Kaavaluonnos, selostus. Saarelaisen ranta
SAARELAISEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaluonnos 1.6.2015 TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Saarelaisen ranta-asemakaavan muutos Kunta: Laukaa Kylä: 407 Lievestuore Kiinteistöt: Maininki, rekisteritunnus 410-407-10-146 Ulappa, rekisteritunnus 410-407-10-147 Puikkari, rekisteritunnus 410-407-10-148 Kaavan laadituttaja: Koljonen Harri ja Saija Tahkokorventie 5, 41325 Laukkavirta Puh. 044 578 5111 Kaavakartan laatija: Maanmittauspalvelu Puttonen Oy PL 380, 50101 Mikkeli Puh. 040 828 2099 Laukaan kunnan yhteystiedot: Laukaan kunta, PL 6, 41341 Laukaa Kaavoitusjohtaja Mari Holmstedt Sähköposti: mari.holmstedt@laukaa.fi Puh. 014 267 5771 Kaavasuunnittelija Outi Toikkanen Sähköposti: outi.toikkanen@laukaa.fi Puh. 014 267 5770 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti kaavamuutoshankkeen vireilletulosta 6.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäväksi 13.5.2015 Kuulutus Laukaa-Konnevesi lehdessä kaavamuutoksen vireilletulosta 13.5.2015 Hyväksymispäivämäärät: Laukaan kunnanhallitus ________________________ Kunnanvaltuusto ________________________ Voimaantulokuulutus ________________________ 2 Sisällys 1. Perustiedot kaavahankkeesta ................................................................................................................... 4 1.1 Kaava-alueen sijainti…………………………………………………………………………………………………………………..……4 1.2 Voimassa oleva ranta-asemakaava ja kaavamuutoksen tavoitteet……………………………………………..……5 1.2.1 Saarelaisen ranta-asemakaava 1.2.2 Kiinteistöt, RA-rakennuspaikat ja RA-korttelit 1.2.3 Kaavan rakentamista koskevat määräykset 1.2.4 Kantatilatarkastelu 1.2.5 Kulkuyhteys kiinteistöille 1.2.6 Kieräsaaren Metso-suojelualue 1.3 Kaavaselostuksen liitteenä olevat asiakirjat……………………………………………………………………………………..8 1.4 Aiemmin tehdyt selvitykset ja muut suunnitelmat sekä kaavamuutoksen vaikutukset…………………….8 1.4.1 Eritasoisten kaavojen ohjausvaikutus 1.4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1.4.3 Keski-Suomen maakuntakaava 1.4.4 Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaava ja kaavamuutoksen vaikutukset rakennuspaikkojen ryhmittelyyn 1.4.5 Saarelaisen ranta-asemakaava ja sen muutostarpeet 1.4.6 Lievestuoreenjärven luontoselvitys 1.4.7 Laukaan kunnan rakennusjärjestys 2. Kaavamuutoksen vaiheet ........................................................................................................................ 16 3. Kaavamuutoksen vaikutusten arviointi ................................................................................................... 17 3.1 Vaikutukset järvimaisemaan ............................................................................................................... 17 3.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja alueen virkistyskäyttöön ........................................................... 18 3.3 Muut vaikutukset................................................................................................................................. 19 4. Kaavamuutoksen toteutunut ja suunniteltu aikataulu............................................................................ 20 5. Yhteystiedot............................................................................................................................................. 20 Liitteet • • • • • • Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Muistio viranomaisneuvottelusta Luontoselvitys, raportti 1.6.2015 Tilastolomake Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset Ranta-asemakaavan kartta 3 1. Perustiedot kaavahankkeesta 1.1 Kaava-alueen sijainti Saarelaisen ranta-asemakaavan kaava-alueet sijaitsevat Laukaan kunnan Lievestuoreenjärven ranta-alueilla alla olevan kartan mukaisesti. Tämä kaavamuutos koskee alueita 1 ja 2. kaava-alue 1 kaava-alue 2 kaava-alue 3 kaava-alue 4 Kuva 1. Saarelaisen ranta-asemakaavan kaava-alueiden sijainti. 4 1.2 Voimassa oleva ranta-asemakaava ja kaavamuutoksen tavoitteet 1.2.1 Saarelaisen ranta-asemakaava Saarelaisen ranta-asemakaava on laadittu vuosina 1989-1990. Kaava on vahvistettu Keski-Suomen lääninhallituksessa 13.8.1991. Korkein hallinto-oikeus on lisäksi antanut kaavasta tehtyyn valitukseen hylkäävän päätöksen 16.6.1992. Kaava-alueet sijaitsevat Laukaan kunnassa sijaitsevan Lievestuoreenjärven alueella. Tämä kaavamuutos koskee kaava-alueita 1 ja 2, jotka sijaitsevat Kieräsaaressa (alue 1) ja sen kaakkoispuolella sijoittuvalla ranta-alueella (alue 2). Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 3 ha. Kiinteistöjen yhteenlaskettu rantaviiva on noin 474 metriä. Kaavamuutoksessa vapaan rantaviivan yhteismäärää ei muutu. Puikkari 410-407-10-148 (kaavassa 1 kpl RA) Ulappa 410-407-10-147 (kaavassa 2 kpl RA) Maininki 410-407-10-146 (muutoksen jälkeen 3 kpl RA) Kuva 2. Siirrettävät vapaa-ajanasuntojen rakentamispaikat. 5 1.2.2 Kiinteistöt, RA-rakennuspaikat ja RA-korttelit Kaavamuutoksen tarkoituksena on siirtää 3 kpl vapaa-ajan asunnon RA-rakennuspaikkoja Saarelaisen ranta-asemakaavan kaava-alueelta 1 kaava-alueelle 2. Kaavamuutos koskee kolmea kiinteistöä: • Maininki, rekisteritunnus 410-407-10-146, sijainti kaava-alueen 2 pohjoisosassa • Ulappa, rekisteritunnus 410-407-10-147, sijainti Kieräsaaressa kaava-alueella 1, eteläinen kortteli nro 6 (2 kpl siirrettäviä RA-paikkoja) • Puikkari, rekisteritunnus 410-407-10-148, sijainti Kieräsaaressa kaava-alueella 1, pohjoinen kortteli nro 7 (1 kpl siirrettävä RA-paikka) Kiinteistöllä Puikkari on kaavan mukaisella pohjoisemmalla RA-paikalla (kortteli 7, rak.paikka 2) rakenteilla oleva vapaa-ajan asunto, jolle on myönnetty rakentamislupa vuonna 2012. Kieräsaaressa oleva kortteli 6 poistuu muutoksessa ja sen RA-alue muutetaan M-alueeksi samoin kuin kortteli 7 eteläisen rakennuspaikan alue. Uusi loma-asuntokortteli 8 muodostetaan kiinteistön Maininki 10:146 alueelle kaava-alueen 2 pohjoisosaan. 1.2.3 Kaavan rakentamista koskevat määräykset Kaavamuutoksessa siirrettävien rakennuspaikkojen rakentamista koskevat määräykset päivitetään vastaamaan Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaavan mitoitusta: • • • • • • rakennuspaikan pinta-ala vähintään 3000 m2 rakennukset sijoitettava vähintään 30 m etäisyydelle rantaviivasta saunarakennuksen etäisyys rantaviivasta vähintään 15 metriä rakennuspaikan rantaviivan pituus vähintään 50 metriä rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala enintään 170 m2 erillisiä rakennuksia rakennuspaikalla enintään 5 kpl Saarelaisen ranta-asemakaavan mitoitukseen verrattuna vapaa-ajanasuntojen etäisyys rantaviivasta kasvaa 15 metristä 30 metriin, lukuun ottamatta saunarakennusta, jonka etäisyys rantaviivasta on myös Saarelaisen ranta-asemakaavassa Kieräsaaren rakennuspaikkojen rajaviivoilla asetettu keskimäärin noin 15 metriin. Saarelaisen ranta-asemakaavan mitoituksessa myös muut rakennukset saavat sijaita saman matkan päässä rantaviivasta. Rakennuspaikan kokonaiskerrosala muuttuu 120 m2 pinta-alasta 170 m2 ja lisäksi rakennusten lukumääräksi rajataan enintään 5 kpl. Saarelaisen ranta-asemakaavan rakentamismitoitus: • • • kaavakartassa on määritelty rakennuspaikkakohtaisesti rakennusrajaviivat, joiden sisäpuolella tulee kaikkien ko. rakennuspaikan rakennusten sijaita, rakennusten etäisyys rantaviivasta vaihtelee rakennuspaikkakohtaisesti ollen noin 15 metriä jokaiselle rakennuspaikalle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 90 m2 loma-asunnon ja enintään 30 m2 sauna- ja varastorakennuksen kuivakäymälää ei saa rakentaa 30 m lähemmäksi rannan puoleista rakennusrajaa 6 1.2.4 Kantatilatarkastelu Kaavamuutos koskee kiinteistöjä Maininki (Rnro 410-407-10-146), Ulappa (Rnro 410-407-10-147) ja Puikkari (Rnro 410-407-10-148). Kaikki kyseiset kiinteistöt kuuluvat kantatilan Saarela (Rnro 410-407-10-92) alueeseen, joten kaavamuutoksessa rakentamispaikkojen siirto tapahtuu saman kantatilan alueella. Kantatilan alueen rantarakentamispaikkojen mitoitustarkastelu ja rakennuspaikkojen lukumäärän suunnittelu on tehty kaavan valmistuessa, tässä muutoksessa rakentamispaikkojen määrä ei muutu. Kuva 3. Kantatilaselvitys kiinteistöstä Saarela 1.2.5 Kulkuyhteys kiinteistöille Kiinteistöille on kulkuyhteys Saarilammen kylältä Saarilammentieltä lähtevää Kypyrämäentietä ja kiinteistölle Maininki 10:146 olevaa metsäautotietä pitkin. Uusia tieyhteyksiä alueelle ei ole tarpeen rakentaa. Kiinteistön Maininki 10:146 alueella tielinjausta tulee muuttaa siinä vaiheessa, kun RA-paikoilla käynnistetään rakentamista. RA-paikoille tieyhteys linjataan M-alueen kautta kulkevaksi. Kieräsaaressa oleville kiinteistöille Ulappa 10:147 ja Maininki 10:148 on varattu venevalkamaoikeus kiinteistön Uusi-Saarela (Rnro 410-407-10-130) alueella. Kypyrämäentien hoitaminen on organisoitu tietä käyttävien kiinteistönomistajien toimesta ilman tienhoitokunnan perustamista. 7 1.2.6 Kieräsaaren Metso-suojelualue Kieräsaaren kaava-alueen 1 osalta Suomen valtio edustajanaan Keski-Suomen ELY-keskus on ostanut 27.5.2011 pinta-alaltaan 6.3 ha suuruisen alueen METSO-ohjelman suojelukohteeksi rantarakentamispaikkoja (2 x 1 ha) lukuun ottamatta. Suojelualuehankinta liittyy monimuotoiseen sekametsään ja etenkin valkoselkätikan elinympäristön turvaamiseen. Tässä kaavamuutoksessa ei muuteta suojelualueen osalta kaavamerkintöjä. 1.3 Kaavaselostuksen liitteenä olevat asiakirjat Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Muistio viranomaisneuvottelusta 9.12.2014 Luontoselvitys 30.5.2015 Tilastolomake Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset Ranta-asemakaavan kartta 1.4. Aiemmin tehdyt selvitykset ja muut suunnitelmat sekä kaavamuutoksen vaikutukset 1.4.1 Eritasoisten kaavojen ohjausvaikutus Maakuntakaavalla (Keski-Suomen maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat) ratkaistaan alueidenkäytön maakunnalliset kysymykset, kun taas yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön päämäärät kunnassa. Yleiskaavassa määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö, esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijainti. Osayleiskaava (Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaava) voi olla tarkempi kuin yleiskaava. Yleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista. Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan ja muiden yhdessä sovittujen tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Ranta-alueiden rakentamista ohjataan ranta-asemakaavalla (Saarelaisen rantakaava), jonka voi laatia myös maanomistaja. Yleiskaava ei ole voimassa ranta-asemakaavan alueella muutoin kuin asemakaavan muuttamisen ohjaamista koskevan vaikutuksen osalta. Jos alueelle on tehty molemmat kaavat, noudatetaan rantaasemakaavaa. Tämä mahdollistaa ranta-asemakaavan avulla yleiskaavasta poikkeavan maankäyttöratkaisun. Yleiskaava on kuitenkin ohjeena ranta-asemakaavaa tehtäessä tai muutettaessa, joten ranta-asemakaava ei saa heikentää yleiskaavassa tavoiteltua kokonaisuutta. 8 1.4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. 1. 2. 3. 4. 5. 6. toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tällä kaavamuutoksella saadaan vapaa-ajan asuntojen rakennuspaikkojen siirtämisellä ja ryhmittämisellä aikaisemmin rakennetun alueen yhteyteen tiivistettyä vapaa-ajan asuntojen sijoittelua rantamaisemassa. Muutoksella varmistetaan paikallisesti merkittävien luontoarvojen säilyminen Kieräsaaren suojelualueella sekä parannetaan virkistyskäytön mahdollisuuksia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta kaavan muutokset ovat vaikutuksiltaan myönteisiä. 1.4.3 Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Lainvoiman maakuntakaava sai 10.12.2009. Maakuntakaavaa on täydennetty neljällä vaihemaakuntakaavalla: • • • • 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus, ympäristöministeriö 16.12.2009 2. vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot, ympäristöministeriö 11.5.2011 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima, Maakuntavaltuusto 14.11.2012 4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihekaavan 3.5.2013 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 24.9.2014. 9 Keski-Suomen maakuntakaavassa ja vaihemaakuntakaavoissa tämän kaavamuutoksen mukaiselle suunnittelualueelle ei ole kaavan mukaisia merkintöjä. Suunnittelualueen lähin merkintä maakuntakaavassa on Lievestuore-Laukaa venereitti, joka on noin 1,6 km etäisyydellä Kieräsaaresta. Kaavamuutosalue Kuva 3. Ote Keski-Suomen maakuntakaavakartasta Lievestuoreenjärven alueelta. 1.4.4 Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaava ja kaavamuutoksen vaikutukset rakennuspaikkojen ryhmittelyyn Lievestuoreenjärven ranta-alueille on laadittu rantaosayleiskaava, jonka Laukaan kunnanvaltuusto on hyväksynyt 10.12.2001. Suunnittelualueen rakennuspaikat eivät suoraan rajaudu osayleiskaavan mukaisiin rakennuspaikkoihin, mutta rakennuspaikkojen siirtämisen jälkeen muodostavat yhtenäisen rakentamiskokonaisuuden Pitkänpohjanniemen alueella olevien vapaa-ajan asuntojen kanssa. Kulku kaavamuutosalueelle tapahtuu suunnittelualueen eteläpuolisen Kypyrämäentien kautta. 10 Kaavamuutoksen vaikutuksesta Kieräsaaren M-alueelle muodostuu noin 1600 metrin pituinen yhtenäinen rakentamisesta vapaa rantaosuus. Vastaavasti Pitkänpohjanniemen vapaa-ajan asuntojen ryhmä jatkuu etelän suuntaan noin 160 metriä. Kokonaisuutena tarkasteltuna rakennettu alue tiivistyy koska RA-paikkojen ryhmien lukumäärä vähenee yhdellä. Järvenselän ja Lievestuore-Laukaa venereitin suunnasta katsottuna Kieräsaaren rakentamaton pitkä rantaosuus ja Metso-suojelualue peittävät näkyvistä Kierälahden alueen noin 20 rakennuspaikan ryhmittymän. Muutoksen vaikutus maisemallisesti on erittäin suuri. Lisäksi kaavamuutos varmistaa Metso-suojelualueen yhtenäisyyden ja tulevaisuuden mahdollisuudet monipuolisena luontaisena ympäristönä. Kuva 4. Ote Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaavasta. 11 1.4.5 Saarelaisen ranta-asemakaava ja sen muutostarpeet Saarelaisen ranta-asemakaava on vahvistettu Keski-Suomen lääninhallituksessa 13.8.1991. Kaavamuutos koskee kaava-alueita 1 ja 2. Kaava-alue 1 käsittää Kieräsaaren lukuun ottamatta saaren pohjoisosaa, jossa on Lievestuoreen rantaosayleiskaavassa länsi-/luoteisrannalla yksi rakennettu ja koillisrannalla kaksi rakentamatonta vapaa-ajanasunnon RA-paikkaa. Kaavamuutosalueelta on kaavamuutostyön yhteydessä tuotettu uusi pohjakartta, koska alkuperäisten kaavakarttojen sisältö ei täysin vastannut nykyistä tilannetta. Siirrettävien rakentamispaikkojen osalta kaavamerkintä tullaan muuttamaan M-alueeksi samoin kuin Metso-suojelualueen merkintä on kaavassa. Jos Suomen valtio myöhemmin muuttaa suojelualueen kaavamerkinnän SL-alueeksi, tullaan entisten rakentamispaikkojen kaavamerkintää tarkastelemaan uudelleen. Saareen jäävän RA-paikan 7/2 rakentamisalueen rajaviiva muutetaan vastaamaan kiinteistön pohjoisrajaa. Kuva 5. Saarelaisen ranta-asemakaava, alue 1. 12 Kaava-alue 2 sijaitsee Kieräsaaresta kaakkoon olevalla ranta-alueella. Kaava-alueella 2 sijaitsee 6 kpl rakennettuja vapaa-ajan asunto kiinteistöjä ja 1 kpl rakentamaton vapaa-ajan asunnon rakentamispaikka. Kaava-alueen 2 kiinteistöt on sijoitettu kahteen kortteliin kaava-alueen eteläosaan oheisen kartan mukaisesti. Kulku alueelle on järjestetty Kypyrämäentien kautta Saarilammen kylältä. Kuva 6. Saarelaisen ranta-asemakaava, alue 2. Kaavan määräykset RA-rakentamispaikalle ovat: • • • kaavakartassa on määritelty rakennuspaikkakohtaisesti rakennusrajaviivat, joiden sisäpuolella tulee kaikkien ko. rakennuspaikan rakennusten sijaita, rakennusten etäisyys rantaviivasta vaihtelee rakennuspaikkakohtaisesti jokaiselle rakennuspaikalle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 90 m2 loma-asunnon ja enintään 30 m2 sauna- ja varastorakennuksen kuivakäymälää ei saa rakentaa 30 m lähemmäksi rannan puoleista rakennusrajaa 13 1.4.6 Lievestuoreenjärven luontoselvitys Lievestuoreenjärven ranta-alueisiin liittyen on tehty luontoselvitys, jota on käytetty myös Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaavan valmistelussa. Luontoselvityksen inventointi on tehty suunnittelualueella vuonna 1969. Suunnittelualueen läheisyydessä olevat merkinnät on esitetty kuvassa 7. Kuva 7. Lievestuoreen rantaosayleiskaava, Merkittävät luonto- ja maisematekijät sekä soveltuvuus virkistykseen (ote kartasta). Lisäksi karttaotteeseen on merkitty kaavamuutoksen suunnittelualue. Kaavamuutosalue sivuaa luontoselvityksen aluetta 29. Alueesta on mainittu luontoselvityksessä: Kuvio 29 Pitkänpohjanniemen eteläpuolinen korpi Lievestuoreenjärven rantojen inventoimislomake. Peruskarttalehti 321212. Inventointiryhmä: Martti – Vesa. Päivämäärä 10.7.1969 Alue on inventoinnin jälkeen ojitettu metsätalouskäyttöön ja päätehakkuu on suoritettu kahdessa vaiheessa 1980- ja 1990-luvuilla. Alueen ojat kuivuvat täysin kevättä ja syksyä lukuun ottamatta. Luonnontilaisen korven luontoarvot on menetetty ojituksessa ja päätehakkuissa sekä kuvion 29 alueella, että viereisellä ranta-asemakaavan muutosalueella. Ranta-asemakaavan muutosalueelle on 1980-luvun rantaan asti ulottuneen päätehakkuun jälkeen istutettu mäntyä. Puuston harvennuksessa vuonna 2011 alueelta on poistettu ennen kaikkea tiheään kasvaneita mäntyjä ja pyritty jättämään lehtipuita monimuotoisemman metsätalousmetsän aikaansaamiseksi. Nykyisen kiinteistön Maininki 10:146 alueen osalta on Rantakaava Saarelaisen kaavaselostuksessa mainittu: ”Uusi-Saarelan tilan rannan pohjoispäähän on tehty päätehakkuu aukkona, joka ulottuu rantaan asti. Rannan suunnassa aukon leveys on n. 150 m.” 14 1.4.7 Laukaan kunnan rakennusjärjestys Laukaan kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 26.1.2009. • • • • • • • • rantaan rajoittuvan loma-asunnon rakennuspaikan pinta-ala on oltava vähintään 3000 m2 rakennuspaikan rantaviivan pituus on oltava vähintään 40 metriä rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua rakennusten etäisyys rantaviivasta tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin ellei ympäristönsuojeluviranomainen ole myöntänyt siitä vapautusta jätevesien käsittelyssä on noudatettava valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla sekä kunnan ympäristöviranomaisen antamia määräyksiä ja ohjeita. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai muuttamiseen tulee hakea MRL 126§ mukainen toimenpidelupa jätehuollon järjestämisessä on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä Kaavamuutoksessa täyttyvät kaikki Laukaan rakennusjärjestyksen em. määräykset. 15 2. Kaavamuutoksen vaiheet Kaavamuutoksen tekeminen käynnistettiin maanomistajien toimesta loppuvuodesta 2014. Aloitusvaiheen viranomaispalaveri järjestettiin 9.12.2014 (kokousmuistio liitteenä). Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunta käsitteli kokouksessaan 6.5.2015 osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), päätti kaavamuutoshankkeen vireilletulosta ja päätti asettaa OAS:n nähtäväksi. Kaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettiin lehti-ilmoituksella Laukaa-Konnevesi lehdessä 13.5.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin samalla nähtäville myös kunnan nettisivuille ja kunnantalon ilmoitustaululle. Kaavamuutosluonnos käsitellään kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 16.6.2015. Kaavamuutosluonnos pidetään nähtävillä Laukaan kunnan toimesta 30 päivän ajan lausuntojen antamista varten. Kaavamuutosehdotus käsitellään kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa syksyllä 2015 ja pidetään luonnoksesta tulleiden korjausehdotusten jälkeen nähtävillä 30 päivän ajan. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot ja tarvittaessa pidetään kaavaehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu. Kaavamuutoksen hyväksymiskäsittely kunnanhallituksessa ja valtuustossa tehdään loppuvuoden 2015 aikana. Kaavamuutoksen vaikutukset kohdistuvat lähinnä suunnittelualueen läheisiin naapurikiinteistöihin. Osallisia ovat naapurikiinteistöjen lisäksi myös muut lähialueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muuten kaavamuutos voi vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan kaavamuutos liittyy. Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - suunnittelualueen maanomistajat kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat Laukaan kunta Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo 16 3. Kaavamuutoksen vaikutusten arviointi 3.1 Vaikutukset järvimaisemaan Kaavamuutoksessa tehtävällä RA-paikkojen ryhmittelyllä Kieräsaareen muodostuu noin 1600 metrin pituinen osuus yhtenäistä rakentamisesta vapaata rantaa, josta noin 600 metriä sijaitsee saaren länsirannalla. Rantarakentamisen sijoittautumista tiivistämällä yksi RA-rakennuspaikkojen ryhmä vähenee, kun Saarelaisen ranta-asemakaavan uusi kortteli numero 8 sijoittuu Pitkänpohjanniemen RA-ryhmittymän jatkoksi sen eteläpuoleiselle rantaosuudelle. Korttelin 8 rantaviivan pituus on yhteensä 167 metriä. RA-paikkojen eteläpuolelle jää rakentamisesta vapaata rantaa noin 215 metriä, joka on Saarelaisen ranta-asemakaavassa (Alue 2) merkitty M-alueeksi. Kuva 8. Siirrettävien RA-paikkojen sijoittuminen rantamaisemassa. 17 Kieräsaaren rakentamisesta vapaa pitkä yhtenäinen rantaosuus tulee lännestä järveltä katsottuna peittämään Kierälahden noin 20 rantarakentamispaikan ryhmittymän taakseen. Kierälahden Kieräniemen rakennuskeskittymä Kieräsaaren rakentamatonta rantaa 3x RA Pitkänpohjanniemen ja siirrettävien RApaikkojen ryhmä Kuva 9. Siirrettävien RA-paikkojen sijoittuminen Kierälahden ja Pitkänpohjanniemen muodostamassa kokonaisuudessa. 3.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja alueen virkistyskäyttöön Suunnittelualueelta on tehty erillinen luontoselvitys, joka on tämän kaavaselostuksen liitteenä. Alueen virkistyskäyttömahdollisuudet Kieräsaaren osalta paranevat kun RA-kortteli poistuu Metsosuojelualueen keskeltä. Yhteensä Kieräsaaren länsi-, etelä- ja itärannalla on rakentamisesta vapaata kaavassa M-alueeksi merkittyä yhdenjaksoista ranta-aluetta noin 1600 metriä ja alueen pinta-ala on yhteensä noin 7,5 ha. 18 3.3 Muut vaikutukset Rakennuspaikkojen siirtämisellä saaresta mantereelle tieyhteyden päähän on myönteiset vaikutukset jäte- ja jätevesihuollon toimintaedellytyksiin. Vapaa-ajan asunnon rakentamisen ja käytön aikaiseen jätehuoltoon tieyhteys antaa merkittävästi paremmat järjestämismahdollisuudet. Alue ei kuulu Saarilampi-Simuna vesiosuuskunnan vahvistettuun toiminta-alueeseen, joten jätevesien käsittelyn todennäköisin toteutus on kiinteistökohtaiset ratkaisut. Vesi- ja viemärihuollossa on noudatettava voimassa olevia viranomaismääräyksiä ja järjestettävä huolto siten, ettei synny vesistön eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa. Vapaa-ajan asunnon liittyminen sähköverkkoon on mahdollista uuden kortteli 8 alueella huomattavasti saaressa olevia rakentamispaikkoja helpommin. Kiinteistön Maininki 10:146 takarajalla kulkee sähköjohtolinja Kypyrämäentien varressa olevalta muuntajalta Pitkänpohjanniemen kiinteistöille. Palo- ja pelastustoimen toimintaedellytyksiin rakennuspaikkojen siirtäminen ympärivuotisesti ajettavan tieyhteyden päähän tuo merkittävät edut niin kiireellisiin kuin kiireettömiinkin tehtäviin. Samoin esimerkiksi kunnan rakennusvalvonnan ja nuohoustoimen tehtävien hoitaminen mahdollistuu ympärivuotiseksi. Kaavamuutosprosessin yhteydessä alueelta on tuotettu uusi pohjakartta, joka koskee kaava-alueita 1 ja 2. Pohjakartta-aineisto on tehty myös suunnittelualueen ulkopuolelta Kieräsaaresta kiinteistön 10:99 alueelta ja kaava-alueen 2 eteläosasta RA-kortteleiden 1 ja 2 alueelta. 19 4. Kaavamuutoksen toteutunut ja suunniteltu aikataulu - aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Kaavoitus- ja rakennuslautakunta, OAS käsittely Kuulutus lehdessä ja OAS nähtäville Kaavoitus ja rakennuslautakunta, kaavaluonnos kaavaluonnos nähtäville kaavamuutosehdotus nähtäville hyväksymiskäsittely 9.12.2014 6.5.2015 13.5.2015 16.6.2015 kesäkuu 2015 syys-lokakuu 2015 loppuvuosi 2015 5. Yhteystiedot Laukaan kunta: Kaavoitusjohtaja Mari Holmstedt puh. 014 267 5771 mari.holmstedt@laukaa.fi PL 6 (Laukaantie 14) 41341 Laukaa Kaavasuunnittelija Outi Toikkanen puh. 014 267 5770 outi.toikkanen@laukaa.fi PL 6 (Laukaantie 14) 41341 Laukaa Maanomistajat: Harri Koljonen puh. 044 578 5111 harri.koljonen@tarvaala.fi Tahkokorventie 5 41325 Laukkavirta Saija Koljonen puh. 044 333 6534 saija.koljonen@ymparisto.fi Tahkokorventie 5 41325 Laukkavirta 20
© Copyright 2024