Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj Stinger-koulutus alkaa Ilmatorjunnalle tänä vuonna käyttöön uusi ohjusjärjestelmä uutiset, sivu 3 puolustusvoimien uutislehti 53. vuosikerta n:o 7 (1162) 2.4.2015 verkossa > www.ruotuvaki.fi Kuva: Tommi Selander Palaudutko viikonloppuisin? Puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppösen mukaan viikonloppuvapaiden tarkoituksena on palautua sotilaskoulutuksesta. Hän sanoo, että on jokaisen varusmiehen omalla vastuulla olla palveluskelpoinen maanantaiaamuna. Juhliminen voi kuitenkin innostaa useaa varusmiestä lepoa enemmän. Toisaalta kapteeni Mika Salosen tutkielma antaa viitteitä siitä, että varusmiehet palautuvat viikonloppuisin ainakin fyysisesti. uutiset, sivu 3 Puolustus- Jalkaväki- Levillä uutiset, sivu 5 kentällä, sivu 10 vapaalla, sivu 15 voimauudistus sai myös kritiikkiä koulu virtaviivaistaa opetusta kurotettiin omien rajojen ylitse 2 ruotuväki 7/2015 pääkirjoitus nurkka 2.4.2015 Korkeakouluhakua tuettava Korkeakoulujen yhteishaun toinen hakuaika päättyy huhtikuun yhdeksäntenä päivänä, mikä on saanut usean varusmiehen pohtimaan palveluksen jälkeistä urapolkuaan. Huomattava osa nyt varusmiespalveluksessa olevista nuorista miehistä ja naisista on pukeutunut maastokuosiin toisen asteen koulutuksensa päätyttyä, vailla jatkokoulutus- tai työpaikkaa. Siirtyminen puolustusvoimien rutiineista reserviin uhkaa jättää nuoren tyhjän päälle, ellei jatkosuunnitelmia ole. ** * Varusmiespalvelusta pidetään usein viimeisenä mahdollisuutena ehkäistä kootusti nuorten syrjäytymistä, mihin kuuluu myös erinomainen tilaisuus ohjata nuoria jatkokoulutuksen pariin. Tämän vuoksi puolustusvoimien tulee tukea varusmiehen korkeakouluhakua ja pää- ”Paljonko varusmiespalveluksessa voidaan joustaa opintoihin hakeutumisessa?” sykokeisiin osallistumista. Sen lisäksi, että varusmiehellä on mahdollisuus osallistua pääsykokeisiin, hänelle tulee tarjota monipuolista neuvontaa liittyen hakuaikoihin ja -menettelyihin. Puolustusvoimien sosiaalikuraattorien työ tällä saralla on korvaamatonta. Jokaisen varusmiehen tulevaisuudensuunnitelmien kartoittamisella palveluksen alussa kyettäisiin tarvittaessa antamaan hakuun liittyvää neuvontaa hyvissä ajoin. Tällöin annetaan myös varusmiehelle kuva, että hänestä huolehditaan. Etenkin yliopistoon pääsy vaatii usein huolellista valmistautumista tiedekunnan omiin pääsykokeisiin. Varusmieskoulutuksen tiiviiden aikataulujen ja yliopiston pääsykokeiden vaatiman valmistautumisajan yhteensovittaminen voi tosin olla vaikeaa. Oppimistavat ovat erilaisia, eikä kaikille ilta- ja viikonloppuvapaiden käyttäminen pääsykokeisiin valmistautumiseen riitä. Toisaalta on kyseenalaista, takaako näiden vapaa-aikojen käyttäminen stressaavaan pääsykoekirjojen pänttäämiseen varusmiehelle riittävää lepoa, jolla taas on suora vaikutus palveluksessa jaksamiseen. Opiskelupaikan hankkiminen kesken varusmiespalveluksen vaatii varusmieheltä sinnikkyyttä, mutta voiko puolustusvoimat lisätä joustavuutta ja tukea varusmiehelle korkeakouluhaussa ilman, että siitä aiheutuu varusmieskoulutukselle kohtuutonta haittaa? Lukulomia tuskin voi ainakaan laajassa mitassa myöntää. * * * Nuoren kannalta selkeintä olisi se, jos opiskelupaikka olisi selvillä jo ennen palveluksen alkamista. Ei ole myöskään tavatonta, että opiskelu aloitetaan heti lukiosta tai ammattikoulusta pääsyn jälkeen ja varusmiespalvelusta lykätään esimerkiksi vuodella. Tällöin jo korkeakoulusta hankitut tiedot ja taidot voivat hyödyttää sekä varusmiestä sekä puolustusvoimia, ja tarjota nuorelle mahdollisuuden virkistävään välivuoteen. Näistä mahdollisuuksista on kerrottava tulevalle alokkaalle jo kutsunnoissa. tornitouhua > jyrkivainio@hotmail.com Puolueiden maanpuolustuskannoissa on eroja Valtapuolueiden puolustusajattelussa löytyy sävyeroja, vaikka Ruotuväen 6/15 artikkelissa professori Wiberg toteaa, että meillä vain toistetaan vakiintuneita hokemia. Hämmästyttävän samaa mieltä ollaan siitä, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Kaikki puolueet kannattavat puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Reserviläisarmeijaan ja yleiseen varusmiespalvelukseen luotetaan myös. Painotuseroja on Vasemmistoliiton ja Vihreiden kannoissa. Vasurit haluavat säästää puolustusmenoista, mihin hyvä keino olisi hankinnoista luopuminen, palvelusajan lyhentäminen neljään kuukauteen ja valikoivan asevelvollisuuuden kehittäminen. Vihreiden kannat vaihtelevat. Pekka Haavisto on usein nostanut esiin ammattiarmeija-vaihtoehdon ja luopumisen yleisestä asevelvollisuudesta. Kokoomuksen kulmasta vakavin turvallisuusuhka Suomen kannalta on talouspolitiikan epävarmuus. Lännessä uskottiin Venäjän demokratisoitumiseen, mutta toisin kävi. Venäjän ja EU:n välien kiristyminen sekoitti markkinat. Natoon olisi pitänyt pääministeri Stubbin mielestä liittyä jo 25 vuotta sitten. Demareiden ajatusmaailmassa uhat ovat globaaleja, eikä niitä vastaan suojauduta pelkällä maanpuolustuksella. Hyvinvointiyhteiskunta ja demokratia ovat parhaat turvatakuut. Tästä molemmat vasemmistopuolueet ovat samaa mieltä. Demarit kannattavat EUtasoista ja pohjoismaista puolustusyhteistyötä, mutta Suomi ei saa näyttäytyä maailmalla minkään sotilasliiton tukikohtana. Perussuomalaisten mielestä Suomen lähihistoria on pidettävä mielessä, mukaan luettuna se, että naapuriapua ei edelliselläkään kerralla tullut. Perussuomalaiset vastustavat puolustusmäärärahojen leikkauksia ja jalkaväkimiinoista luopumista, eivätkä aio osallistua hallitukseen, joka jatkaa puolustuksen leikkauslinjalla.Vihreät ja perussuomalaiset näkevät EU:n ennen kaikkea turvallisuusyhteisönä. Ero on siinä, että vihreät uskovat EU-solidaarisuuteen kriisitilanteessa. Perussuomalaisten mielestä valtioiden välisiä turvatakuita ei ole. Vihreät näkevät länsimaisten arvojen, kuten sananvapauden ja naisten oikeuksien vaarantumisen olevan pahin turvallisuusuhka. Tässä vihreiden ja kristillisten kannat lähenevät yllättävästi toisiaan, koska molemmat korostavat läntisiä arvoja. Vihreät eivät usko puolustusyhteistyön Ruotsin kanssa johtavan kovin pitkälle, koska pitkään rauhan aikaan tottuneet ruotsalaiset eivät pidä sotaa realistisena mahdollisuutena. *** Vasemmistoliittoa lukuunottamatta kaikki valtapuolueet näyttävät kannattavan puolustusmäärärahojen tuntuvaa lisäämistä. Ilmavoimien ja merivoimien tulevista suurhankinnoista voi kuitenkin ennustaa isoa vääntöä. Tosipaikan tullessa kannanottojen erot yleensä syvenevät. Jukka Leskinen professori (emeritus) sotilaspsykologian dosentti Maanpuolustuskorkeakoulu kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Osallistuuko Suomi sopivan moniin kansainvälisiin harjoituksiin (suunniteltu 63 kpl vuodelle 2015)? sosiaalisesta mediasta 24.03 @toimela ’’Paikka on ansaittava joka päivä oli arvomerkit mikä tahansa.’’ – Alikersantti Henri Toimela kommentoi varusmiespalveluksen pävittäisiä haasteita. 25.03 @MarikaMyl ’’Olen entistä vakuuttuneempi, että puolustusvoimat on loistava organisaatio ja siellä on huikeasti eri alojen osaamista!’’ – Haminan kaupunginsihteeri Marika Myllykangas koki positiivisia tunteita maanpuolustuskurssilla. 26.03 @LauriIlola ’’Aivoilla näköjään sanaleikkipäivä. Katsoin, että toimituksen meilissä on kertausharjoitus, mutta olikin hartauskirjoitus.’’ – Urheilutoimittaja Lauri Ilola kuuli jo korvissaan Sillanpään marssilaulun ensitahdit, mutta kertausharjoitukset saivat vielä odottaa. 27.03 @SarjanenAntti ’’Miksi ihmeessä varuskuntiin ei järjestetä mahdollisuutta äänestää?’’ – Varusmies Antti Sarjanen antaa kansalaisvaikuttamisen kannalta hyödyllisen parannusehdotuksen puolustusvoimille. Kyllä 61% Ei 39% Seuraava kysymys: Palauduitko viime viikonloppuna työ- ja palvelusviikkoa varten? Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen www-sivuilla osoitteessa > www.ruotuvaki.fi Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla ruotuvaki@mil.fi KUSTANTAJA: Puolustusvoimat Seuraava numero ilmestyy 23.4.2015 PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh. 0299 500 715 Fax. 0299 500 709 mikko.ilkko@mil.fi VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ Helena Immonen Puh. 0299 500 717 Fax. 0299 500 709 helena.immonen@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Joonas Immonen Puh. 0299 500 718 ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Alikersantti Jukka Isomaa Puh. 0299 500 739 Alikersantti Aappo Jutila Puh. 0299 500 704 Alikersantti Mika Niskanen Puh. 0299 500 714 Kaartinjääkäri Joonas Koivisto Puh. 0299 500 616 Kaartinjääkäri Kalle Toivonen Puh. 0299 500 705 Kaartinjääkäri Jussi Vainikka Puh. 0299 500 617 toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Sofia Korhonen graafikko.ruotuvaki@mil.fi TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh. 0299 500 718 ISSN 0557-4897 (painettu) ISSN 1458-8005 (verkkolehti) UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh. 0299 500 716 Fax. 0299 500 709 juha.heikkinen@mil.fi VALOKUVAAJAT Upseerikokelas Tommi Selander Kaartinjääkäri Ville Bröijer Puh. 0299 500 735 kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello 8.00–16.15 ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2015 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, 00130 Helsinki, postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, puhelinvaihde: 0299 800 internet-osoite: > www.puolustusvoimat.fi/ruotuvaki 3 uutiset ruotuväki 7/2015 Palautuminen on varusmiehen vastuulla Väsymys voi kasvattaa tapaturmariskiä koulutuksessa. Tutkimustulos antaa viitteitä varusmiesten palautumisesta palveluskuntoisiksi viikonloppuvapailla. Mika M. Niskanen Tutkimus viittaa varusmiesten palautumiseen Vaikka Tarvainen ei palautunut viikonlopun aikana, tutkimustulos vuodelta 2014 antaa viitteitä siitä, että varusmiehet palautuvat fyysisesti palveluskuntoon viikonloppuvapaiden aikana. Maavoimien tutkimuskeskuksen tutkijaesiupseerin, kapteeni Mika Salosen toteuttamassa esiupseerikurssin tutkielmassa tarkasteltiin kahden viikon sotilaskoulutusjakson kuormittavuutta. Palautumista osoittivat etenkin hormonivasteet, jotka parantuivat radikaalisti viikonloppuvapaiden Kuva: Ville Bröijer Santahaminan metsässä seisoo väsynyt kaartinjääkäri. Lepo jäi vähiin, kun Janne Tarvainen keskittyi pelaamaan jääpalloa viikonlopun ajan. Nyt maanantaiaamuna edessä on viikon kestävä taisteluharjoitus. – Ajatukset saattavat mennä vähän narikkaan. Sitä vain tuijottaa tyhjyyteen ja yhtäkkiä ymmärtääkin, että ympärillä porukka lähtee juoksemaan, Tarvainen sanoo. Huono palautuminen ilmenee hänen mukaansa esimerkiksi keskittymisvaikeuksina aamun aikana. Päivän edetessä olo paranee. Pääesikunnan liikuntasuunnittelija Kai Pihlaisen mukaan viikonloppuvapaiden tarkoituksena on palautua kokonaisvaltaisesti edellisen viikon sotilaskoulutuksesta. Hän uskoo, että varusmiehet ymmärtävät viikonloppuisin täyttää omat perustarpeensa. – Jos on univajetta, niin ymmärretään nukkua ja jos on tarvetta liikkua, niin ymmärretään lähteä urheilemaan. Lisäksi sosiaalinen elämä varmasti virkoaa viikonloppuna, mikä tukee palautumista, Pihlainen sanoo. Pihlainen kertoo, että palautumisen kannalta erityisen tärkeää olisi levätä riittävästi, nauttia terveellistä ravintoa sekä tavata ystäviä ja läheisiä. – Mikäli on tulossa raskas viikko ja varusmies pelaa viikonloppuna kuluttavassa turnauksessa tai ei nuku yhtään, niin tapaturmariski kasvaa ja oppimisen edellytykset heikkenevät, hän sanoo. Kaartinjääkäri Janne Tarvainen ei ollut ehtinyt palautua viikonloppuvapaiden aikana, koska loma kului jääpalloa pelatessa. Maanantaina hänen ryhmällään käynnistyi taisteluharjoitus Santahaminassa. – Toisaalta tähänkin joukkoon mahtui varmasti hyvin erilaisia tapoja viettää viikonloppua, Salonen kuvailee. Ruotuväen tekemä selvitys tukee osittain Salosen tutkimustulosta. Kuusi seitsemästä haastatellusta varusmiehestä kertoi olleensa palautunut viikonlopun jäljiltä maanantaiaamuna. aikana. Myös lihasmassan lisääntyminen ja voimamittaukset tukivat tutkimustulosta. Mittaukset toteutettiin 20 koehenkilölle yliluutnantti Jukka Huovisen johdolla Reserviupseerikoulun sissikomppaniassa vuonna 2008. Tutkimus ei ole yleistettävissä pienen ja valikoidun otannan vuoksi. Eri joukko-osastoista satunnaisesti valituista kuudesta kouluttajasta puolestaan neljä koki, että varusmiehet ovat yleensä palautuneita viikonlopun jäljiltä. Kaksi kouluttajaa totesi tilanteen vaihtelevan tapauskohtaisesti. Luutnantti Ivar Kullberg Kaartin jääkärirykmentin tukikomppaniasta kokee, ettei maanantai eroa muista viikonpäivistä. – Toisaalta, jos joku on vähemmän palautunut, niin hän pyrkii välttämään sen näyttämistä minulle, hän sanoo. Neuvot voisivat edistää palautumista Puolustusvoimien koulutuspääl- kommentti Palautuminen riippuu siitä, missä roikkuu totuus on ainakin osittain toinen. Myös muutama Ruotuväen haastattelema kouluttaja koki, että vaikka suuri osa varusmiehistä on palveluskelpoisia maanantaisin, on myös monia, jotka eivät ole. Lepo ja ravinto saattavat jäädä viikonloppuisin vähiin, kun sosiaaliset riennot painavat päälle. Tilannetta sekoittaa vielä sunnuntain ja maanantain välinen yö, jolloin nukkumista häiritsee sekaisin mennyt unirytmi. Örähtelyä ja huonoa oloa. Sumua ja väsymystä. On maanantai-aamu, etkä ole koko viikonloppuna levännyt tai syönyt kunnolla. Kuulostaako tutulta? Puolustusvoimissa tunnutaan kohtuullisen yleisesti luottavan, että varusmiehet palautuvat viikonloppuisin koulutusta edellyttävään kuntoon. Myös kapteeni Mika Salosen tutkielma antaa viitteitä tämän puolesta. Oman kokemukseni mukaan Tulee muistaa toki, että viikonloppuja enemmän palautumiseen vaikuttaa se, millaista koulutusta edellisellä viikolla on ollut. Tähän puolustusvoimat kiinnittää huomiota muun muassa jaksottamalla raskaita ja kevyitä viikkoja keskenään. Sen sijaan mahdollista palautumattomuutta viikonloppuvapailta ei oteta huomioon. Olisiko kuitenkin mahdollista pohtia aihetta koulutusohjelmia laatiessa? Pa- lautumattomuus heikentää kykyä oppia ja pahimmassa tapauksessa lisää tapaturmariskiä. Lisäksi kapteeni Salosen ehdotus palautumiskeinojen kertauksesta on hyvä, vaikka se saattaakin tuntua holhoamiselta. Jos keinoista muistutetaan harjoituksen päätteeksi tai lomille lähtiessä, pysyvät ne paremmin mielessä. Mika M. Niskanen likkö, eversti Hannu Hyppönen kertoo, että palautumista on pyritty tukemaan aikaistamalla lomilta paluuta muutamilla tunneilla, jotta varusmiehet ehtivät levätä yön aikana. Lisäksi tarjotaan lomakuljetuksia, jotta matkan aikana on mahdollista levätä. Sen sijaan mahdollista palautumattomuutta viikonlopun jäljiltä ei huomioida esimerkiksi koulutusohjelmissa. Hyppönen korostaa, että on yksilön vastuulla olla palveluskuntoinen maanantaiaamuna. – Jos varusmies ei ole palveluskuntoinen, niin kouluttajat tunnistavat riskin ja toimivat sen mukaisesti, Hyppönen sanoo. Kapteeni Salonen puolestaan kokee, että yksi palautumista tukeva toimi voisi olla palautumiskeinoista tiedottaminen, kuten hänen tutkielmassaan esiintyvien varusmiesten kanssa oli tehty. – Ohjeistus voisi olla tarpeen lomille lähtevälle joukolle esimerkiksi harjoituksen päättämispuhuttelussa, Salonen pohtii. Ilmatorjunnan uuden ohjusjärjestelmän koulutus alkaa Jussi Vainikka Kuva: Jussi Vainikka Puolustusvoimien maavoimille hankkiman Stinger RMP Block 1 ohjusjärjestelmän varusmieskoulutus aloitetaan tänä vuonna Karjalan prikaatissa Salpausselän ilmatorjuntapatteristossa. Käyttöönottovuoden mukaisesti nimetty Ilmatorjuntaohjus15 järjestelmä pitää sisällään ohjukset, ampumalaitteet, lämpötähtäiYliluutnantti Jarkko Ketola esittelemässä uutta Stinger RMP Block 1 -ohjusjärjestelmää. met sekä koulutuslaitteet. Pimeätoimintakykyinen järjestelmä pystyy torjumaan rynnäkkökoneet, helikopterit, miehittämättömät lentolaitteet sekä risteilyohjukset. – Nämä ohjukset ovat peruskunnostettuja, eli aiemmin valmistettuja ja sitten varastoituja. Ohjuksia päivitetään nyt tämän uusimman version tasolle. Ohjuksen osista vaihdetaan noin kaksi kolmasosaa, ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Ari Grönroos sanoo. Stinger RMP Block 1 -ohjukset, koulutusvälineet ja varaosat on hankittu Yhdysvalloista. Hank- keen tueksi puolustusvoimat on lisäksi hankkinut Tanskasta koulutusammuntoihin tarkoitettuja Stinger RMP- ohjuksia sekä muita koulutusvälineitä. Tämä mahdollistaa koulutuksen aloittamisen jo tänä keväänä saapumiserän 1/15 aliupseerioppilaille. 150 miehen vahvuinen ohjuspatteri täydentyy syksyllä koulutettavan saapumiserän 2/15 miehistöllä. Suorituskykyvaje ei vielä ratkennut Grönroosin mukaan hankkeen määrälliset tavoitteet eivät täyttyneet. Puolustusvoimissa viime vuosina tehtyjen leikkausten johdosta osoitetut resurssit jäivät alle kolmasosaan siitä, mitä alunperin oli suunniteltu – Saamme nyt käyttöön suorituskykyisen järjestelmän, joka soveltuu suomalaisiin olosuhteisiin. Nämä hankinnat eivät kuitenkaan millään tavalla ratkaise ilmatorjunnalla olevaa suorituskykyvajetta, Grönroos toteaa. 4 lyhyesti Tykistöhankinnan selvitykset alkavat Puolustusvoimat on julkaissut markkinoille tietopyynnön koskien mahdollisuutta hankkia uusia kenttätykkejä. Mahdollisen hankinnan on arvioitu olevan arvoltaan jopa sata miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa hankittavat kenttätykit olisivat huomattavasti vanhoja tykkejä nykyaikaisempia. Hallitusneuvos Jouko Tuloisela puolustusministeriöstä kertoo, että uusimiseen on aihetta. – Syynä on vanhentuneen kaluston uusiminen ja kenttätykistön suorituskyvyn kehittäminen, Tuloisela sanoo. Erityisvaatimuksina uusille tykeille on esitetty hyvä liikkuvuus, kantama, tulenavauksen nopeus ja huollettavuus. JIm Suomi lähettänee 50 sotilasta Irakiin Marksmanien tykit uuteen käyttöön Puolustusvoimat ottaa uudelleen käyttöön vuonna 2010 käytöstä poistetut Marksman-ilmatorjuntapanssarivaunut. Tällä hetkellä Marksman vaunut koostuvat ilmatorjuntatykkitornista ja puolalaisvalmisteisen panssarivaunun T-55AM:n alustasta. Nämä alustat tullaan poistamaan käytöstä ja Marksmantykkitornit liitetään Leopardvaunujen alustojen päälle. – Tämä on kustannustehokas tapa jatkaa Marksman-järjestelmän elinkaarta, sanoo ilmantorjunnan tarkastaja, eversti Ari Grönruus. JKo Hornetit lensivät USA:n ja Ruotsin kanssa Selkämerellä Itä-Euroopan geopolitiikka on muutoksessa Sotilaallista valmiutta on lisätty muun muassa Baltiassa. Yhä useampi maa harjoittelee keski- ja itä-Euroopassa. Aappo Jutila Euroopan muuttunutta turvallisuuspoliittista tilannetta ja Ukrainan kriisin vaikutuksia Suomeen ja muihin länsimaihin pohdittiin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan järjestämässä ulkoja turvallisuuspoliittisessa journalistiseminaarissa 16. maaliskuuta. Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, prikaatikenraali Harri Ohra-aho sanoo, että länsi pyrkii harjoittamaan sellaista turvallisuuspolitiikkaa, jossa maat voivat itse valita linjansa. — Venäjän toteuttama Krimin valtaus rikkoo selvästi valtioiden välistä poliittista luottamusrakennelmaa, jota Euroopassa on pyritty luomaan kylmän sodan jälkeen. Ukrainan konfliktin seurauksena monet maat ovat joutuneet miettimään uudestaan turvallisuuspoliittista rooliaan ja sotilaallisia valmiuksiaan, Ohra-aho sanoo. Sotilaallinen aktiivisuus lisääntynyt Venäjän ja muiden maiden sotilaallinen aktiivisuus Itämerellä on lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Venäjä on lisännyt siirtolentoja emämaan ja Kaliningradin välillä sekä eri puolustushaarojen valmiusharjoituksia Itämeren alueella. Venäjän aktiivisuudesta johtuen myös Suomen tekemien tunnistuslentojen ja -purjehdusten määrä on kasvanut. Myös muut Itämeren ympäristön maat ovat tehostaneet valvontaansa varsinkin Ukrainan kriisin alkamisen jälkeen. Venäjän toiminnassa on viitteitä kylmän sodan aikaisesta geopolitiikasta ja etupiiriajattelusta. Joulukuussa julkaistussa uudessa sotilasdoktriinissaan Venäjä määrittelee Naton ja sen laajenemisen vaaraksi turvallisuudelleen. — Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sotilaallinen voimankäyttö ja sillä uhkaaminen ei ole poistunut käyttövalikoimasta Eu- Prikaatikenraali Harri Ohra-aho sanoo, että Krimin valtaus rikkoo selvästi valtioiden välistä poliittista luottamusrakennelmaa, jota Euroopassa on pyritty kehittämään. roopassa, Ohra-aho tiivistää. — Siksi onkin tärkeää, että jo rauhan aikana puolustusvoimien valmiuteen liittyvät asiat ovat kunnossa. Keskeisiä ovat tiedustelu- ja valvontakyky, nopeaan tilannekehitykseen käytettävissä olevat joukot ja päätöksenteko niiden käytöstä sekä lainsäädännön kehittäminen. Euroopan valtiot ovat lisänneet kansainvälisiä harjoituksia Itä-Euroopassa. Britannia on ilmoittanut lähettävänsä noin 3 200 sotilasta harjoituksiin Baltiaan, Puolaan, Bulgariaan ja Saksaan. Tanska päätti syksyllä 2014 siirtää maavoimiensa harjoitustoiminnan Baltian maihin osana Naton tukitoimia. Myös esimerkiksi Norjan CV90-rynnäkköpanssarivaunu- komppania harjoitteli Latviassa viime syksynä. Nato on viimeisen kymmenen vuoden aikana keskittynyt pääasiassa kriisinhallintaan ja Afganistanin operaatioon, mutta viimeisen vuoden aikana on keskitytty yhä enemmän myös Baltian alueen turvallisuuteen. Baltian ilmavalvontaa on tehostettu Aappo Jutila Nato on lisännyt viime keväänä alkaneen Ukrainan kriisin jälkeen toimintaansa Itä-Euroopassa. Sen tavoitteena on parantaa valmiutta ja reagointikykyä yhteisen toimintakyvyn vahvistamiseksi ja tehdä pidemmän aikavälin sopeuttamistoimia. Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, prikaatikenraali Harri — Ilmatilanvalvonnan lisäksi Yhdysvallat toimii rotaatioperusteisesti komppanian kokoisina osastoina Baltiassa ja Puolassa. Yhdysvalloilla on myös suunnitelmissa varastoida tämän vuoden aikana yli 150 taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunua itäiseen Eurooppaan. Tämän lisäksi 3 000 Yhdysvaltojen sotilasta osallistuu harjoituksiin Baltiassa kolmen kuukauden aikana. Ohra-aho kertoo, että ennen Ukrainan kriisiä Baltian maiden ilmavalvontaan osallistui yhdestä maasta kerrallaan neljä hävittäjää. — Viime toukokuusta lähtien päivystysvuorossa olevia koneita on ollut 12-18 kappaletta. Ne ovat ensisijaisesti valmiudessa mahdollisten ilmatilanloukkausten varalta, mutta tekevät myös suunnitelmallista ilmavalvontaa ja osallistuva erilaisiin harjoituksiin, hän sanoo. Lapin lennostoa arvioitiin Joonas Koivisto Kanadan johtama monikansallinen arviointiryhmä suoritti luottamusta ja turvallisuutta lisäävän (LTL) arviointikäynnin Lapin lennostoon 23. maaliskuuta 2015. Arviointi oli Wienin asiakirjan 2011 (Vienna document, VD) mukainen. Lapin lennostossa arviointikäyntiä isännöi Lapin lennoston esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Juha Salminen. Nelihenkistä arviointiryhmää johti kanadalainen everstiluutnantti Gary Hardwick. Lisäksi arviointiryhmään kuului kanadalainen, belgialainen ja valkovenäläinen upseeri. Maaliskuinen arviointikäynti tarkasti, että nimenomaan Lapin lennostosta sotilaallisessa tiedonvaihtoilmoituksessa raportoidut tiedot täsmäsivät arviointiryhmälle esitettyjen tietojen kanssa. Samalla tarkastettiin, ettei käynnissä ole ilmoitusvelvollisuuden ylittäviä sotaharjoituksia. Ilmoitusvelvollisuus koskee yli 40 000 vahvuisia harjoituksia. Vaikka valtio ei järjestäisi ilmoitusvelvollisuuden ylittävän vahvuisia harjoituksia, velvoittaa asiakirja ilmoittamaan vähintään yhdestä harjoituksesta vuodessa. Suomi on ilmoittanut vuosittain isoimmasta harjoituksestaan. LTL-toimien perusteena avoimuus ja läpinäkyvyys – LTL-toimien tavoitteena on sanojensa mukaisesti hälventää epätietoisuutta ja -selvyyttä jäsenmaiden asevoimien määrästä, laadusta, sijainnista, toiminnasta ja koulutustasosta. Jokainen jäsenmaa laatii toimeenpanemistaan LTLtoimista raportin. Tämä raportti jaetaan sellaisenaan kaikille jäsenmaille, sanoo majuri Arto Toivanen Pääesikunnan operatiiviselta osastolta. – Asevalvontasopimusten mah- Kuva: Aku Siukosaari Ilmavoimat järjesti Ruotsin ilmavoimien ja Yhdysvaltain Euroopan ilmavoimien kanssa koulutustapahtuman maaliskuun ja huhtikuun taitteessa. – Harjoitusten tarkoitus oli kouluttaa lentäjiä sekä taistelujohtajia ja siten kehittää Suomen puolustuskykyä, everstiluutnantti Antti Koskela Satakunnan lennostosta arvioi. Suomesta Selkämeren harjoitusalueella sekä kansainvälisessä ilmatilassa pidettyihin lentoihin osallistui Hornet -hävittäjiä. Yhdysvallat lensi F-16 -koneilla ja Ruotsi JAS-39 Gripen -hävittäjillä. Kaikki koneet lensivät aseistamattomina. KTo ruotuväki 7/2015 Kuva: Aappo Jutila Suomella on tarkoitus lähettää enintään 50 sotilasta PohjoisIrakiin kouluttamaan terroristijärjestö Isisiä vastaan taistelevia irakilaisia. Päätöstä operaatioon osallistumisesta on valmisteltu ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jonka pohjalta tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki päätöksen siihen osallistumisesta. Eduskunnan päätöstä odotetaan. Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston Hannu Teittinen sanoo, että suomalaiset toimisivat osana suurempaa kansainvälistä osastoa. – Suomi ei osallistu operatiiviseen toimintaan, vaan kyse on koulutustehtävästä, Teittinen toteaa. AJu uutiset dollistamat toimet soveltuvat myös kiristyneeseen kansainväliseen tilanteeseen. Sopimukset sisältävät lukuisia eri keinoja jäsenmaiden asevoimien toimien todentamiseen ja valvontaan. Lisäksi ne mahdollistavat kahden tai useamman valtion väliset neuvottelut tilanteen ratkaisemiseksi. Vuonna 2014 Ukraina hyödynsi laajalti kaikkia näitä mahdollisuuksia, Toivanen toteaa. Toivasen mukaan Suomen aktiivisuus tarkastuksia tai arviointeja toimeenpanevana maana on verrattain alhainen. Suomi suorittaa vuodessa keskimäärin yhteensä 2–4 tarkastusta tai arviointia. Näistä yksi arviointi suuntautuu Venäjälle kahdenkeskisenä Wienin asiakirjaan sisältyvän mahdollisuuden perusteella. Arvioinnin kohteena olleen Lapin lennoston pääkalustoa ovat F-18 Hornettorjuntahävittäjät. 5 uutiset ruotuväki 7/2015 Puolustusvoimauudistus herätti tunteita tähtäimessä Jukka Isomaa Jukka Isomaa van saapumiserän mukana. Miehistössä palvelevilla on mahdollisuus hakea niin sanotulle jälki-aliupseerikurssille vielä seuraavan saapumiserän mukana. Myös reserviupseerikurssilta rannalle jääneet aliupseerit voivat johtajakaudellaan halutessaan hakea RU-kurssille seuraavan saapumiserän RUK-valintojen yhteydessä. Jälkivalinnoista tiedotetaan hyvin vaihtelevasti eri varuskuntien välillä, eikä internetistä ole löydettävissä luotettavaa tietoa jälkivalinnoista. Majuri Ville Kostian Pääesikunnan koulutusosastolta vastaa kiperiin kysymyksiin. Millaiset tekijät painavat valintoja tehdessä? –Valinnassa katsotaan yksikön joukkotuotantovelvoitteita sekä sitä, että halukkaiden johtajakoulutuksen valintakriteerit täyttyvät valintalomakkeella. Haettaessa seuraavan saapumiserän mukana RU-kurssille on hakijan lisäksi laadittava sitoumus palvelusajan jatkamisesta, koska palvelusaika tulee olemaan pidempi kuin 347 päivää. Tähän ohjeet saa yksikön päälliköltä. Kuva: Tommi Selander Pääesikunnan viestintäosasto toteutti viime syksynä laajan henkilöstökyselyn, jossa kartoitettiin puolustusvoimauudistuksen henkilökunnassa herättämiä tuntemuksia. Valtaosa saadusta palautteesta oli otteeltaan hyvin kriittistä ja ongelmakohtiin keskittyvää. Kritiikin kohteeksi nousivat erityisesti uudistuksesta tiedottaminen sekä toteutuneet henkilöstöjärjestelyt. Yli puolet kyselyyn vastanneista koki uudistuksen myös heikentäneen puolustusvoimien kykyä selviytyä lakisääteisistä tehtävistään. Sähköpostin kautta toteutettuun kyselyyn viestintäosasto sai kaikkiaan 2 667 vastausta, joissa 1 077:ssa annettiin myös nimettömänä avointa palautetta. Palautteiden perusteella monet uudistuksen läpikäyneet pitivät uudistuksesta tiedottamista riittämättömänä. Tapahtuvista muutoksista olisi toivottu enemmän informaatiota jo ennen kuin uudistusta lähdettiin toteuttamaan. Komentopäällikkö, prikaatikenraali Jukka Ojalan mukaan erityisesti uudistuksen alkumetreillä sen aiheuttamien muutosten kokonaismäärää oli vaikea arvioida. – Kun uudistuksesta kerrottiin, oli vaikea antaa arviota siitä, mikä lopulta tulisi muuttumaan. Elimme kaikki aluksi epävarmuuden aikaa, Ojala kertoo. Komentopäällikkö Jukka Ojalan mukaan on positiivista, että uudistuksen aikainen esimiestoiminta sai pääosin kiitosta. Monet kokivat oman äänensä jääneen kuulumattomiin uudistusta toteutettaessa. Useissa palautteissa kritisoitiin, ettei henkilöillä itsellään ollut juuri mahdollisuutta vaikuttaa siihen, millaisiin tehtäviin heidät uudistuksen myötä tultaisiin sijoittamaan. Ojalan mukaan palautteista on kuultavissa, että paikoin yksilön ääni onkin jäänyt kuulumattomiin. – Kun on oltu vaikeassa tilanteessa, on selkeästi toivottu, että antajana. Hän uskoo, että vaikka suuri osa palautteista keskittyikin subjektiivisten kokemusten erittelyyn, kokonaisuudesta on myös havaittavissa yhteinen huoli puolustusvoimista. – Jokaisen puolustusvoimilla työskentelevän työpanos on tärkeä. Muutos osoittaa että henkilöstö on sitoutunut äärimmäisen hyvin yhteiseen tehtävään, Ojala kommentoi. asioista olisi informoitu tarkemmin ja tiedon ja tuen anto olisi ollut vielä toteutettuakin yksilöllisempää, Ojala sanoo. Vaikka uudistus saikin osakseen runsaasti kritiikkiä, selkeä enemmistö allekirjoitti uudistuksen olleen tarpeellinen ja ymmärtävänsä ettei helppoja ratkaisuja ollut mahdollista tehdä. Ojala näkee hienona myös sen, että kyselyn perusteella suurin osa suosittelisi puolustusvoimia työn- Nato-kumppanuudesta on hyötyä Jussi Vainikka Kuva: Jussi Vainikka Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraalimajuri Timo Kivinen esitteli puheenvuorossaan Kadettikunnan maaliskuun lopulla järjestämässä ”Nato – puolesta ja vastaan” -seminaarissa puolustusvoimien suorituskyvyn kehitysnäkymiä. Nato-kumppanuutta Kivinen pitää puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämisen kannalta tärkeänä asiana. – Heidän alustansa tarjoaa meille eniten mahdollisuuksia. Harjoitukset ovat monimuotoisia. Siellä harjoitellaan kovien suorituskykyjen käyttöä ja sitä myöten saamme kotimaan tekemiseen paljon hyvää, Kivinen sanoi. Tilaisuudessa käsiteltiin Suomen mahdollisen Nato-jäsenyy- Kenraalimajuri Timo Kivinen pitää Nato-kumppanuutta tärkeänä suorituskyvyn kehittämisen kannalta. den hyötyjä sekä haittoja ja kuultiin neljän suurimman puolueen kantoja. Yhdeksi suureksi puheenaiheeksi nousi parlamentaarisen selvitystyöryhmän työssään tarkastelemat puolustusvoimien rahoitusvaihtoehdot. – Jos nykyisen tasoinen suorituskyky halutaan ylläpitää, niin tarvitsemme vuodesta 2016 asteittain nousevan lisärahoituksen, Kivinen totesi. Puheenvuoronsa päätteksi kenraalimajuri Kivinen halusi korostaa myös Suomen maanpuolustuksen perinteisimpiä arvoja materiaalisten kysymysten vastapainoksi. – On hyvä korostaa myös immateriaalista, henkistä puolta. Meidän vahvuutemme on maanpuolustustahto, sitä kautta hyvin toimiva asevelvollisuus sekä kokonaisturvallisuuskonseptimme, jonka osana on alueellinen puolustusjärjestelmämme, Kivinen tähdensi. Varusmiespalveluksen keskeyttäneiden määrä jatkaa laskuaan. Palveluksensa keskeyttäneiden osuus joulukuussa 2014 kotiutuneiden osalta oli 14,7 prosenttia. Keskeyttäneiden määrä on ollut laskussa vuodesta 2008 lähtien, jolloin luku oli suurimmillaan noin 19 prosenttia. Mielenterveyshäiriöt ovat edelleen yleisin syy varusmiespalveluksen keskeyttämiselle. Tervey- dellisistä syistä yhden saapumiserän peruskoulutuskaudella keskeyttäneiden varusmiesten absoluuttinen määrä on noin tuhat. Osa keskeyttäneistä suorittaa palveluksensa loppuun myöhemmin. Majuri Ville Kostian Pääesikunnan koulutusosastolta pitää varusmiespalveluksen ensimmäisten viikkojen sujuvuutta tärkeänä keskeyttämisten vähentämiseksi. Varusmiesten on hyvä saada mahdollisimman paljon tietoa palveluk- sesta ennen sen aloittamista. – Koulutuskulttuurin kehittäminen, esimiesvalmennus ja ryhmäytyminen sekä viestinnän tehostaminen ovat tärkeimmät kehityskohdat. Yhteismajoitus ja kiireelliset aikataulut ovat monille uutta, joten ensimmäisten koulutusviikkojen suunnittelu on tärkeää, Kostian sanoo. Kaikkiin palvelusta mahdollisesti haittaaviin vaikeuksiin puolustusvoimilla ei ole mahdollisuuksia puuttua. Tukiverkoston muodosta- Miten ja kenelle varusmies voi ilmoittaa halukkuudestaan hakea jälkialiupseeri- tai jälkireserviupseerikurssille? – Ilmoitus tehdään omalle kouluttajalle ja tarvittaessa päällikölle. Päällikkö esittelee asian joukko-osaton esikunnalle seuraavan erän valintojen valmistelun yhteydessä. Joukko-osaston komentaja voi hyväksyä ja käskeä varusmiehen aliupseeri- tai reserviupseerikurssille seuraa- Onko jälkivalintoihin hakeutuville jotain kiintiötä, paljonko heitä on mahdollista ottaa aliupseeri- tai reserviupseerikursseille? – Valinnoissa huomioidaan joukkotuotantovelvoitteet. Mitään erillistä ”jälkikiintiötä” ei ole. Kotiutuuko jälki-rukin käynyt henkilö reserviin kokelaana vai vänrikkinä? – Jälki-RUK:n käyneet kotiutetaan reserviin kokelaina ja heidät ylennetään myöhemmin vänrikeiksi reservissä ollessaan. uutisia muualta Suomalainen rannikkojääkäriyksikkö Naton reservipoliin Laskuvarjojääkärikillan jäsenlehti Keskuslukon mukaan suomalainen rannikkojääkäriyksikkö on alkuvuodesta hyväksytty Naton reservipoliin. Nato hyväksyi Uudenmaan prikaatin kansainvälisen rannikkojääkäriyksikön NRF-reservipoliinsa (Nato Response Force) 1.1.2015. Joukko on saanut rannikkoympäristön kriisinhallintaoperaatioihin valmistavan koulutuksen. Rannikkojääkäriyksikkö hyväksyttiin Naton reservipoliin Northern Coasts 2014 -harjoituksessa tehdyn Nato-evakuoinnin perusteella. Yksikkö on saanut myös monipuolisen Amphibious Task Unitkoulutuksen. Keskuslukko 1/15 Putin on herättämässä venäläistä identiteettiä Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti Rannikon Puolustajassa julkaistussa artikkelissa Kenneth Nyholm kirjoittaa, että Putinin politiikan tarkoitus on herätellä venäläisten kansallista identiteettiä. Neuvostoihmisen identiteettiin liittyy ajatus kansasta fasisimin voittajana ja se rakentuu toisen maailmansodan valtavien uhrausten, kärsimyksen ja ponnistelujen varaan. Putinin politiikka perustuu pitkälti sotilaallisen voiman osoittamiseen, joka on perusteltu Krimin tapauksessa vetoamalla venäläisten kansallisiin juuriin alueella ja alueen geopoliittiseen merkityksellisyyteen. Syyskuun 2014 lopussa Putin olikin saavuttanut jopa 87 prosentin kannatuksen kysyttäessä kansalta kannattavatko he Putinin politiikkaa. Rannikon Puolustaja 1/15 Jääkärikoulutuksen 100-vuotismuistoa juhlittiin Saksassa Keskeyttämiset yhä vähenemässä Jussi Vainikka Miten haetaan jälkialiupseeri ja reserviupseerikursseille? vat kuraattorit, lääkärit ja sotilaspastorit voivat tuoda apua, mutta varmoja konsteja kaikkien ongelmien ratkaisemiseksi ei ole olemassa. – Pitää muistaa, että mielenterveyshäiriöt ovat muutakin kuin sopeutumisongelmia ja ongelmat ovat pääsääntöisesti ilmaantuneet jo ennen palveluksen alkua. Moneen ongelmaan ei palveluksessa voida juurikaan vaikuttaa muuten kuin tukiverkoston avulla, Kostian toteaa. Jääkärisäätiön ja Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen jäsenlehti Parole kertoo laajassa artikkelissaan helmikuun lopussa Saksan Hampurissa ja Hohenlockstedissa järjestetystä jääkärikoulutuksen alkamisen 100-vuotismuistojuhlasta. Juhlan yhteydessä pidetyssä tiedeseminaarissa Führungsakademiessa käsiteltiin Suomen historiaa suomalaisten sekä saksalaisten tutkijoiden näkökulmasta. Juhliin osallistui yli 300 suomalaista ja useita satoja saksalaisia. Juhlien päätapahtuma oli perinteinen kunnianosoitus jääkärimuistomerkillä Hohenlockstedin muistolehdossa. Parole 1/15 Toimittanut Joonas Immonen 6 lyhyesti Venäläinen suurlähettiläs uhkasi Tanskaa Venäjän Tanskan-suurlähettiläs Mihail Vanin uhkasi Tanskaa ydinohjuksilla, mikäli maa osallistuu Naton ohjuspuolustusjärjestelmään. Tanskan ulkoministeri Martin Lidegaard tuomitsee uhkailut ja korostaa maiden välisten suhteiden hyvänä pysymisen merkitystä. Tanska kertoi viime vuonna liittyvänsä Naton suunnitelmien mukaan vuonna 2025 valmistuvaan ohjuspuolustusjärjestelmään, johon jäsenmaat osallistuvat tutkien ja ohjusten avulla. Tanskan odotetaan asentavan tutkajärjestelmät yhteen tai useampaan fregattiinsa. (Iltalehti 23.3.) JVa Vanha ja iso pommi löytyi Lontoon keskustasta Syyrian siviilit petettiin YK:n turvallisuusneuvosto teki päätöslauselmia siviilien auttamisesta Syyriassa vuosi sitten. Tehdyt linjaukset ovat pettäneet ja humanitaarinen hätä on pahentunut. Mika M. Niskanen Ruokaa tai lääkkeitä ei saada toimitettua perille. Ihmiset syövät ruohoa selviytyäkseen. Näin kertoo Sara, syyrialainen pakolainen, kotikaupunkinsa Ghoutan tämänhetkisestä tilanteesta ihmisoikeusjärjestöille. Ghoutan kaupunki on ollut saarrettuna kolme vuotta. Saran mukaan edes Yhdistyneiden kansakuntien apu ei tavoita asukkaita, koska sotilaalliset järjestöt estävät pääsyn alueelle. Kukaan ei pääse myöskään pois – pakoa yrittävät ammutaan. Saran sisaren aviomies oli yrittänyt lähteä, kun hänelle oltiin kerrottu kulkemisen olleen mahdollista. Nyt mies on ollut kateissa kuukausia. Sara itse on tällä hetkellä Zaatarin pakolaisleirissä Jordaniassa. – Tilanne on hyvin paha. Toivon, että maailma voi auttaa meitä lopettamaan tämän, Sara toteaa. Syyrialaisesta Daraan kaupungista pakolaiseksi lähtenyt Khalil on samoilla linjoilla. – Me pyydämme ymmärtämään mitä Syyriassa tapahtuu ja, mikä saa nuoret liittymään radikaaleihin järjestöihin: he pyysivät kansainväliseltä yhteisöltä apua, mutta kukaan ei auttanut, Khalil sanoo. Siviilejä kohtaan osoitetaan brutaaliutta Ihmisoikeusjärjestöjen julkaisema Syyrialaisten pakolaisten määrä on lähes tuplaantunut vuoden 2013 keväästä, jolloin pakolaisia oli hieman alle kaksi miljoonaa. Vuoden 2015 alussa pakolaisia oli jo lähemmäs neljä miljoonaa (aiemmin mukana olivat myös sisäiset pakolaiset). Kuva Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta. raportti "Failing Syria" todistaa, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat Syyrian siviilien aseman parantamisesta eivät ole toteutuneet. Liettua palautti asevelvollisuuden Jemen suistumassa sisällissotaan Turvallisuusneuvosto teki vuosi sitten helmikuussa yksimielisen päätöslauselman, jossa linjattiin muun muassa, että humanitaarisen avun toimittamista Syyriaan helpotetaan ja että kaikki osapuolet lopettavat siviileihin kohdistuvan väkivallan ja kidutuksen. Myöhemmin samana vuonna tehtiin kaksi uutta päätöslauselmaa, jotka linjasivat muun muassa, että YK voi toimittaa alueelle apua naapurivaltioiden kautta ilman Syyrian hallituksen lupaa. Vuonna 2014 Syyriassa kuitenkin kuoli eniten ihmisiä koko sodan aikana: 76 000 menetti henkensä. Lisäksi apua tarvitsevien lasten määrä nousi ja humanitäärisen tuen määrä laski. Norwegian Refugee Councelin pääsihteeri Jan Egelandin mukaan siviilejä kohtaan on tehty tarkoituksellisia hyökkäyksiä, mukaanlukien miesten, naisten sekä lasten murhia, raiskauksia ja kidutuksia. – Ihmisiä on lisäksi estetty pääsemästä humanitäärisen avun piiriin. Sotivat osapuolet osoittavat brutaalia epäkunnioitusta siviilejä ja kansainvälistä lakia kohtaan, Egeland sanoo. Raportin mukaan konfliktin osapuolet ja osa YK:n sekä turvallisuusneuvoston jäsenistä ovat häirinneet päätöslauselmien toteutumista tai jättäneet ne huomiotta. Egeland kertoo, että esimerkiksi osa turvallisuusneuvoston jäsenistä on jatkanut ryhmittymien tukemista asein ja ammuksin. Nuorilla ei ole tulevaisuutta Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija, kapteeni Antti Parosen mukaan päätöslauselmat ovat olleet lähinnä hyvän tahdon eleitä – kaikilla ulkovalloilla on Syyriassa omat intressinsä. Venäjä, Kiina ja Iran tukevat hallintoa ja länsivallat maltillista oppositiota. – Siviileihin kohdistuvan väkivallan vähentäminen ja humanitäärisen avun lisääminen ovat lähes ainoita asioita, joihin kukaan ei voi sanoa vastaan turvallisuusneuvostossa, Paronen toteaa. Parosen mukaan yksi selittävä tekijä siviilien tilanteen heikentymiselle on, että vuonna 2014 Isis valvoi jo suuria osia Syyriasta. Tämä lisäsi konfliktin väkivaltaisuutta ja heikensi avustusjärjestöjen toimintamahdollisuuksia alueella. Egelandin mielestä tärkeintä olisi se, että tilanteeseen yritettäisiin aidosti löytää poliittinen ratkaisu. Suurvaltojen tulisi painostaa osapuolia neuvottelupöydän ääreen. – Tulisi lisäksi saada päättäjät ja ihmiset ymmärtämään, että meidän täytyy panostaa enemmän toivon tuomiseen syyrialaisille nuorille, joilla ei tällä hetkellä ole turvaa, työtä, koulutusta eikä tulevaisuutta, hän sanoo. Venäjän sotaharjoitusten kohteena arktiset alueet Venäjä piti maaliskuussa suuria sotaharjoituksia Suomen rajan tuntumassa. Kalle Toivonen Venäjä järjesti 16.–21. maaliskuuta suuret sotaharjoitukset Suomen itärajan tuntumassa. Kuolan niemimaalla ja Venäjän Karjalassa pidettävien harjoituksien tarkoitus oli Venäjän mukaan testata pohjoisen laivaston valmiutta ja esitellä ilmavoimien kykyjä. Mukana harjoituksessa oli myös joukkoja Alakurtin sotilastukikohdasta, joka sijaitsee vain 60 kilometrin päässä Suomen rajasta. Entisen Suomen Moskovan suurlähetystön puolustusasiamiehen ja nykyisen kirjailijan, evp eversti Ari Rautalan mielestä Venäjän toimien taustalla ei ole sig- naalin lähettäminen Suomelle. – Venäjän kokoinen sotilasmahti nyt järjestelee sotaharjoituksiaan miten tykkää. Näiden Suomen rajojen läheisyydessä pidettävien harjoitusten suuntana ei ole Suomi, vaan arktiset alueet ja Pohjoinen jäämeri – Suomi vain sattuu sijaitsemaan lähistöllä. sa noin 370 taktisten ja muiden erikoisjoukkojen sotaharjoitusta, eikä viime vuosina ole tapahtunut mitään muutosta lukumäärässä. Ohjelmistoon ei ole putkahtanut mitään uusia sotaharjoituksia, Rautala kommentoi. Harjoitukset ovat osa asevoimien uudistusta Rautalan mukaan viimeaikaiset sotaharjoitukset ovat osa Venäjän noin vuoteen 2025 jatkuvaa asevoimien uudistusta, jonka yksi osa sotilaskoulutus on. – Venäjällä järjestetään vuodes- Venäläisiä sopimussotilaita Leningradin alueella 20. maaliskuuta pidetyssä sotaharjoituksessa. Kuva: Lehtikuva YK:n turvallisuusneuvosto pelkää Jemenin ajautuvan sisällissotaan maan viimeaikaisten tapahtumien seurauksena. Pitämässään hätäkokouksessaan neuvosto tuomitsi shiialaisten huthien suorittamat terroritoimet. Samalla se myös ilmaisi tukensa Jemenin presidentti Abdrabuh Mansur Hadille. Jemen on ollut jo pitkään sekasortoisessa tilanteessa shiia- ja sunnimuslimien vihanpidon takia. Shiiakapinalliset ottivat maan pääkaupungin Sanaan hallintaansa viime syyskuussa ja ovat edenneet sieltä vallaten osia Jemenin eteläosassa sijaitsevista Taezin ja Adenin kaupungeista. (MTV3 uutiset 23.3.) JIs Grafiikka: Sofia Korhonen Liettuan parlamentti hyväksyi rajatun asevelvollisuuden palauttamisen. Päätöksen taustalla vaikuttaa Venäjän aggressiivinen Ukraina-politiikka. Liettua luopui asevelvollisuudesta vuonna 2008. Palvelukseen suunnitellaan otettavan 3 000–3 500 varusmiestä vuosittain. Ensimmäiset kutsunnat aiotaan järjestää elo-syyskuussa. Riveihin kutsutaan 19– 26-vuotiaita miehiä. Esitystä kannatti 112 parlamenttiedustajaa ja vastusti ainoastaan kolme. Viisi edustajaa ei äänestänyt. Liettuan valtion puolustusneuvosto ehdotti, että asevelvollisuus palautetaan viideksi vuodeksi. (BNS 19.3) MNi ruotuväki 7/2015 Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa Lontoosta Southwarkin kaupunginosasta löytyi maanantaina 23. maaliskuuta toisen maailmansodan aikainen räjähtämätön pommi. Noin 450 kiloa painava ja 1,5 metriä pitkä pommi löytyi paikalliselta rakennustyömaalta. Alueelle asetettiin 400 metrin varoalue, jonka sisältä evakuoitiin muun muassa satoja asuntoja ja kaksi koulua. Tiistaina 24. maaliskuuta asukkaat pystyivät palaamaan koteihinsa, kun poliisi tiedotti purkaneensa pommin. Saksalaisten Lontooseen vuosien 1940–1941 ’taistelun Britanniasta’ aikana pudottamia pommeja löytyy Lontoosta yhä lähes vuosittain. (BBC 24.3) KTo maailmalla 7 reportaasi ruotuväki 7/2015 Kuvat: Aku Siukosaari Helsinkiläisiä varoitetaan Vuosaaren satamassa meneillään olevasta sotaharjoituksesta. Viimeinen ponnistus pääkaupungissa Loppusota on varusmiespalveluksen viimeinen suuri harjoitus. Kaupunkiympäristöön erikoistuneet joukot pitävät myös loppusotiaan kaupungissa. Kalle Toivonen Aino Acktén huvilan puiston läpi kiemurtelevalla hiekkatiellä on rauhallista. Ilma on kuulas ja aurinko on noussut jo puiston vanhojen lehtipuiden ylle. On aamu alkukeväällä. – Kuulin tuolta saaresta laukauksia, onko kaikki hyvin? kysyy huolestuneena siististi pukeutunut keski-ikäinen mies. Hän on taluttamassa pientä koiraa puistossa. Ei syytä huoleen, kaikki on hyvin. Alkavan päivän rauhan on vain rikkonut läheisessä Killingholman saaressa harjoittelevat Panssariprikaatin sotilaspoliisit. Laukauksen äänet tulevat paukkupatruunoista. Saaressa on meneillään 2/14 saapumiserän miehistön varusmiespalveluksen loppusota, paikallispuolustusharjoitus. Saari on pieni Killingholman saari Aino Acktén huvila-alueella Laajasalossa Tullisaaren kaupunginosassa. Saarelle johtaa Tullisaaresta pieni puinen silta, jonka edessä seisovat sotilaspoliisien vartiomiehet vartioimassa, etteivät siviilit kävele harjoitusalueelle. Tykkimies Matias Ruotsalainen Panssariprikaatista seisoo sillan kupeessa ja tarkkailee rauhallisesti ympärillään levittäytyvää maisemaa. – Loppusodan huono juttu on se, että jos harjoituksessa kuolee, ei pääse enää jatkamaan. Minulla kävi huono tuuri ja kuolin aikaisin aamulla, joten toimin nyt vartiomiehenä, Ruotsalainen manailee viitaten harjoituksen pelitoimintaan. – On ollut kivaa, tässä harjoi- tuksessa on tuntunut siltä, että olisi palannut pikkupojaksi. Mukava eläytyä näihin tilanteisiin ja antaa vain mennä. Tässä huomaa hyvin, miten varusmiespalveluksen aikana opitut taidot näkyvät käytännössä, Ruotsalainen arvioi harjoitusta. tamaan Kaartin jääkärirykmentin sotilaspoliiseja kiinniottoharjoituksissa. – Tällaiset isot harjoitukset ovat hyviä, kun huomaa olevansa osa isompaa kokonaisuutta ja sitä kautta oppii paremmin. Hanski kertoo. Sotakoiran tehtävä kiinniottoharjoituksessa on yksinkertai- Keväisin kaupunki täyttyy sotilaista ”Harjoituksessa on tuntunut siltä, että olisi palannut pikkupojaksi. Mukava eläytyä näihin tilanteisiin ja antaa vain mennä.” Loppusodaksi kutsuttu harjoitus on varusmiehen armeijaurassa yleensä viimeinen merkkipaalu. Kotiutuminen nurkan takana näytetään varusmiespalveluksen aikana opitut taidot käytännössä. Alkukeväällä yksi kevään merkki Helsingissä on varusmiehiä harjoituspaikoille kuljettavat sotilasajoneuvot. Harjoituksia järjestetään ympäri pääkaupunkiseutua, esimerkiksi Laajasalossa, Vuosaaressa ja Santahaminassa. Ajankohta vaihtelee keskiyöstä aamuvarhaiseen. Erityisesti Kaartin jääkärirykmentille monipuolinen kaupunkiympäristössä harjoittelu on tärkeää, sillä heidän koulutuksensa pääpaino on kaupunkialueilla toimimisessa ja vastuu pääkaupunkiseudun puolustamisessa. Paikallispuolustusharjoitukseen pääkaupunkiseudulla osallistui Kaartin jääkärirykmentin ja Panssariprikaatin lisäksi joukkoja Ilmavoimista, Rannikkolaivastosta ja Porin prikaatista. Niinisalosta Porin prikaatista Laajasaloon harjoittelemaan on saapunut korpraali Sari Hanski mukanaan sotakoira Rudi. Hanski on saapunut Rudin kanssa aut- Korpraali Sari Hanski ja sotakoira Rudi hyvin menneen kiinniottoharjoituksen jälkeen. nen: ottaa pakeneva henkilö kiinni keinolla millä hyvänsä. Onneksi kohteella on päällään maalipuku, joka vaimentaa pureman. – Tärkeintä on, että haluaa olla juuri tässä tehtävässä ja se, että pitää eläimistä, sanoo Hanski. Hän tiesi jo 13-vuotiaana haluavansa varusmiespalvelukseen sotakoiran ohjaajaksi. Reserviin siirtyminen erottaa tupakaverit Alikersantti Lari Kukonlehto käskyttää kohdehenkilöä tilanteessa, jossa tarvitaan sotakoiran apua kiinniotossa. – Hauska nähdä sotakoiran toi- mintaa käytännössä, sitä ei usein pääse näkemään, Kukonlehto kertoo. Hän on Kaartin jääkärirykmentin sotilaspoliisikomppaniasta. Kukonlehto toimii paikallispuolustusharjoituksessa bravo-joukkueen toisen ryhmän johtajana. Tilanteesta erityisen tekee se, että kaikki hänen ryhmästään ovat myös hänen tupakavereitaan alokasajoilta. Kukonlehdolle harjoitus ei ole loppusota, vaan harjoitus muiden joukossa. – Kyllä tämä silti tuntuu erityiseltä. Hieman haikea tunnelma, kun tietää, että tässä sykitään nyt viimeistä kertaa yhdessä. Silti tai juuri siksi harjoitus on sujunut loistavalla tekemisen meiningillä. Enemmän harmittaa kavereiden lähtö, kuin se, ettei kotiudu itse vielä, Kukonlehto mietiskelee. Loppusota on tiukan harjoituksen lisäksi monelle varusmiehelle liikuttava tilanne. Varusmiespalveluksen ja tupakavereiden taakse jättäminen mietityttää jokaista kotiinpaluusta riemuitsemisen lisäksi. Tunnelma on kuitenkin Helsingissä myönteinen. – Meininki on hyvä, koska keli on hyvä. Auringonpaiste nostaa mielialaa, tykkimies Ruotsalainen sanoo ytimekkäästi ja vastaa radiopuhelimeensa; kiinniottoharjoitus saaressa on päättynyt hyvällä menestyksellä. Aika lähteä kasarmille pakkaamaan. Paikallispuolustusharjoituksessa mukana on puolustusvoimien lisäksi joukkoja poliisista sekä rajavartiolaitoksesta. 8 SOTA TOTUUDESTA ruotuväki 7/2015 Teksti: Hannes Mattila Kuva: SA–kuva SOTA TOTUUDESTA Taitto: Soﬁa Korhonen Tiedotuskomppaniat tuottivat Suomelle propagandaa ja tallensivat kansallishistoriallista kuvamateriaalia jatkosodan aikana. Sodankäynnissä aseilla ratkaistaan se, kuka on vahvin. Samaan aikaan käydään hienovaraisempaa kamppailua siitä, kuka on oikeassa. Vihollisuuden luominen, vastapuolen mustamaalaus ja voimankäytön oikeutus - näistä elementeistä propaganda on koostunut sodankäynnin historian alusta asti. J ulkisuuden hallinta on osa melko tuntematonta sodankäynnin muotoa, jota kutsutaan informaatiosodankäynniksi. Yhdysvaltalainen ajatushautomo Rand (Research and development) Corporation jakaa informaatiosodankäynnin kahteen haaraan: kyber- ja verkkosodankäyntiin. Kybersodankäynti on bittien ja virusten maailmassa tapahtuvaa tietoteknistä sotaa, kun taas verkkosodankäynnillä tarkoitetaan psykologisia operaatioita, joilla pyritään eri kanavia pitkin vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin. Kyber-sota vaatii korkeaa osaamista ja huipputeknologiaa, kun taas verkkosota on enemmänkin sosiaalisen median kautta tapahtuvaa ”trollaamista” – toki molemmat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Valtioille on aina ollut sodan aikana tärkeää luoda itsestään kuva konﬂiktin oikeutettuna ja vahvempana osapuolena. Maanpuolustuskorkeakoulun professorin, everstiluutnantti Jari Rantapelkosen mukaan tämä tarve on korostunut nykyajan konﬂikteissa uuden viestintäteknologian ja globalisaation myötä. – Se miltä asiat näyttävät, on informaatiosodissa usein tärkeämpää kuin se, miten ne todellisuudessa ovat. Yleisön laajeneminen ja aktiivinen osallisuus ovat vaikuttaneet siihen, Ukrainan kriisi on esimerkki siitä, kuinka oikeanlainen viestintä ja julkisuuden hallinta – siis propaganda – on nostanut merkitystään nykyajan konﬂikteissa. Venäjä on yrittänyt tiedotusvälineitä apuna käyttäen luoda kuvan hyväntahtoisesta taustavaikuttajasta, kun taas EU- ja Nato-maat korostavat Venäjän roolia sodan aloittajana ja aktiivisena osapuolena. että julkisuudesta on tullut merkittävä osa poliittista päätöksentekoa. Julkisuutta, sen määrää ja sävyä pyritään ohjaamaan. Tätä pidetään nykyisin aika normaalina toimintana, Rantapelkonen toteaa. Informaatiosota onkin osin vaikea määritellä, koska julkisuuden hallintaan tähtääviä informaatiooperaatioita tehdään jatkuvasti jo rauhan aikana. Periaatteessa mikä tahansa viesti, joka pyrkii ohjaamaan vastaanottajan mielipiteitä, voidaan tulkita propagandaksi. Propaganda ei itsessään sisällä mitään ideologiaa. Se on viestinnän tekniikka. – Propaganda ei välttämättä ole valheellista. Alkuperäisessä merkityksessään se on oman asian aktiivista ajamista, siis sen, mihin valtiossa uskotaan. Tällöin puhutaan mieluummin informaatiovaikuttamisesta. – Ihmiset ovat aiemmin luottaneet televisioon, lehdistöön ja valtamediaan. Nyt kun sosiaalinen media on noussut rinnalle, monien on vaikea seurata, kuka asioita ajaa ja millä tarkoitusperillä. Perustelua ja pelottelua T S Kuva: SA–kuva ämän päivän propagandassa korostuu valtioiden pyrkimykset vaikuttaa oman kansan mielipiteisiin. Demokraattisissa maissa poliitikoiden on saatava päätöksilleen kansan tuki, joten äänestäjät on saatava vakuuttu nei ksi aseellisen voi m a n käy tön tarpeellisuudesta ja oikeutuksesta. Huhtisen mukaan informaatiovaikuttamista voidaan käyttää myös ennen sotaa, kun halutaan pehmittää vastapuolta tai saada se luopumaan aikeistaan ilman voimankäyttöä. – Informaatio-operaatiot ovat yksi keino talouspakotteiden ja diplomatian rinnalla, jolla pyritään saamaan aikaan toisenlaisia asetelmia, ettei tarvitsisi lähteä sotaan. Viestinnän sävy kovenee asteittain, kun yhteenotto lähestyy. Huhtisen mukaan tilanne on erittäin vakava, kun valtioiden päämiehet sanovat jotain uhkaavaa toista valtiota kohtaan. – Jos keskeinen vallankäyttäjä antaa lausunnon, mistä hän ei voi perääntyä menettämättä kasvojaan, ollaan lähellä tilannetta, jossa tiettyjä päätöksiä esimerkiksi voimankäytöstä on jo tehty, Huhtinen sanoo. ”Se miltä asiat näyttävät, on informaatiosodissa usein tärkeämpää kuin se, miten ne todellisuudessa ovat.” Teknologian ja propagandan nousu Neuvostoliitto korosti Suomen ja natsi-Saksan välistä suhdetta propagandassaan. na 1991, kun Yhdysvaltojen johtama liittouma otti yhteen Saddam Husseinin johtaman Irakin joukkojen kanssa. Moderni viestintä- ja informaatioteknologia mahdollisti reaaliaikaisen viestinnän komentajien ja joukkojen välillä, ja operaatiota pystyttiin johtamaan satelliittien välityksellä toiselta mantereelta. Lähes yhtä merkittävä oli askel, jonka operaatio otti julkisuuden hallinnassa. Asevoimat eivät kontrol- otilasjohtamisen professorin, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtisen mukaan propagandaa ja erilaisia informaatio-operaatioita on käytetty niin pitkään kuin on ollut sotiakin. Propagandaa on käytetty oman kansan yhtenäistämiseen, vihollisen pehmittämiseen ja valtaaseman pönkittämiseen. – Kenen tahansa vallankäyttäjän tai valtaa haalivan täytyy tuntea antiikin retoriikkaa ja viestinnällä vaikuttamista, Huhtinen sanoo. Nykyaikaisen informaatiosodan jonkin asteisena ensinäytöksenä voidaan pitää Persianlahden sotaa vuon- loineet vain operaation sisäistä viestintää – nyt otettiin haltuun uudella tavalla myös se, minkälaisia viestejä lähtee ulos. Yhdysvaltojen asevoimat kokeilivat niin sanottua embeddedmallia, jossa toimittajat koulutettiin sotatoimialuetta varten ja laitettiin jonkin sotilasyksikön matkaan. – Vietnamin sodassa toimittajien annettiin liikkua suhteellisen vapaasti sotatoimialueella, ja koettiin, että tämä ei ollut julkisuuden hallinnan kannalta kovin hyvä juttu. Embedded-mallissa oli se etu, että toimittajat raportoivat asevoimien näkökulmasta, Huhtinen kertoo. Sittemmin tahti on vain kiihtynyt. Omalta osaltaan pakkaa on sekoittanut sosiaalinen media, jossa kuka tahansa voi ottaa provokaattorin roolin, ja informaatiovyöryä on vaikea hallita. 9 SOTA TOTUUDESTA ruotuväki 7/2015 Kuva: Lehtikuva/ AFP Photo/ Dmitry Serebryakov Pariskunta katsomassa piirroksia Venäjän presidentti Vladimir Putinista. Moskovassa järjestettiin ulkoilmanäyttely Krimin Venäjään liittämisen yksivuotispäivän kunniaksi. Sanat aseina N arratiivi, eli kerrontatapa, on Rantapelkosen mukaan yksi propagandan keskeisimpiä vaikutuskeinoja. Valtionjohtajat haluavat puheillaan ja lausunnoillaan käsitellä konﬂiktin kulkua sellaisessa valossa, joka antaa oikeutuksen omalle toiminnalle. Samalla vastapuolta voidaan myös pehmittää uhkauksilla. – Esimerkiksi Ukrainan kriisissä Venäjä on kertonut tarinaa itsestään sodan ulkopuolisena. Samalla kuitenkin tapahtui Krimin haltuunotto, ja alettiin kertoa pelottelu- ja painostustarinoita, Rantapelkonen sanoo. Yleisiä narratiiveja ovat myös itsepuolustus- ja väliintulotari- nat. Israel perustelee palestiinalaisalueisiin kohdistuvan voimankäyttönsä pääsääntöisesti itsepuolustuksella. Yhdysvallat taas pyrkii usein oikeuttamaan sotatoimensa muiden valtioiden alueilla kertomalla tarinaa tarpeellisesta interventiosta. On myös tärkeää, millaisia käsitteitä konﬂiktista puhuttaessa käytetään. – Se, puhutaanko vallankaappauksesta, terrorismista, sisällissodasta vai demokratiakehityksestä määrittää julkisuudessa käytävien keskustelujen sävyä ja näkökulmaa. Omaa näkökulmaa tukevia käsitteitä toistetaan niin kauan, että ne jäävät ihmisten mieliin ja puheeseen. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Katri Pynnöniemen mukaan Venäjä on käyttänyt t ä t ä tekniikkaa tehokkaasti Ukrainan kriisissä. Vastakkainasettelua on luotu käyttämällä kylmänsodanaikaista kaikille tuttua termistöä. Venäjä on myös ottanut käyttöön kokonaan uusia käsitteitä, joilla pyritään vaikuttamaan tilanteeseen kriisialueilla. – Venäjä luo olemassa olevien jännitteiden päälle keinotekoisen todellisuuden, jolla on kuitenkin reaalisia vaikutuksia, Pynnöniemi kertoo. yleiseen ilmapiiriin vaikuttamisessa, Huhtinen toteaa. Israelin ja Hamasin välisten konﬂiktien yhteydessä käydyt propagandakampanjat ovat tyyppiesimerkkejä mediasta propagandasodan alustana. Kesällä 2014 käydyssä sodassa Hamas välitti kansainväliselle medialle ku- ”Media on yhä enemmän osallisena yleiseen ilmapiiriin vaikuttamisessa.” Neutraali media K un informaatio-operaatioista ja mielikuvilla vaikuttamisesta tulee yhä olennaisempi osa sodankäyntiä, myös perinteisen median rooli objektiivisena tarkkailijana asettuu kyseenalaiseksi. Tehokkaimmat julkiseen mielipiteeseen ja keskusteluun kohdistuvat informaatio-operaatiot eivät rajoitu vallankäyttäjien puheisiin ja valtion virallisen propagandaan, vaan omalle näkemykselle myötämielinen viesti kierrätetään usein jonkin puolueettomana mielletyn uutisvälineen kautta. – Median ongelma tänä päivänä on ehkä se, että tiedotusvälineet ajattelevat yhä olevansa neutraaleja viestinvälittäjiä. Media on kuitenkin yhä enemmän osallisena gressiivisemmaksi ja maailmankuva mustavalkoiseksi. Informaatiosodan aikana uutisten välittämät viestit ovat usein moralisoivia, ja niissä pyritään vetoamaan ihmisten tunteisiin. Median vastuu on suuri, koska uutisoinnin vaikutus ihmisten asenteisiin on kauaskantoinen. Jatkuessaan vaa Israelin siviilikohteisiin tekemistä iskuista, ja Israel korosti Hamasin käyttävän siviilikohteita rakettiensa suojakilpinä. Molempien viestintä tähtäsi vihollisuuden korostamiseen, yhtenäisyyden luomiseen ja voimankäytön oikeuttamiseen. – Israel on hioutunut todella taitavaksi informaatio-operaatioiden käyttämisessä. Monesti viesti saatetaan kierrättää jonkin ulkomaisen median kautta, mutta kohdeyleisö on lopulta oma kansa. Samalla tavalla Yhdysvallat käytti Afganistanin sodan aikana Foxia ja Iso-Britannia BBC:tä saadakseen omat viestinsä läpi. Viestintä vihollisuuden luojana U utisoinnin puolueettomuutta voi arvioida viestin sävystä. Informaatiosodan käynnistyessä tiedotusvälineiden neutraalius vähenee, ja vastakkainasetteluja pyritään vahvistamaan. Huhtisen mukaan tyypillistä tällaisessa viestinnässä on moralisoiva sävy ja pyrkimykset pakottaa keskustelu tiettyihin kehyksiin. – Uutisoinnin sävy muuttuu ag- pitkään vihamielinen uutisointi voi juurruttaa ihmisten mieliin käsityksen päättymättömästä vihollisuudesta. Tällöin informaatiosota alkaa elää omaa elämäänsä, ja propagandan käyttäjästä voi tulla oman tarinansa vanki, kun vihamielisyyksiä aletaan pitää normaalina olotilana. – Kuka tahansa meistä, joka on riittävän pitkään vihamielisen uutisoinnin varassa, jossa annetaan helppoja vihollisia ja identiteetti rakennetaan meihin ja heihin, alkaa lopulta uskoa siihen. Näin on käynyt Lähi-idässä, jossa Israel ja Hamas ovat vuosikymmeniä käyneet vihamielistä informaatiokampanjaa. Ukrainan kriisin ympärillä käytävä keskustelu on koventunut ja nostanut esiin vanhoja Venäjän ja lännen välisiä vastakkainasetteluja. Huhtisen mukaan tilanne on huolestuttava. – Syventymällä esimerkiksi Kremlin taustalla oleviin ideologeihin, kuten Aleksander Duginin julkaisemiin teoksiin, saa selvän kuvan siitä, millaisilla ideologis-teoreettisilla ajatuksilla maata johdetaan. Venäjä kokee olevansa jotain muuta kuin länsi. 10 lyhyesti Suomelle sotilashiihdossa MM-kultaa Suomen joukkueen Ristomatti Hakola ja Juho Mikkonen saavuttivat sotilashiihdon MM-kisoissa kultaa kilpailun avauspäivänä. Kilpailut pidettiin Ruotsin Bodenissa 23.–27.3. Maastohiihdon maailmancupin vakiokävijöille maailmanmestaruus oli ensimmäinen. Ruotuväen Bodenista tavoittaman Ristomatti Hakolan tunnelmat olivat luonnollisesti katossa. – Hyvät fiilikset on. Kolme joukkuetta oli loppusuoralla ja Juho sitten niisti heistä loput. Arvostan tämän korkealle, sillä sotilashiihdon maailmanmestareita ei Suomessa montaa ole, Hakola tunnelmoi. JKo Vapaaehtoisen maanpuolustuksen resurssit on turvattava Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta kirjoitti kannanoton, jossa se tukee parlamentaarisen selvitysryhmän suositusta puolustusmäärärahojen asteittaisesta lisäyksestä. Kannanotossa kehoitetaan myös tarkistamaan onko vapaaehtoisen maanpuolustustyön saama valtion tuki oikealla tasolla. Neuvottelukunnan pääsihteeri, everstiluutnantti Jukka Kotilehdon mukaan vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta on hyvin tärkeä ja kustannustehokas lisäresurssi sekä maanpuolustuksessa että maan sisäisen turvallisuuden varmistamisessa. JIm Suomalaisten varusmiesten keskimääräinen paino on merkittävästi korkeampi kuin parikymmentä vuotta sitten. Viime vuonna palveluksensa aloittaneiden keskipaino oli 77,6 kiloa, kun vuonna 1993 vastaava luku oli 70,8 kiloa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvu on tasoittunut – keskipaino on noussut ainoastaan 1,1 kiloa. – Painon nousemisen taustalla vaikuttaa yleisesti nuorten miesten ravitsemustottumusten muutos ja arkiliikunnan vähentyminen, sanoo puolustusvoimien liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Jarmo Viskari. Hän korostaa, että palveluksen aikana etenkin ylipainoisten paino laskee. MNi Erikoisryhmä haki poliisiasemalta savukranaatin Siviilihenkilö toi Jyväskylän poliisiasemalle 23. maaliskuuta sotilasräjähteen. Henkilö toi sovitusti patruunoita lupapalveluun, jossa selvisi, että hänellä oli yllättäen mukanaan myös sodanaikainen savukranaatti. – Ei ollut tiedossa, oliko savukranaatti toimintakuntoinen vai tyhjä. Teimme mitä piti, eli eristimme räjähteen sekä alueen ja soitimme puolustusvoimat paikalle, kertoo Sisä-Suomen poliisilaitoksen viestintäpäällikkö, ylikonstaapeli Nina JuurakkoVesikko. Puolustusvoimien erikoisryhmä haki räjähteen pois. Tilanteessa ei epäillä rikosta. KTo ruotuväki 7/2015 Jalkaväen opetus virtaviivaistuu Maasotakouluun perustettiin uutena aselajikouluna jalkaväen aselajiopetukseen keskittyvä Jalkaväkikoulu. Koulu vastaa jatkossa valtaosasta jalkaväen aselajiopetuksesta. Jukka Isomaa pahtuvat upseeriston ja aliupseeriston jalkaväkiopintojen järjestämisessä. Uudistus tulee näkymään sekä kadettien että aliupseeriston opetusjärjestelyissä. Esimerkiksi jatkossa Maanpuolustuskorkeakoulun maasotalinjalla opiskelevat kadetit suorittavat toisen opiskeluvuotensa kevätpuoliskon maavoimien yhteiset opinnot Santahaminan sijaan Jalkaväkikoulussa. Kadettien kolmantena vuonna, jolloin kadetit erikoistuvat omaan aselajiinsa, jalkaväen kadetit siirtyvät koko kolmanneksi opintovuodekseen Jalkaväkikouluun. Myös maisterivaihettaan suorittavat jalkaväen upseerit opiskelevat neljännen opintovuotensa syksyn Lappeenrannassa. Myös kaikki aliupseeriksi koulutettavat suorittavat kuuden opintoviikon mittaiset maavoimien yhteisopinnot jatkossa Jalkaväkikoulussa. Jalkaväen aliupseerien perus- yleis- ja mestaritason opintojen suunnittelu ja järjestäminen kuuluu niin ikään jatkossa Jalkaväkikoulun tehtäviin. Lappeenrannassa sijaitsevan Maasotakoulun alaisuuteen perustettiin vuoden vaihteessa itsenäinen Jalkaväkikoulu. Aikaisemmin jalkaväen aselajiopetusta on annettu Maasotakoulun ohella myös Santahaminassa sijaitsevassa Maanpuolustuskorkeakoulussa. Koulun perustamisen myötä pääosa jalkaväen aselajiopetuksesta siirtyy Lappeenrantaan. Jalkaväen tarkastaja, eversti Jukka Valkeajärven mukaan muutoksella pyritään eritoten selkeyttämään ammattisotilaiksi koulutettavien aliupseerien ja upseerien ammatillisia opintoja. – Jalkaväkikoulun perustamisen myötä roolijako on nyt selkeä, sillä meillä on yksi koulu, joka vastaa jalkaväkeen liittyvien opintojen järjestämisestä, Valkeajärvi kertoo. Jalkaväkikoulun johtaja, everstiluutnantti Riku Mattilan mukaan Jalkaväkikoulun työ on käynnistynyt rutiininomaisesti, sillä jalkaväkeä on aiemminkin koulutettu Lappeenrannassa. – Työ on lähtenyt hyvin käyntiin. Kadettien ja aliupseerien kouluttaminen on jo aiemmin kuulunut Maasotakoulun tehtäviin, joten niiden opetussuunnitelmat ja läpiviennit ovat meille tuttuja, Mattila kertoo. Jalkaväkikoulun perustamisen myötä ainoaksi Lappeenrannasta fyysisesti erillään sijaitsevaksi jalkaväen koulutusyksiköksi jää Parolassa sijaitseva Panssarikoulu, joka vastaa mekanisoitujen joukkojen koulutuksesta. Valkeajärven mukaan yhteistyö Parolan suuntaan kuitenkin paranee entisestään molempien jalkaväen aselajikoulujen kuuluessa nyt Maasotakoulun alaisuuteen. Pitkä prosessi Koulun varsinaista perustamisjuhlaa vietettiin Maasotakoulussa 5. helmikuuta. Ajatus itsenäisen jalkaväkikoulun perustamisesta syntyi kuitenkin jo alkuvuodesta 2012, jolloin pian alkavan puolustusvoimauudistuksen seurauksia tarkasteltiin maavoimien näkökulmasta. – Heräsi kysymys, miksei jalkaväellä muiden aselajien tapaan ole omaa aselajikoulua. Asiasta tehtiin Tulevaisuuden näkymät ovat lupaavat Kuva: puolustusvoimat/Heta Toiskallio Varusmiesten paino on noussut kentällä Everstiluutnantti Riku Mattilan mielestä oman aselajikoulun myötä jalkaväen tulevaisuuden haasteet liittyvät ennen kaikkea koulutusyhteistyön tiivistämiseen muiden aselajien kanssa. esitys keväällä 2012, joka myös hyväksyttiin. Tämän jälkeen on tehty paljon työtä koulun perustamiseksi, Valkeajärvi kertoo. Kaikkea jalkaväen opetusta ei siirretty Lappeenrantaan kerralla, vaan joitain koulutuskokonaisuuksia on siirretty muun muassa Santahaminasta jo aikaisempien koulutusuudistusten yhteydessä. Mattilan mukaan valtaosa uuden Jalkaväkikoulun henkilöstöstä on jo aiemmin työskennellyt Maasotakoululla Lappeenrannassa, jolloin työpaikan vaihtuminen uuden organisaation alle on sujunut varsin ongelmitta. Myös muuttoja toisista joukko-osastoista on tapahtunut ja Mattila itsekin on siirtynyt Lappeenrantaan lakkaute- tusta Hämeen rykmentistä. – Tällainen siirtyminen on ihan normaalia sotilaiden työhön kuuluvaa rytmiä, Mattila selventää. Muutoksia opetuksen järjestämiseen Jalkaväkikoulun perustamisen myötä suurimmat muutokset ta- kolumni Jukka Isomaa > toimittajat.ruotuvaki@mil.fi Kirottu, kadehdittu KSE ”Sata metriä metsän suuntaan!”, alikersantti huutaa ja käskee maastoruokailevat alokkaat syvemmälle metsän siimekseen. Vanhemmalta saapumiserältä ruokailu suoraan ruokapönttöjen vieressä ja kertakäyttöastioista luonnistuu sen sijaan varsin hyvin. Säännöt ovat samat kaikille, mutta kuitenkin erit. Jo alokasaikana ilmiölle löytyy myös nimi: ”koo-äs-ee”. KSE on varmasti laajimmin kasarmeille levinneitä käsitteitä, jonka historia on auttamattomasti kadonnut kasarmin pölyn havinaan. Useimmin esitetyn selityksen mukaan lyhenne tulee sanoista ”kou- Sekä Valkeajärvi ja Mattila kertovat, että suurempia käynnistymisvaikeuksia uuden Jalkaväkikoulun toiminnassa ei ole ollut, sillä pohjatyö on tehty hyvin. Valkeajärven mukaan luvassa on nyt uusiin käytäntöihin totuttelu, ja hän toivookin, että koulun henkilöstö saisi rauhassa keskittyä uusiin työtehtäviinsä. – Meillä on käytössä erittäin hyvä ja osaava henkilöstö. Nyt alkaa varsinainen työtehtävien jalkauttaminen ja hyvien käytäntöjen löytäminen. Uskon, että on hyvä muutama vuosi katsoa ja antaa henkilöstön tehdä opetus- ja kehittämistyötään, Valkeajärvi toteaa. Mattila näkee, että oman aselajikoulun myötä, jalkaväen tulevaisuuden haasteet liittyvät ennen kaikkea koulutusyhteistyön tiivistämiseen muiden aselajien kanssa. – Puolustusvoimauudistuksen jälkeen keskeisenä tulevaisuuden haasteena on miettiä keinoja, kuinka esimerkiksi harjoitustoimintaa voidaan toteuttaa entistä enemmän ja tehokkaammin, Mattila kertoo. Sääntöjen ja normien täyttämässä armeijaelämässä pienetkin sovellutukset näyttäytyvät suurina etuoikeutuksina lutuksen suoma etu”, ja se suo vanhemmalle saapumiserälle tilanteen kannalta hyödyllisiä etuuksia, joita ei kuitenkaan haluta myöntää nuoremmalle saapumiserälle. Sääntöjen ja normien täyttämässä armeijaelämässä pienetkin sovellutukset näyttäytyvät suurina etuoikeutuksina. Nahkahanskat lämmittävät tavallisia palvelushanskoja paremmin kylmässä metsässä ja maastoyö sujuu varmasti mukavammin ilman kipinävuoroa. KSE:n käsittämättömyys käy hyvin ilmi, kun asiaa yrittää valaista armeijaa käymättömille henkilöille. Miten niin pienet asiat voivat merkitä aikuisille ihmisille niin paljon? Hämärän peittoon jää todennäköisesti myös se, kuinka juuri KSE:n suomat pienet edut saattavat kannatella vuoden mittaisen palveluksen suorittavia, silloin kun aamut painavat liikaa. KSE-korttia kuulee heiteltävän yleensä silloin kun skappareita ei ole näköpiirissä, näin siksi että nuorempia sortava KSE on luonnollisesti ehdottoman kiellettyä. Tässä mielessä käsite muodostaakin harmaan alueen: sitä ei löydy Yleisestä palvelusohjeesta, eikä siitä puhuta oppitunneilla. Tuskin kukaan intissä päivänsä viettävä kuitenkaan kyseenalaistaa, etteikö KSE:tä olisi olemassa. Vanhempi saapumiserä syö maastoruokailunsa varmasti jatkossakin kertakäyttöastioista ja käyttää nahkaisia lomahanskoja metsäleireillä. Nuoremman saapumiserän onneksi voin kertoa, että pyrkimys etuuksien rajaamiseen ei suinkaan rajoitu pelkästään nuorempi – vanhempi -akselille. Käsite taipuu mitä erilaisimpiin rajanvetoihin myös vanhemman saapumiserän keskellä. ”Kauneuden suoma etu!”, sanovat palvelusta suorittavat naiset. ”Kuskeille suotu etu!” huutelevat kuljettajat lämpimän masin ohjaamosta. ”Kokelaille suotu etu!”, linjaavat RUK:n käyneet ja ajavat alikersantit raivon partaalle. Nähtävästi tärkeintä on, että saadaan muodostettua raja ”meidän” ja ”teidän” välille. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki 11 kentällä ruotuväki 7/2015 palveluksessa Ruutikaupan uudet tuulet Suomen ainoan ruutitehtaan tulevaisuuden näkymät ovat tällä hetkellä vakaat. Kansainvälisestä ruutikaupasta vallitsee kova kilpailu eri valmistajien välillä. Jukka Isomaa TOIMENKUVA Ylietsivä ASUINPAIKKA Ylöjärvi taas pienkaliiperiruudeilla on kysyntää, Heikkilä selventää. Etäisyys luo haasteita Haasteita Vihtavuoren tehtaalle luo jatkossakin tehtaan kaukainen sijainti keskeisistä markkina-alueista. Heikkilän mukaan tehdas pyrkiikin panostamaan tuotteiden korkeaan laatuun. Esimerkiksi jokaisesta valmistettavasta ruutierästä otetaan useita näyteitä, joista tarkistetaan muun muassa ruudin koostumus ja kosteus. Tehdas myös testaa kaikki valmistamansa ruutierät omalla ampumaradallaan. Tehtaan laatu-ja turvallisuuspäällikkö Juha Pursiaisen mukaan jokaiselle tuotteelle on määritetty tiukat viitearvot, joita testattavan tuotteen tulee vastata. – Lähtöajatuksena on, että kun kuluttaja ostaa esimerkiksi vuoden välein samaa tuotetta, jotka ovat peräisin eri valmistuseristä, niin noiden erien tulee laadullises- ti olla tismalleen samanlaiset, Pursiainen kertoo. Heikkilän mukaan kilpailu ruudin valmistusalalla on kovaa. Vaikka valmistuseriä kasvattamalla voidaan pienentää valmistuskustannuksia, toimituskulutukset asiakkaan luo muodostavat suuren kuluerän. – Vähän tasoitusta väistämättä annetaan kilpailijoille, kun täältä Laukaan perukoilta aletaan käymään kauppaa, Heikkilä toteaa. Niinisalossa koulutetaan hygieenikkoja täkoulun johtaja, eläinlääkintämajuri Naukkarinen. Suurin osa kurssilaisista on toiminut jo ennen varusmiespalvelustaan elintarvikealalla. Kurssilaiset ovat hyvillään saadessaan täydentää siviiliopintojaan. – Tämä kurssi on niitä harvoja paikkoja, joissa voi saada elintarvikealan opetusta. Vaikka opetus onkin melko tiivistä, koen sen mielekkäänä. Välineet ovat nykyaikaisia ja uutta tietoa saa melkoisesti, kertoo alikersantti Matti Piironen. Kuva: Ruotuväki Niinisalon eläinlääkintäkoulussa on neljä vuotta järjestetty elintarvikevalvoja-aliupseerikursseja. Keskimäärin on kursseilla ollut 10–14 taloushuoltoaliupseerikurssin suorittanutta varusmiestä. Rauhan aikana kurssin käyneet jatkavat palvelustaan suurimpien varuskuntien ruokaloissa. – Kurssilaisia käytetään varuskunnissa pääasiassa keittiöllä toimivien varusmiesten opastamiseen. Tässä he ovatkin olleet suureksi hyödyksi, sillä kulkeehan tieto varusmieheltä varusmiehelle todella hyvin, sanoo Eläinlääkin- eteenpäin Maailmanmestarin ympyrä sulkeutuu Kalle Toivonen Komentaja Erkki Heinonen siirtyi Merisotakouluun korkeakouluosaston johtajaksi 1.2. 2015. meriupseerin tehtävissä. Meri elementtinä on aina kiinnostanut minua. Ennen varusmiespalvelusta mielessäni oli ura merikapteenina, mutta varusmiespalveluksen aikana kirkastui ajatus sotilasurasta. Olen viettänyt elämässäni paljon aikaa merillä niin työn kuin vapaa-ajankin merkeissä. Purjehdin ammatikseni 2000-luvun alussa kahden vuoden ajan, jolloin olin virkavapaalla puolustusvoimista. Kilpapurjehduksen parista hienoin kokemukseni on Suomen edustaminen Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000. Myös muutama mitali, maailmanmestaruutta myöden, on matkan varrella tarttunut mukaan. Tehtäväni Merisotakoululla on upea. Tämä on hyvä näköalapaikka nuorisoon ja tuleviin meriupseereihin. Olen kiitollinen, että olen saanut mahdollisuuden päästä vaikuttamaan meriupseereiden koulutuksen tulevaisuuteen. Uudistettu sotatieteen kandidaatin tutkinto, jonka uudistuksessa olen ollut vahvasti mukana, alkaa ensi syksynä. Uusi tutkinto on entistä selkeäpiirteisempi ja siihen on lisätty enemmän käytännön harjoittelua. Aion omalta osaltani panostaa kaikkeni, että saamme nyt uudistetun sotatieteen kandidaatin tutkinnon toimivaksi kokonaisuudeksi yhdessä sotatieteen maisteritutkinnon kanssa. Kuva: puolustusvoimat Tähän tehtävään siirtyminen tarkoittaa minulle eräänlaista ympyrän sulkeutumista. Aloitin 28 vuotta sitten Merisotakoululla 57. merikadettikurssin ja nyt olen täällä osaston johtajana. Siirryin valmistumiseni jälkeen Turkuun, ohjuslaivueeseen, jossa toimin hieman vajaat yhdeksän vuotta taistelualustehtävissä. Noin 4 vuotta valmistumiseni jälkeen aloitin aluksen päällikön tehtävässä. Tämän jälkeen olen toiminut monenlaisissa TYÖPAIKKA KOULUTUS Poliisikoulu JOTAIN MUUTA, MITÄ? "Ihmiset on ihmisiä, kaikki on samanarvoisia." Oikeudellinen osasto, Tampere Ruudin valmistaminen on pitkäjänteistä työtä ja sisältää monia työvaiheita. Ruuti esimerkiksi liotetaan valtavissa prosessitankeissa, jonka jälkeen kuivumiseen menee toista vuorokautta. ruotuväki 40 vuotta sitten Vesihygienia, bakterologia ja kenttäelintarvikehygienia. Kaikki kolme ovat hyvin oudon tuntuisia aineita komppanian viikko-ohjelmassa, mutta niitäkin aineita opetetaan Suomen puolustusvoimissa. Metsien ja taistelukenttien hygieenikkoja koulutetaan Niinisalossa. Viisiviikkoisen kurssin käyneet alikersantit ovat miehiä, jotka kriisitilanteessa komennetaan kentälle ottamaan näytteitä, neuvoman huoltohenkilökuntaa ja tarkastamaan elintarvikkeita. IKÄ 44 NIMI JA SOTILASARVO Marianne Saatsi, alikersantti res. Kuva: Tommi Selander Laukaan Vihtavuoressa sijaitsevassa Suomen ainoassa ruutitehtaassa ollaan varovaisen optimistisia tulevaisuuden suhteen. Toissa vuonna lopetusuhan alla ollut tehdas koki täyskäännöksen suomalais-norjalaisen Nammon tultua omistajaksi. Paikallisjohtaja Ilkka Heikkilän mukaan omistajavaihdoksen myötä toimintaa on kehitetty kovalla kädellä. – Kannattamattomia tuotteiden valmistuseriä on vähennetty tai kokonaan lopetettu. Tuotteisiin joilla selkeästi on kysyntää on myös panostettu sekä tuotekehityksessä että myynnin puolella, Heikkilä kertoo. Jatkumispäätöksen varmistuttua vuosi 2015 on kulunut suurten investointien saattelemana. Tehdas on uusinut esimerkiksi koko energiantuotantoratkaisunsa. Kiinteistöjen lämmityksessä ja prosessihöyryn tuotannossa on luovuttu öljyn käytöstä ja tehdas on siirtynyt 95 prosenttisesti turpeen, puuhakkeen ja pelletin polttoon. Myös toista kahdesta tehtaan puristamolinjasta ollaan parhaillaan saneeraamassa, jotta siellä voidaan pelkän tykkiruudin lisäksi valmistaa myös pienkaliiperiruuteja. – Tällä pyritään reagoimaan muuttuvaan markkinatilanteeseen. Tykkiruutien kysyntä ei ole enää aiempien vuosien tasolla, kun Komentaja Erkki Heinonen aloitti korkeakouluosaston johtajana Merisotakoululla helmikuun alussa. Ylietsivä tutkii sotilasrikoksia Aappo Jutila Viisitoista vuotta ylietsivänä työskennellyt Marianne Saatsi kertoo, että ylietsivät tutkivat sotilasrikoksia. Niitä ovat esimerkiksi vartiorikokset tai muut palvelusrikokset. Käytännössä kaikki, mikä liittyy puolustusvoimien sisälle ja joissa on osallisena sotilaita. Kuitenkin esimerkiksi seksuaalirikokset siirtyvät automaattisesti poliisille, sillä niihin puolustusvoimilla ei ole toimivaltaa. – Työni ei eroa poliisin tekemästä esitutkinnasta muuten kuin, että meillä tutkinnan kohteena ovat sotilaat, Saatsi toteaa. Poliisilla on itsenäinen toimivalta. Mutta puolustusvoimissa täytyy saada joukko-osastolta tutkintapyyntö, jotta esitutkinta voidaan aloittaa. – Kun saamme pyynnön otamme selvää mitä on tapahtunut. Pohdimme tutkinnan johtajan kanssa rikosnimikkeet ja suunnittelemme, miten tutkinta etenee. Saatsi toteaa, että poliisin kanssa tehdään paljon yhteistyötä. Lisäksi tärkeitä linkkejä joukkoosastoihin ovat niiden oikeusupseerit, joiden kautta tutkintapyyntö useimmiten tulee. Puolustusvoimilla on omasta takaa monen alan asiantuntijoita, joiden apua käytetään hyväksi tarvittaessa. – Joukko-osastot tutkivat itse pienemmät sotilasrikokset, mutta varsinkin silloin, kun tarvitaan puolueeton taho tutkimaan asiaa, otetaan yhteyttä oikeudelliseen osastoon, eli meihin, Saatsi kertoo. Hän sanoo, että yhteensä ylietsiville tulee vuosittain noin 100150 tutkintaa. Juttuja on laidasta laitaan. – Olemme tutkineet esimerkiksi kavallustapauksia, joissa varusmies on kerännyt rahaa kurssipukua varten, ja pitänytkin rahat itsellään. Tutkimme myös kiusaamis- ja simputustapauksia, Saatsi kertoo. Saatsin mukaan hänen tärkeimmät työkalunsa ovat auto, kännykkä ja tietokone. Suuri osa ajasta kuluu tien päällä, sillä viidellä ylietsivällä on työalueenaan koko Suomi. Sattumalta puolustusvoimiin – Päädyin puolustuvoimille töihin täysin sattumalta. 90-luvun laman aikana hain töitä kuntohoitajana ja pääsin silloin Sääksjärven lentovarikolle. Varikon silloinen johtaja innosti minua suorittamaan varusmiespalveluksen sotilaspoliisilinjalla, Saatsi muistelee. Saatsi tarttui ehdotukseen, sillä ajatteli, että jos vuoden ryynäämisellä voisi saada vakituisen viran, olisi se sen arvoista. – Hain samalla myös poliisikouluun ja peruskoulutuskauden aikana sain tietää päässeeni myös sinne. Hän halusi kuitenkin suorittaa aloittamansa asepalveluksen loppuun ennen poliisikoulua. – Innostus ei tietenkään ollut enää niin suuri, mutta en silti halunnut luovuttaa. Varusmiespalvelus oli ihan rakentava kokemus ja näin miten puolustusvoimat toimii. Poliisikoulun jälkeen Saatsi ehti työskennellä vuoden poliisina ja haki sitten avoimeksi tullutta ylietsivän paikkaa puolustusvoimissa. Hän kertoo viihtyneensä työssään, sillä pitää sen itsenäisyydestä. –Työssäni täytyy olla myös kiinnostunut tutkittavista asioista ja täytyy pysyä perillä uusista säännöksistä. Vaatii myös uskallusta ottaa yhteyttä ihmisiin ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Vapaa-ajallaan Saatsi kertoo ulkoilevansa ja viettävänsä aikaa perheensä kanssa. Se toimii hyvänä vastapainona työlle, jossa täytyy matkustella paljon. 12 kentällä ruotuväki 7/2015 Tulevaisuuden kypäriä puolustusvoimille Puolustusvoimat hankkii uusia kypäriä osana Taistelija 2020 -ohjelmaa. Uusi taistelukypärä on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Kalle Toivonen timen tai taistelukuvaajien käyttämän kypäräkameran. Myös lämpökameroihin perustuva järjestelmä omien joukkojen tunnistamiseen on mahdollista yhdistää kypärään. Puolustusvoimat hankkii vanhan kypärämallin tilalle uudenaikaisia kypäriä. Kypärätilauksen hintaa tai määrää ei vielä ole julkistettu. Tilaus on osana laajempaa Taistelija 2020 -ohjelmaa. Kyseisen hankkeen tavoitteena on askel askeleelta nykyaikaistaa taistelijan varustusta. – Nykyään käytössä olevat kypärät alkavat muistuttamaan joulukuusta, kun niihin kiinnitetään kaikki lisälaitteet, maavoimien hankekoordinaattori, everstiluutnantti Matti Honkela sanoo. Puolustusvoimien vuonna 2010 tekemässä tutkimuksessa todettiin Honkelan mainitsemat nykyiseen komposiittikypärään liittyvät ergonomiset ongelmat. Puolustusvoimat alkoi silloin kehittää uudenlaista kypärää, johon saisi yhdistettyä lisälaitteita nykyistä kätevämmin. – Maailmalla on erilaisia kypäräratkaisuja, joihin saa liitettyä lisälaitteita irrallisina komponentteina. Tämä puolustusvoimien tilaama malli on maailman ensimmäinen kypärä, johon saa integroitua kaiken, Honkela kertoo. – Kypärän lavetti pystytään kytkemään keskitettyyn virranhallintajärjestelmään. Tämä mahdollistaa sähköisten lisälaitteiden kytkennän. Kiinteinä osina kypärässä ovat kuulonsuojaus sekä taistelijanradioliitäntä kuulokemikrofoneineen, Honkela kuvailee kypärän tekniikkaa. Lisäksi kypärään on integroitu pimeänäkölaitteet ja ballistinen kuori, joka toimii suojana. Virtajärjestelmän ja lavetin kiskon kautta kypärään saa kiinni mitä vain tarvittavaa, kuten valovahvis- Kypäriä käyttöön jo ensi syksynä Ensimmäiset huipputeknologisista kypäristä tulevat varusmiesten käyttöön jo tämän vuoden syksyllä. Ensilähdön joukot saavat kypärän ensimmäiseksi testattavaksi. Puolustusvoimien aikeena on ajan myötä korvata vanhanmalliset komposiittikypärät uusilla kypärillä. Puolustusvoimat sisällytti tilaukseen optiovarauksen, koska suunnitelmissa on tämän testierän jälkeen jatkaa hankintoja ja laajentaa kypärän käyttäjäkuntaa. Kuitenkaan esimerkiksi omatunnistejärjestelmää tai kypäräkameraa ei jokainen varusmies tule vielä ihan lähitulevaisuudessa kypärässään kantamaan. Kypärästä on olemassa myös peruskäyttöön tarkoitettu perusversio, josta on riisuttu suurin osa lisälaitteista. – Millään muulla maalla ei ole käytössään tällaista kypäräkokonaisuutta. Tämä uusi kypärä on täysin uniikki, Honkela sanoo. Suomalainen varusmies voi siis muutaman vuoden sisällä olla sotateknologian edelläkävijä, kun hän harjoittelee taisteluammuntoja metsäleirillä. Kuva: Savox huomio! Suomalaisten Savoxin, Millogin ja FY -Compositen yhteistyönä valmistamassa taistelukypärässä uutta on muun muassa lisälaitteiden kiinnitys. verkossa PVMoodle tuo kasarmin mobiililaitteisiin Jussi Vainikka Lähetä meille osoitteeseen kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Ville Bröijer Kuva: Ville Bröijer Ohi on 255! 2/14 miehistö kotiutui 18.3. Ruotuväki toivottaa onnea kaikille reserviin siirtyneille sekä tsemppiä palvelusta edelleen jatkaville! Osana asevelvollisten informaatiopalvelut -projektiin kuuluvan digitaalisen kasarmin päämääränä on tehdä varusmiespalveluksesta yhä modernimpi ja näin hyödyntää nykyteknologiaa palvelukseen liittyvissä asioissa. Mobiililaitteella tai tietokoneella käytettävä PVMoodle-sovellus tuo viikkoohjelmat sekä muut tarpeelliset tiedot suoraan varusmiesten ulottuville, olivat he sitten missä tahansa. Pitkään suunnitteilla ollut alkuperäinen ajatus kasarmille sijoitettavasta kosketusnäytöllisestä infotaulusta on nyt kuopattu, ja katseet on suunnattu kokonaan PVMoodle-sovelluksen kehittämiseen. Komentajakapteeni Jari Holopainen Pääesikunnan koulutusosastolta perustelee infotaulusta luopumista käytännön syillä. – Infotaulussa on se huono puoli, että sen luokse on aina mentävä. Puhelimeltaan varusmies voi katsoa tulevan viikon ohjelmaa vaikkapa sunnuntaina ollessaan vielä lomilla, Holopainen sanoo. PVMoodle-sovelluksen pilotointi aloitettiin Holopaisen mu- PVMoodle-sovellus mahdollistaa esimerkiksi viikko-ohjelman tarkistamisen missä ja milloin vain. kaan muutamassa joukko-osastossa 2/14-saapumiserän astuttua palvelukseen. Tulevana syksynä kokeilua pyritään laajentamaan yhä entisestään. Tulevaisuudessa varusmiehet voivat myös lukea esimerkiksi sulkeisjärjestysharjoitusten ohjeita e-kirjamuodossa mobiililaitteiltaan. Helppo saatavuus on vahvuus Pääesikunnan koulutusosaston projektiassistentti, kaartinjääkäri Esa-Pekka Pirhonen pitää Holopaisen tavoin PVMoodlen vahvuutena sen helppoa saatavuutta. – Sovelluksesta näkee mitä tarvitsee tietää ihan milloin vain. Siitä tulee olemaan varusmiehille paljon hyötyä, Pirhonen toteaa. Sovellus antaa perustietojen lisäksi uuden ulottuvuuden sotilaan perustaitojen oppimiselle. PVMoodlen kautta varusmies voi opiskella koulutettuja asioita helpolla ja hauskalla tavalla. – PVMoodle mahdollistaa erilaisia oppimisympäristöjä. Suunnitteilla on mahdollisuus tehdä erilaisia tenttejä esimerkiksi sotilaan käsikirjan pohjalta, Pirhonen kertoo. Myös juoksevien asioiden hoitaminen virtuaalisesti saattaa jatkossa tulla mahdolliseksi PVMoodlen kautta. Esimerkiksi alku- ja loppukyselyiden hoitaminen virtuaalisesti säästäisi suurelta määrältä paperitöitä. – Jossain vaiheessa olisi suunnitteilla, että sovelluksen kautta pystyisi katsomaan ja osittain päivittämään omia tietoja, tekemään loma-anomuksia sekä lukemaan yksikön ja joukko-osaston tiedotteita, Pirhonen listaa. Puolustusvoimilla on suunnitelmissa hankkia laitteita yhteiseen käyttöön sellaisille varusmiehille, joilla ei omasta takaa ole sovelluksen käyttöön tarvittavaa laitteistoa. Jari Holopaisen mukaan rahoituksessa on kuitenkin vielä puutteita. 13 vapaalla ruotuväki 7/2015 Kuva: Suomenlahden meripuolustusalue – Tykkään olla vedessäkin, mutta maalajit ovat vielä tutumpia, yleisurheilua harrastanut kersantti Jenna Säkkinen sanoo. Aina liikkeessä Liikuntakasvatusaliupseeri, kersantti Jenna Säkkinen järjestää, kouluttaa ja kilpailee. Pauli Loukola tupavisa 1. Kuinka moneen kansainväliseen harjoitukseen Suomi osallistuu vuosittain? 2. Kuka amerikkalainen näyttelijä esiintyy kotimaisessa Big Game elokuvassa? 3. Mitkä kahdeksan maata yhdessä Suomen kanssa osallistuvat toukoja kesäkuun vaihteessa järjestettäviin ilmasotaharjoituksiin? 4. Mikä on vuonna 2017 Helsingin Kasarmintorille nousevan talvisotamuistomerkin nimi? 5. Missä varuskunnassa koulutetaan varusmiehiä Suomen kansainvälisiin valmiusjoukkoihin? 6. Milloin julkaistiin Applen iPhone 1? 7. Kuinka monta ihmistä kuuluu Yhdysvaltojen asevoimiin? 8. Missä sijaitsee Panssariprikaati? 9. Mikä on kansanedustaja Ilkka Kanervan sotilasarvo? 10. Mikä laite on kuvassa? vastaukset nulla ei ollut kokemusta, mutta se kiinnosti minua. Mitähän siinä sitten kävi? Jotenkin löysin itseni täältä töistä 2012 vuoden loppupuolelta, Säkkinen sanoo hymyillen. Liikuntakasvatusupseereita- tai aliupseereita on lähes kaikissa Suomen varuskunnissa yhdestä kahteen. Säkkinen koki, että oli sopiva ajoitus päästä kokeilemaan vielä rajoja urheilijana. Hän suunnittelee jatkavansa liikunnan opiskelua siviilissä myöhemmin. Kuva: Pauli Loukola Rannikkoprikaatissa Upinniemessä sotilaskodin vieressä sijaitsee pienehkö, mutta käytännöllinen liikuntahalli. Sen läheisyydessä on harjoitteluradat sotilasviisiottelun ja meriviisiottelun lajien harrastamiselle. Liikuntakasvatusaliupseeri, kersantti Jenna Säkkiselle nämä paikat tarjoavat mahdollisuuden hänen ammatilleen, eli liikunnalle urheilu-, kuntoilu- ja valmennusmielessä. Säkkisen kilpailumeriitteihin kuuluvat muun muassa meri-5-ottelun MM-kilpailuiden joukkuepronssi, Sotilasurheiluliiton kultamitali naisten sarjassa kiipeilyssä sekä Suomen ennätys sotilasurhei- lun naisten rintauinnissa. Säkkinen naurahtaa tosin, että naisten sarjassa uinnissa ei ole kovin monesti kisattu. Säkkinen suoritti asepalveluksensa 2010–2012 välisenä aikana, koska futsalissa sattunut loukkaantuminen keskeytti palveluksen hetkeksi. Aktiivinen liikkuja osallistui jo varusmiespalveluksensa aikana sotilaiden SM-kisoihin. Myöhemmin määräaikaiseen työsuhteeseen Rannikkoprikaatiin Säkkinen päätyi hieman yllättäen. – Siviilissä ollessani sain puhelun merivoimien silloiselta liikuntapäällikkö Jukka Jortikalta, ja hän kysyi kiinnostuksestani tulla Upinniemeen. Hän puhui jo puhelimessa meri-5-ottelusta, josta mi- Kersantti Jenna Säkkinen harjoittelee ja kouluttaa Rannikkoprikaatin varuskunnan kuntotalolla. Liikkuja, urheilija ja valmentaja Säkkisen työvastuihin kuuluu henkilökunnan liikunnan järjestäminen sekä yksiköiden tukipyynnöstä varusmiesten liikuntakoulutus. Lisäksi hän kilpailee Suomen meri-5-ottelun kilpailuissa. Ottelun lajit ovat esterata, pelastusuinti (noudetaan nukke neljän metrin syvyydestä), esteuinti räpylät jaloissa, soutu sekä kahden ja puolen kilometrin maastojuoksu, jonka aikana ammutaan ampumahiihtotauluihin. – Esterata on minulle tosi lähellä sydäntä. Siinä olen ehkä paras näistä lajeista. Tykkään olla vedessäkin, mutta maalajit ovat vielä tutumpia, yleisurheilua harrastanut Säkkinen sanoo. Hänen mukaansa sotilaiden kilpailuissa tunnelma ei juuri eroa siviilimaailmasta. Urheilun riemu ja urheiluyhteisö varsinkin kansainvälisissä kisoissa on kilpailujen suola. Säkkinen sanoo, että yleinen kuntosalibuumi näkyy varusmiesten keskuudessa. Henkilökunnan jäsenet ja varusmiehet ovat lisäksi kysyneet esimerkiksi crossfit-harrastuksen aloittamisesta. – Mahtavinta tässä hommassa on tavata ihmisiä täällä kuntotalolla. Jutella ja olla liikunnassa mukana. On makeeta nähdä henkilön tulevan tänne kuntsille ensimmäistä kertaa, ja sitten tulevan seuraavalla ja sitä seuraavallakin viikolla. 1. 63 harjoitukseen, 2. Samuel L. Jackson, 3. Ruotsi, Yhdysvallat, Norja, Ranska, Saksa, Alankomaat, Sveitsi ja Britannia, 4. Valon tuoja, 5. Porin prikaatissa, Säkylässä, 6. Vuonna 2007, 7. 1,4 miljoonaa, 8. Parolannummella, 9. Majuri, 10. Maalinpaikannuslaite MLP15 14 vapaalla kirjat ruotuväki 7/2015 näyttely Merisota Kirjoittaja Ville Vänskä Kustantaja Docendo Julkaisuvuosi 2015 he leikkausten ja jatkuvien säästöpaineiden alla toimivia merivoimia kohtaan. Vänskä haluaa painottaa, että meritaistelu on yhä iso osa kokonaisuutta, josta puolustuksen uskottavuus koostuu. Kokonaisuutena kirja tarjoaa sodankäynnistä kiinnostuneelle hyvän määrän teoriaa ja historiaa. Kirjan voi silti lukea ilman suurta pohjatietoa aiheesta. Peruskoulun tai viimeistään lukion oppimäärä historiasta antaa eväät ymmärtää taisteluista tehdyt analyysit. Teoriapuolella kaikki käydään läpi erittäin selkeästi ja perusteellisesti. Perusteellisuus on myös kirjan mahdollinen heikkous, sillä tietopainotteinen teksti on paikoitellen raskasta lukea. Joonas Koivisto Vanki, vakooja, sissi Jalkaväkimuseon johtaja Janne Pajunen on opiskellut Suomen historiaa Tampereen yliopistossa. Museonjohtajana hän on perehtynyt tarkasti Suomen itsenäisyyden aikana käymiin sotiin. Jääkärit vaikuttivat pitkään Kirjoittaja Matti Putkinen, Mikko Porvali (toim.) Kustantaja Atena Julkaisuvuosi 2015 Inkerinsuomalaisen Matti Putkisen omaelämäkerta on mielenkiintoinen ja rehellinen kuvaus Neuvostoliitosta ennen toista maailmansotaa ja sen aikana. Kirja perustuu Putkisen vuonna 1953 kirjoittamaan käsikirjoitukseen, jonka on toimittanut suomalaisesta sotilastiedustelustakin kirjoittanut kirjailija ja poliisi Mikko Porvali. Putkinen kuvaa omasta näkökulmastaan, miten neuvostohallinto ryhtyy perustamaan maaseudulle kolhooseja ja kuinka kansalaiset suhtautuvat siihen. Hän joutuu Neuvostoliiton järjettömän järjestelmän uhriksi ja kuvaa kirjassa kokemuksiaan täyteen ahdetuista vankiloista. Vapauduttuaan hän hakeutuu opiskelemaan leningradilaiseen opettajaopistoon. Siellä hänelle opetetaan neuvostokasvatusta. Hän kertoo, että aina käydessään kotiseudulla hän joutui kyseenalaistamaan kaiken sen mitä hänelle kommunismin hyvinvoinnista opetettiin, sillä ideologia ei Kuva: Ville Bröijer Komentajakapteeni Ville Vänskän kirjoittama Merisota on tiedontäyteinen paketti merisodankäynnistä. Vänskä aloittaa analysoimalla merisodankäynnin historiaa ja merkittäviä taisteluita, joissa merisodankäynti on ollut suuressa roolissa. Toinen puoli kirjasta on merisodan teoriaa ja taktiikkaa. Kirjaan on saatu todella paljon tietoa ja hyvää kuvitusta. Historialliset taistelut on tiivistetty hyvin ja kuvat tukevat tekstiä. Teoriapuoli sisältää paljon suurikokoista ja selkeää taktista grafiikkaa. Kirja onkin tiivis tietopaketti, joka voisi käydä oppikirjasta. Jos merivoimia ei, avaa kirja sodista kiinnostuneelle etenkin merivoimien yllättävän korkeaa merkitystä ratkaisevissa taisteluissa. Etenkin maihinnousuoperaatioista ja merivoimissa toimivista ilmavoimista on hyvää tietoa. Ajankohtaisena aiheena on analyysi nykyajan merirosvojen taktiikoista. Kirja on samalla puolustuspu- toiminutkaan opetetulla tavalla. Monien vaiheiden kautta Putkinen päätyy työleirille Siperiaan, ja sieltä hänet valitaan vakoojakoulutukseen. Päästessään ensimmäiselle tehtävälleen Suomeen hän ilmoittautuu viranomaisille. Putkisen tiedot Neuvostoliitosta ja sen vakoojakoulutuksesta olivat Suomen tiedustelulle tärkeitä. Vanki, vakooja, sissi -teos on miellyttävä lukukokemus. Sitä lukiessa on pelottavan helppoa unohtaa, että kyseiset asiat ovat todellakin tapahtuneet. Putkisen tapa kirjoittaa ja välillä puhutella lukijaa on kiinnostava. Sujuva teksti ja kaunokirjallinen kieli vievät tarinaa todella hyvin eteenpäin. Aappo Jutila Jalkaväkimuseossa Mikkelissä on avattu jääkäriliikkeen taustoja ja merkitystä pohtiva Jääkäriliike 100 vuotta -näyttely. Jalkaväen säätiön ylläpitämä jalkaväkimuseo on yksi Suomen aselajimuseoista ja kyseinen jääkärinäyttely on esillä tämän vuoden loppuun asti. Museonjohtaja Janne Pajunen kertoo, että ajatus jääkärinäyttelystä syntyi keväällä 2014. – Aluksi tarkoituksena oli esitellä vain jääkärien merkitystä kansalaissodassa, mutta keskusteltuani ajatuksesta jalkaväen tarkastaja, eversti Jukka Valkeajärven kanssa päädyimme laajentamaan näyttelyn koskemaan jääkäriliikkeen merkitystä vuoteen 1944 asti. Pajunen kertoo, että Valkeajärven avulla museo sai yhteyden Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistykseen, jolta saatiin näyttelyesineitä lainaan museolle. Museo vanhalla kasarmialueella Näyttely etenee kronologisesti alkaen siitä, kuinka jääkärit lähtivät Saksaan vuonna 1915 ja jatkuu koulutuskaudesta siihen kun he palaavat Suomeen alkuvuodesta 1918. Jalkaväkimuseon jääkärinäyttely perehtyy myös jääkärien myöhempiin vaiheisiin muun muassa puolustusvoimien johdossa niin rauhan kuin sodankin aikana. Näyttelytilat ovat vanhoissa 1880-luvulla rakennetuissa puisissa kasarmirakennuksissa, joissa on majoitettu varusmiehiä vielä 1950luvulla. Museo on toiminut tiloissa vuodesta 1982. Pajunen huomauttaa, että suurin osa museossa kävijöistä on lapsiperheitä. – Vain kymmenen prosenttia kävijöistä on eläkeläisiä. Yhteensä museossa vierailee vuosittain yli 7 000 ihmistä. Jalkaväkimuseon pysyvää näyttelyä jalkaväen vaiheista Suomen sotien aikana karsittiin hieman, jottei näyttelyissä olisi päällekkäisyyksiä. Näyttely esittelee jääkärien tarinaa pääasiassa kuvien ja lyhyiden tekstinkatkelmien kautta. Jääkärinäyttelyssä voi tutustua myös muu- taman jääkärin elämästä koottuihin kirjasiin. Yksi osa jääkärinäyttelyä on 1930-luvulla tehty kymmenminuuttinen filmi, jossa esitellään jääkärien taisteluharjoituksia ja tahtimarssia. Rödsögården Love´s the Enemy The Killersin Brandon Flowers ja kitaristi Antti Perälä soittaa hieman kuin U2:en The Edge. Soundi on suurta, kitarat kaikuvat jylhästi ja kertosäkeet luovat nostatusta kappaleissa kuten Dance Until You Die ja I’m On Fire. Rödsögårdenin kaikesta ammattitaidosta ja oikeaoppisuudesta huolimatta on kysyttävä, että kiinnostaako ketään? Vastaus on suomalaisen musiikkiviennin kannalta, että valitettavasti ei. Esimerkiksi Youtubessa yhtyeen Vevo-kanavalla uuden singlen I Wanna Run musiikkivideota on puolen vuoden aikana katsottu vaivaiset 3 300 kertaa. Rödsögårdenin mahdollinen sielukkuus häviää ylituottamiseen ja yliyrittämiseen. Kappaleet ovat geneerisiä, yksiä tusinassa. Sellaisia, mitä tuhannet autotallibändit ”Varusmiespalveluksessa kaikille tutuksi tuleva päiväpeitosta taiteltava pinkka on peräisin Saksasta.” – Täytyy muistaa, että Saksassa jääkäreille koulutettiin kaikki silloiset maavoimien aselajit, eikä ainoastaan jalkaväen toimintaa. Museomme näyttely on kuitenkin keskittynyt esittelemään pääasiassa jääkäreitä jalkaväen historian kautta, Pajunen sanoo. Jääkärit muuttivat armeijaa Suuri osa jääkäreistä päätyi vuoden 1918 sodan aikana johtamaan val- koisten joukkoja. Näin ollen valkoisten toiminta kansalaissodassa oli järjestelmällisempää ja suunnitellumpaa kuin punaisten. Pajunen selittää, että sodan jälkeen jääkärit tekivät eräänlaisen vallankaappauksen puolustusvoimissa, ja alkoivat kehittämään Suomen puolustusta preussilaisten oppien mukaan. – Sotilaskoulutuksen saaneilla jääkäreillä on ollut huomattava merkitys niin kansalaissodassa kuin puolustusvoimien kehittämisessä sen jälkeen, Pajunen kertoo. Saksasta tulleet jääkärit toivat myös ajatuksen Sotilaskodeista Suomeen. – Ennen toista maailmansotaa Suomen armeijan sotilaskuri muuttui preussilaisen koulutuksen saaneiden jääkäreiden myötä entistä tiukemmaksi ja minuuttiaikataulusta tuli normi. Esimerkiksi vieläkin varusmiespalveluksessa kaikille tutuksi tuleva päiväpeitosta taiteltava pinkka on peräisin Saksasta, Pajunen huomauttaa. Aappo Jutila levyt Kendrik Lamar: To Pimp a Butterfly Interscope Records Kendrick Lamar, Comptonin nuori lupaus hip hopille julkaisi toisen pitkäsoittonsa maaliskuun lopussa. Levyyn kohdistuneet odotukset ovat olleet kovat, sillä miehen debyyttialbumi good kid m.A.A.d. city (2012) sai paljon arvostusta ympäri maailmaa. Se myi julkaisuviikollaan 242 000 kopiota ja nousi USA:n virallisen albumilistan toiselle sijalle. To Pimp a Butterfly on monella tavalla erilainen kun edeltäjänsä. Se on rajoja rikkova yhdistelmä jazzahtavia soundeja, nasevia bassolinjoja sekä tiukkaa räppiä. Äänimaisemaan mahtuu myös RnB- tyylisiä ja psykedeelisiä soundeja unohtamatta perinteisiä hip hop elementtejä. Kappaleet ovat keskenään niin erilaisia, ettei niitä kaikkia väkisinkään rakasta, mutta jokaisella niistä on tarkoituksensa kokonaisuuden kannalta. Levyllä kuullaan Lamarin lausuma runo, joka nitoo kaikki levyn kappaleet toisiinsa. Albumilla käsitellään aiheita kuten köyhyys, rasismi, jengisotien aiheuttama väkivalta, itsetunto, seksuaalisuus, menestys ja syyllisyys. Lamarin tyyli on hyvin itsetietoinen ja teksteissä on usein huomattavissa artistin syvällinen moraalikäsitys. Levyllä vierailevat muiden muassa Snoop Dogg, Thundercat, Anna Wise ja Ronald Isley. Albumin konsepti ei välttämättä aukene heti ensimmäisellä kuunte- Sony Music lukerralla. Monimutkainen kuvio aiheiden ja äänimaisemien yhdistelyssä antaa kuulijalle paljon pureskeltavaa. To Pimp a Butterfly on ennen kaikkea kehitystarina. Perhosmetafora kuvaa vaikeiden olosuhteiden kasvattamaa ihmistä, joka löytää tavan käyttää omia lahjojaan itsensä ja muiden hyväksi. Uutta pitkäsoittoa toistettiin Spotifyssa ympäri maailmaa julkaisupäivänä ennätysmäiset 9,6 miljoonaa kertaa. Joonas Immonen Sonyn talliin kiinnitetyn kokkolalaisen Rödsögårdenin toisen albumin Love’s The Enemyn taustalla vaikuttaa runsas määrä dollareita. Albumia ovat viiden vuoden aikana tuottaneet muun muassa The Killersin, Green Dayn ja James Brownin hittejä tehtailleet amerikkalaiset tuottajat. Yhtyeellä, jonka nimi ei taivu yhdenkään ei-skandinaavin suuhun, on selvästi tavoitteena kansainväliset markkinat. Rödsögårdenin poprockista kuuluu kunnianhimo ja kaipuu suurille stadioneille. Yhtyeen vaikutteet kuuluvat selvästi. Laulaja Tony Fredlund laulaa hieman kuin ovat 2000-luvulla Coldplayta kuunneltuaan veivanneet. Rödsögården kuulostaa parhaimmillaan köyhän miehen The Killersiltä, mutta huonoimmillaan Tokmanniversiolta Sunrise Avenuesta. Albumin kannesta mahdollista kuuntelijaa katsovat harmaaseen taustaan upotetut kokkolalaismiehet vakavin ilmein. He taitavat aavistaa kohtalonsa Prisman levyosaston alennuslaarissa. Kalle Toivonen 15 VAPAALLA ruotuväki 7/2015 Omien ra jojen ylitse Levillä järjestettiin maaliskuussa Suomen laatuaan toinen Tough Viking -kilpailu. Ruotuväki kävi aistimassa ensimmäisen talvioloihin suunnitellun Arctic Tough Vikingin tunnelmaa. L umi narskuu lenkkareiden alla ja auringon valossa hohtavat Levin laskettelurinteet laittavat siristämään silmiä. Valtavan kaaren alla puolisataa osallistujaa luo hermostuneita katseita ylöspäin. – Viisi minuuttia starttiin! Toivottavasti lihakset on lämpiminä, ettei kovin moni ole heti alkuun mustelmilla, juontaja uhoaa ja viittelöi radan suuntaan, jossa joukko amerikkalaisen jalkapallon pelaajia on valmiina taklaamaan kisaajat kenttään. Parhaillaan on alkamassa Suomen ensimmäisen Arctic Tough Viking -kilpailun ensimmäinen lähtö. Tavoitteena on kiertää viiden kilometrin mittainen rata, jonka varrelle on pystytetty kolmetoista ketteryyttä ja kestävyyttä koettelevaa estettä. Kisaan osallistuva varusmies Ismo Ikonen suhtautuu tilanteeseen rennosti, vaikka aiempaa Tough Viking -kokemusta hänellä ei ole. – Kuulin Levin Tough Vikingista ensimmäisen kerran jääkä- ritoimikunnan Lyhyin syöksyin -lehdestä. Esteistä katsoin lyhyen esittelyvideon, mutta muuten ei ole mitään hajua. Jääkäriprikaatissa aseseppäaliupseerina palvelevan Ikosen lähtövuoro on vasta iltapäivällä. Hän on lähtenyt kisaan mukaan rennolla otteella ja kertoo ottavansa mittaa ensisijaisesti itsestään. – Homman pitää mennä hyvällä mielellä, eikä pakolla. Kaverit nauroivat, että oothan nää pöljä, kun tällaiseen lähdet mukaan. mäistä estettä. Heti alkuun käy selväksi, ettei kisassa pärjää pelkillä juoksijan pohkeilla. Taklauksista selvittyään kilpailijat kipuavat ensin kaltevaa seinää pitkin ylös ja heti perään ryömivät nelinkontin verkkoesteen alla. Tänä vuonna radalla on myös kaksi Jääkäriprikaatin rakentamaa estettä, sillä myös puolustusvoimat on lähtenyt yhteistyöhön järjestäjien kanssa. Liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Jarmo Viskarin mielestä Tough Viking on luonteva yhteistyötaho puolustusvoimille, sillä radalla vaaditaan samanlaisia ominaisuuksia kuin varusmiespalveluksessa. Elämyksiä ja uusia kokemuksia – Jos mietitään sotilasurheilulajia, joka jalkautettaisiin siviilipuolelle, niin Tough Vikingia paremmaksi sitä ei voi tehdä. Kisa mittaa hyvin monipuolisesti sotilaan toimintakykyä, niin voimaa, nopeutta kuin kestävyyttä. Viskarin mukaan puolustusvoimat pyrkii jatkuvasti seuraamaan siviilimaailman puolelta sellaisia liikuntatapahtumia, jotka soveltuvat varusmiehille, reserviläisille tai henkilökunnalle. – Tavoitteena on toisaalta tarjota erilaisia elämyksiä liikunnan parissa, mutta myös aktivoida sellaisia varusmiehiä, jotka eivät perinteisistä talvilajeista innostu. Päämääränä itsensä voittaminen L ähtölaukauksen kajahdettua kilpailijat ampaisevat kohti ensim- V iisi kilometriä saattaa ensi alkuun Kommentti Varusmiehelle ilmainen ei ollut ilmainen L evin Tough Viking kisaan otti osaa kaikkiaan noin 400 kilpailijaa. Liikuntapäällikkö Jarmo Viskarin mukaan kaikilla varuskunnilla oli mahdollisuus lähettää varusmiehiään kisaan ilmaiseksi. Etusijalla olivat Kainuun, Rovaniemen ja Sodankylän varuskunnat, joista kaikista ensimmäiset 70 olisivat päässeet kisaamaan ilmaiseksi. Ruuhkaa lippuluukuilla ei kuitenkaan näkynyt. Sodankylästä tapahtumaan osallistui yksi varusmies – Kajaanista ja Rovaniemeltä sen sijaan ei yhtään. On positiivinen signaali, että puolustusvoimat tarjoaa varusmiehille mahdollisuutta kisata ilmaiseksi. Kuviosta puuttuvat enää sankoin joukoin ilmoittautuvat varusmiehet. Teksti: Jukka Isomaa Tiedotettiinko varuskunnissa edes tapahtumasta ja sen ilmaisuudesta? Kittilä on toki myös kaukana. Junalla ei Leville pääse ja bussilitteroita kirjoitetaan ainoastaan kotiosoitteeseen. Lappiin suuntaava pitkämatkalainen olisi todennäköisesti halunnut myös nukkua yönsä jossain. Kovin ilmaiselta tapahtuma ei siis kuulosta, kun miettii että todellisuudessa varusmiehen päivärahat olisivat huvenneet matkustamiseen, yöpymiseen ja omakustanteiseen ruokailuun. Varusmiehelle ”ilmaisetkin” elämykset käyvät loppujen lopuksi kukkaron päälle. Viikonlopun urheiluelämyksissä tulee siis jatkossakin tyytyä ensisijaisesti omaan lenkkipolkuun. Kuvat: Tommi Selander Taitto: Sofia Korhonen kuulostaa lyhyeltä, mutta lopulta vain pieni osa kilpailijoista suoriutuu radasta alle tunnissa. Maalialueella rata tekee siksakkia juoksuttaen kilpailijoita rinnettä ylös ja alas. Radan loppupäässä väsyneet kilpailijat ryömivät vielä maastokuormaautoletkan ali ja pulahtavat sohjoiseen vesiesteeseen maaliviivan siintäessä koko ajan näköpiirissä. Alikersantti Ikosen lopullinen aika on 41 minuuttia ja hän sijoittuu lopulta kymmenenneksi. Suoritukseensa hän on tyytyväinen. – Osa esteistä meni ihan vasenta kättä heiluttamalla. Nousut olivat kyllä rankkoja, mutta paremmin meni kuin ajattelin, Ikonen kertoo. Tapahtuman filosofian mukaan tärkeintä on ennen kaikkea hauskan pitäminen. Lista nopeimmista ajoista julkaistaan tapahtuman jälkeen, mutta erillistä palkintojen jakoa ei järjestetä vaan kaikki kisaan osallistuneet saavat pronssiväritteisen mitalin kaulaansa. 16 takakansi ruotuväki 7/2015 potretti Kallio Helsingin harjalla Mika M. Niskanen Maailma muuttui varusmiespalveluksen aikana Kalliokoski syntyi 17. maaliskuuta vuonna 1970 Halsuassa – kunnassa, jossa on väkilukuun suhteutettuna eniten ravihevosia koko maassa. – Voi sanoa, että kunnan harrastukset jakautuivat kolmeen: oli pesäpallo, ravit ja musiikki. Kuuluin kolmannekseen, joka kiinnostui musiikista, hän kertoo. Kalliokoski istuu keltaisessa nojatuolissa jalat ristissä. Vieressä on ruskea pöytä, jolle on aseteltu sokeripaloja ja tyhjiä pahvimukeja, muttei kahvia. Tämä ei tosin haittaa, sillä Kalliokoski juo ainoastaan teetä, mieluiten vihreänä mutta yleensä mustana, koska vain sitä tar- Kuvat: Ville Bröijer Metallinen kori nousee kohti taivasta. Matti Kalliokoski ihailee alhaalla aukeavaa maisemaa: Helsingin Musiikkitaloa ja työmaata, johon rakennetaan keskuskirjastoa. Useat vieraat kuulemma säikähtävät korkeutta, johon Sanomatalon hissi kapuaa – etenkin korkeanpaikankammoiset. Kalliokoski puolestaan on tottunut korkeuteen – hän on työskennellyt Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimiehenä kolme vuotta. Kello on juuri lyönyt kymmenen. Kalliokosken päivä alkoi aamuisissa askareissa perheen kanssa. Töihin tultuaan hän osallistui uutispalaveriin ja kokousti pääkirjoitustoimituksen kesken. – Pienet 3- ja 5-vuotiaat tyttäret jäsentävät aika tehokkaasti aamun ja illan sekä pitävät työpäivän kohtuullisen mittaisena, Kalliokoski hymähtää. Tavallisesti Kalliokoski saattaisi kaartaa seuraavaksi avotoimistoonsa. Asettua pöydälleen, jonka korkeus on säädeltävissä, jotta työskentely seisten on mahdollista. Tällä kertaa hän kuitenkin astelee tyhjään toimistohuoneeseen ja istahtaa alas. Ennen Helsingin Sanomia Kalliokoski on työskennellyt muun muassa Ilkan päätoimittajana, erityisavustajana tasavallan presidentin kansliassa ja suunnittelijana Nokialla. – Kun mahdollisuus on tarjoutunut, en ole ikinä pelännyt vaihtaa alaa tai ympäristöä. Olen mennyt työpaikkoihin, joissa ensimmäisenä päivänä en ole ymmärtänyt mitä pitäisi tehdä, Kalliokoski kertoo. joillaan aamupalavereissa. Hän kertoo, ettei juonut kahvia kertaakaan edes varusmiespalveluksensa aikana, jonka suoritti Ruotuväki-lehdessä vuonna 1991. Hän muistaa ajan hyvin – maailma oli murroksessa. Samana päivänä, kun Kalliokoski siirtyi Ruotuväkeen, Neuvostoliitossa yritettiin vallankaappausta. – Varusmiestoimittajana ei kaikkea näe, mutta jos osasi vähääkään lukea ilmeitä tai kehonkieltä, niin Pääesikunnan upseereista näki, että elettiin mielenkiintoista aikaa, hän sanoo. Kalliokoski pääsi kirjoittamaan muun muassa vasta itsenäistyneiden Baltian maiden teoreettisista asevoimista ja Suomen uudesta sotilasdoktriinista. Ennen palvelustaan hän oli käy- nyt Sanoman toimittajakoulun ja työskennellyt muun muassa kesätoimittajana. Alun perin journalistin uralle oli ajanut uteliaisuus. – Jo lapsena olin kiinnostunut siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Silloin en kuitenkaan miettinyt maailmaa toimittajan näkökulmasta, hän aloittaa. ”Jo lapsena olin kiinnostunut siitä, mitä maailmassa tapahtuu.” Mutta samalla hetkellä ajatuksen keskeyttää miehen rintataskussa värisevä puhelin. Kalliokoski kaivaa luurin esiin ja pahoittelee. Värinän aiheuttaja on toimittaja, joka on lentokentällä valmistautumassa matkustamaan Brysseliin. – Hän varmisti viestillä, että käykö uuteen tekstiin tietty aihe ja vastasin, jotta hän voi kirjoittaa lentokoneessa matkan aikana, Kalliokoski selittää laittaessaan puhelimen pois. Ei korkeanpaikankammoa Helsingin Sanomissa Kalliokosken tärkein tehtävä on saada oma joukkue – hänen lisäkseen neljä pääkirjoitustoimittajaa ja pilapiirtäjä – hyvään vireeseen. Kun muiden työn tulos uhkuu laatua, on Kalliokoski onnistunut. Alaistensa motivointiin hän pyrkii ennen kaikkea kannusta- malla, keskustelemalla ja antamalla vapauksia. Toimessa auttaa sosiaalinen, pitkäjänteinen ja innostuva luonne. – Olen antanut ohjeeksi, että toimittajien tulisi joka päivä pyhittää talon ulkopuolella vähintään kaksi tuntia asialle, joka ei liity seuraavan päivän tekstiin. Tällä toimenpiteellä Kalliokoski toivoo, että pääkirjoitustoimituksen toimittajat laajentavat yleissivistystään ja tietämystään. Nyt Kalliokosken on kuitenkin aika mennä – edessä odottaa lounastapaaminen. Hän kertoo, että aikoo lähteä myöhemmin töistä ihmisten aikoihin, hakea kaksi tytärtään hoidosta ja viedä heidät syntymäpäiväjuhliin. Kalliokoski nojaa hissin seinään sen kiitäessä alaspäin. On- poiminta ko varma, ettei mies ikinä pode korkeanpaikankammoa? Kalliokoski pudistaa päätään ja hymyilee. Matti Kalliokoski • Ikä: 45 vuotta • Asuinpaikka: Helsinki • Ammatti: Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies • Koulutus: Valtiotieteiden maisteri • Sotilasarvo: Korpraali • ”Tehkää teoreettisista ongelmista käytännön ongelmia, koska niihin on aina käytännön ratkaisut.” kalenteri 10.–14.4.2015 Varusmiessoittokunta Finlandia-kiertueella Joonas Immonen Kuva: puolustusvoimat Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan konserttisoittokunta esiintyy huhtikuussa ympäri Suomea Finlandia-kiertueen merkeissä. Kiertueella kuullaan Tähdet, tähdet -ohjelmasta tuttu oopperalaulaja Waltteri Torikka ja trumpetisti, ylikersantti Seppo Pohjoisaho. Kapellimestarina toimivat musiikkikomentajakapteeni Pasi-Heikki Mikkola ja musiikkiyliluutnantti Tero Haikala. Konserttikiertueen teemana on suomalaisuus ja Jean Sibelius. Kiertueella juhlistetaan Sibeliuksen 150-vuotis juhlaa sekä Varusmiessoittokunnan 25-vuotista taivalta. – Ohjelmassa on paljon Sibeliuksen teoksia sekä hyvin perinteisiä suomalaisia kappaleita, kertoo tiedottaja, vänrikki Jere Paldanius. Paldaniuksen mukaan konserttiin kannattaa lähteä, sillä se on matalan kynnyksen paikka tutustua sotilasmusiikkiin ja se sopii kaikenikäisille. Kaikki konsertit alkavat kello 18 ja niihin on vapaa pääsy. Varusmiessoittokunta kiertää Suomea huhtikuun alkupuoliskolla Finlandia-kiertueen merkeissä. Finlandia-konserttikiertue Kiertue käynnistyy Mikkelissä, Pitäjän kirkossa perjantaina 10. huhtikuuta ja jatkuu sieltä Tampereelle, jossa soittokunta esiintyy Aleksanterin kirkossa lauantaina 11. huhtikuuta. Maanantaina 13. huhtikuuta kiertue jatkuu Hyvinkään kirkossa ja saa päätöksensä Lahden Ristinkirkossa tiistaina 14. huhtikuuta. > www.puolustusvoimat.fi Nuori puhallus Laivaston soittokunta järjestää Turun konservatorion kanssa yhdessä Nuori puhallus -nimellä kulkevan konsertin Turussa Sigyn-salissa 16. huhtikuuta. Kapellimestarina toimii Timo Kotilainen ja solisteina puhallin, lyömäsoitin-, laulu- ja piano-opiskelijat Turun konservatoriosta ja taideakatemiasta. Liput 10/5€ ovelta tuntia ennen konserttia. > www.puolustusvoimat.fi Lapin sota -seminaari Suomen Lottaperinneliitto järjestää Lapin sota -aiheisen kevätseminaarin Helsingin Hotelli Arthurissa, Vuorikatu 19 Lauantaina 18. huhtikuuta. Seminaarissa puhuvat muiden muassa prikaatikenraali Pentti Airio, pikkulotta FM Signe Happonen ja tietokirjailija Mika Kulju. Seminaari alkaa aamulla kello 9.30 kahvitarjoilulla ja ohjelmaan sisältyy lounas. Seminaarin osallistumismaksu on 30 € ja siihen on ilmoittauduttava 9.4. mennessä. > www.suomenlottaperinneliitto.fi Reserviläisliiton 60-vuotisjuhla Reserviläisliitto juhlii 60-vuotis päiväänsä 11. huhtikuuta. Tilaisuus alkaa seppeleenlaskulla sankariristille Hietaniemen Hautausmaalla. Vuosikokous pidetään Sokos Hotelli Presidentissä kello 13.30 alkaen. Juhlallisuudet jatkuvat Baltic Queen -aluksella juhlaristeilyn merkeissä. Juhlaristeilylle voivat osallistua vain Reserviläisliiton jäsenet seuralaisineen. > www.reservilaisliitto.fi