Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen 08.06.2015 Oulu Sivu 1 18.06.2015 Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 • MMM:n LUKElta tilaama kaksivuotinen hanke käynnistää Suomen biotalousstrategiassa määritellyn ravinteiden kierrätykseen liittyvän osion. • Hankkeen päämääränä on: varmistaa Suomen maataloustuotannosta syntyvän lannan sekä muun ravinteita sisältävän orgaanisen aineksen tehokas hyötykäyttö vuoteen 2020 mennessä. Sivu 2 18.06.2015 Hankkeen tavoitteet 1. Varmistaa, että maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanossa toteutetaan lannan ja muiden orgaanisten aineiden ravinteiden kiertoon liittyviä tavoitteita alueen omista lähtökohdista käsin tiiviissä yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa. 2. Tunnistaa ravinteiden hyväksikäytön pullonkauloja sekä vaikuttaa niiden poistamiseen. 3. Seurata muiden hallinnonalojen ja toimijoiden ravinteiden kierrätystä edistäviä prosesseja sekä edistää eri poliitikkojen yhteensovittamista. Sivu 3 18.06.2015 Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet • Yritys- ja hanketuet Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaan maaseudun kehittämisohjelman varoista korvamerkitään 6,5 milj. euroa yritys- ja hanketukiin, jotka edistävät ravinteiden kierrätystä erityisesti Saaristomeren valumaalueella. Sivu 4 18.06.2015 Kuva Tarja Haaranen Sivu 5 18.06.2015 Miksi ravinteiden kierrätystä? • Maailman louhittavissa olevat fosforivarannot ovat rajalliset. Turvataan kotimaisen ruoantuotannon edellytyksiä hyödyntämällä kierrätysfosforia. • Typen riittävyys ei ole ongelma, mutta valmistus vie paljon energiaa ja aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. • Ravinteiden kierrätyksellä suojellaan vesistöjä ja maaperää. • Ravinteiden kierrätyksellä luodaan uutta liiketoimintaa. Kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla on kysyntää ravinteiden kierrätystä edistäville teknologioille. Sivu 6 18.06.2015 Ravinteiden kierrätys ei ole pelkkää lantaa • Hyvin hoidettu peltomaa tuottaa hyvän sadon ja mahdollistaa ravinteiden tehokkaan hyödyntämisen ja kierrättämisen. • Ojitus toimivaksi. • Kalkitus sopivan pH:n saavuttamiseksi • Maan eloperäisen aineksen määrän lisääminen. Sivu 7 18.06.2015 Maaseudun Tiede 4/2012 Tuotantoeläinten ruokinta • Tuotantoeläinten ruokinnan kehittäminen vaikuttaa lannan määrään, sen sisältämiin ravinteisiin ja ammoniakki- ja metaanipäästöihin. • Korvaamalla latinalaisamerikkalainen tuontisoija kotimaisella valkuaisrehulla voitaisiin ravinnekiertoja osin sulkea. Sivu 8 18.06.2015 Kotieläintuotannon lannassa syntyy fosforia… …17, 5 milj. kg vuodessa. • • • • • Lehmänlanta kuutioksi puristettuna, vertailukohtana Stadionin torni. Nautaeläimet 9,8 Siat 3,6 Kanat 1,5 Turkiseläimet 1,8 Muut 0,8 PILKE 3/2008 http://www.helsinki.fi/foodwebs/lantakuoriaiset/4H/Pilke.pdf Sivu 9 18.06.2015 Lanta on arvokas raaka-aine • Kotieläintuotannon lannan fosfori riittäisi teoriassa kattamaan koko maan kasvien fosforitarpeen. • Lantafosforista 42 % syntyy Pohjanmaalla ja 17 % Lounais-Suomessa. Lähde: ja kuva: Ylivainio Kari & al. 2014. Regional P stocks in soil and in animal manure as compared to P requirement of plants in Finland. MTT:n reports 124. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti124.pdf Sivu 10 18.06.2015 Lähde: ja kuva: Ylivainio Kari & al. 2014. Regional P stocks in soil and in animal manure as compared to P requirement of plants in Finland. MTT:n reports 124. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti124.pdf Sivu 11 18.06.2015 Lannan levitys • Levitysmenetelmiä kehitettävä ja uusia tutkittava ja kokeiltava. • Koneyhteistyö ja urakointi monipuolistavat tilojen käytettävissä olevia lannankäsittely- ja levitysteknologioita. • Orgaanisten lannoitevalmisteiden levityskaluston ja logistiikan kehittäminen. Sivu 12 18.06.2015 Kuva Tarja Haaranen Kotieläin- ja kasvinviljelytilojen yhteistyö • Hyötyjä koneyhteistyön, urakoinnin, tilojen välisen rehukaupan sekä lanta- ja viljelykiertoyhteistyön avulla. • Lantaurakoinnin kehittäminen tilaajan ja urakoitsijan näkökulmasta. • Lannan hyödyntämisosaamisen kehittäminen kasvinviljelytiloilla. Sivu 13 18.06.2015 Kuva Tarja Haaranen Lannan käsittelymenetelmät • Lannan käsittely, jotta lantaa olisi kannattavampaa kuljettaa sinne, missä ravinteiden tarvetta on. • Separointi, kompostointi, rakeistus, biokaasutus, pyrolyysi… Sivu 14 18.06.2015 Kokonaisuuksien hallintaa • Pelkkä jakeistus tai biokaasutus ei takaa tehokkaampaa lantaravinteiden kiertoa, vaan tarvitaan myös markkinat ja työnjakoa lannan ravinteiden ja orgaanisen aineksen levittämiseen kauemmas. • Yritysyhteistyötä, jossa tavoitteena energia- ja ravinneomavarainen, taloudellisesti kannattava integroitu paikallinen tuotantoyhteistyö, joka perustuu mahdollisimman pitkälle vietyyn kierrätykseen. Sivu 15 18.06.2015 Kierrätyslannoitteiden valmistus • Lannoitevalmistesektori on vaativa ala, joka vaatii paljon tietoa, osaamista ja ymmärrystä toimijoilta. • Kierrätysravinteen käyttö kustannushyötysuhteeltaan samalle tasolle kuin keinolannoitteiden. • Markkinat kierrätysravinteille ja – lannoitteille kehittymättömät. • Panostuksia tuotteistamiseen, jotta saadaan aikaan tasalaatuisia, kustannustehokkaita, ei haittaaineita sisältäviä sekä helppokäyttöisiä tuotteita. Sivu 16 18.06.2015 Kuva: Tarja Haaranen Ratkaisujen Suomi hallitusohjelma Lisätään ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 % lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. • Näillä alueilla syntyy noin 12 milj. tn lantaa vuodessa, josta käsiteltäväksi tulisi noin 6 milj. tn. • Tällä hetkellä alle 50 lantaa käsittelevää biokaasulaitosta, joissa käsitellään noin 200 000 tn lantaa vuodessa. • Puhdistamolietteen käytön kipukohdat fosforin käyttökelpoisuudessa ja haitta-aineissa. Sivu 17 18.06.2015 Ratkaisujen Suomi hallitusohjelma Sallitaan hevosen lannan käyttö energiatuotannossa. • Suomessa on 75 000 hevosta ja 16 000 tallia. • Hevosala toivoo lannan polton helpottamista. • Biokaasutus kuivamädätyksellä myös mahdollista. • Hevoskylä pilottihanke Sivu 18 18.06.2015 Ratkaisujen Suomi hallitusohjelma Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin. • Lannan hyödyntämisessä liikennebiokaasun tuotantoon suuri potentiaali. • Parempi kannattavuus, vaatii suuria investointeja puhdistusja paineistuslaitteisiin. • Direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (2014/94/EU) asettaa tavoitteita biokaasun jakeluverkon kattavuudelle eri jäsenmaissa. • Maatilojen ja maaseutuyritysten yhteydessä olevilla kevytasemilla tulee täydentää jakeluverkkoa suurten taajamien välisillä tieosuuksilla. Sivu 19 18.06.2015 • Ravinteiden kierrätyksen hankkeet maaseutuohjelmassa • 3 milj. euroa kohdennetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelle ja 700 000 euroa Uudenmaan, Satakunnan, EteläPohjanmaa, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukseen kuhunkin. • Hankkeiden tulee edistää ravinteiden kierrätystä ja maatalouden vesiensuojelua. • Hankkeiden tulee muuttaa käytäntöjä, synnyttää pysyväisluoteista yhteistyötä ja sisältää innovatiivisia ongelmanratkaisuja. • Eri toimijoiden yhteistyössä toteuttamia laajoja kokonaisuuksia. • Ravinteiden kierrätystä edistäviin hankkeisiin voi kytkeytyä yritysinvestointeja. Sivu 20 18.06.2015 Kiitos!Kiitos! Tarja.haaranen@luke.fi tarja.haaranen@luke.fi Sivu 21 18.06.2015