1. No category

Ravinneneutraali kunta
Sanna Tikander
Varsinais-Suomen ELY-keskus
4.6.2015
Esityksen sisältö





Hanke, tavoitteet ja toteutus
Ravinteiden kierrätyksen hyödyt
Kuntien rooli hankkeessa ja teemat
Tuloksena ravinneneutraali kunta. Mikä se on?
Kuntien ravinneneutraalius ja Itämeri-strategia
2
Kuva: Sanna Tikander
Ravinneneutraali kunta –hanke (RANKU)



Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima
kolmivuotinen (2015-2017) kehittämishanke.
Hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä
edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa
ns. Raki-ohjelmaa.
Hankkeen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden
kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä
syntypaikkaansa sekä kehittää uusi Ravinneneutraali
kunta -toimintamalli (brändi).
3
Ravinneneutraali kunta -hanke


Kartoitetaan mahdollisuudet ja puutteet alueella
syntyvien orgaanisten ravinteiden kierrätyksessä.
Etsitään eri alojen yhteistyönä käytännön ratkaisuja,
jotka tukevat ympäristön ja talouden kannalta
kestäviä ravinteiden kierrätyksen menetelmiä.
4
Kuva: Ilmakuva Vallas Oy, 2010
Ravinneneutraali kunta –hanke etenee



Hankkeen ensimmäinen vuosi (2015) painottuu
kuntaorganisaatioiden ravinteiden kierrätystyön
edistämiseen ja aloitetaan Ranku-brändin kehitystyö.
Toisena vuonna (2016) panostetaan
kuntaorganisaatioiden lisäksi yritystoimijoihin ja
toimintamallin kehittämiseen brändiksi sekä aiheeseen
liittyvien hallinnollisten käytäntöjen ja taloudellisten
ohjauskeinojen ongelmien sekä mahdollisuuksien
kartoitukseen ja kehitystyöhön.
Hankkeen kahden ensimmäisen vuoden tulosten
jalkauttaminen ja luodun Ravinneneutraali kunta -brändin
kehitys- ja markkinointityö tehdään hankkeen kolmantena
vuotena (2017).
5
Hankkeen organisaatio






Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus
– Kaksi hanketyöntekijää + viraston asiantuntijat käytettävissä
Ympäristöministeriö myöntänyt rahoituksen (ns. Raki-rahoitus)
Hankkeella ohjausryhmä Biotalouden keinoin kohti
ilmastokestävyyttä (BILKE) –hankkeen kanssa
Yhteistyökumppaneina kunnat (alussa 6 pilottikuntaa)
Selvityksiä, laskelmia ja suunnitelmia ostopalveluina
Yhteistyötahoja myös yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset,
muut hankkeet ja organisaatiot
6
Kuva: Sanna Tikander
Ravinteiden kierrätyksen hyötyjä
 Ravinnekuormitus vähenee ja ympäristön laatu paranee
 Ravinteiden omavaraisuus lisääntyy, väkilannoitteiden tarve




vähenee
Edistää ja synnyttää yritystoimintaa sekä uuden tekniikan
kehittämistä ja käyttöön ottoa
Eri toimijoiden yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyvät
Brändi ja siihen sisältyvä toiminta lisää kuntien
vetovoimaisuutta ja tuotteiden tunnettavuutta
Tehokasta resurssien käytön tarkastelua koko alueella
(kuntatasolla koko organisaation läpileikkaava teema)
7
Kuva: Sanna Tikander
Kuntatyö hankkeessa





Luodaan arvio kunnan ravinteiden kierrätyksen vahvuuksista ja
mahdollisuuksista sekä heikkoudet ja uhat (SWOT-analyysi)
– alustava arvio työn pohjaksi keväällä ja hankkeen aikana
tarkempi analyysi tulevaisuuden suuntaamista varten
Valitaan tarkasteltavat teemat SWOT-analyysin pohjalta
Yhdessä viedään haluttuja asioita eteenpäin
Järjestetään teemakohtaisia työpajoja ja yleisötilaisuuksia
tarpeen mukaan
Kunnan työ ei ole mitään uutta tai lisätyötä, vaan olemassa
olevan suuntaamista resurssiviisaaseen ravinteiden
kierrättämiseen
Kuva: Sanna Tikander
Pilottikunnat ja teemat

Kuuden pilottikunnan työn kautta eteenpäin:
– Pori, Nakkila, Taivassalo, Mynämäki, Vehmaa ja Turku

Yhdeksän teemaa:
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Putsarilta hyötykäyttöön
Haja-asutuksen jätevedet
Biojätteet
Eläinsuojasta pellolle
Hyvät viljelykäytännöt
Teollisuusravinteet
Veneily
Biokaasulaitos
Hankinnat
Kuva: "© Jere Anttila / Turun
seudun puhdistamo Oy
Tuloksena

Kartoitus kunnan/alueen ravinteiden kierron tilasta
(kunnan/alueen ”ravinnetase”)
 Kriteerit sille millainen on ravinneneutraali kunta
 Toimintasuunnitelma miten asetetut tavoitteet
saavutetaan
 Suunnittelutyö ei sido toteutukseen, vaan antaa
mahdollisuuksia resurssitehokkaaseen toimintaan
 Verkostoitumista ja uusia innovaatioita
 Kirjallisia julkaisuja hankkeen aikaisista kokeiluista ja
kokemuksista
 Elyn julkaisusarjat, hankkeen Internet-sivut, facebook
10
Esimerkkejä kuntien teemoista
 Eläinsuojasta pellolle


– Lannan tehokas käyttö ja hyödyntäminen, tilayhteistyötä,
hevosenlannan keräys
Hyvät viljelykäytännöt
– Suojavyöhykeheinän tehokas käyttö, viljelykierto,
kerääjäkasvit, (kipsi?)
Hankinnat
– Lähiruoka, puhdistamolietteen käsittelymenetelmä
– Hankintalaki nähdään ongelmana
Kuvat: Sanna Tikander
Esimerkkejä kuntien teemoista



Biojätteet
– Pientaloalueiden yhteisiä keräyspaikkoja
Teollisuusravinteet
– Silakan perkuutähteet ja ravinteikas prosessivesi
Biokaasulaitos
– Isot keskitetyt laitokset vai pienet paikalliset laitokset?
– Lanta, yhdyskuntajäte, ruoko, perkuutähteet…
12
Kuva: Sanna Tikander
Esimerkkejä kuntien teemoista



Putsarilta hyötykäyttöön
– Jätevesilietteen biokaasutus
ja mahdollinen peltolevitys
Kuva: Teho-hanke
Haja-asutuksen jätevedet
– Yhdessä Valonian kanssa, jätevesiasioiden lainsäädäntö
haasteena
Veneily
– Septitankkien käytännöllisyys veneilijöitten jätevesille
13
Biotalouden keinoin kohti ilmastokestävyyttä
(BILKE) -hanke



Yhteisiä tavoitteita ja yhteinen ohjausryhmä Ravinneneutraali
kunta-hankkeen kanssa
Käynnistyy kesällä 2015
Rahoittaja MMM (rahoitus vuodelle 2015)
Tavoitteet
 Varautua ilmastonmuutokseen
 Edistää
– fossiilisten polttoaineiden korvaamista bioenergialla
– ympäristöyrittäjyyttä sekä uusien teknisten innovaatioiden
ja toimenpiteiden kehittämistä ja käyttöön ottoa
– Ravinteiden kierrätystä
 Toimia ”sateenvarjona” Mynälahden hankkeille
14
Ilmastokestävyys ja ilmastonmuutokseen
varautuminen




Arvioidaan skenaarioiden perusteella tulevia sääilmiöitä ja
suunnitellaan varautumis- ja sopeutumistoimet
Ilmastonmuutoskestävyyden tarkastelualueet
– Paimionjoki, Sirppujoki, Mynäjoki ja Mynälahden
ympäristö
Laaditaan ilmastonmuutoskestävyyden arviointiperusteet
Tarkastellaan mallinnuksilla toimien vaikutusta sisävesien ja
Saaristomeren ravinnekuormitukseen
15
Ravinneneutraali kunta. Mikä se on?

Kunta tai alue, jossa:
– ravinteet kiertävät järkevästi
– maaseutu ja asutuskeskukset hyödyttävät toisiaan
– ravinteiden kierrättäminen nähdään kokonaisuutena,
joka hyödyttää aluetaloutta, parantaa ympäristön tilaa ja
lisää viihtyvyyttä
– julkiset organisaatiot, yritykset ja yksityiset ihmiset
toimivat yhteisten päämäärien eteen
16
Kuntien ravinneneutraalius ja Itämeri-strategia
Meren pelastaminen –kokonaisuus (Save the Sea )
 PA Nutri = ravinnepäästöjen vähentäminen
 PA Agri = kestävä maatalous, kalastus ja biotalous
 PA Hazards = haitallisten aineiden torjuminen
 PA Ship = puhdas merenkulku
 PA Safe = meriturvallisuus
 PA Secure = suojautuminen
 PA Bio = biodiversiteetti
 Yksilö ja aluetasolla kohti Itämeristrategian tavoitteita
17
Itämeri-strategia ja Ravinneneutraalit kunnat
18
Ota yhteyttä
RANKU-hanke




Kuva: Teho-hanke
Sanna Tikander, koordinaattori
0295 023 019, sanna.tikander@ely-keskus.fi
Janne Heikkinen, erityisasiantuntija
0295 023 029, janne.heikkinen@ely-keskus.fi
Hankkeen Internetsivut: www.ymparisto.fi/ranku
Hanke Facebookissa: www.facebook.com/ravinneneutraalikunta
BILKE-hanke

Juha-Pekka Triipponen, yhteyshenkilö
0295 022 953, juha-pekka.triipponen@ely-keskus.fi
19