Lehti 2/2015 - Oulun yliopistollinen sairaala
POHJANPIIRI POHJOIS-POHJANMAAN 2 2015 SAIRAANHOITOPIIRI Taiteen harrastaminen voimaannuttaa ja herkistää tekijöitään s. 6 Tilinpäätös: Alijäämien kattaminen edessä s. 17 OYS:n lasten ja naisten sairaalan toteutussuunnittelu alkaa s. 22 Kastellin Apteekki TI! UUSI SIJAIN Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kastellin Kattavat aukioloajat Apteekki Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikonloppuisin. AINTI! l lii UUSI SIJMeille on helppo ktulla ”Fysiopalvelu Knuuttila & Sarias toteuttaa fysioterapiaa ja kuntoutusta kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti. Päätavoitteeseemme kuuluu palvella asiakkaitamme laadukkaalla ja luotettavalla toiminnalla.” Tutustu uusiin verkkosivuihimme www.fysiopalvelu.com Kiviharjunlenkki 7, 90220 OULU etunimi.sukunimi@fysiopalvelu.com Soita apua meiltä 08 5546 252 Kuluuko työaikasi googlettamiseen? Palvelemme Sinua uudella sähköisellä Mediq tuoteluettelolla. Näet tuoteluettelosta laajan tuotevalikoimamme ja monipuoliset tuotetiedot. Katso lisää: www.mediq.fi Palvelemme terveydenhuollon ja laboratorioalan ammattilaisia. Mediq Suomi Oy, PL 115, 02201 Espoo. Puh. 020 112 1500, Faksi 020 112 1501, www.mediq.fi 2 P OH J ANP IIRI 2/2015 kk i fii Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikuntaesteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie 1 90230 OULU 040 353 0033 (08) 330 033 PALVELEMME: Ma-La 8- 21 Su 10-18 kastellin.apteekki@apteekit.net www.kastellinapteekki.fi k llii kkii fii www.kastellinapteekki.fi Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! www.medikiinteistot.fi Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A 1 90220 OULU info@medikiinteistot.fi TOIMISTOMME PALVELEE: MA–PE klo 8.00–12.00, 14.00–15.45 A i no -L i i s a O u k k a pääkirjoitus Suunnitelmien ja tavoitteiden 2014 tilinpäätös ja toimintakertomus on esitelty hallitukselle. Potilaiden hoidon osalta strategisten tavoitteiden toteutuminen eteni vaihtelevasti; osin onnistuttiin mainiosti, osin huonommin. Toimintatapoja on kehitetty siten, että avohoidon osuus lisääntyi edelleen jopa suunniteltua voimakkaammin. Erityisesti päiväsairaalakonseptin laajentaminen on tuottanut tulosta. Yhä lyhenevät hoitoajat edellyttävät potilaan ohjauksen uudistamista. Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi pitää tarjota ohjausmateriaalia myös muilla tavoilla kuten internet-sivustojen kautta. Hoidon saatavuuden osalta kehitys ei ollut tavoitteen mukainen. Hoidon tarpeen arvioinnin osana lähetteiden käsittely parani selkeästi parin vuoden takaisesta. Ensikäynnille pääsy ja hoidon aloittaminen kuitenkin hidastuivat, ja hoitotakuurajat ylittyivät osalla potilaista. Tavoitteesta, eli 2 kk ja 4 kk enimmäisodotusajoista jäätiin vielä, mutta sitä kohti jatkamme. Potilasturvallisuuden suhteen olemme edenneet hyvin. Potilasturvallisuussuunnitelma on valmistunut ja sen täytäntöönpano alkanut. Pääosa henkilöstöstämme on jo suorittanut potilasturvallisuuskoulutuksen. Käsihygieniaa on tehostettu ja hoitoon liittyvien infektioiden määrää on saatu vähennettyä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke hyytyi viime metreillä. Se on todella harmi, olemmehan tehneet valtavasti työtä valmistelussa. Ensimmäinen versio laista tuli lausunnolle jo kahdeksan vuotta sitten. Yhteistä poliittista näkemystä ei kuitenkaan löytynyt, ja esitys kutistui sisältölaiksi, joka tuli voimaan v. 2011 Terveydenhuoltolakina. Rakenteiden uudistaminen jäi tehtäväksi seuraavassa vaiheessa, joka nyt kirjavien vaiheiden jälkeen kaatui perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Tulevalla hallituksella on haastava tehtävä edessään. Minkälaisia ja minkä kokoisia sote-kokonaisuuksia muodostetaan? Missä määrin sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään? Hallinnollisten rakenteiden muuttumisesta huolimatta perustyö säilyy, potilaat on hoidettava. Mielenkiinnolla odotamme vaalien tulosta, uutta hallitusta ja hallitusohjelmaa. n uoden kuva Tiina Mäki V toteutuminen Aino-Liisa Oukka PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5 3 sisältö Po hja n piir i n u m e ro 2 / h u htiku u 2015 POHJANPIIRI 40. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa http://www.ppshp.fi joka numerossa: JULKAISIJA 3 Pääkirjoitus: Suunnitelmien ja tavoitteiden toteutuminen 5 Työ ja tekijä: Sairaalahuoltajan työn päämääränä on puhdas ja turvallinen ympäristö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 08 315 2011 PÄÄTOIMITTAJA Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP pasi.parkkila@ppshp.fi 08 315 4173 28 Ramppa kalakattaa: Tuotetestausta 32 Henkilöstöedustajan mietteitä: Muuttuva maailma – muuttuva työelämä TOIMITUS Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén liisa.ahlsten@verbi.fi 0400 582 588 34 Jos minulta kysytään, niin...Sairaalat ja yritykset tarvitsevat toisiaan Martti Ahlstén martti.ahlsten@verbi.fi 0500 582 588 30Kiitokset / Vapari tässä numerossa: 6 Jaakko Ahlstén jaakko.ahlsten@verbi.fi 045 679 3427 VALOKUVAAJAT Taiteen harrastaminen voimaannuttaa mutta myös herkistää tekijöitään Pirjo Pyhäluoto, PPSHP pirjo.pyhaluoto@ppshp.fi 08 315 3545 11 Vapaalle Vaparissa Sylvi Savolainen, PPSHP sylvi.savolainen@ppshp.fi 08 315 3545 12 Suomen biopankkinäytteet digitalisoidaan Oulun yliopiston johdolla 13 OYS perusti palliatiivisen hoidon yksikön Tiina Mäki, PPSHP tiina.maki@ppshp.fi 08 315 3546 13 Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö sai uuden nimen 14 Oululaista yleissairaalapsykiatriaa jo neljäkymmentä vuotta Pekka Huovinen, PPSHP pekka.huovinen@ppshp.fi 0400 305 613 16 Kausi-influenssarokotuksen kattavuus edellisvuotta parempi 16 Jaksotyöaikamääräykset muuttuvat Jukka Veijola, PPSHP jukka.veijola@ppshp.fi 040 8474 263 17 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014: Alijäämien kattaminen edessä 19 Potilasvakuutuksen korvausvastuu kasvoi merkittävästi SIVUNVALMISTUS Marika Määttä, Erweko (taitto) Ari Honkonen, Erweko (kuvat) 20 Laboratoriotoiminnan keskittäminen perustuu järkisyihin 21 Vuoden hyvinvointiteko Utajärvelle TOIMITUSNEUVOSTO Pj. Hannu Leskinen Kauko Halmetoja Juha Jääskeläinen Pirjo Kejonen Juha Korpelainen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Jarkko Raatikainen Tuula Virsiheimo Heikki Wiik 22 OYS:n lasten ja naisten sairaalan toteutussuunnittelu alkaa 23 Oulu SoTe Labs sai rahoituksen 26 Sote-valmistelu jatkuu paikallisella tasolla 27 Neljä sairaanhoitopiiriä kilpailutti laaturekisteritoimittajat 29 Imetysohjaus auttaa äitejä imetyksen alkuvaiheessa 31 Hoitoketjut: Lapsen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö ja niiden epäily TOIMITUKSEN OSOITE Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, 90029 OYS 33 Uudistettu peuhu kokous- ja virkistyskäytössä 35 Lastenklinikan lapset pääsivät musiikkimatkalle Afrikkaan OSOITTEEN MUUTOKSET paivi.hietapelto@ppshp.fi 08 315 4698 6 14 ILMOITUKSET Olavi Määttä maattaolavi@gmail.com 0400 881 717 POHJANPIIRI ILMESTYY V. 2015 Nro 3 Nro 4 Nro 5 Nro 6 12.6. 11.9. 30.10. 11.12. PAINOPAIKKA Erweko Oy KANNEN KUVA Tiina Mäki TEKSTI Liisa A hlstén K U VA T i i n a M ä k i työ ja tekijä Sairaalahuoltajan työn päämääränä on PUHDAS JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sairaalahuoltaja Ewe Silvennoisen työpäivä alkaa usein jo ennen kello seitsemää, jotta tilat tulisivat siivottua ennen kuin hoitohenkilökunta aloittaa työnsä. L vastaanottohuoneet ja toimenpidehuoneet poliklinikalla on hyvä saada siivottua ennen kuin hoitohenkilökunta aloittaa työnsä. ”Ei meitä siihen velvoiteta, mutta jos haluaa tehdä siivouksen rauhassa, on parasta aloittaa ennen kuin varsinainen toiminta alkaa. Työaikamme alkaa virallisesti seitsemältä ja työn laadun on tarkoitus pysyä samana tuli sitten aiemmin tai vasta kun työ virallisesti alkaa”, Ewe Silvennoinen selventää. Eri päiville on aina tietty siivousohjelma. Siivottaessa puhdistetaan kaikki tasot ja erilaiset pinnat esimerkiksi ovenkahvat, lamput yms. Kerran viikossa on ääkäreiden niin sanottu viikkosiivous, jolloin siivotaan perusteellisemmin ja myös sellaiset paikat, jotka ovat vähemmällä käytöllä. Sairaalan eri vastuualueilla on omat sairaalahuollon työnjohtajansa. Ewe Silvennoisella ei ole vakituista sijoituspaikkaa, vaan hän tekee työtä määräyskirjalla eri puolilla sairaalaa. Eri osastoilla ja poliklinikoilla on toiminnasta riippuen vähän erilaiset siivoustyön ohjeet. Ohjeistus kertoo muun muassa, mitä kyseisessä kohteessa minäkin päivänä tehdään. Työ tekijäänsä opettaa Ewe Silvennoisella ei ole laitoshuoltajan koulutusta, mutta ennen OYS:iin tuloaan hän on työskennellyt Jorvin sairaalassa ja oppinut laitoshuoltotyön työtapoja ja sen vaatimuksia työtä tekemällä. Puhtaanapidon perusteita hän on opiskellut jo yläkoulussa. Koulun oppisisällöissä oli yhdistettynä sekä teoriaa että käytäntöä. OYS:iin tullessaan hän sai perehdytystä työskentelemällä ensimmäiset viikot kokeneemman työtoverin parina. Silloin oli mahdollisuus kysellä ja oppia talon toimintatavoille. Ewe Silvennoinen on tykännyt sairaalahuoltajan työstä. Asianmukaiset työvälineet helpottavat työtä, jossa kuitenkin on oltava ”jalkojen päällä” koko päivä. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hän on jonkin verran tehnyt töitä myös päiväkodissa lastenhoitajan sijaisena, mutta siivoustyö on ollut hänelle mieluisampaa. Kevään kuluessa häntä odottavat uudet haasteet. Toiveena on päästä lukemaan yliopistoon psykologiaa. Pääsykoekirjat on jo hankittuna. Koulun penkille hänellä on omien sanojensa mukaan jo kova hinku. n PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5 5 6 P OH J ANP IIRI 2/2015 T E K S T I & K U VA L i i s a A h l s t é n herkistää Taiteen harrastaminen voimaannuttaa mutta myös tekijöitään Taide on kuin terapiaa niin hoitajalle kuin hoidettavallekin. Taiteen avulla voi sanoittaa tunteita ja tuntemuksia ja se antaa etäisyyttä kipeisiin asioihin. n Terttu Nyströmille maalaaminen on ollut tie ulos ujoudesta. PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5 7 V kuvataidepiirin jäsenenä taidejaoston perustamisesta asti ollut Terttu Nyström kertoo, että hän oli hyvin ujo lapsi ja ajatteli, ettei hänestä ole mihinkään, mutta maalausharrastus on kohottanut itsetuntoa. ”Kun tauluistani on tykätty ja niitä on jopa ostettu, se on kannustanut myös jatkamaan maalaamista”. Paljon Nyströmiä myöhemmin, vasta vuonna 2008, taidejaoston toimintaan mukaan tullut Kaarina Santala muistaa miten, hän oli hämmästynyt omasta osaamisestaan, kun ensimmäinen öljyvärityö tuli valmiiksi. ”En olisi koskaan uskonut, että saisin sellaisen luomuksen aikaiseksi. Löysin itsestäni uusia puolia.” Raili Mäntyniemi kuuluu perustajajäseniin, mutta alkuvaiheessa saatu kritiikki oli lopettaa koko maalausharrastuksen heti alkuunsa. ”Tulin taidejaoston toimintaan mukaan jo silloin, kun koaparin koonnuimme vielä Peltolan sairaalan vanhassa sikalassa. Kun työni ei sopinut ensimmäisen näyttelyn tyyliin, otin kritiikin hyvin henkilökohtaisesti ja päätin lopettaa maalaamisen kokonaan”, hän muistelee. ”Arvostelu kirpaisi, vuosikausiin en pystynyt tarttumaan pensseleihin. Taiteilija Lauri Arolan muotokuvamaalauskurssi oli 90-luvulla käänteentekevä. Sen käytyäni aloin taas maalata, enkä ole sen jälkeen lopettanut. Olen vähitellen oppinut ottamaan vastaan kritiikkiä, eikä arvostelu enää lannista”. ”Öljyväreillä aloitin, mutta myöhemmin olen kokeillut akvarellivärejä ja pastellia. Nyt olen innostunut akryyliväreistä, niitä ei tarvitse kuivatella niin kuin öljyvärejä ja se sopii minulle”, Raili Mäntyniemi toteaa. Maalaaminen kehittää myös hoitotyön taitoja TtM Rauni Lohilahti teki Pro gradu -työnsä kuvataiteen vaiku- Maalaaminen tuo käteenvakautta, jota tarvitaan mm. tippainfuusiota laitettaessa. tuksesta hoitotyöhön. Tutkielmaan haastatellut hoitajat kertoivat, miten kuvataiteen harrastaminen kehittää heidän hoitotyön taitojaan. Posliinimaalausta harrastanut esimerkiksi kertoi, miten maalaaminen tuo käteen vakautta, jota tarvitaan mm. tippainfuusiota laitettaessa tai verikoetta otettaessa. Taiteen tekeminen myös herkistää tietyllä tavalla. Kyky kuunnella potilaan tarpeita lisääntyy. Yksi haastatelluista ker- too, että hänellä on aina paperia ja värikyniä työhuoneessaan. – Jos potilaalla ei ole sanoja jonkin asian ilmaisemiseen, saattaa piirtämisestä olla apua itseilmaisussa. Grafiikkaa Vaparissa tehnyt sosiaalityöntekijä Riikka Miettinen sanoo, että vaikkapa stressaavan työpäivän jälkeen taiteen kautta pystyy oman tunnetilansa tekemään näkyväksi ja sitä kautta asioita on mahdollista prosessoida tunnetasolla. >> kuva Liisa Ahlstén Aviopuolisolle syntymäpäivälahjaksi maalaamaansa taulua esittelevä Kaarina Santala löysi maalaamisen kautta itsestään uusia puolia. 8 P OH J ANP IIRI 2/2015 kuvat Liisa Ahlstén n Akryyliväreillä maalaaminen sopii Raili Mäntyniemen temperamentille. Työ kuivuu nopeasti ja valmista tulee nopeasti. PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5 9 Musiikki antaa herkkyyttä havainnoida ja ymmärtää, mitä toisessa ihmisessä tapahtuu. Grafiikan harrastaminen ei Vaparissa ole jokaviikkoista, vaan kursseja järjestetään keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Grafiikan lisäksi taideharrastuksiin kuuluu hänellä maalaaminen kotosalla öljyväreillä, pastelleilla tai akryyliväreillä. Kuvataideharrastajien mielestä taiteen tekeminen on väline ihmisenä kasvamiseen, uuden oppimiseen sekä itseluottamuksen ja itsetunnon vahvistamiseen. Jaettu kokemus auttaa sanoittamaan tuntemuksia Musiikin on aivotutkimuksissa todettu aktivoivan laajoja aivoalueita. Musiikin erityispiirre on, että myös tunteet aktivoituvat. Musiikkiterapeutti Kari Pärkälle musiikki on aina ollut tärkeää. ”Sen kautta pystyy ilmaisemaan itseään ja se herättää tunteita. Musiikki myös tuo herkkyyttä havainnoida ja ymmärtää, mitä toisessa ihmisessä tapahtuu.” ”Mutta pitää muistaa, että oma kokemus musiikista ei välttämättä ole sama kuin toisen. 10 P OH J ANP IIRI 2/2015 Musiikin kautta on kuitenkin mahdollista lähestyä esimerkiksi surua pehmeämmin ja sen kautta asioihin saa etäisyyttä. Yhdessä musisoiminen tai musiikin kuuntelu antaa asiakkaalle yh teisen kokemuksen terapeutin kanssa”. ”Tällainen jaettu kokemus tarjoaa mahdollisuuden keskustella siitä, miten asiakas ongelmansa kokee tai mikä merkitys sillä hänelle on. Musiikista saattaa löytyä vastetta omille kokemuksille, sellaisille, joille hänellä ei ole ollut sanoja. Musiikkia voidaan käyttää tunteiden purkamiseen, huolien ja murheiden unohtamiseen, mutta myös tunteiden tunnistamiseen, säätelyyn ja hallintaan”, Kari Pärkkä sanoo. Kiukku, viha, pettymys tai epävarmuus voivat hänen mukaansa näin saada musiikin kautta hallittavamman muodon. Nuoret käyttävät musiikkia arjessa viihdykkeenä ja rentoutumiseen. He haluavat saada musiikista elämyksiä, mutta musiikki on myös lääkettä ahdistuksen hallintaan. n kuvat Tiina Mäki kuva Liisa Ahlstén TEKSTI Liisa A hlstén Vapaalle VAPARISSA Muoti-ilmiöt näkyvät myös Vaparin toiminnassa. Varsinkin erilaiset liikuntalajit ovat kasvattaneet suosiotaan. Vaparin toiminta lähes kolmessakymmenessä eri jaostossa on monipuolista kulttuurista liikuntaan. Harrastaa voi sekä ulkona että sisällä. V aikana henkilökunnan kiinnostuksen kohteet ovat vaihdelleet. Yksilöliikunta vetää nykyisin puoleensa. Vaparin puheenjohtaja Minna Keskitalon mukaan kuntosalikäyntien määrä on viimeisen vuoden kuluessa noussut, se on nyt yli 10 000 käyntiä per vuosi. Kuntosali on auki aamusta kello 6 lähtien ja sulkee ovensa vasta kello 23. Suosion salaisuus piilee varmasti siinä, että salille voi mennä omaehtoisesti, silloin kuin se parhaiten sopii omiin aikatauluihin. ”Pilates ja jooga ovat olleet myös erittäin suosittuja ja niihin on ollut tulijoita enemmän kuin on pystytty ottamaan. Joukkuelajeissa on omat haasteensa. Saman lajin harrastajia voi olla vaiuosikymmenien kea saada kokoon riittävästi. Uusia jaostoja voidaan kiinnostuksen mukaan perustaa tai vanhoja lakkauttaa. Tämän kevään uutuus on bodypump”, hän kertoo. Taidejaosto yksi vanhimmista Taidejaosto on toiminut lähes kaksikymmentä vuotta. Jaostossa on mukana vielä niitäkin, jotka ovat olleet sen toimintaa aikoinaan käynnistämässä. ”Innostus maalaamiseen oli kova, yhdessä tekeminen inspiroi. Musiikki soi ja me maalasimme joka torstai”, kuvataidejaoston perustajajäseniin kuuluva, nyt jo eläkkeellä oleva Terttu Nystöm muistelee. ”Kuvataideopetusta olemme voineet ostaa kahvilatuotoista jaetuilla varoilla. Järjestely on aikuva Raimo Karhu n Hirvijahdissa Telkkäsaaressa Savilammella. van poikkeuksellinen ja olemme siitä kiitollisia”, toteaa Raili Mäntyniemi, joka on taidejaoston maalareiden ala-jaoston puheenjohtajuudesta pikku hiljaa irrottautumassa. Pääsääntöisesti kuvataiteilijoiden vetämät maalauskurssit ovat hänen mukaansa olleet viikonloppuisin. Jaostossa kokeiltiin opettajan opetusta myös torstai-illoille viimeksi viime syksynä, mutta osallistuminen niihin oli vähäisempää. ”Kun itse olin ensimmäisellä maalauskurssilla, meille opetettiin värien käyttöä ja sitä harjoiteltiin öljyväreillä”, maalareiden puheenjohtajuuden haltuun ottava Kaarina Santala kertoo. Maalareiden työn tuloksia voi ihailla galleriakäytävällä olevissa näyttelyissä kaksi kertaa vuodessa. Pilkille, hirvijahtiin tai ampumaharjoituksiin Kala- ja eräjaoston perustoimintaa on jaoston puheenjohtaja Kauko Halmetojan mukaan aina ollut ilma-aseammunta. Tunnelissa on jo vuodesta 1975 lähtien pidetty leikkimielistä sarja-ammuntakilpailua, jossa on kolme ammuntalajia, pienoisja hirvikivääri ja pistooli 10 metristä. Lisäksi on pidetty henkilökunnan mestaruusammunnat. Maalatessa kaikki muu unohtuu, Kaarina Santala sanoo. ”Ilma-aseharrastus on sellainen, että sitä voi harrastaa perheellä. Kun omat lapset olivatpieniä, me kävimme aina porukalla ampumassa. Se oli yksi mukava sadepäivien harrastus”, hän kertoo. Kala- ja eräjaosto järjestää joka kevät pilkkikilpailut, joihin niin ikään henkilökunnan perheenjäsenet voivat osallistua. Kesän koittaessa Värtön rantaan tuodaan vene, jota voi sopimuksen mukaan lainata. Vaparin suojissa kokoontuu myös OYS:n henkilökunnasta koottu hirviporukka. Paria viimeisintä vuotta lukuun ottamatta on hirviä saatu kaadettua kaatolupien verran. Hirviporukassa on ollut noin 15 henkilöä niin, että hirvenlihan maussa on juuri pysytty. Liikuntaa voi harrastaa lisäksi muun muassa hiihto-, jalkapallo-, tennis- ja salibandyjaostoissa. Vaparilassa toimiva taidejaosto jakautuu useampaan alajaostoon. Maalauksen, grafiikan, lasitaiteen, posliinin maalauksen ja keramiikan harrastajille on omat alajaostonsa. n PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5 11 TEKSTI Mar t ti A hlstén K U VA T i i n a M ä k i Suomen biopankkinäytteet digitalisoidaan OULUN YLIOPISTON JOHDOLLA Suomeen luodaan uusi digitaalinen ekosysteemi kansalliseen biopankkitoimintaan. Biopankkitutkimuksen avulla on mahdollista kehittää hoidon laatua ja sen ympärille odotetaan syntyvän runsaasti myös uutta liiketoimintaa. S airaalabiopankkien suurin näyteryhmä on patologian diagnostiset näytteet. Siksi juuri niiden digitalisoiminen on erityisen tärkeää. Sitä varten on käynnistetty Tekes-hanke, jossa tähän liittyvää tutkimustoimintaa johtaa Oulun yliopisto. Digipatologiahanke alkoi Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Suomen biopankki Borealiksen yhteistyön tiimoilta. Lisäksi mukana ovat HUS:n, Pirkanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirit sekä kaksi terveysteknologiayritystä. Kokonaisuus on avoin myös uusille toimijoille. Digipatologiahanke on kärkihanke valtakunnallisessa INKAohjelmassa (Innovatiiviset kaupungit), jonka Tulevaisuuden terveys -osion vetovastuu on Oulun kaupungilla. Hanketta rahoittaa Tekes. Lisäksi Suomen Akatemia osallistuu digitalisoinnin infrastruktuurin kustannuksiin. Borealis on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Oulun yliopiston, Nordlabin sekä Lapin, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun sairaanhoitopiirien perustama biopankki, joka aloittaa toimintansa vuoden 2015 aikana. Valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan (TUKIJA) puoltava lausunto toiminnalle on jo saatu. Valviran käsittely on vielä kesken. Kohti yksilöllisempiä hoitoja Biopankki on ihmisperäisistä näytteistä, kuten kudos-, solu- 12 P OH J ANP IIRI 2/2015 Biopankissa työskentelevät IT-suunnittelija Mikko Keränen (vas. takana), projektipäällikkö Pia Nyberg, laatukoordinaattori Tiina Pekkala ja biopankin johtaja Saila Kauppila. ja verinäytteistä koostuva kokoelma, jota käytetään lääketieteelliseen tutkimukseen potilaan suostumuksen perusteella. Borealiksen projektipäällikkö Pia Nyberg sanoo, että biopankkien avulla voidaan kehittää entistä yksilöllisempiä hoitoja. Hän mainitsee esimerkkinä syövän. ”Hoidamme nyt keskivertopotilasta. Kuitenkin samaa syöpää sairastavien potilaiden kohdalla jollekin hoito tehoaa, joku toinen saa vain ei-toivottuja haittavaikutuksia. Biopankkitutkimuksen avulla on mahdollista löytää tietystä syövästä uusia ominaisuuksia, joiden perusteella voidaan räätälöidä hoitoa yksilöllisesti ja saavuttaa entistä parempia hoitotuloksia. Biopankkinäytteiden digitalisoinnissa mikroskooppilaseilla olevat kudosleikkeet skannataan digitaaliseen muotoon ja niihin voidaan yhdistää myös muuta sähköistä terveystietoa. Digitali- saation myötä sopivia näytteitä ei enää tarvitse hakea manuaalisesti lasivarastoista, vaan näytteet voidaan hakea suoraan tietokoneelta. Digitalisointi tulee helpottamaan biopankkitutkimusta, kun värjättyjen kudospalojen mikroskopoinnin sijasta analysoidaan korkearesoluutioisia kuvia. Digitalisointi helpottaa myös etätyöskentelyä ja konsultointia, esimerkiksi patologipulasta kärsivissä pienemmissä sairaaloissa. Lisäksi tietoturva paranee, kun digitalisaation myötä näytteen luovuttajan henkilötiedot koodataan tunnisteettomiksi. ”Potilastiedon digitalisoinnilla on mahdollista siirtyä aiempaa vahvemmin ennaltaehkäisevään hoitoon. Digitaalista patologiaa on aiemmin hyödynnetty vain pienessä mittakaavassa tutkimuslähtöisesti, mutta ei näin laajojen näytemassojen skannaamiseen. Tämä on siis todella uraa uurtava projekti, sillä pi- demmällä tähtäimellä tavoitteena on skannata kaikki biopankkinäytteet digitaaliseen muotoon”, Nyberg kertoo. Biopankkitutkimuksesta uutta liiketoimintaa Biologisten näytekantojen digitalisoiminen ja muuntaminen big dataksi eli suuriksi tietomassoiksi luo merkittävät tutkimus- ja liiketoimintamahdollisuudet globaalisti. Biopankkinäytteitä on kerätty jo vuosikymmeniä, ja aineiston digitalisoinnin myötä eri toimijoiden ulottuvilla on valtavat mahdollisuudet uusien hoitomuotojen, täsmälääkkeiden ja terveyspalveluiden kehittämiseen. ”Haluamme rakentaa biopankkiekosysteemin, jossa on selkeät roolit eri toimijoiden välillä. Digitaalinen biopankki tarjoaa huikeat mahdollisuudet kansainvälisen tason tutkimusja liiketoimintaan, kun maantieteelliset rajoitteet häviävät. Erityisesti Oulun seudulla on hyvät mahdollisuudet lääketieteen ja ICT-alan yhteistyöhön, mikä kuuluu myös sairaanhoitopiirin ja yliopiston strategioihin”, Pia Nyberg valottaa digitaalisen patologian mahdollisuuksia. Biopankkinäytteisiin liittyvään tiedon louhintaan ja säilöntään sisältyy uusien tutkimustulosten myötä myös huomattavaa kaupallista potentiaalia esimerkiksi lääkekehityksen, diagnostiikan ja terveysteknologian aloilla. Erityisesti big data -sovellusten kehittäminen, jonka digitalisointi mahdollistaa, on merkittävä kehitysala tulevaisuuden life science -alalla. n TEKSTI Mar t ti A hlstén K U VA T i i n a M ä k i OYS PERUSTI palliatiivisen hoidon yksikön Aikuispotilaiden vaikean syöpäkivun hoitoon ja konsultaatioon keskittyvä palliatiivisen hoidon yksikkö aloitti OYS:ssa vuoden alussa. P alliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa. OYS:iin perustettu uusi palliatiivinen yksikkö on vaativan oirehoidon yksikkö, joka auttaa ja tukee terveyskeskuksia, jos potilaan oirehoidossa tai saattohoidossa on ongelmia. ”Kyseessä on toiminnan uudelleenorganisointi, jonka tarkoituksena on tarjota selkeämpi reitti ja paikka terveyskeskuksista tuleville konsultaatiokysymyksille”, kertoo erikoislääkäri Eeva Rahko Syöpätautien ja hematologian vastuualueelta. ”Uudelleen organisoinnilla tavoitellaan sitä, että syöpäpotilaat saisivat tarvitsemansa hoidon mieluiten kotiin tai oman kunnan terveyskeskukseen, kun oma lääkäri saa tarvitsemansa konsultaatiotuen erikoissairaanhoidosta. Palliatiivisen hoidon yksikköön voidaan oman lääkärin lähetteellä ottaa nopealla ajanvarauksella ne potilaat, jotka todella tarvitsevat erikoissairaanhoidon keinoja kivunhoitoon tai muuhun oirehoitoon. Tavoite on ehkäistä ennalta suunnittelemattomia päivystyskäyntejä ja vuodeosastosiirtoja.” Syöpätautien vuodeosaston yhteydessä Palliatiivisella yksiköllä ei ole omaa osastoa vaan se toimii OYS:ssa syöpätautien vuodeosastolla 44B. Potilaat ovat sellaisia, joilla on vaikea syövästä johtuva kipuongelma tai muu oire johon tarvitaan erikoissairaanhoidon tutkimusta ja hoitoa. Toimintamalliin kuuluu myös poliklinikkavastaanotto kerran viikossa. Keskeinen osa toimintaa on vastata terveyskeskuksista tuleviin, syöpäpotilaiden hoitoa koskeviin kysymyksiin, mutta tarjota myös konsultaatiotukea OYS:n muilla vuodeosastoilla olevien potilaiden hoitoon. ”Yksikön toiminnassa ovat mukana onkologi ja anestesiologi sekä kivunhoidon ja palliatiivisen hoidon sairaanhoitaja. Sairaanhoitajat ohjeistavat terveyskeskuksia esimerkiksi kipupumppuihin liittyvissä asioissa myös puhelimitse jokaisena arkipäi vänä kello 7–22”, Eeva Rahko kertoo. Käytössä myös etävastaanotto Palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevan syöpäpotilaan oirehoitoa voidaan tukea videokonsultaatioilla tapauskohtaisesti myös potilaan omaan terveyskeskukseen. Tällaisella etävastaanotolla voidaan välttää potilasta rasittavia sairaalasiirtoja ja myös omainen voi luontevasti osallistua keskusteluun, mikä on etu verrattuna lääkäreiden väliseen konsultaatiopuheluun.” Palliatiivisen hoidon konsultaatiotarve on noussut esille kunnissa käydyissä keskusteluissa. Toisaalta myös sosiaali- ja terveysministeriön syöpähoitoa koskeva ohjeistus ja saattohoitostrategia lähtevät siitä, että vaativa oirehoito tarvitsee omat yksiköt. Syöpäpotilaita perusterveydenhuollossa hoitavat lääkä- rit myös kaipaavat vuoropuhelua toisen lääkärin kanssa. Palliatiivinen yksikkö tulee jatkossa hakemaan koulutuspaikkaoikeutta niille lääkäreille, jotka suorittavat palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyttä. n Eeva Rahko Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö sai uuden nimen P ohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö sai nimi- kilpailun tuloksena uuden nimen, Terttu. Nimikilpailu järjestettiin helmikuussa, Terttu-nimeä ehdotti peräti kuusi kilpailuun osallistunutta. Kilpailun tulosten perusteella tukisäätiön hallitus valisti nimeksi Tertun, joka otetaan käyttöön saman tien. Nimikilpailu on osa tukisäätiön viestinnän tehostamista ja visuaalisen ilmeen uudistamista. Terttu-tukisäätiön tarkoituksena on terveystieteellisen tutkimuksen tukeminen, terveydenhuollon palvelujen kehittäminen ja alan koulutuksen järjestäminen ja tukeminen. Säätiön järjestämien tilaisuuksien esitelmät ja tieteellisesti merkittävät tutkimustulokset ovat suomalaisten tutkijoiden käytettävissä. Terttu pyrkii tukemaan erityisesti alueella tehtävää tutkimusta ja kehitystyötä. Suomalaisen terveystieteellisen tutkimuksen rahoitus tulee verovarojen lisäksi merkittävältä osalta yksityisiltä lahjoittajilta, yrityksiltä ja säätiöiltä. Suomen Akatemia on merkittävin yksittäinen rahoittaja. n PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5 13 Ayl Sami Räsäsen esittelemä musta kirja ei sisällä mustaa listaa, vaan se on Yleissairaalapsykiatrian pkl:n perinteinen vieraskirja, johon hän pyysi seminaariosallistujien nimikirjoituksia. LT, ayl Timo Laurin aiheena juhlaseminaarissa olivat konsultaatiopyynnöt. TEKSTI Liisa A hlstén K U VAT T i i n a M ä k i Oululaista yleissairaalapsykiatriaa JO NELJÄKYMMENTÄ VUOTTA Yleissairaalapsykiatria on yhteistyötä somaattisessa hoidossa olevien potilaiden ja heidän hoidostaan vastaavien lääkäreiden kesken ja se tuo psykiatrista osaamista niiden potilaiden hyödyksi, jotka ovat sairaalassa tutkimuksissa ja hoidossa jonkun somaattisen sairauden vuoksi. O YS voi olla ylpeä yleissairaalapsykiatrian historiastaan. Yleissairaalapsykiatrisen toiminnan historiasta seminaarissa luennoinut psykiatrian erikoislääkäri LT Pirkko Hiltunen kiinnitti huomiota siihen, että yleissairaalapsykiatria saapui Suomeen eurooppalaisittain varhain, ja että Oulu oli yksi edelläkävijöistä. Ensimmäinen yleissairaalapsykiatrian yksikkö perustettiin USA:han 1920-luvulla. Toiminta vakiintui siellä 40-luvulla, kun huomattiin, että hoitotu lokset paranivat, kun psykiatrian ja somatiikan kesken tehtiin yhteistyötä. Suomessa ensimmäinen yleissairaalapsykiatrian poliklinikka avattiin Turkuun 1968. OYS:ssa yleissairaalapsykiatria aloitti omana yksikkönä 1974. Yhteistyötä tarvitaan ”Pyydetään kohteliaimmin psykiatrin konsultaatiota”, on pyyntö, joka varmasti toistuu jatkossakin, ehkä vain vähän vähemmän juhlallisesti kuin muutama vuosikymmen aikaisemmin. 14 P OH J ANP IIRI 2/2015 Ensihoidon ja päivystyksen vastuualueen apulaisylilääkäri, LT Timo Lauri kertoi juhla seminaarissa esimerkkejä, joista voi päätellä, että aina ei ole helppoa ratkaista, miten hoito priorisoidaan. ”Joskus potilaalla voi olla vaikean somaattisen sairauden lisäksi vaikea psyykkinen ongelma. Siinä tilanteessa voi olla hankalaa ratkaista, kumpaa hoidetaan ensin, jos ei kyseessä ole somaattisen sairauden osalta kriittinen tilanne”, hän sanoo. ”Vaikea masennus ja itsetuhoisuus voivat estää asianmukaisen lääkehoidon toteutumisen onnistuneen pallolaajennushoidon jälkeen. Jos potilas psyykkisen ongelmansa vuoksi esimerkiksi laiminlyö jatkolääkityksen, saattaa lääkityksen laiminlyönnin seurauksena tilanne muuttua pahimmassa tapauksessa henkeä uhkaavaksi tilanteeksi”, hän kuvaa. mattavasti. Kun potilas on sydäntoimenpiteen jälkeen sairaalassa vain kolme päivää, osa potilaista saattaa luulla, että he ovat kotiutuessaan aivan terveitä, eivätkä osaa ottaa huomioon riskejä oikealla tavalla. Osa taas näkee mörköjä sielläkin, missä niitä ei ole. Akuutti somaattinen hoito saattaa aiheuttaa potilaalle kriisin, jossa yleissairaalapsykiatrian konsultaatio ja hoito on tarpeen. Esimerkiksi sydäninfarktin sairastanut potilas toipui normaalisti leikkauksesta, mutta saattaa arastella lähteä liikkeelle fysioterapeuttien ohjeistuksesta huolimatta. Monien sairaalareissujen jälkeen potilas kuolee. – Ei komplikaatioihin, vaan masennukseen. Hänen mielestään monet hyvät asiat, jotka sairaalassa on saatu alulle jäävät kesken, kun jatkohoito ontuu. Lyhentyneet hoitoajat haastavat Yleissairaalapsykiatriaa myös tulevaisuuden sairaalassa Sydänpotilaiden hoitoajat ovat Timo Laurin mukaan kymmenessä vuodessa lyhentyneet huo- Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka tarjoaa paitsi perinteistä konsultaatiota myös laaja-alai- sempaa yhteistyöpsykiatriaa. Yhteistyö on aina kaksisuuntaista ja siksi tulosaluejohtaja Outi Saarennon mielestä on luontevaa, että yleissairaalapsykiatrian poliklinikan 40-vuotisjuhlaseminaarissa oli edustettuna myös somaattisen puolen edustajia. Tulevaisuus rakentuu historiassa opitulle tietämykselle. Hänen mukaansa tulevaisuuden potilaskeskeisessä hoidossa on tärkeää, että siinä huomioidaan potillaan psyykkinen, somaattinen ja sosiaalinen kokonaistilanne. Yleissairaalapsykiatrilla on hänen mielestään tässä hyvin merkittävä rooli. OYS:n yleissairaalapsykiatrian poliklinikan 40-vuotisjuhlaseminaarin teemana marraskuussa oli Oululaista yleissairaalapsykiatriaa nyt ja tulevaisuudessa. OYS:n Kuntoutustutkimus- ja erityispoliklinikoita edusti LT, el Anna-Maija Kauppila, hänen aiheenaan oli Konsultaatiota ja yhteistyötä. Psykiatrian professori Jukka Hintikka Tampereen yliopistosta puhui aiheesta Yleissairaalapsykiatrian asema terveydenhuollossa ja lääkärikoulutuksessa nyt ja tulevaisuudessa. n Turvallisesti arjen tyrskyissä Mukanasi kaikilla erikoisaloilla. PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5 15 n Lahjakortin arvonnassa onnettarena toimi Pirjo Kejonen. Voittajalle, Markku Jaakkolalle, tieto välitettiin soittamalla. Lahjakortin luovuttivat Helena Ojanperä ja Hannu Syrjälä. T E K S T I I n f e k t ioid e n t or j u nt a y k s i k k ö, OY S K U VAT T i i n a M ä k i Kausi-influenssarokotuksen kattavuus edellisvuotta parempi PPSHP:ssä henkilökunnalle tarjotun kausiinfluenssarokotuksen ottaneiden kesken järjestettiin 200 euron lahjakortin arvonta tilaisuus infektioiden torjuntayksikössä maaliskuun alussa. A työterveyshuolto Attendon edustajana toimi yksikönjohtaja Eija Kreivi-Kangas, joka piti huolen siitä, että henkilökunnan rokotustietoja käytettiin vain arvontaan. Onnettarena toimi hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen. Arvontaan osallistuivat kaikki rvontatilaisuudessa ne henkilökuntaan kuuluvat, jotka olivat antaneet luvan kausiinfluenssarokotustietojensa käyttöön arvontatilanteessa. Lahjakortin voitti päivystysröntgenin apulaisosastonhoitaja Markku Jaakkola, joka sai välittömästi tiedon voitosta puhelimitse hallintoylihoitaja Pirjo Kejoselta. Lahjakortin kävivät hänelle ojentamassa infektioiden torjuntayksikön osastonylilääkäri Hannu Syrjälä ja osastonhoitaja Helena Ojanperä. Lahjakortin voitto tuli Markku Jaakkolalle yllätyksenä, koska hän oli jo unohtanut koko asian. Kannustava esimies Markku Jaakkola kävi ottamassa henkilökunnalle tarjotun kausiinfluenssarokotteen, koska hän halusi esimiehenä olla kannustavana roolimallina yksikkönsä työntekijöille. Hän halusi myös osallistua omalta osaltaan OYS:n asettamaan 75 % rokotuskattavuustavoitteeseen kausi-influens- sarokotuksissa. Se on Euroopan neuvoston asettama tavoite terveydenhuollon henkilöstölle. Hoitohenkilökunnan rokotuskattavuudessa OYS ylsi parhaaseen tulokseen (OYS 70 %) pohjoisen ervan sairaaloista. Lääkäreiden rokotuskattavuudessa OYS (78 %) sijoittui toiseksi LKS:n (79 %) jälkeen. OYS:n hoitohenkilökunta otti kausi-influenssarokotetta huomattavasti edellisvuotta ahkerammin. Edellisvuonna rokotuskattavuus oli 32 %. Infektioiden torjuntayksikkö haluaa kiittää koko OYS:n henkilökuntaa erinomaisesta tuloksesta. n Jaksotyöaikamääräykset muuttuvat K VTES:n sopijaosapuolet ovat päässeet yksimielisyyteen KVTES:n jaksotyöaikaa koskevista muutoksista. Sopimusmuutokset tulevat voimaan 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan työaikajakson alusta. Keskeiset muutokset koskevat työaikajakson pituutta, työaikasuunnittelua, keskeytyneen työaikajakson määräyksiä, vuosilomapäivien kulumista sekä lisä- ja ylityön määritelmää. 16 P OH J ANP IIRI 2/2015 Jaksotyöaikaa tekeviä, sopimuksen piirissä olevia työntekijöitä on koko maassa noin 160 000. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä muutokset tulevat voimaan 8.6.2015 alkavan työaikajakson alusta. Esimiehille ja muille vastuuhenkilöille on järjestetty neljä samansisältöistä koulutusta jaksotyöaikamääräysten muutosten vaikutuksista ja toimeenpanosta maaliskuun 2015 aikana. Jaksotyöaikamääräysten muutosten vaikutuksia on käsitelty sopijajärjestöjen edustajien kanssa. Tämä työskentely jatkuu edelleen. Muutosten vaikutuksista käydään paikallisen sopimisen periaatteiden mukaiset neuvottelut. Esimiehet tiedottavat muutosten vaikutuksista omissa yksiköissään. Tietoa muutoksesta ja sen vaikutuksista annetaan henkilökunnalle kevään aikana mm. tiistaitiimassa. Jaksotyöaikamuutokset aiheuttavat muutoksia myös henkilöstö- ja palkkahallinto-ohjelma Primassa ja Titania työvuorosuunnitteluohjelmassa. Päivitetyt ohjelmaversiot tulevat tuotantokäyttöön lähiaikoina. Ohjelmien käyttäjille annetaan tietoa ja järjestetään koulutusta myöhemmin ilmoitettavina ajankohtina. (OYS) n T E K S T I L i iTsEaKA ST h Il s tM é na r t t iK A Uh VA l s t éPe n k k aK Huo U VA v iJu nehna S a r k k i ne n Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Alijäämien edessä kattaminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä on takanaan tyydyttävä vuosi. Talous jäi alijäämäiseksi kolmantena vuonna peräkkäin, mutta toiminta kehittyi tavoitteiden mukaisesti. n Sairaanhoidollinen toiminta kehittyi vuonna 2014 jokseenkin ennakoidusti. Avohoito lisääntyi ja vuodeosastohoito vähentyi, molemmat odotettua enemmän. PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5 17 P ohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) johtaja Hannu Leskinen sanoo, että valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2014 toteutuivat vähintään tyydyttävästi. ”Kuntatalous ei käänny lähivuosina paremmaksi. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kysyntä ja kustannukset tulevat kasvamaan kymmeniä prosentteja pelkästään väestön ikärakenteen muutoksen takia”, hän valottaa tulevaisuuden näkymiä. PPSHP:n toiminnan turvaaminen edellyttää Leskisen mukaan muun muassa tilojen uudistamista ja prosessien tehostamista. Tuleviin vuosiin valmistau dutaan Tulevaisuuden sairaala -uudistamisohjelmalla. Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2014 ohjelman yleissuunnitelman sekä lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelman. Rakentamispäätös on tarkoitus tehdä tämän vuoden joulukuussa. Tahkokankaan palvelukeskus täytti 45 vuotta. Juhlaa vietettiin rakennemuutoksen tunnelmissa. Laitosasuminen vähenee ja entistä useampi asiakas tulee vain käymään erilaisilla jaksoilla. Hoitotyö kehittyi ennakoidusti Vuosi 2014 sujui sairaanhoidollisen toiminnan kannalta pääosin ennakoidusti. Lähetemäärä ja hoidettujen potilaiden määrä kasvoivat edellisvuosien vauhtia eli väestönkasvua nopeammin, mikä selittynee väestön ikääntymisellä. Avohoito lisääntyi ja vuodeosastohoito vähentyi, molemmat odotettua enemmän. ”Lähetteiden käsittely on nopeutunut ja tehostunut koko ajan. Vuonna 2014 keskiarvo oli yksi vuorokausi, kun muutama vuosi sitten oltiin yli kolmessa vuorokaudessa. Hoitoonpääsy hidastui hieman muun muassa leikkaussalien remontoimisen takia”, johtajaylilääkäri AinoLiisa Oukka kertoo. ”Päiväsairaalatoiminta laajeni ja OYS:iin perustettiin palliatiivisen hoidon yksikkö parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten hoitoa varten. Potilasturvallisuutta ja potilaskeskeisyyttä kehitettiin. Potilasturvallisuuden parantamiseksi sairaanhoitopiiriin perustettiin potilasturvallisuusryhmä. Sillä on jatkossa keskeinen rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa ja kehittämisessä.” Ensihoidon palvelutasopäätös vuosille 2015–18 hyväksyttiin valtuustossa samantasoisena kuva Martti Ahlstén kuin aiemmin. Asetettuun tavoittamisprosenttiin ei täysin päästy, joten yksiköiden valmiutta lisättiin ja sijoittelua muokattiin. Ensihoidon kustannusten jaosta päätettiin, että se tapahtuu valtionosuuskriteerien perusteella. Kehitysvammahuollon toimintakonseptia ollaan kehittämässä. Sairaanhoitopiiri keskittyy jatkossa vaativampiin palveluihin ja tähän liittyen Tahkokankaan palvelukeskuksen viimeinen asumisyksikkö siirtyi vuoden 2014 lopussa pois sairaanhoitopiiriltä. Taustalla on valtioneuvoston periaatepäätös, jonka mukaan kehitysvammaisten laitosasuminen lopetetaan vuoteen 2020 mennessä. Pohjois-Suomeen biopankki Tutkimustoiminnan määrä supistui edellisestä vuodesta. Sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyöorganisaatio MRC Oulussa on 73 tutkimusryhmää, joista yhdeksän on valittu painopisteryhmiksi kaudelle 2013–2016. MRC:n oma tohtorikoulutusohjelma sai uudessa Oulun yliopiston tohtoriohjelmahaussa 14 tohtorikoulutuspaikkaa. PPSHP, Oulun yliopisto, Nordlab ja OYS-erityisvastuualueen muut sairaanhoitopiirit allekirjoittivat Pohjois-Suomen bio- 18 P OH J ANP IIRI 2/2015 pankki Borealiksen perustamissopimuksen. Borealis sai valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan hyväksynnän loppuvuodesta. Valviran käsittely on vielä kesken. Yliopistosairaalan lakisääteisiin perustehtäviin kuuluu opetus- ja koulutustoiminta, jota valtio rahoittaa erityisvaltionosuudella. Koulutuslaitosten kanssa tehdään tiiviistä yhteistyötä kehittämällä muun muassa moniammatillisia oppimisympäristöjä. Opiskelijat ovat mukana hoitotyössä valvotusti. Erikoistuvien lääkäreiden työpanos on merkittävä, vuonna 2014 noin 30 prosenttia lääkäreiden työpanoksesta. Erikoistuvat lääkärit ovat ensiarvoisen tärkeitä muun muassa päivystystoiminnan järjestämisessä. Edistysaskelia henkilöstöhallinnossa Henkilöstöhallinnossa otettiin viime vuoden aikana edistysaskelia ammatillisen työnjaon, kannustavan palkitsemisen ja työaikapankin käyttöönotossa. Operatiivisella tulosalueella siirrettiin virkapankkiin vuodeosastotoiminnan supistusten yhteydessä vapautuneita vakansseja odottamaan myöhemmin tehtäviä toiminimikemuutoksia ja siirtoja tulosalueille. KASTE-ohjelman rahoittama Terveempi Pohjois-Suomi 2 –hanke (TerPS) päättyi syksyllä. Kyseessä oli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden, johtamisen sekä terveysvalmennuksen kehittämishanke, jonka vetovastuu oli PPSHP:lla. Hankkeessa muun muassa kehitettiin sähköinen hyvinvointikertomus, joka on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa Suomen kunnissa. TerPSin päätyttyä vastuun kertomuksen kehittämisestä otti Kuntaliitto. Hankkeen loppuseminaarissa sairaanhoitopiirin kehitysjohtaja Pasi Parkkila luovutti viestikapulan Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haataiselle. kuva Martti Ahlstén Kehitysvammahuollon rakennemuutosten takia Tahkokankaan palvelukeskuksessa käytiin yt-neuvottelut henkilöstön kanssa. ”Niiden lopputuloksena kehitysvammahuollosta vähennetään 44,5 henkilön työpanos. Vähennykset toteutetaan siirtämällä 21 työntekijää sairaanhoitopiirissä vapautuneisiin muihin tehtäviin. Kahdeksan työntekijää siirtyy asukkaiden mukana liikkeenluovutuksella yksityiselle palveluntuottajalle. Muut vähennykset tapahtuvat muun muassa eläkeratkaisujen kautta. Irtisanomisia ei tullut”, henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen kertoo. PPSHP:ssä toteutettiin hoitohenkilöstön mitoitushanke, joka perustuu Maailman terveysjärjestö WHO:n laskentamalliin. Hankkeessa käytiin läpi sairaanhoitopiirin kaikki yksiköt ja selvitettiin, onko henkilökunnan mitoitus oikealla tasolla suhteessa hoitopäivä- ja hoitokäyntitietoihin. Saatua tietoa verrattiin olemassa oleviin henkilöstöresurs- Talous vuonna 2014 milj. euroa Toimintatuotot 572,2 Toimintamenot 556,5 Tulos–8,1 Kertynyt alijäämä –18,3 Lainat100 Henkilöstö vuoden 2014 lopussa OYS 5 986 Oulaskangas ja Visala 498 Tahkokankaan palvelukeskus 215 Hoitohenkilökuntaa 56,4 % Lääkäreitä 11,2 % Huoltohenkiöstöä 12,9 % Vakinaisia 74,6 % Määräaikaisia 25,4 % Keski-ikä 44,1 vuotta Ammattinimikkeitä250 Potilasvakuutuksen korvausvastuu kasvoi merkittävästi S airaanhoitopiirit saivat Potilasvakuutuskeskuksel- ta vuoden 2014 päätyttyä lopulliset laskelmat potilasvakuutusvelan korvausvastuusta. Korvausvastuun kokonaistaso nousi viime vuoden aikana merkittävästi 177 miljoonalla eurolla 400 miljoonaan euroon. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä korvausvastuu nousi 21,8 miljoonalla eurolla 41,0 miljoonaan euroon. Työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi tarkentavan lausunnon potilasvakuutusvastuun kirjaamisohjeen muuttamisesta. Lausunnon perusteella sairaanhoitopiirien ei tarvitse kirjata kuluksi koko korvausvastuun nousua, vaan vammaispalvelulain mukaisten tulevien etuuksien osalta varaukset voidaan kirjata vastuiksi taseen liitetietoihin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kirjasi vuoden 2014 tilinpäätöksessään potilasvakuutuksen korvausvastuusta johtuvaa kulua 10,3 miljoonaa euroa. Sen seurauksena sairaanhoitopiirin vuoden 2014 tilikauden tulos muodostui 8,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Korvausvastuulla tarkoitetaan sitä kokonaissummaa, joka on varattava jo sattuneiden potilasvahinkojen maksamiseen tulevaisuudessa. Korvausvastuun taso on näin ollen suoraan suhteessa tapahtuneiden potilasvahinkojen määrään ja vakavuuteen. Korvausvastuun kasvu ei johdu vahinkojen määrän kasvusta vaan etupäässä siitä, että kunnat perivät potilasvakuutusjärjestelmästä niille aiheutuneita kuluja vaikeasti vammautuneiden potilaiden palveluasumisesta ja henkilökohtaisesta avustamisesta. Vammautuneiden potilaiden käyttämät palvelut ovat yleistyneet viime vuosina huomattavasti, kun niistä tuli subjektiivinen oikeus vammaispalvelulain muutoksen myötä vuonna 2009. n seihin ja -rakenteeseen ja tämän pohjalta määritettiin yksiköille optimaalinen henkilöstömäärä. Mitoitushankkeen pohjalta ei lisätä resursseja, vaan niitä suunnataan uudelleen ja tehdään muita korjaavia toimenpiteitä. Työsuojeluorganisaation sekä työsuojelujaoston kokoonpanot uudistuivat. Työsuojelujaoston roolia laajennettiin käsittämään aiempaa enemmän työhyvinvointiin liittyvien asioiden käsittelyä. Myös nimi vaihtui. Uusi nimi on työhyvinvointi-/työsuojelujaosto. Talous heikkeni Talous heikkeni vuonna 2014, kun sairaanhoitopiiri teki kolmannen perättäisen tappiollisen tilinpäätöksen. Tärkein syy viime vuoden alijäämälle oli muutos potilasvahinkovelan kirjaustavassa. Talousjohtaja Jarkko Raatikainen kertoo, että uudessa kuntalaissa on määräys, jonka mukaan kuntayhtymien on katettava alijäämänsä kolmen vuoden kuluessa. PPSHP:lle alijäämää on kertynyt 18,3 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle onkin jo tehty ylijäämäinen talousarvio ja taloudelle on laadittu tasapainotusohjelma tuleville vuosille. ”Toimintaa pitää tehostaa ja hinnastoa tarkistaa. Tämän asian hoitaisi mielellään ennen kuin uusi sote-järjestelmä tulee voimaan ja organisaatiot muuttuvat”, Raatikainen sanoo. n PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5 19 T E K S T I JA K U VA L i i s a A h l s t é n Laboratoriotoiminnan keskittäminen perustuu JÄRKISYIHIN Laboratoriolääketieteen trendit ovat vieneet kahteen eri suuntaan, toisaalta keskittämiseen, jolla saadaan hyödynnettyä kaikki suurtuotannon edut, niin että kustannukset yksikkötasolla laskevat. Toinen suunta on vieritestien kehittäminen yhä monipuolisemmiksi, koska nopeita hoitopäätöksiä varten tarvitaan potilaan lähellä tehtäviä testejä. ” NordLab on ollut toiminnassa kaksi vuotta. Sen strategiassa tehtäväksi on, strategiatekstiä hieman yksinkertaistaen, määritelty saada laboratoriotutkimusten tulokset oikea-aikaisesti, laadukkaasti ja taloudellisesti kliinikkolääkäreille. Laboratoriolääketiede ei ole erotettavissa potilaan muusta hoitoprosessista. Sitä tarvitaan hoitavan lääkärin avuksi kliiniseen päätöksentekoon potilaan parhaaksi”, totesi terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaarissa maaliskuussa puhunut NordLabin johtava lääkäri Leila Risteli. Kun viisi erilaista toimijaa pantiin yhteen, syntyi iso organisaatio, jonka toiminnan yhtenäistämisessä on työtä riittänyt. Epäyhtenäiset työkalut ja toimintatavat ovat hänen mielestään hidastaneet siirtymävaiheen toiminnan kehittämistä. Vielä tätäkin suurempana ongelmana hän pitää yhteen liitettyjen organisaatioiden viittä erilaista laboratoriotietojärjestelmää, jotka eivät keskustele keskenään. Potilastietojärjestelmiä, joihin laboratoriotietojärjestelmät ovat yhteydessä, on alueella peräti 52. Vaikka hän johtavana lääkärinä vastaa NordLabin toiminnasta Oulussa, hänellä ei esimerkiksi ole ollut pääsyä muiden keskussairaaloiden laboratorioohjekirjaan saatikka potilastietojärjestelmään. Keskittäminen kannattaa Leila Risteli 20 P OH J ANP IIRI 2/2015 ”Edellä mainitusta huolimatta olemme hyvin saavuttaneet meille yhdistymisessä asetetut kustannustehokkuuden vaatimukset. Asiakkaan kannalta on varmasti hyvä, että jatkossakin muodostetaan aikaisempaa isompia sairaanhoidollisten palveluiden kokonaisuuksia”, Leila Risteli toteaa. Aika ajoin keskusteluun nousee laboratoriotutkimusten liikakäyttö. Hänen mielestään liikakäytöstä voidaan puhua vain siinä tapauksessa, että näytteenotto uusitaan siksi, että tietojärjestelmien yhteensopimattomuuden vuoksi ei tiedetä, että potilaasta on otettu tarvittava näyte, vaikkapa vain paria päivää aiemmin. NordLabissa kustannustehokkuutta on haettu ohjaamalla tutkimukset optimaalisiin tekopaikkoihin. Historiallisista syistä monissa terveyskeskusten laboratorioissa on edelleen erilaista laboratoriolaitteistoa, mutta jotta tulokset pysyvät luotettavina, edellyttää se riittävää näytemäärää, sisäistä ja ulkoista laadunvarmistusta ja tarvittavaa määrää laboratorioammattilaisia. Siksi vaativa analytiikka on järkevä keskittää. Keskittäminen on mahdollista mm. siksi että näytteiden säilytysvälineet ovat kehittyneet. Aikaisemmin näyte säilyi käyttökelpoisena muutaman tunnin, nyt muutaman vuorokauden. Kuljetusten parantuminen ja suuren kapasiteetin analysaattorit sekä NordLabin oma yhtenäinen laboratoriotietojärjestelmä takaavat nopean vastauksen. Laadukas näytteenotto koko prosessin lähtökohta Välittömiin hoitoratkaisuihin tarvittavat analyysit tehdään NordLabissa vieritesteinä. Myös vieritestien tulokset on nykyisin mahdollista tietojärjestelmien kautta siirtää osaksi potilaskertomusta. NordLab haluaa Leila Ristelin mukaan olla turvaamassa laadukasta lähipalvelua, jonka lähtökohtana, samoin kuin ylipäätään laboratoriolääketieteessä, on laadukas näytteenotto. Se on tärkein vaihe koko laboratoriotyön prosessissa ja siitä riippuu laboratoriotuloksen luotettavuus. Syystäkin hän on huolissaan laboratorioiden toimintaedellytyksistä, kun seuraavan kymmenen vuoden kuluessa esimerkiksi NordLabin laboratoriohoitajista kymmeniä siirtyy eläkkeelle ja koko Pohjois-Suomen alueella uusia bioanalyytikkoja koulutetaan vain Oulussa. Hänen mukaansa myös laboratoriolääkäreitä ja kliinisen kemian ja mikrobiologian ammattilaisia tarvittaisiin lisää ja erikoistumista on siksi pyritty tehostamaan. n Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiteko 2015 -tunnustuksen vastaanottivat kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi (vas.) ja hyvinvointivastaava, laatupäällikkö Hannele Karhu Utajärven kunnasta. Tunnustuksen luovutti Pohjois-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja Jussi Rämet. kuva ??? Vuoden hyvinvointiteko UTAJÄRVELLE P alkinnon myöntämisen perusteluissa sanotaan, että Utajärven kunnassa hyvinvoinnin edistäminen on osa kuntastrategiaa, kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua sekä kunnan kokonaisjohtamista. Hyvinvoinnin toimintamalli toteuttaa kunnan visiota ”Utajärvi luo onnellisen elämän edellytyksiä”. Se on positiivinen, kuntalaisia innostava, kannustava ja osallistava. Hyvinvointiajattelu näkyy kaikessa toiminnassa kaikilla tasoilla. Utajärven hyvinvointimalli parantaa ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa hyvinvointiinsa. Kuntalaisilla on esimerkiksi mahdollisuus osallistua ilmaisiin kehonkoostumusmittauksiin sekä viikoittain järjestettäviin uintimatkoihin ja hyvinvointitansseihin. Kunnassa on myös pyöräilyohjelma ja kuntalaisten kokeiltavaksi ja lainattavaksi on hankittu sähköavusteinen polkupyörä. Vuoden hyvinvointiteoksi tuli 22 ehdotusta, jotka liittyivät toimintatapoihin, verkostoyhteistyöhön, hyvien käytäntöjen levittämiseen sekä kansalaisten osallistamiseen. Asiantuntijaraati valitsi kolme finalistia, joista seminaariyleisö äänesti voittajan. Hyvät käytännöt levitykseen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi on maakunnan hyvinvointiohjelman vuotuinen päätapahtuma ja se järjestettiin tänä vuonna kahdeksannen kerran. Teemana oli tänä vuonna ”Muutos Nyt! Levitämme yhdessä hyvää”. Foorumi kokosi runsaat 170 osallistujaa kuulemaan ja keskustelemaan, miten hyvinvointia ja terveyttä edistetään välittämällä viimeisintä tietoa ja hyviä käytäntöjä sekä tekemällä tunnetuksi järjestötyötä. Hyvinvointifoorumi osaltaan jalkauttaa Pohjois-Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2015 hyvin vointiteko -palkinto on myönnetty Utajärven kunnan hyvinvoinnin toimintamallille. Palkinto luovutettiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumissa. hyvinvointiohjelmaa, jonka visio kuuluu: ”Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme”. Foorumi kokosi yhteen kansallisia asiantuntijoita ja maakunnallisia hyviä esimerkkejä. Hyvinvoinnin megatrendeistä puhui Sitran johtava asiantuntija Tuula Tiihonen. Hänen mukaansa hyvinvointi korostuu tulevaisuudessa, eliniät kasvavat ja eriarvoisuus kasvaa. Teknologian kehitys muokkaa yhteiskuntaa yhä nopeammin ja laajemmin. Kun itsemittauslaitteet yleistyvät ja kehittyvät, väestö pystytään pitämään terveempänä. Elintason nousu pidentää elinikää. Ikäihmiset ovat tulevaisuudessa merkittävä kuluttajaryhmä, jonka painoarvo kasvaa. Toisaalta yksin asuvien määrä on myös kasvussa. Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE:n viestintäjohtaja Mika Railo kertoi, että Suomessa on hyvät mahdollisuudet käydä kes- kustelua eri tahojen välillä ja yhteistyön käytännöt ovat vakiintuneita. Järjestöjen on tunnettava poliittinen valmistelu- ja päätösprosessi sekä hallinnon kieli. Viranomaisen on puolestaan hyväksyttävä julkisuudessa käytävä keskustelu ja järjestöjen rooli yhteiskunnan ”rakkikoirana”. Valo ry:n ennakointijohtaja Juha Heikkala esitti näkökulmia järjestöjen roolista hyvinvoinnin tuottajina vuonna 2025. Megatrendien vangiksi ei saa jäädä, vaan on otettava huomioon hiljaiset signaalit. On tarpeen ennakoida, mutta ennustamaan ei pidä ryhtyä. Tulevaisuudessa on aina kysyntää merkitykselliselle toiminnalle ja varsinkin hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa edelleen. n PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5 21 TEKSTI Mar t ti A hlstén K U VAT T i i n a M ä k i OYS:n lasten ja naisten sairaalan TOTEUTUSSUUNNITTELU ALKAA Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) Tulevaisuuden sairaala -ohjelma käynnistyy. Sen ensimmäisen vaiheen, lasten ja naisten sairaalan suunnittelun ja rakennuttamisen asiantuntijapalveluista on järjestetty tarjouskilpailu, jonka voitti Tiernaryhmä-niminen asiantuntijakonsortio. T ulevaisuuden sairaala 2030 on vuonna 2012 käynnistynyt uudistamisohjelma, jonka tavoitteena on uudistaa PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloiden toimintaa sekä rakentaa ja peruskorjata kiinteistöt vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja tulevaisuuden haasteita. Tulevaisuuden sairaalaan on varauduttu investoimaan lähivuosikymmeninä noin 500 miljoonaa euroa. Tarjouskilpailun perusteella tehty hankintapäätös koskee valmisteluvaiheen suunnittelua, mutta sairaanhoitopiirillä on mahdollisuus käyttää asiantuntijaryhmää myös lasten ja naisten sairaalan toteutussuunnittelussa ja uudistusohjelman eri osahankkeissa. Sairaalan toimintamallit uudistetaan Lasten ja naisten sairaalan sijoittamiselle on selvitetty useita vaihtoehtoja. Suunnittelun pohjaksi on valittu malli, jossa sairaala sijoitettaisiin OYS:n tontin pohjoisosaan. Lopullinen sijoittumispäätös tehdään kesällä 2015 ja rakentamispäätös joulukuussa 2015. Rakennustyöt käynnistynevät vuoden 2016 aikana. Lasten ja naisten sairaalan kustannusarvio on noin 70 miljoonaa euroa. ”Uuden sairaalan rakentaminen antaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden uudistaa toimintamalleja ja hyödyntää uusinta teknologiaa selvästi nykyistä laajemmin ja tehokkaammin ja samalla parantaa palveluntuo- 22 P OH J ANP IIRI 2/2015 Toiminnan keskittäminen ja tiivistäminen parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. tantoamme ja hoidon vaikuttavuutta merkittävästi”, ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio painottaa. Hänen mukaansa tuottavuuslisä voi olla jopa niin suuri, että sen avulla voidaan kattaa koko kiinteistöinvestointi sairaalan elinkaaren aikana. Kustannussäästöjä tavoitellaan esimerkiksi tilakuluissa siten, että toiminta saadaan mahtumaan entistä tiiviimpiin tiloihin, joiden käyttöaste on nykyistä korkeampi. Näin säästetään sekä rakennusettä käyttökuluissa. Uudet tilat ovat myös vanhoja energiatehokkaampia. Tilojen ylläpitokustannukset muodostavat kuitenkin vain noin 11 prosenttia kokonaiskustannuksista. Suurimmat kulut syntyvät varsinaisesta sairaalatoiminnasta, joten myös suurin säästöpotentiaali on siellä. ”Suunnittelun alkuvaihe on erittäin tärkeä, koska silloin tehdään toiminnan kannalta merkittävimmät päätökset. Samalla sidotaan suurin osa sairaalan elinkaaren aikaisista toiminnallisista kustannuksista”, Tampio sanoo. Vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi Kari-Pekka Tampion mukaan sairaalasuunnitteluprosessia tulee kehittää potilaiden, henkilös- tön ja palvelutuotannon näkökulmasta kokonaiskustannukset huomioon ottaen. ”Tulevaisuuden sairaala -ohjelmaan on nyt hankittu sairaalasuunnittelun ja rakennuttamisen asiantuntijaryhmä, jolla on parhaat edellytykset ja kyvykkyys toteuttaa koko uudistamisohjelman uudisrakentamisen ja peruskorjausten suunnitteluvaiheet virtuaalisesti ja vuorovaikutteisesti sekä toteuttaa osahankkeet asetettujen tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesti”, hän sanoo. Virtuaalisuudella tarkoitetaan esimerkiksi, että suunnitteluratkaisut voidaan visualisoida käyttäjille ja ylläpitäjille palautteiden saamiseksi suoraan yhdestä ja samasta tietomallista. Vuorovaikutteisuudella tarkoitetaan esimerkiksi, että käyttäjät ja ylläpitäjät osallistetaan aktiivisesti kaikkiin suunnitteluvaiheisiin. ”Tavoitteenamme on kehittää uudistamisohjelman toteutusmallia niin, että voimme luoda puitteet mahdollisimman varhaiselle vuorovaikutteiselle yhteistyölle projektin eri sidosryhmien ja osapuolien kanssa. Toteutustapana pyritään soveltamaan integroidun projektitoimituksen periaatteita, jossa riskit jaetaan hankkeen osapuolten välillä, ja heitä kannustetaan toimimaan yhdenmukaisena ryhmänä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.” Apuna nykyaikaiset suunnitteluvälineet Tierna-suunnitteluryhmän pääsuunnittelija Markus Aalto- TEKSTI Mar t ti A hlstén K U VA T i i n a M ä k i Oulu SoTe Labs sai rahoituksen P Tiernaryhmä S voittaneeseen Tiernaryhmään kuuluvat A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy, Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy, UKI Arkkitehdit Oy, Granlund Kuopio Oy, Granlund Tampere Oy sekä Projektipalvelu Prodeco Oy. Asiantuntijapalvelut sisältävät muun muassa pää-, arkkitehti-, talotekniikka-, lääkintälaite- ja rakennesuunnittelun sekä hankinta- ja rakennuttamistehtävät. uunnittelukilpailun Toimeksiannon piiriin kuuluu • Tulevaisuuden sairaala 2030 -uudistamisohjelman, Master Plan -suunnitelman sekä lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelman yhteensovittaminen. ohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt 663 264 euroa EAKR-rahoitusta (Euroopan aluekehitysrahasto) Oulussa valmisteilla olevaan Oulu SoTe Labs -projektiin. Projektin tavoitteena on muodostaa Ouluun kansainvälisesti tunnettu hyvinvoinnin ja terveydenhuollon innovaatioympäristö. Hankkeen kokonaisbudjetti on 947 521 euroa. Oulu SoTe Labs on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP), Oulun kaupungin ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteinen hanke, jota vetää sairaanhoitopiiri. Oulu SoTe Labs on Oulun yksi Innovatiiviset Kaupungit -ohjelman (INKA) kärkihankkeista. ”Kyseessä on verkostomainen testaus-, kehitys- ja innovaatioympäristö, jossa voidaan kehittää tuotteita ja palveluita käyttäjälähtöisesti sekä edistää niiden käyttöönottoa ja kaupallistamista. Tavoitteena on joko yhteiskunnallinen tai kaupallinen hyöty, parhaassa tapauksessa molemmat”, projektipäällikkö Timo Alalääkkölä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sanoo. Ketterästä testaamisesta hyötyvät sekä terveyspalvelujärjestelmä että elinkeinoelämä. Tavoitteena onkin paitsi tehostaa terveydenhuollon palvelutuotantoa, myös saada uusia työpaikkoja testaustoiminnan ja kansainvälisen verkottumisen kautta. Osana Oulu SoTe Labs -projektia Oulun yliopistolliseen sairaalaan perustetaan testausympäristö, jossa ideoita voidaan kehittää ja testata sairaalaympäristössä. Testausympäristön suunnittelu ja rakentaminen tukee sairaanhoitopiirissä käynnissä olevaa Tulevaisuuden sairaala -ohjelmaa. n • Lasten ja naisten sairaalan rakentamispäätöksen mahdollistavien teknisten suunnitelmien, toteuttamisselvityksen ja kustannus- ja aikataulutavoitteiden laatiminen. • Tulevaisuuden sairaala 2030 -uudistamisohjelman toteutusmuodon kehittäminen, rakentamisen vaiheistuksen sekä sopimuksen ja kaupallisen mallin valmisteleminen. Toimeksiannon enimmäisarvo on 1,8 miljoonaa euroa. nen Arkkitehtitoimisto TähtiSet Oy:stä toteaa, että terveydenhuollon kehittyvät toimintamallit, terveysteknologian nopea kehitys, uudet energia-, olosuhde- ja elinkaarivaatimukset sekä kustannuspaineet asettavat tulevaisuuden sairaalan suunnittelulle erittäin kovat haasteet. ”Moniammatillinen suunnittelu- ja asiantuntijaryhmämme käyttää uusinta teknologiaa ja nykyaikaisia suunnittelumenetelmiä hyväksi suunnitteluprosessissa. Tällaisina voidaan mainita esimerkiksi oululaisen ark- kitehtitoimisto UKI-Arkkitehdit Oy:n kehittämä käyttäjien tehokkaan suunnitteluun osallistumisen mahdollistava VALO-menetelmä, tietomallintamiseen perustuva suunnittelu kaikilla suunnittelun osa-alueilla sekä malleja hyödyntävät simulaa tiot”, Aaltonen sanoo. n Uusi lasten ja naisten sairaala mahdollistaa entistä potilaslähtöisemmän hoidon. PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5 23 ristikko 24 Po hja n piir i 2/2015 P OH J ANP IIRI 2/2015 Pohjanpiiri-lehden 1/2015 ristikon ratkaisu: Fysioterapeuttinen tutkimus ja hoito – lähetteellä tai ilman! • Tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapia • Leikkauksen jälkeinen fysioterapia • OMT-fysioterapia • Pilates • Kivun hoito (mm. akupunktio) Koulutuksia Peräpohjolan Opistolla MAAILMAN VAHVIMMALLA MAITOHAPPOBAKTEERIVALMISTEELLA ON NYT UUSI NIMI Seksuaalineuvojan koulutus 31.8.2015-13.5.2016 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto oppisopimuskoulutuksena Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnanohjauksen ammattitutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto oppisopimuskoulutuksena Sosiaalityön perusopinnot 25 op Psykologian perusopinnot 25 op Kasvatustieteen perusopinnot 25 op Voimaannuttava valokuvaus - Maailman ihanin perhe 27.-29.6 & 10.11.10.2015 VIVOMIXX™ on hyvinvointia ja vastustuskykyä tukeva probiootti. VIVOMIXX™ sopii koko perheen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vuoden jokaiseen päivään. TUTKITUSTI PARAS Vivomixx on kymmeniä kertoja vahvempi kuin muut maitohappobakteerivalmisteet. TEHOKASTA APUA Sisältää 450 miljardia elävää maitohappobakteeria ja bifidobakteeria 8 erilaisesta kannasta. www.ppopisto.fi Kivirannantie 13-15, 95410 TORNIO puh. 0400 965 766 tai koulutus@ppopisto.fi Soita meille: 010 322 5340 www.vivomixx.fi sisältää 450 miljardia elävää maitohappobakteeria PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5 25 TEKSTI Mar t ti A hlstén K U VA H a n ne S a lone n / E du s k u nt a Sote-valmistelu jatkuu PAIKALLISELLA TASOLLA Vaikka sote-uudistus odottaa valtakunnallisella tasolla uutta eduskuntaa ja uutta hallitusta, kunnissa jatketaan valmistelutyötä. Sisällöllisiä kysymyksiä voidaan selvittää, vaikka rakenne onkin vielä auki. K siirtyi perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen vaalien yli, eri puolilla Suomea oli tehty runsaasti valmistelutyötä uuden järjestelmän paikallista käyttöönottoa varten. Pohjois-Pohjanmaalla valmistelu ei ollut edennyt niin pitkälle kuin monessa muussa maakunnassa, mutta paljon oli täälläkin ehditty kokoustaa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Les- 26 un sote-ratkaisu P OH J ANP IIRI 2/2015 kinen näkee, että valmistelutyö ei kuitenkaan ole mennyt hukkaan. Tehtyä työtä voidaan edelleen hyödyntää ja valmistelua kannattaa jatkaa. ”Pitää pyrkiä vaikuttamaan aktiivisesti, jotta pohjoisen Suomen näkökohdat otettaisiin huomioon, kun uutta sote-mallia aletaan rakentaa. Lisäksi meidän kannattaa jatkaa muun muassa yhteisten tietoteknisten ratkaisujen kehittämistä ja selvittää sairaanhoidollisten tukipalvelui- den tuottamisen vaihtoehtoja. Tällaista tietoa tullaan tarvitsemaan joka tapauksessa, olipa sote-ratkaisu millainen tahansa”, Leskinen pohtii. Kolme mallia pöydällä Hannu Leskinen näkee tähänastisen eduskuntakäsittelyn pohjalta kolme erilaista vaihtoehtoa sote-palveluiden järjestämiseksi. Yksi olisi kuntayhtymämalli, mutta sen avulla ei olisi mahdol- lista toteuttaa niin laajaa sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota kuin tavoitteeksi on asetettu. Tämä tuli selväksi perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen. Toinen vaihtoehto olisi maakunnallinen organisaatio, jolle tulisi soten lisäksi myös muita maakunnan laajuisia vastuita. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi nykyisten maakuntaliittojen ja ELY-keskusten tehtävät ja toisen asteen koulutus. Maakunnalli- Sote-lakiesityksen eduskuntakäsittely oli suuri mediatapahtuma, jossa riitti vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehula pitämässä tilannekatsausta toimittajille. sen organisaation päättäjät valittaisiin vaaleilla ja sillä olisi verotusoikeus. Tällöin ei enää puhuttaisi sote-mallista tai sote-organisaatiosta. Kolmas vaihtoehto olisi pelkästään sotea varten olevat alueet, joilla on verotusoikeus ja suorilla vaaleilla valitut päätöksentekijät. Tämä olisi Hannu Leskisen mielestä vaihtoehdoista se, joka olisi realistisin toteuttaa. Hoiva ja hoito suurennuslasin alle Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki on aistinut, että uuden soten pitkä valmistelu on aiheuttanut kuntapäättäjissä jonkinasteista turhautumista. Toisaalta on nähty, että raukeamisen myötä voidaan siirtyä sisällölliseen valmisteluun. ”Erilaisten mallien rakentelu on keskittynyt hallintorakenteeseen. Sitäkin tarvitaan, mutta se tarjoaa vasta puitteet sille, että toiminnasta saadaan kustannustehokasta. Nyt kun odottelemme uutta alkua, aika kannattaa käyttää toiminnan sisältöjen määrätietoiseen läpikäymiseen”, Kallunki painottaa. Hän muistuttaa, että vaikka hoidon tasavertainen saatavuus on tärkeää, kaikkein keskeisin kysymys on kuitenkin se, miten voimavarat riittävät. Hän laskee, että koko sote-rakenteessa hoidon ja hoivan osuus on jopa 30 prosenttia. ”Jos jossakin rahaa lepää niin siellä. Siellä on silloin myös kehittämismahdollisuuksia.” Kuntien välillä merkittäviä eroja Yksi esimerkki tehdystä valmistelutyöstä on PPSHP:n tekemä selvitys OYS:n erityisvastuualueen ympärivuorokautisesta hoidosta. Sanna Salmelan ja Suvi Helasen laatimat raportit on tarkoitettu ensisijaisesti ympärivuorokautisen hoidon asiantuntijoiden käyttöön ja ne ovat nyt kunnissa tutustuttavana. Selvityksen mukaan kuntien välillä on merkittäviä eroja hoidon järjestämisessä. Esimerkiksi psykiatrisen laitoshoidon keskimääräinen hoitoaika on vähimmillään viisi vuorokautta Simossa ja enimmillään 341 vuorokautta Alavieskassa. Ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa perusterveydenhuollossa Puolangalla on 37 hoitopäivää tuhatta ikääntynyttä kohti, kun vastaava luku toisessa ääripäässä Utsjoella on 28 000. Tilastolliset, vuosittaiset vaihtelut selittävät osin eroja erityisesti pienten kuntien välillä. Jatkossa asiaa tarkennetaan muun muassa useamman vuoden keskiarvoanalyysien avulla. PPSHP:n johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka sanoo, että selvityksen tarkoituksena on antaa tietoa siitä, miten ja minne resursseja kannattaisi suunnata. Se on tiedetty, että hoitopaikkoja on, mutta nyt haluttiin katsoa, missä ne ovat. ”Tilanteen korjaaminen on vaikeaa, kun on monta organisaatiota ja päättäjiä on paljon. Ei ole helppoa sulkea jokin vuodeosasto jollakin pienellä paikkakunnalla ja siirtää se suurempaan yksikköön jonkin toisen organisaation alaisuuteen. Tuleva sote-integraatio muuttaa tilanteen, kun voidaan suunnitella laajempaa aluetta eikä päätöksenteko ole pirstaloitunut.” n Neljä sairaanhoitopiiriä kilpailutti laaturekisteritoimittajat N eljä sairaanhoitopiiriä, Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit, kilpailuttivat laaturekisteritoimittajat viime vuonna. Kilpailutuksen voitti BCB Medical, jonka kanssa solmittiin puitesopimus. ”Laaturekistereiden tarkoituksena on päästä kansallisesti yhtenäiseen erikoissairaanhoidon rekisterikäytäntöön. Sairaaloita pystytään vertailemaan toisiinsa vertailutietoa tuottamalla. Alkuun on tavoitteeksi asetettu 3–4 laaturekisteriä, joiden avulla päästään tuottamaan ja seuraamaan laatutietoa”, johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka kertoo. Lonkka- ja polviproteesien seurantaan tarkoitettu laaturekisteri oli ensimmäinen käyttöön otettu rekisteri. Kardiologiarekisteri käynnistyi vuoden alusta. Sen tarkoituksena on seurata sydämen tahdistimien asennusta ja toimintaa ja erilaisia muita kardiologisia toimintoja. Siihen on saatu kerättyä riittävästi sellaista vertailutietoa, jota voidaan antaa myös potilaille. n Kesäjuhlat elokuun illassa Sairaanhoitopiirin kolmannet, ja näin jo perinteisiä henkilökunnan kesäjuhlia vietetään perjantaina 14.8.2015 Nallikarissa. Juhlien pääesiintyjänä on Virve Rosti orkestereineen. Viimevuotiseen tapaan tarjolla on hyvää ruokaa, mukavaa ohjelmaa ja rentoa menoa hyvässä seurassa. Ilmoittautuminen tapahtuu koulutusjärjestelmän kautta toukokuusta alkaen ja siitä tiedo tetaan tarkemmin lähiaikoina. PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5 27 R a i m o, R a mpp a , K a r hu v ar a s to n h oit aja Ev p. ove n, K6 R 20, t a k k aa Piirtäjä, Teija Estabrook, on freelancer fysioterapeutti, joka on ollut töissä OYS:ssa ja Tahkokankaalla. tikulla silmään – vanhoja muistellen Ramppa kalakattaa V arastonhoitajaurani aikana varastossa lamppas liki jokapäivä joku edustaja tuotteitansa, niitä kaikista parraita, esittelemäsä. Villeimmät suunnitelmat oli yhellä virmalla ku ne aatteli tuua koko varastosa meijjän tiloihin, siis hyllyineen tuotteineen kaikkineen. Aikovat sitte itte hoitaa koko homman, laskutuksineen kaikkineen joka oli sitte suolanen se hinta nimittäin. No eihän se semmonen passannu. Yhellä virmalla, äskooäffällä, oli hieno systeemi. Meillä oli sillon oma pesula ja joissaki laitteisa oli hirviän isot ja kalliit laakerit. Tää virma lupas varastoijja ne issoimmat ja kalleimmat laakerit oulusa ihan meitä varten. Sitte tarpeentullen ne oli meillä heti käytösä ja sitte vasta tietysti maksettiinki ne. Noli harvinaisia tuumasia laakereita joitei ollu koko suomesa vakiona varastosa. Tuotetestausta Sitte siitä tuotetestauksesta. Kerran oltiin kahavilla Terhon kans ja eiköön just sillon tuu yks lamppukauppias kyseleen jotta saapiko sitä taskulamppuja esitellä? No saapihan sitä, tuuhhan peremmälle juuan samalla kuppi kahavia. Niin tuo edustaja rupes kilivan kehumaan tuotteitaan ja ottipa sitte parraan ja kalleimman lamppusa esille ja sano että tässäpä se on särkymätön lamppu, tehty kovvaan käyttöön, iskunkestäväksi. Minähän kysäsin että saapiko sitä testata? Tietysti saa sano edustaja.Minä koppasin lampun pikasesti kouraani ja meleko rajusti läjjäytin sen pöyvvän kulumaan. Lamppu meni ns. ihan atomeiksi ja edustaja vanaheni heti monta vuotta. Yhesä me edustajan kans kontattiin keskusvaraston kahavihuoneen lattialla ja keräsimmä ”lakkarilampun” osia. Terho oli ihan hilijaa ja sillä tuli äkkiä työasioita mieleen ja se häippäs siitä pois. Ei tullu kauppoja. Toisen kerran testasin särkymätöntä juomalasia. Se kesti hiukan paremmin, toisella nakkauksella se meni murusiksi. Eskon kans me murusia kerättiin. No ei se kuletuskaan huonommaksi jääny. Yks kuletusmies tuli siihen ja sano että ne on nuo pyöräilykypärät ihan turhia, minä oon ne testannu, pipo on parempi. Me kyselemmään että miten tuo on muka mahollista että pipo on parempi? On se sano kuletusmies, minnoon testannu. Mää menin asuntoalueelle ja sieltä kerrostalon katolta puotin pipon ja pyöräilykypärän, kypärä meni rikki, pipo ei. Siis käytän pipoa, sano testaaja. Se oli kuulemma oikeen empiirinen testi. n Jo s ha luat t a r jot a mu i stel m ia si Pohja npi i r i i n, ot a yhte y t t ä toi m it u k se en sä h köp o st i l la ma r t t i.a h l sten@verbi.f i t a i pu hel i mel la 050 0 582 588 28 P OH J ANP IIRI 2/2015 T E K S T I JA K U VAT L i i s a A h l s t é n IMETYSOHJAUS auttaa äitejä imetyksen alkuvaiheessa Imettämisen pitäisi olla maailman luonnollisin tapa ruokkia vasta syntynyttä, mutta aina sen aloitus ei suju ongelmitta. Äidit tarvitsevat tuekseen imetysohjaajia ja imetysohjaajat koulutusta ja kouluttajia. Anitta Nykyri halusi saada lisäoppia ja suoritti IBCLC-tutkinnon, joka on kansainvälinen jatkotutkinto kouluttaja-koulutukselle. V 70-luvulla kätilöitä opetettiin ohjaamaan äitejä neljän tunnin välein tapahtuvaan imetykseen. Pitkät imetysvälit eivät kuitenkaan stimuloineet tarpeeksi maidoneritystä eikä imetys aina oikein päässyt käyntiin. Niinpä vastasyntyneille annettiin usein lisämaitoa, joka taas omalta osaltaan vähensi äidin oman maidon erittymistä. Nykytiedon valossa äitejä rohkaistaan täysimetykseen, joka onnistuakseen vaatii joskus ponnisteluja, joissa kokenut imetysohjaaja on avuksi. OYS:ssa imetysohjaajakouluttajat ovat suorittaneet Helsingin Metropolia ammattikorkeakoulun tarjoaman imetysohjaajakouluttajakoulutuksen. Sen suorittanut voi toimia WHO:n 20 tunnin imetysohjaajakoulutuksen kouluttajana. Imetykseen liittyvistä ajankohtaisista asioista järjestetään tulosalueella jatkuvasti täydennyskoulutuksia. ielä Imetyskouluttajan jatkotutkinto tuo lisävarmuutta Osastolla 13 työskentelevä kätilö Anitta Nykyri on lisäksi suorittanut IBCLC-tutkinnon, joka on eräällä tavalla jatkotutkinto kouluttaja-koulutukselle. Se tuo hänen mielestään varmuutta henkilökunnan koulutukseen. ”An International Board Certified Lactation Consultant (IBCLC) on terveydenhuollon ammattilainen, joka on erikoistunut imetyksen kliiniseen hoitoon. IBCLC-tutkinnon suorittanut voi työskennellä erilaisissa terveydenhuollon ympäristöissä, mm. sairaaloissa, lastenlääkäreiden vastaanotoilla, terveyskeskuksissa ja yksityisvastaanotoilla. Itse sain IBCLC-tutkinto todistuksen syksyllä 2014”, hän kertoo. Anitta Nykyrin mukaan imetysmyönteisyyden eteen on jo tehty paljon, mutta edelleen siinä on kehittämisen varaa. Kulttuurin muutos vie aikaa, mutta osastolla on runsaasti äitejä, jotka haluavat sitoutua imetykseen ja ovat jo raskausaikana valmistautuneet siihen, että imetyksen harjoittelu vie aikaa, mutta samalla tarjoaa äidille loistavan tilaisuuden tutustua vastasyntyneeseen. Imetysohjauksella äitejä opastetaan siihen, mistä hän tietää vauvan olevan valmis rinnalle, ja heitä ohjataan ottamaan vauva rinnalle ja harjoittelemaan viivyttelemättä. Vierihoito-osastolta vauvat kotiutuvat keskimäärin 2–3 vrk syntymän jälkeen. Heistä melkein 40 prosenttia on tuolloin täysimetyksessä. Vieripoliklinikka nopeasti kotiutuville Kun synnytys sujuu hyvin ja äiti haluaa lähteä vauvansa kanssa kotiin mahdollisimman pian, on se nykyisin mahdollista jo 24 tunnin kuluttua synnytyksestä. Seuraavana päivänä he voivat tulla vieripoliklinikkakäynnille, jossa he saavat vastauksia kotona esiin nousseisiin kysymyksiin. Vieripoliklinikkatoiminta aloitettiin viime syksynä kolmen kätilön voimin, poliklinikkakäyntejä on ollut ensimmäisten kuukausien aikana keskimäärin 146 kuukautta kohden. Vieripoliklinikka on osastonhoitaja Raija Keräsen mukaan tavallaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliin asettuvaa toimintaa. Jos kotiutuminen esimerkiksi tapahtuu viikonlopun tai juhlapyhien aikana, ei neuvola ole auki, mutta vieripoliklinikka toimii joka päivä. Kaikkien varhain kotiutuvien ei kuitenkaan tarvitse palata vieripoliklinikalle. Oulun kaupungin alueella perheet ohjataan neuvolakontrolleihin, jos vauva on kotiutuessa 36–48 tunnin ikäinen, eikä hän tarvitse verinäytekontrolleja. Anitta Nykyri kertoo, että sinivalohoito on yksi tekijä, joka usein estää varhaisen kotiutumisen. Vuoden alusta perheillä on ollut mahdollista toteuttaa sinivalohoitoa myös kotona sinivalokapaloiden avulla. Sinivalossa olleista vauvoista otetaan tietty määrä kontrolleja. Vieripoliklinikalla he ovatkin suurin yksittäinen ryhmä. Aiemmin sinivalossa olleet vauvat joutuivat olemaan sairaalassa niin Kätilö Anitta Nykyrin ja kätilöopiskelija Annika Ryynäsen mukaan imetysohjaajien uusi haaste on sinivalokapalossa hoitoa saavat vauvat. Liminkalainen Marika Kanniaisen tyttövauva ei aluksi halunnut imeä suojaläpät silmillä. kauan, että sinivalohoito oli annettu ja kaikki kontrollit otettu, nyt vauvan kanssa on mahdollista lähteä kotiin ja tulla kontrolliin vieripoliklinikalle. n PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5 29 kiitokset T k iito k s et s ä h kö p o s till a: liis a.a hl s te n @ ve r bi.fi yötoverit, ystävät ja yhteistyökumppanit vuosikymmenten ajalta, kiitän teitä lämpimästi antoisasta yhteistyöstä. Läksiäistilaisuus oli tosi mukava. Parhain kiitos järjestelyistä, L ämmin kiitos kuljetuskeskuksen pojille sekä Pekalle, Tapsalle, Annelle ja Kaitsulle jäädessäni vapaalle. Kiittäen Pentti Torro osallistumisesta, terveisistä, musiikista ja monipuolisesta muistamisesta. Siirryin kolmanteen ikään innokkaan uteliaana, kiitollisena terveydestä ja siitä, että sain tehdä täysimittaisen työuran. Edessä lienee K iitos yhteisistä vuosista, eläkejuhlasta ja muistamisista kaikille työkavereille, joiden kanssa olen saanut työskennellä Silmätautien klinikalla. avaamattomia ovia. Toivotan Hetki kaikille aurinkoa kevääseen ja jona päästämme irti vanhasta intoa työhön. ja sallimme uuden tulla Maija-Liisa Seppänen on jalansija ihmeelle. - Tomi Parkkinen Lilja Niskala kuva Tiina Mäki TIESITHÄN, ETTÄ SINÄKIN OLET VAPARILAINEN! Vaparin jäseniä ovat kaikki PPSHP:n työntekijät, eläköityneetkin. Lisää tietoa toiminnasta ja eduista löytyy intranetistä: henkilöstöasiat/Vapari kansio. Vaparin seniorien työryhmä vuodelle 2015 Ritva Kärkkäinen pj .........................044 050 4451 Seija Haikola siht..............................0400 317 627 Marja-Liisa Pylväs ...........................0400 297 396 Paula Halonen .................................050 511 0686 Aulikki Inkamo.................................040 746 3072 Laila Rantsi ......................................040 506 4031 Maija Kuivalainen ............................040 772 3557 Seija Raappana ................................0400 800 035 Marja Leena Huovila .......................044 080 9088 SEURAA ILMOITUKSIAMME OULU-LEHDEN SEURATOIMINTA-PALSTALTA. 30 P OH J ANP IIRI 2/2015 Pohjanpiiri oikaisee Pohjanpiirin julkaisi viime numerossa jutun ”Esko edelleen ykkönen”. Jutun kuvatekstissä oli virhe. Kuvassa vasemmalla oleva Ari Luukinen ei ole projektipäällikkö vaan sairaanhoitaja ja projektisuunnittelija. hoitoketjut TEKSTI Liisa A hlstén Lapsen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö ja niiden epäily F yysinen väkivalta voi olla aktiivista, esi- merkiksi lyöminen, palovamman tuottaminen, hiuksista repiminen, jne. tai passiivista kuten hoidon laiminlyöminen. Aktiivista kemiallista väkivaltaa on mm. päihteiden tai tarpeettomien lääkeaineiden antaminen lapselle ja passiivista puolestaan tarpeellisten lääkkeiden antamatta jättäminen. ”Epäily lapsen pahoinpitelystä voi herätä joko esitiedoista tai vammojen laadusta tai siitä, että vammat ja esitiedot eivät täsmää. Tavoitteena on jo ensimmäisen pahoinpitelykerran tunnistaminen ja siihen puuttuminen. Satunnaisen vahingon ja pahoinpitelyn tai kaltoinkohtelun erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa. Pahoinpitelyepäilyn on herättävä viimeistään ilmiön toistuessa”, erikoislääkäri Päivi Tossavainen sanoo. Pahoinpitelyepäilyssä ja seksuaalisen hyväksikäytön epäilyssä ilmoitus velvollisuus poliisille ja velvoite lastensuojeluilmoituksen tekemiseen hoitoketjut Jos tietoon tulee lapsen pahoinpitely tai herää epäily pahoinpitelystä, on lääkärilläkin ilmoitusvelvollisuus poliisille. Myös lastensuojeluilmoitus lastensuojeluviranomaisille, virkaajan ulkopuolellakin, on tehtävä välittömästi epäiltäessä lapsen pahoinpitelyä tai muuta kaltoinkohtelua. ”Ilmoituksen sisältö kerrotaan mahdollisuuksien mukaan lapsen huoltajille”, Päivi Tossavainen toteaa. ”Lastensuojeluviranomainen ilmoittaa pahoinpitelystä oman ohjeistuksensa mukaisesti poliisille. Myös lapsen huoltajat voivat itse ilmoittaa epäilystä suoraan poliisille. Poliisi päättää, antaako ilmoitus aiheen esitutkinnan käynnistämiselle. Poliisi voi pyytää virka-apua lapsen tutkimiseen terveydenhuollosta. Virkaapupyyntöön perustuvat tutkimukset tehdään mahdollisimman pian”, hän jatkaa. Akuutissa tilanteessa, enintään 14 vuorokautta oletetusta tapahtuma-ajasta, terveydenhuollon yksikkö käynnistää mahdollisimman pian jatkoselvittelyt saatuaan virka-apupyynnön tai lähetteen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella akuutteja lasten fyysisen pahoinpitelyn tutkimuksia harkitaan keskitettäväksi keskussairaaloihin ja Oulun alueelta OYS:n lastentautien klinikkaan. Kaikkeen lapseen kohdistuneeseen väkivaltaan liittyy uhka lapsen psyykkiselle kehitykselle ja riski lapsen psyykkiselle sairastumiselle. Uutta hoitoketjussa on aikarajojen tarkempi määrittely sekä oikeuspsykiatrisen työryhmän käyttö. Jos oletetusta tapahtumasta on yli 14 vuorokautta, tehdään perusterveydenhuollossa sekä esitietojen ja tapahtumatietojen kerääminen että tarvittava kliininen tutkimus. Ilmoitus poliisille tehdään kuten aina myös lastensuojeluilmoitus, ja tarvittaessa erikoissairaanhoidon konsultaatio. Asiasta on Päivi Tossavaisen mukaan hyvä konsultoida ensin puhelimitse. ”Mahdollisimman tarkat tutkimus- ja tapahtumatiedot kirjataan ja mm. tiedot saattajista ja siitä kuka sanoi mitäkin. Pahoinpitelyepäilyn oikeudelliseen prosessiin liittyvät selvitykset tehdään erikoissairaanhoidossa vain poliisin virka-apupyynnöstä. Poliisin virka-apupyynnön voi saada päivystyksellisesti”, hän kertoo. Esitutkintaan liittyen alle kouluikäisen lapsen haastattelu tehdään lasten oikeuspsykiatrisessa työryhmässä. Pahoinpidellyn tai kaltoinkohdellun lapsen hoito suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä. Sosiaalitoimi ja lastensuojelu ovat pääsääntöisesti mukana yhteistyötahona. Lastentautien klinikka vastaa lapsen somaattisesta hoidosta. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Lapsen seksuaalinen riisto sisältää kaikki ne ilmiöt, jotka loukkaavat lapsen seksuaalista koskemattomuutta. Seksuaaliselle hyväksikäytölle ei ole spesifisiä fyysisiä tai psyykkisiä oireita. 50–80 prosentissa tapauksia hyväksikäytöstä ei ole fyysisiä merkkejä. Aina, kun terveydenhuollon yksikössä esitietojen ja/tai alkututkimusten perusteella on aihetta epäillä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, on tehtävä välittömästi lastensuojelulain mukainen lastensuojeluilmoitus lastensuojeluviranomaisille. ”Lastensuojeluilmoituksen lisäksi kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia tekemään salassapitosäännösten estämättä ilmoituksen poliisille, kun heillä on tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta pahoinpitelytai seksuaalirikosta”, Päivi Tossavainen painottaa. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvittäminen, oikeuspsykiatrinen tutkimus, on terveydenhuollon osalta keskitetty Pohjois-Poh- janmaan sairaanhoitopiirin alueella OYS:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatriselle työryhmälle. Myös erityisvastuualueella nämä tutkimukset on pääsääntöisesti keskitetty OYS:iin. Myös niissä tapauksissa, joissa poliisi ei tee virka-apupyyntöä, on terveydenhuollon ja sosiaaliviranomaisten huolehdittava, että lapsi pääsee lastenpsykiatrisen hoidon tarpeellisarvioon. Kaikissa tapauksissa varmistetaan yhteistyössä lastensuojelun kanssa, että lapsi ei altistu tutkimusten käynnistymistä odotettaessa uudelleen hyväksikäytölle. ”Mikäli missä tahansa sosiaali- ja terveysTEKSTI Mar t ti A hlstén toimen yksikössä herää esitietojen perusteella tai muiden selvittelyjen yhteydessä epäily seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja oletetusta tapahtuma-ajasta on kulunut enintään 14 vuorokautta, terveydenhuollossa tehtävät selvittelyt käynnistetään välittömästi Käypä Hoito -suosituksen mukaisesti”, Päivi Tossavainen sanoo. Mikäli oletetusta tapahtuma-ajasta on kulunut yli 14 vuorokautta, kerätään esitiedot ja lapsi tutkitaan alustavasti Käypä Hoito -suosituksen mukaisesti siinä terveydenhuollon yksikössä, jossa epäily on tullut esille. Jos lapsella on psyykkisen tilanteensa takia tarve kiireelliselle lastenpsykiatriselle arviolle, ohjataan lapsi kunnan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin tai OYS:n lastenpsykiOulun yliopiston opiskelijat atrian poliklinikalle. ”Aina, kun kyseessä on epäily lapsen seklahjoittivat nuorisopsykiatrian suaalisesta hyväksikäytöstä, tehdään lastenyksiköille suojeluilmoitus, mikäli sitä ei ole vielä tehty”, hän toteaa. Oulun yliopiston opiskelijat lahjoittivat 7.1.2015 Muussa kuin akuutissa tilanteessa lastenPPSHP:n nuorisopsykiatrian yksiköille huomattavan tautien klinikassa tehdään vain alkuarvio ja (1900 €) lahjoitussumman. Lahjoitus käytetään nuovarsinaiset seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn risopsykiatrialla sekä avo- että osastohoidossa olevien edellyttämät somaattiset tutkimukset tehdään potilaiden hyväksi. Nuorisopsykiatria kiittää! n vasta poliisin pyydettyä selvitystä. Lapsen oikeuspsykiatrisessa tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota oikeudelliseen prosessiin liittyvien kysymysten lisäksi mahdollisiin hyväksikäytön psyykkisiin seurauksiin ja arvioidaan jo selvittelyjen aikana hoidon tarvetta. Jatkohoito suunnitellaan yhteistyössä mukana olevien eri tahojen kanssa perusterveydenhuollon resurssit huomioiden. n Hoitoketju on alueellinen ohje, sille miten tiettyä sairautta potevien hoito ja siihen liittyvä työnjako kannattaa järjestää. Hoitoketjut julkaistaan Terveysportin tietokannoissa, ja suora linkki hoitoketjuihin löytyy ESKOn ”Linki” –painikkeen alta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri suunnittelee ja päivittää hoitoketjua aktiivisesti. PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5 31 henkilöstöedustajan mietteitä A i l a V ä i s ä ne n p äälu ott a m u s mie s, J Y T Y Kuvan kyltti on Päivärinteen vanhalta parantola-alueelta, 30-luvulta. Parantolaalue oli aidattu, eikä sinne sivullisilla ollut asiaa tartuntavaaran takia. Asun lähellä ent. parantolaa. (Kuva julkaisusta MUUTTUVA MAAILMA - MUUTTUVA TYÖELÄMÄ) Muuttuva maailma – muuttuva työelämä K muistelen lapsuuttani 50-luvun maaseudulla, mietin, osaisinko enää asettua asumaan ja elämään ilman sähköä, televisiota tai autoa? Puhumattakaan matkapuhelimista, sähköposteista ja internetistä. Maailma on muuttunut hurjasti. Teknologian muutos tuo tulevaisuudessakin suuren vaikutuksensa koko elämänpiiriin - asumiseen, työhön, ihmisten väliseen yhteydenpitoon, palveluasiointiin, virallisten asioiden hoitoon ja tietysti palveluihin ja tuotteisiin. Vielä 70-luvulla kun työskentelin Päivärinteen tuberkuloosiparantolassa, jouduin sihteerinä kutsumaan potilaita ympäri Pohjois-Suomea ja Kainuuta pikaisesti tartuntavaaran ja tuberkuloosilain edellyttämänä hoitoon, soittamalla lähimmälle kunnan terveysviranomaiselle, joka sitten vei sanan kotiin hoitopaikasta. Silloin ei ollut kuultukaan termeistä etähoito tai omahoito, vaikka myöhemmin uudet mullistavat tuberkuloosilääkkeet tulivat ja taltuttivat kyllä nopeasti sairauden. Tosin Päivärinteen tuberkuloosiajan 30–40 -luvun pitkäaikaisin potilas taisi olla historian mukaan vajaat 13 vuotta parantolassa; lääkkeet eivät silloin olleet vielä niin tehokkaita. Neljänkymmenen vuoden työuran jälkeen muistan vieläkin, kun lääkärien saneluissa toistuivat aina samat lääkemääräykset, INH, Rifampisiini ja PAS jokaiselle potilaalle. Monet maailmanlaajuiset ja paikalliset tekijät tulevat muuttamaan edelleen toimintaympäristöämme. Sosiaalija terveysalan töissä korostuu tulevaisuudessa ohjaaminen, tukeminen ja koordinointi. Tietotaso koulutuksen myötä lisääntyy niin, että asiakkaat osaavat vaatia ammattilaisilta parempaa osaamista ja palvelua. Kansainväli- 32 un P OH J ANP IIRI 2/2015 syys vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan töihin. Asiantuntijuus ja kouluttautuminen ovat tulevaisuuden työelämän haasteita. Uudet kulttuurit, kuten palvelukulttuuri, informaatiokulttuuri ja verkottumiskulttuuri saavat yhä enemmän jalansijaa alalla kuin alalla ja siitä seuraa se, että toimintatavat vaativat uudenlaista otetta. Perusosaaminen on hallittava, muutoin ei työtä voi suorittaa hyvin. Eräs työn tutkija on sanonut, että työyhteisössä ei kaikilta pitäisi vaatia kaikkia ominaisuuksia, esim. monipuolista kielitaitoa, tutkimuksen tekemisen taitoa, tekniikan hallintaa, vaan riittäisi jos jollakin työyhteisössä olisi nämä taidot. No, sairaalaympäristössä tämä taitaa aikalailla olla näin, mutta sekoittumistakin vuosien saatossa ammattien välillä on tapahtunut. Olisiko sittenkin parempi tehdä yhteistyötä, että hyöty ammattitaidosta ja -koulutuksesta saadaan täyspainoisesti käyttöön? Tehtävärakenteet työyhteisöjen sisällä muuttuvat. Moni vanha ammatti ja ehkä uudempikin katoaa tai muuttuu, jolloin työelämässä jo olevien koulutuksen kehittämis- ja päivitystarve kasvaa. Uudet työn tekemisen mallit ulottuvat kaikkialle tietotekniikan avulla ja näin työpaikkojen toiminta muuttuu. Esimerkkinä tästä on puheentunnistuksen kehittäminen sekä valtakunnallinen sähköinen arkisto. Tietotekniikka ja ihminen jo kohtaavat, mutta häämöttääkö edessämme jo se maailma, että koneet ja järjestelmät kommunikoivat keskenään? Sairaalamaailman menestystä ja tehokkuutta vertaillaan yhteiskunnassa eri tilastoin ja tietysti potilaiden kokemuksilla. Julkista sektoria, johon sairaalatkin kuuluvat, syytetään tehottomuudesta, mutta se on kuitenkin EU:n tekemän selvityksen mukaan unionimaiden tehokkain. Esim. julkisen talouden työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä oli Suomessa v.2012 kansantalouden tilinpidon mukaan 24% kun se Ruotsissa oli 28%. Työpaikoilla luottamuksen ja yhteistyön merkitys korostuu entisestään muutoksen aikana, varsinkin jos siihen sisältyy epävarmuus tulevaisuudesta. Tärkeää on, että luottamusta vahvistavat henkilöstön edustajat yhdessä esimiesten kanssa, luomalla uusia yhtenäisiä menettelytapoja ja pelisääntöjä. Tämän toiminnan on oltava järjestelmällistä ja jatkuvaa. Hyvinä aikoina luotu yhteistyö kantaa myös huonoina aikoina. Työelämän muutoksissa panostetaan samanaikaisesti sekä aikaansaannoksen että työhyvinvoinnin parantamiseen. Selkeät ja innostavat johtamiskäytännöt, muutosten toteuttaminen yhdessä, työn kehittäminen yhdessä ja sen oikeudenmukainen palkitseminen, arvostuksen ja tuen antaminen, oppimisen ja kehittämiseen kannustaminen kantavat hyvään lopputulokseen. Tulevaisuuden työpaikoilla kehitetään aktiivisesti ja ennakoivasti työn mielekkyyttä, innostavuutta ja voimavaroja. Seurataan aktiivisesti työntekijän työkykyä, otetaan käyttöön varhaisen tuen mallit, puututaan kuormitusongelmiin ja ennakoidaan mahdollisia riskejä – myös niitä teknologian mukanaan tuomia uusia muutoksia. Väitän, että työ on ihmiselle kaikkein paras, se pitää meidät terveenä, tuo sisältöä elämään, samoin kuin oikeassa mittasuhteessa olevat vapaa-ajan harrasteet. Toivotan kaikille Pohjanpiirin lukijoille kaunista Suomen suvea ja suvesta kerättyjä voimia työhön ja työn muutoksiin! n TEKSTI Liisa A hlstén K U VAT Pe u hu Sähköposti: info@peuhu.net Uudistettu Peuhu kokous- ja virkistyskäytössä Peuhun aluetta hallitsee jyhkeä yli 120 vuotta vanha entinen kauppakartano, joka palvelee nykyisin erilaisten tilaisuuksien ja juhlien järjestäjiä. 1 800-luvulla oli Haapajärven keskustassa maatila ja kauppa, jonka omisti kauppias Kutvonen Viipurista. Kaupparakennus paloi, mutta Vilhelm Reissille päätyneelle maatilalle rakennettiin uusi kauppakartano, joka myöhemmin siirrettiin Oulunsaloon. Pitkään nykyinen Peuhun päärakennus oli oli www-sivujen mukaan kylän upein rakennus. Pohjoispäässä oli kauppakonttorihuone, muu tila oli perheen asuntona. Vanhoilla kartanon hirsillä olisi varmaan monta mielenkiintoista tarinaa kerrottavana menneestä historiasta. Vilhelm Reissin kuoltua vuonna 1920, tytär Nanna isännöi tilaa pitkään miehensä Antti Impolan kanssa. Impoloitten kuoltua jäi rakennus tyhjilleen. Perikunta myi rakennuksen vuonna 1976 huutokaupalla Oulun yliopistolliselle keskussairaalalle henkilökunnan virkistyskäyttöön. Nykyisille omistajille rakennukset maa-alueineen siirtyivät tehdyssä kaupassa syksyllä 2013. Kokouksia meren hengessä ”Peuhun kartano ja muut rakennukset tarjoavat oivat puitteet kokousten järjestämiseen. Peuhussa myös TYKY-päivät sujuvat rattoisasti yhdessä touhuten”, Peuhun isäntä Jari Pääkkö toteaa. Kaikki tilat on varustettu avlaittein. Suurimpaan tilaan kartanon yläkertaan mahtuu jopa 150 kokousvierasta – tila on varustettu äänentoistolla ja kolme videotykkiä takaa esityksen näkymisen kaikille osanottajille. Pienemmille kokouksille on tilat joko piharakennuksesta (noin 30–40 henkilöä), jossa on myös sauna ja takkahuone, tai rantasaunalta, jonka tuvassa voi kokoustaa noin 15 henkilöä. ”Peuhuun täysin uusittuihin rantasaunan tiloihin mahtuu noin 20 henkilöä. Kokouksen tai koulutuksen jälkeen on mukava nauttia pehmeistä löylyistä ja istahtaa ulkona olevaan lämpimään paljuun – tarvittaessa järjestämme aktiviteetteja, kuljetukset sekä kahvi- ja ruokatarjoilut”, hän jatkaa. Peuhun kartanon alueella on kaksi rantalentopallokenttää, 9-väyläinen frisbeegolfrata ja paljon muuta mielenkiintoista tekemistä joukkue- ja tiimihengen nostattamiseksi. Kartanon läheisyydessä on kahdeksan upeaa huvilaosaketta. Peuhu on paikka, jossa voi kokea aitoa luonnonläheisyyttä, takkatulen ritinää ja lämpöä. Ranta on matala ja hiekkapohjainen. Peuhun sijainti meren läheisyydessä antaa sille hyvät mahdollisuudet ympärivuotiseen elämystoimintaan. n PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5 33 jos minulta kysytään, niin... J o u ni I h m e Yr i t t äj ä , I n nome nt a r iu m O y kuva Jouni Ihmeen arkisto Sairaalat ja yritykset S terveysteknologia tekee pirteän poikkeuksen muun vientiteollisuuden joukossa. Suomessa valmistettujen lääkintälaitteiden viennin arvo nousi 2014 1,8 miljardiin euroon ja ala kattaa jo lähes puolet koko korkean teknologian viennistä. Kasvua tuli yli 8 %, joka on jo etumerkiltäänkin harvinainen tulos näinä päivinä. Ilman pitkäjänteistä ja syvällistä yhteistyötä sairaaloiden kanssa ei Suomessa olisi syntynyt johtavia tuotteita alan kilpailluille globaaleille markkinoille. Hyvinä esimerkkeinä mainittakoon Datexin potilasvalvontamonitorit, Planmecan hammaskuvantamislaitteet, Lojerin sairaalakalusteet tai Biohitin pipetit. Tyypillisesti ajatellaan, että tuotteet tulevat yrityksistä. Kaikkien menestystarinoiden takana on kuitenkin aina todellinen kliininen tarve ja syvällinen yhteistyö sairaaloiden kanssa. Uuden lääkintälaitteen syntyvaiheeseen liittyy erityisen tärkeänä osana kliinisen tarpeen osoittaminen, joka tapahtuu aidossa ympäristössä, sairaalassa, yhteistyössä lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan kanssa. Uuden hoito- tai tutkimusmenetelmän kannalta kliininen tutkimus on ehdottoman tärkeä menestystekijä. Puutteellisesti tehtynä se voi koitua jopa kohtalonkysymykseksi. Siitä syystä vanha sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pitää tässä yhteydessä hyvin kutinsa. Hyvä yhteistyö yrityksen ja sairaalan välillä jo tutkimusprojektin alkuvaiheessa on tärkeää, jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä. Tutkimuksen lähtökohtia täytyy pystyä tarkastelemaan myös kriittisesti. Uuden innovaation todellisen kliinisen uomalainen tarvitsevat toisiaan tarpeen toteaminen jo hankkeen alkuvaiheessa on erittäin tärkeää ja paras paikka sen tekemiselle on aito sairaalaympäristö, asiantuntevan henkilöstön tekemänä. Yritys tarvitsee uusien tuotteidensa kehittämiseen sairaalaa. Yhteistyöllä potkua vientiin Oululaisessa terveysteknologian ekosysteemissä on loistavat mahdollisuudet synnyttää uusia innovaatioita, joilla on hyvät edellytykset valloittaa sijaa kansainvälisillä terveysalan kasvumarkkinoilla. Vaikka tutkimukseen allokoidut resurssit ovat alati niukat, rahasta se ei kuitenkaan ole kiinni. Pikemminkin on kyse siitä, kuinka tehokkaasti kykenemme käyttämään tutkimustoimintaan osoitetut panostukset hyväksemme niin, että huippututkimuksesta syntyy menestystarinoita ja uutta liiketoimintaa alueelle. Resurssien suuntaamisessa meillä on haasteita. Vaikka sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ei pitäisi sotkea teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaan, on vääjäämättä käymässä niin, että sote-uudistus pienentää merkittävästi sairaaloiden mahdollisuuksia käyttää omia resurssejaan tutkimushankkeisiin ja pilotointeihin yritysten kanssa. Jos poliittinen päätöksenteko ei kykene turvaamaan riittäviä resursseja sairaaloille, silloin se on tehtävä tutkimusrahoituksen puitteissa. Yhteisiin tutkimushankkeisiin pystytään rekrytoimaan insinöörityövoiman lisäksi myös lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa, kun hankkeet suunnitellaan hyvin. Sen pitäisi olla myös motivoiva tekijä sairaaloille laajentaa yhteistyötä yritysten kanssa. Puitteet Oulussa ovat kunnossa ja Kontinkankaan uudisrakentamisen myötä niitä on mahdollista vielä nykyisestä parantaa paremmin soveltuviksi pilotointiin ja testaukseen sekä innovaatiotoimintaan, mainittakoon tässä yhteydessä esimerkkinä SoteLab-toiminta OYS:ssa. Tutkimusyhteistyön organisointi, prosessit ja sopimustekniikka vaativat aivan selvästi toimenpiteitä. Siihen tulisi perustaa oma projekti, joka ottaisi huomioon sekä sairaaloiden että yritysten tarpeet. Tässä asiassa Oulun yliopisto ja CHT (Center for Health and Technology) onkin ottanut haasteen vastaan kiitettävällä tavalla. Tahtoa yhteistyöhön on Mikään ei viittaa siihen, etteikö sairaaloilla ja yrityksillä olisi vahva tahtotila yhteistyöhön. Molemmilla on jopa mieluinen yhteiskuntavastuu pitää Oy Suomi Ab:n rattaat pyörimässä. Yrityksille yhteistyö mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen aidossa sairaalaympäristössä oikeiden loppukäyttäjien kanssa. Sairaalat saavat vastaavasti uusinta teknologiaa käyttöönsä ja pääsevät tuottamaan julkaisuja ja väitöstöitä ennenkuulumattomien asioiden parissa. Lääkärit ja hoitohenkilökunta pääsevät myös itse vaikuttamaan uusien hoito- ja tutkimusmenetelmien kehittämiseen ollen näin oman hoitosuuntauksensa edelläkävijänä. Hyvällä yhteistyöllä pystymme tuottamaan uusia suomalaisia innovaatioita kansainvälisille terveysalan markkinoille – niitä, joilla vientieuroja saadaan vielä nykyistä enemmän Suomeen! n Kirjoittaja on ”aivan tavallinen insinööri” ja yrittäjä. Hän on myös toiminut Terveysteknologian liitto – FiHTA ry:n hallituksessa sen jäsenenä ja puheenjohtajana. 34 P OH J ANP IIRI 2/2015 TEKSTI Liisa A hlstén K U VAT T i i n a M ä k i musiikkimatkalle Afrikkaan Lastenklinikan lapset pääsivät L poliklinikalle maaliskuussa poliklinikkakäynnille tulleet lapset osasivat tuskin odottaa musiikillista vastaanottoa. Mutta niin vain kävi, kun Oulun yliopiston musiikkikasvatuslaitoksen 2.ja 3.-vuosikurssin opiskelijat järjestivät lastenkirurgian poliklinikan aulassa lapsille afrikkalaisen musiikkimatkan. Myös lastenklinikan muilta osastoita kutsuttiin lapsia ja henkilökuntaa mukaan tilaisuuteen, jonka aikana tehtiin astenkirurgian mielikuvitusmatka afrikkalaiseen kylään. Sairaalakoulun oppilaille järjestettiin ihan oma matka. Lapset kyllä kävivät vuorollaan lääkärin vastaanotolla, mutta saivat sen jälkeen palata musiikkituokioon, johon he itsekin pääsivät osallistumaan mm. laululla Leijonaa mä metsästän. Musiikkituokio päättyi leijonaäidin lauluun, jonka päätyttyä lapset pääsivät silittämään pikkuista leijonan pentua. n PO H JAN PII R I 2 / 2 0 1 5 35 Uudella osaamisella tulevaisuuteen • Moniammatilliset terveydenhuollon johtamisopinnot 2015 – 2016, 30 op Haku 25.5.2015 mennessä • Ratkaisukeskeinen työnohjaaja – valmentaja 2016 – 2018 Ennakkoilmoittautuminen nyt • Psykodynaaminen psykoterapeuttikoulutus (aikuiset) Syksy 2016 • Ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus 2016 – 2019 Ennakkoilmoittautuminen nyt • Integratiivinen työyhteisövalmentajakoulutus 2016 – 2017 Ennakkoilmoittautuminen nyt www.oulu.fi/taydennyskoulutus Reflex suihku- ja wc-tuoli Sopimustuotteenne inkontinenssien hoitoon Anaalitamponi RecaCare Erikoiskatetri IQ Cath Miellyttävä, yksilöllinen ja käyttövarma uutuus ulosteinkontinenssin hoitoon. Manfred Sauerin IQ Cath on pisarakärkinen erikoiskatetri vaativaan käyttöön. Tukee sisäisen sulkijalihaksen toimintaa ja takaa käyttövarmuuden kaikissa tilanteissa. Turvallinen käyttöaika on jopa 20 h. IQ on turvallinen käyttää ja sillä voi korvata Tiemannin. Pisarakärki ja joustava kaulaosa takaavat helpon liikkuvuuden arpisessa ja ahtautuneessa virtsaputkessa. Liukuu hyvin myös spastisen sulkijalihaksen läpi. IQ ei aiheuta verivirtsaisuutta. Saatavana luer lockilla. UUTUUS Sähköisesti korkeussäädettävä ja kallistuva suihkutuoli. Eteenkaartuvat käsinojat. Aluemyyntipäällikkö Jaana Junnonen 040 849 2248 pohjoinen@rehamed.fi www.rehamed.fi RecaFem vaginaalitamponi hoitaa huomaamattomasti virtsa inkontinessia kaikenikäisillä naisilla. Useita kokovaihtoehtoja. RehaMed avain jota etsit tilaukset@rehamed.fi Tuotepäällikkö Marika Vimpari 040 070 2207 hoitotarvike@rehamed.fi
© Copyright 2024