Lehti 6/2015 - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
POHJANPIIRI POHJOIS-POHJANMAAN 6 2015 SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Suomen biopankki Borealis s. 6 Lasten ja naisten sairaala rakentamisvaiheeseen s. 10 Psykiatrian tulosalueen juhlaa Konrad von Baghia muistellen s. 22 Kastellin Apteekki Lämmin joulutervehdys kaikille! Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kastellin Kattavat aukioloajat Apteekki Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikonloppuisin. AINTI! l lii UUSI SIJMeille on helppo ktulla kk i fii Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikuntaesteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. ”Fysiopalvelu Knuuttila & Sarias toteuttaa fysioterapiaa ja kuntoutusta kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti. Päätavoitteeseemme kuuluu palvella asiakkaitamme laadukkaalla ja luotettavalla toiminnalla.” Kiviharjunlenkki 7, 90220 OULU etunimi.sukunimi@fysiopalvelu.com www.fysiopalvelu.com Soita apua meiltä 08 5546 252 Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie 1 90230 OULU 040 353 0033 (08) 330 033 PALVELEMME: Ma-La 8- 21 Su 10-18 kastellin.apteekki@apteekit.net www.kastellinapteekki.fi k llii kkii fii www.kastellinapteekki.fi Ilmoita Pohjanpiirissä! Ilmoituksellasi tavoitat terveydenhuollon ja erikois sairaanhoidon osaajat ja tekijät – päättäjät ja vaikuttajat Pohjanpiiri on ammattilehti Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiirin henkilökunnalle, kuntayhtymän luottamushenkilöille, vastuu-alueen kuntien johdolle, terveyskeskuksille ja sairaaloille. Lehti postitetaan myös maan kaikille sairaan hoitopiireille, keskussairaaloille ja terveyden huolto-alan keskusvirastoille sekä yrityksille. Ilmoitusasioissa ota yhteys: Olavi Määttä GSM 0400 881 717 maattaolavi@gmail.com 2 P OH J ANP IIRI 6/2015 Pohjanpiiri ilmestyy vuonna 2016 19.2.22.4. 10.6.16.9. 28.10.9.12. tyksekästä Uuta Vuoa 2016! Hyvää Joulua ja Mene Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! www.medikiinteistot.fi Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A 1 90220 OULU info@medikiinteistot.fi TOIMISTOMME PALVELEE: MA–PE klo 8.00–12.00, 14.00–15.45 H a n nu L e s k i ne n S air aa n h oito piir in jo ht aja K pääkirjoitus Sotesta IHA 2000-luvun alku on ollut kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisen aikaa – puheissa ja aikeissa. Erityisesti viime vuodet ovat painottuneet sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisemiseen. Eteneminen on ollut vähintäänkin mutkaista. Usko sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistukseen palasi Marian ilmestyspäivänä 23.3.2014. Tuolloin maan hallitus yhdessä opposition kanssa ilmoitti, että on saavutettu yhteisymmärrys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen peruslinjoista. Poliittisesta sovusta huolimatta esitys kaatui perustuslakivaliokunnassa. Uusi linjaus saatiin pääministeri Sipilän hallitukselta 7.11.2015 ja sitä täydennettiin ja se esiteltiin 9.11.2015. Taustalla oli viikkojen vääntö sisällöstä ja hallituskriisikin oli lähellä. Linjaukset kuitenkin tulivat. Esityksen mukaan maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Alueille kootaan sosiaali- ja tervey denhuollon lisäksi muita tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat palvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, joka mahdollistaa, että käyttäjä itse valitsee palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä (sairaaloita ja niihin liittyviä vaativan sosiaalipäivystyksen pisteitä) on 12. Muut nykyiset keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystystoiminnan yksiköinä. Suomen viisi yliopistollista keskussairaalaa jatkavat kuten nykyisinkin. Seuraavien kuukausien aikana linjaukset saavat sisällön. Myös meidän on syytä osallistua keskusteluun ja erityisesti tehdä rakentavia ehdotuksia = vaikuttaa lain tekstimuotoiluihin. Esitys laiksi tulisi suunnitelmien mukaan olla valmiina huhtikuussa 2016. Nyt on aika olla mukana viemässä alueellista valmistelua eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja rakenteen muuttamiseksi. On aika kaataa raja-aidat ja suunnitella asukkaan, asiakkaan ja potilaan näkökulmasta selkeät ja nykyistä joustavammat = asiakaslähtöisemmät palvelut. Organisaatio muotoillaan sitten näiden palveluiden hyvän järjestämisen tukemiseksi. Sairaanhoitopiirin yksiköt ja palvelut siirtyvät osaksi PohjoisPohjanmaan itsehallintoaluetta. Yliopistosairaaloilla on edelleen keskeinen rooli hoidon ja hoitokäytäntöjen kehittämisessä. Mutta odotellessamme tarkentavia linjauksia joulu lähestyy ja on aika valmistautua joulun viettoon. Kerätään voimia ja ladataan akkuja sekä nautitaan läheistemme seurasta. n oko Hannu Leskinen k An uva tti S uist ola Toivotan kaikille hyvää joulua ja antoisaa vuotta 2016. PO H JAN PII R I 6 / 2 0 1 5 3 sisältö POHJANPIIRI Po hja n piir i n u m e ro 6 / jo u lu ku u 2015 40. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa http://www.ppshp.fi JULKAISIJA Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 08 315 2011 3 Pääkirjoitus: Sotesta IHA 5 Työ ja tekijä: Sissinä sairaalassa 6 Biopankki vie terveydenhuollon uuden ajan kynnykselle 9 Digitalisointi uudistaa diagnostiikan PÄÄTOIMITTAJA Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP pasi.parkkila@ppshp.fi 08 315 4173 TOIMITUS Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén liisa.ahlsten@verbi.fi 0400 582 588 10 Lasten ja naisten sairaala rakentamisvaiheeseen Martti Ahlstén martti.ahlsten@verbi.fi 0500 582 588 12 Kari-Pekka Tampiosta vuoden 2015 tilaaja Jaakko Ahlstén jaakko.ahlsten@verbi.fi 045 679 3427 13 Ervan kuulumisia: Yhteistyö on enemmän kuin koordinaatiota VALOKUVAAJAT 15 Toiminnan suunnittelu on yhteinen prosessi – oikeasti Pirjo Pyhäluoto, PPSHP pirjo.pyhaluoto@ppshp.fi 08 315 3545 16 Tutkimuksen kohteena: Ympäristötekijöiden vaikutukset kansantauteihin Sylvi Savolainen, PPSHP sylvi.savolainen@ppshp.fi 08 315 3545 17 Huima hyppy Tiina Mäki, PPSHP tiina.maki@ppshp.fi 08 315 3546 20 Johtajaylilääkärin ja hallintoylihoitajan joulutervehdys Pekka Huovinen, PPSHP pekka.huovinen@ppshp.fi 0400 305 613 22 Konrad von Bagh suosi biologista painotusta psykiatriassa Jukka Veijola, PPSHP jukka.veijola@ppshp.fi 040 8474 263 26 Liisa Lehdosta vuoden bioanalyytikko 28 Yhteistyö syvenee SIVUNVALMISTUS Marika Määttä, Erweko (taitto) Ari Honkonen, Erweko (kuvat) 30Kiitokset 31 Henkilöstöedustajan mietteitä: Yhdessä eteenpäin TOIMITUSNEUVOSTO Pj. Hannu Leskinen Kauko Halmetoja Juha Jääskeläinen Pirjo Kejonen Juha Korpelainen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Jarkko Raatikainen Tuula Virsiheimo Heikki Wiik 32 Vuoden 2015 laatupalkinnot jaettiin yksimielisellä päätöksellä 33 Markku Savolainen – Mieleltään tutkija 34 Piispan joulutervehdys: Joulun kaksi kuvaa 35 I´ll be back – tulen takaisin TOIMITUKSEN OSOITE Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, 90029 OYS OSOITTEEN MUUTOKSET paivi.hietapelto@ppshp.fi 08 315 4698 6 ILMOITUKSET Olavi Määttä maattaolavi@gmail.com 0400 881 717 POHJANPIIRI ILMESTYY V. 2016 Nro 1 Nro 2 Nro 3 Nro 4 Nro 5 Nro 6 19.2. 22.4. 10.6. 16.9. 28.10. 9.12. PAINOPAIKKA 35 Erweko Oy KANNEN KUVA Jaakko Ahlstèn: Aurora Borealis TEKSTI Liisa A hlstén K U VA S y l v i S a v ol a i ne n työ ja tekijä SISSINÄ sairaalassa Sissi siirtyy lyhyellä varoitusajalla paikasta toiseen, aina sinne missä tarve on suurin. Asenne auttaa sopeutumaan jatkuvaan muutokseen ja uuden opetteluun. Sissin työssä pitää uskaltaa kysyä. Koulutuksiin osallistuminen ja perehdytys ovat tärkeitä samoin kun hyvä yhteistyö sihteereiden kesken. O sastonsihteeri Mari Pernu on jouluun asti sissi eli sisäinen sijainen. Aivan joulun alla hän aloittaa yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla osastonsihteerinä edeltäjän jäädessä eläkkeelle. Joulukuun alkupuoli menee uuden, jo valitun sissin perehdytykseen. Pari vuotta sitten, kun hän vielä opiskeli ensin sihteerin ja sen jälkeen terveydenhuollon sihteerin ammattitutkintoa, hän tuli OYS:iin työharjoitteluun ja pääsi tutustumaan henkilöstöhallintoon, rekrytointipalveluihin ja kirjaamoon. ”Rekrytointipalveluissa pääsin katsomaan sairaalamaailmaan vähän kuin sisältäpäin ja sain tuntumaa tulosalueiden osastoihin ja poliklinikoihin. Puhelimitse palvelin rekrytointiin ja keikkailuun liittyvissä asioissa. Kirjaamossa sain hyvän kuvan yhtymähallinnon kokousasiakirjojen työstämisestä ja käy- tännön toimista. Harjoitteluaikana perehdytys oli tehokasta”, Mari Pernu kiittelee sairaalan henkilökuntaa. Osastonsihteeriltä vaaditaan vuorovaikutus taitoja ”Harjoittelun jälkeen, varsinaisen työsuhteen aikana, olen ollut osastonsihteerinä psykiatrian tulosalueella nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrialla. Sijaistin osastonsihteereitä seitsemässä yksikössä poliklinikoilla ja vuodeosastoilla”, Mari Pernu kertoo. Nuorisopsykiatrialla potilaat ovat 13–17-vuotiaita. Osastolla he ovat tutkimuksissa, arvioissa ja kuntoutuksessa. Vanhimmat potilaat, joiden asioita hän sissinä hoiti, olivat vanhuspsykiatrian osastolla. Vuodeosastoilla osastonsihteeri osallistuu hoitajien aamu- ja iltapäiväraporteille. Näissä kuulee ”missä mennään” kunkin po- tilaan kohdalla. Sihteerin tehtäviin kuuluu mm. neuvotteluihin tarvittavien tulkkien ja tutkimusten tilaus, taksikyytien varaaminen ja jatkohoidon järjestelyt. Osastonsihteerin työ on monipuolista ja haasteellista, monta asiaa pitää hoitaa sananaikaisesti. Onnistumisen edellytyksenä ovat hyvät vuorovaikutustaidot ja paineensietokyky. Hänen mielestään moniammatillinen työyhteisö on rikkaus, kaikilla on yhteinen päämäärä ja tavoite, potilaan hyvän hoidon turvaaminen. Turvallisuudesta huolehtiminen on kaikkien yhteinen asia. Psykiatrian tulosalueella koulutetaan henkilökuntaa kohtaamaan uhkaavasti käyttäytyvä henkilö hallitusti ja ennakoimaan väkivaltatilanteita yhteisen toimintamallin mukaan. Yhteistyö voimavarana ”Sihteerien tiivistä yhteistyötä pidän tärkeänä voimavarana. Myös työnohjauksella on suuri merkitys työssäjaksamiseen. Tapaamisissa on aikaa pysähtyä kiireettömästi tärkeiden asioiden äärelle. Tavoitteenani on tehdä työtä suurella sydämellä, ihmisistä välittäen ja heitä kuunnellen. Parasta työssäni on ihmisten kohtaaminen”, Mari Pernu sanoo. ”Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrialla raporteilla kuulee monenlaisia asioita elämän kääntöpuolelta. Ne saattavat mietityttää vielä töistä lähtiessäkin. Poljen pyörällä 29 km työmatkan kotiin. Siinä ajassa pääsen hyvin ”irti” työasioista.” ”Harrastan vesivoimistelua, pyöräilyä, lenkkeily, tilkkutöitä, sisustamista ja somistamista. Lähellä sydäntäni ovat vaellukset Lapin kairassa, jylhissä lumoavissa maisemissa, jossa mieli lepää”, hän kuvaa vapaa-ajan viettoaan. n PO H JAN PII R I 6 / 2 0 1 5 5 n Pohjois-Suomen biopankki Borealis on Suomen kuudes biopankki. Viisi aikaisemmin luvan saanutta ovat Akateeminen Lääketiedekeskus Helsinki (AMCH) Biopankki, Auria Biopankki, THL Biopankki, Suomen Hematologinen Rekisteri ja Biopankki–FHRB ja Helsingin Urologinen Biopankki. Borealiksen jälkeen Valviran luvan ovat saaneet Tampereen, Keski-Suomen ja Itä-Suomen biopankit. Biopankkien yhteistyötä ja toiminnan edistämistä varten on perustettu kansallinen verkosto BBMRI.fi (Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure), johon myös suomalaiset biopankit kuuluvat. Digipatologiahankkeessa ovat mukana Oulun yliopisto, Borealis, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, HUS, Pirkanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirit sekä kaksi terveysteknologiayritystä. Hanketta rahoittaa Tekes. Lisäksi Suomen Akatemia osallistuu digitalisoinnin infrastruktuurin kustannuksiin. 6 P OH J ANP IIRI 6/2015 Biopankki vie TEKSTI Mar t ti A hlstén K U VAT T i i n a M ä k i terveydenhuollon uuden ajan kynnykselle Sekä kliinikot että tutkijat odottavat biopankeilta paljon. Nyt on raollaan ovi, jonka takana häämöttävät kehittyvään diagnostiikkaan perustuvat yhä yksilöllisemmät hoidot. PO H JAN PII R I 6 / 2 0 1 5 7 Kudospalan käsittelyä. Näyte jäädytetään ennen kuin siitä tehdään leikkeitä, joita voidaan analysoida. B näytteiden ja niihin liittyvien tietojen kokoelma, johon kerätään ja jossa säilytetään ihmisperäisiä näytteitä tutkimusta varten. Biopankkitutkimuksen tavoitteena on tautimekanismien parempi ymmärtäminen sekä diagnostiikan ja hoitokäytäntöjen kehittäminen. Biopankkitoiminnan odotetaan edistävän myös lääkekehitystä ja terveysteknologiaa. Pohjois-Suomen biopankki Borealis aloitti toimintansa tänä syksynä. Sen perustivat PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun yliopisto, Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru ja NordLab. Borealis on organisatorisesti PPSHP:n vastuuyksikkö. Toiminnan alkuvuosien rahoituksesta vastaavat perustajat, minkä lisäksi on saatu myös ulkopuolista rahoitusta Tekesiltä ja Suomen Akatemialta. Tavoitteena on, että perustamis- ja käynnistysvaiheen jälkeen toimintaa ja tulevia investointeja voidaan raiopankki on Tiina Pekkala OYS:n patologian kudosarkistossa. Arkisto pitää sisällään miljoonia kudosnäytteitä, jotka kaikki on pakattu pahvilaatikoihin. Tähän asti näytteisiin liittyvä tieto on pitänyt hakea käsin useasta järjestelmästä. Tulevaisuudessa kaikki tieto on digitaalista ja helposti haettavissa. 8 P OH J ANP IIRI 6/2015 hoittaa enenevässä määrin tulorahoituksella tai erillisellä ulkopuolisella rahoituksella. Suostumusten hankinta käynnistymässä. Borealiksen johtaja Saila Kaup pila arvioi, että OYS-ervalla kerätään vuosittain lähes 300 000 diagnostista näytelasia. Tavoitteena on, että jatkossa merkittävä osa niistä voitaisiin tallettaa biopankkiin. ”Näytteiden ja tietojen käyttämiseen tutkimuksessa tarvitaan potilaan lupa. Valmistelemme parhaillaan asiaan liittyvää tiedotusta sekä potilaille että henkilökunnalle. Samalla pilotoimme yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa erilaisia tapoja, miten suostumuksen kysyminen voitaisiin käytännössä toteuttaa parhaiten”, hän kertoo. Biopankkiin siirretään myös sellaisia näytteitä, joita potilaista on otettu ennen biopankkilainsäädännön voimaantuloa. ”Vanhoja näytteitä voidaan siirtää biopankkiin Valviran ja alueellisen eettisen toimikunnan antaman puoltavan lausunnon perusteella. Tällöin asiasta ilmoitetaan näytteen antaneelle. Jos ilmoittaminen ei ole yksittäiselle henkilölle mahdollista, näytteiden siirrosta tiedotetaan julkisesti”, laatukoordinaattori Tiina Pekkala kuvaa prosessia. Biopankkinäytteet koodataan tutkimuskäyttöön nimettömiksi siten, että ketään ei pystytä tunnistamaan niiden perusteella. Täsmätietoa oman alueen väestöstä Lapin sairaanhoitopiirin patologian erikoislääkäri, tulosalue johtaja Katri Vuopala sanoo, että näytteiden hyödyntäminen Digitalisointi uudistaa diagnostiikan hoitotyössä tehostuu biopankin myötä. ”Meillä on täällä pohjoisessa omintakeinen ympäristö ja geneettinen perimä. Jotta saisimme kehitettyä hoitoja, jotka kohdistuvat alueemme omaan väestöön, meillä täytyy olla tutkimusaineistoa, joka on kerätty juuri tästä väestöstä. Pohjoinen Suomi on kuitenkin sen verran harvaan asuttu ja populaatio pieni, että oli tärkeää saada biopankkiin mukaan alueen kaikki sairaanhoitopiirit”, hän sanoo. Biopankkitoimintaa hidastaa se, että vanha potilastieto on paperimuodossa 1990-luvun alkupuolelle saakka. Vanhimpia näytteitä ei saada tutkimuskäyttöön ennen kuin tämä tieto saadaan digitaaliseen muotoon. Urologi Markku Vaarala toimii ylilääkärinä OYS:n urologian yksikössä ja tukijana MRCOulussa (Medical Research Center). Hänen mukaansa biopankki tuo merkittävän uudistuksen tutkimustyöhön. ”Tulevaisuudessa saamme tutkimuksen yhteydessä otettavien näytteiden lisäksi käyttöömme biopankissa jo olevan laajemman näytekannan. Vastaavasti ne näytteet, jotka me keräämme tutkittavilta potilailta kartuttavat näytekantaa ja ovat tulevien tutkijoiden käytössä. Tutkimusharhat vähenevät ja yksittäiset diagnoosit ovat luotettavampia ja tarkempia, kun taustalla on entistä laajempaan tutkimusaineistoon perustuva tietämys”, hän kertoo. Vaarala pitää tärkeänä, että biopankkiin aletaan kerätä myös verinäytteitä. Potilaalle niiden ottaminen on paljon helpompaa kuin kudosnäytteiden ottaminen, mutta niitä pitää olla riittävästi, jotta niiden avulla tehtävää diagnostiikkaa voidaan kehittää. Verinäytteille oma konsepti NordLabin johtava lääkäri Leila Risteli sanoo, että kun biopankkiin aletaan kerätä verinäytteitä, toiminta käy monimutkaisemmaksi. Verinäytteitä ei voi skannata. Biopankkiin ei myöskään voida tallettaa sitä näytettä, joka on otettu potilaan hoitoa varten. Biopankkia varten pitää ottaa erillinen lisänäyte. ”Se tarkoittaa yhtä tai kahta lisäputkea, mikä ei ole laboratoriohoitajalle suuri lisätyö eikä potilaalle suuri vaiva. Meille Nordlabissa se tarkoittaa kohtalaisen suurta näytteenotto- ja käsittelyoperaatiota”, hän kuvaa. Patologista kudosnäytettä otettaessa ei tarvitse tietää, millaiseen tutkimukseen sitä tullaan joskus käyttämään. Verikokeessa pitää olla jollakin tasolla tiedossa, mitä on tarkoitus tutkia, koska pitää päättää, millaiseen putkeen näyte laitetaan. Biopankki tarvitsee todennäköisesti enimmäkseen seeruminäytteitä, jotka voidaan jäädyttää. NordLabin näytteistä pääosa on kuitenkin plasmanäytteitä, joissa veri ei hyydy. Verinäytteiden ottamista varten pitää siis kehittää pelisäännöt ja toimintamalli. Niistä riippuu sitten se, pitääkö laboratorioiden investoida lisälaitteisiin vai selvitäänkö vanhojen säätämisellä. Myös suurien näytemäärien varastoiminen pitää järjestää jotenkin. ”Biopankin avulla pystymme tulevaisuudessa määrittelemään erilaiset viitearvot nykyistä paremmin. Niiden pitäisi perustua alueen oman laboratorion aineistoon, joka on kerätty paikallisesta väestöstä. Etenkin harvinaisemmissa sairauksissa näin ei nyt ole”, Risteli pohtii. n P atologiset kudosnäytteet ovat suurin biopankkei- hin tuleva näyteryhmä. Suomessa on perustettu Digipatologiahanke, jonka tavoitteena on muuttaa niiden varastointi ja käsittely digitaaliseksi. Yhden skannatun patologisen näytteen tiedostokoko on 0,5–1 gigaa. Jos suostumusten pyytäminen saadaan organisoitua tehokkaasti, näytteitä alkaa tulla biopankkeihin yli 100 000 kuvan vuosivauhdilla. Silloin ollaan äkkiä teraluokassa (tera = miljoona miljoonaa). Informaatioteknologiassa näin suurista tietomääristä käytetään termiä big data. Sen käsittelystä ja hyödyntämisestä odotetaan uutta teollista murrosta. Terveydenhuollossa big data voi tehdä mahdolliseksi yksilöllisen massadiagnostiikan. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan järjestelmä, jonka avulla näytteet pystytään muuttamaan digitaaliseen muotoon. ”Raakakuvalla ei kuitenkaan tee vielä paljoa. Tarvitaan myös digitaalisten kuvien käsittelyn algoritmiikka. Sen avulla kuvista voidaan löytää automaattisesti sellaisia löydöksiä, joista lääkärit ja tutkijat saavat nopeasti irti tarvitsemiaan analyysituloksia”, hankkeen johtaja Jaakko Sauvola sanoo. Hän toimii Oulun yliopiston ohjelmistotekniikan professorina. ”Nyt, kun näytteet ovat vielä fyysisiä, ei ole mahdollista hakea jotakin tietoa tuhansista tai kymmenistä tuhansista näytteistä yhtä aikaa nopeasti. Tutkijan pitää tietää ennakolta, että tarvitaan tietynlaisia näytteitä ja pyytä niihin luvat.” Sauvolan mukaan digitaalisiin kuviin aletaan myöhemmin liittää myös muuta potilastietoa. Voidaan esimerkiksi verrata patologisten näytteiden kehitystä aivokuvissa tapahtuvaan kehitykseen. Ajatus on, että potilastiedon ja digipankkitiedon yhdistämisen avulla voidaan seurata esimerkiksi, miten jokin tauti kehittyy tietyllä henkilöllä. Tai tutkija voi tarkastella suurta joukkoa potilaita, joilla on sama sairaus ja verrata, miten erityyppiset hoidot ovat tehonneet. Tämä puolestaan johtaa siihen, että lääkäri voi tehdä entistä paremman hoitosuunnitelman senhetkiselle potilaalleen. ”Jopa ennakoivien toimenpiteiden tekeminen on mahdollista, kun big datan avulla voidaan ennustaa, että tietylle henkilölle todennäköisesti puhkeaa jokin tietty sairaus, koska niin on käynyt muillekin samanlaisella ´polulla´ oleville henkilöille. Sairauden puhkeaminen voidaan jopa estää, jos ennakoivat toimenpiteet voidaan tehdä ennen kuin ohitetaan se piste, jonka jälkeen ei ole enää paluuta”, Sauvola pohtii. n PO H JAN PII R I 6 / 2 0 1 5 9 TEKSTI Mar t ti A hlstén K U VA T i i n a M ä k i Lasten ja naisten sairaala RAKENTAMISVAIHEESEEN Asiakas- ja perhekeskeisyys sekä muunto- ja käyttöjoustavuus ovat olleet Lasten ja naisten sairaalan suunnittelun tärkeimmät periaatteet. P sairaanhoitopiirin hallitus esittää valtuustolle, että uusi Lasten ja naisten sairaala (Lana) rakennetaan nykyisen sairaala-alueen pohjoisosaan siten, että se sijoittuu kirurgian vuodeosastojen pohjoispuolelle. Valtuusto päättää asiasta kokouksessaan 14.12. Hallitus esittää myös, että investointikustannus on enintään 70 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden sairaala -ohjelman seuraavien osahankkeiden aikataulutus ja toteuttamisjärjestys on tarkoitus esitellä valtuustolle ensi vuoden kesäkuussa. ”Lana siirtyy valtuuston päätöksen jälkeen valmisteluvaiheesta rakentamisvaiheeseen. Ensi vuoden kevät käytetään rakentajan hankintaan neuvottelumenettelynä. Sen jälkeen siirrytään yhteiseen rakentamisen kehitysvaiheen, jossa ovat mukana tilaaja, käyttäjät, suunnittelijat ja päätoteuttaja. Tähän vaiheeseen sisältyy yleis- ja lupasuunnittelu”, tulevaisuuden sairaalan oh- 10 ohjois-Pohjanmaan P OH J ANP IIRI 6/2015 Tulevaisuuden sairaala on toiminnan uudistamisen ohjelma. Rakennustöiden arvioidaan alkavan keväällä 2017 ja ne kestävät noin kaksi vuotta. jelmajohtaja Kari-Pekka Tam pio kertoo. Alueen infrastruktuurin muutokset ja erilaiset siirtämistyöt tehdään 2016–17. Rakennustöiden arvioidaan alkavan keväällä 2017 ja ne kestävät noin kaksi vuotta. Alli voitti Valtterin Valtuusto päätti kesäkuussa, että Lanan suunnittelun pohjaksi otetaan pohjoinen vaihtoehto. Suunnittelijat hahmottelivat sille kuusi erilaista toteutuskonseptia. Kun ne käytiin käyttäjäryhmien kanssa läpi, puolet karsiutui pois. Jäljelle jääneistä kolmesta karsiutui syksyn aikana vielä yksi. Jäljelle jääneet saivat työnimikseen Valtteri ja Alli. Hallitus esittää toteutettavaksi Alli-vaihtoehtoa. ”Kustannus-, tuottavuus- ja aikataululaskelmien mukaan kummallakin vaihtoehdolla päästään osahankkeelle tavoitteeksi asetettuun 10–15 prosentin tuottavuuden paranemiseen. Sairaalan sisäisten toimintojen kannalta Valtteri olisi parempi vaihtoehto. Siinä lasten ja naisten sairaala kytkeytyisi muuhun sairaalaan hieman joustavammin”, Kari-Pekka Tampio sanoo. ”Kontinkankaalla on kuitenkin OYS:n lisäksi paljon muuta terveydenhuollon toimintaa, ja toimijoiden välinen integraatio tulee lisääntymään. Tältä kannalta Alli on toimivampi vaihtoehto kuin Valtteri.” Merkittävin ero vaihtoehtojen välillä on sijainti. Valtteri tulisi lähemmäs Avohoitotaloa, mutta sen tieltä pitäisi purkaa keskuspesula. Se tekee Valtterista 18 miljoonaa euroa kalliimman. Näin suuri ero kustannuksissa oli tärkein syy sille, että hallitus päätyi esittämään Allia. Uudenlaisia suunnittelumenetelmiä Tulevaisuuden sairaala on toiminnan uudistamisen ohjelma. Rakentaminen tukee toiminnan modernisointia ja tekee mahdol- liseksi teknologian tehokkaamman hyödyntämisen. Lanan suunnittelussa on ollut mukana sairaalasuunnittelijoita, konsultteja, hoitohenkilökuntaa, käyttö- ja kunnossapitohenkilökuntaa, tulosalueen ja sairaanhoitopiirin johtoa sekä perusterveydenhuollon edustajia. Heidän tukenaan on ollut kilpailutuksen perusteella valittu sairaalasuunnittelun ja rakennuttamisen asiantuntijakonsortio Tiernaryhmä. Lisäksi on perustettu projektitoimisto, jossa työskentelee seitsemän henkilöä. Työmenetelmänä on ollut toimintalähtöinen ja vuorovaikutteinen suunnittelu. Siinä on hyödynnetty nykyaikaisia työkaluja ja -menetelmiä sekä virtuaalista työympäristöä. Kati Ojalan ja Teemu Moi lasen mukaan työntekijät ovat osallistuneet suunnitteluun aktiivisesti ja paneutuneet innokkaasti palautteen antamiseen. Ojala on naistentautien erikoislääkäri ja hän toimii Lanassa toiminnallisen suunnittelun projektipääl- likkönä. Moilanen on sairaanhoitaja ja hän toimii suunnittelukoordinaattorina Tulevaisuuden sairaala -ohjelmassa. Muuntojoustavia, asiakaslähtöisiä tiloja Erityisen hyödyllinen palautteen antamisen tapa on ollut oululaisen arkkitehtitoimisto UKI-Arkkitehdit Oy:n kehittämä VALOmenetelmä. Siinä suunnittelijoiden piirustukset voidaan muuttaa 3D-muotoon ja käyttäjät voivat tutustua suunniteltuihin tiloihin ja liikkua niissä oikeassa mittakaavassa kolmiulotteisesti. ”Testiryhmä laittaa silmilleen 3D-lasit ja pääsee virtuaaliselle kävelykierrokselle suunniteltuun tilaan. Ryhmässä on kymmenkunta osallistujaa ja kierros kestää noin 1,5 tuntia”, Teemu Moilanen kuvaa työvälineen käyttöä. ”Kävelyretken aikana voi tehdä kysymyksiä ja huomautuksia. Tilassa olevia esineitä voidaan siirrellä. Tilaa päästään katsomaan myös lintuperspektiivistä. Lana toteutetaan avoimen rakentamisen periaatteella. Siinä rakentaminen vaiheistetaan kiinteään perusosaan ja muuntuvaan tilaosaan. Tämä sallii sen, että käyttäjien antamaa palautetta voidaan ottaa huomioon vielä siinäkin vaiheessa, kun rakentaminen on jo käynnissä. Kati Ojala, Teemu Moilanen ja Vesa Kiljunen tutustumassa heräämö tilojen kolmiulotteiseen malliin. Suunnittelijoilla on etukäteen mietittyjä kysymyksiä, joita tehdään ryhmän jäsenille. Kierros videoidaan, jotta kaikki palaute saadaan talteen.” Prosessointia jatketaan heti kierroksen jälkeen järjestettävällä palauteistunnolla. Sen jälkeen tehdään vielä palautekysely. Suunnittelija tekee palautteen pohjalta uuden luonnoksen, jota voidaan taas testata uudella virtuaalikierroksella. ”Virtuaalikierros antaa sellaista konkreettista palautetta, jota on vaikea paperipiirroksesta hahmottaa. Toimistotila saattaa olla tarpeeseen nähden liian suuri. Jostakin kulmasta voi olla vaikeaa päästä paarien kanssa. Esimerkiksi poliklinikka muuttui aika radikaalisti alkuperäisestä suunnitelmasta sen jäl- keen, kun siihen oli tutustuttu kolmiulotteisessa mallissa”, Kati Ojala kertoo. Muuntojoustavuus ja käyttöjoustavuus ovat Tulevaisuuden sairaalan keskeisiä suunnitteluperiaatteita. Niillä tarkoitetaan mahdollisuutta muunnella tiloja tulevaisuudessa, kun toiminta muuttuu. ”Tärkein periaate on asiakasja perhekeskeisyys. Lasten ja naisten sairaalassa se tulee näkymään monella tavalla, lasten puolella esimerkiksi siten, että vanhemmilla on mahdollisuus yöpyä hoitohuoneissa. Asiakkaiden mielipiteitä kuullaan jo suunnitteluvaiheessa. Meillä on parhaillaan käynnissä kampanja, jolla rekrytoimme tulevan sairaalan käyttäjiä testaajiksi potilasraateihin”, Ojala sanoo. n PO H JAN PII R I 6 / 2 0 1 5 11 TEKSTI Liisa A hlstén K U VA T i i n a M ä k i Kari-Pekka Tampiosta VUODEN 2015 TILAAJA Tulevaisuuden sairaala -hankkeen ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio sai loppuvuodesta merkittävän kansallisen Vuoden tilaaja 2015 –tunnustuksen. Kari-Pekka Tampion mukaan sairaalasuunnittelussa edetään hyvin vahvasti toiminnot edellä. T unnustuksen myönsi SKOL ry, joka on suunnittelu- ja konsultointialan yritysten työnantajajärjestö. SKOL:n mukaan hyvä tilaajaosaaminen on perusedellytys investointihankkeen onnistumiselle. Valinnan perusteluna mainitaan, että Kari-Pekka Tampio on kehittänyt parhaan toteutusmuodon johtamalleen hankeohjelmalle keräämällä perusteellisesti kokemuksia aiemmista hankkeista ja käymällä laajaa markkinavuoropuhelua ennen kilpailutusten käynnistämistä. Hän on avannut selkeästi suurhankkeen kokonaisohjelman sisällön ja lopputuloksen toiminnalliset tavoitteet kaikille osapuolille. 12 P OH J ANP IIRI 6/2015 Positiivisella toimintaotteellaan Tampio luo ja edistää osapuolten hyvää yhteistyötä, innovaatioita ja avointa kommunikaatiota. Hän ohjaa ja tukee suunnittelua ja viestii tilaajan tahtotilaa johdattaen työtä kohti toiminnallisen tehokkuuden ja elinkaaritavoitteiden saavuttamista. Uudistamisohjelman johtajana hän kehittää uusia toimintatapoja koko toimialan näkökulmasta ja huolehtii myös oman osaamisensa jatkuvasta kehittämisestä. Yhteistyössä toiminnot edellä ”Ilman laajaa ja syvällistä yhteistyötä eri hankeosapuolien kanssa tällaista tunnustusta tuskin olisi tullut. Projektityö ei koskaan ole ns. ”one man show”. Tämä on joukkuepeliä, jossa yhteispelillä voidaan saavuttaa ne tavoitteet, jotka kulloisellekin projektille on asetettu”, Kari-Pekka Tampio sanoo ”Arvostan kovasti tätä tunnustusta, mutta iso siivu tästä ”kermakakusta”, jonka sain, kuuluu yhteistyökumppaneille sekä tietysti omalle rakennuttajatiimille ja käyttäjistämme koostuville työryhmille, jotka ovat laittaneet itsenä likoon ja antaneet kukin oman ammatillisen panoksensa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.” Tampion mukaan sairaalasuunnittelussa edetään hyvin vahvasti toiminnot edellä. Kyseessä ei siis ole rakennusprojekti, vaan uudistamisohjelma, jonka tavoitteena on toiminnan tehostuminen ja tuottavuuden paraneminen. Tilojen mallintamisella ja visualisoinnilla voidaan käydä vuoropuhelua ns. virtuaaliym päristössä (CAVE = Computer Aided Virtual Environment) omien asiantuntijoiden sekä sairaalasuunnittelijoiden välillä ja simuloida ja testata kuinka eri prosessit voisivat toimia kussakin tilaratkaisussa. Sairaalasuunnittelussa muunneltavuus tärkeää ”Oman lisämausteensa tai – haasteensa tuo sekin, että lääkeja hoitotiede sekä teknologia kehittyvät sellaista vauhtia, että toimintoihin ja niitä tukeviin tiloihin ja sairaalalaitteisiin tulee takuulla muutoksia niin suunnittelu- kuin rakentamisvaiheenkin aikana. Tämä vaatii suunnittelijoilta, rakentajilta, palvelujen tarjoajilta sekä käyttäjiltä joustavuutta, kärsivällisyyttä sekä tiivistä yhteistyötä koko hankkeen ajan. Lisäksi se vaatii ehdotonta luottamusta ja avoimuutta, jotta kukin osapuoli pystyy sitoutumaan täysillä hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin ja antamaan parhaan panoksensa hankkeen toteuttamiseksi”, Tampio toteaa. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän on työskennellyt mm. Pöyryn, Kemiran ja Pohjolan Voiman palveluksessa. Hänellä on 25 vuoden monipuolinen kokemus suunnittelusta, rakennuttamisesta, projektinjohdosta ja hankinnoista. ”Sairaalasuunnittelu eroaa täydellisesti aikaisemmista tehtävistäni. Projektiympäristö, jossa työskentelin oli hyvin pääomavaltaista. Siellä investointikustannusten leijonan osan veivät tuotantokoneet ja laitteet. Rakennukset näyttelevät siellä ns. sää- ja melunsuojan roolia. Henkilöstömenot ovat siellä murto-osa siitä, mitä ne ovat esimerkiksi sairaalan elinkaarikustannuksista. Tästä voi päätellä mihin investorin ja suunnittelijoiden huomio kohdistui.” Kari-Pekka Tampio on suorittanut sekä koneautomaation, rakentamisen että logistiikan akateemiset loppututkinnot Suomessa, ja lisäksi rakennuttamisen ylemmän korkeakoulututkinnon Englannissa. n R i i t t a L uo s uj ä r v i , s air aa n h oito piir in jo ht aja L P S H P Ju h a K u r s u , jo ht ajay lil ää k är i L P S H P ervan kuulumisia Yhteistyö on O er va toiveikkaita, että sote-alueet rakennettaisiin nykyisten erva-alueitten pohjalta. Näin ei näytä käyvän. Saamme kovin ohuella osaamisella varustettuja maakunnallisia sotealueita. Kun itsehallintoalueita näyttää tulevan 18 ja sote-alueita 15, niin yliopistollinen sairaala on vain viidellä alueella ja sosiaalityön yliopistokoulutusta ei myöskään ole kaikilla alueilla. Tilanne on huolestuttava osaamisen ja osaajien varmistamisen kannalta. Käykö sote-lainsäädäntötyössä niin, että pohjoisen erva-alueen hieno yhteistyö romutetaan? Näyttää siltä, että nykyisen kaltaista erva-rakennetta ei uuteen lainsäädäntöön enää kirjattaisi. Jos näin käy, se on todella suuri menetys. Miten turvaamme esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan, koulutuksen, yhteiset hankinnat, jne., jos nylimme kyinen yhteistyömalli heitetään romukoppaan? Onko todella niin, että Helsingistä ajatellaan pystyttävän hoitamaan yhteistyö paremmin kuin se nyt on erva-alueilla hoidettu? Yhteistyö on paljon enemmän kuin koordinaatiota. Yhteistyö on myös enemmän kuin järjestämispäätös, jonka soisimme tulevaisuudessa olevan laajuudeltaan nykyisiä erva-alueita koskeva. Monenlaiset määritykset puuttuvat vaikka lausuntoa jo pitäisi kirjoittaa itsehallintoalue-esityksestä. Mitä tarkoittaa laajan päivystyksen sairaala? Jos se tarkoittaa sitä, että nykyisen viiden yliopistosairaalan lisäksi varustetaan seitsemän muuta sairaalaa vastaamaan kymmenen erikoisalan päivystyksestä, niin hintaa tulee. Eikä tuo taida edes onnistua: spesialisteja ei riitä 10–12 henkilöä kaikkiin laajan päivystyksen yksiköihin. Ja miksi toimin- kuva Heidi Kenttälehto enemmän kuin koordinaatiota taa pitäisi laajentaa siitä, millä on tähänkin asti hyvin pärjätty? Yliopistosairaalat ovat laajan päivystyksen sairaaloita, muut ovat päivystäviä sairaaloita, joissa on tarkoituksenmukainen palveluvalikoima. Pettymys liian monen sote-järjestäjän osalta on vain nieltävä. Länsi-Pohjassa jatkamme edelleen oman alueen integroidun palvelujärjestelmän rakentamista. Jollakin tavalla toiminta organisoidaan itsehallintoalueilla ja totisesti toivomme, että olemassa olevat integroidut palvelujärjestelmät voisivat olla alueellisen organisoinnin pohjana. Kainuun olemassa olevan ja Keski-Pohjanmaalla päätöstä vailla olevan mallin mukaisesti. Palvelujen laatu, saatavuus ja saavutettavuus ovat asiakkaille ja potilaille tärkeimmät asiat. n Rauhoittavaa joulunaikaa OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAAN ERITYISVASTUUALUEESEEN ELI ERVAAN KUULUVAT Lapin sairaanhoitopiiri, LänsiPohjan sairaanhoitopiiri, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru. OYS:n ervalla asuu noin 741 000 henkeä ja se kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta. PO H JAN PII R I 6 / 2 0 1 5 13 Ketterästi eteenpäin, vaikka umpihangessa! Laboratorioille ketterät ja luotettavat tietojärjestelmät Mylabista jo vuodesta 1987. T E K S T I Ja a k k o A h l s t é n K U VA T i i n a M ä k i TOIMINNAN SUUNNITTELU on yhteinen prosessi – oikeasti Kun puhutaan noin 900 ihmisen organisaatiosta ja sen toiminnasta, voi vain kuvitella miten paljon viestejä kulkee ihmisten välillä. Toimintaa suunniteltaessa on tarpeen koordinoida ja toimia avoimesti. K on lähes 900 ihmistä jotka hoitavat vuodessa lähes 80 000 potilasta, on toiminnan suunnittelu ja resurssien optimoiminen kaiken A ja O. Medisiinisen tulosalueen johtaja, professori Taina Turpeenniemi-Huja nen ja tulosalueen ylihoitaja Ei la Alavahtola ovat vastuussa tämän laajuisen toiminnan sujuvuudesta. ”Ajantasainen tieto ja sen kulku ovat avainasioita toiminnan suunnittelussa jotta käytännön työtä saadaan helpotettua”, Turpeenniemi-Hujanen sanoo. Vuosittainen seuraavan vuoden toiminnan suunnittelu vei aikaisemmin paljon aikaa monelta ihmiseltä. Sähköpostit liikkuivat ihmiseltä toiselle liitetiedostoineen päivineen, eikä liite ollut aina se tuorein versio. Päällekkäisyyksiltä ei voitu välttyä. ”Kirjoitimme toiminnan suunnitteluprosessin auki. Kehitettävää löytyi monista asioista, mm. tiedonkulusta, lomakepohjista, sähköpostiliikenteestä ja henkilöstön osallistumismahdollisuuksista. Näitä asioita halusimme muuttaa toiminnan suunnittelu on yhteinen prosessi -hankkeellamme”, Alavahtola sanoo. un johdettavana Työnjakoa keskittämällä optimoidaan työpanos Turpeenniemi-Hujasen ja Alavahtolan lisäksi hanketyöryhmässä olivat laatupäällikkö He lena Väänänen, klinikkasihteerit Hannele Immonen ja Annele Tervo sekä medisiinisen tulosalueen kehittämistyöryhmä. Kehityshankkeen työryhmän tekemällä työkalulla yksiköt voivat tehdä omaan toimintaansa vaikuttavia esityksiä, joiden pohjalta voidaan valita linjat yhteiselle toiminnalliselle suunnittelulle. Koska suunnittelulomakkeita pidetään yhdessä paikassa, se pitäisi pystyä pitämään ajantasaisena ilman päällekkäistä työntekoa. ”Tavoitteena on ollut tiedon jakaminen kaikille samanaikaisesti, käytännön työn helpottaminen ja vähentäminen sekä strategisen suunnittelun prosessin kehittäminen,” Turpeenniemi-Hujanen sanoo. ”Oikeita asioita tehdään oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikeilla välineillä osaavan henkilökunnan toimesta”, Alavahtola kiteyttää. Avoimuudesta yhteisöllisyyttä Kun toiminnallinen suunnitelma on kunnossa, se toimii pohjana taloudelliselle suunnitelmalle. Kun dokumentaatio on kunnossa, on lisäksi mahdollista arvioida toimintaa ja suunnittelun sujuvuutta. ”Kun lomakkeet ovat sähköisiä, kevenee sihteerien työ merkittävästi. Myös lomakepohjien Taina Turpeenniemi-Hujanen, Eila Alavahtola ja Helena Väänänen pokkaamassa vuoden 2014 kolmatta laatupalkintoa lähettely sähköpostien liitetiedostoina ja niiden koonti on vähentynyt huomattavasti uuden suunnitteluprosessin myötä” Turpeenniemi-Hujanen sanoo. Mutta mikä tekee suunnitteluprosessista avoimen? Turpeenniemi-Hujanen ja Alavahtola uskovat, että avoimuus lisääntyy kun suunnittelu tuodaan lähemmäksi työntekijöitä. ”Kaikki osallistuvat suunnitteluun. Kirjaaminen on yhden- mukaistamisen myötä vähentynyt, ja siten arvioiva työ on lisääntynyt”, Turpeenniemi-Hujanen sanoo. ”Kerran vuodessa toukokuussa tulosalueiden yhteisessä kokouksessa käydään läpi esitettyjä suunnitelmia, ja priorisointi on voitu jo sitä ennen tehdä järjestelmään. Täten toiminnan suunnittelusta on tullut oikeasti yhteinen prosessi”, Alavahtola summaa. n PO H JAN PII R I 6 / 2 0 1 5 15 Farmakologian yksikön laboratoriossa pipetoimassa väitöskirjatyöntekijä Fatemeh Hassani Nezhad Gashti ohjaajansa erikoislääkäri, dosentti Janne Hukkasen kanssa. Tutkimuksen kohteena Ympäristötekijöiden vaikutukset kansantauteihin T E K S T I Ja a k k o A h l s t é n K U VA T i i n a M ä k i Oulun yliopistollisen sairaalan sisätautien erikoislääkäri, dosentti Janne Hukkanen työryhmineen tutkii pregnaani X reseptori (PXR) -aktivaatiota tyypin 2 diabeteksen ja verenpainetaudin aiheut tajina. Perinteisen yksilöpotilasta koskevan muutoksen sijasta tutkimuksella voisi olla yhteiskunnallista vaikutusta. T eollistumisen ja lääke- tieteen kehityksen myötä on alettu puhua yhä enemmän yksilön terveyteen vaikuttavista ympäristötekijöistä, niin keinotekoisista kuin luonnollisista. Pregnaani X reseptori on tärkeä lääkeaine- ja sappihappometaboliaa säätelevä reseptori joka aktivoituu mm. monista ympäristömyrkyistä, lääkeaineista ja luontaistuotteista. PXR:n voidaan ajatella olevan elimistön kemikaalialtistusta aistiva mekanismi, joka säätelee elimistön metabolisia toimintoja sen mukaan millaisessa kemiallisessa ympäristössä kulloinkin eletään. Voimakkaasti PXR:ää aktivoiva lääkeaine tehostaa huomattavasti maksan kykyä metaboloida eli hajottaa lääkeaineita, jolloin samaan aikaan käytettävän toisen lääkkeen teho voi hävitä pahimmillaan kokonaan. Tähän mennessä Hukkasen tutkimus on keskittynyt terveillä 16 P OH J ANP IIRI 6/2015 vapaaehtoisilla tehtäviin tutkimuksiin, joissa on muun muassa osoitettu, että jo viikon kuuri voimakasta PXR-aktivaattoria nostaa verenpainetta ja aterian jälkeisiä sokeritasoja. ”Malliaineena käytetään tuberkuloosin hoidossa käytettävää rifampisiinia, jolla on antibioottivaikutuksensa lisäksi sattumalta voimakas PXR:ää aktivoiva vaikutus”, Janne Hukkanen sanoo. Näiden havaintojen pohjalta Hukkasen työryhmän tarkoituksena on seuraavaksi tutkia PXRaktivaation kytköstä tyypin 2 diabeteksen ja verenpainetaudin syntyyn. Olemassa olevan tutkimusaineiston hyödyntäminen uudessa tutkimuksessa Hukkanen kertoo tutkimusaineiston olevan peräisin professorien Sirpa Keinänen-Kiukaannie men ja Markku Timosen Oulu 45 -väestötutkimuksesta. Tutkimukseen kutsuttiin kaikki silloisessa Oulun kaupungissa 1.1.2000 asuneet vuonna 1945 syntyneet asukkaat. Osallistuneiden terveydentilaa on seurattu tähän päivään asti muun muassa sokerirasituskokein ja laajoin laboratoriotutkimuksin. Hukkasen tutkimuksessa keskitytään selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat verenpainetaudin tai tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen ja mikä on PXR-aktivaation rooli näiden tautien ilmaantumisessa noin 14 vuoden seurannassa. Tutkittavilta määritetään verestä merkkiaine, joka kertoo PXR-aktivaatiosta. Tutkimushypoteesinä on, että tutkimuksen alussa korkean merkkiaineen määrän omaaville tutkittaville kehittyy todennäköisimmin diabetes ja verenpainetauti. ”Elinympäristössämme on paljon PXR-aktivaattoreita, joille jokainen altistuu jossain määrin. Yksittäisen potilaan sairauksien hoidossa tällä tutkimuksella ei tu- le olemaan välttämättä merkitystä, mutta tulokset mahdollisesti vaikuttaisivat poliittisiin päätöksiin esimerkiksi ympäristömyrkkyjen tiukemman säätelyn muodossa ” Hukkanen pohtii. Jos PXR-aktivaatio osoittautuu voimakkaaksi vaikuttimeksi verenpainetaudin ja tyypin 2 diabeteksen syntyyn, se voisi synnyttää tarpeen hillitä PXR-aktivaatiota lääkkein. Hukkanen ei pidä tätä kuitenkaan todennäköisimpänä tuloksena. Hän sanoo voimakkaan aktivaation aiheuttavan muutoksia, mutta vielä ei tiedetä, aiheuttaako pieni mutta krooninen aktivaatio muutoksia energiametaboliassa ja verenpaineen säätelyssä. ”Terveistä ihmisistä on jo kokeellista näyttöä, että voimakas aktivaatio aiheuttaa muutoksia. Tieteellisestä näkökulmasta katsottuna olisi hyvä, jos voisimme osoittaa myös ympäristötekijöiden aikaansaaman PXR-aktivaation aiheuttavan muutoksia elimistön toiminnassa. Väestön terveyden kannalta toki olisi parempi, jos näin ei olisi”, Hukkanen naurahtaa. Sokeritaudin epidemiologisten tutkimusten valossa on Hukkasen mukaan kuitenkin jo nyt huomattu, että tyypin 2 diabetekseen sairastuneilla on ollut isompia ympäristömyrkkypitoisuuksia elimistössä. ”Tämän havainnon taustalla olevat mekanismit tunnetaan tällä hetkellä huonosti ja PXRaktivaatio voisi olla mahdollisesti välittävänä mekanismina.” Hukkanen mainitsee. Yhteistyöverkosto avainasemassa Hukkanen työryhmineen sai tutkimukselleen Terttu-säätiön 30 000 euron apurahan viime keväänä. Apurahan turvin on tarkoitus määrittää edellä mainittu merkkiaine Oulu 45 -tutkimuksen potilailta. Tutkimus jatkuu myös terveillä vapaaehtoisilla. Koska PXR-aktivaatiosta seuraavaa sokeritason nousua on havaittu jo viikon aktivaation jälkeen, on työryhmä ryhtynyt selvittämään voisiko sokeritason nousu johtua maksan rasvoittumisesta. Hukkasen mukaan tutkimukseen rekrytoidaan 16 koehenkilöä, ja prosessi on jo käynnissä. Maksan rasvoittuminen mitataan MRI-kuvauksella. Hukkanen sanoo, että oikeastaan ei voida puhua työryhmästä, se on hänen mielestään hieman harhaanjohtava hänen tutkimuksensa kohdalla. ”Minulla on kaksi väitöskirjatyöntekijää, mutta muuten kyseessä on ennemminkin yhteistyöverkosto. Teen yhteistyötä sisätautiprofessori Markku Sa volaisen kanssa, jonka tutkimusyksikön kautta voin rekrytoida terveitä vapaaehtoisia kokeellisiin tutkimuksiin. Lisäksi tut kimusyhteistyössä on tiiviisti mukana farmakologian professori Jukka Hakkolan työryhmä Oulun yliopistosta ja akatemiatutkija Jaana Rysän ryhmä ItäSuomen yliopistosta solu- ja koeeläintutkimuksien osalta. Ilman professori Sirpa Keinänen-Kiukaanniemen tutkimuksen aineistoa ei väestötutkimuksemme olisi mahdollista ja näytteiden analyysissä auttaa puolestaan oululainen Admescope Oy”, Hukkanen summaa. Tutkimuksen jatkosta hän kertoo, että toivoo vuoden sisällä työryhmän saavan määritykset ja analyysin valmiiksi. Määritysten tekeminen kuitenkin vie aikaa. ”Teen päätyönäni kliinistä potilastyötä OYS:n päivystyspoliklinikalla ja on hienoa jo paikallisestakin näkökulmasta, että osaamista ja apua tutkimuksen tekemiseen löytyy Oulusta laajalla rintamalla sairaalasta, yliopistosta ja firmoista,” Hukkanen sanoo. n TEKSTI Mar t ti A hlstén K U VA v a l t ione u v o s t o Huima hyppy Sote-uudistuksessa ei ole tärkeintä alueiden määrä vaan se, että palveluita voidaan alkaa Sote-uudistus on suurin poliittinen ja yhteiskunnallinen uudistus vuosikymmeniin ja se on saanut ansaitsemansa mediahuomion. Pääministeri Juha Sipilä tiedotustilaisuudessa 5.11. järjestää asiakaskeskeisesti. S toteutetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus siten, että maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä. Uudistuksen myötä sote-palvelut siirtyvät 1.1.2019 alkaen lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 itsehallintoalueelle. Ne muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Uudessa palvelurakenteessa tulee olemaan laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä 12 sairaalassa. Muut nykyiset keskussairaalat tarjoavat suppeampaa ympärivuorokautista päivystystä sekä antavat erikoistuneita palveluita. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat lähettäneet hallituksen linjaukset sote-uudistuksesta ja itsehallintoalueista lausunnolle. Lausuntoaikaa on 28.1.2016 saakka. uomessa Irti kunnallisesta päätöksenteosta Hallitus löysi sovun uudistuksesta vakavan poliittisen kriisin kautta, ja keskustelu linjauksista käy yhä vilkkaana. Erityisesti itsehallintoalueiden määrä herättää suuria intohimoja. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Han nu Leskinen muistuttaa kuitenkin, että ydin on aivan muualla. ”Uudistus on huima hyppy, sillä se irrottaa palveluiden järjestämisvastuun aidosti ja kokonaan kunnallisesta päätöksenteosta. Alueiden määrästä voidaan keskustella loputtomasti, mutta joka tapauksessa järjestämisestä vastaavien organisaatioiden määrä putoaa rajusti”, hän sanoo. Uudistuksen yhteydessä mainitaan usein termi integraatio. Leskisen mukaan kyse on siitä, että palveluita voidaan alkaa järjestää aidosti asiakkaan tarpeista lähtien, kun yksi järjestäjä vastaa koko ketjusta. Nykyisen järjestelmän ongelmana on, että sosiaalipalvelut ovat eri järjestelmän alla kuin terveyspalvelut ja terveyspalveluissa on vielä rajalinja peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. ”Nyt ihmiset saavat yhden palvelun sieltä, toisen täältä ja kolmannen tuolta. Välillä he palaavat jonnekin odottamaan lähetettä jonnekin muualle. Kokonaisuus hämärtyy. Se ei ole oikein kenenkään hallussa. Uudessa mallissa palveluketjua voidaan lähteä rakentamaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti yhtenä kokonaisuutena.” Alueille annettava liikkumavaraa Uudessa järjestelmässä valtioneuvosto tekee sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämispäätöksen viiden vuoden välein itsehallintoalueiden esitysten ja niiden kanssa käytävien neuvotteluiden pohjalta. Valtioneuvosto päättää myös valtakunnallisten ja alueellisten erityisyksiköiden ja yliopistollisten sairaaloiden ja muiden osaamiskeskusten tehtävistä ja työnjaosta. Lisäksi perustetaan itsehallintoalueiden omistama valtakunnallinen yhteishankintayksikkö ja yhteiset valtakunnalliset tukipalvelut. Hannu Leskinen on tähän asti ollut kriittinen valtiovallan ohjausta kohtaan ja sitä näyttäisi tulevan uuteen soteen aika lailla. Nyt esitellyssä ratkaisussa hän on kuitenkin valmis hyväksymään valtion ohjauksen, koska itsehallintoalueille tulee muitakin tehtäviä kuin sosiaali- ja terveyspalvelut. Valtakunnallinen ohjaus on tarpeen. ”Tärkeintä on, että synnytetään aluetason demokratia ja alueilla on oikeasti liikkumavaraa. Muuten siirrymme valtio-ohjattuun järjestelmään”, hän painottaa. n PO H JAN PII R I 6 / 2 0 1 5 17 Hyvää Joulua ja mene Hailuodon kunta Iin kunta Kuusamon kaupunki www.hailuoto.fi www.ii.fi www.kuusamo.fi Lumijoen kunta Merijärven kunta Nivalan kaupunki www.lumijoki.fi www.merijarvi.fi www.nivala.fi Oulaisten kaupunki Sievin kunta www.oulainen.fi www.sievi.fi Pohjanpiiri-lehti toivottaa lukijoilleen Rauhallista 18 P OH J ANP IIRI 6/2015 estystä vuodelle 2016! Siikajoen kunta Utajärven kunta Ylivieskan kaupunki www.siikajoki.fi www.utajarvi.fi www.ylivieska.fi HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUTUKUNTA Haapavesi Pyhäntä Siikalatva www.haapavesi-siikalatva.fi mimmin kunta Muhoksen kunta Pudasjärven kaupunki www.muhos.fi www.pudasjarvi.fi Joulua sekä menestystä ja terveyttä vuodelle 2016! PO H JAN PII R I 6 / 2 0 1 5 19 K henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Tänä vuonna olemme käynnistäneet ja toteuttaneet merkittäviä hankkeita, jotka tukevat valmistautumista tuleviin rakenteellisiin muutoksiin niin PPSHP:ssä kuin laajemminkin alueen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Muutoksista ja epävarmuudesta huolimatta potilaita pitää hoitaa – myös jouluna – , toimintaa kehittää ja yhteiskuntaa rakentaa. Kulunut vuosi on ollut erilainen myös yhteiskunnallisesti; liikehdintää ja keskustelua on ollut mm. maahanmuuton ja taloudellisten haasteiden vuoksi. Maailman mittakaavassa olemme kuitenkin huonoinakin aikoina vauras valtio, jonka tehtävänä on vastata osaltaan myös muiden tarpeista. Nyt on tärkeää huolehtia kaikista kanssaihmisistä, läheisistä ja niistä, jotka ovat heikoimmassa asemassa. iitämme Joulu on rauhoittumisen aikaa! Toivotamme kaikille Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle 2016. ”Joulu on kuusenneulasten ja sammuvien kynttilöiden tuoksua, ja hiljaista, onnellisen sykähdyttävää rakkautta, ja lahjoja, ja unta, jossa kasvoja hipovat enkelin siivet. Me katselemme valaistuja ikkunoita ja laskemme kynttilöiden liekkejä ja avaamme hitaasti kirjoja, jotka joskus luetaan ja unohdetaan. Ja jossain ajatusten keskellä nukkuu lapsi, joka kantaa kaikkien unelmien kohtaloa pienissä käsissään, ja lempeitten juhtien huurunen hengitys lämmittää häntä pimeässä.” Aino-Liisa Oukka Pirjo Kejonen johtajaylilääkärihallintoylihoitaja 20 P OH J ANP IIRI 6/2015 kuva Jaakko Ahlstén Joulutervehdys GRØSET 05.15.A.FI Jokaiseen päivään. Uusi verensokerimittareiden ISO -standardi 15197:20131 vaatii parempaa tarkkuutta, myös diabeetikoiden omissa mittauksissa. Uusi ISO-standardi sallii ±15% vaihteluvälin tuloksiin. Varmista mittarisi tarkkuus. CONTOUR® NEXT -tuoteperheen mittarit ovat ISO-standardin vaatimuksia tarkempia. Tarkkuus jopa ±10%.1,2,3 Bayer Diabetes Care asiakastuki puh: 0800 172 227. Sähköposti: diabetes.2@bayer.com www.diabetes.bayer.fi Verenglukoosin seurantajärjestelmä Verenglukoosin seurantajärjestelmä ® Verenglukoosin seurantajärjestelmä 1. ISO 15197:2013. In vitro diagnostic test systems - Requirements for blood-glucose monitoring systems for self-testing in managing diabetes mellitus. Geneva, Switzerland: International Organisation for Standardization, 2013 2. Harrison, Brown, Warchal-Widham et el. Accuracy Evaluation of a New Platform of Blood Glucose Monitoring systems with the CONTOUR NEXT test strip. Bayer sponsored poster, presented at the 6th international conference on Advanced Technologies & Treatments for Diabetes (ATTD), 27 February - 2 March 2013 Paris, France 3. Berstein R, Parkes J,Goldy A, et al. A new technology platform for self-monitoring of blood gluocse. J diabets Sci Technol. 2013;7(5):1366-99. Oikea tarkkuus TEKSTI Liisa A hlstén K U VAT OY S a r k i s t o 40-luvun lopussa piirimielisairaalan potilaspaikkaluku 401. Lääkintöhallituksen luvalla potilaita sai olla 485. Konrad von Bagh suosi biologista painotusta psykiatriassa Psykiatrian tulosalue juhlisti 90 vuottaan juhlaseminaarilla Lasaretissa lokakuun loppupuolella. Seminaarissa professori Petteri Pietikäinen esitelmöi länsimaisen ja suomalaisen psykiatrian muutoksista toisen maailmansodan jälkeisinä vuosi kymmeninä ja FM Katariina Parhi esitteli Konrad von Baghin valtakuntaa neljännesvuosisadan ajanjaksolta. ” M ielenterveyden edistämisessä on tapahtunut viime vuosina paljon myönteistä kehitystä. Depression tunnistaminen, hoitoon hakeutuminen ja hoito ovat tehostuneet. Lisäksi itsemurhakuolleisuus on vähentynyt”, psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saa rento kuvailee psykiatrian nykytilannetta. ”Onneksi väestön asenteissa psykiatriaa ja psykiatrisista sairauksista kärsiviä henkilöitä kohtaan on tapahtunut myönteistä kehitystä, hoitoon hakeutumisen kynnys on alentunut ja 22 P OH J ANP IIRI 6/2015 lasten ja nuorten mielenterveyden merkitys on tiedostettu”, hän jatkaa. Psykiatria on edelleen nopeasti kehittyvä, monipuolinen erikoisala, jossa mm. kasvava geneettinen tieto sekä neurotieteiden ja kuvantamistekniikoiden kehittyminen luovat pohjaa uusille hoitomuodoille ja tavallaan lisäävät biologisen painotuksen lisääntymistä psykiatriassa. ”Mielenterveys- ja päihdeasiat ovat nousseet myös poliittiselle agendalle. Mielenterveys voidaan professori Jouko Lönn qvistiä lainaten nähdä yksilön ja yhteisön henkisenä pääomana, voimavarana, jonka varaan kansakunnan hyvinvointi ja menestys rakentuvat”, Saarento toteaa. ”Psykiatrisen hoidon ja psykiatrisen hoitojärjestelmän kehittäminen on edelleen tärkeää, koska mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä ja väestössä on paljon toteutumatonta hoidon tarvetta. Psykiatrian palveluista olisi hyötyä noin neljäsosalle väestöä.” Sairauksien hoitokustannuksista psykiatrian osuus on hänen mukaansa pieni verrattuna siihen, että kaikkien sairauksien aiheuttamista epäsuorista kustannuksista mielenterveyden häiriöiden osuus on suurin. Neljäsosa sairauspäivärahapäivistä ja kolmasosa työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään psyykkisin perustein. Puolet työkyvyttömyyseläkkeillä olevista on eläkkeellä psyykkisin perustein. Vompakki – legenda jo eläessään Oulussa neljännesvuosisadan ylilääkärinä toiminut Konrad von Bagh oli legenda jo eläessään. Välittömästi hänen saapumisensa jälkeen 40-luvulla alettiin Oulussa tehostaa laboratorio- ja röntgentutkimusten määrää. Hallinto- ja tutkimusrakennus valmistui vuonna 1968. ”Lääkärien työskentely sairaalassa on huomattavasti tehostunut ja helpottunut uusien röntgenlaitteiden takia. Lääkäreille tuottaa suurta tyydytystä, kun jokainen potilas voidaan tutkia entistä perinpohjaisemmin. Potilaiden ja heidän omaistensa luottamus sairaalaa kohtaan on varmasti kasvanut heidän todettuaan, että tutkimukset ovat entistä monipuolisemmat”, Katariina Parhi kertoi von Baghin todenneen. Kaikki eivät von Baghin näkemyksen mukaan tarvinneet psykiatrista hoitoa: ”Olen aivan varma, että tämän hetken pahin mielenterveydellinen vika on Piirimielisairaalan aluetta lintuperspektiivistä katsottuna. tympääntyminen, ikävystyminen, maailmankatsomuksellinen epävarmuus, veltostuminen, tulevaisuuden uskon puute ja päämäärättömyys. Tämä ei parane lepäämällä, saarnaamalla stressistä ja frustraatioiden vaarasta, vaan ainoastaan palauttamalla usko kovan työn ja ahkeruuden siunauksellisuuteen.” ”Psykiatrisilla tapauksilla on valtava taipumus omaksua erilaisia omalle terveydelleen epäsuotuisia olomuotoja kuten mietiskelyä, lepäämistä ja itsensä lääkitsemistä usein suorastaan tuhoisin seurauksin. Lääkintäpolitiikan pitäisi ottaa nämä seikat huomioon ja välttää järjestä- mästä ihmisille etuja, jotka stimuloivat maleksimista sen eri olomuodoissa ja itsensä “hoitamista” aiheettomasti tai ilman tarpeeksi vakavaa aihetta”, hänen kerrotaan todenneen. ”50-luvulla hoito tehostui, kun saatiin uusia psykiatrisia lääkkeitä. Myös keskimääräinen hoitoaika lyheni ja potilasvaihto kasvoi. Psykoanalyyttiseen ajattelutapaan hän ei taipunut ja terapiavastaisena hän pysyi loppuun asti. Poikkeus oli työterapia, jonka vankkumaton kannattaja hän oli”, Katariina Parhi sanoo. Vuonna 1950 sairaalaan hankittiin ensimmäinen EEG-laite, se oli ensimmäisiä koko Suomessa. Laitteen avulla tutkittiin aivokuoresta lähtöisin olevia sähkövirtoja ja sillä oli tärkeä merkitys kaatumataudin sekä erilaisten aivokudosten vaurioiden toteamisessa ja erittelyssä. 50-luku oli akuutin paikkapulan aikaa. Vuonna 1953 piirimielisairaala muuttui keskusmielisairaalaksi ja Oulun ja Lapin läänien kunnat muodostavat yhtenäisen Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin mielisairaanhuoltopiirin. Vuonna 1956 Oulun keskusmielisairaalan vakinainen paikkamäärä oli 801, ylimääräisinä vahvistettuja sairaansijoja oli 110. Vuonna 1960 Heikinharju aloitti B-mielisairaalana, 120 potilasta siirtyi sinne keskusmielisairaalasta ja sairaalan tilanne helpottui monin tavoin. ”Konrad von Bagh saattaisi suhtautua nykypäivän biologiseen painotukseen hyvin innostuneesti. Voisin kuvitella, että hän olisi hyvin innokas aivotutkija, sillä anekdoottien mukaan Konrad von Bagh rakasti aivoja”, Katariina Parhi pohtii von Baghin merkitystä psykiatrian kehityksessä. n Psykiatrian tulosalueen 90-vuotis juhlaseminaarissa Katariina Parhi esitteli Konrad von Baghin näkemyksiä psykiatrisesta hoidosta. PO H JAN PII R I 6 / 2 0 1 5 23 ristikko 24 Po hja n piir i 6/2015 P OH J ANP IIRI 6/2015 Pohjanpiiri-lehden 5/2015 ristikon ratkaisu: Pohjois-Suomen ensimmäinen teknisavusteinen kuntoutusklinikka Avataan Oulun Rehapolikseen, tammikuussa 2016 Tervetuloa tutustumaan uutta teknologiaa ja erikoisosaamista yhdistävään tulevaisuuden kuntoutusympäristöömme! Soita ja sovi oma tutustumiskäynti itsellesi tai ryhmällesi – varaamme aikaa ammattilaisille! Pohjois-Pohjanmaan Erikoiskuntoutus Laura Juvala, Tutoris Oy / puh. 040 5606 272 Malla Björn, Tutoris Fysio Oy / puh. 040 5068 357 Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2016 kuva Jaakko Ahlstén Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PO H JAN PII R I 6 / 2 0 1 5 25 TEKSTI Liisa A hlstén K U VA S uome n Bio a n a l y y t i k o t r y Liisa Lehdosta VUODEN BIOANALYYTIKKO Suomen Bioanalyytikkoliitto ry valitsi vuoden 2015 bioanalyytikoksi NordLab Oulussa vieritutkimusasiantuntijana toimivan Liisa Lehdon. Valinta julkistettiin valtakunnallisessa Laboratoriolääketiede ja näyttely 2015 -tapahtumassa Helsingissä. V uoden bioanalyytik- valitaan vuosittain hakemusten perusteella. Ehdotuksia voivat tehdä liiton jäsenet, työyhteisö, taustayhteisöt tai alueyhdistys. Valinnan tekee hakemusten perusteella liiton hallitus. Liisa Lehdon valinnassa korostuivat sekä hänen pitkä työhistoriansa että jatkuva kouluttautumisensa. Liisa Lehto väitteli terveystieteiden tohtoriksi Oulussa vuonna 2014 aiheena vierianalytiikan laatu ja sen kehittäminen. Hän on kirjoittanut lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä artikkeleita ja julkaisuja tieteellisiin lehtiin sekä osallistunut oppikirjojen tekemiseen. Työllään hän on ollut vaikuttamassa siihen, että vierianalytiikan laatuun on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n alueyhdistyksessä PohjoisSuomen Bioanalyytikoissa Liisa Lehto on toiminut aktiivisesti. Vuoden Bioanalyytikko -valinnan perusteluissa mainitaan, että omalla esimerkillään hän on kannustanut nuorempia bioanalyytikkoja ja laboratoriohoitajia kehittymään ja kehittämään laboratorioalaa. 26 ko P OH J ANP IIRI 6/2015 Liisa Lehto Suomen Bioana lyytikkoliitto ry:n kukittamana. Vierianalytiikka lisääntymässä Vierianalytiikaksi kutsutaan laboratoriotutkimuksia, jotka tehdään perinteisen laboratorion ulkopuolella, lähellä potilasta, perusterveydenhuollossa tai vaikkapa vanhusten palveluyksikössä. ”Pääasiassa vieritutkimuksia tehdään silloin kun tulos halutaan saada nopeasti esimerkiksi hoitopäätöksen tueksi tai ennen tarvittavaa hoitotoimenpidettä”, Liisa Lehto sanoo. ”Vieritutkimuksen tekeminen sisältää kaikki laboratoriotyön vaiheet ja jokaisessa vaiheessa on mahdollista tehdä virheitä, jotka vaikuttavat potilaan hoitoon”, hän jatkaa. Laboratorioanalytiikka keskittyy suuriin keskuslaboratorioihin. Mutta laboratorioammattilaisten sijaan näytteenottoa ja vieritutkimuksia tekevät yhä useammin sairaalan eri yksiköissä ja perusterveydenhuollossa sellaiset hoitajat, joilla on vähän tai ei ollenkaan tietoa laborato- riomenetelmistä. – Siksi laadun varmistamiseksi tarvitaan lisäkoulutusta. Kaksiportainen koulutusmalli Liisa Lehdon väitöstutkimuksen tarkoituksena oli kehittää hoitajien vieritutkimustoimintaa tavalla, joka toimisi sekä terveyskeskuksissa että sairaalassa. Tutkimuksen strategiaksi hän valisti kaksiportaisen vuorovaikutteisen koulutusmallin, jossa laboratorioammattilainen kouluttaa sairaalan ja perusterveydenhuollon yksikön yhdyshenkilön, joka puolestaan kouluttaa oman yksikkönsä työnte- kijöitä vieritutkimusten teossa. Veren glukoosimääritys valittiin esimerkkitutkimukseksi, johon mallia sovellettiin. Tutkimukseen osallistui ko. koulutusstrategialla koulutettuja perus- ja sairaanhoitajia, sekä hoitajia, jotka eivät olleet saaneet vastaavaa koulutusta. ”Koulutusmallin avulla hoitajien tekemien glugoosimääritysten laatu parani ja he saavuttivat lähes saman laatutason kuin laboratoriohoitajat. Väitöstutkimuksen mallin mukaista kaksiportaista koulutusmallia on tarkoitus levittää NordLabin aluelaboratorioihin”, Liisa Lehto tyytyväisenä kertoo. n K t l d p m t s m v t l v o m t k s • Palvelut kunnille: sairaala-, terveyskeskus- ja kotijakelu. • Sopimusjakelukunnille tarjoamme koulutusta oikean imukyvyn ja koon valintaan sekä vinkkejä tuotteiden käyttöön erilaisissa hoitoympäristöissä. Kysy lisää myynti- ja asiakaspalvelustamme! Palveluosakeyhtiö Metsäpolku puh. 0303 9896 I www.metsapolku.fi iD-TUOTTEET VALMISTAA ONTEX – EUROOPAN JOHTAVA INKONTINENSSITUOTTEIDEN VALMISTAJA. PO H JAN PII R I 6 / 2 0 1 5 27 TEKSTI Mar t ti A hlstén K U VAT T i i n a M ä k i Yhteistyö SYVENEE Yhteistyö Oulun kanssa tiivistyy. Toiminta kehittyy yhä potilaslähtöisemmäksi. Vanhat alijäämät katettava viiden vuoden aikana. Siinä poimintoja vuoden 2016 toiminta- ja taloussuunnitelmasta. O ulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ovat kehittäneet yhteistyötään järjestelmällisesti vuodesta 2010 alkaen. Toimintojen keskittämistä on tapahtunut kuvantamisessa, apuvälinepalveluissa, mielenterveys- ja päihdetyössä, lääkehuollossa, silmätaudeissa, aikuispsykiatriassa, ihotaudeissa, kehitysvammaisten palveluissa ja gastroenterologiassa. Talous- ja henkilöstöhallintoa varten perustettiin Monetra, jonka omistajakuntien määrä on kasvanut nopeasti Ensi vuoden alussa Oulun kaupungin kardiologinen toiminta siirretään osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa. Sopimus koskee sekä kaupungin itse tuottamia palveluita että ostopalveluita. Oulu siirtää myös lääkintä- Kardiologisen toiminnan yhdistymisessä Oulun kaupungilta siirtyy sairaanhoitopiiriin kaksi erikoislääkäriä, kaksi sairaanhoitajaa ja kaksi perushoitajaa. Heidän lisäkseen suunnitelmissa on palkata yksi uusi erikoislääkäri ja kaksi uutta sairaanhoitajaa. 28 P OH J ANP IIRI 6/2015 ja hoitolaitteiden kunnossapidon, ylläpidon ja hankinnan sairaanhoitopiirille. Selvityksen alla on parhaillaan yhteistyö lasten ja nuorten psykiatriapalveluissa, päihdepalveluissa ja geriatriassa. Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka sanoo, että yhteistyöllä tavoitellaan resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä. Toinen tavoite on laadun harmonisointi. Yhteinen yksikkö pystyy huolehtimaan siitä, että hoidossa noudatetaan kauttaaltaan samoja periaatteita ja laatukriteerejä. Valmisteilla olevassa sote-uudistuksessa on samat tavoitteet, mutta Oukan mukaan soten valmistelu ei tarkoita, että kaikki muu kehittäminen pysähtyy. Pitää vain huolehtia siitä, että järjestelyt ovat sote-uudistuksen periaatteiden mukaisia. Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen painottaa, että Oulun kanssa tehdyt järjestelyt on käsitelty sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmässä. ”Omistajien ohjaus varmistaa sen, että Oulun ja sairaanhoitopiirin yhteistyön tiivistyminen on koko alueen etu. Sitäkään ei tarvitse pelätä, että Oulun kustannuksia siirtyisi sairaanhoitopiirin hinnoittelun kautta muiden kuntien maksettavaksi” Leskinen sanoo. Hoitotakuussa uusia järjestelyjä PPSHP on joutunut ponnistelemaan hoitotakuun edellyttämien hoitoon pääsyn aikarajojen kanssa. Ensi vuonna sairaanhoitopiiri muuttaa tapaa, jolla tavoitteet asetetaan. Kun tähän asti on seu- rattu jonon pituutta ja asetettu siihen liittyviä tavoitteita, jatkossa asetetaan tavoitteeksi hoitoon pääsyn nopeus. Koko sairaanhoitopirin tasolla ensikäynti pitäisi pystyä järjestämään 30–40 vuorokauden sisällä. Hoitoon pitäisi päästä 3–4 kuukaudessa. Tarkemmat tavoitteet asetetaan toimintayksiköissä. Aino-Liisa Oukan mukaan tällä hetkellä näihin tavoitteisiin ei kaikilta osin päästä. Toinen muutos hoitotakuussa on töiden organisointi. Tähän asti jonoja on purettu pääosin henkilökunnan tekemillä lisätöillä. Tämän käytännön jatkamisesta ei päästy yhteisymmärrykseen ammattijärjestöjen kanssa ja lisätöitä koskeva sopimus on päättynyt. ”Tämä on kieltämättä tuottanut meille ongelmia. Hoitoonpääsyaikoja aletaan lyhentää palkkaamalla lisää määräaikaisia lääkäreitä ja hoitajia niille alueille, joilla hoitotakuun kanssa on ongelmia”, Oukka selvittää. Valtion myöntämä rahoitus koulutukseen ja tutkimukseen pienenee ensi vuonna jälleen. Tutkimuksessa se tarkoittaa sitä, että tutkimusryhmien pitää käyttää entistä enemmän aikaa ja resursseja ulkopuolisen, kilpaillun rahoituksen hankkimiseen. Valtion rahoituksen pienentyminen tarkoittaa myös sitä, että sairaanhoitopiirin on pakko lisätä rahoitustaan tutkimuksen tukitoimintoihin kuten tutkimuspalveluyksikköön. Myös supistukset koulutuksen rahoituksessa käyvät sairaanhoitopiirin kukkarolle, sillä koulutus on lakisääteinen toiminto, joka on pakko hoitaa. ”Toivottavasti tutkimuksen ja koulutuksen kohdalla ei ole kyse periaatteellisesta linjanvedosta vaan tilapäisestä säästötarpeesta. Odotamme, että valtio lisää rahoitustaan sitten, kun talous on taas saatu hallintaan”, Oukka sanoo. Potilaskeskeisyys lisääntyy Palveluiden kehittäminen entistä potilaskeskeisemmäksi jatkuu. ”Ilmoittautumisautomaattien määrää lisätään. Niistä on tullut erittäin paljon myönteistä palautetta. Ensi vuoden aikana aletaan myös kerätä potilailta esitietoja sähköisesti etukäteen. Kun tietoja ei enää tarvitse kirjata vastaanotolla, potilaskäynnit nopeutuvat ja ovat sujuvampia” Oukka kertoo. ”Aloitamme ensi vuonna asteittain myös sähköisen ajanvarauksen. Aluksi tulee mahdolliseksi varata aikoja kontrollikäynneille, myöhemmin myös ensikäynneille. Ajanvarausjärjestelmä ohjaa potilaita tekemään varaustilanteessa oikeat asiat oikeassa järjestyksessä. Tämä lisää hoidon joustavuutta, kun potilaiden on mahdollista vaikuttaa oman hoitonsa ajankohtaan.” Sairaanhoitopiiri perustaa laiterekisterin, joka kattaa muun muassa erilaiset stimulaattorit, pumput ja proteesit. Rekisteri on tarpeellinen erityisesti tilanteessa, jossa jokin laitevalmistaja ilmoittaa, että jossakin valmistuserässä on vika. Tällä hetkellä tiedot laitteista ovat paperimuodossa, ja sen selvittäminen, mille potilaille on asennettu esimerkiksi jokin tietty proteesi, on hidasta käsityötä. Sairaanhoitopiirin perustetun harvinaisten sairauksien yksikön toiminta käynnistyy vuonna 2016. Kyseessä on hoitoa koordinoiva yksikkö, joka ohjaa potilaita oikeaan tutkimus- ja hoitopaikkaan. Yksikköön voi tulla sisäisellä tai ulkoisella lähetteellä. Aino-Liisa Oukan mukaan harvinaisten sairauksien oireyhtymille on tyypillistä, että tarvitaan useiden erikoisalojen hoitoa ja yhteistyötä. Siksi tarvitaan yksikkö, joka voi huolehtia monimutkaisten tutkimusten ja hoitojen sujuvasta toteutuksesta. Alijäämät katettava Valtuuston vahvistamaan sairaanhoitopiirin strategiaan on kirjattu, että talouden johtamisen tavoitteena on talouden tasa- paino ja tehokkaat ennakoivat toimenpiteet kustannusten kasvun hillitsemiseksi. ”Sairaanhoitopiirin johdon ja omistajakuntien välillä on käyty neuvotteluja sairaanhoitopiirin tulevan vuoden talousarviosta. Sen laadinnassa on otettu huomioon muun muassa tuntatalouden heikko tilanne, palveluiden järjestämissuunnitelma, kuluvan vuoden toiminta ja talous, palvelujen kysyntäennuste, siirtyvät toiminnat peruskuntien ja sairaanhoitopiirin välillä sekä väestömuutos ja ikärakenne”, Hannu Leskinen sanoo. ”Toiminnan kehittämisessä tavoitteena on jo pitkään ollut tuottavuuden kasvattaminen yhdellä prosentilla vuosittain. Myös toimintatapoja on muutettu avohoitopainotteisemmiksi jo useamman vuoden ajan. Työpanosta emme kasvata muuten kuin jos se on tarpeen toiminnallisten järjestelyjen yhteydessä.” Sairaanhoitopiirin taseessa on noin 18,3 miljoonan euron alijäämä, joka on kertynyt aikaisemmilta vuosilta. Talousjohtaja Jarkko Raatikainen sanoo, että uuden kuntalain säädösten perusteella se pitäisi kattaa vuoteen 2020 mennessä. Kuluvan vuoden tilinpäätöksen ennuste- Kardiologian järjestelyillä tavoitellaan kahden vuoden sisällä yli kymmenen prosentin tuotta vuuden kasvua, mikä tarkoittaa, että entisillä yhteenlasketuilla resursseilla saadaan kymmenen prosenttia enemmän ei-kajoavia kardiologisia tutkimuksia. taan olevan 3–4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, joten tasaisen vauhdin taulukolla seuraavien viiden vuoden tilinpäätösten pitäisi näyttää ylijäämää jokseenkin saman verran. Vuoden 2016 toimintatuotoiksi on budjetoitu 598,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 käyttötaloussuunnitelmaan verrattuna siinä on kasvua 4,2 prosenttia. Toimintamenoiksi on budjetoitu 570,4 miljoonaa euroa. Siinä on kasvua 4,1 prosenttia vuoden 2015 käyttötaloussuunnitelmaan verrattuna. ”Ylijäämäisten talousarvioiden tekeminen usealle vuodelle peräkkäin tulee olemaan haastavaa, koska kysyntä kasvaa vuosittain väestön kasvun ja ikääntymisen takia. Uskon kuitenkin, että onnistumme”, Raatikainen sanoo. n PO H JAN PII R I 6 / 2 0 1 5 29 kiitos lahjoituksesta Lahjoitus lastenpsykiatrialle Lastenpsykiatria kiittää saamastaan huomiosta ARM Finland Oy:ltä. Lahjoitus jaettiin yksiköille rahalahjakortteina. Lahjoitus tullaan käyttämään lasten ja nuorten hyväksi hankkimalla esimerkiksi ulkoliikuntavälineitä sekä erilaisia pelejä ja kirjoja. kuva osastonhoitaja Sirpa Juntunen kiitokset L k iito k s et s ä h kö p o s till a: liis a.a hl s te n @ ve r bi.fi ämpimät kiitokset työnantajalle ja kaikille meitä muistaneille siirtyessämme viettämään eläkepäiviä. Oys:in Potilaskodinhoitajat Sanna ja Liisa P arhaat tarinat kirjoitetaan yhdessä. Lämmin kiitos ja iso halaus kaikille minua merkkipäivänä muistaneille! Mieltä herkistäneet viestinne kätken syvälle sydämeeni. Rakkaudella, Marja-Liisa Keränen N OLET VAPARILAINEN! TIESITHÄN, ETTÄ SINÄKI ki PPSHP:n kaik t ova niä Vaparin jäse etkin. Lisää tietoa työntekijät, eläköityne löytyy intranetistä: toiminnasta ja eduista kansio. i par /Va henkilöstöasiat Lahjoitusta vastaanottamassa osastonhoitaja Anne Järvi (vas.) ja osastonhoitaja Aira Lievetmursu. Lahjoittajan edustaja Operations Manager Ismo Puumalainen kuvassa keskellä. OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN KAUNEIMMAT JOULULAULUT 16.12. KLO 14–15 30 P OH J ANP IIRI 6/2015 2015 työryhmä vuodelle Vaparin seniorien ....... 044 050 4451 ...... ...... ...... . . pj inen Ritva Kärkkä 627 ....................... 0400 317 Seija Haikola siht......... 396 ....................... 0400 297 ...... äs Pylv iisa ja-L Mar 511 0686 ....................... 050 OYS 3072 kuva 746 Paula Halonen ............ ....................... 040 Aulikki Inkamo............ 4031 ...................... 040 506 Laila Rantsi .................. 040 772 3557 .... ...... ...... ...... ...... . . Maija Kuivalainen 035 ...................... 0400 800 Seija Raappana ............ ............. 044 080 9088 ...... ...... vila Huo na Marja Lee ME OULU-LEHDEN SEURAA ILMOITUKSIAM TA. SEURATOIMINTA-PALSTAL Syksy on ollut kovin synkkä ja sateinen. Alamme lähestyä joulunaikaa ja näin ollen alamme virittäytymään joulun tunnelmaan. Edellisten vuosien tapaan kauneimmat joululaulut kajahtavat luentosalissa 10 ke 16.12.2015 klo 14-15. Olette kaikki lämpimästi tervetulleita virittäytymään joulun tunnelmaan. Lämpimin jouluterveisin Katja Kåhlman-Lukin & Heidi Pöyskö Tatu Tiala puheenjohtaja, Tehyn Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ammattiosasto henkilöstöedustajan mietteitä Yhdessä eteenpäin M aamme hallitus pääsi pienen sapelien kalistelun jälkeen konsensukseen sote-uudistuksen pääpiirteistä. Ratkaisusta annettu tieto jätti paljon kysymyksiä ja voi olla, että vielä ennen kevättä käydään kovaa keskustelua siitä, mitä todella onkaan sovittu. Sote-alueiden määräksi tuli lopulta 15. Asiantuntijalausunnot puolsivat pienempää määrää, mutta tällä mennään. Tätä kirjoitettaessa ei siis vielä ole selvää, olemmeko järjestämässä sotepalvelut yhdessä Kainuun itsehallintoalueen kanssa. Länsi-Pohja näyttäisi menevän luonnollisesti yhteen Lapin kanssa, koska samaa maakuntaahan se on. Ratkaisuun sisältyvää valinnanvapautta on tulkittu monin tavoin. Joka tapauksessa se kuitenkin asettanee myös meille kuntapuolen toimijoille haasteita, kun yksityiset palveluntuottajat ovat sparraamassa meitä toimimaan tehokkaammin ja taloudellisimmin. Asiaa on hankala kommentoida, kun moni kysymys on edelleen vastaamatta – kuten se, koskeeko valinnanvapaus kaikkia palveluita. Muutenkin valtakunnassa tapahtuu. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat sellaista työmarkkinaratkaisua, joka saisi maan hallituksen luopumaan niin sanotuista pakkolaeistaan. Hallitus aikoo pakottavalla lainsäädännöllä iskeä kovasti palkansaajan lompakkoon ja järjestöjen sopimusoikeuksiin. Listalla on lomaoikeuksien vähentämistä, lomaraho- jen leikkaamista ja sairauspäivien palkkakarenssia. Tuosta viimeisestä on tihkunut tietoja, että sen leikkaamisesta ollaan luopumassa. Hyvä alku, mutta mikään toimi mikä vähentää palkansaajien ansioita, ei ole oikea elvytyskeino. Jos pieni- tai keskituloinen palkansaaja, jota meidänkin talomme on pullollaan, saa kuussa vähempi rahaa, hän muuttaa kuluttamiskäyttäytymistään. Ei osteta luomua, ei kotimaista, ei pienyrittäjien palveluita. Se ei voi olla tie talouskasvuun, jos kulutus vähenee. Odotamme kuitenkin toiveikkaana, että palkansaajien esittämä nollalinja vuodelle 2017 yhdistettynä muihin toimiin tuo sellaisen ratkaisun, että pakkolait voidaan vetää pois. Niiden toteutuminen aiheuttaisi erittäin levottoman neuvottelukierroksen reilun vuoden päästä. Näiden aasinsiltojen kautta paikallisiin asioihin… Kun kiertää esimerkiksi ammattijärjestöjen koulutuksissa ja tapaa toimijoita ympäri Suomea, huomaa että meillä on asiat täällä aika hyvin. Kun muualla puhutaan leikkauksista, rekrytointikielloista ja esimerkiksi HUS:n irtisanomasta paikallisesta hälytysrahasopimuksesta, meillä suunta on kuitenkin tulevaisuuteen. Muita kuunnellessa tuntuu, ettei henkilöstöedustajien ja työnantajan välinen keskusteluyhteys ole ihan kunnossa, koska ihan perusasioistakin joudutaan taistelemaan. Koulutusoikeuksista, työaikamuodoista ja sukupuoleen kohdistuvasta syrjinnästä tehdään muualla isoja ongelmia, meillä tällaiset asiat eivät nosta päätään. Työnantaja ja ammattijärjestöt istuvat monen asian äärellä myös ensi vuonna. Aina ei olla ihan samoissa lähtöasetelmissa, mutta neuvotteluyhteys kuitenkin säilyy. Yhteen hiileen (ei mihinkään salaiseen hiileen) puhalletaan esimerkiksi vaativien hoitotyön ammattitehtävien palkkajärjestelmän uudistamisprojektissa, tai vaikeammin HOI020/030TVAprojektissa. Se on iso voimankoitos, mutta tulee tuomaan järjestelmällisyyttä ja oikeudenmukaisuutta meidän ja Oulun kaupungin yli 4000 palkansaajan palkkausjärjestelmään. Samaan aikaan esimerkiksi hoitotyön esimiesrakenteeseen ollaan luomassa uutta, selkeämpää mallia. Tässä toki toivomme, että yksiköistä ei tule liian suuria – tai jos tulee, siellä on vastaavasti hoitotyön esimiehiä. Mikäli vakansseja vapautuu, haluamme nekin hoitotyön käyttöön, esimerkiksi kliinisten asiantuntijoiden muodossa. Iso toimintamuutos on tapahtumassa hoitotakuussa pysymisemme saralla: Jatkossa sairaalassamme ei tehdä niin sanottuja hoitotakuun lisätöitä, vaan työnantaja on palkkaamassa lisää työvoimaa niihin yksiköihin, joissa noita töitä tehdään. Työnantaja lopetti neuvottelut sopimuksen jatkosta – ei ole mitään mieltä uuvuttaa henkilökuntaa ylitöillä, jotka jakautuvat epätasaisesti vain pienelle osalle henkilökuntaa. Nyt tällä päätöksellä on työllistävä vaikutus – samaan aikaan kun muut sairaalat Suo- messa miettivät, mitä osastoja laitettaisiin kiinni. Toistan taas, että meillä menee siis hyvin täällä. Osa lisätöitä aiemmin tehneistä on tietysti näreissään, koska se on tuonut lisätuloja joillekin. Sairaanhoitopiirissämme on edelleenkin kuitenkin mahdollisuus tehdä lisäansioita: meillä on hyvä sisäisen keikkailun sopimus ja valtakunnallisesti erittäin kilpailukykyinen hälytysrahasopimus hoitohenkilökunnalle. Lisäksi suuria muutoksia on tulossa sairaaloidemme tulevaisuuden ja kääntäen tulevaisuuden sairaalan vuoksi. Kehitysvammahuollon rakennemuutokset ja Visalan sairaalan tulevaisuus ovat kovasti puhututtavia ja haastavia asioita. Työnantaja- ja henkilöstönedustajat tekevät yhteistuumin töitä, että saataisiin molempia osapuolia tyydyttäviä päätöksiä. Mikäli valtuusto joulukuussa suo, uusi lasten ja naisten sairaala jatkaa tarkempaa suunnittelua vuonna 2016, ja kuokka on tarkoitus iskeä maahan tammikuussa 2017. Se tulee näkymään sitten sinä vuonna isoina toiminnan järjestelyinä. Voisi siis sanoa, että elämme muutoksen aikoja monella saralla. Niin valtakunnallisesti, kuin myös paikallisesti. Tapahtui valtakunnan tasolla mitä tahansa, niin emme voi paikallisesti jäädä lepäämään laakereillamme, vaan meidän täytyy mennä yhdessä eteenpäin. Kehitetään, parannetaan ja neuvotellaan, ei sanella ja sodita jos ei ole sen aika. n PO H JAN PII R I 6 / 2 0 1 5 31 TEKSTI Liisa A hlstén K U VAT T i i n a M ä k i Vuoden 2015 laatupalkinnot JAETTIIN YKSIMIELISELLÄ PÄÄTÖKSELLÄ Vuoden 2015 laatupalkintokilpailun arviointiryhmä valitsi yksimielisesti palkittaviksi neljä kehittämishanketta yhdentoista kilpailuun osallistuneen joukosta. V 2015 laatu palkintokilpailussa ensimmäisen pal kinnon sai Operatiivisen tulosalueen tehohoidon hanke Invasiivisesti ventiloidun aikuispotilaan alahengitysteiden imu-ja suunhoitokäytänteiden päivittäminen ja toimintaohjeiden käyttöönotto. Tavoitteena oli edistää hoidon vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta vähentämällä VAP:n esiintyvyyttä hoitotyön keinoin. Hankeryhmään kuuluivat tehohoitolääketieteen professori Tero Ala-Kokko, tutkija TtT Miia Jansson, hygieniahoitaja, sh Rai ja Järvinen, kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Elina Karjula ja dosentti, oyl Hannu Syrjälä. uoden Hankeryhmään kuuluivat ylifyysikko Miika Nieminen, apulaisylifyysikko Pentti Torniai nen, erikoistuva fyysikko Antti Kotiaho, fyysikko Anna-Leena Manninen, fyysikko Tuomo Starck, fyysikko Eveliina Lam mentausta, erikoistuva fyysikko Tuija Keinänen, erikoistuva fyysikko Matti Hanni, erikoistuva fyysikko Arttu Peuna, hienomekaanikko Juha Henner, tutkimuskoordinaattori Esa Liuk konen ja laatupäällikkö Raija Honkanen. Toista palkintoa vastaanottamassa olivat Miika Nieminen, Pentti Torniainen, Raija Honkanen. Julkistamistilaisuudessa kunniakirjan ja kukat vastaanottivat Raija Järvinen ja Elina Karjula. Toinen palkinto myönnettiin Oulun yliopistollinen sairaalan Diagnostiikan vastuualueen hankeelle Kuvantamisen ja kliinisen neurofysiologian laitteiden laadunvarmistustoiminnan seurantajärjestelmän kehittäminen. Tavoitteena oli luoda yhtenäinen järjestelmä laadunvarmistuksen reaaliaikaista seurantaa varten ja testien keskitetty kirjaamisympäristö läpi organisaatiorajojen. 32 P OH J ANP IIRI 6/2015 Tänä vuonna arviointiryhmä ja sairaanhoitopiirin yhtymähallinnon johtoryhmä päättivät jakaa kaksi kolmatta palkintoa. Toinen näistä oli Lasten ja nuorten vastuualueella toteutettu hanke Play picnic, syömishäiriöisten lasten ryhmäkuntoutus. Play picnic on Grazin yliopistollisessa sairaalassa kehitetty moniammatilliseen yhteistyöhön perustuva hoitomuoto, jonka tarkoituksena on luoda lapselle itsesäätelyyn perustuva taito syödä suun kautta ilman paineita tai pakkosyöttöä. Hankeryhmään kuuluivat psykiatrinen sairaanhoitaja Salla Heikkinen, kuntoutusohjaaja Merja Luukinen, Sami Turu nen ja puheterapeutti Helena Törölä. Laatupalkintoja olivat jakamassa hallintoylilääkäri Juha Korpelainen, arviointiryhmän pääarvioija Miia Turpeinen ja johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka. Toinen kolmannella sijalla palkittu kehittämishanke oli Medisiinisen päiväsairaalan hanke Pilotista vakiintuneeksi toiminnaksi. Pilotointi vuosina 2011–2012 osoitti, että päiväsairaalalle on tarvetta. Tavoitteena vuoteen 2015 mennessä oli palvelutuotannon tehostaminen ja avohoidon lisääminen sekä sujuva yhteistyö eri yksiköiden kanssa. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin palvella potilaita sujuvien, etukäteen suunniteltujen hoitoprosessien avulla oikea-aikaisesti ja turvallisesti. Hankeryhmään kuuluivat kliinisen hoitotyön asiantuntija, apulaisosastonhoitaja Anna-Kaisa Ka tiska-Riihiaho, ylihoitaja, TtM Tarja Hulkko ja hallinnollinen apulaisylilääkäri Eija Eloranta. Laatupalkintokilpailun arviointiryhmään kuuluivat tänä vuonna professori Helvi Kyngäs (Oulun yliopiston terveystieteiden laitos), arviointiylilääkäri Miia Turpeinen (OYS-erva) ja laatupäällikkö Marja Rahkola (Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue). Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka sanoi kilpailuun osallistuneiden hankkeiden olleen tällä kertaa sairaalan ydintoimintoihin kytkeytyviä kehittämishankkeita, mutta sellaisenaan kuitenkin monipuolinen hankekokonaisuus. Kiitokset hän osoitti arviointiryhmän lisäksi sairaalan henkilöstölle, joka jaksaa innostua oman työnsä aktiivisesta kehittämisestä. n Päiväsairaalasta palkintoa olivat vastaanottamassa Tarja Hulkko, Eija Eloranta ja AnnaKaisa KatiskaRiihiaho. Lasten ja nuorten vastuualueelta kukitettavan olivat Salla Heikkinen, Helena Törölä ja kuntoutusohjaaja Merja Luukinen. TEKSTI Liisa A hlstén K U VAT Pe k k a Huo v i ne n MARKKU SAVOLAINEN – Mieleltään tutkija Lukuisia alkuperäisjulkaisuja HDL-kolesterolin aineenvaihdunnasta ja perinnöllisyydestä kirjoittaneen ja Lääkäriseura Duodecimin kunniajäsenyyden saaneen professori Markku Savolaisen miltei kolmenkymmenen vuoden mittainen ura OYS:ssa sai näkyvän tunnustuksen, kun hänen muotokuvansa lokakuussa paljastettiin. Professori Markku Savolaisen muotokuva paljastettiin kahvitilaisuudessa OYS:in ravintola Sorsassa lokakuun puolivälissä. S yntyjään Markku Savolainen on iisalmelainen. Uransa aikana hän on ollut tutkijana Suomen Akatemiassa ja vierailevana tutkijana New Yorkin Mount Sinai School of Medicinessa. Oulun yliopistosairaalassa hän on toiminut apulaislääkärinä ja -opettajana, professorina Oulun yliopiston sisätautien klinikassa hän on toiminut vuodesta 1998 alkaen. Professorin työhön kuuluu hallintoa, opetusta, kliinistä työtä mutta myös Markku Savolaiselle itselleen läheistä tutkimustyötä. Uransa aikana hän on kirjoittanut yli kaksi sataa alkuperäisjulkaisua HDL-kolesterolin aineenvaihdunnasta ja perinnöllisyydestä. Savolaisen tutkimusryhmä tutkii sepelvaltimotautia estäviä mekanismeja ja perintötekijöitä ja sitä miksi ns. hyvän eli HDL-kolesterolipitoisuus on toisilla suurempi kuin toisilla. Oululaisissa väitöskirjatutkimuksissa on nousut esiin mm. se, että alkoholi nostaa HDL-kolesterolin tasoa. HDL-kolesteroli taas puolestaan suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta. Kohonneet veren triglyseridit sen sijaan lisäävät sydän ja verisuonitautien vaaraa. ”Tässä toimii ns. kiikkulautailmiö, korkea triglyseriditaso pienentää HDL-kolesteroliarvoja ja toisinpäin. Meillä on kerättynä laajoja aineistoja, sukukeräyksiä. Olemme tutkineet sukuja, joissa on hyvin varhaisella iällä todettu sepelvaltimotautia. Heillä on usein ollut matala HDL-kolesterolitaso. Pitäisi vain saada rahoitusta jatkotutkimuksia varten”, Markku Savolainen toteaa. Elintapamuutosten vaikutukset painonhallinnassa Viime vuosina hän on tehnyt myös tutkimusta elintapamuutosten vaikutuksista painonhallintaan. Tutkimuksessa on pyritty vaikuttamaan koehenkilöiden syömiskäyttäytymiseen, mm. syömisen tietoiseen hillintään, ahmimiseen ja tunnesyömiseen. Tutkimushanke on vielä kesken, mutta jo nyt on huomattu, että pelkällä informatiivisella viestinnällä painonhallinnasta, olipa se ravitsemusterapeutin antamaa tai kirjallista tietoa, ei saavuteta niin hyviä tuloksia kuin sillä, että informoimiseen liitetään ICT-ohjausta säännöllisin väliajoin. Elintapaohjaus yhdistettynä ICT-ohjaukseen auttoi koehenkilöitä pudottamaan painoaan useita kiloja. Aikaisemmissa tutkimuksissa jo 4–4,5 kilon painonpudotuksen on todettu riittävän diabeteksen ehkäisyssä noin kahdella kolmanneksella. Savolainen johtaa tätä Metabolisen oireyhtymän ehkäisy elämäntapaohjauksen avulla -hanketta. Siinä on kehitetty Onnikka- palvelua, joka juuri on ICT-pohjainen palvelu. Iso harppaus, joka ei unohdu Markku Savolaisen tutkimusryhmä on lisäksi ollut mukana useissa lääketutkimuksissa. Hän sanoo vieläkin elävästi muistavansa ison pohjoismaisen 4S-statiinitutkimuksen tulosten julkistamisen. Marraskuussa 1994 julkaistujen tulosten mukaan isolle joukolle sepelvaltimotautipotilaita statiinihoidosta oli todettu merkittävää hyötyä elinajan pitenemisenä. Nyt ollaan ottamassa toista isoa harppausta pistettävien kolesterolilääkkeiden kanssa. Statiinit eivät sovi ihan kaikille potilaille. Jotkut saavat statiineista mm. lihasvaivoja. Tällaisia sivuvaikutuksia uusilla lääkkeillä ei pitäisi olla. Potilas voi pistää uuden lääkkeen itse ihon alle parin viikon välein tai kerran kuussa. Lääkkeen on todettu pudottavan statiineilla lääkittyjen LDL-kolesteroliarvoja vielä 60–70 prosenttia. Tutkimus jatkuu vielä 4–5 vuotta. Tarkoituksena on tutkia lääkkeen vaikutusta sydän- ja verisuonisairauksiin ja koehenkilöiksi pyritään saamaan aivo- tai sydäninfarktin sairastaneita suuren riskin potilaita. Savolainen pitää pistettävää lääkettä samantyyppisenä läpimurtona kuin statiineja parikymmentä vuotta aiemmin. Tunnustus tieteellisestä työstä Viime vuosina Savolaisen kliininen työ on keskittynyt harvinaissairaiden hoitoon. Oulu on yksi Suomen harvinaissairauksien osaamiskeskuksista. Savolainen hoitaa mm. potilaita, joilla on diagnosoitu Gaucher, Fabry, porfyria tai HAE. Oulun yliopistosairaalan alueella on esimerkiksi muuta maata enemmän Gaucher-potilaita. Savolainen oli mukana laatimassa STM:n perustamaa Harvinaissairauksien kansallista ohjelmaa vuosille 2014–17. Sen keskeisenä tavoitteena on, että henkilö voi elää harvinaissairaudesta huolimatta täysipainoista elämää ja saada asianmukaista hoitoa, kuntoutusta sekä tarpeen mukaista psykososiaalista tukea. Markku Savolainen on pitkään ollut Lääkäriseura Duodecim valtuuskunnassa, hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut viime keväästä alkaen. Tieteellinen seura palkitsi muutama vuosi sitten Savolaisen kunniajäsenyydellä. Aiemmin Oulusta kunniajäsenyyden on saanut vain nyt jo parikymmentä vuotta eläkkeellä ollut emeritusprofessori Kau ko Kouvalainen. Kunniajäsenyyttä Markku Savolainen arvostaa merkittävänä tunnustuksena työlleen. n PO H JAN PII R I 6 / 2 0 1 5 33 piispan joulutervehdys S a mue l S a l m i O u lu n hiip p a k u n na n piis p a Joulun kaksi kuvaa kuva Studio PSV K atselen Neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta hänen sylissään. Kuva erottuu selkeästi modernin taiteen näyttelyssä. Paikka on teokselle poikkeuksellinen ja siksi myös herättää välittömän kysymyksen: Miksi teos on täällä? Kuva on perinteisen kaunis, juuri sellainen kuin useimmat meistä ovat tottuneet näkemään ikoneissa ja mestaritaiteen maalausten jäljiltä. Kuva herättää pyhyyden tunnon ja vie ajatukset arjen keskeltä kohti joulua. Sinne monet meistä sijoittavat mielensä, kun vastasyntynyttä Jeesus-lasta ja Neitsyt Mariaa pyhän perheen jäseninä muistellaan ja juhlitaan. Kuva ei kuitenkaan jätä toisellakaan tavalla koskettamatta. Kun teosta tarkastelen lähemmin, huomaan siinä myös yllättäen jotain poikkeavaa. Aivan teoksen alalaidassa erotan pienen pyyhkeen. Se on irralliselta vaikuttava ja teoksen kokonaisuuteen nähden vähintään erikoinen. Siinä lienee syy, miksi modernin taiteen keskelle on sijoitettu klassisen maalaustaiteen arkkikuva. Ajatukset lähtevät liikkeelle. Mikä on teoksen luojan ajatus ja miksi hän on tahtonut tuoda pyhyyttä huokuvan kuvan tuntumaan arkisen pyyhkeen? Jokainen taideteos synnyttää mielikuvansa ja niihin meillä jokaisella on oikeutemme. Itse sain teosta katsellessani muistutuksen siitä, ettei Kristuslapsi ja hänen äitinsä saa siirtyä arjestamme ulottuvuuksiin, joita vain etäältä katselemme. Näin monen osalla saattaa käydä: joulu ja sen ihme antavat odotetun tauon arjen keskelle. Odotamme lepoa, hiljentymistä ja rauhaa sekä 34 P OH J ANP IIRI 6/2015 parhaimmillaan pyhyyden kokemista jouluyön hiljaisuudessa. Kristus-lapsi ja pyhä perhe eivät kuitenkaan ole se kiiltokuva, joka vain saattaa tunnelmiin. Aito Kristus-kuva on arjen todellisuuden lävistävä. Hän ei ole saavuttamaton, etäältä katsottava, vaan jokaisen rinnalla oleva Herra ja Vapahtaja. Siellä, missä vääristävät suomut voidaan pyyhkiä silmiltä, voidaan nähdä jouluyön ytimeen: minua – meitä ja koko maailmaa varten on syntynyt toivo! Toinen kuva on kotini seinällä pyhää perhettä kuvaten. Ostin sen Afrikassa köyhältä mieheltä, joka oli veistänyt puuhun oman uskonsa tulkinnan. Kuva esitti mielestäni joulun matkaa Betlehemiin. Olihan siinä tuttu hahmo liikkeellä aasin kannattelemana, Maria ja Joosef hänen rinnallaan. Kotiin saavuttuani havahduin kuitenkin näkemästäni. Teos ei esittänytkään matkaa Betlehemiin vaan pakomatkaa Egyptiin. Miten vahva esiymmärrys teoksen sanomasta olikaan ollut mielessäni! Jälleen kerran Natanael -nimisen taiteilijan välittämänä sain muistutuksen joulun sanoman rikkaudesta ja monikerroksisuudesta. Kristus syntyi luoksemme, veljeksemme ja lohdutukseksemme monenlaisen rajallisuuden keskelle. Me emme ottaneet häntä vastaan, vaan hänen oli jo vastasyntyneenä lähdettävä hakemaan turvapaikkaa vieraaseen maahan. Sieltä ei evankeliumiteksteissä ole paljon kerrottavaa, mutta hän tuli takaisin ja antoi kaikkensa meidän edestämme – henkensä, jotta meillä olisi elämä. Joulun kaksi kuvaa ovat meille tänään enemmän kuin ajankohtaiset. Ensimmäinen niistä tuo viestin toivomme lähteestä, joka ei ole meistä kaukana arjessakaan. Toinen muistuttaa rakkaudesta, jolle on annettava sija ja jota emme saa karkottaa pakosalle. Kärsivässä lähimmäisessämme meille syvimmältään näytetään Kristuksen kasvot. n Vapahtajan siunaamaa joulujuhlaa hiippakunnalle ja ystäville toivottaen, Oulussa adventin alla a.D. 2015 Samuel Salmi Oulun hiippakunnan piispa kuva Jaakko Ahlstén TEKSTI Mar t ti A hlstén K U VAT T i i n a M ä k i I ´ll be back – tulen takaisin Oulu ja Oulun yliopistollinen sairaalaa tekivät vaikutuksen USA:n uuteen suurlähettilääseen. ” I ´ll be back.” Tätä repliikkiä ei tällä kertaa lausunut amerikkalainen filmitähti vaan USA:n Suomen suurlähettiläs Charles C. Adams Jr., kun hänelle esiteltiin Tulevaisuuden sairaala -ohjelmaa. Erittäin mielenkiintoinen ja kunnianhimoinen visio. Uskon, että onnistutte. Tulen takaisin vuonna 2030. En potilaana vaan katsomaan, miltä uusi OYS näyttää”, hän sanoi. Adams nimitettiin Suomen suurlähettilääksi tämän vuoden heinäkuussa. Oulussa hän vieraili ensimmäistä kertaa ja hänelle oli rakennettu hyvin tiivis kaksipäiväinen ohjelma. Vierailujen listalla oli muun muassa yliopisto, ammattikorkeakoulu, VTT, BusinessOulu, Nokia, kauppakamari ja OYS TestLab. Adamsille esiteltiin suomalaista terveydenhuollon järjestelmää, sairaanhoitopiirin toimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Suurlähettilästä kiinnosti erityisesti tietotekniikan hyödyntäminen palvelujärjestelmän kehittämisessä. ”Tällä saralla te suomalaiset olette eturintamassa. Tietotek- Projektipäällikkö Timo Alalääkkölä esittelee vastasyntyneen tehohoitopöytää suurlähettiläälle (oik.), kehitysjohtaja Pasi Parkkilalle ja OuluHealthin ohjelmajohtaja Noora Janssonille. Testauslaboratoriossa esillä olevan tuotteen on valmistanut amerikkalainen GE Healthcare, joka on merkittävä toimija myös suomalaisessa terveysteknologian teollisuudessa. ”Very interesting – todella mielenkiintoista”. niikan avulla on mahdollista tehostaa toimintaa esimerkiksi telelääketieteen ja ennaltaehkäisevän, henkilökohtaisen monitoroinnin avulla”, hän sanoi. Kaupallistaminen tärkeää Ennen nimitystään suurlähettilääksi Adams asui Sveitsissä, jossa terveysturismi on suuri ja menestyvä liiketoiminnan alue. Hänen mielestään myös Suomella voisi olla mahdollisuuksia tällä saralla. Suomen sijainti on Sveitsiä syrjäisempi, mutta idän suunnalla voisi olla potentiaalisia asiakkaita. Hän kannusti suomalaisia aktiivisempaan kaupallistamiseen muutenkin kuin terveyspalveluissa. Charles C. Adams Jr. on maailmaa kiertänyt ja kielitaitoinen mies. Englannin lisäksi hän puhuu ranskaa, saksaa ja swahilia. Jotakin Suomen häneen tekemästä vaikutuksesta kertonee se, että suurlähettiläs on jo opetellut hieman suomeakin. ”Kaupallistakaa osaamistanne! Maailma tuolla odottaa,” suurlähettiläs painotti. Hän piti viehättävänä sitä, että suomalaiset ovat vaatimattomia. ”Kaupallista toimintaa vaatimattomuus kuitenkin vaikeuttaa. Markkinointi ei ole parhaita puolianne, se ei ole teille luontevaa. Mutta se on pakko. Teillä on erinomainen järjestelmä, teillä on erinomaisia tuotteita, mutta ne eivät myy itseään automaattisesti.” ”Olette kuitenkin onnistuneet saamaan resurssinne käyttöön tehokkaasti ja se näkyy muun muassa kulttuurissa ja julkisissa palveluissa. Teknologian kehittämisessä ja innovaatioissa Oulu on globaalisti eturintamassa”, hän painotti. Adams sanoi panneensa merkille, että Nokian perintö elää Oulussa vahvana ja itse Nokiakin kukoistaa taas ja entistä kestävämmällä tavalla. n Oulu teki vaikutuksen Oulu teki suurlähettilääseen vaikutuksen. Globaalissa mittakaavassa kaupunki on pieni, väestöpohja pieni, alue harvaan asuttua ja matka pääkaupunkiin pitkä. PO H JAN PII R I 6 / 2 0 1 5 35 Uudella osaamisella tulevaisuuteen • Psykodynaaminen psykoterapeuttikoulutus (aikuiset) Oulu 2016–2020. Haku 31.1.2016 mennessä. • Työyhteisösovittelun erityisosaaja Oulu 2016–2017. Haku 15.12.2015 mennessä. • Traumapsykoterapeuttikoulutus Lahti 2016–2020. Haku 15.3.2016 mennessä. • Integratiivinen työnohjaaja/työyhteisövalmentajakoulutus Oulu 2016–2017. Haku 10.1.2016 mennessä. • Ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus Turku 2016–2019. Haku 15.1.2016 mennessä. • Ratkaisukeskeinen työnohjaaja–valmentaja Oulu 2016–2018. Haku avautuu 2016. • Ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus Oulu 2016–2019. Haku avautuu 2016. www.oulu.fi/taydennyskoulutus POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TUKISÄÄTIÖ LAHJOITA JA TUE POHJOISSUOMALAISTA TERVEYDENHUOLTOA JA TUTKIMUSTA Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö on nyt Terttu. Terttu-säätiön lahjoittajana tuet erityisesti Pohjois-Suomen alueella tehtävää tutkimusta ja kehitystyötä. Oulun Keskuspesula Oy Kiviharjuntie 7, 90220 Oulu, asiakaspalvelu p. 044 315 8230 www.terttusaatio.fi
© Copyright 2024