1. No category

8§
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
9§
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VAALI
PÄÄTÖS: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jarmo Martinsuo ja Kata Vertio.
10 §
PERUSPALVELUIDEN TOIMINTAKERTOMUS 2014
Lautakuntia pyydetään toimittamaan kuntalain 69 §:n mukaisen toimintakertomuksen
laatimista varten omat toimintakertomuksensa vuodelta 2014. Toimintakertomus on
osa tilinpäätöstä.
Kuntalain 68 §:n mukaan valtuuston on hyväksyttävä tilinpäätös tilikautta seuraavan
kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelman tase ja niiden
liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus, joka on kunnan
hallinnon, talouden ja muun toiminnan seurannan muotona.
Hallintokuntien tulee laatia toimintakertomuksensa tuloksellisuus- ja
taloudellisuusnäkökohtia painottaen. Pitkät selostukset vuoden tapahtumista eivät ole
tarpeen. Toimintaa pitää tarkastella toiminnan ja talouden näkökulmasta.
Kertomuksesta tulee ilmetä seuraavaa: Kertomuksesta tulisi ilmetä seuraavaa:
mitkä asetetuista tavoitteista on saavutettu
mitä tavoitteista ei ole saavutettu ja miksi
toiminnalliset yksikköhinnat ja suoritteet
määrärahojen ylitykset ja niiden syyt
kuinka hyvin suhteessa muihin kuntiin on palveluja pystytty tuottamaan
ja tarjoamaan (mahdolliset tunnusluvut).
Vuoden 2014 tilinpäätöstiedot eivät ole vielä lopulliset. Tilikirjauksia koskevia
muutoksia on tehty, mutta ne eivät kaikilta osin vielä näy liitteenä olevassa
toimintakertomuksessa.
Liite nro 1, toimintakertomus vuodelta 2014.
Peruspalvelujohtaja esittelee toimintakertomuksen kokouksessa.
EHDOTUS: Peruspalvelulautakunta päättää
- hyväksyä liitteenä olevan vuoden 2014 toimintakertomuksen ja lähettää sen
edelleen kunnanhallitukselle.
PÄÄTÖS: Ehdotuksen mukaisesti.
11 §
LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU TAIVASSALOSSA
Lapsiperheille on sosiaalihuoltolain mukaan järjestettävä välttämätön kotipalvelu
1.1.2015 alkaen. Kotipalvelua on oltava saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata oikea-aikainen tuki
perheille. Kotipalvelua annetaan toimintakykyä alentavan syyn, kuten sairauden,
synnytyksen, vamman tai uupumuksen vuoksi, tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen
perusteella. Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain 20 §:n mukaista
sosiaalipalvelua. Se on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä
perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa
selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen
vahvistaminen.
Taivassalossa ei ole ollut erillistä lapsiperheiden kotipalvelua, vaan kotipalvelua on
tuottanut Taivassalon kotihoito sosiaalityöntekijän / peruspalvelujohtajan päätöksen
perusteella.
Kotipalvelun myöntämiskriteerit ovat olleet luonteeltaan ennaltaehkäisevää
lastensuojelua ja perustuneet lastensuojelulakiin. 1.1.2015 voimaan astuneen
sosiaalihuoltolain mukaan palvelua tulee saada ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Palvelun tulee olla maksutonta lastensuojelun asiakkaille. Muilta kotipalvelun
asiakkailta tulee periä asiakasmaksua asiakasmaksulain mukaisesti, koska
maksuttomuus aiheuttaisi epätasa-arvoa kotipalvelun vanhusasiakkaiden ja
lapsiperheiden välillä, eikä Taivassalon lähikunnissakaan palvelu ole maksutonta.
1.3.2015 alkaen lapsiperheiden asiakasmaksu on 9,70 €/ käynti, käynnin pituus
max 2 tuntia. Jatkuvan kotipalvelun tulosidonnainen maksu peritään silloin,
kun palvelua saa vähintään kerran viikossa ja palvelun tarve on kestänyt yli
kolme kuukautta.
Toimeentulotukiasiakkailta ei asiakasmaksua peritä.
EHDOTUS:
Peruspalvelulautakunta päättää periä lapsiperheiden kotipalvelusta tekstissä
tummennettuna olevan asiakasmaksun 1.3.2015 alkaen.
PÄÄTÖS: Ehdotuksen mukaisesti.
12 §
PERUSPALVELUIDEN KÄSITTELYAIKOJEN MÄÄRITTELY
Hallintolain 23 a §:n mukaan viranomaisen tulee määritellä toimialansa keskeisissä
asiaryhmissä odotettavissa oleva käsittelyaika sellaisille hallintopäätöksillä
ratkaistaville asioille, jotka voivat tulla vireille asianomaisen aloitteesta.
Liite 2: Peruspalvelulautakunnan alaisten yleisimpien asioiden käsittelyaika
Taivassalossa
EHDOTUS: Peruspalvelulautakunta merkitsee käsittelyajat tiedokseen ja toimittaa ne
kunnanhallitukselle tiedoksi.
PÄÄTÖS: Ehdotuksen mukaisesti.
13 §
VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANO
Vuoden 2015 alusta aletaan soveltaa kolmea lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn
tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä mukaista
pykälää (10 §, 17 § ja 20 §). Lisäksi ns. vanhuspalvelulakia on muutettu pitkäaikaisen
laitoshoidon perusteiden osalta ja muutos on tullut voimaan vuoden alusta.
Vastuutyöntekijä (17 §)
Iäkäs henkilö voi saada oman vastuutyöntekijän, jos hän tarvitsee apua palveluiden
toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijän tarve on
arvioitava aina palvelujen tarpeen selvittämisen yhteydessä. Palvelujen tarpeen
arvioon voi hakeutua itse tai joku muu läheinen voi ottaa yhteyttä kunnan iäkkäiden
palveluista vastaavaan yksikköön, jos huomaa iäkkään henkilön toimintakyvyn
heikentyneen tai havaitsee hänen olosuhteissaan muita epäkohtia.
Vastuutyöntekijän nimeäminen voi olla tarpeen seuraaville asiakasryhmille:
1.Asiakkaat, jotka eivät esimerkiksi sairauden tai päihdeongelman vuoksi kykene
huolehtimaan omasta palvelukokonaisuudestaan.
2.Vaikeassa elämäntilanteessa tai muutostilanteessa olevat asiakkaat, kuten
sairaalahoidon jälkeen kotiutettavat asiakkaat. Tähän ryhmään kuuluvat myös
vakavan sairauden pahenemisvaiheessa olevat tai hiljattain leskeksi jääneet. Näissä
tapauksissa vastuutyöntekijä voidaan tarpeen mukaan nimetä määräaikaisesti.
3.Monipalveluasiakkaat, jotka tarvitsevat apua palvelukokonaisuuden hallinnassa.
Myös turvattomuuden tunne voi olla peruste nimetä joillekin asiakkaille
vastuutyöntekijä. Turvattomuuden tunnetta voi esiintyä etenkin muistisairaalla
iäkkäällä henkilöllä, joka asuu kotiin tuotavien palvelujen avulla yksin. Turvallisuuden
tunnetta lisää olennaisesti, jos henkilölle on nimetty vastuu-työntekijä, jonka puoleen
hän voi kääntyä tarvittaessa. Vastuutyöntekijä voi olla tarpeen myös silloin, kun
iäkästä hoidetaan omaishoidon tuella ja omainen tarvitsee apua ja tukea asiakkaan
asioiden hoitamisessa.
Vastuutyöntekijä seuraa iäkkään henkilön palvelusuunnitelman toteutumista sekä
palvelutarpeiden muutoksia. Lisäksi hän koordinoi tarvittaessa muiden palvelujen
järjestämistä sekä neuvoo ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saantiin
liittyvissä asioissa. Hän myös varmistaa, että asia-kasta koskeva tieto kulkee eri
tahojen välillä tarpeen mukaan.
Vastuutyöntekijän
tehtävät
edellyttävät
sosiaalija
terveydenhuollon
palvelujärjestelmiin
ja
ikääntymiseen
liittyvää
asiantuntemusta.
Siksi
vastuutyöntekijällä tulisi olla iäkkään henkilön palvelukokonaisuuden kannalta
tarkoituksenmukainen sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillinen kelpoisuus. Kunta
harkitsee olosuhteisiinsa parhaiten sopivan tavan vastuutyöntekijän tehtävän
hoitamiseksi. Vastuutyöntekijäksi voidaan nimetä sellainen asiakkaan kanssa
työskentelevä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen, jolla on riittävä osaaminen
asiakkaan tarpeisiin nähden. Vastuutyöntekijä voi olla myös erillinen tehtävä, jolloin
työntekijä päätyönään huolehtii useiden asiakkaiden vastuutyön-tekijän tehtävistä.
Vastuutyöntekijätoimintaa on kokeiltu eri puolilla Suomea pilottihankkeissa, joissa on
kehitetty toimintamalleja vastuutyöntekijän tarpeen arvioimiselle ja tehtävien
järjestämiselle.
Asiantuntemuksen turvaaminen (10 §)
Kunnassa tarvitaan monipuolista asiantuntemusta, jotta ikääntyneen väestön
hyvinvointia edistävät palvelut sekä iäkkäille järjestettävät sosiaali- ja terveyspalvelut
osataan suunnitella ja toteuttaa niin, että ne toimivat laadukkaasti ja vaikuttavasti.
Kunnan henkilöstön vahva osaaminen on edellytys myös sille, että iäkkäiden
henkilöiden palvelujen tarve pystytään selvittämään kattavasti ja monipuolisesti.
Erityisasiantuntemusta tulee olla tarjolla ainakin hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen, gerontologi-sen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon,
ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta.
Tarkoitus ei ole, että jokainen kunta palkkaa henkilöstöönsä kaikkia näitä
osaamisalueita edustavia asiantuntijoita. Sen sijaan kunnan tulisi erilaisilla muillakin
keinoilla hankkia mainittua asiantuntemusta käyttöönsä. Asiantuntemuksen
turvaaminen edellyttää monissa tapauksissa yhteistyötä muiden kuntien tai
kuntayhtymien kanssa. Kunnat voivat hankkia asiantuntemusta joko yksin tai yhdessä
paitsi toisiltaan, myös yksityisiltä toimijoilta, kuten yrityksiltä ja alan järjestöiltä.
Asiantuntija voi olla käytettävissä myös etäyhteyden välityksellä.
Omavalvonta (23 §)
Kunnan omana toimintanaan tuottamien sosiaalipalvelujen laadunhallintaa varten
laissa on pykälä omavalvonnasta. Omavalvonta on työkalu, jonka avulla voidaan
kehittää ja seurata palvelujen laatua toimintayksiköiden päivittäisessä työssä.
Omavalvonnan avulla asiakkaan palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun
onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään
tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostuu palveluntuottajien oma
vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä
asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Omavalvonta perustuu yksikössä toteutettavaan
riskinhallintaan, jossa palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden
näkökulmasta. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskien toteutuminen ja reagoida
havaittuihin kriittisiin työvaiheisiin tai kehittämistä vaativiin asioihin suunnitelmallisesti
ja nopeasti.
Pykälän mukaan palveluista vastaavan johtajan on huolehdittava, että
toimintayksikössä järjestetään omavalvonta palvelujen laadun, turvallisuuden ja
asianmukaisuuden
varmistamiseksi.
Toimintayksikkökohtainen
omavalvontasuunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä ja se kertoo lukijalle, miten
yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti.
Omavalvontasuunnitelma kertoo myös sen, miten yksikössä toimitaan, kun todetaan,
että palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai
asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua. Omavalvonnan tavoitteena on, että
henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia
laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen
huomioon toiminnan kehittämisessä. Omavalvontasuunnitelma toimii apuna myös
viranomaisvalvonnassa.
Suunnitelman toteutumista on seurattava ja palveluja kehitettävä palautteen pohjalta.
Palautetta kerätään säännöllisesti asiakkailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä
toimintayksikön henkilöstöltä. Tarkoitus on turvata asiakkaiden ja henkilöstön
mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujen laadun arviointiin ja kehittämiseen.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) on annettu valtuutus antaa
määräyksiä omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta. Valvira
on antanut 25.6.2014 yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen
omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskevan määräyksen,
joka koskee kaikkia yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa tarkoitettuja
yksityisiä sosiaalipalveluja sekä vanhuspalvelulaissa tarkoitettuja kunnan tai
yhteistoiminta-alueen ikääntyneille tuottamia sosiaalihuollon palveluja. Valvirassa on
myös laadittu ohjaava lomakepohja, jota palvelujen tuottaja voi halutessaan käyttää
apuna laatiessaan omavalvonta-suunnitelmaa.
Yksityisiä palveluntuottajia koskevat säännökset löytyvät yksityisiä sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluita koskevista laeista.
Pitkäaikainen laitoshoito
Vuoden alusta voimaan tulleessa vanhuspalvelulain muutoksessa lakia
täsmennetään siten, että se vastaa entistä paremmin lain alkuperäistä tavoitetta
kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuudesta ja pitkäaikaisen laitoshoidon
viimesijaisuudesta.
Palvelujärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä, koska nykyinen järjestelmämme
ei vastaa asiakkaiden toiveisiin ja tarpeisiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Lain
tavoitteet ovat lisäksi toteutuneet alueellisesti kovin epätasaisella tavalla, jolloin eri
kunnissa asuvien iäkkäiden ihmisten yhdenvertaisuus on joutunut uhatuksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vanhuspalvelulain seurannasta laatiman
raportin (THL Raportti 13/2014) mukaan sekä laitoshoidossa että tehostetussa
palveluasumisessa on asiakkaana sellaisia iäkkäitä henkilöitä, joiden hoidon
tarpeeseen voitaisiin vastata myös muilla keinoilla. Selvitys tukee käsitystä, jonka
mukaan monissa kunnissa olemassa olevat toimitilat ja toimintakäytännöt määrittävät
asiakkaiden sijoittumista laitoshoidon ja avopalveluiden välillä jopa enemmän kuin
asiakkaiden palvelutarve.
Vanhuspalvelulain ydinkohtia ovat iäkkään asiakkaan mielipiteen kuuleminen ja
hänen palvelutarpeensa kattava arviointi. Iäkkäät ihmiset itse ovat selkeästi
ilmaisseet halunsa asua kotona. Paine laitoshoitoon syntyy pääasiallisesti hoitavien
omaisten uupumisesta, muistisairauksista sekä asiakkaan yksinäisyydestä,
eristyneisyydestä tai alakulosta. Vanhuspalvelulaissa ja laatusuosituksessa
painotetaan, että samanaikaisesti laitoshoidon vähentämisen kanssa toimintakykyä,
hyvinvointia, terveyttä edistävää toimintaa ja palveluita, kuntoutusta sekä koti- ja
omaishoitoa tulee lisätä ja monimuotoistaa. Lisäksi asumisen ja palvelut yhdistäviä
asumisvaihtoehtoja on kehitettävä. Palvelujärjestelmä tulee aina nähdä
kokonaisuutena, jossa sen kaikkia osia kehitetään tarvetta vastaavasti.
Tavoitellun rakennemuutoksen toteutuessa palveluiden piirissä on suurempi osa
ikääntyneestä väestöstä kuin nykyisin. Ainoastaan pitkäaikaisen laitoshoidon,
erityisesti
terveyskeskuksen
vuodeosastohoidon,
osuutta
tavoitellaan
vähennettäväksi.
Lain mukaan iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan
toteuttaa jatkossa pitkäaikaisena laitoshoitona vain lääketieteellisillä tai asiakas- ja
potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla. Lisäksi edellytetään, että palvelujen
järjestäjä on selvittänyt ennen laitoshoitopäätöksen tekemistä muut palveluiden
järjestämismahdollisuudet ja että pitkäaikaista laitoshoitoa koskeva ratkaisu tulee
perustella. Muutos koskee kolmea pykälää (14 §, 14 a § ja 15 a §), muilta osin laki on
voimassa aiemmassa muodossaan.
EHDOTUS: Peruspalvelulautakunta merkitsee vanhuspalvelulain toimeenpanon
tiedokseen. Palvelukeskuspoijun ja vanhainkoti Ankkurin omavalvontasuunnitelma
tuodaan peruspalvelulautakunnalle hyväksyttäväksi sen valmistuttua kevään 2015
aikana.
PÄÄTÖS: Ehdotuksen mukaisesti.
14 §
OMAISHOITAJIEN TERVEYSTARKASTUKSET
Omaishoidon tuesta säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005).
Omaishoidon tuen myöntämisen yhtenä edellytyksenä on, että hoitajan terveys ja
toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Ikääntyneiden
omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset perustuvat ikääntyneen väestön
toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettuun
lakiin (980/2012). Työikäisten omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset
perustuvat terveydenhuoltolakiin (1326/2010).
Hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat maksuttomia sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 5 §:n 1) kohdan perusteella.
Pääministeri Kataisen ja pääministeri Stubbin hallitusten ohjelmiin sekä kansalliseen
omaishoidon kehittämisohjelmaan sisältyy tavoite omaishoitajien jaksamisen
tukemisesta muun muassa kehittämällä omaishoitajien säännöllisiä
terveystarkastuksia. Omaishoitajien terveystarkastuksissa otetaan huomioon
omaishoitajan terveyden lisäksi myös muu hyvinvointi ja jaksaminen.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta lisätään 2015 alkaen omaishoitajien
hyvinvointi- ja terveystarkastuksien ja omaishoitajien vapaan aikaisen sijaishoidon
kehittämistä varten. Tarkoituksena on, että kunnat lisäävät omaishoidon tukea
saavien henkilöiden omaishoitajien harkinnanvaraisia hyvinvointi- ja
terveystarkastuksia ja hoidettavien toimeksiantosuhteista sijaishoitoa siten, että
lisäyksestä aiheutuu yhteensä noin 9,6 miljoonan euron kustannukset, josta
valtionosuus (50 %) on 4,8 miljoonaa euroa ja kuntien osuus noin 4,8 miljoonaa
euroa.
Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten kohderyhmä ja tarve
Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset suunnataan ensisijaisesti kunnan
kanssa omaishoitosopimuksen tehneille omaishoitajille. Tarkastukset ovat
omaishoitajalle vapaaehtoisia. Hyvinvointi- ja terveystarkastus ei ole välttämättä
tarpeellinen esimerkiksi silloin, kun omaishoitaja on työterveyshuollon piirissä tai kun
kyseessä on lyhytaikainen omaishoito. Suositeltavaa on, että tarkastukseen
kutsutaan vuoden 2015 aikana pitkään, esimerkiksi vähintään 2–3 vuotta
omaishoitajina toimineet henkilöt. Tarkastusmahdollisuutta on suositeltavaa tarjota
omaishoitajille noin kahden vuoden välein.
Kunta voi sovittaa omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteuttamisen
yhteen kunnassa olemassa olevien hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen
kanssa. Kunta voi toteuttaa tarkastuksia esimerkiksi osana ikääntyneille henkilöille
tehtäviä terveystarkastuksia ja seniorineuvolatoimintaa.
Tarkastukseen kutsuttavat omaishoitajat voidaan valita myös kunnan omaishoitajille
kohdentamien kyselyiden tai hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä
tehtävien haastatteluiden tai kyselyjen pohjalta. Myös hoidettavan omahoitaja tai
vastuutyöntekijä voi ohjata omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastukseen, jos
omaishoitajalla ilmenee jaksamis- tai muita omaishoitoon vaikuttavia ongelmia.
Osa omaishoitajan hyvinvointiin liittyvistä asioista on yhteisiä kaikille omaishoitajille.
Tällaisia ovat esimerkiksi ergonomiaan sekä unen riittävyyteen ja laatuun liittyvät
asiat. Toisaalta omaishoitajuuden vaikutukset ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat eri
elämäntilanteissa. Työssäkäyvien omaishoitajien haasteena on omaishoitajuuden ja
työssäkäynnin sovittaminen yhteen ilman kohtuutonta kuormittumista. Vammaisia ja
pitkäaikaissairaita lapsia hoitavien omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksissa
on tärkeää tunnistaa omaishoitajan hyvinvoinnin ja tuen tarpeen kietoutuminen
yhteen koko perheen tilanteeseen. Iäkkäiden omaishoitajien hyvinvointia vaarantavat
usein heidän omat pitkäaikaissairautensa ja heikentynyt toimintakyky.
Omaishoitotilanteet muuttuvat, kun omaishoitajan tai hoidettavan elämäntilanne ja
toimintakyky muuttuvat. Tämä edellyttää tuki- ja palvelujärjestelmältä joustavuutta.
Kunta selvittää yhteistyössä omaishoitajan kanssa muutosten vaikutukset
omaishoidon toteuttamiseen. Muuttuneet tuen tarpeet otetaan huomioon, kun
omaishoitaja ja kunta sopivat omaishoitajan tehtävistä ja kunta päättää omaishoidon
tuen sisällöstä. Monet omaishoitajan hyvinvointi- ja terveysriskit kasvavat
pitkäaikaisen omaishoitajuuden aikana. Vaativa omaishoito voi vaikeuttaa
sosiaalisten suhteiden ja omien mielenkiinnon kohteiden ylläpitämistä sekä estää
riittävän levon. Omaishoitajilla on todettu tutkimuksissa muuta väestöä enemmän
muun muassa psyykkisiä sairauksia (Vitaliano ym. 2003; Smith ym. 2014.) Jos
jaksamisongelmat, sairaudet ja tuen tarve jäävät tunnistamatta, riskit omaishoitajan
hyvinvoinnin ja terveyden heikkenemiseen ja samalla omaishoidon laadun
heikkenemiseen kasvavat. Hoidettavan omaishoito voi jäädä toivottua
lyhyempikestoiseksi ja hoidettava tarvita suunniteltua nopeammin muita palveluita.
Muutosten tunnistamiseen tarvitaan säännöllistä seurantaa ja arviointia. Tässä
hyödynnetään omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksia.
Hyvinvointi- ja terveystarkastusten tavoitteet ja sisältö
Hyvinvointi- ja terveystarkastusten tavoitteena on omaishoitajien hyvinvoinnin,
terveyden ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien
ehkäiseminen ja tunnistaminen. Tarkastuksella tavoitellaan ongelmien tunnistamista
ja hoitamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Samalla omaishoitajaa tuetaan
tekemään hänen omaa terveyttään ja hyvinvointiaan edistäviä valintoja.
Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksella tarkoitetaan kliinisillä tutkimuksilla
tai muilla tarkoituksenmukaisilla ja luotettavilla menetelmillä suoritettua hyvinvoinnin,
terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastusta sekä hyvinvoinnin ja terveyden
edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä ja neuvontaa. Omaishoitajan
hyvinvointi- ja terveystarkastuksen tekee terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on
perehtynyt omaishoitoon liittyviin erityiskysymyksiin, kuten terveydenhoitaja.
Hyvinvointi- ja terveystarkastuksessa päähuomio on omaishoitajan jaksamisessa,
tuen tarpeen tunnistamisessa ja omaishoitajan kuormittumisen riskitekijöissä.
Tarkastuksessa käsiteltäviä asioita ja mahdollisia riskitekijöitä ovat muun muassa
- tilanteen myönteiset ja kielteiset puolet, voimavarat ja jaksaminen
- hoidon sitovuus
- suhde hoidettavaan
- koettu terveydentila
- omaishoitajan mieliala
- hoidettavan vaikeat muisti- tai käytösongelmat
- terveyden edistäminen sekä sairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja hoito
- toimintakyvyn arviointi, edistäminen ja ylläpito
- selviytymiskeinot, joita omaishoitaja käyttää oman hyvinvointinsa ja terveytensä
paran
tamiseksi
- muiden perheenjäsenten tilanne ja voimavarat sekä muu sosiaalinen tukiverkosto
(epävirallinen tuki)
- kodin ja muun asuin- ja elinympäristön olosuhteet, kodin muutostöiden tarve sekä
apuvälineiden ja niiden käyttöön liittyvän opastuksen tarve
- tuen ja palvelujen riittävyys ja soveltuvuus omaishoitajan ja hänen perheensä
tarpeisiin
-kuntoutusmahdollisuudet.
Tarkastuksessa terveydenhuollon ammattilainen arvioi tilannetta yhdessä
omaishoitajan kanssa ja laatii yhteenvedon tilanteesta. Tarvittaessa omaishoitajan
tehtäviä kevennetään tai omaishoitaja ohjataan jatkotutkimuksiin, hoitoon tai
kuntoutukseen. Kunnan järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi on
mahdollista hakea esimerkiksi Kelan harkinnanvaraista kuntoutusta omaishoitajien
tukemiseen. Omaishoitaja voidaan ohjata myös järjestöjen vertaistukiryhmiin.
Omaishoitajan elämäntilanteen kokonaisvaltainen huomioon ottaminen ja hänen
tukemisekseen parhaiten sopivien ratkaisujen löytäminen voi edellyttää
moniammatillista ja monialaista osaamista. Tarkastuksen jatkotoimena voi olla
tarpeen järjestää yhteinen neuvonpito, johon osallistuvat omaishoitaja,
terveydenhuollon edustaja sekä omaishoidon tuen ja tarpeen mukaan muiden
sosiaalipalvelujen edustaja. Työssäkäyvän omaishoitajan kohdalla yhteistyötä
voidaan tehdä myös omaishoitajan työterveyshuollon kanssa.
Tarkastuksen yhteydessä sovitut asiat otetaan huomioon, kun omaishoidettavan
henkilön hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistetaan. Suunnitelmaan kirjataan
omaishoitajan antaman hoidon, hoidettavalle annettavien muiden tarpeellisten
sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä omaishoitajan hoitotehtävää tukevien
sosiaalipalvelujen määrä ja sisältö.
Omaishoitajan toimintakyvyn arviointi
Kunta voi toimittaa hyvinvointi- ja terveystarkastukseen kutsuttavalle omaishoitajalle
esitieto- tai haastattelulomakkeen, jonka hän täyttää ennen tarkastukseen tuloa.
Lomake toimii tarkastuksessa keskustelun tukena ja seulontavälineenä mahdollista
tarkempaa hyvinvointi- ja terveystarkastusta varten.
Esitietolomakkeena on suositeltavaa käyttää omaishoidon kokemuksia selvittävää
COPE-indeksiä (Carers of older people, COPE Index) ja lisäksi
itsearviointikysymyksiä omaishoitajan terveydestä, liikuntakyvystä sekä mielialasta.
Omaishoitajien tuen tarpeen arviointilomake COPE-indeksi on eurooppalaisena
yhteistyönä kehitetty mittari, jonka avulla arvioidaan iäkästä omaista hoitavan
henkilön tuen tarvetta ja kuormittumista. COPE-indeksiä on suositeltavaa käyttää
myös muiden kuin iäkkäiden henkilöiden omaishoitajien jaksamisen ja tuen tarpeen
arviointiin. COPE-indeksi on tarkoitettu kaikkien sosiaali- ja terveysalan
ammattilaisten käyttöön.
Tarvittaessa omaishoitaja ohjataan tarkempaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen
arviointiin. Arvioinnissa hyödynnetään toimintakyvyn mittaamiseen liittyviä suosituksia
ja tilanteeseen soveltuvia toimintakyvyn mittareita.
Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto TOIMIA
(www.toimia.fi) on arvioinut noin 80 toimintakykymittarin soveltuvuuden eri
käyttötarkoituksiin. TOIMIA on antanut suosituksen toimintakyvyn arvioinnista iäkkään
väestön hyvinvointia edistävien palveluiden yhteydessä ja suosituksen iäkkäiden
henkilöiden toimintakyvyn mittaamisesta palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä
http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/suositus/vaihe1/ sekä suosituksia työikäisten
toimintakyvyn arvioinnista, kuten suosituksen työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn
hyvästä arviointikäytännöstä http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/suositus/42/.
Asiakas- ja potilastietojen kirjaaminen ja salassapito
Hyvinvointi- ja terveystarkastusta koskevat tiedot on kirjattava potilasasiakirjoihin
siten kuin siitä on erikseen säädetty. Tarkempia ohjeita potilasasiakirjojen
laatimisesta sosiaali- ja terveysministeriön potilasasiakirjojen laatimista ja käsittelyä
koskevassa oppaassa (STM julkaisuja 2012:4). Tarkastuksessa esille tulleita tietoja
voidaan luovuttaa muille viranomaisille siinä laajuudessa kuin omaishoitaja on
antanut siihen suostumuksensa.
Hyvinvointi- ja terveystarkastuksista tiedottaminen omaishoitajille
Kunnan tulee tiedottaa omaishoitajille hyvinvointi- ja terveystarkastuksista
omaishoidon tukipäätöksen ja omaishoitosopimuksen laatimisen yhteydessä.
Tiedottamisessa hyödynnetään myös kunnassa käytössä olevia oppaita,
verkkotiedotusta ja muita neuvontapalveluja. Kunnat tekevät tiedottamisessa
yhteistyötä paikallisten järjestöjen ja seurakuntien kanssa.
Seuranta ja arviointi
Kunta tarvitsee hyvinvointi- ja terveystarkastusten suunnittelua ja kehittämistä varten
tietoja tarkastuksiin osallistuneiden omaishoitajien määrästä, iästä ja sukupuolesta,
tarkastuskäyntien määrästä sekä suunnitelluista sosiaali- ja terveyspalveluiden
jatkotoimenpiteistä ja järjestöjen palveluista. Asiakaslähtöinen toiminnan kehittäminen
edellyttää, että kunnat keräävät myös omaishoitajilta palautetta hyvinvointi- ja
terveystarkastuksista.
EHDOTUS: Taivassalossa omaishoitajien terveystarkastukset toteutetaan
vanhuspalveluiden ja Uudenkaupungin perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen
yhteistyönä vuoden 2015 aikana.
PÄÄTÖS: Ehdotuksen mukaisesti.
Pia Lahtinen poistui pykälän käsittelyn aikana klo 17:54.
15 §
TIEDOKSI
Annetaan peruspalvelulautakunnalle tiedoksi seuraavat asiat. Materiaali on
tutustuttavissa kokouksessa.
1)
2)
3)
4)
5)
6)
7)
Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu Dnro 5456 /14 Taivassalon
kunnan tiedottamista koskevassa asiassa
Määrärahojen siirrot v.2014 tilinpäätöksen peruspalvelujohtajan
viranhaltijapäätös 1/2015
Aluehallintoviraston ilmoitukset yksityisten sosiaalipalveluluiden
tuottamisesta: Resum lastensuojelupalvelut Oy, Profiam Oy,
Lastensuojelutyöntekijä Minna Hänninen
Messin lokikirja 1 Tammikuu 2015
Vanhustyöntekijän toimeen valittu Venla Blomros Taivassalosta
vanhustyönjohtajan viranhaltijapäätöksellä 26.2.2015
Aluehallintaviraston päätös LSAVI/3982/05.06.2014 Lastensuojelun
määräaikojen valtakunnallinen valvonta
Kunnanhallituksen kokoustoiminta: Taivassalon kunnanhallitus
02.02.2015 5§; Lautakuntien sähköiseen kokouskäytäntöön siirtyminen
EHDOTUS: Peruspalvelulautakunta merkitsee em. asiat tiedokseen.
PÄÄTÖS: Ehdotuksen mukaisesti.