoman valtion ratkaisu. Tukena muille järjestelmille elinkaaren loppupäässä ei saa olla tilannetta, jossa olemme viimeinen käyttäjämaa. Nämä vuodet kävisivät todella kalliiksi, Puranen painottaa. Puolustusministeri Jussi Niinistö painotti esiselvityksen julkistamistilaisuudessa hankinnan merkittävyyttä. – Tieto- ja tarjouspyynnöt pitää tehdä huolellisesti. Maamme puolustus on pidettävä jatkossakin kunnossa, joten virheisiin ei ole va- ja tietoa. Lisäksi hävittäjien signaaleilla on korkeuden myötä pitkä kantama, joten niitä voidaan käyttää linkkiasemina yhteyksien välittämiseen. Tulevissa moderneissa hävittäjissä sensoreiden tuottama tieto tulee olemaan kattavampaa. Koneet keräävät koko ajan ilmassa ollessaan tiedustelu- ja valvontatietoa, jota voidaan välittää eteenpäin reaaliaikaisesti. Purasen mukaan tämä kyky on sellainen, joka tulee todennäköisesti myös vaikuttamaan Hornetien seuraajien valintaan. – Kun tulevat monitoimihävittäjät välittävät jatkuvasti tietoa, voivat ne löytää arvokkaita kohteita. Tätä voidaan käyttää maalittamistietona esimerkiksi tykistölle tai merivoimien tuleville kauaskantoisille meritorjunta- ja pintatorjuntaohjuksille. Tulevaisuudessa koneiden kyky maalintaa tulee kasvamaan edelleen, Puranen kuvailee tulevan kaluston mahdollisuuksia. puun asti. Pidämme teltat ryhdikkäinä ja majotuskelpoisina, Pesonen kertoo. Kaukametsäläiset ry:n johtoryhmän puolustusvoimien edustaja, eversti Risto Kolstela korostaa avoimuutta tapahtuman onnistumisen taustalla. – Mitään ei salailla. Kaikki tietotaito, kokemukset ja koetut haasteet välitetään seuraavan Jukolan järjestäjille jo hyvissä ajoin johtoryhmän ja edeltävien järjestäjien toimin. Puolustusvoimat on ollut ensimmäisestä Jukolan viestistä vuonna 1949 lähtien apuna kisojen järjestämisessä. Kolstelan mukaan taustalla on yhteinen arvomaailma. – Tämä tapahtuma tukee puolustusvoimien arvoja ja tavoitteita. Sotilaidenhan kautta suunnistus urheilulajina on alun perin tullut Suomeen, Kolstela muistuttaa. Jukolan viestissä kilpaili yli 40 puolustusvoimien joukkuetta. Myös Pesonen tunnustaa suunnistuksen aseman sotilaiden ykköslajina. – Jokainen sotilas on suunnistaja. Taso vain vaihtelee, Pesonen naurahtaa. Nykyisiin hävittäjiin lisättiin MLU2-elinkaaripäivityksessä Link-16 järjestelmä, joka kasvatti niiden tiedonsiirtokapasiteettia. Niillä voidaan siirtää maahan sensoreiden tuottamaa tilannekuvaa Tulevaisuuden suorituskyky on valittava oikein Joonas Koivisto kenraalimajuri evp Lauri Purasen mukaan tulevien koneiden elinkaari voi jopa ylittää nykyisten hävittäjien 30 vuoden eliniän. – Lähtökohta on vähintään kolmenkymmenen vuoden elinkaari, jonka ajan kalusto säilyy taistelukelpoisena. Yhden korvaajavaihtoehdon, Yhdysvaltojen jo käyttöön ottaman F-35 koneen kohdalla puhutaan jo mahdollisuudesta neljänkymmenen vuoden elinkaareen, Puranen analysoi. Nykyisen kaluston tie tulee päähän vuonna 2030. Esiselvitystyöryhmän mukaan F/A18-Hornet hävittäjien suorituskyky tulee korvata uusilla monitoimihävittäjillä ja ilmatorjuntaa edelleen kehittämällä. Työryhmän mukaan monitoimihävittäjien rooli tulee todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa. Työryhmän puheenjohtajan, Nykyisten hävittäjien päivittäminen yli nyt suunnitellun elinkaaren olisi kustannustehotonta. Kaluston ikääntymisen lisäksi Suomi jäisi raportin mukaan viimeiseksi merkittäväksi F/A-18mallin käyttäjämaaksi elinkaaren päättyessä, joten taistelukyvyn vaatima ohjelmistokehitys olisi kallista. – On mahdollista, että muut käyttäjämaat vaikuttavat konemallin valintaan. Edes koneen Puolustusvoimat rakensi Jukolan Kalle Toivonen Kuva: Kalle Toivonen Yliluutnantti Veli-Pekka Pesonen ohjeistaa korpraali Malkaniemeä Maasotakoulun rakentaman kilpailukeskuksen sillan alla. Maailman suurin suunnistustapahtuma Jukolan viesti pidettiin 13.– 14. kesäkuuta Paimiossa. Puolustusvoimat oli tapahtuman päätukija. Puolustusvoimien tuki pohjautui keväällä kolmeksi vuodeksi allekirjoitetulle puitesopimuksen jatkolle tapahtuman taustaorganisaatio Kaukametsäläiset ry:n kanssa. Puolustusvoimat vastasi muun muassa tietoliikenneyhteyksien ja 375 teltan telttakylän rakentami- sesta. Tukitoimien toteuttamista johti Porin prikaati. Lisäksi mukana tukitoimissa oli Maavoimien esikunta, Johtamisjärjestelmäkeskus, Panssariprikaati, Maasotakoulu sekä 2. Logistiikkarykmentti. Yliluutnantti Vesa-Pekka Pesonen Porin prikaatista kertoo järjestelyiden sujuneen hienosti, mutta mainitsee suurimmaksi haasteeksi kovan tuulen. – Kunnossapito joutuu jatkuvasti kiristelemään telttoja. Vaikka olemmekin jo tavallaan luovuttaneet telttakylän eteenpäin järjestöille, kannamme vastuumme lop- 4 lyhyesti NLAW-panssarintorjuntaohjuksia Ruotsista Puolustusvoimat allekirjoittaa NLAW-panssarintorjuntaohjuksien hankintaan liittyvän sopimuksen kesäkuun viimeisellä viikolla. Kyseessä on jatkohankinta 2007–2009 tehtyyn perushankintaan ja se vastaa erityisesti alueellisen puolustuksen tarpeisiin. Koko hankinnan arvo lisähankintavaraus mukaan lukien on yli 42 miljoonaa euroa. – Hankinta täydentää rauhanajan ammunnoissa kulutettavaa materiaalia, joka voidaan niin varusmies- kuin reserviläiskoulutuksessa käyttää ja näin kehittää ampumakoulutusta, Maavoimien esikunnan jalkaväen tarkastaja, eversti Jukka Valkeajärvi kertoo. JIm Ammuskuorista hankintasopimus Kersantti Grand Prix -voittoon Porin prikaatissa Niinisalossa kersanttina palvellut esteratsastaja Joni Koivusalo ylsi 6.–9.6. pidetyissä Ypäjän kansainvälisissä Grand Prix -kilpailuissa sunnuntain pääluokan voittoon. Etelä-Pohjanmaan urheiluratsastajia edustavalle Koivusalolle tarttui mukaan kaiken kaikkiaan kolme luokkavoittoa ja kolme muuta sijoitusta. – Minulla oli sellanen mahdollisuus, että sain palveluksen aikana harjotella. Varuskunnan lähellä sijaitseva Kankaanpään ratsastuskeskus on ollut paikka, jossa olen pystynyt treenaamaan, Koivusalo kehuu. KTo Rintamaveteraanien kuntoutuksessa on eroja Kyberturvallisuuden merkitys kasvaa Poliisilla ja tullilla on keskeinen rooli kyberturvallisuuden kehittämisessä. Informaatiovaikuttamiseen puolustusvoimat on varautunut jo pitkään. Jussi Vainikka Kyberturvallisuus on yhä tärkeämpi osa puolustusvoimien toimintaa. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtaja, eversti Mikko Heiskanen puhui kyberturvallisuudesta kolmannen vuosittaisen kyberharjoituksen yhteydessä Jyväskylässä. – Henkilökohtaisesti näkisin, ettei kyberuhka millään tavalla vähennä perinteisen maanpuolustuksen uhkaa. Valitettavaa on, että tämä vain tulee uutena muiden uhkien päälle, Heiskanen sanoo. Heiskanen kertoo, että voimavarasiirtoja eri uhkien välillä joudutaan ajan myötä jonkun verran tekemään, muttei kuitenkaan usko akuutteihin siirtoihin. Hän korostaa, että kyberturvallisuuden hintalappu ei ole kovinkaan suuri, vaan kysymys on enemmän riittävästä osaamisesta ja henkilöstöstä. Poliisi ja tulli myös keskeisessä roolissa Puolustusvoimat toteuttaa kybertoimintaa yhdessä valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja monipuolisesti myös muiden toimijoiden kanssa. Viranomaisista etenkin poliisilla ja tullilla on ollut keskeinen rooli kyberturvallisuuden käytännön kehittämisessä. – Puolustusvoimissa on harjoiteltu tietoverkkoturvallisuutta kohta jo 20 vuotta, ja tässä mielessä puolustusvoimat on ihan omalla tasollaan. Kaiken kaikkiaan Suomi on maailman johtavia kyberturvallisuusmaita. Puolustusvoimilla ja muilla toimijoilla on omat roolinsa ja opittavaa toisiltaan, Heiskanen väittää. Informaatiovaikuttamiseen puolustusvoimat on Heiskasen mukaan varautunut omalta osaltaan jo pitkään. Hän korostaa, että puolustusvoimien viestinnällä Eversti Mikko Heiskanen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutin johtaja Jarmo Siltanen puhuivat kyberturvallisuudesta harjoituksen yhteydessä. on kaksi tehtävää, joista toinen on kertoa mitä ollaan tekemässä ja toinen tehdä mediaseurantaa ja pyrkiä tunnistamaan oikea sano- ma sotateknisen viestinnän seasta. Varusmiesten kyberkoulutus alkaa syksyllä Jussi Vainikka Puolustusvoimat alkaa syksyllä pilotoimaan kyberkoulutusta varusmiehille. Eversti Mikko Heiskasen mukaan kyberkoulutuksessa on monta ulottuvuutta. – Kaikille varusmiehille annettava kyberturvallisuuskoulutus on sellaista, minkä toivoisi alkavan jo päiväkodeissa. Se on yleistä kansalaiskoulutusta tietoturvallisuu- den, henkilökohtaisen digitaalisen näkyvyyden ja turvallisen nykyaikaisessa yhteiskunnassa toimimisen osalta, Heiskanen kertoo. Kaikille asevelvollisille annettavaan koulutukseen liittyvät myöskin puolustusvoimien erityismausteet aina operaatio- ja sotajoukon turvallisuudesta erilaisten viestintävälineiden ja -kanavien käyttöön. Yleisen kyberopin lisäksi puolustusvoimat aloittaa pienimuotoi- sesti erillisten poikkeusajan organisaatioihinsa sijoitettavien kybervarusmiesten joukkotuotannon. – Toiminta lähtee käyntiin jo tänä vuonna siten, että koulun tai työn kautta valmiin osaamisen omaavia varusmiehiä sijoitetaan esimerkiksi joihinkin valvomoihimme, joissa tehdään käytännön työnä esimerkiksi lokien perkaamista ja poikkeamien havaitsemista, Heiskanen selittää. – Toinen osa kokonaisuutta on sotilastiedustelu, joka on tehnyt myöskin avointen lähteiden tiedustelua. Siinä on avainasemassa, että yhdistetään eri kanavista tulevia viestejä ja pyritään saamaan vahvistus sille, mikä tieto on oikeaa ja mikä väärää. Kybertiedustelu on tässä suhteessa aivan välttämätöntä kokonaiskuvan muodostamiseksi, Heiskanen sanoo. Heiskasen mukaan kyberuhkaa voi pitää varsinaisena vasta sitten, kun hyökkäys tapahtuu perinteisistä poikkeavia keinoja käyttäen. – Tällaiset tapaukset ovat harvinaisia, mutta kyllä niitä tapahtuu useampia vuodessa, Heiskanen kertoo. Puolustusvoimat haluaa ideoita Joonas Koivisto Puolustusvoimauudistuksen myötä moni asia muuttui. Työntekijöiden roolit ja vastuualueet vaihtuivat. Vaikka puolustusvoimat on nyt uudessa asennossa, on kehitykselle vielä tilaa. Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraalimajuri Timo Kivinen uskoo, että uudistuksiin liittyvissä yksityiskohdissa on vielä parannettavaa. – Tavoitteena on edesauttaa käytännön toiminnan kehittämistä kaikilla organisaation tasoilla. Kehittämisideat voivat koskea mitä vaan liittyen yksittäiseen toimintaan tai puolustusvoimiin kokonaisuutena. Kampanjan kautta jokainen työntekijä saadaan pohtimaan, mitä voisimme vielä tehdä paremmin. Kampanja hakee konkreettisia ideoita siihen, kuinka palvelusta ja päivittäistä työtä puolustusvoimissa voitaisiin parantaa. Kivisen mu- kaan on lisäksi hienoa, jos ideat voivat synnyttää kustannussäästöjä. – Tilanne ei ole rahan suhteen parantumassa radikaalisti, vaikka hallitusohjelma näyttääkin myönteinen olevan, Kivinen pohtii. Kampanjan taustalla on puolustusvoimien suunnitteluosasto, joka uskoo sen tuovan esiin niitä tapauksia, joissa puolustusvoimauudistuksen suhteen on vielä tehtävissä säätöä. Pääosa tähän mennessä tulleista ehdotuksista sivuaa Kivisen mukaan käytännön päivittäistä työtä, kuten tavoitteena oli. Muita yleisiä aiheita on puolustusvoimien organisaatioon ja tietojärjestelmiin liittyvät kehitysehdotukset. Ideasta käytäntöön Kivisellä on kokemusta siitä, että toimintaa muutetaan puolustusvoimissa ehdotusten perusteella. – Palvelin aiemmin Karjalan pri- Kuva: Ville Bröijer Valtiokonttorin yhteenvedon mukaan kuntien veteraanien kuntoutukseen käyttämissä varoissa on suuria eroja. Osa kunnista anoo kuntoukseen lisämäärärahaa, mutta jotkin kunnat palauttavat osan rahoituksen perusosasta. Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtajan Markku Sepän mukaan kuntien pitäisi olla vähintään puhelimitse yhteydessä veteraaneihinsa. – Veteraanin täytyy hakea kuntoutusta itse. Osa kunnista on yhteydellä vain kirjeitse, mikä ei yksin riitä aktivoimaan keskimäärin 90-vuotiasta veteraania. Soitto tai luona käynti aktivoisi paremmin. JKo ruotuväki 12/2015 Kuva: Ville Bröijer Puolustusministeri Jussi Niinistö on valtuuttanut puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esityksen perusteella puolustusvoimat tekemään hankintasopimuksen 155mm tykistön ammuskuorista Nammo Lapua Oy:n kanssa. Kokonaisarvoltaan puolustusvoimien budjettikehykseen sisältyvä noin 4 miljoonan euron hankinta tukee kotimaisen ampumatarviketuotannon säilymistä tuotantokykyisenä. – Ampumatarvikkeiden huoltovarmuusvaraston kannalta hankinta on merkittävä, puolustusministeriön erityisasiantuntija Riikka Pitkänen kommentoi. JVa uutiset kaatin komentajana. Siellä saimme vuosittain useita ideoita, joita otimme käyttöön. Esimerkiksi eräs varusmiehen esittämä idea palkittiinkin aika korkealla tasolla. Idea liittyi yötähtäimen käyttöön. Lisäksi henkilökunnalta tulee monesti joukko-osaston toimintaan liittyviä esityksiä, jotka helpoittavat jokapäiväistä työskentelyä. Ideointia on Kivisen mukaan turha jättää vain kampanjan vastausajan puitteisiin. Jos saa vastausajan päätyttyä hyvän kehitysidean, voi sen yhä lähettää normaalin aloitustoiminnan suhteen. Puolustusvoimien sisäisestä verkkoportaali Tornin etusivulta löytyy linkki, jonka kautta oman ideansa voi lähettää. Vastausaikaa on elokuun loppuun saakka. Parhaat vastaukset palkitaan. Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraalimajuri Timo Kivinen toivoo osallistumista sekä siviili- että sotilashenkilöiltä. 5 uutiset ruotuväki 12/2015 Hornetit kruunasivat lippujuhlan päivän tähtäimessä Miten harjoitusvapaat toimivat? Helena Immonen Jussi Vainikka Varusmiespalveluksen aikana urheilijoiden on mahdollista anoa harjoitusvapaita. Vapaita myönnetään tietyin ehdoin, kunhan niistä ei aiheudu merkittävää haittaa palvelukselle. Puolustusvoimien liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Jarmo Viskari selventää käytäntöjä. Kuva: Ville Bröijer Puolustusvoimain lippujuhlan valtakunnallinen paraati marssittiin tänä vuonna Oulussa. Erikoisuutensa päivään toivat ensimmäistä kertaa näytteillä ollut Leopard 2A6 -panssarivaunu sekä Hornetien ja helikoptereiden suorittamat ylilennot. Paraatiin osallistui noin 1 200 henkilöä ja 90 ajoneuvoa. Yleisöä päivän aikana kertyi yhteensä lähes 15 000 henkilöä. Paraatikatselmus alkoi tasan kello 12 Raatin kentällä, kun paraatijoukot ilmoitettiin puolustusvoimien henkilöstöpäällikölle, kenraaliluutnantti Sakari Honkamaalle. Juhlapuheessaan Honkamaa käsitteli puolustusvoimauudistuksen aiheuttamia muutoksia ja muistutti, että puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamiseksi ja suorituskyvyn varmistamiseksi on tärkeää, että puolustusvoimien materiaalihankkeet ja valmiusvaatimukset voidaan toteuttaa. – Kansalaisilla on oikeus odottaa, että puolustusvoimat kykenee vastaamaan joustavasti muuttuviin turvallisuusuhkiin ja siksi tehtävien, suorituskyvyn ja resurssien tulee olla jatkuvasti tasapainossa. Honkamaa painotti, että yleinen asevelvollisuus on edelleen Suomen puolustusratkaisun yksi peruspilari: puolustusvoimien sodanajan vahvuudesta 95 prosenttia on reserviläisiä. Lopuksi Honka- Paraatin ohimarssiin osallistui noin 1 200 henkilöä ja 90 ajoneuvoa. Moottoroidut osat marssivat ensimmäistä kertaa taisteluosastoittain. maa kiitti veteraanisukupolvea. – Suomalaisten miesten ja naisten ansiosta voimme olla ylpeitä historiastamme ja hyvinvointivaltiosta, jossa saamme tänä päivänä elää. Lähes satavuotinen itsenäisyytemme on kestänyt ja kantanut läpi vaikeidenkin aikojen. Katselmuksen jälkeen paraatijoukot suorittivat ohimarssin Merikosken silloilla. Ohimarssin vastaanottivat kenraaliluutnantti Honkamaa, Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen sekä sotaveteraanit Onni Toljamo ja Aarno Strömmer. Ohimarssin moottoroidut osat marssivat ensimmäistä kertaa taisteluosastoittain. Ohimarssin kruunasivat Utin jääkärirykmentin osaston kanssa yli lentäneet NH90-kuljetushelikopterit ja Hughes MD500 -kevythelikopterit sekä Ilmasotakoulun osaston kanssa yli lentäneet Hornet-hävittäjät ja Hawk-suihkuharjoituskoneet. Päivän aikana yleisöllä oli mahdollisuus kierrellä puolustusvoimien kalustonäyttelyssä Kuusisaaressa. Siellä nähtiin myös vahvennetun jääkäriryhmän toimintanäytös ja Utin jääkärirykmentin laskuvarjohyppynäytös. Veteraaneille oli juhlapäivän kunniaksi järjestetty veteraanilounas Raatin liikuntakeskuksessa. MILjazz-kiertue käynnistyi Helena Immonen Kuva: Ville Bröijer Tämän kesän MILjazz-kiertue käynnistyi kesäkuun ensimmäisellä viikolla Tampereelta, jossa konsertti järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kesän jokaisessa konsertissa esiintyy Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan show band solistinaan Sami Saari. Lisäksi nähdään paikkakunnittain vaihtuvia eri soittokuntia ja vierailevia solisteja. Puolustusvoimien sotilasmusiikkialan intendentti Marjo Riihimäki lupaa, että loppukesästä on tiedossa vielä hienoja konsertteja. – Jo muutaman keikan jälkeen show band on löytänyt itsevarmuuden ja rohkeuden tehdä vahvalla, positiivisella energialla omaa juttuaan, Riihimäki toteaa. Tampereella huono sää verotti Ilmavoimien Jazzcombon solistina esiintynyt Elena Mindru nostatti yleisön juhlatunnelmaa Oulussa 4. kesäkuuta. yleisömäärässä, mutta Riihimäen mukaan paikalle saapuneet ihmi- set pitivät konsertista. Kuopio keräsi puolestaan runsaan yleisön. – Kuopion konsertissa Varusmiessoittokunta räjäytti Sami Saaren kanssa koko potin. Oulussa Lapin sotilassoittokunta soitti salsaa, mikä sai yleisön tanssimaan. Kiertueen nimi saattaakin vähän hämätä, sillä konserteissa soitetaan muutakin kuin jazzia. Varusmiessoittokunta soittaa muun muassa funkia ja soulia, Riihimäki kertoo. MILjazz-kiertue on kesäkuun aikana vieraillut Tampereen ja Oulun lisäksi Lahdessa, Mikkelissä, Lappeenrannassa ja Kuopiossa, ja elokuussa on luvassa vielä kymmenen konserttia lisää. Tulevat konserttipaikkakunnat ovat Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Rovaniemi, Vaasa, Hämeenlinna, Kouvola, Turku ja Tammisaari. RUK juhlisti 95-vuotismerkkipäiväänsä Jussi Vainikka Huhtikuun alussa kunnioitettavaan 95 vuoden ikään päässyt Reserviupseerikoulu vietti valtakunnallista 95-vuotisjuhlaansa Haminassa kesäkuun ensimmäisenä lauantaina. Reserviupseerikoulun tiedotussihteeri Kirsi Lauri kertoo, että juhlavieraita oli mukana runsaasti. – Hamina Bastionissa pidettyyn pääjuhlaan oli kutsuttu kaikki aiemmat reserviupseerikurssit. Siellä oli noin 3 000 vierasta. Juhlapäivä jatkui Kadettikoulunkadun ohimarssilla, johon kaikki paikalla olevat kurssit myöskin osallistuivat. Ohimarssin otti vastaan maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen. – Ohimarssia oli seuraamassa mukavasti ihmisiä. Kaupungissa oli samaan aikaan myös muita ke- sätapahtumia, joten ihmiset olivat lähteneet liikkeelle sankoin joukoin, Lauri sanoo. Juhla jatkui vielä pitkälle iltapäivään kauniissa kesäsäässä. Muun muassa RUK-museo ja kasarmit olivat avoinna yleisölle. – Iltapäivän ohjelmassa oli vielä kenttäpäivällinen, kalustonäyttely ja kaikenlaista muuta ohjelmaa varuskunnan alueella, Lauri kertaa. Tervehdyssanat juhlaväelle lausui Reserviupseerikoulun johtaja, eversti Markku Hutka. Tervehdykset kuultiin myös niin maavoimien komentajalta kuin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Suomen Reserviupseeriliiton kuin Haminan kaupunginkin edustajilta. Juhlapäivän musiikista vastasi Rakuunasoittokunta solistinaan Pentti Hietanen. Minkälaisia puolustusvoimien harjoitusvapaakäytännöt ovat? – Harjoitusvapaiden suhteen on tietyt kriteerit, jotka on normissa määritelty. Joukko-osastojen valmennustoiminnassa lähtökohtaisesti valmistaudutaan sotilas SM-kilpailulajeihin, mutta hallintoyksiköiden joukkoosaston komentajan harkinnan mukaan harjoitusvapaita voidaan myöntää muidenkin lajien valmentautumiseen. Kuinka varusmiehen täytyy toimia osallistuakseen harjoitustoimintaan varuskunnan ulkopuolella? – Jos intressiä tulee varuskunnan aidan ulkopuolelta, niin sitten seuralta tai lajiliitolta täytyy tulla esitys, että tämä kyseinen varusmiesurheilija voisi osallistua seuran tai yksilölajin harjoituksiin jollakin tavalla. – Anomuksen liitteenä pitää ehdottomasti olla seuran tai liiton kirjallinen esitys ja sillä perusteella joukko-osastoissa tehdään ratkaisut normiemme määrittämissä puitteissa. Hallintoyksiköissä harjoitusvapaa on enintään 8-10 tuntia viikossa. Urheilukoulu on tietysti sitten oma lukunsa. Onko harjoitusvapaiden anominen mahdollista jo peruskoulutuskaudella? – Kyllä on. Normimme ei rajoita sitä, missä kohtaa harjoitusvapaita voi alkaa anoa. Toki peruskoulutuskaudella pitää ensin päästä sotilaalliseen toimintaan kiinni ja tietää perusasiat. Sen jälkeen alkavat sitten vasta nämä vapaat pyöriä. uutisia muualta Eläkelinjausta odotellaan Päällystöliiton jäsenlehti kertoo, että sosiaali- ja terveysministeriö on pyrkinyt selvittämään miten viime syksynä sovittuja yleistä eläkejärjestelmää koskevia muutoksia sovelletaan julkisen sektorin poikkeaviin eläkejärjestelmiin kuten sotilaseläkejärjestelmään. Puolustushallinnon tarpeet eivät ole saaneet varauksetonta hyväksyntää ja tavoitetilasta on prikaatikenraali Jukka Ojalan mukaan suuria erimielisyyksiä. Puolustusvoimien näkökulma asiaan on se, että sotilaseläkejärjestelmä on osa Suomen puolustusratkaisua. Sillä pyritään varmistamaan ammatillinen osaaminen sodanajan puolustusvoimissa. Ratkaisua kiistaan voidaan komentopäällikön mukaan odottaa uuden hallituksen muodostamisen jälkeen, kun ja sosiaali- ja terveysministeri, valtiovarainministeri ja puolustusministeri ovat antaneet poliittisen ohjauksensa asiaan. Päällystölehti 3/2015 Valmiudesta uusi uskottavuuden mittari Kadettikunnan lehden Kylkiraudan mukaan sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosien aikana. Kenraaliluutnantti Mika Peltonen kirjoittaa Ukrainan kriisin nostaneen esille monia sotataidollisia kysymyksiä, jotka ovat saaneet länsimaat pohtimaan sodankäynnin nykytilaa. Sodankäynnin keskeisimpiä periaatteita ovat yllätyksellisyys ja se, että sotapotentiaalia kyetään annostelemaan halutulla tavalla ja valikoiden aiempaa monialaisemmin ja vaikuttavammin. Ukrainan kriisin kulku ja nopeus ovat yllättäneet ja tilanteen kehittymisen arviointi ei ole ollut helppoa. Valmiudesta on tulossa uusi uskottavuuden mittari. Valmius on päätöksenteon ja sotilaallisen kyvyn summa. Suomen kokonaisturvallisuuden konsepti ja puolustusratkaisu ovat tarkastelun kestäviä ja pitäviä. Kylkirauta 2/2015 Jääkärijuhlallisuuksilla oli hyviä vaikutuksia Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen jäsenlehti Parole kirjoittaa jääkäriliikkeen perustamisen 100-vuotisjuhlallisuuksila olleen paljon vaikutuksia. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Pertti Laatikaisen mukaan jääkärien merkitys ja sanoma ovat säilyneet yli sukupolvien. Juhlallisuudet ovat lisänneet jääkäriperinteen vaalijoiden yhteisöllisyyttä ja uusille sukupolville on välittynyt viesti jääkäriperinteen merkityksestä. Valtamediat ovat uutisoinnillaan tuoneet jääkäreiden elämäntyön kansalaisten ja erityisesti nuorison tietoisuuteen. Myös jääkäreiden historiantyö on elpynyt 100-vuotisjuhlallisuuksien vaikutuksesta ja jääkäriperinnettä on vahvistettu myös puolustusvoimissa. Parole 2/2015 Toimittanut Joonas Immonen 6 lyhyesti Yhdysvaltain armeijan nettisivut hyökkäyskohteena Yhdysvaltain armeija joutui ajamaan verkkosivunsa hetkellisesti alas, kun hakkeriryhmä murtautui sivustolle ja julkaisi siellä viestejä. Syyrian elektroniseksi armeijaksi itseään kutsuva ryhmä on ilmoittautunut iskun tekijäksi. Yhdysvaltain puolustusviranomaiset vahvistavat, että hakkerit vaativat Yhdysvaltoja lopettamaan taistelijoiden kouluttamisen Syyriassa. Viranomaisten mukaan hyökkäyksen kohteeksi joutuneella sivulla ei ole salaiseksi luokiteltuja tietoja eikä työntekijöiden henkilökohtaisia tietoja. (yle.fi 9.6.) JVa Venäjän uudistushanke pysähtyi Rivejä kootaan Boko Haramia vastaan Yhdysvallat tuo lisää aseita Itä-Eurooppaan? Virolaiset rauhanturvaajat aloittivat Libanonissa toukokuun lopulla. Virolainen osasto liitettiin osaksi UNIFILin suomalais-irlantilaista pataljoonaa. Jussi Rytkönen Etelä-Libanonissa sijaitsevan YKleirin UNP 2-45:n portilla vietetyssä lyhyessä seremoniassa laulettiin toukokuun viimeisellä viikolla ensimmäistä kertaa Viron kansallislaulua: ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm, kui kaunis oled sa...” Samalla kertaa kohosi leirin lippusalkoon YK:n, Libanonin, Suomen ja Irlannin lippujen rinnalle Viron sini-musta-valkea lippu. Virolainen osasto, 37 rauhanturvaajaa, liitettiin näin virallisesti osaksi Unifilin suomalais-irlantilaista pataljoonaa. Siinä virolaiset ovat korvanneet yhden suomalaisen jääkärikomppanian joukkueen. Lisäksi muutama virolainen sotilas työskentelee pataljoonan esikunnassa. Toukokuussa aloittaneen suomalais-virolaisen rotaation 1/15 myötä Unifilin sisälle on nyt muodostunut todellinen itämerensuomalainen heimopataljoona – pataljoonan irlantilaista osaa toki unohtamatta. Aikaisemmin virolaiset ovat toimineet Unifilissa vuosina 1996– 1997. Suomalainen kriha-koulutus Suomalais-irlantilaisen pataljoonan komentaja, everstiluutnantti Pertti Kelloniemi on tyytyväinen pataljoonan uusimpaan kansallisuuteen. Suomalaisten ja virolaisten välillä ole suuria eroja, joten asiaa ei ole tarvinnut erityisesti Virolaiset partioimassa toukokuun lopulla. huomioida joukkueen liittämisessä. Kaikilla pataljoonan kansallisuuksilla on hänen mielestään omat vahvuutensa. Virolaiset ampuradalla. Suurimmat erot ovat koulutustaustassa. – Virolainen joukko koulutettiin Libanonia varten Porin prikaatissa samalla tavalla kuin suomalaisetkin. Mutta he ovat Nato-maan ammattisotilaita, joilla monella on takanaan perusteellinen erikoiskoulutus. Kelloniemi korostaa sitä, että virolaiset integroidaan täysin osaksi suomalaista kontingenttia. – Heillä on samat suomalaiset varusteet, rynnäkkökiväärit ja ajoneuvot. Vain asepuvut ja eräät erikoisvarusteet ovat Virosta. Monilla Libanoniin nyt tulleilla virolaisilla on joidenkin suomalaisten ja irlantilaisten tavoin kokemusta myös Afganistanista, mutta tässä on Kelloniemen mukaan myös pois-oppimisen paikka. Afganistanin opit ovat arvokkaita, mutta monet siellä toimivat käytännöt eivät ole sovellettavissa Libanonissa. Virolaisten tulemisen myötä pataljoona muuttuu entistä monikansallisemmaksi. Tämä on Kelloniemen mielestä vain rikkautta. – Englanti on jo aikaisemmin ollut koko pataljoonan yhteinen työkieli. Nyt myös jääkärikomppanian työkieleksi tulee suomen sijasta englanti. Viro haluaa osallistua kriisinhallintaan Virolaisen joukon vanhin, kapteeni Mario Lementa kertoo virolaisten Libanoniin tulon taustalla olevan erilaisia syitä. – Afganistanin, Irakin ja Kosovon operaatiot ovat loppuneet. Kriisinhallintakokemuksen ylläpitämiseksi on hyvä olla mukana. Lisäksi olemme osa Natoa ja EU:ta. Meitä tuetaan ja haluamme puolestamme antaa jotakin, Lementa kertoo. Afganistan oli Virolle iso ja uh- reja vaatinut operaatio. Saaduista opeista tärkein oli Lementan mukaan se, miten kommunikoidaan paikallisten ihmisten kanssa. – Saimme Afganistanissa hyvää palautetta asenteestamme. Olemme suomalaisten tavoin pieni kansa. Emme kulje ulkomailla nokka pystyssä. Toinen Afganistanin opetus on Lementan mukaan varovaisuus. – On oltava silmät auki joka tilanteessa. Libanonin uhkatilanne on tietenkin aivan toisenlainen kuin Afganistanin. Lementa kertoo olevansa yllättynyt siitä, miten taitavia sotilaita suomalaiset reserviläiset ovat. Hänen mielestään erot virolaisiin ammattisotilaisiin eivät ole suuria. Kovissa tilanteissa hankittu kokemus saattaa kuitenkin antaa joissakin asioissa etumatkaa. – Jos jotain yllättävää tapahtuisi, meidänkin sotilaamme osaavat varmasti toimia, Lementa pohtii. Satakunta suomalaista harjoittelemassa Latviassa Saber Strike 15 -harjoituksessa kehitettiin toimintakykyä vaativassa yhteistoimintaoperaatiossa. Jussi Vainikka Suomen kansainvälisen valmiusjoukon varusmiehet osallistuivat Latviassa järjestettyyn, Yhdysvaltojen johtamaan Saber Strike 15 yhteistoimintaharjoitukseen. Harjoitukseen osallistui noin sata suomalaista, joista 70 oli Porin prikaatissa koulutettavia varusmiehiä. Porin prikaatin koulutuspäällikkö, everstiluutnantti Vesa Helminen kertoo tavoitteeksi sen, että jokaisella kansainväliseen harjoitusjoukkoon koulutettavalla saapumiserällä on kansainvälinen harjoitus. Suomi on osallistunut Saber Strike -harjoitukseen myös vuosina 2013 ja 2014. – Aiemmilta vuosilta on positiivisia kokemuksia. Harjoitus sopii kansainväliseen valmiusjoukkoon sijoitettavan varusmiehen koulutussuunnitelmaan, Helminen sanoo. Toimintakykyä kehitettiin Harjoituksen tavoitteisiin lukeutui suomalaisten toimintakyvyn kehittäminen vaativassa yhteistoimintaoperaatiossa. Valmiusjoukon varusmiehille tuotettiin heidän koulutusvaiheeseensa soveltuva kokemus kansainvälisestä yhteistoiminnasta. – Harjoituksella on tietysti mer- kitystä myös jatkorekrytointiin, joten on tärkeää, että se pystytään järjestämään, Helminen toteaa. Kaiken kaikkiaan harjoitukseen osallistui yhteensä noin 6 000 henkilöä 13 eri maasta. Harjoituksen päätavoitteena oli harjaannuttaa osallistuvia joukkoja toimimaan monikansallisessa toimintaympäristössä. Suomi osallistui Saber Strike -harjoitukseen nyt kolmannen kerran peräkkäin. Kuva: puolustusvoimat Yhdysvallat suunnittelee lisäävänsä sotilaallista läsnäoloa Baltian maissa ja Itäisessä KeskiEuroopassa. Yhdysvallat harkitsee tuovansa Eurooppaan muun muassa raskasta aseistusta, panssaroituja sotilasajoneuvoja sekä panssarivaunuja. Mahdollisessa harkinnassa on myös 5 000 Yhdysvaltalaisen sotilaan sijoittaminen Eurooppaan. Kyseessä olisi ensimmäinen kerta vuoden 2004 Naton laajentumisen jälkeen, kun Yhdysvallat sijoittaisi raskasta sotilaskalustoa Baltian maihin ja Itäiseen Keski-Eurooppaan. Nato laajentui vuonna 2004 Baltian maihin. (New York Times, 13.6.) KTo Lisää kriisinhallintakokemusta Libanoniin Kuva: Roland Murof Nigerian presidentti Muhammadu Buhari aikoo yhdistää voimansa naapurimaiden kanssa terroristiryhmä Boko Haramia vastaan. Nigeria, Tšad, Kamerun ja Benin kokoontuivat torstaina 11. kesäkuuta huippukokoukseen, jonka tarkoituksena oli toimeenpanna yhteinen Boko Haramia vastustava sotilasjoukko. Joukkoa on suunniteltu siitä asti kun terroristiryhmä kidnappasi 200 koululaistyttöä Pohjois-Nigeriassa. Maat ovat päättäneet sijoittaa Tšadiin MNJTF (Multinational Joint Task Force) -joukon, jonka vahvuus on 9 000. Muhammadu Buhari on nostanut Boko Haramin vastaisen taistelun ykkösprioriteetikseen. (AFP, YLE 12.6.) JIm ruotuväki 12/2015 Kuva: Roland Murof Yhdysvaltojen laivaston alaisen USNI -tutkimuslaitoksen mukaan Venäjän laivaston modernisointi on tyssännyt moottoritoimittajaan. Ukrainalaisyhtiö ei suostu toimittamaan moottoreita, sillä Ukraina ei halua toimittaa Venäjälle sotilaskäyttöön sopivia laitteita. Venäläisyhtiö suunnittelee haastavansa Ukrainan valtion oikeuteen, koska se on sanojensa mukaan maksanut moottoreista etukäteen. Tämän takia uusia Admiral Grigorovits- ja Admiral Gorshkov -luokan ohjusfregatteja ei voida rakentaa loppuun. (Verkkouutiset.fi, 12.6.) JKo maailmalla 7 reportaasi ruotuväki 12/2015 Kuvat: puolustusvoimat LMT-työtä ei tehdä toimistolla, vaan ihmisten parissa kaduilla ja kylissä. Suomalaiset Kosovossa – tehtävä jatkuu Kosovossa on päällisin puolin rauhallista, mutta pinnan alla kuohuu edelleen. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat palvelleet Kfor-operaatiossa vuodesta 1999 alkaen. Tommi Kangasmaa, Suomalainen Osasto Kosovossa Kiire näkyy Naton esikunnassa Kosovossa. Pristinan Camp Film Cityssä suomalaiset upseerit valmistelevat käskyä, jolla liikutetaan läntistä ja itäistä taisteluosastoa. Kosovon pääkaupungissa on saatu ennakkovaroitus protestin mahdollisesta muuttumisesta väkivaltaiseksi ja rauhanturvaajat valmistautuvat tukemaan Eulexia sekä viime kädessä Kosovon poliisia. Odotusarvo on, että Kosovon turvallisuusviranomaiset kykenevät hoitamaan kaikki ongelmat. Kukaan ei kuitenkaan halua vuoden 2004 tuhoisien mellakoiden toistuvan, joten valmius on pidettävä korkeana. Kforin joukot valmistautuvat tahoillaan ylläpitämään Kosovon rauhaa ja estämään tilanteen eskaloitumisen. Kosovon operaatio on jatkunut vuoden 1999 kesäkuusta alkaen, ja todennäköisesti jatkuu vielä vuosia. Suomalaiset ovat olleet operaatiossa ensimmäisestä vuodesta lähtien. Aluksi pääpaino oli kovissa, sotilaskielellä kineettisissä joukoissa. Tänä päivänä suomalaisten pääpaino on ei-kineettisissä joukoissa ja esikuntatehtävissä. SOK eli suomalainen osasto Kosovossa käsittää yhdeksän upseerin esikuntaosaston ja kentällä toimivan kymmenen hengen vahvuisen LMT-osaston. Operaatioon luotetaan Kfor-esikunnassa joukkojen toi- mintaa ohjaava käsky alkaa olla valmis komentajan hyväksyttäväksi. Tiedustelujoukkojen toiminta, lennokkien käyttö, informaatio-operaatioiden osuus ja kentällä tapahtuva havainnointi ja yhteistoiminta eri Kosovon viranomaisten kanssa on kirjoitettu paksuun nivaskaan paperia. Suomalainen kädenjälki näkyy tässä kaikessa. Jokaisella esikuntaupseerilla on ollut haastava tehtävä sopeutua suuren Nato-esikunnan työskentelytapoihin ja suorituskykyihin, joita Suomessa harvoin pääsee harjoittelemaan. Vaikka Kosovo on päällisin puolin rauhallinen maa, on pinnan alla jännitteitä, joita ei voi päästä kuohumaan yli laitojen. Kfor:iin luotetaan ja näihin odotuksiin on kyettävä vastaamaan. Operaatio onnistui lopettamaan sodan ja nyt on aika ylläpitää rauhaa. Toimivan yhteiskunnan rakennusta varten on Kosovossa lukuisia muita toimijoita, kuten EU:n lakia ja järjestystä rakentava Eulex, YK:n Unmik-operaatio ja lukuisia kansalaisjärjestöjä. Kfor:in tehtävä on toimia taustalla ja varmistaa, että kosovolaiset pystyvät itse ylläpitämään turvallisuutta maassaan. Operaatio toimii vakauttavana ja varmistavana voimana. rista. Tehtävänä on tunnustella ”Kosovon pulssia”. Suomalainen reservi on osoittanut, että Suomella on kykyä lähettää poikkeuksellista osaamista operaatioihin. Ekonomeja, diplomi-insinöörejä, valtiotieteilijöitä, terveysalan ammattilaisia ja monia muita asiantuntijoita, joiden tehtävänä on ymmärtää kokonaisvaltaisesti yhteiskuntaa sekä sen pinnan alaisia liikkeitä ja tuntemuksia. Heidän tehtävänään on raportoida Keskisen alueen esikunnan analyytikoille tietoa suunnittelua varten. Keskisen alueen esikunnassa operaatio- ja analyysiupseeri, kap- ”Suomalainen reservi on osoittanut, että Suomella on kykyä lähettää poikkeuksellista osaamista operaatioihin.” teeni Mika Mäkipää analysoi LMT:n tuottamaa raporttia Devi- Suomalaisilla on osaamista LMT-talossa Drenasissa valmistaudutaan uuteen päivään. Tiimi koostuu kymmenestä suomalaisesta upseerista ja reservin upsee- Pitkään poliisissa palvelleen reservin luutnantti Mikael Oresmaan vastuulla oli muun muassa Kosovon poliisin arviointi. Kosovon maisemat ovat paikoin karuja. cin nunnaluostarista. Luostariin hyökättiin 1999 sodan aikana, ja se poltettiin 2004 mellakoissa. Luostarin abbedissa ei luota kehenkään. Vain Kfor pääsee jonkinlaiseen keskusteluyhteyteen luostarin kanssa. – Luostarin turvallisuus on Kosovon poliisin vastuulla, mutta me JRD-C:n esikunnassa tuotamme tietoa ja analyysia, jotta pahimman tapahtuessa Kfor:n esikunta kykenee reagoimaan ajoissa. Vuoden 2004 tapahtumat eivät saa enää toistua. Keskisen esikunnan apulaiskomentaja, everstiluutnantti Kari Melanen antoi käskyn analysoida ja arvioida luostarin turvallisuustilannetta. Slovenialainen LMT tiimi tuntee alueen ja raportoi siitä kaiken tarvittavan analyysia varten, kapteeni Mäkipää kertoo. Ilta alkaa tummua esikunnan mäellä. Pristinan kaupungin valot loistavat muurien takana. Kohta lämpiää sauna. Siitä ei tingitä. 8 LINNOITUSKAUPUNGIT ruotuväki 12/2015 Linnoituskaupungit – sotahistoriallista kulttuuriperintöä Teksti: jussi Vainikka Keskiaikaisten linnojen jäätyä sotatekniikan kehityksen jalkoihin Suomen alueella alettiin linnoittamaan sotilaallisesti merkittäviä paikkoja rajalinjojen tuntumassa. 1600–1700-lukujen molemmin puolin rakennettuja linnoituksia syntyi etenkin ItäSuomeen, johon muodostui pitkä linnoitusketju. Suurimpien linnoitusten historia on samankaltainen: ruotsalaiset käynnistivät rakennustyöt valtakuntansa puolustamiseksi, mutta itäraja hivuttautui pikku hiljaa lähemmäksi ja Suomen alue linnoituksineen päätyi Venäjän vallan alle. Venäläiset jatkoivat linnoitteiden kehittämistä omien tarpeidensa mukaisesti. Miksi linnoitukset sitten korvasivat keskiaikaiset linnat puolustau- Taitto: Sofia Korhonen tumisessa? Haminan kaupunginarkkitehti Vesa Pohjola pohtii syitä. – Linnoitukset ovat laajempia ja ne pystyvät pitämään sisällään kaupungin. Kaupunki tarjoaa varuskuntatoiminnalle huollollisen elementin. Linnoituskaupungin piirittämiseen tarvittiin lisäksi iso joukko vihollisia. Suomen itsenäistyttyä linnoitukset ovat olleet muun muassa varuskunta- sekä vankilakäytössä. Isoimmat linnoitusalueet Suomenlinnassa, Haminassa ja Lappeenrannassa ovat yhä asutettuja. Linnoitusten kulttuurillinen arvo on kiistaton; linnoitusvalleja ja -rakennuksia on viimeisen vuosisadan aikana restauroitu runsaasti, ja nykyään linnoitukset ovat merkittäviä matkailukohteita. Kuva: Ville Bröijer Vuonna 1991 Unescon maailmanperintökohteiden joukkoon liitetyssä Suomenlinnassa asuu nykyään noin 800 ihmistä. Linnoituksessa on vuosien varrella tehty mittavia kunnostustöitä, joissa 1970-luvun alkupuolella perustetun Suomenlinnan vankilan, silloisen työsiirtolan, merkitys on ollut valtava. – Ilman vankilaa Suomenlinna ei olisi tässä kunnossa. Olemme saaneet opetusministeriön kautta rahaa, mutta vankilan osuus on jopa yli puolet siitä, mitä Suomenlinnassa käytetään rakenta- Vielä tänä päivänäkin linnoituksessa sijaitsee Merisotakoulu. miseen ja korjaamiseen, Lahdenmäki tähdentää. Kauppatorin ja Suomenlinnan välillä liikennöi lautta, joka kuljettaa saaren asukkaita ja työntekijöitä tiheään. Lautan ensiaskeleet juontavat juurensa Helsingin vuoden 1952 olympialaisiin. – Olympialaiset olivat tärkeä käännekohta kunnostustyössä. Kisoja varten rakennettiin Suomenlinnan lautta. Suomenlinnan kokonaisuuteen kuuluva Särkänlinna puolestaan toimi olympialaisten purjehdustukikohtana, Lahdenmäki selittää. Suomenlinna liitettiin Unescon maailmanperintökohteiden joukkoon vuonna 1991. Suomenlinna Kuva: Ville Bröijer Ruotsi menetti 1700-luvun alun sodissa merkittävimmät itäiset linnoituksensa ja alueensa. Venäjän puolelle puolestaan oli perustettu uusi pääkaupunki, Pietari. Vuonna 1747 päätettiin rakentaa Svartholman rajalinnoitus Loviisaan sekä nykyään Suomenlinnana tunnettu laivastotukikohta silloin vielä pienen Helsingin kylän edustalle. Linnoituksen keskellä on edelleen toimiva telakka, jossa on rakennettu satamäärin aluksia. – Ruotsissa huolestuttiin siitä, että Venäjän laivasto voisi purjehtia Tukholman edustalle melko esteettä. Silloin he kehittivät strategian tukikohdan rakentamiseksi tälle reitille. Helsinkiä puolustamaan Suomenlinnaa ei siis ole alun perin rakennettu, vaikka nykyään syntyykin helposti väärinkäsityksiä, Suomenlinnan hoitokunnan restaurointijohtaja Heikki Lahdenmäki sanoo. Linnoituksen ruotsinkielinen nimi Sveaborg kääntyi suomalais- ten suussa Viaporiksi. Kovin kauaa linnoitus ei ruotsalaisten vallan alla kestänyt. Venäjä valtasi Suomen ja samassa Viaporin Suomen sodassa vuonna 1808. Venäläiset kehittivät Lahdenmäen mukaan linnoitusta entisestään. – Venäläiset rakensivat kokonaan uuden linnoitusjärjestelmän, joka perustui hiekkavalleihin. Sitä kehitettiin koko 1800-luku. Hiekkavallit ovat yhä näkyvä osa linnoituksen maisemissa. Lisäksi venäläiset rakensivat paljon uusia kasarmeja sekä muun muassa kirkon. Suomenlinnan varuskuntahistoria on pitkä. Vielä tänä päivänäkin linnoituksessa sijaitsee Merisotakoulu. Puolustusvoimat otti alueen käyttöönsä heti itsenäistymisen jälkeen ja piti sitä hallinnassaan aina vuoteen 1973 asti, jolloin Suomenlinna siirtyi opetusministeriön siviilikäyttöön. – Sisällisodan aikaan vuosina 1918–19 täällä pidettiin vankileiriä ja sen jälkeen puolustusvoimat otti kasarmeja vähitellen käyttöönsä, Lahdenmäki kertoo. Suomenlinnassa on edelleen toimiva telakka, jossa on vuosien saatossa rakennettu satamäärin aluksia. Hamina Kuva: Suomen ilmakuva Haminan linnoitus sai alkunsa suuren Pohjan sodan jälkeen vuonna 1721 ruotsalaisen kenraalin Axel von Löwenin aloitteesta. Ruotsalaisten 1600-luvun puolessa välissä perustaman Vehkalahden kaupungin paikalle perustettiin silloisen Ruotsin kuninkaan Fredrik I:n nimen mukaisesti Fredrikshamnin linnoituskaupunki. Suomenkielinen nimi Hamina muotoutui käyttöön ajan myötä. Haminan linnoitus on yksi maailman harvoista ympyrälinnoituksista. Se edustaa renessanssin aikaista ideaa ihannekaupungista. Haminan kaupunginarkkitehti Vesa Pohjola kertoo, että ympyrälinnoitus on kehämäinen linnoitus, jonka reunoilla on erilaisia bastioneja. – Ranskalainen linnoitussuunnittelija Sebastian Vauban vei renessanssilinnoitussuunnitelmia 1600-luvulla ympäri Eurooppaa, Pohjola sanoo. Haminan linnoitus on yksi maailman harvoista ympyrälinnoituksista. Lappeenranta tilaallistettiin venäläisessä vaiheessa. Siviiliväestö muutti uusiin kortteleihin ja tästä tuli Haminaa selkeämmin puhtaasti varuskunta-alue jo silloin 1700-luvun lopulla, Kurri toteaa. Varsinaista sotahistoriaa Lappeenrannan linnoituksessa ei ole paljoa kirjoitettu. Yksi linnoituksen merkittävimmistä historiapaloista on Ruotsin ja Venäjän vuosina 1741–1743 käymän Hattujen sodan Lappeenrannan taistelu, jossa venäläiset valtasivat linnoituksen ruotsalaisilta helposti murskaavan miesylivoiman myötä vetäytyäkseen kuitenkin takaisin rajan omalle puolelleen. Koko nykyisen Suomen alueen siirryttyä osaksi Venäjää Haminan rauhan jälkeen vuonna 1809 linnoitukselle ruvettiin pohtimaan muita käyttötarkoituksia. Linnoituksessa toimikin vankila aina vuodesta 1810 toiseen maailmansotaan asti, aluksi naisten kehruuhuoneena ja sittemmin Kuva: Jussi Vainikka Viipurin portti johtaa Lappeenrannan linnoituksen pääkadulle. Linnoituskaupungin piirittämiseen tarvittiin lisäksi iso joukko vihollisia. miesten työ- ja keskusvankilana. Linnoituksen synkimmät tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1918 ja Suomen sisällissotaan. Linnoituksessa toimineella vankileirillää pidettiin noin 3 000 punavankia, joista teloitettiin arviolta 400–500. Silloinen teloituspaikka sijaitsee nykyisen Etelä-Karjalan museon takana. – Alue oli helposti muodostettavissa vankileiriksi, sillä täällä sijaitsi vankila ja kasarmeja, Kurri tähdentää. Vaikka linnoitus menetti sotilaallisen merkityksensä 1800-luvulla, ei sen arvoa kulttuurihistoriallisena perintönä voi kyllin korostaa. Kurrin mukaan Lappeenrannan linnoitusta on kunnostettu määrätietoisesti ja järjestelmällisesti 1970-luvulta lähtien. – Silloin nousi esille, että aluetta voitaisiin hyödyntää vahvasti kulttuuriperintönä. 70-luvulla alettiin kunnostamaan valleja ja vanhimpia rakennuksia. Bastionit ovat nelisivuisia tykkiasemia, jotka ovat avoimia sisälle linnoitukseen. Bastionijärjestelmät korvasivat keskiaikaiset linnat, joista ei ollut enää tarpeeksi hyötyä tykistöllä käytävässä sodankäynnissä. Linnoituksen bastionit rajaavat yhä edelleen Haminan kaupungin ydinkeskustan. Keskusbastionissa sijaitsee Euroopan suurin kesäajan purettava telttakatos katsomoineen. Nykyisin Hamina tunnetaan paitsi tietenkin linnoituksestaan, myös varuskunnastaan. Kaupungin varuskuntahistoria on pitkä ja vaiherikas. – Haminassa on ollut varuskunta jo 1600-luvulla, mutta siitä ei tiedetä juuri mitään. Tämä on Suomen vanhin varuskuntakaupunki, Pohjola kertoo. Nykyään Haminassa toimii vuonna 1920 perustettu Reserviupseerikoulu. Sen edeltäjä, Keisarillinen Suomen Kadettikoulu sijoitettiin linnoitukseen vuonna 1819. 1830-luvulla myös Haminan linnoitus menetti sotilaallisen merkityksensä muiden linnoitusten mukana. Pohjolan mukaan alue toimi lähinnä puistona ja rapautui vähitellen, kun käyttöä eikä sen puolin rahavarojakaan juuri ollut. – Ensimmäiset kunnostustyöt aloitettiin 1960-luvulla. Linnoitukseen perustettiin avovankila ja työsiirtola vuonna 1981. Täällä oli noin 30 rangaistusvankia suorittamassa töitä kokonaissuunnitelman puitteissa. Haminan linnoituksen omistaa yhdessä kaupungin kanssa Senaatti-kiinteistöt. Pohjola myöntää, että kunnossapidon järjestäminen ei ole helppoa. – Ylläpitoa ja kunnostustyötä tehdään tietenkin koko ajan. Tämänkaltainen linnoitus alkaa rapautumaan nopeasti, jos sitä ei pidä kunnossa. Kaupungin kanssa on mietinnässä, miten organisoidaan ja rahoitetaan tätä kunnossapitoa. Kuva: Jussi Vainikka Lappeenrannan kaupunki perustettiin ruotsalaisten toimesta kauppakaupungiksi vuonna 1649. Linnoittaminen kaupungissa alkoi, kun se jäi Uudenkaupungin rauhan myötä Venäjän ja Ruotsin rajalle vuonna 1721. – Lappeenrannasta tuli varsinainen linnoituskaupunki samaan aikaan kuin 1600-luvulla perustetun Vehkalahden kaupungin paikalle linnoitetusta Haminastakin, rakennustutkija, Karjalan museon intendentti Miikka Kurri kertoo. Maa- ja vesiliikenteen solmukohdassa sijaitseva linnoitus ei ehtinyt kauaa olla ruotsalaishallinnossa, sillä se siirtyi venäläisille Turun rauhan jälkeen vuonna 1743. Venäläiset tekivät 1700-luvun loppupuolella uuden asemakaavan ja vahvistivat linnoituslaitteita merkittävästi. – Linnoitus aika pitkälti so- 9 LINNOITUSKAUPUNGIT ruotuväki 12/2015 Lappeenrannan taistelun muistomerkki kunnioittaa Hattujen sodassa käydyn taistelun uhreja. 10 lyhyesti Hornetien elinkaaripäivitys on testattu Ilmavoimat toteutti koeammuntoja Rovajärven ampuma-alueella 8.–12. kesäkuuta. Ammunnat suoritettiin Hornet-monitoimihävittäjillä käyttäen uuteen MLU2-elinkaaripäivitykseen kuuluvia JDAM-pommeja. Pommeista pudotettin kolmea eri versiota. Onnistuneet koeammunnat todensivat elinkaaripäivityksen tuoman ilmasta-maahan suorituskyvyn. Ilmavoimien suunnittelupäällikön, eversti Jari Mikkosen mukaan suorituskyky on muutakin kuin toimiva materiaali. – Henkilökunnan täytyy olla koulutettua ja ohjestuksien sekä toimintaperiaatteiden testattuja. JKo Puolustusvoimat mukana Slushissa Puolustusvoimat on lähtenyt mukaan konsultointijätti Accenturen ja sijoittaja- ja kasvuyritystapahtuma Slushin yhteistyöhön kumppaniorganisaationa. Opiskelijoista muodostuvat tiimit ratkovat eri toimialojen kumppaniorganisaatioiden oikeita haasteita innovaatiotaitojaan käyttämällä. Finalistit saavat tilaisuuden esiintyä Slushin marraskuussa järjestettävässä päätapahtumassa. – Tavoitteena on tuottaa sellaisia uusia ratkaisuja, joita puolustusvoimat ei ole edes vielä välttämättä tullut miettineeksi, Tommi Hermunen, projektipäällikkö puolustusvoimista, sanoo. JVa Turussa marssittiin läpi kesäyön Raivaustyö sulki tien Pudasjärvellä Puolustusvoimat raivasi 13. kesäkuuta Pudasjärvellä maastosta löytyneitä sodanaikaisia telamiinoja. Oulun ja Kuusamon välinen valtatie jouduttiin turvallisuussyistä sulkemaan raivaustöiden ajaksi. Ensimmäisen vanhan saksalaisperäisen miinan löysivät itse tehdyn miinaharavan kanssa liikkuneet nuoret. Everstiluutnantti Vesa Väijyvirran mukaan lähistöltä löytyi myös kolme muuta telamiinaa. – Alue haravoitiin käyttäen puolustusvoimien kalustoa ja lähimaastosta löytyi lisää telamiinoja, Väijyvirta kertoo. Maastosta löytyneet miinat siirrettin maanantain raivaustöiden jälkeen tuhottavaksi. JIm ruotuväki 12/2015 Wihuri täytti Pohjois-Karjalan metsät Harjoitus oli maavoimille tärkeä etappi uudistetun taistelutavan kehityksessä. Varusmiesten ja ammattisotilaiden lisäksi Sotinpurolla oli mukana suuri määrä reserviläisiä. Joonas Koivisto Maavoimat järjesti Pohjois-Karjalassa suurimman sotaharjoituksensa muutamaan vuoteen. Viikon kestänyt harjoitus keskittyi Soitinpuron harjoitusalueelle. Wihuri15harjoitus oli tärkeä välietappi uudistetun taistelutavan kehitystyön kannalta. Erityisenä tutkimuksen kohteena oli uuden taistelutavan mukainen hyökkäystoiminta uuden suunnitelman mukaisilla alueellisilla joukoilla. Vuonna 2013 toteutettiin ensimmäinen uutta taistelutapaa käyttänyt harjoitus, Trombi13. Harjoituksen vahvuus oli kuitenkin kertausharjoituksen puutteessa noin 5 000 varusmiestä ja henkilökunnan jäsentä. Nyt kun harjoitukseen oli mahdollista kutsua mukaan reserviläisiä, oli Wihurin vahvuus kokonaisuudessaan hieman yli 10 000 sotilasta. Näistä noin 8 000 oli varusmiehiä sekä henkilökuntaa ja loput noin 2 000 reserviläisiä. Harjoituksessa oli edustettuina kaikki maavoimien joukko-osastot. Vaikka kaupunkitaisteluun erikoistuvalla Kaartin jääkärirykmentillä oli juuri ennen Wihuria oma harjoitus, edusti heitäkin Pohjois-Karjalassa ainakin CombatCamera tiimi. Harjoituksen apulaisjohtajan, eversti Kari Pietiläisen mukaan uudistetun taistelutavan ytimessä ovat taisteluosastot, joiden käyttöperiaate yksikön tasolla eroaa aikaisemmasta tavasta. Taisteluosastojen toimintaa tutkittiin ja testattiin. Näin osastojen toiminnasta kerättiin havaintoja. – Kokemusten perusteella maavoimat tulee kehittämään taisteluosastojen taktiikkaa ja toiminnan perustana olevaa taisteluosastoopasta. Uudistetussa taistelutavassa yksittäisen joukon vastuualue kasvaa, mutta joukot ovat hyvin varusteltuja. Joukko ei enää keskity vain tiettyjen avainalueiden pitämiseen, vaan tekee koko vastuualueellaan hyvin suunniteltuja ja valmisteltuja iskuja hyökkääjää vastaan. Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko vertasi esimerkkinä maavoimien uutta taistelutapaa vanhemmista matkapuhelimista älypuhelimiin – Harjoituksessa oli mukana esimerkiksi sellainen jääkärikomppania, joka oli koulutettu ennen uudistetun taistelutavan käyttöön ottoa. Heille käytiin harjoituksen valmistavassa vaiheessa läpi uudistetun taistelutavan periaatteet. Joitakin haasteita ilmeni, mutta se mikä ratkaisee on, että pääsimme hyvälle tasolle harjoituksen loppuun mennessä, Pietiläinen pohtii. Pietiläisen mukaan kaikkia palautteita ei ole vielä käsitelty, mutta erittäin suuri osa reserviläisiltä kerätystä palautteesta oli harjoitusta kohtaan myönteistä. Erityisen myönteistä oli reserviläisten antama palaute omien yksiköidensä toiminnasta. Keskiarvoltaan eniten pisteitä laskennan tässä vaiheessa reserviläiset antoivat omien joukkojensa yhteishengelle. Erinomaisia arvosanoja saivat myös palkattu henkilöstö, reserviläiset johtajina ja kertaamaan tulleiden henkilökohtainen motivaatio. Erityinen loppusota Kuva: Ville Bröijer Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämä vuotuinen Kesäyön marssi -kävelytapahtuma pidettiin tänä vuonna Turussa. Kuudennen ja seitsemännen päivän kesäkuuta välisenä yönä käveltyyn marssiin osallistui 430 henkilöä. – Osallistujamäärä jäi hieman tavoitteestamme, mutta palaute oli yksimielisen positiivista, Reserviläisurheiluliiton sekä marssin johtoryhmän puheenjohtaja Tor-Erik Lindqvist kommentoi. Mahdollisia kävelymatkoja tapahtumassa oli kuuden kilometrin nopeasta reippailusta aina maratoniin asti. Pisimmät matkat vetivät pisimmän korren, sillä puolet osallistujista käveli maratonin verran. KTo kentällä Karjalan prikaatista tulevat jääkärit valmistautuvat hyökkäykseen. siirtymiseen. Taistelutavassa joukot on sijoitettu entistä hajautetummin, mutta ne ovat paremmin varusteltuja ja yhteydenpito joukkojen välillä on kehittyneempää uudistetun johtamisjärjestelmän johdosta. Yksittäisellä taistelijalla on huomattavasti parempi kokonaiskuva taistelun tilanteesta. Kertaajilta hyvää palautetta Reserviläisten käyttö toi omat mausteensa harjoituksen valmisteluun. Uudistetun taistelutavan tutkiminen harjoituksissa vaati täydennyskoulutusta ja Wihuriin valmistaneita harjoituksia. Ennakkovalmisteluja lisäsi se, että osa reserviläisistä oli suorittanut palveluksensa jo ennen uudistetun taistelutavan tuomista osaksi sotilaskoulutusta. Tämän lisäksi kantahenkilökuntaa piti Pietiläisen mukaan täydennyskouluttaa. Tarve johtui osittain siitä, ettei suurempia kertausharjoituksia oltu järjestetty muutamaan vuoteen. kolumni Mika M. Niskanen > toimittajat.ruotuvaki@mil.fi @MikaNiska Kiittämättömyys on varusmiehen palkka Hei sinä – hyvää työtä. Loistavasti suoritettu. Kiitos tästä! Tuossa muutama kehu sekä kiitos kaikille, joilta ne ovat jääneet saamatta. Oman kokemukseni mukaan puolustusvoimissa on vallalla kiittämättömyyden kulttuuri. Etenkään varusmiehille ei osoiteta arvostusta, vaikka he sen usein ansaitsisivat. Tuumaapa hetki. Kun olet kaivanut tolkuttoman ison poteron, onko sinua taputeltu selkään? Tai kun olet kantanut puita esimiestesi telttaan, onko korviin sadellut muuta kuin murahduksia? Hiljainen sääntö tuntuu olevan, Wihuri15 toimi samalla erittäin monen varusmiehen loppusotana. Heihin kuuluivat Porin prikaatista, Säkylän huoltokomppaniasta harjoitukseen tulleet upseerikokelaat Heikki Kauppinen ja Severi Kosonen. Heille harjoitus huipensi vuoden kestäneen palveluksen. – Huollolla on ollut kiireistä. Olemme huoltaneet esikunta- ja viestipataljoonaa. Aika paljon on tullut toimeksiantoja, Kauppinen miettii. – Kun olemme olleet harjoituksen ajan samoissa asemissa jo muutaman vuorokauden, olemme panostaneet tukikohdan laatuun. Esimerkiksi ensihoitoaseman leikkauspöydät ovat harjoitusolosuhteisiin nähden loistokunnossa, Kosonen toteaa. Ensihoitojoukkue pääsi Kososen mukaan ensimmäistä kertaa käyttämään harjoituksessa ensihoitonukkea, jolla simuloidaan taistelukenttien vakavimpia vammoja. Hänen mukaansa tämä on yksi syistä, miksi myös Wihuri15 oli välttämätön osa heidän koulutuskokonaisuuttaan. – Huoltopalvelujoukkueelle tämä oli hyvää kertausta. Olemme päässeet suorittamisessa hyvälle tasolle, Kauppinen kuvailee joukkueensa osaa harjoituksessa. Kiitoksen ja kehun arvo yhteisölle on mittaamaton. että puolustusvoimissa kiitetään vain ruuasta ja ylennyksestä. Tämän toisaalta ymmärtää. Ei tarvitse kiittää, koska asioita tulisi joka tapauksessa tehdä muiden hyväksi ja ylempiarvoisen käskiessä. Hyvistä ja ansioituneista teoista pitäisi kuitenkin osoittaa arvostusta. Usein pelkkä yksinkertainen kehu riittäisi. Muuan varusmiestove- rini kertoi, että peruskoulutuskaudella hänen kouluttajansa kehui häntä ainoastaan kerran. – Hyvä. Tuo oli sana, jonka varusmiestoveri sai kouluttajaltaan sen jälkeen, kun oli ampunut täydet ampumataitotestistä. Ja hassua kyllä, varusmies oli kehusta aivan tohkeissaan. Kuukausiin tämä jörö kouluttaja ei ollut osoittanut arvostusta lainkaan, joten pienikin kehui tuntui taivaalliselta. Kiitoksen ja kehun arvo yhteisölle on mittaamaton. Oikein käytettynä se lisää ihmisten motivaatiota. Myös puolustusvoimien oma johta- jakoulutus kannustaa tähän: yksilöllinen kohtaaminen ja inspiroiva tapa motivoida ovat kaksi syväjohtamisen peruskulmakiveä. Toki liialliset kehut voivat löysyttää selkärangan. Jos kehuja tulee liian usein, ne menettävät merkityksensä. Puolustusvoimissa kehuja kuitenkin satelee kerran tai kaksi puolessa vuodessa. Se ei ole riittävästi. Ei pidä toki yleistää. Itselläni oli ilo olla aliupseerikoulussa luutnantin koulittavana, joka ymmärsi kiitoksen ja kehun arvon. Joukkomme arvosti häntä äärimmäisen paljon. Kun kyseinen luutnantti komen- si meitä hyppäämään mereen läpi yön kestäneen marssin jälkeen, ei kukaan nurissut. Tai kun hän vaati meitä valvomaan muutaman vuorokauden, ei kukaan nillittänyt. Arvostus loi lisää arvostusta puolin ja toisin. Varusmiesjohtajat ja kouluttajat: kehukaa alaisianne ja kiittäkää heitä silloin, kun he ansaitsevat myönteistä palautetta. Ja teille kaikille, joilta kehut jäävät yhä saamatta, niin tässä muutama pankkiin: upea suoritus, mallikkaasti tehty, kiitos! Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki 11 kentällä ruotuväki 12/2015 palveluksessa Viimeinen NH90 saapui kotiin NH90-simulaattori sijoitettiin Uttiin. Kopterien piti olla toimitettuina jo vuonna 2008. Mika M. Niskanen Lopullisesti valmista vuonna 2018 Puolustusvoimat oli reagoinut toimitusten viivästymiseen ottamalla NIMI JA SOTILASARVO Mikael Jensen, kapteeniluutnantti ASUINPAIKKA Tammisaari käyttöön vaillinnaisesti varusteltuja helikoptereita jo vuonna 2008, jotta lentäjien koulutus saatiin aloitettua ajoissa. – Olemme tällä hetkellä sillä tasolla, että koulutus ja tehtävät voidaan viedä läpi täysin suunnitellusti, Lehtoranta toteaa. Helikoptereihin on liittynyt myös käytettävyysongelmia. Koptereita on jouduttu huoltamaan jatkuvasti, ja pahimmillaan toimitetuista koptereista on ollut käy- tössä ainoastaan joitakin kappaleita. Lehtoranta kertoo, että tilanne on kuitenkin parantunut jatkuvasti ja tällä hetkellä tavoitteeseen, eli yli 50 prosentin käytettävyysasteeseen päästään. Kaiken kaikkiaan Lehtoranta vakuuttaa olevansa tyytyväinen valittuun järjestelmään. – NH90 on nykyaikainen ja erittäin suorituskykyinen sekä soveltuu todella hyvin puolustusvoimi- en tehtäviin kaikissa eri olosuhteissa, Lehtoranta toteaa. Käytännössä tilaus tulee lopullisesti päätökseensä vasta vuoden 2018 loppuun mennessä, koska vaillinnaisesti varustellut helikopterit päivitetään lopullisen mallin tasolle. Muutokset tehdään Suomessa Patrian toimesta. – Tällä on merkittävä taloudellinen ja työllistävä vaikutus etenkin Jämsän alueelle, Lehtoranta pohtii. Hanko ja harava korohoron aseina Halvaus rupesi tavoittelemaan viljelijää viime talvena, vasenta puolta vikoi lievästi. Työnteko kiellettiin. – Kunhan tässä hengessä mukana olen, pojille päällysmiehenä. Aikaisempina vuosina pojat ovat voineet olla pari päivää töissä. Nyt on kuitenkin määrätty, että miehiä on vaihdettava päivittäin, jotta koulutus ei kärsisi. – Luhtiin pistin aina pojat nukkumaan ja oven lukkoon, nauraa Bertta-emäntä. Saunan emäntä kuitenkin lupaa iltasella lämmittää. Uimavesikin on lähellä jos kovin hiki tulee. Kuva: Ruotuväki mielekästä, puhelee krh-komppanian alokas Frans Hartikainen. Touhu on tuttua: Frans on tehnyt heinää sukulaisissa monena kesänä, ollut renkinäkin. Samalla seipäällä rehkii alikersanti Pekka Koivisto, krh-miehiä hänkin: – Jospa rautakangen tilalla ois krh-putki, jo syntyis reikää peltoon. Kainuun Prikaati luovuttaa poikiaan yli sadalle kainuulaiselle ja pohjois-savolaiselle sotainvalidille sadonkorjuutyöhön tänä kesänä. Matti Tervolla on sotapoikia ollut apuna jo viitenä-kuutena kesänä. eteenpäin Laajalla kokemuksella koulutuspäälliköksi Joonas Immonen Everstiluutnantti Jukka Aihtia siirtyi Maanpuolustuskorkeakoululta sotataidon laitoksen taktiikan opettajan paikalta Maavoimien koulutuspäälliköksi 1. kesäkuuta. palvelin Kymen pioneeripataljoonassa, Reserviupseerikoulussa ja Utin jääkärirykmentissä kouluttajana, joukkueen johtajana ja yksikön päällikkönä. Ennen esiupseerikurssia kävin Bosniassa hakemassa kokemusta kriisinhallintaoperaatiosta. Yleisesikuntakurssilta valmistuttuani ensimmäinen tehtäväni oli tekniikan ja taktiikan opettaja Pioneerikoulussa Keuruulla.Tuon tehtävän jälkeen palvelin Pääesikunnassa ja Kymen- sekä Itä-Suomen sotilasläänien esikunnissa. Seuraavaksi siirryin Kymen pioneeripataljoonan komentajan tehtäviin. Pian sen jälkeen löysin itseni Maanpuolustuskorkeakoulusta taktiikanlaitokselta pioneeritaktiikan pääopettajana. Taustojeni takia katson, että minulla on varsin hyvät valmiudet koulutustoimialan johtamiseen maavoimallisesti. Useiden siirtojen takia olen oppinut, että ensitöikseen uudessa tehtävässä ei kannata tehdä kovin mittavia linjauksia, vaan kartoittaa ensin nykytila ja vasta sitten keskittyä tavoitetilaan. Koulutus keskittyy jatkossakin tukemaan suorituskykyisten joukkojen tuottamista ja ylläpitämistä. Uusi tehtäväkenttä on laaja, mutta erittäin mielenkiintoinen ja lähellä sydäntäni. Maavoimien esikunnan koulutussektorilla työskentelee todella ammattitaitoinen ja tehtäviinsä sitoutunut henkilöstö. Kuva: puolustusvoimat Varusmiespalvelukseni suoritin Laskuvarjojääkärikoulussa 1987–1988 ja jo tuolloin ajatuksissa siinteli mahdollinen upseerin ura. Ajatus sotilasurasta varmistui jäätyäni varusmiespalveluksen jälkeen väliaikaisen vänrikin virkaan Reserviupseerikouluun. Jo samana syksynä pääsin Kadettikouluun. Kadettikoulusta valmistuttuani TYÖPAIKKA KOULUTUS Opistoupseeri, kadettikoulun jalkaväkilinja JOTAIN MUUTA, MITÄ? "Kun koulutetaan, tärkeintä on koulutettavien kohtelu yksilöinä." Uudenmaan prikaati, Dragsvik NH90-kuljetushelikoptereilla on tuettu vuodesta 2011 asti viranomaisia päivystyshelikopteritoiminnalla eli autettu esimerkiksi eksyneiden ihmisten pelastamisessa. Tähän mennessä helikoptereilla on suoritettu useita henkiä pelastavia lentoja. ruotuväki 40 vuotta sitten Kaunis heinäkuun aamu. Korohoron pojat jättävät kiväärit ja kranaatit rauhaan, sonnustautuvat työpukuun, nahkakintaisiin. Tulee alokkaan tähän astisen palveluksen paras päivä. Heinäpäivä. Kun pellolle päästään, heitetään pusakat, paidat pois. Rivakasti kiinni hankoon ja haravaan. – Kyllähän niistä apua on, Heikki Tervo sanoo, haravoi heiniä 13-vuotiaan innolla. Kajaanin mlk:n Kontinjoella, Matti Tervon pellolla heiluu neljä nuorta heinämiestä. – Tähän asti paras päivä. Tämä on IKÄ 48 TOIMENKUVA Merikuljetusjoukkueen johtaja Kuva: puolustusvoimat Viimeinen puolustusvoimien tilaamista NH90-kuljetushelikoptereista toimitettiin Utin jääkärirykmenttiin 18. kesäkuuta. Tämän lisäksi Jääkärirykmentti sai käyttöönsä 17.6 NH90 -lentosimulaattorin. Maavoimien ilmailun päällikkö, everstiluutnantti Tuure Lehtoranta kuvailee hetkeä merkittäväksi virstanpylvääksi pitkässä projektissa. – Simulaattorin ja viimeisen koneen saaminen ovat hyvä asia – toimintamme tehostuu ja paranee merkittävästi. Nyt voimme keskittyä tulevaisuuteen, Lehtoranta sanoo. Helikoptereiden toimituksissa on ollut pahoja viivästyksiä. NH Industries -yhtiöltä tilatut 20 kopteria oli alunperin määrä vastaanottaa vuosina 2004–2008. Viimeisen koneen saaminen käyttöön helpottaa kahdenkymmenen helikopterin hallinnoimista ja huoltokiertoa. Tämä johtaa käytettävyysasteen – sen kuinka monta kopteria on samanaikaisesti käytössä – parantumiseen ja helpottaa koulutuksen toteuttamista. Kauppa maksoi alunperin 350 miljoonaa euroa. NH Industries on viivästymisen vuoksi maksanut korvauksia, joihin Lehtoranta kertoo puolustusvoimien olevan hyvin tyytyväisiä. Everstiluutnantti Jukka Aihtia aloitti Maavoimien koulutuspäällikkönä 1.6. Kapteeniluutnantin kaksi perhettä Kalle Toivonen Kapteeniluutnantti Mikael Jensen seisoo merivoimien uuden U-700-luokan Jehu-kuljetusveneen kannella. Piiskaava merituuli ei hyydytä Jensenin hymyä. Jensen työskentelee Dragsvikissa Uudenmaan prikaatissa merikuljetusjoukkueen johtajana. Vene on laiturissa, mutta kohta on taas aika purjehtia. Meri odottaa. Kemiönsaarella kasvaneelle Jensenille Etelä-Suomen pirstaleinen rannikkolinja saaristoineen on hyvin kotoinen ympäristö. Työn lisäksi vapaa-aika kuluu meren äärellä. Jensenillä on pienveneitä, joilla hän veneilee vanhoilla kotiseuduilla Kemiönsaarella sijaitsevalla mökillään ja on myös harrastanut purjelautailua. Jensen suoritti varusmiespalveluksensa vuonna 1986 Dragsvikissa Uudenmaan prikaatissa. Hän kotiutui panssaritorjuntalinjalta kersanttina. Mieli halasi kuitenkin takaisin puolustusvoimien leipiin. Jensen harkitsi korkeakoulussa tai yliopistossa opiskelua, mutta lopulta hän teki omien sanojensa mukaan melko helpon valinnan. Jensen valitsi ammattisotilaan polun, eikä ole omien sanojensa mukaan katunut päivääkään. – Laiskana ihmisenä oli helppo ratkaisu valita tämä ura, koska töitä oli tarjolla. Tehtäväni täällä ovat kuitenkin olleet mielenkiintoisia ja vaihtelevia läpi uran, Jensen pohtii. Ennen nykyistä tehtäväänsä merikuljetusjoukkueen johtajana hän on toiminut muun muassa panssaritorjuntalinjan kouluttajana, kuljetuskomppanian vääpelinä sekä veneenkuljettajajoukkueen johtajana. – Veneenkuljettajan tehtävät ovat olleet parhaita, missä olen ollut tähän mennessä. Tämä on haastavaa työtä, mutta haasteet sopivat minulle. Pienen veneen miehistö tulee tutuksi Se, että saa olla toisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa, on Jensenin mielestä hänen työnsä antoisin puoli. – Kouluttaminen on työssäni parasta. Sen ohella tulee tulee tehtyä myös paperitöitä kirjoituspöydän takana, mutta nekin pitää jonkun tehdä, Jensen naurahtaa. Varsinkin pientä joukkuetta kouluttaessa vuorovaikutus on Jensenin mukaan tärkeintä. Varusmiehet eivät saa olla johtajille pelkkää kasvotonta massaa, vaan heitä pitää kohdella erilaisina yksilöinä. – Koulutuksen pitää mielestäni lähteä yksilön tieto- ja taitotasosta käsin, minkä pohjalta lähdetään yksilöllisesti kasvattamaan ja kouluttamaan, Jensen painottaa. – Siitä, että osaa kohdata erilaisia ihmisiä erilaisin tavoin, syntyy hyvä kokonaisuus. Kun koulutetaan veneenkuljettajia, koulutetaan miehistö kerrallaan. Tälloin syntyy hyvin vahva yhteishenki. Pitkät viikot merillä syventävät tätä henkeä ja pienen miehistön jäsenet tulevat yksilötasolla hyvin tutuiksi. – Nyt kun ikääkin on tullut enemmän, suhtautuu yhä tuttavallisemmin varusmiehiin, Jensen hymyilee. Perhettä arvostavaa Jenseniä odottaa kotona Tammisaaressa kuusilapsinen perhe. Ankkurin noustua miehistöstä syntyy kuitenkin Jensenille toinen perhe. – Pidän joukkuettani ikään kuin toisena perheenä oikean perheeni rinnalla. Tämän perheen jäsenet tosin vaihtuvat tiuhaan tahtiin, sillä vuoden varusmiespalvelusaika ei ole pitkä – ainakaan kouluttajalle. 12 kentällä ruotuväki 12/2015 Merivoimat sai huipputehokkaat Jehut Merivoimat vastaanotti ensimmäiset tilaamansa U-700 luokan veneet. Jehuiksi kutsutut veneet tulevat rannikkojääkärien käyttöön. Kalle Toivonen käytössä olevien Jurmojen kanssa. Erona on kuitenkin se, että Jehut ovat lähes 20 metrin pituudellaan isompia sekä 35 solmun huippunopeudellaan nopeampia. Lisäksi Jehut ovat paremmin suojattuja. Niissä on panssaroitujen ajoneuvojen suojausta muistuttava ballistinen suojaus. – Jurmot edeltäjineen olivat vain kuljetusveneitä. Jurmo ei tarjonnut juurikaan muuta kuin sääsuojaa verrattuna tähän uuden sukupolven veneeseen, Jantunen arvioi. Jehut ovat osa merivoimien Mera-hanketta. Mera-hankkeen tavoitteena on täydentää ja päivittää rannikkojoukkojen varustusta muun muassa tulivoiman ja suojan osalta. – Jehu on tärkeä osa Mera-projektia, mutta siihen liittyy paljon muutakin. Esimerkiksi radioita, pimeänäkölaitteita ja kelluttavia suojaliivejä, Jantunen listaa. Merivoimat vastaanotti ensimmäiset kolme kaikkiaan kahdestatoista tilaamastaan uuden veneluokan veneestä. U-700 luokan veneet luovutettiin Raaseporin Tammisaaressa 3. kesäkuuta. Vene on saanut nimen Jehu. Jehut tulevat rannikolla toimivien taistelujoukkojen eli rannikkojääkärien käyttöön. Jehun sodan ajan kokoonpanoon kuuluu kuuden hengen miehistö, joista kaksi on kantahenkilöstöä ja neljä reserviläistä. Jehu pystyy kuitenkin kuljettamaan noin 25 henkilöä. Uudet veneet ovat hyvin monikäyttöisiä. Ne soveltuvat miehistön kuljetukseen, lääkintä- ja evakuointitehtäviin, maihinnousuun, merivalvonta- ja saattotehtäviin sekä taistelu- ja taistelun tukitehtäviin. Lisäksi Jehuilla voidaan toimia monenlaisessa merellisessä ympäristössä rannikolta avomerelle. Merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori Olavi Jantusen mukaan nyt on ensimmäistä kertaa mahdollista aloittaa taistelu merellä. – Nyt meillä on ensimmäistä kertaa taisteluvene. Aikaisemmat veneet ovat edellyttäneet sitä, että rannikkojääkärit rantautuvat. Jehut tilattiin Turunmaalla sijaitsevalta Marine Alutech Oy Ab:lta. Kaksitoista venettä maksaa yhteensä noin 34 miljoona euroa. – Tarvetta olisi useammalle kuin kahdelletoista, mutta varojen mukaan mennään, Jantunen toteaa. Aika Jehu veneeksi Kuva: Ville Bröijer Jättää Jurmon jälkeensä Jehuissa on paljon samaa nyt jo Jehu-nimen alkuperä piilee siinä, että Jehu on nyt merivoimien nopein vene. Nimen alkuperä tulee 1700-luvun puolivälistä, rannikkolaivaston alkuaikojen samannimisestä veneestä. 1700-luvun Jehu oli mittasuhteiltaan suurinpiirtein samanlainen tiedusteluvene, joka oli myös aikanaan Rannikkolaivaston nopein vene. – Alkuperäisen Jehu-veneen nimi taisi tulla Raamatusta, jossa oli kuningas nimeltään Jehu, joka oli nopea ja voittoisa, Jantunen avaa nimen alkuperää. – Ja kyllähän Suomessakin sanotaan, että aika jehu mieheksi. 35 solmun nopeuden tavoittavan Jehun toimintamatka on 200 merimailia. huomio! digi Inttikellot pitävät ajantasalla Jussi Vainikka Lähetä meille osoitteeseen kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kello auttaa ennakoinnissa Kuva: Ville Bröijer Kuva: Ville Bröijer Räppärit Ruudolf ja Karri Koira viihdyttivät suurta varusmiesyleisöä kotiutuneiden kunniaksi Santahaminassa Helsingissä. Rannekello on varusmiespalveluksen aikana yksi hyödyllisimmistä tarvikkeista. Palvelukseen astuttaessa rannekellon ottamista mukaan kotoa suositellaan vahvasti. Marko Keskinen Keskisen kellon Tuurin myymälästä neuvoo uusia alokkaita valitsemaan kellonsa tarkoin. Varusmiespalvelukseen soveltuvia kelloja tullaan kysymään liikkeeseen usein. – Parhaiten metsäolosuhteissa kestää vesitiiviit ja iskunkestävät kellot, Keskinen sanoo. Nimenomaan metsäolosuhteissa digitaalinen rannekello on kultaakin kalliimpi apuväline. Digitaalisissa kelloissa on yleensä taustavalo, joten ajan tarkistaminen onnistuu myös pilkkopimeällä vaikkapa vartiovuoron aikana. Lisäksi rannekello on huomattavasti matkapuhelinta vaivattomampi tapa ajan vahtimiseen. Kelloissa riittää myös takuuvarmasti virtaa pitkänkin harjoituksen ajaksi, sillä sitä ei puhelimen tavoin tarvitse ladata. – Varusmiehet tietävät hyvin mitä haluavat kellolta. He arvostavat eniten ulkonäöä ja hintaa suosien digitaalisia kelloja, joissa on ajanottotoiminto, Sturk tietää. Digitaalisia rannekelloja oli käytössä monilla myös Wihuri 15 -harjoituksessa. Kysyntä korkealla palveluksen alkaessa Myyjä Johan Sturk Kouvolan Clas Ohlson -myymälästä kertoo, että Vekaranjärvellä sijaitsevan Karjalan prikaatin läheisyys näkyy rannekellojen kysynnässä ennen ja jälkeen uusien alokkaiden palvelukseen astumisen. Suosituimpien kellojen hintahaitari vaihtelee kymmenen ja kahdenkymmenen euron välillä. – Siihen varaudutaan varmistamalla sopivien kellojen riittävyys myymälässä. Tulevat alokkaat ostavat usein myös muuta palveluksessa mahdollisesti hyödyllistä, Sturk kertoo. Rannekello on erinomainen väline paitsi kellonajasta kärryillä pysymiseen, myös ajanottoa varten. Aikamääreitä huudettaessa on tärkeää tietää kuinka paljon tai vähän aikaa onkaan jäljellä tietyn tehtävän suorittamiseen. Sturkin mukaan ajanottotoiminto onkin yksi kysytyimmistä ominaisuuksista. Varusmiehet ovat nimenneet alhaiseen hintaluokkaan kuuluvia tiettyjä digitaalisia rannekellomalleja ”inttirolexeiksi”. Helppo käytettävyys ja varusmiehen budjetille ystävällinen hinta saavat kiitosta. Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä palveleva jääkäri Matias Westerberg on ollut tyytyväinen omaan kellohankintaansa. – Kyllä se melkein pakollinen hankinta on, jotta pysyy aikamääreissä. Helppoa katsoa paljonko on aikaa olla missäkin, 3. panssarijääkärikomppaniaan kuuluva Westerberg kertoo kokemuksistaan. Rannekelloa hyödyntämällä myös tilanteiden ennakointi helpottuu. – Esimerkiksi ampumaradalla sen kanssa on hyvä ennakoida sekunteja laskien, Westerberg vinkkaa. 13 vapaalla ruotuväki 12/2015 Kuva: Timo Rantanen Hannu Karin suurimpiin saavutuksiin jousiammunnan saralla kuuluu maastoammunnan EM-hopea vuodelta 2006. Professori taitaa jousiammunnan Internetin tulevaisuuden spekuloinnista tunnettu MPKK:n tutkimusjohtaja on kansainvälisen tason jousiampuja. Jussi Vainikka Maastoammunnassa riittää haasteita Jousiammunnan eri muodoista Kari on niittänyt menestystä maastoammunnassa. Olympialajina kenties tutummasta tauluammunnasta poiketen maastoam- tupavisa 1. Mikä on monitoimihävittäjä Hornetin huippunopeus matalalla lentäessä? 2. Kuinka pitkä on tanskalaisen asevelvollisen palvelusaika? 3. Minkä värinen baretti on laskuvarjojääkärillä? 4. Minä vuonna julkaistiin Varusmiessoittokunnan kappale Alikersantti Kuivalainen? 5. Missä laulaja Kasmir suoritti asepalveluksensa? 6. Paljonko on pakin tilavuus? 7. Minä vuonna julkaistiin Väinö Linnan Tuntematon sotilas sotaromaani? 8. Kuinka paljon painaa täystaisteluvarustus? 9. Kuka näyttelee sotareportteri kersantti James T. "Joker" Davisia elokuvassa Full Metal Jacket? 10. Minkä laitoksen helikopteri on kuvassa? vastaukset Kuva: Jussi Vainikka Professori Hannu H. Kari on tunnettu siitä, että hän ennusti vuonna 2004 internetin kaatuvan kahden vuoden kuluessa. Harvempi ehkä tietää, että Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtajana työskentelevä Kari on kokenut kansainvälisen tason arvokisakävijä jousiammunnassa. Vuonna 1988 jousiammunnan aloittanut Kari kiteyttää lajin viehätyksen yhteen kysymykseen: miksi ei osu? – Japanilainen jousiammuntamestari aikoinaan selitti, että siihen on kolme syytä: joko vika on ampujassa, välineessä tai sitten taulu väistää. Olen yhden kerran elämässäni tavannut tilaisuuden, jossa taulu väistää, kaikissa muissa tapauksissa se on ampujan oma vika, Kari tarinoi. Jousiammuntaa sydämenasiakseen luonnehtiva, vaistojousella nykyään ampuva Kari kuvaa myös itsensä kehittämistä yhtenä lajin viehätyksistä. – Huolimatta siitä, etteivät tulokset ole aina olleet parhaita, olen joka kisassa oppinut jotain uutta. munnassa ammutaan nimensä mukaisesti maastossa vaihtelevin etäisyyksin vaihtelevassa ympäristössä. – Siinä on todella paljon tauluammuntaa enemmän haasteita. Ampumapaikka voi olla ihan minkälainen vain. Esimerkiksi viistolta kalliolta joko ala- tai ylämäkeen ammuttaessa joutuu oikeasti etsimään omia fyysisiä rajojaan, Kari kertoo. Lukuisista arvokisaedustuksista Karin suurin saavutus tähänastisella uralla on vuonna 2006 Siuntiossa saavutettu maastoammunnan EM-hopea. Hän kertoo aloitta- Hannu Kari on toiminut MPKK:n tutkimusjohtajana vuodesta 2007. neensa lajin parissa perinteiseen tapaan tasamaa-ampujana, mutta maastoammunta vei miehen kuitenkin nopeasti mennessään. – Ensimmäistä kertaa kun pääsin maastoon niin ajattelin heti, että tämähän on kivaa! Vieläkö internet voi kaatua? Myös tietotekniikan alalla uraa luoneen Hannu Karin yli kymmenen vuoden takainen ennustus internetin kaatumisesta ei ole osunut kohdalleen, mutta toinen samassa yhteydessä ilmi tullut lausunto pitää nykypäivänä paikkaansa sitäkin paremmin: internetin niin sanottu roskasisältö on lisääntynyt räjähdysmäisesti. – Jälkikäteen kun näitä asioita miettii, niin näin on todellakin käynyt. Sosiaalinen media sitä ehkä hieman vähentää, kun ihmiset viestivät rajoitetuissa yhteisöissä keskenään. Karin pessimistinen ennustus internetin tulevaisuudesta oli ehkä poikkeava, mutta tuskin kukaan olisi osannut odottaa, että kymmenen vuoden kuluessa lähes koko yhteiskunta pyörii verkkoyhteyksien ympärillä. Mutta voiko internet vielä kaatua? – Se on edelleenkin hyvä kysymys. Ei se totaalisesti kerralla kaadu, mutta yhä enemmän se meille maksaa ja yhä enemmän joudumme varautumaan siihen mitä teemme, jos se ei toimikaan. 01. 1300 km/h0, 2. 4 kuukautta, 3. punainen 4. 2012, 5. Santahaminassa, Kaartin jääkärirykmentissä , 6. 1,7 litraa , 7. 1954, 8. 23 kg, 9. Matthew Modine 10. Rajavartiolaitoksen. 14 vapaalla elokuvat ruotuväki 12/2015 näyttely Jurassic World 3D Ohjaus Colin Trevorrow Pääosissa Chris Pratt, Bryce Dallas Howard, Ty Simpkins, Nick Robinson Ensi-ilta 12.6. Ehkä elokuvan vahvuus ei olekaan tarinassa vaan tietokoneiden avulla luoduissa jylhissä maisemissa ja alkukantaisissa olennoissa. Vaikka dinosaurukset ovat mahtavia, jotain jää puuttumaan. Elokuvan 3D-versio on pettymys. Tekniikan suomia mahdollisuuksia olisi voinut käyttää paremmin hyödyksi. Jurassic Worldissa ei tarvinnut pelätä päälle syöksyviä dinosauruksia. Jurassic World -elokuva muistuttaa, että ihmisen ei tulisi leikkiä jumalaa. Vaikka dinosaurukset on luotu koeputkessa, ne ovat silti eläimiä, joilla on oma tahto. Aappo Jutila Näyttelynjohtaja Lauri Haavisto ja näyttelyosio, jossa esitellään vapaaehtoisia tavanneiden lapualaisten muistelmia. It Follows Tonavan lakeuksilta talvisotaan Ohjaus David Robert Mitchell Pääosissa Maika Monroe, Keir Gilchrist, Daniel Zovatto, Olivia Luccardi Ensi-ilta 26.6. Yhdysvaltalaiset kauhuelokuvat ovat aina olleet pakkomielteisiä rankaisemaan seksiä harrastavia nuoria kuolemalla. David Robert Mitchellin toinen kokopitkä It Follows edustaa tämän lajityypin terävintä kärkeä. Kun harrastat seksiä, mystinen, kuolettava taho ilmestyy elämääsi. Se voi näyttää keneltä vain. Se ei ajattele. Se ei puhu. Se seuraa. Jos se saa sinut kiinni, kuolet. Sitä voi viivyttää harrastamalla eri ihmisen kanssa seksiä. Kohtalo on kuitenkin vääjäämätön. Siinä It Followsin idea. Elokuvan pahaa ei selitetä puhki pseudotieteillä, vaan jätetään tilaa tulkinnoille. Häkellyttävän halpa ja yksinkertainen allegoria, mutta juuri siksi niin toimiva. It Follows kasvaa yllättävän älykkääksi elokuvaksi nuoruuden katoavaisuudesta. Se tavoittaa sen kauhun tunteen, kun Kuva: Tommi Selander Pitkään odotettu Jurassic World jatkaa kolmesta aiemmista Jurassic Park -elokuvista tuttua tarinaa, mutta se toimii myös uutena alkuna. Aiemman Jurassic Park -teemapuiston tuhouduttua Isla Nublar -saarelle on rakennettu uusi puisto, Jurassic World. Puiston kävijämäärän kasvattamiseksi geneetikot luovat täysin uuden hybrididinosauruksen nimeltä Indominus rex. Kaikki sujuu hyvin kunnes jotain menee pieleen ja tiedemiesten luoma dinosaurus pääsee vapaaksi. Elokuvan pääaiheina ovat työnarkomaani Clairen (Bryce Dallas Howard) suhde puistossa työskentelevään Owen Gradyyn (Chris Pratt), joka tutkii velociraptoreiden käyttäytymistä sekä puistossa vierailevien Clairen sisarenpoikien keskinäinen suhde. Kumpaankaan aiheeseen ei kuitenkaan syvennytä ja hahmot jäävät pinnallisiksi. päivät kiitävät ohi nuolennopeasti ja nuoruuden viattomuus lakastuu aikuisuuden pettymyksiksi. Elokuva ymmärtää, että örkkejä ja yliluonnollista pelottavampaa on elämä. It Follows on toteutettu tyylikkään epätodellisesti. Aku Ankan tavoin se tapahtuu omassa unenkaltaisessa, ajattomassa todellisuudessaan. Ankkalinnan 50-luvun sijaan ollaan jumissa ikuisessa 80-luvun kauhuelokuvien selluloidiunessa. Loistava soundtrack kuulostaa tutulta. Kuvaus on Carpenteria, syksyinen miljöö Cronenbergia. Epätodellisuus vain korostaa elokuvan ahdistavuutta. It Follows on kuin kuolonuni, mutta viihdyttävä sellainen. Kalle Toivonen Suomen sotamuseossa Kruununhaassa esitellään vuoden loppuun asti unkarilaisten talvisotaan värväytyneiden vapaaehtoisten tarinaa. Näyttely sisältää esimerkiksi sekä suomalaisilta että unkarilaisilta kerättyjä aikalaiskertomuksia ja muistelmia. Näyttelyssä esitellään ansiokkaasti mielenkiintoista ja valitettavan vähän tunnettua aihetta. Näyttely järjestetään yhteistyössä Unkarin kulttuurikeskuksen sekä Unkarin sotamuseon kanssa. Näyttelyn rungon muodostavat kulttuurikeskuksen johtajan Gábor Richlyn asiaa tutkiessaan keräämät tiedot. Sotamuseon näyttelypäällikkö Lauri Haavisto esittelee unkarilaisia lehtileikkeitä, joissa kerrotaan talvisodan syttymisestä. – Kiinnostus oli suuri ja sympatiat suomalaisten puolella. Kaikkialla maailmassa puhuttiin talvisodasta, Haavisto tiivistää. Heimoveljien avuksi Henkisen tuen lisäksi Suomeen läh- ti jonkin verran vapaaehtoisia. Talvisodan päättyessä Suomen puolustusvoimien palvelukseen oli ilmoittautunut yli 11 600 ulkomaalaista. Näistä unkarilaisia oli noin 350. Halukkaita olisi tosin ollut huomattavasti enemmän – jopa 25 000 unkarilaista yritti värväytyä talvisotaan. – Unkarissa, kuten yleisesti muuallakin länsimaissa, tunnettiin, että kyseessä on taistelu demokratian puolesta Neuvostoliiton edustamaa totalitarismia vastaan, Haavisto toteaa. Lisäksi 1930-luvun ideologiassa korostettiin heimoaatetta, eli samaa heimoa olevien kansojen yhteyttä ja veljeyttä. Suomalaiset ja unkarilaiset pitivät toisiaan veljeskansoina. – 1930-luvulla luotiin kansallisarvoja. Oma kansa ja oma kulttuuri oli ajan hengessä tärkeintä, Haavisto luonnehtii. Esimerkiksi Mannerheimin päiväkäsky vuoden 1940 maaliskuulta kuului seuraavasti: ’’Veriheimolaisemme Tonavan lakeuksilta ovat myös kuulleet sotatorvemme kutsun, ja vuosituhannen takaa on taas madjaarien miekka kohotettu suomalaisen säilän rinnalle.’’ – Vaikea kuitenkin sanoa lähteneiden perimmäisistä motiiveista. He olivat enimmäkseen 18–30-vuotiaita nuoria miehiä, luultavasti myös seikkailunhaluisia, Haavisto miettii. ”Nuoret heimoveljet jättivät lähtemättömän vaikutuksen paikallisten muistiin.” Värväytyneet eivät sotineet Vapaaehtoisten saavuttua Suomeen alkoi kiivas koulutus. Aseenkäsittelyn ja muiden sotilaan perustaitojen lisäksi opeteltiin muun muassa kieltä. Suomella oli Lapualla, Torniossa ja Kemissä ulkomaalaisten vapaaehtoisten koulutusleirejä. Unkarilaiset sijoitettiin Lapualle. Näyttelyn mielenkiintoisimmassa osiossa esitellään Lapualaisilta aikalaistodistajilta sekä Unkarilaisilta kerättyjä muistelmia. – Nuoret heimoveljet jättivät lähtemättömän vaikutuksen paikallisten muistiin, Haavisto kertoo. Värväytyneet eivät kuitenkaan joutuneet osallistumaan sotatoimiin. Aika loppui kesken. Koulutusjakso Lapualla oli pitkä. Lisäksi matka Unkarista Suomeen oli tuon aikaisessa Euroopassa aikaavievä. Vapaaehtoiset joutuivat kiertämään Neuvostoliiton lisäksi Saksan hallitsemat alueet kaukaa. Pian talvisodan päätyttyä vapaaehtoiset kotiutettiin toukokuussa 1940. 22. kesäkuuta 1941 alkoi akselivaltojen suurhyökkäys Neuvostoliittoon, operaatio Barbarossa. Neljän vuoden päästä Unkari oli osa itäblokkia, Suomi itsenäinen. Kalle Toivonen konsoli- ja lautapelit Splatoon WiiU Nintendo Nintendon kehittämä ja julkaisema Splatoon tuo väsyneelle WiiUkonsolille hyvää sisältöä harmittavan myöhään. Konsolin myynti on hidasta, joten peli saattaa jäädä valitettavan unholaan. Kolmannesta persoonasta ohjattavassa Splatoonissa on tavoite värjätä taistelukenttä oman joukkueen musteella. Enemmän väriään levittänyt voittaa. Värittämisen lisäksi voi hankaloittaa toista joukkuetta tuhoamalla sen pelaajia. Peli keskittyy verkon kautta pelattavaan moninpeliin ja yksinpeli on lähinnä pelin harjoittelua var- ten. Pelistä löytyy toistaiseksi pelaajia, mutta konsolin huono suosio voi tehdä pitkästä elinkaaresta pelille lähinnä haaveen. Pelihahmo osaa uida omassa värissään saaden näin lisää mustetta omaan aseeseensa. Väärässä värissä liikkuminen taas on tahmeaa ja hankalaa. Splatoonissa on hyviä ideoita. WiiU:n erikoista ohjainta on onnistuttu hyödyntämään tavalla, joka on jopa Nintendon omille peleille harvinaista. Toiselta ruudulta näkee hyvin karttatilanteen ja sen, mihin oma räiskintä kannattaa keskittää. Ammunta toimii ison ohjaimen tateilla hyvin, vaikka muihin konsoleihin tottunut hakee hetken asentoa harvinaisen leveästä ohjaimesta. Mahdollisuus ohjata tähtäintä kallistelemalla peliohjainta Cacao Lautapeli lautapelit.fi on lähinnä kaunis mainoskikka. Pelin ulkoasu on omituinen ja omaperäinen. Hahmot ovat värikkäitä, hassusti pukeutuneita ja käyttäytyvät oudosti. Välivideoissa pelaajia neuvovia hahmoja ovat esimerkiksi jättimäinen kissa ja vinksahtanut mustekala. Splatoon on hyvä ja hauska peli josta löytyy pientä viilattavaa. Harmikseen se on kaltaisilleen peleille heikolla alustalla. Joonas Koivisto Lähde mukaan seikkailuun perustamaan heimoa ja keräämään kaakaopapuja, joita myymällä voit saavuttaa maineen ja rikkauden. Cacao on koko perheen strategiapeli, jossa pääset aikamatkalle muinaiseen viidakkoon jossa heimot kilpailevat rikkauksien saavuttamisesta. Pelaajat, joita mukaan mahtuu 2-4, toimivat Cacaossa heimopäällikköinä, joiden tehtävänä on johtaa heimonsa menestykseen. Pelissä tarkoituksena on kerätä kultakolikoita työläislaattoja sijoittamalla. Rahaa on mahdollista saada kaakaobisneksen, auringonpal- vontalaattojen, jokipisteiden sekä temppeleiden valtaamisen avulla. Cacaossa on mahdollista miettiä pienimuotoisia strategioita, mutta varsinaiseksi strategiapeliksi sitä ei voi kutsua. Kaksin pelatessa voi voittaa saamalla eniten rahaa kaakaopapuja myymällä tai palatsien asiakasomistajapisteitä keräämällä. Pääasiassa pelivuoro koostuu työläislaattojen sekä erikoislaattojen sijoittelusta pöydälle. Voit myös viidakkolaattojen loputtua rakentaa aurinkolaattojen avulla omien työläislaattojesi päälle ja kerätä näin lisää rahaa. Pelin kesto on noin 30-50 minuuttia riippuen tahdista sekä pelaajien lukumäärästä. Lautapeli tarjoaa ajanvietettä kaiken ikäisille, mutta sen suositusikäraja on kolme pienten osien ja pelin vaikeustason vuoksi. Cacao on hauska laattojenasettelupeli, jossa paras heimonjohtaja voittaa. Varsinaista pelilautaa, johon laattoja asetellaan Cacaossa ei ole, joten sitä voi pelata lähes missä vain. Jokaisella pelaajalla on kuitenkin oma henkilökohtainen lauta, johon sijoitetaan vedenjakajanappi sekä ”kaakaopuun hedelmät”. Peli ei ole vaikea, mutta sen oppimiseen menee muutaman kierroksen verran aikaa. Joonas Immonen 15 VAPAALLA ruotuväki 12/2015 ”Ja pahimpia on aamut joiden päättymistä ei näy mä pelkään aina ne saa mut ja niin lopulta käy” – Maija Vilkkumaa: Totuutta ja tehtävää TJ 100: Vicky Rosti – Sata salamaa TJ 99: Jay-Z – 99 Problems TJ 86: Teflon Brothers – Maradona (kesä ( ’86) TJ 85: Eppu Normaali – Vuonna ’85 Inttibiisit ovat osa historiaamme. Niitä on ollut olemassa jossakin muodossa niin kauan kuin on ollut asepalveluskin. Inttibiisit ovat niitä palvelukseen liitettyjä kappaleita, joita ennen palvelusta, sen aikana ja jälkeen soitetaan. Samat vanhat klassikot kuten Popedan Kersantti Karoliina soivat kasarmeilla vuodesta toiseen, mutta lisäksi eri saapumiserillä on omia kappaleita, jotka tulevat ikäluokalle tärkeiksi. Esimerkiksi Kaljalavan #väbä on tuoreimpien saapumiserien keskuudessa paljon soitettu cover-kappale. Inttibiisejä on monia erilaisia, mutta niitä yhdistää se tekijä, että niiden sisältö liitetään palvelukseen. Inttibiiseissä on usein asepalveluksesta kertovia lyriikoita, mutta joskus joidenkin kappaleiden sisältö voi saada uuden merkityksen, kun niitä kuunnellaan palveluksessa. Esimerkiksi Maija Vilkkumaan Totuutta ja tehtävää on arkielämästä kertova, mutta silti usein intissä soitettu kappale. TJ 69: Bryan Adams – Summer of ’69 Teemoina vapauden kaipuu ja sukupuoleen kohdistuvat odotukset TJ 49: Danny – Seitsemän kertaa seitsemän Inttibiiseissä toistuvina teemoina ovat Helsingin yliopiston rocklyriikan tutkijan Anna Biströmin mukaan vapauden kaipuu sekä miehiin kohdistuvat odotukset. Teemoja käsitellään kappaleissa usein huumorin kautta. – Inttielämää kuvaillaan tai se koetaan ehkä usein vapauden vas- Southbound 35 TJ 35: Pat Green – Sou Kolmekymppinen TJ 30: Frederik – Kol TJ 20: EppuPope EppuPopedaNormaali – 20 vuotta ja sikana – Viidestoista yö TJ 15: Juice Leskinen Le N’ Roses – 14 years TJ 14: Guns N Cale – Thirteen days TJ 13: J. J. Ca TJ 12: The Red Devils – Quarter to Twelve TJ 11: Us3 – Eleven Long Years – The Final Countdown TJ 10: Europe Eu Panic! At The Disco – Nine In The Afternoon TJ 9: Pa TJ 8: The Th Beatles – Eight Days A Week Bowie – Seven TJ 7: David D Maiden – The Number of The Beast TJ 6: Iron I takohtana, Biström pohtii. Hänen mukaansa Kersantti Karoliina kappaleessa puolestaan intin ulkopuolinen elämä nähdään eräänlaisena vankeutena. – Kersantti Karoliinassa kotia, perhettä ja parisuhdetta kuvaillaan eräänlaisena ”vankeutena”. Tässä tulee mieleen myös se, että intti on perinteisesti miehinen yhteisö, mutta viittaus Elisabeth Rehniin ja naiskersanttiin kertoo tämän kullttuurin muutoksesta, Biström tulkitsee. Biströmin mukaan lyriikoista käy myös ilmi, että asepalvelus koetaan tärkeänä rajapyykkinä elämässä. Kolmannen kenttätykistöpatterin alikersantti Sakari Pyykönen Karjalan tykistörykmentistä uskoo inttibiisien omalla tavallaan auttavan lähestymään palvelusta kaan turvallinen tapa purkaa paineita ja pahaa oloa. Se voi myös parhaimmillaan toimia oman elämänhallinnan tunteen sekä omien tunteiden käsittelyn apuvälineenä. Porin prikaatin huoltokomppanian kirjurin, jääkäri Eetu Salmen mielestä inttibiisit ovat hauskoja ja helpottavat oloa hetkellisesti. – Inttibiisit saavat paremmalle tuulelle. On mukavaa, että joku on viitsinyt niitä tehdä, Salmi sanoo. Inttibiisit ryhmähenkeä rakentamassa Musiikilla on merkitys yhteenkuuluvuuden tunteen syntymisen kannalta. Palvelustovereiden kanssa jaetaan sen hetkistä kokemusmaailmaa ja erilaisista taustoista huolimatta inttibiiseistä voi- Inttibiisit ovat ihan oman maailmansa tuotoksia, joita ei voi ymmärtää ilman, että on itse kokenut saman. pilke silmäkulmassa ja muistuttavan, että muutkin ovat siitä selvinneet. – Inttibiisit ovat ihan oman maailmansa tuotoksia, joita ei voi ymmärtää ilman, että on itse kokenut saman, Pyykönen toteaa. Musiikista helpotusta oloon Yksi palvelukseen astuvan nuoren tärkeimmistä kehitystehtävistä on itsenäistyminen. Asepalveluksen aloittaminen voi tuntua vaikealta juuri siksi, että on vasta alkanut ottaa vastuuta omasta elämästään ja tekemään omia päätöksiään. Musiikilla, joka käsittelee vapauden kaipuuta voi tällöin olla varusmiehen oloa helpottava vaikutus. Jyväskylän yliopiston musiikkitoiminnan psykologisiin mekanismeihin ja nuoruusiän kehitykseen erikoistunut tutkijan Suvi Saarikallio kertoo musiikin olevan tärkeä tuki varusmiehille. – Musiikin merkitys näyttää korostuvan vaikeissa elämäntilanteissa. Kun elämässä tapahtuu suuri muutos tai kriisi, musiikin kuuntelu yleensä lisääntyy. Musiikki tarjoaa tällöin pohdiskelupinnan ja näkökulmia asioihin, Saarikallio toteaa. Musiikki on Saarikallion mu- vat kaikki löytää jotakin yhteistä. Yhteinen kokeminen on tärkeää ryhmähengen sekä kaveruuden syntymisen kannalta. Inttibiisien kautta ryhmän jäsenillä on jakamisen mahdollisuus. Alikersantti Rosanna Weurlander Kaartin jääkärirykmentistä kokee, että inttibiisit parantavat yhteishenkeä ja sukupuolesta riippumatta niihin on mahdollista samaistua. – Inttibiisit ovat mielestäni hauska idea ja ne luovat hyvää yhteishenkeä, Weurlander kommentoi. Soittokunta tekee inttibiisejä Soittokunta on säveltänyt ja sanoittanut inttibiisejä jo 25 vuoden ajan. Varusmiessoittokunnan varapäällikön, kapteeni Tommi Tenhun mukaan soittokunnasta kotiutuvat saapumiserät tekevät oma-aloitteisesti kotiutumiskappaleen, joka käsittelee heidän palveluksessa kokemiaan asioita. – Omien kappaleiden tekeminen on varmasti toiminut varusmiehiä yhdistävänä tekijänä yksikössämme, Tenhu kertoo. Yksi esimerkki soittokunnan tekemistä inttibiiseistä on vuonna 2012 julkisuuteen noussut Ylikersantti Kuivalainen. TJ 55: Lou Bega – Mambo No. 5 TJ 4: 4 Mikko Kuustonen – Neljä timanttia TJ 3: Lionel Richie – Three Times a Lady TTJ 2: Iron Maiden – 2 Minutes to Midnight TJ 1: Metallica – One TJ 0: Suurlähettiläät – Kun tänään lähden Teksti: Joonas Immonen Taitto: Sofia Korhonen Minkä mä sil voin et mun tj on ni väbä Minkä mä sil voin et mä gonahdan jo tähä Minkä mä sil voin et mun tj on ni väbä Se on nii väbä, se on nii väbä – Kaljalava: #väbä 16 takakansi ruotuväki 12/2015 potretti Punatakkinen tennisritari Mika M. Niskanen Sydän Tuusulassa Ritari Luukkanen, kaikui nimi Turun ilmatorjuntapatteristossa, kun nuori mies suoritti varusmiespalvelustaan 1960-luvun alussa. Nimi periytyi isältä – hävittäjä-ässältä ja Mannerheimristin ritarilta. – Itse en päässyt ilmavoimiin. Olen vasenkätinen ja siihen aikaan se riitti tiputtamaan pois, Luukkanen kertoo. Ritari jatkoi lopulta kadettikouluun ja töihin Helsingin ilma- Kuvat: Mika M. Niskanen ja Risto H. Luukkasen kuva-arkisto – Muutama vuosikymmen sitten täällä oli ainoastaan nämä, liikuntaneuvos, majuri evp Risto H. Luukkanen huokaisee. Luukkanen nojaa kaiteeseen Tuusulan tenniskeskuksen ylätasanteella ja katselee alhaalla pallottelevia ihmisiä. Hän tarkoittaa Tuusulan tenniskeskuksen kahta squash- ja kahta tenniskenttää. Kenttien pinta on sininen. Yhden pelaajan lähettämä syöttö lämähtää verkkonauhaan, ja Luukkanen jatkaa matkaansa. Luukkanen oli mukana perustamassa tenniskeskusta 1980-luvulla. Vuosien saatossa hallia on laajennettu, mutta ruusuinen tuoksu on säilynyt. Luukkasella on yllään punainen pikkutakki ja Mikki Hiiri -solmio. Ne ovat hänen tavaramerkkinsä, joita mies pitää aina ollessaan katsomassa urheilutapahtumaa, useimmiten tennisturnausta. – Oli se sitten Wimbledonissa, Suomessa tai Australiassa, niin kyllä punainen takki on päällä. En ota sitä 40 asteen helteessäkään pois, Luukkanen kuvailee. Mies on kiertänyt elämänsä aikana jo 80 Grand Slam -turnausta ja ollut 40 kertaa peräkkäin paikan päällä Wimbledonissa. Kesäkuun lopulla alkavaan Wimbledoniin hän osallistuu myös tänä vuonna ja vie mukanaan joukon muitakin suomalaisia. – Wimbledonissa minulle on sanottu, että kukaan ei ole osallistunut turnaukseen yhtä monta kertaa peräkkäin, hän naurahtaa. Risto H. Luukkanen on ollut järjestämässä sotilastenniksen SM-kisoja alusta alkaen. Tänä vuonna pelataan Vierumäellä 40-vuotisjuhlakisat 5.–10. elokuuta, johon kutsutaan muun muassa entiset varusmiessarjan mestarit. torjuntarykmenttiin Tuusulaan. Ja sekös oli onnenpotku – eikä pelkästään Luukkaselle. Tuusulan tenniskeskuksen kokoushuoneessa, jossa Luukkanen nyt istuu, on leikekirjoja. Kuvia, joissa mies kalastaa ja seisoo perheensä – vaimonsa Aulikin ja lastensa Jaakon ja Pauliinan kanssa – sekä lehtileikkeitä. – Varauksia odotettuun tennishalliin. Hyrylään suunnitteilla 1,3 miljoonan markan tennishalli, Luukkanen lukee otsikoita ääneen. Leikekirjat ovat osoitus siitä, kuinka paljon Luukkanen on saanut, mutta myös antanut. Luukkanen sai mahdollisuuden eläköityä 44-vuotiaana työskenneltyään muun muassa päällikkönä Pääesikunnan atk-toi- mistossa ja Tuusulan ilmatorjuntarykmentissä kuljetusupseerina. – Tyttäreni syntyi eläkkeelle lähtemiseni jälkeen. Hän on joskus sanonut, ettei ole koskaan nähnyt minun lähtevän ansiotöihin, hän naurahtaa. ”Haluan auttaa ihmisiä, jotka eivät ole kokeneet näitä turnauksia.” Eläköitymisen jälkeen Luukkanen on toiminut muun muassa Tennisliiton hallituksessa ja lukemattomien kisojen kilpailunjohtajana. Panoksia urheilun hyväksi on arvostettu harvinaisella lii- kuntaneuvoksen tittelillä, jonka tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi vuonna 2004. – Olen tehnyt aika monen lajin parissa töitä ja siitähän tämä liikuntaneuvoksen nimitys on tullutkin. Minulle nuorten liikunnan tukeminen ollut aina se tärkein kohde. Punatakkinen joulupukki Heinäkuun alussa 26 henkeä lähtee Luukkasen mukana katsomaan tennistä Wimbledoniin. Ilman Suomen tennisritaria suomalaisten yksi ainoista keinoista hankkia lippuja olisi osallistua arvontoihin. – Odotan, että myös tässä seuraavassa Wimbledonissa saan nämä ihmiset tyytyväiseksi. Että he voivat sanoa matkan olleen hyvä ja kokeneensa Wimbledonin hengen, Luukkanen toteaa. Mies itse on jo turnauksiin hivenen turtunut. Hän haluaa auttaa ihmisiä, jotka eivät ole päässeet tuntemaan kansainvälisten tennisturnausten tunnelmaa. – Omaa taitoa ja tietoa ei pitäisi säilyttää sisimmissään. Jos sen kautta on mahdollisuus auttaa, niin silloin autetaan. Auttamisen halusta kertoo myös Luukkasen toiminta vapaaehtoisjärjestöissä – kuten Lions-liitossa, jossa hän on ollut aktiivisesti mukana 40-vuotta – ja pesti joulupukkina, jonka Luukkanen aloitti 1970-luvulla ilahduttaakseen varuskuntansa henkilöstön lapsia. – Tyttäreni jatkaa vieläkin tont- poiminta tuna, vaikka on 28-vuotias. Viime vuonnakin olimme yli 30 paikassa käymässä jouluna, Luukkanen naurahtaa. Risto H. Luukkanen • Ikä: 74 vuotta • Asuinpaikka: Tuusula • Ammatti: Eläkeläinen • Koulutus: Kadettikoulu, kapteenikurssi • Sotilasarvo: Majuri • ”Rohkea mies kohtaa kuoleman vain kerran. Pelkurit kuolevat harva se päivä.” kalenteri 6.7.2015 Lahden satamassa soi Purjehduksen ja Meri-5ottelun sotilas-PM-kilpailut Joonas Immonen Kuva: puolustusvoimat Lahdessa järjestetään 6. heinäkuuta jo perinteeksi muodostunut Satama Soi -yhteislauluilta varusmiessoittokunnan viihdeorkesterin toimesta. Esilaulajana tilaisuudessa toimii reservin korpraali Mikael Konttinen, joka on varusmiessoittokunnan entinen laulusolisti. Satama Soi on järjestetty jo usean kerran Lahden sataman tuntumassa. Kesäinen koko perheen tapahtuma kokoaa yhteen nuoret ja vanhat viihteellisen musiikin merkeissä. Varusmiessoittokunnan tiedottaja vänrikki Jere Paldaniuksen mukaan Satama Soi on tärkeä tapahtuma lahtelaisille ja se kerää joka Varusmiessoittokunnan viihdeorkesteri esiintyy taas Lahdessa Satama Soi -tapahtumassa heinäkuun 6. kerta paljon väkeä satamaan yhteislaulujen ja viihdemusiikin merkeissä. Satama Soi on koko perheen tapahtuma, jossa jokainen voi osallistua. – Yhteislauluillassa kaikki pääsevät mukaan laulamaan. Tilaisuudessa jaetaan lauluvihkoja joista voi seurata ja laulaa mukana, Paldanius kertoo. Mukana tapahtumassa on myös kahden sotilaskodin myyntipisteet, joista on mahdollisuus ostaa sotilaskodin herkkuja. Satama Soi -yhteislaulutilaisuus Lahden satamassa 6. heinäkuuta kello 19 alkaen.Vapaa pääsy. Merivoimat järjestää kesä- ja heinäkuun vaihteessa avoimet meri5-ottelun ja sotilaspurjehduksen piirinmestaruuskilpailut Rannikkoprikaatin ja Merisotakoulun johdolla. Meri-5-ottelun kilpailut järjestetään Upinniemen varuskunnassa ja purjehduksen PM-kilpailut Helsingin edustalla. Meri-5-ottelussa kilpailuun osallistuvat Suomen lisäksi joukkueet Ruotsista, Tanskasta, Puolasta, Turkista ja Brasiliasta. > www.puolustusvoimat.fi Vartioparaatit ja Mil-Espa-konsertit Helsingin keskustassa järjestettävissä vartioparaateissa nähdään kesällä kaikki suomalaiset sotilassoittokunnat. Vartionvaihtoparaatissa ja Esplanadin puistos- sa järjestettävässä Mil-Espa konsertissa esiintyvät 26.6. Rakuunasoittokunta sekä 3. ja 10.7. Laivaston soittokunta. Vartioparaatit alkavat Senaatintorilta kello 12.30, josta kuljetaan Unioninkadun kautta Esplanadille ja Päävartioon. Konsertti järjestetään kello 14–15 Espan lavalla. > www.puolustusvoimat.fi 22. Salpavaellus Luumäen, Miehikkälän ja Virolahden reserviläisyhdistykset ja reserviupseerikerhot järjestävät 26.–28.6. Salpavaelluksen. Reitit kiertelevät Miehikkälän ja Vironlahden maastossa. Vaellukselle voivat osallistua niin reserviläiset kuin sotahistoriasta kiinnostuneetkin. Salpavaellus päättyy sunnuntaina 28.6. klo 13. alkavaan maanpuolustusjuhlaan. > www.salpavaellus.net
© Copyright 2024