Ravinteiden kierrätys vesiviljelyssä, Mari Saario, Gaia Consulting
Suomen Kalankasvattajaliiton syyspäivät Ravinteiden kierrätys vesiviljelyssä 05.11.2015 Mari Saario, Gaia Consulting Gaia team – at Your Service • More than 45 highly-educated experts – multidisciplinary and cross-sectorial • Sustainability consultancy and business development since 1993 • Strategy and implementation partner • Over 600 clients in 5 continents • Offices in Helsinki, Turku, Addis Abeba, Beijing, Buenos Aires, San Francisco, and Zürich © Gaia 06 November 2015 2 Sininen talous • 2012 EU:n komissio julkaisi tiedonannon nimeltään ”Sininen kasvu – Meritalouden ja merenkulkualan kestävän kasvun mahdollisuudet”, nostaen sinisen talouden yhdeksi kasvualueeksi ”Sinisen talouden kasvu tarjoaa uusia innovatiivisia keinoja EU:n ohjaamiseksi ulos sitä nykyisin koettelevasta talouskriisistä. Eurooppa 2020 -strategian meriulottuvuus voi osaltaan parantaa EU:n kansainvälistä kilpailukykyä, lisätä resurssitehokkuutta ja edistää työpaikkojen ja uusien kasvutekijöiden syntymistä; samanaikaisesti voidaan säilyttää biologinen monimuotoisuus ja suojella meriympäristöä varmistamalla terveiden ja elinvoimaisten meri- ja rannikkoekosysteemien tarjoamien palvelujen jatkuminen.” • Painopisteet: sininen energia, vesiviljely, meri-, rannikko- ja risteilymatkailu, meren mineraalivarat sekä sininen bioteknologia 3 Vesien ravinnekiertoon liittyviä teemoja Kansantalous Itämeren suojelu Yritysten kasvu Kompensaatio Lainsäädäntö Omavaraisuus Julkinen ohjaus Vesiviljely Uudet tuotteet Copyright Gaia Consulting 2015 4 δ δ δ δ δ δ δ δ δ δ δ δ δ δ δ δ δ δ δ δ δ δ δ δ δ MÄÄRÄ T I L A δ δ δ TUOTETUN KALAN δ δ M E R E N δ δ δ δ δ δ Vesiviljelyn strategia 2022: Tavoitteena puhtaampi meri ja noin kaksinkertainen määrä kalankasvatusta Manner-Suomessa 5 Ravinnekiertojen merkitys taloudelle 6 Puoli miljardia euroa lisäarvoa ravinteiden kierrosta Suomelle vuoteen 2030 mennessä Sitra, 2015: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle Copyright Gaia Consulting 2015 7 Selvitys: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle • Tavoitteena tunnistaa ravinteiden kiertoon liittyvä taloudellinen arvo Suomelle sekä laatia tiekartta tämän lisäarvon saavuttamiseksi. • Selvitystä johtivat Sitra, Baltic Sea Action Group ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. • Toteuttajana kestävän liiketoiminnan konsulttiyhtiö Gaia Consulting • Tulokset julkaistiin Sitran selvityksiä sarjassa (99): • Ravinteiden kierron taloudellinen potentiaali Suomelle • Esimerkkejä liiketoiminta- ja toimintamalleista ravinteiden kierron edistämiseksi • Tiekartta kansantaloudellisten hyötyjen toteuttamiseksi. Sitra, 2015: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle 8 Maaperän ravinteet ovat bio- ja kiertotalouden pääomaa Kauppa, teollisuus ja palvelut Vienti ja kotimainen kulutus Kemikaalit, tekstiilit, kuidut Ravinteiden palauttaminen (typpi ja fosfori) Ruoka Rehu Ravinteita sitovat kasvit (typpi) Ravinteiden hukkaaminen (typpi ja fosfori) Ympäristöhaitat Kasvi Ulkoa tuotavat ravinteet (typpi ja fosfori) Haitat eri elinkeinoille Ravinnepääomaa kasvattavat toiminnot RAVINNEPANKKI Maaperän ravinnepääoma Ravinnepääomaa kuluttavat toiminnot Luonnon ravinnekierrot Sitra, 2015: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle 9 Mistä ravinteiden arvo koostuu? ”Ravinteiden menettämisen todellinen kustannus muodostuu vasta ympäristöongelman korjaamisen kautta.” • Mineraaliravinteiden ja fossiilisten polttoaineiden hinta • Energiatuet • Pirstaleinen ja vähäinen rahoitus innovaatiolle • Sääntelyn epävarmuus • Hallinnollinen byrokratia • Kustannukset Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä • Ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvo • Kierrätysravinneratkaisuiden vienti globaalille markkinalle Sitra, 2015: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle 10 Muutosta tarvitaan Miten toimintaympäristön on muututtava, jotta ravinteiden kierrätys on vuonna 2030 kannattavaa liiketoimintaa ja ravinnehukan aiheuttamat ympäristöhaitat ovat vähentyneet? 1. Sääntely INNOVAATIOT 4. Palveluja konseptikehitys • Konseptointi • Uudet ratkaisut • Palvelumuotoilu • Kierrätyspalvelut • Energiatehokkuus • Materiaalitehokkuus KÄYNNISTÄJÄT 3.Markkinat 2. Teknologiat • Jakelu • Sivu- ja jätevirtojen hyödyntäjät • Hankintalaki • Analytiikka • Jalostava teollisuus • Etusijajärjestys • Kauppapaikat • Julkiset hankinnat • Kestävyyskriteerit • Vesienkäsittely • Alkutuotanto • Kierrätystavoitteet • Prosessiautomaatio • Kotitaloudet • Luvitus ja lupaprosessit • Logistiikan optimointi • Vienti • Tuki- ja verojärjestelmät • Erottelu- ja jalostustekniikat • Lannoite-, tuote- ja jätelainsäädäntö • Alkutuotanto (viljely & eläimet) MAHDOLLISTAJAT MAHDOLLISTAJAT Sitra, 2015: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle 11 Tiekartta ravinteiden kiertoon Copyright Gaia Consulting 2015 Sitra, 2015: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle 12 Kompensaatio ravinnekierrossa 13 Ympäristövaikutusten kompensaatio • Ympäristövaikutusten kompensaatiossa on kyse aiheutuneiden päästöjen tai haittojen korvaamisesta • Ympäristövaikutusten kompensointi on yksi keinoista, jolla voidaan sovittaa yhteen elinkeinotoiminnan kehittämisen ja ympäristön etuja. • Vahinkojen korjaaminen jälkikäteen ei ole kompensaatiota • Ympäristövaikutusten kompensaatiossa ei ole kyse taloudellisen haitan korvauksista liittyen pakkolunastuksiin, metsänsuojeluun tai elinkeinohaittoihin • Kompensaatiota voi olla sekä biodiversiteettikompensaatio että päästökompensaatio • Esim. biodiversiteettikompensaatioon liittyen BBOP-standardi (http://bbop.foresttrends.org/pages/guidelines ) • Olennaisia käsitteitä: mitigaatiohierarkia ja No Net Loss eli ”Ei nettovahinkoa” 14 Mitigaatiohierarkia Positiivinen nettovaikutus (Net Positive Impact, NPI) Kompensointi Offset + Ei nettovahinkoa Ympäristön tila (No Net Loss, NNL) Arvioitu vaikutus Arvioitu vaikutus Arvioitu vaikutus Arvioitu vaikutus Haittojen välttäminen Haittojen minimointi Haittojen välttäminen Haittojen välttäminen Haittojen minimointi Ennallistaminen - Ylimääräiset suojelutoimenpiteet Kompensointi Offset • Kompensaatiota voidaan harkita mitigaatiohierarkian mukaisesti vasta haittojen välttämisen, haittojen vähentämisen ja ennallistamistoimenpiteiden jälkeen. • Kompensaatiolla voidaan saavuttaa tilanne, jossa nettovahinkoja ei synny, tai jossa nettovaikutus ympäristön tilaan on positiivinen. Mukaillen lähteestä: Rio Tinto & Government of Australia 15 Esimerkkejä Suomesta • Lainsäädäntö mahdollistaa Natura 2000-verkostoon kuuluville alueille aiheutettavien haittojen kompensoinnin. Myös eläinlajien suojelun yhteydessä se on mahdollista.* • • Lainsäädäntö on Suomessa kuitenkin kompensaatiotoimien osalta vielä puutteellista. Biodiversiteettikompensaatiosta on käytännön esimerkkejä, esim. • Sierilän mahdollisesti tulevan vesivoimalaitoksen vaikutuksia on kompensoitava mm. siirtoistutuksin.* • Viitasammakoille tehdyt lammet tie- ja turvehankkeissa** • Päästökompensaatiosta ei ole vastaavanlaisia esimerkkejä lukuun ottamatta CO2päästökauppaa. CO2 päästökauppa ei kuitenkaan kohdistu paikallisiin päästöihin. * Luonto korjaa ihminen korvaa 2014 ** Haastattelu: Ville Salonen, Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto 16 Kompensaatio vesiviljelyssä Kompensaatio on vapaaehtoinen toimi, josta Itämeren suojelu toiminnanharjoittaja päättää. Ehdotus kompensaatioksi voidaan tehdä vesiviljelyn ympäristölupahakemukseen nykyisen lainsäädännön Kompensaatio Lainsäädäntö puitteissa. Kompensaatio toteutetaan säilyttäen nykyisen Itämeren suojelutason tai parantaen sitä. Vesiviljely 17 Vesiviljelyn kompensaation työkalut - hanke • Vesiviljelyn kompensaation työkalut –hanke käynnistyi maaliskuussa 2015 ja päättyi syyskuussa 2015 • Hankkeessa kalankasvatusalan avaintoimijat pohtivat yhdessä pelisääntöjä ja mahdollisuuksia kalankasvatuksen ympäristövaikutusten kompensaatiolle. • Kompensaation mahdollisuuksia pohdittiin hankkeen 1. työpajassa • Työpajan tulosten perusteella tehtiin pilottikompensaatiosuunnitelma, jota tarkasteltiin ja tarkennettiin hankkeen 2. työpajassa • Vesiviljelyn kompensaation työkalut –hanke oli osa Luonnonvarakeskuksen Itämerirehu kotimaisista kalavirroista –hanketta. • Toteuttajana Gaia Consulting • Tulokset omistaa Luonnonvarakeskus 18 Ympäristölainsäädäntö & kompensaatio 1/2 • Kompensoinnista ei ole tällä hetkellä suoraan laissa mitään mainintaa • YSL 1 § 1 momentti 4 kohta: "Tämän lain tavoitteena on … 4) tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena" • Valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2009 ”Kansallinen vesiviljelyohjelma 2015”: Ympäristölupaharkinnassa pyritään ottamaan huomioon yrittäjien vapaaehtoiset toimet ravinteiden vähentämiseksi laitosten vaikutusalueelta tai Itämeren ulkopuolelta tulevien ravinteiden korvaamiseksi. • Vesiviljelyn strategia 2022 - Valtioneuvoston periaatepäätös 4.12.2014 • Perusteluissa: ”mahdollisuudet kompensoida vesiviljelyn ravinnekuormitusta käyttämällä Itämeren kalasta tehtyä rehua tai simpukan viljelyn avulla.” 19 Ympäristölainsäädäntö & kompensaatio 2/2 • Ympäristöministeriön Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohjeessa 2013 suositellaan kompensaation huomioimista ympäristöluvissa. • ”Mikäli kalankasvatusta koskevassa ympäristölupahakemuksessa esitetään kalojen pyyntiä tai simpukoiden viljelyä laitoksen vaikutusalueella, näiden ja kalankasvatuksen kokonaisvaikutukset ympäristöön tulee selvittää. Lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä voidaan ottaa huomioon toiminnasta aiheutuvia haittoja ja vahinkoja vähentävät toimenpiteet, jos ne toteutetaan ympäristönsuojelulain periaatteiden mukaisesti ja niiden vaikutukset tunnetaan.” (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2013, YM) • Hallintolaki 8 §: neuvonta: • Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta. • Ympäristömenettelyjen sujuvoittaminen ja tehostaminen 10.3.2015 Tarasti et al - Ehdotus 8 20 Kompensaatiosta muissa pohjoismaissa • Tanskan aiempi kalankasvatuksen toimintasuunnitelma vuodelta 2008 tähtäsi kalankasvatuksen viisinkertaistamiseen nostamatta toiminnan typpipäästöjä* • Tanskan uusi kalankasvatusstrategia (Strategi for bæredygtig udvikling af akvakultursektoren i Danmark 2014-2020) laski kasvatuksen lisäämistavoitteen 25%:iin • • Strategia korostaa kompensaatiotoimien kehittämisen tärkeyttä. Ruotsissa lupaprosessi alkaa konsultaatiovaiheesta, jossa viranomainen sekä toiminnanharjoittaja käyvät hanketta läpi yhdessä. Vasta konsultaation jälkeen laaditaan lupahakemus ja liitteeksi ympäristövaikutusten kuvaus.* • Kompensaatiota ei ole vielä käytössä * Kalankasvatuksen ympäristöluvat merellä sijaitsevissa verkkolaitoksissa, 2014 21 Kompensaatiosuunnittelun kysymyksiä Ravinnetaselaskelma Raaka-aineeksi pyydettävän kalan määrä on sellainen, jonka mukana poistuu hieman enemmän fosforia kuin mitä laitos kuormittaa. Typen osalta laitos kuormittaa hieman enemmän kuin mitä pyydetyn kalan mukana poistuu. Kyseessä on kompromissi, joka perustuu fosforin typpeä suurempaan merkittävyyteen rehevöittävänä ravinteena. Typpikin tulisi kompensoida täysin, jos se on kyseisellä merialueella rajoittava tekijä. Typen alikompensaatiota lukuun ottamatta ravinnetaselaskelmaan perustuva kompensoinnin osoittaminen ei herättänyt merkittävää kritiikkiä. Lisäisyyskysymys Lisäisyyden osoittaminen on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta suunnitelmassa lähdetään periaatteesta, että toimintaa koskeva osoitettu ravinneneutraalius riittää. Periaate perustuu työpajassa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan: • Lisäisyyden osoittamista tärkeämpää ympäristön kannalta on se, että rehuksi käytetään paikallista kalaa muualta tulevan sijaan, ja että kalasta tulee jäljitettävää – syntyy sisäinen kierto. • Ympäristön kannalta tärkeää on myös se, että kalastettu kala pysyy elintarvikekierrossa. • Tärkeää on myös on se, että tällä tavalla kasvatetaan kysyntää sille, että kiintiöt kalastetaan loppuun. Alueellisuuskysymys Raaka-aineeksi pyydettävä kala tulee kalastaa samalta merialueelta – koko Itämeri kompensointialueena ei välttämättä sitoisi kompensointia tarpeeksi tarkasti laitoksen päästöihin. Alun perin esitettiin, että rehun raaka-aineeksi tulee pyytää kalaa kahdelta laitoksen läheiseltä pyyntiruudulta ja niiltäkin rajatuilta alueilta. Esitettyä pyyntialuetta pidettiin liian rajoittavana. Kritiikin perusteluja oli kalojen liikkuvuus sekä se, että esitettyä laajemmalla pyyntialueella varmistettaisiin kalan saanti. Esitettiin myös ehdotuksia, että pyyntialue perustuisi tiettyyn etäisyyteen laitoksesta, ja että ko. alueen sisäpuolelta pitäisi pyytää vähintään 50% kaloista, loput 50% muualta Itämerestä. Muita esiin nousseita asioita Eräs esitetty huoli oli, voisiko runsas kalansaalis teoriassa mahdollistaa suunnitelman logiikan mukaan valtavan määrän uusia laitoksia ko. merialueelle. Keskustelujen perusteella suunnitelmassa tulisi huomioida mahdollisuus kalastaa myös joitain muitakin kalalajeja kuin silakkaa. Ehdotettu kompensaation todentaminen perustuen rehujen käytön dokumentointiin ja raaka-aineeksi kalastetun kalan pyyntipaikan dokumentointiin ei herättänyt kritiikkiä. 22 Mikä on sinisen talouden ravinnekierron tulevaisuuskuva? Valumien ehkäiseminen Yhdyskuntien vesiratkaisut Nykyisen kasvatuksen sijainninohjaus Kalastus Kalantuonti Uuden kasvatuksen sijainninohjaus Järviruoko Itämerirehu Biomassan kasvatus Ravinteiden poistaminen Elintarviketeollisuus Energian ja ravinteiden hyödyntäminen Copyright Gaia Consulting 2015 Hoitokalastus Muu rehuteollisuus Raakakäyttö (turkistarhat) 23 Yhteystiedot Liiketoimintajohtaja: Mari Saario +358 50 421 999 Mari.saario@gaia.fi 24 Our Clients Make the World Safer and Cleaner. www.gaia.fi Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland – Tel +358 9686 6620 – Fax +358 9686 66210 ADDIS ABABA | BEIJING | BUENOS AIRES | HELSINKI | SAN FRANCISCO | TURKU | ZÜRICH
© Copyright 2024