1. No category

Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
577 Paimio Täyttämispvm
11.05.2015
Kaavan nimi
Oinila, Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
Hyväksyjä
Vireilletulosta ilm. pvm
10.10.2014
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
11,2256
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
8,8860
Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,3396
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
11,2256
6,2133
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
9195
0,08
55,3
9195
0,15
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
8,8860
5,2064
3,4652
30,9
3,3893
1,5471
13,8
0,2903
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Rakennussuojelu
Yhteensä
Ei-omarantaiset
Ei-omarantaiset
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosalan muut. [km² +/-]
6154
6154
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
AR
AO
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
VL
R yhteensä
L yhteensä
Kadut
Kev.liik.kadut
LT
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
11,2256
6,2133
0,3234
5,8899
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
9195
0,08
55,3
9195
0,15
5,2
1293
0,40
94,8
7902
0,13
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
8,8860
5,2064
-0,0257
5,2321
3,4652
3,4652
30,9
100,0
3,3893
3,3893
1,5471
0,3199
0,0000
1,2272
13,8
20,7
0,2903
0,3199
-0,0296
0,0000
79,3
Kerrosalan muut. [km² +/-]
6154
6154
-103
6257
154-AK1402
PAIMION KAUPUNKI
Tekninen ja ympäristöpalvelut
Kaavoitus
PAIMION KAUPUNKI
OINILA, KIIRULANPUIST0
ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
15.7.2014
5.12.2014
Nosto Consulting Oy
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Paimion kaupunki, Oinila, Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos
1 (6)
Suunnittelualue
Suunnittelualue sijaitsee Oinilan alueella,
Paimion
keskustaalueen
välittömässä
läheisyydessä.
Suunnittelualuetta
rajaavat Sähköyhtiöntie
lännessä,
Lautelantie etelässä ja Oinilan rakennettu
kaavaalue idässä.
Suunnittelualueen ohjeellinen (ei mittakaavassa)
Sisältää Maanmittauslaitoksen aineistoa (www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501)
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Paimion kaupunki, Oinila, Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos
1 (6)
Tavoitteet ja tehtävä
Tavoitteena on osoittaa Suunnittelualue oikeusvaikutteisen Vistan
osayleiskaavan mukaiseen käyttöön.
Lisäksi asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia rivitalokorttelin (AR) 316 rajauksen tarkistamista sekä Lautelantien pohjoispuolella olevien rakentamattomien erillispientalojen rakennuspaikkojen (AO) poistamista kortteleista 303 ja 304.
Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat
Yleiskaava
Suunnittelualueelle on hyväksytty oikeusvaikutteinen Vistan
osayleiskaava (kaupunginvaltuusto 13.12.2012 § 90). Kaava on
tullut voimaan Turun hallinto-oikeuden päätöksellä 2.4.2014.
Ote Vistan osayleiskaavasta (ei mittakaavassa).
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Paimion kaupunki, Oinila, Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos
2 (6)
Yleiskaavassa Suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät:
ERILLISPIENTALOVALTAINEN ALUE.
LÄHIVIRKISTYSALUE.
MUINAISMUISTOALUE.
Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista
maankäyttösuunnitelmista/toimenpiteistä on kuultava Museovirastoa tai Varsinais-Suomen maakuntamuseota.
sm/11 (Luonnonmaa)
sm/14 (Lautela)
SEUTUTIE / PÄÄKATU.
KEVYEN LIIKENTEEN REITTI.
Asemakaava
Suunnittelualueella voimassa olevat asemakaavat (otteet liitteenä):
-
Oinilan asemakaava (laadittu kumotun rakennuslain mukaisena rakennuskaavana), tullut voimaan 13.2.1974
Oinila IV, itäosan asemakaava ja asemakaavan muutos, tullut
voimaan 29.10.2010
Tehtävät selvitykset
Suunnittelualueelle laaditaan seuraavat selvitykset.
-
Nykytilanne
Luontoselvitys
Maankäyttösopimus
Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Asemakaavan muutoshanke on saanut alkunsa maanomistajan (Kiirulanpuisto Oy) kaavoitushakemuksesta.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Paimion kaupunki, Oinila, Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos
3 (6)
Kaava-alueen toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista on tarkoitus sopia maankäyttösopimuksella maanomistajan ja Paimion
kaupungin kesken sen jälkeen, kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut
julkisesti nähtävillä.
Osalliset
Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin
oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset
ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava koskee.
Suunnittelutyön osallisia ovat ainakin:
-
suunnittelualueen maanomistajat, naapurikiinteistöjen maanomistajat sekä mahdolliset vuokra-alueen haltijat
viranomaiset: Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELYkeskus, Turun museokeskus, Varsinais-Suomen pelastuslaitos/palotarkastaja
Muut yhteisö- ja asiantuntijatahot:
-
Caruna Oy
Vaikutusalue
Suunnittelualueen lisäksi kaavan vaikutusalueeseen kuuluvat välittömässä läheisyydessä olevat muut kiinteistöt.
Osallistuminen
Kaavaprosessin aikana osalliset voivat esittää mielipiteitä kaavan
sisältöön.
Suunnittelutyön kulku
Vaihe
Vireille tulo
Tiedottaminen
Osallistuminen
Kirje osallisille, ilmoitus Huomautukset kauvirallisessa ilmoitusleh- punkiin.
dessä, kunnan ilmoitustaululla ja internetissä
Osallistumisja Kirje osallisille, ilmoitus Esitys viranomaisarviointisuunnivirallisessa ilmoitusleh- neuvottelun järjestelma (OAS)
dessä, kaupungin ilmoi- tämisestä
tustaululla ja internetissä
Huomautukset kauNähtävillä kaavaehdo- punkiin tai kaavan
tuksen
asettamiseen laatijalle
asti
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Paimion kaupunki, Oinila, Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos
4 (6)
Valmistelumateri- Kirje
maanomistajille, Mielipiteet kaupunaali (kaavaluon- ilmoitus virallisessa il- kiin tai kaavan laanos)
moituslehdessä, nähtä- tijalle
villä 14 vrk kaupungin
ilmoitustaululla ja internetissä
Lausuntopyyntö
omaisille
Kaavaehdotus
viran-
Kirje muussa kunnassa Muistutukset ja lauasuville maanomistajil- sunnot kaupunkiin
le, ilmoitus virallisessa
ilmoituslehdessä, nähtävillä 30 vrk ilmoitustaululla ja internetissä
Lausuntopyyntö viranomaisille ja muille yhteistyötahoille
Hyväksyminen
Ilmoitus kaupunginvaltuuston
kokouksesta
ilmoitustaululla ja internetissä
Valtuuston
hyväksymispäätös
lähetetään
tiedoksi
muistutuksen
tehneille,
VarsinaisSuomen
ELYkeskukseen sekä sitä
pyytäneille. Lisäksi ELYkeskukseen lähetetään
kaavakartta
ja
–selostus.
Valitusaika
Valitus Turun hallinto-oikeuteen valitusosoituksen mukaan
ELY-keskuksen
kaisukehotus
Lainvoimainen
kaava
Ilmoitus ilmoitustaululla, lehdessä ja internetissä
oi-
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Paimion kaupunki, Oinila, Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos
5 (6)
Ilmoitus
ELY-keskukseen kaavan voimaan
tulosta
Voimaan tullut kaava
lähetetään
VarsinaisSuomen maanmittaustoimistolle,
VarsinaisSuomen liitolle ja kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle
Viranomaisyhteistyö
Aloitusvaiheessa ja kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelut. Muusta viranomaisyhteistyöstä sovitaan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa.
Arvioitavat vaikutukset
Kaavaa arvioidaan seuraavien ominaisuuksien osalta:
-
Ympäristölliset vaikutukset
Maisemavaikutukset
Taloudelliset vaikutukset
Liikenteelliset vaikutukset
Sosiaaliset vaikutukset
Kulttuurivaikutukset
Mahdolliset muut vaikutukset
Vaikutuksista keskustellaan tarvittaessa viranomaisneuvottelujen
yhteydessä. Lopullinen arviointi esitetään kaavaehdotuksen selostusosassa.
Tavoiteaikataulu
1) Kaavatyön käynnistämispäätös sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: lokakuu 2014
2) Käynnistämisvaiheen viranomaisneuvottelu: marraskuu 2014
3) Kaavan valmistelumateriaali nähtävillä: joulukuu 2014 - tammikuu 2015
4) Kaavaehdotus nähtävillä: huhtikuu 2015
5) Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös: kesäkuu 2015
Yhteystiedot
Kaavan laatimisesta kaavan hyväksymiskäsittelyvaiheeseen asti
vastaa Nosto Consulting Oy (y-tunnus 2343223-6).
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Paimion kaupunki, Oinila, Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos
6 (6)
Kaavan laatija:
Nosto Consulting Oy
DI Pasi Lappalainen
Purokatu 2 / 12, 21200 RAISIO
GSM 0400 858 101
pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi
Kaupunki:
Paimion kaupunki
Kaavoitus
PL 50, 21531 PAIMIO
Juha Suominen
kaavoitusinsinööri
puh. (02) 474 5281, GSM 050 528 6079
juha.suominen@paimio.fi
Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat parannusehdotukset voi osoittaa yllä nimetyille henkilöille kaavoitustyön aikana.
Nosto Consulting Oy
LIITE
Ote Oinilan asemakaavasta, muutettava kaava
Ote Oinila IV, itäosan asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta, muutettava kaava
EI MITTAKAAVASSA
tr
Sauna
1:31
12
875129
var
var
17
875128
16
10
OR
PIH AVAN
A
O
IN
K
10:2
t
70
5
Iu½
4
10
Iu½
I
t
35
VL-1
25
tr39
1
var
var
15
65
BA
25d
64
BA
65
26
28d
rp2
13
2:144
79
1
14
61
2:145
45
2
17
73
7
72
75
ar
76
78
71
74
2:71
2:147
2:72
LT
2:70
75
76
2:149
18 2:100
2:69
78
77
11
tr
68
67
2:73
60
2:74
11
61
66
55
5
VL-1
LT
YLEISEN TIEN ALUE.
- LIIKENNEALUEILLE EI OLE PÄÄSYÄ TONTEILTA EIKÄ KADUILTA,
PAITSI ERITYISESTI OSOITETUISSA LIITTYMISKOHDISSA.
27
65
2:75
kj
MY-1
52
53
2:77
64
2:76
51
ar
49
30
MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA JA ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA.
- ALUEELLA MIKÄÄN RAKENTAMIS- TAI TÄYTTÖTOIMENPIDE EI SAA AIHEUTTAA MAAPERÄN SORTUMISRISKIÄ.
- JOKIPENKEREELLE EI SAA KAIVAA UUSIA JOEN SUUNTAISIA VESIHUOLTOKAIVANTOJA. KAIKKIEN ALUEELLE
RAKENNETTAVIEN KAIVANTOJEN OSALTA TULEE LAATIA YKSITYISKOHTAISET GEOTEKNISET SUUNNITELMAT.
- ALUEEN MAAPERÄN MAHDOLLINEN PILAANTUNEISUUS ON SELVITETTÄVÄ JA ALUEELLA ON TEHTÄVÄ
SELVITYKSEN EDELLYTTÄMÄT TOIMENPITEET ENNEN RAKENNUSTOIMENPITEIDEN ALOITTAMISTA TAI MUUTA
MAANRAKENNUSTYÖTÄ.
M-1
2:31
23
5
93
5
54
50
4
ar
45
10
2:8
20
3
50
35
15:5
MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA JA ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA.
- ALUEELLA MIKÄÄN RAKENTAMIS- TAI TÄYTTÖTOIMENPIDE EI SAA AIHEUTTAA MAAPERÄN SORTUMISRISKIÄ.
- JOKIPENKEREELLE EI SAA KAIVAA UUSIA JOEN SUUNTAISIA VESIHUOLTOKAIVANTOJA. KAIKKIEN ALUEELLE
RAKENNETTAVIEN KAIVANTOJEN
OJ OSALTA
OS
TULEE
U
LAATIA YKSITYISKOHTAISET
S S O
S GEOTEKNISET
G O
S SUUNNITELMAT.
SUU
62
63
2
Oinila
10kV
999
10
875133
Oinila
3
2:149
4
OHJEELLINEN ALUE, JOKA ON LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ.
KHO:N PÄÄTÖKSELLÄ 29.10.2010 VAHVISTAMATTA JÄÄVÄT KAAVA-ALUEENOSAT.
AUTOPAIKKOJEN VÄHIMMÄISMÄÄRÄT OVAT:
ASUNNOT:
1 AUTOPAIKKA KERROSALAN 70 M2 KOHTI, KUITENKIN VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA ASUNTOA KOHTI.
PIHAJÄRJESTELYT:
AR-KORTTELIALUEILLA ON JOKAISELLA ASUNNOLLA OLTAVA TARKOITUKSENMUKAISESTI NÄKÖSUOJATTU,
ASUNTOON VÄLITTÖMÄSTI LIITTYVÄ, MAAN TASOSSA OLEVA ULKO-OLESKELUTILA.
RAKENTAMATTA JÄÄVÄT RAKENNUSPAIKAN OSAT, JOITA EI KÄYTETÄ AJOTEINÄ EIKÄ PYSÄKÖINTIIN ON
ISTUTETTAVA SOVELTUVIN OSIN JA PIDETTÄVÄ HUOLITELLUSSA KUNNOSSA.
MUITA RAKENTAMISMÄÄRÄYKSIÄ:
KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA.
AR-KORTTELIALUEILLA RAKENNUSTEN TULEE OLLA MASSOITTELULTAAN PIENIMITTAKAAVAISIA. KUNKIN RAKENNUKSEN SUORAN JULKISIVUN PITUUS SAA OLLA ENINTÄÄN 25 M, SITÄ PIDEMMÄT JULKISIVUT ON PORRASTETTAVA.
X = 707500
55
OHJEELLINEN ALUEEN TAI OSA-ALUEEN RAJA.
X = 707500
OHJEELLINEN TONTIN RAJA.
Y = 428000
Y = 427500
luo
3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA.
30
X = 707500
allas
32
KORTTELIN NUMERO.
1
10
20
14
OHJEELLISEN TONTIN NUMERO.
SÄHKÖYHTIÖNTIE
ar
RAKENNUSTAPA:
ALUEELLA TULEE NOUDATTAA ASEMAKAAVASELOSTUKSESSA 3.11.2006 PÄIVÄTYSSÄ LIITTEESSÄ ESITETTYJÄ
RAKENNUSTAPAMÄÄRÄYKSIÄ.
ALLE 50 M ETÄISYYDELLE MAANTIESTÄ 181 EI SAA SIJOITTAA MELULTA SUOJAAMATTOMIA OLESKELUPIHOJA.
375
16
KADUN, TIEN, KATUAUKION, TORIN, PUISTON TAI MUUN YLEISEN ALUEEN NIMI.
15:1
15
5
Oinila
ALUEEN OSA, JOLLA SIJAITSEE MUINAISMUISTOLAILLA RAUHOITETTU KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS.
- ALUETTA KOSKEVISTA MAANKÄYTTÖSUUNNITELMISTA TAI -TOIMENPITEISTÄ ON NEUVOTELTAVA HYVISSÄ
AJOIN MUSEOVIRANOMAISTEN KANSSA.
OSA-ALUEEN RAJA.
2:141
915470
21.46
sm
2:40
94
15
SUOJELTAVA RAKENNUS.
- PAIKALLISESTI ARVOKAS RAKENNUS. RAKENNUSTA EI SAA PURKAA ILMAN PAKOTTAVAA SYYTÄ.
RAKENNUKSESSA SUORITETTAVIEN KORJAUS- JA MUUTOSTÖIDEN TULEE OLLA SELLAISIA, ETTÄ
RAKENNUKSEN PAIKALLISHISTORIALLINEN ARVO JA MAISEMAN KANNALTA MERKITTÄVÄ LUONNE
SÄILYY. RAKENNUSTOIMENPITEISTÄ TULEE NEUVOTELLA TURUN MAAKUNTAMUSEON KANSSA.
sr-1
SUOJAVIHERALUE.
EV
2:68
10
ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE.
KORTTELIALUEELLA SAA TONTILLE RAKENTAA KAKSI YKSIASUNTOISTA ASUINRAKENNUSTA.
ASUINRAKENNUKSIA EI SAA LOHKOA ERILLISIKSI TILOIKSI.
LÄHIVIRKISTYSALUE.
- ALUE TULEE SÄILYTTÄÄ LUONNONMUKAISENA.
tr
5
AJONEUVOLIITTYMÄN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI, JOKA ON TARKOITETTU KORTTELIN 1331 OHJEELLISELLE
TONTILLE 1 JA JOKA ON VOIMASSA SIIHEN ASTI KUN KORTTELIN 1331 OHJEELLINEN TONTTI 2 RAKENNETAAN.
LÄHIVIRKISTYSALUE.
VL
70
69
kh
19
19
s
2:116
12
77
2:146
1
64
BA
13
80
40
24d
AO-1
72
tr
2:143
4
AJONEUVOLIITTYMÄN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI.
15
rp18
81
RIVITALOJEN JA MUIDEN KYTKETTYJEN ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUE.
- ALUEELLA MIKÄÄN RAKENTAMIS- TAI TÄYTTÖTOIMENPIDE EI SAA AIHEUTTAA MAAPERÄN SORTUMISRISKIÄ. MAAPERÄN LAATU JA KANTAVUUS ON TUTKITTAVA OIKEAN PERUSTAMISTAVAN MÄÄRITTÄMIMISEKSI JA PIHA-ALUEEN VAKAVUUDEN VARMISTAMISEKSI.
- JOKIPENKEREELLE EI SAA KAIVAA UUSIA JOEN SUUNTAISIA VESIHUOLTOKAIVANTOJA.
KAIKKIEN ALUEELLE RAKENNETTAVIEN KAIVANTOJEN OSALTA TULEE LAATIA YKSITYISKOHTAISET
GEOTEKNISET SUUNNITELMAT.
ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE.
AO
16
27
22
5
63
79
600
90
2
82
82
Iu½
sm
40
3
1 nä
88
2:148
10
62
rp
19
nä
2 61
25dBA
13
1 38
24d
BA
nä
1331
AO
35
var
15:4
300
400
25d
BA
1
25dBA
I
R
ALHO
915471
15:2
Iu½
BA
10
200
875132t
30
56
tr
3
27d
s
INNE11
300
25dBA
4 nä
s 11
BA
30
tr
9
3
2
Kioski
BA
I
kh
500
tr
Iu½
76
4
AR-1
82
28d
ALHORINNE
Iu½
600
25d var
BA
25d12
BA
EV
5
pp
2
2:4
315:3
42
35
20
97
280
tr
Iu½
5
4
II
luo
21
10:1
kh
sm
35
5
RIVITALOJEN JA MUIDEN KYTKETTYJEN ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUE.
AR
2:206
YLEISEN TIEN NÄKEMÄALUEEKSI VARATTU ALUEEN OSA.
nä
MAANALAISTA JOHTOA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA.
12
nä
23
10:1
AO
I 300
8
25d
AL
UP
1332 I
tr
ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE.
AP
pp
8734
47,028
1333 24dBA
AO-1 r-1
6
28d
I 400
t 40
3
2
1
27dBA
30
3
30
sm
874047
700
2
5:62
12
var
71
7
27dBA 25dBA
pp
RA
e=0.20 4
81
II
40
Iu
ATA
AM
AP I
35
2:38
2:38
80
286
59
5:62
24.1.2008 26.8.2008 16.9.2008 9.9.2011
ASEMAKAAVAMERKINNÄT:
nä
80
VL
63
2
3
e=0.32
15:5
89
2:148
1339
AR
SUUNNITTELUKESKUS OY
TURKU 4.12.2006 tark. 17.9.2007
JÄGERHORNINTIE
EV
14
36
19
11
14
76
79
T
KEL
300
VL-1
400
A
25
34
3
72
97
1
1
1342
AO I
5:25
1
800
e=0.34
ASEMAKAAVALLA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU:
KORTTELIT 1329-1342 SEKÄ LIIKENNE-, KATU-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA.
Maauimala
A
78
UJ
35
15
s
400
2
II
11
10
ASEMAKAAVA KOSKEE:
KORTTELEITA 1331-1342 SEKÄ LIIKENNE-, KATU-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA.
14
400
BA
5
AR II
875131
75
400
dB
73
Iu½
15:5
45
2
KO
s
52.18
915472
5472
5:25
58
kk
VL
IN
15:6
1338
AR II
1340 15:3
AP II
AO
e=0.30
2/3kI VL
1 2
24
3
1334
AO
SIK
Oinila
400
ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE:
VÄHÄJOEN ASEMAKAAVAN OSAKORTTELIA 391 JA LIIKENNEALUETTA.
2:206
nä
1
ME
2/3kI
15:6
sm
E
EV
5
e=0.34
1
1:2000
Oinila
53
AL
UP
10
MM
TA
INN
ÄR
2
52
I
ÄK
IM
315
e=0.25
39
Y = 427500
Iu½
YL
TIE
ajo
1341
AO 1
VL-1
32
IÖN
ajo
e=0.32
1
6
ÄR
INN
E
1
II
ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
HT
YL
1337
AR II
nä
2
NE
15:5
ÖY
RIN
VL
95
15:5
1336
AO
e=0.25
31
X = 708000
3
AP II
EV
II
e=0.25
KA
Oinila
15:3
HK
3
PIH
4
SÄ
1335
AO
VL
EI MITTAKAAVASSA
PAIMIO
OINILA IV, ITÄOSA
30
200
at
RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ.
KORTTELISSA 1331 JA KORTTELIN 1332 RAKENNUSPAIKOILLA 1 JA 2 ON JÄTEVEDET JOHDETTAVA KIINTEISTÖKOHTAISELLA PUMPPAAMOLLA PAIMION KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.
VL- JA EV-ALUEILLE SAA SIJOITTAA PUISTOMUUNTAMON RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN OHJEISTUKSEN
MUKAISESTI.
5470
91
I
25
40
ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN
SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN.
85
2:141
I
84
83
82
25dBA
SÄHKÖYHTIÖNTIE
81
1
1330
AR-1 I
e=0.20
28dBA
6
2:135
20
2:134
47
94
2:119 46
97
45
ar
tr
5
Oinila
10
25dBA
34
kh
tr
30
tr
9
2:119
8
17.58
91003
kh
2:59
tr
S
PUUSTOISENA SÄILYTETTÄVÄ RAKENNUSPAIKAN OSA.
2:48
KATU.
2:49
4
29
2:58
5
M-1
6
17
7
2:119
13
12
VK
tr
2:101
18
16
15
2:57
tr
19
ar
tr
2:44
2:102
VP
23
var
10
3
2:45
20
21
25
10
JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU.
PAIMIO
OINILA IV, ITÄOSA
pp
OHJEELLINEN JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU ALUEEN OSA.
Asemakaava ja asemakaavan muutos
Nähtävillä
Valtuusto
ajo
SUUNNITTELUKESKUS OY
ALUEELLA OLEVA AJOYHTEYS.
tr
OHJEELLINEN YLEISELLE JALANKULULLE VARATTU ALUEEN OSA.
3:77
3:76
tr
3:176
28
27
Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero
1:2000
TURUN TOIMISTO
YSK
kt
26
16.09
4049
4049
45
pp
27
3:78
var
KOKOOJAKATU, JOLLE PÄÄSY ON SALLITTU AINOASTAAN MUUHUN KATUALUEESEEN
RAJOITTUVISSA KOHDISSA TAI KUN SE ON KAAVASSA ERIKSEEN OSOITETTU.
24
22
24
kk
28
14
1
Paimionjoki
MERKINTÄ OSOITTAA RAKENNUSALAN SIVUN, JONKA PUOLEISTEN RAKENNUKSEN
ULKOSEINIEN SEKÄ IKKUNOIDEN JA MUIDEN RAKENTEIDEN ÄÄNENERISTÄVYYDEN
LIIKENNEMELUA VASTAAN ON OLTAVA VÄHINTÄÄN 28 dBA.
ISTUTETTAVA TAI LUONNONTILASSA SÄILYTETTÄVÄ ALUEEN OSA.
3
ar
2
TÄMÄN ASEMAKAAVAN ON KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT KOKOUKSESSAAN . .200 .
PAIMIOSSA . .200
2:60
ar
875134
3
RAKENNUSALA, JOLLE SAA SIJOITTAA TALOUSRAKENNUKSEN.
2:61
31
2:47
18
15
Iu½
e=0.30
4
25dBA
28dBA
1329
AR-1
2:107
28 dBA
2
10
tr
t
33
44
32
2:46
LT
1
tr
2:51
43
2:50
235
10
39
tr
1
95
MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN OSAN
RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA ULLAKON TASOLLA SAA KÄYTTÄÄ
KERROSLAAN LASKETTAVAKSI TILAKSI.
RAKENNUSALA.
TEHOKKUUSLUKU ELI KERROSALAN SUHDE TONTIN PINTA-ALAAN.
RAKENNUSALA.
48
92
93
VP
11
NIITTYKUKANTIE
2
e = 0.25
2:136
25dBA
2:107
1
2:137
17
nä
MY-1
u
Päiväys
Suunn. HaH/E-K Wahteristo/Emma Kaitaa
9.9.2011
Hyv.
Pasi Lappalainen/Juha Vesterberg
541-C5346
901
Yhteyshenkilö
Emma Kaitaa
Tiedosto
Oinila IV_ak_itäosa_tark_160908_2011.dwg
Q:\Tku\P165\P16571_PAIMIO_Oinila_IV_ITÄ_viimeiste\Työaineisto\Oinila IV Itäosa ASEMAKAAVA tarkistus\
Sivu 1 / 2
154-AK1402
MUISTIO
PAIMION KAUPUNGIN KIIRULANPUISTON ASEMAKAAVA
Viranomaisneuvottelu
Aika
6.11.2014, klo 9.00 – 10.00
Paikka
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku
Läsnä
Juha Suominen
Risto Rauhala
Sakari Hurskainen
Kaisa Lehtonen
Eija Suna
Pasi Lappalainen
Paimion kaupunki
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen maakuntamuseo
Varsinais-Suomen maakuntamuseo
Nosto Consulting Oy (siht.)
1. Neuvottelun avaus
Todettiin läsnäolijat.
Päätettiin, että Pasi Lappalainen laatii muistion neuvottelusta.
2. Yleisesittely
Osallistujille on toimitettu ennen kokousta tutustuttavaksi osallistumisja arviointisuunnitelma sekä alustava kaavaluonnos.
Suominen ja Lappalainen kertoivat kaavatyön taustasta ja tavoitteista.
Leena Lehtomaa (ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikkö) on ilmoittanut
ennen neuvottelua sähköpostitse: Luontoselvitys on tehty huolellisesti ja
sen tulokset on riittävällä tavalla huomioitu kaavaluonnoksessa. Herttatietokannassa on liito-oravahavainto kaava-alueen koillis- ja itäpuolella.
VL-alueeksi osoitetut alueet ja erityisesti lammen ympäristö puistomaisine lehtipuineen hyödyttää alueella mahdollisesti liikkuvaa liitooravaa.
Kaisa Äijö (Varsinais-Suomen liitto) on ilmoittanut ennen neuvottelua
sähköpostitse: Maakuntakaavan näkökulmasta ei kaavaan sisälly siis ristiriitoja.
NOSTO CONSULTING OY
Purokatu 2 / 12
21200 RAISIO
y-tunnus 2343223-6
GSM 0400 858 101
www.nostoconsulting.fi
etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi
Alv rek. kotipaikka Turku
Nosto Consulting Oy
Sivu 2 / 2
3. Keskustelu kaavan laadinnan vaiheista ja tavoitteista
Käydyn keskustelun yhteydessä kirjattiin muistiin seuraavia asioita:
-
Kaavaluonnoksessa esitetyt liittymäalueen näkemäalueet yleiselle
tielle ovat riittävät, ja liittymän paikka on liikenneturvallisuuden näkökulmasta sopiva. Liittymän toteuttaminen edellyttää olemassa olevan kuusiaidan osittaista poistamista liittymäalueelta.
-
Erillistä muinaismuistoselvitystä ei tarvita, mikäli muinaismuistoalueet merkitään kaavakartalle yleiskaavatyön aikana tehdyn rajauksen
mukaisesti.
-
Paikallisesti merkittävät rakennukset pitää huomioida kaavatyön aikana.
-
Luontoselvitys on laadittu riittävässä laajuudessa.
-
Suunnittelualue on maisema-alueen reunalla, mikä pitää huomioida
kaavamääräyksissä. Erillistä maisemaselvitystä ei kuitenkaan todennäköisesti tarvita.
-
Paimion kaupungin kanta on, että alustavan luonnoksen mukaisen
korttelin 303 rakennuspaikkojen 10 ja 11 rajusta pitää tarkentaa
yleiskaavan mukaiseksi.
-
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan lisätään arvioitaviin vaikutuksiin maisemavaikutukset.
-
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ajantasaistetaan suunnittelutyön tavoiteaikataulu.
4. Sovitut toimenpiteet
Kaavaluonnos lähetetään viranomaisille lausunnolle kaavan nähtävillä
oloaikana.
5. Neuvottelun päättäminen
Neuvottelu päätettiin klo 10.00.
Pasi Lappalainen
JAKELU
Läsnäolijat
Kaisa Äijö, Varsinais-Suomen liitto
Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Oinilan luontoselvitys 2014
Paimio
12.9.2014
Luontopalvelu Kraakku
Marika Vahekoski
2
Sisällysluettelo
1. Johdanto……………………………………………………………… 3
2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys…………………………………… 3
2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät ……………………
3
2.2 Kuvio 1………………………………………………………………………
2.3 Kuvio 2……………………………………………………………………….
2.4 Kuvio 3……………………………………………………………………….
3
3
4
3. Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit………………………… 5
3.1 Luontotyyppien uhanalaisuus……………………………………………….
5
4. Liito-oravaselvitys…………………………….……………………… 6
4.1 Yleistä liito-oravasta………………………………………………………
4.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät……………………………………….
4.3 Liito-oravaselvityksen tulokset……………………………………………
6
6
6
5. Linnusto ……………………………………………………………… 6
5.1 Linnustoselvityksen tulokset………………………………………………
7
5.2 Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit ..9
6. Yleistä viitasammakosta…………………………………………………… 9
6.1 Viitasammakkoselvityksen menetelmät ja tulokset…………………………… 9
7. Lepakot……………………………………………………………….. 10
7.1 Yleistä lepakoista……………………………………………………………… 10
7.2 Selvitysalueen lepakot………………………………………………………… 11
8. Päätelmät……………………………………………………………… 11
Lähteet……………………………………………………………………..
13
3
1 Johdanto
Oinilan luontoselvitys on tehty asemakaavan suunnitelmien pohjaksi Nosto Consulting Oy:n
toimeksiannosta. Alueelta on laadittu kevään ja kesän 2014 aikana liito-orava-, viitasammakko-,
linnusto-, lepakko-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset. Selvitykset on laatinut
luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta.
Selvitysalue on 6,8 hehtaarin suuruinen ja sijaitsee Paimion kunnassa, kaksi kilometriä keskustasta
pohjoiseen. Alue rajautuu luoteispuolelta Sähköyhtiöntiehen ja muilta osin asuinalueeseen.
Selvitysalueella ei ole rakennuksia.
2 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys
2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät
Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus tehtiin 25.6.2014 kiertämällä alue kattavasti jalkaisin läpi.
Kasvillisuutta katseltiin muillakin kartoituskerroilla. Alue on kuvioitu luontotyyppien mukaan.
2.2 Kuvio 1
Kuvio 1 on hoidettua puistoaluetta, jossa on myös pieni kaivettu lampi. Kuviolle on istutettu
esimerkiksi lehmuksia, jalavia, saarnia, tammia, vaahteroita, tervaleppiä ja rauduskoivuja. Kuvion
koillis- ja kaakkoisreunoilla kasvaa raunioyrttejä, puistolemmikkiä, käenkukkaa, nokkosta,
saunakukkaa, vuohenputkea, koiranputkea, kotkansiipeä, lupiinia, kuunliljaa, pionia, illakkoa,
rönsyleinikkiä ja leskenlehteä. Käenrieska kukkii nurmikolla keväällä.
Kuva 1: Puistomaisenalueen kaakkoisreuna
Kuva 2: Puistomaisen alueen lampi
2.3 Kuvio 2
Kuvio 2 alkaa selvitysalueen koilliskulmasta, jonne on istutettu pihtoja. Lisäksi siellä kasvaa
kuusia, mäntyjä ja rauduskoivuja. Istutetun alueen jälkeen metsä jatkuu pääosin männikkönä, jonka
seassa kasvaa myös kuusia. Männyt ovat 60 – 80 –vuotiaita. Pensaskerroksessa kasvaa vähän
pihlajan- ja vaahterantaimia sekä terttuseljaa. Kuvion itäreunalla polun vieressä kasvaa
pähkinäpensas. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, metsätähteä, metsälauhaa,
4
oravanmarjaa, käenkaalia, juolukkaa ja kanervaa. Pohjakerroksessa
metsäkerrossammalta. Kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT).
kasvaa
seinä-
ja
Kuva 3: Mustikkatyypin tuore kangasmetsä
2.4 Kuvio 3
Kuvio 3 on kallion lakialuetta, jossa on näkyvillä paljon kalliopintaa. Kalliolla risteilee useita
ihmisten käyttämiä polkuja ja lapset ovat rakentaneet sinne majoja. Kalliosta on joskus myös
louhittu isoja kappaleita rakennusmateriaaliksi.
Kallion painanteissa kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä, rauduskoivuja ja kuusia sekä katajia. Painanteissa
kasvaa myös mustikkaa, puolukkaa, metsälauhaa, juolukkaa, kanervaa, mäkitervakkoa,
kalliohatikkaa, kallioimarretta, seinä-, kangasrahka- ja kangaskynsisammalta. Avoimilla kallion
päällisillä kasvaa sammalia ja jäkäliä. Kuvio on karua kalliometsää (Vr). Kallionlakialue on
metsälain mukaan erityisen tärkeä elinympäristö, joka tulee säästää rakentamiselta.
Kuva 4: Kallion lakialuetta
Kuva 5: Lasten rakentama maja kalliolla
5
Kuva 6: Louhittua kallion rinnettä
Kartta 1: Selvitysalueen luontotyypit
Numero 1 on puistoaluetta, nro 2 on mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää ja nro 3 on kalliometsää
3 Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit
3.1 Luontotyyppien uhanalaisuus
Suomen ympäristökeskus on selvittänyt viisivuotisessa hankkeessa Suomessa esiintyvien
luontotyyppien luokittelua ja tyyppien uhanalaisuutta. Ensimmäinen uhanalaisuusarviointi valmistui
2008 ja sen lopputuloksena esitettiin jokaiselle luontotyypille uhanalaisuusluokat erikseen PohjoisSuomen, Etelä-Suomen ja koko maan osalta. Uhanalaisuusluokkien määräytyminen perustuu
havaittuihin ja ennustettuihin muutoksiin kyseisen luontotyypin esiintymien määrässä ja laadussa
sekä tyypin yleisyyteen nykyhetkellä. Suot olivat arvioinnissa mukana yhtenä seitsemästä
pääryhmästä. Soiden jako eri tyyppeihin luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa perustuu
perinteiseen kasvitieteelliseen suoluokitukseen (mm. Eurola 1995).
6
Karut avoimet laakeat sisämaankalliot ovat luokituksen mukaan säilyviä (LC), keski-ikäiset
mäntyvaltaiset tuoreet kankaat ovat silmälläpidettäviä (NT).
Selvitysalueelta ei löytynyt uhanalaisia tai alueellisesti uhanalaisia, Suomen vastuulajeja tai
luonnonsuojeluasetuksella suojeltuja kasvilajeja.
4 Liito-oravaselvitys
4.1Yleistä liito-oravasta
Liito-orava elää kuusivaltaisissa metsissä, joissa tulee kasvaa myös riittävästi sopivia ravintopuita
kuten haapoja, leppiä ja koivuja. Liito-orava käyttää elinpiirillään useita pesäpaikkoja.
Pesäpaikoiksi kelpaavat puun kolot, oravan vanhat risupesät sekä linnunpöntöt. Aikuisen naaraan
elinpiiri on noin 8 ha ja uroksen noin 60 ha. Urosten elinpiirit voivat sijaita osittain päällekkäin ja
yhden uroksen elinpiirin sisällä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Naaraiden elinpiirit sijaitsevat
yleensä erillään toisistaan.
Liito-orava voi käyttää siemenpuuasentoon hakattuja aukkoja, varttuneita taimikoita ja nuoria
metsiä ruokailuun ja siirtymiseen kuusimetsiköstä toiseen. Puuttomia hakkuuaukkoja ja nuoria
taimikoita liito-orava ei pysty ylittämään liitäen puusta toiseen, jolloin nämä alueet eivät sovellu
liito-oravalle. Liito-orava pystyy liitämään jopa 60 metriä.
Suomen eliölajiston uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on merkitty vaarantuneeksi lajiksi.
Suomen luonnonsuojelulain 49§:n mukaan, luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien
lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.
4.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät
Alueelta etsitään mahdollisia liito-oravan pesimä- ja ruokailupuita tarkastamalla haapojen,
koivujen, leppien ja isojen kuusien tyvet. Puiden alta etsitään liito-oravan papanoita. Papanat ovat
parhaiten nähtävissä lumien sulettua huhtikuun alusta kesäkuun loppuun, jolloin ne eivät vielä ole
jääneet kasvillisuuden peittoon. alueen liito-oravaselvitys tehtiin 24.5.2014.
4.3 Liito-oravaselvityksen tulokset
Selvitysalueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta.
5 Linnusto
Linnustoselvitystä tehtäessä alue kierrettiin jalkaisin kartoituslaskentamenetelmää käyttäen 24.5.,
9.6. ja 25.6. klo 4:00 – 10:00 välisenä aikana. Apuna laskennassa käytettiin kiikareita ja gpspaikanninta. Laskennat suoritettiin poutaisella ja tyynellä tai heikko tuulisella säällä. Linnuista
merkittiin kartalle näkö- ja kuulohavainnot. Myös aluerajauksen läheisyydessä ääntelevät linnut
merkittiin karttaan (noin 50 m etäisyydellä alueen rajalta). Korkealla ylilentäviä lintuja ei merkitty
ylös.
7
5.1Linnustoselvityksen tulokset
Alueella havaittiin yhteensä 20 lintulajia, joista alueella pesiviksi tulkittiin 15 lajia. Tiaiset, telkkä ja
kirjosieppo pesivät koloissa ja pöntöissä, joita ei alueella ollut. Nämä lintulajit käyttävät aluetta
etsiessään ruokaa, mutta pesivät läheisissä pihapiireissä. Yleisimmät pesivät lintulajit olivat
pajulintu, peippo ja punarinta. Ne ovat yleisiä lintulajeja koko maassa.
Lajilista
Telkkä pesii puunkoloissa ja pöntöissä. Alueella ei ollut sille sopivia koloja tai pönttöä, mutta
koiras telkkä havaittiin lammessa 24.5. ja 9.6. lammessa ui naaras telkkä viiden poikasen kanssa.
Sepelkyyhky on yleinen lintu Etelä- ja Keski-Suomessa. Se pesii metsänreunojen tiheissä
kuusikoissa. Selvitysalueella yksi sepelkyyhkypari pesi mustikkatyypin kangasmetsässä kuviolla 2.
Käpytikan pesää ei löydetty alueelta, mutta se havaittiin alueella 24.5. ja 9.6. Käpytikka on yleisin
tikkalaji Suomessa.
Metsäkirvinen pesii mäntymetsissä ja rämeillä. Se välttää tiheitä metsiä (Laine, L. 1996).
Metsäkirvispari pesi kuvion 2 pohjoisosassa.
Punarinta pesii sekametsissä ja suosii kuusia. Selvitysalueella niitä pesi neljä paria.
Mustarastas pesii yleisesti Etelä-Suomen puutarhoissa ja puistoissa. Myös lehdot, kuusi- ja
sekametsät ovat sen pesimäaluetta. Selvitysalueella pesi yksi mustarastaspari selvitysalueen
etelärajan tuntumassa.
Räkättirastas pesii usein yhdyskunnittain metsänreunoissa ja metsiköissä. Selvitysalueellakin ne
pesivät yhdyskunnassa kuvion 2 reunassa.
Laulurastasta tavataan monen tyyppisissä metsissä. Mäntymetsissä se on yleensä vähälukuinen
(Laine, L. 1996). Selvitysalueen koillisosan metsässä pesi yksi laulurastaspari.
Punakylkirastas on pajulinnun ja peipon jälkeen Suomen kolmanneksi runsain lintulaji. Se
sopeutuu monenlaisiin ympäristöihin. Punakylkirastaspari pesi kuviolla 2.
Hernekerttu elää nuorissa kuusi- ja mäntymetsissä sekä pensaikkoisissa metsänreunoissa.
Hernekerttuparit pesivät kuvioilla 1 ja 2.
Lehtokerttu pesii lehti- ja sekametsissä sekä puistoissa ja puutarhoissa. Selvitysalueella
lehtokerttupari pesi puistomaisen alueen reunalla.
Mustapääkerttu pesii sekametsissä ja lehdoissa. Selvitysalueella yksi pari pesi puistomaisella
alueella.
Tiltaltti pesii kuusivaltaisissa metsissä. Yksi tiltalttipari pesi selvitysalueen koillisosan istutetussa
havupuumetsikössä.
Pajulintu on hyvin yleinen lintu koko Suomessa, selvitysalueella niitä pesi viisi paria.
8
Hippiäinen pesii kuusivaltaisissa metsissä ja selvitysalueella niitä pesi yksi pari kuviolla 2.
Kirjosieppo pesii koloissa. Sitä tavataan pihoilla sekä lehti- että havumetsissä. Selvitysalueella
kaksi kirjosieppoparia pesi kuvion 2 viereisessä pihapiirissä.
Sinitiainen pesii puunkoloissa ja linnunpöntöissä lehti- ja sekametsissä. Sinitiaispareja pesi kaksi
paria selvitysalueen viereisillä piha-alueilla.
Talitiainen pesii runsaana kaupunkien puistoissa ja ihmisten lähettyvillä pöntöissä, mutta myös
seka- ja lehtimetsissä. Talitiaisia pesi alueen läheisillä viereisillä pihoilla 4 paria.
Peippo on pajulinnun ohella yleisimpiä lintuja Suomessa. Se on selvitysalueen yleisin lintu ja sen
reviireitä löytyi neljä.
Vihervarpunen pesii sekä kuusi- että mäntymetsissä. Vihervarpunen on Etelä-Suomessa hyvin
yleinen lintu (Laine, L. 1996). Yksi pari pesi kuviolla 2.
Taulukko 1: Alueella havaitut lintulajit ja niiden parimäärät kuvioittain.
Lintulaji
Telkkä
Kuvio 1
Kuvio 2
1 koiras ja naaras viiden
poikasen kanssa
Sepelkyyhky
Käpytikka
Metsäkirvinen
Punarinta
Mustarastas
Räkättirastas
Laulurastas
Punakylkirastas
Hernekerttu
Lehtokerttu
Mustapääkerttu
Tiltaltti
Pajulintu
Hippiäinen
Kirjosieppo
Sinitiainen
Talitiainen
Peippo
Vihervarpunen
Yhteensä:
Kuvio 3
1
havaittiin alueella, pesää ei
löydetty
1
2
1
1
1
yhdyskunta
1
1
1
1
1
1
1
2
Pesii
pihapiirissä
Pesii
pihapiirissä
Pesii
pihapiirissä
2
1
1
viereisessä
viereisessä
viereisessä
2
2
1
11 paria
13 paria sekä räkättirastas
yhdyskunta
2 paria
9
5.2 Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit
Laji on vaarantunut, kun siihen kohdistuu keskipitkällä aikavälillä suuri uhka kadota luonnosta.
Uhanalaisuusluokan 2010 mukaan laji arvioidaan vaarantuneeksi (VU), kun se parhaan saatavilla
olevan tiedon perusteella täyttää jonkun vaarantuneiden luokan kriteereistä A-E, ja siihen
arvioidaan täten kohdistuvan luonnossa korkea häviämisriski. Laji arvioidaan silmälläpidettäväksi
(NT), kun se ei täytä uhanalaisten kriteerejä, mutta jonkun kriteerin täyttyminen on kuitenkin
lähellä tai on todennäköistä, että ehdot täyttyvät lähitulevaisuudessa. Alueellisessa
uhanalaisuusarvioinnissa tarkastellaan valtakunnallisesti silmälläpidettävien ja elinvoimaisten lajien
uhanalaisuutta vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnin mukaan. Lintudirektiivin I-liitteessä on lueteltu
yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura
2000 -verkosto.). Suomen erityisvastuulajit ovat lajeja, joiden levinneisyys on keskittynyt
Eurooppaan tai, jotka ovat maanosan laajuisesti uhanalaisia, voimakkaasti taantuneita tai
harvalukuisia, ja erityisesti karujen vesien, soiden ja boreaalisten havumetsien lajit, joiden Suomen
kannan osuus on yli 15 % Euroopan kannasta, lukuun ottamatta punakylkirastasta, järripeippoa ja
vihervarpusta. (Suomen ympäristökeskus: Vastuulaji, linnut. 2005. Ympäristöministeriön wwwsivut. )
Uhanalaisia, vaarantuneita, silmälläpidettäviä tai alueellisesti uhanalaisia tai lintudirektiivin Iliitteen lajeja ei havaittu selvitysalueella. Telkkä on Suomen vastuulaji.
6 Yleistä viitasammakosta
Viitasammakkoa tavataan Suomessa Metsä-Lappiin asti. Viitasammakko on paikkauskollinen ja
elää kutuvetensä läheisyydessä. Viitasammakko ei kude helposti kuivuviin ojiin ja lammikoihin
kuten sammakko. Viitasammakot elävät merenlahdissa, järvien rantamilla sekä räme- ja aapasoilla.
Viitasammakko on Euroopan Unionin luontodirektiivin liitteen IV laji ja luonnonsuojelulain
714/2009 mukaan rauhoitettu. Uhanalaisuusluokan mukaan viitasammakko on elinvoimainen (LC).
Viitasammakoiden esiintyminen alueella on helpointa selvittää niiden kerääntyessä kutupaikoille
lisääntymisaikana. Viitasammakon ääni kuulostaa pulputukselta, kun taas sammakko kurnuttaa.
Viitasammakoiden soidin on aktiivisimmillaan hämärän aikaan.
6.1 Viitasammakkoselvityksen menetelmät ja tulokset
Viitasammakko suosii lisääntymispaikkanaan reheviä järviä ja umpeenkasvaneita merenlahtia (M.
Lappalainen 2009).
Koska viitasammakon soidin on aktiivisimmillaan hämärän ja pimeän aikaan, tehtiin selvitys klo
23.00 – 01.00 välisenä aikana 23.5. Lammikon vierelle kuljettiin jalkaisin ja kuunneltiin
viitasammakoiden mahdollista pulputusta. Sää oli puolipilvinen ja tyyni. Lämpötila oli + 5 astetta.
Epävarmuustekijänä voidaan pitää selvityksen myöhäistä aikaa, sillä viitasammakon soidin on
Etelä-Suomessa yleensä toukokuun alkupuolella. Selvitystyö tehtiin samalla viikolla, jolloin työ
toimeksiannettiin.
10
Selvitysalueen lammessa ei havaittu viitasammakoita.
7 Lepakot
7.1 Yleistä lepakoista
Saalistaessaan lepakot kaikuluotaavat ultraääniensä avulla hyönteisiä. Kaikuluotauksen avulla
lepakot myös suunnistavat. Puu- ja pensasrivit helpottavat lepakon suunnistamista ruokailu- ja
lepopaikoille.
Suomessa esiintyy 11 lepakkolajia. Pohjanlepakko, vesi-, lampi-, ripsi-, viiksi- ja isoviiksisiippa
sekä korvayökkö talvehtivat Suomessa. Iso-, kimo-, pikku- ja vaivaislepakko ovat Suomessa
harvinaisia ja muuttavat talveksi Keski-Eurooppaan. Lepakot vaipuvat talveksi horrokseen ja
tarvitsevat horrostuspaikaksi 0-8oC lämpöisen, vedottoman ja kosteahkon paikan. Maakellarit,
kallion syvät halkeamat ja louhikot ovat tällaisia paikkoja. Kesällä lepakoiden päiväpiilopaikoiksi
kelpaavat puiden kolot, kaarnanaluset, linnunpöntöt ja rakennusten vintit sekä kattojen rakenteet.
Pohjanlepakko on lepakkolajeista yleisin ja sen kaikuluotausääni kantaa 50 – 80 metriä. Koska
pohjanlepakon ääni on voimakas, eivät leveät tie- tai sähkölinjat haittaa sen suunnistamista.
Isoviiksisiippa ja viiksisiippa ovat myös yleisiä lepakoita Suomessa. Viiksisiippojen
kaikuluotausääni kantaa noin 15 – 20 metriä. Viiksisiipat asustavat metsissä ja karttavat valaistuja
alueita. Ne saalistavat pienillä aukeilla, metsäteiden varsilla ja metsänreunoissa.
Korvayökön kaikuluotausääni on kaikkein heikoin ja kantaa vain noin 5 metriä. Korvayökkö
käyttää saalistaessaan isoja korviaan. Koska korvayökön kaikuluotausääni on heikko, on sen
havaitseminen detektorinkin avulla vaikeaa ja onnenkauppaa. Korvayökkö asustaa pihoissa,
puutarhoissa ja puistoissa esimerkiksi hautausmailla.
Vesisiippa saalistaa nimensä mukaisesti vesistöjen yllä. Vesisiipat lentävät lähellä veden pintaa,
pyörähdellen ympäri pienillä alueilla. Välillä ne poikkeavat rannalta veden päälle kaartuvien puiden
alle.
Lampisiippa, ripsisiippa, pikkulepakko, vaivaislepakko, isolepakko ja kimolepakko ovat Suomessa
harvinaisia ja eteläisiä lajeja.
Kaikki lepakot ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja kuuluvat EU:n luontodirektiivin
liitteen IV (a) listaan. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen
on kielletty luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan.
Suomi on liittynyt Euroopan
lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS) vuonna 1999. Sopimuksen mukaan lepakoiden
tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä tulee pyrkiä säästämään. Tämän mukaan
lepakkoalueet luokitellaan luokkiin I – III. Luokka I tarkoittaa lisääntymis- tai levähdyspaikkaa,
joka on ehdottomasti säilytettävä ja sen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulaissa
kielletty. Luokka II on tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti ja tämä alue tulee huomioida
maankäytössä. Luokka III tarkoittaa muuta lepakoiden käyttämää aluetta. Tällainen alue on
mahdollisuuksien mukaan huomioitava maankäytössä.
11
7.2 Selvitysalueen lepakot
Lepakkoselvitys tehtiin kolme kertaa; 23.5., 25.6. ja 14.8. Sää oli selvityskerroilla poutainen ja
tuuli tyyntä tai heikkoa. Selvityksen tekeminen aloitettiin vasta tunnin kuluttua auringon
laskemisesta. Alueella kuljettiin rauhallisesti kävellen polkuja pitkin metsässä ja kalliolla sekä
puiston nurmikolla. Lepakoita havainnoitiin detektorin avulla (Pettersson ultrasound detector D
230). Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitystä tehtäessä katseltiin löytyykö alueelta lepakoille sopivia
päiväpiilopaikkoja tai mahdollisia talvehtimispaikkoja. Viiksisiippaa ja isoviiksisiippaa on vaikea
erottaa toisistaan detektorin avulla, joten niitä nimitetään yhdessä viiksisiipoiksi.
23.5. ja 25.6. selvitysalueen lammikolla saalisti kaksi vesisiippaa. 14.8. lammikolla ei havaittu enää
lepakoita. Kaikilla kolmella kerralla havaittiin yksi pohjanlepakko saalistamassa asutuksen ja
metsänrajassa selvitysalueen itäreunalla. 25.6. pohjanlepakko kävi myös lammella.
Selvitysalueella on vanhoja puita, joiden kaarnan alla lepakot voivat olla päivällä suojassa. Myös
kalliossa on rakoja, joita lepakot voivat käyttää hyväkseen, kuten myös ympäröivän asutuksen
rakennusten välikattoja. Selvitysalue kuuluu luokkaan II eli on lepakoiden ruokailualue.
Kartta 2: Lepakoiden saalistusalueet
Punaisella on merkitty vesisiippojen ja vihreällä pohjanlepakon saalistusalue
8 Päätelmät
Selvitysalueen kallionlakialueet ovat metsälain mukaan erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Näin
ollen kuvion 3 kallionlakialue tulee jättää rakentamisen ulkopuolelle. Kallion raot tarjoavat myös
alueella saalistaville vesisiipoille ja pohjanlepakolle lepopaikkoja. Kuvio 1 on ihmisen tekemää
12
puistoaluetta, jossa on kaivettu lampi. Kuvio 2 on hoidettua mustikkatyypin tuoretta mäntyvaltaista
kangasmetsää. Selvitysalueelta ei löytynyt uhanalaisia tai alueellisesti uhanalaisia, Suomen
vastuulajeja tai luonnonsuojeluasetuksella suojeltuja kasvilajeja.
Alueella ei havaittu liito-oravia ja viitasammakoita. Lammikolla saalisti vesisiippoja ja alueen
reunoilla havaittiin yksi saalistava pohjanlepakko. Alue luokitellaan II-luokkaan eli lepakoiden
saalistusalueeksi. Alueella ei havaittu uhanalaisia, vaarantuneita, silmälläpidettäviä tai alueellisesti
uhanalaisia tai lintudirektiivin I-liitteen lintulajeja. Telkkä kuuluu Suomen vastuulajeihin, mutta
sopivien pesäpaikkojen puuttuessa alueelta, sitä ei tulkittu pesiväksi alueella.
13
Lähteet
Hotakainen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit – opas
kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Hämeenlinna.
Laine, L.J. 1996: Suomalainen lintuopas.
Lappalainen, M. 2002: Lepakot, salaperäiset nahkasiivet. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Jyväskylä.
Lappalainen, M. & Sirkiä, P. 2009: Suomalainen sammakkokirja. Kustannusosakeyhtiö Sammakko. Turku.
Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio.
Hämeenlinna.
Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki.
Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen
kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki.
Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T. 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 1. Suomen
ympäristökeskus. Helsinki.
Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T. 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2. Suomen
ympäristökeskus. Helsinki.
Sisältödokumentti 17.9.2007 / Suomen ympäristökeskus. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja Vliitteen lajit. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=248356&lan=FI
Sisältödokumentti/ Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien
esiintyminen
Suomessa.
www.ymparisto.fi/fi.FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Suomen_lajien_punainen_lista_2010/Alueellisesti_uh
analaisista_lajeista
Sisältödokumentti 1.2.2012 / Ympäristöministeriö.
www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=404980&clan=fi
Luonnonsuojeluasetuksessa
rauhoitetut
lajit.
www.luomus.fi/elaintiede/selkarankaiset/tietoa/lepakot/lajit.htm Suomessa tavatut lepakkolajit. Tulostettu
5.7.2013
Paimion ympäristölautakunta
PL 50
21531 Paimio
Paimio-Seuran lausunto Kiirulanpuiston asemakaavan kaavaluonnoksesta
Paimio-Seura tekee Kiirulanpuiston kaavaluonnoksesta A) huomionsa ja antaa B) mielipiteensä siitä.
Lausunnossaamme syvennytään erityisesti yhdistyksen toimialaan kuuluviin asioihin; niitä ovat mm.
esihistoria, historia nykypäivään asti, rakennushistoria, perinteinen maankäyttö ja henkilöhistoria sekä
tärkeänä osana asukkaiden viihtyisyys.
Kiirulanpuisto alueineen kantaa piirteitä ja muistoja esim. Lautelan tilasta, vanhasta tiereitistä,
luonnonparantolasta sekä merkittävän paimiolaisen teollisuusvaikuttajan Jukka Lähteenmäen arvoista:
modernia arkkitehtuuria edustava huvila puistopihan keskellä, arkeologisten arvojen kunnioittaminen ja
esiintuonti sekä puulajipuisto, arboretum. Alueella on lisäksi tärkeitä yhteisöllisiä luonto- ja virkistysarvoja.
A)
FAKTOJA / HUOMIOITA KIIRULANPUISTON ASEMAKAAVALUONNOKSESTA
1) KAAVALUONNOKSEN POHJOISPUOLIKKAAN MAANKÄYTÖN LUONNE
Kaava-alueen pohjoispuolikas on varsin tiivis. – Jukka Lähteenmäki teetti ennen poismenoaan maankäytön
idealuonnoksen, joka käsitti juuri tuon rakentamattoman pohjoispuolikkaan: siinä oli 5 pientalotonttia.
Lähtökohtana oli arboretumin säilyttäminen. Nyt tuolle samalle alueelle on merkitty 13 tonttia.
2) YHTEYS VL-ALUEELLE
Alueen itäkärjen kallio-metsäalue on jo vanhastaan asukkaiden käyttämä suosittu ulkoilualue. Kaavassa ei
ole selkeää ja luontevaa viheryhteyttä Sähköyhtiöntien kevyen liikenteen reitiltä VL-alueelle, vain kapea
mutkitteleva viherkaistale pitkin kaava-alueen reunaa.
3) POIKKEAMINEN OYK.STA
Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan (OYK) mukaiselle VL-alueelle ulottuu kahden asuintalon tontit (liite 1).
Asiasta ei ole mainintaa selostuksessa. – VL-alueelle merkittyjen rakennusten sallittu korkeus on sitä paitsi
ns. jyrkän rinteen ratkaisu, vaikka ne on merkitty kallioalueen alapuolelle kohtaan, jossa maasto on jo loivaa.
4) PUULAJIPUISTON KOHTALO
Jukka Lähteenmen kantavana ideana oli lammen ympärille ja aina alueen pohjoisrajalle asti ulottuva
kunnianhimoinen arboretum, jonka lajit hän valitsi tutustumisretkien ja asiantuntijoiden avulla. Se on merkitty
pääosaltaan omakotitonteiksi. Puulajipuiston yksilöt on istutettu parikymmentä vuotta sitten, joten ne ovat jo
kunnollisen kokoisia puuyksilöitä. Kaavaluonnoksen mukaisesti toimien puulajipuisto hävitetään.
5) ARKEOLOGISESTI HERKKÄ ALUE
Alue on arkeologisesti herkkää. Se on osa esihistoriallisen ajan aktiivisen toiminnan vyöhykettä, joka –
kiinteiden muinaisjäännösten ja irtolöytöjen mukaan – ulottuu vähintään Spurilan kalmistosta Toispuolojannummelle asti.
6) VANHA TIEREITTI
Alueen halki kulkee vanha myllytiereitti, joka jatkuu nykyisin Myllytienä. Vanhat kulkureitit ovat tärkeä osa
alueen identiteettiä ja maisemahistoriaa. Sitä ei ole otettu huomioon.
7) SELOSTUKSEN PUUTTEET
Selostus on niukka ja siitä puuttuu paikallistieto: esimerkiksi arboretumia ei ole mainittu saati painotettu, ei
selostuksessa eikä maisemaselvityksessä. Pohjatiedot rakennuskannasta on esitetty osin virheellisesti, osin
harhaanjohtavasti (liite 2). Vanhaa tiereittiä ei ole mainittu. Alueen mahdollista erityisarvoa löytymättömän
arkeologisen aineiston osalta ei myöskään tuoda selostuksessa esiin. – OYK:sta poikkeamista ei ole
mainittu: selostuksessa on ainoastaan toteamus OYK:sta sekä OYK-karttaote ilman kommentteja.
8) VIRANOMAISLAUSUNTOJA EI OLE PYYDETTY
Viranomaisneuvottelun pöytäkirjassa todetaan: "Kaavaluonnos lähetetään viranomaisille lausunnolle kaavan
nähtävilläoloaikana." Sama asia todetaan OAS:ssa. (Liite 3) Kaavaluonnosta ei ole vielä lähetetty viranomaisille.
B)
ESITYKSET / MIELIPITEET KIIRULANPUISTON KAAVALUONNOKSESTA
1) KAAVALUONNOKSEN POHJOISPUOLIKKAAN TIIVIYTTÄ KEVENNETÄÄN
Kaavaa kevennetään vähentämällä rakennuspaikkoja ja lisäämällä puistoaluetta.
2) YHTEYS VL-ALUEELLE LUODAAN
Kaavassa turvataan kunnollinen virkistysreitti, joka johtaa VL-alueelle suoraan Sähköyhtiöntien kevyen
liikenteen reitiltä lammen sivuitse. Viheryhteys on selkeä vyöhyke myös visuaalisesti, niin että lampi
ympäristöineen, metsärinne ja kalliolaki yhdessä muodostavat viheraluekokonaisuuden.
3) LUONNOKSEN VL-ALUE PALAUTETAAN OYK:N MUKAISEKSI
OYK:n VL-alueelle osoitetut tontit poistetaan ja noudatetaan vähintäänkin OYK:n mukaista linjausta – vielä
parempi olisi, jos metsäinen lähivirkistysalue ulotettaisiin OYK:n minimimerkintää laajemmaksi.
4) PUULAJIPUISTO NOSTETAAN SILLE KUULUVAAN ARVOONSA
Arboretumin istutussuunnitelma ja lajisto selvitetään, ja tämä parikymmenvuotias puulajipuisto otetaan
huomioon kaavoituksessa muodostamalla se VL-alueeksi.
5) ARKEOLOGINEN HERKKYYS OTETAAN HUOMIOON
Otetaan huomioon, että ollaan potentiaalisella arkeologisella löytöalueella. Yksi mahdollisuus on hyödyntää
metallinilmaisinharrastajia alueen tutkimisessa ennen rakentamista.
6) VANHA TIEREITTI SÄILYTETÄÄN
Vaikka vanha tiereitti ei ole yleisessä käytössä, reittiä ei turmella eikä hävitetä maansiirroin, istutuksin tai
rakennusmassoin.
7) SELOSTUS KORJATAAN JA TÄYDENNETÄÄN
Selostus korjataan ja täydennetään mm. arboretumin, rakennuskannan (liite 2) ja vanhan tiereitin osalta.
8) KAAVALUONNOKSESTA PYYDETÄÄN LAUSUNTO VIRANOMAISILTA
Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunto viranomaisilta, ennen kuin sen käsittelyä jatketaan.
Selostuksessa todetaan, että "Rakennuksiin ei kohdistu erityisiä suojelutarpeita." Paimio-Seuran mielestä
rakennuksien arvoa pitää pohtia: rakennuksiin kohdistuu vähintään paikallisia suojelutarpeita.
Paimio-Seura tutkii vielä omalta osaltaan arboretumin taustaa, vaiheita, lajistoa yms. ja toimittaa saamansa
tiedot kaupungille välittömästi ne saatuaan.
Paimiossa 29.1.2015
Paimio-Seura ry
Viri Teppo-Pärnä
varapuheenjohtaja
Anne Savolainen
sihteeri
Pyydämme lähettämään vastineen osoitteeseen
Viri Teppo-Pärnä
Pappilantie 56
21530 Paimio
Liitteet:
Liite 1: Tarkastelu / osayleiskaavan suhde Kiirulanpuiston kaavaluonnokseen
Liite 2: Rakennuskanta selostuksessa
Liite 3: Viranomaislausuntojen ajankohta: viranomaisneuvottelun pöytäkirja, OAS
Liite 1
Tarkastelu / osayleiskaavan suhde
Kiirulanpuiston kaavaluonnokseen
Kaavaluonnos ja OYK
päällekkäin
Kiirulanpuiston
kaavaluonnos
Liite 2
Rakennuskanta selostuksessa
SELOSTUKSEN TEKSTIÄ, S. 5-6
"Rakennettu ympäristö
Suunnittelualueella on ollut vielä 1960-luvulla Luonnonmaan parantola, mikä on myöhemmässä
vaiheessa purettu. Nykyisin tämä alue on hoidettua metsäaluetta, jossa on myös pieni kaivettu
lampi.
Alueella sijaitsee neljä erillispientaloa (omakotitaloa) sekä erillinen asuinrakennus, mikä kuuluu
samaan pihapiiriin yhden erillispientalon kanssa. Samassa pihapiirissä on myös vanha
talousrakennus. Alueen omakotitaloista kaksi on siirretty alueelle. (Korostus ja alleviivaus
lausujan.)
Rakennuksiin ei kohdistu erityisiä suojelutarpeita."
KUVATEKSTIT
"Kiirulanpuisto Oy:n päärakennus ja talousrakennus"
"Suunnittelualueelle siirretyt asuinrakennukset"
SELOSTUKSEN ALLEVIIVATUT TIEDOT OVAT PUUTTEELLISIA TAI VIRHEELLISIÄ
1) "Neljä erillispientaloa" ON OIKEASTI
- kaksi Lautelan talon L:n muotoisen päärakennuksen rungosta pystytettyä rakennusta
- yksi tavanomainen pientalo (kahden tontin alalla) alueen eteläreunalla
- kaavasta ja selostuksesta ei selvinnyt, mikä on neljäs erillispientalo
2) "Erillinen asuinrakennus" ON OIKEASTI
- Jukka Lähteenmäen mittava residenssi, moderni, 'taidemuseomainen' huvila, suunnittelijana
serkku, tamperelainen arkkitehti Seppo Salvo
3) "Yksi erillispientalo" ON OIKEASTI
- tallirakennus, jonka lohkokivinen alaosa sisältää varastoja ja jonka ullakkokerroksessa toimii
musiikkikoulu; tienvarsimaiseman maamerkki
4) "Vanha talousrakennus" ON OIKEASTI
- lohkokivinen Lautelan talon kivinavetta
Kuvateksteissäkin on epäloogisuutta: "Kiirulanpuisto Oy:n päärakennus" on em. "erillinen
asuinrakennus", ja "talousrakennus" onkin em. "vanha talousrakennus", siis kivinavetta.
Sekä tekstissä että kuvatekstissä mainitut 'siirretyt rakennukset' on koottu paikalla sijainneen
Lautelan vanhan päärakennuksen rungosta, eikä niitä ole siis "siirretty alueelle".
Liite 3
Viranomaislausuntojen ajankohta: viranomaisneuvottelun pöytäkirja, OAS
Ote kaavaluonnosaineistossa olevasta viranomaisneuvottelun pöytäkirjasta:
"PAIMION KAUPUNGIN KIIRULANPUISTON ASEMAKAAVA
Viranomaisneuvottelu
Aika
6.11.2014, klo 9.00 – 10.00
Nosto Consulting Oy
(...)
4.
Sovitut toimenpiteet
Kaavaluonnos lähetetään viranomaisille lausunnolle kaavan nähtävilläoloaikana."
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ote osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS):
Suunnittelutyön kulku
Vaihe
Tiedottaminen
Osallistuminen
Valmistelumateriaali
(kaavaluonnos)
Kirje maanomistajille,
ilmoitus virallisessa
ilmoituslehdessä, nähtävillä 14 vrk kaupungin
ilmoitustaululla ja internetissä
Mielipiteet kaupunkiin
tai kaavan laatijalle
Lausuntopyyntö viranomaisille
Paimion ympäristölautakunta
Juha Suominen
LIITEKOKONAISUUS /
KIIRULANPUISTON PUULAJIPUISTO ELI ARBORETUM
Oheinen liitekokonaisuus liittyy Paimio-Seuran mielipiteeseen Kiirulanpuiston
kaavaluonnoksesta.
Mielipide on jätetty sisään kaavaluonnoksen esilläoloaikana ja päivätty 29.1.2015.
Liitekokonaisuus täydentää mielipiteen viimeistä kappaletta:
"Paimio-Seura tutkii vielä omalta osaltaan arboretumin taustaa, vaiheita, lajistoa yms. ja toimittaa
saamansa tiedot kaupungille välittömästi ne saatuaan."
Liitekokonaisuuteen kuuluu kolme liitettä
- Alkuperäinen kuitti puulajipuistoa varten tehdyistä taimihankinnoista, 1992, pdf. (Nimet latinaksi.)
- Mustilan arboretumin toiminnanjohtajan Jukka Reinikaisen muistikuvia taimihankinnoista, meili.
(Nimet myös suomeksi.)
- Puulajipuiston istuttajan Lassi Mäkisen muistikuvia puiston perustamisesta, muistiinpanot
puhelinkeskustelusta.
Liitekokonaisuus kertoo tavoitteellisesta työstä arboretumin laatimiseksi.
Oletettavasti puulajit löytyvät yhä alueelta.
Luontopalvelu Kraakun tekemässä Luontoselvityksessä on alueella huomattu seuraavat Mustilalistoihin liittyvät puut:
- kuvio 2 - "jalavia" (pitäisi olla: kynäjalavia) ja "tammia"
- kuvio 3 - "pihtoja" (Mustila-listasta löytyy kolme pihtalajia).
Mustila-listoissa nimikkeitä on kaikkiaan 14.
Paimiossa 4.3.2015
Viri Teppo-Pärnä, vpj
Johanna Marttila, sihteeri
Jukka Reinikainen on Elimäellä toimivan Mustila arboretumin toiminnanjohtaja
Alla hänen meilinsä, joka koskee puulajipuiston syntyä Kiirulanpuiston alueelle 1992.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Alkuperäinen viesti ----Lähettäjä: "arboretum mustila" <arboretum@mustila.fi>
Lähetetty: 9.2.2015 22:18
Aihe: VS: [Muu kysymys] Historiaa...
Hei
Löysin penkomisen jälkeen taimilaskun. Päivätty 8.5.1992. Ohessa
kooste ostetuista taimista. Minulla on toki myös originelli lasku
latinalaisin nimin.
Minulla on hämärä muistikuva että seuraavan vuonna mahdollisesti
toimitettiin pieni erä suunnitelmaan kuuluneita puuttuvia lehtipuita
lähinnä saarnea ja vuorijalavaa. Niitä varmaankin kasvaa siellä.
Samalla laskulla toimitimme myös 390 kpl metrisiä Tubex- suojaputkia
lehtipuiden suojaamiseen lähinnä rusakoilta.
Kuten sanoin, istutukset toteutti toinen taho.
Olen käynyt siellä pariin-kolmeen otteeseen 1990-luvun lopussa ja
2000- luvulla ja havainnoinut silmävaraisesti istutusten menestymistä
ja kasvua. Useimmat näistä lyhyistä käynneistä tein Kymenlaakson
ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa osana Jalopuiden kasvatusta
käsittelevää opintoretkeä Etelä- ja Lounais-Suomessa. Ainakin yhden
kerran tapasin myös Jukan paikan päällä.
550 kpl
300
5
60
5
240
130
20
100
150
100
4
10
10
tammi Quercus robur
kynäjalava Ulmus laevis
Jalopähkinät Juglans sp.
Japaninsiipipähkinä Pterocarua rhoifolia
Surukuusi Picea abies pendula
Douglaskuusi Pseudotsuga menziesii
Lännenhemlokki Tsuga heterophylla
Japaninhemlokki Tsuga diversifolia
Koreanpihta Abies koreana
Purppurapihta Abies amabilis
Pihta-hybridit Abies sp.
Amurinkorkkipuu Phellodendron amurense
Japaninkorkkipuu Phelodendron japonicum
Mustakuusi Picea mariana
Toivottavasti näistä tiedoista on apua
Terveisin
Jukka Reinikainen
Puhelinkeskustelu maisema- ja puutarhatoimijan Lassi Mäkisen kanssa 3.3.2015
Muistiin merkitsi Viri Teppo-Pärnä
Lassi Mäkinen Mäkisen paimiolaisesta puutarha-perheyrityksestä oli paljon tekemisissä
puulajipuiston kanssa.
Taimet, alkujaan aivan pienet, haettiin keväällä 1992 kuorma-autolla Mustilan arbretumista
Elimäeltä, hakijoina Jukka Lähteenmäki ja Lassi Mäkinen. Taimimäärä oli todella mittava. Niistä
oletettiin jäävän lopullisesti jäljelle suunnilleen neljännes.
Alueesta oli olemassa suunnitelma karttoineen, jonka mukaan taimet tilattiin ja istutettiin. Mäkinen
ei muista suunnittelijaa, joka ei ollut täältä päin, ehkä Helsingistä?; mutta häntä odoteltiin tuolloin
Kanadasta tulevaksi.
Lammen kanssa tehtiin paljon töitä, mm. tyhjennettiin ja ruopattiin kerran. Tampereen Maa ja Vesi
suunnitteli sitten veden kiertojärjestelmän suodatinsysteemeineen.
Mäkinen teki puupuiston kanssa töitä alkuaikoina vuosittain. Taimia suojaavien putkien piti hajota
itsestään, mutta näin ei käynyt käytännössä, ja niitä jouduttiin siis poistamaan.
Jukka Lähteenmäen viimeisinä elinvuosina töitä puistossa ei juuri tehty, vaan Jukka Lähteenmäki
lähinnä nautti alueesta ja seurasi sen puiden kasvua.
Jukka Lähteenmäellä oli kauaskantoinen ajatus puulajipuistosta: se jää hänen jälkeensä ikään kuin
hänen kädenjäljekseen Paimiossa, muistoksi ja myös iloksi ohikulkijoille.
Sivu 1 / 3
VASTINE
PAIMION KAUPUNKI
OINILA, KIIRULANPUIST0
ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
Lausunnot ja mielipiteet
Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos on ollut kaavaluonnoksena nähtävillä 16.1.2015 - 31.1.2015. Kaavaluonnoksesta VarsinaisSuomen maakuntamuseo on antanut lausunnon. Varsinais-Suomen ELYkeskus on ilmoittanut, että se ei anna lausuntoa kaavaluonnoksesta. Lisäksi kaavaluonnoksesta on saatu Paimio-Seura ry:n mielipide. Yhdistys
on täydentänyt mielipidettään nähtävilläolon jälkeen. Kaavan laatijana
olen tehnyt näihin vastineet.
1) Varsinais-Suomen maakuntamuseon lausunto (17.2.2015)
NOSTO CONSULTING OY
Purokatu 2 / 12
21200 RAISIO
y-tunnus 2343223-6
puh. 0400 858 101
www.nostoconsulting.fi
etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi
Alv rek. kotipaikka Turku
Nosto Consulting Oy
Sivu 2 / 3
Vastine
Oikeusvaikutteisen Vistan osayleiskaavan yhteydessä on tehty yksityiskohtainen rakennuskannan inventointi. Inventoinnin tuloksena paikallisesti ja seudullisesti merkittävät rakennuskohteet on lisätty yleiskaavan
kaavakartalle. Lisäksi kaavatyön hyväksymisvaiheessa, eli virallisen kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen, kaavakartalle on lisätty VarsinaisSuomen maakuntamuseon esityksestä rakennussuojelukohteita. Nämä
kohdemerkinnät Turun hallinto-oikeus on kuitenkin kumonnut päätöksellään 2.4.2014 dnro 14/0102/1. Hallinto-oikeuden päätös on jäänyt tältä
osin voimaan. Koska Lautelanrinteeseen ei kohdistu vastikään voimaantulleessa yleiskaavassa rakennussuojelumerkintöjä, suojelumerkintöjen
lisäämiselle ei löydy perusteita myöskään asemakaavoitusvaiheessa.
Kaavaehdotuksessa sm-1 -alueen kaavamääräystä tarkennetaan lausunnossa esitetyllä tavalla.
2) Paimio-Seura ry:n mielipide (29.1.2015, täydennetty 4.3.2015)
Paimio-Seura ry tuo mielipiteessään esille seuraavia asioita, joita tulisi
kehittää/muuttaa kaavaehdotusta laadittaessa:
1) Kaava-alueen pohjoisosan rakennuspaikkojen määrää tulee vähentää
2) Yhteyden järjestäminen VL-alueelle
3) Kaavaluonnos poikkeaa oikeusvaikutteisesta osayleiskaavasta
4) Huoli puulajistojen kohtalosta
5) Arkeologisesti herkän alueen huomioiminen
6) Vanhan tiereitin säilyttäminen
7) Kaavaselostuksen korjaaminen ja täydentäminen muun muassa arboretumin, rakennuskannan ja vanhan tiereitin osalta
8) Kaavaluonnoksesta pyydettävä lausunto viranomaisilta, ennen kuin
kaavan käsittelyä jatketaan
Vastine
1) Kiirulanpuiston asemakaava-alueella rakennuspaikkojen määrä on
alueen luonteeseen sopiva. Sekä rakentamisväljyys että -tehokkuus
eivät poikkea millään tavoin Paimion kaupungin alueen vastaavista
alueista. Uusien korttelialueiden keskimääräinen rakentamistehokkuus on noin e=0.21.
Nosto Consulting Oy
Sivu 3 / 3
2) Asemakaavaluonnoksen mukaisen korttelin rakennuspaikkojen nrot
10 ja 11 väliin lisätään viherkaistale (VL).
3) Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön
yleispiirteinen ohjaaminen. Oikeusvaikutteinen Vistan osayleiskaava
on laadittu mittakaavassa 1:10000, missä tarkkuudessa sitä pitääkin
myös tarkastella ja tulkita. Yleiskaavassa on osoitettu eri maankäyttöalueet, jotka tarkentuvat yksityiskohtaisen kaavoituksen yhteydessä. Kiirulanpuiston asemakaava on osayleiskaavan mukainen ja toteuttaa sen tavoitteita.
4) Kaava-alueella kasvaa laajasti istutettuja puulajeja, kuten mielipiteen
yhteyteen kerätystä materiaalistakin on luettavissa. Alueella ei ole
uhanalaisia tai alueellisesti uhanalaisia Suomen vastuulajeja tai luonnonsuojeluasetuksella suojeltuja kasvilajeja. Asemakaava-alueelle
puiden kaataminen edellyttää maisematyölupaa, ellei puun kaataminen perustu voimassa olevaan rakennuslupaan. Maisematyöluvan yhteydessä voidaan erikseen harkita yksittäisen puun suojelutarve. Uusien korttelialueiden rakennusalojen ulkopuoliset alueet on merkitty
pidettäväksi luonnontilassa tai ne on istutettava.
5) Arkeologiset kohteet on huomioitu kaavakartalla riittävässä laajuudessa. Viittaan tältä osin Varsinais-Suomen maakuntamuseon lausuntoon.
6) Vanha tieyhteys, josta osa on muinaismuistoaluetta, säilyy asemakaavassa ajo-yhteytenä korttelin 303 rakennuspaikkojen nrot 4 ja 5 alueilla. Muilta osin tieyhteys on piha-aluetta, jota koskee /s -suojelumääräys (Alue, jolla ympäristö säilytetään).
7) Kaavaselostuksen mahdollisia virheitä ja puutteita korjataan kaavaehdotusvaiheessa.
8) Paimion kaupunki on pyytänyt kaavaluonnoksesta lausunnot viranomaisilta.
Nosto Consulting Oy
Pasi Lappalainen
dipl.ins.