Lehti 3/2015 - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
POHJANPIIRI POHJOIS-POHJANMAAN 3 2015 SAIRAANHOITOPIIRI Gastroenterologiset tutkimukset kehittyvät s. 6 Nimikesuojatuille hoitajille lisävastuuta lääkehoidosta s. 11 Synnytys- ja naistentautien klinikka edelläkävijänä s. 18 Kastellin Apteekki TI! UUSI SIJAIN Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kastellin Kattavat aukioloajat Apteekki Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikonloppuisin. AINTI! l lii UUSI SIJMeille on helppo ktulla ”Fysiopalvelu Knuuttila & Sarias toteuttaa fysioterapiaa ja kuntoutusta kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti. Päätavoitteeseemme kuuluu palvella asiakkaitamme laadukkaalla ja luotettavalla toiminnalla.” Tutustu uusiin verkkosivuihimme www.fysiopalvelu.com Kiviharjunlenkki 7, 90220 OULU etunimi.sukunimi@fysiopalvelu.com Soita apua meiltä 08 5546 252 kk i fii Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikuntaesteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie 1 90230 OULU 040 353 0033 (08) 330 033 PALVELEMME: Ma-La 8- 21 Su 10-18 kastellin.apteekki@apteekit.net www.kastellinapteekki.fi k llii kkii fii www.kastellinapteekki.fi Ilmoita Pohjanpiirissä! Ilmoituksellasi tavoitat terveydenhuollon ja erikois sairaanhoidon osaajat ja tekijät – päättäjät ja vaikuttajat Pohjanpiiri on ammattilehti Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiirin henkilökunnalle, kuntayhtymän luottamushenkilöille, vastuu-alueen kuntien johdolle, terveyskeskuksille ja sairaaloille. Lehti postitetaan myös maan kaikille sairaan hoitopiireille, keskussairaaloille ja terveyden huolto-alan keskusvirastoille sekä yrityksille. Ilmoitusasioissa ota yhteys: Olavi Määttä GSM 0400 881 717 maattaolavi@gmail.com 2 P OH J ANP IIRI 3/2015 hyvää keää! Toivoamme Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! www.medikiinteistot.fi Oulun Medikiinteistöt Oy Seuraava Pohjanpiiri ilmestyy 11.9.2015 Sairaalanrinne 4 G A 1 90220 OULU info@medikiinteistot.fi TOIMISTOMME PALVELEE: MA–PE klo 8.00–12.00, 14.00–15.45 H a n nu L e s k i ne n S air aa n h oito piir in jo ht aja pääkirjoitus Kohti suurempia M kokonaisuuksia aamme on saanut uuden hallituksen ja hallitusohjelman. Yhteiskuntamme kehit- täminen ja palvelujen turvaaminen vaativat nyt suuria muutoksia. Niitä uusi hallitus lupaa tuleville vuosille. Osa muutoksista vaatii vyön kiristystä ja uhrauksia meiltä kaikilta. SOTE on meitä kaikista lähinnä, ja siihen kohdistuvat odotukset ovat kaikkein suurimmat. Yksittäisen kansalaisen kannalta linjaukset ovat kuitenkin palvelujen saannin turvaamista painottavia. Linjauksista menee aikamoinen tovi, ennen kuin laadittu yhteinen ohjelma on valmisteltu lakiesityksen muotoon. Vielä enemmän aikaa menee siihen, että uusi laki on voimassa. Mitä tilanne ja ennakoitavissa oleva tulevaisuus merkitsee meille? Mielestäni meidän ei kannata vain odottaa ja tuumia. Varmaa on, että etenemme kohti suurempia, koko sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavia kokonaisuuksia. Nyt näyttää, että PohjoisPohjanmaasta tulee yksi sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaava aluekokonaisuus (Sote-alue). Ratkaisuilla haetaan kansalaisten yhdenvertaisuuden parantamista ja kustannustehokkaampaa tapaa palvelujen tuottamiseksi. Keskeisinä keinoina nähdään mahdollisimman laaja integraatio ja vahva ohjaus sekä kansalaisten ja henkilöstön vahvempi osallistuminen. Integraatio – mitä se on? Soten integraatio eli yhdentyminen tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkien tehtävien ja palvelujen kokoamista yhden toimijan vastuulle. Tulevassa järjestelmässä tämä toimija on sote-alue. Se vastaa niin sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon ja muiden erityistason palvelujen päätöksenteosta, johtamisesta ja rahoituksesta. Palvelut se voi tuottaa itse tai hankkia ne osaksi tai tarvittaessa kokonaan muilta tuottajilta, myös yksityisiltä toimijoilta. Asiakkaan näkökulmasta sote-integraatio tarkoittaa, että palvelut on mahdollista saada sujuvana hoito- tai palveluketjuna, eikä asiakas putoa palvelujen tai eri organisaatioiden väliin. k An uva tti S uist ola Keskeistä on siis asiakas ja asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyydessä on kyse toimintatavasta, jonka mukaan jokainen asiakas kohdataan ihmisarvoisena yksilönä palvelutarpeesta riippumatta. Keskeistä on, ettei palveluja järjestetä pelkästään organisaation, vaan asiakkaan tarpeista lähtien mahdollisimman toimiviksi. Asiakas osallistuu itse alusta asti palvelutoiminnan suunnitteluun yhdessä palvelun tarjoajien kanssa. Palvelutoiminnan tulee alkaa asiakkaan esittämistä asioista ja kysymyksistä sekä olla vastavuoroista. Tämä edellyttää asiakkaalta ja palvelutarjoajalta vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä siitä, miten tarpeet ja palvelumahdollisuudet voidaan tyydyttää parhaalla mahdollisella tavalla. Riippumatta kansallisen lainsäädännön etenemisestä, meidän alueella onkin rohkeasti haettava sellaisia toimintatapoja ja käytäntöjä hallinnollisista raja-aidoista riippumatta, joilla palvelut voidaan saada asiakkaille nykyistä joustavammin, asiakkaan tarpeet oikeasti huomioon ottaen. Tähän meillä yhdessä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluista vastaavien kanssa on mahdollisuudet. Kyse on paljolti siitä, haluammeko ja osaammeko käyttää näitä mahdollisuuksia. Vastauksen pitää olla kyllä molempiin kohtiin. n Rentouttavaa ja lämmintä kesää kaikille sairaanhoitopiirin työntekijöille ja yhteistyökumppaneille. Hannu Leskinen PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5 3 sisältö 18 Po hja n piir i n u m e ro 3 / ke s ä ku u 2015 POHJANPIIRI 40. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa http://www.ppshp.fi 3 Pääkirjoitus: Kohti suurempia kokonaisuuksia 5 Työ ja tekijä: Lääkintävahtimestarit huolehtivat laitteiden toimintakunnosta 6 Gastroenterologiset tutkimustoimenpiteet kehittyneet potilasta säästävimmiksi 10 Vatsakeskus uudistaa toimintatapojaan 11 Nimikesuojatuille hoitajille lisävastuuta lääkehoidosta 12 Apuraha kolmelle tutkimushankkeelle 13 Aivotutkimus on klinikkarajat ylittävää tutkimusta 14 Uusia aivoja sairaalan kehittämiseen 15 Minun vaparini 16 Vuoden Hyvä Ihminen on johdon sihteeri Kati Ervasti 18 Synnytys- ja naistentautien klinikka: Puoli vuosisataa edelläkävijänä JULKAISIJA Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 08 315 2011 PÄÄTOIMITTAJA Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP pasi.parkkila@ppshp.fi 08 315 4173 TOIMITUS Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén liisa.ahlsten@verbi.fi 0400 582 588 Martti Ahlstén martti.ahlsten@verbi.fi 0500 582 588 Jaakko Ahlstén jaakko.ahlsten@verbi.fi 045 679 3427 VALOKUVAAJAT Pirjo Pyhäluoto, PPSHP pirjo.pyhaluoto@ppshp.fi 08 315 3545 Sylvi Savolainen, PPSHP sylvi.savolainen@ppshp.fi 08 315 3545 20 Tutkijasta sairaalakemistiksi 21 Ervan kuulumisia: OYS-erva tutkimustoimikunta Tiina Mäki, PPSHP tiina.maki@ppshp.fi 08 315 3546 22 OYS:n uudistaminen käynnistyy pohjoisesta Pekka Huovinen, PPSHP pekka.huovinen@ppshp.fi 0400 305 613 26 Hoitohenkilökunnan kokemuksia: MAPA–KOULUTUS väkivaltatilanteiden ehkäisijänä Jukka Veijola, PPSHP jukka.veijola@ppshp.fi 040 8474 263 28 Ramppa kalakattaa: Tuomaripeliä! 29 Psykiatrinen sairaanhoitaja yhteispäivystyksessä SIVUNVALMISTUS 29 112-päivä Oulaskankaalla Marika Määttä, Erweko (taitto) Ari Honkonen, Erweko (kuvat) 30Kiitokset 31 TOIMITUSNEUVOSTO Hoitoketjut: Uniapnean virtaviivaistettu hoitoketju Pj. Hannu Leskinen Kauko Halmetoja Juha Jääskeläinen Pirjo Kejonen Juha Korpelainen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Jarkko Raatikainen Tuula Virsiheimo Heikki Wiik 32 Henkilöstöedustajan mietteitä: Kunnioitus ja arvostus yhteistoiminnan ja yhteistyön lähtökohtana 33 Kuntotestauspäivän ryhmät täyttyivät ennakkoilmoittautujilla 34 Alijäämän kasvu huolestuttaa tarkastajia 34 Kolme porrasta SOTEeen TOIMITUKSEN OSOITE Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, 90029 OYS 35 Monivaiheinen tie sairaalan lämmittäjästä tekniseksi isännöitsijäksi OSOITTEEN MUUTOKSET paivi.hietapelto@ppshp.fi 08 315 4698 6 ILMOITUKSET Olavi Määttä maattaolavi@gmail.com 0400 881 717 POHJANPIIRI ILMESTYY V. 2015 Nro 4 11.9. Nro 5 30.10. Nro 6 11.12. PAINOPAIKKA Erweko Oy KANNEN KUVA Tiina Mäki T E K S T I Ja a k k o A h l s t é n työ ja tekijä Lääkintävahtimestarit huolehtivat LAITTEIDEN TOIMINTAKUNNOSTA Lääkintävahtimestarin työssä saa olla tekemisissä sekä potilaiden että laitteiden kanssa. Aarno Luukinen ja Juha Kainu, kahden eri sukupolven lääkintävahtimestarit, pitävät huolen siitä, että leikkaussaleissa laitteisto on kunnossa ja potilaan hoito on siltä osin mutkatonta. L ääkintävahtimestarin työssä on suuresti vaihtelua ja koulutuskin on muuttunut 30 vuodessa. Osa lääkintävahtimestareista työskentelee potilaiden parissa, osalla työnkuvaan kuuluu pääasiassa hoitolaitteiston toimintakunnosta huolehtiminen. Laitteistot kehittyvät yhä nopeammassa tahdissa ja se näkyy työssä. Anestesiaklinikassa keskusleikkausosastolla työskentelevä lääkintävahtimestari Aarno Luukinen aloitti OYS:ssa vuonna 1985 trukkimiehenä, mutta kouluttautui työn ohessa lääkintävahtimestariksi, siinä työssä hän aloitti vuonna 1990. ”Pitkästä työkokemuksesta on tietenkin apua. Kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana aloittanut ”lääkintävaksi” lienee yhtä perillä laitteista kuin minä. Olen nyt ollut 30 vuotta talossa, joista 25 lääkintävahtimestarina. Sinä aikana varmaan koko laitteisto on muuttunut ja vaihtunut”, Luukinen naurahtaa. kuva Jouni Ylisuutari Pään ja kaulan sairauksien anestesiaosastolla työskentelevä lääkintävahtimestari Juha Kainu on työskennellyt lähes seitsemän vuotta lääkintävahtimestarina OYS:ssa. Hän tuli sairaalaan töihin perushoitajana ja siirtyi Tehy-taistelun aikana lääkintävahtimestariksi. ”Lääkintävahtimestarien kouluttaminen lopetettiin joskus 90-luvun puolivälin tienoilla. Minusta tuli lääkintävahtimestari, koska olin kiinnostunut alasta ja taloon piti saada osaavaa henkilökuntaa lääkintävahtimestareiksi,” Kainu muistelee. Vaikka Kainu ja Luukinen ovat eri sukupolven lääkintävahtimestareita, heidän näkemyksensä työstään ovat hyvin yhtenevät. He ovat juuri niitä, joiden päätyönä on anestesialaitteiston toimintakunnosta huolehtiminen. Päivä alkaa potilasturvallisuuden kannalta oleellisilla tehtävillä, laitteiden ja kaasupullojen tarkistuksella. Tarpeen vaatiessa kaasupullot vaihdetaan. ”Tämä työ ei kuitenkaan ole mitään liukuhihnahommaa, koskaan ei voi tietää mitä sattuu ja tapahtuu. Laitteet pitää tuntea hyvin, jotta tietää voiko sen korjata itse vai pitääkö kääntyä huollon puoleen. Lisäksi me annamme käyttökoulutusta uusille hoitajille”, Kainu toteaa. Kainun ja Luukisen työ lääkintävahtimestareina poikkeaa monen muun lääkintävahtimestarin työnkuvasta siinä, että he eivät ole juuri potilastyössä mukana. Tämä on OYS:n oma toimintamalli, sillä muissa yliopistosairaaloissa lääkintävahtimestarit ovat mukana potilastyössä hoitolaitteiston huoltamisen ohella. ”Uudet laitteet vaativat jatkuvaa kouluttautumista, eikä työ rajoitu vain yhteen osastoon, joten verkostoituminen esimerkiksi elektroniikkahuollon ja kalustokorjaamon kanssa on tärkeää. Kun tietää kenen puoleen kääntyä niin apu löytyy tarvittaessa nopeasti. Se onkin mutkatonta, kun on näin verraton työyhteisö, ja työ mielekästä ja haasteellis- kuva Tiina Mäki ta”, Luukinen komppaa – eikä vain puheissa. Musiikkiharrastus terapiana ja perhe tärkeimpänä Vapaa-ajallaan Luukinen ja Kainu soittavat In Trouble -nimisessä bändissä, Luukinen komppaa kitaralla ja Kainu soittaa rumpuja. Kumpikin pitää musiikkiharrastusta ”terapeuttisena” ja ”henkireikänä”. Luukinen sanoo soittaneensa koko ikänsä ja on reilun parinkymmenen vuoden aikana tehnyt parisensataa keikkaa. ”Keikkaa ei tehdä hampaat irvessä, mutta kuitenkin tosissaan”, Juha Kainu sanoo. Hän on soittanut bändissä viime syksystä alkaen, kun aikaisempi rumpali joutui lopettamaan. Molemmat miehet ovat perheellisiä, ja pitävät perhettä prioriteettina. ”Nuorimmainen valmistuu jo ylioppilaaksi ja armeija odottaa, joten pian koti kyllä hiljenee ”, Luukinen nauraa. n kuva Jouni Ylisuutari n Juha Kainu ja Aarno Luukinen työn ja musiikin äärellä, Kainu rummuissa ja Luukinen kitarassa. PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5 5 Gastroenterologiset T E K S T I Liisa A h l s t é n K U VAT T i i n a M ä k i tutkimustoimenpiteet kehittyneet potilasta säästävimmiksi Maha- ja suolikanavan tähystyksiä tehdään sekä diagnostiikan että hoidon tarpeita ajatellen. Uusin on endoskooppinen ultraäänitutkimus. 6 P OH J ANP IIRI 3/2015 PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5 7 L ähinnä diagnostiikasta on kysymys silloin, kun mahalaukun tähystyksellä eli gastroskopialla tutkitaan esimerkiksi ruokatorven, mahalaukun ja ohutsuolen alun sairauksia. Tähystyksen perusteella tehdään päätös jatkohoidosta, kuten siitä tarvitaanko kirurgista hoitoa. ”Paksusuolen tähystyksellä eli kolonoskopialla diagnosoidaan suolistosairauksia. Tähystyksessä voidaan myös tehdä limakalvomuutosten eli polyyppien poistoja. Tähystyksessä on jopa mahdollista limakalvoon paikantuvien syöpäkasvaimien hoito. Tämä on potilasta säästävä, koska tällöin suolta ei tarvitse poistaa”, osastonylilääkäri Juha Saarnio kertoo. ”Jos ruokatorvessa, pohjukaissuolessa tai paksusuolessa on ahtauma, voidaan sitä tähystyksessä laajentaa ja asentaa ahtaumakohtaan metalliverkkoproteesi. Proteesitoimenpiteet tehdään yleensä leikkaussaliolosuhteissa, koska toimenpiteen aikana tarvitaan hyvää röntgenlaitetta.” 8 P OH J ANP IIRI 3/2015 Oulu etujoukoissa ”Viime kesänä OYS:ssa aloitetut endoskooppiset ultraäänitutkimukset ovat mallinäyte kahden erikoisalan, kirurgian ja sisätautien, onnistuneesta yhteistyöstä. Tutkimusmäärät eivät ole vielä kovin suuria, mutta tutkimusten tarve on kasvamassa”, vatsakeskuksen johtaja, gastroenterolo gian erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova sanoo. Endoskooppisessa ultraäänitutkimuksessa vatsalaukun tähystimen mukana viedään suolikanavaan ultraääniantura, jonka avulla voidaan tehdä ultraäänitutkimus joko vatsalaukun seinämän tai suolen seinämän läpi. Tutkimukseen voidaan liittää myös terapeuttisia toimenpiteitä. Haima on vatsaontelon takatilassa, Juha Saarnion mukaan hankalassa paikassa. Haimasta ei vatsanpeitteiden läpi oikein pääase ottamaan neulanäytettä. Endoskooppisessa ultraäänitutkimuksessa neulanäyte otetaan mahalaukun tai pohjukaissuolen kautta. Näin saadaan solukuva ja sen perusteella voidaan päätellä, mikä tauti on kyseessä. Haimatulehdukseen liittyy usein nestekertymä haiman ympäristössä. Endoskooppisella ultraäänitutkimuksella paikannetaan kertymä ja rakennetaan yhteys mahalaukun seinämän läpi. Tällä menetelmässä haiman nestelammikon kanavoinnit ovat vaativia, mutta potilasta säästäviä toimenpiteitä. Endoskooppisia ultraäänitutkimuksia on aiemmin tehty Helsingin, Tampereen ja Kuopion yliopistosairaalassa. Jyväskylässä toimintaa ollaan aloittelemassa. Oulussa tutkimuksia on nyt tehty joka toinen maanantai kahden tai kolmen lääkärin yhteistyönä. Gastrokirurgeista näitä tutkimuksia tekevät Heikki Karjula ja Juha Saarnio, sisätautipuolelta gastroenterologian erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova. n Koepalan otto on keskeinen osa tähys tystutkimuksia. Keskellä nykyaikainen koepalaneula. Oikealla endoskooppisen ultraäänitähystimen päässä oleva ultraääniantura ja endoskopiakamera. Kapseliendoskopia etenkin verenvuotopotilaille ”Etenkin ohutsuolen tähystystä täydentävänä tutkimuksena verenvuotopotilailla voidaan käyttää myös kapseliendoskopiatutkimusta. Tutkimuksessa potilas Endoskooppisen ultraäänen tekeminen on tiimityötä. nielaisee reilusti Burana 800:sta isomman kamerakapselin, joka ottaa 2–6 kuvaa sekunnissa noin kahdeksan tunnin ajan”, Koivurova kertoo. Tutkimus on potilaalle tähystystä miellyttävämpi, mutta se ei sinänsä ole vaihtoehto tähystystutkimukselle, koska tutkimuksessa ei voi ottaa näytepaloja, kapselia ei voi ohjata, eikä sen aikana myöskään voida hoitaa pois esimerkiksi verenvuodon aiheuttajia suolen pinnalta. Lisäksi tutkimuksen analysointi on aikaa vievää, eikä siksi kovin tehokasta. Edellä mainittujen lisäksi maha-suolikanavan tutkimuksia on lukuisia. Kirurgit esimerkiksi tekevät vatsakeskuksen tiimin kanssa sappi- ja haimateiden varjoainetutkimuksia. Jos sappi- tiehyessä on kivi, se poistetaan. Saarnion mukaan näissäkin tutkimuksissa tarvitaan hyvää röntgenlaitetta ja siksi ne tehdään pohjoisessa keskusröntgenissä. ”Kirurgien työmaata on myös PEG-ravitsemusletkujen asentaminen. Ravitsemusletkuja asennetaan potilaille, joilla on hankala nielemisvaikeus esimerkiksi aivoinfarktin jäljiltä tai jonkun muun neurologisen sairauden vuoksi. Toimenpide tehdään yleensä kahden kirurgin voimin. Parkinson-potilaille asennettavasta PEG-/J-toimenpiteestä olemme tehneet kansainväliseen opetuskäyttöön tarkoitetun opetusvideon”, Saarnio sanoo. n Kuvassa kapseliendoskopiassa käytettävä kamerakapseli. PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5 9 T E K S T I Liisa A h l s t é n K U VAT T i i n a M ä k i VATSAKESKUS uudistaa toimintatapojaan n Vatsakeskuksessa remontoidaan sekä tiloja että toimintamalleja. Uudistus on tarpeen potilasmäärien lisääntyessä. Kuvassa 1. oikealla, hall.ayl Olli-Pekka Koivurova, os.yl. Juha Saarnio ja sh Minna Mäkelin Kuvassa 2. oikealla Olli-Pekka Koivurova, Minna Mäkelin, selin anestesia el ja Juha Saarnio. Vatsakeskus yhdistää OYS:n ja Oulun kaupungin gastroenterologisen tutkimuksen ja hoidon yhdeksi kokonaisuudeksi. Tiloja saneerataan ja henkilöstön työnkuvaa muokataan entistä tarkoituksenmukaisemmaksi. Tavoitteena on turvata hoidon jatkuvuus perusterveyden huollon ja erikoissairaanhoidon taitekohdassa entistä paremmin. O ululaisilla peruster- potilaalla on jo aiemminkin ollut mahdollisuus päästä häntä jo ennestään hoitaneen vatsalääkärin vastaanotolle. Toimintamallia uudistamalla halutaan parantaa hoidon jatkuvuutta myös vatsakeskukseen tuleville erikoissairaanhoidon potilaille. Vatsakeskuksessa onkin nyt, aiemmasta poiketen, otettu käyttöön henkilökohtaiset työlistat, jotka tämän mahdollistavat. ”Maha-suolikanavan tutkimuksissa ja hoidoissa oli osittaista päällekkäisyyttä OYS:n ja Oulun kaupungin kanssa. Uhkana oli resurssipula, kun esimerkiksi kolonoskopioiden määrät lisääntyivät koko ajan. Oulun kaupunginsairaalassa paksunsuolen tähystykset tuplaantuivat neljän vuoden välein”, vatsakeskuksen johtaja, gastroenterologian erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova kertoo. 10 veydenhuollon P OH J ANP IIRI 3/2015 Toiminnot yhdistämällä henkilöstö-, välineistö- ja tilaresurssit saadaan tehokkaampaan käyttöön. Henkilöstö on jo yhdistynyt, tiloja saneerataan vielä kesän ajan vastaamaan uudentyyppistä toimintamallia. ”Vatsakeskuksessa toimintamallia uudistettaessa periaatteena on potilaslähtöisyys. Kaikki vatsakeskuksen potilaat eivät tarvitse samanlaista hoitoprosessia, esimerkiksi maksansiirtopotilailla ja närästyspotilailla on erilaiset tarpeet. Kunniahimoisena tavoitteenamme on pystyä toimimaan nopeammin vähentämällä byrokratiaa niin, että potilaita ei pompotella paikasta toiseen”, Koivurova toteaa. Uudessa mallissa myös työnjakoa pyritään muuttamaan. Sairaanhoitajien osaamista on järkevä käyttää hyväksi entistä tehokkaammin mm. vatsa-alueen sairauksien seurannassa ja potilasohjeiden antamisessa. Potilai- den ajanvarausprosessin hoito taas on tarkoitus keskittää entistä kokonaisvaltaisemmin osaston sihteereille. Saumatonta yhteistyötä ”Maha-suolikanavan tutkimuksissa lähtökohtana ovat potilaan kertomat oireet. Jos ne vaikuttavat hälyttäviltä, useimmiten laajemmat tutkimukset, kuten tähystystutkimukset ovat aiheelliset. Jos ei hälyttäviä oireita ole, voi peruslaboratoriotutkimukset olla usein riittäviä asian selvittelyissä, varsinkin nuorilla potilailla”, kertoo Olli-Pekka Koivurova. Näiden tutkimusten jälkeen lääkäri miettii onko tarvetta muille tutkimuksille, kuten vatsan ultraäänitutkimukselle, CTtai magneettikuvaukselle. Vatsakeskus on kokonaisuus, jossa kaksi erikoisalaa, sisätaudit ja kirurgia, yhdistävät voimavaransa ja osaamisensa. Vierekkäi- sissä tähystyshuoneissa voi kummankin erikoisalan lääkäri olla tekemässä omaa tutkimustaan. Tarvittaessa konsultointi onnistuu molempiin suuntiin”, Juha Saarnio kertoo. Kirurgien toiminnassa on enemmän toimenpidekeskeisyyttä ja mm. leikkaustarpeen arviointiin liittyvää tutkimusta. Kirurgien tähystyksiä tehdäänkin monessa paikassa, vatsakeskuksen lisäksi leikkaussalissa, tehoosastolla ja pohjoisessa keskusröntgenissä. Aina siellä, missä se potilaalle on turvallisinta. Vatsakeskuksessa toimitaan vielä kesän ajan remontin keskellä, keuhkotähystyksille varatut tilat sen sijaan valmistuivat jo ennen kesää. Keuhkotähystysten välineistö on samantyyppistä kuin ruoansulatuskanavan tähystyksissä ja osa siitä on jopa yhteiskäytössä. Siksi keuhkotähystyksille varattu huone ja välinehuolto oli järkevää sijoittaa vatsakeskuksen tiloihin. n T E K S T I Liisa A h l s t é n K U VA OY S Nimikesuojatuille hoitajille LISÄVASTUUTA LÄÄKEHOIDOSTA Nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattilaisten lääkehoitoon osallistumisen käytänteet uudistetaan OYS:n vuodeosastoilla. Eri aikakausina koulutettujen perus- ja lähihoitajien lääkehoidon osaamista yhtenäistetään ja päivitetään koulutuksen kautta. K aikkien sairaanhoito- vuodeosastoiIla työskentelevien nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattilaisten on pitänyt suorittaa nimikesuojatun lääkehoidon perusosaamisen lupa lokakuun 2013 loppuun mennessä. Nimikesuojatut ovat erittäin hyvin, 80–90-prosenttisesti, suorittaneet tämän perusosaamisen luvan. ”Yksiköiden omassa lääkehoitosuunnitelmassa tulee määritellä mikä on työnjako lääkehoidon toteuttamisessa. Lääkehoitosuunnitelmia tarkasteltaessa totesimme, että nimikesuojattujen lääkehoidon osaamista ei kuitenkaan ole hyödynnetty kaikilla vuodeosastoilla. Tämän vuoksi päätimme toukokuussa johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukan kanssa antaa asiasta yhtenäisen ohjeistuksen”, hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen sanoo. ”Nimikesuojattujen koulutus ja erityisesti lääkehoidon koulutus on koko ajan kehittynyt. Heidän lääkehoidon osaamistaan meidän pitäisi pystyä hyödyntämään entistä tehokkaammin, jo pelkästään siksi että tulevaisuuden hoitohenkilöstön saatavuus heikkenee ja kaikkien ammattiryhmien osaamista tulee hyödyntää mahdollisimman optimaalisesti, myös nimikesuojattujen”, hän jatkaa. Osastoilla 33 sekä 20 toteutetut uudistukset ovat hänen mukaansa hyvä esimerkki siitä, miten muutokset on viety käytäntöön. ”Se on juuri sitä, mitä toivomme.” piirin Uusi työnjako jo käytössä ”Kun nimikesuojattujen eli perus- ja lähihoitajien tehtävänkuvaa potilaan lääkehoitoprosessissa alettiin uudistaa, muutoksen tavoitteena ja lähtökohtana meillä oli entistä parempi potilasturvallisuus”, osaston 33 osastonhoitaja Eija Kauranta kertoo. Perus- ja lähihoitajat tekevät työtään lähellä potilasta ja siten heillä on hyvät mahdollisuudet seurata potilaan vointia mm. lääkkeen antamisen jälkeen. Jotkut lääkkeet saattavat esimerkiksi laskea verenpainetta liian matalalle tai jollakin toisella lääkkeellä saattaa olla vaikutuksia potilaan tajunnantilaan. Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että kaikilla potilasta hoitavilla hoitajilla on tietoa lääkkeiden vaikutuksista. Osaamisvajeet paikataan koulutuksella Tehtäväkuvan muutos ei ko. osastoilla tapahtunut kädenkäänteessä. Ensin selvitettiin osaamisvajeet, sen jälkeen suunniteltiin ja toteutettiin täsmäkoulutusta ja lopuksi siirrettiin muutos käytäntöön. Osastofarmaseutti Kaisu Lappalaisen mukaan muutosta lähdettiin valmistelemaan velvoittamalla kaikki osaston perusja lähihoitajat osallistumaan sairaala-apteekin järjestämään koulutukseen, jossa käytiin läpi koko lääkehoidon kaari lääkkeen tilaamisesta lääkkeen antamiseen potilaalle. Sen lisäksi sairaanhoitopiirissä järjestettiin lääkehoidon laskuharjoituksia, joihin perus- ja lähihoitajamme osallistuivat. ”PPSHP:n tarjoaman koulutuksen lisäksi suunnitelimme yhdessä lääkehoidosta vastaavan sairaanhoitaja Maija Normanin kanssa kaksi samansisältöistä koulutuspäivää. Kaikki osastomme perus- ja lähihoitajat osallistuivat koulutuspäivään ja lisäksi jokainen työskenteli päivän kanssani. Osaston 33 ja 20 näytönvastaanottajat, sekä osaston 20 perus- ja lähihoitajat osallistuivat myös samaan koulutukseen”, Kaisu Lappalainen kertoo. Toteutetun koulutuksemme myötä osastojen perus- ja lähihoitajat saivat paremmat valmiudet nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden laajennettuun näyttökokeeseen sekä laajennettuun tehtävän kuvaan lääkehoidon osalta. Uutena asiana tuli mm. lääketietokantojen käytön hallinta. Kun tehtäväkuvan laajennus lääkehoidossa edellyttää tietoa lääkkeen vaikuttavuudesta, täytyy myös tietää mistä ja miten sitä löytyy. Lääkehoidossa ja lääkkeissä/rinnakkaislääkkeissä tapahtuu koko ajan muutoksia. Osa lääkehoidosta edelleen vain sairaanhoitajilla Maija Normanin mukaan perusja lähihoitajat olivat koulutukseen erittäin tyytyväisiä. Koulutuksesta saadun hyvän palautteen perusteella, järjestettiin myös sairaanhoitajille vastaavanlaista koulutusta. Lääkehoidon kokonaisvastuu on edelleen sairaanhoitajilla, ja esimerkiksi laskimon sisäinen lääkehoito kuuluu vain sairaanhoitajille. Eija Kaurannan mielestä uusi malli, jossa perus- ja lähihoitajat ovat mukana potilaan lääkehoidossa ja työskentelevät yhdessä tasavertaisena työparina sairaanhoitajan kanssa, edesauttaa potilasturvallisuuden toteutumista. Työtä tehdään potilaan parhaaksi. n PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5 11 TEKSTI Mar t ti A hlstén K U VAT T i i n a M ä k i Apuraha kolmelle TUTKIMUSHANKKEELLE Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö jakoi apurahoina 100 000 euroa kolmelle tutkimusryhmälle. on pregnaani X reseptori (PXR) -aktivaatio tyypin 2 diabeteksen ja verenpainetaudin aiheuttajana. Professori Kaisa TasanenMäättä ja tutkimusryhmä sai 20 000 euroa Pemfigoidin riskitekijät ja autoimmunisaation mekanismit (20.000 euroa). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on perustanut tukisäätiön vuonna 1997. Säätiön tarkoitus on tukea terveystieteellistä tutkimusta, kehittää terveydenhuollon palveluja sekä tukea ja järjestää alan koulutusta. Säätiö tukee erityisesti Pohjois-Suomen alueella tehtävää väestötutkimusta ja jakoi hankeapurahoja nyt kuudennen kerran. Uudet tohtorit ja dosentit kukitettiin Nina Hautala (vas.) ja tutkimusryhmän jäsen Aura Falck. ” Ilman lääketieteellistä tutkimusta emme pystyisi tarjoamaan parasta mahdollista hoitoa pohjoisen asukkaille. Jos emme tekisi tutkimustyötä, tämä sairaala ei olisi se, mikä se on tänä päivänä”, johtajaylilääkäri Aino-Liisa Janne Hukkanen Oukka painotti julkistaessaan Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiön apurahojen saajat. Dosentti Nina Hautala ja tutkimusryhmä sai 50 000 euroa tutkimukseen, jonka aiheena on Kaisa Tasanen ja tutkimusryhmän jäsen Nina Kokkonen. diabeettisen retinopatian seulonnan ja komplikaatioiden varhaisdiagnostiikan kehittäminen Pohjois-Suomessa. Dosentti Janne Hukkanen ja tutkimusryhmä sai 30 000 euroa tutkimukseen, jonka aiheena Sairaanhoitopiirin palveluksessa olevat uudet tohtorit vasemmalta: Miia Jansson, Sanna Häkli, Jaana Karhu, Riitta Niinimäki, Kaija Lipponen, Anna-Sofia Silvola, AnnaLeena Manninen, Tuomo Starck ja Ulla Jämsä. Kuvaan eivät päässeet mukaan Johanna Huusko, Merja Kallio, Tuukka Niinimäki, Riikka Roisko, Seija Sipola ja Pirjo Åström. 12 P OH J ANP IIRI 3/2015 Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa suoritettiin viime vuonna 50 tohtorin tutkintoa. Uusista tohtoreista 15 on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa. Dosentin arvoja tiedekunta myönsi yhdeksän. Uusista dosenteista viisi on sairaanhoitopiirin palveluksessa. Sairaanhoitopiirin palveluksessa olevat tohtorit ja dosentit kukitettiin osoituksena arvostuksesta, jota sairaanhoitopiiri tuntee heidän työtään kohtaan. n Dosentti Johanna Liinamaa. Uusista dosenteista kuvaukseen eivät päässeet Vuokko Anttonen, Airi Jartti, Eveliina Lammentausta ja Aare Mehik. T E K S T I Ja a k k o A h l s t é n K U VA T i i n a M ä k i Aivotutkimus on klinikkarajat YLITTÄVÄÄ TUTKIMUSTA Sami Tetrin työryhmä sai Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiöltä 40 000 euron apurahan aivovamma- ja aivoverenvuototutkimukselleen. Työryhmän tutkimus jatkaa oululaisen aivotutkimuksen pitkää perinnettä. A ivovammojen pitkäai- ja -tutkimus ovat tärkeitä, koska aivovammoista voi seurata ongelmia pitkänkin ajan jälkeen, ja ennusteen tekeminen voi olla vaikeaa. Neurokirurgian professori (ma) Sami Tetrin työryhmä käyttää tutkimuksessaan vuoden 1999 aivovammapotilaskohorttia jotta he voivat tutkia vammojen pitkäaikaisvaikutuksia. Työryhmän tutkimus on kolmitahoinen. Yhtenä osa-alueena on epidemiologinen aivovammatutkimus, johon käytetään edellä mainittua kohorttiaineistoa. Toinen osa-alue on aivoverenvuodolle altistavat tekijät, ennusteeseen vaikuttavat tekijät ja hoitojen vaikutus. Lisäksi seurannalla tutkitaan kuinka monelle aivoverenvuotopotilaalle tulee jälkioireena epilepsia tai riski sairastua siihen. Kolmas osa-alue on aivoverenvuotopotilaiden prospektiivinen seurantatutkimus, jossa selvitetään miten voitaisiin estää näiden potilaiden tromboembolisia komplikaatioita, eli laskimotukoksia ja keuhkoveritulppia. Tromboembolisten komplikaatioiden hoitokäytännöstä on kaksi eri vallitsevaa mallia, amerikkalainen ja eurooppalainen malli. Eurooppalaisessa mallissa verenohennushoito aloitetaan 24 tuntia vuodon alkamisesta, kun taas amerikkalaisessa mallissa se aloitetaan 72 tuntia vuodon alkamisesta. Tutkimuksessa selvitekaisseuranta tään, aloitetaanko verenohennushoito eurooppalaisessa mallissa liian varhain ja toisaalta amerikkalaisessa mallissa liian myöhään. Monialaisuus ja avoimuus tärkeitä tutkimuksessa Tetrin työryhmä muodostuu monialaisista ammattilaisista. Vaikka aivotutkimuksen kuvittelisi kuuluvan tietyn erikoisalan tutkijoille, Tetri sanoo sen olevan klinikkarajat ylittävää. ”Teemme yhteistyötä niin suomalaisten kuin kansainvälistenkin keskusten kanssa. Emme halua tehdä tutkimusta omassa kopperossamme, siten ei mielestäni saada riittävän tasokasta tutkimusta aikaiseksi. Jos haluaa tehdä kansainvälistä yhteistyötä, tutkijan ei pidä olla liian mustasukkainen omista rekistereistään ja tiedoistaan. Kerättyä tietoa pitää jakaa toisille ryhmille, ja sieltä voi vastineeksi saada tietoa itselle”, Tetri toteaa. Työryhmän saama apuraha on oleellinen tutkimuksen jatkamisen kannalta. Tähän mennessä siitä on käytetty noin neljännes. Apurahaa käytetään nuorten tutkijoiden ja kahden postdoktoraalisten tutkijoiden palkattomien virkavapaiden mahdollistamiseen. Tetrin työryhmään kuuluvat myös väitöskirjatutkijat LL Pekka Löppönen, LL Cheng Qian ja LL Anna-Maija Lahti. Tutkimusryhmässä on pyritty siihen, että nuoret nimenomaan saisivat vietyä omaa väitöskir- jaansa ja samalla myös tutkimusta eteenpäin. Tetri pitääkin tärkeänä, että väitöskirjatutkijat saavat nimeä tutkimuspiireissä tulevaisuuden tutkimuksiaan varten. Tetrin mukaan työryhmä on pystynyt tekemään tutkimusasetelmia jotka ovat oikeasti merkittäviä potilaan kannalta ja niillä on siten kliinistä merkitystä. Tutkimustuloksia on tarkoitus julkistaa jo vuonna 2016. n Työryhmän jäsenet Cheng Qian, Sami Tetri ja Anna-Maija Lahti kuvattuna Neurokirurgian tutkimusyksikössä. PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5 13 T E K S T I JA K U VA M a r t t i A h l s t é n UUSIA AIVOJA sairaalan kehittämiseen Sairaaloihin tarvitaan uusia toimintamalleja ja uutta teknologiaa. OYS avasi ovensa ideoita etsiville ja niitä kehittäville. 3 0 tekniikan ammatti- vietti toukokuussa useita päiviä Oulun yliopistollisen sairaalan yksiköissä tutustumassa sairaalaan toimintaan. Kyseessä oli Oulun Yritystakomon järjestämä Terveydenhuollon laitteista liiketoimintaa -ohjelma (Telli). Ohjelma oli suunnattu kaikille terveydenhuoltoalan kehittämisestä ja liiketoiminnasta kiinnostuneille työttömille työnhakijoille sekä alan yritysten edustajille, jotka etsivät tuotekehityksen kautta uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ohjelma sisälsi terveysteknologiaan liittyviä asiantuntijaluentoja, yritysesittelyjä ja vierailuja OYS:n eri yksiköihin. Kurssilaiset havainnoivat toimintaa, raportoivat ja hakivat ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin ja saivat samalla liiketoiminta-aihioita yritysten tarpeisiin. laista Ulkopuolisia ideoita kaivataan Sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Juha Korpelainen sanoo, että Telli on aivan uudenlainen tapa tuoda yhteen eri alojen ammattilaisia ja hyödyntää heidän osaamistaan. ”Käytännössä Telli toi uudet, insinöörin innovatiiviset aivot mukaan sairaalan kehittämiseen. Telli tukee OYS:n tavoitetta kehittyä maailman älykkäimmäksi sairaalaksi Tulevaisuuden sai- 14 P OH J ANP IIRI 3/2015 raala OYS 2030 -muutosohjelman avulla”, hän pohtii. Sairaalat tarvitsevat kipeästi uusia toimintamalleja ja -tapoja selviytyäkseen tulevaisuuden haasteista, joista tärkeimmät ovat väestön ikääntyminen, nopea kustannusten kasvu ja pula osaavasta henkilökunnasta. ”Ideoita on haettava ennakkoluulottomasti terveydenhuollon ulkopuolelta. Tarvitaan uskallusta muuttaa totuttuja toimintatapoja ja uudistua rohkeasti”, Korpelainen sanoo. sekä logistiikasta että tietojärjestelmistä, kun vieraat ja isännät pohtivat yhdessä, miten tarjottimien kulkua hinnalla voitaisiin parantaa. Esko Kurttila näkee, että uusilla yrityksillä olisi mahdollisuuksia erityisesti mobiililaitteissa. Niiden valmistuksessa peli on Suomessa jo menetetty, mutta sairaalakäyttöön tarkoitettujen laitteiden suunnittelussa voisi olla mahdollisuuksia. Mika Saren on samaa mieltä. ”Taustalla pitää silloin olla sellainen innovaatio, että vastaavaa laitetta ei vielä ole olemassa. Lisäksi laitteen pitää tuottaa selvää lisäarvoa käyttäjilleen”, hän painottaa. n Vuorovaikutteinen koulutusohjelma Kurssilaisista neljä, Esko Kurttila, Mika Häkkinen, Hilkka Kiesilä ja Mika Saren ovat kokoontuneet OYS:n neurokirurgian yksikköön, jossa fyysikko Sanna Yrjänä esittelee heille automaattisen ilmoittautumisen tietojärjestelmää. Kysymyksiä satelee paljon, mutta myös vinkkejä järjestelmän parantamiseksi. Mika Häkkinen kiteyttää kurssilaisten tuntoja sanomalla, että on ollut mielenkiintoista päästä katsomaan aivan uudenlaisen maailman toimintaprosesseja ja sitä miten teknologiaa niissä hyödynnetään. Tietojärjestelmien lisäksi logistiikka on alue, jolla hän näkee merkittäviä kehittämistarpeita. Hilkka Kiesilän mukaan yksi hyvä esimerkki vuorovaikutteisuudesta oli tutustuminen ruokahuollon toimintaan. Puhuttiin Esko Kurttila (vas.), Mika Saren, Mika Häkkinen ja Hilkka Kiesilä tutustumassa automaattisen ilmoittautumisen tietojärjestelmään, jota esittelee Sanna Yrjänä (edessä). Telli-ohjelman aikana tuotetut liiketoiminta-aihiot esitellään Innofest-tapahtumassa. K U VAT Me r j a P uol a n ne -Tör m ä l ä Vapari järjesti jäsenilleen kirjoituskilpailun, johon tuli neljä tekstiä. Vaparin hallitus päätti palkita ne kaikki yhdenvertaisina. Palkinnoksi annettiin aktiivisuusrannekkeet. Pohjanpiiri julkaisee kirjoitukset tästä numerosta alkaen. Minun vaparini M Kaisla ”Kirppu” Törmälä , Voittajan on helppo hymyillä! un äiti aina innostuu: ”nyt hiihtokisat mukaan juu!” Ipana, napero, muksu, ei vaan tenava, jolla on pipossa tupsu! Vaparilaisen muru mussukka oma tai isovanhemman aarre ihana! Nyt on aika kisata! Vaparin hiihdot aina lujaa hiihdetään, kisan lopuksi numeroliivit rinnasta pois kerätään! Kuumaa mehua levähdykseen yhdessä hörpitään. Luento salissa kisat videon avulla uudestaan hiihdetään. Äidit, isät, mummut, papat, tenavat; Vaparilais kisaajat ihanat yhdessä nauttii kisafiilistä. Ajat verrataan, tarkistetaan ja kerrataan. Jokainen on voittaja! On pokaaleja pöydällä iso rivi, kimaltaa ne ja suurimman saa se jolla oli paras kiri. Kaulamitallitkin kilisee, sijoittuneita luentosali vilisee! Salamavalot välkkää, Vapari kivat kisat aina järkkää! Posket on punassa, hiki sukassa ja namuja aina luvassa! Hip hei hurraa, ensi keväänä taas mukaan tullaan! Kiidä katuja, Hiihdä latuja. Ammu rikkaa, Saumat uuteen takkiin tikkaa. Pumppaa tai hummaa, väännä rautaa tai koita soutaa! Lasityöt voit pian valmiina noutaa. Vaivaa savea tai taputa pollen povea. Vaparilaisella on mahkuja, enemmän kuin työpuvussa on taskuja! Merja Puolanne-Törmälä Sara Samppuli Törmälä, numerolla 16. Sara Törmälä ja Risto-ukki. rekrytoija, rekrytointipalvelut Numerolla 8 Kaisla ”Kirppu” Törmälä. PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5 15 T E K S T I Tat u T i a l a K U VAT OY S VUODEN HYVÄ IHMINEN on johdon sihteeri ” Katariina ”Kati” Ervasti on reipas, positiivinen ja huumorintajuinen. Hän on aina ystävällinen kaikkia kohtaan ja kohtelee kaikkia tasapuolisesti. Aina Katin luo mennessä on sellainen olo, että on tervetullut. Kati on helposti tavoitettavissa: Hän vastaa viesteihin nopeasti ja soittaa aina takaisin, jos ei jostain syystä pysty puheluun vastaamaan. Katin asenne työhön on ammattimainen. Hän tietää paljon asioista – ja jos ei tiedä, hän kyllä selvittää. Kati on luotettava ja jämpti, ja tekee aina mitä lupaa. Tilanteeseen kuin tilanteeseen löytyy apu” – näin vuolasti perusteltiin Katin valintaa vuoden 2015 Hyväksi Ihmiseksi. Esittäjänä oli kolmisenkymmentä sairaanhoitopiiriläistä, yli tulosalue- ja järjestörajojen. Yllätimme Katin kakkukahveilla kesken työpäivän! Kiitos siis myös Katin esimiehelle yllätykseen osallistumisesta. Tunnustusta olivat luovuttamassa 16 P OH J ANP IIRI 3/2015 ammattiosaston edustajat puheenjohtaja Tatu Tialan johdolla, ja kahville osallistui hallinnon henkilökuntaa runsain määrin. Tehyn Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ammattiosasto 707 ry:n hallitus valitsee jäsenten ehdotuksen perusteella vuosittain ”Hyvä Ihminen” -tunnustuksen saajan. Kuten aiempinakin vuosina, ehdotuksia tuli paljon, mikä osoittaa, että meillä on hyvä työpaikka täynnä hienoja ihmisiä! Hyvä ihminen -kriteerit ovat ”Ihminen, joka on työssään tai muuten toiminnallaan vaikuttanut meidän jäsentemme hyvinvointiin, työn sujuvuuteen, työ ilmapiiriin, auttanut, opastanut ja kannustanut. Hän on ystävällinen, positiivinen, iloinen, rohkeasti ja luontevasti oma persoona. Hän on asiansa osaava, auttaa vaikeissa asioissa ja huomioi toiset tasapuolisesti.” Ehdokkaita voivat esittää ammattiosaston jäsenet. Ehdok- Kahvitilaisuudessa Kati kukitettiin. kaalla tulee olla takanaan useamman henkilön kannatus. Tunnustuksen saaja voi olla ammattiosaston jäsen, mutta se ei ole tunnustuksen saamisen edellytys. Hän voi olla myös sairaanhoitopiirin ulkopuolelta. Samalle henkilölle ei tunnustusta myönnetä peräkkäisinä vuosina. Ammattiosaston hallitus valitsee tunnustuksen saajan. Hallitus ei voi esittää omaa ehdokasta, mutta sen jäsenet voivat kuitenkin olla mukana esittämässä jotain ehdokasta tai olla ehdokkaana. Hyvää Ihmistä muistettiin lahjakortilla, kukilla ja yhteisellä kahvittelulla. – Onnittelut Katille! n Tarkista varaustilanne asuntomyynnistä! Aamukasteen kodeissa voi keskittyä aktiiviseen elämään Pilketieltä on matkaa kaupungin keskustaan, OYS:iin ja Kontinkankaan hyvinvointikeskukseen vain noin 5 kilometriä. Asunto Oy Oulun Aamukaste KORVENSUORA KIULUKANGAS: Pilketie 2, 90630 OULU TYÖT KÄYNNISSÄ • VALMISTUMINEN ELOKUUSSA 2015 Huonesuo KYNSILEHTO aan tie Kiulutie e kan k ie rint aju am n S u Sa avus aun ant ie ruti ie tot kise n Huu Par k tie Tulipesän Pilketie Asunto Oy Oulun Aamukaste e nti do Ylä-Haapalehto PARKKISENKANGAS lta nsi kol a Erk Sa ng tie aan int ie ie pot Nap leh apa Ha Rai tie rin ie 31 836 itta ant 56,0 anm Ala-Haapalehto l Vaa LIIKETILA tie aan Ma HAAPALEHTO 2-TASOISET PARITALOHUONEISTOT Mh Vh Tyyppi m2 4h+k+s 91,0 81 139 202 000 2-TASOINEN ERILLISTALO 4h+k+s 110,0 96 223 239 900 nk uka l Kiu Kiulukangas Aamukaste muodostuu kahdesta kaksitasoisesta paritalosta, yhdestä kaksitasoisesta omakotitalosta ja kahdesta luhtitalosta: – huoneistojen pihat, terassit ja parvekkeet avautuvat etelään ja länteen – huoneistokohtaiset varastot asuntojen yhteydessä – väljät ja valoisat huoneistopohjat kaikissa huoneistoissa – laadukkaat kodinkoneet ja suomalaiset Topi-Kalustajan kalusteet – LED-valaistus eteisessä, kylpyhuoneessa ja saunassa – vesikiertoinen lattialämmitys kaukolämmöllä tuo vapautta sisustamiseen Vh 80 900 99 300 106 000 126 100 121 600 155 900 Muuripadantie k Par Lakeisentie Räppänät. Aamukaste sijaitsee suositulla uudella pientalovaltaisella asuntoalueella Oulun Kiulukankaalla. Alueelta on erinomaiset pyörätiet ja hyvät liikenneyhteydet keskustaan, OYS:iin ja Kontinkankaalle. Valaistu kuntopolku, joka toimii talvisin hiihtolatuna on vain kävelymatkan päässä Aamukasteesta. Hinnat alkaen LUHTITALOHUONEISTOT Mh Tyyppi m2 1h+kk+s alk. 31,0 32 185 2h+kk+s alk. 43,5 39 486 2h+kk+s alk. 47,5 42 161 2h+k+s alk. 54,0 50 253 2h+k+s alk. 56,5 48 464 3h+k+s alk. 69,0 62 310 tie aan ank nk kise Kiuast. ie tot ie ont am s Kuu Vesipadantie Rai SOVI ESITTELY KALUSTETTUUN/STAILATTUUN MALLIHUONEISTOON! Jouni Puurunen, p. 044 761 6620 Rannanperä m ivu Ko 78 700 Autopaikka 2 500, autokatospaikka 5 500 ESITTELY JA MYYNTI: Hartela-Forum Oy, Kasarmintie 23, 90130 Oulu, www.hartela.fi Jouni Puurunen LKV, p. 044 761 6620, jouni.puurunen@hartela.fi PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5 17 Aika ennen ultraääntä. Kätilö Pirjo Härmä kuuntelee sikiön sydänääniä sikiöstetoskoopilla 1970-luvun alussa. TEKSTI Liisa A hlstén K U VAT Pe nt t i Jouppi l a n a r k i s t o Synnytys- ja naistentautien klinikka Puoli vuosisataa edelläkävijänä Oulun yliopistollisen sairaalan synnytys- ja naistentautien klinikan toiminnan katsotaan alkaneen 50 vuotta sitten, kun Pentti A. Järvinen nimitettiin klinikan ensimmäiseksi professoriksi. E nnen nykyisen OYS:n ra- kentamista synnytyksiä oli Oulussa hoidettu kahdessa paikassa, oululaiset äidit kävivät synnyttämässä Tuirassa kaupungin sairaalan synnytyslaitoksena tunnetussa sairaalarakennuksessa ja ulkopaikkakuntalaiset ensin pitkään Oulun Lääninsairaalassa ja sitten Oulun Diakonissalaitoksella. ”Synnytys- ja naistentautien klinikan toiminnassa on koko sen historian aikana ollut pioneerihenkeä. Monessa asiassa olemme olleet ensimmäisenä tai ainakin kärkijoukoissa”, klinikan historiikin koonnut emeritusprofessori Pentti Jouppila kertoo. Hänen omana kiinnostuksen kohteenaan, josta väitöskirjakin valmistui, oli uhkaavan keskenmenon diagnostiikka. – ”Jos alkuraskaudessa oli verenvuotoa, ei vielä 60-luvun alkupuolellakaan ollut mitään muuta keinoa kuin odottaa ja katsoa jatkaako kohtu kasvamista, vai päättyykö raskaus keskenmenoon”, hän muistelee. 18 P OH J ANP IIRI 3/2015 Raskaushäiriöissä oltiin sikiön voinnin suhteen hyvin epävarman tiedon varassa, kun seurattiin lähinnä vain kohdun kokoa ja kasvua. Ainoana seurantalaitteena oli vain sikiöstetoskooppi eli torvi ja esimerkiksi kaksosraskaudet todettiin usein vasta synnytystilanteessa. Ultraääni mullisti siköseurannan Vuonna 1966, vain vuosi klinikan perustamisen jälkeen, saatiin Ouluun ensimmäinen ultraäänilaite. Se oli Suomessa ensimmäinen sikiöseurantaan tarkoitettu laite. Aikaisemmin Tampereen Keskussairaalan silmälääkärit olivat käyttäneet ultraäänilaitetta sil mätutkimuksissa. Oulun ensimmäinen koeputkihedelmöityslapsi syntyi 17.5.1985. Mukana tohtorit Lars Rönnberg ja Hannu Martikainen. Siitä lähtien ultraäänitutkimus on ollut synnytyslääkärin tärkein apuväline. Kun laitteiden ominaisuudet kehittyivät vuosien varrella, päästiin sikiön kasvun lisäksi näkemään sikiön rakenteita. Esimerkiksi sydänviat ja monet muut rakennepoikkeavuudet on nykyään mahdollista huomata jo raskausaikana, ja hoito päästään aloittamaan heti synnytyksen jälkeen, eikä enää menetetä hoidon onnistumisen kannalta tärkeitä tunteja ja päiviä. Uusilla ultraäänilaitteilla voidaan tutkia myös sikiön verenkiertoa ja sitä kautta saadaan tärkeää tietoa sikiön voinnista. Lapsettomuuden hoito Myös lapsettomuuden hoidossa ultraääni on ollut aivan keskeisessä asemassa. Koeputkihedelmöitys tehdään ultraääniohjauksessa. OYS:ssa ensimmäinen koeputkilapsi syntyi 20 vuotta klinikan pe- Professori Pentti Jouppila sai nimikkokadun jäädessään eläkkeelle v. 2005. Neljä Oulun Naistenklinikan professoria tri Marianne Hinkulan väitös karonkassa v. 2006. Vasemmalta Juha Tapanainen, Pentti Jouppila, Antti Kauppila ja Markku Ryynänen. Marsalkka Mannerheim valvoo taustalla. Vasemmalla ensimmäinen A-ultraäänilaite vuodelta 1966, ylhäällä ensimmäinen reaaliaikaultraäänilaite, joka saatiin klinikalle vuonna 1975. Alimmaisena nykyaikaisella 3D-ultraäänilaitteella otettu kuva 12-viikkoisesta sikiöstä. rustamisen jälkeen vuonna 1985. Nuoret tohtorit Lars Rönnberg ja Hannu Martikainen olivat Pentti Jouppilan mielestä onnistuneesta hoitoprosessista ja lapsen syntymästä ainakin kuvan perusteella yhtä hämillään kuin tuoreet isät konsanaan. 10–15 prosentilla pariskunnista on lapsettomuusongelmia. Suomessa syntyvistä lapsista neljä prosenttia syntyy näiden hoitojen avulla, mikä tarkoittaa noin 2000 lasta vuodessa. ”Oulu oli lapsettomuuden hoidossa pioneeriklinikka siinä mielessä, että koeputkihedelmöityksessä aloimme siirtää kohtuun vain yhden alkion. Tällä vältettiin epätoivotut monikkoraskaudet”, Jouppila kertoo. Säästävää kirurgia Ennen laparoskooppisia tähystysleikkauksia gynekologiset leikkaukset jouduttiin suurimmaksi osaksi tekemään pitkillä viilloilla, minkä seurauksena potilaat joutuvat olemaan sairaalassa pitkiä aikoja. Hoitoajat ovat nykyään huomattavasti lyhentyneet kun useita toimenpiteitä, munasarjakasvaimien poistosta kohdunpoistoon ja jopa gynekologiseen syöpäkasvaimen poistoon voidaan tehdä laparoskooppisesti tai robottikirurgialla. Lyhytjälkihoitoinen tai polikliininen hoito on vaikuttanut niin, että synnytys- ja naistentautien klinikassa on voitu sulkea osastoja. Tähän kehitykseen on vaikuttanut myös synnytysten jälkeisten hoitoaikojen lyhentyminen. Nykykäytännön mukaan äiti ja vauva voivat lähteä sairaalasta halutessaan kotiin jo 1–3 vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Kätilö synnytysten avustajana Vielä 80-luvulla ensisynnyttäjiä pidettiin sairaalassa 7 vuorokautta, uudelleen synnyttäjiä 5 vuorokautta ja sektion jälkeen 10 vuorokautta. Pitkiä hoitoaikoja perusteltiin imetyksen opettamisella ja sillä, että kotona äidit voisivat saada synnytyksen jälkeisiä infektioita. Kuitenkin 50-luvulle asti enemmistö lapsista, myös Pentti Jouppila itse, syntyi kotona kunnan kätilön avustamina. Nykyäänkin kätilöiden rooli synnytysten hoitamisessa on keskeinen. Yhteistyö lääkäreiden kanssa on kiinteää, mutta toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa lääkäri tulee synnytykseen mukaan vasta sitten, jos ilmenee jotain ongelmia. OYS:n synnytys- naistentautien klinikan historiikki – 50 vuotta naisen parhaaksi Pohjolassa, julkistettiin klinikan 50-vuotisjuhlassa toukokuussa. Kirjankin perusteella voi päätellä, että ryppyotsaisuus ei kuulu gynekologien piirteisiin. Huumorintajua kuvaa mm. Oulun Naistenklinikan kulttuuri- ja urheiluseuran nimi Alapään Koitto. n Vastuualuejohtaja Eila Suvanto, professori Hannu Martikainen ja ylihoitaja Jaana Roininen kuuntelivat keskittyneesti dekaani Kyösti Oikarisen puhetta. PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5 19 T E K S T I JA K U VAT L i i s a A h l s t é n Tutkijasta SAIRAALAKEMISTIKSI Sairaalakemistin työnä on valvoa, että analyysiprosessit laboratoriossa toimivat niin kuin pitääkin. Erikoistuva sairaalakemisti on kouluttautumassa näihin tehtäviin sairaalakemistin ohjauksessa. S airaalakemistiksi eri- koistuvan Minna Jun- tusen kiinnostus sairaalan laboratoriotyötä kohtaan heräsi jo opiskeluvaiheessa, kun hän oli OYS:n laboratoriossa kesätöissä. Hyppy väitöskirjatyöskentelystä ja yliopiston tutkijasta sairaalamaailmaan on kuitenkin melkoinen – paljon on opittavaa ja omaksuttavaa. Enää sairaalakemisti ei kulje ruuvimeisseli taskussa, vaan laboratorion huolto ja laitetoimittajat huolehtivat laitteiden teknisestä toimivuudesta. Kemistit sen sijaan hoitavat validoinnin, tarkistavat että laitteiden analyysit ovat luotettavia ja täyttävät niille asetetut kriteerit. Parhaillaan NordLabin Oulun laboratoriossa on validoitavana toistakymmentä terveyskeskuksiin menossa olevaa virtsan liuskalukulaitetta. Samaa tehtävää Oulun laboratorioon hoitamaan hankitut kaksi isompaa laitetta ovat myös validoinnin kohteena. Ne tulevat korvaamaan nyt käytössä olevat laitteet. Päivystyslaboratorion pitkä analyysilinjasto on myös tarkoitus uusia kokonaan. Vanha linjasto on vielä paikoillaan ja siksi linjastolle tulevia uusia analysaattoreita on alettu testata muissa tiloissa. Uuden linjaston kapasiteetti kasvaa jonkin verran, siihen tulee kemian ja immunokemian analysaattoreita enemmän kuin nyt käytössä olevassa linjastossa nykyään on. Laadunvarmistus vie aikaa Erikoistuva sairaalakemisti on myös mukana laadunvarmistus- 20 P OH J ANP IIRI 3/2015 prosessissa, joka NordLab Oulun lisäksi koskee myös ympäristön terveyskeskusten laadunvarmistusta. Laadunvarmistuksessa tarkastellaan koko analyysiprosessia tutkimuksen tilauksesta tuloksen toimittamiseen tilaajalle. Laadunvarmistus on välttämätöntä, jotta voidaan olla varmoja siitä, että tutkimustulokset ovat luotettavia. Apulaiskemistin paikoista kilpaillaan ”Työ sairaalalaboratoriossa on mielenkiintoista ja koko ajan on paljon uutta opittavaa. Kiire lisää paineita, mutta sekin varmaan helpottaa, kun asiat alkavat tulla tutummiksi. Uskallan suositella”, Minna Juntunen toteaa vakuuttavasti. Yliopistosairaaloissa toimivien isojen laboratorioiden apulaiskemistin paikoista kilpaillaan, mutta aluelaboratorioihin on nykyään jo vaikea saada kemistejä, koska heitä koulutetaan niin vähän. n Minna Juntunen esittelee validoitavana olevaa uutta virtsan liuskan lukulaitetta. Minna Mäk iniemi tut k im u s p alve lu p äällik kö Ervan kuulumisia Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitus OYS-erityisvastuualueen rahoitus on ollut 13,1 prosenttia kansallisesta rahoituksesta. Vuonna 2014 valtionrahoitus terveyden tutkimukseen (VTR, ent. EVO-rahoitus) OYS-ervalle oli yhteensä 4 100 300 euroa. Vuodelle 2015 rahoitusta leikattiin valtakunnallisesti 31,3 miljoonasta eurosta 21,7 miljoonaan euroon ja OYS-erityisvastuualueen rahoitusosuus on pienentynyt reilussa 10 vuodessa jopa lähes 70 prosenttia. Vuonna 2014 alueellinen tutkimustoimikunta jakoi tutkimusryhmille 2 671 970 euroa perustuen tieteellisten julkaisujen määrään ja laatuun ja 70 000 euroa arviointiperusteisesti, perustuen tutkimussuunnitelman laatuun. Yli puolet rahoituksesta suuntautui merkittävien kansanterveysongelmien ja sairauksien ehkäisyn, syntymekanismien, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen kliiniseen ja translationaaliseen tutkimukseen. Vajaa 25 prosenttia rahoituksesta kohdentui väestötason kliinis-epidemiologisiin seurantatutkimuksiin. Kilpailtua tutkimusrahoitusta jaettiin ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioon perustuen MRC Oulun painopisteryhmille yhteensä 400 000 euroa. Tutkimusinfrastruktuurikustannuksiin käytettiin 20 prosenttia rahoituksesta. STM on asettanut valtakunnallisen asiantuntijoista koostuvan terveyden tutkimuksen arviointiryhmän, jonka tehtävänä on arvioida terveyden tutki- muksen laatua, määrää ja tuloksellisuutta sekä painoalueiden ja tavoitteiden saavuttamista kuluneella nelivuotiskaudella ja tehdä STM:lle ehdotus yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksen jakamisesta erityisvastuualueille seuraavana nelivuotiskautena. OYS-erityisvastuualueelta arviointityöryhmän jäseninä ovat johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka, professori Kaisa Tasanen-Määttä sekä asiantuntijasihteerinä tutkimuspalvelupäällikkö Minna Mäkiniemi. Tutkimuksen painoalueisiin ei ole tulossa juurikaan muutoksia seuraavalle nelivuotiskaudelle 2016–2019. Näillä näkymin erityisvastuualueiden rahoitusosuudet seuraavalle nelivuotiskaudelle tullaan laskemaan 2012–2014 tehtyjen tieteellisten julkaisujen ja väitöskirjojen perusteella. Tutkimuksen arviointikriteerit tarkentuvat myöhemmin syksyllä. n OYS-‐erva VTR-‐rahoitus v. 2002 -‐ 2015 OYS-erva VTR-rahoitus v. 2002―2015 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 T rahoitusjärjestelmä muuttui vuoden 2012 alusta. Terveydenhuoltolain mukaan erityisvastuualueiden sairaanhoitopiirien on perustettava alueelleen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus asetti 14.11.2011 alueellisen tutkimustoimikunnan 1.1.2012 alkavaksi nelivuotiseksi toimikaudeksi. Toimikunnassa on 11 jäsentä erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Toimikunnan puheenjohtajana toimii johtajaylilääkäri AinoLiisa Oukka ja esittelijänä tutkimuspalvelupäällikkö Minna Mäkiniemi. Alueellinen tutkimustoimikunta määrittelee yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa tutkimustoiminnan tavoitteet ja painoalueet nelivuotiskausittain. Valtion rahoitus yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen (VTR) myönnetään tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Vuosina 2012–2015 STM on jakanut rahoituksen erityisvastuualueille prosenttiosuuksina perustuen vuosien 2008–2010 tutkintojen ja yliopistosairaaloissa tehtyjen tieteellisten artikkeleiden ja väitöskirjojen perusteella. erveyden tutkimuksen kuva Sylvi Savolainen OYS-erva tutkimustoimikunta * Vuodet 2002-‐2011 muutettu vuoden 2012 arvoon * Vuodet 2002―2011 muutettu vuoden 2012 arvoon OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAAN ERITYISVASTUUALUEESEEN ELI ERVAAN KUULUVAT Lapin sairaanhoitopiiri, LänsiPohjan sairaanhoitopiiri, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru. OYS:n ervalla asuu noin 741 000 henkeä ja se kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta. PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5 21 TEKSTI Mar t ti A hlstén OYS:N UUDISTAMINEN käynnistyy pohjoisesta Lasten ja naisten sairaalan sijoittamispäätös määrittelee koko OYS:n uudistamisen, kun myös muu osa ydinsairaalasta alkaa aikanaan nousta sen välittömään läheisyyteen. S airaanhoitopiirin val- päätti joulukuussa, että Lasten ja naisten sairaalan (LaNa) rakentamista aletaan valmistella pohjoisen vaihtoehdon pohjalta. Puolen vuoden jatkovalmistelun jälkeen sairaanhoitopiirin hallitus on päätynyt lopullisesti pohjoisen vaihtoehdon kannalle. Valtuusto käsitteli asiaa kokouksessaan 8.6., mutta painoaikataulujen takia päätöstä ei ehditty saada tähän lehteen. ”Lasten ja naisten sairaalan sijoittamispäätös ohjaa sen, miten tuleva OYS alkaa rakentua. LaNa on osa ydinsairaalaa, jonka kaikki toiminnot pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle toisiaan. Muista ydinsairaalan 22 tuusto P OH J ANP IIRI 3/2015 osahankkeista ei ole vielä päätöksiä”, ohjelmajohtaja KariPekka Tampio kertoo. Tavoitteena tuottavuuden parantaminen Pohjoisen rinnalla valmistelussa on ollut mukana vaihtoehto, jossa uusi rakennuskanta sijoitettai- siin nykyisen lasten sairaalan ja kantasairaalan väliselle alueelle. Lisäksi on tutkittu mahdollisuutta sijoittaa lasten ja naisten sairaala OYS:n tontin etelälaidalle. ”Kaikkien kolmen vaihtoehdon kohdalla on analysoitu toimintojen mahdollisten integraatioiden hyötyjä koko sairaalan tulevalle toiminnalle. Tavoittee- Tavoitteena on ollut löytää ratkaisu, joka tukee parhaiten tuottavuuden parantamista. na on ollut löytää ratkaisu, joka tukee parhaiten tuottavuuden parantamista ja jossa potilaita tarvitsee siirtää paikasta toiseen mahdollisimman vähän”, Kari – Pekka Tampio kertoo. ”Pohjoisen vaihtoehtoa puolsi se, että tulevaisuudessa pääosa leikkaustoiminnoista pystyään sijoittamaan lähelle toisiaan. Toinen tekijä oli Oulun kaupungin Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen sijainti alueen pohjoisosassa. Yhteistyön tiivistyessä fyysinen läheisyys katsottiin eduksi.” Rakennustöihin kaavamuutoksen jälkeen Rakentamista valmistelevat työt ovat käynnistyneet. Tässä vaiheessa suunnitellaan ja aletaan toteuttaa niin sanottuja infrastruktuurin muutoksia. Sellaisia ovat esimerkiksi uudet kulkuväylät, höyrylaitoksen muutokset ja sähköpääkytkinaseman siirtäminen. Välinehuollon uusien väistötilojen rakentaminen on jo aloitettu. Varsinaisten rakennustöiden käynnistyminen edellyttää alueen asemakaavan muutosta. Sille ei ole nähtävissä esteitä, mutta prosessi ei ole kovin nopea. Uusi kaava on lainvoimainen aikaisintaan vuoden 2016 kesällä, minkä jälkeen rakentaminen voidaan aloittaa. Ei olisi mitenkään yllättävää, jos töihin päästäisiin vasta vuoden 2017 puolella. Tulevaisuuden sairaalan muita osahankkeita valmistellaan koko ajan LaNan etenemisen rinnalla. n Kerromme mielellämme lisää, ota yhteyttä! Tanja Vahvelainen koulutuspäällikkö puh. 044 529 0032 tanja.vahvelainen@fioca.fi Tuukka Rantanen koulutuspäällikkö puh. 044 529 0044 tuukka.rantanen@fioca.fi Ilmoittaudu koulutuksiin: sairaanhoitajat.fi/koulutus Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi sairaanhoitajat.fi/koulutus Fiocan koulutuskalenteri osoitteessa: sairaanhoitajat.fi/koulutus ä ryhmä Kerätkä ostanne! aati organis t: lennukse Ryhmäa % 0 -1 ä e k 6-10 hen % nkeä -15 11-15 he Hoitotyön esimiesten valmennuspäivät 26.–27.8.2015 Tampere Esimiesten valmennuspäivillä käsitellään työelämän erilaisia, haastavia tilanteita ja niistä selviämisen keinoja. Päivien teemoja ovat mm. eri-ikäisten ja erilaisten persoonien johtaminen, jaettu johtajuus, haasteellisten esimiestilanteiden hallinta ja esimiestyön sudenkuopat. Valmennuksessa pohditaan myös esimiestyön tuloksellisuutta ja mittareita, mietitään kuinka uudet käytännöt saadaan organisaation toimintaan ja mitä osaamisen johtaminen käytännössä on. Valmentajana toimii mm. psykologi ja kirjailija Tony Dunderfelt. Ilmoittaudu viimeistään maanantaina 3.8.2015. Hoito- ja palvelusuunnitelma Uudistuva lääkehoitosuunnitelma Potilaan ja ammattilaisten tukena 21.10.2015 OYS 15.9.2015 Rovaniemi 16.9.2015 Kokkola 17.9.2015 Seinäjoki Hoito- ja palvelusuunnitelma on lakisääteinen. Tunnistatko sen tarjoamat mahdollisuudet työssäsi? Koulutuksessa tarkastellaan Terveyshyötymallia, Hoito- ja palvelusuunnitelman taustalla olevaa lainsäädäntöä ja Hoitoja palvelusuunnitelman tarkoitusta ja mahdollisuuksia. Lääkehoitosuunnitelma tulee uudistumaan ja uutuutena on mm. osio: teknologia lääkehuollossa. STM:n mukaan jokaisessa lääkehoitoa toteuttavassa yksikössä tulee olla kirjallinen lääkehoitosuunnitelma. Tule kuulemaan kuinka muutokset vaikuttavat organisaatiosi suunnitelmaan. Ilmoittaudu viimeistään maanantaina 5.10.2015. Ilmoittaudu koulutuksiin noin kahta viikkoa ennen osoitteessa sairaanhoitajat.fi/koulutus SimPro -konferenssi 2015 Ensimmäinen kansallinen simulaatio-oppimisen tieteellinen konferenssi 24.–25.8.2015, Jyväskylän yliopisto, Agora Tule kuulemaan alan asiantuntijoiden luentoja, oppimaan työpajoihin ja verkostoitumaan alan tutkijoiden ja kouluttajien kanssa. Konferenssin teemoja ovat: simulaatiopedagogiikka, tutkimus- ja kehittämistyö, kirurgiset simulaatiot ja kurssimuotoinen koulutus sekä organisaatio-oppiminen ja viestintä. M N Tutustu konferenssin ohjelmaan ja ilmoittaudu viimeistään 31.7.2015. SM ristikko 24 Po hja n piir i 3/2015 P OH J ANP IIRI 3/2015 Pohjanpiiri-lehden 2/2015 ristikon ratkaisu: Fysioterapeuttinen tutkimus ja hoito – lähetteellä tai ilman! • Tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapia • Leikkauksen jälkeinen fysioterapia • OMT-fysioterapia • Pilates • Kivun hoito (mm. akupunktio) sAIRAANHOItOPIIRIN KEsÄjuHLA 14.8.2015 NÄHHÄÄN NALLIKARIN BEACHILLÄ PE 22.8.2014 KLO 18.30 Kesäjuhlaan on tervetullut koko sairaanhoitopiirin henkilökunta! Pääesiintyjänä upea Virve Rosti! Lisäksi lavalla Oululainen Rakettiryhmä. Ilmoittautuminen PPsHP:n koulutusjärjestelmään 18.5. alkaen. Ylivieskasta ja Oulaisista järjestetään bussikuljetus Nallikariin. tervetuloa! PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5 25 T E K S T I L ä k s y M a r j a -L i i s a , F T, T H M , le ht or i , D i a k on i a - a m m at t i k or k e a k o u lu , Jo ht a m i ne n j a p a l v e luj ä r j e s t e l m ät H a ap a l a i ne n Pau l a , K M , T H M , le ht or i , D i a k on i a - a m m at t i k or k e a k o u lu , Jo ht a m i ne n j a p a l v e luj ä r j e s t e l m ät Hoitohenkilökunnan kokemuksia MAPA–KOULUTUS väkivaltatilanteiden ehkäisijänä Väkivaltatilanteet vähentävät työntekijän työhyvinvointia pitkänkin aikaa tapahtuman jälkeen. V iimeaikaisten tutki- mukaan hoitohenkilökunnasta yli puolet on joutunut viime vuosien aikana jonkinlaisen aggression kohteeksi työpaikallaan. Aggressio on ilmennyt fyysisenä väkivaltana, sen uhkana, sanallisena nimittelynä tai arvosteluna. Fyysisen väkivallan kokemukset tapahtuvat useimmiten vastaanotolla tai käytävällä. Fyysinen väkivalta oli ollut yleisimmin tavaroiden heittelyä tai tönimistä. Henkistä väkivaltaa on koettu yleisimmin puhelimessa syyttelynä, nimittelynä ja uhkailuna. Hoitotyössä on perinteisesti vaiettu potilaiden ja omaisten aggressiivisesta käyttäytymisestä. Sitä ei ole huomioitu työturvallisuusriskinä. Sairaalassa potilaat ja omaiset joutuvat kosketuksiin voimattomuuden ja haavoittuvuuden tunteiden kanssa. Nämä tunteet kanavoituvat vihan synnyttämänä aggressiivisuutena. Aggressiivinen käyttäytyminen on välineellistä tai emotionaalista. Välineellisenä aggressiona mm. kilpailutilanne voi laukaista väkivaltaisen tilanteen. Emotionaalisen aggressiivisuuden laukaisevat hyökkäykset, frustraatiot ja loukkaukset. Toimeenpanevana tekijänä on vihantunne, joka pitää saada puremusten 26 P OH J ANP IIRI 3/2015 tuksi keinolla millä hyvänsä. Aggressiivisuus voi olla myös vihamielisyyttä tai vihaisuutta. Tällöin on kyseessä epäsuora aggressiivisuus, jolla on tarkoitus tuottaa toiselle vahinkoa. Koulutus vähentää väkivallan uhkaa Väkivaltatilanteen laukaisee jokin tekijä. Näitä tekijöitä ovat sairaalaan joutuminen, potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen, pitkäaikaispotilaiden välinen välienselvittely, vastentahtoinen hoitotoimenpide, potilaan rajoittaminen verbaalisesti, potilaan itsensä vahingoittamisen estäminen, potilaan kanssa tehdyn sopimuksen pettäminen tai hoitajan ammatillisuuden puuttuminen. Potilaiden väkivaltainen käyttäytyminen hoitohenkilökuntaa kohtaan ilmenee fyysisenä tai verbaalisena väkivaltana, paikkojen rikkomisena, tai jopa aseella uhkaamisena. Väkivaltatilanteita ennakoidaan välttämällä potentiaalisia väkivaltatilanteita. Hyvä hoitotyön organisointi, suunnitellut työmenetelmät ja työympäristön turvallisuuden varmistaminen ehkäisevät väkivaltatilanteita. Väkivallan riski vähenee, jos henkilökuntaa on riittävästi, asiakkaita palvellaan hyvin ja hoito- ja odotustilat ovat viihtyisät. Mikäli haastavan käyttäytymisen rauhoittaminen ei onnistu, turvaudutaan viimeisenä keinona potilaan tai asiakkaan fyysiseen kiinnipitämiseen. Kiinnipitäminen perustuu potilaan luonnollisten liikeratojen hallittuun ja kivuttomaan rajaamiseen sekä samanaikaiseen hoidolliseen vuorovaikutukseen. Myös Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri käyttää MAPA:a oman henkilökuntansa kouluttamiseen. Teoriaa ja käytännön harjoituksia Samoin asianmukainen henkilökunnan koulutus pienentää väkivallan uhkaa. Väkivallan kieltäminen tai välinpitämättömyys sen olemassaolosta on hoitohenkilökunnalle suurin turvallisuusuhka. MAPA kehitetty erityisesti hoitohenkilökunnalle Viime vuosina on havahduttu hoitohenkilökuntaa uhkaavan väkivaltaongelman vakavuuteen. Sairaaloissa koulutetaan hoitajia MAPA- menetelmien mukaisin koulutusmallein. MAPA - Management of Actual or Potential Aggression on koulutusmalli, joka on kehitetty Keelen yliopistossa, Cheddletonin St Edwardsin sairaalassa ja Birminghamin Reaside-klinikalla. Sen menetelmiä hyödynnetään aggression ja väkivallan kohtaamistilanteissa. Menetelmän antamat tiedot ja taidot väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn ja fyysiseen kiinnipitämiseen on kehitetty erityisesti hoitohenkilökunnalle. Kehitettäessä on otettu huomioon hoitotyön asettamat eettiset ja ammatilliset vaatimukset, potilasturvallisuus ja potilaslähtöisyys. Keskeistä menetelmässä on haastavan käytöksen ennakointi hoidollisen vuorovaikutuksen ja toiminnallisuuden keinoin. MAPA- koulutus kehittää työntekijöiden valmiuksia kohdata potilaiden ja omaisten haastavaa käyttäytymistä ja hallita tilanteita, joihin voi liittyä väkivaltaista käyttäytymistä. Malli opettaa haastavan käytöksen välttämistä hoidollisen vuorovaikutuksen ja ennakoinnin keinoin. Koulutukset muodostuvat sekä teoriasta sekä käytännön harjoituksista. Koulutuksella vaikutetaan hoitajien asenteisiin ja käytökseen hoidettaessa aggressiivisia potilaita. Koulutuksen laajuus määritellään toiminta- ympäristön asettamien vaatimusten ja henkilöstön osaamistarpeiden mukaan. Tähän vaikuttaa esimerkiksi uhka- ja väkivaltatilanteiden esiintymisen todennäköisyys ja riskitekijät työssä. MAPA- koulutukset koostuvat teoreettisesta opiskelusta sekä käytännön harjoituksista. MAPA- koulutus sisältää teoriaa aggressio- ja väkivaltailmiöistä, aggression esiintymiseen liittyvistä tekijöistä ja lainsäädännöstä. Koulutuksessa käsitellään ammatillisen toiminnan keskeisiä eettisiä näkökulmia ja vuorovaikutusta rajoitettaessa yksilön itsemääräämisoikeutta ja puututtaessa fyysiseen koskemattomuuteen. Koulutuksessa opitaan haastavan käyttäytymisen de-eskalaatiomalli. De-eskalaatiotaitojen lisäksi harjoitellaan fyysisiä tekniikoita, joiden avulla voidaan irtaantua toisen henkilön otteista. Tekniikoiden avulla avustetaan työtoveria hätätilanteessa tai tehdään hallittu fyysinen väliintulo. Fyysisten väliintulojen ja kiinnipitojen harjoitteluun sisältyy niihin liittyvien riskitekijöiden minimoiminen ja tilanteen jälkipurku. Kaikessa toiminnassa korostuu potilaan kunnioittava kohtaaminen. MAPA- koulutusmallissa huomioidaan hoitoympäristö: kiinnitetään huomio seikkoihin jotka voivat vaarantaa henkilökunnan tai potilaiden turvallisuutta. Hoitoympäristössä voi olla ahdasta ja levotonta. Tämä voi johtua siitä, että käytävillä on ylimääräisiä sänkyjä, joissa on ylipaikoilla olevia potilaita. Huono valaistus rasittaa ja jatkuva melu ärsyttää. Toimivan hälytysjärjestelmän puuttuminen voi olla ongelma. Nämä tekijät voivat lisätä väkivallan esiintymistä hoitoympäristössä. Väkivaltatilanteita ennakoidessa potilaan esitietoja, käyttäytymistä, ulkoista olemusta ja hänen puhettaan analysoiden yritetään luoda arvio potilaan vaarallisuudesta. Potilaan kanssa pyritään keskustelemaan, hänelle annetaan huomiota ja aikaa. Pyritään selvittämään, mikä hänen tilanteensa on. Mitä varhaisemmassa vaiheessa potilaan poikkeavaan käytökseen puututaan, sitä pienempi on todennäköisyys, että tilanne muuttuu väkivaltaiseksi. Koulutus lisää turvallisuuden tunnetta Oulun yliopistollisen sairaalan ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä vuonna 2014 tehdyn opinnäytetyön tulosten perusteella näyttää, että sairaalan eri yksiköissä järjestetty MAPAkoulutus on lisännyt vastaajien kokemuksia turvallisuudesta ja osaamista ratkaista hankalia, jopa väkivaltaisia tilanteita sekä niiden uhkaa. Vastaavan koulutuksen tarve on erityisen ilmeinen uusien työntekijöiden kohdalla, mutta myös kertauskursseja tarvitaan. Opinnäytetyön tulosten mukaan MAPA- koulutuksen lisäksi kokemusta työturvallisuudesta lisäävät työpaikan rakenteelliset ratkaisut ja erilaiset turvalaitteet kuten kannettavat hälytinlaitteet. Näitä puutteita eniten koettiin olevan yhteispäivystyksessä, enemmän kuin psykiatrian osastoilla. Työturvallisuutta heikentäviä tilanteita tapahtuu eniten iltavuoroissa, yhteispäivystyksessä myös yöaikaan. Päiväaikaan, kun suurin osa henkilökunnasta on kokoontunut erilaisiin suljettuihin tilaisuuksiin esimerkiksi raporteille, turvallisuuden tunnetta heikentävät isot, paikalla olevat potilasmäärät. Psykiatrisilla osastoilla potilaiden vähäiset aktiviteetit lisäävät levotonta käyttäytymistä. Yhteispäivystyksessä omaiset toimivat usein provokatorisesti. Tulosten mukaan myös potilaan lääketieteellisellä diagnoosilla saattaa olla merkitystä väkivaltatilanteiden syntyyn. Näiden yksittäisten diagnoosien perusteella ei voi kuitenkaan nimetä, minkälainen potilaan diagnoosi voi johtaa väkivaltatilanteen syntymiseen. Väkivaltatilanteiden jälkikäsittely oli psykiatrian tulosyksikössä yleisempää kuin yhteispäivystyksessä. Jälkikäsittelyn nähdään lisäävän henkilökunnan työhyvinvointia ja -turvallisuutta. Henkilökuntaa kannattaa kouluttaa ja opettaa hallitsemaan väkivaltatilanteita. Tärkeintä on kuitenkin työturvallisuuden kohentaminen ennaltaehkäisyn keinoin. Äärimmäisen tärkeää on potilaiden ja heidän läsnäolevien läheistensä havainnointi, kuuleminen ja tilanteista kertominen. n Kiitämme sairaanhoitaja (AMK) Jukka Poutiaista, jonka asiantuntijuuteen MAPAsta ja opinnäyte työhön Kokemuksia MAPA-toiminnasta PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirissä, 2014, Diakoniaammattikorkeakoulu, tutkimukselliset tulokset perustuvat. Lähdeluettelon saa tarvittaessa kirjoittajilta. Uusinta osaamista tiiviissä muodossa KOGNITIIVISEN LYHYTTERAPIAN ERITYISPÄTEVYYS -OPINTO-OHJELMA • KOGNITIIVISEN TERAPIAN KOLMAS AALTO TIETOISUUSTAIDOT TERAPIAN APUVÄLINEENÄ alkavat syksyllä 2015 Helsingissä, Turussa ja Oulussa www.netti.fi/integrum/koulutus Puh. 02-2516 596 VKT-SÄÄTIÖ ● INTEGRUM-INSTITUUTTI Vapaana PPSHP:n virkistysmajoja heinä-syyskuulle 2015 Hakemukset PPSHP Intran kautta. Sovellukseen pääsee Intran alapalkista Työkalut-otsakkeesta tai Henkilöstöasiat/etuudet. Eläkkeellä, työ- tai virkavapaalla olevat sairaanhoitopiirin työntekijät tekevät anomuksen puhelimitse tai sähköpostitse. Oulun Medikiinteistöt Oy Puh: 08 315 4335, 08 315 4365 Email: info@medikiinteistot.fi PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5 27 R a i m o, R a mpp a , K a r hu R a m p p a k al a k at ti, K6 R 20 Piirtäjä, Teija Estabrook, on freelancer fysioterapeutti, joka on ollut töissä OYS:ssa ja Tahkokankaalla. tikulla silmään – vanhoja muistellen Ramppa kalakattaa Tuomari peliä! J ust nyt on menosa hirmunen tuo- maripelin ruotiminen sosiaalisesa mediasa ku Suomi voitti Venäjän ja tuomaria moititaan oikeen isoilla alakukirijaimilla ja ei ne laatusanat oo tänne sopivia. Oli kiva kuvaki veispuukisa männystä josa oli ihanku silimä, oisko ollu oksarreikä? Puusilimäksi lie haukuttu muun muasa. Oonse määki tuomaripelin kohteeksi joutunu. Mun ensimmäinen seehveri jonka omistin ja koulutin oli popo nimeltään. Laskuvarjohyppääjän kenkiä sanottiin sillon popoiksi ja yks popo muitten joukosa oli sitte tuo narttukoira. Meillä oli kerran kilipailut Hietasaaren koirakentällä, oli oikeen Pohojois-suomem mestaruuskisat. Sieloli tuomarina yks heppu jolla oli oikeen hyvä kaveri koirasa kans samasa luokasa kisaamassa, arvokkaasta tittelistä, ku meijjän popo. Kisa oli tasaväkinej ja niihä ne pisteekki meni tasan. Tuomari kuulutti että pistettem mennesä tasan voittaa se koira jollon enemmän arvostelusa kymppejä. Popolla oli. Muttamutta, sitte alako se tuomaripeli. Ei se nyt käynykkää nii että nuita sääntöjä nouvvatettaav vaa tuomari kuulutti kohta uuvestaa, pienen tuumaustauon jäläkeen, että otetaan näijjen kahen koirav välillä vielä uusintana seuraamine. Elikkä siinä koiram pittää kulukia hihinankans ja iliman hihinaa ohojaajan vasemmalla sivulla. Tulokset kuulutettiin ja päätuomari oli ”vanahan näkönen” – popo voitti. Voitti Pohojois-suomen mestruuven. Soli joskus vuonna -80, noin. Sitte sen toisen koiran kans ei tarvinnu tuomaripeliä pittää ku se oli sitte oi- keen niinku reilusti mestariluokan koira. Soli iso musta uros seehveri, Dargo. Me kolome varastom poikaa, Esko, Timo ja minä, haimma sen Porin läheltä ja tuotiin samalla armeijjallekki yks musta uros, Masi tietysti nimeltää. No nii tuomaripeli jatkuu aamulehesä tuon lätkätuomaroinnin tiimoilta. Soli muuter Ruottalainen se tuomari. Vaparilla on kerrav vuojesa ampumakisat tunnelikerroksesa. Pitänee enskerran osallistua siihenku siinä ei voi pelata tuomaripeliä. Nimittäin soon pahavitaulusa reikä silläkohtaa mistä ol luoti menny läpi ja soo sitte pistemäärä siinä. Ei ne meijjäm poijjaat kyllä pellaakkaa tuomaripeliä – soor reilua porukkaa, tuo Vaparim porukka. n Jo s ha luat t a r jot a mu i stel m ia si Pohja npi i r i i n, ot a yhte y t t ä toi m it u k se en sä h köp o st i l la ma r t t i.a h l sten@verbi.f i t a i pu hel i mel la 050 0 582 588 28 P OH J ANP IIRI 3/2015 Psykiatrinen sairaanhoitaja yhteispäivystyksessä O sairaalan yhteispäivystyksessä on aloitettu 9.2.15 lähtien psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottotoiminta. Psykiatriselle sairaanhoitajalle ohjataan potilaita, joilla ensisijaisesti epäillään mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Hoidontarpeen arviointi tapahtuu yhteistyössä päivystävän lääkärin kanssa. ulaskankaan Psykiatrinen sairaanhoitaja voi sopia potilaan kanssa 1–3 ns. kannattelukäyntiä vastaanotolleen ja järjestää tarvittaessa jatkohoidon potilaan kotipaikkakunnan mielenterveystoimistoon. Lääkityksistä hoitaja konsultoi lääkäriä. Päivystysaikana konsultoidaan yhteispäivystyksen päivystäjää, virka-aikana Visalan lääkäriä tai tarvittaessa päivystävää psykiatria Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Tarvittaessa psykiatrinen sairaanhoitaja käy Oulaskankaan sairaalan somaattisilla osastoilla tekemässä haastattalun/arvioinnin potilaalle, jolla epäillään mielenterveyden ongelmaa. Sairaanhoitajan käyntiin on kysyttävä potilaan suostumus. Psykiatrinen sairaanhoitaja osallistuu somaattisten potilai- den hoitoon osana yhteispäivystyksen tiimiä. Sairaanhoitaja on paikalla maanantaisin aamu- ja iltavuoroissa, tiistaisin iltavuorossa, keskiviikkoisin aamuvuorossa ja torstaisin iltavuorossa, sekä perjantaista sunnuntaihin aamu- ja iltavuoroissa. Pääsääntöisesti ensikäynti on päivystyksenä klo 16 jälkeen. n 112-päivä Oulaskankaalla kuva Minna Keskitalo O ulaskankaalla vietettiin 112-teemapäivää helmikuussa. Kävijät saivat infoa vuoden 2014 ilmoitetuista vaaratapahtumista. Hygieniahoitaja Jari Palola kertoi infektioihin liittyvistä riskeistä ja hänellä oli mukanaan käsidesinfektion huolellisuutta mittaava laite eli kävijät saivat laittaa merkkiaineella varustettua huuhdetta kä- Hygieniahoitaja Jari Palola testaamassa käsidesinfektion tehokkuutta laitteen avulla. Testihenkilönä Sirpa Häkkinen leikkausosastolta. Työsuojeluvaltuutettu Päivi Kaski seuraa testin onnistumista. siinsä ja laite näytti käsistä kohdat, joihin aine ei ollut yltänyt. Työsuojelusta Päivi Kaski ”hoksautti” henkilökuntaa: Miten tunnistan työpaikan riskit? Miten riskit luokitellaan? Erityisesti käytiin läpi henkisen kuormituksen arviointiin liittyvää riskiluokitusta Työterveyshoitaja Hannele Latvakoski Jokilaaksojen Työterveys Oy:stä oli paikalla. Häneltä henkilökunta kyseli paljon muun muassa meluasioista ja desibelimittauksista, yleistä työpaikan vaaratekijöihin liittyvää asiaa. Kävijät saivat jättää palautelaatikkoon vastausta kysymykseen, ”Mitä ovat työntekijän oikeudet ja velvollisuudet?” Kolme parasta vastausta palkittiin. Palkinnon saivat: Anitta Lastikka välinehuolto, Jari Palola leikkausosasto ja Leena Tikkala laskentapalvelut. Palkinto oli Visalan sairaalan käsityöterapiassa valmistettu avainhelminauha. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille kävijöille. Teitä oli yhteensä 98. n PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5 29 kiitokset k iito k s et s ä h kö p o s till a: liis a.a hl s te n @ ve r bi.fi M uistot asuvat eväskoreissa, kävelyretkissä, päivänokosissa, L ämpimät kiitokset yhteisistä työvuosista ja muistamisista kaikille työkavereilleni, hymyissä, nauruissa, ilonkyynelissä. jäädessäni eläkkeelle Sisät.teho- Tavallisissa päivissä, pienissä osastolta. Hyvää ja aurinkoista hyvissä hetkissä. kesää kaikille! Aurinkoiset KIITOKSET yhteisistä Eija Turpeenoja vuosista ja muistamisista kaikille työkavereilleni, joiden kanssa olen saanut työskennellä osastolla 6! Lämpöisin ajatuksin ja halauksin Katja Törmi ”P aras keino aloittaa hyvin päivänsä on ajatella herätessä; eikö ole mahdollista valmistaa päivän kuluessa annos iloa yhdelle ihmiselle.” (Nietzsche) Lämpimät kiitokseni yhteisistä vuosista, hyvät työkaverit ja yhteistyökumppanit! Tuula Rauma traumahoitaja O len saanut tehdä työtä yli neljän vuosikymmenen ajan Heikinharjun, Oys:n ja Oulun TIESITHÄN, ETTÄ SINÄKIN OLET VAPARILAINEN! Vaparin jäseniä ovat kaikki PPSHP:n työntekijät, eläköityneetkin. Lisää tietoa toiminnasta ja eduista löytyy intranetistä: henkilöstöasiat/Vapari kansio. Vaparin seniorien työryhmä vuodelle 2015 Ritva Kärkkäinen pj .........................044 050 4451 Seija Haikola siht..............................0400 317 627 Marja-Liisa Pylväs ...........................0400 297 396 Paula Halonen .................................050 511 0686 Aulikki Inkamo.................................040 746 3072 Laila Rantsi ......................................040 506 4031 Maija Kuivalainen ............................040 772 3557 Seija Raappana ................................0400 800 035 Marja Leena Huovila .......................044 080 9088 SEURAA ILMOITUKSIAMME OULU-LEHDEN SEURATOIMINTA-PALSTALTA. Medikiinteistöt Oy:n palveluksessa. Työkaverit järjestivät ikimuistoisen lämminhenkisen läksiäistilaisuuden viimeisenä työpäivänäni. Haluan kiittää kaikkia työkavereitani, yhteistyökumppaneita ja Oulun Medikiinteistöt Oy:n asukkaita vuosien varrelta. Matti Sormunen tekninen isännöitsijä Oulun Medikiinteistöt Oy 30 P OH J ANP IIRI 3/2015 hoitoketjut TEKSTI Liisa A hlstén Virtaviivaistettu hoitoketju ” Uniapneaa sairastavalla potilaalla on toistuvasti unenaikaisia hengityskatkoksia. Oireena on poikkeavaa päiväväsymystä tai unen levottomuutta. Oireet tulevat vähitellen ja siksi potilas ei aina tunnista niitä. Muita uniapnealle luonteenomaisia piirteitä ovat kuorsaus, aamupäänsärky ja suun kuivuus herätessä”, osaston ylilääkäri Riitta Mäkitaro kuvailee. OYS:iin uniapnea-lähetteitä tuli viime vuonna lähes 700, hoidon aloituksia oli noin 200. Hoitotakuussa pysymiseksi hoitoketjun työnjakoon tehtiin yhdessä sovittuja uusia järjestelyjä. Suppea unipolygrafia eli diagnostinen tutkimus tehtiin aiemmin osalle kliinisen neurofysiologian laboratorossa (KNF) ja osalle potilaista keuhkosairauksien poliklinikalla. 1.5.2015 alkaen diagnostiikka tehdään vain KNF:n kautta. Tutkimus on nykyään pääsääntöisesti polikliininen. Potilas hakee unipolygrafia-laitteen poliklinikalta, nukkuu laitteen kanssa yön kotonaan ja palauttaa sen sitten takaisin. Lähetteen tehnyt lääkäri saa nyt suoraan KNF:stä tiedon, onko potilaalla tautia vai ei. Hoitona laihdutus ja ylipainehengitys hoitoketjut Uniapneaan liittyy usein ylipaino. Ensisijainen hoito uniapneassa on laihdutuksen lisäksi nenä- CPAP-hoito. Ylipaine- Lähetteet uniapneatutkimuksiin lisääntyivät niin hurjaa vauhtia, että hoitotakuun määrittelemissä aikarajoissa oli vaikea pysyä hoidon aloituksen osalta. Aikaisemmin sekä diagnostiikka, hoito että seuranta tapahtuivat Keuhkosairauksien poliklinikalla, josta muodostui hidastava pullonkaula. 2015 hoitoketjun työnjakoa yksinkertaistettiin ja selkiytettiin. Uudella järjestelyllä potilas virrat saadaan ohjautumaan tasaisemmin. hengitys nenän kautta pitää hengitystiet auki. Hoidon aloitus tapahtuu aina keuhkosairauksien poliklinikalla, samoin kun ensimmäisen vuoden seuranta. ”Nenä-CPAP-hoito pitää potilaat toimintakykyisenä ja normaalisti nukkuvina. Yleinen kommentti potilailta on, että puolisot ovat mielissään konehoidosta kun yöuni rauhoittuu ja kuorsaus loppuu”, Riitta Mäkitaro kertoo. Tarvittaessa, käytetään hoitona kuorsauskiskoa ja hyvin harkiten kirurgisia toimenpiteitä. Nämä ovat hammas- ja suusairauksien klinikalla tai korvaklinikalla tapahtuva hoitoja. Muut unihäiriöt tutkitaan ja hoidetaan neurologian klinikalla. ”Aikaisemmin hoitoketjun prosessi oli aikaa vievä. Lähetteet tulivat meille keuhkosairauksien poliklinikalle ja me lähetimme ne KNF:lle. Vastaus tuli meille ja me lähetimme sen terveyskeskukseen. Uuden työnjaon mukaisesti potilaat ohjautuvat tasaisemmin ja pääsevät hoitoon nopeammin. Vuosikontrollit terveyskeskuksessa Uuden mallin mukaan terveyskeskuslääkäri tai muu lähettävä lääkäri saa vastaukset suoraan KNF:stä. Jos uniapnea todetaan, niin sitten lähete hoitoa varten keuhkosairauksien poliklinikalle. Jo aiemmin sovitun mukaisesti ne- nä-CPAP-hoidon vuosikontrollit tapahtuvat terveyskeskuksessa. Siellä vuosikontrollin yhteydessä myös uusitaan varusteet ja tarkistetaan koneen rekisteröimät käyttötunnit. Laitteen suodattimet ja maski vaihdetaan vuosittain. Käyttöongelmat, esimerkiksi epäsopiva maski tai limakalvo-ongelmat tulevat esiin yleensä jo ensimmäisen vuoden aikana ja siksi ne tulevat usein myös hoidettua ennen kuin potilas siirtyy terveyskeskuksen seurantaan. Käyttötuntien rekisteröinti tuli käyttöön jo vuosia sitten, kun huomattiin, että osalla potilaista laite on kotona käyttämättä. Koska laitteet ovat kuitenkin terveydenhuoltojärjestelmän omistamia, niiden käyttöä nyt myös seurataan. Jos potilas ei pysty tai halua käyttää laitetta, se palautetaan sairaanhoiOulun yliopiston opiskelijat topiirille. ”Hoitoketju onnuorisopsykiatrian uudistettu yhteisymlahjoittivat märryksessä kaikkien osapuolten kansyksiköille sa. Laitehoitoon olemme kouluttaneet jokaisesta terveyskeskuksesta heidän Oulun yliopiston opiskelijat lahjoittivat 7.1.2015 nimeämänsä hoitajan. Alueen uniapPPSHP:n nuorisopsykiatrian yksiköille huomattavan nea-vastuuhoitajat kutsutaan vuosit(1900 €) lahjoitussumman. Lahjoitus käytetään nuotain yhteistapaamisiin, jotta hoitoketjurisopsykiatrialla sekä avo- että osastohoidossa olevien toiminta pysyy yhtenäisenä ja ongelpotilaiden hyväksi. Nuorisopsykiatria kiittää! n miin voidaan puuttua”, Riitta Mäkitaro sanoo. Hoitoketjua on näin selkiytetty ja yksinkertaistettu. n Hoitoketju on alueellinen ohje sille miten tiettyä sairautta potevien hoito ja siihen liittyvä työnjako kannattaa järjestää. Hoitoketjut julkaistaan Terveysportin tietokannoissa, ja suora linkki hoitoketjuihin löytyy ESKOn ”Linkki” –painikkeen alta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri suunnittelee ja päivittää hoitoketjua aktiivisesti. PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5 31 henkilöstöedustajan mietteitä R a ij a K e r ä ne n t yö s u oje lu v altu utettu Kunnioitus ja arvostus yhteistoiminnan ja yhteistyön lähtökohtana T ilmenevä kunnioitus opitaan mallioppimisen kautta varhain omassa kasvuympäristössä. Kunnioitus ja väheksyntä ovat toistensa vastapari. On hyvä miettiä, miten itse toimii? Onko omassa toiminnassa parantamisen mahdollisuutta? Väheksyvä asenne ohjaa moittimalla ja ankaruudella. Epäonnistumisen korostaminen johtaa siihen, että yksilön itsetunto ja halu yrittää heikkenee. Kunnioittava suhtautuminen puolestaan tuo esiin yksilön myönteiset ominaisuudet ja korostaa onnistumista. Tämä yleensä johtaa haluun onnistua lisää ja yrittää enemmän. Se miltä ihmisestä tuntuu, on tärkeää sekä henkilökohtaiselle että työyhteisön menestykselle ja sen yhteistoiminnalle. Osoittamalla sanoilla ja teoilla, että arvostamme toinen toisiamme voimme saada ihmeitä aikaan. Yhteishenki on tärkeä asia saamaan hyvää tulosta. PPSHP:n Hyvä kohtelu -toimintamalli määrittää hyvän käyttäytymisen jokaisen oikeudeksi ja velvollisuudeksi. Työyhteisön ilmapiiri rakentuu ihmisten keskinäiseen arvostukseen, joka raken- 32 yöyhteisön ihmissuhteissa P OH J ANP IIRI 3/2015 taa luottamusta ja osallisuutta moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Ristiriitatilanteet työyhteisöissä ovat yleensä hyvin monisyisiä. Usein on epäselvää, mitä tilanteessa on todella tapahtunut. Lisäksi tilanne saattaa vaikuttaa erilaiselta eri osapuolten mielestä. Työyhteisön on tunnistettava epäasiallinen käyttäytyminen ja kyettävä ottamaan se puheeksi sekä puuttumaan siihen ajoissa. Omassa työssäni olen törmännyt eri ikäluokkien välisiin ristiriitoihin. Ikääntyneet työntekijät voivat kokea painostusta työelämästä poistumiseen ja eläkkeelle siirtymiseen. Nuoret, vasta työelämään tulleet työntekijät puolestaan saattavat kokea, etteivät ole tasavertaisia työntekijöitä konkarityöntekijöiden kanssa. Työyhteisössä pitäisi oppia arvostamaan sitä, että eri-ikäiset työntekijät tuovat työelämään oman osaamisensa – kokeneet työntekijät hiljaisen tiedon ja uudet työntekijät ajantasaisen uuden tiedon nykyajan mahdollisuuksineen. Erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen on noussut esille julkisuudessa tänä keväänä helsinkiläisen punk-yhtye Pertti Kurikan Nimipäivät (PKN) myötä. Suomen edustajaksi Eurovision laulukilpailuun valittu yhtye on raivannut tietä kehitysvammaisten henkilöiden hyväksymisen ja arvostamisen puolesta. Kulttuuriantropologian yliopistolehtori Taina Kinnusen mukaan (Kaleva 24.5.2015) PKN oli toiseudessaan vielä kuitenkin liikaa euroviisuformaatille, puhumattakaan televisioyleisöstä. Yhtyeen esiintymisen alkaessa viisuyleisön halvaantuminen oli silmiinpistävää. Toimialueellani kehitysvammahuollossa olen tutustunut itseäni puhuttelevaan voimauttava vuorovaikutus toimintatavan käyttöön, jolla henkilökuntaa valmennetaan kommunikoimaan vaikeasti kehitysvammaisten tai autististen ihmisten kanssa. Toimintatavassa harjaannutetaan tunne- ja tarvetaitoja, tarkastellaan empatian merkitystä hyvinvoinnissa sekä tehdään hyväksyvän läsnäolon harjoituksia. Voimauttavan vuorovaikutuksen oppeja on helppo hyödyntää kaikenlaisissa ihmissuhteissa; parisuhteessa, lasten ja iäkkäiden vanhusten kanssa, ystävyyssuhteissa sekä työpaikoilla. Tällaisin miettein toivotan kaikille lukijoille hyvää kesänaikaa! Annetaan kaikkien kukkien kukkia! n ” Kuntotestauspäivän ryhmät täyttyivät ennakkoilmoittautujilla Tänä vuonna Ouluhallin hyvinvointitapahtuma toimi kuntotestauspäivänä ja osallistujia oli PPSHP:stä 50. Ryhmiin oli ennakkoilmoittautuminen ja ne olivat täynnä. Jokainen osallistuja sai omasta kunnostaan tietoa ja liikuntaneuvontaa mitä tulisi ja kannattaisi tehdä kuntonsa eteen”, terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo sanoo. Testin päätteeksi tarjottiin lisäksi mahdollisuutta osallistua ryhmänä lihashuoltoon. Kommentti eräältä kävijältä ”Jos meidän työyhteisössä olisi tietty, että tämä on näin monipuolinen ja yksilöllinen, olisi meiltä tullut varmaan enemmänkin”, hän kertoo. Testauspäivä toteutettiin yhteistyössä Oulun kaupungin ja OAMK:n kanssa. Suunnitteilla on ensi keväänä samantyyppinen kuntotestauspäivä. Päivä toimii hyvin tukien työyhteisöjen liikuntasuunnitelmien alkukartoitusta. n n Monipuolisella kuntokartoituksella saa fyysisen kunnon vahvuudet ja kehityskohteet selville. Se toimii pohjana henkilökohtaiselle liikuntasuunnitelmalle. PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5 33 kuva Martti Ahlstén Alijäämän kasvu huolestuttaa tarkastajia P ohjois -P ohjanmaan sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunta luovutti vuoden 2014 tarkastuskertomuksen valtuuston puheen johtajalle, Esko Valikaiselle (vas). Lautakunnan jäsenet vasemmalta: puheenjohtaja Timo Savela, varapuheenjohtaja Hemmo Heiskanen, jäsenet Martti Turunen, Arja Porkka, Anneli Rissanen, Anne Snellman ja Marjo Heikkinen sekä reviisori Ari Hietanen. Tarkastuskertomuksessa todetaan muun muassa, että valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuutena vähintään tyydyttävästi. Talous oli varsin hyvin tasapainossa, mutta tarkastuslautakunta esittää huolensa alijäämän kasvusta, vaikkakin syynä oli potilasvahinkovelan kirjaamisohjeen muutos. Tarkastuslautakunta on huolissaan myös jonojen kehityksestä. Sen mukaan jonotilanteeseen tulee vaikuttaa muun muassa tu- levien remonttien ja sulkujen huolellisella suunnittelulla, henkilöstön hyvällä rekrytoinnilla ja johtamisella sekä tietohallinnan kanssa tehtävällä suunnittelu- ja kehittämistyöllä. Lisäksi lautakunta kehottaa sairaanhoitopiiriä pohtimaan, miten sisäistä ja ulkoista viestintää voitaisiin kehittää. n kuva Valtioneuvosto/Sakari Piippo Kolme porrasta SOTEeen S osiaali- ja terveysmi- jatkaa soteuudistuksen valmistelua hallitusohjelman mukaisesti. Ohjelmaan on kirjattu, että julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat sote-alueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Hallitusohjelman mukaan sotealueita on enintään 19. Uudistus on tarkoitus toteuttaa kolmiportaisena. Ensimmäisellä portaalla ratkaistaan soterakenteet. Toisella portaalla muutetaan rahoitusjärjestelmä 34 nisteriö P OH J ANP IIRI 3/2015 yksikanavaiseksi. Kolmannella portaalla lisätään kansalaisten valinnanvapautta ja monipuolistetaan palvelutuotantoa. Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. n TEKSTI Liisa A hlstén K U VAT Me d i k i i nt e i s t ö t Kukitettua Matti Sormusta eläkkeelle saattamassa entinen talonmies Paavo Erkkilä, Raisa Kesti, Anneli Vuoti, Sirpa Kärki ja Markku Kiviniemi. Monivaiheinen tie Sairaalan lämmittäjästä TEKNISEKSI ISÄNNÖITSIJÄKSI Mukava työyhteistö on pitänyt miehen otteessaan neljäkymmentä vuotta. 65 vuoden ikä on hänestä kuitenkin sopiva eläkkeelle siirtymiselle. M Sormusen Heikinharjun sairaalasta alkanut työura sairaanhoitopiirin palveluksessa on ollut pitkä ja monivaiheinen. Kun hän aloitti työnsä sairaalassa, se oli kuntainliiton, mutta myöhemmin se toimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Bmielisairaalana. ”Heikinharjun sairaalan lämmittäjänä aloitin vuonna 1975. Kun sairaala myöhemmin muuttui pakolaiskeskukseksi, lähdin opiskelemaan Mikkeliin LVI-teknikoksi. Opiskeluaikana olin kesäisin Sairaalarinteen asuntoalueen talonmiehenä”, hän kertoo. Opiskelurupeaman jälkeen hän toimi LVI-huollon erikoisammattimiehenä ja LVI-huoltomestarina sekä valvontakeskukatti sen esimiehenä. Valvontakeskus on paikka, johon kaikki vikailmoitukset tulevat ja sieltä lähetetään korjaustarpeen mukaan joko sähkö- tai putkimies tai puhelinasentaja vian korjaajaksi. Isänöitsijäksi Medikiinteistöön Vuonna 2000 perustettiin sairaanhoitopiirin omistama Medikiinteistöt Oy, johon häntä pyydettiin tekniseksi isännöitsijäksi. Medikiinteistöjen omistuksessa on Sairaalanrinteen kerrostalot ja Maakotkantiellä oleva pieni kerrostalo. Asuntoja on kaikkiaan noin 500. Joissakin huoneistoissa on toimistoja, esimerkiksi ammattiliittojen toimistoja. Joitakin huoneistoja on otettu potilashotelli- käyttöön. Medikiinteistöjen omistuksessa on myös lomaasuntoja ja lomamökkejä mm. Rukalla, Syötteellä, Rokualla ja Vuokatissa. Teknisenä isännöitsijänä Matti Sormunen vastaa näiden kaikkien kunnossapidosta. Asuntoja on remontoitu nykyajan vaatimuksia vastaaviksi esimerkiksi keittiöitä ja kylpyhuoneita saneeraamalla. Myös loma-asunnot tarvitsevat aika ajoin päivitystä nykypäivän lomatarpeita ajatellen. Sairaalan henkilökunta etusijalla Sairaalarinteen asuntoihin Sairaalarinteen asuintalot rakennettiin 70-luvulla, kun kasvava uusi yliopistosairaala tarvitsi asuntoja työntekijöilleen. 12-kerroksisissa taloissa oli soluasuntoja ja 5-kerroksisissa taloissa perheasuntoja. Myöhemmin soluasunnot vuokrattiin yhden työntekijän käyttöön. ”Remontteja on nykyisin helpompi toteuttaa, kun Medikiinteistöt voi käyttää vuokratuottoja kiinteistöjen kunnossapitoon”, Matti Sormunen tyytyväisenä toteaa. Keväällä osa asunnoista tyhjenee, mutta jo elokuussa, kun uusi lukukausi alkaa, on taas uusia tulijoita. Ensi syksynä hän on jo eläkepäiviä viettämässä eikä enää ole vastamassa tulijoiden tarpeisiin. Uusi oma mökki odottaa rakentajaansa. Siellä on mukava viettää aikaa lastenlasten kanssa puuhaillen. n PO H JAN PII R I 3 / 2 0 1 5 35 Reflex suihku- ja wc-tuoli Sopimustuotteenne inkontinenssien hoitoon Anaalitamponi RecaCare Erikoiskatetri IQ Cath Miellyttävä, yksilöllinen ja käyttövarma uutuus ulosteinkontinenssin hoitoon. Manfred Sauerin IQ Cath on pisarakärkinen erikoiskatetri vaativaan käyttöön. Tukee sisäisen sulkijalihaksen toimintaa ja takaa käyttövarmuuden kaikissa tilanteissa. Turvallinen käyttöaika on jopa 20 h. IQ on turvallinen käyttää ja sillä voi korvata Tiemannin. Pisarakärki ja joustava kaulaosa takaavat helpon liikkuvuuden arpisessa ja ahtautuneessa virtsaputkessa. Liukuu hyvin myös spastisen sulkijalihaksen läpi. IQ ei aiheuta verivirtsaisuutta. Saatavana luer lockilla. UUTUUS Sähköisesti korkeussäädettävä ja kallistuva suihkutuoli. Eteenkaartuvat käsinojat. Aluemyyntipäällikkö Jaana Junnonen 040 849 2248 pohjoinen@rehamed.fi www.rehamed.fi RecaFem vaginaalitamponi hoitaa huomaamattomasti virtsa inkontinessia kaikenikäisillä naisilla. Useita kokovaihtoehtoja. RehaMed avain jota etsit tilaukset@rehamed.fi Tuotepäällikkö Marika Vimpari 040 070 2207 hoitotarvike@rehamed.fi
© Copyright 2024