1. No category

Hämeenlinnan kaupunki
Hauho
Iso-Roine ja Vähä-Roine
Vitsiälä- Kalailan ranta-asemakaavan muutos
Kylä: Vitsiälä
Tilat:
Satumetsä 109-474-6-9
Vellari
109-474-6-39
Kaavaselostus 10.4.2015, koskien 22.1.2015 päivättyä kaavakarttaa
Ranta-asemakaavan laatija
DI Eero Kuosmanen. Mejk Oy Birger Jaarlinkatu 9 A 15 13100 Hämeenlinna
puh +358505616312 sähköposti: kuosmanen@kuosmanen.net
Hyväksymiskäsittely:
Yhdyskuntalautakunta:………………………………………
Kaupunginhallitus:……………………………………………
Kaupunginvaltuusto:……………………………………...….
2
1.Perus- ja tunnistetiedot
1.1 Alueen sijainti
Suunnittelualueet sijaitsevat Vähä-Roineella Vitsiälässä ja Iso-Roineella Roineen lahdella.
valtatie 12 itäpuolella.
Kaavamuutosalueet ovat metsätalousmaata.
1.2 Kaavamuutoksen tavoitteet
Ranta-asemakaavan muutoksella pyritään nostamaan voimassa olevan ranta-asemakaavan
vielä toteutumattomilla loma-rakennuspaikoilla rakennuspaikkakohtaisia rakennusoikeuksia
nykyisen rakennusjärjestyksen tasolle. Tavoitteena on 150 k-m2:n rakennusoikeus. Voimassa olevassa kaavassa tontin rakennusoikeus on 80 k-m2.
Rakennusten maksikorkeus rakennusalalla pyritään nostamaan yhdestä kerroksesta tasolle
Iu½. Useimpien valmistalojen tekijät sijoittavat makuu- ja aputiloja harjan alle toiseen kerrokseen. Olohuoneen kattokorkeutta monet haluavat nostaa.
Neuvottelussa maankäytön suunnitteluyksikön edustaja esitti, että RA- tonttikokoa Vitsiälässä Vellarin tilalla vähäisessä määrin nostettaisiin noin 3000m2:iin, jolloin rakennusoikeuden määrä sopeutuu rakennusjärjestyksen määräyksiin. Tällöin vanhan ranta -asemakaavan
M-alue vastaavasti pienenisi.
1.3 Liiteasiakirjat




Osallistumis-ja arviointisuunnitelma (OAS)
Asemakaavan seurantalomake
Vastineet luonnosvaiheen palautteeseen
Kaavakartan pienennös, kaavamerkinnät ja -määräykset
3
2. Tiivistelmä
Ranta-asemakaavan muutoksella nostetaan muutosalueen korttelin 2 ja korttelin 10 tonttien
2 ja 3 rakennuspaikkakohtaisia rakennusoikeuksia 150 k-m2:iin/rakennuspaikka ja näin kaavamuutosalueella rakennusoikeusoikeudeksi muodostuu 450 k-m2. Muutettavassa kaavassa rakennusoikeus on näillä tonteilla yhteensä 240 k-m2. RA-aluetta uudessa kaavassa
on 1,11ha ja M- aluetta 0,91ha Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on 2,02 ha. Rantaviivaa muutosalueella on 182 m.
Kaavamuutos on tullut vireille yhdyskuntalautakunnassa 12.9.2014 ja lautakunta on asettanut kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville 25.924.10.2014 väliseksi ajaksi. Vireille tulosta kuulutettiin 25.9.2014.
Kaavaluonnoksesta saatiin kahdelta naapurilta mielipiteet. Saatuun palautteeseen on laadittu vastineet. Viranomaiset eivät esittäneet muutoksia lausunnoissaan.
Yhdyskuntalautakunta käsitteli kokouksessaan 24.2.2015 kaavaehdotuksesta ja päätti kaavan nähtäville asettamisesta. Kaavaehdotus oli nähtävillä 9.3.-7.4.2014. Aineistosta ei jätetty
muistutuksia.
3. Lähtökohdat
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Luonnonympäristö
Kaavan muutosalueet ovat metsäalueita eikä tontteja ole rakennettu.
Vitsiälässä, Vellarin tilan tonteilla on monipuolinen puusto. Ranta on loma-asutuksen kannalta hyvä.
Vellarin tilan tonttien luoteispuolelle jäävä alue on pääosin kuusivaltaista metsäaluetta.
Kalailan tontin puusto on nuorehkoa mäntymetsää. Rantavyöhykkeellä kasvaa myös lehtipuustoa.
Kalailaan Satumetsän tilan tontille on teetetty maaperän kantavuuden selvitys hyvän rakentamisen tueksi.
Maakuntakaavan, Hauhon rantayleiskaavan sekä Hauhon luonto-oppaan (Jutila 2004) selvitysten ja tietojen mukaan ei muutosalueille eikä niiden lähelle sijoitu arvokkaita luontokohteita.
4
Rakennettu ympäristö
Kaavamuutosalue on rakentamaton. Muutosalueen ympäristössä Vellarin tilan läheisyydessä on rakennettuja loma-asuntoja, talousrakennuksia ja tonttiteitä, jotka on paikannettu
tämän kaavamuutoksen tueksi kartalle kaavamuutosalueen ulkopuolella. Kalailaan Satumetsän tilalle on myönnetty rakennuslupa 2014.
Palvelut
Kuntakeskuspalveluja on Hauhon kirkonkylässä, jonne Kalailasta on matkaa n. 2 km ja Vitsiälästä n. 17 km. Kaupunkipalvelut ovat Hämeenlinnan kanta-kaupungissa.
Kaupallisia palveluja on Luopioisilla, Hauhon kirkonkylässä ja Hämeenlinnassa.
Vesistö
Iso-Roine on lähes 2400 ha ja koko vesistön rantaviivaa on yli 50 km. Vesistö on puhdas ja
sopii loma-asutukseen.
Maanomistus
Kaavamuutosalueen omistaa Matti Mikkola
Hanhilammentie 64
14300 Renko
3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet
Maakuntakaava sisältää myös valtakunnalliset tavoitteet.
Tällä alueella ei valtakunnallisia erityistavoitteita esiinny.
Maakuntakaava
Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta (vahv. VN 28.9.2006).
Vaihemaakuntakaavoissa ei ole osoitettu kohteita ranta-asemakaavan muutosalueille.
5
Maakuntakaavassa Kalailassa kaavamuutosalue on osa MT25 aluetta. MT on Maatalousalue, merkittävä yhtenäinen peltoalue. Maakuntakaava on aina yleispiirteinen. Tarkennettuna
kaavamuutosalue on metsää. Iso-Roineen kohdalla maakuntakaavassa on maisema-alueen
merkintä: Kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä
alue. Tämä rajaus ei kuitenkaan ulotu tontin alueelle.
Vitsiälän kaavamuutosalueella Vellarin tilalla ei maakuntakaavassa ole merkintöjä. Vesistön
puolella näkyy laivareitin merkintä.
6
Rantayleiskaava
Vitsiälässä on Hauhon pohjoisosien rantayleiskaava vuodelta 2000. Yleiskaavassa kaavamuutosalueelle on osoitettu yksi lomarakennuspaikka, muutoin alue on maa- ja metsätalousaluetta. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa kaavamuutoksia. Voimassa oleva ranta-asemakaava
ohjaa tarkemmin rakentamista.
7
Kalailassa on Hauhon eteläisten osien rantaosayleiskaava. Rantayleiskaavassa osoitetun
rakennuspaikan sijainti poikkeaa voimassa olevasta ranta-asemakaavasta.
Ranta-asemakaava
Muutosalueella on voimassa Hauhon kunnanvaltuuston 22.9.1997 63§ hyväksymä rantaasemakaava. Hämeen ympäristökeskus on vahvistanut kaavan 10.8 1998.
Kaavamuutos koskee Iso-Roineen korttelia 2 ja sen tonttia 1 sekä Vähä-Roineen korttelin 10
tontteja 2 ja 3 sekä näiden tonttien luoteispuoleista M- aluetta Taaplarintielle saakka.
8
Muutettavan ranta-asemakaavan tonttikohtainen rakennusoikeus on 80k-m2 ja kerrosluku I.
Poistuvat kaavaosat on esitetty yllä olevilla kartoilla punaisella.
Rakennusjärjestys
Hämeenlinnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 24.1.2013
Pohjakartta
Vellarin tilan alueen pohjakartta on hyväksytty 20.12.1995 ja Satumetsän tilan alueen pohjakartta on hyväksytty 19.4.1995.
Vellarin tilan pohjakarttaa on päivitetty rajojen, pyykkien ja rekisterinumeroiden osalta. Lisäksi on lisätty kaavamuutosalueen ulkopuolelle, naapurikiinteistöille tehdyt rakennukset
sekä tonteille ja luoteispuoleiselle tilalle Rn:o 6:50 johtava tulotie, rasitetie K22216/5m. Kaavamuutosalueen luoteispuolella sijaitsevan tien nimi on muuttunut Haapalahdentiestä Taaplarintieksi.
Kalailassa Satumetsän tilan ja korttelin 2 pohjakartan rajoille on merkitty v 2013 maanmittaustoimituksen mukaiset pyykit. Iso- Roineen rannalla lähinnä kaavamuutosalueen eteläpuolella oleva osin vesialueella sijaitsevat tilan raja on merkitty kaavamuutosalueen kartalle
informaationa. Myös täällä tilojen rekisterinumerot on päivitetty.
Pohjakartan päivitys kaavamuutosta koskevien tilojen osalta on hyväksytty 21.4.2015, Jukka
Luokkala Hämeenlinnan kaupungin paikkatietopäällikkö.
Selvitysasiat
Kaavamuutoksen luonteesta johtuen katsottiin, ettei erillisiä luonto- ja ympäristöselvityksiä
ole tarpeen tehdä. Kaavamuutoksen vaikutukset kaavan mukaisiin rakentamisesta vapaisiin
alueisiin ovat vähäisiä.
Kaavamuutoksella ei muuteta voimassa olevan kaava rakennuspaikkojen lukumäärää. Erillistä kantatilaselvitystä ei ole näin ollen tarpeen tehdä.
9
4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet
4.1 Kaavan suunnittelun tarve
Voimassa olevan kaavan tonttikohtaiset rakennusoikeudet ( 80 m2 ) ovat niin pieniä, ettei
tontille saa mahtumaan tilankäytöltään nykyvaatimukset täyttäviä rakennuksia.
Rakennusoikeuden nostaminen vaatii kaavamuutoksen.
Kaavamuutoksella tonttien rakennusoikeudet nostetaan rakennusjärjestystä vastaavaksi eli
150 k-m2. Rakennusten sallittua kerroslukua nostetaan yhdestä puoleentoista. Rakennusaloja samalla hieman tarkistetaan.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset
Kaavamuutoksen laatiminen on lähtenyt maanomistajan tavoitteesta.
Kaavoituksen käynnistämisestä on tehty viranhaltijapäätös 12.9.2014.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset

Kaavamuutosalueen omistaja, naapuritilojen maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa (MRL
62§).
Viranomaiset:
 Hämeenlinnan kaupunki
 Hämeen ELY- keskus
 Museovirasto, Hämeenlinnan aluetoimisto
 Hämeen liitto
4.3.2 Vireilletulo
Kaavamuutoksen käynnistämisestä on tehty viranhaltijapäätös 12.9.2014. Kaavamuutoksen
luonnosta on käsitelty yhdyskuntalautakunnassa 16.9.2014. Vireilletulosta on asianmukaisesti kuulutettu 25.9.2014.
4.3.3 Viranomaisyhteistyö
Kaavamuutoksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 29.10.2014.
Kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa 25.9.-24.10.2014 viranomaisilta pyydettiin lausunnot.
Lausunnon antoi Museovirasto ja Hämeen ELY-keskus, jotka eivät esittäneet muutoksia kaavaratkaisuun. Lausuntojen perusteella ehdotusvaiheessa ei tarvitse pyytää uutta lausuntoa
mikäli kaava ei muutu.
4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutus
Kaavaluonnos oli nähtävillä 25.9.-24.10.2014. Nähtävillä olon aikana jätettiin kahden naapurin toimesta mielipiteet, joissa vastustettiin rakennusoikeuden nostoa ja lisärakentamista.
Saatuun palautteeseen on laadittu vastineet, jotka ovat selostuksen liitteenä.
Kaavaehdotus oli nähtävillä 9.3.-7.4.2015, jonka aikana ei jätetty muistutuksia.
10
5 Asemakaavan kuvaus
5.1 Yleistä
Kaavamuutoksella on nostettu RA- rakennuspaikkojen tonttikohtaista rakennusoikeutta 150
k-m2:iin. Yksittäisen loma-asunnon kerrosalaksi on osoitettu enintään 125 k-m2. Kaavamuutosalueella on rantaviivaa 182 m ja pinta-ala on 1,11 ha.
Rakennuspaikkojen lukumäärä verrattuna muutettavaan kaavaan ei lisäänny.
5.2 Aluevaraukset
Loma-asuntojen (RA) korttelialueet
Loma-asuntojen korttelialue. Kokonaisrakennusoikeuteen liittyvänä rakennuspaikalle saa
rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon sekä sauna- ja talousrakennuksia. Rakennusten kokonaislukumäärä saa olla enintään neljä. Tontin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala
saa olla enintään 150k-m2. Loma-asunnon kerrosala saa olla enintään 125k-m2, erillinen
saunarakennus enintään 25 k-m2 ja muu talousrakennus enintään 30k-m2. Kerrosalaan kuulumattomia katettuja terasseja ja katoksia saa rakentaa enintään 30 % rakennuksen kerrosalasta, kuitenkin enintään 20m2
Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 25 m etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta
rantaviivasta. Erillinen saunarakennus voidaan sijoittaa myös kaavassa osoitetun rakennusalan ja rannan väliselle alueelle, kuitenkin vähintään 15m etäisyydelle keskivedenkorkeuden
mukaisesta rantaviivasta.
Alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa huvimajoja, grillikatoksia tai muita
sellaisia rakennelmia, jotka muuttavat häiritsevästi rantamaisemaa.
RA- tonteilla on säilytettävä ja ylläpidettävä riittävä puusto ja muu kasvullisuus, jolla varmistetaan rakennusten sopeutuminen ympäristöön ja tonttien rantavyöhykkeen luonnonmukaisena säilyminen.
Rakennusten alin suositeltava rakentamiskorkeus on + 86,20m (N2000)
Pinta-alat:
Kortteli 2, yksi tontti ja sen pinta-ala on 0,50ha
Kortteli 10 tontit 2 ja 3, joiden pinta-ala on yhteensä 0,61ha
M-alueen pinta–ala on 0,91ha
RA- alue kasvaa noin 0,13 ha ja M-alue pienenee saman verran.
Tekninen huolto ja kulkureitit
RA- alueiden vesihuolto on järjestettävä kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön ja Hämeenlinnan kaupungin määräysten mukaisesti. Jätevesistä ei saa aiheutua pohja- ja pintaveden pilaantumisvaaraa
Käyttövesi saadaan tonteille rakennuspaikkakohtaisista tai yhteisestä kaivosta.
Kulku tonteille tapahtuu jo rakennettuja yksityisteitä pitkin sekä vanhojen, voimaan edelleen
jäävien ranta-asemakaavaosien M- alueelle sijoittuvien ohjeellisten kulkureittien ja jo rakennettujen teiden kautta.
Kaavamuutosalueen lounaispuolella olevan tilan ja sen rakennusten kulkutie Taaplarintieltä
kaakoon on sijoitettu kaavamuutosalueen M- alueelle, Vellarin tilan tierasitteen alueelle.
11
5.3 Kaavan vaikutusten arviointi
Kaavan vaikutusten arviointi tehdään siitä lähtökohdasta, että alueella on jo olemassa rantaasemakaava, joka sallii alueelle rakentamista.
Ympäristövaikutukset
Koska rakennuspaikkojen lukumäärä ei lisäänny, kaavamuutoksella on vain vähäisiä ympäristövaikutuksia. Kaavamuutos ei huononna luonnonympäristöä tai maisemaa.
Kaava ei lisää ympäristön kuormitusta voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Uudisrakentamisessa huomioidaan jätevesiasetuksen 209/2011 mukaiset jätevesien käsittelyvaatimukset.
Arkeologisia ja historiallisia kohteita ei nykyisen tiedon valossa alueella ole.
Sosiaaliset vaikutukset
Kaavamuutos ei vähennä vapaata rantaviivaa eikä siten huononna ympäristön asukkaiden ja
maanomistajien olosuhteita.
Kaavan toteutus voi lähinnä lisätä sosiaalista vuorovaikutusta alueella, koska kaavamuutos
oletettavasti edistää tonttien toteuttamista, koska rakennuspaikat ovat halutumpia isomman
rakennusoikeuden myötä.
Rantayleiskaava, voimassa oleva ranta-asemakaava ja rakennusjärjestys luovat perustan
maanomistajien tasapuolisuuden huomioon otolle. Kaavamuutos ei vaaranna maanomistajien tasapuolista kohtelua.
Yhdyskuntarakenne
Maanomistajat toteuttavat tarvittavan vesihuollon ja järjestävät jätteiden käsittelyn. Uutta
tiestöä kaavan toteuttaminen ei vaadi. Koska rakennuspaikat eivät lisäänny ja kyseessä on
loma-asutuksen järjestäminen, kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen.
Taloudelliset vaikutukset
Kaava alueen maanomistaja vastaa alueiden toteuttamiskustannuksista. Uusia taloudellisia
velvoitteita julkisella hallinnolle kaava ei aiheuta.
6. Asemakaavan toteutus
Kaavan toteutus on tonttikohtainen, omistajien ratkaisu eikä se aiheuta kuluja julkiselle hallinnolle.
Tarkkaa aikataulua toteutuksen osalta ei ole tehty.
Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennuslupakäsittelyssä ja rakennusvalvonnan tarkastuksissa.
Hämeenlinnassa 10.4.2015
Mejk Oy
Eero Kuosmanen DI
kaavan laatija